Koe-eläinten suojelu 3/1978 by Animalia ry

KOE-ELÄINTEN J SUOJELU 3/78 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN.

M iksi? Djurens rätt nr 3/78

11_

4. vuosikerta Vastaava toimittaja Oili Gylden Sormuspolku 14 00950 Helsinki 95 puh: 323551 Toim ituksessa Sirpa Ikävalko Leena-Kaarina Kaunonen Hanu Luukkainen A rto Rautio Maksut SYP: 2000-181-30838-31 SP: 435490-1, jäsenJ>SI ksut ja tilaukset

# *

Säätiö: KOP: 12794-1384-1 Puheenjohtaja Hanu Luukkainen S iltavoudintie 7 C 22 00640 Helsinki 64 Puh: 724054 Sihteeri Helfrid Lehtinen Luuvankuja 3 0260 Espoo 62 Puh: 590182 Jäsenm aksu mk 15/vuosi mk 300/ainaisjäsenmaksu HUOM : Älkää unohtako ilm oittaa toim istoon ni men tai osoitteenm uutos ta llm oitushinnat 1 sivua mk 300 sivua mk 160 T/12 sivua mk 25

MMVHMINMMBiINMM IIM

llm oituspäällikkö Arto Rautio puh: 410725

KOE-ELÄINTEN SUOJELU FÖ R SÖ K SD JU R EN S VÄRN TIEDOTUSLEHTI — IN FO RM ATIO N SBLAD S IS Ä L L Y S L U E T T E L O : Pääkirjoitus: Eläinten viikon ohjelma Uuden toim innanjohtajan puheenvuoro IN FO : Johtokunnassa tapahtuu Suom en eläinsuojelulainsäädäntö — mitä se on — miten sen p itäisi olla 1 . osa Vetoom us eläinsuojelulainsäädännön ja eläinrääkkäyksen lopettam iseksi Raportti IIA P E:n vuosikokouksesta Koe-eläinhoitajien vuosikokous Kauneutta ilman julm uutta Anim alia PO IM ITTUA: suom . eläinrakkautta

TO IM ISTO N O S O IT E : Mannerheimintie 67 00250 Helsinki 25 puh: 410725

UUDET AUKIOLOAJAT: ma— pe: klo 12— 16 A&M O F F S E T

KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:n ELÄINTEN VIIKON OHJELMA 2—8.10.1978 F R A N C IS C U S -K O K O U S perjantaina 6 .1 0 . Balderin salissa Aleksanterink. 12 alkaen klo 18.00. TERVETULOA! E L Ä IN T E N VIIKO N K U LK U E LAUANTAINA 7.10 kokoontum inen Senaatintorille klo 10.00. Ota eläin- ja ihmisystäväsi mukaan! KIR P P U TO R I lauantaina 7.10. yhdistyksen toim istossa klo 12.00— 18.00 ja sunnuntaina 8 .1 0 alkaen klo 1 0 . 0 0 . A L L E K IR JO IT A V ETO O M U S SU O M EN E L Ä IN S U O JE L U L A IN S Ä Ä D Ä N N Ö N U U D ISTA M ISEN P U O LE S T A nimiä aletaan kerätä eläinten viikolla keruuta jatketaan aina vuoden loppuun saakka. LIITY J Ä S E N E K S I K O E -E L Ä IN T E N S U O JE L U RY:een tue työtä tuskallisten eläinkokeiden lopettam iseksi, vaikuta, ole aktiivinen!

F 0 R S O K S D J U R E N S VA RN P R O G R A M M ET U N D ER D JU R E N S V A C K A 2 .—8.10. -78 Franciscu s-m o te Fredag 6 .1 0 . I Balders sal, Aleksandersg. 12. Mbtet bflrjar kl. 18.00. Vaikomna! Dem onstrations t8g LOrdag 7.10. Vi samlas p i Senatstorget kl. 10.00 ta med dina bekanta och dina djur. Loppmarknad LOrdag 7.10. P i v ir t kontor kl. 12.00—18.00 och sOndag 8 .1 0 kl 1 0 .0 0 . Skriv under vadjan till att fornya Fin lan d s djurskyddslag Vi bbrjar samla namn under djurens vecka och det fortsatts till ¿rets siut. Bli medlem i forsoksdjurens varn Stbdd arbetet mot piagsamma djurfbrsbk och var artiv.

^ fl

UUDEN TOIMINNANJOHTAJAN PUHEENVUORO HYVÄT YHDISTYKSEN JÄSENET Useat teistä ehkä huomasivat jonkin aikaa sitten Helsingin Sanomissa olleen ilm oi tuksen, joka koski toim innanjohtajan paikkaa yhdistyksessämme. M ainittu to i mi oli avoinna, hain sitä, ja yhdistyksen hallitus valitsi ilokseni minut tähän to i meen. Tätä virkaa hoitaessani hartain toiveeni lisi saada tehdä m ahdollisim m an paljon yhteistyötä jäsenten kanssa. Onhan meil lä kaikilla yhteinen päämäärä — saada koe-eläinten kärsimykset loppumaan. Yri tetään tehdä parhaamme levittämällä tietoa yhä useammille kanssaihm isille ja saada uusia jäseniä mukaan eläinsuojelutyöhön. Mitä useampia meitä on, sitä suuremmat ovat vaikutusm ahdollisuutem m e asioiden eteenpäinviemisessä. Jos teillä on uusia ideoita, kysymyksiä yhdistyksen hallitukselle, tavaroiden ti lauksia tai mitä muuta tahansa, joka liitty y koe-eläimiin, ottakaa yhteyttä mi nuun. Myös käyntinne toim istossa ilah duttaisi suuresti.

HJALP DJUR I NOO

Eläinsuojelullista syksynjatkoa Tervehtien Sirpa Ikävalko Koe-eläinten Suojely ry:n toim innanjohtaja

JNFO

^ ^ l/A K IT C n ■WANTED

Löytyisiköhän yhdistyksestäm me paria reipasta henkilöä, jotka voisivat tulla sii voamaan toim istoon. Säästyisi siivoojanmaksuja ja toim innanjohtajan kallisarvois ta aikaa muihin töihin. Jos olet innostu nut asiasta, ota yhteyttä Sirpaan, joka on toim istossa ma— pe klo 12— 16. Kiitoksia jo etukäteeni

KIRPPUTORI ___ Edellisen kirpputorin saavuttaman suuren suosion kannustamina ja innoittam ina järjestää Koe-eläinten suojelu ry uudet myyjäiset ja kirpputorin lauantaina ja sun nuntaina 7—8.10. Kaikenlainen tavara on tarpeen, jotta saisimme mahdollisim man paljon varoja koe-eläinten auttamiseksi. Siispä: vaatteita, astioita, kirjoja, pelejä ja vehkeitä kuten myös leivonnaisia ja muuta makoisaa kaivattaisiin. Toim isto on avoinna 15.9. lähtien ma— pe klo 12—16, jo llo in tavaroita voi viedä sinne. Ja viikonloppuna sitten tekemään löytöjä eläinten puolesta.

IN FO Hanu Luukkainen INFO on lehtemme uusi tiedotuspalsta. INFOsta kaikki saavat tietää nopeasti mitä Koe-eläinten suojelu ry:n johtokunta tekee ja mitä eläinsuojelurintam alla ta pahtuu sekä m eillä että muualla. Lue INFOa — luet enemmän — luulet vähem män I JO H T O K U N N A S S A TA PA H TU U — Yhdessä Vihreä Risti ry:n (yleinen eläinsuojelujärjestö) kanssa lähetimme Maa- ja m etsätalousm inisteriöön kirjel män, jossa viittasim m e Ruotsin vastaavan m inisteriön toim iin tutkia vaihtoehtomenetelmien käyttöm ahdollisuuksia eläin kokeiden sijasta ja tiedustelim m e, aio taanko Suomessa ryhtyä vastaaviin to i m enpiteisiin. Vastaukseksi saimme — ei aiota ei! Ilm eisesti Suomessa tehdään eläinkokeita vielä sillo in kin kun kalkki muut maat ovat jo luopuneet niistä. Me kuljemme kehityksestä todella pahasti jäl jessä. — Kuultuamme, että Kirurginen sairaala aiotaan peruskorjata, lähetimme sairaalahallinnolle kirjeen, jossa vaadimme myös eläintallin peruskorjaamista ja koe-eläinten olosuhteiden parantamista. Lisäksi ilm oitim m e olevamme heidän käytettävis sään uusien tilojen suunnittelem isessa — olemmehan jo aikaisemm in osallistuneet Meilahden eläintallien suunnittelemiseen. — Olemme lähettäneet Maa- ja metsä talousm inisteriöön kiitoskirjeen, kun se kielsi sarvien sahaamisen eläviltä poroil ta. Porojen sarvien sahaamisesta olisi ilm eisesti tu llu t uusi laajamittainen eläinrääkkäysmuoto maahamme. — Keväällä osallistuim m e yhdessä mui den eläinsuojelujärjestöjen kanssa Ananda-Marga-jooga-seuran järjestämään kul kueeseen »kasvien ja eläinten» puolesta ja sen yhteydessä olleessa yleisötilaisuu dessa piti Hanu Luukkainen esitelmän koe-eläimistä ja eläinkokeista. — Yhteistyö muiden eläinsuojelujärjestö jen kanssa on laajentunut huomattavasti. Hanu Luukkainen on mm. pitänyt Helsin gin eläinsuojeluyhdistyksen kevätkokouk sessa esitelmän koe-elälm istä ja Koeeläinten suojelu ry:n toim innasta. Lisäksi olemme päättäneet lähettää lehtemme kaikille m uille eläinsuojelujärjestöllle sekä liittää uusille jäsenillem m e mene vään tietopakettiin niiden esitteitä, mikäli katsomme ne tarkoituksenm ukaisiksi. — Kansainvälisen yhteistyön kehittäm i seksi Koe-eläinten suojelu ry:n puheen

johtaja Hanu Luukkainen osallistui kesä kuussa IAAPEA:n (kansainvälinen koeeläinten suojelu järjestö) hallituksen ko koukseen Kööpenhaminassa, m istä tar kempi raportti toisaalla tehdessämme. — Konkreettisin tuliainen tuosta IAAPEA:n kokouksesta on »Beauty w ithout cruelty» eli kosmetiikkaa ilman eläinkokeita, josta tarkempi selostus toisaalla tässä lehdessä ja jota kaikki kosmetiikan käyt täjät nyt voivat tilata suoraan Englannista lehdessämme olevan tilauslistan avulla. Siirry käyttämään Beauty w ithout crueltytuotteita, niin koirien ei enää tarvitse syödä huulipunaa eikä kanien s ilm syövy puhki kem iallisista myrkyistä. — Heta Lehtinen osallistui Nana vi W endtin kanssa Abg Academin biologiopiskelijayhdistyksen Turussa järjestä mään paneelitilaisuuteen, jonka aiheena oli »koe-eläinten käyttö — puolesta ja vastaan». — Olemme pitäneet esitelm iä useissa eri tilaisuuksissa ja jakaneet materiaaliamme mm. Kauneusmessuilla ja kaikissa pää kaupunkiseudulla järjestetyissä koira- ja kissanäyttelyissä. Olemme lähettäneet lehtemme kansanedustajille ja pom m itta neet lehdistöä kirjoituksillam m e, mm. Uudessa Maailmassa, Etelä-Suomen Sa nomissa ja Kalevassa on julkaistu huo miota herättävät ju tu t. — K iitos n iille a ktiivisille jäsenille, jotka ovat lähettäneet m eille eläinkokeita käsi telleitä lehtileikkeitä — olemme lähettä neet vastineemme kaikkiin ju ttu ih in . Lu kekaa lehtiä tarkasti ja lähettäkää edel leen m eille kaikki koe-eläimiä koskevat ju tu t, m ikäli ette itse ehdi niihin vastata — me teemme sen mielellämme. — Viime keväänä johtokuntaam m e valitut ¡¡U a Timo Peltonen (varsinaiseksi jäseneksi^ Anu Halme (varajäseneksi) ovat ilm oi ‘ n ten neet jättävänsä työskentelyn Koe-eläint' suojelu ry: n johtokunnassa. Vapautu neelle varsinaisen jäsenen paikalle valit simme yksim ielisesti O ili Gyldänin, joka on pitkään toim inut varajäsenenä aktiivi sesti.

— Nuorisoryhmämme on lupautunut va paaehtoisesti hoitamaan nuorilta tulevan kirjeenvaihdon. Näin ollen saatoimme lak kauttaa palkallisen nuorisosihteerin viran ja säästää siten 250 mk kuukaudessa. Lisää tällaista vapaaehtoisuutta!

— Toim intamme jatkuva laajentuminen on vaatinut m uutoksia myös toim istosta käsin tapahtuvassa työssä. Tutkittuaan toim istossam m e työskennelleen toim isto sihteerin toimenkuvaa johtokunta päätti yksim ielisesti lakkauttaa toim istosihtee rin viran. Samalla johtokunta asetti to im i kunnan miettimään tehtävien uudelleen järjestämistä. Toim ikunnan esityksen pohjalta perustimme toim innanjohtajan viran, joka edellyttää rutiiniluonteisten toim istotöiden hoitamisen lisäksi a ktii vista osallistum ista kaikkeen yhdistyksen toim intaan mm. lehden toim ittam iseen ja johtokunnan työskentelyyn. Monien haki^ ^ o id e n joukosta valitsim m e yksim ielisesti

uuteen toim innanjohtajan virkaan Sirpa Ikävalkon, joka on jo pitkään työskennel lyt johtokunnassamme ylimääräisenä jä senenä. V irallisesti Sirpa aloittaa työnsä 15.9., joskin hän on jo nyt tehnyt kaikki to im isto työ t runsaan kuukauden ajan il man palkkaa. Samalla muutim m e myös oireiston aukioloaikaa siten, että myös Oululaiset ja työssäkävijät voivat siellä asioida. Lisäksi pidim m e kunnon remon tin. Siis 15.9. lähtien toim isto on auki ma— pe klo 12—16. Menkääpä tutustu maan Sirpaan! — Toim istom m e läheisyydessä Ruskeasuon ratsastustalleilla elää kodittom ien kissojen lauma, jonka elinolosuhteet eivät ole kehuttavia. Olemme päättäneet tehdä ennaltaehkäisevää koe-eläinten suojelu työtä myös tässä tapauksessa ja käyttää 1000 mk Operaatio Ruskeasuon toteutta miseen. Toisin sanoen leikkautamme ja rokotutamme kaikki kesyt kissat ja etsim me n iille uudet kodit sekä viemme lope tukseen täysin villiintyneet yksilöt. — Ja sitten kaikkein tärkein asia. Eläin ten viikolla aloitam m e uuden laajam ittai sen kampanjan eläinten oikeuksien puo lesta. Alamme kerätä nimiä VETOOMUK

SEEN ELÄINSUOJELULAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISEKSI JA ELÄINRÄÄKKÄYS TEN LOPETTAMISEKSI. Olemme pyytä neet myös m ulta eläinsuojelujärjestöjä tulemaan mukaan. Tarkoituksemme on kerätä nimiä aina ensi vuoden alkupuolel le saakka ja jättää vetoomus sitten eduskunnalle. Siis irrota vetoomus lehtesi keskiaukeamalta ja aloita nimenkeräys heti. Mitä enemmän allekirjoituksia saam me sitä enemmän meitä kuunnellaan ja sitä nopeammin eläinrääkkäykset saadaan loppumaan. Mikäli saat kerättyä listasi täyteen, lähetä se välittöm ästi toim is toomme, jo tta voimme seurata miten kampanjamme edistyy. T oim istosta saat myös uusia listoja. Vaikka et saisi kerätyksi kuin muutaman nimen, niin lähetä listasi joka tapauksessa meille, sillä jokainen allekirjoitus on todella

— Pohjoismaiden neuvosto on käsitellyt kokouksessaan Koe-eläinten suojelu ry:n tekemää aloitetta eläinkokeiden rajoitta miseksi Pohjoismaissa. Tällä hetkellä esi tys on lausuntokierroksella eri m iniste riöissä ja korkeakouluissa sekä eläinsuojelujärjestöissä. Toivotaan toivotaan! — Ruotsissa eduskunnalle on annettu lakiesitys, joka toteutuessaan vähentäisi oleellisesti eläinkokeiden määrää ja pa rantaisi koe-eläinten oikeusturvaa huo mattavasti. Kunpa matkisim m e myös täs sä asiassa Ruotsia!

SUOMEN .... ELÄINSUOJELU LAINSAANDÄNTÖ — MITÄ SE ON — MITEN SEN PITÄISI OLLA Osa I Hanu Luukkainen ELÄINSUOJELULAKI, ELÄINSUOJELUASETUS, ASETUS ELÄINTEN KÄYTTÄMISESTÄ TIETEELLISISSÄ KOKEISSA Vaikka Suomessa voimassa oleva eläin suojelulaki asetukslneen onkin vasta vuo delta 1971, se ei käytännössä anna eläim ille minkäänlaista suojaa eikä siten täytä eläinsuojelulainsäädännön tehtävää. Ensinnäkin eläinsuojelulainsäädäntömme on puutteellinen ja vanhentunut, koska sitä säädettäessä ei otettu huomioon muuttuvan yhteiskunnan vaikutuksia; esi merkiksi koe-eläinten käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti noista ajoista ja maata loudessa on levinnut kaikkialle ns. tehokasvatusmenetelmä, joka on tyystin unohdettu lainsäädännöstämme. Toiseksi eläinsuojelulainsäädäntömme on sana muodoltaan erittäin väljä ja siten m ielival taisesti tulkittavissa. Pääosiltaan lain eläim ille antama suoja perustuu sellaisille epämääräisille sanonnoille kuin TARPEE TON kärsimys, RIITTÄVÄN tilava ja TAR PEELLISTA hoitoa, jotka johtavat käytän nössä siihen, että eläinrääkkäys on s a llit tua kaikissa muodoissaan ja että eläim illä ei ole minkäänlaista oikeusturvaa. Itse asiassa näyttää siltä, että lainsäädännöllä on pyritty pikem m inkin suojaamaan ihm i siä eläim iltä kuin päinvastoin — ja kui tenkin ELÄINSUOJELULAINSÄÄDÄN NÖN PITÄISI SUOJELLA KAIKKIA ELÄI MIÄ KAIKISSA OLOSUHTEISSA! Seuraavassa esitän jo ita kin otteita ny kyisestä eläinsuojelulainsäädännöstäm me, käyn läpi sen puutteita ja kerron m illainen sen pitäisi olla, jo tta se täyttäisi tarkoituksensa. Eläinsuojelulaista 1 § ’’Eläintä on kohdeltava hyvin, niin ettei sille tuoteta TARPEETONTA kärsi mystä. Eläimen säilytyspaikan tulee olla RIITTÄVÄN tilava, suojaava, valoi 8

kysymyksessä ole eläimen pyydystäm i nen ELÄINTARHASSA PIDETTÄVÄKSI, ELÄIMEN TARHAAMINEN riistanhoi dollisessa tai TURKISTALOUDELLISESSA tarkoituksessa,” Kaikkien luonnonvaraisten eläinten, sekä pentujen että täysikasvuisten pyy dystäminen luonnottom iin elinolosuhtei siin, kuten kotioloihin, eläintarhoihin tai turkistarhoihin siirrettäväksi, tu lisi ehdot tom asti kieltää. Eläintarhathan ovat jo nyt täynnä ahdistuneita, vapauteen kaipaavia yksilöitä. Ja turkistarhoihin vangittuja eläimiä odottaa nahkurin orsi.

sa ja puhdas sekä m uutenkin TARK^fc SEN MUKAINEN.” W Sanoista tarpeetonta, riittävän ja tarkoi tuksenmukainen johtuu, että eläim ille tarkoitettu suoja jää näennäiseksi. Kuka päättää, mikä on tarpeellista, riittävää tai tarkoituksenmukaista? Ihminen itse! Lain mukaan eläim ille saadaan siis tuottaa m inkälaisia kärsimyksiä tahansa, jos vain on tarvetta — ja tarpeitahan löytyy. Mitähän patterikanaloissa elävät kanat sanovat siitä paperiarkin kokoisesta tila s ta, jonka ihminen on katsonut niille riittävän tilavaksi koko eliniän ajaksi? Entä turkistarhojen eläimet — tuntevatko ne vetoisat häkkirivistönsä riittävän suojaaviksi? 2 § ’’TARPEETON kivun ja tuskan tuot taminen eläimelle on kielletty. Niin ikään on kielletty eläimen säilyttäm inen ja sitom inen TARPEETONTA kärsimys tä tuottavalla tavalla sekä koti-, tarhaja muun hoidossa olevan eläimen jättäm inen vaille TARPEELLISTA hoi toa, ravintoa, juomaa ja lepoa sekä sen LIIALLINEN rasittaminen ja KOHTULjJTOMAN ankara kurissapitäm inen.” Sanojen tarpeeton, tarpeellista, liia lli nen ja kohtuuttom an vuoksi tälläkään pykälällä ei ole eläinten suojelun kannalta mitään m erkitystä. Eläim ille voidaan siten tuottaa kipua ja tuskaa m ielin määrin, kunhan ihminen vain katsoo sen tarpeelli seksi. Onko eläim iltä koskaan kysytty, miten tarpeellisiksi ne kokevat tunteman sa kivut ja tuskat? Entä missä kulkee tarpeellisen hoidon raja? Missään ei määritellä, kuinka eläimiä pitäisi hoitaa, kuinka usein antaa ruokaa, ulkoiluttaa jne. Tähän pykälään voidaan ilm eisesti vedota vasta sitten, kun eläimet ovat kuolleet hoidon puutteeseen. 3 § "Luonnonvaraista TÄYSIKASVUIS TA nisäkästä ja lintua ei saa pyydystä misen jälkeen ottaa elätettäväksi ellei

Eläintä ei saa lihottam istarkoitusta eikä TUOTANNON LISÄÄMISEKSI pakolla syöttää.” M ikäli epäillään, että eläim ille on tahalli sesti aiheutettu terveydellistä haittaa käyttämällä vahingollisia lääkeaineita, ei riitä että eläinlääkäreillä on vain OIKEUS tutkia asia — heillä pitäisi olla myös VELVOLLISUUS tehdä niin. Koska eläin suojelulaki kieltää eläinten pakkosyötön ainoastaan tuotannon lisäämistapauksessa, on kaikenlaisten kem iallisten aineiden ja myrkkyjen syöttäminen sallittua; esi merkiksi koirille syötetään pakolla valta via määriä huulipunaa haittavaikutusten testaamiseksi. 8 § "Leikkaus

Helena Byckling. Korkeasaaresta 7.6.78.

•

Miksi kiertävien näyttelyiden kohdalla on tehty ero tasalämpöisten ja vaihtolämpöisten eläinten välillä. Kyllä kai vaihtoläm pöisetkin eläimet kärsivät kierolaisnäyttelyissä. Vaikka eläinten käytäminen sirkuksissa ja muissa vastaavis sa näytöksissä onkin luvanvaraista, se ei s ilti vähennä niiden käyttöä, jos luvat myönnetään autom aattisesti. Eläinten käyttäminen kaikenlaisissa näytöksissä tu lis i ehdottom asti kieltää, sillä vaikka niitä ei näytöksissä sanottavasti rääkät täisiin, niin niitä on kuitenkin kidutettu koulutusvaiheessa; esimerkiksi karhu saa daan tanssimaan siten, että se laitetaan kävelemään tu lisiksi kuum ennetuilla ki villä. 7 § ’’ Eläimen suorituskyvyn kohotta minen lääkeaineilla siten, että siitä voi aiheutua eläimelle terveydellistä hait taa, on kielletty. Epäiltäessä lääkeainet ta käytetyn on eläinlääkärillä OIKEUS ottaa eläimestä tarvittavia näytteitä.

tai muu siihen verrat tava kipua aiheuttava toim enpide saa daan eläimelle suorittaa vain, jos se eläimen sairauden, sen KÄYTTÖTAR KOITUKSEN taikka TÄRKEIDEN TA LOUDELLISTEN SYIDEN vuoksi on tar peellista. Toimenpide on eläinlääkärin suoritettava, joi loi sen aiheuttama kipu ole lievää tai HETKELLISTÄ tahi ellei toim enpide siedä viivytystä." Toisin sanoen eläimiä voidaan leikellä m uutoinkin kuin vain sairauksien paranta miseksi, esimerkiksi jos siitä koituu ihm iselle taloudellista hyötyä. Vastaavas ti leikkauksen saa suorittaa kuka tahansa, jos vain katsotaan, että tuska on mahdol lisesti hetkellistä — tuskan hetkethän kokee eläin. Vähintä mitä eläim ille suori tettavilta leikkauksilta voidaan vaatia on, että ne suorittaa eläinlääkäri puudutusta käyttäen.

Kuva: Djurfront. 2/78 Ja 8 § jatkuu: "Poiketen siitä mitä edellä on säädetty, SAA MUUN ELÄI MEN kuin hevosen ja koiran KUOHIT—

SEMISEN SUORITTAA, m ikäli eläin o n , kahta kuukautta nuorempi, MUUKIN KUIN ELÄINLÄÄKÄRI. Niin ikään saa PORON KUOHITSEMISEN eläimen iästä riippum atta SUORITTAA MUU KUIN ELÄINLÄÄKÄRI maatalousm inisteriön eläinlääkintäosaston hyväksymää me netelmää käyttäen.” Käytännössä tämä pykälä merkitsee sitä, että esimerkiksi sianporsaiden kuohitsemisen saa suorittaa kuka vain ja miten vain ja että porot kuohitaan edel leen puremalla kivekset.

nim ituom iot — esimerkiksi 3000 kanan tappamisesta hoidon ja ruuan puuttee seen saa sakkoa 1120 mk. Mikäli eläinrääkkäystuomioita kovennettaisiin, vähenesivät myös eläim iin kohdistuvat ju l muudet.

Ja 6 § jatkuu: "M ikäli eläintä ei saada kiinni, VOIDAAN SE LOPETTAA MUUL LAKIN kuin edellä m ain itu illa TAVAL LA, kuitenkin niin, ettei eläimelle tuo teta TARPEETONTA kärsim ystä.”

Ja 2 § jatkuu: "sekä opetustarkoituk sessa, m illoin se on VÄLTTÄMÄTÖNTÄ ja sitä ei voida korvata opetusvälineil lä.”

8 § "Teurastuksen aikana eläimiä ei saa

odotuttaa huoneessa tai paikassa, jos sa teurastustyö suoritetaan.”

Laki siis sallii koirien häntien katkom i sen myös muussa kuin terveydellisessä tarkoituksessa. Koska leikkauksen saa suorittaa pienille pennuille kuka tahansa, lainlaatijat ovat Ilmeisesti ajatelleet, että eläimet eivät pieninä tunne kipua eikä tuskaa. Tässä kohdassa pitäisi ehdotto masti kieltää myös kissojen kynsien pois taminen ja leikkaaminenkin muun kuin eläinlääkärin suorittamana.

Ei ihme, että eläinsuojeluvalvonta on kutakuinkin olematonta maassamme, kun laki määrää valvontahenkilökunnalle pel kästään OIKEUDEN valvoa VELVOITTA MATTA heitä myös valvomaan. Tätä ny kyä he tekevät valvontatyötä mikäli m uilta toim iltaan ehtivät. Valvontahenkilökuntaa tu lisikin välittöm ästi lisätä voimakkaasti, sillä minkäänlaisella lailla ei ole käytän nössä mitään merkitystä, ellei sen nou dattam ista myös valvota. Eläinsuojelulain 15 pykälässä on sää detty myös ne rangaistukset, jotka lain rikkomisesta on m ahdollista saada. Käy tännössä kuitenkin eläinrääkkäykseen syyllistyneille henkilöille langetetaan mi-

kokeiden käyttö tu lisi kieltää sellaisissa tapauksissa, joissa on m ahdollista käyt tää vaihtoehtom enetelmiä tai mikäli sa mantyyppinen koe on jo aikaisemmin tehty jossain muualla. Vain näin voidaan välttyä turhilta kokeilta.

Käytännössä tuskin on m ahdollista lo pettaa kissaa tai koiraa pitkän matkan päästä muita menetelmiä käyttäen aiheut^ fc ja m a tta sille kärsimyksiä — tarpeellisia ^ W a i tarpeettomia.

ja 8 § jatkuu: "Sen estämättä, mitä ai kaisemmin on sanottu, SAADAAN KOI RAN HÄNTÄÄ TYPISTÄÄ. Mikäli koira on yhdeksää vuorokautta nuorempi, saa tämän LEIKKAUKSEN SUORITTAA MUUKIN KUIN ELÄINLÄÄKÄRI."

12 § "Jos on aihetta epäillä, että koti-, tarha- tai muuta hoidossa olevaa eläin tä kohdellaan huonosti, ON kunnan eläinlääkärillä ja terveystarkastajalla OI KEUS TARKASTAA eläin, sen säilytys tila t sekä sitä varten tarkoitetut ravinto aineet, varusteet ja välineet. Kunnan eläinlääkärillä ja terveystarkastajalla ON myös OIKEUS SUORITTAA TAR KASTUS eläintarhassa, sirkuksessa ja muussa julkisessa esityksessä, jossa eläimiä on mukana, sekä siellä missä harjoitetaan seuraeläinten am m atti maista kauppaa, kasvattamista tai hoi tam ista."

soilta kärventyvät ensin kaikki limakalvot silm istä, suusta ja keuhkoista ennenkuin ne taintuvat. Jotta koirat ja kissat sääs tyisivät tu rh ilta kärsim yksiltä, pitäisi nii den lopettaminen jättää ainoastaan eläisuojeluviranomaisten tehtäväksi.

Ja kuitenkin lähes kaikissa teurasta moissa eläimet joutuvat odottamaan tappovuoroaan varsin pitkään paniikin val lassa. Asetusta siis rikotaan avoimesti — valvonta puuttuu. 11 § "M illo in uskonnolliset syyt edel lyttävät erityistä teurastustapaa, eläintä ei tarvitse tainnuttaa ennen teurastus ta." Lainsäädäntö sallii juutalaisten harjoit taa eläinrääkkäystä teurastuksen yhtey dessä; rituaaliteurastuksessa eläimet kaa detaan lattialle ja niiden kurkut viilletään auki. I Asetuksesta eläinten käyttäm isestä tie te e llisissä kokeissa

Djurfront. 2/78 Eläinsuojeluasetuksesta 6 § "K oira ja kissa sekä turkiseläin,

jota hoidetaan suljetussa paikassa t ä ^ kytkettynä, SAADAAN jollei sitä o l j r nukutusaineella saatettu täysin ta ju tto maan tilaan, LOPETTAA ainoastaan joko ampumalla aivoihin tai lyömällä päähän niin voimakkaasti, että eläin välittöm ästi menettää henkensä, tahi KÄYTTÄMÄLLÄ ' välittöm ästi tappavaa KAASUA tai SÄHKÖVIRTAA.” Vaikka eläinsuojeluasetus määritteleekin tarkoin m iten koiran, kissan ja ko. tur kiseläimen saa lopettaa, se ei takaa hiille kivutonta kuolemaa, koska tappamisen suorittam inen on jätetty jokamiehen oi keudeksi. Erityisesti kaasu ja sähkö ai heuttavat eläim ille suunnattom ia kärsi myksiä, m ikäli niitä käyttävät muut kuin eläinsuojeluviranomaiset. Esimerkiksi lo petettaessa kissoja auton pakokaasulla ilman asianmukaisia suodatinlaitteita kis

•

2 § "Eläim elle kipua ja tuskaa aiheut tava eläinkoe saadaan suorittaa vain, jos se ihmisen tai eläimen terveydentai sairaanhoidon taikka tieteellisen tutkim uksen kannalta on VÄLTTÄMÄ TÖN.” Tuskaa tuottava eläinkoe saadaan siis suorittaa vain jos se on VÄLTTÄMÄ TÖNTÄ. Entä kuka päättää m itkä kokeet ovat välttäm ättöm iä? Päätösvalta on an nettu kokeiden te kijö ille itselleen. Onko kukaan koskaan kuullut kenenkään tu tk i jan sanoneen, että hänen tekemänsä ko keet eivät olisi olleet välttäm ättöm iä? Tutkijoiden mielestä mikään koe ei ole turha. Paradoksaalista sinänsä, aivan kuin rikoksentekijöille Itselleen olisi an nettu valta päättää omasta syyllisyydes tään ! Kokeiden välttämättömyyden arvi o in ti pitäisi ehdottom asti suorittaa jo i denkin muiden henkilöiden kuin kokeiden tekijän itsensä toim esta. Ylipäänsä eläin

Ja kuitenkaan maamme yliopistoissa ja korkeakouluissa ei käytetä audiovisuaali sia välineitä kuin nimeksi — kokeet teh dään elävillä eläim illä. M iksi? Koska opiskelijat halutaan totuttaa tekemään kokeita koe-eläim illä; aluksi leikellään sammakoita, sitten hiiriä ja rottia, myö hemmin siirrytään käyttämään kissoja ja koiria, minkä jälkeen apinoidenkaan ki duttaminen ei enää tunnu vaikealta. Tosi asiassa jokaisen koe-eläimiä käyttävän kurssin jokainen opiskelija syyllistyy eläinsuojelulain rikkomiseen — rangais tukset vain jäävät saamatta, kun valvontaa ei suoriteta! 4 § "Jollei koe tai sen tarkoitus toisin EDELLYTÄ, saadaan edellä m ainittuun kokeeseen ryhtyä vasta sen jälkeen, kun eläin on nukuttamalla, puudutta malla tai muulla tavoin saatettu kipua aistim attom aksi.” Kenelle sitten on annettu valta päättää edellyttääkö koe eläimen puuduttam ista? Päätösvalta on jälleen kokeiden tekijöiden itsensä hallussa! Niinpä suurin osa ko keista sitten tehdäänkin Ilman puudu tusta. Kaikki puuduttam atta tehtävät ko keet tu lisi ehdottom asti kieltää. Eikä riitä, että eläin on saatettu kipua aistim atto maksi itse koehetkellä, myös kokeesta aiheutuvat jälkltuskat pitää poistaa — niistähän lakimme ei sano mitään. On eri asia, jos eläimet lopetettaisiin välittö mästi kokeen jälkeen, kuten pitäisi ta pahtuakin, m utta Suomessa laki sallii samaa eläintä käytettävän useisiin kokei siin niin kauan kuin siinä vain henki pihisee." 6 § "Eläinkokeen suorittajan on ennen kokeen tekemistä tai, m illoin kokeen suorittam inen on jatkuvaa, ennen koe toim innan aloittam ista tehtävä ILMOI TUS siitä maa- ja m etsätalousm iniste riön eläinlääkintäosastolle.” Koska luvan eläinkokeiden tekemiseen saa pelkästään ilm oittam alla, ei kokeisiin kohdistu minkäänlaista karsintaa. Tällöin saatetaan toteuttaa kaikenlaisia mieleenjuolahtaneita kokeita. Ja kun kerran on luvan saanut, voi kokeita jatkaa mielin

määrin. Tällaisesta menettelystä pitäisi ilman muuta luopua. Jokaista koetta var ten pitäisi hakea erillinen lupa ja viran omaiset tu lisi velvoittaa tarkastamaan, että vastaavaa koetta ei todellakaan ole tehty jossain muualla tai että sitä ei pys tytä tekemään vaihtoehtom enetelmin.

taan estää ihm isten lem m ikkieläinten joutum inen koe-eläim iksi, pitäisi koeeläinlaboratorioilta kieltää oikeus ostaa eläimiä suoraan kaduilta tai näiltä "am m attim aisilta koe-eläinten vä littä jiltä ". Koe-eläinlaboratorioiden pitäisi kasvattaa itse koe-eläimensä.

laista alan koulutusta, on turha uskotella, että koe-eläimiä hoidettaisiin hyvin.

7 § "Tieteellisten eläinkokeiden suorit tajan ja KOE-ELÄINTEN AMMATTIMAI SEN VÄLITTÄJÄN on ostamistaan koeeläim iksi tarkoitetuista koirista ja kis soista pidettävä luetteloa, johon on merkittävä eläimen myyjän nimi ja osoite sekä eläimen tuntom erkit. Koeeläinten välittäjän on KOTIELÄIMEN luovuttajalle ilmoitettava, mihin tarkoi tukseen eläin tulee käytettäväksi.

9 § "Koe-eläim iä on, jo lle i suoritettava koe sitä estä, ennen kokeen suoritta m ista ja sen jälkeen säilytettävä ja hoidettava siten kuin eläinsuojelulaissa ja eläinsuojeluasetuksessa on säädet ty ."

Asetuksen mukaan virallisilla valvojilla on siis OIKEUS tarkistaa koe-eläinten olo suhteet, mutta heillä ei ole VELVOLLI SUUTTA tehdä sitä. Näin ollen koe-eläinlaboratorioita tarkastetaan käytännössä korkeintaan kerran vuodessa, ja silloinkin yleensä tehdään pelkästään rutiin ilu o n te in e n katselmus, josta on ilm oitettu hy t is s ä ajoin etukäteen. Esimerkiksi erään koe-eläinten hoitajan mukaan Helsingin yliopiston fysiologian laitoksen koeeläintiloja ei ole käyty tarkastamassa 18 vuoteen I Jotta koe-eläinten olosuhteet olisivat edes siedettäviä, ne pitäisi tar kastaa vähintään kerran kuussa yllätystarkastuksin.

Toisin sanoen niiden säilytyspaikan t u ^ lee olla RIITTÄVÄN tilava, n iille on nettava TARPEELLISTA hoitoa jne. Sen

10 § "Läänieläinlääkäreillä tai maa- ja metsätalousm inisteriön eläinlääkintä osaston määräämällä eläinlääkärillä on OIKEUS tarkastaa koe-eläimet, niiden säilytys ja h o ito .”

Ja 10 § jatkuu: "Maa- ja metsätalous m inisteriön eläinlääkintäosaston mää räämällä eläinlääkärillä on oikeus olla läsnä suoritettaessa ko. eläinkoetta, JOLLEI KOE TAI KOEOLOSUHTEET SITÄ ESTÄ.” Toisin sanoen koe-eläim ille voidaan tehdä myös sellaisia kokeita, jo ita eivät edes kokeiden valvojat saa olla katso massa. Nykyisen lainsäädännön mukaan koe-eläim illä ei ole siten edes alkeelli sintakaan oikeusturvaa!

lujen suhteen ei ole rajoituksia). Esityk sissä saa käyttää ainoastaan nukutettuja eläimiä ja ne on lopetettava välittöm ästi kokeiden jälkeen. 5. Jos kokeen suorittam inen aiheuttaa eläimelle kipua tai tuskaa, sitä ei saa suorittaa ilman puudutusta tai nukutusta kuin äärimmäisen harvassa poikkeusta pauksessa. Ja mikäli kokeesta aiheutuu eläimelle jälkikipua, eläin on lopetettava ennenkuin narkoosi on lakannut. Ruotsissa on vielä tällä hetkellä voi massa vanha eläinsuojelulaki, mutta val tiopäiville on annettu uusi lakiesitys, jonka toteutum inen rajoittaisi merkittä västi eläinkokeita. Pääpiirteiltään Ruotsin lakiehdotus on Tanskan lain kaltainen: 1. Tutkijoiden on annettava tarkka sel vitys koe-eläinten käytön tarpeellisuudes ta ja pystyttävä todistamaan ettei vastaa vaa koetta ole aikaisemmin tehty jossain muualla tai ettei sitä voida suorittaa vaih toehtomenetelmin. 2. Jokainen tutkim usprojekti, jossa aiotaan käyttää koe-eläimiä, alistetaan eettisen lautakunnan ratkaistavaksi. Lau takunnassa on myös eläinsuojelujärjestö jen edustajia. AUTA MEITÄ LOPETTAMAAN LAIN SALLIMAT ELÄINRÄÄKKÄYKSET MAAS SAMME — AUTA MEITÄ TAISTELUSSA ELÄINTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA AUTA MEITÄ MUUTTAMAAN ELÄIN SUOJELULAINSÄÄDÄNTÖÄMME — KE RÄÄ NIMIÄ VETOOMUKSEEN I

Esimerkkejä koe-eläimiä ja eläinkokeita koskevasta lainsäädännöstä Englannissa, Tanskassa ja Ruotsissa

Kuva: Djurfront. 2/78 Tämän mukaan muista koe-eläimistä kuin koirista ja kissoista ei edes tarvitse pitää luetteloa. Olisi m ielenkiintoista tie tää, keitä nämä koe-eläinten am m attim ai set välittäjät itse asiassa ovat. Ovatko he m ahdollisesti juuri niitä koe-eläinten tuk kukauppiaiksi kutsuttuja henkilöitä, jotka kiertelevät varastamassa ihm isten lem mikkejä? Tiedämme monta tapausta, jos sa koira on hetkessä hävinnyt jäljettöm iin kaupan edustalta tai jossa koira on riis tetty lapsen käsistä, kun hän on ollut sitä yksin ulkoiluttam assa. Entä m ihin joutuvat ne kymmenet kesyt leikatut kis sat, jotka pääkaupunkiseudulla vuosittain katoavat ihmisten pihoista? Mikäli aio

mikä on eläim ille riittävää ja tarpeellista ratkaisevat koe-eläinten hoitajat ja tu tkija t — eivät eläimet. Esimerkiksi Kirurgisessa sairaalassa pidetään suurikokoisia koiria yhden kuutiom etrin suuruisissa häkeissä, mikä on ilm eisesti katsottu n iille riittävän tilaviksi. Vastaavasti tiedämme, että jo is sakin laitoksissa löytyy joka päivä tila n puutteen vuoksi kuoliaaksi tallautuneita tai osoittain syötyjä rottia. Viikonlopun jälkeen niitä löytyy myös ravinnon ja veden puutteeseen kuolleina, koska yleensä eläintenhoitajat ovat töissä ai noastaan arkisin klo 7—15. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että suurim m alla osalla eläintenhoitajia ei ole minkään

E n g la n n issa samaa eläintä ei saa käyttää ■ s e is iin kokeisiin, vaan se on lopetettava V ä littö m ä s ti kokeen päättymisen jälkeen. Tanskassa: 1. Luvan eläinkokeiden te kemiseen antaa erityinen Eläinkoelautakunta, jossa myös eläinsuojelujärjestöjen edustajat ovat mukana. Lautakunnan teh tävänä on lisäksi varmistaa, että lakia todella noudatetaan. Tutkijat, jotka itse tekevät eläinkokeita eivät saa osallistua tutkim usten kontrollointiin. 2. Eläimiä ei saa käyttää kokeissa, jotka voidaan tehdä myös solu-, kudostai elinviljelyä käyttäen tai muiden mene telmien avulla. 3. Mikäli eläimiä käytetään, on aina käytettävä alhaisim m alla m ahdollisella fysiologisella tasolla olevia lajeja. 4. Opetuksen havainnollistamiseksi eläinkokeita saa tehdä ainoastaan yliopis toissa ja korkeakouluissa (Suomessa kou

P * lA * > C S | MIKSI KOIRAT PAKOTETAAN TUPAKOIMAAN ONKO HUULIPUNA KANIINIEN LUONNOLLISTA RAVINTOA SUOMESSA KUOLEE TÄNÄ VUONNA 400000 KOE-ELÄINTÄ KEINOTURKIS VERETÖN VAIHTOEHTO VASTUSTA RAUTA-, ANSA- JA MYRKKYPYYNTIÄ TURKISTARHOISSAKIN KIDUTETAAN ELÄIMIÄ TEHOKASVATUS KIELLETTÄVÄ 13

Näitä tarroja voit tilata toim istostam m e!

RAPORTTI IAAPEA:n HALLITUKSEN KOKOUKSESTA

Mr. Th. Pièl, Holland, Mrr. Marsans Comas, Mr. Colin Smith IAAPEAN sihteeri. MATKARAPORTTI IAAPEA:N HALLITUKSEN KOKOUKSESTA KÖÖPENHAMINASSA 26. — 27.6.1978 IAAPEA (International Association Against Painful Experiments on Animals) on kansainvälinen eläinkokeita vastustava yhdistys, johon myös Koe-eläipten suo jelu ry kuuluu. IAAPEA:n jäsenenä on tällä hetkellä 41 eläinsuojeluyhdistystä eri puo lilta m aailm aa’ — jäseniä yhteensä noin 250000. IAAPEA:n to im isto sijaitsee Lon toossa, Englannin koe-eläinten suojelujärjestön NAVSin yhteydessä. Sen presi denttinä to im ii Jon Evans, NAVSin vara puheenjohtaja ja lehden Anim als’Defender päätoim ittaja ja puheenjohtajana Ing rid Persson, Ruotsin koe-eläinten suojelujärjestöstä. " Vaikka Koe-eläinten suojelu ry:llä ei enää olekaan jäsentä IAAPEA:n hallituk sessa sen jälkeen kun Nana 'v. Wendt luopui paikastaan jättäessään johtokun tamme, saimme kuitenkin kutsun osallis tua kokoukseen. Ilman Nana v. VVendtin huomattavaa lahjoitusta nimenomaan tätä tarkoitusta varten meillä ei olisi ollut m ahdollisuutta lähettää edustajaamme kokoukseen, koska budjettiim m e ei oltu varattu minkäänlaisia matkarahoja. Ha luankin kiittää Nanaa oikein kauniisti kaikkien kärsivien koe-eläinten puolesta! Kokouksessa käsiteltiin kaikkia koeeläimiä ja eläinkokeita koskevia ajankoh taisia asioita. Seuraavassa joitakin e rityi sen huomionarvoisia seikkoja: — IAAPEA on protestoinut voimak kaasti Amnesty Internationalia vastaan 14

sen tehdessä turhia ja erittäin tuskallisia eläinkokeita. Tutkiessaan onko polittisia vankeja m ahdollista kiduttaa aiheuttam at ta ulkonaisia vaurioita Amnesty Inter national polttaa pieniä sianporsaita kuu m illa raudoilla ja antaa n iille sähköiskuja. Päätimme edelleen jatkaa taistelua näitä m ielettöm iä eläinkokeita vastaan, kunnes olemme varmoja, että ne on lopetettu. — Totesimme tyydytyksellä, että Lady Dovvdingin (IAAPEA:n rahastonhoitaja, NAVSin presidentti ja suunnattomien ra hamäärien lahjoittaja) Intian matkan seu rauksena Intia on asettanut kaikki koeeläimet vientikieltoon. Päätimme tukea Intiaa, jotta se pitäisi päätöksensä voi massa siitä huolim atta, että se on mm. USA:n voimakkaan painostuksen alaise na; suurin osa Intiasta viedyistä koeeläim istä on mennyt juuri USA:han. — IAAPEA toim ii kiinteässä yhteis työssä YK:n talous- ja sosiaalineuvoston kanssa, mitä pyritään edelleen kehittä mään. — Päätimme perustaa IAAPEA:n alai suuteen kansainvälisen säätiön niitä jä senmaita varten, jo illa ei ole itsellään varoja myöntää stipendejä vaihtoehtomenetelmiä kehittäviin tutkim uksiin. — Keskustelimme erilaisista mahdol lisuuksista saada ihmiset tietoisiksi eläinkokeisiin liittyvistä julm uuksista. Yhtenä ratkaisuna päätimme perustaa erillisen maailman laajuisen koe-eläinten päivän, jota tullaan viettämään vuosittain 24.4. Kyseinen päivä valittiin syystä, että se on sekä IAAPEA:n perustamispäivä että Lord Dovvdingin (Lady Dovvdingin 15

edesmennyt puoliso ja IAAPEA:n perus tajia) syntymäpäivä. — Espanjan edustaja pyysi IAAPEA:lta apua, jotta eläim iin kohdistuvat julm uu det, jotka ovat Espanjassa jokapäiväinen tosiasia, saataisiin vähenemään. Espan jassahan ei ole minkäänlaista eläinsuoje lulainsäädäntöä. Päätimme tukea Espan jan eläinsuojelujärjestöjä pyrkim yksis sään saada aikaan eläim ille oikeusturvaa. — Totesimme, että Tanskassa ja Inti assa on tällä hetkellä paras eläinsuojelulainsäädäntö, m utta että lait eivät sinänsä suo eläim ille oikeusturvaa ellei niitä val vota. Esimerkiksi Intiassa kuningassammakoilta, joiden koipia syödään suurena herkkuna kaikkialla maailmassa, revitään jalat irti elävästä eläimestä ilman tainnu tusta ja jalaton vartalo heitetään mene mään hidasta kuolemaa odottamaan.

Jon Evans, England IAAPEAN presidentti Lene Lorentzen, Denmark. H .L. Ylipäänsä kokous oli erittäin antoisa. Erityisesti siinä korostui miten tärkeätä tällainen kansainvälinen yhteistyö on var sinkin alueella, josta yksittäisen maan on melkein mahdotonta saada tietoa. Sa malla sain tilaisuuden tutustua maailman johtaviin koe-eläinten oikeuksien puolesta taisteleviin henkilöihin, mikä auttaa meitä jatkossa pysymään ajan hermolla. E rityi sesti IAAPEA:n presidentti oli kiinnostu nut aktiivisuudestam m e ja hän aikoo ju l kaista jutun toim innastam m e. Konkreetti sin tuliainen on kuitenkin "BEAUTY WITHOUT CRUELTY” eli kosmetiikkaa ilman julm uutta, jota voit nyt tilata suo raan Englannista lehdessämme olevalla tilauslistalla. "Beauty w ithout cruelty” on Lady Dowdingin tuottam aa kosmetiikkaa, johon ei käytetä mitään eläinkunnan tu o t

teita ja jota ei testata eläim illä — se on puhdasta luonnontuotetta. Hanu Luukkainen R A P P O R T FR Â N IA A P E A :s S T Y R E L S E M Ö T E I KÖ P EN H A M N 26—27.6.1978 î IAAPEA (International Association Against Painful Experiments on Animals) âr en internationell organisation som bekämpar djurförsök. 41 djurskyddsföreningar, bland dem ocksà vâr egen förening, tillh ö r IAAPEA, vilket innebär a t t £ ca 250.000 personer kan räknas s o m " medlemmar i Organisationen. IAAPEA:s expedition arbetar i London i nära samband med NAVS, Försöksdjurens Värn i England. Som president fö r IAAPEA fungerar John Evans, viceordförande för NAVS och tidningen Anim als Defender’s huvudredaktör, ordförande är Ingrid Persson, sekreterare vid Riksorganisationen Föreningarna Djurens Vänner i Sverige. Ehuru Försöksdjurens Värn ej mera har nàgon représentant i IAAPEA:s styrelse sedan Nana v. Wendt avstàtt frän sin plats dà hon lämnade vär styrelse, fick vi i alla fall kallelse att delta i mötet. Utan en ansenlig donation frän Nana v. Wendts sida speciellt för detta ändamäl skulle vi inte haft nàgon m öjlighet att skicka en représentant till mötet, dà inga resekostnader hade upptagits i vàr budget. Pà alla lidande försöksdjurs vägnar önskar jag hjärtligt fà tacka Nana! Vid mötet behandlades alla aktuella fràgor som berör försöksdjur och djur försök. Här nedan nägra särskilt beaktansvärda ämnen som diskuterades: — IAAPEA har kräftigt protesterat m o A att Amnesty International har u tfö rr onödiga och synnerligen plàgsamma experiment pà djur. Det har undersökts om det är m ö jlig t att tortera politiska fàngar utan att vàlla dem synliga skador. Man har brânt smâgrisar med heta jârn och gett dem etchocker. Vi beslöt att fortsätta kampen mot dessa meningslösa försök tills vi är säkra pà, att man upphört med dem. — Vi konstaterade med tillfre d sstä llelse att Indien fö rb ju d it all export av försöksdjur som en fö ljd av Lady Dowdings resa till detta land. (Hon är IAAPEA:s kassör och NAVS’ president och har donerat enorma penningsummor till AV-rörelsen) Vi beslöt att stöda Indien sä att man där skulle kunna upprâtthàlla

exportförbudet trots kraftiga pätryckningar frän USA:s sida. Största delen av de försöksdjur som exporteras frän Indien har just gätt tili USA. — IAAPEA verkar i intim t samarbete med FN:s ekonomiska och sociala räd, vilket man strävar tili att ytterligare utveckla. Vi beslöt att grunda en internationell stifteise, underlydande IAAPEA, för de länder som inte själva har medel att bevilja stipendier fö r forskning i alternativmetoder. Vi resonerade om olika m öjligheter att göra m änniskor medvetna om de grymeter som är förbundna med djurförsök. om en utväg beslöt vi att instifta en internationell dag för försöksdjuren som skulle firas varje är den 24.4. Den här dagen valdes bäde av den orsaken att den är Lord Dowdings födelsedag (Lady Dowdings avlidne make och en av grundarna av IAAPEA) och för att IAAPEA grundades dä. Spaniens representant bad IAAPEA om hjälp för att minska det djurplägeri som är en daglig verklighet i Spanien. I detta land finns det inte nägot slag av djurskyddslagstiftning. Vi beslöt därför att stöda Spaniens djurskyddsorganisationer i deras strävan att skapa ett rättsskydd för djuren. Vi konstaterade att Danmark och Indien har den bästa djurskyddslagstiftningen men att lagarna inte i och fö r sig ger nägot rättsskydd ät djuren ifall de inte övervakas. T.ex. i Indien sliter man benen. av levande kungs grodor (utan att bedöva dem) Grodlären utgör en stor läckerhet överallt i världen. Den stympade kroppen kastas bort för att en längsam död tili mötes. | Överhuvudtaget var mötet särdeles givande. Det framstod isynnerhet h u rv ik tig t ett sädant här samarbete är dä det gäller omräden, frän vilka det är nästan om öjligt för ett enskilt land att fä nägra underrättelser. Sam tidigt var jag i tillfä lle att bli bekant med de ledande personer som arbetar för försöksdjurens rättigheter runt om i världen. Det hjälper oss att i försättningen hälla oss ä jour med allt som rör sig i tiden. Isynnerhet IAAPEA:s president var intresserad av vära aktiviteter - hon ämnar publicera en berättelse om vär verksamhet. Den konkretaste behällning mötet gav är i alia fall "BEAUTY WITHOUT CRUELTY” , kosmetik utan grymhet. "Beauty w ithout cruelty” , av Lady Downing framställd kosmetika, kan nu beställas direkt frän England den beställningslista som finns i

vär tidning. Tili dessa skönhetsmedel har inte använts nägot ämne frän djurriket och de har inte heller testats pä djur, de är rena naturprodukter. Hanu Luukkainen

KOE-ELÄIN HOITAJIEN VUOSIKOKOUS Oili Gylden, mukana olivat myös Leena-Kaarina Kaunonen ja Tim o Peltonen

Helmikuun viimeisenä lauantaina pidettiin koe-eläinhoitajien vuosikokous Helsingin yliopiston Fysiologian laitoksella. Koeeläinhoitajia oli tilaisuudessa kolm isen kymmentä, Koe-eläinten Suojelun edusta jia kolme sekä luennoitsijana laitoksen apul.prof. Hyvärinen. Koe-eläinhoitajat kouluttavat itse itseään Koe-eläinten hoitajilla on siis oma am mattijärjestönsä, Koe-eläinhoitajien ja -alan työntekijöiden yhdistys r.y. Yhdis tys to im ii kolmatta vuotta ja siihen kuu luu satakunta eläinten hoitajaa maamme lähes kahdesta ja puolesta sadasta koeeläinhoitajasta. Yhdistys on perustettu ajamaan koeeläinhoitajien koulutus- ja palkkauskysy myksiä. Viime kesään saakka ovat koeeläinhoitajat työskennelleet vain työ paikkakoulutusta saaneina raskaassa ja vaativassakin työssään. Heidän tehtävä nään on huolehtia eläintallien siistey destä, eläinten hoidosta ja ruokinnasta ja useissa tapauksissa heidän odotetaan te kevän eläim ille alustavat koetoimenpiteet, kuten injektioiden annon ja näytteiden oton. Koska työnantajat eivät ole järjestäneet eläinten hoitajille mitään amm attikursse ja, ryhtyi koe-eläinhoitajien yhdistys itse toimeen. Tähän mennessä on järjestetty kolme peruskurssia, jonka on suorittanut lähes sata henkilöä. Luvassa on lisäksi ensi kesänä kaksi jatkokurssia. On erittäin tärkeätä, että eläimiä hoitaa am m attitaitoinen henkilökunta, jotta eläinten hoito olisi m ahdollisim m an hyvä ja ettei eläim ille missään tapauksessa aiheudu kipua vääristä käsittelytavoista. 17

Koulutettu, tyytyväinen henkilö kohtelee eläimiä varmasti paremmin kuin am m atti taidoton ja tyytym ätön, jonka on pakko suorittaa tehtävänsä hätäisesti ja h u tilo i den, jo tta ehtisi tehdä kaiken. Apinat koe-eläim inä Meille eläinsuojelijoille tämänkertaisen vuosikokouksen suurin anti oli prof. Hy värisen luento sekä kierros eläintalleilla. Prof. Hyvärinen oli kutsuttu kokouk seen luennoimaan apinoiden hoidosta ja ruokinnasta. Fysiologian laitos lienee ainut paikka Suomessa, jossa apinoita on koe-eläiminä. Seuraavassa kohtia luen nosta: Prof. Hyvärinen k iitti aluksi eläinten hoitajia koulutuksen järjestämisestä, josta hän katsoi olevan kolm enlaista hyö tyä. Ensiksikin eläinten aseman parane minen, koska niitä hoitaa koulutettu hen kilökunta. Toiseksi tutkim uksen etu, koska tulokset ovat luotettavampia s il loin, kun eläimet ovat hyvässä kunnossa. Kolmanneksi am m attitaidon parantumi nen lisää työn arvostusta sekä koe-eläinhoitajien että heidän kanssaan työskente levien mielessä. Työssä viihtyy paremmin ja eläimet saavat oletettavasti paremman hoidon. Samoin saavutetaan rahallista etua sillä, etteivät eläimet joudu niin heik koon kuntoon, että ne kuolevat ja jo u d ut taisiin hankkimaan uusia eläimiä. Prof. Hyvärinen kertoi, että eniten api noita käytetään rokotteiden, ennen kaik kea poliorokotteen valmistamiseen. Tä hän tarkoitukseen käytetään apinan mu nuaiset eli apina tapetaan ja munuaisista valmistetaan soluviljelm ä heikennetyn po lioviruksen kasvualustaksi. Suomeen tuo daan ulkom ailta valmista rokotetta. Yhdysvaltoihin tuodaan vuosittain n. 50 000 rhesus-apinaa poliorokotteen val m istusta varten. Apinoiden saanti koeeläim iksi on suuresti vaikeutunut sen jälkeen, kun Bangladesh kielsi rhesusapinoiden viennin Yhdysvaltoihin, koska Yhdysvallat oli rikkonut sopimusta, jonka mukaan se käyttää apinoita vain lääketie teellisiin tutkim uksiin. Apinoita oli n im it täin käytetty myös ase-, avaruus- ja liikennekokeisiin. Myös Intia on kieltänyt apinoiden viennin koe-eläim iksi. A pinoita kuolee hyvin paljon kiinniotettaessa sekä kuljetuksen aikana. Apinat, etenkin rhesus-apinat, ovat herkkiä tuber kuloosille ja ne saavat helposti tartunnan ihmisestä tai toisesta apinasta. Yli puolet koe-eläimiksi tuotavista apinoista meneh tyy nälkään, janoon tai heikkouteen epä 18

in him illisten kuljetusolosuhteiden vuoksi. Fysiologian laitokselle ei tuoda uusia api noita ulkom ailta, vaan oman siitostarhan avulla on kuljetuksesta johtuvat epäkoh dat saatu vältetyksi. A pinoilla tavallisesti tehtäviä kokeita ovat: 1. Psykologiset tutkim ukset, esim. sim pansseilla tutkitaan kielen kehittym istä. Sim pansseilla on pitkälle kehittynyttä aja tustoim intaa ja ne voivat oppia elekielellä jopa pari sataa sym bolia, jo illa ne kom munikoivat. Puhua ne eivät voi, sillä niiltä puuttuu kurkunpäästä osa, joka muodos taa äänen. 2. H itaitten virusinfektioiden, k u t e A MS-taudin tutkim ukset. Apinat ovat a i n u ^ eläinlaji ihmisen lisäksi, johon se on tarttunut. Prof. Hyvärinen oli sitä mieltä, että simpanssi on liian lähellä ihmistä, jo tta hän voisi tehdä sillä kokeita. Hän kertoi myös eräästä Yhdysvalloissa sattuneesta tapauksesta, jossa erään tutkijan oli määrä suorittaa sim panssille vaikea aivo leikkaus. Kun apina tu o tiin leikkauspöy dälle ja leikkauksen piti alkaa, oli apina hypännyt tutkijan kaulaan ja alkanut halata häntä. Tutkijan sydän oli heltynyt, eikä hän o llu t voinut suorittaa leikkausta. Eikä hän sen jälkeen o llu t kyennyt teke mään kokeita sim panssilla. Rhesusapina, joita käytetään kokeisiin runsaasti, on puolestaan luonteeltaan aggressiivinen. Tutkijat tekevät sillä ko keita mieluum m in kuin helläluonteisilla apinoilla, koska se ei herätä samassa määrin sympatiaa. Fysiologian laitoksella on tällä hetkellä viisito ista apinaa. Vuosittain syntyy kol me neljä poikasta ja saman verran kuolee apinoita. Prof. Hyvärisen mielestä laitok-^. sen apinat »näyttävät viihtyvän k o e y m p ä A ristössä kohtalaisen hyvin». ^ Fysiol.laitoksen apinat ovat töpöhäntäapinoita, Macaca speciosa -lajia. Nämä apinat ovat lauhkeita, ne identifioivat ih miseen, m utta ovat arvaamattomia. Urok sille kasvaa mahtavat torahampaat, jotka poistetaan tietyn ikäisenä. Laitoksen api noita kohdellaan kuulemma yksilöinä ja n iille puhutaan elekielellä. A pinoita pidetään huoneessa, jonka keskellä on kaksi riviä häkkejä, yhteensä kahdeksan kappaletta, sekä huoneen nur kassa uroksen häkki. Huoneessa on myös suurempi häkki apinavauvojen leikkitilaksi. Apinat saavat ravintoa, jonka perustan muodostaa rottien siitosrehu, hedelmä mehu, leseet ja vitam iinit. Auringonvaloa lisätään alppiauringolla, jota apinat saa

vat tunnin verran aamuisin. Sekä luonnossa että tarhaolosuhteissa apinoilla esiintyy monenlaisia sairauksia, esim. suolisairauksia, ähkyä ja nuhakuu metta. S uolisto-oireita aiheuttavaa stres siä esiintyy yleisesti, ja oireet ovt pahim mat laumanjohtajilla. Ihmiseen tarttuvia vaarallisia tauteja ovat tuberkuloosi ja huulirokahtuma, joka aiheuttaa ihmiselle tappavan aivokuumeen. Kaikille uusille apinoille tehdään tuberkuloosikoe silm ä luomeen kolm esti, ennen kuin ne pääste tään karanteenista. Fysiol.laitoksen apinat tarkastaa koeeläinlääkäri Timo Nevalainen Kuopion y li o p is to s ta yhdessä tutkijoiden kanssa. Koppia Tarzan-film eistä A pinoita hoitaa laitoksen preparaattori apunaan kaksi koe-eläinhoitajaa. Kun apinat tulivat taloon, ei kukaan tiennyt niiden hoidosta kovinkaan paljon. Suo menkielistä kirjallisuutta ei o llut saata vana. Koe-eläinhoitaja Anna Keto kertoi kin opetelleensa apinoiden tapoja Tarzanfilm eistä. Vaikka ju ttu olikin nähtävästi tarkoitettu puoliksi vitsiksi, kuvasi se hyvin vallinnutta tilannetta. Kysym yksiä ja vastauksia Esitelmän jälkeen oli mahdollisuus esit tää kysymyksiä. Me kysyimme mm. 1. Eikö ole muuta m ahdollisuutta tuot taa poliorokotetta kuin apinoiden munuai silla? Vastaus: Ei ole. Rokotetta ei voida valmistaa kuin apinan tai ihmisen munuaissoluviljelm issä. Yhdysvalloissa on tietämäni mukaan suunniteltu aloitetta vaksi kokeilua myös ihmisen soluviljel missä. 2. Saavatka laitoksen apinat mitään J iiku n ta a vai joutuvatko ne kyhjöttämään näkeissään koko elämänsä? ” Vastaus: Apinat saavat jonkin verran liikuntaa päivittäisten hoitotoim enpitei den ja kokeisiin osallistum isen aikana, jo llo in ne liikkuvat hoitohenkilökunnan mukana. Suurten urosapinoiden liikunta rajoittuu valitettavasti siitostoim intaa, jo ta ne päivittäin suorittavat melkoisen määrän. Niitä ei niiden voimakkuuden ja vaarallisuuden takia voida ilman huu mausta käsitellä häkin ulkopuolella. 3. Mitä kokeita apinoille täällä teh dään? Vastaus: N eurofysiologisia- ja käyttäym istutkim uksia. 4. Kerroitte, että stressi on apinoiden yleisin vaiva. Eikö tämä johdu juuri liikunnan ja tekemisen puutteesta sekä eristyneisyydestä. Apinahan on lauma eläin.

Vastaus: A pinoille ei valitettavasti ole enempää tilaa. Suuria uroksia ei voida pitää vapaana niiden vaarallisuuden takia. Käyttämämme laji Macaca speciosa on aggressiivinen toisilleen. Tästä syystä kaikkia apinoita ei voida panna yhteen, koska ne aiheuttavat toisilleen puremavaurioita, joista meillä on runsaasti ko kemusta. Tämä on tärkein syy apinoiden yksilö llisiin häkkeihin. Kierros eläintallissa Esitelmän jälkeen pääsimme käymään osassa laitoksen eläintallia. Näimme kis soja ja apinat. Kissat olivat kahdessa ik kunallisessa, kohtalaisen tilavassa huo neessa. Huoneet olivat s iis tit, ruokaa ja juomaa oli esillä. Kissoja oli paljon, ne olivat vapaina huoneissa ja osalla oli elektrodit päässä. Meille kerrottiin, että niillä suoritetaan unirekisteröintejä. (Fy siologian laitoksella on suoritettu myös tuskallisia aivoärsytyskokeita vrt. Koeeläinten Suojelu 2/78 "Kissakokeita Hel singin yliopistossa” .) Apinat olivat sellaisissa häkeissä, jois ta meille oli kerrottu. Huone vaikutti siistiltä , mutta apinoiden häkit olivat mie lestämme surkean pieniä. Apinat, jotka ovat energisiä ja loppumattoman uteliai ta, joutuvat elämään pienissä häkeissään, joissa tekemistä on tuskin nimeksi lii kunnasta puhumattakaan. Opetuskokeista Keskustellessamme myöhemmin prof. Hyvärinen kertoi, että yliopiston määrä rahat ovat niin pienet, ettei eläim ille saada hankituksi parempia tiloja . Tämä 19

pitänee paikkansa, m utta näin ollen ei eläinkokeita saisi missään tapauksessa tehdä, koska eläim ille ei kyetä hankki maan parempia olosuhteita. Eräs ilahduttava asia tu li keskustelussa esiin. Lääketieteen opiskelijat eivät enää tee eläinkokeita fysiologiassa. Aikaisem min saivat kissat ja kanit kärsiä, nyt saavat opiskelijat kokeilla itsellään tai kurssitovereillaan. Prof. Hyvärisen mu kaan olisi syytä ja m ahdollisuuksia pyrkiä vähentämään opetuskohteita muissakin aineissa. Apinaraukat Fysiologian laitoksen apinoita hoidetta neen varsin hyvin, ainakin meitä katso maan tuotu apinanuorukainen Ossi näytti olevan kiintynyt hoitajaansa preparaatti I. Linnankoskeen. Laitoksessa suoritetta vista kokeista emme saaneet tietää sen enempää, mutta ainakin prof. Hyvärisen mukaan kokeet eivät ole tuskallisia. Joka tapauksessa pieni häkki ja betoniseinät eivät ole luonnollinen ympäristö eläi melle, jonka tu lisi vapaana kirmata vii dakossa. Järkyttävimpiä kaikista eläinkokeista ovat varmaankin apinoille tehtävät kokeet. Onnettomuudekseen ihm istä suuresti muistuttavat apinaraukat ovat saaneet kestää tuskat ja kauhut kokeissa, joihin tu tkijat sentään om iin lajitovereihin ulot

tuvasta rakkaudesta eivät ole ihm isiä alistaneet. Pitkälle kehittynyttä ajatus toim intaa omaava simpanssi on nähtä västi kuitenkin mitä m ainioin sijaiskär sijä. Eläinsuojelijaa ei lohduta se tieto, että tu tkija t tekevät m ieluum m in kokeita qsim. äkäisillä rhesus-apinoilla kuin kilteim m illä apinalajeilla. Kyseessä on joka tapauksessa viaton kärsimykseen tuo m ittu eläin. Tulee myös väistämättä mieleen ajatus, että tu tk ija t näin ollen voivat tehdä sitä tuskallisem pia kokeita, mitä aggressiivisempi eläinlaji on ky seessä. Onkohan kammottavat apinoiden kivunsietokokeet tehty tuhm alla rhesusserkullamme? ^ Lisää eläinsuojelua koulutukseen Koe-eläinhoitajat ovat järjestäytyneet hankkiakseen koulutusta, enemmän palk kaa ja arvostusta työlleen. Koulutukseen tulee ehdottom asti kuulua myös eläinsuojelulllsest näkökohdat, Inhim illinen suhtautuminen veljiim m e eläim iin. Koeeläinten Suojelu pystyy varmasti parem min tuomaan esille omia periaatteitaan, kun kohteena on järjestäytynyt joukko, eikä pari sataa henkeä ripottautuneena pitkin maata. Koe-eläinhoitajat ovat puu haamassa omaa lehteä, toivottavasti myös Koe-eläinten Suojelu pääsee sen palstoille taittamaan sanan peistä koeeläinten puolesta.

BEAUTY WITHOUT CRUELTY — KAUNEUTTA ILMAN JULMUUTTA # B EA U TY W ITH O U T C R U E L T Y = K A U N EU TTA ILM AN JU LM U U TTA Beauty w ithout cruelty LTD. myy kos meettisia tuotteita, jo ita valmistettaessa yksikään eläin ei ole joutunut kärsimään. Tuotteet ovat erittäin korkealuokkaisia ja ne on valm istettu kasvikunnasta peräisin olevista aineista, kuten öljyistä, yrteistä ja kukista. Eläimiä ei ole tapettu, jo tta olisi saatu raaka-aineita, eläimiä ei ole kidutettu tu skallisilla kokeilla, koska ei ole tarvinnut testata kem iallisia aineita. BWC:n perusti v. 1959 Lady Downing vaihtoehdoksi sille kosm etiikkateollisuu delle, joka käyttää eläimiä tuotteittensa valmistukseen ja testaa niitä tu ska llisilla eläinkokeilla. 20

ÄLÄ OSTA ELÄIMILLÄ TUSKALLISESTI TESTATTUJA TUOTTEITA! OSTA KAU NEUTTA ILMAN JULMUUTTA, OSTA LUONNONKOSMETIIKKAA!

Näitä tuotteita voi tilata suoraan Eng lannista oheisella tilausMstalla. Hintaan tulee varsinaisen hinnan lisäksi postitus kuluja 40 p l £ eli n. 3,50 mk sekä lilkevaltovero joka on n. 20% koko hinnasta. H elsinkiläiset voivat noutaa tilauksensa tu llip o stiko n tto rista Tennispalatsista, Jaakonkatu 2:sta, muualle maahan paketit lähetetään tu llip o s tik o n t torista vastaanottajalle.

BEAUTY WITHOUT CRUELTY LTD Avebury Avenue Tornbridge Kent TN9 1TL ENGLAND T ILA U S L IS T A P R IC E L IS T AND R E TA IL O R D ER Skin Care Ihonhoito Flowers of Lilac, Hand Lotion Käsivoide 155 cc . . . . 99 p /n . 8,13 Flowers of Lilac, Cleansing Cream Puhdistusvoide 50 gr 1.03 p /n . 8,13 Sunflover and Wheat Cream/voide 50 gr .. 1.03 p /n . 8,13 Avocado Satin Lotion and M oisturiser 1 5 5 c c ........................ 1.38 p /n . 12,00 Cucumber Cleansing M ilk /p u h d .maito 155 c c ........................ 1.10 p /n . 8,20 Rose Petal Skin Freshener/ kasvovesi 155 c c .......... 1.03 p /n . 8,13

Face Powder (loose)/ Puuteri (Jauhomain.) Sun Rose .................. W ild R o s e .................. Peach Rose .............. Damask R o s e ............ L ip stick/H u ulip unat Sun Dew .................... Flamp Rnsfi ^ ® P in k R o s e .................. w W ild R o s e .................. Coral Rose ................ Amber Pearl .............. Rose Pearl ................ Hawaian Rose .......... Red Rose .................. Autumn R o s e ............ Rustic B ro w n ............ Bronze R o s e ..............

72 72 72 72

67 67 67 67 67 67 67 67 67 67 67 67

p /n . p/n. p /n . p/n.

p/n. p/n. p /n . p/n. p /n . p /n . p /n . p /n . p /n . p/n. p /n . p /n .

Eye Shadow /Luom ivärit Blue Rose (b lu e /s in in e n )............ 44 p/n. Blue Capri (turquoise/turkoosi) . 44 p /n . Vernal Green (Spring green/ keväänvihreä)............ 44 p/n.

6 ,0 0 6 ,0 0 6 ,0 0 6 ,0 0

5,70 5,70 5,70 5,70 5,70 5,70 5,70 5,70 5,70 5,70 5,70 5,70

Autumn Brown (se p ia /ru s k e a )........ . 44 p /n . Jade (muted green/ vaalean v ih re ä )........ . 44 p /n . Highligher (Moon p e a rl)............ . 49 p /n .

mk mk mk

mk mk mk mk

mk mk mk mk mk mk mk mk mk mk mk mk

3,59 mk 3,50 mk 3,50 mk

B L U S H E R S (Pressed Powder)/ Kakkum aiset puuterit Blush Pink (pale pink) .............. 44 p /n . Blush Rose (warm pink) ............ . 44 p /n . Blush Autumn 44 p /n . (pale b ro w n )............ Blush Coral (pinky lilac) ............ 44 p /n .

3,50 mk 3,50 mk 3,57 mk

3,50 mk 3,50 mk 3,50 mk 3,50 mk

Mascara Cream with app licator/ Mascara voide ja harja Brown/ruskea ........ 74 p /n . 6 ,2 0 mk B la c k /musta .......... 74 p /n . 6 ,2 0 mk Foundation Cream in T u b e s/ Pohjavoide putkilossa No. 1 ........ .......... 1 .0 2 p /n . No 2 .......... .......... 1 .0 2 p /n . No. 3 ........ .......... 1 .0 2 p /n . No. 4 ........ .......... 1 .0 2 p/n.

8,13 8,13 8,13 8,13

mk mk mk mk

Foundation L o tio n / Kasvovesi No. 1 .................... 72 No. 2 .................... 72 No. 3 ....................... . .1 72 No. 4 .................... 72

6 ,0 0 6 ,0 0 6 ,0 0 6 ,0 0

mk mk mk mk

Perfume/hajuvedet Amaranth: Purse Vial 6 m l ___ B ottle 18 ml ..........

p/n. p /n . p /n . p/n.

1.80 p/n. 16,00 mk 4.30 p/n. 32,54 mk

Skin Fragrance/Eau de Gologne Honey M i s t ............. 1.48 p /n . 13,00 mk Lotus Flower 56 cc 1.48 p /n . 13,00 mk Roll-on Deodorant and Madonna L i l y Beau ........................... Talcum Powder Lotus P o w d e r

Antiperspirant 61 p /n . 5,00 mk 61 p /n . 5,00 mk 82 p /n .

7,00 mk

Soaps — Toilet 2 3 /4 o z./sa ip p u a t B itte rs w e e t................ 40 p /n . 3,20 mk Blue R o s e ................... 40 p /n . 3,20 mk Soaps — Bath 5 oz. B itte rs w e e t................ 63 p /n . Blue R o s e ................... 63 p /n .

5,15 mk 5,15 mk

Nature — A ll purpose pure vegetable unperfumed (2 In p a c k )................... 35 p /n . Soap — Presentation P a c k s / saippuaa lahjapakkauksissa Toilet Soap — 3 Boxed ............ 1.25 p /n . Bath Discs — 2 Boxed ............ 1.32 p /n . 1 Bath, 2 Toilet — B oxed 1.52 p /n . Talcum, 2 T/Soap-boxed .. . 1.80 p /n . Sham poo in Bottles 155 c c / Sham poopullot Lotus Flower 59 p /n . Almond O i l ................. 59 p /n . R o s e m a ry 59 p /n .

2,70 mk

10,40 mk 11,00 mk 13,30 mk 16,00 mk

4,85 mk 4,85 mk 4,85 mk

Sham poo Sachets Almond O i l 11 p /n . 0,85 mk Green O liv e .................. 11 p /n . 0,85 mk New Generation (baby) 11 p /n . 0,85 mk For the B a th / Kylpyvaahto Pine Foam B a th -B o ttle ................. 60 p /n . Erikoistarjoukset/ Special Offer Eye Brow Pencil (b la c k )......................... Eye Brow Pencil (brown) ....................... Eyeliner (black) ........ Eyeliner (brown) . . . . New P ro d u cts/ Uutuuksia Hair S p ra y

4,90 mk

30 p /n .

2,45 mk

30 p /n . 30 p /n . 30 p /n .

2,45 mk 2,45 mk 2,45 mk

79 p /n .

6,70 mk

Postim aksu ulkom aille:. 40 p £ = n. 3,50 mk Tilauslipuke (kirjekuoreen) N im i/N a m e .......................................

O so ite /A d d re s s -...............................

ANIMALIA S IN U L L E , NUORI Anim alia on jäsenlehden nuorisopalsta, jota yhdistyksen nuorisoryhmä toim ittaa. Tällä palstalla julkaistaan nuorten laa tim ia kirjoituksia: kokemuksia, m ielipi teitä, ajatuksia. Tarkoituksena on, että Anim alia t o i m ^ ^ yhdistyksen kaikkien nuorten yhdyssitee nä, palstana, johon kaikki voivat kirjoittaa ja lähettää kuvia sekä piirroksia. Tietenkin nuorisoryhmälle voi kirjoittaa muutenkin, mutta lehden välityksellä tieto kulkee laajemmin. Anim aliassa tullaan kertomaan nuoriso ryhmän toim innasta, kokouksista, pää töksistä jne. Käytännön syistä vain hyvin pieni osa yhdistyksen nuorista voi osallistua nuori soryhmän kokouksiin. Siksi on tärkeää, että Anim alia voisi tiedottaa, mitä muual la maassa tapahtuu. Tartu siis rohkeasti kynään. Kerro m ielipiteistäsi, ajatuksistasi, toiveistasi. Lähetä kuvia ja piirroksia. Ne ovat kaikki tervetulleita, yhdistävät meitä ja auttavat eläinsuojelutyötä. Kati nuorten ryhmän vetäjä IK Ä V Ä T M UISTOT K IR U R G ILT A Minulla oli viime kesänä m a h d o llis u i^ k käydä ulkoiluttam assa Helsingin K ir u r g ia sen sairaalan seitsemää koekoiraa. En voi ikinä unohtaa noita koiraparkoja. Monta kertaa olen käynyt kuuntelemassa niiden epätoivoista haukuntaa, joka kan tautuu tuon kivitalon uumenista venttii lien kautta ihmisten korviin. Koirien jokainen päivä on seuraavanlai nen: Aamulla ne pääsevät kahdeksi m i nuutiksi ulos, jo llo in niiden häkit pes tään. Loppupäivän ne joko kököttävät tylsistyneinä pienissä kopeissaan, jossa eivät mahdu edes seisomaan, tai vaihto ehtoisesti ovat_eläinkokeissa. j Voi vain ajatella, voiko tuota kutsua' todella elämäksi *— elämisen arvoiseksi elämäksi. Joutua olemaan vankina päivä toisensa jälkeen — aina ja aina, ilman yhtään ystävää, vailla ketään, joka sanoo

lämpimän sanan tai antaa ystävällisen taputuksen, ilman ainuttakaan kontaktia johonkin toiseen. Ollessani ulkona koirien kanssa toiset niistä kiskoivat tyhjä ilme silmissään ilman mitään päämäärää, vain eteenpäin — pois tuskasta. Monet katsoivat aidan toiselle puolelle, missä ihm iset u lk o ilu tti vat koiriaan. Siellä alkoi elämä ja jokainen halusi sinne palavasti. Erityisen selvästi muistan loppuunrääkätyn pienen koiran, joka painautui vapis ten syliin i, aivan kuin joku ensi kerran osoittaisi sille lämpöä. S illoin kuului eläintenhoitajan ääni, että koira on tuo^ fc a v a takaisin häkkiin. Muistan sen syyttä^ ^ ä t ja kauhuiset silm ät, kun aloin kuljet taa sitä takaisin kohti tuttua vankilaa. Ja sillä hetkellä toivoin, että olisin o llut tarpeeksi vahva ihminen ottaakseni sen mukaani, pois vankilasta ikuisuuksiin asti. Pirjo Arvola TÄ Ä LL Ä V E S A N K A On vaikea kuvitella, miten jotkut ihmiset voivat kiduttaa eläimiä niin uskom atto man epäinhim illisesti, kun katselee kis saamme, joka rojottaa pitkin pituuttaan tuolilla, aivan rauhallisesti, tietäm ättä mitään maailman menosta. Vaikka kyseis tä kissaa onkin manattu monen monta kertaa erinäisistä syistä, emme voisi edes kuvitellakaan antavamme sitä jonkin kau hean kidutuksen kohteeksi. Yhtä vaikea on ajatella, miten moni marsu, tuollainen lystikäs eläin, pääsee hengestään tu tk i m uslaitoksissa kokeitten takia. Semmoi silta ihm isiltä täytyy puuttua kokonaan eläinrakkaus ja inhim illisyys, jotka työs kentelevät erilaisissa laitoksissa eläinparojen päänmenoksi. Täällä oli pari kuukautta ilman om ista jaa juoksennellut samojedi. Koirasta oli kaksi kertaa ilm oitus lehdessäkin, mutta omistajaa ei löytynyt. Niinpä koira joutui pakostakin piipun eteen. Mekään emme voineet ottaa koiraa, koska meillä on jo kissa ja marsu. Yhteen aikaan koiralla oli jo omistaja, m utta ei se saanut siihenkään paikkaan jäädä. Eräs luokkatoverini sanoikin, että kumpi olisi viisaampaan, ampua koira, vai koiran entinen omistaja. No, eipä Vesangasta tällä kertaa enem pää. Terveiset nyt n iille kaikille, jotka yrittävät auttaa ja pitävät avuttomien eläinten puolta. Kissa- & marsufani Vesangasta eli Ari Raninen

KIITO S Riihimäen Seudun E läinsuojeluyhdistyk sen nuorisokerho m uisti meitä mukavalla kortilla kesätoivotuksin. K iitos siitä! A V O IN TE N O V IEN PÄ IVÄ H E L S IN G IN E L Ä IN L Ä Ä K E T IE T E E L L IS E S S Ä K O R K E A K O U LU S S A 20.05.1978 järjesti Helsingin eläinlääke tieteellinen korkeakoulu avointenovien päivän. Korkeakoulun ja sen toim innan tutustum iseen oli varattu aikaa 6 tuntia klo 9.00—15.00. Koe-eläin laboratoriot olisivat meitä tietenkin kiinnostaneet, m utta niihin ei ollu t m ahdollisuutta päästä. Seerumihevoset olivat kylläkin ulkona aitauksessa (suhteellisen pieneen aitaukseen oli ah dettu n. 25 hevosta) joskaan kukaan eläintenhoitajista ei halunnut niistä sen tarkempaa selontekoa antaa kuin että "Ne ovat seerumihevosia” . Kellarikerroksissa sijaitsi eläinlääketie teellinen museo, jonne oli kerätty m uis toja vuosien varrelta. D ia-film i esityksiä ja eri aiheisia esitelm iä oli useita. Ne käsittelivät korkeakoulun toim intaa ja monia eläim iin ja niiden hoitoon liittyviä asioita. Ihm isillä oli myös tilaisuus seurata pienempiä leikkauksia mm. hevosen jalan jänne-, lehmän vierasesine- ja kissojen kohdun poisto leikkauksia, jotka eivät vaatineet kovin steriiliä ympäristöä. Sai raiden eläinten säilytys oli mukavasti järjestetty. Karsinat olivat tarpeeksi ti lavat ja puhtaat. Korkeakoulun ohella samassa raken nuksessa toim ii myös pieneläinklinikka, jonka yhteydessä on löytöeläinosasto. Henkilökunta oli ystävällistä. Kaiken kaik kiaan avointenovienpäivä oli hyvin järjes tetty. Se antoi ihm isille suhteellisen todellisen kuvan toiminnastaan ja opetti meille tietenkin paljon uusia asioita. Toivottavasti vastaavanlainen tilaisuus järjestetään toistekin. Innokkaita kuun te lijo ita ja katselijoita ainakin riittää jo kävijämäärästä päätellen. Carita Antell I 'Ylva Davidson K IS SIM IR R I TU LI TA LO O N Tästä syystä kaksi söpöä, ystävällistä, valkoista rottaneitiä kaipailee rauhalli sempiin maisemiin. Sinä rakastettava sielu, joka o tta isit ne ehkä omaksesi, soittele O ilille puh: 90/323551

POIMITTUA Koonnut Sirpa Ikävalko E R Ä S M IELIPID E Helsingin Sanomien m ielipidesivulla on käyty keskustelua raviurheilusta. Tästä aiheesta osui silmääni hevosenkasvattaja Heikki Olssonin vastaus nim im erkille "Raivostunut eläinystävä” . K irjoituksessa Olsson kertoi nykypäi vän ravihevosta hoidettavan kuin prin sessaa, jonka ainoaksi suoritukseksi jää 2—3 m inuutin kilpapyrähdys muutaman kerran kuukaudessa. 'M yöskin hän kertoi piiskankäytön olevan eläinrääkkäysmielessä mahdotonta, koska ravikilpailusäännöt kieltävät piiskan ja ohjaksien pitä misen eri käsissä. Nimimerkki "Raivostunut eläinystävä” oli kirjo itta nut haluavansa ehdottom asti ja lopullisesti kieltää ravikilpailut, eläin tarhat ja eläinten käytön sirkuksissa. Mutta mitä vastaa Olsson? Hän sanoo nim im erkin kirjoituksesta kuultavan läpi mitä voimakkaimman kielteisen suhtau tumisen eläim iin ja hevosiin eritoten, niin ettei hän voi muuta kuin ihmetellä. — Olsson varmaan unohti ne sadat ja taas sadat tunnit, mitkä hevoset joutuvat harjoittelemaan sitä 2—3 m inuutin pyräh dystä varten. Mitä ravihevosten hoitoon tulee, on selvää, että ne hoidetaan hyvin. Eiväthän alikuntoiset hevoset jaksaisi juosta voittoon ja tuoda om istajilleen näiden niin kipeästi kaipaamaa kunniaa. Piiskan käytöstä sanoisin, että sellaista kapistusta ei tarvitsisi käyttää ollenkaan, kuten Norjassa on päätetty. Olssonin kirjoitus taas kerran oso itti sen, miten eri tavalla me ihm iset ajattelemme, sillä tulihan "Raivostuneesta eläinystävästä” eläintenvihaaja. TA R H A M IN K IN ELÄ M Ä - L Y H Y T M UTTA A R V O K A S Y lläm ainittu otsikko on lainaus Helsingin Sanomissa olleesta kirjoituksesta, joka käsitteli turkistarhausta tuottavana elin keinona. K irjoitus oli laadittu erittäin karkeasti eläinten arvoa loukaten, joten en voi olla lainaamatta artikkelin erästä kappa letta, joka kuuluu seuraavasti: "n iitä on joka päivä täällä irti muutama” , Hannu nauraa rauhallisena. Käytävän molem missa päissä on pyytikoukut. Sitten juoksevat kilpaa isäntä ja elukka ja elukka viimein litis ty y oljen ja ison kengän väliin. "Ä lä purase perketti!”

T U R K IS T E R R O R IS T IT Ruotsissa ovat turkiseläinten suojelijat ryhtyneet "terroristien” lailla hyökkää mään turkisten käyttäjien kim ppuun. Tur kin kantaja saa pelätä kadulla liikkues saan päällehyökkääjiä ja hän voi löytää, esim. ravintolasta lähtiessään, turkkinsa pilalle silvottuna. — Onkohan tämä nyt kuitenkaan ainoa ja oikea ratkaisu? SU O M A LA ISTA ’’ELÄ IN R A K K A U T T A ” Vuosittain paljastuu lukemattomia tö rk ty ^ ^ tä eläinrääkkäystapauksia. Vielä u s e a n ^P pia jää tulem atta koskaan tietoisuuteen. Tässä eräs esimerkki suomalaisesta "eläinrakkaudesta” mallia 1978. Erään eläinlääkärin hoitoon tu o tiin po liisin toim esta noin puolitoistavuotias saksanpaimenkoirannarttu. Se oli suoras taan kuvottavan surkeassa kunnossa. Se oli m uuttunut luuksi ja nahaksi, silm issä oli säälittävän harmaa ja tuskainen ilme. Kaiken lisäksi se oli syönyt oman häntän sä poikki, vain verinen tynkä oli jäljellä! Koira oli poim ittu talteen eräästä hel sinkiläisestä kerrostalosta, jossa se oli o llu t pannuhuoneeseen teljettynä 8—9 vuorokautta. Vettä sillä oli nipin napin riittävästi, m utta ruokaa ei lainkaan. Siinä tilanteessa oma häntäkin tuntui houkuttelevalta. Koiran omistava perhe oli lähtenyt kesälomamatkalle ja jättänyt sen kylmästi oman onnensa nojaan! Sitä y rite ttiin elvyttää ja virvoittaa koiraksi, mutta kaikista ponnistuksista huolim atta katsottiin parhaaksi antaa sille armelias lähtö tuonpuoleiseen. Tuskin sillä enää olikaan o llu t mitään halua jäädä ihmisen maailmaan. Ei voi sanoin kuvata sitä vihan ja in h c Ä F tunnetta, joka seurasi tämän tapauksen tultua ju lk i. Tätäkö on suomalainen eläinrakkaus? Näinkö suomalainen hyvinvointiperhe kohtelee leluaan — kertakäyttökoiraa? Katriina Heinonen L A H JO IT U K S E T (mk 50,— tai enemmän) ajalta 1.5.—31.8.1978 D O N A TIO N ER (mk 50,— ooh mera) under tiden 1 .5 .-3 1 .8 .1 9 7 8 Ilona Hilska 500,— I.B. 70,— Veera Virta 50,— T.K. (ensimmäinen lottovoitto) 720,— 1.400,— Juliana von VVendt Säätiö/Stiftelsen B irgit Edgren 100,—

A in a isiä se n iä /S tän d ig a medlemmar Helena Manninen Pienetkin lahjoitukset ovat tervetulleita ja kiitäm m e niistä sydäm ellisesti. Alla mindre belopp som in flu tit som donationer är ocksä mycket välkomna ooh vi tackar givarna pä det hjärtligaste.

IS K U k A U S S ’ e D D O T U fc S i / \

•

E L Ä IN S U O JE L U LA IN S Ä Ä N D Ä N T Ö U U D IS TET TA V A

E L Ä IN R Ä Ä K K Ä Y K S E T LO P E T E T T A V A S U O J E L E ELÄ IM IÄ R A K K A U TTA ON — O L L A KILTTI E LÄ IM ILLE R A K A S TA ELÄIM IÄ LAK I S A L L II ... Ä LÄ OTA K E S Ä K IS S A A M ITEN KÄVI K E S Ä K IS S A S I K IS S A El O L E K E R T A K Ä Y T T Ö L E L U KUVIA K O E -E L Ä IN T E N K ID U TU SLA B O R A TO R IO IS TA

IN V A LID ISÄ Ä TIÖ N K A N N A T U S Y H D IS T Y S RY:n A D R E SS EJA puh: 4 18 4 15

B k N l K J T ^ J V /u

lO /k V O J C S Ik k G . V A R O K A A K O E -E L Ä IN T E N V Ä LIT T Ä JIÄ O N K O SIN U N K IN K IS S A S I M YYTY K O E -E L Ä IM E K S I O N K O S IN U N K IN K O IR A S I M YYTY K O E -E L Ä IM E K S I Ä LÄ JÄ T Ä K O IR A A S I VARASTETTAVAKSI L E IK K A U T A K IS S A S I RO K O TU TA K IS S A S I A UTA ELÄ IM IÄ - LIITY J Ä S E N E K S I 9 0 % E L Ä IN K O K E IS T A ON T A R P E ETTO M IA M IKSI V A IH TO E H TO M EN ETELM IÄ El K Ä Y T E T Ä

V A S T U S T A E L Ä IN K O K E IT A

D JU R S K Y D D S L A G S T IF T N IN G E N BÖR FÖ RN YAS

E L Ä IN K O K E E T LO P E T E T T A V A —

D JU R P L Ä G E R IE T BÖ R U P P H Ö R A

V A IH T O E H T O JA K Ä Y T ETTÄ V Ä

S K R IV U N D ER V Ä R V Ä D JA N FÖ R D JU R EN

M IKSI K IS S A ON L A IN S U O JA T O N B EA U TY W ITH O U T C R U E L T Y -

I F IN L A N D DÖR I ÄR 400.000 F Ö R S Ö K S D JU R

K A U N EU TTA ILM AN JU LM U U TTA

Ä L S K A D JU R E N

K O SM ETIIK A N T A U S T A LL A E L Ä IN T E N

L A G E N T IL L Ä T E R ...

K Ä R S IM Y K S E T B EA U TY W ITH O U T C R U E L T Y — K O SM ETIIK K A A ILM AN E L Ä IN K O K E IT A TA H D O N O L L A E L Ä IM IL L E H YVIN H ELLÄ K O E -E L Ä IN T E N K ID U T U SLA B O R A T O R IO T S U L JE T T A V A

T A G IN TE EN SO M M A R K A TT HUR G IC K DET M ED DIN SO M M A R K A TT K Ä TTEN ÄR IN TE EN EN GÄN GSLEKSAK B IL D E R FR Ä N F Ö R S Ö K S D JU R E N S PINOIN R Ä T T N IN G A R — L A B O R A T O R IE R N A 25

V A STU STA T U S K A LLIS IA ELÄ IN KO KEITA — O STA TUOTTEITAM M E T-PAITA* valk., vihreä painatus

UN D ERSTÖ D VÄ RT A R B ETE — KÖ P VARA VAROR

koko L, M ja S

...... ....... kpl

ä 20

O LKA LA U KKU *, valk. lappisatiinia, vihr. painatus

.......

kpl

ä 15

TA RR A", säänkestävä, halkaisija n. 10 sm

.......

kpl

.......

kpl st

ä 19

KU U LA K Ä R K IK YN Ä — KU LPEN N A hop. värinen, vihr. teksti yhdistyksen nimi olikfärgade, nämn om svensk text önskas

kpl st

A D R E SSI - A D R E SS E R yhdistyksentunnus, silkkipunostupsut m. föreningsemblemet & silkessnodd

kpl st

ä 10

YH D ISTY SM ER K K I — FÖ R E N IN G S M Ä R K E T hopeinen risti, jossa on eläinryhmä kohokuviona vihr. emalipohjalla korsformat, i Silver & grön emalj

K IR JE E N S U L K IJ AM ERKIT - B REVM Ä RK EN — "stoppa plägsamma djurförsök” (35 st/ark ) — yhdistyksen tunnus valko/vihr. (15 kpl/arkki) — föreningsemblemet g rö n t/vitt (15 st/ark ) K O R TTE JA — KORT — punaisia postikortteja, P. Fransiskus — kirjekortteja kuorineen, yhd. tunnus — brevkort m.kuvert, föreningsemblemet — kissakortteja *:llä merkityissä tuotteissa on seuraava painatus T .C K

IH D T O Q

........ arkki ä

3,50 mk

........ arkki

1,50 mk

........ kpl kpl st kpl st

1,50 mk

70 rt)

Jt.

A X ELV Ä S K O R av tyg i vitt/g rö n t bäda m.föreningsnamnet pä fi. & sv. g — varastossa vielä runsaasti vanhoja \ T-P A ITO JA , koko M - T -S K JO R T O R , storl. M föreningsnamnet pä fi. & sv.

ä 20

kpl a - i * st

Nimi Namn ' Osoite Adress Tilaukset lähetetään yhdistyksen toim istoon, Mannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25 ja maksetaan tilauksen mukana seuraavalla tilille p a n o ko rtilla yhdistykseen Postisäästöpankin tilille 7 vrk:n kuluessa tavaralähetyksen saapumisesta. — Eläinten Oikeuksien Julistuksia (vihr. painatus) sekä julistettam m e Lue Tunne Tue (valk. pun. musta painatus) m aksutta toim istostam m e. Postimak sun 1 mk voi lähettää postim erkkinä tilauksen yhteydessä........................kpl K irjoita selvästi, m ieluiten tekstaten. K iitos! Sänd Beställn. tili kansliet Mannerheimv. 67, Hfors 25. Betala inom 7 dagar efter m ottaget PG-kravkort. Kaikkia ylläm ainittuja tavaroita voi noutaa toim istosta ma-pe klo 12.00— 16.00 välisenä aikana.

M iksi?

JOUKKOJULKAISU t

* * * * * * ♦ **

TULEJÄSENEKSI; AUTAT ELÄIMIÄ