Koe-eläinten suojelu 1/1979 by Animalia ry

1 . vuosikerta

Vastaava toim ittaja Katriina Heinonen Hämeentie 36 B 45, 00530 Helsinki 53 puh. 90-715708

Katriina Heinonen vastaava to im itta ja

KO E-ELÄINTEN SU O JELU 1/79 FÖ RSÖ KSD JU REN S VÄRN TIEDOTUSLEHTI — INFORMATIONSBLAD

Toimituksessa Sirpa Ikävalko Leena-Kaarina Kaunonen Hanu Luukkainen Arto Rautio Päivi Viinikainen

Puheenjohtaja Hanu Luukkainen Siltavoudintie 7 C 22 00640 Helsinki 64 puh. 90-724054

Maksut SYP: 2000-181-30838-31 PSP: 435 490-1, jäsenmaksut ja tilaukset

Sihteeri Helfrid Lehtinen Luuvankuja 3 02620 Espoo 62 puh. 90-590182

Säätiö KOP: 12794-13841

Toiminnanjohtaja Sirpa Ikävalko

PÄÄKIRJOITUS

Jäsenmaksu mk 2 0 /vuosi mk 400/ainaisjäsen Toim iston osoite Mannerheimintie 67 00250 Helsinki 25 puh. 90-410725 avoinna ma-pe klo 12—16 HUOM: Älkää unohtako il moittaa toim istoon nimen tai osoitteenm uutosta

HUUMEITA LEIJONAN PENNUILLE

KOIRIA KOE-ELÄIMIKSI

Eräänä päivänä sain puhelun juuri Kanarlan-saarilta lom am atkalta palaneelta rouvalta. Hän oli erittäin tuo h tu n u t es panjalaisten välinpitäm ättöm yydestä eläim iä kohtaan, eikä syyttä, s illä onhan kaikkien tiedossa Espanjan p rim itiivisyys eläim iin kohdistuvassa ajattelussa. Asia m inkä tähden puhelun sain, koski apinoita ja leijonanpentuja, jo ita ns. ham pparit kuljettavat mukanaan, ja tu ris tit maksua vastaan noin 30 mk, saavat va lokuvata itsensä näiden eläinten kanssa. Rouva, espanjankielen taitoisena, o li il m aissut paheksuntansa näille eläinten kanssa k u lk ijo ille , ja saanut vastaansa valtavan haukkum isryöpyn. M yöskin hän oli ihm etellyt kovin, eläinten ilm eistä nuutuneisuutta. Kyselyiden perusteella kävi ilm i, että leijonanpennuille annetaan huum epiikkejä ja apino ille juotetaan o lu t ta, jo tta n iitä o lisi helpom pi käsitellä. Leijonanpennut olivat aivan pieniä ja e rit täin huonokuntoisia. Niiden tärykalvot oli puhkottu, koska näin menetellen n iitä voi kuljettaa mukana m eluisissa diskoissa. M ielestäni jokaisen eläintenystävän o lisi kieltäydyttävä menemästä Espanjaan, niin kauan kuin siellä sallitaan härkätaistelut ja edelläkerrottu luonnonvaraisten eläinten kiusaam inen. M yöskin voimme kaikki osaltam m e viedä näistä epäkoh dista tie to a eteenpäin, s illä m atkatoim is tojen esitteissä ei n iistä varmasti kerrota.

Oulun lähellä on eräs koiratarha, joka o t taa huostaansa ko ditto m ia koiria. He pi tävät näitä hallussaan jonkin aikaa ja jos om istajaa ei löydy, niin koirat lopetetaan. Tam m ikuussa he olivat saaneet puhelin soiton ja tämä so itta ja sanoi maksavansa ko irista hyvän hinnan, jos koiratarhan pi täjät m yisivät koirat hänelle, sen sijaan, että lopettaisivat ne. Koiratarhan pitäjä tie du steli, että m istä oikein oli kysym ys, ja so itta ja sanoi tarvitsevansa koiria koee läim iksi, koska n iistä o li kova pula. Tä män kuultuaan koiratarhan om istaja suuttui ja sanoi so itta ja lle , että täm ä oli nyt ottanut yhteyttä aivan väärään henki löön, häneltä ei varmasti lähtisi yhtään koiraa koe-eläim eksi. Tämän kuultuaan soittaja lopetti puhelun, eikä koiratarhan pitäjä tiennyt kuka so itta ja o li, kosta tä mä ei e site llyt itseään. Jos kysym yksessä o lisi o llu t toisenlainen henkilö, niin taas o lisi mennyt paljon ko i ria koe-eläinlaboratorioon. Kyllä varmasti tällätavalla koiria meneekin laboratorioi hin, kun ihm iset haluavat ’’auttaa lääke tie de ttä ” tai tekevät sen pelkästään rahan ansaitsem iseksi, eläinparkojen kärsim yk sistä piittaam atta.

Uskoa koe-eläinten suojeluun Päättynyt toim intakausi o s o itti monessa suhteessa koe-eläinten suojelutoim innan ..Jälleen voim istuneen, tehostuneen ja mo nipuolistuneen. Yhä useammat haluavat antaa aktiivisen panoksensa taisteluun koe-eläinten kär sim ysten poistam iseksi. Tämä myös nä kyy: julkinen sana ja jo tk u t tu tk ija tk in ei vät enää sivuuta meitä ja pyrkim yksiäm me ynseästi. Koe-eläinten puuttee llisista o loista ja kärsim yksistä puhuvia kuunnel laan, halutaan tietää lisää, otetaan kan taa. Se luo uskoa koe-eläinten suojeluun maassamme. Vähitellen, kovalla työ llä saavutetut edistysaskeleet tuovat tu lo s ta. Tämä vuosi on erityisen tärkeä. Eräs päätavoitteemme, eläinsuojelulainsää dännön nykyaikaistam inen on kuluvan

vuoden keskeisin toim intatavoitteem m e. Nim ienkeruukam panja eläinten oikeuk sien puolesta vauhdittaa toivottavasti lain uudistam ista, herättää päättäjät näke mään, että koe-eläinten suojelu r.y. ei ole ’’tätien kerho” , kuten on väitetty. Tuhan net ja taas tuhannet nim et ovat konkreet tinen o soitus siitä, että olemme to s is samme ja vakavalla asialla. Toisaalla tässä lehdessä h allitu s kutsuu koolle vuotuisen päättävän kokouksem me. On tärkeää, että m ahdollisim m an moni o sallistuu päätöksiin, jo illa luodaan pohjaa yhdistyksen tulevaa toim in taa var ten. Tule mukaan vaikuttamaan ja päättä mään!

Tillit tili skyddandet av försöksdjur Det avslutade verksamhetsäret gav i mänga avseenden bevis över att skydd andet av försöksdjur ytterligare in te n s ifi erais och b livit m àngsidigare. A lit fier vill ge en aktiv insats i kam pen för att lindra försöksdjurens lidande. Detta kan man ocksá se i massmedia och ocksä endel forskare förbiser inte mera lik g iltig t vära strävanden. Man lyssnar pä dem, som talar om försöksdjurens däliga förhällanden och lindanden, man v ill veta mera, ta stànd i saken. A lit detta ger tillit till skyddandet av försöksdjuren i vàrt land. Smàningom ger de med hàrt arbete vunna framstegen résultat. Detta àr âr speciellt v ik tig t. Ett av vára huvudmálsättningar, att fá d ju rskydd sla g stift-

nlngen förenlig med dagens krav är det centralaste fö r àrets verksamhet. Vi hoppas, att nam ninsam lingen fö r djurens rättigheter skall stim ulera t ili förnyandet av lagen, väcka beslutsfattarna att se att Försöksdjurens värn r.f. inte är en ’’tanternas förening” liksom man ofta framh á llit. Tusen och tusen namn är ett konkret bevis för att vi menar allvar och att vàr sak är viktig. I detta nummer av tidningen sammankallar styrelsen medlemmarna tili ärsmötet. Det är v ik tig t att sá mänga som m ö jlig t deltar i beslutsfattandet med vars hjälp vi skapar gründen fö r föreningens fortsatta verksamhet. Korn med fö r att päverka och göra beslut! Katriina Heinonen ansvarig redaktör

Vuosikokous

Ärsmöte

Koe-eläintien suojelu-Försöksdjurens r.y:n sääntömääräinen vuosikokous pide tään lauantaina, maaliskuun 31 päivänä 1979 alkaen klo 12.00 Pohjois-Pohjalalsen osakunnan tiloissa Ostrobotnialla, Töölönkatu 3 A, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöm ääräi set vuosi kokousasiat. HUOM. Äänestyksiä varten tarkistetaan läsnäolevien jäsenyys yh d istyk sessä. Sitä varten jäsenten tulee ottaa mukaan tosite m aksetusta jäsenm aksusta vuodelle 1979. Kaikki jäsenet ja myös muu yleisö ovat sydäm ellisesti tervetulleita!

Koe-eläinten suojelu-Försöksdjurens värn r.f:s stadgeenliga ärsmöte hälls Lördagen den 31 mars 1979 kl. 12.00 pä Ostrobotnia, Tölögatan 3 A, Helsingfors. Pä m ötet behandlas de stadgeenliga ärsmötesärendena. OBS. P.G.a. röstning kommer vi att granska de närvarandes medlemskap i föreningen. Vi ber alla medlemmar ta med sig verifikat över betald m edlem savgift för är 1979. A lla medlemmar och övriga intresserade är h jä rtlig t välkomna. Styrelsen

H allitus

Ehdotus vuodelta 1978 koe-eläinten suojelu r.y .— försöksdjurens värn r.f. toimintakertomukseksi Johtokunta kokoontui yhteensä 11 kertaa Johtokunnan jäsenet, varsinaiset: osallistum inen kok. 11 kertaa Hannele Luukkainen p uh.joht. 10 ” Leena-Kaarina Kaunonen varapuh.joht. 10 ” Helfrid Lehtinen sihteeri 10 ” Leena-Kaarina Kaunonen kassanhoitaja Katriina Heinonen Marja Jussila Tim o Peltonen Kristina Pingoud Arto Rautio Päivi V iinikainen

7 8 2 6 8 9

” ” ” ” ” ”

Varajäsenet: O ili Gylden Anu Halme Raili Vesanen

3 1 9

” ” ”

Ylimääräinen jäsen: Sirpa Ikävalko Voimme pitää kulunutta vuotta varsin merkittävänä yhdistyksen toim innan kan nalta. V altakunnallisella Eläinten V iikolla käynnistim m e nimienkeräyskampanjan vetoomukseen eläinsuojelulainsäädän nön uudistam iseksi ja eläinrääkkäysten lopettam iseksi, jota voidaan luonnehtia vuoden suurtapahtum aksi eläinsuojelurintam alla. Tämä nim ienkeräyskam panja jatkuu 31.03.1979 saakka. Vetoomuksen vaatim uksineen luovutamme eduskunnal

antavat kukin toim innastaan erillisen ra portin. Jäsenkehitys vuoden aikana on o llu t k ii tettävä. Jäsenmäärä 31.12.78 oli n. 4000 kun se vastaavasti edellisenä vuonna oli n. 3500. Jos taas menemme ajassa vielä enem män taaksepäin näyttää vastaava luku seuraavalta: Vuoden 1976 lopussa Vuoden 1975 lopussa Vuoden 1974 lopussa

2642 jäsentä 1892 jäsentä 1030 jäsentä

Tästä voim m e nähdä, että jäsenmääräm me on neljän vuoden aikana m oninker taistu n ut verrattuna e dellisiin vuosiin. ^ .S u u r in osa uusista jäsenistäm m e on nuo^ f , j a . Tämä ilahduttaa m eitä aivan e rity i sesti, koska työm m e onnistum inen vaatii ennenkaikkea asenteiden m uutoksia yh teiskunnassam m e. Se, että nuoriso on lähtenyt runsaslukuisesti mukaan aja maan eläinten oikeuksia antaa aiheen olettaa, että olemme ehkä pystyneet jo hiukan muuttamaan asenteita tässä asiassa ja antaa m eille toivoa siitä , että jonakin päivänä eläinkokeita ei enää suo riteta. Tämä on se päämäärä, johon py rimme yhdistyksem m e toim innalla.

malla e.m . la itoskohtaisia to im ik u n tia .” Eläinsuojelulainsäädännön ym pärillä on siis sekä kotim aassa että ulkom ailla ja t kuvasti toim intaa. KOKOUKSET Yhdistyksen sääntömääräinen vuosiko kous p id e ttiin 31.03.1978 Helsingissä. Kokouksessa kä siteltiin ainoastan vuosikokousasioita. Toinen yhdistyksen yleis kokous, Franciskuskokous, p id e ttiin 06.10.1978 niinikään Helsingissä. Tämä kokous liitty i tänävuonna ehkä entistä t ii viim m in Valtakunnalliseen Eläinten V iik koon 02— 08.10.1978, jonka aikana järjes tim m e m onenlaista toim intaa. Mm. nuo risoryhmän jäsenet pitivät esitelm iä koeeläim istä ja eläinkokeista sekä kouluissa että harrastustoim innan piirissä.

n nn

POHJOISMAIDEN NEUVOSTO Suomalaiset kansanedustajat Sinikka Karhuvaara, Tellervo K oivisto ja Bror L illqvist tekivät Pohjoism aiden Neuvostolle aloitteen eläinkokeiden rajoittam isesta Pohjoism aissa. Asia kä siteltiin P ohjois maiden Neuvoston kokouksessa, jossa se lähetettiin lausuntokierrokselle PN:n J ä s e n m a id e n a.o. a s ia n tu n tijo ille (la ito k sille ja jä rjestöille). SUOMEN EDUSKUNTA

”

le IAAPEA:n julistam ana Kansainvälisenä Koe-eläinten päivänä 24.04.1979. Yhdistyksen toim innan painopisteitä o li vat tie dotustoim innan tehostam inen ja eläinsuojelulainsäädännön uudistam isen vauhdittam inen. Toim inta on pääasiassa tapahtunut johtokunnan alaisissa to im in taryhm issä, jossa kussakin vetäjänä to i m ii yksi johtokunnan jäsen. Nämä to i m intaryhm ät: 1. Tietoryhm ä 2. Inforyhm ä 3. Nuorisoryhm ä ja 4. O piskelijaryhm ä

Kansanedustaja Jutta Z illia cus on 30 pnä marraskuuta 1978 päivätyllä kirjeellään kääntynyt eduskunnan puhemiehen puo leen. Tässä kirjeessään hän kysyy, m ihin toim e np ite isiin H allitus aikoo ryhtyä, jo t ta Suomessa aikaansaataisiin ankarampi eläinkokeita koskeva lainsäädäntö. Maaja m etsätalousm inisteri Virolainen on 29 pnä jo u lukuuta 1978 päivätyssä vastauk sessaan tuonut esille seuraavan h a llitu k sen kannan asiassa: ’’H allitus katsoo, et tä on seurattava lainsäädännön ke h itty m istä e rityise sti pohjoism aissa ja selvi tettävä eläinkokeiden korvaamista m uilla m enetelm illä sekä tutkitta va m ahdolli suuksia lisätä valvontaresursseja ja muu toinkin tehostaa valvontaa mm. perusta

VALTAKUNNALLINEN ELÄINTEN VIIKKO Tämän viikon eräänä näkyvimpänä tapah tum ana voidaan varmasti pitää kulkuetta Eläinten Oikeuksien puolesta 07.10.78. Tällöin käynnistim m e nimienkeräyksen vetoomukseemme. Viikon aikana järjestim m e myös kirpputorim yyjäiset toim istossam m e, jonka aika na keräsimme nim iä vetoomukseen niin toim isto n sisä- kuin ulkopuolellakin. Yhdistyksem m e o sa llistu i myös kulkuee seen eläinten ja kasvien puolesta keväällä -78.

KANSAINVÄLISET YHTEYDET Yhdistyksen puheenjohtaja Hannele Luukkainen o s a llistu i IAAPEA:n jo h to kunnan kokoukseen 26— 27.06.1978 Köö penhaminassa. Tästä käynnistä tarkem pi raportti lehtemme noissa 3/78. Olemme jatkuvasti olleet kirjeitse yhtey dessä eri e lä insuojelujärjestöihin ulko m ailla. Näistä yhteyksistä tarkem m in tie to- ja inforyhm än raporteissa. KOKOUKSIA JA TILAISUUKSIA KOTIMAASSA Juliana v. Wendt ja Helfrid Lehtinen osal listuivat 24.04.78 Abo Akadem in, B io log iyhdistyksen järjestäm ään teem atilaisuuteen koe-eläinten käytöstä puolesta ja vastaan. Tässä tilaisuudessa oli eläinko keiden puolesta puhujana Lääketehdas Leiraksen edustaja Turusta. Puheenjohtaja Hannele Luukkainen on pitänyt e sitelm iä eri tila isu uksissa mm. Ananda Morga Yoga yhdistyksen järjes tämän kulkueen, eläinten ja kasvien puo lesta, päätteeksi järjestetyssä tila is u u dessa. Uusi toim innanjohtajam m e, Sirpa Ikäval ko on esitelm öinyt Oulun Y lio pisto n Fy siologian laitoksen o p is k e lijo ille 4.12. 1978, koe-eläim istä ja vaihtoehtom enetelm istä. M yöskin hän on o llu t Tampe reen koe-eläinten suojelun järjestäm ässä tilaisuudessa näyttämässä yhdistyksen dia-sarjan ja kertom assa m uutenkin yh distyksen toim innasta. KIRPPUTORIMYYJÄISET TOIMINTAMME TUKEMISEKSI Tämän toim intakauden aikana olemme järjestäneet kolm et m yyjäiset: h uhti-, lo ka- ja joulukuussa. M yyjäisistä ovat vas tanneet nuorisoryhm äläiset, joiden to i m inta tässä asiassa on o llu t kiitettävää, kuten heidän o sallistum isensa m uuhun kin toim intaan. Tämän m yyjäistoim innan turvin olem m e voineet rahoittaa mm. Ruskeasuon kissaoperaation ja monia m uita a vustustoim intoja. TOIMINTARYHMÄT 1. Tietoryhm ä Toim inta-alueina perustiedon keräämi nen, esitteiden ym s. aineiston tu o tta m i nen sekä sisäinen tiedottam inen. 2. Inforyhm ä Tehtävät: Ulospäin suuntautuva tie d o tta minen. Kam panjoiden järjestäm inen leh

distöön, radioon ja televisioon sekä to i m iston näyteikkunan hoito, eduskunnan, tu tkijo id e n ym s. painostam inen sekä yhteydet laboratorioihin. 3. Nuorisoryhm ä Toim inta-alueena varhaisnuorten ja nuor ten a ktivointi. Yhdistyksen nuorisoker hon vetäminen sekä tiedotteiden laatim i nen ja esitelm ien pitäm inen kouluissa ja erilaisissa nuorten ryhm ittym issä. 4. O piskelijaryhm ä Tehtävät: Toim innan suuntaaminen eri tyisesti eläinkokeita tekevien tiedekun tien ja laitosten o p iske lijo ille . T iedottei den laatim inen ja esitelm ien pitäm inen. OPISKELIJARYHMÄN TOIMINTA 1978

O piskelijaryhm än toim innan pääpaino on o llu t yhdistyksen jäseninä olevien eri alo jen opiskelijoiden aktivoim inen. Lisäksi vuoden aikana on p yritty luomaan yhteyk siä koe-eläintoim intaa suoranaisesti tai vä lillise sti harjoittavien eri korkeakoulu jen ja laitosten o p iske lijo ih in . O piskelijaryhm ään ovat kuuluneet: O ili Gylden, K ristina Pingoud ja Arto Rautio. NUORISORYHMÄN TOIMINTA 1978 Nuorisoryhm ä on kokoontunut noin ker ran kuukaudessa kesäkuukausia lukuun ottam atta. A ktiivisia nuorisoryhm äläisiä on tällä hetkellä 38. Paitsi o m iin kokouk siinsa, ovat nuoret osallistuneet myös johtokunnan kokouksiin, aina kaksi ker rallaan. Ääni- ja puheoikeutta ei lu o nn o l lisestikaan ole o llu t, m utta johtokunnan kokouksien seuraaminen auttaa m u o d o s - ^ tamaan objektiivisen kuvan y h d is ty k s e n ^ toim innan johtam isesta. Tämän toim intavuoden aikana on yhdistykselläm m e o llu t kolm e kirpputoria ja kaikki ne ovat valtaosaltaan olleet nuorisoryhm äläisten hoidettavina, (järjestely, m yynti, siivoam inen) S iivoustalkoot pi d ettiin myös to im isto n rem ontin yhtey dessä ja sillo in ko koo n nu ttiin kahtena lauantaina ’’kuuraamaan” toim isto a. Koira- ja kissanäyttelyt ovat aina olleet erinom aisia tiedottam ispaikkoja, ja tila i suuksia on tänäkin vuonna käytetty hy väksi. Sanomaa on viety eteenpäin jaka malla e sitte itä sekä keskustelem alla ve toom usta allekirjoittaneiden ihm isten kanssa. Vetoom usta on myös kierrätetty kouluissa ja nim iä on kerätty kaduillakin. Jotkut kirjasto t, kenneltarvikem yym älät ja -osastot sekä kasvisravintolat ovat asettaneet vetoomuksen e sitte ille.

E sitelm iä ja aamunavauksia on pidetty tavallista runsaammin sekä kouluissa et tä luontokerhoissa tm s. Onhan nyt käy tettävissä dia-sarjoja sekä valm iita esitel miä. Parhaillaan on menossa kampanja jonka aikana pidetään esitelm iä seura kunnan n uo risoilloissa. Kanadan hylkeenpyyntiä vastaan on pro testo itu lähettäm ällä kirjeitä pääm inisteri Pierre Trudeaulle. Useissa kirjeissä on o l lut pitkiäkin n im ilis to ja . Suomen rotukissayhdistykselle on lähetetty kortteja, joissa vastustetaan kissan la h joittam ista k ilp ailupalkinnoksi. A nim alia-palsta lehdessämme on alkanut saada jo jonkin verran om ia kirjoitu ksia . ^ .N u o ris o ry h m ä hoitaa tästä lähtien, aina i s i n osaksi nuorilta, tu lle is iin kirjeisiin 'vastaam isen. On myös otettu yhteyttä Ruotsin, Tanskan, Norjan, Sveitsin, Län si-Saksan ja Englannin koe-eläinten suo jeluyhdistysten nuorisoryhm iin ideoiden saam iseksi. K ie litaito ise t nuorisoryhm ä läiset hoitavat itse kirjeenvaihdon. Osa projekteista on vielä kesken ja ’’k rii sivaiheessa” , joten n iistä ei voi vielä sen enempää puhua — todetaan vain että te kem istä riittää edelleen. Nuorisoryhmään ovat kuuluneet: Pälvi Viinikainen, Katriina Heinonen, Sirpa Ikä valko, Raili Vesanen, Leena-Kaarina Kau nonen, Tim o Peltonen. INFORYHMÄN TOIMINTA 1978 INFO-ryhmän tehtävänä on levittää tietoa koe-eläim iin kohdistuvista ju lm u u ksista järjestäm ällä erilaisia kam panjoita, hoita malla yhdistyksen näyteikkunaa, painos t a m a l l a eduskuntaan, m in iste riö itä ja tie dotusvälineitä, kirjo itta m a lla lehtiin sekä puuttum alla kaikkiin tietoon tu lle is iin koe-eläim iä koskeviin ju ttu ih in . KAMPANJAT 1. KESÄKISSAKAMPANJA a lo ite ttiin ke väällä yhdessä H elsingin eläinsuojeluyh distyksen ja Valtakunnallisen eläinsuojelu liito n kanssa levittäm ällä kesäkissajuliste tta koko maahan. Ju liste oli m yöskin lehtemme no 2/78 keskiaukeamalla. Li säksi painatim m e erityisen kesäkissatarran, jota liim a ttiin kesän ajan näkyville paikoille. 2. Myös KAUPPAKOIRAKAMPANJAN ju lis te ja e ttiin koko maahan, lehdistöön, radioon ja televisioon sekä jäsenten väli tyksellä mm. tavaratalojen kennelosastoi Ile. 3. E läintenviikolla aloim m e kerätä nim iä VETOOMUKSEEN ELÄINSUOJELULAIN-

SÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISEKSI JA ELÄINRÄÄKKÄYSTEN LOPETTAMISEK SI, m ikä onkin o llu t vuoden s u u rim itta i sin kampanja. Vetoomuksen tueksi te im me valtavan työn käymällä läpi eläinsuo jelulainsäädäntöm m e puutteet ja epäkoh dat sekä vertaamalla sitä m uiden maiden tilanteeseen. 4. Näyteikkunan aiheet noudattelivat käynnissäolleita kam panjoita. KIRJELMÄT 1. Yhdessä Vihreä Risti ry:n kanssa lähe tim m e Maa- ja m etsätalousm inisteriöön kirjelm än, jossa vilttasim m e Ruotsin vas taavan m inisteriön to im iin tu tk ia vaihtoehtom enetelm ien käyttöm ahdollisuuksia eläinkokeiden sijasta ja tiedustelim m e aiotaanko Suomessa ryhtyä vastaaviin to im iin . 2. Kuultuam m e, että Kirurginen sairaala aiotaan peuskorjata, lähetim m e sairaalah allin no lle kirjeen, jossa vaadimme myös eläintallin peruskorjaam ista ja koe-eläin ten olosuhteiden parantam ista. 3. Lähetimme Maa- ja m etsätalousm inis teriöön kiitoskirjeen, kun se kielsi sarvien sahaamisen eläviltä poroilta. TIEDOTUSVÄLINEET 1. Olemme lähettäneet vastineemme kaikkiin tietoom m e tu lle is iin koe-eläim iä tai eläinkokeita kä sitelleisiin ju ttu ih in . Vastineitam m e on ju lka istu mm. Suomen kuvalehdessä ja Kalevassa. Lisäksi useat lehdet ovat tehneet ju ttu ja toim innastam me mm. Uudessa Maailmassa, EteläSuomen Sanomissa, Ilta-Sanom issa, Tu run Sanomissa, Rentoutus-lehdessä ja N yky-P ostissaon o llu t huom iota herättä vät kirjo itu kse t. Olemme kirjoittaneet kannanottojam m e jatkuvasti myös leh tien m ie lipid e -o sasto illa käytyihin eläi miä kä sitelleisiin keskusteluihin, m utta kirjoituksiam m e ei valitettavasti ole ju l kaistu. 2. Vuoden m ittaan esiinnyim m e Sävellahjassa useaan otteeseen haastamalla mm. kaikki sellaiset henkilöt, jo tka ovat m yy neet kissansa tai koiransa koe-eläim eksi. MUU TOIMINTA 1. Tuotim m e koe-eläim iä ja eläinkokeita käsittelevän dia-sarjan siihen kuuluvine esitelm ineen, jota myös jäsenemme ovat esittäneet a ktiivisesti useilla paikkakun nilla. 2. Teimme neljä erilaista eläinkokeita vastustavaa tarraa, jo ita sai ilm aiseksi toim istostam m e. 3. Vuoden aikana pidim m e esitelm iä

useissa tila isu uksissa, joka itse järjestämissämm e tai ku tsu ttuina vieraina. 4. Toim im m e jatkuvassa yhteistyössä muiden eläinsuojelujärjestöjen kanssa. Erittäin merkittävää yh teistyö oli H elsin gin eläinsuojeluyhdistyksen ja Valtakun nallisen e lä insu o je lu liito n kanssa. Näky vin o soitu s ulkom aisesta yhte istyö stä oli osallistum inen IAAPEA:n (kansainväli nen koe-eläinten suojelujärjestö) h a lli tuksen kokoukseen, jonka tu lia is is ta m ai nittakoon mm. Beauty w ith o u t crueltykosm etiikkaa ilm an ju lm u u tta , jota myös suom alaiset voivat nyt tila ta to im is to s tamme saatavilla tilauskupongeilla. Inforyhmään ovat kuuluneet: Hannele Luukkainen, Leena-Kaarina Kaunonen, Helfrid Lehtinen, Arto Rautio. TIETORYHMÄN TOIMINTA 1978 Tietoryhm ä kokoontui viim e vuonna seitsemän kertaa. Näistä kolm e viim eistä Raili Vesanen on to im in u t vetäjänä, Marja Jussilan jätettyä tietoryhm än tehtävät. Vetäjän vaihdoksesta kesken kaiken jo h tunevat joidenkin suunniteltujen asioiden pieni viivästym inen. Ensimmäisessä Tietoryhm än kokoukses sa (22.4.) päätettiin ottaa yhteyttä kaik kiin kansainvälisiin eläinsuojelujärjestöihin ja pyytää lisää koe-eläim iin liittyvää m ateriaalia. Tietoryhm ä päätti tämän asian yhteydessä myös ottaa vastatak seen kaikki s ille kuuluvat kirjeet. Kirjeen vaihto ulkom aisten yhdistysten kanssa on o llu t vilkasta ja olemme saaneet pal jon lisää m ateriaalia, sekä kuvia että tie toa. Kuvamateriaalin keräämiseen liitty i heti myös a rkisto in ti sekä omien kuvien tuottam inen. M eillä on valokuvaaja käy tettävissäm m e.

Ensimmäisen kokouksen yhteydessä päätimme ottaa selvää kaikista koe-eläi miä käyttävistä laboratorioista (sija in ti, eläinten määrä ja la ji, kokeiden luonne). Saadut tie do t luetteloidaan ja a rkisto i daan. Prosessi on vielä hieman kesken, m utta voiton puolella ollaan jo. Heti alussa kävi myös ilm aisen tarpeelli seksi tuottaa ns. ’’valkoinen lis ta ” kosme tiikasta, joka tuotetaan ilman eläinkokei ta. Reformikeskuksen tuotteet esim. ovat täysin ’’puhtaita” , n iitä voi huoletta käyt tää. Samoin tie ty s ti Beauty VVithout Cruelty:n, jonka tu o tte ita voi tila ta Eng lannista. Tietoryhm ä on hankkinut jo ita kin uusia kirjoja yhdistykselle, mm. Lääkintöhalli tus, sairaalat 1977; Pharmacopea Nordica^ I— III; Eduskunnan kalenteri ja Lääketie teen sanakirja. Ilm aiseksi olemme saa neet esim . W SOY:lta ja Otavalta jo ita kin eläinaiheisia kirjoja, s illä ehdolla, että esittelem m e n iitä lehdessämme. Parastaikaa uusim m e yhdistyksen tie to pakettia. Ainakin uusitaan yhdistyksen esittelylehtinen, tie to ja eläinkokeista ja vaihtoehtom enetelm istä. Olemme saa neet paljon uutta tie to a vaihtoehtom ene telm istä ja voim m e näin ollen uusia tä män yhdistyksem m e tärkeimmän le h ti sen. Kävimme Maa- ja m etsätalousm inis teriössä tutkim assa koe-eläim iä käyttä vien laitosten raportteja ja saimme tietoja kokeista ja eläinm ääristä. Kirjastoa luetteloidaan parhaillaan ja koko ajan hankitaan uusia eläinsuojeluun liittyviä teoksia. Tietoryhmään ovat kuuluneet: Raili Vesa nen, Marja Jussila, Sirpa Ikävalko, Marja Vesanen, Päivi V iinikainen, Marja Joki-^ mäki, Tim o Peltonen, Tryde Peltonen, Terttu Hakkarainen.

Eläinten oikeuksien julistus TV I 15.10.1978 klo 19.00 e s ite ttiin o hjel ma ’’Ihm iselle eläinten päivänä” . Tämä oh jelm a oli laadittu eläinten oikeuksien ju listuksen pohjalta, jonka kaikki 14 a rtik laa on painettu lehtemme keskiaukeamal le. Julistuksen on laatinut Eläinten oikeuk sien kansainvälinen liitto , joka perustet tiin Genevessä vuonna 1977. Tällä ju lis tuksella on tarkoitus taata eläinten oikeu det, tasavertaisina, ihm isten rinnalla. ’’Aliarvioidessaan luonnon ja eläinten o i keuksia, ihm inen rikkoo alinomaan myös itseään vastaan. Halveksiessaan alem-

toivom ukset s illä aivan kuin ihm isellä, kaikilla m uillakin e lä im illä on tarpeita, tunteita ja toivom uksia. Ihmisen on puettava sanoiksi myös eläin ten oikeudet s illä aivan kuin ihm isellä, kaikilla e lä im illä on oikeutensa. Juuri ih misen on puettava sanoiksi eläinten o i keudet, s illä kaikista e läim istä ihm inen rikkoo eniten n iitä vastaan.” Jotta kaikki maapallon ihm iset voisivat yhdenm ukaistaa suhtautum istaan eläin kuntaan ja luontoon, on perustettu useita kansainvälisiä yh distyksiä ja säätiöitä puolustamaan kaikkia eläim iä, kaikkia

pien lajien elämän tarkoitu sta ja päämää rää ihminen loukkaa myös itseään lajina. Perusta kaikkien elo lliste n lajien rinnak kainelolle eläinm aailm assa on ennen kaikkea ihmisen kyvyssä tunnustaa m u it ten olem assaolon oikeus. S illä eläinten ja luonnon ku nnioitus on yhteydessä siihen kunnioitukseen, jota ihmisen tu lis i tuntea omaa lajiaan koh taan, to is ta ih m istä kohtaan.” ’’Koska eläim et eivät osaa puhua — paitsi ihminen siksi ihm isen on puhuttava m u it ten eläinten puolesta ihm isen on puetta va sanoiksi eläinten tarpeet, tunteet ja

kasveja ja luonnon oikeutta jatkuvuuteen. Eläinsuojelun ja luonnonsuojelun järjes töt yrittävät valistaa ih m istä tajuamaan, että elämämme m aapallolla kytkee to i siinsa kaikki elämisen ilm iö t, että ih m i sellä el itsellään ole tulevaisuutta, jos hän ei suojele ja vaali ja kunnioita elämän kaikkia ilm enem ism uotoja. Eläinten ja luonnon oikeudet ovat ihm isen itsensä oikeuksia. Jos ihm inen välittää elämästä ym pärillään, hän ei koske m yrkyllise llä ja tuhoavalla kädellään luonnon tasapai noon.

HE OVAT AJANEET ELÄINTEN ASIAA EDUSKUNNASSA Tärkeät eduskuntavaalit ovat ovella. Toi m itus keräsi listan n iistä kansanedusta jista , jo tka ovat viim e kuukausien aikana tehneet eduskunta-aloitteita eläinten o i keuksien ja olojen parantam iseksi. Eläinkokeiden ra jo ittam ista P ohjoism ais sa. Ehdotuksen asian käsittelem iseksi Pohjoism aiden neuvostossa tekivät suo malaiset kansanedustajat: Bror L illq vist, Sinikka Karhuvaara, Tellervo K oivisto.

Olavi Majlander Veikko J. M atikkala Sakari K nu uttila Kuuno Honkonen Tellervo K oivisto Meeri Kalavainen

Seppo Tikka Heimo Rekonen Ensio Laine Sinikka Luja-Vepsä Ralf Friberg

Rautapyynnin kieltäm isestä: Pertti Salolainen

Eläinten huonosta kohtelusta:

Eläinkokeita koskevan tiukem m an lain säädännön aikaansaamisesta Jutta Z illiacus

Antero Juntum aa Impi Muroma Jorma Fred

Mitä sinun ehdokkaasi aikoo tehdä edus kunnassa eläinten oikeuksien puolesta? Kysy!

Kaarina Suonio Peter Muurman Pertti Salolainen

- .*2 IS CO j <° ¿ 5

■4—' J“7 m =0

5 5

« CO CO ~

% 3 0 Q.

5 “

2=5

CD «

- 2

<=£ M c UUI sz 2

® « c n o fl o -* ♦-

LU ® ->= C

C <D f 2

c o

v> CL _ «

F x

h” CC c <

•

O CD ,

° —

c 0 '( /)

c ?

0 ) J *

-J¡

£ < —I .

f . «

-E ÛC « < 0 CD < = CD C/5 CD C u j e .?

X A

0 )

c |5

= >

«0 >

<£

E =

“

« ±

P E

I I o

Q. CD ^ = ff l jg ® ■ — ^ = 3 : = ■§

i= rr

•OC - J5è '-2 5 ^ 2 . « *p

™ CO r

C/5

2 2 E co co <

0 - 5

C ® 0

»+- C

o -C

:C0 :C0 CO c c

(u 4 -

> fO

■S (0 © >

"m ‘=C0 —

2 — ^0 3

CD — > CD —

CO —

•5 o 4L

CO P - CO 3 3 -* c

^ 0 p • - }§ ~ X ~ CD c — 2 0) 2 £ CO O . C CO * 0 13 - 0

s I i g S

O O =C0 < ^ _ l

H - T5 OC 3 < CO c/5 ; = c< o C/5 CD * LU LU ^ O «=

C CO ç

X. c ± CD

i *

CO . E O <D — : "O -— :CO ^CO ce— C WO 2 I p iv m — r- * LU CO3 i -E LLl Ä -55 -i= <0 C/5 = 3 >- > I— *5 — CO CO X E 0 -E .E 0 c F — > -^ 0 —CrrtO -E*— ‘JSK o c co < =» 3 0 ~ - /01^ co > m0

£c 3

CO c c CD CD CO

CD co •■= > © * O coc C CO (0 CD'm 0 _CO

CO ô r i >,

^co 5 2 =co *"T Q. > Í2 O 7 : c <0 CO 0 0 t r ra S >> 0 0 .2 ¿ > xo C C (0 < 22C O0 - wC 00 ^ 0 ----

._ CD 2 .® ® O C D CO

2 T3 l ® ° c c © CD p

LU ico

£ w S

_ r 2 — — <0 <O — = CO CO —) CZ c >

h:. - : 'CV

B ä

X >T€ .

D 0 -*C->

0 0 r

< _J

C O O

0 —

0O > 0 00 0 0 00

—

-C o

0 0

0 a1 m

— ®

> >. ^

02 3 3 0

— r>

f f l c E ® " — CO SCO CD c ¿ * ® co CO lCiDt cO CO CO__

CD O m — c I » Z ^ 53

co E 3

<D CO

5 E E£

03 ■—

CD E

c CD o

Q) —

—

OT 75

CD 'Z .

ï ®

CD ' CL I o CO =C0

03 -C CD CD

E o

C .*: W ^ c c 0 03 CO 03 CO 0 0 CO 0 0

1-0 0 QC 0 0 œ < ^

0 .

-4—<

•*—>

CO . CO c « 03 CD

E c

Q .* —

E2 2 '5 CO

><0

0 CO >< _l — 0^

Í—

ÛC CD c

CO :< “3

2 ? 0 3 _J -i £ E 0 O =co 2 Q. 0 0 LU O 4L Z s¿© 3

o 3

.3 _*

m 05 CO X3 co o sCO

0 0 > 0 < 0

:0 —

0 0 0 3

"5 CO —

><:C0 CO CO :0

0: jz SLJ

< o _ l CO

4L C O

T 3

CO ^ 3 o CO

0 î= 0 )

; zc -a CL-

= 0

:(0 CmO

S' W aCD 2 co ;

CD . _

03 CO CO CO

mO « C

CO CO XO

3 3

c CO 0 53 w E ÿ . 2 0 O

O c

(D - *

— m — F

I I

Sp p '

0 w

<0 .E

0 ^ ’-H Q_ 0 0 3 0 0 - .t r 0

_CD

-C 0

<0 <0

1 c 1

CO c CO O

E E

—

CD d :0

O 'cô o f— - ^ >

< > c « E 0 <0 z -♦—* <0 <0 — LU 0 | _ CD <D z E E X E co £ .2. 55 :< <0 0 < <0 m — co

o je

cCO — C ° -

0 QC f— L.

=o 53 1 *

_ c 4L 0 CO 4L _/ z

CD 9

.. E

<T3 >

§ «

1— >% 0

■ ' s e * ■ffa *

O E CD .CO

w ! o U J co 2

®D ®J Tc C w © o co (cd D JC o c

W Ö h C/5 :<

œ >.

CD CO o

m u

CD Si co E =

-o

“CO

< rrt» 2CO *i- ‘t©í —c

o S if ls ?

0—

CL CO i f 2

1 .22 1 < ==< § g 5 ^

ro 0) «

| S

> -C «O « > CO — Í2

co CO .J . 3 * Q.

* 1 1 * 1

c °

'E â 5s Q . CD CO

0 rE = ^ S - ' c O O r O

-i 3

$ 3 ï 2 8 g

= C > i

2 <0

V -j o g CO O

I -E Æ

CD C D -

_ ^0 g 0)

- £ S® 'S « -^ 3 CO p — 'c

> O c

e E S)J2 5 2 c > , C <0 E o — E C 5:

CD o

3 f ir

= 3 ^ 0 ™ 3 C

CD CO CO —

— •“ — C 3C H

—

° co 2 co C ÿD— - 2 E =0

r- C 2O tP S

— CD 2 CO

< 55

UJ CD £ Cl c $

<0 ■

> ö

CO -CO

^ O CD CO 2 — Z£ CO CO O Í

CO CO >> c ■

-3c: *

CO .S

<0 ~

CD ^

Q-

< .2. « .E

< *

2 — aj co <D

Q) _ l -C =

X . 2 T<

co — *i5 r(D J é E ^ := c ■o c <0 >S o ® o <0 >* CO c co ÇQ y-) CD o n <0 =C0 E 5 2 ^

• <0 ° Oot 03 CO co _, c

CO - * >< — — CD co CO

< "O

I I o !

i <0 CD — <0 =C0 — —

. CO

5 «

>> O

ra ® "CO í -. rrt

< a a) § 2

c o iE

C 3 > .' C D

IŒ C 3 2 « ® co ’> E < ° oO > > 0 a> 3 0 CO

—

« S « <0

CO CO •

CO 3 c CO CD ^

co :=

O c

E <0 CO

i - O 5 .«

C/D

f i s

(0 S 2 2 2 S <0 ~— CO “ r

Í3 J 2 ^ 2

E < ™ _i °-

03 <0

c (1) c

— I CD CO <D 5 ¿ T — CO

«-! CD

■ CO

S CD 10 >

co E E > > _ .E CO < 0 y n ¡5 5 — c

> 5 <0 > O z c ___

c o

<d « *

C CC_L

2 * b .E CO Q- <“

o -2C

<CD CO 3 tn ~ - r j 75

P. C O — 3 03

8 « ! E - û ° S

—

CO co C JZ > : =

g C

5 ._ 2 g 2 z c ;53 ° 2 V ^;co 0 m 0£ ■— X 3 0I :0 —' -X. .4 —' 2 E •♦0 CO =

'f t »

-S r

Toiminnanjohtajan matkaraportti Sirpa Ikävalko O lin Tampereen koe-eläinten suojelun järjestäm ässä tilaisuudessa 3.12.1978, näyttämässä yhdistyksem m e om istam an dia-sarjan ja kertomassa m uutenkin yh distyksem m e toim innasta. Tilaisuus oli tarkoite ttu lehdistön ja jäsenten yhteisek si tiedo tustilaisuu d eksi. Tilaisuudessa ju lk is te ttiin Tampereen koe-eläinten suo jelu ry:n tekemä kannanotto P ohjoism ai den neuvoston esitykseen eläinkokeiden vähentämiseksi Pohjoism aissa. Yövyin Tampereella ja aam ulla matkani jatkui O uluun. 4.12.1978 klo 16.00 alkoi Oulun y lio p is ton Fysiologian laitoksella luento eläin suojelulaista ja koe-eläinten suojelusta, joka p id e ttiin lääketieteen kolmannen vuosikurssin o p iske lijo ille . A pulaispro fessori Juhani Leppäluoto käsitteli ensin luennon alussa lyhyesti eläinsuojelulakia ja sen lisäksi asetusta: eläinten käyttäm i sestä tie te e llisissä kokeissa. Tämän jä l keen m inä pidin oman esitelm äni, jonka pohjalta syntyi vilkasta m ielipiteiden vaihtoa. Luento kesti kaikkiaan noin kak si tu n tia ja sen jälkeen m enimme tu tu s tu maan Fysiologian laitoksen koe-eläintilo ih in . Laitoksella on h iiriä, rottia, kane ja, kissoja ja koiria ja tila t, jo issa eläimet olivat, on rakennettu koe-eläim iä varten, m utta ne eivät kuitenkaan ole kä yttö o m i naisuuksiltaan tarkoitukseen sopivat. Ti lat ovat erittäin ahtaat, eikä e lä im illä ole ulospääsym ahdollisuutta. Kokonaisuudessaan o lin matkaani e rit täin tyytyväinen, ja o lis i toivottavaa, että m eille tu lis i vastaisuudessa m uitakin sa m anlaisia tila isu uksia. ESITELMÄ OULUSSA Koe-eläinten suojelusta voisin kertoa, että yhdistys perustettiin 1961 ja sen jä senmäärä on viim e vuosina kasvanut val tavalla vauhdilla. Tällä hetkellä m eitä on noin 4 000 ja keskimäärin viisi uutta jä sentä tulee päivittäin. Perustettaessa yh distyksen lopulliseksi tavoitteeksi teh tiin elävien eläinten käytön lopettam inen eri laisina koem ateriaaleina. Tämä tulee vie mään aikaa ja ehkä m ahdollisesti jo n k in verran joudutaan aina käyttämään koeeläim iä, m utta tästä asiasta ei kukaan voi olla varma lääketieteen jatkuvasti ke h itty essä. Tällä hetkellä taistelem m e turhia eläinkokeita vastaan, koe-eläinten hoidon

ja tilo je n parantam iseksi, eläinkokeiden rinnalle kehitettävien menetelmien lisää misen ja niiden arvostuksen puolesta. Kaikkien edelläm ainittujen kohtien to teuttam iseksi tarvitsem m e lakiuudistus ta, jota olemme tällä hetkellä ajamassa keräämällä nim iä vetoomukseen ’’Eläin suojelulainsäädännön uudistam iseksi ja eläinrääkkäyksen lopettam iseksi” . Tässä vetoomuksessamm e on kuusi kohtaa, jo ista yksi käsittää koe-eläim et ja toiset viisi m uitten eläinten oikeusturvan lisää m istä. Jatkamme nim ienkeräystä aina| m aaliskuun loppuun asti, jonka jälkeen teemme jokaisesta kohdasta tarkan selvi tyksen, ja jätäm m e n im ilis ta t ja eläinsuo jelulainsäädännön uudistusesitykset eduskunnalle, koe-eläinten päivänä 24 huhtikuuta. Seuraavaksi haluaisin vedota teihin, jo ille eläinkokeet eivät liene mikään tuntem a ton käsite opiskelu ssa nn e lääketieteelli sessä korkeakoulussa. U seim m illa teistä on n iistä henkilökohtaista kokem usta ja olette saaneet havainto-opetusta tällä alalla, sekä m ahdollisesti olette itse suo rittaneet eläinkokeita. — Onko sitten niin, että henkilö, joka joutuu tekem isiin koe-eläinten kanssa ja oppii su oritta maan n iillä kokeita, todella ajattelee ja tuntee? Hyväksyykö jokainen nuori o pis kelija, jonka on pakko kokeilla eläim illä, tämän? Tottuuko kenties henkilö, joka valitsee työsarakseen eläinkokeellisen tutkim uksen, siinä määrin tähän to im in ^ taan — niin kuin yleensä totutaan ru tiin ihommaan — että hän aikaa myöten unoh taa käsittelevänsä elävää olentoa, eikä kuollutta tutkim uskohdetta? ONGELMA-ALUEET Ruotsissa, Tanskassa, Englannissa, Län si-Saksassa ja Itävallassa ovat monet lää kärit protestoineet tu ska llisia eläinkokei ta vastaan, ja meidän yhdistystäm m e vastaavilla yh d istyksillä ulkom ailla on useita aktiivise sti yhdistysten puitteissa toim ivia lääkäri- ja eläinlääkärijäseniä. Meitä on usein ihm etyttänyt se seikka, että maamme lääkärit eivät näytä pahek suvan tu ska llisia eläinkokeita — tai eivät ainakaan ju lkise sti ole ilm aisseet vastus tavansa niitä. M utta kyllä viim e aikoina on tilanne m eilläkin tässä asiassa m uut tunut siltä osin, että yhdistykseem m e on

liitty n y t lääkäreitä sekä eläinlääkäreitä, ja suuri joukko näiden alojen o piskelijo ita. Valitettavaa vain on, että he eivät voi ju l kisesti ilm aista kantaansa koe-eläinasiassa niin kauan, kuin asenteet ja m ie lip i teet ovat nykyisellä tasolla. Eläinkokeista ja niiden tuskallisuudesta puhuttaessa m uodostavat ne vain toisen puolen ongelm asta. Toinen puoli on eläinten hoito ja niiden s ä ilytystila t. Koska eläinten tarve on kasvanut räjäh dysm äisesti viim e vuosina ja sen arvel laan yhä kasvavan, tu tkijo id e n ja henkilö kunnan koulutus sekä e läintilojen o lo t ei vät ole pysyneet kehityksessä mukana. M eiltä puuttuvat koe-eläintieteen asian tu n tija t, tu tk ija t tuntevat yleensä huonos ti eläinten tauteja, eivätkä k iin n itä huo m iota eläinten laatuun. Tämän seurauk sena käytetään sairaita tai muuten kelvot tom ia eläim iä, jo ista saadaan epäluotet tavia tuloksia. Asian korjaam iseksi jo u dutaan taas käyttämään suuria määriä eläimiä. Olemme huolissam m e myös siitä, että vain noin 10% koe-eläinten h oita jista on saanut jonkinlaisen koulutuksen ja että heidän työaikansa on usein riittäm ätön eläinten kunnolliseen hoitoon. Kun ote taan vielä huom ioon työntekijöiden suuri vaihtuvuus, ei riittävää am m attitaitoa näin pääse syntym ään. Osapäiväisten eläintenhoitajien toim iessa useim m iten vielä työnsä ohella siivoojina, talonm iehinä, vahtim estareina ym s. verottavat nä mä toim et m uutenkin lyhyttä koe-eläin ten hoitoaikaa. Koe-eläinten tila t taas täyttävät maas samme vain paikoin kansainväliset vaati m ukset, ja tästä johtuen koe-eläimet jo u tuvat elämään hyvin p rim itiiv is is s ä o lo suhteissa. Lähes 1 /3 la itoksista pitää eläim iä tilo issa , jotka on alunperin tarkoi tettu m uihin ta rko itu ksiin . Ilm astoinnin säätöm ahdollisuus on vain harvoissa lai toksissa. A lle 50 % koe-eläinyksiköistä on autom aattinen läm pötilasäätö; m onis sa yksiköissä on todettu, että esim . tok sikologisissa kokeissa jopa jo 1° heitto voi vaikuttaa tulokseen. Meidän o lo is samme eläinten om inaisuudet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. N iillä on vuodenaikarytm insä, kuitenkaan useim m issa eläintalleissa ei ole vastaavaa valaistuk sen rytm itystä. Myöskin ilm an kosteus kohoaa usein huomattavan suureksi: häkkien pesun yhteydessä ju o ksute tta vasta vedestä johtuen. Eläinten joutuessa elämään näissä olosuhteissa, heijastuvat ne voimakkaasti eläinten laatuun, joka puolestaan vaikuttaa tu tk im u s tu lo k s iin .

Sopim attom at ilm asto -o lo t edistävät tie t tyjä tauteja ja aiheuttavat sen, että eläin on jatkuvassa sopeutum istilassa. Tällöin sen fysiologinen tila on m uuttunut, mikä saattaa vähentää tu tkim u stu lo ste n luo tettavuutta. Nykyisin koe-eläintem me laatu onkin pääasiassa tuntem aton ja var sin kyseenalainen. Miten on sitten itse kokeitten laita, ovat ko ne tosiaankin tuskallisia? Onhan to dettu, että yhdisteiden m yrkyllisyyden tutkim iseen, tarttuvien tautien diagnos tiikkaan ja rokotteiden valm istukseen käytetään suuria määriä eläim iä. Kokeet voivat aiheuttaa e lä im ille suuriakin kipu ja ... Tietyt fysio lo g ise t kokeet vaativat ai vojen o s itta is ta vaurioittam ista. Tästä voi aiheutua eläim elle merkittävää haittaa ja kipua tai jatkuvaa pelon tunnetta. K irurgi sia kokeita tehtäessä eläintä ei voida lo pettaa kokeen jälkeen, vaan se joutuu nu kutuksesta herättyään kärsimään p itkiä kin aikoja tuskia. Tiettyjen lääkkeiden standardointi ja lääkkeiden m yrkyllisyystutkim ukset tapahtuvat eläinkokeiden avulla. ’’A kuutin toksisuuden biologinen määritys säätää” , että näytteen to k s i suutta verrataan standardivalm isteen to k siseen tehoon täyttäm ällä sellaisia an noksia, joiden aiheuttam a kuolleisuus on 50 %. On itsestään selvää, että nämä ko keet aiheuttavat e lä im ille kovia tuskia, koska mitkään kipuja lieventävät aineet eivät tule kyseeseen näissä tapauksissa. Työm iljöössä esiintyviä m yrkkyjä testa taan samalla tavalla kokeilla, joissa koeeläinten kuolleisuus on m yöskin 50 %. Huomattava määrä koe-eläim iä uhrataan teollisuuden palveluksessa kokeissa, joissa testataan kauneudenhoitoaineita, väriaineita, elintarvikkeiden lisäaineita, kasvism yrkkyjä jne. TUNTEVATKO KOE-ELÄIMET TUSKAA JA KIPUA? T utkijat korostavat tavallisesti sitä, että leikkauksissa käytetään aina anestesiaa. Väite pitänee paikkaansa, m utta usein ns. jä lk ih o ito puuttuu. Onko sitten niin, että tähän tarkoitukseen tarvittavaa hen kilökuntaa puuttuu, vai eikö yksinkertai sesti vain välitetä eläinten kärsim yksistä. Täytyy m yöskin pitää mielessä, että leik kauksia, joiden tarkoituksena on invalisoida eläin, jarruttaa fyysisiä to im in to ja tai saada aikaan vakavia sisäisiä tai ulko i sia vaurioita, seuraavat pidemmät tai ly hyemmät tarkkailuperiodit, joiden aikana tavallisesti ei anneta elä im ille mitään ki puja lieventäviä lääkkeitä, koska saadut

tie do t s illo in olisivat harhaanjohtavia. Ennen e de lläm ainitunlaisiin kokeisiin ryhtym istä o lis i tarkoin harkittava kokeen tarpeellisuutta ja oikean eläinlajin löytä m istä, etteivät suuret määrät eläim iä jou tu is i turhaan kärsimään. Usein luullaan, ettei kokeista aiheudu elä im ille kipua. M utta kuitenkin nykyajan e to lo g it ovat varmoja siitä , että eläim et, jo illa on pienetkin aivot, voivat tuntea olonsa epäm iellyttäväksi. Korkeammalla tasolla olevat eläim et taas kokevat tuskan ja kärsimyksen suunnilleen samalla taval la kuin me itse. Koska Itsesäilytysvaisto laukaisee eläimen tuntem an kauhun ja ru u m iillise n tuskan pelon, eläim et eivät pysty tahdonvoim allaan taistelem aan kivuntunnetta vastaan, kuten me ihm iset. Myöskin eläimen kauhua lisää se, että eläin ei tiedä kivun kestoaikaa kokeessa. T utkim alla eläinten avulla kauhutiloja, neurooseja ja stressiä tiedem iehet ovat itse todistaneet, ettei ero ihm isten ja eläinten sie lu lliste n reaktioiden välillä ole kovin suuri. OVATKO ELÄINKOKEET TARPEELLISIA? Ovatko eläinkokeet tarpeellisia? Eikö ole olemassa m uita keinoja sen tiedon saa vuttam iseen, johon lääketiede pyrkii? Ko keellisen tutkim uksen edustajat ovat use ampaan otteeseen korostaneet sitä, että lääketieteen kehitys lam aantuisi koko naan sinä päivänä, jo llo in eläinkokeet k ie lle ttä isiin . M utta m eillä ei ole tietoa siitä , että m illa isella tasolla lääketiede o lis i jos ei o lis i o llu t käytettävissä niin suuria määriä eläim iä, kuin kokeisiin on käytetty ja käytetään edelleen. Itse o lisin valm is uskomaan, että lääketiede o lisi samalla tasolla tai jopa m ahdollisesti edellä nykyistä kehitystä. Toivottavaa o li si, että m eillä Suomessa ruvettaisiin enemmän arvostamaan ja kehittämään m enetelm iä eläinkokeiden rinnalle esim. solu-, kudos- ja e lin vilje lm istä. Näiden käyttö jo h ta isi jo nyt eläinten määrän huomattavaan vähenemiseen, kun ei al ku tutkim uksissa tarvitsisi käyttää eläi miä. Tällä alueella on valitettavaa, että m iltei kaikki tu tkim u ksiin saadut määrärahat menevät n iille , jotka tekevät kokeita eläi m illä, kun taas sellaiset, jotka m a h do lli sesti haluaisivat kehittää m uita menetel miä, jäävät ilm an apurahoja. Tämä on suurelta osin kiin n i asenteista ja siitä, että esim . m ikrobiologiaa ei arvosteta. M uualla maailmassa on kiin n ostu s he

rännyt, menetelmien löytäm iseksi, joissa ei tarvitse käyttää eläviä eläim iä. Tästä voisin m ainita pari esim erkkiä: ensin Yh dysvallat, jossa ennen käytettiin vu osit tain n. 200 000 rhesus-apinaa p olioroko t teiden valm istukseen; tämä rokote voi daan nykyään valm istaa käyttäm ällä ns. WI-38 menetelmää. Toisena esim erkkinä voisin käyttää uusia Nobel-palkinnon saajia, jotka ovat tuottaneet laboratorios sa in su liin in , m itä saatiin ennen ainoas taan nautojen ja sian haimasta. M ahdolli suuksia varmasti löytyy, jos n iitä vain ru vetaan etsimään. Myös tietokoneen käy tön voisi ottaa mukaan tu tkim u ksiin : ai em m ista kokeista saadut tie do t tallennet taisiin tietokoneeseen ja sieltä ne saisi helposti ja nopeasti tu tkijo id e n käyttöön. Näin vä ltyttä isiin samojen kokeiden to is tolta , joka nykyisen järjestelm än mukan on paljon m ahdollista. Ilm eisesti m eillä on niin, että vasta, kun eläin syystä tai toisesta ei enää ole tu tk i jan käytettävissä, hän keskittää kaikki voimansa ja koko keksim iskykynsä uu sien menetelmien löytäm iseen. Toivoi simm e, että kokeellisen tutkim uksen edustajat, niin kuin heillä itsellään on ta pana korostaa, tosiaan pyrkisivät käyttä mään m ahdollisim m an vähän eläim iä ja turvautuisivat m uihin m enetelm iin niissä tapauksissa, jo issa n iitä voidaan käyttää. Vanha to tu ttu ru tiin i käyttää koe-eläim iä ei saisi estää tu tk ijo ita näkemästä m uita kin m ahdollisuuksia, eikä vähentää hei dän kykyään vastaanottaa uusia vaikut teita. LAINSÄÄDÄNNÖN VÄLTTÄMÄTÖNTÄ

tarkkailua, niin eläimen jä lkih o id on tu lis i olla hyvää, ettei se missään vaiheessa jo u tu isi kestämään kipua. Ainoastaan ää rimmäisen harvoissa tapauksissa, m ikäli kokeella on todella suuri m erkitys lääke tieteen kannalta, annettaisiin lupa ko keen suorittam iseen ilm an anestesiaa. Toim ikunta tu lis i valvomaan kokeita ja eläintalleja, niin että heillä o lisi oikeus tehdä tarkastuksia ilm oitta m a tta niistä etukäteen. Toim ikunnassa tu lis i olemaan eri alojen a sia ntu ntijoita , ei kuitenkaan tu tk ijo ita , jotka itse tekevät eläinkokeita, ja näiden lisäksi myös eläinsuojeluyhdis tysten edustajia. Kaiken muun lisäksi to i m ikunta pitäisi huolen myös siitä, että eläinkokeen suorittaja, rikkoessaan lakia, ^ j o u t u i s i syytteeseen teostaan oikeuden

kintäosastolle. M utta m ielestäm m e pelk kä ilm oitu s ei ole riittävä, koska näin ko keisiin ei kohdistu m inkäänlaista karsin taa. Myöskin lain mukaan läänineläinlää kärillä on oikeus tarkastaa koe-eläim et, niiden sä ilytys ja hoito . Tästä johtuen koe-eläinsuojeluvalvonta on maassamme kutakuinkin olem aton, koska laki pelkäs tään antaa oikeuden valvoa, velvoittam at ta heitä myös valvomaan. Siksi he tekevät tätä valvontatyötä m ikäli m u ilta to im il taan ehtivät ja valitettavasti käytäntö on se, että he eivät ehdi tai jos jonkin tarkas tuksen tekevät on se pelkästään ru tiin i luonteinen, jo lla ei ole mitään käytännön m erkitystä.

^ e te e n .

Lopuksi haluan vedota Sinuun opiskelija, jos tahdot olla mukana vähentämässä tuska llisia eläinkokeita, älä s illo in odota, että joku toinen tekisi aloitteen. Juuri Si nun panoksesi on tärkeä! Se voi o lla as kel kohti uutta tiedettä, joka todella tun tee vastuuta ja joka tunnustaa m oraaliset arvot.

Syy, m iksi olemme ryhtyneet ajamaan eläinsuojelulainsäädännön uudistusasiaa on se, että katsomme nykyisen lain ole van muodoltaan niin väljän, että se antaa itse kokeen su oritta ja lle oikeuden päättää kokeen tarpeellisuudesta ja siitä , että edellyttääkö koe eläimen puuduttam ista vai ei. Nykyisen lain mukaan täytyy en nen kokeen su oritta m ista tehdä ilm oitu s maaja m etsätalousm inisteriön eläinlää

u u d is t a m in e n

Keräämme nim iä vetoomukseen eläin suojelulainsäädännön uudistam iseksi ja siinä yhtenä kohtana on myös koe-eläinsuojeluasetus. Hieman tästä lakiuudistusesityksestä kertoakseni voisin m aini ta, että pidämme tärkeänä koe-eläinten käyttöä valvovan toim ikunnan perusta m ista, joka m yöntäisi luvat eläinten käyt töön kokeissa, m ikäli koetta ei voisi suo rittaa m illään m uulla menetelm ällä, kuin eläim iä käyttäm ällä. Kaikissa kokeissa, missä täytyisi käyttää eläim iä, o lisi to i vottavaa, että käytettäisiin alim m alla m ahdollisella fysio lo g ise lla tasolla olevia lajeja. Eläimet, jo ita käytetään kokeissa tu lis i nukuttaa tai puuduttaa kokeen ajak si ja jos eläin kokeen jälkeen jo u tu isi kär simään kivusta tu lis i se lopettaa ennen heräämistä. M utta jos koe vaatisi jä lk i

OPISKELIJA, TULE MUKAAN!

OPISKELIJA, KIELTÄYDY TEKEMÄSTÄ TUSKALLISIA ELÄINKOKEITA!

ANIM ALIA HEI KAIKKI KOKEILIJAT!

AKTIIVISESTA TOIMINNASTA

Olen 11-vuotias ty ttö , joka inhoan eläin rääkkäystä, joka muka tapahtuu meidän ihm isten hyväksi. K yllä va ltio lla pitäisi olla sen verran varaa, että eläim et jotka ihminen on jä ttä n yt h eitte ille vo itaisiin nukuttaa tästä maailmasta pois. Olen sitä m ieltä, että te ko keilijat olette inhottavia eläinrääkkääjiä. Puhun kaik kien kanssani samaa m ieltä olevien puo lesta, jo tta eläinrääkkäys lo p ete tta isiin. M eilläkin on koira, jo lle en tahtoisi tapah tuvan mitään pahaa. Minä vastustan kai kin voim in ja teen kaikkeni eläinrääkkäyk sen lopettam iseksi! toivoo: rääkkäystä inhoava

Koe-eläinten su ojelulla on lähes 4000 jä sentä, m ikä saattaa kuulostaa komealta, m utta todella a ktiivisesti toim ivien nuor ten jäsenmäärä on hyvin pieni. Miksi? Pitäisihän juuri tämän asian saada kenet ta hansa ryhtymään taisteluun kärsivien eläinten puolesta. Pelkät kauniit ajatuk set eivät riitä, tarvitaan tekoja. M itä teko ja? Ns. ’’tavallisella ihm isellä ei omasta mielestään juuri ole m ahdollisuuksia vai kuttaa. M utta onko näin? El, s illä ainakin eräs tärkeä työkenttä on jokaisen u lo ttu villa — valistus. Ilman ihm isten asentei den m u u ttu m ista ei m onillakaan paran-

nuksilla ole m a hdollisuutta toteutua, ja juuri sinä voit olla tärkeä tekijä tässä työssä. Kerro ih m isille koe-eläim istä, tu tustu asia tieto ih in ja opi niiden avulla kumoamaan ihm isten harhaluuloja. Voit pitää e sitelm iä koulussasi, kerhoissa, seurakunnissa, partiossa, tm s:ssa, kir jo ite lla lehtiin jne. S itäpaitsi nythän on meneillään tärkeää kin tärkeämpi kampanja, johon kaikki voi vat osallistua — vetoom us eläinsuojelulainsäädännön uudistam iseksi. Nim ienkeruuaikaahan on vielä m aaliskuun lop puun. Otapa ponteva lo p pu kin ! Oletko varmasti käyttänyt kaikki m ahdollisuu det; sukulaiset, tuttavat, ystävät, viha m iehet, koulut, kirjasto t ym. paikat, jo is sa käy ihm isiä, tuttavien koulut ja työp a i kat...? M uista, että sinustakin riippuu koe-eläinten suojelutyön tulevaisuus! Helena LEMMIKKINI M eillä on koira, se on m usta Labradorin noutaja ja sen nim i on M alin. Se on tuotu R uotsista tänne, kun se oli aivan pieni. Nyt Malin on puolivuotias. Me asumme Nuuksiossa, ja Malin voi olla ulkona niin paljon kuin se tahtoo. M inulla on m yöskin marsu. Sen nim i on Dick, vaikka se onkin ty ttö . Se on tu m manruskea ja valkoinen. Dick saa o lla va paana minun huoneessani noin kaksi tun tia päivässä. Malin tykkää Dickistä, m utta Dick pelkää kyllä vähän koiria. Nina ANKOISTA, HYVÄT YSTÄVÄT! 1976 kesällä istuim m e autossa ja olim m e m atkalla Ropakonnokan lin tu ta rh o ille . Isä oli luvannut ostaa m eille ankat. Perillä iso mies kävi koukkaamassa haa villa kolm e ankanpoikasta, jo ilta oli siivet leikattu niin, että ne olivat lentokyvyttömiä. Kotona päästim m e ne vapaaksi pel lolle juoksentelem aan, ja ne näkivät kai ensimmäisen kerran kunnolla luontoa. Lintutarhassa ne olivat koko ikänsä olleet sisällä isossa rakennuksessa. Myöhem min isä o tti ankat kiinni ja kantoi ne jär veen. Sekin oli n iille aivan uutta. Kun ankkamme olivat olleet noin p uo li toista vuotta, tajusim m e miten suuren virheen olim m e tehneet. Olim m e olleet aivan kohtuuttom ia n iitä kohtaan. Roikottelim m e n iitä päivästä toiseen pois järvestä pahvilaatikkoihin ja koreihin, ja kaiken huippu oli se kun pidim m e niitä monta tu n tia sylissäm m e kuumassa au

ringonpaisteisessa keinutuolissa. Ankkaparat olivat läkähtyä kuum uuteen. No, onneksi tajusim m e kaiken tarpeeksi ajoissa, ja sen jälkeen emme enää kos kaan ottaneet n iitä turhaan pois järvestä. Eipä kestänyt kauaa kun ankkamme olivat niin kesyjä, että ne o lisi saanut kiinni koska vain, ja kun huusim m e n iitä rannal ta, niin vaikka ne olisivat olleet toisella puolella järveä, tuliva t he kaakattaen ha kemaan ruokaa. Olemme saaneet jo kolm e talvea pitää ankkojamme naapurin navetassa, koska m eillä ei o lisi o llu t m a h dollisuutta pitää n iitä kotona. Nykyään kun tulem m e antamaan n iille ruokaa tulevat ne jo valm iiksi p u u liite r ille ^ oven eteen, koska tietävät että siellä s ä i - ^ lytetään niiden ruokaa. Ei muuten uskoisi ankasta, että se työntää päänsä puseron helmasta kainaloon tai että se osaa hala ta. Sitten vielä yksi ihme. Ankkahan on puolisukeltaja, m utta meidän ankat ne sukeltaa 2— 3 m etriä kokonaan veden al la, jos m ieli tekee. Joten ankastakin voi saada pitkäikäisen ja yhtä kivan kaverin kuin m istä tahansa m uusta eläim estä. Terveisin M & V & K RUNO KOE-ELÄINTEN PUOLESTA Voi sitä huutoa ja melua. Voi sitä silm ien kärsim ystä. Voi sitä tuskaa ja pelkoa. Voi sitä elämän loppua. Silm ät pelokkaat kurkistavat häkistä, silm ät sokaistuneet. Ruumis värisee tuskasta, ruum is runneltu. Korvat värähtelevät kivusta, korvat kuuroutuneet. Kurkusta nousee hento ääni, koe-eläimen avunpyyntö. Kaikki toverit, jo illa vielä on äänijänteet yhtyvät avunpyyntöön. Toisessa häkissä on hiljaista. Joku häkin nurkassa makaa, hiljaa, hilja a ... kuolleena makaa. Jaksanut ei enää se kaikkea kärsim ystä. Lähti pois, ruum is jäi. Se loppuun kiusattu ruum is. Kädet kohti ruum ista lähenee. Pois velton käärön pussissa kuljettaa. Toiset eläinparat kadehtivät sitä. Mielellään ne myös pois lähtisivät. Ovatko nämä eläim et sen arvoisia, että ne voisi loppuun kiusata?

Apinan tuskanhuuto kaikuu kuulevien korviin. Hätääntyneet eläim et kulkevat häkeissään, likaisissa, märissä häkeissä. Liian julm aa, liian julm aa. M utta voivottelu ei auta. Auttakaa näitä eläim iä, s illä ne eivät voi auttaa itseään. Ihm isillä on valta käsissään... Soile -79 ELÄINSUOJELU KERHO JUSTITIA ANIMALIBUS DJURSKYDDSKLUBBEN P erustettiin elokuussa 1978, ja o n lapsille ja nuorille tarkoitettu eläinsuojelukerho. ^ 3 e julkaisee saman nim istä lehteä, joka ^ P m e s ty y neljällä vu osittaisella num erol la. Jäsenmaksua ei ole, m utta lehden t i laajia pyydetään maksamaan 2.00 m k/

n:o, painatus-, p osti- ym. kulujen peittä m iseksi. Lisätietoja ja kerhon säännöt saa palautuspostim erkillä osoitteestam me. Kulut voidaan myös maksaa pankkiyhteyteemme 304350 - 00023657. Eläin suojelukerho Ju stita A nim alibus PL 117, HKI 17. Eläinsuojeluterveisin, Thor W. K ottelin Puheenjohtaja P.S. Teitä kiinnostanee, että kerhomme on lähettänyt Suomen R otukissayhdistys ry:lle protestikirjelm än KES 4/78:ssa o l leen INFO-osaston ” Ei kissoja palkinnok si” -kirjoituksen perusteella. Kirjelm ä oli o soite ttu SUROKin jo h to ku n nalle. Kirjelm ässä ilm o itim m e yhtyväm me täysin em. kirjoitukseen. Toivomme hedelm ällistä yh teistyötä vas taisuudessakin.

AUTA HEITTEILLEJÄTETTYJÄ JA KO DITTOMIA ELÄIMIÄ — ESTÄ NIITÄ JOU TUMASTA KOE-ELÄIMIKSI — OTA OP PIA HELSINGIN ELÄINSUOJELUYHDIS TYKSEN KISSAJAOSTON TYÖSTÄ KODITTOMIEN KISSOJEN PELASTAMISESTA H elsingin eläinsuojeluyhdistyksen kissajaosto tekee jatkuvasti vapaahetoista e läinsuojelutyötä pääkaupunkiseudulla h eitteillejätettyjen ja kodittom ien kisso jen pelastam iseksi seuraavien to im in ta periaatteiden mukaan: 1. Otamme lähes päivittäin huostaamme ^ ^ e itte ille jä te tty jä ja ko ditto m ia kissoja. V - Yritämme aina e nsisijaisesti löytää kissojen om istajat, mm. huostaamme otetuista kissoista laitetaan lehtiin lö yty n yt-ilm o itu ksia , lähes poikkeuksetta kui tenkin turhaan, s illä kissat on todella jä tetty h eitteille ja jäävät siis meidän huol lettaviksemm e. 3. Hoidamme h eitte iIle jä te ttyjä kissoja kotonam me, kunnes ne ovat valm iita luo vutettavaksi uuteen ko tiin ; kissoja ruoki taan, niiden terveydentila tarkastetaan ja m ahdolliset sairaudet hoidetaan sekä KAIKKI SUKUKYPSÄT KISSAT LEIKA TAAN JA ROKOTETAAN. 4. Kun kissat on hoidettu luovutuskuntoon, n iille etsitään vastuuntuntoiset val votut kodit, jo ih in ne luovutetaan ilm ai seksi e rityise llä luovutussopim uksella. 5. Viemme lopetukseen ainoastaan parantum attom asti sairaat ja täysin v illiin tyneet kissat. Me teemme työtä elämän

puolesta — emme ole teurastajia. 6. Edes poikkeustapauksessa emme ota ihm isten om ia kissoja huostaamm e, sillä jokainen on itse vastuussa ottam istaan eläim istä. Ainoastaan s illo in , kun joku vanhus joutuu sairaalahoitoon tai kuolee, me huolehdim m e hänen lem m ikeistään. Tätä nykyä olemme vu osittain pystyneet hankkimaan uuden kodin lähes 300 heitteille jä te tylle kissalle. Koko työ on tehty pelkästään vapaaehtoisin voim in ja lahjoitusvaroin ilm an m inkäänlaista kau pungin tukea tai e rity is tilo ja . Jotta pys tyisim m e edelleen jatkamaan to im in taamme h eitteillejätettyjen kissojen pe lastam iseksi, tarvitsisim m e apua — mei tä a ktiivisia ke nttä työ n te kijöitä on liian vähän ja toim intaam m e rajoittaa ja tku vasti rahan puute. Tälläkin hetkellä kotei himme jonottaa lähes 30 kissaa, jo u kos sa tiin e itä naaraita ja avuttom ia pentuja, jotka pitäisi kiireesti saada turvaan. M eil lä ei vain enää ole mitään paikkaa m ihin

ne s ijo itta isim m e — kotim m e ovat jo täynnä. HALUATKO OLLA MUKANA ELÄINSUOJELUTYÖSSÄ? Soita m eille, m ikäli voit tarjota väliaikaisen turvapaikan jo lle kin koditto m a lle kissalle tai haluat ottaa kis san omaksesi. Soita myös m ikäli näet jossain nälissään ja viluissaan kuljeske levan kissan. Älä jää odottam aan, että se synnyttää poikaset ulos tai että se kivite tään kuoliaaksi. M itä nopeam min saam me kodittom at kissat hoitoom m e, sitä vähem m illä kärsim yksillä ne pääsevät. Harkitse ennenkuin otat kissan. Kissa elää noin 15— 20 vuotta — KISSA El OLE KERTAKÄYTTÖLELU. M ikäli sinun on jostain perustellusta syystä pakko luopua kissastasi, yritä etsiä sille uusi ko ti. Jos et onnistu löytämään sille uutta kotia, niin vie se eläinlääkärin lopetettavaksi — älä jätä kissaasi h eitte ille . Kissasi on toki ansainnut paremman kuoleman kuin kyl mään ja nälkään nääntym isen tai eläin rääkkäyksen uhriksi joutum isen. M ikäli kissasi katoaa, laita siitä vä littöm ästi ka to a m isilm o itu s lehteen ja kysele sitä m eiltä ja Pieneläinklinikan löytöeläinosastolta. Älä päästä kissaasi ulos ilman valvontaa! Varo koe-eläinten tukkukaup piaita, jotka työkseen varastavat ihm isten lem m ikkejä ja myyvät ne koe-eläinten kidutuslaboratorioihin eläväksi testim ateriaaliksi! MUISTA! ELÄIMEN HEITTEILLEJÄTTÖ ON LAIN MUKAAN RANGAISTAVA TE KO H elsingin eläinsuojeluyhdistyksen kissajaoston puolesta Hanu Luukkainen p. 724 054 Lea Roos p. 788 477 Anu Halme p. 780 739 TILI HEITTEILLEJÄTETTYJEN JA KODIT TOMIEN KISSOJEN AUTTAMISEKSI SYP 200120-50005-9

APUA! Koe-eläinten suojelu ry. säätiön yhtenä pyrkim yksenä on tukea mm. tu tk ijo ita , vaihtoehtom enetelm ien kehittäm iseksi. Ja täten lakkauttaa koe-eläinten käyttö tie te e llisissä kokeissa. Ainoana esteenä työllem m e on varojen puute. V oitte tukea työtäm m e la hjoituksin tilin u meromme on KOP 12794-1384-1. Pienetkin rahasummat ovat tervetulleita. KIITOS Koe-eläinten suojelu ry. säätiö

HUOM. KAIPAAMME KIRPPUTORITAVAROITA Nyt voit tukea toim intaam m e keräämällä vin tiltä si ja kom eroittesi kätköistä tava roita, jo ita ei enää tarvitse. S illä me jär jestäm me kirpputorin 21 — 22.04.1979 to i m istossam m e, M annerheim intie 67, jo n ne toivom m e myös m ahdolliset tavarat tuotavan. Otamme vastaan kirjoja, koris te-esineitä, a stioita , koruja, vaatteita, kenkiä, laukkuja ym . ym ... KIRPPUTORI 21— 22.04.1979 Tervetuloa tekemään edu llisia ostoksia yhdistyksem m e kirp p uto rille , jonka tu o t to menee koe-eläinten auttam iseksi. Pi dämme kirpputorin to im is to s s a m m e ^ * M annerheim intie 67, 21— 22.04.79 klo 12.00— 18.00 välisenä aikana. Tuothan ystäväsikin mukaan! VETOOMUS Eläinten oikeuksien puolesta Viim e syksystä lähtien on kerätty nim iä vetoomukseen eläinten oikeuksien puo lesta. Nimien keruu päättyy 31.3.79, m ihin mennessä n im ilis ta t tulee to im itta a yh distyksen to im isto o n . Adressi y k s ilö ityin e vaatim uksineen jä tetään eduskunnalle valtakunnallisena koe-eläinten päivänä 24.4.79. Nyt on loppuponnistuksen aika. Kerää ni m ilistasi täyteen! Palauta myös vajaat listat. M itä enemmän nim iä on koossa si tä painavammat vaatim uksem m e ovat. Jokainen nim i on tärkeä! KULKUE

Yhdistys järjestää kulkueen eläinten oikauksien puolesta 21.4.79 Helsingissä. Merkitse tämä päivämäärä almanakkaasi jo nyt! — Kulkue lähtee Hakaniemen ran nasta klo 10.00 Tule mukaan marssimaan ihm is- ja eläinystävinesi.

K irjoituksessa kävi ilm i, että noin 10.000 ihm istä kuolee m aapallollam m e vu o sit tain lääkkeiden aiheuttam iin m yrkytysti loihin. Kun ottaa vielä huom ioon ne m il joonat ihm iset, jo tka ovat kem iallisesti valm istettujen lääkkeiden orjia, niin tulee mieleen ajatus, että onko niiden tuhan sien lääkeaineiden kehittäm inen o llu t to della tarpeellista. Eläimet ovat joutuneet kärsimään kauheita tuskia n iitä testa tta essa ja joutuvat edelleenkin, lääketehtai den kehittäessä uusia kilp a ilu kykyise m piä tuotteita. Kun sitten vielä jokainen lääketehdas tekee oman lääkkeensä, niin kyllä valinnanvaraa riittää, ja eläinraukat joutuvat kestämään samoja tuskia ainoastaan lääketehtaiden keskinäisen kilp a i li n tähden. Kuitenkin on tarjo lla luonnon om ia lääk keitä, jotka eivät aiheuta riippuvuutta, ja niillävo id aa n parantaa m itä m oninaisem pia vaivoja. S veitsiläiset lääkärit ovat ru venneet määräämään potilailleen yhä useammin kasveista va lm iste ttu ja preperaatteja ja erittäin hyvin tu lo ksin . Joten kysy sinäkin lääkäriltäsi luonnon lääkkei tä tai jos et saa häneltä apua, niin ota itse n iistä selvää, kuten monet yhdistyksem me jäsenet ovat tehneet. He ovat yksin kertaisesti kieltäytyneet m yrkyttäm ästä itseään eläinten kärsim ysten kautta val m iste tu illa lääkkeillä ja ovat löytäneet vaivaansa sopivan luonnonlääkkeen, jo hon ovat tällä hetkellä erittäin tyytyväisiä.

ERÄS ONGELMA Kulkukoira ja kotikoira tapasivat aam ulla puistossa. Heidän keskustellessaan, tuli ilm i seuraava ongelma. K otikoira sanoi etsivänsä ruokahalua aam iaiselleen, kun taas kulkukoira etsi aam iaista ruokahalul leen.

Rauf

Rouheiden -koiran monipuolinen perusravinto

POIMITTUA

Rouheinen koiranruoka

koonnut Sirpa Ikävalko LUONNONLÄÄKKEISTÄ Eläketieto-lehdessä 10/78 o li artikkeli ’Luonnonlääkkeet ovat hyvä vaihtoehto” . K irjoituksen ainekset oli saatu sve itsilä i sen tohtori Alfred Vogelin Suomessa pi tämän esitelm än pohjalta.

Vinkkeinä voisin m ainita m uutam ia luon nontuotteita, jo ita voi kokeilla ke m ia lli sesti valm istettujen lääkeaineiden sijaan. Monet kärsivät tiheään toistuvasta pään särystä ja näin ollen heillä on suuri vaara joutua särkylääkkeiden o rjik s i. M utta ei tarvitse, s illä he voivat kokeilla ru ttoju u resta valm istettua luonnontuotetta joka auttaa yhtä hyvin, kuin m ikä tahansa päänsärkylääke ja s iitä ei aiheudu riip p u vuutta. Kauranversouutteen apua herk kiin ja huonoihin herm oihin on kokeiltu m eillä eräässä helsinkiläisessä sairaa lassa — hyvin tuloksin. Torm entilla n im i nen tippauute auttaa äkilliseen rip u liin . Munuaisten to im in ta h ä iriö is tä kärsivien on hyvä nauttia kultapiiskuteetä, sillä kultapiisku kiihdyttää munuaisten to i m intaa. Tässä oli vain m uutam ia esi merkkejä, m utta m ahdollisuuksia kyllä on sinunkin löytää vaivaasi sopiva luon nonlääke. Kun vielä m uistam m e, että ter veellinen ravinto ja liikun ta pitävät meidät kunnossa, niin voimme tällätavalla auttaa m ahdollisesti myös koe-eläim iä.

Pakkaukset: 1.3 ja 15 kg

Osta tuotteitamme — tuet toimintaamme COLLEGE-PAITA

KANGASLAUKKU

M itä m oninaisim piin tarkoitu ksiin sovel Uusin m yyntiartikkeli on yhdistyksen tuu yhdistyksen valko-vihreä kangaslaukoma college-paita. M ateriaaliltaan kor ku. Sen saa hintaan 15 mk. kealaatuisen ja tyylikkään paidan väri on Muut tuotteem m e on e sitelty tässä leh vaaleanharmaa, yhdistyksen tunnus on dessä olevan tila u slista n yhteydessä. painettu vihreällä paidan oikealle puolelle Osta omaksi iloksesi ja lahjaksesi ystä rintaa (merkin halkaisija on noin 10 cm). välle! Paitoja on tila tta vissa kolmea kokoa: S, M, L ja XL. Hintaa perimme 50 mk. COLLEGE-PAITA* vaalean harm. vihr. painatus kpl ä 50 mk koko S, M, L ja XL T-PAITA* valk. vihreä painatus kpl ä 20 mk koko S, M ja L OLKALAUKKU* kpl ä 15 mk valk. lappisatiinia, vihr. painatus TARRA* kpl ä 2 mk säänkestävä, halkaisija 10 cm YHDISTYSMERKKI — FÖRENINGSMÄRKET hopeinen ris ti, jossa eläinryhm ä kpl kohokuviona st ä 19 mk korsform at, i Silver & grön emalj KUULAKÄRKIKYNÄ kpl ä 4 mk yhdistyksen nim i ja puhelin n:o ADRESSI — ADRESSEN kpl yhdistystunnus, silkkipu n ostu psu t st ä 10 mk föreningsem blem et & silkessnodd KIRJEENSULKIJ AM ERKIT — BREVMÄRKEN — ’’vastusta tu ska llisia eläinkokeita kpl ä 3,50 (35 kp l/a rkki) — ’’stoppa plägsamma d ju rfö rsö k” kpl ä 3,50 (35 st /ark) — yhdistystunnus, valkovihreä ä 1,50 (15 kp l/a rkki) — föreningsem blem et g rö n t/v itt st ä 1,50 (15 st/a rk) KORTTEJA — KO RT kpl ä 1 mk — Pyhä Franciscus, punainen kpl ä 1 mk — koirakortti Varastossa vielä vanhoja kpl T-PAITOJA*, koko M . st ä 15 mk T-Skortor, storl. M y jN

'-m e rk ity is s ä tuo tteissa on seuraava painatus: Nimi Namn Osoite Adress Tilaukset lähetetään yhdistyksen to im is toon, M annerheim intie 67, 00250 Helsinki 25. Maksu tapahtuu tavaratoim ituksen mukana seuraavalla tilille p a n o k o rtilla 7 vrk:n ku lu ttu a lähetyksen saapumisesta. Sänd beställningen tili kansliet Mannerheimvägen 67, 00250 H elsingfors 25. Var

& )

vänlig och betala inom 7 dagar efter mottaget PG-kravkort. Lue-Tunne-Tue-julistetta on saatavissa m aksutta to im isto sta . Posti- pakkauskulut 2 mk voi lähettää postim erkkeinä t i lauksen yhteydessä. K iito s!