Koe-eläinten suojelu 2/1979

4. vuosikerta

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 2/79 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

Vastaava toimittaja Raili Vesanen Ratakatu 11—13 D 30 00120 Helsinki 12 Puh. 633813

• •

Toimituksessa Sirpa Ikävalko Leena-Kaarina Kaunonen Hannele Luukkainen Riitta Salmi Marjatta Törmä Päivi Viinikainen

Puheenjohtaja Hannele Luukkainen Siltavoudintie 7 C 22 00640 Helsinki 64 puh. 90-724 054

Maksut SYP: 2000-181-30838-31 PSP: 435490-1, jäsenmaksut ja tilaukset

Sihteeri Helfrid Lehtinen Luuvankuja 3 02620 Espoo 62 puh. 90-590182

Säätiö KOP: 12794-13841

Toiminnanjohtaja Sirpa Ikävalko

Jäsenmaksu mk 2 0 /vuosi mk 400/ainaisjäsen Toimiston osoite Mannerheimintie 67 00250 Helsinki 25 puh. 90-410725 avoinna ma-pe klo 12—16 limoitushinnat 1 /1 siv. 600,— 1/2 siv. 300,— 1/4 siv. 150,—

Kansikuva Vetoomuksen luovutustilaisuuteen oli kutsuttu kaikkien puolueryhmien edustajat. Paikalla olivat eduskunnan puhemies Ahti Pekkala (keskustapuo­ lue) ja edustaja Liberaalisesta kansanpuolueesta,

Ruotsalaisesta kansanpuolueesta, Kokoomuksesta, Suomen maaseudun puolueesta, Kristillisestä lii­ tosta sekä Sosialidemokraattisesta puolueesta.

TA R K EN N U K SET VUODEN 1978 TOIMINTA­ KERTO M UKSEEN Jäsenmäärä 31.12. 1978 oli 3910 kun se vastaavasti edellisenä vuonna oli 3351.

Tietoryhmän toiminta 1978 Ensimmäinen kappale muuttuu seuraavanlaiseksi: Tietoryhmä kokoontui viime vuonna seitsemän ker­ taa. Näistä kolme viimeistä Raili Vesanen on toi­ minut vetäjänä ja Marja Jussila ennen häntä.

LAH JO ITUKSIA 22. 2. 1979 A LKA EN Lahjoituksia yhdistys N. Schröder A. Ilonen B. Helling I. Björlelund E. & K. Alitalo N. Schröder S. B. Nilsson M. Hulkkonen T. Nurmi Lahjoituksia säätiö V. Heiskanen T. Davidsson M. Ilonummi L & M. Federley R. Moberg E. Salo L. Canell M. Väisänen Londän M. Moberg S. Peltonen K. Turunen

Vastaava toim ittaja Raili Vesanen

100 ,-

100,50,50,1 .0 0 0 ,50,50,50,50,100 ,100 ,100 ,-

50,-

PÄÄKIRJOITUS Vetoomus eläinsuojelulainsäädännön uudistam i­ seksi ja eläinrääkkäyksen lopettam iseksi luovutet­ tiin Eduskunnalle kansainvälisenä koe-eläinten päi­ vänä, 24. 4.Yli 90 000 nimeä sisältävä vetoomus on o llu t tärkeim piä tavoitteitam m e kuluvana vuonna.

Toivottavasti vetoomuksellamme tulee olemaan oma osuutensa puutteellisen eläinsuojelulainsää­ dännön uudistam iseksi maassamme. 90000 nimen vetoomusta ei luulisi voitavan sivuuttaa pelkällä käden heilautuksella.

Kansainvälistä koe-eläinten päivää vietettiin 21.— 22. 4. m ielenosoitusm arssin, Esplanadin puistolava-shown ja kirpputorin muodossa. Näistä värik­ käistä tapahtum ista kerrotaan tarkemmin lehden sisäsivuilla. On rohkaisevaa todeta, että TV-uutisissa m ainittiin tapahtumastamme ja näytettiin o t­ teita film istäm m e ’’Uteliaisuus, joka tappaa kissan” sekä e sitettiin asiallisia tietoja eläinkokeista Suo­ messa.

Koe-eläinten Suojelun johtokuntaan tuli mukaan monta uutta jäsentä, jotka va littiin vuosikokouk­ sessamme. He kaikki ovat nuoria, innokkaita ih­ m isiä — työtarm osta ei ole puutetta, ideoita ja luo­ vuutta on runsain m itoin. Yhteistyö sujuu kitkat­ tom asti, tulemm e hyvin toimeen keskenämme. Uu­ det tuulet puhaltavat — yhä enemmän pystym ­ me herättämään ihm isiä näkemään puutteita koeeläinten elinolosuhteissa, saamme äänemme kuulu­ viin julkisissa tiedotusvälineissä ja tiedämme enem­ män koe-eläim istä ja niiden käytöstä nimenomaan täällä Suomessa.

Usein tulee pohtineeksi, mitä yksityinen yhdistyk­ sen jäsen voisi tehdä koe-eläinten auttamiseksi.

Mitä yksityinen ihminen mahtaa kaikelle sille te­ hokkaalle ja autoritääriselle koneistolle, joka pyörii eläinten käyttämiseksi tieteellisissä ja kaupallisis­ sa kokeissa? Hän ei kenties pysty tuolle koneis­ tolle paljonkaan, m utta hän voi v a i k u t t a a ihm i­ siin, tavallisiin ihm isiin, noihin, jotka eivät tiedä eläinkokeista mitään tai sulkevat silmänsä koko asialta. Hän voi jakaa t i e t o a , antaa ihm isille ajat­ telemisen aihetta. Hän voi yrittää "käännyttää” niitä, jot,ka puolustavat elävien eläinten silpom ista tieteen nimissä. Yleinen uskomus siihen, että kaikki eläinkokeet ovat tarpeellisia ja ihmiskuntaa hyödyt­ täviä, on kitkettävä pois. Mitä enemmän ihmiset tietävät eläinkokeista, nimenomaan turhista kokeis­ ta (esim. kaupalliset ja sotateolliset kokeet), sitä vakuuttuneemmiksi he tulevat vaihtoehtojen järke­ vyydestä ja tarpeellisuudesta.

Kansainvälisenä koe-eläinten päivänä järjestettiin monessa maassa m ielenosoituksia ja tempauksia eläinten puolesta. Toivottavasti noiden m iljoonien ihmisten joukosta, jo ille inform aatio suunnattiin, edes murto-osa sai ajattelemisen aihetta, toivot­ tavasti pieni joukkomme maailmassa kasvoi hie­ man. M utta koe-eläinten päivä oli ja meni — ihmiset unohtavat. Meidän tulee m uistuttaa heitä, jakaa tietoa. Emme saa antaa heidän unohtaa, sillä tä­ näänkin sadattuhannet eläimet kärsivät kaikkialla maailmassa eläinrääkkäyksen ja julm ien kokeiden uhreina.

Ledaren

200,-

100,80,1 .0 0 0 ,100 ,200,50,50,-

• •

Kuvassa yhdistyksen uusi College-paita. Osta itsel­ lesi ja suosittele muille. Hinta on 50 markka ja ko­ koja löytyy S, M, L ja XL.

Apua i Koe-eläinten suojelu ry. säätiön yhtenä pyrkimyk­ senä on tukea mm. tutkijoita, vaihtoehtomenetelmien kehittämiseksi. Ja täten lakkauttaa koe-eläin­ ten käyttö tieteellisissä kokeissa.

Ainoana esteenä työllemme on varojen puute. Voit­ te tukea työtämme lahjoituksin tilinumeromme on KOP 12794-1384-1.

Pienetkin rahasummat ovat tervetulleita.

KIITOS! Koe-eläinten suojelu ry. säätiö

Namninsamlingen för en förnyad djurskyddslagstiftn in g och om förhindrandet av djurplägeri överläts tili riksdagen pä den internationella Försöksdjursdagen den 24. 4. Denna av över 90.000 undertecknade vädjan har under det gängna äret varit en av vära viktigaste strävanden. Vi fär hoppas att vär vädjan kommer att inverka pä en förnyelse av värt lands djurskyddslagstiftning. Man skulle tycka att en vädjan som är undertecknad av mer än 90.000 mänskor ej torde bli obeaktad.

Vi firade den internationella försöksdjursdagen den 21—24. 4. med ett dem onstrationstäg samt med en park-show vid Espen och med en loppmarknad. Om dessa färgrika händelser berättas mera inne i tidningen. Det var uppmuntrande att konstatera, att TV nyheterna nämnde vära "happenings” och visade avsnitt ur vär film "Nyfikenhet, som dödar katten” , och att man framförde heit sakligt inform ation om djurförsök här i Finland.

Arsmötet valde in mänga nya medlemmar tili sty-

relsen för Försöksdjurens Värn. A lla är unga och ivriga — arbetslusten är stor, goda ideer och creativitet finns. Värt samarbete fungerar och vi kommer bra överens med varandra. Nya vindar bläser — i a llt högre grad lyckas vi fästa mänskornas uppmärksamhet vid brister i försöksdjurens levnadsförhällanden, vi fär vär röst hörd i offentliga medium och vi vet mera om försöksdjur och om hur försöksdjur används i Finland.

Vi funderar ofta över hur en enskild medlem i föreningen skulle kunna hjälpa försöksdjuren. Hur kan den enskilda mänskan inverka pä det effektiva och auktoritära maskineriet, som grundar sig pä att använda försöksdjur bäde fö r vetenskapliga och komm ersiella ändemäl. Hon rär kanske inte pä det stora maskineriet, men hon kan päverka maskor, vanliga mänskor som inte vet nägonting om djur­ försök eller sädana som bara sluter sina ögon för facta. Hon kan dela ut Inform ation, ge nägonting ät folk att tänka pä. Hon kan försöka "omvända” dem,

3

som försvarar i vetenskapens namn gjorda stym pningar av levande djur. Vi màste fâ bort den allmänna âsikten, att alla djurförsök skulle vara nödvändiga och befrämja mänskllgheten. Ju mer mänskorna vet om djurförsök, speclellt om de onödlga försöken (säsom komm erslella och krigsIndustrlella) desto mer övertygade b llr de om hur nödvändiga de alternativa metoderna är.

Under den Internatlonella försöksdjurens dag ordnades i mänga länder dem onstrationer och ’’hap­ penings” för djurena. Vi fär hoppas att bland de m iljoner av mänskor som blev Informera, etm lns-

tone en br^kdel fick slg en tankestailare och vl f i r hoppas att v ir skara ute i vSrlden vaxte. Men fbrsdksdjurens dag kom och glck — mSnskorna gldmmer. Vi mAste pSmlnna dem, dela ut Infor­ mation. VI fSr inte Idta dem glOmma, fdr aven Idag sker dverallt i varlden grymma och plisam m a djurfdrsdk och djurpiageri som hundratusentals djur fSr lida av.

tamisesta puhuttiin useaan otteeseen radion sekä suomen- että ruotsinkielisissä uutisissa ja televi­ sion ruotsinkielisissä uutisissa. Seuraavana päivä­ nä uutinen oli myös kalkissa päivälehdissä.

Ensimmäinen valhe eläinsuojelulainsäädännön uu­ distamisessa on nyt suoritettu; kansanedustajat ja suuri yleisö ovat nyt tietoisia lainsäädäntömme puutteista. Työmme el kuitenkaan lopu tähän, sillä

ei riitä, että puutteet ovat tiedossa — ne on myös poistettava. Nyt alkaa työmme vaativin vaihe; meidän on toimittava asiantuntevana painostusjär­ jestönä eduskuntaa ja päätöksentekijöitä kohtaan, jotta tavoitteemme toteutuisi myös käytännössä.

Seuraavassa julkaisemme kokonaisuudessaan vetoomuskirjelmän, joka luovutettiin eduskunnan pu­ hemiehelle ja puolueryhmille.

Ansvarlg redaktör Ralli Vesanen

Teksti: Hannele Luukkainen Kuvat: Sami Bläberg

Vetoomus menestyi yli odotusten!

Puolueryhmien edustajat tutustumassa vetoomuksemme allekirjoituksiin.

Vetoomus eläinsuojelulainsäädännön uudistami­ seksi luovutettiin eduskunnan puhemiehelle kan-

sainvälisenä koe-eläinten päivänä 24. 4.Kuva: Sami Bläberg

Vetoomus eläinsuojelulainsäädännön uudistami­ seksi saavutti valtavan suosion. Määräpäivään men­ nessä sen olivat allekirjoittaneet 93.528 henkilöä.

Kansainvälisenä koe-elälnten poäivänä 24. 4. vetoo­ mus nlmlllstolneen luovutettiin eduskunnan puhe­ miehelle. Vetoomusta olivat luovuttamassa Koeelälnten suojelu ry:n, Helsingin eläinsuojeluyhdis­ tys ry:n ja Valtakunnallinen eläinsuojeluliltto ry:n sekä Tampereen koe-elälnten suojelu ry:n edusta­ jat. Vetoomuksen luovutustilaisuuteen oli kutsuttu kaikkien puolueryhmien edustajat. Aluksi Koeeläinten suojelu ry:n puheenjohtaja Hannele Kuukkainen luki vetoomusklrjelmän, josta kävi yksityis­ kohtaisesti Ilmi mihin asioihin vaadimme muu­ tosta. Vastauspuheenvuorossaan Eduskunnan pu­ hemies Ahti Pekkala kuten myös kaikki puoluei­ den edustajat kiittivät meitä suurenmoisesta työstä

ja lupasivat vilpittömästä tehdä kaikkensa asian eteenpäin viemiseksi. He olivat tyytyväisiä siltä, että olimme niin seikkaperäisesti osoittaneet eläin­ suojelulainsäädäntömme puutteet ja hämmästelivät allekirjoitusten paljoutta. Tilaisuudessa kävi Ilmi, että jo näille valtiopäiville oli jätetty vetoomustam­ me tukevia lakialoitteita. Lupaslmme asiantunte­ muksemme heidän käyttöönsä, kun he su unnite­ levat ja muovaavat uusia lakeja.

Ensimmäisestä kansainvälisestä koe-eläinten päi­ västä muodostui siis valtava menestys Suomessa.

Vetoomuksemme sai ennennäkemätöntä huomiota osakseen myös kaikissa tiedotusvälineissä. Jo lauantaina 21. 4. TV-1:n uutisissa kerrottiin vaatlmuksistamme ja näytettiin filmiämme, joka käsit­ teli eläinkokeita ja vaihtoehtomenetelmiä. Kansain­ välisenä koe-eläinten päivänä vetoomuksen luovut­

Koe-eläinten suojelu ry:n puheenjohtaja Hannele Luukkainen lukemassa vetoomuksen kirjelmää. Val­ tuuskuntaamme kuuluivat myös Päivi Hokkanen Tampereen koe-eläinten suojelu ry:stä, eläinlääkäri Mikael Ilves ja eversti Yngve Ericsson Helsingin

eläinsuojeluyhdistys ry:stä, Leena-Kaarina Kaunonen Valtakunnallisen eläinsuojeluliiton puheenjoh­ taja sekä Koe-eläinten suojelu ry:n sihteeri Helfrid Lehtinen ja toiminnanjohtaja Sirpa Ikävalko.

EDUSKUNNAN H ERRA PU H EM IEH ELLE VETOOMUS ELÄIN SU O JELULAIN SÄÄDÄNN Ö N UUDISTAM ISEKSI Vaikka Suomessa voimassa oleva eläinsuojelulaki asetuksineen onkin vasta vuodelta 1971, se on jo osittain vanhentunut. Erityisesti 'Asetus eläinten käyttämisestä tieteellisissä kokeissa’ on puutteelli­ nen verrattuna esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin vas­ taaviin lakeihin. Koska eläinsuojelulainsäädäntöm­ me ei enää kaikilta osin täytä tehtäväänsä eläinten oikeuksien puolustajana, me allekirjoittaneet eläinsuojelujärjestöt vaadimme sen uudistamista nyky­ ajan ajattelun tasoite. Vetoomustamme tukevat yli 90.000 allekirjoittajaa.

Pyydämme teitä Herra Eduskunnan Puhemies saat­ tamaan eduskunnan tietoon erityisesti seuraavat eläinsuojelulainsäädäntömme puutteet: Eläinsuojelulaki (no 9 1 /7 1 ) ja eläinsuojeluasetus (no 3 3 3 /7 1) 1. Nykyinen eläinsuojelulainsäädäntömme perus­ tuu olennaisimmilta osiltaan seuraavan tyyppisille epätarkoille lauseille kuten "Eläintä on kohdeltava hyvin, niin ettei sille tuoteta TARPEETONTA kär­ simystä” tai "Niinikään on kielletty eläimen jättä­ minen vaille TARPEELLISTA hoitoa” , joille ei löydy yksikäsitteistä tulkintaa. Eläinsuojelulainsäädän­ nön tulee määritellä täsmällisesti miten eläimiä on hoidettava ja kiellettävä kivun ja tuskan tuottam i­ nen eläimille.

2. Eläinsuljelulakimme ei tunne käsitettä tehokasvatusmenetelmä, joka on viime aikoina laajalti otet­ tu käyttöön maataloudessa. Teollisessa lihan, mai­ don- ja munantuotannossa eläimiä pidetään niin ahtaissa karsinoissa ja häkeissä etteivät ne voi tyy­ dyttää luonnollista liikunnantarvetta, eikä niillä ote ulospääsymahdollisuuksia. Vastaavasti myös tur­ kistarhoissa alkujaan usein luonnonvaraiset eläi­ met on ahdettu pieniin häkkeihin. Lainsäädännön on turvattava eläimille mahdollisimman hyvät elin­ olosuhteet ja määriteltävä tarkasti minkälaisissa tiloissa eläimiä saa kasvattaa ja kiellettävä kaikki sellaiset tuotantoyksiköt, jotka aiheuttavat eläimil­ le kärsimyksiä.

3. Lainsäädäntömme sallii edelleen suorittaa raa­ koja uskonnollisia rituaaliteurastuksia, jotka tulee nyky-yhteiskunnassa kieltää.

4. Niinikään on kiellettävä luonnonvaraisten eläin­ ten pyydystäminen kaupallisiin tarkoituksiin.

5. Elävien eläinten lahjoittaminen kilpailupalkintoina tulee myös kieltää, sillä eläimen ottamisen pitää perustua harkintaan eikä sattumanvaraiseen voit­ toon. Muutoinkin eläimiä jätetään heittelle suunnat­ tomia määriä.

6 . Samoin tulee kieltää villieläinten käyttäminen sirkuksissa tms. esityksissä ja määriteltävä tar­ kasti minkälaisissa olosuhteissa näytöseläimiä saa pitää.

7. Edelleen tulee kieltää muista kuin eläimen ter­ veydellisistä syistä eläimille suoritettavat leikkauk­ set kuten esimerkiksi koiran hännän typistäminen.

Asetus eläinten käyttämisestä tieteellisissä kokeis­ sa (no 334/71) Nykyisen asetuksen mukaan "Eläimelle kipua ja tuskaa aiheuttava eläinkoe saadaan suorittaa vain, jos se ihmisen tai eläimen terveyden- tai sairaan­

hoidon taikka tieteellisen tutkimuksen kannalta on välttämätön” . Päätösvalta kokeiden välttämättö­ myydestä on kuitenkin annettu kokeiden tekijöille itselleen. Elävillä eläimillä tehtävät kokeet on saa­ tava tiukkaan valvontaan muuttamalla lainsäädän­ tömme Tanskan ja Ruotsin lakien mukaiseksi.

1. On perustettava erityinen asiantuntijoista koos­ tuva eläinkoelautakunta, jolta on anottava erillinen lupa jokaista elävillä eläimillä tehtävää koetta var­ ten. Lautakunnan jäseninä kokeiden tekijät eivät itse saa olla ja heidän valintaan saavat osallistua myös eläinsuojelujärjestöjen edustajat.

2. Kokeita ei saa tehdä elävillä eläimillä, mikäli vas­ taava koe on mahdollista suorittaa vaihtoehtomenetelmin tai se on jo aikaisemmin tehty jossain muualla. Tätä varten on perustettava erityinen tieto­ pankki, jonne kirjataan yksityiskohtaisesti kaikki suoritetut eläinkokeet.

3. Mikäli kokeissa käytetään eläviä eläimiä, niiden tulee olla alhaisimmalla mahdollisella fysiologi­ sella tasolla olevaa lajia.

I 4. Mikäli koe aiheuttaa eläimille kipua ja tuskaa, eläimet on aina puudutettava tai nukutettava ennen koetta ja lopetettava ennen narkoosin päättymistä tai huolehdittava kipua lievittävästä jälkilääkityksestä. Tuskallisissa kokeissa olleita eläimiä ei tule kos­ kaan käyttää uudelleen kipua aiheuttaviin kokeisiin.

5. Oikeus käyttää eläviä eläimiä opetustarkoituk­ sissa on rajoitettava vain yliopistoihin ja korkea­ kouluihin. Niissäkään eläinkokeita ei tule tehdä mikäli tilanne on mahdollista havainnollistaa muilla opetusvälineillä.

6 . Jotta voitaisiin välttyä koe-eläinten huonon laa­ dun vuoksi epäonnistuneilta kokeilta ja ihmisen lemmikkieläinten joutumiselta koe-eläimiksi, eläin­ kokeita tekeviltä on kiellettävä oikeus ostaa eläimiä koe-eläimiksi muualta kuin laillistetuilta koe-eläinkasvattamoilta.

7. Koe-eläimille on turvattava hyvät elinolosuhteet; esimerkiksi koekoirien on päästävä päivittäin ulos.

Metsästyslaki (1962) 1. Metsästyslakimme sallii edelleenkin tietyissä ta­ pauksissa rauta-, ansa- ja myrkkypyynnin, jotka tulee kieltää kokonaan, koska ne ovat eläimille erit-| täin tuskallisia pyydystysmenetelmiä. ™ 2. Nykyisen lain mukaan kissa on täysin lainsuo­ jaton, koska sen saa tappaa kaikkialla muualla paitsi omistajansa pihamaalla. Kissoille on saatava oikeus elää ja liikkua. Tällöin myös kissaloukkujen käyttöoikeus tulee kieltää muilta paitsi eläinsuojeluviranomaisilta ja eläinsuojeluyhdistyksiltä.

Valvonta Eläinsuojelulainsäädännön valvontaan tulee kiinnit­ tää erityistä huomiota, sillä hyväkään laki ei turvaa eläinten oikeuksia, ellei sen noudattamista valvota.

Lainsäädännön on määrättävä ne viranomaiset, joi­ den velvollisuus on valvoa eläinsuojelulain noudat­ tamista.

Ylipäätään eläinsuojelulaisäädännön tulee suojella kaikkia eläimiä kaikissa olosuhteissa.

Helsingissä 24. 4. 1979 Hannele Luukkainen Koe-eläinten suojelu ry.

Yngve Ericsson Helsingin eläinsuojeluyhdistys ry.

Leena-Kaarina Kaunonen Mirjam Kajander Valtakunnallinen eläinsuojeluliitto ry

OIKEUDENKÄYNTI MARJA JUSSILA VASTAAN KOE-ELÄINTEN SUOJELU R.Y. Johtokunta päätti kokouksessaan 30. 05. 78 lak­ kauttaa silloisen toimistonhoitajan toimen 30. 06.

78 lukien. Päätös oli yksimielinen. Toimen lakkaut­ tamisen syynä oli se, että nähtiin yhdistykselle kannattamattomaksi ylläpitää tointa sellaisenaan: Toimistonhoitajan työaika oli 2 tuntia päivässä, neljänä päivänä viikossa, josta yhdistys maksoi palkkaa 1.050,— /kk.

Tämän lisäksi oli palkattu toinen henkilö hoitamaan toimistoa maanantaisin kahtena tuntina, josta oli palkkakuluja 150,— I kk. Tuolloin yhdistys ylläpiti myöskin erillisiä, palkallista nuorisosihteerin tehtä­ vää, josta palkkakuluja yhdistykselle kertyi 250,— / kk. Näinollen yhdistykselle kertyi palkkakuluja kuu­ kaudessa yht. 1.450,— .

Koska yhdistyksemme toiminta pyörii pääasiassa lahjoituksina ja jäsenmaksuilla saatujen varojen turvin, on tärkeää että nämä varat sijoitetaan harkiten eli että niistä myös palkkojenkin muodossa saadaan suurin mahdollinen hyöty. Tästä syystä siis johtokunta päätti lakkauttaa nämä em. toimet ja perustaa uusi toiminnanjohtajan toimi, joka katsot­ tiin toimintamme kannalta välttämättömäksi jo sii­ täkin syystä, että toimintamme on vuodesta 1977 lähtien tapahtunut ns. toimintaryhmien puitteissa ja koettiin tarpeelliseksi saada henkilö, jonka tehtä­ viin mm. kuuluisi myös näiden toimintaryhmien työn koordinointi ja ajan hermolla pysyminen. Toi­ minnanjohtajan tehtäväkuvaus sisältää kaikki toi­ mistonhoitajan tehtävät sekä suuren määrän uusia, työn nykyisestä luonteesta johtuvia tehtäviä. Työ­ aika on 4 t. päivässä jonka lisäksi toiminnanjoh­ taja toim ii myös yhdistyksen johtokunnan sihtee­ rinä kokouksissa. Toiminnanjohtajan toimen palk­ kaus on 1.500, — /kk.

Syksyllä -78 toimistonhoitajana 30. 06. 78 mennes­ sä vajaan vuoden työskennellyt Marja Jussila jälki­ käteen syytti yhdistyksen johtokuntaa (johon hän myöskin itse kuului) laittomasta irtisanomisesta, vaatien vahingonkorvauksia yhdistykseltä yht.

12.600 mk. Johtokunta ei kuitenkaan katsonut voi­ vansa suostua Jussilan vaatimuksiin jo pelkästään siitä syystä, että pääosa yhdistyksen varoista saa^ ^ d a a n jäsenistöltä lahjoituksina, jotka on tarkoitettu yhdistyksen päämäärien saavuttamiseen tähtäävään työhön eikä yksityisen henkilön hyödyksi.

Seuraava vaihe oli sitten se, että Jussila haastoi yhdistyksemme oikeuteen laittomasta irtisanomi­ sesta. Asiaa on Helsingin Raastuvanoikeudessa kä­ sitelty tähän mennessä kaksi kertaa lykkäyksin.

Seuraavan kerran asia tulee esille toukokuussa.

Tästä syystä johtokunta haluaa erityisesti painot­ taa sitä, että mikäli yhdistyksemme tuomitaan maksamaan Marja Jussilalle "vahingonkorvausta laittomasta irtisanomisesta” , tulemme keräämään tätä tarkoitusta varten rahat järjestämällä kirpputorimyyjäiset tai muita keräyksiä, joiden tuotto kokonaisuudessaan käytetään em. korvauksen suo­ rittamiseen.

Emme siis tule käyttämään tähän tarkoitukseen niitä varoja, jotka lahjoitusten ja jäsenmaksujen muodossa on yhdistyksellemme kertynyt, vaan nämä varat menevät edelleen koe-eläinten hyväksi ja yhdistyksemme päämääriin, tuskallisten ja turhien eläinkokeiden lopettamiseen tähtäävään työhön.

Johtokunta

*

RATTEGANGEN MARJA JUSSILA — FÖRSÖKSDJURENS VARN R.F. Styrelsen beslöt vid sitt möte den 30. 05. 78 indraga den dävarande kanslisttjänsten fr.o.m. 30. 06.

78. Beslutet var enhälligt. Som grund för indragandet av tjänsten var bl.a. det, att man absäg det olonsamt för föreningen att upprätthälla tjänsten sädan den vid tillfället var: Tjänstetiden var 2 t. per dag, 4 dagar i veckan, lönen var 1.050,— /män. Dessutom hade föreningen anställt en annan person, som skötte kansiiet 2 t. alla mändagar. Löneutgifterna för denna person utgjorde 150,— /män.

Vid denna tidpunkt upprätthöll föreningen även skild sk. ungdomssekreterartjänst, som vi betalade 250,— /mn. Akktsä utgjorde lönekostnaderna för dessa 3 tjänster sammanlagt 1.450,— / män.

Dä verksamheten i vär förening huvudsakligen baserar sig pä de medel, som inflyter i form av donationer av enskilda personer samt medelmsavgifter, är det viktigt att dessa medel, även i form av utbetalda löner tili anställda, kommer tili största möjliga nytta för föreningen. Alltsä beslöt Styrelsen indraga infrägavarande tjänster och i stället inrätta en verksamhetsledare-tjänst, vilken ansägs särskilt viktig eftersom verksamheten sedän är 1977 huvud­ sakligen skedde inom ramen av de 4 verksamhetsgrupperna med sinä olika uppgifter. Man ansäg att det behövdes en person tili vars uppgifter även hörde koordineringen av verksamheten samt att kunna hälla sig a jour med läget pä djurskyddsfronten. Tili verksamhetsledarens uppgifter hör även alla de uppgifter kanslisten hade samt en massa nya uppgifter, som hänför sig tili tjänstens art. Arbetstiden är 4 t./dag (5 dagar i veckan). Dessutom fungerar verksamhetsledaren även som sekreterare vid styrelsens sammanträden. Lönen för tjänsten utgör 1.500,— /män.

Pä hösten -78 anklagade sedän Marja Jussila, som tili den 30. 0.6 78 i ca. 10 mänaders tid hade skött kanslistuppgifterna, föreningens styrelse (tili vilken hon även själv dä höre) för illegal uppsägning. Hon fordrade mk 12.600 i skadeständ av föreningen.

Styrelsen ansäg sig inte kunna gä med pä Jussilas fordringar enbart redan pä den grund, att största delen av föreningens tillgängar inflyter som donationer av medlemmarna och är avsedda för ett arbete, som har som mäl att kunna förbättra försöksdjurens förhällanden och bekämpa plägsamma djurförsök, inte tili gagn för nägon enskild person.

Följande skede var att Jussila stämde föreningen tili Rädstuvurätten för illegal uppsägning. Mälet har nehandlats tvä gänger med uppskov. Nästa gäng behandlas mälet i slutet av maj. För den händelse att föreningen ädöms att betala Marja Jussila det belopp hon begärt (eller event. ett mindre belopp), vill vi framhälla, att vi kommer att föranstalta lopptorg el. annan insamling för att skaffa de medel som behövs för detta ändamäl.

Vi kommer alltsä inte att använda de medel som influtit tili föreningen i form av donationer el. melesavgifter! De medlen kommer även i fortsättningen att användas tili att nä föreningens syftemäl, att fä slut pä alla onödiga, plägsamma djurförsök och tili att i män av möjlighet, förbättra de förhällanden försöksdjuren lever i idag.

Styrelsen

7

Sirpa Ikävalko

Kansainvälisen koe-eläinten päivän vietto

Kuva 1 . Kulkue lähdössä Hakaniemen rannasta.

Kuva 2. Me olimme myös mukana seuraamassa ki­ vaa musiikkitapahtumaa.

Kulkue Aloitimme kansainvälisen koe-eläinten päivän vie­ ton 21 pnä kulkueella, joka lähti Hakaniemen ran­ nasta klo 10.00. Sää oli hieman kolea, mutta kui­ tenkin kokoontumispaikalle kerääntyi aika kiva joukko eläinystäviä eläimineen ja niin pääsi kulkue matkaan. Reittiimme kulki Hakaniemen rannasta, Siltasaarenkatua, Unioninkatua, Kaisaniemenkatua, Vilhonkatua, Mikonkatua, Kaivokatua, Keskuska­ tua, Aleksanterinkatua, Unioninkatua, Esplanadin puistolavalle. Esitteitä jaoimme matkanvarrella paljon ja näin saimme taas jonkinverran kie-elälnten kärsimyksistä tietoa eteenpäin. Kulkueessa oli isoa ja pientä kulkijaa, joilla kaikilla on yhteinen pää­ määrä — saada tuskalliset eläinkokeet loppumaan.

Kulkuejulisteista ja huudetuista iskulauseista kävi­ vät ilmi räikeimmät epäkohdat koe-eläinten osalta.

Musiikkitapahtuma Kulkueen saavuttua Esplanadin puistolavalle alkoi siellä klo 1 1 .0 0 yhdistyksemme järjestämä musiik­ kitapahtuma. Tapahtuman avasi varapuheenjohtaja Leena-Kaarina Kaunonen, kertoen uudesta lakiuudistusesityksestä, jonka yhdistyksemme on pannut alulle. Näin pääsi alkuun musiikkitapahtuma ja tä­ män musiikkipuolen aloitti Reijo Karvonen, Young Lover’s nimisen kuoron kanssa. He esittivät kau­ nista Country-musiikkia. Olimme saaneet Niilo Tarvajärven mukaan lukemaan eläinten oikeuksien ju­ listusta ja hän luki julistuksesta osan, jonka jälkeen astui lavalle Kalle Juurela. Hän esitti muutamia hauskoja kupletteja Juha Flinckin säestyksellä.

Tarva luki loppuosan eläinten oikeuksien julistuk­ sesta ja jutteli muutakin eläinaiheista asiaa. Lopuk­ si juontajana toiminut Leena-Kaarina Kaunonen ker­ toi yhdistyksemme kirpputorista ja kiitti yleisöä innokkaasta mukanaolosta. Kaikki esiintyjät esiin­ tyivät ilmaiseksi, koska he halusivat näin tukea työ­ tämme koe-eläinten auttamiseksi. Siitä suurkiitos heille!

Kuva 3. Varapuheenjohtaja L-K . Kaunonen avasi musiikkitapahtuman ja toimi ohjelman juontajana.

Kuva 4. Reijo Karvonen, Young Lover’s esittävät Country-musiikkia.

Kuva 5. Kalle Juurela vauhdissa, Juha Flinckin säestyksellä.

Kuva 6. Niilo Tarvajärvi ja eläinten oikeuksien ju­ listus.

9

••

O CO cl~ S0m < e w ü) £ co

!2 O

• •

li BE

3 3 iS r 3 <D co-* x: 3 3 w -5, <D a> co coTö c CO SO♦3 C m 3 *? cE ä .2 m-* fg jj

!& !

iti "co cô ’t ;

O <DQ)

^c: I « « to w i- g . to'™ _ > Ëc = « a> c

Kirpputori

KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:N TOIMINTARYHMIEN KOKOONPANO 1979

Jä se n e t olivat kiitettävän aktiivisia tuod essaan tava­ roita kirpputorille, sillä tavaraa kertyi suuret mää­ rät. Kahden päivän myyntim me tuotto oli n. 2.000 markkaa ja tavaraa jäi jäljelle niin paljon, että tuntui

kuin ei olisi mennyt yhtään. Säästäm m e jäljellejää­ neet tavarat seuraavaa kirpputoria silm älläpitäen.

K iitos kaikille lahjoittajille avustanne kirpputorin o n n istum isessa.

1. Tietoryhmä — vastu u: — jä se n e t:

Raili V esanen M argareta Backm an Terttu Hakkarainen Sirpa Ikävalko

Tehtävät — perustiedon tuottaminen — kaikenlaisen kirjallisen ja kuvallisen materiaalin hankinta — ylläpitää esitesetti = reputtaa vanhoja ja suun­ nitella uudet — yhteydenotto kansainvälisiin eläinsuojelujärjestöihin materiaalin hankkim iseksi — kirjaston luettelointi, kokoaminen ja uusien kir­ jojen hankinta — kuvamateriaalin kerääminen, tuottaminen ja ar­ kistointi — laboratoriotietojen kerääminen = montako, missä, mitä kokeita?

— koota tiedot kosm etikkasta y m s., jotka tuote­ taan ilman eläinkokeita

Koe-eläinten suojelu ry:n uusi johtokunta esittäytyy

— kirjelmien laatiminen — ajankohtaisiin asioihin puuttuminen — reagoiminen kaikkiin koe-eläim iä koskeviin ky­ sym yksiin — eduskunnan ja päätöksentekijöiden painosta­ minen — myyntiartikkeleiden valinta 3. Nuorisoryhmä — vastuu: — jäsen et:

Tehtävät — toiminnan suuntaam inen koululaisiin — tiedotustilaisuuksien järjestäm inen kouluissa — kerhomuotoisen toiminnan vetäminen

4. Opiskelijaryhmä — vastuu: — jäsen et:

2. Inforyhmä — vastu u: — jäse n et:

Hannele Luukkainen Katri Hämäläinen Leena-Kaarina Kaunonen Helfrid Lehtinen Marja Törmä

Tehtävät

Tehtävät

Puheenjohtaja Hannele Luukkainen Siltavoudintie 7 C 22, 00640 Helsinki 64 Puh. 724054

Varapuheenjohtaja K assan hoitaja Leena-Kaarina Kaunonen Vaasankatu 16 B, 00510 Helsinki 64 Puh. 761 635

Sihteeri Helfrid Lehtinen Luuvankuja 3, 02620 E spoo 62 Puh. 5 9 0 18 2

Toiminnanjohtaja Sirpa Ikävalko Kustaankatu 6 B 18 , 00500 Helsinki 50 Puh. 701 3478

Johtokunnan varsinaiset jäsenet: Satu Moilanen S u sitie 2 —6 G 78, 00800 Helsinki 80 Puh. 785 791 Harri Pääkkönen Lähderanta 1 5 H, 02720 E spoo 72 Puh. 595492

Riitta Salm i Kiskontie 5 A 9, 00280 Helsinki 28 Puh. viikonlop. 9 13 / 3 3 5 5 2 Marja Törmä Topeliuksenkatu 3b A, 00400 Helsinki 40 Puh. 496378 Päivi Viinikainen Ida Aalbergintie 4 C, 00400 Helsinki 40 Puh. 562274 7 Seppo Virtanen S u sitie 2 —6 G 78, 00800 Helsinki 80 Puh. 78579 1

Varajäsenet: Katri Hämäläinen Postipuuntie 5 A 1 5 , 02600 Espoo 60 Puh. 5 16 3 2 0 Birgit Ja n s s o n Yläkiventie 2 M 259, 00920 Helsinki 92 Puh. 3 3 3 3 0 8 Raili Vesanen Ratakatu 1 1 — 1 3 D 30 , 00 120 Helsinki 12 Puh. 6 3 3 8 13

radio,

Riitta Salm i Leena M anelius Aulikki Manner Niina Pakkala Sari Pettersson Kristiina Pingoud Arto Rautio Sirpa Sykkö Eila Tervala

— toiminnan suuntaam inen opiskelijoihin, erityi­ sesti eläinkokeita käyttävien tiedekuntien ja lai­ tosten opiskelijoihin — tiedotustilaisuuksien järjestäm inen ja solutoi­ minnan luominen

Näitä tarroja voit tilata to im isto lta

— informaation jako — kam panjoiden järjestäm inen; lehdistö, TV, ikkuna ym s.

Päivi Viinikainen Birgit Ja n s s o n nuoria n. 50 henkeä

Ylimääräinen jäsen: Margareta Backm an Ristolantie 4 A 9, 00300 Helsinki 30

13

Koe-eläinten suojelun säätiön johtokunnan esittely KOE-ELÄINTEN SUOJELUN SÄÄTIÖN HALLITUKSEN JÄSENET 1979

puheenjohataja C.-H. Klatt Varapuheenjohtaja Hannele Luukkainen Sihteeri Sirpa Ikävalko

Muut jäsenet: Joach im Alberty Kaj-Olof Hammarän Eva Hirsjärvi Paula Hirsjärvi Mikael Ilves Leena-Kaarina Kaunonen Ju lia n a von Wendt

Onko sin ulla om ia eläim iä?

— En om ista mitään eläintä, mutta voi sanoa, että elän yh d e ssä eläinystävieni kan ssa.

— On pekingeesi Mizzi, tärkein ystäväni; se on 14vuotias. J a on kaksi kissaa, persialaisia, jotka eivät paljon eroa tuosta koirasta — kaikki ovat lyttykuonoja. Sitten on ollut m yös urospekingeesi, joka kuoli pari vuotta sitten. Sen nimi oli Konsta ja se oli kaikkien aikojen koira.

Miten käsität eläm än kunnioittam isen?

— Käsitän sen kokonaisuutena, joka rakentuu yh­ te ise stä pesäpu usta, johon kuuluu niin flora kuin faunakin, ylim alkaan sekä m ateriaalistinen että hen­ kinen maailmakaikkeus.

— Nämä tekijät m uodostavat saum attom an py­ hän yhtenäisyyden, jonka lakien rikkominen on rik­ kom ista m yös eläm än kunnioitusta kohtaan. ^ ^ V lit ä mieltä olet eläinten käyttäm isestä lääketie­ tee llisissä, k au p allisissa ym . k o keissa?

— Nähtyäni ja tiedostettuani nykyään vallitsevan tilanteen, en eläinlääkärinä voi suhtautua täysin kielteisesti välttämättömiin eläinkokeisiin. M ieles­ täni välttämättömiä eläinkokeita ovat kokeet, jotka turhia kärsim yksiä aiheuttam atta kehittävät ihmisen tietoutta ja edistävät lääketieteellisiä hoitom enetel­ miä. Tulee m uistaa, että monet näistä kokeista koituvat m yös eläinpotilaiden parhaaksi.

— Kuitenkin nykyään tehdään valtavan paljon tur­ hia eläinkokeita ja erityisesti tuotetaan turhaa ki­ pua eläim ille. Paljon olisi teh tävissä eläinkokeiden valvonnan tehostam iseksi ja eläinkokeiden suori­ tustapojen m uuttam iseksi inhim illisem m iksi.

— On rike eläm än kunnioittam ista kohtaan, että ih­ minen, jolla on ylivalta eläimiin nähden, syyllistyy tuskallisiin eläinkokeisiin yksinom aan kunnianhi­ mon kannustam ana.

Miten yhdistyksem m e tulisi m ielestäsi toimia koeeläinten suojelun ed istäm iseksi niin, että se miel­ lyttäisi sekä tutkijoita että eläinsuojelijoita?

— Pitem m ällä sektorilla asio ita k atse lle ssa lähiai­ koina ei ole mitään m ullistusta tied ossa. Parannus­ työn pitäisi alkaa tutkijasta ja ihm isestä itsestään.

Jonkinlainen hum aanisem man ajattelun henki pi­ täisi puhaltaa ihmisiin jo lap sesta lähtien. Koti ja koulu ja niissä saatu perusnäkem ys ihmisten ja eläinten väliseen eläm än yhteenkuuluvuuteen on se lähtökohta, jo sta eläinsuojelutyökin imee todellisen voim ansa.

— Lyhyem m ästä vinkkelistä katsoen tarkoituksem ­ me ei ole saavuttaa pääm ääriä näyttelem ällä nuhtelijan ja tuomarin roolia, vaan meidän tulisi avoi­ mesti ja yh d essä tutkijapiirien k an ssa keskustella siitä, mitä m ahdollisuuksia on korvata tuskalliset eläinkokeet muilla m enetelmillä.

— M yös on paljon toivom isen varaa uudistuksia kaipaavan eläinsuojelulainsäädäntöm m e osalta.

Periaatteessa olisi keskusteltava virkanimitysten riippuvuussuhteesta tutkim usjulkaisujen lukumää­ rään. Kenties voitaisiin jo p a lainsäädäntöteitse päästä irti nykyisin vallitsevasta noidankehästä, jo­ ka panee monen ansiokkaan tiedem iehen tekemään toisarvoista ja monasti häntä itseäänkin frustroivaa tutkim ustyötä julkaisujen lukumäärän kartuttami­ seksi — eläim et sijaiskärsijöin ä.

Uskotko, että eläim ellä on sielu ?

— Mielestäni eläim ellä on sielu siinä m issä ihmiselläkin. Eläin kuuluu olem assaolon peruskuvioi­ hin ja edustaa eläm ää mitä todellisim m assa muo­ d o ssa.

— Uskoisin, että eläim en sielun kieltäminen on ih­ m isen om ahyväisyyden ja itsekeskeisyyden koros­ tam ista.

— Ainakin Mizza-koirallani on vähintään yhtä kirkas sielu kuin oppineim m alla filosofilla.

Eläinkokeet, maailmankatsomus ja sivistys Kai Oulasvirta

1. Eläinlääkäri MIKAEL ILVES lähikuvassa

Eläinlääkäri Mikael Ilves ja Mizzi-koira.

(haastattelu R. Vesanen)

— Paljon olisi tehtävissä eläinkokeiden valvonnan tehostamiseksi ja eläinkokeiden suoritustavan muuttamiseksi inhimillisemmäksi.

Eläinlääkäri Mikael Ilveksellä on om a yk sityisvas­ taanottonsa O ksasenkadulla, mutta hän työskente­ lee joitakin päiviä viik o ssa m yös eläinlääkäriasem a M EVETissä M unkkivuoressa. Muutama vuosi sitten hän toimi kunnaneläinlääkärinä Itä-Suom essa. Hän on neuvoa-antava eläinlääkäri lääkkeiden tuoteke­ h ittelyssä MEDICAn eläin lääkeosastolla.

Mikael Ilves on kuulunut jo vuoden ajan Helsingin Eläinsuojeluyhdistyksen johtokuntaan. Nyt hänet valittiin vu osikokouksessam m e Koe-eläinten S u o je ­ lun Säätiön johtokuntaan.

Miksi juuri eläinlääkärin ammatti kiinnosti sin ua?

— S e on luonnonläheinen amm atti, siinä s a a kos­ ketuksen eläm än sellaisiin tekijöihin, jotka rikas­ tuttavat eloa.

— Sitä paitsi pidän eläim istä.

Onko täm ä ammatti vastannut odotu ksiasi?

— Eläinlääkärin työ on kovaa ja arkista työtä, s e ei ole romanttisen hämyn sävyttäm ää, kuten usein luullaan.

— Itse eläim et ovat kyllä ylittäneet toiveet; ne ovat potilaina mitä vilpittöm impiä. Lehm ä voi tietysti josku s potkaista ja kissalta voi saad a kynnenjäljen poskeensa.

— Pieneläinpraktiikka on lähinnä se työsarka, joka vastaa toiveitani. Siin ä on vähemmän taloudellista dram atiikkaa, enem män todellista eläinystävyyttä.

Eläinkokeita koskeva etiikka voidaan jakaa en si­ sijaiseen etiikkaan, joka tarkastelee, ovatko eläinko­ keet ylipäänsä oikeutettuja ja toissijaiseen etiik­ kaan, joka liittyy m ahdollisuuksiin parantaa koeeläinten kulloinkin vallitsevia elinoloja. T o issijai­ nen etiikka ei ase ta kyseenalaiseksi sitä, ovatko eläinkokeet ylipäänsä oikeutettuja. Tarkastelun kohteena on yksinkertaisesti vain se , voidaanko vallitsevan koe-eläinkäytännön puitteissa parantaa eläinten asem aa (esim . säilytyksen ja hoidon suh­ teen).

Toissijaisen etiikan k y se e ssä o lle ssa yleensä kaik­ kien (m yös eläinkokeiden tekijöiden) näkem ykset ovat sam ansuun taiset; eläinten oloja olisi paran­ nettava. Kun on kyse e n sisija ise sta etiikasta mie­ lipiteet ovat kuitenkin usein erilaiset. T ässä kir­ jo itu k sessa, joka on lyhennelmä Tampereen koeeläinten suojelu ry ;n joulu kuu ssa 1978 järjestäm äs­ sä tiedotus- ja keskustelutilaisu udessa kirjoittajan pitäm ästä esitelm ästä, käsitellään koe-eläinten

suojelijoiden kannalta tärkeän e n sisijaisen etiikan ongelmia.

M aailm ankatsom uksella tarkoitetaan ihmisen ylei­ sim piä käsityksiä m aailm ankaikkeudesta, luonnos­ ta ja ihm isestä sekä ihmisen asem asta luonnos­ sa. M aailm ankatsom us sisältää m yös näkemykset siitä, mikä on arvokasta ja mihin pitää pyrkiä. Näin määriteltynä m aailm ankatsom us m uodostaa perus­ telun henkilön esittäm ille se llaisille eettisille väit­ teille, jotka eivät ole luonteeltaan yhtä yleisiä kuin m aailm ankatsom ukseen sisältyvät eettiset näke­ mykset.

M aailm ankatsom us ymmärretään tavallisesti joksi­ kin joka on täysin vastakkaista tieteelliselle tiedol­ le. Edellä esitetyn m aailm ankatsom uksen määri­ telmän mukaan täm ä on kuitenkin väärä käsitys.

Mikään ei nimittäin estä sitä, että henkilö perustaisi m aailm ankatsom uksensa tieteelliselle tiedolle. Voi­ daan siten tehdä erottelu ei-tieteellisen ja tieteel­ lisen m aailmankatsom uksen välillä. T ässä kohden

15

on tietysti syytä huom ata se , että henkilön m aail­ m ankatsom us saattaa joltakin osin perustua tie­ teelliselle tiedolle (esim . tiedem iehen omaan tie­ teenalaan liittyvät m aailm ankatsom ukselliset nä­ kem ykset), mutta ei välttäm ättä kaikilta osiltaan.

Erityisesti 1800-luvulla katsottiin mm. Kantin (17 2 4 — 1804) ja Hegelin (17 7 0 — 18 3 1) ajatuksiin pe­ rustuen, että tieteen tärkein tehtävä on sivistyksen ("B ildung” ) luominen ja kohottam inen1 . Sivistyk­ sellä tarkoitetaan kriittistä tieteellistä tietoa sekä to sia sio ista että arvoista. S ivistyk selle on sen sijaan vierasta kaikki epäkriittinen ja epätieteellinen argu­ mentointi to siasio ista ja etiikasta.

Koe-eläinten suojelua voidaan perustella tietysti muutenkin kuin tieteeseen tukeutuen. Uskoisin, että useim m iten eläinkokeita vastustetaan yksinker­ taisesti sik si, että katsotaan, että kokeet aiheut­ tavat eläim ille kärsim yksiä. Tätä eläinkokeita vas­ tustavaa näkem ystä voitaisiin nimittää hyväsydä­ m isen ihmisen näkem ykseksi. Epätieteelliselle m aailm ankatsom ukselle perustuvan näkemyksen perusta on kuitenkin epävarm a: koe-eläinten käyt­ täjien epätieteelliset väitteet saattavat helposti ja perusteetta kääntää hyväsydäm isen näkem yksen vastakohdakseen.

Koe-eläinten suojelun on ollakseen vankalla poh­ jalla perustuttava tieteelliselle m aailm ankatsom uk­ selle. Tämän esitelm än vaatim uksena on sivistyk­ sen, ’’ Bildungin” , kohottaminen m yös eläinkokeita koskevan etiikan o lle ssa k y se e ssä . Vaatim uksena on, että eläinkokeiden etiikasta keskustellaan asial­ lisesti, tieteellisesti ja että arkitietoisuuden perus­ telem attom at argum entit nähtäisiin eläinkokeita koskevan eettisen sivistyksen uhkana.

Eläinkokeiden etiikan tärkeimpiä kysym yksiä on se, mitä eroja tai yhtäläisyyksiä eläim ellä ja ihm isellä on, sekä se , voidaanko eläinkokeiden suorittam is­ ta perustella ihm isen ja eläim en välisiin eroihin viittaam alla. A nalogisesti voitaisiin kysym ystä ver­ rata siihen, voidaanko rotusortoa perustella eri ih­ m isrotujen eroihin viittaam alla. Tieteellisesti on osoitettu, että eri ihm isrodut ovat ratkaisevasti s a ­ m anlaisia ja täm ä on vienyt rotusorrolta tieteellisen perustelun m ahdollisuuden. Rotuoppia ei voida pe­ rustella asiallisesti ja tämän kan ssa analogisesti pyrin osoittam aan, että m yöskin "lajioppi” (ihm is­ laji voi käyttää eläin lajeja m ielivaltaisesti hyväk­ seen) on vierasta sivistykselle.

Ihmistä erottaa eläim estä se , että ihminen osaa ajatella eli ym m ärtää todellisuutta abstraktioin, käsittein, arvostelm in, päätelm in, teorioin jne. Inhim illselle tiedostam iselle on om inaista kielellisten sym bolien käyttö, mikä tekee m ahdolliseksi työ­ kalujen valm istam isen ja niiden suunnitelm allisen käytön kehittyvien tarpeiden tyydyttäm iseksi. Sim ­ panssit saattavat jo sk u s valm istaa alkeellisia työ­ kaluja ja lisäksi on m ahdollista opettaa apinoita käyttäm ään alkeellista kieltä kom m unikoim iseen.

Siitä huolim atta, että jotkin eläimet satunn aisesti käyttävät tietoisesti m uokattuja työkaluja ja että niille voidaan opettaa kielellisen kommunikaation alkeita, on nimenomaan ihm iselle tunnusom aista ajattelu ja työkalujen tietoinen käyttö. Tästä sy y stä ajattelu on sen tekijä, joka erottaa ihmisen eläi­ mistä.

Inhimillisen ajattelun synty on ymmärrettävä his­ torialliseksi ja lainalaiseksi p ro sessiksi. Ajattelun (eli tekijän, joka erottaa ihm isen ja eläimen) synnyn syynä on ollut paitsi keskusherm oston kehittymi­ nen ihmisen esim uodoilla m yös yhteiskunnan syn­ tyminen. Benjam in Franklinin luonnehdinta, että ihminen on "työkaluja käyttävä eläin ", on oikeaan osuva. Aattelun ja kielen synty kävi välttäm ättö­ mäksi silloin kun ihminen tarvitsi kieltä ja ajatte­ lua luodakseen sen yksituum aisuuden ja suunni­ telm allisuuden, joka tarvittiin o rgan isoid u ssa, työ­ kaluja valm istavassa ihm isyh teisössä.

Teoria, että ihminen on kehittänyt kulttuurin ja että ihminen pystyy abstraktioin ymmärtämään todelli­ suutta, eivät m ielestäni voi perustella eläinkokeiden oikeutusta. Se, mikä on arvokasta eläm ässä liittyy ihmisen ja eläim en psyyken sam ankaltaisiin puo­ liin eikä niitä erottaviin puoliin. Eläinkokeita vas­ tustava hyväsydäm inen näkem ys perustuu m ieles­ täni juuri tällaiselle oivallukselle. Ym märretään, ett£j^ fc valta ja tietäm ys eivät ole tärkeintä, vaan että s i e - ^ ^ lunelämän rikkauden m uodostaa tunne-elämä, oman eläm än kokeminen ja edistäm inen tunteiden elävöittäm änä. Eläimen mielihyvän ja kiintymyksen tuntem ukset ovat ratkaisevasti yhtä arvokkaita kuin ihm isen vastaavat tuntem ukset. Tähän perustuu koe-eläinten suojelijoiden näkem ys eläinkokeiden epäoikeudenm ukaisuudesta.

Voidaan perustellusti väittää, että monilta tämän esityksen kannalta tärkeiltä puolilta eläim en (ihmisapinoiden tietysti eniten ja muiden vähemmän) ja ihmisen rakenne ja psyyke ovat sam ankaltaisia.

Täm ä käy selväksi jo esim . apinoiden ja ihmisten käyttäytym istä (eleet, ilmeet jne.) tarkastelem alla tai anatom isen vertailun kautta (esim . sim panssin ja ihmisen aivot ovat ulkonäöltään hyvin sam ankal­ taiset). Evoluutioteoriaan, etologiaan ja yleensä biologiaan viitaten voidaan perustella eläinkokei­ den hyväksyvän etiikan sivistym ättöm yys, epätiete ellisyys (lajiopin kohtalo on siten sam a kuin rotu­ opin).

Eläinkokeet olisivat perusteltuja vain, mikäli v o ita i- ^ ^ siin osoittaa, että sellaiset näkem ykset kuin m it ä ^ P ranskalainen René D escartes (159 6— 1650) esitti aikoinaan, olisivat nykyään tieteellisesti hyväksyt­ täviä. D escartesin mukaan vain ihm isellä on tajunta ja eläim et ovat kelloon verrattavissa olevia auto­ m aattisia koneita. D escartes kirjoitti^: "On m yöskin sangen huomattava seikka, että vaik­ ka on u seita eläim iä, jotka m uutam issa teo issa osoittavat suurem paa taitavuutta kuin me, sam at eläimet ovat vallan taitamattom at to isissa . (...)

Luonto e läim issä toimii niiden elinten järjestyksen m ukaisesti. Sam oinhan kello, joka on kokoonpan­ tu ainoastaan rattaista ja pontim ista, saattaa laskea tunnit ja mitata aikaa paljon täsm ällisem m in kuin ikinä me kaikessa älyk kyyd essäm m e.”

Tällainen näkem ys saattoi olla perusteltu vain 1600-luvulla, jolloin b iologia ei ollut vielä tieteenä syntynyt. Nykyaikana D escartesin tällaisten ajatu s­ ten hyväksym inen olisi palaam ista biologian esitie­ teelliseen kauteen; s e olisi eläinkokeiden etiikkaa koskevalle sivistykselle ja tieteelliselle perustelulle vastaista argum entointia.

Viitteet: 1 Juntunen, M. — Mehtonen, L. Ihm istieteiden filosofiset perusteet. Jy v ä sk y lä 19 77 . K s. erityisesti s. 1 1 4 — 1 1 5 .

2 Lagerspez, K., Eläin ja kone. Luonnontutkijain esse itä. Porvoo 1966. s . 1 1 .

ANIMALIA flMoicca, KAIKKI NUORET JA SUURKIITOKSET TALLA KAU­ DELLA ELÄINTEN HYVÄKSI TEKEM ASTANNE TYÖSTÄ. Kausi (syk systä kevääseen) oli hieno, kii­ tos teidän. Mutta valitettavasti laboratoriot ovat edelleen täynnä kärsiviä eläim iä, ja työm m e on vasta alu ssa. Siitä m uistutuksena New Scientist -lehdes­ sä ollut erään tutkijan karm ea huom autus: "Tieteel­ linen tutkimus on tehnyt m ahdolliseksi tuottaa eläi­ mille niin suuren kärsim yksen, kuin ruumis vain kestää, ilman että eläin ku olee." Tarmoa ja halua puolustaa eläinten oikeuksia tarvitaan s iis ensi kau­ dellakin.

Em. tutkijan huom autuksen sain juuri saapu n eesta "tietopaketista” , joka lähetettiin A nim als’ Vigilan­ tes -nim iseltä, englan tilaiselta nuorten yhdistyk­ seltä. Kuten olen jo ainemmin tällä palstalla mai­ ninnut, olem m e ottaneet yhteyttä eri maiden koeeläinten suojelujärjestöjen nuorisoryhm iin. Englan­ nin kohdalla kävi niin hyvä tuuri, että saim m e "kir­ jeystäväksem m e” , ei vain nuorten ryhmän, vaan nuorten yhdistyksen. Sieltä on nyt tullut pino heilän esitteitään ja lehtiään. Kaikkia en ole vielä ehinyt lukea läpi, mutta m uutamia karmeita eläinkidutustapauksia olen jo lukenut.

V

— K ah d eksassatoista eri m aassa (maiden nimiä ei mainittu) maksetaan lääkäreille korkeita palkkioita, jotta he yrittäisivät saada jo lähes henkensä me­ nettäneet koe-eläimet virkoamaan, niin että niille voitaisiin tehdä uusia kiduttavia kokeita.

— Englannissa tehdään yli 10.000 koetta apinoilla vuosittain! Nyt kun Intia ei enää myy apinoita koeeläim iksi, ollaan Englannissa tehty päätös erityis­ ten apinoita kasvattavien laitosten perustam isesta.

Kuinkahan suureksi kasvaa nyt koeapinoiden mää­ rä, kun ne voidaan "tuottaa” itse?

— Tutkimuksen mukaan lähes kaikissa Euroopan m aissa on o le m assa kouluja, jo is s a biologian opet­ tajat kehottavat oppilaita tuomaan lemmikkinsä kouluihin nukutettavaksi ja leikeltäväksi.

— Hienojen turkiksien saam iseksi on viime vuo­ den lop u ssa ja tämän vuoden a lu ssa jo issakin Eu­ roopan m aissa nyljetty lammaskoiria elävältä.

Kaikkea tuota on vaikea uskoa, mutta totta se on.

S e on niin kauheata, että luulenpa, kun kerrom­ me tuollaisia asioita, meitä syytetään liioittelusta, jopa-tosiasioiden vääristelystä. Niinpä meidän on tehtävä yhä enemmän työtä, jotta saam m e ihmiset ottamaan meidät vakavasti. Siksi jokaisen työpanos on tärkeä.

Ensi kauden ensim m äisestä nuorisoryhmän ko­ kouksesta ilmoitetaan vanhoille jäsen ille kirjeitse ja uudet jäsen et saavat tietää siitä soittam alla toi­ m istoom m e. Todennäköisesti se pidetään syyskuun alkupuolella. J a te, ketkä ette p ääse pitkien mat­ kojen takaa kokouksiimm e, m uistakaa, että eläimet tarvitsevat apua kaikkialla, ei vain pääkaupunkiseu­ dulla. Älkää lannistuko ja kirjoitelkaa meille koke­ m uksistanne.

Hauskaa eläin suojelukesää kaikille!

Päivi

APUA, APUA!

Y h d essä meidät on tänne luotu, so v u ssa eläm ään, toisiam m e auttaaksem m e, em m e tuottamaan tuskaa toisillem m e.

Ihminen, koska tunnustat meidät sisarik sesi ja veljiksesi, koska lopetat julm uutesi meitä kohtaan?

Onko oikein, että sinä, ihminen, jonka Ju m ala loi meitä älykkääm m äksi, olet ajattelem aton ja julm a meitä kohtaan Käytä järkeäsi auttaaksesi meitä puolustuskyvyttöm iä eläim iä. S e oli varmasti yksi tehtäväsi, jota Ju m ala ajatteli luodessaan ihmisen meitä viisaam m aksi.

Herää ja korjaa virheesi a jo issa , ihminen.

Nimim. Help

17

KOE-ELÄINTEN PUOLESTA Silm ät pelokkaat katsovat häkin ristikoiden takaa.

"A uta m inua” , ne sanovat. ’’Pahat kädet rääkkäävät minua.

Monet kohtalotoverini on jo rääkätty loppuun.

Miksi sin ä hylkäisit minut, hyvä em äntäni? Miksi olen joutunut tänne? Täällä on likaista ja pahanhajuista ja korvissani soi jatkuvasti kohtalotovereideni huuti ja valitus.

Nälkäkin kurnii vatsassan i. Jäsen en i ovat kipeät ja runnellut. Ei ihm isillä ole oikeutta kuisata meitä. En kestä tätä enää kauan. Auttakaa meitä! pian ...

nimim. Kuuluuko avunpyyntö

HEI KAIKKI! Ensin me luultiin, että me näytettäis nämä diat vain om alle luokallem m e ja ratsastuskou lulaisille, mut­ ta paljon ehti tapahtua.

1 . Minna, Outin pikkusisko, näytti diat om alle luo­ kalleen hyvällä m enestyksellä.

2. Ja a n a , mun serkku, näytti ne m yöskin luokal­ leen. (Jaan a on muuten eri koulussa kun me muut.)

3. Outi ja mä näytettiin ne ensin ratsastuskoulul­ la, kou lu ssa om alle luokallem me ja illalla eläin suo­ jeluyhdistyksen koko u ksessa.

Mutta koska em m e ole tyytyväisiä em. yhdistyk­ seen , perustim m e om an. V alistusta Eläinten Puo­ lesta (VEP) on meidän mottomme. Pelkkien retkien avulla ei luontoa ja eläim iä auteta. Eläinsuojeluyhdistys ajattelee, että nuoret haluaa vain retkeillä lu onnossa. Kivaahan se on, mutta ei se yksistään ole m istään kotoisin. Ym m ärrättekö?

Kirjoittelem m e lehtien yleisön osastoihin ja harjoi­ tam m e muuta valistustoim intaa. Koska ihmiset eivät tiedä mitään eläinkokeista, koe-eläim istä, kis­ sojen leikkauttam isesta ja sen tarpeellisuudesta, heitteillejätöistä ym. kaikesta m ahdollisesta, heitä pitää valistaa. Kuinkahan moni tietää, että on ole­ m assa vaihtoehtom enetelm iä? Tuskin kukaan.

J o s kaikki vaan ajattelee, että pitäisi tehdä sitä ja tätä, mutteivät kuitenkaan itse tee mitään, tai odot­ tavat, että kyllä joku toinen tekee sen mun puoles­ tani, niin m istään ei tule yhtään mitään.

Terv. Päivi, Outi, Minna (Vaasa) NYT HIEMAN KIITOSTA Olen erittäin tyytyväinen saam aani yhdistyksen COLLEGE-PAITAAN. S e vastasi kaikkia odotuksiani ja osin jo p a ylitti ne. Olen näyttänyt sitä ystävil­ leni, ja he ovat pitäneet siitä. Toivon, että hekin tilaisivat se llaisen , sillä rahat menevät todella hy­ vään tarkoitukseen.

Liityin jäsen ek si vasta tänä vuonna ja olen usein tullut ajatelleeksi, että miksen ole aikaisem m in liittynyt yhdistykseen. Koko ajan yritän saad a y s ­ täviäni innostum aan a sia sta ja toivon hartaasti, että he jonain päivänä liittyisivät mukaan.

En ole kertaakaan pettynyt tilatessani jotain, päin­ vastoin. Tilaukseni seuraavat toisiaan, enkä aio luo­ pua jäsen yyd estä eläkepäivinänikään.

Parhain terveisin "jäsen -79”

HÄTKÄHDYTTÄVÄ KUVAUS KOE-ELÄINTEN AJATU SM AAILM ASTA Richard Adam sin kirja Ruohom etsän kansa valloitti maailman. Syk syllä julkaistiin suom eksi hänen uu­ sin kirjansa, Ruttokoirat. Kirja kertoo kahdesta koi­ rasta, N ipsu sta ja R äyhkästä, jotka kuuluvat niihin lukuisiin onnettomiin koe-eläimiin. Kirja kertoo liikuttavasti koirien ajatusm aailm asta ja ihmisen jul­ m uudesta eläim iä kohtaan. Tapahtumat sijoittuvat todellisiin paikkoihin Englantiin, ja henkilöt ovat osittain todellisia. Sen sijaan koko tarina on kuvi­ teltu. Kaikki kirjassa kuvatut eläinkokeet on tehty jo ssain päin m aailm aa. Kirja on romaani, mutta se hätkähdyttää mieltä, sillä tapahtum at tuntuvat kovin todellisilta. J a ne ovatkin, sillä koe-eläim iä on m aailm assa surullisen lukuisia määriä.

"S ik si juuri meidän eläinten on niin vaikea olla. Me emm e tiedä m itään, me em me ymmärrä mitään.

Ihmiset pystyisivät auttam aan meitä siinä a s i a s s ^ jotenkin, jo s tahtoisivat, mutta he eivät tah d o .” 4 Nimim, eläinten ystävä BEAUTY WITHOUT CRUELTY LTD — KOSMETIIKKAA ILMAN JULMUUTTA Varmaan sinäkin haluat käyttää kosm etiikkaa, jota ei ole testattu eläim illä. Beauty Without Crueltyn tuotteita voit tilata Englannista yhdistyksem m e toi­ m istosta saatavilla tilauslom akkeilla. Tilaaminen tapahtuu seuraavasti: lähetät tilauslom akkeesi Englantiin osoitteella, BEAUTY WITHOUT CRU­ ELTY BOUTIQUE, 1 6 Chiltern Street, LONDON W 1.

Tilauksesi yh teyd essä sinun tulee lähettää rahaa puntina niin paljon, kun tilaam asi tuotteet tulevat m aksam aan. Tilauslom akkeessa on tiedot posti­ m aksusta ym. Tilausm enetelm ä on hieman han­ kala, mutta varmaankin haluat nähdä sen vaivan eläinten puolesta.

Hannele Luukkainen — Johtokunta valitsi yksim ielisesti tietoryhmän ve­ täjän Raili V esasen lehtemme uudeksi päätoim it­ tajaksi Katariina Heinosen jouduttua luopumaan tehtävästä työklireidensä vuoksi. Kauniit kiitokset Katille hyvästä työstä koe-eläinten hyväksi. M yös­ kään Arto Rautio ei enää ehtinyt toim ia lehtemme hyväksi, joten valitsim m e hänen tilalleen opiskelija­ ryhmän vetäjän Riitta Salm en.

— Uusi kesäkissakam panja käynnistyy! Järje stäm ­ me keväällä ja kesällä yh d essä Valtakunnallisen eläinsuojeluliiton k an ssa SUUREN K ESÄ K ISSA K AM PAN JAN , joka toteutetaan käyttäm ällä tä ssä lehdessä esitettävien uusien tarrojen ja julisteen lisäksi näkyvää pylväsm ainontaa koko m aassa.

Ensim mäinen tällainen m ainos on jo pitkään ollut H elsin gissä Postitalon edustalla. — Tulkaa mukaan kam panjaan! Kiinnittäkää julisteita ja tarroja kai­

kille näkyville paikoille, erityisesti siirtolapuutar­ ha-alueiden ja mökkikylien läheisyyteen, jo is s a kesäkissaon gelm a on suurin.

— Olemme päättäneet laajentaa lehtemme jakelua lähettäm ällä sitä maamme kaikkiin yliopistoihin ja kirjastoihin. Lisäksi lehtemme m enee edelleen kai­ kille kansanedustajille, lehdistöön, radioon ja tele­ visioon kuten tähänkin asti.

— Anoim m e sävellahjaa pyörimään eläinsuojelutyön hyväksi, mutta anom uksem m e hylättiin, koska eläinten auttaminen ei ole sen toim intaperiaattei­ den m ukaista.

— Toiminnanjohtajamm e on käynyt pitäm ässä Hanu Luukkaisen laatim aa diasarjaesitelm ää mm.

Tam pereella, O ulussa, Lappeenrannassa ym. ja tie­ tenkin kerännyt sam alla valtavasti nimiä vetoo­ mukseen.

— Kai huom asitte puheenjohtajam m e haastattelun N yky-P ostissa ja toiminnanjohtajam m e haastat­ telun Turun San o m issa.

Johtokuntam m e jäsen taiteilija Raili Vesanen on "piirtänyt lahjoituksena meille uudet hevos- ja koiraaiheiset kortit — tilatkaapa.

— Johtokuntam m e on päättänyt tukea Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kissajaoston arvokasta työtä heitteillejätettyjen kissojen pelastam iseksi lahjoittam alla 1.0 0 0 mk toim intaa varten. Mitä no­ peammin kodittomat kissat pelastetaan kaduilta

(Teks. Uusi Maailma)

sitä pienemmät m ahdollisuudet niillä on joutua eläinkokeiden uhriksi.

— IAAPA:n eli kansainvälisen koe-eläinten suojelujärjestön yleiskokous pidetään ensi heinäkuun 1 2 — 1 3 päivänä B erliinissä, jo s s a yhdistystäm m e edustavat puheenjohtaja Hannele Luukkainen ja toi­ m innanjohtaja Sirpa Ikävalko. Näin voimme jälleen kehittää kansainvälistä yhteistyötä.

— Pohjoism aiden Neuvoston sosiaali- ja ym päristövaliokunta on käsitellyt aikaisem m in m ainitse­ maamme jäsen ehd otusta eläinkokeiden rajoittami­ seksi P oh joism aissa ja todennut, että on tarpee­ tonta tehdä selvitystä toim enpiteistä eläinkokeiden rajoittam iseksi, koska jäsenehdotuksen tavoite on joko saavutettu tai saavutetaan lainsäädännön avul­ la. T an sk assa koe-eläim illä onkin varsin hyvä oi­ keusturva, ja Ruotsin uusi eläinkoelaki astuu voi­ maan 1 . 7. 1979. M yös Norjan eläinsuojelulaki on varsin humaani. Suom i on siten ainoa Pohjoism aa, jonka eläinsuojelulainsäädäntö ei ole ajan tasalla eikä turvaa eläinten oikeuksia. — Meidän on teh­ tävä kaikkemme, jotta saisim m e Suom en eläin suo­ jelulainsäädännön uudistettua.

— K ansainvälisenä koe-eläinten päivänä eli 24. 4. jätimme vetoom uksem m e eläin suojelulainsäädän­ nön uudistam iseksi eduskunnan puhem iehelle, m istä toisaalla tä s sä lehdessä.

Koonnut Sirpa Ikävalko KUN A S E VAIHTUI KAMERAAN

Kun a se vaihtui kameraan otsikkoa näkyi ilahdut­ tavan m onissa lehdissä ympäri Su om ea ja siihen liittyvä aihe oli laajasti käsitelty. Kerrankin annet­ tiin palstatilaa näin hyvälle asialle, kun s e valitet­ tavan usein menee m etsästystä ihannoiviin artik­ keleihin.

Juttu oli lähtenyt liikkeelle Reijo Lievosen ja Raimo .H ein osen pystyttäm ästä valokuvanäyttelystä, jo s sa lesiteltiin rinna m etsästys ja luonnonsuojelu. Kuvat olivat erittäin puhuvia ja kuvatekstit lisäsivät ai­ heen sanom aa. N äyttelyssä oli mm. seuraavanlai­ sia kuvatekstejä: "M ä luulin sitä so rsak si” , kertoo siivestä pöllöä roikottava eränkävijä. ” S e tuli niin iloisesti pom ppien koiran e d e ssä , ihan kuin se olisi le ik k in yt... eihän sitä voinut olla am pum atta, ajoakin oli kestänyt yli kaksi tuntia.”

Lievonen ja Heimonen ovat entisiä m etsästäjiä, jotka muutam avuosi sitten vaihtoivat a se e n sa ka­ meraan ja pahoittelivat, etteivät tehneet sitä jo pal­ jon aikaisem m in. Heidän m ielestään nykypäivän m etsästyk sestä on kehittynyt liikeyritys, joka on lisännyt m etsästäjien m äärää räjähdysm äisesti.

Usein kuulee m etsästäjien väittävän itseään luon­ nonsuojelijoiksi, mutta Heim osen mukaan m etsäs­ täjä ei ole luonnonsuojelija, silloin kun hänellä on a s e mukanaan — m etsästäjä su o jelee luontoa vain itseään varten. Nämä suorapuheiset miehet sa ­ novat m allim etsästäjinäkin itseään pitävien o so it­ tautuvan usein tilaisuuden tullen vain kylmäveri­ siksi tappajiksi.

Mielestäni Lievonen ja Heimonen ovat erittäin hy­ vällä asialla, osoittaessaan kuvin ja sanoin met­ sästyksen koko kauheuden. Entisinä m etsästäjinä he varmasti tietävät m istä puhuvat. Kun eläin- ja luonnonsuojelijoiden puhu essa sam asta asiasta kuulee usein sanottavan, että eihän ne edes tiedä koko a sia sta yhtään mitään. Mutta kuitenkin me tiedäm m e ja osaam m e ajatella m yös tästäpäivästä eteenpäin esim . riistalajien vähentym istä ja mikä tärkeintä, pystym m e ymmärtämään eläinten suuren kauhun ja pelon ennen kuolem aansa. Toivottavasti m etsästäjät oppivat sen m yös tiedostam aan ja vaih­ tavat a se e n sa kameraan, kuten Reijo Lievonen ja Raimo Heimonen ovat jo tehneet.

19

Osta tuotteitamme — 1 KANGASLAUKKU

K

Mitä moninaisimpiin tarkoituksiin soveltuu yhdistyksen valko-vihreä kangaslaukku. Sen saa hintaan 15 mk.

d C v

435490 000 002 000348 HENDT VON J U L IA N A ESTNÄSG 5 C 3 3 0 0 1 7 0 HFORS 17

COLLEGE-PAITA vaalean harm. vihr. painatus koko S, M, L ja XL T-PAITA valk. vihreä painatus koko S, M ja L OLKALAUKKU valk. lappisatiinia, vihr. painatus TARRA säänkestävä, halkaisija 10 cm YHDISTYSMERKKI — FÖRENINGSMÄRKET hopeinen risti, jossa eläinryhmä kohokuviona korsformat, i Silver & grön emalj KUULAKÄRKIKYNÄ yhdistyksen nimi ja puhelin n :o ADRESSI — ADRESSEN yhdistystunnus, silkkipunostupsut föreningsemblement & silkessnodd KIRJEENSULKIJAMERKIT — BREVMÄRKEN — ’’vasusta tuskallisia eläinkokeita” (35 kpl/arkki) ---------------------— ’’stoppa plägsamma djurförsök” (35 st/ark) ---------------------— yhdistystunnus, valkovihreä 15 (1 5 kpl/arkki) _____________ — föreningsemblement grönt/vitt (15 st/ark)__________________________________________ KORTTEJA — KORT — Pyhä Franciscus, punainen — koirakortti — hevoskortti — eläinryhmäkortti f

H

kpl ä 50 mk

kpl ä 20 mk kpl kpl ä

ä 15 mk

2 mk

kpl ä 25 mk st ä 4 mk

st ä 10 mk

kpl ä 3,50 kpl ä 3,50 ä 1 ,5 0 st ä 1,50 kpl kpl kpl kpl

ä ä ä ä

1 mk 1 mk 1 mk 1 mk

<•

‘ -merkityissä tuotteissa on seuraava painatus: HUOM. lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut.

'»»SI«'

Nimi Namn Osoite Adress Tilaukset lähetetään yhdistyksen toim is­ toon, Mannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25. Maksu tapahtuu tavaratoimituksen mukana seuraavalla tilillepanokortilla 7 vrk:n kuluttua lähetyksen saapumisesta.

Sänd beställningen tili kansliet Mannerheimvägen 67, 00250 Helsingfors 25. Var

vänlig och betala inom 7 dagar efter mottaget PG-kravkort.

Lue-Tunne-Tue-julistetta on saatavissa maksutta toimistosta. Posti- pakkauskulut 2 mk voi lähettää postimerkkeinä tilauksen yhteydessä. Kiitos!