Koe-eläinten suojelu 4/1978 by Animalia ry

KOE-ELÄINTEN *| SUOJELU 4/78 ^

4uis'k

FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

ONKO k ,SSAS' m

i m vvtv .ÄlMEKSt

eks\

M M H im W V r E U E I

Katriina Heinonen, vastaava toim ittaja

4. vuosikerta Vastaava toimittaja Katriina Heinonen Hämeentie 36 B 45, 00530 Helsinki 53 puh. 90-715708

V A STU STA E L Ä IN K O K E IT A -

Toim ituksessa Sirpa Ikävalko Leena-Kaarina Kaunonen Hanu Luukkainen Arto Rautio Päivi Viinikainen Maksut SYP: 2000-181-30838-31 PSP: 435 490-1, jäsenmaksut ja tilaukset Säätiö KOP: 12794-13841 Puheenjohtaja Hanu Luukkainen Siltavoudintie 7 C 22 00640 Helsinki 64 puh. 90-724054 Sihteeri Helfrid Lehtinen Luuvankuja 3 02620 Espoo 62 puh. 90-590182

J ilis v k

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 4/78 F Ö RSÖ KSD JU R EN S VÄRN TIEDOTUSLEHTI — INFO RM ATIO N SBLAD

HUOM: Älkää unohtako il m oittaa toim istoon nimen tai osoitteenm uutosta llm oitushinnat 1 /1 sivua mk 300 1 12 sivua mk 160 1/12 sivua mk 25 ilm oituspäällikkö Arto Rautio puh. 90-8747242 Toim iston osoite Mannerheimintie 67 00250 Helsinki 25 puh. 90-410725 avoinna ma-pe klo 12—16

Pääkirjoitus — ledare

Katriina Heinonen, ansvarig redaktör

4— 8

P R O T E S T E R A MOT D JU R F Ö R S Ö K -

Hyvin menee vetoomus — Kom med och kämpa för djurens rättigheter

9— 1 1

Info

1 1 — 13

Raportti koe-eläintarhan lopettam isesta

1 1 —1 1 14

Anim alia

1 5 — 16

Suomen eläinsuojelulainsäädäntö osa II Protesti Kanadan hylkeenpyyntiä vastaan

16 — 1 9 ^ ^

llm oituspäällikön terveiset

Poimittua

JOULUTERVEHDYS Koe-eläinten suojelu ry:n johtokunta ha luaa kiittää kaikkia yhdistyksen jäseniä kuluneesta vuodesta ja siitä, että olette ottaneet koe-eläinten auttamisen omak senne, liittym ä llä yhdistykseemme. Myöskin haluamme toivottaa kaikille hy vää joulua ja menestystä vuodelle 1979. Koe-eläinten suojelu ry:n johtokunta

Miten voi o sallistua aktiivisesti koe-eiäinsuojelutoim intaan? K ysym ys on tuttu yhdistyksen toim istoon tulevista lukuisista kirjeistä ja puhelinsoitoista. Halu auttaa, tehdä konkreettisesti jotain julm ien eläinkokeiden lopettam iseksi ja niiden onnettomien uhrien puolesta on ilm einen. Monien m ielestä auttam iskanavia ei kuitenkaan juuri ole. Onko asia todella n ä in ? Koelaboratorioita on vain harvalla paikkakunnalla (o nneksi!). S iksi jotkut ajattelevat, ettei konkreettista koe-eläinsuojelutyötä voi tehdä, sillä m ahdolli suuksia laboratoriokäynteihin ja muuhun vastaavaan toimintaan ei ole. Laboratoriokäynnit, koe-eläinten ruokkiminen, ulkoiluttaminen ja muu vastaava työ on toki tärkeää. Laboratorioihin ja "eläinkokeilijoihin” suoraan vaikuttaminen on kuitenkin vain yksi osa kokonaistoim intaam m e. Toinen puoli, vaikutukseltaan paljon laajempi ja pitkäjänteisem pi on eläin kokeista tietämättömien tai niihin välinpitäm ättöm ästi suhtautuvien ihmisten ravistaminen hereille näkemään todellisuus: tietäm ään, .mitä koe-eläinlaboratorioissa todella tapahtuu, tajuam aan julm ien kokeiden vääryys ja ryhtymään itse eläinsuo jelijo iksi. Joukkovoim alla on useasti saatu ihmeitä aikaan. Tuntuu siltä, että ilman laajaa, koko maan kattavaa yleistä vaatim usta eläimet eivät koskaan saa oikeuk siaan. Turhuuden markkinat jatkuvat niiden kärsim ysten kustannuksella. Juuri nyt on tärkeää koota joukkovoim aa. Parhaillaan kerätään kan salais adressia eläinten oikeuksien puolesta. Tavoitteena on eläinten oikeuksien suojaam inen ja niiden valvominen nykyaikaisen, sivistyneen ajattelun tasolla olevalla lainsäädännöllä. Kerro tosiasioita, ravistele ihm isiä, kerää nim ilistasi täyteen I

S IS Ä L L Y S L U E T T E L O : Valtakunnallinen eläinten viikko

Jäsenm aksu mk 2 0 /vuosi mk 300/ainaisjäsen

A K T IIV IS E S T I

A KTIV T

Hur kan man aktivt delta i arbetet mor djurförsök? Det är en fràga man ofta ställer o ss i de otaliga brev och telefonsamtal vi fär tili föreningen. Det finns ett tydligt behov av att fà hjälpa, göra konkret nàgot för att hindra de grymma djurförsöken. Men mänga anser att man ändä ingenting kan göra. Är det faktiskt s ä ? Försökslaboratorier finns det bara pà ett fötal orter (lyckligtvisl). Det är därför mänga tror att man inte kan konkret göra nögot för att skydda försöksdjuren eftersom det inte finns nägon möjlighet tili laboratoriebesök och annan liknande verksamhet. Laboratoriebesök, matande av försöksdjur, deras motionerande och annan liknande verksamhet är viktig. Men att pàverka laboratorierna och utförare av djurexperiment direkt är bara en del av heia vär verksamhet. Den andra delen, vars spridning är mycket vidare och vars verkan sträcker sig längt i framtiden är att väcka de m änniskor som är omedvetna om djurförsök eller som hittills varit likgiltiga gentemot dem. Dessa m äste fâs att se vad som verkligen 6ker i försöksdjurslaboratorierna, att inse det grymma I dessa försök och att verka själv för att skydda dessa djur. Med hjälp av m assor har man ofta ästadskom m it under. Det verkar som om djuren inte nägonsin kan fä sina rättigheter ifall man inte àstadkom mer en vid heia landet omfattaande vädjan. Fäfängligheten förtsätter pà djurens bekostnad. Just nu är det viktigt att vi verkligen samarbetar. Som bäst pàgàr en kampanj där vi sam lar namn tili adressen för djurens rättigheter. Som mäl har vi att skydda och övervaka djurens rättigheter med hjälp av end lagstiftnin som motsvarar det moderna, bildade tänkandet. Berätta om fakta, väck m änniskor, sam la din nam nlista full.

VALTAKUNNALLINEN ELÄINTEN VIIKKO

2.— 8.10.78 Valtakunnallista eläinten viikkoa vietettiin tänä vuonna toim innallisem m in ja run saslukuisem m in kuin aikaisem pina vuo sina. Kaikki maamme eläinsuojelujärjestöt osallistuivat viikon viettoon eri tavoin. Omalta osaltam m e painopisteet olivat Franciscu s-k o k o u s, eläinten päivän perin teinen kulkue, kirpputori ja nim ienkeruu kampanja eläinsuojelulainsäädännön pa rantam iseksi. Lisäk si useat nuorisoryh män jäsenet pitivät kouluissa ja harras tustoim innan p iirissä esitelm iä koe-eläi-

Fran ciscu s-kokou s Eläinten suojelupyhimyksen Pyhän Franciscuksen nimeä kantava yhdistyksen jokasyksyinen yleiskokous pidettiin per jantaina, lokakuun 6 päivänä Helsingissä. Puheenjohtaja Hanu Luukkainen esitteli yhdistyksen uuden eläinkokeista ja 'k o e eläimistä valm istetun diasarjan. Lisäksi katsottiin palkittu englantilainen film i "C uriocity that kills the cat” . Lisäksi luettiin vetoomuksen teksti ja k e s k u s ta t tiin ajankohtaisista e lä in su o je lu kysym y^p

Kuvat Sami Bläberg Teksti Hanu Luukkainen KU VA K ER TO M U S E L Ä IN T E N VIIKO N K U LK U E E S T A Eläinten viikon näkyvin tapahtuma oli tänäkin vuonna Koe-eläinten suojelu ry:n järjestämä kulkue eläinten oikeuksien puolesta. Lauantaina 7.10. klo 10 ko koonnuimme aurinkoiselle Senaatintoril le, josta lähdimme marssimaan kaupun gin halki kohti Hakaniemeä. Kulkureitti ja aika oli valittu siten, että herätimme m ahdollisim man paljon huomiota. Kul

kuetta jo hti uljaasti Ulla-Maija Aaltosenvuohi, joka noudatti äitinsä ja isoäitinsä perinteitä. Siitä huolim atta, että jouduim me pysähtymään monta kertaa vuohen tehdessä luonnollisia tarpeitaan ja että Uma joutui sitä välillä kantamaan, kun se ei jaksanut kävellä, se hoiti tehtävänsä hienosti. Vuohen lisäksi kulkueessa oli koiria, kissoja, kaniineja, marsuja, hamstereita, hiiriä ja ihm isiä yhteensä monta sataa. Kulkueen jälkeen keräsimme nimiä vetoomukseen Hakaniemen torilla, josta sitten lähdimme tekemään löytöjä yhdis tyksemme kirpputorille.

Kuva 2: Kaikki valm iina... „

SUOMESSASUOtff n»im«*" : k JB A* i

Kuva 1 : Valm istautum inen lähtöön; näin ensikertalaista vähän jännittää, mutta onneksi 4

kanikaverit ovat olleet mukana aikaisem m inkin.

Kuva 3: Meitä on vuosi vuodelta enemmän. 5

P J0

T im

[10

ONKO KOIRASI MYYTY k o e - e l ä im e k s i ONKO K IS S A S I M Y Y T Y

k o e - e lä im e k s i M IT E N K A V I K E S Ä K IS S A S I

ONKO i ' SeSASI MYYTY XOE-ELÄIMEKSI MITEN

kävi

kesäkissasi

Kuva 6 : Tue vaatimuksiamme — liity joukkoom me!

Kuva 8 : Me emme lopeta taisteluamm e ennenkuin eläinrääkkäykset on saatu loppumaan.

A IÄ V ^ te k o tu r Kuva 4: Mm. kosmetiikkaa vastustava ty ttö tu llu t mukaan Lahdesta.

F l ÄA E L A lN tS IÄ « «

oli

■

| VAIHTO EHTO

Kuva 5: Koko marssin ajan jaoim m e esitteitä kaduilla kulkeville ihm isille ja huusimme iskulauseita aina katujen risteyksissä.

Kuva 7: Voimakkaasti meikattu nainen kadun var relta: ’’ Paraskin m ielenosoittaja siellä keulassa — aito kissaturkki päällä” , mihin valokuvaajamme vastasi, että jos tekin luulette puheenjohtajamme keinoturkkia aidoksi, ei aitoja turkkeja todella kaan tarvita!

Kuva 9: Marssi on onnellisesti ohi — on perhe potretin aika.

OPISKELIJA, TULE MUKAAN! Opiskelijaryhmä potee verenvähyyttä. Siksi parhaillaan kootaan ryhmää uudel leen. Opiskelijaryhmä on tärkeimpiä toim intayksiköitämme. Etsimme siihen asiasta innostuneita, työtä pelkäämättömiä ja yhteistyökykyisiä eri alojen opiskelijoita. Tule mukaan toimimaan ja vaikutta maan. Toim innanjohtaja Sirpa Ikävalko odottelee pikaisia yhteydenottoja.

EVITÄ TIETOA^

Kuva 10: Olin siellä m inäkin.

Kuva 12 : Eva Lundell kerääm ässä nim iä vetoomuk seen Hakaniemen torilla.

Yhdistyksen inforyhm ä on tuottanut 36 kuvaa sisältävän dia-sarjan eläinkokeista ja koe-eläimistä. Diasarja soveltuu hyvin erilaisissa ylei sötilaisuuksissa esitettäväksi ja miksei myös yksityiseen tiedonhankintaan. Diasarjasta on teetetty kopioita, joita on lainattavissa yhdistyksen toim istosta.

TOIMISTOSSA TARVITAAN Hankintalistalla on lukollinen, tulenkes tävä kaappi. Siinä on tarkoitus säilyttää yhdistyksen asiapapereita, kuten hallituk sen pöytäkirjat yms. Lisäksi tarvitsemme eri kielten sana kirjoja, koska käännämme jatkuvasti ai neistoa suomeksi muista kielistä. Koska käännöstöihin osallistuu useampia henki löitä, sanakirjojen tarve on vastaavasti suurempi. Nämä hankinnat maksavat. Siispä, jos sinulla on mahdollisuus auttaa: lahjoittaa itse tai osallistua kustannuksiin, otamme apua ilom ielin vastaan.

VETOOMUS HYVIN M EN EE VETO O M U S Käynnissä oleva nimenkeräyskampanj[a ’’VETO O M U S E L Ä IN S U O JE L U L A IN S Ä Ä DÄNNÖN U U D ISTA M ISEK SI JA E L Ä IN R Ä Ä K K Ä Y S T E N L O P E T T A M IS E K S I” on tällä hetkellä eläinsuojelurintam an tapah tumien ehdoton ykkönen. Se on ainut laatuinen eläinsuojeluväen ja kaikkien eläinten ystävien aktiivisuuden osoitus taistelussa eläinten oikeuksien puolesta. Toim istoom m e virtaa jatkuvasti täyteen kerättyjä n im ilistoja ja pyyntöjä saada lisää vetoomuksia. Tällä hetkellä meillä on jo tuhansia allekirjoituksia, kiitos ak tiivisten nimenkerääjien. Erityinen kiitos nuorisoryhmämme jäsenelle Helena Bycklingille, joka on yksinään hankkinut toista tuhatta nimeä. — M utta nimet eivät vielä riitä ajamaan vaatimuksiamme. Meidän täytyy saadaallekirjoituksialisää, sillä mitä enemmän me niitä saamme sitä enemmän meitä kuunnellaan. TULE MUKAAN TAISTELEMAAN ELÄINTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA - AUTA MEITÄ LOPETTA

•

Kuva 1 1 : ... ja minä.

Kuva 13 : Seuraavan kerran m arssim m e ensi kevää nä kansainvälisenä koe-eläinten päivänä 24.4. — tulethan sinäkin m ukaan?

MAAN LAIN SALLIMAT ELÄINRÄÄK KÄYKSET MAASSAMME — KERÄÄ NI MIÄ VETOOMUKSEEN! Alkujaan vetoomus lähti liikkeelle Koeeläinten suojelu ry:stä sen johtokunnan tiedostettua, että suurin osa maassamme harjoitettavasta eläinrääkkäyksestä johtuu eläinsuojelulainsäädäntömme puutteelli suudesta. Tätä käsitystä tuki myös pu heenjohtaja Hannele Luukkaisen tekemä selvitys "Suomen eläinsuojelulainsäädän tö — mitä se on — miten sen pitäisi olla” , jonka toinen osa on toisaalla tässä lehdessä. Niinpä Koe-eläinten suojelu ry:n johtokunta sitten käsitteli ja hyväksyi Hannele Luukkaisen laatiman luonnoksen vetoomuksen tekstiksi, minkä jälkeen se lähetettiin hyväksyttäväksi myös muihin eläinsuojelujärjestöihin. Helsingin eläin suojeluyhdistys ry ja Valtakunnallinen eläinsuojeluliitto ry liittyivä t kampanjaan. Pari muutakin eläinsuojelujärjestöä olisi saattanut tulla mukaan, m ikäli olisim m e 9

laimentaneet vetoomuksen tekstiä ja luo puneet eräistä vaatimuksistamme, jotka olivat niiden mielestä epärealistisia. — Me pysyimme kannassamme. Eläinten asemaa ei paranneta vesitetyillä vaati m uksilla. Nyt ei ole näennäisuudistusten aika. Meidän eläinten suojelijoiden on kuljettava kehityksen kärjessä. Vain mei dän vaatimusten kautta voidaan eläim iin kohdistuvat julm uudet saada loppumaan. Me emme saa hyväksyä eläinrääkkäystä siksi, että se tuo taloudellista etua tai että se on ihmisen kannalta realistista. Eläim ille realismi merkitsee kipua ja tuskaa! Meidän on tiedettävä mitä me haluamme ja meidän pysyttävä kannas samme. Vetoomuksen tavoite on selvä: eläinrääkkäysten lopettaminen. Mikäli haluat seisoa joukossamme,

auta meitä auttamaan sorrettuja. Kerää nimiä vetoomukseen niin paljon kuin vain pystyt. Kun olet saanut listasi täyteen, niin lähetä se välittöm ästi toim istoom m e Mannerheimintie 67 00250 Helsinki 25, jo tta voimme seurata kampanjamme edis tym istä. T oim istosta voit tilata myös uusia listoja, jos tarvitset. Vaikka et olisi saanut listaasi kuin muutaman nimen, niin lähetä se joka tapauksessa to im is toomme, sillä nyt on yksikin nimi arvo kas. A loitim m e nimenkeräyskampanjan eläintenviikolla ja jatkamme sitä ensi maaliskuun loppuun saakka. Jätämme listat eduskunnalle kevään eläinsuojelupäivänä 24.4.79. Älä tuhlaa aikaa — ole a k tiiv in e n ! I Hannele Luukkainen

KOM MED O C H KÄ M PA FÖ R D JU R E N S R Ä T T IG H E T E R

•

Kuva Yhdistyksem m e jäsen Kirsi Kilpinen ke rääm ässä nim iä vetoomukseen H akanie men torilla kulkueen jälkeen.

Bild Föreningens medlem Kirsti Kilpinen sam lar namn tili värvädjan pä H agnäs torg efterdemonstrationen.

Den pägäende nam ninsam lingskam panjen ’’Vädjan för en ny djurskyddslag och ett slut pä djurplägeriet” är för tillfället den viktigaste händelsen pä djurskyddsfronten. Den är ett utomordentligt utryck för djurskyddarnas och alla djurvänners aktivitet i kampen för djurens rättigheter. Vi fär dagligen m otta fulltecknade nam nlistor och bedjan om att fä nya listor. För tillfä lle t har vi redan tusentals namn tack väre vära aktiva namninsamlare. Ett speciellt tack tili vär ungdomsgruppsmedlem Helena Byckling som ensam insamlat redan över tusen namn. — Men bara namnen ensamma räcker inte Tör att föra fram vära krav. Vi mäste fä mänga tili ty ju fler underteckningar vi fär desto mer lyssnar man pä oss. KOM MED OCH KÄMPA FÖR DJURENS RÄTTIGHETER — HJÄLP OSS ATT FÄ ETT SLUT PÄ ALLA DE DJURPLÄGERIFALL SOM LAGEN ÄNNU IDAG GODKÄNNER- SAM LA IN NAMN TILL VÄR VÄDJAN ! Iden tili- denna vädjan kom frän Försöksdjurens värnr.f. dä dess styrelse insäg att största delen av de djurplägerifall som förekommer i värt land beror pä bristfälligheter i vär djurskyddslagstiftning. Denna uppfattning fick även den är Denna uppfattning fick även stöd av den redogörelse "Finlands djurskyddslag- vad den är — och vad den borde vara” gjord av ordförande Hannele Luukkainen, vars andra del finns i detta nummer. Sä behandlade och godkände Försöksdjurens värns styrelse Hannele Luukkainens förslag tili text för vädjan, varefter den skickades tili godkännande tili de övriga djurskyddsorganisatiönerna. Helsingfors djurskyddsförening och det Riksomfattande djurskyddsförbundet r.f. beslöt att delta i kampanjen. Även ett par andra djurskyddsorganisationer hade kanske ha köm m it med ifall vi hade förm ildrat texten och avstätt ett par av vära krav, vilka enligt dem var orealistiska. — Vi höll oss vid vär ständpunkt. Djurens situation kan inte förbättras genom urvattnade krav. Det är inte nu skenbara reformers tid. Vi djurskyddare mäste gä i främsta ledet vad gäller utvecklingen. Endast genom vära krav kan de grymheter som riktas mot djuren fäs att upphöra. Vi fär inte godkänna djurplägeri därför att det för med sig ekonomisk nyttä eller att det är frän människans synpunkt realistiskt. För djuren betyder realism värk och plägor! Vi

mäste veta vad vi vill och hällas vid vär ständpunkt. Vär vädjan har ett klart mäl: Djurplägeriets upphörande. Ifall du vill stä med oss hjälp dä oss att hjälpa de nedtryckta! Samia sä mänga namn som m öjlig t tili värvädjan. Dä du fä tt din lista fulltecknad skicka dä den tili värt kontor Mannerheimvägen 67, 00250 Helsingfors 25, sä att vi kan följa med kampanjens utveckling. Du kan beställa nya listo r frän kontoret ifall du behöver tili av dem. Fastän du inte skulle ha fätt mer än ett par namn pä din lista, skicka den ändä tili värt kontor, ty nu är tom ett namn värdefullt. Vi började namningsamlingskampanjen pä djurens vecka och fortsätter med den ätm instone tili slutet av äret. Vi lämmar dem tili riksdagen först dä vi har tillrä cklig t med namn. Söla inte- var aktiv! Hannele Luukkainen

Hanu Luukkainen

INFO JO H T O K U N N A S S A TA PA H TU U — Muutoksia lehtemme toim itusneuvos tossa: Katriina Heinonen valittiin yksim ie lisesti lehtemme päätoim ittajaksi Oili Gyldenin jätettyä tehtävän opintojensa vuoksi. Samalla toim itusneuvostoon tuli mukaan myös Päivi Viinikainen nuoriso ryhmän valittua hänet edustajakseen. — Myös johtokunnan alaisissa to im in taryhmissä on tapahtunut henkilövaihdok sia. Ryhmien kokoonpano on tällä het kellä seuraava: TIETO R YH M Ä vetäjä: Raili Vesanen jäsenet: Sirpa Ikävalko, Päivi Viinikainen, Marja Vesanen IN FO R Y H M Ä vetäjä: Hannele Luukkainen jäsenet: Leena-Kaarina Kaunonen, Helfrid Lehtinen, Arto Rautio N U O R ISO R Y H M Ä vetäjä: Päivi Viinikainen jäsenet: Kati Heinonen, Sirpa Ikävalko, Raili Vesanen 11

O P IS K E L IJA R Y H M Ä vetäjä: Arto Rautio jäsenet: Kristina Pingoud Mikäli haluat ruveta tekemään konkreet tista työtä koe-eläinten auttamiseksi, ota yhteyttä sen ryhmän vetäjään, jonka ryhmässä haluaisit olla mukana. Töitä riittää kaikille halukkaille. Älä epäröi — tule mukaan.

V A S T IN E SUO M EN K U VALEH D ELLE — Suomen Kuvalehden lukijat ovat var masti nähneet puheenjohtajamme k irjo it taman vastineen erääseen mahasyövän tutkim ista koe-eläinten avulla käsitellee seen juttuun. Koska vastineemme julkais tiin lyhennetyssä ja osittain muutetussa muodossa, laitamme sen nyt tähän koko naisuudessaan. Vastineen on laatinut puheenjohtaja Hanu Luukkainen. Viitaten Suomen Kuvalehdessä n:o 37/78 olleeseen juttuun, joka käsitteli mahasyö vän tutkim ista eläinkokeiden avulla, Koeeläinten suojelu ry haluaa tuoda esiin seuraavat seikat: 1. Eläinkokeet eivät suinkaan ole niin tar peellisia ja välttäm ättöm iä kuin jutussa annetaan ymmärtää. Tosiasiassa noin 90 prosenttia elävillä eläm illä tehtävistä ko keista on turhia; yleensä samat kokeet on jo aikaisemmin tehty jossain muualla tai kokeisiin käytetyt eläimet ovat niin heik kolaatuisia, että koetuloksiin ei voida luottaa tai niillä ei yksinkertaisesti ole mitään käyttöä tai ne o lisi voitu tehdä vaihtoehtomenetelmin. Tutkijat eivät tie tenkään tunnusta tekevänsä turhia kokei ta, mutta käytännössä mikään ei estä niitä tekemästä — ei edes lainsäädäntö. Vaikka asetus eläinten käyttämisestä tie teellisissä kokeissa sallii aiheuttaa koeeläim ille tuskaa vain mikäli se on välttä mätöntä, sillä ei ole mitään merkitystä, koska tu tkija t saavat itse päättää kokei den välttämättömyydestä. 2. Eläinkokeita väitetään yleisesti tarvit tavan ihmiskunnan hyvinvoinnin lisäämi seksi. Tuskin kuitenkaan kosmetiikkaa, kemikalioita, ympäristömyrkkyjä, elintar vikkeiden lisäaineita, aseita..., tuotetaan pelkästään ihmisten onnellisuuden lisää miseksi — voitontavoittelu on varmasti 12

ensisijainen m otiivi. Yhtä lailla itsekkäät pyrkimykset ohjaavat myös usein lääke tieteellistä tutkim usta; taloudellisen edun sijaista tavoitellaan karriääriä. Liian mo nissa väitöskirjoissa on veriset kannet! 3. Onkohan tämänkään tutkim uksen koh dalla koskaan m ie titty vaihtoehtomenetelmien käyttöm ahdollisuuksia? On vai keata uskoa, että juuri tämä tutkim us olisi yksi niistä äärimmäisen harvoista kohteista, joita ei voi suorittaa muutoin kuin elävillä eläim illä. Kysymys on aiheel linen sikälikin, koska dosentti Ilkka Häk kinen valittelee rahapulaa ja koe-eläinten heikkoa saatavuutta. V a ih to e h to m e n e te l-A mäthän ovat yleensä huomattavasti h a l - ^ vempia ja nopeampia kuin eläinkokeet ja mikä tärkeintä — niiden tuloksiin voidaan myös luottaa. Siitä huolimatta, että ju tussa korostetaan koe-eläinten vaikeaa saatavuutta. Suomessa kuolee kuitenkin tänäkin vuonna satoja tuhansia koe-eläimiä tuskallisten eläimkokeiden uhreina. 4. On hämmästyttävää, että "kansainvä listäkin arvostusta” osakseen saanut tu t kija tyytyy käyttämään kokeissaan kadul ta löydettyjä eläimiä. Sekalaisten löytöeläinten käyttö lääketieteellisissä kokeis sa on jo tieteellisestikin “huolestuttavaa sillä koetulosten luotettavuushan riippuu koe-eläinten laadusta, mitä myös eläin kokeiden tekijät itse jatkuvasti korostavat. Näin ollen koe-eläimet pitäisi ehdotto masti kasvattaa laboratorio-olosuhteissa, jo llo in ne olisivat homogeenisiä ja niiden geneettinen tausta tunnettu. Toiseksi löytöeläinten käyttö on myös moraalisesti arveluttavaa; eläimethän ovat ihmisten lemmikkieläim iä, jotka ovat joko karan neet kotoaan tai sitten joutuneet ns. koe- ^ eläinten tukkukauppiaiden va rastam iksi.® ) Entä miten eläinten henkisen ta s a p a in o n ^ ' järkkyminen vaikuttaa koetuloksiin? K oti eläimethän tulevat lähes poikkeuksetta mielenvikaisiksi laboratorio-olosuhteissa. Ainakin kokeneimmat eläintenhoitajat sitä mieltä, että lemmikkieläim et eivät sopeudu laitosoloihin! 5. Se "määrätietoinen negatiivinen k irjo it telu ja kauhumaalailu” , jo lla Ilkka Häkki nen väittää "järkytetyn suuren yleisön suhtautum ista lääketieteellisiin kokeisiin” on o llu t pelkästään niiden tosiasioiden kertomista, jotka olemme saaneet tie toomme. Kaikki karmeimmat tapahtumat ovat edelleen koe-eläinten kidutuslaboratorioden "pääsy kielletty" -kylttien ta kana!

6 . Mikäli Ilkka Häkkinen tarkoittaa

lau seellaan "etupäässä iäkkäämmistä nais henkilöistä koostuva kiihkeä eläinsuojelijajoukko” meitä koe-eläinten su ojelijoi ta, haluan mainita, että Koe-eläinten suo jelu ry:n johtokunnassa ei ole pelkäs tään naisia, keski-ikämme on 26 vuotta, (vanhin 36) ja koostumme hyvin erilaisista am m attiryhm istä joukossamme on mm. tutkija, art-director, sihteeri, eläinlääke tieteen yo, hum.kand., jne.

El K IS S O JA P A LK IN N O IK S I Yhdessä Helsingin eläinsuojeluyhdisksen ja Valtakunnallisen eläinsuojeluliin kanssa olemme lähettäneet Suomen Rotukissayhdistysten K eskusliitolle kir jeen, jossa vastustim m ejyrkästi sen menet telyä asettaa kissoja kilpailujen pal kinnoiksi. Protestoimme asiaa jo ke sällä, kun Suomen Rotukissayhdistyksen alaiset kissankasvattajat Vilja ja Tor-Björn Hägglund olivat luovuttaneet persialaiskissanpennun Muoti + Kauneus lehden julkistamaan ja Noiro Oy:n järjestämään kilpailuun palkinnoksi. Ratkaisuaan mai nitu t kissankasvattajat perustelevat Suo men Rotukissayhdistyksen Keskusliiton lehdessä SRK-sanomissa no 3/1978 seu raavasti: 1. Vastaavissa kilpailuissa on aikaisem min o llu t palkintona hevonen ja häkkilintuja. 2. "H enkilö, joka vaivautua osallistumaan kilpailuun tai ihailemaan kissan kau neutta kauniin m issin seurassa” on osoittanut riittävästi vastuuntuntoi suutta kyetäkseen huolehtimaan kis sasta. 3. "KISSAHAN ON IHMISIÄ VARTEN” . isinnäkin kissan asettamista kilpailui arpajaispalkinnoksi ei voida puolus tella sillä, että voittoina on käytetty myös muita eläimiä. Kaikkien eläimien asetta minen kilpailupalkinnoiksi on yhtä tuo mittavaa. — Eihän yhtä epäkohtaa voida puolustella toisella, molemmat on pois tettava. Toiseksi, jos kissankasvattajat jakele vat kissojaan uusiin koteihin näin löyhin perustein kuin kirjoituksesta käy ilm i, ei ihme, että eläinsuojeluyhdistysten vapaa ehtoiset eläinsuojelutyöntekijät sitten saavat jatkuvasti poim ia kaduilta ja met sistä tällaisia esineen asemaan joutunei ta kertakäyttökissoja. Ainakin pääkaupun kiseudulla jätetään heitteille myös ns. rotukissoja.

Kolmanneksi henkilöt, jotka luovuttavat kissansa kilpailupalkinnoiksi, kokevat kis sat ilm eisesti pelkästään tuotantoväli neiksi. Mikäli kissaa sallitaan pitää tuo tantovälineenä, on olemassa vaara, että toteutetaan kaikenlaisia rotu- ja värisiitoskokeiluja, joiden epäonnistuneet tulokset sitten myydään koe-eläimiksi tai poiste taan käytöstä lopettamalla. Ja nyt Suomen Rotukissayhdistyksen persialaisjaoston järjestämässä "kissakasku-keruukilpailussa" on jälleen persialaiskissanpentu palkintona! Auta meitä tais telemaan tällaista vastuuntunnottom uutta vastaan — lähetä postikortti osoitteella SRK:n johtokunta Susitie 14 A 12 00800 Helsinki 80 ELÄIMEN OTTAMISEN PITÄÄ PERUS TUA HARKINTAAN, EIKÄ SATTUMANVA RAISEEN VOITTOON!

E S ITTEITÄ M A KSU TTA — Johtokuntamme päätöksen mukaisesti yhdistyksemme jäsenet saavat jatkossa kaikkia yhdistyksemm e ju liste ita ja esit teitä ilmaiseksi niin paljon kuin he tarvit sevat. Toivomme tietenkin, että kukaan ei tila isi niitä homehtumaan kotinsa kätköi hin, vaan jakaisi inform aatiota m ahdolli simman paljon. Luonnollisesti voitte va paaehtoisesti maksaa niistä jotakin, jos haluatte. Kaikki kai tietävät miten hirveän ka lliita kaikki painotuotteet ovat.

— Kai huomasitte toim innanjohtajam me lähes sivun kokoisen haastattelun IltaSanomissa. M AAILM ALTA Viimeisten kansainvälisten tietojen mu kaan Amnesty International on lopettanut eläinkokeiden tekemisen. K iitos IAAPEA:n että ne julm at ja tarpeettomat kokeet, joista viime numerossa kerrottiin, saatiin loppumaan.

RAPORTTI KOE-ELÄINTAR HAN LOPETTAMISESTA Otteita Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen eläinsuojeluvalvoja Anja Maskosen päivä kirjasta

koonnut Hanu Luukkainen

Anja Maskonen, joka on m yös Koe-eläinten suojelu ry:n jäse n , tekee arvokasta eläinsuojelutyötä heitteillejätettyjen ja ko dittomien kissojen pelastajana asu in se u dullaan Korson M ikkolanpuistossa. Täm ä työ on mitä suurem m assa määrin ennalta ehkäisevää koe-eläinten suojelutyötä, kuten tämäkin esim erkki osoittaa. 2.10.-78 Tien yli erään talon pihaan juoksi 3-jalkainen kissa. Lähdin kiireesti sen perään tarkistamaan onko se juuri louk kaantunut. Talon pihassa koin kammotta van yllätyksen: talo oli autio, abloy-lukolla ulkoapäin suljettu, sen pihaan oli kyhätty pahvista ja muovista useita suo japaikkoja kissoille, kahden puun väliin oli pingoitettu vanha hetekanpohja, joka oli peitetty pahvin ja muovin kappaleilla, ruokakatoksen alta löytyi 3 kattilaa, joissa oli kuvottavaa harmahtavaa lientä. Koko ympäristö lemusi kaatopaikalle, pihassa kyyhötti 5 kissanpentua ja 2 isoa kissaa, jotka olivat kaikki erittäin arkoja ja nälkiintyneitä. 3.10.-78 Otin välittöm ästi yhteyttä ter veystarkastajaan, joka lupasi kiireellisesti hoitaa asian. — Kissanpennut saatiinkin samana päivänä pois. 7.10.-78 Menin katsomaan m iltä siellä m ökillä nyt näyttää. Kaikki kissojen suojapaikat oli hävitetty ja se 3-jalkainen itki surkeasti nälkäänsä. Laitoin sille uuden pahvilaatikon väliaikaissuojaksi ja annoin ruokaa. 14.10.-78 Menin pyydystämään sitä 3-jalkaista, m utta sitä ei näkynyt. Kahdel ta ohikulkevalta herralta sain kuitenkin tietää mökin entisen asukkaan nimen MIRJA SAIRANEN ja uuden osoitteen. 16.10.-78 Menin jälleen ruokkimaan kissoja m ökille ja tapasln siellä Mirja Sairasen oudoissa puuhissa. Hän kertoi hyvin au liisti kissoistaan mm. että hän oli itse viime talvena ajanut potkukelkalla 3-jalkaiselta kissalta jalan poikki ja että kissa ei muka lainkaan kärsi jalattom uudestaan. Edelleen hän kertoi, että kevät talvella hänellä oli o llu t jopa 19 kissaa, joita hän oli sitten antanut naapurissa asuvalle lääketieteen lisensiaatille vietä väksi sinne "m issä niitä tautia tutkivat” , hän kun oli niitä vienyt sinne aikaisem minkin. Nyt hänellä oli täällä enää 10 kissaa nuo uudet pennut mukaanlukien ja uuteen asuntoonsa hän oli vienyt muka naan 4 kissaa. Hän kertoi nyt tulleensa 14

ANIMALIA

myrkyttämään rotanmyrkyllä nämä jäljelle jääneet ja laittaneensa sitä jo sillan alle. Hän pyysi minua laittamaan sitä sauna rakennuksen ym päristöön. Kieltäydyin jyrkästi m oisesta laittom asta puuhasta ja kielsin häntäkin laittamasta sitä. 17.10.-78 Tapasi n taas Mirja Sairasen entiseltä mökiltään nyt rampa kissa sylis sään. Pyysin saada viedä sen lopetuk seen, m utta hän ei antanut. 19.10.-78 Olin jälleen m ökillä pyydystä- ä mässä kissoja, kun sinne tulivat m y ö s ^ p o liisit, jotka olivat saaneet ilm oituksen laittom asta kissajahdista. Kerroin heille asian oikean laidan ja he auttoivat minua etsimään m ahdollisia pentuja, jo ita epäi lin siellä vielä olevan. Pyysin heitä käymään tarkastamassa ne kissat, jotka Sairanen oli vienyt uuteen asuntoonsa, jonne he myös menivät. 20.10.-78 M irja Sairanen oli kertonut p o liisille niiden neljän kissan olevan naapureiden nälkäisiä kissoja, jo ita hän vain ruokkii. 22.10.-78 Rampa kissa meni loukkuun. Sen lisäksi, että siltä puuttui yksi jalka, sillä oli kaihi m olemmissa silm issä. Eläinlääkäri päästi sen autuaim m ille met sästysmaille. 23.10.-78 P oliisilaitokselta ilm o ite ttiin , ettei yksikään Sairasen naapuri om istanut kissoja ja että kissat olivat ilmestyneet paikalle samaan aikaan kuin Sairanenkin. P o liisit lopettivat myös ne kissat, koska ne olivat yhtä sairaita ja nälkiintyneitä kuin muutkin. 9.11.-78 Löysin metsiköstä kurjassa kunnossa vielä ne kaksi pentua, joita^fe^ aiemmin poliisien kanssa etsimme. Valitettavasti kaikki nämä kissat olivat joko niin villejä tai sairaita, että lopetus oli ainoa m ahdollisuus niiden osalta. Muutoinhan n iille o lisi etsitty uudet vastuuntuntoiset kodit. M utta mikä tär keintä, koe-eläinten tuottam inen saatiin loppumaan tämän laittom an tarhan osal ta. Naapurin kertoman mukaan sitä oli jatkunut yli viisi vuotta. Nyt Mirja Saira nen ei enää saa pitää mitään eläimiä. Hyvä eläinten ystävä, tarkkaile, mitä naapurissasi tapahtuu. Ota ajoissa yh teyttä eläinsuojeluviranom aisiin tai p o lii siin, jos epäilet eläimiä_ rääkättävän toi hoidettavan huonosti. Älä jää odotta maan, että tilanne kehittyy niin karmealle asteelle, kuin edellä on kuvattu.

N U O RET EL Ä IN T E N YS T Ä V Ä T Näin alkuun uudistan heti viime Anlmaliapalstalla olleen pyynnön siltä, että te J u ik k i o sa llistu isitte tämän palstan to i m itta m is e e n . Kuten Kati silloin sanoi, auttaa se eläinsuojelutyötä, yhdistää mei tä kaikkia ja antaa muualla kuin Helsin gissä asuville mahdollisuuden osallistua toimintaam me. Lisäksi itselläni on myös itsekäs syy tähän: Olen juuri aloittanut nuorisoryhmän vetäjän toimen Katin jou duttua luopumaan siitä lehtemme päätoi mittajan tehtävien takia, ja näin ollen olen varsin epävarma näin alkuun. Siksi toivoi sin teidän kaikkien auttavan minua lähet tämällä ehdotuksia tulevasta toim innas tamme. Ja jo tta tämä palsta olisi todella kaikkien nuorten yhteinen, kertokaa kai kista eläim iin liittyvistä kokemuksistanne, niin negatiivisista kuin positiivisista. Ku vat ja piirrokset ovat tietenkin myös ter vetullutta materiaalia. Kaiken aineiston voitte lähettää vaikka toim istoom m e. Paljon on o llut puhetta siltä, miten ne nuoret ketkä eivät voi tu lla kokoukslimm e voisivat osallistua, toimintaam me. Tähän onkin syytä, sillä sanoohan jo sääntöjem me ensimmäinen pykäläkin, että Koeeläinten suojelu ry:n toim ipaikka on koko Suomi. Mitä puuhaa a ktiivisille nuorille siis tarjolla? aikka et voisikaan tulla nuortenryhmän kokouksiin, voit kuitenkin toim ia aatteemme puolesta varsin hyvin. Nimen omainen koe-eläinten suojelutyö tapahtuu kuitenkin kokousten ulkopuolella. Ko koontumisemme onkin lähinnä tiedotta mista ja asioiden selvittäm istä varten. Tietysti olisi mukavaa, jos kaikki voisivat osallistua niihin, m utta koska tämä ei ole m ahdollista täytyy löytää muita teitä. Mutta niistä asioista mitä kokouksissamme on päätetty, saat tiedon tämän palstan kautta tai ottam alla yhteyden toim istoom m e. Eräs hyvä vaihtoehto, jata sinun kan nattaisi kokeilla, on oman eläinsuojelukerhon perustaminen. Caritalla ja Evalla on siitä hyviä kokemuksia, kuten voit

•

todeta, lukiessasi heidän kirjoittam aa selostusta oman kerhonsa vaiheista. Jou kon voimalla saa sanomaa vietyä parem min eteeenpäin, ja onhan mukavampaa toim ia yhdessä muiden eläinystävien kanssa kuin yksin. Esitelmien pitokin on nyt tehokasta ja iskevää, sillä toim istostam m e on saata vissa lainaksi vastavalmistunutta diasar jaa. Valm iita esitelm iä on myös saata vissa. Soittakaa tai kirjoittakaa, niin Sirpa postittaa esitelmätarvikkeet teille. Ja esi telmän pidon yhteydessä kannattaa lait taa vetoomus kiertämään! Näin saatte kaksinkertaisen hyödyn. Tässä hiukan siitä, mitä voidaan tehdä, m utta entä sitten mitä on tehty. Kokouk sia on o llu t 24.10 ja 28.11. Perinteisesti olemme olleet koira- ja kissanäyttelyissä jakamassa esitteitäm m e, sekä nyt uutena asiana olemme keränneet siellä nimiä vetoomukseen. Toim iston remontissa ovat nuoret myös olleet mukana autta massa. Mutta kaikkein suurimman työ määrän aiheutti luonnollisesti nuorillekin ELÄINTEN VIIKKO! Kuten jo elokuussa päätimme, hoiti nuorisoryhmä kirpputorin järjestämisen ja tavaroiden m yynnin. Koko ajan m yyjäis ten ollessa käynnissä, keräsimme nimiä vetoomukseen toim iston ulkopuolella. Vetoomusta on myös kierrätetty kouluis sa, ja sen ovat allekirjoittaneet niin ala luokkalaiset kuin rehtorikin. (Poikkeuksia kin aina valitettavasti löytyy). Eniten kysymyksiä lienee herättänyt tekstissä esiintynyt termi ’’vaihtoehtom enetelmät". Tätä ja m uita koe-eläinten suojeluun liittyviä asioita selvittelivät nuoret niissä lukuisissa esitelm issä, joita he pitivät eläinten viikon aikana. Saimme varmasti paljon uusia jäseniä niiden avulla; niin kiinnostuneita asiastamme o ltiin. Nimiä vetoomukseen kerättiin myös kulkueessamme. Sinne nuorisoryhmäläisiä oli saapunut muualtakin Suomesta, lem m ikkieläim et tietenkin mukanaan. Tällaista on siis puuhailtu ja tullaan puuhailemaan. Tule sinäkin mukaan. Te kemistä riittää kaikille. Terveisin Päivi KER H O TO IM IN TA A Moicca kaikki te, jotka ette voi tulla Koe-eläinten suojelu ry:n nuorisoryhmän kokouksiin. Meillä olisi teille hieman ideoita kerhotoim innasta. Te voisitte perustaa oman eläin- tai luonnonsuojelukerhon. Meidän oma ker

homme sai alkunsa kaksi ja puoli vuotta sitten, ja me ristim m e sen Böölsbyyn luonnonsuojelukerhoksi eli B .L.S.Ktksi. Tällä hetkellä meitä on kuusi jäsentä. Kokouksissamme pidämme eläinsuojeluaiheisia esitelm iä ja tie tokilpailuja sekä käsittelemme lehtiartikkeleita. Toim in taamme kuuluu siivoustalkoot lähim et sissä ja sorsien ja pikkulintujen ruokinta talvella. Keväällä -77 saimme idean pitää kesä teatterin ja aloimm e ahkerasti harjoitella näytelmiä, sketsejä, tansseja ja lauluja. Kesän lopussa koitti viim ein se suuri päivä, jo llo in kesäteatteri oli määrä jär jestää. Se pidettiin erään kerhomme jäsenen luona, ja aherruksemme pääsivät viimein oikeuksiinsa. Päivämme koitui ainakin meille hauskaksi. Väliajalla oli tarjolla kahvia, pullaa, mehua ja kakkua. Järjestimme myös arpajaiset, ja lemmik kieläimemme olivat näytteillä. (MARSU, HIIRI, PAPUKAIJA, HAMSTEREITA, KOI RIA). Y leisökilpailuissa viihtyivät sekä nuoret että vanhat, ja erityisesti säkki-

pillihyppely oli suosittu. Juhlasta kerty neet rahat lähetimme Koe-eläinten suo jelu ry: Ile. Viime syksynä lähetimme kirjeen Es poon puhtaanapitolaitokselle, anoen ros kapönttöjä lähiseudun bussipysäkeille. Viime talven ja kevään ohjelm istoon on kuulunut myös kerhoiltojen ohella Koeeläinten suojelu ry:n inform aatiolappujen levittäminen sekä esitelmien pito kouluis sa. Kesällä -78 kerhomme osti vapaaksi laim inlyödyn, sairaan undulaatin, joka nyt on lääkekuurilla ja asustaa erään jäse nemme luona. Tulevaan toim intaam m e kuuluu mnv retken järjestäminen ja Koe-eläinten s u ^ A jelun nuoristotoim intaan o s a llis tu m in e n ^r Toivottavasti saitte joitakin ideoita kir joituksestam m e ja että TOIMINTANNE TUOTTAISI TULOSTA. Terveisin B.L.S.K Carita & Eva

SUOMEN ELÄINSUOJELU LAINSÄÄNDÄNTÖ — MITÄ SE ON — MITEN SEN PITÄISI OLLA Osa II Hannele Luukkainen A S E T U S E LÄ IN TEN K U L JE T U K S E S T A M O O TTO R IA JO N EU V O ILLA M E TS Ä S T Y S L A K I ASETUKSESTA ELÄINTEN KULJETUKSESTA MOOTTORI AJONEUVOILLA 1 § "Elävien eläinten kuljetus m oottori ajoneuvoilla on järjestettävä siten, ettei eläin vahingoitu eikä joudu a lttiiksi sairastum iselle sekä ettei kuljetuksessa tuoteta eläimelle TARPEETONTA KI PUA JA TUSKAA. Kuljetuksessa on muutoin noudatettava, mitä jäljempänä tässä asetuksessa säädetään paitsi 1) 40 km lyhyem piin.kuljetuksiin 3) sotilaallisiin kuljetuksiin 4) henkilöautolla tai moottoripyörällä tapahtuviin ku lje tu ksiin .”

Asetus kieltää siis vain TARPEETTO-^ MAN kivun ja tuskan tuottam isen e lä ^ fc m ille niitä kuljetettaessa — kivun ta r p e e l^ lisuuden määrää jälleen ihminen, tuskat kokee eläin. Tämä jääkin ainoaksi mää räykseksi, joka koskee 40 km lyhyempiä kuljetuksia tai sotilaallisia tai m oottori pyörällä tapahtuvia kuljetuksia. Kyllä 40 km voi muodostua pitkä ja tuskainen tie n iille eläim ille, jo ita kuljetetaan vastuun tu n n o tto m a s i; lyhyelläkin matkalla eläi met saattavat loukata itsensä heittelehtiessään. lavalla tai sulloutua kuoliaaksi toisten jaloissa. Entä m iksi sotilaalliset kuljetukset on jätetty lainsäädännön ulko puolelle? Tuskin ainakaan rauhan aikana löytyy pakottavia syitä kuljettaa eläimiä vastoin määräyksiä. Erikoista on myös se, että eläimiä ylipäätään sallitaan kul jettaa moottoripyörällä.

2 § "Eläinten kuljetukseen käytettävän ajoneuvon kuormauslavan tulee olla niin vahva, että se kestää eläinten pai non ja että eläimet eivät voi jaloillaan sitä rikkoa.” Ja kuitenkin teurastamoihin tulee jatku vasti karjankuljetusautoja, joiden lavat ovat olleet niin heikkoja, että eläinten sor kat tai kaviot ovat menneet pohjasta läpi ja hankautuneet auton pyöriin tai tien pintaan kuljetuksen aikana. MIKSI? — VALVONTA ON PUUTTEELLISTA. 3 § "Kuorm austilan kaikkien seimien tulee olla sisäpuolelta sileitä.” Ja kuitenkin teurastamoihin tuodaan jatvasti karjaa, jonka kyljet ovat hankauteet verille kuormauslavan sisäpuolelle olevien tukipuiden tms. vuoksi. MIKSI? — VALVONTA ON RIITTÄMÄTÖNTÄ.

•

4 § "Eläintä ei saa kuljettaa yksin omaan kuonorenkaasta sidottuna. M il loin samanaikaisesti muun siteen kans sa käytetään kuonorenkaaseen kiinni tettyä sidettä, tulee jälkimmäisen olla edellistä pitem pi." Ja kuitenkin teurastamoihin tulee karjan kuljetusautoja, joissa eläimet ovat kiinni pelkästään kuonorenkaasta tai kuonorenkaan naru on lyhyempi kuin muu ■kiinni tys. MIKSI? — VALVONTA ON VÄLINPI TÄMÄTÖNTÄ. On eri asia saisiko eläim il le ylipäätään asettaa mitään kuonorenkaita puhumattakaan siitä, että eläimet sidottaisiin niistä kiinni! § "Nautoja, sikoja, lampaita ja vuohia kuljetettaessa tulee lavalla olla riittävästi sopivaa kuiviketta.” Ja kuitenkin teurastamoihin tulee jatku vasti karjankuljetusautoja, joissa karja Jikoaa omissa ulosteissaan. MIKSI? — A ä DÖSTEN RIKKOMISESTA El JOUDU " iN N I . 6

7 § "Häkin, laatikon ja muun vastaavan kuljetuspäällyksen tulee olla riittävän luja. Sen tulee olla siten valm istettu, ilmanvaihto on riittävää, ja niin tilava, että eläin voi vapaasti seistä tai maata ilman vahingoittum isen vaaraa.” Ja kuitenkin esimerkiksi koe-eläimiksi lähetettyjä eläimiä on sullottu um pinai siin laatikoihin siten, että jo tku t ovat kuolleet hapen puutteeseen ja loput ovat jäykistyneet täysin liikuntakyvyttöm iksi. MIKSI? SÄÄDÖKSEN RIKKOJIA El PALJASTETA. 8 § "Eläim et on kuljetusta varten sijo i

tettava siten, että ne eivät purista to i

siaan. Suurilla eläim illä tulee olla sopiva seisomapaikka ja on tällöin erityisesti kiinnitettävä huomiota sii hen, että eläimet eivät vahingoita it seään kuormaustilan se iniin.” Ja kuitenkin teurastamoihin tulee jatku vasti karjaankulketusautoja, joissa eläi met ovat litistyneet joko toistensa väliin tai seiniä vasten. MIKSI? — SÄÄDÖS TEN RIKKOMISESTA El KOIDU MITÄÄN SEURAUKSIA. 9 § "E rilajisia tai huomattavasti erikoi sia eläimiä ei saa kuljettaa samassa ajoneuvossa, ellei niitä ole lajiin ja kokoon nähden sopivilla väliaidoilla tai erotettu om iin ryhm iinsä.” Ja kuitenkin teurastamoihin tulee jatku vasti karjankuljetusautoja, joissa pienem mät eläimet kuten siat ja lampaat ovat polkeutuneet kuoliaiksi isompien eläi mien jaloissa. MITEN SE VOI OLLA MAH DOLLISTA — KOSKA TEURASTAMOT EIVÄT ILMOITA NIISTÄ POLIISILLE. 14 § "Kuljetuksen kestäessä on eläimiä jatkuvasti tarkkailtava. Mikäli ajoneu von kuljettajalla tai muulla kuljetukses sa mukana olevalla henkilöllä ei ole tähän m ahdollisuutta, on kuljettajan vähintään kerran tunnissa keskeytettävä ajo ja varmistauduttava eläinten tilas ta.” Kuinka moni teistä on nähnyt karjankuljetusauton kuljettajan poistuvan hytistään tarkastamaan eläinten tilaa? Kuljettajien aikataulut ja asenteet takaavat sen, että tällaisia tarkastuksia ei liiem m älti tehdä. 17 § "Kuljetuksen aikana on huolehdit tava siitä, etteivät eläimet kärsi kuu muudesta tai kylmyydestä. Kuormaustila on epäedullisten sääsuhteiden valli tessa suojattava peitteellä tai muulla vastaavalle tavalla.” Ja kuitenkin teurastamoihin tulee karjan kuljetusautoja, joissa eläimet ovat jääty neet laitoihin tai lattiaan kiinni. MIKSI... Miten on mahdollista, että karjalle aiheutetaan niin paljon kipua ja tuskaa kuljetuksissa, vaikka asetus antaa niille varsin hyvän suojan? Perimmäinen syy on valvonnan riittäm ättöm yys ja eläinrääk käyksistä saatavat alhaiset tuom iot. Karjankuljetusautojen valvontaa maanteillä tulisi voimakkaasti tehostaa. Samoin teu rastamoiden vastaanottohenkilökunnan pitäisi olla huomattavasti vastuuntuntoi sempia; heidän olisi ilm oitettava p oliisille kuljetuksissa havaitsemansa rikkeet. Ot taen huomioon, että suurin osa karjankuljetusautoista saapuu teurastamolle aamu

yöstä, ei riitä, että teurastamoissa kulje tuksia valvoo pelkästään eläinlääkäri, jon ka työaika alkaa klo 8 . METSÄSTYSLAISTA (vuodelta 1962) 2. Vahlnkoelälnten hävittäminen On hämmästyttävää, että vielä vuonna 1962 lainsäätäjät ovat nähneet monet luonnonvaraiset eläimemme ja kotieläi memme kissan niin vahingollisiksi eläi m iksi, että niiden hävittäm isestä on tehty erilliset pykälät. Paradoksaalista sinänsä, m utta eiköhän ihminen ole maassamme eniten vahinkoa tuottava eläin! 12 § "Karhua, sutta ja ahmaa on, jos on todettu sellaisen eläimen paikkakunnal la oleilevan tai liikkuvan, JOKAISELLA LUPA PYYDYSTÄÄ SELLAISELLAKIN ALUEELLA, jo lla hänellä ei ole oikeutta metsästää tai JOLLA METSÄSTYSTÄ El SAA HARJOITTAA. Metsästysoikeuden haltijan ja maan omistajan tai HALTI JAN LUVATTA älköön kuitenkaan käy tettäkö RAUTOJA tai MUUTA PYYNTILAITETTA eikä MYRKYTETTYÄ SYÖT TIÄ.” Harvinaiset luonnonvaraiset eläimemme ovat lainsuojattom ia kaikkialla, koska laki sallii niitä pyydystää myös alueilla, jo illa metsästys o lisi muutoin kielletty. Lain mukaan niitä saa myös pyydystää äärim mäisen tuskallisin pyydystyskeinoin ku ten rauta-, ansa, ja myrkkypyyntiä käyt täen, jos vain maanomistaja antaa siihen luvan. — Tuskallisten pyydystysmenetelmien käyttö pitäisi saada kielletyksi koko maassa ilman poikkeuksia.

nautinto ja joiden mielestä kissa vähentää oleellisesti heidän saalistaan. Ja kuiten kin samat ihm iset kiroilevat myyrien tuhoja puutarhoissaan ja pyyhkivät rasvaa suupielistään välimerenmaissa nautitun pikkulintuaterian jälkeen. Etupäässä kis sat pyydystävät peltojen pikku jyrsijöitä, jo ista myös ihm iset ovat halukkaita pää semään eroon, harvoin kissa edes saa kiinni tervettä lintua. Missään tapaukses sa kissat eivät kuitenkaan pysty aiheut tamaan lintukannallem m e likimainkaan sellaista tuhoa kuin ihmiset, jotka pyy dystävät niitä miljoonamäärin verkoilla. KISSA ON SIIS TÄYSIN LAINSUOJATON — sen saa tappaa jopa omistajansa pellolta tai metsästä. Niinpä eläinrääk käysten uhreina sitten useimmin ovatkin^ kissat. Ja kuitenkin KISSA ON MITÄ IHANIN KOTIELÄIN JA IHMISTEN LEM MIKKI. K issoille on saatava oikeusturva!

KÄYTTÄÄ SELLAISIA PYYNTILAITTEITA, JOTKA EIVÄT TAPA ELÄINTÄ VÄLITTÖ MÄSTI? 41 § ’’KISSALOUKUN PITO ON SALLIT TU KOKO MAASSA, ei kuitenkaan kah tasataa metriä lähempänä toisen asuintai piharakennusta.” Käytännössä on siis m ahdollista saada kissa kuin kissa satimeen asettamalla loukku syötteineen kissan pihapiiriin. Kissa on todella lainsuojaton. Tällä Pykä lällä ei ole mitään riistanhoidollista mer kitystä kissanvihaajat saavat sen kautta täydet valtuudet tehdä tuhojaan. Kissanloukkujen käyttöoikeus tu lisi antaa pel kästään eläinsuojeluviranom aisille 'ja eläinsuojelutyöntekijöiIle, jo llo in voitai siin välttyä pyydystämästä ihmisten lem mikkejä.

6 . Erinäiset pyyntineuvot ja -tavat

36 § "M etsästystä älköön harjoitettako niin, että siitä on vaaraa ihm isille tai kotieläim ille, eikä myöskään niin, että riistalle tuotetaan TARPEETONTA kär sim ystä.” Jos eläimien pyydystäminen raudoin, ansoin ja myrkyin ei tuota n iille tarpee tonta kärsimystä, niin on ihme. Miten suuri eläinten tuskan pitää olla, että se on lainlaatijoiden mielestä tarpeetonta?

13 § ’’Jos joku on kiertänyt pesässä olevan karhun, voi hän siitä ja kierrok sen tarkemmasta sijaitsem ispaikasta ilm oittaa sen piirin nim ism iehelle, jo n ka alueeseen kierros kuuluu. ÄLKÖÖN KENELLÄKÄÄN MUULLA tämän jäl keen kiertäjän suostum uksetta olko oi keutta TAPPAA KARHUA PESÄÄN eikä sitä sieltä karkoittaa.” Toisin sanoen se, joka on ensimmäisenä löytänyt avuttoman talviuntaan nukkuvan karhun, saa ampua sen vaikka pesänsä suulle. — Eipä ole lainlaatijat jättäneet karhulle minkäänlaisia hengissäpysymisen mahdollisuuksia. 16 § ’’KISSAN JOKA TAVATAAN IR RALLAAN MUUALLA KUIN OMISTA JAN PIHAMAALLA TAI PUUTARHAS SA, SAA TAPPAA.” Metsästyslaki on ilm eisesti sellaisten henkilöiden tekemä, jo ille tappaminen on

TAPPAA TAI ELÄVÄNÄ PYYDYSTÄÄ, MUUTOIN KIELLETYIN PYYNTITAVOIN TAI -VÄLINEINKIN, RAUHOITETTUJA RIISTAELÄIMIÄ sekä ottaa sellaisten pesiä, munia ja poikasia. Lupa, jota tässä tarkoitetaan, voidaan antaa myös riistan pyydystämiseen sen vapauteen päästämistä varten tai sen pyydystäm i seen hoitoa ja lisäämistä varten ju lk i sessa eläintarhassa taikka TALOUDEL LISESSA TARKOITUKSESSA PERUS TETUSSA YKSITYISESSÄ TARHASSA.” Siis jälleen tarkoitus pyhittää keinot. Jos vain löytyy sopiva tarkoitus, voidaan luonnonvaraisia rauhoitettuja etäimiä tap paa ja pyydystää m inkälaisilla keinoilla tahansa. Törkeintä asiassa on se, että fiiitä r voidaan pyydystää kyseenalaisilla menetelmillä myös tarhoihin pyydystä m istä varten. Entä m itä ovat nuo ’’talou dellisessa tarkoituksessa perustetut yksi tyiset tarhat? Eivätkö kaikki tarhat ole kaan perustettu pelkästään eläinten hy vinvoinnin lisäämiseksi? Entä miten on m ahdollista säilyttää riistakantaa tappa malla?

• 4. Riistakannan säilyttäm inen ja metsästysajat 31 § "TIETEELLISTÄ TAI MUUTA HY VÄKSYTTÄVÄÄ TARKOITUSTA VAR TEN VOIDAAN ANTAA LUPA metsäs tysoikeuden haltijan suostum uksella

37 § "V iritettyjä pyyntilaitteita, jotka eivät heti tapa otusta, on käytävä koke massa ainakin kerran vuorokaudessa.” autoihin tai ansaan kiinni jääneelle eläilelle jokainen hetki on tuskan hetki, puhumattakaan kokonaisesta vuorokau desta. Ja jos huono ilma sattuu, niin tuskinpa pyyntim iehet vaivautuvat ansojaan kokemaan. Joskus satimeen jääneet eläimet saattavat purra kiinnijääneen kälänsä poikki vapautuakseen hirvittävästä tuskasta. Usein myös kuolema vapauttaa ne paleltumisen tai nälkäännääntymisen muodossa ennenkuin metsämies ehtii paikalle. On myös sattunut niin, että rautoihin on jäänyt viim eisillään ollut kettu, joka joutui synnyttämään poika sensa pelkälle hangelle. Epätoivoissaan se oli sitten kiskonut lähes kaikki karvan sa irti poikastensa suojaksi ennen menehtymistään. ONKO IHMISELLÄ OIKEUS

Selvitykselläni ’’Suomen eläinsuojelulainsäädäntö — mitä se on — miten sen pitäisi olla” , josta ensimmäinen osa julkaistiin lehtemme viime numerossa, olen pyrkinyt osoittamaan eläinsuojelulainsäädäntömme epäkohtia ja puutteita. Lähtiessäni tätä urakkaa tekemään en osannut kuvitellakaan, että eläinsuojelulainsäädäntömme on todella näin huo nossa jamassa; käytännössähän se ei anna eläim ille minkäänlaista suojaa. Itse asiassa näyttää siltä, että sillä on pikem minkin pyritty suojaamaan ihm isiä eläi m iltä kuin päinvastoin. Ja kuitekin eläinSUOJELUIain pitäisi SUOJELLA KAIKKIA ELÄIMIÄ KAIKISSA OLOSUHTEISSA! Meidän on siis tehtävä kaikkemme, jotta saisimme eläim ille edes alkeellisen oi keusturvan. Puhukaa asiasta kaikille ja kerätkää nimiä vetoomukseen — se on eläinten pelastus.

PROTESTI KANADAN HYLKEENPYYNTIÄ VASTAAN Kanadassa surmataan vuosittain raa’alla tavalla tuhansia hylkeenpoikasia. Tämä teurastus kuohuttaa mieliä ympäri maail man. Eri maissa ihm iset ovat protestoineet voimakkaasti poikasten tappam ista vas taan. Tunnetuin henkilö lienee B irgitte Bardot, joka on henkilökohtaisesti koonnut tu hansia ihm isiä aktiiviseen protestointlin. Hylkeenpoikasten joukkoteurastusta ei kukaan elänsuojelija voi hyväksyä. Tule mukaan protestiin. Lähetä oheinen teksti, joka on osoitettu Kanadan pääministe rille kortilla tai kirjeiste Kanadaan. Kerää lisää allekirjoittajia.

To Prime M inister Mr. P.E. Trudeau, Ottawa, Canada. Sir, I/W e protest against the cruel plundering of the seal-nurseries. All animals subject of hunting should be protected during the breeding-season. — We think the seals have suffered long enough and therefore ask the Canadian Government to stop the yearly slaughter of seal-pups which takes place in Canadian waters mainly by Canadian and Norwegian sealers. Sincerely Teksti suomeksi: Arvoisa herra, M inä/M e vastustamme hyljepesueiden julmaa ryöstämistä. Kaikkia metsästyk sen kohteiksi joutuvia eläimiä tulee suo jella niiden synnytysaikana. — M inun/ Meidän m ielestäni/m ielestäm m e hylkeet ovat jo kärsineet riittävän kauan ja siksi pyydän/pyydäm me Kanadan hallitusta lo pettamaan vuosittaisen hylkeenpoikasten teurastuksen, joka tapahtuu Kanadan aluevesillä pääasiassa kanadalaisten ja norjalaisten metsästäjien toimesta. översättning: Jag/V i protesterar emot det grymma skövtandet av kolonierna med sälkutar. Alla djur som jagas bör vara fridlysta under regenerationstiden. Jag/V i anser att sälarna lid it länge nog och vi anmodar Kanadas regering att stoppa den ärliga 20

slakten pä sälkutar, vilken försiggär pä Kanadas kuster och vilken utförs huvudsakligen av kanadensare och norrmän. Postitusosoite/adressen: Prime M inister P.E. Trudeau O ffice of Prime M inister Ottawa, Canada K1A OA2 ILM O ITU SP Ä Ä LLIK Ö N T E R V E IS E T Lukijat ovat varmaan huomanneet, että tänä vuonna jäsenlehti on saanut uuden "viranhaltijan” , ilm oituspäällikön. Ilm oitustulojen hankintaan on kiin n ite t ty huomiota siksi, että lehden te k e m in e n ^vie yhdistyksen saamista jäsenm aksuista^® yli puolet. Painatuskustannuksia on s iis ^ ^ pakko yrittää peittää lisätuloilla. Ilm oitustu lo t ovat eräs keino hankkia lisää rahaa lehden kustannuksiin. Toistaiseksi ilm oitushankinta on ollut verraten vaatimatonta. Tähän on pää asiassa kaksi syytä. Ensimmäinen on se, että lehtemme levikki on melkoisen pieni. 5000 kappaleen painos ei juurikaan innos ta suurempia ilm o itta jia ostamaan palsta tilaa. Lisäksi lehden luonne kiinnostaa vain pientä oSaa m ainostajista. Toinen syy, myöntää täytyy, on itse ilm oituspäällikkö, joka tällä hetkellä on toisaalla niin työ lliste tty, ettei aikaa ole liiennyt riittä västi tämän tehtävän hoitamiseen. Paran nus asiaan on luvassa heti ensi vuoden alussa, jo llo in voin paneutua ilm oitushankintaan aivan uusin mahdollisuuksin. Mitä yksityinen jäsen voi tehdä ilm oitushankinnan edistämiseksi? Liikuttaako tämä asia häntä lainkaan? Liikuttaapa hyvinkin, sillä tällainen jäsenlehti on erin omainen tapa hankkia tai myydä jotain. Tuskin mitenkään muuten voi ilm oittaa myytävästään tai ostohankkeistaan 5 0 0 0 ^ ^ talouteen 25 markalla, joka on p ie n im m ä r^ ^ ilm oituksem m e hinta. Lehden sivu on jaettu kahteentoista 3 x 6 cm:n osaan. Näitä osia yhdistämällä voidaan vapaasti m uotoilla halutun kokoi nen ilm oitus. Esim. 6 x 6 cm:n kokoinen ilm oitus maksaa 50 mk. Lehteä voi avustaa myös toim im alla lehden "ali-ilm oitushankkijana” tiedustemalla ilm oituksia tu tu ilta tai lähiseuduilla olevilta liikeyrityksiltä ja yhteisöiltä. Kannattaa muistaa, että lehden levikis tä noin 3000 kpl. menee Suur-Helsingin seudulle. Ilm oituksiin ja ilm oitushankintaan vas taaviin tiedusteluihin vastaa ilm oituspäällikkö Arto Rautio, Rasinkatu 10 D 91, 01360 Vantaa 36, puh. 90-8747242

POIMITTUA Koonnut Sirpa Ikävalko T A A S H IR V IEN JO U K K O T E U R A S T U S A LK O I Olen ihmeissäni katsellut sanomalehtiä, joissa myös tänä syksynä kerrotaan, kovin ihannoivaan sävyyn, metsäsjien lukuisista hirvikaadoista. Näiden kirjoi tusten vastapainoksi haluan sanoa oman m ielipiteeni asiasta. On ymmärrettävää, että hirvikannan niin suuresti kasvaessa, niitä on jollakin avalla vähennettävä. Aiheuttavathan hir^ t tuhoja vilje lyksille ja ovat vaarana “ iikenteelle. il Syy, miksi näin tapahtuu on ruoan ja elintilojen väheneminen met sistä. Vihatessaan ns. villipetoja ja himoitessaan niiden nahkoja, ihminen on tuhon nut hirvikannan luonnolliset kurissapitäjät. Tästä johtuen joudutaan joka syksy myöntämään yhä enemmän lupia hirvien vähentämiseksi. Näinollen m etsästystyksestä, joka ennen turvasi ihmisen elin ehdon, on nykyisin tu llu t kansanhuvia. Tämä huvi on tappamista, eikä mielestäni tappaminen saisi olla mitään huvia. M yöskin metsästäjien tiedot ja taidot tulevat kyseenalaisiksi, heidän synmuslessaan mitä kum m allisim pia kohteita hirvi nä. Koska on jouduttu tilanteeseen, hirvien lisääntyessä. Katsoisin, että mielekkääm pää nykyiseen käytäntöön nähden olisi perustaa virkoja, joiden puitteissa hirvien vähentäminen tapahtuisi. Tämän tehtävän saisivat vain todella am m attitaitoiset amjujat ja heidän amm attitaitoaan tu lisi vuo sittain testata. ^ Tämän toteuduttua; luontoa ja eläimiä B k a s ta v a t ihmiset voisivat tehdä syksyi siä retkiään m etsiin, ilman, että heidän tarvitsi pelätä henkensä puolesta.

UUTTA TIETO A E L Ä IN K O K E IS T A JA K O E-E LÄ IM IST Ä Tampereen koe-eläinten suojelu r.y. on julkaissut 64-sivuisen kirjasen "Eläinko keet ja koe-eläinten suojelu — kirjoituksia koe-eläinten suojelun periaatteista ja koeeläintoiminnan laajuudesta Suo m essa ja m uualla”. Kirjanen sisältää tiivistä asiatietoa mm. koe-eläinten käyttöön liittyvästä etiikasta sekä koe-eläintoim innasta ja koe-eläinten käyttöä koskevasta lainsäädännöstä Suo messa ja muualla. Kirjanen sisältää myös lukuisia kuvauksia eläinkokeista sekä

kuvauksia kahdesta koe-eläinhuoneistosta. Kirjaseen on valittu artikkelit myös tehotuotannosta ja kodittom ien kissojen suojelutyöstä Tampereella. Eräät kirjasen sisältämät artikkelit on aiemmin julkaistu myös tässä lehdessä. Kirjasta voi tilata rva. Hely Vikm anilta, Laurinahonkatu 5, 33420 Tampere 42, puh. 931-443886 hintaan kolme (3) m k./ kpl. + postikulut. Lähetykset toim itetaan postiennakolla. TARRAT Jäsenlehtemme numerossa 3/78 oli ilm oi tus tarroista, jo lta voi tilata toim istosta. Nämä kyseiset tarrat ovat lehdessä o llei den tarrojen kokoisia ja niitä on aina neljä yhdellä arkilla. Tarroista emme peri maksua, koska ne on tarkoitettu inform aation levittämiseksi, kuten kaikki muutkin esitteemme. Tarroja El SAA liim ata busseihin, bus sipysäkkien roskalaatikoihin eikä näiden läheisyydessä oleviin pylväisiin. Mutta muuten toivoisim m e niitä käytettävän m ahdollsimman paljon ja näkyvästi.

OIKAISU Viime numerossa INFO-palstalla kerrottiin, että Pohjoismaiden neuvosto on käsitellyt kokouksessaan yhdistyksemme tekemää aloitetta eläinkokeiden rajoittam isesta Pohjoismaissa. Oikaisuna kerrottakoon, että varsinai sen ehdotuksen asian käsittelemiseksi Pohjoismaiden neuvostossa tekivät suo malaiset kansanedustajat Sinikka Karhuvaara, Tellervo K oivisto ja Bror Lillqvist ja että ainoastaan aloite asian esittäm iseksi oli lähtöisin yhdistyksestä. Jäsenehdotuksen allekirjo ittivat paitsi ylläm ainitut Suomen edustajat myös Ulla Ekelund ja Bertil Jonasson Ruotsista sekä Astrid Gjertsen Norjasta. Se tosiasia, että kaikki tässä m ainitut kansanedustajat ovat sekä kotimaissaan* että pohjoism aisissa yhteyksissä tunnet tuja p oliitikkoja antaa jäsenehdotuksille erityistä pontta ja painoa. VETO O M U S Johtokunnan tekemän päätöksen mukai sesti nimiä vettomukseen kerätään vielä koko kevättalven. Vetoom uslistojen tulee olla yhdistyksen toim istossa viimeistään 31.3.1979 mennessä. Vetoomus vaatimuksineen luovutetaan eduskunnalle kevään eläinsuojelupäivänä, 24.4.79. ' Palaamme asiaan tarkemmin lehden seuraavassa numerossa. 21

LAHJOITUKSIA I. Björklund H. Söderström A. Somersalo Suomen Luotonantajayhdistyksen henkilökunta I. Fanger I.B.M. Alftan T.*Äyräväinen Tankmar Horn H. Hotinen

140,— 50,— 1 0 0 ,— 87,— 150,— 300,— 5 0 ,1 0 0 0 ,— 1 0 0 ,—

ainaisjäsen M. Murto H. Lilius

Säätiö A-A. Soininen

300,— 3 0 0 ,-

100 , —

VASTUSTA TUSKALLISIA ELÄINKOKEITA UNDERSTÖD VÄRT ARBETE — OSTA TUOTTEITAMME — KÖP VÄRA VAROR T-PAITA*, valk., vihreä painatus koko L, M ja S kpl ä 20 mk OLKALAUKKU", valk. lappisatiinia, vihr. painatus

............... kpl

ä 15

TARRA*, säänkestävä, halkaisija n. 1 0 sm

............... kpl

............... kP‘ s*

ä 19

KUULAKÄRKIKYNÄ — KULPENNA Kpl yhdistyksen nimi + puh.................................................. ............... st

ADRESSI — ADRESSER yhdistyksentunnus, silkkipunostupsut m. föreningsemblemet & silkessnodd

ä 10

YHDISTYSMERKKI — FÖRENINGSMÄRKET hopeinen risti, jossa on eläinryhmä kohokuviona vihr. emalipohjalla korsformat, i Silver & grön emalj

kpl ............... st

KIRJEENSULKIJ AM ERKIT - BREVMÄRKEN — "stoppa plägsamma djurförsök" (35 st/ark ) arkki ä 3,50 mk — yhdistyksen tunnus valko/vihr. (15 kpl/arkki) ... , . , n . — föreningsemblemet grönt/vitt (15 st/ark ) .................. arKKi a i.o u mK KORTTEJA — KORT — punaisia postikortteja, P. Fransiskus kpl — kirjekortteja kuorineen, yhd. tunnus kpl — brevkort m.kuvert, föreningsemblemet................................... st

mk .

Ä 20

*:11ä merkityissä tuotteissa on seuraava painatus T-SKJORTOR & AXELVÄSKOR av tyg i vitt/g rö n t bäda m.föreningsnamnet pä fi. & sv. —

varastossa vielä vanhoja T-PAITOJA, koko M — T-SKJORTOR, storl. M föreningsnamnet pä fi. & sv.

um».,. ¿ ' ' V

„ %

kp| st

Nimi N a m n ............................................................................................................................... Osoite Adress

...........................................................................................................................

Tilaukset lähetetään yhdistyksen toim istoon, Mannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25 ja maksetaan tilauksen mukana seuraavalla tilillepanokortilla yhdistykseen Postisäästöpankin tilille 7 vrk:n kuluessa tavaralähetyksen saapumisesta. — Eläinten Oikeuksien Julistuksia (vihr. painatus) sekä julistettamm e Lue Tunne Tue (valk. pun. musta painatus) maksutta toimistostamme. Postimaksun 1 mk voi lähettää postimerkkinä tilauksen yhteydessä. kpl Kirjoita selvästi, mieluiten tekstaten. Kiitos! Sänd beställn. tili kansliet Mannerheimv. 67, Hfors 25. Betala Inom 7 dagar efter mottaget PG-kravkort.

TULE JÄSENEKSI AUTAT ELÄIMIÄ *vV*«#J5fc

\r .