Koe-eläinten suojelu 3/1977 by Animalia ry

KOE-ELAINTEN SUOJELU 3/77 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

2. vuosikerta

Katriina Heinonen, vastaava toim ittaja

2. ärgängen

Vastaava toimittaja: Ansvarig redaktör: Katriina Heinonen Toimituksessa: I redaktionen: Ulla-Maija Aaltonen Leena Kaarina Kaunonen Hannele Luukkainen Kai Oulasvirta Taitto: Lay-out: Hia Sjöblom Osoite: Adress: Mannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25 Mannerheimvägen 67, 00250 Helsingfors 25

T E H O K K A A M P A A N T IE D O T T A M IS E E N KOE-ELÄINTEN SUOJELU 3/77 FÖRSÖ KSD JUREN S VÄRN

Puhelin: Telefon: 90-41 07 25 klo. 10— 12

TIE D O TU S LE H TI — IN F O R M A T IO N S B L A D

Yhdistyksen harjoittamaa tiedotustoimintaa kohtaan on esitetty aika ajoin voi makasta kritiikkiä: lehti ilmestyy liian harvoin, osa sen aineistosta on vanhen tunutta, uusia esitteitä pitäisi saada lisää jne.

Pankki: KOP Pääkonttori Postisiirto 4354 90-1 Bank: Helsingfors Sparbank Postgiro 4354 90-1

Sisällysluettelo:

Koe-eläinten suojelun säätiö: KOP-Keskusta-Hki Försöksdjurens värns stiftelse: Helsingfors Sparbank Jäsenmaksu: Medlemsavgift: mk 15/vuosi, är Ainaisjäsen: Ständig medlem: mk 300 HUOM. Älkää unohtako il moittaa toim istoon nimenja osoitteenmuutostanne OBS. Glöm inte att anmäla om namn- ooh adressförändring llm o itu s h in n a t

Annonsavgifter 1/1 sivu/sida 300 mk 1/2 sivu/sida 160 mk

Kädessäsi on yhdistyksen uusi jäsenlehti. Se on muuttunut ulkomuodoltaan melkoisesti ja osittain myös linjaltaan. Toivottavasti se on mielestäsi kehittynyt hyvään suuntaan.

Pääkirjoitus

Ledaren

Toimistomme

Nana von Wendt

Eläinkokeita

Hallitus

Kirjaesittelyjä

Pikku-uutiset

Kesäkissa

Ne koirat syyttävät meitä

Animalia

Kansainväliset yhteydet

Lahjoitukset

Tilauslomake

Kokouskutsu, marssikutsu

Mitä lehteen tulee, niin pari numeroa vuodessa ei ole riittävästi tehokkaan tiedotustoiminnan hoitamiseksi. Lisäksi harvoin ilmestyessään lehti sisältää pakostakin aineistoa, jolla ei ole enää välitöntä uutisarvoa, mutta josta on jäsenistölle kuitenkin tiedotettava. Valistus- ja tiedotustoiminta on monessa suhteessa avainasemassa. Nykyajan tapaan meidän on puhuttava tässä yhteydessä kuitenkin rahasta tai oikeammin sen puutteesta. Tiedotustoiminta, ennen kaikkea jäsenlehti, nielee leijonanosan varoistamme, jotka eivät ole ylenpalttiset. Syksyisin on jouduttu toteamaan, ettei budjetti anna myöden kolmannen lehden tai kiertokirjeen painattamiselle, useammasta puhumattakaan. Yhteydenpito teihin kaikkiin ja ulkopuolisen yleisön informointi ovat kuitenkin niin tärkeitä asioita, että johtokunta on päättänyt edistää tiedotustoimintaa kaikin mahdollisin keinoin. Erään helpotuksen nykytilanteeseen toivat viime syksynä järjestetyt arpajaiset, joiden tuotto toi tervetulleen lisän yhdistyksen talouden tasapainottamiseksi. Näitä varoja käytetään mm. jäsenlehden kehittä miseen. Arpajaistuotto ei ole tietenkään mikään kokonaisratkaisu pitkällä täh täyksellä, mutta tämänhetkiseen tilanteeseen kylläkin korvaamaton apu. Uskoaksemme pääsemme ensi vuonna ’’normaaliin rytmiin” eli neljään lehteen vuosittain, mikä on ollut alun alkaen tavoitteena. Uskomme voivamme tällöin tarjota ajankohtaista ja tuoretta asiaa ”koe-eläinsuojelurintamalta” ja pysyä yhteydessä teihin kaikkiin nykyistä paremmin. Muuten, tämä on meidän kaikkien yhteinen jäsenlehtemme. Toivomme, että jäsenet osallistuisivat aktiivisemmin sen toimittamiseen lähettämällä kirjoituksia, kuvia ja piirroksia. Palstatilaa on kaikkien käytettäväksi. Käytä Sinäkin! 3

KUVIA KOEELAINTEN

Katriina H einonen, a n s v a rig redaktör

KIDUTUSLABORATORIOISTA

FÖR EN EFFEKTIVARE INFORMATION Jag hàller i min hand föreningens nya medlemsblad. Det har förändrats rätt mycket tiil det yttre och delvis även vad innehället beträffar. Jag tycker och tror att det har utvecklats i rätt riktning. Mot det sätt, pä vilket föreningen sköter sin information har tid etter annan framförts skarp kritik: tidningen utkommer alltför sällan, endet av dess nyhetsmaterial är föräldrat, nya broschyrer borde tryckas o.s.v. Vad tidningen beträffar är ett par nummer i äret inte tillfylle st för att sköta en effektiv information. Da den utkommer sä sällan innehäller tidningen oundvikligen sädant material, som inte mera har omedelbart nyhetsvärde, men varav medlemmarna ändä borde fà del. Upplysnings- och informationsverksamheten är i mânga avseenden i nyckelställning. Men som i vär tid är brukligt, màste vi dock i detta sammanhang tala om pengar — eller riktigare sagt — om bristen pä pengar. Informations verksamheten, framför allt medlemsbladet, slukar lejonparten av vära medel, vilka inte är övermättan stora. Pä höstsidan av äret har vi fätt konstatera, att budgeten inte tilläter tryckandet av ett tredje tidningsnummer eller ett cirkulärbrev, är mindre flere sädana. Upprätthällandet av kontakter med er alla, ävensom information av allmänheten utanför föreningen är emellertid sä viktiga, att styrelsen har beslutit befrämja Informationen pä alla möjliga sätt. En lättnad i den senare tidens finansiella läge gav oss det lotteri, som arrangerades senaste höst och vars avkastning skänkte oss ett välkommet tillsko tt för att bringa vär ekonomi i balans. Dessa medel kommer bl.a. att användas för att utveckla värt medlemsblad. Lotteriinkom ster utgör naturligtvis inte nägon slutlig lösning av vära problem pä läng sikt, men de var nog en oersättlig hjälp i den dävarande Situationen. Vi hoppas nästa är komma in i en ’’normal rytm ” d.v.s. fyra tidningsnummer om äret, vilket frän början var värt mäl. Vi hoppas härvid kunna erbjuda aktuella och färska nyheter frän den djurskyddsfront som befattar sig med försöksdjuren. Vi hoppas ocksä kunna upprätthälla kontakten med er alla pä ett bättre sätt än förr. För övrigt är det här alias värt gemensamma medlemsblad. Vi skulle önska att medlemmarna mera aktivt deltog i redigeringen av tidningen genom att sända in artiklar, bilder och teckningar. Spaltutrymme finns och det stär tili alias förfogande. Använd även Du detta spaltutrymme!

Toimistomme osoite on Mannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25. Toimiston hoitaja on tavattavissa ti— pe klo 10— 12 numerossa 90-410 725. Maanantai-iltapäivisin päivystää samassa numerossa nuoriso sihteeri. J 5

Haastattelu: Katriina Heinonen

Lähikuvassa Nana von Wendt Nana von Wendt’n nimi on varmasti useimmille meistä erittäin tuttu. Onhan hän ollut yhdistyksen kantavia voimia vuosikaudet, aivan sen pe rustamisesta lähtien. Viimeiset viisi vuotta Nana on lisäksi hoitanut yhdistyksen toi mistoa tehden uutterasti mitä erilaisimpia töitä, kaikkea kirjanpidos ta papereiden niittaamiseen. Vaikka Nana ei ole ollut aivan yksin vastuussa toimistosta, hän on kuitenkin tehnyt mittavan päivätyön yhteisten asioidemme hoitamiseksi. Henkilökohtaisista syistä hän lopetti toimistonhoitajan tehtävät viime kesänä. Nyt on aika luoda hänestä pieni henkilökuva.

Nana von Wendt

Kysymys: Nana, olet ollut mukana Koe-eläinten suo jelu r.y:ssä sen perustamisesta lähtien. Kuinka tulit liittyneeksi mukaan? Vastaus: Vaikka olin tietoinen siitä, että eläimillä tehtiin kokeita enkä periaatteessa voinut niitä hyväksyä, en kuitenkaan ajatellut te j|fe keväni konkreettisesti mitään näiden e lä in ^ ^ ten auttamiseksi. Tulin mukaan tavallaan sattumalta. Vuonna 1961 Johan Börtz, ruotsalaisen Nordiska Samtundet mot Plägsamma Djurförsök-yhdistyksen puheenjohtaja, esitel möi Helsingin yliopistossa aiheenaan eläinkokeet. Gerda Alfthan ja Teo Snell man, sittem min yhdistyksemme perustaja jäsenet, pyysivät minut mukaan seuraa maan esitelmää. Lähdin, vaikka en erityi sen suurta kiinnostusta tuntenutkaan. Johan Börtzin vakuuttava esiintyminen ja kuulemani tosiasiat tekivät minuun kui tenkin niin syvän vaikutuksen, että päätin heti ryhtyä tekemään työtä näiden piinat tujen eläinten kärsimysten vähentämisek si. Päätökseni oli luja ja ehdoton. Koe-

eläinten suojeluhan perustettiin aivan pian esitelmän jälkeen. Siitä kaikki sitten alkoi. Kysymys: Koska olet ollut näin monta vuotta tiiviis ti mukana yhdistyksen toiminnassa, tunnet varmasti tapahtuneen kehityksen tarkoin. Mikä tai mitkä ovat suurimmat näiden vuo sien aikaiset muutokset koe-eläinten suo jelutyössä? Vastaus: On totta, että ajat ovat muuttuneet ja ke hitys kulkenut eteenpäin vuosien myötä. Ilahduttavin kehitys on mielestäni tapah tunut ihmisten suhtautumisessa eläinko keita ja niiden suorittajia kohtaan. _ Aikaisemmin tiedemiehiä ja tutkijoita pi^ fc d e ttiin paljon korkeammalla jalustalla kuin ^ ^ n y k y is in . Heidän sanansa oli suurin piirtein laki eivätkä ihmiset juurikaan uskaltaneet vastustaa heitä. Nykyisin alkaa olla toisin. Ihmiset halua vat tosiasiatietoja ja peruteluja julm ille eläinkokeille. Enää eivät riitä tieteelliset termit eivätkä epämääräiset viittaukset "siellä ja siellä tehtyihin varmoihin ja ve denpitäviin tutkim uksiin.” Meille on tullut entistä enemmän aihetta epäillä ja roh keutta vaatia sekä ajaa tätä asiaa ponnek kaasti.

On kuitenkin mainittava, että yhteistyö kokeiden suorittajien kanssa ei ole edis tynyt, kuten toivomme. Tämä yhteistyö oMsi kuitenkin nähtävä molempia osapuo lia tyydyttäväksi toiminnaksi. Saavutettu kehitys tässä suhteessa ei ole ollut meitä tyydyttävää. Meidän on ollut joskus mahdoton sol mia minkäänlaisia suhteita kokeiden suo rittajiin. Aivan viime aikoina on kuitenkin ollut havaittavissa muutosta tässä suh teessa. Eräät nimekkäät tutkijat ovat ni mittäin alkaneet pikku hiljaa ottaa meidät vakavasti. Tästä ei tietenkään pidä vetää sitä johtopäätöstä, että kokeet lähivuosina loppuisivat tai edes ratkaisevasti vähenisi vät. Uskon kuitenkin suotuisaan kehityk seen, johon pääsemme ainoastaan yhteis työssä tutkijoiden kanssa. Kysymys: Kuinka aineelliset toimintaedellytykset ovat kehittyneet? Vastaus: Rahallisesti meillä on tietenkin aina ollut enemmän tai vähemmän tiukkaa. Viime vuosina olemme kuitenkin saa neet vastaanottaa tukijoiltam m e huomatta van paljon lahjoituksia. Niiden turvin on toimintaa voitu kehittää paljon enemmän

Intervju: Katriina Heinonen

Nana von Wendt i närbild

Nana von Wendts namn är säkerligen mycket bekant för de fiesta av oss. Hon har ju i mánga ár värit en av de bärande krafterna i vár förening sedan den grundades. De señaste áren har Nana dessutom förestatt föreningens kansli, där hon flitigt och effektivt har skött de mest varierande uppgifter, allt ifrán bokföringen tili nitandet av papper. Ehuru Nana inte alldeles ensam ansvarat för kansliet, har hon dock haft ett tungt dagsverke med skötseln av vára gemensamma angelägenheter. Av personliga skäl lämnade hon i somras sin uppgift som kanslit. Nu är det pá tiden att teckna ett litet porträtt av henne. 7

kuin pelkästään jäsenmaksujen ja myyntiartikkeleista saatujen tulojen varassa. Tä mä tuki on todella ollut suuriarvoista yh distykselle. Kun pääsimme muuttamaan nykyiseen toim istohuoneistoomm e v. 1973, toim inta mahdollisuudet paranivat entisestään. Ka tutasossa oleva huoneisto näyteikkunoineen on yleisönpalvelun ja tiedottamisen kannalta meille kullanarvoinen paikka. Kysymys: Mikä on mielestäsi yhdistyksen tärkein tehtävä tällä hetkellä? Vastaus: Lyhyesti ja ytimekkäästi sanoen se on nyt ja on aina ollut valistustoiminta. Ihmisten täytyy saada tietää, mitä labo ratorioissa eläimille tehdään. Monet eivät tule edes ajatelleeksikaan, että lukematto mia eläimiä piinataan vuosittain myös Suo messa. On karistettava ihmisistä omahy väiset luulot, että olemme muka niin edis tyksellinen ja valistunut maa, ettei meillä julm uuksia harjoiteta. Uskon, että mitä laajempi yleinen vas tustus eläinkokeita kohtaan saadaan herä tetyksi, sitä tehokkaammin voidaan pai nostaa kokeiden suorittajia ja lainsäätäjiä kokeiden inhim illistäm iseksi ja vähentämi seksi tai mieluiten lopettamiseksi koko naan. Fräga: Nana, Du har värit med i Försöksdjurens Värn sedan det grundades. Hur kom Du att ansluta Dej tili föreningen? Svar: Ehuru Jag var medveten om, att det utfördes experiment pä djur och trots att jag i princip inte gillade detta, hade jag aldrig tänkt mej att göra nägot konkret för att hjälpa djuren. Jag kom med i det här arbetet pä sätt och vis av en slump. A r 1961 höll Johan Börtz, ordförande för den svenska för eningen Nordiska Samfundet mot Plägsamma Djurförsök, ett föredrag i Helsing fors universitet om djurförsök. Gerda A li than och Teo Snellman, sedermera grundläggande medlemmar av vär förening, bad mej komma med för att ähöra föredraget. Fastän jag inte hade nägot särskilt stort intresse för saken, gick jag i alla fall dit. Johan Börtz’ medryckande uppträdande jämte de fakta hän lade fram gjorde emellertid pä mej ett sä djupt intryck, att jag genast beslöt börja arbeta för lindrandet av dessa plägade djurs lidande. M itt beslut var fast och orubbligt. Försöksdjurens Värn grundades ju omedelbart efter föredraget. Pä det viset fick allt sin början. 8

Enemmän yhteistyötä kokeiden suorittajien ja koe-eläinten suojelijoiden välille!

Kysymys: Uskotko koe-eläinten suojelutyöhön Suo messa? Onko sillä tulevaisuutta? Vastaus: Uskon ehdottomasti. Iloitsen kovasti siitä, että yhdistyksen jäsenmäärä on jatkuvasti nousussa ja nimenomaan nuoret ihmiset ovat aktivoituneet.

Toinen ilonaihe on se, että meitä on alettu kuunnella myös asiantuntijapiireis sä. Tietenkään mitään ratkaisevaa ei ole vie lä tapahtunut, mutta uskoakseni olemme oikealla tiellä. Haluan muistuttaa mieliin, että työmme on eläinsuojelun alalla vaikein ja arka luontoisin. Voimme edetä vain hitaasti. Pie nikin edistysaskel on meille suuri voitto ja iloitsemisen aihe. Tässä työssä tarvitaan pitkämielisyyttä. Ei saa hellittää, vaikka takaiskujakin tu lee.

Fràga: Dé Du sà har mànga àr intensivt har varit med om fôreningens verksamhet, kânner Du sakert ocksà val till den utveckling som âgt rum under denna tld. Vilken eller vilka àr de stôrsta fôràndrlngar som Intràffat under dessa ér? Svar: Det âr sant att tiderna fôrândrats och att vàr verksamhet under àrens lopp har utvecklats. Det mest glâdjande âr i m itt tycke den ^ B fôrândring som skett i mânniskornas instâllning till djurexperiment och till dem som utfûr sâdana. Tidigare sattes vetenskapsmân och forskare pà piédestal, nu gôr man det inte mera i lika hôg grad. Forskarnas ord var i stort sett lag och man vàgade knappast kritisera dem. Nu bûrkar det vara annorlunda. Nâr det gâller plàgsamma djurfûrsôk vill mânniskorna bâde ha saklig infor mation och vetskap om motiveringen. Nu râcker det inte mera med vetenskapliga termer eller obestâmda hânvisningar till ” dâr och dâr utfôrda experiment som gett helt tillfô rlitlig a résultat.” Vi har fàtt allt stûrre orsak att betvivla djurfôrsûkens tillfôrlitlighet och mod att bâde komma med fordringar och att driva vàr sak med energi.

NSmnas bOr dock, att samarbetet med dem som utfOr experiment ej har utvecklats sa som vi skulle Onskat. Ett sadant samarbete borde i varje fall ses som en verksamhet till nytta fOr bSda parter. Vad vi i detta avseende uppndtt har inte tillfredsstailt oss. Det har stundom visat sig omOjligt att fa kontakt med dem som ut ter djurfOrsOk. Alldekes pa senaste tid har dock en viss fOrandring kunnat iakttas i Idetta hdnseende. Nagra bemdrkta forskare har namligen sa smaningom bdrjat ta oss pa allvar. Av detta bOr naturligtvis inte den slutsatsen dras, att djurf6rs6ken skulle upphfira inom de narmaste ¿ren eller att de ens pa ett avgOrande satt skulle minska. Jag tror emellertid pa en gynnsam utveckling — men den fdrutsatter samarbete med forskarna. Fraga: Hur har de materlella forutsattningarna for var verksamhet utvecklats? Svar: Ekonomiskt har vi alltid haft det mer eller mindre trangt i skorna. De senaste aren har dock de som understOtt oss gett oss anmdrkningsvart manga donationer. Pa den grund har var verksamhet kunnat utvecklas pa ett helt annat satt an om vi varit hanvisade enbart till de inkomster,

Tässä valistustyössä voivat kaikki yhdistyksen jäsenet olla mukana. Se on nähdäk seni juuri sitä konkreettista jäsentoimintaa, joka on tärkeää ja hyödyllistä ja johon kaikki voivat osallistua.

Kysymys: Olet luopunut toimistonhoitajan tehtävistä viime kesänä. Miten aiot jatkaa eläinsuojelutyötä? Vastaus: Toimiston hoitaminen on ollut vain yksi osa toimintaani yhdistyksessä. Jatkan edelleen työtäni johtokunnan jä senenä. Lisäksi kuulun myös Koe-eläinten suojelun Säätiön hallitukseen. Näin ollen pysyttelen kyllä tiiviisti mukana myös tu levaisuudessa. Työ kärsivien eläinten aut tamiseksi on tullut niin tärkeäksi osaksi elämääni, että minun olisi täysin mahdo tonta yhtä-äkkisesti lopettaa. Eikä siihen olisi sitä paitsi mitään syytäkään. Me ihmiset olemme kehittynein laji ja juuri siksi meidän tulee kohdella eläimiä hyvin. Tässä työssä tahdon olla mukana niin kauan kuin suinkin kykenen. Yhdistyksen kaikkien jäsenten puolesta toim itus kiittää Nanaa lämpimästi hänen suuresta työpanoksestaan eläinten puo lesta. Nanan laajat tiedot, kokemukset ja henkilökohtaiset suhteet ovat yhdistyksel le erittäin arvokkaita. Siksi lausumme ilom me siitä, että hänen toimintansa yhdistyk sessä kuitenkin jatkuu. Nana von Wendt'n jälkeen toimistoa ryhtyy hoitamaan Marja Jussila, monelle tuttu nimi hänkin. Marja on lähikuvassa lehden seuraavassa numerossa. som medlemsavgifter och artiklar vi säljer kunnat förskaffa oss. Detta stöd har verk ligen varit av stor betydelse för föreningen Dá vi ár 1973 fick flytta in i vár nu varande kanslilokal förbättrades möjlig heterna att intensifiera vár verksamhet Lokalen i gatunivá är guld värd, säväl i informationsavseende som när det gäller att betjäna allmänheten. Frága: Vilken är enligt Din mening föreningens viktigaste uppgift för närvarande? Svar: Kort och gott, nu liksom alltid, informationsverksamheten. Människorna máste fá veta vad som händer med djuren i laboratorierna. Mánga kommer inte ens att tánka pá, att otaliga djur plágas ocksá i Finland. Den självgoda tron pá att man i várt land är sá framstegsvänlig och upplyst, att grymhet inte kan förekomma här, mäste skakas av människorna. Jag tror att i ju vidare kretsar ett allmänt notstánd mot djurexperimenten kan väckas, desto effektivare kan vi utöva pátryckning pá dem som utför experiment och pá lagstiftarna, sá att experimenten skulle göras mänskligare och deras antal minskas eller sä, att de helt skulle upphöra. 9

I detta informationsarbete kan alla föreningens medlemmar delta. I m itt tycke är detta just den konkreta medlemsverksamhet som är viktig och nyttig och som alla kan vara med om. Frâga: Vad tror Du om arbetet till försöksdjurens basta i Finland. Har det en framtid? Svar. Absolut! Jag gläder mej storligen Over, att föreningens medlemsantal oavbrutet stiger och att speciellt unga människor har aktiverats. Ett annat glädjeämne är det, att man har börjat lyssna tili oss även I de sakkunnlgas krets. Nägot avgörande har naturligtvis inte inträffat, men jag tror att vi är pä rätt väg. Jag vill päminna om, att värt arbete är ett av de sväraste och ömtäligaste inom djurskyddet. VI kan bara làngsamt gà tram ât. Ocksà ett litet framsteg är för oss en seger och en anlednlng tili glädje. I det här arbetet behövs det tàlamod. Trots bakslag fàr man Inte ge upp. Gräga: Du har avstitt fràn kanslistjobbet senaste sommar. Hur ämnar Du fortsätta med djurskyddsarbetet?

Svar: Skötseln av kansliet har värit bara en del av min verksamhet i föreningen. Jag fortsätter m itt arbete som styrelsemedlem. Dessutom hör jag även tili Styrel sen för Försöksdjurens Värns Stiftelse. Pä den grund är jag nog intensivt med ocksä i framtiden. Arbetet för de lldande djuren har blivit en sä viktig del av m itt liv, att det vore mej fullkom ligt omöjligt att plötsligt upphöra med det. Dessutom finns det ingen orsak tili det. VI människor är den högst utvecklade arten och just därför bör vi behandla djuren väl. I det här arbetet vill jag vara med sä länge jag bara är i ständ tili det. Redaktionen tackar Nana varmt pä för eningens alla medlemmars vägnar för hen-£ nes Stora arbetsinsats tili fromma fö r ™ djuren. Nanas vidsträckta kunskaper, erfarenheter och personliga relationer är särdeles betydelsefulla för föreningen. Därför uttrycker vi vär glädje över att hon i alla fall fortsätter sin verksamhet inom föreningen. Efter Juliana von Wendt kommer kans liet att skötas av Marja Jussila, även hon välkänd för mängen. Marja kommer i närblld i tidningens nästa nummer.

Kai O ulasvirta

Eläinkokeita koirilla, kissoilla ja apinoilla Lukumääriä ja kokeitten selostuksia • Yhdysvallat on maailman suurimpia koeeläinten käyttäjiä. Kun vuonna 1967 käy tettiin Yhdysvalloissa noin 33 500 0001 koeeläintä, oli luku vuonna 1975 jo noin 55 000 0002. Vuosittainen kasvu on ollut noin 8 % . Vuonna 1967 käytetyistä koeeläimistä oli apinoita 57 700, koiria 26 200 ja kissoja 99 300. Luvut ovat vielä melko persoonattomia, eivätkä ne anna kuin mää rällisen viitteen siitä, mitä koe-eläimiä käyttävien laitosten seinien sisällä tapah tuu. 10

• Yllä mainitut luvut antavat kuitenkin hy vin tärkeitä tietoja. Yhdysvalloissa käyte tyistä koe-eläimistä on suurin osa (92 %) jyrsijöitä ja kaniineja, mutta kuitenkin on myös koirien, kissojen ja apinoiden käyttö lukumääräisesti suuri. Yhdysvalloissa käy tettyjen koe-eläinten lukumäärä muodos taa huomattavan osan koko maailmassa käytetyistä koe-eläimistä. Richard D. Ryder on kirjassaan "V ictim s of Science” ar vioinut, että koe-eläimiä käytetään maail-

massa vähintään vähän alle sata miljoonaa, mutta luku voi olla hänen mukaansa kak sikin kertaa suurempi3. Todettakoon vielä, että v. 1967 Yhdysvalloissa käytetyistä 33,5 miljoonasta koe-eläimestä käyttivät kaupalliset organisaatiot 39 % eli 13 157 800 koe-eläintä. • Ihminen näyttää kohtelevan eläinsukulaistaan, apinaa, uskomattoman julmasti. Tulanen yliopistossa, Covingstonissa, Yh dysvalloissa tehtiin mm. seuraavanlaisia kokeita4.

•

• Afrikasta tuotuja, nykyisin harvinaiseksi tulleita apinoita käytettiin kokeissa, joissa niille tuotettiin psyykkistä stressiä ja annettiin injektioina erästä proteiinia. Eläi mille tehtiin verikokeita, ja ne jaettiin kah teen viiden apinan ryhmään, joista toinen ryhmä oli vertailuryhmänä. Koeryhmän api noille annettiin kolme kertaa viikossa proteiiniruiskeita ja niille aiheutettiin stressiä. Koe kesti kuukauden. • Stressin aiheuttamiseksi käytettiin ko keissa hälyä aiheuttavia kelloja. Ne aiheut tivat melua ensin kaksi minuuttia, jonka jälkeen seurasi kahden minuutin tauko. Sitten sytytettiin kahden minuutin ajaksi 150 watin valonheitin, jonka jälkeen seura si viiden minuutin tauko. Tämä toistui jatkuvasti kokeen aikana. Stressiä aiheu tettiin myös ruokkimalla apinoita epäsään nöllisesti ja nostamalla häkit ylös noin 15 cm:n korkeudelle, josta ne sitten pu dotettiin. • Tässä kokeessa eivät apinat kuolleet, eikä koe siten näkynyt virallisissa tilas toissa. Kokeen aikana eläimet kuitenkin joutuvat psyykkisesti kärsimään uskomat toman paljon. • Ryder on lyhyesti selostanut useita ko keita apinoilla. • Royal Naval Medical Schoolissa Hampshiressa, Yhdysvalloissa, tu tkittiin suur enemisen protonisäteilyn vaikutusta usei siin satoihin apinoihin. Ensimmäisten kol mentoista päivän aikana kuoli tai tapettiin 211 apinaa. Säteilyä annettaessa apinat olivat istuvassa asennossa hitaasti pyöri vässä sylinterissä.5 • Cambridgessä psykologit tuhosivat apinoiden aivot kirurgisesti ja havaitsivat, että tästä syystä eläimet ’’törmäilivät ym päriinsä häkeissään ja löivät päänsä esiin työntyviin esineisiin.” Jos niiden piti tasa painonsa säilyttääkseen ottaa kiinni metallilangasta (wire), ne yrittivät tavoittaa lan kaa väärästä suunnasta tai liian lyhyeltä tai pitkältä etäisyydeltä. Yritykset epäon nistuivat ja apinat menettivät tasapainon-

sa. Kokeessa käytetyt eläimet eivät välit täneet ravinnosta, ja välillä ne antoivat jäsentensä olla hervottomina.6 • Apinoiden käyttö eläinkokeissa on kohtalaisen yleistä. Eri arvioiden mukaan käytetään maailmassa vuosittain noin 250 000— 500 000 apinaa eläinkokeissa. Jo kaista kokeissa käytettyä apinaa kohti on kuollut luultavasti yksi apina niitä pyydys tettäessä tai kuljetettaessa. Eräiden ar vioiden mukaan Yhdysvaltoihin v. 1973 tuotua 60 000 apinaa kohti on kuollut 85 000 apinaa karanteenin aikana tai ennen kuin apinat olivat saapuneet maahan.7 • Koirien ja kissojen käyttö eläinkokeis sa on hyvin yleistä. Yhdysvalloissa käy tettiin v. 1967 koiria 262 000 ja kissoja 99 300. Ruotsissa käytettiin koiria v. 1974 2260 ja kissoja 47168. Suomessa olivat luvut verrattain vaatimattomat. V. 1971 käy tettiin Suomessa 773 koiraa ja 307 kis saa9. Seuraavat esimerkit ovat viitteenä sille, mitä koirat ja kissat voivat joutua kokemaan. • Birminghamissa, Englannissa, poistet tiin viideltätoista naaraspuoliselta kissalta aivojen kuorikerroksesta osia siten, että kissoilta puuttui normaali aloitekyky, mut ta silti ne säilyivät hengissä, saattoivat seistä ja oletettavasti aistia tuskaa. Kissat suljettiin häkkeihin ja kaksi naulaa po rattiin lanneluihin, jotta kissa pysyisi pai koillaan. Koetta varten poistettiin jalan erästä hermoa, jota kokeessa tu tkittiin, peittävä suuri lihas. Hermoa ärsytettiin elektrodeilla. Kissat reagoivat ärsykkeisiin mm. siten, että hengityksen ja sydämen toim inta m uuttui.10 • G. Pampiglione teki A.N. Wordenin ra portin mukaan kokeita 57 koiranpennulla. Pentujen emot oli tapettu nälkään. Pen nuista kuoli välittömästi 28 ja henkiin jää neet käyttäytyivät epänormaalisti. Ne teki vät omalaatuisia liikkeitä päällään, ja niillä oli epilepsian kaltaisia kohtauksia. Jotkut juoksivat usein vinossa, omituisessa asen nossa.11 • Lähdeviittaukset: 1) Pratt, Dallas M.D., Painful Experiments on Animals. 2) sama. 3) Ryder, Victim s of Science. The Use of Animals in Research. 4) W hittall, Animal Experiments. 5) Ryder, Victim s of Science. 6) sama. 7) Pratt, Painful Experiments on Animals. 8) Framtida försörjning med försöksdjur mm., 1972 ärs försöksdjursutredning. 9) Suunnitelma koe-eläintoiminnan järjestämiseksi Suo messa. 10) W hittall, Animal Experiments. 11) Godlovitch, Stanley, Godlovitch, Rosllnd ja Harris, Djur, människor, moral.

Koe-eläinten suojelu r.y:n hallitus Koe-eläinten suojelu r.y:n toiminnan tehostamiseksi taistelussa tuskallisia eläinkokeita vastaan hallitus on käsitellyt ja hyväk synyt Hannu Luukkaisen laatiman organisaatiosuunnitelman. Suunnitelman mukaan työkenttä jaetaan neljään lohkoon, joissa kussakin yksi hallituksen jäsen toimii vastuullisena vetä jänä. Hallituksen jäsenten lisäksi ryhmiin toivotaan myös muita aktiivisia yhdistyksen jäseniä. Mikäli olet halukas toimimaan aktiivisesti jossain ryhmässä, ota yhteys toimistoon.

Hallituksen alaiset toimintaryhmät

HYVIÄ KIRJOJA BRA BÖCKER

^ ^ E lä in s u o je lu n alalta on ilmestynyt kaksi ^ ^ a ja n k o h ta is ta kirjaa, joita suosittelemme kaikille asiasta kiinnostuneille. Kumpaa kaan kirjaa ei ole valitettavasti käännetty suomeksi ainakaan toistaiseksi. Ne ovat saatavissa ruotsinkielisinä painoksina. Toinen teos on Barbro Eklundin kirjoitta ma ’’Jakten ur psykologisk och social synpunkt”. Kirja käsittelee laajasti virkistysmetsästystä ja riistanhoitoa harjoittavia ihmisiä psy kologiselta kannalta. — Kirjassa kiinni tetään runsaasti huomiota eläinpsykologiaan, erityisesti niihin stressi- ja tuskatiloihin, joihin eläimet joutuvat metsäs tyksen aikana. Lisäksi käsitellään kysy myksiä, onko virkistysmetsästys eettisesti puolustettavissa sekä kuinka lapseen vai kuttaa se, että hän joutuu näkemään met sästyksen todellisuutta. Jakten on erittäin asiantuntevasti kirjoi tettu kirja, joka paljastaa ne pelottavat epäkohdat, jotka monista parannuksista huolimatta ovat jatkuvasti olemassa. Nii den katsotaan "kuuluvan” metsästykseen ja siksi ne hiljaisesti hyväksytään. Tätä kirjaa myy yhdistyksemme. Sen hinta on mk 35,— + posti- ja käsittelykulut. ” DJur, människor, moral” on toinen teos. Sen ovat kirjoittaneet S. ja R. Godlovitch sekä John Harris. Kirjassa kumotaan hyvin vakuuttavasti " ih misen oikeus” käyttää eläimiä omaksi hyö dykseen siten kuin nykyisin tapahtuu. Kir jaa saa toimistostamme. Hinta on mk 25,— + posti- ja käsittelykulut.

•

"Jakten ur psykologisk och social syn punkt” ab Barbro Eklund. I boken behandlas utförligt vad som psykologiskt sett händer med människor som utöver eller som kommer i närä kontakt med nöjes12

jakten och viltvärden. — Stort utrymme ägnas ät djurpsykologi, särskilt ât sàdana stress- och àngestsituationer som djuren utsätts för under jakten. Är nöjesjakten etiskt försvarsbar? Viltvärdens syften och metoder granskas. Väld föder väld. Hur päverkas barn som fär inblick i nöjesjaktens verklighet. "Jakten” är en utom ordentligt vederhäftig och sakligt skriven bok som blottar de skrämmande missförhällanden som, trots en del förbättringar, fortfarande existerar inom jakten och som anses ” höra tili” och därför accepteras. Boken har väckt stor uppständelse i Sve rige. Den borde läsas av var och en som vill diskutera mot nöjesjakten, men som saknar argument pä grund av att knappast nägon utanför jägerkretsar känner tili fakta. Boken fäs genom föreningen för mk 35,— + porto och förp. ”Djur, människor, moral” av S. och R. Godlovitch och John Harris. En mera "argumentrik” bok mot utnyttjandet och plägandet av djur i männisjans tjänst fär man leta efter. Pä ett självklart och sakligt sätt vederläggs pästäendena om ” människans rätt” att utnyttja djuren pä det sätt som sker nu. Boken fäs genom föreningen för mk 25,— + porto och förp. Ovannämnda böcker används i Sverige vid de studiecirklar betr. djurskydd som ordnas runtom i landet, speciellt av ungdomarna. Det skulle föra djurskyddsarbetet mycket framät om ungdomarna ocksä här i Finland skulle bilda studiecirklar, där t.ex. just de här böckerna läsas och sedän diskuteras vid studiesammankomsterna. Pä sä sätt tränger studiecirkel-deltagarna in i dessa svära problem och lär sig att debattera dem pä ett slagkraftigt och övertygande sätt.

IRROTA LEHDEN KESKIAUKEAMA

M A R JA — UUSI TOIMISTONHOITAJA Toim istonhoitajam m e on vaihtu nut. Nana v. W en d t’n jälkeen on tehtäviä ryhtynyt hoitamaan Marja Jussila. Jos asioim isesi kanssam me ei ole sujunut aivan tyydyttävästi, pyy däm m e pitkäm ielisyyttä ja ymmär tämystä. Marjan "sisäänajon” jäl keen asiat varmasti luistavat mu kavasti. Maanantaisin on toim istossa ta vattavissa uusi nuorisosihteerim me Oili Gylden. Oili kuuluu myös hallitukseen vastuualueenaan nuorisoa koskevat asiat. Nuorisoryhmäläiset, ottakaapa Oiliin yh teyttä ryhmänne asioissa!

A R P A JA ISE T Viim e syksynä järjestettyjen arpa jaisten tuotto muodostui Arpajaisyhdistys r.y:n virallisen tuloslas kelman mukaan seuraavaksi: Arpoja oli myynnissä kaikkiaan 25.000 kpl. (ä mk 2,— ). N iitä myy tiin 20.988 kpl ja palautettiin 4.012 kpl. Kun kokonaissum m asta vä hennettiin arpajaisvoittojen arvo, tilittäm ättä jääneiden arpojen arvo ja Arpajaisyhdistyksen kulut, pää dytään mk:aan 24.850,84. Tästä sum m asta on vielä vähennettävä yhdistyksem m e kulut: arpojen pai natus sekä markkinointi- ja toi mistokulut. Nettotuotoksi muo dostui mk 16.801,82. Hallitus kiittää kaikkia teitä, jotka olitte mukana auttam assa tämän kaikki odotukset ylittäneen tulok sen saavuttamisessa! 14

Varoitus! Älä jätä koiraasi varastettavaksi. Varastetut koirat joutuvat usein tuskallisten eläinko keiden uhriksi. Älä jätä koiraasi läkähtymään kuumaan autoon tai liikkeiden ulkopuolelle. Ala myöskään jätä koiraasi pakkasen ar moille. Jääkö kauppamatka koirasi ainoaksi ulkoilumahdol Iisuudeksi? Onko koirallasi riittävän pitkä juoksuhihna ja tarpeeksi lämmin koppi?

• Tämän lehden keskiaukeama on juliste ’’Kesäkissa". Irrota kesäkissa ja kiinnitä se jollekin näkyvälle paikalle. Näin tärkeä sanoma sattuu mahdollisemman monen silmään. • Seuraavan numeron välissä saat toisen näyttävän julisteen, jolla myös on tärkeä sanoma kerrottavanaan. Tästä "Kauppakoira”julisteesta näet kuvan viereisellä sivulla. • Kotieläimistä yleisimmät ovat varmasti koirat ja kissat. Vielä nykyäänkin moni perhe ottaa kesäksi kissan perheensä iloksi. Tällainen kesäkissa on yksin ja heitteillejätettynä täysin avuton. Sillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia pärjätä luonnontilassa. Sen kohtalona saattaa olla koe-eläimeksi joutuminen. • Kauppakoira- ja Kesäkissajulisteita voit halutessasi tiedustella toimistosta. Siellä niitä on rajoitettu määrä.

SEURAAVAN NUMERON VÄLISSÄ* SAAT TOISEN JULISTEEN KIINNITETTÄVÄKSI SEINÄÄN KOTONA, KOULUSSA, TYOPAIKA LLA ...NÄKYVIIN! 15

CO ■—

= W ui O- -, co

-I-

5 o

r CO CO

■S o

CO CO "S > •5

—■

£ 2 Í5

in co T- co co

_3 C (O

■o a i co -C

> ._

«-

JC ± c

O » CL

■=

—

E <o >

—

— —

O -

#ï CO

.E > =

o — C

<J)-Z ~

.E « c

<o ® ®

X = “ S 2

CO Ç0

"o c5 >■

l i s

« 5O¡o—2 = ® « -2 Tl •— <£

. c

>*Â .Ç

Ü <0 CO

2 S 2 - . í2 ^ S ¿ _* (0 J £ OT (0 ® =o — c C a « > CO > -^ O E > ~

| ïl ,® ■*- ~œ

E I :«

_ 5

Q) >, -* -C 3 O >>T3 = — c c 3 CO ** 5 m J) œ 3 co ® d)_2 j ; to c ^ « r\ — B 2 . .8 05 CO *55“ £ ~ ._ _® c *o 9r

._ iç as

o) _œ ® « ^ 2 c ® « • - -’S « o ® > T « < ■*■ O ■• £ S c « 2 3

T”

CM CO

koja leikellen. Jos taas on kyse lääke tieteellisestä tutkim ustyöstä, löytyisivät tarpeelliset tiedot tietopankeista, koska vastaavia kokeita on tehty ja tehdään lu kemattomia ympäri maailmaa.

Veikko Hintikka Minä tai muutama koe-eläin Jos vihoviimeiseen leikkaukseen tuohon sairaalaan joutuisin enkä siitä selviäisi, testamenttaisin ruumiini leikeltäväksi, jos sillä tavoin voisin pelastaa muutaman koeeläimen hengen. Oltakoon vivisektiosta mitä mieltä ta hansa, pitäisi kuitenkin olla ehdottoman

Ne koirat syyttävät meitä

♦ Mohandas Gandhi: ’’Vivisektio on mustin kaikista ihmisen rikoksista.” Tuo Intian edesmenneen suuren johta jan ja ajattelijan kirjoittama ajatus on syy tös meille jokaiselle, jotka silmämme um mistaen ja vaieten, sisimpämme vastalau seista huolimatta hyväksymme tuskalliset eläinkokeet. Jos olemme tietoisia eläimille tehtävistä hirvittävään kidutukseen perus tuvista "tiete ellisistä ” kokeista, emmekä niitä ihmissuhteiden särkymisen tai etujen menettämisen pelosta vastusta ja ju lki sesti tuomitse, olemme noiden eläinten kiduttajien rikostovereita. Yhä uudelleen olen mielessäni nähnyt nuo minulle tunte mattomat koirat, joillekin ihm isille ehkä kerran rakkaat eläimet, joiden silmät kat soivat minua edellisenä kesänä niin luot tavaisina. Kuvaa ottaessani häpesin sitä, että olen ihminen enkä tee mitään niiden pelastamiseksi. Niiden silmät syyttävät — vaikka ne var maan jo ovat kärsimyksiinsä menehtyneet — ne katsovat minua tänään, tänä iltana niin, etten voi enää vaieta. Siitä huolimatta, että olen ollut viisi eri kertaa eräässä helsinkiläisessä sairaalassa leikkaushoidossa ja kaksi kertaa taitavan kirurgin parantavat kädet sekä leikkaus ten jälkeiset huolelliset hoitotoimenpiteet ovat minut pelastaneet elämään, en voi olla tuom itsematta niitä tuskallisia eläin kokeita, joita tuossakin sairaalassa suori tetaan eri eläimillä. Vaikka olen julkisuu dessakin kiittänyt tuossa sairaalassa saa maani hyvää hoitoa — erään hoitohenki löstöön kuuluvan "työtapaturm asta" huo 18

limatta — ja puhunut sairaalan kodikkaas ta tunnelmasta sekä lääkäreiden ja hoito henkilökunnan ihmisläheisestä suhtautu misesta potilaisiin, eivät tuon sairaalan kidutuksiin ja tuskalliseen menehtymiseen tuom itut koirat mielestäni unohdu. Uskoivat vielä ihmisiin Jo kesällä 1974 leikkauksen jälkeen to ip i laana ollessani näin noita tuskallisiin ko keisiin ja kuolemaan tuom ittuja koiria ai tauksessaan sairaalan takapihalla. Muu tamat niistä, jo illa "lääketieteelliset eläin kokeet” olivat vielä edessäpäin, näyttivät iloisina hyppivän, kun joku ihminen kulki läheltä. Uskoivat vielä, ressukat, ih m isiin ... A . Toiset taas vinkuivat, itkivät surkeasti ik ä -W väänsä, Odottivat jonkun niille aikoinaan rakkaan ihmisen tuloa — turhaan. Kesällä 1976 ei enää koe-eläinten ai tausta näkynyt. Ehkäpä oli esiintynyt jo l tain taholta arvostelua, ehkä syytöksiä? Ehkäpä nämä onnettomat uhrit oli siirretty pois ihmisten katseilta muihin tiloihin. Täysin tarpeettomiahan tällaiset vivisektiot ainakin ko. sairaalassa ovat, eikä niitä varmastikaan tarvitsisi lääketieteen edistä miseksi suorittaa muissakaan sairaaloissa. Eihän voi olla sadismista nauttivia lääkä reitä ja lääkäreiksi opiskelevia. Taitavaksi kirurgiksi voi käsittääkseni kehittyä — ainakin näin maallikon järjellä ajatellen — paremmin jonkun taitavan kirurgin työs kentelyä vierestä seuraten, kuin eläinpar-

tarkka kontrolli eläinten hankinnan suh teen. Ostetaanko eläimiä keneltä tahansa? Otetaanko selvää esim. koiraa koe-eläimeksi kauppaavalta, onko se varmasti hänen omansa (kuka saattaisi oman lemmikkinsä myydä kidutettavaksi?!) vai lähimmästä puistosta viina- tai huumerahojen toivossa varastettu? On paljon puhuttu siitä, että meillä Suo messakin on suoranaisia koirien ja kisso jen varastamiseen "erikoistuneita” ihmi siä, jotka myyvät varastamansa eläimet koetarkoituksiin. Asiaan pitäisi kiinnittää nykyistä vakavampaa huomiota. Vivisek tion harjoittajat pitäisi saada tarkan kont-

t Tälle beagle-koiralle on istutettu kyl keen pahanlaatui nen kasvain, minkä seurauksena se kuolee. Koira osoitti suurta levottomuutta, kun sitä lähestyi. Sen mukavuudeksi ei ole tehty mitään. Sille ei ole annettu edes kunnollista makuu alustaa, vaan se joutuu oleilemaan pienessä kopissa pelkällä kylmällä ja kovalla verkkoalustalla. — Kuva on New Yorkin yliopis tosta.

rollin alaisiksi ja vaatia perusteellinen sel vitys koe-eläinten alkuperästä. Parasta luonnollisesti olisi, että lainsäädännällä kerta kaikkiaan kiellettäisiin tuskalliseen kidutukseen perustuvat eläinkokeet. Vain neljää ulkoilutettiin Kesällä 1976 näin mainitsemani sairaalan pihassa ulkoilutettavan neljää kaunista koiraa. Tällöin tuli mieleeni vaistomaisesti ajatus, että joku niistä saattaa olla jonkun perheen kadonnut lemmikki. Tuon sairaalan koe-eläimiä säilytetään samassa rakennuksessa, jossa sijaitsee sairaalan ruumishuone. Tuossa kammotta valta vaikuttavassa rakennuksessa tehdään myös kertoman mukaan ’’lääketieteelliset eläinkokeet” . Vaikka kukaan sairaalan henkilökunnas ta ei halunnut noista koe-eläimistä puhua, sain kuitenkin kuulla sillä kertaa, kesä kuussa 1976 siellä olevan ’’parikymmentä eläintä” . Vain neljää niistä ulkoilutettiin aamuisin hetkisen ja ne yrittivät elämän iloisina hieman kirmaillakin ulkoiluttajiensa kanssa. Olivatko muut eläimet kokei den johdosta jo niin raihnaisia ja kidutet tuja, ettei niitä voitu tuoda ihmisten il moille? 20

ANIMALIA

Häpesin ja poistuin Leikkauksen jälkeen jo jalkeille päässeenä käväisin ottamassa kuvan noista ystäväl lisesti häntäänsä heiluttavista ja seuranhaluisista koirista. Ne vaikuttivat kaikki terveiltä ja hyvin hoidetuilta, kuin perhekoirilta, joita ei uskoisi kenenkään ja omas ta tahdostaan lemmikistään luopuen, myy vän tuollaiseen tarkoitukseen. Jos taas joku kasvattaa koiria koe-eläimiksi ja toimii eräänlaisena kuoleman kauppiaana, täytyy f sellaisen ihmisen olla henkisesti sairas ^ raakalainen. Kun olin ottanut koirista kuvan, en ha lunnut viipyä paikalla kauempaa, sillä hä pesin ihmisenä olemista. Noiden koirien luottavaiset ja samalla syyttävät silmät muistin kauan. Kuitenkaan en tehnyt mi tään, koska tiesin joutuvani syksyllä uu teen leikkaukseen ja pelkäsin kuvan jul kaisemisen ja noiden onnettomien eläin ten puolesta puhumisen jälkeen joutuvani leikkausjonossa viimeiseksi. Tunnen itseni kanssarikolliseksi noiden ’’mustimpaan kaikista ihmisen rikoksista” syyllistyvien Vivisektion harjoittajien kans sa. Olemme kaikki kanssarikollisia, jo l lemme tee mitään tuskallisten eläinkokei den lopettamiseksi.

ANIMALS’ VIGILANTES

•

Animals' Vigilantes on englantilainen eläinsuojeluyhdistys. Sillä on Englannissa laaja kannatus, mutta se on myös kan sainvälinen järjestö ja on levinnyt moniin maihin. Toimimalla yksittäin tai ryhmissä jäsenet kartuttavat A.V:n rahastoa, jakavat esitteitä, keräävät nimiä protestikaavakkeisiin, hankkivat uusia jäseniä, järjestävät myyjäisiä ja yleisesti auttavat levittämään tietoa eläinten kärsimyksistä. Animals’ Vigilantes’n jäsenet saavat joka toinen kuukausi yhdistyksen englanninkie lisen lehden, johon he voivat lähettää myös omia mielipiteitään. Jäsenenä voi tilata erilaisia tavaroita; jäsenmerkkejä, kir janmerkkejä, kirjoja, kirjekuoria, seinävaat teita, kalentereita, kortteja yms. tukemalla näin yhdistyksen toimintaa. Kaikkein tär keintä, tietysti, on se, että jokaisella jä senellä on mielihyvä tiedoista, että he ovat antaneet oman panoksensa eläimiin koh distuvien julmuuksien päättymiseen teh tävään työhön. Nykyiset jäsenmaksut ovat seuraavat: 15vuotiaat ja sen alle 25 pence’ä (n. 1,80 Smk.), 16— 18-vuotiaat 50 pence’ä, Ani mals’ Vigilantes’n ystävät (aikuiset kannat

tajat) 1 punta, ainaisjäsenmaksu on kym menen puntaa. Jäsenmaksut ovat vähim mäismääriä. Jos olet kiinnostunut yhdistyksen toim in nasta, kirjoita englanniksi osoitteella Ani mals’ Vigilantes, James Mason House, 24 Salisbury Street, Fordingbridge Hants, SP6 1AF, England. Liitä oheen jäsenmak susi, nimesi, osoitteesi ja ikäsi (alle 21 v.) jäsenet Mara & Jasse

KIITOS Koe-eläinten suojelun nuorisoryhmä sai vastaanottaa viime kevätkokouksessaan 200 mk Helsingin Ranskalaisen koulun IV luokan oppilailta. Rahoilla on ostettu kaalia, porkkanoita ja näkkileipää ja käyty ruokkimassa laboratorioeläimiä sekä ostettu kissanruokaa ke sän alussa yllättäen tietooni tulleelle 40 kissan yhdyskunnalle. Kiitos alttiille lah joittajille ja tarmokkaille kerääjille, Soh ville ja Annelle ystävineen! nuorisosihteeri Marja 21

/ --------------------------------------------

VASTALAUSE AMNESTY INTER NATION ALILLE

koonnut Katriina Heinonen

POIMITTUA

f -

HÄN KUOLI PROTESTIKSI TUSKALLISIA ELÄINKOKEITA VASTAAN Ruotsin päivälehdet kirjoittivat viime ke väänä etusivuillaan kuolemantapauksesta, jonka syyt olivat järkyttävät. Mats Bodell, 21-vuotias opiskelijanuoru kainen, otti hengen itseltään heittäytymäl lä junan alle. Hän kuoli protestiksi tus kallisia eläinkokeita vastaan. "M ats opiskeli fysiikkaa ja sen lähiaineita. Hän halusi tutkijaksi. Yhden lukuvuoden opiskelun jälkeen hän kuitenkin keskeytti fysiikanopintonsa ja siirtyi muihin ainei siin. Niissä hän menestyi hyvin. Aineiden vaihtamisen syyksi hän ilm oitti sen, ettei enää kestänyt. Hän oli syvästi järkyttynyt näkemistään eläinkokeista. Hän ei voinut enää kuvitellakaan ryhtyvänsä tu t kijaksi. Hän tunsi suurta epätoivoa, ettei itse pystynyt tekemään mitään näiden ko keiden estämiseksi. Mats oli syvästi tunteva, herkkä ja kaikkea elämää rakastava ihminen. Häntä järkytti suuresti ihmisten itsekkyys ja välinpitä22

mättömyys kaikkea muuta elollista kuin itseään kohtaan. Erityisen vaikeaa hänen oli tunnustaa it selleen se tosiasia, että eläimiä kidute taan julmasti laboratorioissa.” Näin kerto vat pojan surevat vanhemmat. Viime toukokuun 22 päivästä tuli Matsin kohtalon päivä. Hän syöksyi kiitävän junan alle saaden heti surmansa. ^ Ennen kuolemaansa hän kirjoitti kirjeen, jonka hän lähetti usealle lehdelle. K ir je e s -^ sä hän m ainitsi harkinneensa tekoaan pit kään ja perusteellisesti. "Teen tämän voimistaakseni yleistä mieli pidettä julm ia eläinkokeita vastaan. Me elämme yhteiskunnassa, joka rakentuu vi halle ja itsekkyydelle rakkauden ja kun nioituksen sijasta.” Meidän päiviemme koe-eläinsuojelutyö on saanut ensimmäisen näkyvän ihmisuhrin sa. Toivottavasti se on myös viimeinen. Teon m otiivit ovat olleet hyvin syvällä. Pojan kuolema heijastaa sitä toivottom uut ta, jota useat meistä tuntevat taistelles saan kaiken elämän kunnioittamisen puo lesta ihmisen ylpeää itsekkyyttä vastaan. Mats ei enää elä, mutta hänen järkyttävä tekonsa puhutelkoon meitä kaikkia.

IAAPEA (Tuskallisia eläinkokeita vastusta va kansainvälinen liitto) on ilm oittanut jä senjärjestöilleen, että Tanskan Amnesty International on tämän vuoden helmikuus sa tehnyt aloitteen koskien porsailla teh tyjä kokeita ja että se myös rahoittaa näitä kokeita. IAAPEA kehoittaa jäseniään lähettämään ankaran vastalauseensa mai den Amnesty International -järjestöille se kä Al:n päämajaan Lontooseen. IAAPEA’n presidentti Jon Evans sanoi Lon to o s s a pidetyssä lehdistötilaisuudessa ‘ mm. seuraavaa: ” En voi muuta kuin ihailla Amnesty Internationalia sen työssä ihmis ten kiduttam ista vastaan — mutta olen kauhuissani, että AI on käyttänyt osassa työstään menetelmiä, joita voidaan mieles täni kutsua eläinten kiduttam iseksi." Nuorille porsaille on tehty sarja kokeita. Sukupuolielinten lähellä olevia arkoja paik koja ja reisien sisäpuolia on poltettu kuu mennetuilla metallitangoilla (200°C) ja sähköpatukoilla.

Eläimet on puudutettu kokeiden ajaksi, mutta osalla niistä on palovammoja kokei den jälkeen. Tri Ole Aalund, Kööpenha minan yliopiston ehkäisylääketieteen pro fessori, kertoi Jon Evansille kokeiden yk sityiskohdista. Tri Aalund vakuutti, ’’ettei vät eläimet kärsi lainkaan” . Tämä on väite, jonka eläinsuojelijat ehdottomasti tor juvat. Jon Evans sanoo, ettei hän usko alkuun kaan väitteeseen, etteivätkö eläimet lain kaan kärsisi puudutuksen jälkeen palo vammoista. Saman asian varmisti myös eräs eläinkokeiden asiantuntija. Jon Evans on lähettänyt ankaran vasta lauseensa Amnesty Internationalin edusta jalle Sherman Carrollille, joka väitti, että kokeet ovat ’’laillisia, moraalisia ja inhi m illisiä” . "Tämä vastaus ei millään muo toa tyydytä minua. IAAPEA:n mielestä Am nesty Internationalin on heti lopetettava nämä tuskalliset kokeet, jotka kauhistut tavat miljoonia ihmisiä ympäri maailman." Näin sanoo Jon Evans. Yllämainitun johdosta Koe-eläinten suojelu r.y. on lähettänyt vastalauseensa sekä Hel singin Amnesty Internationalille että Al:n päämajaan Lontooseen.

SULASSA SOVUSSA Koira, ihminen, he vonen ja passi. Mik si ei aina voisi olla näin? Onko aivan välttämätöntä, että yksi joutuu kärsi mään, jotta toinen voisi elää kauem min, kauniimpana, turvatummin.

f -----------------------------Nana von Wendt

PÄÄTÖSLAUSELMAT

KANSAINVÄLISET YHTEYDET

IAAPEA:n (Kansainvälinen tuskallisia eläinkokeita vastustava liit to) yleiskokous pidettiin Lontoossa viime huhtikuun 4.— 5. päivinä. Kokouksessa oli edustettuna 14 jäsenmaata. Puheenjohtajana toimi liiton presidentti Jon Evans.

Jäsenjärjestöt voivat lähettää yleiskokouk seen niin monta edustajaa kuin haluavat, mutta jokaisella jäsenmaalla on äänestyk sissä vain yksi ääni. Tämän kokouksen osanottajamäärä oli noin 50. Ensimmäi senä kokouspäivänä hyväksyttiin ne päätöslauseet, jotka IAAPEA kehotti jäsenyhdistyksiään esittämään maidensa halli tuksille. Tanska ja Suomi antoivat raportin kuluneen vuoden toiminnastaan, ja Dolo res Marasans Comas kertoi Espanjan val tavista eläinsuojeluongelmista (Muutama

kappale hänen raporttiaan on saatavissa toimistostamme). Kokouksessa esitettiin englantilainen elo kuva ’’Uteliaisuus, joka tappaa kissan” . Se on erittäin valaiseva värielokuva, joka kertoo eläinkokeista Euroopan eri labo ratorioissa. Elokuvan kopioita on myytävä nä. Myös meidän yhdistyksemme on os tanut yhden. Käännämme tekstin suomek si, joten film i on lainattavissa myös Suo messa.

Mitä tulee niihin päätöslauselmiin, joista yleiskokous yksimielisesti päätti, voidaan mainita, että Koe-eläinten suojelu r.y. lä hetti ne sekä vetoomuksen maamme hal litukselle ja 16 lehdelle. Päätöslauselmat ovat seuraavat: 1) Yleiskokous tuomitsee kaikki kosmeet tisten aineiden valmistuksen yhteydes sä elävillä eläimillä tehtävät kokeet, joita tehdään ympäri maailmaa. Yleis) kokous vetoaa kaikkien maiden halli tuksiin, jotta tällaiset kokeet välittö mästi kiellettäisiin. 2) Yleiskokous vetoaa niiden maiden halli tuksiin, jotka yhä sallivat apinoiden (primates) viennin tieteellistä tutkim us ta varten. Niiden tulee nopeasti kieltää tämä häpeällinen kaupankäynti. 3) Yleiskokous vetoaa Englannin hallituk seen, jo tta se ottaisi käytäntöön lain säädännön, joka kieltää kaikki elävillä eläimillä tehtävät kokeet, mikäli saman arvoisiin tuloksiin voidaan päästä vaihtoehtomenetelmin. Sen lisäksi tulee olemassa olevista tutkimusmäärära hoista asettaa varoja käytettäviksi vaihtoehtomenetelmien tutkim ista ja kehit täm istä varten. 4) Yleiskokous kehottaa vakavasti jäsen järjestöjään vetoamaan maidensa halli tuksiin sellaisen lainsäädännön aikaan saamiseksi, jotta välittömästi tai välil lisesti sotatarkoituksiin tehtävät eläin kokeet voidaan kieltää. 5) Yleiskokous vahvistaa jälleen kerran, että liitto tuomitsee jyrkästi olemassa ^ olevan ja jatkuvasti lisääntyvän eläinten I kasvatuksen koetarkoituksia varten.

SYNKKÄÄ KERROTTAVAA, MUTTA K U ITE N K IN ... '

IAAPEA:lla on tällä hetkellä 38 jäsenyhdis tystä 22 maasta. Liitto onnistuu hyvin usein herättämään tiedotusvälineiden kiin nostuksen yleisen toimintansa ja varsin kin yleiskokoustensa johdosta. Näin lii tosta on tullut kansainvälinen "rummunlyöjä” , joka kiinnittää ihmisten huomiota siihen eläinrääkkäykseen, joka sekä eläin

ten määrän että niiden käyttötarkoitusten suhteen nopeasti kasvaa. Mitään eläimiä ei käytetä niin häikäile mättömästi ja harkitun julmasti hyväksi kuin koe-eläimiä. Niille saadaan aiheuttaa "la illis e s ti" niin suuria kärsimyksiä, että jos samanlaisia tekoja tehtäisiin eläimille laboratorioiden ulkopuolella, niin tekijät joutuisivat varmasti oikeuden eteen vas taamaan eläinrääkkäyksestä. Liiton pääsihteeri Colin Smith kertoi mo nista kauhistuttavista liiton tietoon tul leista kokeista, joita tehdään mm. USA:ssa Australiassa ja Englannissa. Hän painotti ettei julm uuksilla ole mitään maantieteel lisiä rajoja. Ei ole merkitystä, missä maas sa tai laboratoriossa eläimiä rääkätään asia koskee meitä aina yhtä paljon. Mit kään maantieteelliset rajat eivät vähennä vastuutamme eläinrääkkäystapauksissa. Smithin mukaan ei ole tarkkoja tietoja, paljonko maailmassa käytetään eläimiä koetarkoltuksiin vuosittain. 100 miljoonaa vai 300 miljoonaa? Luku on joka tapauk sessa huomattavan suuri. Esim. pelkäs tään USA:ssa niitä käytetään yli 30 mil joonaa. Eläinsuojeluongelmat ovat suuret kaikkial la maailmassa. Myös "kadun miehen” suh tautuminen eläinkokeiden tarpeellisuuteen johtaa siihen, että eläinsuojelutyö on usein masentavaa ja toivotonta. Kuitenkin kun tapaa kansainvälisessä kokouksessa sa moin ajattelevia ihmisiä, usko palaa ja tulee vakuuttuneeksi, että tulemme voitta maan, koska toimimme oikean asian puo lesta.

AJANKOHTAISTA ENGLANNISTA

Lordi Dovvdingin Inhimillisen Tutkimuksen Säätiö on tähän mennessä jakanut stipen dejä noin 75.000 punnan (noin 500.000 mk) arvosta niille tutkijoille, jotka kehittävät menetelmiä tutkim uksiin, joissa ei käytetä eläviä eläimiä. Säätiön puheenjohtaja Bernhard Conyers kertoi vaihtoehtomenetelmiä ja niiden uusimpia saavutuksia käsittelevästä sym posiumista, joka pidettiin tämän vuoden alussa. Tähän symposiumiin osallistui 40 tutkijaa eri maista ja siellä kuullut esitel mät sekä pidetyt keskustelutilaisuudet oli vat rohkaisevia alan kehitykselle. Conyers mainitsi myös, että yli 80 % sää tiön saamista varoista tulee henkilöiltä, 25

Jon Evans toimi IAAPEA:n yleiskokouk sen puheenjohtajana Lontoossa. Evans on IAAPEA:n eli kansainvälisen tuskal lisia eläinkokeita vastustavan liiton pre sidentti.

jotka eivät ole jäseninä englantilaisessa antivivisektioyhdistyksessä. Hänen mu kaansa tämä osoittaa, että luultua paljon useammat ihmiset ovat halukkaita tuke maan tiedettä joka ei hyväksy eikä tee kokeita elävillä eläimillä. On tehty paljon työtä, että Englantiin saa taisiin perustettua tutkim uslaitos, jossa kehitettäisiin vaihtoehtomenetelmiä eläin kokeille, mutta tähän asti on hallitsevien piirien vastustus ollut liian jyrkkä hank keen toteutumiselle. Samoin pettyivät ne, jotka uskoivat viime helmikuussa, että Parlamentti olisi hyväk synyt lain, joka kieltää kosmeettisten ai neiden testaamisen elävillä eläimillä. Vas tustus lakia kohtaan on heti kivenkova, kun on kyse suuresta liiketoiminnasta. Tästähän on muitakin esimerkkejä — karkan "tehokasvatus” , turkistuotanto, härkätaistelut jne. — . Pelkästään Englannissa tulee vuosittain markkinoille noin 5.000 (!) uutta kosmeettista tuotetta. Niiden testaa miseen on käytetty lukemattomia eläimiä.

TOINEN KOKOUSPÄIVÄ v________________________________ ) Toisena päivänä kuultiin raportit liiton edustajalta YK:sta sekä Ruotsin, Irlannin,

Hollannin, Sveitsin, Norjan ja Englannin kokousedustajilta. Liiton puheenjohtajaksi valittiin seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi ruotsalainen Ingrid Persson. Nana von Wendt valittiin uudelleen liiton johtokuntaan. Saaduista raporteista ilmeni mm. että luon nossa elävien apinoiden määrä vähenee vähenemistään, koska niitä tuotetaan suu ret määrät eläinlaboratorioihin. Tällä het kellä käytetään maailmassa vuosittain ai nakin neljännesmiljoona apinaa kokeisiin. On myös otettava huomioon, että nämä 250.000 apinaa ovat vain pieni osa kaikista apinoista, jotka saapuvat kohteisiinsa elä vinä kuljetuksen jälkeen. Eläimiä kohdel laan rahtitavarana. Ne sijoitetaan niin p ie -^ b i niin häkkeihin kuin mahdollista. Häkit k u l ^ - ’ jetetaan muun tavaran joukossa. Esim. Intiasta USA:aan kuljetettiin taannoin api noita, joita sullottiin seitsemän 54 dm3 suuruiseen häkkiin. Useimmissa tapauk sissa häkit ovat niin pieniä, ettei niihin apinoiden lisäksi mahdu ruokaa eikä vettä.

IAAPEA - ELÄINTEN KANSAINVÄLINEN PUOLESTAPUHUJA

IAAPEA on hyvin aktiivinen liitto, jonka jakama informaatio yltää laajalle.

Liitto on saavuttanut neuvoa antavan ase man YK:ssa ja sillä on tarkkailija Unesco' ssa. Liiton presidentti Jon Evans ja pää sihteeri Colin Smith tekevät laajoja mat koja ympäri maailmaa. Kaikkialla ovat leh distö ja sähköiset tiedotusvälineet olleet kiinnostuneita. — Esim. viime kevättalvella molemmat olivat USA:ssa, jossa he osal listuivat mm. suureen mielenosoitukseen, joka pidettiin New Yorkissa Luonnonhis toriallisen Museon edessä. Tässä raken nuksessa ovat kissat joutuneet monen vuoden ajan hirvittävien ja tuskallisuudes saan käsittämättömien sukupuolikokeiden

uhreiksi. Jon Evans piti kovaäänisen kautta palopuheen, joka kuultiin myös sisällä mu seossa. Näistä kokeista tuli USA:ssa suuri skandaali, kun ne näin tulivat julki. Taistelussa vivisektiota vastaan on elin tärkeitä saada suuret joukot ihmisiä tuke maan tätä työtä. IAAPEA:n kaltainen liitto on tehnyt korvaamattoman paljon asian eteenpäin viemiseksi eri maissa. Koe-eläinten suojelu r.y. on ollut jo pitkään mukana sen toiminnassa. IAAPEA auttaa koe-eläinten suojelutoiminnassa myös meillä Suo messa.

Nana von Wendt

INTERNATIONELLA KONTAKTER

IAAPEA:s (Internationella Förbundet mot Plágsamma Djurförsök) Generalförsamling i London 4 . - 5 . april 1977. Fjorton medlemsländer var representerade dä Förbundets president, Jon Evans öppnade mötet. Tili generalförsamlingen fär medlemsorganisationerna sända obegränsat representanter, ehuru endast en av dem har rösträtt. Antalet deltagare var omkring 50. Under den första konferensdagen fastslogs dp resolutioner, som IAAPEA enträget uppmanade sinä medlemsförening att framföra tili resp. länders regeringar. Danmark och Finland avgav rapporter om verksamheten under det gängna äret och

Dolores Marsans Comas redogjorde för de enorma djurskyddsproblemen I Spanien. (Nágra ex. av hennes rapport pä engelska kan beställas frän kansliet). Filmen "Nyfikenhet som dödar kätten” visades. Det är en synnerligen informa tiv färgfilm om djurförsök och experiment i olika laboratorier i Europa. Kopior av filmen finns numera tili salu. Försöksdjuren Värns styrelse har Inköpt en kopia och dubbat texten tili finska sá att filmen kan lánas ut hár i landet.

—

-s RESOLUTIONERNA

Beträffande resolutionerna som generalförsamlingen enhälligt fastslog kan nämnas att Försöksdjurens Värn i medlet av maj sände en vädjan tili landets regering samt 16 tidningar. Nedanstäende viktiga djurskyddsresolutioner har inlämnats: 1) Denna generalförsamling fördömer all experimentell forskning med levande djur vid tillverkningen av kosmetiska preparat och skönhetsmedel, vilka testas medels djurförsök av kommersiella eller andra organisationer över heia världen. Generalförsamlingen vädjar tili samtliga länders regeringar att omedelbart förbjuda dylika experiment. 2) Denna generalförsamling vädjar tili de länders regeringar som fortfarande tillläter export av primater (apor) för vetenskaplig forskning i världens laboratorier att vidtaga sädana ätgärder som snabbt leder tili förbud mot denna skamliga och nedsättande kommers. 3) Denna generalförsamling vädjar tili den brittiska regeringen att införa sädan lafstiftning som omedelbart förbjuder alia experiment med levande djur om likvärdiga resultat kan näs med alternativmetoder utan levande djur. Vidare bör frän redan förefintliga forskningsfonder tillräckliga medel ställas tili förfogande för att alternativmetoder och -tekniker istället för djurförsök skall kunna utvecklas och -undersökas. 4) Denna generalförsamling uppmanar pä det allvarligaste sina internationella medlemsorganisationer att vädja tili resp. länders regeringar om sädan lagstiftning att alia experiment med le vande djur utförda för direkta eller indirekta krigsändamäl döms som illegala. 5) Generalförsamlingen för IAAPEA bekräftar änyo att förbundet heit fördömer den existerande och ständigt ökande uppfödningen av försöksdjur.

\ DET HÄNDER ENDAST FÖRSÖKSDJUREN

•

Stiftelsens ordförande Bernhard Conyers berättade om vilket intresse det av stiftelsen i början av äret anordnade symposiet väckt. Över 40 vetenskapsmän frän olika länder deltog i detta Symposium där utvecklandet av alternativmetoder diskuterades och föredrag hölls om de senaste framstegen. Vidare nämnde Conyers en ganska intressant sak, nämligen, att mer än 80 % av de penningmedel som influtit tili stifteisen donerats av personer som inte var medlemmar i den nationella antivivisektionsföreningen som grundat Lord Dowding Stiftelsen. Därav ser man, sade Conyers, att mycket större grupper mänskor än man tro tt är intresserade av att stöda en vetenskap som inte godkänner den experimentella djurforskningen. Stora ansträngningar har gjorts för att det i England skulle grundas ett forskningsinstitut enbart för utvecklandet av experimentmetoder utan levande djur, men tills dato har motständet varit kompakt frän dem som makten haver. Svikna blev ocksä förhoppningar senaste februari mänad om att Pariamentet skulle godkänna en lag som förbjöd testandet av kosmetiska preparat pä levande djur. Sä snart det är fräga om big business är motständet benhärt. Det där känner man ju tili frän andra omräden där djurmisshandel sker i stor skala — den rationaliserade ’’husdjurskötseln” , pälsproduktionen, tjurfäktningar osv. Enbart i England utkommer det ca. 5.000 (!) nya kosme tiska produkter per är pä marknader.

' AKTUELLT FRÄN ENGLAND

c DEN 5 APRIL

V_________________________________ /

' IAAPEA:s medlemsföreningar är nu 38, representerande 22 länder. Förbundets lyckas alltid intressera massmedia för sin aktivitet i allmänhet och för generalförsamlingarna i synnerhet och förbundet har 28

pä sä sätt blivit en internationell ’’väckarklocka” som fästar mänskornas uppmärksamhet vid det oerhörda djurplägeri som ifräga om antalet djur och användningsomräden heia tiden ökar lavinartat. Inga djur är sä hänsynslöst och pä ett utstuderat grymt sätt utnyttjade som försöksdjuren. De fär utsättas för sädana lidanden som, om de äsamkas djuren utanför laboratorieväggarna, säkert skulle ré sultera i en längre fängelsevistelse för den som förorsakat dem. Förbundets generalsekreterare Colin Smith redogjorde i sitt anförande för flere upprörande experiment bl.a. i USA, Austra lien och England som kömmit tili För bundets kännedom. Han underströk att fö r^ fe i grymheten fär det inte finnas nägra la n d a -^P ' mären. Det spelar ingen roll var, i vilket land djuren plâgas i laboratorierna, alla angär de oss lika mycket. Inga gränser mellan nationerna fritar oss frän ansvaret av att djur blir plägande. Han berörde frägan om hur mänga för söksdjur som ärligen används i heia värl den. 100 miljoner, 300 miljoner? Exakta uppgifter saknas men t.ex. enbart i USA torde antalet överstiga 30 miljoner per är. Men det är inte bara de här djurskyddsproblemens svärighetsgrad, utan ocksä mänskornas inställning tili nödvändigheten av djurförsök, som gör arbetet sä deprimerade och mänga gänger hopplöst. Att sedan pä en sädan här konferens träffa mänskor frän världens olika hörn, som med liv och själ och outtröttlig entusiasm arbetar härt för att hjälpa djuren ur deras nöd och lidande. När man träffar dem, dä blir man igen säker pä att vär sak kommer att segra — för den är rätt.

Lord Dowdings Stiftelse för Human Forsk ning har tills dato delat ut närmare 75.000 (ca mk 500.000,—) i stipender tili vetenskapsmän som vill utveckla forskningsmetoder utan levande djur för experiment där den konventionella vetenskapen ännu användar djur.

-i

Dagen inleddes med stadge-enliga förhandlingar. Rapporter gavs av Förbundets représentant i FN samt Sveriges, Irlands, Hollands, Schweitz’, Norges och Eng lands mötesdeltagare.

Till lAAPEA's ordförande för tvä är valdes Ingrid Persson, free lance journalist och jordbrukare frän Sverige, synnerligen aktiv medlem i föreningen ’’Djurens vänner” . För Finlands del ätervaldes Nana von Wendt till Styrelsen.

MED I FN OCH UNESCO v________________________________ ) Av rapporterna framgick vidare att apbeständet minskar katastrofalt pä grund av exporten tili försökslaboratorierna. Nu an vänds i hela världen ärligen ca. en kvartsmiljon apor för s.k. medicinsk forskning. Väl att märkä är, att dessa 250.000 är en bräkdel av alla infängade apor som kom mer levande fram efter transporten. Att antalet per flygplan transporterade djur av olika slag numera överstiger an talet flygtransporterade mänskor. Djuren behandlas som kollin och placeras i sä minimala burar som m öjligt bland lasten (t.ex. packades 7 apor om ca. 2,5 kgs vikt/st. i en 54 kubikdecimerter stor bur dä de transporterades frän Indien tili USA). Burarna är för det mesta sä smä att där ryms varken mat eller vatten. lAAPEA’s aktivitet ligger pä rätt hög nivä och deras information när högt upp. För bundet har uppnät konsultativ status i FN med en observatör vid Unesco's högkvarter. Förbundets président, Jon Evans, och generalsekreterare, Colin Smith, har rest över hela världen. Överallt där de varit har press, radio och TV visat intresse. Senaste värvinter var bàda i USA och del tog bl.a. i en stor démonstration som ordnades framför Naturhistoriska Museet i New York, där kattor undergär horribla och i plägsamhet ofattbara sex-experiment sedan mänga är. Jon Evans höll ett brandtal som utsändes med högtalare sä att det ocksä hördes inné i museet. De här experimenten blev, när det äntligen kom idagen, en stor Skandal, som öppnade ögonen pä mänga mänskor. I k a m p e n m o t V iv ise k tio n e n fär m a n vara t a c k s a m fö r att ett s ä aktivt fö rb u n d g r u n d a t s s o m i s i g s a m la r u pp, in fo rm e rar o c h ak tive rar s ä m ä n g a m ä n s k o r i ett s ä stö rt a n ta l länder. Det fö r s a k e n f ram ât!

LAHJOITUKSET/DONATIONER 30.06.77 (mk 50,— tai enemmän/och mera) I. Björkelund 50,— , L. Jalli 50,— , M. Horn 100,—, A. Könönen 100,—, G. von Tobiesen 835,—, B. Bolte 700,—, M. Ali-Tuomala 85,—, R. Hjelman 120,—, T.&A.&H. Norros 50,— , (Ann-Lis Lenander-Alatalon muistoksi), tuntematon/okand 200,— , K. Barkoff 50,—, l.&S. Andersson 60,—, B. Helling 50,— , M. Blomberg 150,— , A. Grönholm 85,— , Ab Ingeniörbyra K. Heldt 300,— , I. Björkelund 50,— , eläkeläinen Jokiosilta 50,— , V. Virto 50,—. Säitiö/Stiftelsen T. Kahila 1000,—, V. Väliaho 500,— Ainaisjäsenet/Ständiga medlemmar S. Vesanto, E. Bäcklund, H. Hultman

Tilaan täten seuraavat merkitsemän! tuotteet: Tilaukset lähetetään yhdistyksen to i mistoon, Mannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25. T-paita*, valk. + vihreä painatus — uusi kotimainen laatu — rajoitettu määrä viime vuoden erää, kaksikielinen teksti

koko S M L ........... S M L ...........

OLKALAUKKU*, valk. -t- vihreät painatus teksti kaksikielisenä

kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl

ä mk 20,— ä mk 20,— ä mk 20,— ä mk 15,— ä mk 15,— ä mk 15,— ä mk 15,— ä mk 15,—

TARRA*, säänkestävä, halkaisija n. 10 cm kpl ä mk 2,— YHDYSMERKKI, hopeinen risti, jossa eläinryhmä kohokuviona kpl ä mk 19,— AVAINRENGAS, nahkaa ja pronssia kpl ä mk 12,— KUULAKÄRKIKYNÄ, yhdistyksen nimi — värillinen kuori kpl ä mk 4,— — uusi tyylikäs malli, hopeanvärinen kuori kpl ä mk 4,— KIRJEENSULKIJAMERKIT — "vastusta tuskallisia eläinkokeita (35 kpl/arkki) ........... kpl ä mk 3, — yhdistyksen tunnus (15 kpl/arkki) kpl ä mk 1, ADRESSI, yhdistyksen tunnus, silkkipunostupsut kpl ä mk 10, KORTTEJA — Franciskus kpl ä mk 1, — kirjekortteja kuorineen yhdistyksen tunnus ........... kpl ä mk 1, kyyhkynen kpl ä mk 1, kissa kpl ä mk 1, lintu vapautuu häkistä kpl ä mk 1, WFPA:n tunnus kpl ä mk 2,

Dessutom har vi erhällit tvä tavlor som donationer. Konstnärinnan Annie Sundqvist, som är ordtörande vid Esbo konstförening, har skänkt den ena tavlan. Tavlan är ett av hennes egna verk. Annie Sundqvist var maj-mänadens konstnär vid hotell Torni i Helsingfors i är. Hon har ocksä haft mänga utställningar utomlands t.ex. i Grekland under maj-mänad i är. Konstnärinnan Sundqvist har gjort sitt konstverk hon skänkte, speciellt för föreningen. Verket är ett sä kallat knivarbete och föreställer ett skogslandskap. Tavlans storlek är 80 x 85 cm. Vi säljer den för 1200,—. Den andra tavlan har föreningens längtidiga medlem, konstnärinnan Helena de Cock-Fritsch skänkt. Tavlan föreställer ett vackert hästhuvud. Dess storlek är 30 x 40 cm och tavlan kostar 200,—. Bägge tavlorna är utställda i vär byrä. Ni kan ocksä se dem vid Franciskus-mötet.

o S S o o I

I s s

Lisäksi olemme saaneet lahjoituksina kaksi taulua. Toisen on lahjoittanut sen tekijä, Espoon taideyhdistyksen puheenjohtaja, tai teilija Annie Sundqvist. Hän oli Helsingissä sijaitsevan hotelli Tornin touko kuun taiteilija tänä vuonna. Lisäksi hänellä on ollut lukuisia näyttelyitä myös ulkomailla, mm. Kreikassa tämän vuoden toukokuussa. Taiteilija Sundqvist on tehnyt lahjoittamansa työn nimenomaisesti yhdistystä varten. Se on ns. veitsityö ja esittää metsämaisemaa. Taulun koko on 80 x 85 cm. Myymme sen 1.200 mk:n hinnasta. Toisen taulun on lahjoittanut yhdistyksen pitkäaikainen jäsen taiteilija Helena de Cock-Fritsch. Taulu esittää kaunista hevosenpäätä. Se on kooltaan 30 x 40 cm. ja hinnaltaan 200,— . Kummatkin taulut ovat esitteillä toimistossamme. Ne ovat nähtävissä myös Franciskus-kokouksessa.

VASTUSTA TUSKALLISIA ELÄINKOKEITA — OSTA TUOTTEITAMME

*:llä merkityissä tuotteissa on seuraava painatus

Kaikki pienetkin lahjoitukset ovat tervetulleita ja kiitämme niistä sydämellisesti.

N im i:..................................................................................................................................

Alla mindre belopp som intlutit som donationer är ocksä mycket välkomna och vi tackar givarna pä det hjärtligaste.

Osoite: ..............................................................................................................................

Kirjoita selvästi, mieluiten tekstaten. Kiitos! 30

0 \u (J

.2 8 6

r il

äe

A ? S T fV r * 3A 1

H K i ¿6

TULE MUKAAN MARSSIMAAN! Kansainvälisen eläinten viikon kunniak si järjestämme marssin eläinten oi keuksien puolesta Helsingissä, loka kuun 8. päivänä. Kokoonnumme Hakaniemen rannassa, vesitaksiasemaila, Merihotellin vieres sä klo 11.00. Marssimme keskustan läpi Senaatintorille. Tule mukaan näyttämään joukkovoi maamme! Ota ihmis- ja eläinystäväsikin! Tuo myös aiheeseen liittyviä isku lauseita ja julisteita, jos mahdollista.