Koe-eläinten suojelu 1/1975

O tiedotuslehti O informationsblad 1975-09-18

KOE-ELÄI NT EN SUOJELU FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

va staava t o im itta ja a n s v a rig r e d a k tö r

a 1

. e in o n e n

karsivia .

O

tie d o tu s le h ti

U lla - M a ija A a lto n e n ,

O

in fo r m a tio n s b la d 1975-09-18

M a r ita A a rn e

PÄÄKIRJOITUS Mannerheimintie 67 00 250 Helsinki 25

Mannerheimvägen 67 00 250 Helsingfors 25

Puhelin 41 07 25 Jäsenmaksu: mk 10./Djurens Rätt mk 4./v.

Telefon 41 07 25 kl. 10—12 10.-/är /ä r

Maamme koe-eläinsuojelutoiminta on saavutta­ nut näkyviä tuloksia viime aikoina. Sen tähden yhdistyksemme on saanut julkisuudessakin huo­ miota osakseen eri yhteyksissä. □

Pankki: KOP Pääkonttori Postisiirto 4354 90-1

Bank: Helsingfors Sparbank Postgiro: 4354 90-1

Koe-eläinten Suojelun SÄÄTIÖ Pankki: KOP-keskusta

Försöksdjurens Värns Stiftelse: Bank: HSB

Ainaisjäs: mk 200.Djurfront mk 6.-/v.

Ständig medlem mk 200.Djurfront mk 6.-/är

□

□

Kiitämme seuraavista lahjoituksista: Vi tackar för följande donationer: M. Blomberg 200.-, L. Tampio 90.-, M. Haavisto 50.-, H. Manninen 50.-, A.-L. Relander 1.000.-, M. Lark & L. Federley 100.-, I. Björkelund 100.-, T. Aulanko 50.-, R. Hjelmman 100.-, K., R. ja R. Naukkarinen 100.-, P. Nummi 62:50.

Seuraavat henkilöt ovat liittyneet ainaisjäseniksi: Följande personer har anslutit sig som ständiga medlemmar: U. Saxberg, D. Ekberg, E. Sillander, Lilly Hahl.

Kaikki pienetkin lahjoitukset ovat tervetulleita ja kiitämme lahjoittajia sydämellisesti niistä.

Alla mindre belopp som influtit som donationer är ocksä mycket välkomna och vi tackar givama pä det hjärtligaste.

Älkää unohtako ilmoittaa meille nimen- tai osoitteen muutosta.

Glöm inte att anmäla om namn- och adressförändring.

2

to im itu s r e d a k tio n

D

Julkinen huomio on tietenkin myönteinen asia, mutta sillä voi olla kielteisiäkin puolia. Koe-eläimistä ja eläinkokeista puhuminen on monille ihmisille hyvin herkkä asia. Sorrutaan helposti liian tunteellisiksi tai tarpeettoman raaoiksi kan­ nanottoja tehtäessä.

Tehokkaan ja tuloksekkaan koe-eläinsuojelutoiminnan vuoksi on erittäin tärkeää, että pystymme antamaan mahdollisimman tarkkaa ja totuuden­ mukaista tietoa eläinkokeista ja koe-eläimistä ja niiden oloista.

LEDARE Verksamheten tili försöksdjurens skydd i väri land har den senaste tiden nätt synliga resultat.

Tili följd därav har ocksä vär förening i olika sammanhang väckt uppmärksamhet i offentligheten.

Allmänhetens uppmärksamhet är naturligtvis av positiv betydelse för oss men den kan ocksä ha negativa sidor. Försöksdjuren och djurexperimenten utgör för mängen ett ömtäligt samtalsämne. Man blir lätt alltför känslosam eller ocksä förhärdar man sitt hjärta onödigtvis dä det gäller att ta parti.

För att kunna utföra ett effektivt och framgängsrikt arbete tili fromma för försöksdjuren är det synnerligen viktigt att vi kan ge sä noggranna och sanningsenliga upplysningar som möjligt om djurexperimenten och försöksdjuren och de förhällanden de lever i.

Tiedostustoiminnan tärkeyttä on useissa eri yhteyksissä korostettu suuresti. Oman lehden julkaiseminen on varmasti merkittävä tiedotuska­ nava sekä jäsenistöllemme että ulkopuolisille.

Lehti ilmestyy neljästi vuodessa ja korvaa entiset kiertokirjeet.

I m än ga o lik a sam m anhang h a r inform ationens Stora vikt fram h ällits. E n av oss pu b licerad egen tidning betyder säkert en viktig in form ation skälla b äde fö r v ära m edlem m ar som fö r utom stäende.

T id n in gen utkom m er fyra g än g er om äret och ersätter de tid igare cirku lären .

Lehden ensimmäisen numeron artikkeleista osa on ennestään tuttua asiaa jäsenillemme. Koska tarkoituksena on kuitenkin lehden välityksellä tehdä yhdistyksemme toimintaa tunnetuksi laa­ jemmin, käsitellään tässä numerossa mm. yhdis­ tyksemme toimintaperiaatteita ja tavoitteita. Ker­ taus ei liene pahitteeksi myöskään jäsenistöllem­ me. Seuraavissa numeroissa pyrimme käsittele­ mään ajankohtaisia asioita ja antamaan tuoreita tietoja.

De artiklar som ingär i tidningens första nummer innehäller delvis sädan information som redan är bekant frän tidigare för vära medlemmar. Dä avsikten emellertid är att via tidningen göra vär förenings verksamhet bekant i vidare kretsar behandlas i detta nummer bl.a. principema för denna verksamhet och de mäl vi strävar tili. En repetition skadar knappast heller vära medlem­ mar. I de följande numroma skall vi försöka behandla aktuella ämnen och ge färskt upplysningsmaterial.

Det vore mycket viktigt att tidningen i sä hög grad som möjligt skulle motsvara medlemmamas önskemäl. Därför tar redaktionen gäma emot sädana önskemäl säväl beträffande tidningens innehäll som dess bildmaterial. Sä vitt möjligt försöker vi ocksä publicera tili oss insända artiklar, brev, bilder o.s.v. Vi hoppas alltsä p ' riklig äterbäring frän läsarnas sida.

Kati Heinonen ordförande

On hyvin tärkeää, että lehti olisi mahdollisimman suuressa määrin jäsenten toivomusten mukainen.

Sen tähden toimituskunta otta mielellään vastaan kommentteja ja toivomuksia lehdestä, sekä sen sisällöstä että kuvituksesta. Pyrimme myös mah­ dollisuuksien mukaan julkaisemaan meille tulevia artikkeleita, kirjeitä, kuvia jne. Toivomme siis saavamme lukijoilta runsaasti palautetta!

Kati Heinonen puheenjohtaja

3

seisova puukehikko, johon on pingottu teräslankaverkko, on helppo tehdä. Sen alle laitetaan sa­ nomalehti, jonka voi vaihtaa päivittäin. Verkon on oltava aika tiheä, jotta pipanat eivät putoa sen läpi. Kani märehtii nimittäin ruokansa syömällä pehmeät pipanansa. Toisella kerralla ulos tulles­ saan pipanat ovat kovia ja silloin ne voidaan heittää pois. Puukehikon voi kallistamalla tyh­ jentää ihmisten vessaan.

Pick-Pick huolehtii siistiytymisestään nuolemalla itseään kuin kissa. Se saa juoksennella vapaana huoneissa, vahinkojen vaaraa ei ole. Tapetit on kuitenkin peitettävä läpinäkyvällä muovilla sei­ nien alaosista, sillä niitten mausta kani saattaa pitää liikaa. Pajun, lepän ja omenapuun oksien pitäminen aina tarjolla vähentää kuitenkin sitä­ kin vaaraa, että jyrsimiseen tarvittaisi luvaton kohde.

Emännällä oli Pick-Pickin muuttaessa talouteen myös mäyräkoira. Ensin luultiin, etteivät nämä kaksi kotieläintä sopeutuisi toisiinsa ja niitä pidettiin eri huoneissa verkkoveräjän erottaessa ne toisistaan ovella. Luultiin, että kanille kävisi hounosti, jos välejä selviteltäisiin. Selvittelyn aika tuli kerran. Veräjä kaatui rymisten ja emäntä näki sielunsa silmillä kanin hengettömänä. Tosi­ asiassa kani oli hyökkääjä, koska se ei sietänyt ajatusta, että koira tulisi jakamaan sen porkkanat ja kaalinlehdet.

Pick-Pick kotikani

Maailman laboratorioissa elää tuhansittain kane­ ja, jotka vangitaan pieneen laatikkoon. Pää jää näkyviin ja kaulan kohdalta laatikko kahlehtii eläimen liikuntakyvyttömäksi. ’Koekaniini’ on sanana yleisesti käytössä merkiten tahtomattaan toisten armoille joutunutta ihmistä tai eläintä.

Laboratoriossa kaneille tehdään muunmuassa suurin osa kosmetiikan ja puhdistusainesten sietokokeista. Vaikka kani ei milloinkaan käytä ripsiväriä, se joutuu mukaan toteamaan uusien tuotteitten soveltuvuuden silmille. Laatikossaan se ei voi vastustaa edes pakenemalla, kun sen silmiin tuhritaan uutta tuotetta ja silmän tulehtu­ mista seurataan. Kani ei voi ravistaa päätään eikä pyyhkäistä käpälällä silmäänsä. Usein sen silmät tulehtuvat sokeiksi asti ja laimeamman seoksen kokeisiin tarvitaan taas uudet koekaniinit.

4

Harvat meistä tietävät, että kanista voi saada itselleen suloisen ja viisaan kotieläimen. Silloin kanien käyttö kokeissa tuntuu aivan yhtä lähei­ seltä loukkaukselta kuin koiran näkeminen labo­ ratoriossa.

Seuraa van kertomuksen on dipl. ekonomi Juliana von Wendt lähettänyt ruotsalaiselle ’Djurens rätt’-lehdelle.

Pick-Pick, perheen musta kani, juo teetä pöydän ääressä, pitää appelsiinimarmelaadista ja juus­ tosta ja muistuttaa läsnäolostaan nykimällä hampailla ja kynsillä emäntänsä hametta, jos herkkupalojen jaossa tulee liian pitkä väli.

Pick-Pick on rakastettava, pirteä ja puhdas koti­ eläin. Se käyttää moitteettomasti omaa vessaansa, joka on helppo pitää puhtaana. Matalilla jaloilla

Pick-Pick ja hänen emäntänsä haluavat kertoa nämä asiat kaikille kanien ystäville, jotka eivät ehkä ole kuvitelleet tuovansa kania sisäkotieläimeksi. On kova kohtalo istua pienessä sellissä, kertoi Pick-Pick emännälleen juttuhetkinä olohouneen matolla. Varsinkin, kun on elämäniloi­ nen ja hyppelynhaluinen niinkuin pieni kani.

dipl.ekonomi Juliana von Wendt

Pick-Pick

lilla fröken Pick-Pick Längöra

’’Pick-Pick, kom fort och drick t£l ” Jag stär i matsals dörren och ropar mot vardagsrummet.

Med god fart kommer vär svarta kanin skuttande, ’’slirar” litet när hon fösöker vända p i det hala golvet och räddar sig upp pä matsals mattan. Därifrän gär färden upp pä en pall och sista etappen är stolen framför matbordet.

Varje morgon och kväll dricker vi te tillsammans — d.v.s. vi, Tina som är 15 är och jag, hennes mamma, vi dricker te och äter smörgäs medan Pick-Pick äter apelsinmarmelad och ost som är otrloigt gott. Till en början satt hon sä nätt pä sin egen stol, men numera har hon inte tälamod med det, utan trängs pä min stol och när godbitarna inte duggar tillräckligt ofta, krafsar hon pä min kjol eller drar försiktigt i den med tändema för att göra sig pämint.

Pick-Pick har med tiden utvecklat sig tili en ganska stor läckergom som lägger värde pä godbitarna, av vilka just osten kan räknas som nummer ett. Men det är nog inte bara vid morgon- och kvällsteet som det vankas läckerheter. Man kan nämligen knappast öppna isskäpsdörren sä sakta att inte fröken Längöra skulle uppfatta det ljudet med resultat att ett svart silkeslent knyte kommer skuttande med väldig fart — och vi har fallit för frestelsen att vaije gäng ge nägot litet gott.

—♦

PICK—PICK I hela 4 4r har lilla fröken Pick-Pick Längöra förljuvat vär tillvaro. Hon är en älskvärd, pigg och synnerligen renlig liten krabat som under sin levnad verkligen vuxit i siväl älder som visdom.

N igra renlighetsproblem existerar inte. Fröken uträttar alla "stora och sm i behov” pä den W.C. vi konstruerat av en träram ca 30 X 50 cm varöver spän ts^ett fint stiltridsnät. Nätet f ir emellertid inte vara s i grovt att ’’pulloma” faller igenom, kaniner ’’idisslar” nämligen sin föda genom att äta sina pullor, vilka första gingen de passerat matsmältningskanalen är mjuka och klibbiga och andra gingen h ird a och d i äter de dem inte. Det är ohälsosamt för kaniner om de inte pä detta sätt fir idissla sin mat. — En ging om dagen byter vi tidningspappret som lagts under träramen och därmed undviks all lukt, för fröken Pick-Pick hiller sig sä ren och prydlig, slickar sig lika ofta som en katt, s i hon själv doftar hur gott som helst.

Det första halväret vi hade Pick-Pick levde ännu vir underbara strävhäriga tax Dunky. I böijan var jag ganska rädd att bekantskapen skulle sluta illa för en liten kanin, men det visade sig att taxen, trots att den som ung varit en djärv grävlingsdödare, var snäll som ett lamm och att det tvärtom var fröken kanin som flog pä om taxen blygt närmade sig hennes morötter eller kilblad.

Till saken hör nämligen att just morötter hörde tili taxens älsklingsrätter. Den allra första tiden vi hade kanin i stan vigade jag inte lita dem vara obevakade tillsammans utan en liten stältridsgrind skiljde virt sovrum, där kaninen bodde, frin den övriga lokalen där taxen residerade. En förmiddag när vi satt i salen och drack kaffe hördes ett rysligt krambambuli frin sovrummet och jag säg i andanom hur taxen, ur stind att längre tygla sina vilda jaktinstinkter, forcerat grinden och bitit ihjäl kaninen. Mycket riktigt, grinden hade den lyckats stjälpa, men kaninen, som skrämd räddat sig upp pä sin W.C., struntade taxen i och tuggade ivrigt pä de goda morötterna. Efter den episoden ansäg vi oss kunna lita pä taxen, men läget var litet osäkert igen efter det kaninen blivit sä morsk att den flog pä om taxen närmade sig dens godsaker. I rena självförsvaret skulle taxen kanske kunna hugga tili om nägra morska och vassa kaninklor skrapade den pä nosen.

Det var ocksä under den första hösten, innan vänner och bekanta fätt nys om värt nyförvärv, som jag brukade roa mig med att senare pä kvällen, efter det gästerna ätit och druckit gott, gä och taga bort stälträdsgrinden som höll kaninen inne i värt sovrum. — Om en stund künde det hända att nägon av gästerna fick ett

uppskrämt ansiktsuttryck och en nästan glasartad blick som stirrade pä en viss punkt pä salsmattan, — nägra sekunder senare stirrade alla skrämda ut. Ljudlöst hade kaninen hoppat in och säilät sig tili sällskapet — och att pä smitimmarna plötsligt se en svart kanin som sitter och putsar sig pä salsmattan kan väl fä vem som helst att tänka pä att det är tid att gä hem och att groggama kanske varit för mänga.

Mer än ett halvt är bodde de bäda ’’vännema” , Dunky-taxen och Kaninen-Pick-Pick, inte till­ sammans för vär älskade, enastäende tax, som samma är fyllt 14 är, blev sä sjuk att vi mäste be farbror veterinären komma och befria den frin vidare lidanden.

Saknaden efter den älskade hunden var enorm, men att fä borra näsan i en mjuk kaninpäls och känna en ivrigt slickande, varm liten tunga gav matte litet tröst i den stora sorgen.

Vi bor inte numera pä samma Ställe som förut. Vi har bara ett vardagsrum med alkov samt en liten matsal och kokvrä. Nägra stälträdsgrindar exis­ terar inte här, utan fröken Pick-Pick fir hoppa fritt omkring överallt. Den enda försiktighetsätgärden vi varit tvungna att vidtaga är att vi beklätt väggarna ca en halv meter uppät med genomskinlig plast. Det är nämligen sä att tapeter smakar underbart gott i en liten kaninmun, det kan nu en ging inte hjälpas. Vide, al eller äppelkvistar smakar ocksä utmärkt och finns alltid att gnaga pä liksom ocksä en liten ask med ren sand att äta. Gnagandet är mycket viktigt, för annars växer tänderna för mycket. Man kan visserligen klippa dem med s.k. gristandstäng, men de mister dä den vassa slipningen som gör dem tili de skarpa, klippande verktyg utan vilka en gnagare har svärt att klara sig. En kanin t.ex. fär gräset i halsen och häller pä att storkna om inte framtänderna är sä vassa att de kan klippa av grässträna. En bit härd kalk, t.ex. murbruk och en bit krita ligger ocksä alltid framme för att bli pägnagade just för att det är sä ytterst viktigt att tänderna hälls vassa.

Alit det här har Pick-Pick berättat för mej när vi legat pä mattan i vardagsrummet och pratat och hon har bett mej skriva om det, sä att alla som har kaniner skall första att göra det lättare för sina smä vänner i de tränga burarna. Hon har ocksä berättat för mej hur otroligt roligt det är att fä skutta och röra pä sig, varför hon unnar alla kaniner en rastgärd där man kan fä hoppa av hjärtans lust. Att sitta i en liten ensamcell heia sitt liv är ett härt öde för vem som helst, inte minst för en levnadsglad och ’’hopplysten” kanin.

Koe-eläinten Suojelu r.y.

KOE-ELAINTEN SUOJELU r.y. vuonna 1961.

Försöksdjurens Värn r.f.

perustettiin

FÖRSÖKSDJURENS VÄRN r.f. grundades är 1961.

Yhdistyksen tavoitteenna on vähitellen lopettaa elävien koe-eläinten käyttö. Ymmärrettävästi tä­ hän pääseminen vie aikaa. Saavuttaakseen pää­ määränsä yhdistys pyrkii luottamukselliseen yh­ teistyöhön viranomaisten, tutkimuslaitosten, yk­ sityisten tutkijoiden ja teollisuuden kanssa.

Föreningen har satt som mäl för sina strävanden att en gäng fä slut pä alia experiment med levande djur. Vi vet att det dröjer länge tills mälet är nätt och vi vill därför till dess genom olika ätgärder försöka minska försöksdjurens lidande.

Att hälla kontakt med myndigheter, forskningsanstalter, privata forskare och industrin är ett led i nämnda strävanden.

Tässä kehitysvaiheessa yhdistys toimii seuraavas­ ti: 1. Yhdistys pyrkii suuntaamaan tutkijoiden huomion vaihtoehtomenetelmiin, — niin että he, mahdollisuuksien mukaan, ryh­ tyisivät käyttämään solu-, kudos- ja elinviljelmiä, — niin että kliinistä aineistoa ja aiempia tut­ kimustuloksia käsiteltäisiin tietokoneissa ja tu­ lokset luovutettaisiin tiedemiesten käyttöön, — niin että biologisia järjestelmiä analysoitai­ siin tietokonesimulointia käyttäen, — niin että laboratorioihin hankittaisiin niitä erinomaisia teknisiä laitteistoja, joita on kehitetty tieteellistä tutkimusta silmällä pitäen.

2. Yhdistys pyrkii lainsäädäntöteitse kieltämään elävien eläinten käytön kokeissa, joita suoritetaan erilaisia hyödykkeitä tuottaessa, esim. kosmeet­ tisten aineiden, elintarvikkeiden ja nautintoainei­ den valmistuksen yhteydessä.

On syytä mainita, että vaihtoehtomenetelmiä käyttävät tutkijat korostavat näiden menetelmien tuloksien olevan luotettavampia, nopeampia ja halvempia kuin vastaavat elävillä eläimillä suo­ ritetut kokeet.

3. Lainsäädännöllisesti yhdistys pyrkii seuraviin parannuksiin: A — Koe-eläinsuojien tulee täyttää eläinsuo­ jelulain niille asettamat vaatimukset. Niissä on ehdottomasti noudatettava puhtautta ja huoleh­ dittava tuuletuksesta.

On tärkeää, että häkit on tehty kulloinkin ky­ seessä olevaa eläinlajia ajatellen; häkkien koon ja niiden sisustuksen tulee olla sellaista, että eläimet voivat niissä viihtyä. Koirien ja kissojen on saatava jaloitella. Myös kaniinien liikunnantarve on otettava huomioon; ne on pidettävä häkeissä, joista terveet kaniinit voidaan vuorotellen päästää yhteiseen aitaukseen, niin että ne ainakin pari kertaa viikossa saavat liikkua vapaasti.

1. Föreningen vill göra forskarna intresserade av alternativmetoder — sä att den vetenskapliga forskningen skulle söka sig bort frän försök med levande djur. Cell-, vävnads- och organkulturer erbjuder mycket stora möjligheter i det avseendet, — sä att klinikemas sjukrapporter och allt kliniskt forskningsmaterial skulle analyseras genom databehandling och resultatet genom en internationell uppsamlingscentral ställas tili forskarnas förfogande, — sä att matematiska modeller av fysiologiska processer genom databehandling skulle användas att représentera invecklade biologiska fenomen simulerande skeendet i en levande organism.

— sä att laboratoriema skulle utrustas med den moderna specialapparatur som utvecklats just för medicinsk och biologisk forskning.

2. Föreningen vill medverka tili stiftandet av nya djurskyddslagar och förordningar: A — förbud mot att använda levande djur vid försök som görs i samband med framställningen av kosmetika, njutningsmedel, livsmedel o. a. industriprodukter.

B — förbud mot att använda levande djur för sädana försök där motsvarande alternativmetoder ger tillförlitliga résultat.

Det kan nämnas att forskare som använder sig av alternativmetoder anser dem vara snabbare och billigare samt tillförlitligare än motsvarande försök med levande djur.

C — noggranna förordningar beträffande försöksdjursstallarnas ventilation och renlighet. Bu­ rarna bör vara ändamälsenligt konstruerade sä att de är lämpliga för just den djurart som skall uppbevaras i dem. Burarnas storlek och deras inredning bör vara sädana att djuren kan trivas i

KOE-ELÄINTEN SUOJELU r.y.

B —

■»

FÖRSÖKSDJURENS VÄRN r.f.

K a ik is sa k okeissa, jo id en voidaan olettaa tuottavan eläim elle tu sk aa tai k ip u a n käytettävä teh okasta an estesiaa. Jä lk ih o id o ssa koulutetun hen kilöku n n an tulee huolellisesti valvoa, että eläim ille tarpeen vaatiessa ann etaan k ip u a lie­ vittäviä lääk k eitä.

dem . H u n d ar och kattor b ör ha rastg ärd ar eller altern ativt sä stora b uru trym m en att de kan m otionera sig där. O cksä k an in e m as behov av rörelse m äste tillgodoses; ätm instone ett p ar gän g er i veckan bör de fä rö ra sig fritt i en rastg ä rd eller an n at m otionsutrym m e.

C — S a m a a koe-eläintä saa k äyttää ain oastaan yhteen B -k o h d assa m ainittuun kokeeseen; kokeen p äätyttyä on eläin tuskattom asti lopetettava.

D —

D —

Y h d istyk sen valtu u ttam illa eläinten hoi­ toon perehtyn eillä h enkilöillä tulee olla oikeus valvoa, että koe-eläim istä annetun asetuksen sisältäm iä m ääräyk siä noudatetaan.

E — Elävillä eläimillä ei saisi suorittaa kokeita mikäli vaihtoehtomenetelmien voidaan saavuttaa luotettavia tuloksia.

vid a lla fö rsök som k an an tas fö ro rsaka djuren ängest och sm ärta b ör de fä effektiv anesti. O m sorgsfu ll eftervärd b ör ges av skolad personal och sm ärtstillan de m edel sk all alltid ges dä detta ä r p äk allat.

E — ett fö rsöksd ju r fä r an vän das endast en gän g för ett i pun kt D näm nt fö rsök: efter slutfört experim en t sk all djuret om edelbart avlivas sm ärtfritt.

— föreningen bör ges rätt att utse personer inkomna i skötseln av djur för att i laboratorier och inrättningar övervaka att lagarna och förordningarna beträffande F

Eläinten Päivän kulkue

Demonstrationstag pa Djurens Dag

Jo s sin ua liiku ttaa eläinten lisään tyvä tu ska nyky­ ajan niin kutsutu ssa m aailm assa, tule m ukaan kulkueeseem m e E läin ten P ä ivän ä, lokakuun 4 .

1975. K u lk u e lähtee liikkeelle Laakson Ratsas­ tuskentältä (N ordenskjöldinkatu ) kello 11.00 .

D u som Hr u pprord over djurens oerhorda nod i dagens sak allad e civiliserade varld, kom med i det dem onstrationstag vi an o rd n ar p i D jurens D ag

T u le hyvissä ajoin, sillä ku lku e a lk a a tasan klo 11 j a etenee kohti kesku staa päättyen Edustusku ntatalolle.

•

Kaikki poliittiset puolueet on kutsuttu lähettä­ mään edustajansa vastaanottamaan allekirjoitta­ mamme julkilausuman. Siinä vaadimme eläinsuojelu- ja metsästyslakien muuttamista sellaisik­ si, ettei eläinrääkkäystä enää sallita lailla niin­ kuin nyt on asianlaita.

NUORI ja VANHA — tule mukaan — tule osoit­ tamaan voimakas mielipiteesi ja vaatimuksesi inhimillisyydestä eläimiä kohtaan.

Jos tahdot ottaa mukaasi julisteen, voit tuoda sen tullessasi. Paras koko on 1 m X 0,5 m ja se on parasta kiinnittää tukevaan noin metrin mittai­ seen varteen, jotta se näkyy marssijoitten päitten yli. Julisteeseen voit kiijoittaa suurin kirjaimin oman parannusehdotuksesi eläinten asemalle.

Fransiskus- kokous

Franciskus-möte

Helsingin Säästöpankin viihtyisä kerhohuoneisto ei ole tällä kertaa käytettävissämme korjausten vuoksi. Pidämme Fransiskus-kokouksen Balderin huoneustossa, Aleksanterink. 12 (Senaatintorin lähellä), lauantaina lokakuun 11. pnä 1975 klo 14.00. Kahvitarjoilu Sydämellisesti tervetuloa kaikki jäsenet, toivom­ me runsasta osanottoa. □

Televisiossa jo kahdesti esitetty ohjelma koe-eläimistä oli parasta mitä yhdistyksellemme voi tapahtua. Ensiesityksestä lähtien olemme päivit­ täin saaneet uusia jäsenilmoituksia. Jäsentemme määrä on nyt 1.600.

Uusien jäsenten hankinta tuntuu nyt käyvän helposti ja kiitämme vanhoja jäseniä aktiivisuu­ desta tässä työssä.

Hallitus on iloinen ja kiitollinen todetessaan yhä enenevää kiinnostusta työssä eläinten hyväksi.

lordagen den 4 okt. 1975 med start kl. 11.00 fr&n DALS RIDBANA vid Nordenskoldsgatan.

Kom i god tid, for marschen borjar punkt kl. partier har meddelats om taget och djurskyddet overlamnar en deklaration dar vi fordrar att djurskydds- och jaktlagarna andras sa att djurpligeri inte tillats i lag, vilket nu ar fallet.

GAMMAL och UNG — kom med — och visa att det finns en stark opinion bakom vira krav p& humanitet mot djuren.

Om du vill, tag med ett plakat (heist inte storre an 1 mX 0,5 m) som du satt fast pa en ca en meter l&ng sting s i att plakatet syns bra ovanfor de marscherandes huvuden. P i plakatet textar du >med stora bokstaver de onskemil om forbattringar for djuren som du tycker ar viktiga.

Om du vill veta narmare detaljer kan du ringa till virt kansli 41 07 25 kl. 10—12 (vardagar). □

Jos haluat lisätietoja, voit soittaa 90-41 07 25 arkisin klo 10—12.

M u ista tu lla:

Hfors Sparbanks trivsamma klubblokal stär inte tili värt förfogande den här gängen pä grund av reparationer. Fransiscus, möte försiggär i Balders lokal, Alexandersg. 12, lördagen den 11 Oktober 1975 kl. 14.00.

Kaffeservering.

Hjärtligt välkomna, alla medlemmar. □

Filmen i TV om försöksdjur, som redan visats tvä gänger, har värit det bästa som künde hända vär förening. Ända sedan den första visningen kommer det varje dag postgiroinbetalningar frän nya medlemmar och antalet är nu över 1.600.

Medlemsvärvningen sker ocksä numera allt aktivare. Bäde nya och gamla medlemmar tycks sätta alla klutar tili för att öka anslutningen. Styrelsen är mycket glad och tacksam över att sä mänga gör en aktiv insats för djuren pä det här sättet.

4 . 10. 75 klo 11. 00 .

^Kirjoita kansanedustajallesi Jokainen äänestäjä on oikeutettu ottamaan yh­ teyttä siihen poliitikkoon, jota vaaleissa äänesti.

Meillä eläinten oikeuksia ajavilla on omat erityistoivomuksemme eläinten asemaa koskevassa lain­ säädännössä.

Me voimme jopa tarkistaa etukäteen ehdokkaamme kannan eläinten suojelua ja oikeuksia kohtaan.

asia, jos saat tilaisuuden puhutella ehdokastasi.

Kirjoita hänelle ja kerro mielipiteistäsi ja ehdo­ tuksistasi.

Edustaja, jonka puolesta äänestit, on velvollinen puhumaan puolestasi. *

Englannissa parlamentin jäsenistä useat kuuluvat sikäläiseen koe-eläinten suojeluyhhdistykseen ja muihin eläinsuojeluyhdistyksiin. Siellä äänestäjät ottavat tarkoin selville ehdokkaansa asenteen, ennenkuin äänestävät. Ota sinäkin esille eläinten

Englannissa kuohutti mieliä tämän vuoden alussa koirilla tehty vaarattoman savukkeen tupakointikoe. Parlamentin alahuoneen 630 jäsenestä 170 kansanedustajaa vastusti julkisesti kokeen jatka­ mista.

9

8

m

Ilman koe-eläimiä tapahtuva tutkimus

40 miljoonaa koe-eläintä käytetään vuosittain yksinomaan Euroopassa

Forskning utan djurförsök

Tuskalliset eläinkokeet antavat aiheen kysyä voiko nykyaikainen, eettisesti kypsä ihminen hyväksyä tieteessä edelleen vallitsevan suuntauk­ sen, jossa muutamille osoitetun armeliaisuuden hintana on muihin olentoihin kohdistettu jul­ muus. Vastaus on ehdottomasti kielteinen.

Viime vuosina on kehitetty eräitä tutkimusmene­ telmiä, joilla voidaan korvata eläinkokeet yhä useammalla alalla. Cytologiassa, virologiassa, embryologiassa ja patologissa, vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme, on yhä enemmän siirrytty käyttämään kudos- ja elin viljelmiä.

Nämä menetelmät ovat osoittautuneet paljon luotettavimmiksi, yksinkertaisemmiksi, nopeammik­ si ja halvemmiksi kuin vastaavat eläimillä suori­ tetut kokeet.

Myös tietokonetekniikka tarjoaa mahdollisuuden eläinkokeiden vähentämiseen; m.m. voidaan jo olemassa olevaa koeaineistoa käsitellä ja käyttää hyväksi tavalla joka ei aiemmin ollut mahdollista.

Valitettavasti valtaosa myönnetyistä m äärära­ hoista ja stipendeistä edelleenkin koituu eläviä eläimiä käyttävän tutkimuksen hyväksi. Tutkimusarvojen puute onkin syynä siihen, ettei voida ryhtyä tehokkaasti kehittämään näitä uusia me­ netelmiä, jotka olisivat äärimmäisen tärkeitä pyr­ kiessämme vähentämään eläinkokeita.

Edistääkseen ja tukeakseen tutkimusta joka etsii UUSIA TEITÄ — ja joka hylkää tuskalliset eläinkokeet — on Koe-eläinten Suojelu perusta­ nut säätiön, Koe-eläinten Suojelun Säätiön.

Jokainen lahjoitus — suuri tai pieni — on askel kohti päämärää, tutkimusta, joka ei perustu eläviin olentoihin kohdistettuun julmuuteen.

Inhimillisiä tutkimusmenetelmiä käsittelevä kan­ sainvälinen kongressi kokoontui Amsterdamissa henäkuun 23 — 25 päivänä 1975.

De plägsamma djurförsöken väcker frägan om den modema, etiskt mogna mänskan k an accep­ tera att vetenskapen fortsätter pä en väg där man anser att barmhärtighet mot somliga varelser fär utvecklas genom grymhet mot andra. Svaret är entydigt nekande.

□

10

Tässä tilaisuudessa esitettiin British Film Limitedin vaikuttava värifilmi nimeltään Kissaa tappava uteliaisuus (The curioucity that kills the cat) joka 30 katsojille tuskallisen minutin aikana esitti eläinkokeiden häikälemättömyyden ja eläin­ ten tuskallisen menehtymisen.

Under de senaste âren har vissa forskningsmetoder utvecklats som ersätter djurförsöken inom ett växande antal omräden. Inom cytologi, virologi, embryologi, patologi o.s.v., för att nämna endast nägra exempel, används i allt större utsträckning vävnads- och organkulturer och det har visat sig att de här metodema är mycket tillförlitligare, enklare, snabbare och billigare än motsvarande försök med djur.

Att utnyttja dator-tekniken är ocksä en väg som allt mera kan minska djurförsöken, bl.a. genom att behandla och utnyttja redan förefintligt försöksmaterial pä ett sätt som tidigare värit omöjligt.

I

Tyvärr ges fortfarande alla anslag och stipendier nästan undantagslöst för en forskning som använder levande djur. Pä grund av bristande forskningsmedel kan därför en intensiv utveckling av de nya metodema, som skulle vara sä oerhört viktiga för att minska djurexperimenten, inte komma ordentligt i gäng.

För att befrämja och stöda den forskning som söker NYA VÄGAR — bort frän plägsamma djurförsök — har Försöksdjurens Väm grundat FÖRSÖKSDJURENS VÄRNS STIFTELSE

Maksusuorituksenne voitte osoittaa KOE-ELÄINTEN SUOJELUN SÄÄTIÖUe Postipankin, siirtonumero 4248 81-3, tai Kansallis-Osake-Pankin kautta.

Kolmekymmentäkolme yhdistystä 20 maataedustava Kansainvälinen Liitto Tuskallisia Eläinko­ keita vastaan (IAAPEA, London) oli jäljestänyt tämän kongressin, johon ottivat osaa kuutisen­ kymmentä valtuutettua ja vierasta.

Inbetalningar tili stiftelsen kan göras genom Postbanken gironummer 4248 81-3 eller Hfors Sparbank 967172-8. □

40 mitjoner försöksdjur per ar enbart i Europa Internationell kongress för human forskning — Amsterdam 23 tili 25 juli 1975.

IAAPEA — Intemationella Förbundet mot Pläg­ samma Djurförsök — (London) representerande 33 föreningar i 20 länder hade ordnat kongressen vid vilken ett 60-tal delegerade och gäster var närvarande.

Nyflkenheten som dödar kätten (The curiosity that kills the cat) var namnet pä British Film Limiteds starka film i färg om djurexperiment som under trettio, för äskädarna direkt plägsamma minuter visade djurförsökens skoningslöshet och djurens kvalfulla död.

Kongressin mielenkiintoisin toteamus oli se että menetelmät jotka korvaavat eläinkokeita yhä enemmän herättävät mielenkiintoa myös tutkijain keskuudessa a) taloudellisten näkökohtien vuoksi, koska vaihtoehtomenetelmillä voidaan arvioida määrätyn eläinkokeen suomat mahdollisuudet saavuttaa sille asetetut tavoitteet. Siten monet kokeet voidaan jo alusta alkaen eliminoida esim. tieto­ koneanalyysin tai solu-, kudos- ja elinviljelmien antamien tietojen perusteella. Tällä tavalla voi­ daan välttää sellaisia eläinkokeita, jotka eivät johtaisi tyydyttäviin tuloksiin. Esim. voidaan eliminoida sellaisia molekyyliyhdisteitä, joita ei kannattaisi testata. b) sen vuoksi että myöskin tutkijat — nimen­ omaan nuorempaan polveen kuuluvat — yhä enemmän alkavat oivaltaa ihmisen suuren vas­ tuun eläimistä ja niiden oikeudet saada elää ihmisen niitä rääkkäämättä. Elämän kunnioitus — Albert Schweizerin perusajatus — saa kanna­ tusta.

Intreaaantast att konatatera pä kongreaaen var, att alternativmetoder — istället för experiment med levande djur — ocksä pä forskarhäll böijar anses viktiga a) pä grund av de stora ekonomiska besparingar som kan göras, isynnerhet i böijan av mänga för­ sök. Ett otal experimentmöjligheter kan nämligen genast frän böijan uteslutas efter det datoranalys eller cell-, vävnads- eller organkulturer snabbt gett vid handen vilka riktlinjer för experimenten och försöksmetoderna som inte skall följas. Pä sä sätt undviks experiment vars resultat inte är tillfredsställande för den mälsättning som gjorts, t.ex. vilka molekylsammansättningar som inte lönar sig att testa b) pä grund av att ocksä forskarna — isynnerhet den yngre generationen — allt mera inser mänskans stora ansvar för djuren och deras rätt att leva oplägade av mänskan. Vördnad för livet — Albert Schweizers grundtanke — fär genklang.

Kolme tutkijaa, tri W. Graham Richard, fysiokemian dosentti Oxfordin yliopistossa, tri Eivind Thorling, Aarhusin yliopiston dosentti (syöpä chemoterapia) ja tri Dietrich Keppler, biokemisti Frieburgin yliopistossa esitelmöivät vaihtoehtomenetelmistä eri näkökohdista. Tri Richard painotti erityisesti miten tärkeätä olisi saada asenteet muuttumaan eläinkokeiden välttämättö-

Tre forskare, dr W. Graham Richard, docent i fysiokemi vid universitetet i Oxford, dr Eivind B. Thorling, docent vid universitetet i Aarhus (Cancer Chemoterapie) och dr Dietrich Keppler, universitetet i Freiburg (biokemist) talade om al­ ternativmetoder ur olika aspekter. Dr Richard betonade speciellt hur viktigt det skulle vara att inställningen tili djurförsökens oumbärlighet änt-

ja tk u u s. 15

forts. s. 15

Kansainvälinen eläinsuojelutoimenpiteitä koskeva informaatiotilaisuus WFPA, Zürich, (Maailman-Eläinsuojeluliitto) on tänä vuonna aloittanut maailmanlaajuisen kam ­ panjan saadakseen aikaan kiellon käyttää kaik­ kea niitä erittäin tuskallisia ansoja ja routoja, joita nykyään käytetään turkis- ja muiden eläin­ ten pyydystämiseen.

Turkikset ovat mennyttä muotia (”ute”) — eläi­ met ovat muodissa (’Tnne^ja Turkis on paljon kauniimpi alkuperäisen omista­ jansa kantamana ja Miltä tuntuisi saada sormensa ruhjotuksi auton Ylläolevat iskusanat on WFPA tehnyt tunnetuksi nuorisojärjestöjen kautta. Nuoriso on reagoinut.

On tosin muodissa (”inne”) käyttää synteettisiä turkiksia.

Noin 75 miljoonaa turkiseläintä (villieläintä, ei tarhaeläintä) tapetaan vuosittain. Täten kaksi­ kolmasosaa näistä ovat eläimiä joiden turkista ei voida käyttää turkisten valmistukseen. Raudat ja ansat tosin eivät ole viritetty niitä varten, mutta ne joutuvat näihin pyydyksiin. Lähes jokaisen villieläimen turkis on sillä tavalla aiheuttanut kolmelle eläimelle pitkän tuskallisen kuoleman.

Kaksikymmentäneljä turkiseläinlajia on kuole­ maisillaan sukupuuttoon.

Nainen on vastuussa siitä että turkisten tuotta­ minen kannattaa niin hyvin.

On korkea aika muuttaa asenteet — vain sillä tavalla satojen miljoonien eläinten kärsimykset voivat loppua.

Internationeil information om djurskyddsatgär der f WFPA, Zürich, (Världs-djurskyddsförbund) har i är böijat en världskampanj för att fä tili ständ förbud att använda alla de olika ytterst plägsamma snarot och saxar som nu är i bruk för att fänga pälsdjur men ocksä andra djur.

Pälsar är ” ute” — djuren är ” inne” eller pälsar är mycket vackrare pä den Ursprungliga ägaren eller hur skulle det kännas att fä fingrama krossade av en bildörr . . . och inte komma loss?

är slogans som WFPA genom ungdomsorganisationer gjort kända — och ungdomen har reagerat, det är faktiskt ”inne” att använda syntetiskt pälsverk.

Ungefär 75 miljoner pälsdjur (vilda, icke farmdjur) dödas ärligen. Därav är tvätredjedelar^fc sâdana djur vars päls är oanvändbar för pälsproduktionen. Saxarna och snaroma är inte avsedda för dem, men de hamnar där. Sä gott som vaije skinn av ett vilt pälsdjur har sälunda förorsakat TRE djur en längsam och plägsam död.

Tjugofyra arter pälsdjur häller pä att dö ut!

Det är kvinnan som är ansvärig för att pälsproduktionen är sä lönsam. Det är tid att tänka om — det kan betyda ett slut pä lidandet för hundratalsmiljoner djur.

Osta synteettistä turkista — ne ovat tosin muo­ dissa (”!nne”)

Köp syntetiskt pälsverk — det är faktiskt ”inne”.

On aika meidän kakkien m uuttaa ajatteluta­ paamme ja oivaltaa eläimen oikeudet elää ihmisten niitä rääkkäämättä.

Men är det inte tid för oss alla att tänka om — att inse och acceptera att djuren har rätt att i alla avseenden leva oplägade av mänskan.

12

Yhdistyksemme on yhdessä sisarjärjestömme Vih­ reän Ristin kanssa ryhtynyt keräämään allekirjoi­ tuksia vastalauseeseen, joka aiotaan lähettää Etelä-Europpan pikkulinnunmetsästäjien toimien johdosta kyseisten maitten hallituksille. Jäseniä kehoitetaan tilaamaan valmiiksipainettuja protestikaavakkeita toimistostamme ja tulemaan mukaan nimienkeräystyöhön. Yhdistys säästää käyttövaroissa, jos tilaajat ystävällisesti liittävät mukaan paluupostimerkin.

Vär förening har tillsammans med vär systerförening Gröna Korset startat en namninsamling i protest mot detta enorma smâfàgelslaktande i Sydeuropa. Listoma kan beställas gratis pà vàrt kansli. Vi är naturligtvis tacksamma om porto bifogas av dem som beställer listoma per brev, det är emellertid inget tväng.

200 miljoonaa

200 miljoner

pikkulintua pyydystetään ja tapetaan vuosittain — suurin osa ITALIASSA mutta myös BEL­ GIASSA ja ETEÄ-RANSKASSA. Ne ovat meidän kesiemme laululintuja, joitten musiikki näin vaiennetaan.

Me emme saa hyväksyä sitä, että ihmiset tappavat maailmasta linnunlaulun.

Yksi tapa esittää vastalause on kieltäytyä matkai­ lusta niissä maissa, joissa Pohjolan laululinnut joutuvat ruokapöytään.

ITALIAN ja BELGIAN hallitukset tyytyvät vuo­ desta toiseen vaieten seuraamaan 200 MILJOO­ NAN PIKKULINNUN TAPPAMISTA. Poliitti­ sessa neuvonpidossa unohdetaan, että nämä muuttolinnut tuovat Pohjois-Eurooppaan kevään viestin ja ovat tärkeitä hyönteisten ja tuholaisten hävittäjiä. Nänä linnut söisivät 37.000 tonnia hyönteisiä vuodessa.

Mitä vähemmän lintuja meillä on sitä enemmän on käytettävä kemiallisia hyönteismyrkkyjä. Tästä noidankehästä emme pian pääse lainkaan ulos.*

smàfâglar fângas och dödas àrligen — största delen i ITALIEN men ocksà i BELGIEN och SÖDRA FRANKRIKE. Hos oss tystnar fägelsängen och vära holkar stär tomma.

Mäste vi acceptera att vära smàfâglar slaktas för nöjes skull.

Protestera genom att inte semestra i de länder som dödar Nordens sängfäglar.

Där fängstnäten spänts ut placeras burfäglar, vilka genom sin säng lockar flyttfäglarna att slä sig ner just där för att vila.

Burfâglama har gjorts blinda pà följande sätt. De hàlls nägon tid i mörker för att pupillema skall vidgas. Hetta frän t.ex. glödgat järn som hälls nära ögat förbränner dä ögonbottnen. I sitt eviga mörker sjunger de mycket mera och intensivare än seende fàglar och utnyttjas pà sä sätt av mäns­ kan att locka andra fàglar i döden.

Luet Koe-eläinten Suojelu ry:n nuortenjaoston aukeamaa. ’Animalia’ on lainanimi, alunperin se kuuluu neljä kertaa vuodessa ilmestyvälle Maail­ man Eläinsuojeluliiton julkaisulle. World Fede­ ration for the Protection of Animals — Welttierschutzbund — Fédération Mondiale pour la Pro­ tection des Animaux julkaisee lehteään englan­ nin, saksan ja ranskankieleisenä. Me teemme tätä omaamme suomeksi ja ruotsiksi.

Lokakuun neljättä päivää on suositeltu Maailman Eläinten Päiväksi, mutta koska se on lauantai, voisit ehdottaa perjantaita 3. 10. Lauantaina voisit ystäviesi kanssa tehdä oman pienen kul­ kueesi. Lemmikkieläimet saisivat tulla mukaan.

Jos aiotte kantaa julisteita tai jos teitä on suurempi joukko, pyytäkää etukäteen lupa pai­ kalliselta poliisiviranomaiselta.

4. 10. 1975

Tule mukaan. Tee kanssamme tästä lehdestä elävä ja kiinnostava. Osallistu omine ajatuksinesi koe-eläinten suojelutyöhön.

NUORI ihminen on onnellisella tavalla avoin luonnolle.

Hän tuntee tervettä yhteenkuuluvuutta ympä­ ristönsä kanssa ja tajuaa koko luonnon elämän eri muotojen olevan riippuvaisia toisistaan. Hän on vielä luonnonlapsi.

Nuori ihminen tuntee vielä vastuuta elämän suju­ vuudesta. Juuri nuoret puhuvat luonnon suojelun ja eläinten suojelun puolesta. Valitettavasti heillä ei kuitenkaan ole keinoja kauniitten ajatustensa toteuttamiseksi. Päätöksiä yhteiskunnassa tekevät aikuiset. Nuori joutuu usein sivusta seuraamaan, miten vääryys ja välinpitämättömyys menestyvät maailmassa.

Uskotko, että huomisen aikuiset ovat erilaisia kuin tämän päivän aikuiset. Voit itse päättää omalta kohdaltasi jo nyt, minkälainen aikuinen sinä olet. Säilyvätkö kauniit ajatukset ja vastuuntunne näkyvinä piirteinäsi muutamien vuosien päähän? Päätä niin, hyvä ystävä.

KIITOS kirjeistä, joita jo tuli monilta nuorilta jäseniltä tv-ohjelman ’Ei voi olla totta’ jälkeen. Ohjelma uusittiin heinäkuun 1. päivänä ja se nähdään vielä kerran lokakuussa, jolloin vietetään kan­ sainvälistä eläin tenpäivää.

Jos sinä olet halukas sillä viikolla jäljestämään koulussasi näyttelyn tai tempauksen tai teema­ päivän, tee aloite heti kun luet tämän. Pyydä mu­ kaan biologian, piirustuksen ja ainekirjoituksen opettajat ja muutama eläinrakas koulutoveri.

Pitäkää pieni kokous ja suunnitelkaa eläimille ja niitten oikeuksille omistettu tapahtuma.

Minä käyn aina kaikissa laboratorioissa ja yritän jankuttaa niille järkeä, niiden päähän, jotka rääkkäävät eläimiä. Se telkkuohjelma oli kaamea ja liikuttava. Minä sanon, että on hyvä, kun televisiossa puolustetaan avuttomia eläimiä. Se ohjelma pani ihmiset ajattelemaan, mitä he tekevät.

Johanna Aaltonen, 9 v.

Tarttilantie 03 400 Vihti

aiotaan Helsingissä jäljestää virallinen eläinten päivän kulkue. Jos asut lähellä, olet tervetullut mukaan. Lähdemme Laakson ratsastusstadionilta kello 11.00 ja kävelemme Eduskuntatalolle, jossa jätämme julkilausuman eduskuntaryhmille. Jos sinulla on eläin, joka mielellään tulee mukaan, ota.

KÄYTÄ hyväksesi kaikki tarjoutuvat tilaisuudet jakaaksesi tietoja koe-eläinten suojelusta. Jos sinun on vaikeata uhmata ympäristösi painetta esimerkiksi tupakka-, kosmetiikka- ja alkoholi-asioissa, voit aivan hyvin perustella kielteisen kantasi näin: — Minun vuokseni ei tarvitse kehitellä alkoholisteja eläimistä niinkuin tutkimus tekee voidakseen päästä selville alkoholismin syistä ja seurauksista.

Pärjään ilman alkoholia.

— Minun vuokseni ei tarvitse pakkosyöttää koe-eläimille ripsiväriä tai kynsilakkaa, jotta voitaisiin lähettää markkinoille aina vain uusia ja kalliimpia kauneusaineita. Kelpaan itselleni näin.

— Minun vuokseni ei tarvitse vangita viattomia koiria kojeisiin, joissa niitten hengitysilmaan sekoitetaan tupakansavua päämääränä saada aikaan vaaraton savuke. Hengitän itsekin mielummin raikasta ilmaa.

— Minun vuokseni ei minkään luomakunnan osan tarvitse jäädä vaille oikeutta elää.

— Itse elän paremman elämän, jos voin tehdä sen sopusoinnussa muun luonnon elämän kanssa.

Kokeile ainakin. Kerro meille, minkälaisen vas­ taanoton mielipiteesi saivat. Uskalla olla erilai­ nen. Uskalla myös puhua niitten puolesta, joilla itsellä ei ole siihen rohkeutta.

Kannusta muita lähestymään luonnollista ja tervettä elämäntapaa. Se on yksi keino koe-eläin­ ten suojelun eteenpäin viemiseksi.

LÄHETÄ meille postia. Kerro, miten onnistuit, jos sait aikaan tapahtuman koulussa. Kerro, haluavatko toverisi tulla mukaan ja toivota heidät tervetul­ leiksi. Kerro meille omista eläin-asioistasi.

Minua järkytti se ohjelma. En voinut sinä yönä nukkua, kun minua vaivasi niitten eläinten kohtalo. Itselläni on kissa ja kani, enkä voisi kuvitella niitten voivan joutua kärsimään joitten­ kin naisten takia.

Maarit Laakso, 12 v.

25 570 Teijo Willniemi Muitakin kirjeitä Koe-eläinten suojelu on saanut nuorilta tutkijoiltaan, mm. tämän:

TILAA meiltä tietoja, joista voit tehdä esitelmän tai aineen. Pyydä biologian opettajaasi esittämään luokalle omat tietonsa koe-eläinten asioista.

Pidä yhteyttä toimistoomme ja tilaa koe-eläinten suojelun hyväksi myytäviä tuotteita, joista on luettelo toisaalla tässä lehdessä.

KUKA tahansa nuori ihminen voi otta osaa toimintaam­ me juuri näillä tavoin. Saat olla yksitoista tai yhdeksäntoista, kirjeesi ja piirustuksesi ovat yhtä tervetulleita.

Tässä muutama kirje ystäviltä, jotka näkivät tv-ohjelman El VOI OLLA TOTTA: *

Katselin sydäntäsärkevän tv-ohjelman koe-eläimistä, toivon että moni muukin jäi miettimään eläinten kärsimyksiä. Meidän viisaiden ja aina oikeassa olevien ihmisten hallitsemassa maail­ massa. Ennen ohjelmaa olin täysin tietämätön kuten monet ystävänikin. Toivoisin, että minäkin, 14-vuotias koulutyttö, voisin tehdä jotain ’ihmisen parhaan ystävän’ ja monien muitten eläinten pelastamiseksi raa’an ihmisen kynsistä.

Leena Tikka, Valtakatu 19 B 5 Isona minusta tulee eläintensuojelija. Minä asun kaukana kaupungista pienessä talossa. Otan pie­ niä kulkukoiria kotiini, sellaisia, joilla ei ole kotia.

Minusta olisi mielenkiintoista oppia tuntemaan muita tästä toiminnasta kiinnostuneita nuoria.

Olis mukavampaa puhua asioista sellaisten kans­ sa, jotka ajattelevat samoin. Sen tähden toivoisin, että julkaisisimme nuorten sivuilla myös kiijeenvaihtopalstaa.

Satu Kivelä Lehtisaari 40 900 Säynätsalo 40 MILJOONAA KOE-ELÄINTÄ sivulta 15 myyden suhteen. Hän toivoi että vihdoinkin tunnustettaisiin inhimillisten tutkimusmenetel­ mien tärkeyttä.

Lisäksi voidaan mainita, että Amsterdamin por­ mestari kutsui kongressin osanottajat tervehdystilaisuuteen kaupungintaloon. Hollantilainen radio ja televisio kiinnittivät huomionsa kongressiin ja mm. sen puheenjohtajan haastattelu n. 200 mifj. ihmisellä oli tilaisuus kuunnella koska lähetys oli ULA-lähetys.

40 M IUONER FÖRSÖKSDJUR frän s. 15 ligen skulle ändras tili förmän för human forskning.

Dessutom kan tilläggas att Amsterdams borgmästare inbjöd kongressdeltagarna tili ett cocktail party i Stadshuset. Ocksä Hollands radio och television uppmärksammade kongressen med flere utsändningar. Bl.a. sändes intervjun med kongressens ordförande ocksä över kortväg, sä att ca 200 milj. mänskor var i tillfälle att höra om den här kongressen för human forskning.

15

***

Z E T T E P a E R ^ E P llI A ESKO LANI A

. . . . . .

AVAIMENRENGAS nahkaa ja pronssia varustettuna yhdist. tunnuksella Fransiskus-kortteja

. . . kpl. . . . kpl.

ä mk 12:ä mk -:50

KAKSIOSAISIA KIRJEKORTTEJA KUORINEEN Kirjekortti, jossa yhdistyksen tunnus Kyyhkyskortti Aasikortteja, punaisia.

Jouksevat hevoset, Neekeripoika vapauttaa linnun häkistä

. . . . .

. . . . .

kpl. kpl. kpl. kpl. kpl.

ä ä ä ä ä

Undertecknad beställer härmed: Föreningsmärket = silverkors i grön emalj med djurgrupp i silverrelief Kulpenna med föreningens namn Brevslutarmärken, runda (35 st/ ark) ” med föreningsmärket (15 st/ark) ” med Gröna Korset (5 st/ark) Adress med tofs, föreningsmärket pä pärmen

... ... . . . . . . . . . ...

st. st. ark. ark. ark. st.

ä mk 15:mk 4:ä mk 3:50 ä mk 1:50 ä mk -:50 ä mk 7:-

NYCKELRING i läder och brons med föreningsmärket

. . . st.

ä mk 12:-

BREVKORT IÄMTE KUVERT Dubbla kori med föreningsmärket pä kori: och kuvert Duvkort Äsnekort, röda Springande hästar Negergosse befriar figel ur bur

... ... ... ... ...

ä ä ä ä ä

Tilaajan nimi Beställarens namn Lähiosoite Bostadsadress Postitoimisto Postadress Voitte myös tehdä tilauksenne puhelimitse Ni k an ocksä göra er beställning per telefon

K A R IS

1 97 5 . ( j | [ )

Oy P r i n t e k

Ab

HK I

2

Allekirjoittanut tilaa täten: 0 0 7 2C Yhdistysmerkki = pieni hopeinen risti, jossa eläinryhro kohokuviona vihreällä emalipohjaila Kuulakärkikynä, yhdist. nimi Kiijeensulkijamerkit, -pyöreät (35 kpl./arkk.) ” yhdist. tunnuksella (15 kpl./arkk.)

Vihreällä Ristillä (5 kpl./arkk.)

Yhdist. tunnuksella varust. adressi silkkipunostupsuineen

. . . . . .

. . . . . .

. . . . .

>

K p l.

kpl. kpl. arkk. arkk. kpl.

st. st. st. st. st.

ä ä ä ä ä ä

mk mk mk mk mk mk

mk mk mk mk mk

mk mk mk mk mk

15:4:3:50 1:50 0:50 7:-

1:50 1:50 1:50 1:50 1:50

1:50 1:50 1:50 1:50 1:50