Koe-eläinten suojelu 1/1978 by Animalia ry

¡,vV'»TE» % ,

KOE-ELÄINTEN K p j SUOJELU 1/78

1 9

FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

4. vuosikerta vastaava toimittaja/ ansvarig redaktör: O ili Gylden Sormusp. 14 00950 Helsinki 95

PÄÄKIRJOITUS

toimituksessa/ i redaktionen: Leena-Kaarina Kaunonen Hannele Luukkainen Kai Oulasvirta taitto/ ombrytning: Leena-Kaarina Kaunonen 90-410 725 pankki: KOP 10314-36470-6 P ostisiirto 4354 90-1 bank: HSB 528.200-9 Postgiro 4354 90-1

U L l S\k

säätiö: KOP 12794-1384-1

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 1 / 7 8 FÖ RSÖ KSD JU REN S VÄRN

stiftelsen: HSB 967172-8

TIEDOTUSLEHTI — INFORMATIONSBLAD

Puheenjohtaja/ Ordförande: Helfrid Lehtinen Luuvankuja 3 02620 Espoo 62 590182

SISÄLLYSLUETTELO INNEHÄLLSFÖRTECKNING:

Sihteeri/ Sekreterare: Reijo Sarlin Arhotie 19 B 48 00900 Helsinki 90 jäsenmaksu/ medlemsavg. mk 15/vuosi, är

Pääkirjoitus Ledaren

Vuosikokouskutsu & ilmoitus myyjäisistä

Vuosikertomus Ärsberättelse

4 8

Animalia

Tiedotus

ainaisjäsen/ ständ.medl.: mk 300

Lukijoilta

Pomittua

HUOM. Älkää unohtako Ilm oittaa toim istoon ni men- ja osoitteenm uutos tanne. OBS. Glöm inte att anmäla om namn- & adressförändring

Tilauslomake Beställningsblankett

llmoitushinnat Annonsavgifter 1/1 sivua/sida 300 mk 1/2 sivu/sida 160 mk

Ruotsissa ilmestyvien eläinsuojelulehtien tilaushinta/1978: Prenumerationspris 1978 för djurskyddstidningama: DJURENS RÄTT 6 nr/är 10 mk DJURFRONT 4 ” 10 mk Tilaukset hoitaa ekon. v. Wendt, Vironk. 5 C, 00170 H:ki 17, puh. 90-630 368 Ekon. v. Wendt sköter beställningar, Estnäsg. 5 C, 33 00170 H:fors, tel. 90-630 368

Jos olet sattunut kulkemaan yhdistyksemme toimiston ohi ja pysähtynyt tutkimaan näyteikkunaa, olet ehkä hämmästynyt nähtyäsi usean kissan loikoilevan autuaana näytteillä tai olet nähnyt vain oudon tyhjän ja valitettavasti epä siistin ikkunan. Kissat, joita toimistossamme on, ovat joko ihmisen armotto masti hylkäämiä kotimirrejä taikka villiintyneiden kissojen synnyttämiä koditto mia poikasia. Kissat ovat väliaikaisesti asustaneet toimistossa, niitä on ruokittu, hellitty ja hoidettu ja kaikille on löytynyt hyvä koti. Niiden onni on, että ne on saatu kiinni yhdistyksemme nuorisoryhmä nuorisosihteerin johdolla eikä kissanmetsästäjä, joka rahan himossa saalistaa kissoja myydäkseen ne koe-eläimiksi. Niinkuin eräs hallituksemme jäsen sanoi: ’’Jokainen kissa, joka on poissa ka duilta ja metsistä, on myös poissa eläinten kidutuslaboratorioista.” Eläinten uskollisuudella ja luottamuksella ei ole rajoja. Yhdistyksemme toi mistoon haettiin musta iso uroskissa, jonka häntä oli raa’asti katkottu jonkin laisella teräaseella. Häntä oli todella pahan näköinen, verinen ja tulehtunut nysä, kissa kaikenkaikkiaan nälkiintynyt. Huolimatta siitä, mitä joku ihminen sille oli tehnyt, tuli se ystävällisesti luokse ja luottavaisena hieroi päätään käteeni, vaikka kaiken järjen mukaan sen tulisi pelätä ja vihata ihmistä. Sitä katsellessani ajattelin, että eläimen luottamuksella ei ole rajaa, eikä ole rajaa ihmisen jul muudella. Onneksi meitä eläinsuojelijoitakin on. Jotta yhdistyksellemme saataisiin valittua uusi, tehokas hallitus jatkamaan taistelua koe-eläinten kärsimyksiä vastaan, toivon, että mahdollisimman moni pääsee tulemaan tämän vuoden vuosikokoukseen. Kokous pidetään perjantaina, maaliskuun 31. päivänä klo 18.30. Kokouspaikkana on aikaisemmasta poiketen Balderin sali Aleksanterin katu 12:ssa. Tervetuloa.

LEDARE Ifall du räkat gä förbi föreningens kontor och stannat för att se pä värt skyltfönster har du kanske förrvänat sett pä katter som nöjda dragit pä sig. Eller kanske du bara sett ett underligt öde och mindre snyggt fönster. Katterna som finns pä kontoret är antingen vanliga hemkattor som männskorna obarmhärtigt övergett eller ocksä hemlösa ungar tili vilda katter. Katterna har vistats pä kontoret, vi har matat dem, gett lite kärlek och tillfälligt värdat dem och alla har fätt att bra hem. Det är tur att det är vär ungdomsgrupp med ledning av ungdomssekreteraren som fängat in dem och inte en kattjägare, som penninglysten infängar katter för att sedän sälja dem tili försöksdjur. Liksom en av styrelsemedlemmarna uttryckte det: ’’Varje katt som är borta frän gatorna och skogarna är ocksä borta frän tortyrlaboratoriema." Det finns inga gränser för djurens trohet och förtroende. Tili föreningens kontor hämtade man en stor svart hankatt, vars svans hade blivit rätt avhuggen med nägon vasst föremäl. Svansen säg verkligen hemsk ut, blodig och inflammerad, och kätten var nästan uthungrad. Trots allt det som nägon mänska gjort den kom den vänligt och förtroendefullt fram tili mig och gned sitt huvud mot min hand. Detta gjorde kätten fastän den enligt sunt förnuft borde vara rädd för och hata mänskan. Dä jag säg pä den tänkte jag att det nog inte finns nägon gräns djurets förtroende och inte heller för mänskans grymhet. Men lyckligtvis finns det av oss djurskyddsmänskor. För att vi skall väljä en ny och effektiv styrelse som är kapabel att fortsätta kampen mot försöksdjurens lidelse hoppas jag att sä mänga som möjligt kommer tili ärets ärsmöte. Mötet hälls fredagen den 31 mars kl. 18.30 i Balders sai Alexandersgatan 12. Välkomna.

VUOSIKOKOUS Vuoden -78 sääntömääräinen vuosikokous pidetään perjantaina, maaliskuun 31. päi vänä kello 18.30. Kokouspaikkana on Balderin sali, Aleksanterinkatu 12, Helsinki. Ohjelmassa sääntömääräiset vuosikokousasiat, sääntöjen muutosehdotus ja film ejä Keniasta. Toivotamme kaikki jäsenet sydäm elli sesti tervetulleiksi. MYYJÄISET & KIRPPUTORI Löytyisiköhän sin u n /iso ä itisi/n a a p u risi komeroista ja ullakoilta teille tarpeetonta tavaraa ja esinettä, joista jollekin toiselle

saattaisi olla iloa ja hyötyä? Nyt sinulla on loistava tilaisuus siivota komerot ja tukea yhdistystäm m e ja siten auttaa eläi miä. Lauantaina, huhtikuun 8 päivänä, klo 10—18.00 ( = klo niin kauan kuin tavaraa riittää) on toim istossam m e, Mannerhei m intie 67:ssä, suuret myyjäiset. Tuo sinne vanhoja hyväkuntoisia tavaroita, puhtaita vanhoja vaatteita, leivonnaisia ja mitä kukakin keksii. Tuo tavarat etukäteen toim istoon maaliskuun 15päivästä lähtien toim istoaikoina ma klo. 14.00—16.00 ja t i— pe klo: 10.00— 12.00. Soita ja sovi muu aika, elleivät em. ajat sovi. KAIKKI MUKAAN KERÄÄMÄÄN JA O S T A M A A N Ä SAATAT TEHOA ELÄMÄSI LÖYDÖN.

TOIMINTAKERTOMUS KOE-ELÄINSUOJELU RY. 2 2 .0 3 .1 9 7 7 — 3 1 .0 3 .1 9 7 8

Johtokunta on kokoontunut Helfrid Lehtinen Kristina Pingoud Reijo Sarlin Marja Jussila Ulla-Maija Aaltonen Katriina Heinonen Gunnel Hästesko Marianne Ingman Leena-Kaarina Kaunonen Juliana v. Wendt

yht. 11 kertaa puh.joht. varapuh.joht. sihteeri kassanhoitaja

osall. kok. 8 kertaa 6

11 11

Kesäkuussa lähetimme kirjelmän Meilahden sairaalan prof. Adlrcreutzllle, jossa tarjouduimme osallistumaan sairaalan koekoirille suunnitellun juoksutarhan kustan nuksiin, mikäli se aiotaan toteuttaa. Tähän emme saaneet vastausta, joten lokakuussa lähetimme samasta asiasta kirjelmän myös HYKS’in keskussairaalaliittoon, johon liitteenä oheistimme prof. Adlercreutzille lähettämämme kirjeen kopion. Tähänkään kirjelmään emme ole saaneet vastausta. Kesäkuussa lähetimme myös kirjelmän ylitarkastaja Aulis Niemiaholle Maa- ja m etsätalousm inisteriöön, jossa jyrkästi paheksumme keskussairaaloiden koelabora torioiden ja koe-eläintallien tarkastusta so. tarkastuksen laim inlyöntiä, joka kuuluu läänineläinlääkärin tehtäväkenttään.

•

EUROOPAN NEUVOSTO Euroopan neuvostossa on valm isteilla suositus kaikille sen jäsenmaille, jonka mukaan eläinkokeet tu lisi kieltää niissä tapauksissa, joissa vaihtoehtomenetelmiä käyttäen päästäisiin vastaaviin tuloksiin. Olemme kirjeitse jatkuvasti olleet yhteydessä Euroopan neuvoston sihteeristöön Strassbourgissa, jo tta mahdollisim man pian saisimme tiedon tästä eläinsuojelutyön kannalta tärkeästä edistysaskeleesta. Sihteeristö ilm o itti, ettei asiaa vielä ole käsitelty loppuun. Tästä syystä otimm e yhteyttä kansanedustaja Sinikka Karhuvaaraan, jotta tämä asia tu lisi samanaikaisesti myös Pohjoismaiden neuvostossa käsittelyyn. Sinikka Karhuvaara lupasi huolehtia tästä, joten ei liene mahdotonta, että tästä syntyisi päätös jo vuoden 1978 aikana. Osallistuim m e myös Koe-eläinten hoitajien yhdistyksen vuosikokoukseen Turun Hammaslääketieteen laitoksella 12.02.77, jossa jaoimm e materiaaliamme m onille kiin nostuneille koe-eläinhoitajille. Heidän kiinnostuksensa asiaamme kohtaan on tärkeä ja meitä erityisesti ilahduttava asia, koska he monasti ovat ns. avainasemassa näitä kysymyksiä ratkottaessa. FRANSISKUSKOKOUS Lokakuun 4 pnä. kokoonnuttiin perinteiseen Fransiskuspäivän viettoon Helsingin Säästöpankin kerhohuoneiston, jossa mm. saimme nähdä kauan kaivatun film in ’’Uteliaisuus joka tappaa kissan” . Marja Jussila esitti dioja ja kertoi Pariisissa vapaasti elävistä kissayhdyskunnista. N. 100 asiaan innostunutta jäsentä oli paikalla.

6 7 11

Varajäsenet: Oili Gylden Marita Hinkkanen

9 —

Ylimääräinen jäsen: Hannele Luukkainen

Vuoden 1977 alussa yhdistyksemm e jäsenmäärä oli 2642 ja vuoden lopussa n. 3500. Näinkin pienen yhdistyksen kohdalla m ainittu jäsenmäärän kasvu (n. 1/3) on varsin huomattava. KIRJELMÄT Hyljemetsästyksen alkaessa maaliskuussa lähetettiin vastalausesähke Kanadan pää m inisteri Pierre Trudeaulle, jonka a llekirjoittajina olivat Vihreä Risti, Koe-eläinten suo jelu r.y. ja Helsingin Eläinsuojeluyhdistys. Sähkeen sisältö lähetettiin myös suurim m ille päivälehdille, joista ainakin Hufvudstadsbladet ja Helsingin Sanomat julkaisivat tekstin. IAAPEA:n (Kansainvälinen tuskallisia eläinkokeita vastustava liitto ) yleiskokoukses sa 4—5.4.77 yksim ielisesti hyväksytyt päätöslauselmat lähetettiin 16 lehdelle, joista n. 30 % julkaisi ne. Lähetimme myös vetoomuksen maamme hallitukselle (ks. lehtemme no. 3/77).

ELÄINTENPÄIVÄN KULKUE Perinteeksi muodostunut Eläintenpäivän kulkue lähti tällä kertaa liikkeelle 8.10 Haka niemen rannasta. Marssimassa oli lähes 300 henkeä, jo illa suurim m alla osalla oli myös lemmikkinsä mukanaan. Oli koiraa, kissaa, kania. Kulkueen kärjessä kulki komea poni ja vuohi. Marssimme kaupungin läpi Senaatintorille iskulausetta: Arvosta elämää, vastusta eläinkokeita, kajautellen. TOIMINTARYHMÄT ^ to u k o k u u s s a perustettiin johtokunnan alaiset toim intaryhm ät Hanu Luukkaisen laati man organisaatiosuunnitelman mukaisesti. Tämän mukaan työkenttä jaettiin neljään lohkoon, joissa kussakin yksi johtokunnan jäsen toim ii vastuullisena vetäjänä. 1. Tietoryhmä

3. Nuorisoryhmä

Toim inta-alueina perustiedon keräämi nen, esitteiden yms. aineiston tuottam i nen sekä sisäinen tiedottaminen.

Toiminta-alueena varhaisnuorten ja nuor ten aktivointi. Yhdistyksen nuorisokerhon vetäminen sekä tiedotteiden laatiminen ja esitelmien pitäminen kouluissa ja erilai sissa nuorten ryhm ittym issä.

2. Inforyhmä Tehtävät: Ulospäin suuntautuva tiedotta minen. Kampanjoiden järjestäminen leh distöön, radioon ja televisioon sekä to i miston näyteikkunan hoito, eduskunnan, tutkijoiden yms. painostaminen sekä yh teydet laboratorioihin.

4. Opiskelijaryhmä Tehtävät: Toiminnan suuntaaminen erityi sesti eläinkokeita tekevien tiedekuntien ja laitosten opiskelijoille. Tiedotteiden laatiminen ja esitelmien pitäminen.

liite vuosikertomukseen yhteydet”

"Kansainväliset

Yhdistyksemme on seuraavien kansain välisten yhdistysten jäsen: IAAPEA, Lon too, Maailman eläinsuojeluliitto WFPA, Zürich sekä baselilaisen yhdistyksen Europäische Union gegen den Missbrauch der Tiere. Kahden ensimmäisen yhdistyk sen vuosimaksun on maksanut jälleen rva Greta v. Tobiesen, m istä lahjoituksesta esitämme tässä sydäm elliset kiitokset. Lahjoitus on sikäli merkittävä tällä het kellä, että Sveitsin frangin kurssi Suomen markkaan nähden on yli kaksinkertainen! WFPA esitteli lehdessään "A n im a lia ” 4/77 yhdistyksemm e toim intaa seurauk sella, että saimme heti ystävällisesti kiin nostuneita tiedusteluita yhdistyksestäm me Saksan Liittotasavallassa toim ivalta yhdistykseltä "Bund gegen den Miss brauch der Tiere e.V.” sekä Kanadasta "Eläinten Ystävät” yhdistykseltä. Näille yhdistyksille on lähetetty esitepakettim me vlitteellisine käännöksineen suomen kielisistä esitteistäm me. Kaikki pohjoism aiset antivivisektioyhdistykset ovat lähettäneet lehtiensä va paakappaleita yhdistyksellemm e, mitkä on postitettu edelleen mm. lääketieteel listen tiedekuntien kirjastoille. Samoin lähettää IAAPEA ’’Anim als'Defenderin” vapaakappaleet toim istollem m e edelleen jakelua varten. Itävaltalaiseen yhdistykseen ’’Interna tionaler Bund der Tierversuchsgegner’iin " on oltu myöskin yhteydessä. Myös he lähettävät tiedotuslehtensä ’’Schach der Qual” yhdistyksellem m e. Etäisin yhdistys joka toim ii tuskallisten eläinkokeitten vastustamiseksi, lienee Suomesta käsin katsottuna Etelâ-Afrikan SAAPEA Kap kaupungista. Myös tämä yhdistys lähet tää lehtensä toim istollem m e. Englannin kielen ohella se on painettu afrikaansin kielellä. Mikäli ymmärtää hyvin hollantia tai saksaa, ei ole vaikeutta lukea tätä lehteä. Lehdessä vastustetaan mm. tri Christian Barnardin suorittamaa simpans sien tappamista ihmisten hyväksi. OPISKELIJARYHMÄN

TOIMINTA

1977

Opiskelijaryhmän tehtävänä on olla yhtey dessä niiden tiedekuntien ja korkeakoulu jen opiskelijoihin, jotka joutuvat suorit tamaan eläinkokeita. Tarkoituksena on tuoda esille eläinkokeisiin liittyvä moraa littom uus ja epäeettisyys ja painottaa vaihtoehtomenetelmien m ahdollisuutta. Tärkeänä osana on kannustaa o p iske lijo i

ta kieltäytymään suorittam asta turhia tai tuskallisia kokeita eläim illä. Toim inta muotoina on esitelmien pito, esitteiden laatiminen ja levitys sekä lehtikirjoitukset. Eläintenpäivänä 4. lokakuuta pidettiin useissa Helsingin kouluissa aamunavaus koe-eläinten puolesta. Toisissa kouluissa olivat nuoret tehneet aamunavauksen it se, toisissa luettiin opiskelijaryhm än laa tim a aamunavaus. Lokakuun alusta marraskuun alkuun pi dettiin Helsingin yliopiston ja Eläinlääke tieteellisen korkeakoulun järjestämä koeeläinhoitajien peruskurssi, jonka suoritti opiskelijaryhm än jäsen. Kurssi antoi pal jon tietoja koe-eläintilanteesta ja kurssj^fe käyneelle ehkä m ahdollisuuden t o i m i a koe-eläihoitajana. Marraskuun lopulla Jyväskylän koeeläinten suojelu kutsui edustajan pitä mään esitelmää yleisötilaisuuteensa. Ai heena oli koe-eläinsuojeluliikkeen perus taminen, saavutukset ja nykytilanne. Kuu lijoina tilaisuudessa oli pääasiassa opis kelijoita ja koululaisia. Oili Gylden liite vuosikertomukseen Nuorisoryhmän toiminnasta Koe-eläinten Suojelu ry:n Nuortenryhmä on kokoontunut vuoden 1977 aikana sään nöllisesti kerran kuukaudessa kesäkautta lukuunottam atta. Kokouksissa on ollut osanottajia niin paljon kuin pieneen toimistohuoneistoom m e mahtuu — ennätys lienee 38 henkeä. Luku kuvastaa hyvin sitä aktiivista mukanaolemisen henkeä, mitä nuoret kokevat toimiessaan yhdis tyksemme piirissä. Kokouksissa on puhu misen ohella painotettu tekojen m erkitys tä erityisesti eläinsuojelussa. Maaliskuussa pidetyssä avoimessa ti laisuudessa opiskeltiin yhdessä e lä in s u o ^ jelulakia. Lokakuussa Eläinsuojeluviikon aikana pidettiin viidessä helsinkiläisessä oppi koulussa aamunavaus aiheesta koe-eläin ten kärsimykset. Reaktiot olivat olleet sekä myönteisiä että kielteisiä. Biologian opettajat olivat olleet närkästyneitä moi sista ’’valheista” , samoin joku uskonnon opettaja. Eläinten Oikeuksien kulkueeseen 4.10. osallistui erittäin paljon nuoriamme kan taen iskulauseita ja marssien lem m ikki eläinten kera. Hyvin monissa kouluissa on jo katsottu film im m e "U teliaisuus joka tappaa kis san.” Ryhmämme tunnelm allista joulujuhlaa vietettiin 9.12, jo llo in myöskin sovittiin tulevan vuoden konkreettisista toim enpi teistä eläinten auttamiseksi: sorsille ja

m uille ulkolinnuille ruokinnan järjestä mistä. samoin ulkona pakkasessa elävien kissojen auttamista. Monet nuorisoryhmän tytöistä ovat ku luneen vuoden aikana käyneet useita ker toja katsomassa ja vieden samalla ruokaa useiden helsinkiläisten sairaaloiden koeeläim ille — sairaaloiden nimiä en katso tässä vaiheessa mahdolliseksi vielä mai nita. Liite Koe-eläinten suojelu ry:n hallituksen toimintakertomukseen vuodelta 1977

•

INFORYHMÄN TOIMINTA 1977 Tuskallisten eläinkokeiden vastustamiseksi INFO-ryhmä pyrki levittämään tietoa mm. järjestämällä eriaiheisia kampanjoi ta, hoitamalla yhdistyksen näyteikkunaa, kirjoittelelm alla lehtiin ja puuttum alla kaikkiin tietoon tu lle isiin koe-eläimiä kä sitteleviin ju ttu ih in. KAMPANJAT Kaikki INFO-ryhmän tekemät kampanjat toteutettiin yhdessä Helsingin eläinsuoje luyhdistyksen ja /ta i Valtakunnallisen eläinsuojeluliiton kanssa, mikä teki kam panjoista m erkityksellisem piä ja samalla lisäsi eläinsuojelujärjestöjen yhteistyötä. 1. Keväällä järjestettiin laajamittainen KESÄKISSAKAMPANJA, jonka perustak si tehtiin kesäkissajuliste. Juliste oli myös lehtemme no 3/77 keskiaukeamalla, jo tta yhdistyksemm e 3500 jäsentä kiin nittäisi sen jonnekin. Juliste lähetettiin lehdistöön, radioon ja televisioon, ja sitä jaettiin työpaikoille ja kiin n ite ttiin ju lk i sille ilm oitustauluille. Lehdet julkaisivatkin sitä varsin kiitettävästi ja olim m e sen vuoksi radiossakin, Ylenaikaisen aamuohjelmassa. 2. Syksyllä a loite ttiin KAUPPAKOIRAKAMPANJA, jonka pohjaksi tehtiin leh temme no:ssa 4/77 keskiaukeamalla ju l kaistu kauppakoirajuliste. Juliste haluttiin kiinnittää sinne, missä koiria nähdään eniten — kauppojen edustalle. Jakelu päätettiin hoitaa keskitetysti kahden suu ren keskusliikkeen kautta lähes tuhanteen myymälään. Valitettavasti keskusliikkeet eivät pystyneet toim ittam aan julisteita tyydyttävästi lupauksistaan huolimatta, joten niitä ei ole vielä näkynyt kaupoissa kovinkaan paljon. Helmikuussa 1978 kam panja uusitaan — toivottavasti paremmin tuloksin. 3. Ennen talven tuloa tote utettiin kol mas isompi projekti, KEINOTURKISKAMPANJA, joka suunnattiin kaikkien nais tenlehtien ja suurimpien päivälehtien m u o tito im ittajiin . Kampanja o tsiko itiin "KEINOTURKKI — VASTUUTUNTOISEN IHMISEN VERETÖN VAIHTOEHTO", ja

siinä tuotiin esille mm. julm at pyydystysmenetelmät, luonnonvaraisten eläinten elinoikeudet ja keinoturkisten käyttökel poisuus. YHDISTYKSEN NÄYTEIKKUNA Yhdistyksen näyteikkunalla on hyvin tär keä merkitys inform aation jakajana. Ikku nan som istus p yrittiin vaihtamaan mah dollisim m an usein ja sen teemat tukivat osaltaan toteutettuja kampanjoita. 1. Alkuvuodesta näyteikkunan teemana Oli KEINOTURKKI - VERETÖN VAIHTO EHTO, joka käsitti kuvia Kanadan hyljejäi Itä ja rautapyynnistä sekä keinoturkismateriaalia ja kuvia upeista keinoturkeista. 2. Keväällä ja kesällä ikkunassa oli KUVIA KOE-ELÄINTEN KIDUTUSLABORATORIOISTA, jotka kertoivat omaa kar meaa kieltään siitä, mitä laboratorioissa todella tapahtuu. 3. Syksyllä KESÄKISSOJEN hylkäämi sen aikaan ikkuna keskittyi kissoihin. Viattom at pienet kissanpennut kysyivät katsojilta: "MIKÄ ON TULEVAISUUTEM ME - YSTÄVÄLLINEN KOTI VAI KOEELÄINTEN KIDUTUSLABORATORIO?” Kontrastina esitettiin myös kuvia hirvit tävistä kokeista, jota kissoille tehdään. 4. Ennen talven tuloa tehtiin vielä uusi keinoturkisikkuna, jossa to istui teema KEINOTURKKI — VERETÖN VAIHTOEH TO, ja keskipisteenä oli keinoturkiksista valm istettu ilvesturkki. 5. Vielä ennen vuodenvaihdetta ikkuna som istettiin KAUPPAKOIRA-aiheiseksi. MUU TOIMINTA 1. Kesällä havaittiin erään suuren postim yyntitavaratalon kauppaavan koelabo ratorioita eläinkokeita varten. Asiaan puu tu ttiin sekä suoraan että Maa- ja metsä talousm inisteriön kautta ja sen seurauk sena ko. laboratoriot vedettiin pois myyn nistä. 2. Syksyllä lähetettiin kiitoskirje UU DEN MAAILMAN päätoim ittajalle lehdes sä olleen koe-eläinten oikeuksia puolus taneen pääkirjoituksen johdosta. Samalla lehdelle to im ite ttiin asiaa koskevaa mate riaalia. 3. Samoin syksyllä puututtiin Suomen Kuvalehdessä olleeseen Pekka Peltokalli on kirjoittam aan juttuun APINAN SYDÄN, joka käsitteli apinan sydämen siirtoa ihm iselle ja jossa väheksyttiin koe-eläin ten tuskia ja eläinsuojelijoita. Vastineem me ju lkaistiin ja myöhemmin saimme iloksemme todeta, että kautta maailman eläinten suojelijoiden taholta esitetyt vas talauseet olivat saaneet aikaan sen, että sydänkirurgi locetti apinoiden sydänten

siirrot ihm isille. Lisäksi lähetimme asiaa käsittelevää materiaalia. 4. Lisäksi pu ututtiin myös Kotiliedessä olleeseen artikkeliin ALLERGIATESTATTU — MITÄ SE ON? Vaadimme allergia testien taakse kätkeytyvien tosiasioiden esittäm istä eli kertom ista myös niistä tuskallisista eläinkokeista, jotka ko. testit vaativat. Samalla lähetimme myös asiaa käsittelevää materiaalia. 5. Pitkin syksyä lähetimme lehdistöön

julisteitam m e, prosyyrejamme ja kirjelm i ämme, joista aina jotkut löysivät tiensä lehtien palstoille. Lisäksi käytimme ra diota Fransiscus-kokouksen ja eläinten päivän kulkueen tiedottajana. 6. O sallistuim m e myös UUDEN NAI SEN järjestämään lukijakilpailuun ehdot tamalla heille useita eläinsuojeluaiheita artikkelien pohjaksi ja toim ittam alla asi aan kuuluvaa materiaalia.

F R A N C IS C U S M Ö T E T Den 4 okt. samlades vi igen tili det traditionella Franciscusmötet i H:fors Sparbanks klubblokal. Vi fick nu äntligen se film en "NyfiKenheten som dödar kätten” . Som ni säkert minns, hade vi tänkt visa den redan pä ärsm ötet, men den hann aldrig fram i tid. Marja Jussila visade dia-bilder och berättade om de fritt levande kattsamhällena i Paris. Ca. 100 intresserade medlemmar hade mött upp. D E M O N ST R A T IO N S T A G E T

HANNELE LUUKKAINEN

ÄRSBERÄTTELSE

•

2 2 .0 3 .19 7 7 —3 1.0 3 .19 7 8

Startade denna gäng den 8.10 kl. 11.00 frän Hagnäs Strand. Ca. 300 personer infann sig vid starten, av vilka de flesta även hade tagit med sig sin fyrfota vän. I spetsen fö r täget gick en stätllg ponny och en getabock ätföljda av en mängd hundar, katter, kaniner och mänskor förstäs. Vi marscherade genom staden tili Senatstorget och blev minsann uppmärksammade under färden. Vi hoppas innerllgt att vi ocksä i fortsättningen skall fä lika entusiastiska demonstranter tili värt demonstrationstäg sä, att vär skara växer fö r varje är.

•

Styrelsen har sammankommit 11 ggr Helfrid Lehtinen K ristina Pingoud Reijo Sarlin Marja Jussila

ordförande vice ordf. sekreterare kassör

Ulla-Maija Aaltonen Katriina Heinonen Gunnel Hästesko Marianne Ingman Leena-Kaarina Kaunonen Juliana v. VVendt

A K T IO N S G R U P P E R N A deltagit i möten 8 ggr

I maj beslöt Styrelsen grunda aktionsgrupper, som underlyder Styrelsen, pä basen av Hanu Luukkainens organisationsplan. Enligt denna pian indelades verksamhetsfältet i 4 sektorer (grupper). I varje grupp fungerar en styrelsemedlem som ansvarig verksamhetsledare.

6 11 11 1 6 7

— 11

Suppleanter: O ili Gyldän Marita Hinkkanen

10 —

Extraordinarie: Hannele Luukkainen

I början av ár 1977 var föreningens medlemsantal 2642. Medlemsantalet ökade emellertid stadigt under árets lopp sä, att vid slutet av áret hade vi redan ca. 350C| medlemmar. Dá det är frága om en sä pass liten törening som vár, är ökningen (ca. 1 13) faktiskt betydande.

EUROPARADET I europarädet förbereds en rekommendation tili alla medlemsländer att förbjuda användandet av försökdjur där alternativmetoder ger motsvarande résultat. Vi har brevledes hällit kontakt med europarädets Sekretariat i Strassbourg fö r att fä veta om och kunna meddela pressen här beträffande förvekligandet av ett sä stört framsteg i fräga om djurskydd. Sekretariatet meddelade att ärendet inte är slutbehandlat men aktuellt av vilken orsak vi kontaktade riksdagsledamot Sinikka Karhuvaara för att det här ärendet sam tidigt skulle behandlas ocksä i Nordiska Rädet. Sinikka Karhuvaara lovade göra detta, varför det inte är o m ö jlig t att ett avgörande sker redan under är 1978. Den 12.02.77 hade Försöksdjursskötarnas Förening s itt ärsmöte i Abo, dit även representanter frän vär förening hade blivit inbjudna. Flere av de personer vi träffade där visade stört intresse bäde för vär förening och det material vi delade ut. Detta är mycket positivt speciellt dä försöksdjursskötarna ofta är i en sk. nyckelposition dä det gäller förbättring av försöksdjurens förhällanden pä laboratorierna.

1 . Faktagruppen

3. Ugdomsgruppen

Uppgifter: att samla fundaméntala fakta samt framställa broschyrer o.a. material, intern inform ation.

Uppgifter: Ungdomens aktivering, ledning av ungdomsklubbens verksamhet, föredrag och inform ation i skolor etc.

2 . Infogruppen

4. Studerandegruppen

Uppgifter: Extern inform ation, kampanjer i press, radio, TV, utstailningen i kansliets skyltfOnster, kontakter till riksdagen, regeringen och instanser som sysslar med djurfflrsdk, p^verka forskarna.

Uppgifter: att inrikta verksamheten spe cie llt pä studerande vid de fakulteter och instanser som sysslar med djurförsök, inform ation- och föredragsverksamhet.

S K R IV E L S E R 15.03.77 samma dag sälslakten började, sändes ett protesttelegram till Canadas prem iärm inister Pierre Trudeau, som undertecknades av Gröna Korset, Försöksdjurens Värn och H elsingingfors Djurskyddsförening. Telegrammets ordalydelse sändes tili de största dagstidningarna av vilka ätm instone Huvudstadsbladet och Helsingin Sanomat publicerade den. IAAPEA:s (Internationella Förbundet mot Plägsamma Djurförsök) generalförsamling i London 4 . - 5 . april 1977 fastslog enhälligt 5 viktiga djurskyddsresolutioner. För söksdjurens Värn sände resolutionerna tili landets regering samt till 16 tidningar för publicering i medlet av maj (se närmare vär tidning nr. 3/77). I juni sände vi ett brev till prof. Adlercreutz pä Mejlans sjukhus, där vi erbjuder oss deltaga i kostnaderna fö r en event, rastgärd för sjukhusets laboratoriehundar. Vi fick aldrig nägot svar, varefter vi i Oktober sände ett brev angäende samma sak tili Helsing fors universitets centralsjukhusförbund till vilket vi bifogade kopian av brevet till prof. Adlercreutz. I juni sände vi ocksä en skrivelse tili överinspektör A ulis Niemiaho pä Jord- och skogsbruksm inisteriet där vi skarpt kritiserar förhällandena vid centralsjukhuslaboratoriernas djurstallar, samt det att länsveterinärernas inspektionsrapporter inte har lett tili nägra förbättringa'r.

Bilaga tili verksamhetsberättelsen fö r Försöksdjurens Värn rf:s styrelse för àr 1977. ARBETSGRUPPEN 1977

FÖ R

STUDERANDE

Arbetsgruppen för studerande har haft kontakt med studerande i de fakultet och högskolor, där man är tvungen att göra djurförsök. Vi vill informera om det moraliskt och etiskt förkastliga med dylika försök, samt poängtera m öjligheten av alternativmetoder. Vi anser det vara viktig att fà studerande att vägra göra smärtsamma försök pà djur. Vi hàller föredrag, delar ut broschyrer och skriver artiklar i tidningar. Pà djurens dag den 4 Oktober höll man i fiera H elsingfors skolor morgonsamling för försöksdjuren. I endel skolor höll eleverna själva morgonsamlingen, i andra laste man upp det referai vi gjort. Främ början av Oktober tili början av november höll man en grundkurs för försöksdjursskötare. Kursen ordnades av H elsinfors Universitet och Veterinärmedicinska Högskolan. En av arbetsgruppens medlemmar gick pà denna kurs. Under kursen fick man mycket inform ation beträffande försöksdjurens Situation och kanske en m öjlighet för den som gick igenom kursen att arbeta som skötare av försöksdjur. I slutet av november inbjöd Försöks djurens Värn i Jyväskylä en représentant för att hàlla ett föredrag. Som ämne hade man bildandet av en försöksdjursrörelse, de mäl man kan ställa samt den aktuella Situationen. Som ähörare hade vi främst studerande och skolelever. Bilaga tili verksamhetsberättelsen för Försöksdjurens värnrf:s styrelse för àr 1977. A R B E T S G R U P P E N FÖR IN FO R M A T IO N S S P R ID N IN G 1977 För att m otsätta sig plàgsamma djurförsög sprider INFO- gruppen fakta genom att ordna bl.a. olika typer av kampanjer, den sköter om föreningens skyltfönster, skriver i tidningar och tar ställning tili det som skrivs om försöksdjur.

och ökade sam tidigt samarbetet skyddsföreningarna emellan.

djur-

2. Under váren och sommaren hade vi bilder frän FÖRSÖKSDJURENS TORTYRLABORATORIER, som visade vilka fruktansvärda prov som görs pä laboratorierna.

1. Pä vären ordnades en vidsräckt SOMMARKATTKAMPANJ. Man gjorde bl.a. en som m arkattaffisch. Denna affisch fanns ocksä pä m ittuppslaget i tidning nr 3/77 mea avsikten att föreningens 3500 medlemmars skulle hänga upp den pä ett synligt Ställe. Vi skikade affischen tili pressen, radion och tele vision. Den delades ocksä ut pä arbetsplatser och hängdes upp pä offentliga anmälningstavlor. Tidningar publicerade den rätt mycket och tack vare den kom vi med i radion programmet ’’YLE’n aikainen” .

3. Pä hösten under den tiden mänskor ofta överger sina sommarkatter koncentrerade vi oss pä katter. Oskyldiga smä kattungar frägade — äskädarna: "VILKEN ÄR VÄR FRAMTID- ETT VÄNLGT HEM ELLER FÖRSÖKS DJURENS TORTYRLABORATORIUM!" Som kontrast visada man ocksä bilder av fruktansvärda försök, som görs pä katter. 4. Före vintern gjorde vi ännu ett fönster där vi demonstrerade de konstgjorda pälsarna. Vi uppreda temat KONST GJORD PÄLS- ETT ICKE-BLODIGT ALTERNATIV, och som medelpunkt hade vi en konstgjord lopäls.

2. Pä hösten päbörjades BUTIKSHUNDKAMPANJEN. Vi gjorde en butikshundaffisch, som publicerades i m itt uppslaget i medlemsbladet n r4 /7 7 . Vi ville hänga upp affischen där var man mest ser hundar utanför affärerna. Utdelningen beslöt vi att sköta centralicerat via tvä Stora centralaffärar tili närmare tusen affärer. Beklagligt nog lyckades centralaffärerna inte vidarebefodra affischerna pä ett nöjaktigt sätt trots sina löften, sä tillsvidare har man inte sett av dem i affärerna i större utsträckning. I februari 1978 kornmer vi att köra igenom kampanjen en gäng tili — med bättre resultat fär vi noppas. 3. Före vintern förvekligade vi den tredje större kampanjen KAMPANJEN FÖR KONSTGJORDA PÄLSAR. Denna rlktades tili moderedaktörerna för damtidningarna och de större dagstidningarna. Kampanjens slagord var ’’KONSTGJORD PÄLS" — Den ansvarsfulla mänskans ic k e -b lo d ia ^k alternativ och där berättade man b l . l ^ om de grymma sätt som används vid fängsten av djuren, dessutom oäminde man mänskorna om de vilda djurens rätt tili liv och demonstrerade hur användbara de konstgjorda pälsarna är. F Ö R E N IN G E N S S K Y L T F Ö N S T E R

K A M P A N JE R

Föreningen skyltfönster har en stor betydelse sorr inform ationsspridare. Vi strävade tili att växla pä dekorationen sä ofta som m ö jlig t och delvis hade samma teman som de förvekligade kampanjerna.

Alla kampanjer som INFO- gruppen gjort har förverkligats tillsam m an med Helsing fors djurskyddsförening o ch /e ller det Riksomfattande djurskyddsförbundet, vilket gjort kampanjerna mer betydelsefulla

1. I början av äret var temat KONST GJORD PALS- ETT ICKE-BLODIGT ALTERNATIV vilket bestod av bilder av Kanadas sälar och bilder av fina konstgjorda pälsar.

5 . Ännu innan árets slu t hade vi temat

med BUTIKSHUNDEN.

Ä R SM Ö TET Ordinarie ärsmötet för är -78 hälls fredagen den 31 mars kl. 18.30 i Balders sal, Alexandersgatan 12, Helsinfors. Pä programmet: de stadgeenliga ärsmötesärendena, förslag tili ändring i av stadgar samt film er frän Kenia. Vi önskar alla vära medlemmar hjärtlig t välkomna. B A SA R LO PPM A R K N A D

•

Männe det skulle finnas i din egen eller t.ex. din farmors garderob saker eller föremäl som ni Inte mera behöver och av vilka nägon annan künde ha glädje och nytta? Nu har du ett utom ordentligt till fälle att städa skäpen och stöda vär verksamhet och därigemon hjälpa djuren. Lördagen den 15. april kl. 10—18.00 ( = öppet sä länge det finns saker att sälja) pä värt kontor, Mannerheimvägen 67, en stor basar. Hämta dit gamla saker som är i gott skick, gamia rena kläder, bakverk och vad du kan hitta pä. Hämta sakerna pä förhand tili kontoret fr. o. m. den i under kontorstid män kl. 14.00— 16.00 och t i — fre kl. 10— 12. Ring och kom överens om nägon annan tid i fall dessa tider inte passar dig. KOM ALLA MED FÖfl ATT SAMLA OCH KÖPA. DU KANSKE GÖR DITT LIVS FYND.

Ö V R IG V E R K S A M H E T 1. Pà sommaren upptäckte vi att ett stort postförsäljningsvaruhus sälde hemlaboratorier fö r att man skulle kunna göra djurförsök pä egen hand. Vi kontaktade genast ifrägavarande varuhus direkt samt via Jord- och skogsbruksm im isteriet och tack vare detta förbjöds försäljningen av dylika laboratorier. 2. Pä hösten skickade vi ett tackbrev tili huvudredaktören för tidningen "UUSI MAAILMA” pä grund av ledaren som försvarade försöksdjurens rättigheter. Sam tidigt skickade vi tili tid ningen material beträffande ämnet. 3. Pä hösten tog vi ocksä ställning tili artikeln Apans hjärta av Pekka Peltokallio i Suomen Kuvalehti, som behandlade transplantation av aphjärtan pä mäsukor och där man förringade försöksdjurens aphjärt-transplantationerna. Vär skrivelse publicerades och senare fick vi konstatera tili vär Stora glädje att de protester som riktats jorden runt hade ästadkom m it att hjärtkirurgen upphörde med pä mäns kor. Därtill skickade vi material. 4. Vi skrev ocksä tili tidningen "K o tilie s i” beträffande deras artikel ALLERGITESTAD- VAD BETYDER DET? Vi krävde att man ocksä skall présentera de fakta som finns bakom allergitesten. A lltsä även uppgifter om de plàg samma djurtförsöken som dylika prov kräver. Vi skickade ocksä material till ovannända tidning. 5. Under hösten skickade vi tili pressen vära affischer, broschyrer och skrivelser av vilka en del publicerades. Vi utnyttjade radion dä vi informerade om Fransiscus- mötet och djurens dags demonstration. 6 . Vi deltog ocksä i tävlingen för läsarna

som ordnades av UUSI NAINEN genom att skicka dem material om dj urskyddsverksam het. Hannele Luukkainen

ANIMALIA Hei ystävä, tämä on tervehdys Sinulle, joka kotipaik kakuntasi etäisyyden vuoksi et voi osal listua työskentelyym me täällä H elsingis sä. Kokouksiimme ja työskentelyym me on osallistunut nuoria Helsingistä, Es poosta ja Vantaalta noin 40. Tavi on ankara täällä merenlahden arnnikolla, jonne on kerääntynyt paljon sor sia avoveden toivossa. Ryhmämme jäse net ovat kaikki yksim ielisesti lupautuneet käymään ruokkimassa lintuja leivillä, jo t ka jokainen on tuonut kotoaan tai hank kinut muuten itse. Ruokkijat ovat nähneet sorsia, jo illa on o llu t kipeitä, vahingoit tuneita räpylöitä. Onpa nähty uiskentele massa sorsakin, joka on ilm eisesti so keutunut; se törmää uidessaan jäälauttoi hin eikä osaa etsiä lainkaan ruokaa. Näitä pelastettavia varten hankimme ison haa vin, m illä Muru, Maaret ja ystävät ovat yrittäneet haaviloida sorsia toim ittaak seen ne apua saamaan. Tammikuun pakkasten aikana löydettiin Siperian Husky vaeltamassa maantiellä eräällä Helsingin esikaupunkialueella. Koira oli ilman kaulapantaa ja se oli ilmeisen pelokas. Kyselyistä huolim atta omistajaa ei ilm aantunut koiralle — sitä odotti nukutuspistos. Koiran löytänyt ja hoitoon toim ittanu t koulupoika o lisi o llu t halukas ottamaan koiran itselleen, mikäli hänen vanhempansa olisivat hyväksyneet asian. Halusimme koko ryhmä yksim ieli sesti ostaa koiran vapaaksi, lunastaa sille elämän. Keräsimme rahaa keskuudestam me, jo tta nukutusuhka saatiin siirretyksi joitakin päiviä eteenpäin. Marja valtuutet tiin etsimään koiralle luotettava koti. Siksi osoittautui m ainitun koulupojan koti, mutta vanhempien perusteellisen harkinnan jälkeen he kieltäytyivät koiras ta. Näin oli koira jälleen vailla varmaa si joitusta. S illoin ryhmämme jäsen Kaisa avasi rakastavan kotinsa ovet Huskylle ja se pääsi pienen hamsterin veljeksi. Olem me kaikki varmoja, että hellempää hoivaa se ei varmasti voisi saada muualta kuin Kaisan luota. Kaisan vanhemmat maksoivat koko koiran lunastussumman — useita satoja markkoja-, ja näin m eille jäi säästöön yhteisesti kerräämiämme rahoja. N iitä ra hoja on käytetty ihm isten nylkäämien kissojen auttamiseen. Monia erittäin vie

hättäviä, kultaisen luonteen omaavia kis soja on o llu t odottamassa kuolettavaa nukutuspiikkiä. Näiltä terveiltä, elämän haluisilta eläim iltä ei kukaan ole tu llu t kysymään niiden m ielipidettä eutanaasiasta, asiasta, josta nykyisin väitellään paljon lehdistössä. Kuitenkin ne olisivat kykenevämpiä vastaamaan omasta puo lestaan elämisen puolesta kuin ne keino tekoisesti "elämässä” pidetyt ruum itt, jo ita sairaaloissamme on ja joihin yhteis kunnalla on runsaasti verovaroja s ijo ite t tavana — elävien, tuntevien, ajattelevien eläinten suojeluunhan ei ole — . Tällaisia kissoja olemme vapauttaneet muutamia koirasta säästyneillä rahoilla — kissa* ovat huomattavasti halvempia lunastussummaltaan. Marja on valtuutettu järjes tämään näille vastuutuntoiset kodit, ja kissat ovatkin jo löytäneet uudet, rakas tavat perheet. H elsingin ym päristössä on jätetty usei hin kylm iin autiotaloihin kissoja asukkai den muuttaessa pois. Tällaisia kissoja ovat mm. Arja, Päivi ja Outi käyneet ruokkimassa. Työ on o llu t monasti hyvin vaikeata — pakkasta on o llu t lähes pari kymmentä astetta. M utta työ on tuottanut tulosta — kissat oppivat luottamaan meihin, ja kun tam mikuun viimeisenä sunnuntaina järjestim m e ryhmämme kes kuudessa suuren "kissajahdin” , siihen il m oittautui 15 tyttöä 18 asteen pakkasesta huolimatta. Kun sitten aamulla ensim mäinen pari — Helena ja Marja — meni vät virittämään loukut, kissamme oli jo niin to ttu n u t meihin, että hakiessamme seuraavia päivystäjiä paikalle — Ylvan, Sadun ja Maaretin, — se oli sillä välin kiivennyt kipeästä jalastaan huolim atta rikotusta ikkunasta taloon sisälle ja odotti meitä k iltis ti loukussa. Viiden tytön rie^ musaatossa se tu o tiin sisälle turvaan j ^ lämpimään. Taloista oli Marja jo yksinään hakenut 5 kissaa aikaisemm in. Korostam me, että loukkuja käytettäessä emme ole jättäneet m illoinkaan loukkua vartioim atta hetkeksikään ihm isten ilkivallan vuoksi. Näin on pyritty takaamaan ensisijaisesti eläimen turvallisuus. Kissojen "m uuntam isessa” arista, pe lokkaista eläim istä takaisin rakastaviksi kotim irreiksi on Helena suorittanut suu renmoisen työn. Uhraamalla kaikki vapaaaikansa kissoille, puhumalla niille loput tom asti lempeällä, hiljaisella äänellä, kissat ovat oppineet jälleen luottamaan ihmiseen, ja ne on eläinlääkärikäynnin jälkeen voitu sijo itta a todella luotettaviin koteihin. Kuitenkin on vielä paljon eläi miä, jotka etsivät apuamme ja turvakote ja. Työmme jatkuu.

TIEDOTUS ^Ä <oe-eläinten Suojelun edellisessä nume rossa tiedusteltiin ruotsinkielisten luki joitten m ielipidettä siitä, mitä tekstiä ja miten paljon tekstistä tu lisi olla myös ruotsiksi. Vastauksia ja m ielipiteitä tuli runsaasti. Yhdistyksen hallitus keskusteli asiasta jälleen kerran ja päätettiin, että tärkeimmät artikkelit, esim. pääkirjoitus, ilm oitusasiat, meneillään oleva hallituk sen työryhmien esittely, vuosikertomus jne. painetaan sekä suomeksi että ruot siksi. Olkoonpa kukin suomen- taikka ruot sinkielinen, toivottavasti kaikki haluavat olla mukana tekemässä jäsenlehteämme. Kirjoittakaa kokemuksistanne, m ielipi teistänne, kyselkää, ehdotelkaa, kiittäkää, m oittikaa. Saamme aikaan enemmän vuo rovaikutusta ja tiedon kulkua suuntaan ja toiseen.

MEDDELANDE I det señaste numret av Försöksdjurens Värn ställde vi en fräga tili vára svenska läsare beträffande tidningens tväspräkighet. Vi fick en hei del svar ooh äsikter. Styrelsen diskuterade áter frägan och man beslöt att de viktigaste artiklarna tex ledaren, anmälningsärenden, presentationen av styrelsens arbetsgrupper, ärsberättelsen osv. ko m m eratt tryckas báde pá finska och svenska. Oberoende spräket hoppas vi att alla är vllliga att vara med och skriva várt medlemsblad. Skriv om era upplevelser, äsikter. Ställ frágor, ge förslag, tacka, klaga. Pä detta sätt fár vi mera växelverkan tili ständ och inform ationen att löpa i bäda riktningarna.

HAUTAKIRJOITUS AVARUUSAPINALLE

yhteydessä esiin avaruuslentojen yleinen mielekkyys, m utta valtaisien dollarim ää rien haaskaaminen vain ihmisen uteliai suuden tyydyttäm iseksi arveluttaa s ilti. Ja kuvaan kuuluu, että ihminen "luonnon herrana” säälimättä haaskaa eläimiä ava ruuden valloituksessaan. Kuinkakohan paljon itse asiassa käytetään eläimiä eri laisissa paine- ym. kokeiluissa? Mieli oli raskas vielä kauan teoksen kuulemisen jälkeenkin. Toivon näin voi vani välittää eläinten puolesta kiitokseni Jarmo Sermilälle siitä, että hän tuntee vastuuta eläim istä ja uskaltaa ottaa esille ^ ih e e n , jo lle liian monet yksinkertaisesti ^ B im is ta v a t silmänsä. ^ ^ K i i t o s myös Koe-eläinten Suojelulle tästä tiedotuslehdestä, joka toivottavasti lähetetään lääketieteen opiskelijoille, jo t ka tunnetusti käyttävät eläimiä kokeis saan. Terveisin Helena Hallenberg (ja Nerakissa, josta ei koskaan tule avaruuskissaa.) PIEN I V IH JE Jos paikkakuntasi lehdessä on yleisön osasto, niin kirjoittelepa sinne ahkerasti eläinten puolesta! K irjoita lyhyesti, iskevästi ja vetoavasti, äläkä lannistu jos kir joituksia ei alussa julkaistaisikaan. Jatka vain kirjoittam ista yhä nasevammin, kir joita useisiin eri lehtiin. Muista olevasi eläinten asialla, älä hellitä! Eläimet eivät voi itse puolustautua, meidän on puolus tettava niitä. Äläkä unohda niitä pikkuasioita mitä voit juuri nyt lähiympäristössäsi eläinten hyväksi tehdä. Ethän vain koskaan jää sivustajatsojaksi kohdatessasi apua tar^ ■ j^ e v a n eläimen? ^ V T o iv o ta n kaikille nuorille eläinsuojeli jo ille tarmoa ja menestystä eläinten aut tamisessa.

POIMITTUA

Helena

päätöksen takana lienee eläintensuojelijoiden voimakkaasti esittäm ät vastalau seet kaikkialla maailmassa. INTIA AIKO O L O P ET TA A R H E S U S A P INO ID EN V IE N N IN U SA :H A N Vuosittain Intiasta on viety kymmeniä tuhansia rhesusapinoita Yhdysvaltoihin koe-eläimiksi lääketieteellisiin kokeisiin. Nyt Intia on kuitenkin todennut USA:n rikkoneen maiden välistä sopim usta käyt tämällä apinoita myös so tilaallisiin tar koituksiin. Sopimuksen rikkominen on saanut Intian harkitsemaan apinoiden vientikieltoa. A pinoihin on kokeiltu eri asteisia säteilymääriä neutronipomm in kehittäm iseksi. Kokeiden aikana apinat pantiin matkimaan in him illisiä toim intoja ja niihin kohdistettiin neutronisäteilyä. Viidessä minuutissa 4600 säteily-yksikön antamisen jälkeen eläimet tulivat täysin työkyvyttöm iksi ja osa kuoli muutamassa tunnissa ankarien tuskien jälkeen osan kituessa parikin päivää. K A IK K IEN A IK O JE N E N N Ä T Y S SUO M A LA IS TEN T U R K IS T E N M Y Y N N ISSÄ Tammikuussa Kööpenhaminassa pidetty turkishuutokauppa toi suom alaisille turkistuotta jille kaikkien aikojen ennätyssumman n. 196 m ilj.m k. Huutokaupassa m yytiin kaikkiaan n. 2 miljoonaa minkin, 150000 tarhaketun ja n. 6000 suomensupinnahkaa sekä suurehko määrä eri maista peräisin olevia riistaturkiksia. Va jaat puolet minkeistä ja valtaosa ketun nahoista ja kaikki suomensupinnahat o li vat Suomesta. — Kauppataseen paran taminen eläinten kärsimysten kautta on varsin kyseenalaista. Ahdas rautahäkki ei ole luonnonvaraisten eläinten oikea elin ympäristö. Lisäksi turkistarhojen teurastusmenetelmät ovat usein erittäin raakoja. K O R K E A S A A R E E N S Y N T Y N Y T K A KSI T IIK E R IN P E N T U A

Koonnut Hannele Luukkainen

Tiistaina tam mikuun 24. päivänä Eino-Juhani Rautavaara esitteli radion rinnakkais ohjelmassa m ieliinpainuvan sävellyksen: Jarmo Sermilän teoksen Epitaph Bonnielle, I hautakirjoitus Bonnielle, avaruusapinalle. Olen harvoin kuullut kenenkään taitei lijan esittävän niin voimakkaasti latautu nutta puolustusta eläinten oikeuksista.

Bonnie, koulutettu simpanssi, ei koskaan saanut vapaasti hypellä puunlatvassa, vaan sen osaksi tu li kokea avaruusmatkan kauhut lukuisia johtoja ja m ittareita kaik kialla ruumiissaan. "S inut lähetettiin kalleimmalle matkalle mikä koskaan on api nalle kustannettu", lausui Elina Salo te oksen yhdessä osassa. Tuntuu jotensakin turhalta ottaa tässä

A PIN O ID EN SYD Ä M IÄ El EN Ä Ä S IIR R E T Ä IH M ISILLE Eteläafrikkalainen sydänkirurgi Christian Barnard on luopunut yrityksistä siirtää ihm iselle apinan sydän. Syyksi hän mai nitsi sen, että tä lla isilla siirro illa ei ole onnistumisen m ahdollisuuksia voimakkai den hylkim isreaktioiden vuoksi. — Lää kärinä hänen olisi pitänyt tietää se jo ennen kokeisiin ryhtym istä. Lopettamis-

Lokakuun lopussa Korkeasaaren eläintar haan syntyi kaksi tiikerin pentua, mitä yleisesti pidetään iloisena tapahtumana. — Siis jälleen lisää eläimiä, jotka joutuvat elämään koko ikänsä vankeudessa. Mitä sanotte todelliset eläinten ystävät: kuu luuko tiikeri eläintarhaan, luonnottomaan elinympäristään vangittuna vai kuljeskele maan vapaana luonnossa, luonnollisia viettejään tyydyttäen?

V A STU STA T U S K A L L IS IA E L Ä IN K O K E IT A U N D ER S TÖ D V Ä R T A R B E T E — O S TA TU O TTEITA M M E — K Ö P V Ä RA VA RO R T-PA ITA *, mk ä 20 valk., vihreä painatus koko L, M ja S ..... ........ kpl O LK A LA U K K U *, valk. lappisatiinia, vihr. painatus

......

ä 15

TA R R A *, säänkestävä, halkaisija n. 1 0 sm

.....

Y H D IS T Y S M E R K K I — F Ö R E N IN G S M Ä R K E T hopeinen risti, jossa on eläinryhmä kohokuviona vihr. em alipohjalla korsformat, i Silver & grön emalj

kpl st

ä 19

K U U LA K Ä R K IK Y N Ä — K U LP E N N A hop. värinen, vihr. teksti yhdistyksen nimi olikfärgade, nämn om svensk text önskas

kpl st

A DRESSI — A D R ESSER yhdistyksentunnus, silkkipunostupsut m. föreningsemblemet & silkessnodd

kpl st

ä 10

K IR JE E N S U L K IJ AM ER K IT - B R E V M Ä R K E N — "vastustatuskallisiaeläinkokeita” (35 kpl/arkki) — "stoppa plägsamma djurförsök” (35 st/a rk ) — yhdistyksen tunnus valko/vihr. (15kpl/arkki) — föreningsemblemet g rö n t/v itt (15 s t/a rk )

x ^

i =n mk ’ 1 5 0 mk

ä a

1 5 0 mk

2 50 mk

............... arkkj

K O R T T E JA — K O RT — punaisia postikortteja, P. Fransiskus — kirjekortteja kuorineen, yhd. tunnus — brevkort m.kuvert, föreningsemblemet — lisäksi myymme WFPA:n kirjekortteja, aiheena moniväriset eläinpostim erkit — WFPA’s brevkort, m otiv djurfrimärken

............... kpl kpl ............... st kpl st ^

’

*:llä m erkityissä tuotteissa on seuraava painatus \ T -S K JO R T O R & A X E L V Ä S K O R av tyg i v itt/g rö n t bäda m.föreningsnam net pä fi. & sv. — varastossa vielä runsaasti vanhoja T -P A IT O JA , koko M — T -S K J O R T O R , storl. M föreningsnamnet pä fi. & sv.

■

* st

kpl ............... st

¿20

ä 15

Nimi N a m n ........................................................................................................... Osoite Adress

...............................................................................................................................

Tilaukset lähetetään yhdistyksen toim istoon, Mannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25 ja maksetaan tilauksen mukana seuraavalla tilille p a n o ko rtilla yhdistykseen Postisäästöpankin tilille 7 vrk:n kuluessa tavaralähetyksen saapumisesta. — Eläinten Oikeuksien Julistuksia (vihr. painatus) sekä julistettam m e Lue Tunne Tue (valk. pun. musta painatus) maksutta toim istostam m e. Postimaksun 1 mk voi lähettää postim erkkinä tilauksen yhteyseeä. kpl K irjoita selvästi, mieluiten tekstaten. K iito s! Sänd beställn. tili kansliet Mannerheimv. 67, Hfors 25. Betala inom 7 dagar efter mottaget PG-kravkort. — A ffischen "Deklarationen om djurens rättigheter” fäs gratis, sänd 1 mk i frim . vid beställningen.