Koe-eläinten suojelu 4/1977 by Animalia ry

KOE-ELAINTEN SUOJELU 4/77 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN.

(''S. vuosikerta vastaava toimittaja: Katriina Heinonen Hämeentie 36 B 45, 00530 Hki 53

Katriina Heinonen, vastaava toim ittaja

toimituksessa: Ulla-Maija Aaltonen Leena Kaarina Kaunonen Hannele Luukkainen Kai Oulasvirta taitto: Hia Sjöblom osoite: Mannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25 puhelin: 90-410 725 pankki: KOP Aleksanterinkatu 10314-36470-6 Postisiirto 4354 90-1 bank: HSB 528.200.9 säätiö: KOP Keskusta-Hki 12794-1384-1

JOKA PÄIVÄ ON ELÄINSUOJELUPÄIVÄ KOE-ELÄINTEN SUOJELU 4/77 FÖRSÖ KSD JUREN S VÄRN TIEDOTUSLEHTI — INFORMATIONSBLAD

stiftelse: HSB 967172-8 Puheenjohtaja: Helfrid Lehtinen Luuvankuja 3 02620 Espoo 62 puh. 590 341 Sihteeri: Reijo Sarlin Arhotie 19 B 48 00900 Helsinki 90 jäsenmaksu: medlemsavgift: mk 15/vuosi, är ainaisjäsen: ständig medlem: mk 300 HUOM. Älkää unohtako ilm oittaa toim istoon ni men ja osoitteenm uutos tanne OBS. Glöm inte att anmäla om namn- och adressförändring

llmoitushinnat Annonsavgifter 1/1 sivua/sida 300 mk 1/2 sivu/sida 160 mk

Sisällysluettelo: Pääkirjoitus

Ledaren

Animalia

Julisteasiaa

Kauppakoira Tietoja eläinkokeista Suomessa

8 10

Koe-eläintenhoitajat kurssilla

Lahjoitukset

Poimittua

Tilauslomake

Me suomalaiset tapaamme pitää itseämme sivistyneenä Ja kehittyneenä kan sana. Sitä ei toki sovi kieltää. Siitä huolimatta on elämänalueita, joilla edistyk sellisyytemme voidaan asettaa kyseenalaiseksi. Eläinsuojelutolminta on yksi näistä sluoists. Maamme eläinsuojelulainsäädäntöä ei voida nykyisellään pitää tyydyttä vänä. Se on monin kohdin puutteellinen ja niin väljä, että ’’porsaanreikineen” se on kierrettävissä, jos niin tahdotaan. Kaikkein heikoin tilanne on koe-elälnten osalta. Niiden oikeusturva rajoittuu usein kokeiden suorittajien ja hoitohenki löstön hyväntahtoisuuteen ja henkilökohtaiseen mieltymykseen eläimiä kohtaan. Määräysten noudattamisen valvonta on myös puutteellista, usein mahdo tonta, koska koelaboratorioiden ovet pysyvät yleensä suljettuina. Eläinsuojelulainsäädäntömme puutteellisuus ja sen valvonnan tehotto muus ovat toinen puoli kokonaisuutta. Toisen puolen muodostavat ihmisten yleiset asenteet eläimiä ja eläinsuojelutyötä kohtaan ja toisaalta eläinten kohtelu. Vaikka meitä eläinystäviä on tuhansittain, eivät lukemattomat ilmitulevat eläinrääkkäys- ja heitteillejättötapaukset millään muotoa vahvista kuvaa eläinrakkaista suomalaisista. Vietimme kansainvälistä eläinsuojelupäivää totuttuun tapaan 4.10. Koko samainen viikko oli omistettu elälnsuojelutyölle. Tuon viikon aikana teimme eläinsuojelutyötä tunnetuksi kukin tahollamme: kuka marssien eläinten päivän kulkueessa, kuka pitäen aiheesta esitelmän yleisötilaisuudessa, kuka Jakaen eläinsuojelumateriaalia, kuka ulkoiluttaen koiraansa totuttua useammin, kuka mitenkin. Tuon viikon aikana toimittiin, vietiin asiaa kiitettävästi eteenpäin. Entä tuon viikon Jälkeen? Totesimmeko tyytyväisinä, että tulipahan edis tettyä eläinsuojelutyötä taas tämän vuoden osalta, Jäädäänpä odottelemaan ensi vuoden lokakuuta? Toivottavasti näin ei käynyt. Jokaiselle velvollisuudentuntoiselle Ja eläimistä vastuunsa ymmärtävälle ihmiselle eläinsuojelutyön tulee olla aktiivista ja jatkuvaa toimintaa, joka ei edellytä teemaviikkoja. Kaikille eläinten ystäville riittää työsarjaa sekä omassa lähiympäristössä että tässä yhteisessä yhdis tyksessä. Hyvää eläinsuojeluvuotta 1978!

---------------------------------------------------

Katriina Heinonen, ansvarig redaktör

ANIMALIA v.

VARJE DAG ÄR EN DJURSKYDDSDAG

Vi finnar anser oss vara ett bildat och högt utvecklat folk. Detta bör man inte neka. Men trots allt finns det omräden, dar man kan ifrägasätta vir framstegsvärlighet. Djurskyddsverksamheten hör tili dessa omräden. Värt lands aktuella djurskyddslagstiftnlng kan inte anses vara tillfredställande. Den är pä mänga punkter bristfällig och sä vag att man genom kryphäl kan kringgä den, ifall man sä önskar. — Försöksdjurens Situation 8r den sämsta. Deras rättsskydd begränsas ofta tili försökutförernas och värdpersonalens godtycke samt tili dessas personliga inställning gemtemot djuren. Brfstfällig och ofta omöjlig är ocksä kontrollen beträffande följandet av bestämmelserna, eftersom försöksdiurslaboratoriernas dörrar i allmänhet hälls slutna. Vär djurskyddslagstiftnings britfällighet och dess ineffektiva kontroll bildar en del av helheten. Den andra bestär av människomas allmänna inställning tili djuren och tili djurskyddsverksamheten och ä andra sidan av sättet att behandla djuren. Fastän det finns tusentals djurvänner förstärker inte de ätskilliga fallen av djurpiägeri och övergivning pä nägot satt bilden av de djurvänliga finnama. VI firade den intemationella djurskyddsdagen som vanligt 4.10. Heia veckan var ägnad ät djurskyddsverksamheten. Under denna vecka gjorde vi alla pä värt häll djurskyddsarbetet bekant: vem marscherande i djurens dags demonstration, vem genom att hälla föredrag om ämnet pä nägot publikevenemang, vem delande djurskyddsmaterial, vem genom att motionera sin hund oftare än vanligt, var och en pä sitt sätt. Under ifrägavarande vecka verkade man och förde saken framät pä ett berömligt sätt. Men vad efter denna vecka? Konstaterade vi nödja att Igen kom vi att främja djurskyddsverksamheten för detta ärs del, lät oss alltsä bli och vänta pä nästa Oktober? Man fär hoppas att detta inte är fallet. För varje mänska som är pllkttrogen och känner ansvar för djuren mäste djurskyddsverksamheten vara en aktiv och ständigt pägäende verksamhet, vilken inte kräver temaveckor. Det finns arbete för djurvänner bäde i sin närmaste omgivning och i denna vär gemensamma förening. Gott djurskyddsär 1978!

Animalia — nuorten palsta

•

Koe-eläinten Suojelu ry:n nuorien ryhmä sai alkunsa aivan sattumasta. Vuoden -73 kesällä ilmestyi Pirkkalan pitäjässä sähkötolppiin huolellisella lapsen käsialalla kirjoitettuja lappusia: Suojele eläimiä äläkä tee niille pahaa. Allekirjoituksena tytön nimi ja osoite sekä ilmoitus, että häneen voisi ottaa yhteyttä, mikäli tiesi ympäristössään olevan apua tarvitsevia eläimiä. Kuka mahtoi olla se tyttö, joka tuskin tunsi eläinsuojelulain velvotteita, mutta toim i siltä huolim atta täysin oikein? Otet tuani asiasta selvää kävi ilm i, että kir joittaja, pieni reipas Elina tovereineen, oli sillo in edes tuskin kymmenvuotias. Lap set olivat kuitenkin jo oivaltaneet erään Koe-elälnten Suojelun käyttäm istä isku lauseista: tunne vastuusi eläimistä. Samoihin aikoihin kirjo itte li tarmokas Jukka Kalajoelta pitkiä kirjeitä toim istoomme kysellen koe-eläimiin liittyvistä äsioista. Näiden kahden nuoren, Elinan ja Jukan, kirjeenvaihdosta toim istom m e kanssa, sai alkunsa laajempi kirjeenvaihto nuorten kanssa ympäri Suomea. Nuorisosihteerin toimi v. 76 Seuraava vaihe oli laatia kiertokirjeet ja monistaa ne, koska kirjeitse kysymyksiä esittäviä nuoria oli kertynyt jo n. 300. Syksyllä -76 oli kirjeenvaihto paisunut jo niin laajaksi, että toim istotyön yhteydes sä — tunti viikossa — oli ylivoim aista selviytyä kymmenistä viikottaisista kir jeistä. Johtokunta perusti erityisen nuori sosihteerin toim en, johon va littiin jo ai kaisemmin tehtäviä hoitanut Marja Jussi-

la. Vuoden lopulla lähetettiin viimeinen kiertokirje, n. 600 vastaanottajalle. Animalia — nuorten palsta Koska yhdistyksen tiedotuslehti alkoi ilmestyä säännöllisesti ja postim aksut olivat kohonneet erittäin suuriksi, luovut tiin kiertokirjeiden lähettämisestä. Tiedo tuslehdessä oleva ” A nim alia"-palsta sen sijaan on nuorten vapaassa käytössä. Koe-eläinten Suojelun nuorten ryhmän jäsenet ovat ihailtavalla uskollisuudella kokoontuneet kerran kuukaudessa omiin kokouksiinsa. Joukossa on tyttöjä, jotka puolentoista vuoden toim innan aikana eivät ole olleet kertaakaan poissa ko kouksista. Nuorten innostukselle on ku vaavaa se, että kun varsinaiselle Koeeläinten Suojelu ry:n hallituksen jäsenille el riitä pienessä toimistohuoneessamm e 8 tuolia istuim iksi, käy nuorten kuukausikokouksissa 20—30 tyttöä istuen pöydillä ja lattialla. Työssämme olemme pyrkineet siihen, ettei ainoastaan istuta ja puhuta, vaan toim itaan eläinten hyväksi. Toiset nuoret ovat vapaa-ajallaan järjestäneet juhlia keräten näin varoja eläinten ruo kaan, toiset taas käyneet laboratorioissa vieden sinne ruokaa. Kriittinen ja rehellinen ajattelu Koe-eläinten Suojelu ry pyrkii ohjaamaan siihen vapaaehtoisesti liittyn yttä nuorisoa kriittiseen ja rehelliseen ajattelutapaan. Kriittiseen: Siten, että tämän päivän nuorisolle el riittä isi enää entiset luulot, ...ja tk u u s. 6 5

vaan he vaatisivat totuudellista tietoa. Luulo, että juoksem alla vaivoinemme puoli-ilm aisilla lääkärinvastaanotoilla ja saatuamme sieltä m ilteipä autuaaksitekevän lääkereseptin, o lisi kaikki asiat koh dallaan. Onnemme, hyvinvointimm e, so. kivuton olotilam m e, on sillo in liian ko vasti lunastettu. Ei riitä, että saamme lääkepurkin ja pilleripullon käteemme. Meidän on kriittisesti uskallettava kysyä: MITEN se on apteekin hyllylle päätynyt? MILLAISTEN tuotekehittelyjen kautta? Ja uskallettava kunnolla myöskin vastaus: Tiukkojen lääketestien kautta, joissa maassamme noudatettavien sääntöjen mukaan on lopulta kuoltava 50 % niistä eläimistä, jo ille sitä on väkisin syötetty. Kuinka moni uskaltaa ajatella myrkytyk seen päättyvää kuolemaa kaikkine hirvittävine kourituksineen, ennen kuin ta juttom uus tulee? Ja tuleeko se yleensä? Tilastojen mukaan kuolee kaikista koeeläim istä 85 % täysin tajuissaan. Lukuun sisältyvät juuri ne eläimet, jotka meneh tyvät kokeiltaessa Sinun käyttämäsi ’’lääkkeen” vaikutusta. Rehelliseen: Hyvin usein on tapahtu nut, että kun nuoret ovat keskusteleet koe-eläimistä tai jakaneet niistä kertovia esitteitä, ovat aikuiset ihm iset puuttuneet keskusteluun m ielipiteineen. M ielipiteis sään he ovat asettuneet muka nuorten edustamalle kannalle tuom iten ankarasti kosmeettisen teollisuuden ja sen käyttä mät eläintestit. M iksi? Kaiken muun he toki hyväksyvät, mutta kyllä tuo meikkipuuha menee liian pitkälle, on useimpien miesten kom m entti o llu t ainakin m inulle. H enkilökohtaisesti en hyväksy eläinten hyödyksikäyttöä missään, m utta rehelli sesti on sanottava, että kokeiltaessa kos metiikkaa kuitenkin suhteellisen moni eläin säilyy hengissä. Vain siksi, että jokin mies ei käytä kosmetiikkaa, se tuomitaan jyrkästi. Aivan samalla hen käyksellä hyväksytään esim. urheilu ja siihen liittyvä toim inta, joka kuitenkin on rehellisesti sanottuna paljon tuskallisem paa ja vastenmielisempää eläim ille kuin kosmetiikan kehittely. Nuoret huomioivat myöskin epärehel lisen käytöksen heti: muutamat rouvat ovat turkiksiinsa pukeutuneina (raudoilla pyydystettyä piisam ia ja raa'asti tapettua kettua) olleet huolestuneita koe-eläinten kohtelusta. Sangen liikuttavaa, mutta rehellisempää olisi vaatia ensin ITSELTÄ in him illisyyttä kerran luotua olentoa koh taan, vasta sen jälkeen voi ryhtyä vaati maan m uilta asiaan parannusta.

IRROTA KESKIAUKEAMAN KAUPPAKOIRAJULISTE

TIEDOTKO? 3. Kisaa ai tuta toimaan luone 4. MsmailiafStatiy kiasa km kt

•

• Kauppojen edustalta varastetaan runsaasti koiria. Varastetut koirat jok o myydään koe-eläimiksi tai niiden avulla kiristetään rahaa koirien alkuperäisiltä om istajilta. • Liian usein näkee säätilan armoille jätettyjä koiria; kesällä koirat saatetaan jättää pitkiksi ajoiksi läkähtymään pysäköityihin autoihin tai paahtavaan auringonpaisteeseen super-markettien ja ravintoloiden ulko puolelle, talvella koirat joutuvat värjöttelemään vilusta vastaavissa paikoissa. • Liian usein näkee myös lainvastaisesti kytkettyjä koiria; lain mukaan ulos juoksulankaan kytketyn koiran on päästävä liikkumaan langan suuntaan vähintään 10 metriä ja siitä poispäin vähintään 2 metriä. Lisäksi koiralla on oltava riittävän lämmin koppi. • Kesäkissa- ja kauppakoirajulisteita voit halutessasi tiedustella toimis tosta, jossa niitä on rajoitettu määrä.

EN FRÂGA TILL VÄRA SVENSKA LÄSARE Hur skulle Ni uppleva det om vàr tidning bllr helt finsksprékig, event, med endast ledaren översatt tili svenska? Fràgan beträffande tidningens tväsprâkighet har diskuterats livligt pä flere styrelsemöten. Det är tili stor del en ekonomisk fràga dà det självfallet blir billigare att trycka enbart pâ finska. A andra sidan vill föreningen inte äsidosätta sinä svenska medlemmar som utgör ca 16 % av hela medlemsantalet. Skriv eller ring till vàr redaktion: Kat riina Heinonen, Tavastvägen 36 B 45, 00530 Helsingfors 53, tel. 715 708 (kväll). Vi vill gärna veta Er àsikt om sprâket och vilken information Ni tycker är viktig att fà läsa pà svenska, — att trycka all text pä bäda spräken blir för dyrt.

K IIN N ITÄ JULISTE N ÄKYVÄLLE PAIKALLE OSTOSKESKUKSESSA, TYÖPAIKALLA, KOTONA, KOULUSSA. PÄÄASIA, ETTÄ M A H D O L L IS IM M A N M O N I NÄKEE SEN.

Marja Jussila 6

Taulukosta voidaan helposti havaita, että koe-eläintoim inta on laajenemassa hälyttävästi maassamme. Arvioiden mu kaan koetarkoituksiin tarvittavien eläinten määrä nousee yhdeksässä vuodessa noin 170 000 kappaleella. Luku antaa aihetta todelliseen huolestumiseen. Suomen koe-eläintoim inta ei kaikesta huolim atta ole kansainvälisesti katsoen vielä kovinkaan laajaa. Esim. Ruotsissa käytetään vuosittain yli m iljoona koeeläintä. Englannissa tehtiin v. 1969 eläin kokeita kaikkiaan 5 418 929 (suurin osa kaikista kokeista, 88 %, tehtiin ilman anestesiaa). Tätä nykyä Englannin vas taava lukumäärä on vielä huomattavasti mainittua suurempi.

Kai Oulasvirta

^ ^ 2 0 laitosta käyttää koe-eläimlä

Suomessa käytettiin vuonna 1971 noin 196 000 koe-eläintä. Tästä vuodesta läh tien on koetarkoituksiin käytettyjen eläin ten määrä tehtyjen arvioiden mukaan Jat kuvasti kasvanut. Suomessa v. 1971 käytettyjen koeeläinten määrä näkyy seuraavasta taulu kosta, jossa on luetteloitu yleisim m in käytetyt koe-eläinlajit. Kokonaismäärät ovat jonkin verran taulukkotietoja suu remmat, koska Suomessa käytetään pie niä määriä myös muita eläinlajeja kuin tässä m ainitut. HUOM. Taulukon yhteismäärä vuodelta 1971 on ’’vain” runsaat 136 000 eläintä,

mutta alussa m ainittiin määräksi 196 000. Ero johtuu siitä, että tehtyyn kyselyyn vastasi noin 80 % laitoksista. Kokonais määrä nousee siis kuitenkin alussa mai nittuun lukuun. Taulukosta käy ilm i myös se, kuinka paljon koe-eläimiä arvioitiin käytettävän v. 1975 ja v. 1980. Viimeksi m ainittu arvio on tehty v. 1972. On luultavaa, että arviot vuosiksi 1975 ja 1980 ovat jonkin verran ylim ito ite tu t, sillä tutkim uslaitokset ar vioivat eläinten määrän usein liian suu reksi (saadakseen suuremmat määrära hat).

Suomessa käytetyt koe-eläimet 1971 ja tulevan käytön arvio

apina hiiri rotta marsu koira kissa nauta jne. yht. 10

arvio -75

arvio -80

3 75 437 45 777 14 281 773 307 92

305 112620 75 530 21 985 1 354 792 99

880 160 530 110 757 30 740 1 907 1 193 104

136 762

212 685

306 061

käyttö -71

eläinlaji

Vuonna 1971 käytti koe-eiäimiä tai suunnitteli niiden käyttöä Suomessa kaikkiaan 120 laitosta. Suurin osa näistä oli Hel singissä tai sen lähiym päristössä (66). Turussa näitä laitoksia oli 20 ja Oulussa 18. Koe-eläinten hoitohenkilökunta oli v. 1971 käytännöllisesti katsoen kokonaan kouluttam atonta. M onilla h o itajilla oli karjanhoidollinen koulutus, m utta vain kymmenen heistä työskenteli karjaeläimiksi luettavien eläinten parissa. On huomattava, että viime vuosina on koeeläinten hoitajien koulutukseen kuitenkin ruvettu kiinnittäm ään entistä enemmän huomiota. Koe-eläinten säilytystiloissa on meillä o llu t ja on vieläkin paljon m oittim isen

varaa. Tilat ovat usein epäasialliset var sinkin ilm astoinnin kannalta. Laki eläinten turvaksi Suomen koe-eläimiä koskeva lainsäädän tö ei ole yhtä kehittynyt kuin monissa muissa maissa, vaan on m onilta osin hyvin puutteellinen. Asetus (n:o 334, 1971) eläinten käyttämisestä tieteellisissä kokeissa määrää, että eläinkokeista on tehtävä ilm oitus Maa- ja metsätalousmi nisteriön eläinlääkintäosastolle. Monissa maissa vaaditaan lupa eläin kokeisiin viranomaisilta. Esim. Tanskassa 13.05.1977 säädetyn lain mukaan tulee koe-eläinten käyttäjän pyytää lupa kokei siinsa kom itealta, johon kuuluu neljä tie demiestä, lakimies ja kolme edustajaa eräästä eläinsuojeluyhdistyksestä. Edel leen määrätään, että eläinkoetta ei saa tehdä, mikäli samat koetulokset voidaan saada aikaan vaihtoehtom enetelmin. Tus kia tuottavia eläinkokeita ei saa suorittaa oppilaitoksissa. Myös Ruotsin, Norjan, Saksan liitto tasavallan, Italian ja Englannin lainsää dännössä on Tanskan laissa säädettyjen määräyksien tapaisia rajoituksia eläin kokeiden suorittam iselle. Kaikkien edistyksellisin ja humaanein on Liechtensteinin eläinkokeita koskeva lainsäädäntö. Tässä maassa ovat eläin kokeet kielletty kokonaan. Tämän artikkelin tilastotiedot ovat suu rimmaksi osaksi O petusm inisteriön ju l kaisusta "Suunnitelm a koe-eläintoim innan järjestäm iseksi Suomessa” .

Kuva on Tampereen yliopiston biolääke tieteen lai toksen koe-elälntiloista syksyllä 1977. Mar suja oli noin 80. Kuva: Leena Koukkari 11

/ ---------------Oili Gyldän

KOE-ELÄINTENHOITAJIEN PERUSKURSSI SYKSYLLÄ -77 v ____________________________________________________________ /

Koe-eläinhoitajatilanne on maassamme erittäin epätyydyttävä. Koe-eläinhoitajia on arviolta hiukan runsaat kaksisataa, joista vuoden -72 tietojen mukaan vain kymmenellä on ammattipätevyyttä. Näillä kymmenellä henkilöllä on karjanhoidollinen koulutus ja he työskentelevät laitok sissa, joissa koe-eläiminä on esim. leh miä tai sikoja. Muut eläintenhoitajat ovat saaneet ainoastaan työpaikkakoulutusta. Vaihtuvuus alalla on erittäin suuri nähtä västi työn vähäisen arvostuksen ja huo non palkkauksen vuoksi. Myös tämä vaih tuvuus vaikeuttaa pätevän koehenkilökunnan muodostumista. Tänä syksynä järjestettiin Helsingissä koe-elälnholtajlen peruskurssi. Tämä kurssi oli toinen laatuaan Suomessa. Ensimmäisen järjesti Kuopion korkea koulu viime kesänä. Kuopion kurssille osallistui kolmisenkym mentä henkilöä ja se kesti kaksi viikkoa. Tämän syksyisen kurssin järjestivät Helsingin ylio p isto ja eläinlääketieteellinen korkeakoulu. Se oli osa Helsingin yliopiston henkilöstökou lutusta. Tämä kurssi kesti kaikkiaan kol mekymmentä tuntia ja o sa llistu jia oli neljäkymmentä yliopiston eri laitoksista ja Alko Oy:stä. Kurssin vastuuhenkilöinä toim ivat apulaisprofessori R o l f K r i s toffersson ja yliassistentti Oiva T i a i n e n , jotka myös toim ivat luennoit sijoina samoin kuin muut eri alojen asian tuntijat. Kurssiaiheet tuttuja Kurssilla käsiteltiin koe-eläimiä ja eläin suojelua koskevaa lainsäädäntöä, koeeläinten kasvatusmenetelmiä, tavallisim pia koe-eläinlajeja, koe-eläintiloja, koeeläinten ravintola, ruokintaa ja juottoa, koe-eläinten käsittelyä ja merkintää, far12

•

makologlsia ja toksikologisia tutkim uksia lääketeollisuudessa ja niihin liittyvää koeelälnteknilkkaa. Edelleen käsiteltiin koeeläinten sairauksia, eläinten lopettam ista ja eläinten kasvatuksessa tarvittavaa väli neistöä samoin kuin eri koe-eläinkantoja. Lisäksi opiskeltiin koe-eläintolm lntaan liittyviä työsuojeluasioita ja koe-eläimistä peräisin olevia zoonooseja 1. tauteja, jotk voivat tarttua eläim istä ihm isiin ja päin vastoin.

•

Stressi tuo tuskaa

Kaipasin keskittymistä Kolmeenkymmeneen tu n tiin sisältyi pal jon asiaa. En tiedä, paljonko asioista oli uutta kurssin m uille osa ilistu jiile , mutta aika tavalla oli jopa m inulle ennestään tuttua. Tämähän oli peruskurssi, niin että tarkoitus oli tietenkin opiskella perus asioita. Tuntuu kuitenkin, ettei kovin paljon konkreettista jäänyt käsiin. Kurs sin kestoaika oli suhteellisen lyhyt ja sii hen oli mahdutettu runsaasti erilaisia ai heita. O lisi saattanut olla järkevämpää painottaa asioita eri tavalla, jättää j o i ^ ^ denkin aiheitten käsittelyä vähemmälle j a ^ keskittyä jä lje lle jääviin, jo ista olisi tällä tavoin saanut varmasti paljon enemmän irti. Mielestäni olisi voitu keskittyä enem män eläinten ruokintaan ja hoitoon ja ennenkaikkea eläim ille suoritettaviin to i m enpiteisiin. Nykyisin pyritään siihen, että koe-eläinhoitajat tekisivät kaikki yk sinkertaiset toim enpiteet kuten in je ktio i den annon ja näytteiden oton. Näin siitä syystä, että eläinten hoitajat tuntevat hoidokkinsa ja niiden tavat ja eläimet eivät pelkää niin paljon, kun niitä käsit telee tuttu ihminen. M utta tämä edellyttää ehdottom asti, että eläinten hoitajat ovat saaneet pätevää koulutusta tehtävään.

Positiivisempi suhtautuminen eläimiin On erittäin positiivista, että tällainen kurssi järjestettiin poistamaan koulutuk sen puutetta koe-eläinhoitajien keskuu dessa. Eläinsuojelijana kiin n itin erityistä huomiota kurssin luennoitsijoiden ylei seen suhtautumiseen eläim iin, niiden hoitoon ja hyvinvointiin. Eläimiä keho te ttiin hoitamaan hyvin ainoastaan siksi, että ne olisivat hyvässä kunnossa kokeita varten. Eläinten henkisen hyvinvoinnin jättivät useimmat luennoitsijat täysin huom iotta. Ei puhuttu, että eläimiä on pidettävä hyvin ja hellästi niiden itsensä takia ja siksi, että se on ihmisen velvolli suus, ei korostettu korkeampien eläinten seuran, tekemisen ja liikunnan tarvetta, el uotu tarpeeksi selvästi esille, että lain nukaan on rikos tuottaa eläimelle turhaa kipua tai tuskaa esim. eri toimenpiteiden yhteydessä. Ja tekee m ieli kysyä, kuinka eläinten h oitajilta voidaan odottaa lem peää käytöstä eläimiä kohtaan, kun luen noitsijakin käyttää hiiristä ja rotista nim i tystä "elävä koeputki” . Kuitenkin tu tk i joiden suhtautum isella eläim iin on ensi arvoisen tärkeä vaikutus koe-eläinhoitajien käyttäytymiseen.

•

Kurssin kuluessa tu li esille m ielenkiin toisia asioita koe-eläimistä ja niiden käy töstä meille, jotka vastustamme eläin kokeita. Apul.prof. K r i s t o f f ersson sanoi näin luennoidessaan eläintiloista: "Kun tutkitaan barbituraattien vaikutusta h iiriin , rauhoittavia lääkkeitähän tarvitaan enemmän ja enemmän stressaavassa yh t ei skunnassamme. . Siis kehitetään jatkuvasti lisää lääkkeitä entisten lisäksi ja syötetään niitä sitten stressatuille ih m isille sen jälkeen, kun niitä ensin on tuskallisesti testattu eläim illä sen sijaan, ttä m uutettaisiin yhteiskuntaam me ja lintapaamme vähemmän stressaavaksi. Ja tilanteeseen suhtaudutaan kuin se olisi täysin luonnollinen ja ainut mahdollinen. Koe-eläinten ravinnosta, ruokinnasta ja juotosta norm aaliolosuhteissa piti luen non dosentti K a l e r v o E r i k s s o n Alko Oy:stä. Hän korosti, että tutkim ustu lok set tutkittaessa eri aineiden vaikutuksia koe-eläimissä saattavat vaihdella aivan ravinnon koostumuksen mukaan. Jotta tutkim ustulokset olisivat vakaat, on ruuan oltava standardoitua. Jos ravinto m uut tuu, muuttuvat tuloksetkin. Tästä herää muutamia kysymyksiä: Mitä tuloksia voi daan sitten soveltaa ihmiseen? M istä tie

detään se ravinto, mitä käyttäen saadaan oikeat tulokset? Uusia lääkkeitä testataan vuosittain — turhaanko? Eläinkokeista lääketeollisuudessa oli luennoimassa FT K a j B j o n d a h l Eli Lilly -lääkeyrityksestä. Koe-eläimiä käyte tään lääketeollisuudessa suuret määrät ja eläim illä tehtävät kokeet ovat usein erit täin tuskallisia. Eläim ille ei voida antaa narkoosia eikä kipuja lievittäviä aineita, koska ne voisivat muuttaa tuloksia. Uusia lääkkeitä ilm estyy m arkkinoille valtavia määriä vuosittain, vaikka täysin uusia lääkevalmisteita ilm estyy vain alle kym menen. Tämä johtuu lisääntyneistä tur vallisuusvaatim uksista. Vaadittavassa tu t kimustyössä ovat oleellisena osan eläin kokeet. Eräs osa tästä tutkim ustyöstä on uuden lääkkeen valmistukseen ja mark kinointiin tähtäävä tutkim us. Ryhmään kuuluvat mm. akuutit ja krooniset tokslsuuskokeet ja teratologiset toksisuuskokeet. Näille toksisuuskokeille on tyy pillistä, että niiden täytyy osoittaa jotakin tutkittavan aineen toksisuudesta eli myr kyllisyydestä. Akuutissa toksisuuskokeessa määritetään tavallisesti aineen LD50 -arvo 1. se lääkeannos, joka tappaa puolet koe-eläimistä. Tähän kokeeseen käytetään tavallisesti rottia ja koiria. Kui tenkin FT Bjondahl sanoo LD50 — ko keesta seuraavaa: "Eri laboratorioissa ja myöskin samassa laboratoriossa eri aika na suoritetut LD50 määritykset ovat an taneet suurestikin toisistaan poikkeavia . . .jatkuu s. 14

suorittam inen on hankalaa samoin kuin tulosten tulkitsem inen epävarmaa ’’Eläin kokeista tällä alalla sanoo FT Bjondahl edelleen seuraavaa: ’’Valitettavasti täytyy todeta, että eläinkokeet pystyvät anta maan vain viitte itä lääkkeiden vaikutuk sesta ihmisen sikiönkehitykseen. Eri eläinlajien on havaittu reagoivan monesti eri tavoin. Hyvä esimerkki on ero thalidomidin vaikutuksesta ihmisen ja rotan sikiönkehitykseen.” Tähän lausuntoon sopivat samat kysymykset kuin edellä. Lääketeollisuus on nykyään suurta liike toim intaa, jossa liikkuvat valtavat raha summat. Uusia lääkkeitä tu lvii markki noille ja niistä koituvat kivut, tuskat, kuo leman saavat eläimet kärsiä. Ja kuitenkin monissa sairauksissa parantava ’’ ihme aine” olisi elintavan muutos. Hyvä hoito koe-eläimille tuloksia. Näin ollen LD50-arvon antama inform aatio näyttää suhteellisen vähäisel tä .” Mitä tuloksia voidaan tässä tapauk sessa pitää oikeina ja ihmiseen sovellet tavina? Miksi näitä tuskallisia kuolemaan johtavia kokeita tehdään, kun niistä saa tava tieto on epävarmaa?

Uusista lääkeaineista vaaditaan myös teratologisia toksisuuskokeita. Sana teratologia käsittää kaikki rakenteelliset, to i m innalliset ja biokem ialliset kehityshäi riöt, jotka saavat alkunsa sikiönkehityk sen aikana. ’’ Nämä kokeet ovat vasta kehityksensä alkutaipaleella ja testien

M illoin sitten saadaan Suomeen ammat titaitoisia, tehtäviinsä koulutettuja koeeläinhoitajia? Tämän kurssin vastuuhen kilöt puhuivat m ahdollisesta jatkokurssis ta, kunhan ylio p isto lla on siihen varaa. Tieteen keskustoimikunnan tilapäisen koe-eläi njaoston suunnitelm assa koeeläintoim lnnan järjestämiseksi Suomessa vuodelta -74 suunnitellaan kaksi vuotista koe-eläinhoitajakoulutusta josta osa olisi käytännön harjoittelua. Suunnitelmasta ei vielä ole tu llu t mitään, m utta koe-eläinhoitajien koulutus o lisi järjestettävä välit töm ästi. Niin kauan kun koe-eläimiä vielä on, on niiden ainakin saatava m ahdolli simman hyvä ja asianmukainen hoito.

LAHJOITUKSET/DONATIONER

JÄSENMAKSU 1978

1.7.—30.11.77 (mk 50,— tai enemmän/ och mera) A. Könönen 4 0 0 ,— , L. Arponen 5 0 ,— , L. Laine 1 0 0 ,— , P. Rankka 2 0 0 ,— , I. Björkelund 5 0 , - , B. Bolte 3 0 0 ,— , R. Ellonen 1 0 0 ,— , L. Kavaleff 1 0 0 ,— , A. Kurki 5 0 ,— , M. Alfthan 1 0 0 ,— , A. Damström 50, — , M. Horn 1 0 0 ,— , L. Jouskari 1 0 0 ,— , M. Lehtokari 200, — , K. Estlander 1000, — , (tili minne av Dandy) H. Manninen 1 0 0 ,— , J. Vieno 1000, — , S. Mennä 6 0 ,— , A. tuori 50, — ,

Ethän unohda, että pian on aika maksaa vuoden 1978 jäsenmaksu. Jokaiselle jä senelle lähetetään automaattisesti Posti pankin tilillepanokortti, jolla jäsenm aksua maksetaan. Nämä kortit postitetaan tam ^p) mi—helmikuun vaihteessa. MUISTA MAKSAA JÄSENMAKSUSI TÄLLÄ KORTILLA. Toimistossamme säästytään tällöin ylimääräiseltä työltä. Jäsenmaksu on vuodelta 1978 15 mk. Ainaisjäsenmaksu on 300 mk.

Sikiönkehityskokeet epävarmoja

Säätiö: P. Laakso 90, — , M & L Sjöberg 100, — . Kaikki pienetkin lahjoitukset ovat ter vetulleita ja kiitäm m e niistä sydämelli sesti. A lla mindre belopp som in flu tit som donationer är ocksä mycket välkomna och vi tackar givarna pä det hjärtligaste. 14

OIKAISU Lehden edelliseen numeroon oli päässyt lipsahtamaan virheellinen tieto. Yhdistyksen nuorisosihteerinä toim ii edelleen Marja Jussila eikä O ili Gyldän, kuten lehdessä ilm o ite ttiin . Marja hoitaa myös toim istosihteerin tehtäviä, joten nuorisoryhmäläiset voivat tavoittaa hänet toim istoaikoihin.

koonnut Katriina Heinonen

POIMITTUA V.

^ ^ < E N IA KIELSI NAHKAKAUPAN Keniassa on kielletty villieläinten nah kojen ja muiden metsästyssaaliiden kaup pa. Tällä määräyksellä pyritään turvaa maan maan villleläinkanta, jota salamet sästäjät ovat harventaneet huolestutta vasti. Toukokuussa Kenia kielsi myös suurriistan metsästyksen.

BANGLADESH KIELSI RHESUSAPINOIDEN VIENNIN Bangladesh on kieltänyt rhesusapinoiden viennin maasta. Se on myös peruuttanut aikaisemmin tekemänsä päätöksen myydä Yhdysvalloille 5 000 apinaa. Tämä peruu tus maksaa maalle 3 500 000 dollaria sen ^M k ip e ä s ti kaipaamaa ulkomaan valuuttaa. Bangladesh on lisäksi kehottanut Intian hallitusta seuraamaan esimerkkiä. Bangladesh oli eräs tärkeim m istä tie teellisissä tutkim uksissa käytettävien rhesusapinoiden tuottajam aista. Aikaisemmat huomattavat rhesuskannat Intiassa, maailman tärkeimmässä laboratorioeläinten tuottajamaassa, ovat vähentyneet 75 % :lla viimeisten 15 vuo den aikana. Arviolta 1 500 000 apinaa on käytetty poliorokotetutkim uksiin, mutta huonojen kuljetusmenetelmien tähden kuolee neljä eläintä yhtä laboratoriooihin päätyvää apinaa kohden kuljetuksen ai kana. Tässä muodossa tapahtuvat luon non menetykset ovat jo noin kuusi m il joonaa apinaa.

AMNESTY INTERNATIONAL Lehden edellisessä numerossa kerrottiin yhdistyksemm e lähettämästä vastalau seesta Amnesty International-järjestölle sen Tanskassa tekemien epäinhim illisten eläinkokeiden johdosta. Helsingin Amnesty International on kom m entoinut asiaa. Yhdistykselle lähet tämässä kirjeessä se mainitsee mm. seu raavaa: Tanskassa suoritetut kokeet eivät ole ristiriidassa maan eläinsuojelulakien kanssa. Kokeiden tarkoitus on tutkia kuinka on m ahdollista käyttää sähköisisä kidutusvälineitä ilman, että niistä jää jälkiä ke hoon. Nämä kokeet ovat erittäin tärkeitä, jo tta ihm isiin kohdistetuista kidutuksista (p o liittise t vangit) saataisiin luotettavia tietoja. Kokeissa ei ole kyseessä eläinrääkkäys, koska eläimet (siat) ovat nukutettuina koko ajan. Amnestyn Lontoon toim istosta valitet tiin sitä, että tästä asiasta ovat eräät leh det yrittäneet tehdä suoranaisen skandaa lin kaupalliselta pohjalta. Vastineesta huolim atta asiassa on pal jon sellaista, mikä kaipaa selitystä. Esim. miten on eläinten jä lkihoito suoritettu? Vai onko lainkaan? Ovatko sio illa suori tetut kokeet sovellettavissa ihm isiin? Mi ten p o liittisia (ja muita), kidutuksien koh teiksi joutuneita vankeja auttaa tieto siitä, jääkö sähköisistä kidutusvälineistä jälkiä kehoon vai ei? Lisäksi mitenkään aliar vioim atta Tanskan eläinsuojelulainsää däntöä, m uistutettakoon tässä m ieliin Grönlannin julm at koirahirtot. Niissäkään "ei ole ristiriita a ” Tanskan eläinsuojelu lakien kanssa. Kansainvälinen järjestöm me IAAPEA tu tkii asiaa edelleen, Pa laamme aiheeseen, kunhan saamme lisä tietoja. 15

JO UKKORISTISID E

V A ST U ST A T U SK A L L IS — O S T A TUOTT T-PAITA*, valk., vihreä painatus

’. Ä I N K O K E I T MME ko ko

S . ............ kpl ä 20 M . ............ kpl ä 20 L . ............ kpl ä 20

mk mk mk

............ kpl ä 15

OLKALAUKKU*, valk. lappisatiinia, vihr. painatus TARRA*, säänkestävä, halkaisija n. 10 sm

.............. kpl ä

YHDISTYSMERKKI, hopeinen risti, jossa eläinryhmä kohokuviona vihr. em alipohjalla

.............. kpl ä 19

KUULAKÄRKIKYNÄ, hop. värinen, vihr. teksti yhdistyksen nimi

.............. kpl ä

ADRESSI, yhdistyksen tunnus, silkkipunostupsut

.............. kpl ä 10

KIRJEENSULKIJ AM ERKIT — "vastusta tuskallisia eläinkokeita” — yhdistyksen tunnus valko/vlhr.

(35 kpl/arkki) . .............. kpl ä (15 kpl/arkki) .

KORTTEJA — punaisia postikortteja, P. Fransiskus — kirjekortteja kuorineen, yhd. tunnus — lisäksi myymme WFPA:n kirjekortteja, aiheena moniväriset eläinpostim erkit

.............. kpl ä

3,50 mk

kpl ä 20

kpl ä 15

Jm * : llä

merkityissä tuotteissa on seuraava painatus

* m * , KaLJB V

— myymmw myöskin T-paitoja ja olkalaukkuja seuraavalla tekstillä: Koe-eläinten Suojelu — Försöksdjurens Värn — varastossa vielä runsaasti vanhoja T-paitoja, koko M

Nim i: ................................................................................................................................... O s o ite :................................................................................................................................. Tilaukset läheteään yhdityksen toim istoon, Mannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25 ja maksetaan tilauksen mukana seuraavalla tilille p a n o ko rtilla yhdistyksen Postisäästöpankin tilille 7 vrk:n kuluessa tavaralähetyksen saapumisesta. — Eläinten Oikeuksien Julistuksia (vihr. painatus) sekä julistettam m e Lue Tunne Tue (valk. pun. musta painatus) maksutta toim istostam m e. Postimaksun 1 mk voi lähettää postimerkkinä tilauksen yhteydessä. kpl K irjolta selvästi, mieluiten tekstaten. K iitos!

Paino A&M Oy