Koe-eläinten suojelu 3/1979

¡¡tallisi*

R akasta eläim iä. Ju m ala on antanut niille ajattelun alkeet ja sum entum attom an ilon. Älä sam enna sitä, älä kiusaa niitä, älä riistä niiltä niiden onnellisuut­ ta, älä toimi vastoin Jum alan aikom usta.

D ostojevski: Karamazovin veljekset

4. vuosikerta

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 3/79 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

Vastaava toimittaja

HAA»

Raili Vesanen Sunilantie 5 C 23 00720 Helsinki 72 Puh. 35 76 2 8

TIEDO TUSLEHTI -

Toimituksessa

Puheenjohtaja

Jäsenmaksu

Hannele Luukkainen Pirttipolku 16 A 00630 Helsinki 63 puh. 7 4 2 9 31

mk 20 /vuosl mk 4 0 0 /a in a isjä se n

IN FO R M A TIO N SB LA D r*4UIS»L

S irp a Ikävalko Leen a-K aarin a K aunonen s a Hana Luukkainen A rto R a u tio T 0 #Mf\ Päivi V iinikainen

Sihteeri Maksut S Y P : 2 0 0 0 -18 1-3 0 8 3 8 -3 1 P S P : 4 35 4 9 0 -1, jä se n m a k su t ja tilau kset

Helfrid Lehtinen Lu uvankuja 3 02620 E sp o o 62 puh. 9 0 -59 0 182

Säätiö

Toiminnanjohtaja

KO P: 12 7 9 4 -13 8 4 1

S irp a Ikävalko

M annerheim intie 67 00250 H elsinki 25 puh. 9 0 -4 10 7 25 avoinn a m a-pe klo 1 2 — 1 6 HUOM: Ä lkää unohtako il­ m oittaa toim istoon nim en tai o so itte e n m u u to sta

KANSAINVÄLISEN ELÄINTENVIIKON OHJELMA 1.-4.10. toim istossa alkaen klo.18 6.10. Kulkue klo.lO m alkaen Hakaniemen rannasta 6.-7.10.

Kirpputori toim istossa klo.12-18

T I E D O T U S T I L A I S U U S 3A D I A - E S I T Y S , T O S I A S I O I T A

ELÄINKOKEISTA

M an n erh eim in tie 67

ELÄIN- 3A IHNISY S T Ä VI N E S I

LISÄTIETOA

/iS*4UIStL ^

SAAT

SOITTAMALLA

• •

KULKUEESEEN.

TOIMISTOON.

KOE-ELÄINTEN SUOJELU Försöksdjurens värn r.y.

Mannerheimintie 6700250 Helsinki 25 puh. 90-410725 ___________________________ avoinna ma-pe klo 12— 16

• •

PÄÄKIRJOITUS

Toimiston osoite

Le i kk aa ja k i i n n i t ä n ä k y vä lle p aik a l l e viikkoa ennen E L Ä I N T E N V I I K K O A KIITOS

TERVETULOA

Vastaava toim ittaja Raili Vesanen

K esäisen ä heinäkuun aam una kävelen kahden koi­ rani k an ssa Tähtitorninmäen nurmikentillä. K atse­ len koirieni kisailua, niiden luonnollista riemua saad e ssaan yh d e ssä telm iä ja leikkiä. Sak san p ai­ menkoirani tuo minulle kepin, jonka heitän sille kauas. Katseeni osuu synkännäköiseen rakennuk­ seen aidan takana. Ikkunat on peitetty puulevyillä. ^Kirjoitus. jonka joku ajattelem aton eläinten ystävä ^oli josku s raapustanut seinään, on peitetty uudella rappauksella. K atselen Kirurgisen Sairaalan eläintallin kylm ää hahm oa. Koirani katselevat minuun kirkkain silm in, pyytävät leikkiin. Ne eivät tiedä, että vain kiviseinä erottaa ne niiden om ista laji­ tovereista, joita noiden seinien s isä llä pidetään vangittuina, kidutettuina. Ihmisen hyväksi. Ihmisen parhaat ystävät. Voim attom ana puristan käteni nyrkkiin ja halaan koirani pehm eää kaulaa. Miten voin auttaa? Muuttuuko m aailm a koskaan?

Suuri o sa eläinkokeista suoritetaan ihm isen tur­ ham aisuuden takia. Miten m onta kärsim ystä kätkee taakseen kauniiksi maalattu silm ä, miten monta kiduttavaa kuolem aa huulien houkutteleva puna?

Alkoholin ja tupakan vaikutuksia testataan eläi­ millä, tarkkaillaan, miten nopeasti eläin kuolee m aksakirroosiin tai keuhkosyöpään. Hyvin monet kokeet palvelevat alati kasvavaa lääketeollisuutta.

Jo k aiseen vaivaan ja oireeseen on o le m assa kym­ meniä erim erkkisiä, sam an laisia lääkkeitä, ja kaikki nämä rohdot testataan eläinten kärsim yksen hin­ nalla. M onista vastaväitteistä ja valheista huoli­ matta tiedetään, että m yös täällä S u o m e ssa teh­ d ä ä n sotateollisia kokeita eläim illä. Sikoja on käy­ tetty maalitauluina, jotta lääkärit oppisivat alkeel­ lisissa o lo su h teissa parantam aan am pum ahaavoja.

Yhä useam m at ihm iset pitävät vääränä sitä, että kauneuden taakse kätkeytyy kärsim ys ja kuolema, sam oin moni tuom itsee alkoholi- ja tupakkakokeet, sillä onhan m eillä keskuudessam m e jo ’’val­ miiksi sairaita” ihm isiä, jotka sairastavat m aksa­ kirroosia ja keuhkosyöpää — miksi ei voida tutkia heitä? Harva kuitenkin vastu staa lääketehtaiden ko­

Ansvarig redaktör Raili Vesanen

keilua, harva tunnustaa, että lääketehtailu on kau­ pallinen ja usein turhia lääkkeitä markkinoille tuova organisaatio. Luonnonlääkkeitä tulisi enemmän su o sia, tutkia niiden tuom ia m ahdollisuuksia sai­ rauden hoid ossa. Luonnonlääkkeet ovat usein vai­ kutukseltaan tehokkaam pia ja turvallisem pia kuin synteettiset lääkkeet. Terveiden elintapojen avulla supistettaisiin minimiin jopa ns. ’’välttäm ättöm ät" lääketieteelliset kokeet. Monet sairaudet johtuvat ihm isestä itsestään, vääristä ruokatottum uksista ja oman ruumiin laim inlyöm isestä. Mitä terveempiä ihm iset ovat, sitä vähemmän joudutaan käyttä­ mään koe-eläim iä.

V aihtoehtom enetelm iä on tarjolla runsaasti. Monet näistä m enetelm istä on todettu jopa taloudellisem ­ miksi kuin eläinkokeet. Mutta eläinkokeisiin on to­ tuttu, ei viitsitä ottaa selvää m uista m ahdollisuuk­ sista. Vaihtoehtom enetelm illä kokeilevia tutkijoita tulisi tukea. Koe-eläinten Suolejun Säätiöllä ei ole varoja moniin stipendeihin — valtion olisi tultavat tä s sä a s ia s s a vastaan. Tutkijoita tulisi kannustaa etsim ään yhä uu sia m enetelm iä, joilla elävien eläinten silpom inen saataisiin loppumaan koko­ naan.

Tähtitorninmäen nurmikentällä, Kirurgisen vieres­ sä, koirani juttelevat keskenään, haukkuvat ja rähi­ sevät toisilleen. Mutta h etkessä ne vaikenevat ja jäävät tuijottam aan synkännäköiseen rakennuk­ seen, sillä sieltä, kuin maan alta, kuuluu kymm enpäisen koiralauman epätoivoinen vastaushaukku, aavem aisena ja kam m ottavana, om ille lajitove­ reilleen, niille, jotka elävät vap au d essa, tietämättä kidutuskam m ioista. Tajuavatko koirani niiden avun­ pyynnöt, vaistoavatko niiden ä ä n e ssä kuolem ansävyisen valituksen, sitä en tiedä. Mutta ne seisovat hyvin hiljaa, kauan.

P S . Eläinten päivä lähestyy. Tule mukaan m ars­ sim aan, tule jakam aan tietoa ihm isille, jotka eivät tiedä. Mutta älä puhu heille vain eläinten päivänä, puhu heille joka päivä.

LEDARE

En solig julim orgon promenerar jag med mina tvä hundar pä O bservatoriebackens gräsm attor. Ja g ser pä hundarnas lek, deras naturliga glädje över att tillsam m ans fä springa och rasa. Schäfern hämtar en käpp ät mig, som jag i min tur sedan kastar ät den. Dä faller min blick pä en dyster byggnad bakom ett stäket. Fönstren är täckta med träskivor.

Skriften, som nägon oeftertänksam djurvän nägon

gäng har ristat in i väggen, är nu dold under ny rappning. Ja g ser den kalla uppenbarelsen av Kirurgiska Sju kh u sets djurstall. Mina hundar tittar pä mig med klara ögon, de villa fortsätta leken. De vet inte att bara en stenvägg skiljer dem ät frän kamrater av sam m a art, som innanför d e ssa stenväggar hälls fän gsleda, plägade. För människans bästa. M änniskans bästa vänner. Maktlös

knyter jag hárt mina nävar, kramar sedan om mina hundar. Hur kan jag hjälpa? Skall världen aldrig förändras.

Största delen av djurförsöken görs för m ännlskans fäfän gas skull. Huru mycken plága göm m er sig bakom ett vackert málat ö ga, huru mycken sm ärtsam död bakom lockande röda läppar? Alkoholens och tobakens inverkan provas pá djur, man följer med hur snabbt djuret dör av skrum plever eller lungkräfta. En stor del av försöken görs för den ständigt växande läkem edelsindustrin. För varje krämpa eller sym ptom finns tiotal likadana medlc in e rav olika märken, och alla d e s sa droger te stas till priset av djurens lidande. Trots alla motargument och lögner vet vi att o ck sá här i Finland görs försök med djur för krigsindustrin. Svin har använts som mältavlor för att läkarna skall lära sig várda skottsár i primitiva förhällanden.

Alit fler människor anser det fel att det bakom skönheten skall döjla sig lidande och död, likasä dömer m ánga alkohol- och tobaksförsöken. Bland o s s finns ju redan "färdigt sju ka” m änniskor som lider av skrum plever och lungkräfta — varför kan inte de användas i undersökningarna? Men fá döm er läkem edelsfabrikernas försök. Man vill inte erkänna att läkem edelsindustrin är kom m ersiell och ofta m arknadsför onödiga mediciner. Man borde gynna mera naturläkem edel, undersöka m öjligheterna de kan erbjuda i värden av sjuka. Naturläkemedel har ofta effektivare verkan och är ofarligare än syntetiska mediciner. Med hjälp av sunda levnads-

vannor künde man m inska o ck sä de "nödvändiga" m edicinska försöken. M änga sjukdom ar orsakas av människan själv, fei matvanor och försum m ande av den egna kroppen. Ju friskare människan är, desto mindre behöver man använda försöksdjur.

Alternativa metoder finns det gott om. M änga av d e ssa m etoder har visat sig vara t.o.m . ekonomiskt mer lönande än djurförsöken. Men man är van vid djurförsök, man bryr sig inte om att ta reda pä andra m etoder. Forskare som använder sig av alternativa metoder borde fä stöd. Försöksdjurens Värns Stifte lse har inte medel tili m änga stipendier — staten borde b istä i denna sak. Forskarna borde uppmuntras tili att söka nya metoder sä att man skulle fä ett slut pä stym pandet av levande djur.

Pä O bservatoriebackens gräsm atta, bredvid Kirurgen, vän slas mina hundar, skäller och stojar med varandra. Men plötsligt tystnar de, stannar upp och stirrar pä den dystra byggnaden, ty därifrän, s o n ^ fc frän underjorden, hörs ett tiotal hundars olycklig^^P svarsskall, spökligt och skräm m ande för deras kamrater av sam m a art, för dem som lever i frihet ovetande om tortyrkam m arens existen s. Förstär mina hundar deras bön om hjälp, anar de dödsklagan i deras skall, det vet jag inte. Men de stär alldeles stilla, länge.

P .S . Djurens dag närmar sig. Kom med och m arschera, kom och dela ut information ät m änniskorna som ännu inte vet. Men tala inte med dem bara pä djurens dag, tala med dem varje dag.

Yksi vuosi rakkautta ja hellää hoitoa

M. Ali-Tuom ola M. Forsm an U-R. K angas R. Steinerkoulu 5 C luokka J . Leskelä Tuntematon A. & L. Tiesm äki M. Tammilahti V. O. VViiperi M. Ehrström A. Mäntylä A. B osley

80 ,— 5 0 ,— 5 7 ,— 6 7 ,— 7 0 ,— 200, — 100, — 5 0 ,200,— 5 0 ,— 5 0 ,—

Lahjotuksia säätiö H. Lounasaari Parikkalan Lukio M-L. Stählberg A. Putkisto H. Lankinen Herrala M. Moberg M. Väisänen A. Konttinen

5 0 ,—

100,— 100,— 100, — 5 0 ,—

100 , — 5 0 ,5 0 ,100, -

Ainaisjäs.

S -R . Raja-Alho

K esäkissa-ju listeem m e pieni kissanpoikanen löy­ dettiin Tham es-joesta m utaisena, öljyisen ä, puo­ liksi hukkuneena. S e herätti laajaa huomiota Eng­ lannissa, ja yli 5000 ihm istä olisi halunnut sen om akseen. S e ristittiin So otyksi. Nyt So otylla on hyvä koti, siitä huolehditaan ja se sa a rakkautta ja hellyyttä. Kuva, jo s s a S o o ty näyttää erityisen kauniilta ja onnelliselta kissalta, on otettu vain vuosi sen jälkeen, kun So oty löydettiin joen mu­ dasta. Sootylla kävi hyvä tuuri — se löydettiin ajo is­ sa. U seim pia ei löydetä.

4®^HJOITUKSIA 15. 11. 78 ALKAEN Lahjoituksia yhdistys R. Ellonen R. Hjelman K. Turunen M. Blom berg I. Maura E. ja J . Pihlajamäki T. Kahila Nimetön K. Estlander Nimetön Ins.tsto K. Heldt A. & T. Putkisto M. H ögsten I. Björkelund H. Pereira H. Manninen R. Renvall T. Nurmi M. Dahlund b. Bolte

4

100,—

100,— 18 0 ,— 7 0 ,120 ,— 100, 6 0 ,— 7 2 0 ,— 100,— 1000,— 5 0 ,— 500,— 100, 8 0 ,100,— 5 0 ,— 110 ,— 100,— 100,— 100 ,— 200, -

3 0 0 ,-

LAHJOITUKSIA 2. 5. 1979 ALKAEN Lahjoituksia yhdistys M. Minkkinen T. A. Paunela Nina R + Jo h an n a F & Päivi M I.B.M . Alithan A Könönen K. Metsärinta R. Hjelman V. Salonen Myllypuron Eläin- ja luonnons. kerho TN R. Alho L. Grönlund S-R . Raja-Alho PK A. Könönen V. Neuvonen G.v. Tobjesen

6 0 ,— 8 0 ,— 88,90 200,— 50 0 ,— 100,— 6 0 ,— 5 0 ,— 100, 5 0 ,200,— 100,— 100,— 90,— 50 0 ,— 50 0 ,— 115 0 ,—

Lahjoituksia säätiö S. R. Raja-Alho A. Vaherkoski P. Sjöm an M. Hakala M. Väisänen S . Mennä B .Ja n s s o n N. Schröder E-L. Hakola A. Happonen M. Ilonummi T. Mäkelä K. Tyynelä L. Grönlund

100,— 5 0 .-

110 ,— 30 0 ,— 50 ,— 200,— 100, 400,— 1000, 5 0 ,1000,— 100,— 100,— 5 0 ,-

5

M. Sjöström Irina Björkelund Helena Talvitie S a ija Halme Tuntematon Ja ri Nevalainen Irina Björkelund

100,— 100 ,— 80 ,— 50 ,— 200,— 5 0 ,— 100,—

Pienetkin lahjoitukset ovat tervetulleita ja kiitämme niistä syd äm ellisesti.

Alla mindre belopp som influtit som donationer är ocksä mycket välkom na och vi tackar givarna pä det hjärtligaste.

Koe-eläinten suojelun säätiön johtokunnan esittely

H aastattelu R. V esanen

2. Eläinlääketieteen tohtori C.-H. KLATT lähikuvassa.

Tohtori C.-H . Klatt valm istui 3 1 vuotta sitten eläin­ lääketieteen tohtoriksi, opiskeltuaan S a k sa s s a , S v e itsissä ja R u o tsissa. Nykyisin hän toimii toisen a kaupungin eläinlääkärinä ja hän on apulaiselintarvikehygieenikko. Hän valvoo eläinkunnasta peräisin olevien elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppaa, tarkistaa eläinsuojien kunnon ja tarkkailee tarttuvia eläintauteja. Hän toimii m yös rajaeläinlääkärinä, hoitaa karanteeniasioita ja valvoo eläinten kulje­ tuksia sekä kotim aassa että ulkomaille.

Tohtori Klatt on ollut H elsingin eläin su ojeluyhdis­ tyksen hallituksen jäsen yli 30 vuotta ja toiminut varapuheenjohtajana kolm isen vuotta. Koe-eläinten Suojelun Säätiön puheenjohtajana hän on toiminut viisi vuotta.

Miksi valitsitte eläinlääkärin am matin silloin 31 vuotta sitten?

— S e oli tavallaan sattum a. M inusta piti tulla lastenlääkäri, mutta hyvä ystäväni, edesm ennyt

kaupungin eläinlääkäri, tohtori Ehström sai minut kiinnostum aan eläinlääketieteestä. Minua kiinnosti yleensäkin viattomien olentojen hoitaminen ja aut­ taminen — lapset ja eläim et ovat siinä su h te e ssa hyvin sam anlaisia, että ne eivät itse osaa auttaa itseään ja tarvitsevat suojaam ista.

Onko ammatti vastannut odotuksianne?

— Kyllä on vastannut, on antanut minulle paljon.

Katson, että nykyinen työni on sek ä ihmisten että eläinten auttam ista ja suojaam ista, ja tämä työ tuo minulle suuren tyydytyksen.

Onko teillä om ia eläim iä?

— Minulla oli kokonaista kolm e sukupolvea pitkä­ karvaisia m äyräkoiria; kaikki saavuttivat korkean iän ( 15 — 17 v.). Itse a s ia s s a minä toin ensim m äisen pitkäkarvaisen mäyräkoiran Suom een v. -54.

— Mäyräkoira on suuri persoonallisuu s. J a s e on kuin pikkulapsi: koskaan ei tiedä etukäteen, mitä se keksii, ja se on hyvin hellyyttä rakastava pieni koira.

— Aikoinani kuuluin sekä Kennelliittoon että Kennelklubbeniin. Usein m eillä käy koiria k ylässä, kesävieraina.

Miten käsitätte eläm än kunnioittam isen?

— Kaikki eläm ä on yhtä arvokasta, niin ihmisen kuin eläimenkin. Eläintä on kunnioitettava elävänä olentona aivan sam oin kuin ihm istä.

— J o s koiraa esim . rankaisee, on rankaisun ta­ pahduttava juuri sillä hetkellä, kun koira tekee väärin, ei jälkeenpäin. Turhia tuskia ei saa koskaan ran gaistaessa tuottaa. J a on väärin rangiasta eläintä esim . tarpeiden tekem isestä sisälle ; sille on muilla keinoin opetettava siisteyden alkeet.

— Hyvin tärkeä asia, jonka ihm iset nykyään niin helposti unohtavat, on se , että kun ottaa pienen pennun seurakseen, sitä on m uistettava vielä sen vanhoinakin päivinä. O ikealla ravinnolla ja hoidolla eläin elää terveenä ja virkeänä vielä vanhuksena­ kin. Liian helposti ihm iset lopettavat lemmikke­ jään. Eläinlääkärit sortuvat liian helposti lopetuk­ seen heti, kun vähänkin vaikeampi vika ilm enee tai jo s eläin on "liian vanha". Aina yritän uusille oppilaille teroittaa tätä asiaa, että koskaan ei kannata luopua liian helposti. Miellyttävin tapaus Eläinlääkärin urallani oli tapaus, jolloin k issa putosi “ seitsem ännestä kerroksesta katkaisten jalkansa. S e olisi mennyt heti lopetukseen, mutta sisukkailla ponnisteluillam m e se toipui ja elää tänä päivänä

^

aivan norm aalia eläm ää. Me em m e luovuttaneet.

— Aina on m uistettava, että eläin ei ole kuin ihminen, siltä ei s a a vaatia liikoja. Mutta silti sitä on kunnioitettava sam oin kuin ihm istä.

Miten suhtaudutte eläinkokeisiin?

— J o s on ehdoton pakko käyttää elävää eläintä, hyväksyn kokeen. Mutta aina tulisi hakea jokin vastaava m ahdollisuus suorittaa koe muulla tavalla.

J o s koe on hyödyksi sekä ihm isille että eläim ille, eikä tunneta muita m ahdollisuuksia kuin elävällä eläim ellä kokeilu, silloin hyväksyn kokeen.

— Nykyään tunnetaan monia vaihtoehtoja, esim . solu- ja kudosviljely — siksi eläinten käyttö olisi supistettava minimiin, mieluimmin poistettava ko­ konaan sisukkaalla vaihtoehtom enetelm ien tutkimi­ sella.

— Tutkiminen tutkim isen vuoksi on täysin väärin.

Usein ei luoteta toisten tutkijoiden tuloksiin, vaan koe suoritetaan uudestaan, turhaan.

— Uusille opiskelijoille on selvitettävä metodeja, jotka eivät tuota kipua eläim ille. O petu ksessa olisi siirryttävä apukeinoihin sen sijasta, että käytetään eläviä eläim iä opetusm ateriaalina. Filmin näyttä­ minen kokeen s ija sta olisi kaikin tavoin käytännöllisem pikin — jokainen voi seurata film iä yhtä tar­ kasti eikä tarvitse kurkistella toisten selän takaa.

Miten yhdistyksem m e tulisi m ielestänne toimia koe-eläinten suojelun edistäm iseksi niin, että toimintam m e m iellyttäisi sekä tutkijoita että eläinsuojelijoita?

— Tällä sam alla linjalla kuin nytkin, mutta vielä tehokkaammin. Tietoa pitäisi kerätä runsaasti ja tietoa olisi varastoitava ja arkistoitava. Meidän tulisi toimia jonkinlaisena tietopankkina, jo sta olisi hyö­ tyä sekä tutkijoille että eläinsuojelijoille.

— Vaihtoehtom enetelm iä tutkiville tutkijoille sä ä ­ tiömm e voisi m yöntää stipendejä. Mutta tutkijoille ei niin pieni raha kelpaa. He eivät yleensäkään ole olleet m eistä kovin kiinnostuneita.

U skotteko, että eläim ellä on sielu ?

— Uskon. Miksi ei eläim ellä olisi sielu a, jo s ihmiselläkin on? En pystyisi hoitamaan eläim iä, ellen uskoisi, että ne tuntevat tuskaa, iloa, surua, rakkautta ym s. Mielestäni se , että uskon eläim el­ lä olevan sielu, on perusedellytys siihen toim in­ taan ja työhön, jota suoritan.

POIMITTUA

POHJOIS-ESPOON KOULUN KERAMIIKKAKERHON KIRPPUTORI Pohjois-Espoon koululla toimivan keramiikkakerhon nuoret vetäjänsä Irina Hornamon johdolla jär­ jestivät viime toukokuu ssa kirpputorin ja eläinai­ heisten töidensä näyttelyn. He halusivat tukea koeeläinsuojelu toim intaa lahjoittam alla koko tuoton Koe-eläinten suojelu ry : Ile. Tapahtuman yhteydes­ sä näytettiin m yös filmi ja toim innanjohtaja Sirpa

Ikävalko oli n äyttäm ässä yhdistyksen om istam an dia-sarjan. Joitakin yhdistyksem m e nuortenryhmäläisiä oli avu stam assa tapahtuman järjestelyissä.

Olisi toivottavaa, että kaikki joilla on m ahdollisuus järjestää tällaisia tilaisuu ksia tekisivät niin. Sam alla voisi koe-eläintietoutta levittää tapahtum an yhtey­ d essä.

ANIMAUA HEI VAAN KAIKKI!

MUSTAVALKOISEN ITKU

Suuret kiitokset jälleen kerran teille kaikille, jotka olette m uistaneet palstaam m e kirjoituksillanne ja piirroksillanne. Ilm eisesti nuorilla on ainutlaatui­ nen m yötäeläm isen kyky, sillä täm änkertaiset ” koeeläim en suulla kirjoitetut” jutut olivat niin järkyt­ täviä ja liikuttavia, että kyyneleet tulivat silm iin niitä lu ettaessa. Niiden kaltaiset tekstit vetoaisivat var­ m asti asiatieto ja paremmin suureenkin yleisöön, ainakin toisiin nuoriin. Jo ten lähetelkääpä juttujan­ ne ja piirustuksianne sitkeästi muidenkin lehtien nuorisopalstoille. S e kantaisi varmasti hedelmää.

Sy k sy on nyt sitten taas tullut, ja tuonut, toivot­ tavasti, uutta tarm oa meihin kaikkiin. Mutta onhan kesälläkin ehtinyt tapahtua kaikenlaista; kirjoitta­ kaa siitä! Mutta eteenpäin on kuitenkin mentävä ja uusia ideoita on keksittävä. Välittäkää niitä ihm ees­ sä meille, sillä nehän ovat aina hyviä. Yhden jymyidean olen jo kuullut mutta siitä toivoakseni ensi kerralla, sillä mikäli s e toteutuu, siitä onkin paljon kerrottavaa.

Pidetään peukkuja sen puolesta!

Päivi

Pieni, mustavalkoinen marsu kosteat silm ät täynnä tuskaa, kuulee veljensä valituksen leikkauspöydällä ja värisee, hiljaisen itkun viimein vaie te ssa sen pierV A sydän sykähtää pelosta, kymmenet kerrat se on k o ^ ^ hottanut katseen sa oviluukulle, m istä kovat, kylmät kädet ovat poim ineet ystävän to ise n sa jälkeen, eikä kukaan niistä ole takaisin tullut, itkenyt pois.

S e tietää vuoronsa tulevan, eikä se pysty pakene­ maan, sillä nuo kylmät ihmiskädet puristavat sor­ m ensa sen hennon ruumiin ympärille.

Kosteat, rukoilevat silm ät, jo ista paistaa kauhu, pelko ja hiljainen pyyntö, etsivät vastakaikua ih­ m isen silm istä, mutta ne eivät tunne eivätkä näe. Ne ovat tottuneet näkemään pieni murhattuja olentoja tuntematta tuskaa niiden puolesta. ! ! Sehän on vain ihminen” , ajattelee m ustavalkoi­ nen vuoronsa viimein koittaessa. S e joka nauttii kuolem asta ja nauraa pienille ruumiille, joilta ih­ misen kylmä käsi on riistänyt eläm än ihmiskunnan hyvinvoinnin nim essä.

Kun m ustavalkoisen hiljainen itku lopulta tyrehtyy saaden häkissään odottavat vapisem aan kauhusta, tunteeko kansakunta elin tason sa nousun tuon pie­ nen kidutetun ruumiin kautta, joka oli vain yksi tuhan sista?

"H elpottiko kuolemani eläm ääsi?”

RUKOUS

S T - ? '*

8

Isä Ju m ala, anna ihm isen ym märtää hulluutensa ennen kuin on liian m yöhäistä. Anna heidän sie ­ lulleen kyky tuntea vastuuta m eistä pienistäkin.

Anna heille rakkautta ja voim aa ja järkeä ymmär­ tää, etteivät verille naarmuuntuneet anturani ja kir­ velevät. turvonneet silm äni lahjoita heille eläm än onnea ja m enestystä. Isä Ju m ala, anna heille hellät kädet, hyvä sydän ja lem peä mieli, etteivät he tuhoaisi luotujasi, kuten he ovat tehneet. Anna heidän ym m ärtää pienen kanin tuska ja ahdistus, jotta he paremmin ymm ärtäisivät meitä sinun tasa­ vertaisessa m aailm assasi. Anna heidän tuntea mei­ dät veljikseen ja sisarikseen lahjoittaen meille vapaan eläm än ilman kaltereita ja leikkaushuoneen kuolem anhajuista ilmaa. Isä Ju m ala, anna heille sinun suuri rakkautesi kaikkia eläviä ja kuolleita kohtaan, jotta he paremmin meitä ymm ärtäisivät.

Isä, anna heille ystävyys. ” Lumene-kani n :o 3 3 9 7 ”

tr

,,,, ..

• J B L ilM

mKr

jik J L l

KANI El OSAA ITKEÄ Ulla-Maija Aaltosen kirjoittam assa kirjassa ’’Kani ei o sa a itkeä” on ihastuttavasti kuvattu vakavaa asiaa, niin että kirja soveltuu luettavaksi sekä lapsille, että aikuisille. Kirjaan on sopivasti laitettu asiaa koeeläim istä, eläintenkulkueesta, hylkeenpoikasten pyynnistä ja eläin su ojelulaista kera "Urnan” omien

eläinten. K irjasta kuvastuu kirjoittajan syvä rakkaus ja kiintym ys omiin eläim iinsä, sek ä lisäksi huoli kaikkien maailman eläinten kohtalosta.

Kirja on todella ihastuttavaa luettavaa, joten sitä voi su ositella lämpim ästi kaikille ja kaikenikäisille lu­ kijoille.

Lajiopin kritiikkiä — eläinkokeisiin liittyvän etiikan perusteiden tarkastelua Tampereen koe-eläinten suojelu ry :n tilaisu u d essa 14 . 5. 1979 pidetty esitelm ä.

Kai Oulasvirta ^Eläinkokeiden etiikkaa koskevan keskustelun ty­ pistäm inen sellaise k si, että se koskettelee ain o as­ taan sitä, miten koe-eläinten hoitoa, säilytystä jne. voidaan parantaa, miten voidaan estää turhat eläin­ kokeet tai vähentää eläinkokeita, m erkitsee varsin tärkeiden eläinkokeita koskevien ongelmien unoh­ tam ista. Edellä esitetyt kysym ykset ovat tietysti hyvin tärkeitä. Tätä on syytä painottaa, mutta tällaisten kysym ysten tarkastelu ei voi korvata sitä tärkeätä kysym ystä, ovatko eläinkokeet ylipäänsä oikeutettuja, onko ihm isellä oikeutta käyttää eläi­ miä kokeissa vai ei.

E nglannissa ja Y hd ysvalloissa on viime vuosien aikana keskusteltu huomattavan paljon m yös näistä perustavanlaatuisen tärkeistä eläinkokeisiin liitty­ vän etiikan kysym yksistä. Richard Ryderin teos "V ictim s of Scien ce. The U se of Anim als in Re­ search .” (London: Davis-Poynter 1975) on tällä alalla uraa uurtava teos. M yös seuraavat teokset ja artikkelit on syytä m ainita: Peter Singerin "Animal Liberation” (New York: New York Review 1975), Tom Reganin ja Peter Singerin toimittam a teos "Animal R ights and Human O bligations” (Engle­

wood C liffs: Prentice-Hall 1976) sekä Stanley ja Roslind Godlovitchin sekä Jo h n Harrisin toimitta­ ma teos "Djur, människor, moral. En an alys om djurförtrycket” . (Lund 1976).1 ) N äissä kirjoituksissa on puhuttu "eläinten vapaut­ tam isesta” ja verrattu lajioppia (eli käsitystä, jonka mukaan ihminen sa a käyttää eläintä hyväkseen eläin kokeissa ym. vastaavassa) rotuoppiin ja rasis­ miin. On katsottu, että nämä opit perustuvat viime k äd essä näkem ykseen, että toisen rodun tai jonkin eläinlajin häikäilemätön hyväksikäyttö on perustel­ tua siksi, että näiden rotujen tai lajien edustajilta puuttuu jokin älyllinen, moraalinen tai muu vastaa­ va om inaisuus. Singerin i) mukaan ainoa mahdol­ lisu us perustella lajioppia on vedota siihen, että ihmiset kuuluvat ihm islajiin. Kuitenkin vetoaminen siihen, että eläim et eivät kuulu ihmiskuntaan, on verrattavissa rotuoppiin ja rasism iin, käsitykseen, että tiettyä ihm istä saa sortaa, koska hän ei kuulu tiettyyn rotuun.

S i n g e r i n 2) mukaan rotuoppi ja rasism i ei ole m enestynyt sik si, että eri ihmisrodut ovat ratkaise­ valla tavalla sam anlaisia. Kalkilla ihm isillä on kyky kärsiä, tuntea m ielipahaa, m ielihyvää ja iloita.

Yhdeltäkään sorretulta ihm isryhm ältä ei ole puut­ tunut se llaisia om inaisuuksia, jotka olisivat oikeut­ taneet rotusorron. Singerin mukaan lajiopin virhe on

11

sam antapainen: ei huom ata sitä seikkaa, että eläim et ratkaisevalla tavalla tuntevat iloa, kärsivät ja nauttivat eläm ästä kuten ihm iset.

Nähdäkseni Sin ger on oik e assa. Ihm isen erottaa eläm ästä se , että ihminen pystyy tiedostam aan todellisuutta abstraktioin eli käsittein, lausein ja teorioin. Ihminen toisin sanoen pystyy ajattele­ maan, pukemaan lauseiksi sen, mitä kokee jne.

Eläim illä alkeellista ajattelua ja kielen käyttö tiedon­ välityk sessä voi esiintyä satunn aisesti vain kehittyneim m illä lajeilla kuten sim p an sse illa3). Ihmisen erottaa eläim estä s iis se, että ihminen pystyy käyt­ täm ään kieltä, m uodostam aan lauseita ja ajatuksia sek ä se , että ihminen on kehittänyt kulttuurin.

Kuitenkin se , mikä on arvokasta, ei ole tietäminen sin än sä, vaan eläm än kokeminen tunteiden elävöittäm inä, itse eläm ä. K oska eläinten (kehittynei­ den tietysti enemmän) sieluneläm ä näiltä puolin m uistuttaa ratkaisevasti ihm isen, ovat Singerin joh­ topäätökset lajiopin perusteettom uudesta oikeat.4 ) Cora D iam ond1) on m yös argum entoinut lajioppia vastaan. Diamondin mukaan lajioppia ei voida hy­ lätä sillä järkeen ja tieteeseen perustuvalla väitteel­ lä, että eläim et muistuttavat raskaisevasti ihmistä (jolloin ei s iis voida perustella lajioppia eroavuuk­ siin vetoam alla). Diamondin mukaan järkeen perus­ tuva väite ei ole tehokas sik si, että jaliopin perustelut eivät varsinaisesti ole järkeen tai tietee­ seen perustuvia. Diamondin mukaan lajiopin todel­ lisena perusteluna on se , että ihmisten ja lajiopin m ukaisen kohtelun saavien eläinten välillä ei ole sellaisia kiinteitä suhteita, jotka tekisivät näistä eläim istä ihm isen "läh ellä oleviksi olioiksi” , sellai­ siksi olioiksi, joihin lajiopin soveltam inen tuntuisi vastenm ieliseltä. Lemmikkieläinten suhteen meillä on kiinteät suhteet. Lemm ikkieläintä em m e antaisi eläinkokeisiin, sillä eläin m erkitsee meille paljon.

Diamondin mukaan lajioppia on vastustettava o so it­ tam alla s e epäjohdonm ukaisuus ja teeskentely, joka s isältyy siihen, että toisaalta hyväksym m e laji-

opin m ukaisen eläinten kohtelun (eläinkokeet jne.) ja toisaalta em m e hyväksy sitä, että m eille lähei­ siä lemm ikkieläimiä kohdellaan huonosti. Diamon­ din m ielestä on teesken telyä esim erkiksi vaatia lap­ selta, että lemmikkiä on kohdeltava hyvin sekä kertoa hänelle eläintarinoita, jo s sam alla itse kohtelee julm asti to isia eläim iä.

M ielestäni lajioppia on vastustettava sek ä järkeen ja tieteeseen perustuvin seikoin että Diamondin enem ­ män tunteeseen ja sääliin vetoavin perustein.

Yhdistyksem m e tavoitteeksi on esitetty — edellä oleviin perusteluihin nojautuen — , että kehittyneil­ lä eläim illä (esim . apinat, k issat, koirat) eläinkokeet lopetetaan kokonaan ja että kehittym ättömillä eläi­ millä saadaan suorittaa kokeita vain, mikäli on ole­ tettavaa, että nämä kokeet tulevat säästäm ään ih­ m is- tai eläinhenkiä tai säästäm ään ihm isiä tai eläi­ miä tuskilta. Vaadim m e m yös, että kehittym ättö­ millä eläim illä tehtyjä kokeita vähennetään hyvin ratkaisevalla tavalla.

Ne perustelut, jotka tä ssä e site lm ä ssä on esitetty lajioppia vastaan, antavat toim innalle vain pitkän tähtäyksen tavoitteen. Välitavoitteisiin pyrittäessä on tietysti otettava huomioon kulloinen tilanne ja reaaliset vaikuttam ism ahdollisuudet.

muilla "kidutusvälineillä” varustettu pöytä. Miten minkään meikkien ja puhdistusaineiden testaukset voivat ikinä olla luotettavia jo s koeolosuhteet ovat näin tökeröitä? Mitä tapahtuisi jo s ihm isiä kohdel­ taisiin sa iraalo issa tällä tavoin? Ensin likojen se ­ kaan leikkauspöydälle, ehkä nukutus, toimenpi­ teet, heitto laatikkoon ’’toipum aan’’. Seurauksena olisi iso so ta. Mutta hiiri ei valita ja meidän on niin helppo katsoa pois.

1 ) Muita teoksia ja artikkeleita on mainittu artikke­ lissa : Devine, P. E., The Moral B a sis of Vegetarism .

A ikakauslehdessä Philosophy, Voi. 53, October 1978.

1) F ran cis, L. P. — Norman, R., So m e Anim als Are More Equal Than Others. Philosophy, Voi. 53, Octo­ ber 1978, s . 508.

2) Sam a.

3) Sam a, s . 5 13 .

4) Tietysti on huom attava se , että ihmisen tunneeläm ä saattaa tietyiltä — mutta ei m ielestäni rat­ kaisevan tärkeiltä — olla kehittyneem pää kuin eläi­ men siksi, että ihminen on "kulttuuriolento".

1 ) Eating Meat and Eating People. Philosophy, Voi. 53, October 1978.

Matkani koe-eläin laboratorioon Teksti ja kuvat Harri Pääkkönen Hajumuuri, joka lehahti sieraim iini kun ovi koeeläin talleihin avattiin, tuntui uskom attom alta ja epätoivoiselta sen iloisen ja aurinkoisen kävelym at­ kan jälkeen, joka johti tähän varsin kauniiseen ra­ kennukseen idyllisen puistikon läpi. Pistävä lannan, virtsan ja rehun kyllästäm ä ilma kiersi sierainten ja keuhkojen väliä kuvottaen. Eteen aukeneva viileä mutta tunkkainen,autio mutta täysi käytävä ei kut­ sunut eteenpäin. Rapisevat äänet vetivät kuitenkin m inua ja kameraani häkkipataljoonan tykö. Ensin vain suunnattom alta m assalta vaikuttaneesta metallipötköstä erottui satoja ja taas satoja verkosta kyhättyjä laatikoita kani kussakin. H äkeissä ei kir­ mattu eikä leikitelty, hyvä kun käännyttiin. Häk­ kien m etallireikäinen pohja toi m ieleen m etsien kipittäjät hainleukoja m uistuttavissa p yyd yksissä.

Kanien ei tosin tarvinnut nakertaa käpälää poikki

paetakseen, mutta onko eläm ä luonnottomalla, kyl­ m ällä rautalangalla parempi vaihtoehto?

Seuraavan rautamuurin häkit olivat m atalam pia ja niitä asutti lauma m arsuja. Kun laatikon kannen avasi ja sin ne päästi valoa, poukkoilivat eläimet pitkin sein iä kuin sokeat am piaiset. Eläinten hätä ja pakoyritykset yllättivät eläintarhoissahan, sam o issa o lo issa, eläim et ovat yleensä apaattisia, neuroot­ tisia kasveja, nekin vailla mitään m ahdollisuuksia luonnolliseen eläm ään.

Hiirien olot eivät paljoa poikenneet muiden eläin­ ten o loista — niiden häkit olivat, jo s m ahdollista — vieläkin ahtaam m at. Tusinoittain pieniä valkeita hiiriä oli tungettu surkeaan lasitörppöön. Valta­ vasta lasipurkkipaljoudesta katse osui lähellä ole­ valle. nähtävästi "operaatiopöydälle” . Likainen, tunkkainen soppi, jota kalusti kiinnityslaitteilla ja

Patterikanalat ja lihatehdasnavetat pamahtivat mie­ leen kun seisoim m e kanakopin e d e ssä . Huone oli tosin tehdaskanojen häkkeihin verrattuna paratiisi ja vaikka maatalon piha oli näille linnuille vain haave, oli niitten asem a hyvä nykykanaksi.

Lampaat puolestaan, joita asui n. 1 0 : n eläimen katras yh d e ssä huon eessa, olivat lähinnä säälittä­ viä. Kun huoneeseen astui juoksivat elikot olki lat­ tiallaan pakoon päin seiniä ja niitten pako olisi näyt­ tänyt jo ssain hauskem m assa tilan teessa nauretta­ valta.

Näin me ihm iset suljem m e muut maan asukkaat m ielivaltaisesti loukkoon niin kuin m eille sopii ajatellen vain om aa etuam m e. Näin me kohtelemme luontoa kuivaten so ita ja järviä ja peittäen tekoaltailla metsät ja niityt; ja lopuksi murhaten miljoonia eläim iä turham aisuuden vuoksi. On toki hauska viettää yltäkylläistä eläm ää mutta entä kun tulee m aksun a ik a ...

13

varovaisia. Olen varma, että pystym m e ainakin hiu­ kan vähentämään tuskallisia eläinkokeita, vaikka tulokset eivät näy. Ei siis kannatava vaipua epä­ toivoon ja luopua toivosta ja toiminnasta.

Sain useam paan kertaan konferessin aikana kuulla, että ihm isellä ei ole suoritettu riittävästi alkoholi­ tutkim usta, ja että jokin eläinm alli ei ollut sopiva kuvaamaan ihmisen alkoholinkäyttöä. Eläintutki­ mus on suhteettom asti paisunut ihm isellä tehtä­ vään tutkim ukseen verrattuna. J o s nykyinen tilanne jatkuu, saadaan ehkä täydellisesti selvitettyä rotan alkoholism i, mutta ihm isen alkoholiongelm at odot­ tavat yhä ratkaisuaan. Liian monet tutkimukset on suunniteltu käytännön tarpeista välittämättä.

Alkoholiongelm ia kokonaisuutena katsoen ovat psykologia ja so sio lo gia tähän saakka auttaneet eniten näiden ongelm ien ratk aisem isessa. Esim . askel alkoholistia parannettaessa on puhtaasti p sy­ k o lo g in e n . Tälläkin hetkellä voitaisiin alkoholistien

hyväksi tehdä huom attavasti enem m än kuin mitä tehdään ilman uusia lääketieteen keinoja. Ei tosin käy kiistäm inen, etteikö eläinkokeilla voitaisi saada selville arvokkaita asioita. Mutta ei tarvitse — tai ei ehkä saa — olla tiedem ies päätelläkseen, että suu­ rella osalla eläinkokeista ei ole m erkitystä todel­ lise s s a eläm ässä. Eläinten uhraaminen — etenkin kipua tuottavalla tavalla — pelkästään "tiedettä ihteen vuoksi” -h en gessä on ehdottoman väärin, vaikka sitä perustutkim us-nim ikkeellä puolustellaankin.

Tutkijoiden k an ssa keskustellessan i tulin käsityk­ seen, etteivät he juurikaan pysähdy ajattelem aan eläinkokeiden eettistä oikeutusta, sen filosofiaa. He ovat uppoutuneet tutkim ustyöhönsä, eivätkä ryhdy kriittisesti arvioimaan tekojensa pohjim m aista mie­ lekkyyttä, sam allahan he asettaisivat kyseenalai­ seksi koko eläm äntyönsä.

Ympäristölei riitä Riitta Salm i

Konferenssikuulumisia R iitta Salm i V uosaaressa pidettiin 4 . - 8 . kesäkuuta kansainvä­ linen Alkon ja U SA :laise n alkoholism intutkim uslaitoksen järjestäm ä konferenssi eläinm alleista al­ koholitutkim uksessa, (Animal m odels in alcohol research). Konferenssin seitsem isenkym m enpäiseen osanottajajoukkoon oli huom aavaisesti kut­ suttu edustaja m yös meidän yh distyksestäm m e, ja luonnollisesti otimme kutsun ilomielin vastaan, tavoitteenam m ehan on luoda kontakteja tutkijoi­ hin ja p äästä selville kaikenlaisista eläinkokeista.

O sanottajat suhtautuivat minuun erittäin ystävälli­ se sti, vaikka läsnäoloni herättikin jonkin verran häm m ästystä. Toisaalta havaitsin tutkijoille tyypil­ lisen asenteen meidän ajam aam m e a sia a kohtaan: sain vaikutelman, että he pitävät koe-eläinten suo­ jelijoita a sia n sa puutteellisesti ajatelleina tunteilijoina — mikä ei välttäm ättä aina olekaan kovin kaukana totuudesta. En tietenkään tarkoita, että ajaisim m e asiaam m e perusteettom asti, vaan että kokonaiskuvassam m e ja m enettelytavoissam m e voi olla korjaam isen varaa.

Alkoholitutkim us ei ole kaikkein pahim pia koeeläinten rääkkääjiä, mitä osoittaa jo sekin, että m eidät oli kutsuttu konferenssiin. Voin tä s sä mai­ nita, että m onella tutkijalla oli lem m ikkikissoja ko­ tonaan, tavallisista mirreistä aina täysikasvuisiin tiikereihin asti. Kiintym ys näihin kissoihin ei estä heitä pistelem ästä piikkejä koerottiin.

Arvelisin vieroitusoireiden tutkim isen olevan alko­

holitutkimuksen pahim pia alueita eläinten kannalta.

J o luettelem alla vieroitusoireita voi päätellä, että eläim et joutuvat kärsim ään: vapina, jäykkyys, kou­ ristukset, agressiivisu u s, suuntaam aton liikehtiminen, kaavoittuneet pään ja ruumiin liikkeet, kont­ rolloimattomat juoksupyrähdykset, kannibalismi.

Luonnollisesti m yös leikkauskokeet, jo is s a e i ^ | kokeen onnistum isen takia voida antaa jälkihoitoa, ’ ovat tuskallisia.

Esitykset koskettelivat lähinnä seuraavia aiheita: juom isen periytyvyys, biokem ialliset m uutokset hu­ m altum isessa ja alkoholin palam isessa, tolerans­ sin I. siedon kehittyminen, alkoholin haittavaiku­ tukset kuten m aksavauriot, m utageenisyys, terato­ ge en isyys, alkoholin käytön suhteet muiden päih­ teiden ja huumeiden käyttöön eläim illä, iän merki­ tys alkoholisim issa, sydäm en lyöntitiheyden muu­ tos alkoholia nautittaessa. Eläinm allien käyttökel­ poisuutta näitä asio ita tutkittaessa arvioitiin. Koeeläim inä oli käytetty rottia, hiiriä, rhesus-apinoita, kultakaloja, sam m akoita ja vuohia.

Minun läsnäoloni k o n feren ssissa aiheutti ohjel­ maan ainakin sellaisen m uutoksen, että eräs esi­ telm öitsijä jätti näyttäm ättä dioja koeapinoistaan.

Käsittääkseni nuo diat eivät kuitenkaan olleet mi­ tenkään hirveitä, ja niiden poisjättö osoitti vain, etteivät tutkijat ole riippumattomia eläinsuojelijoi­ den m ielipiteistä. Me pystym m e om alla tavallam ­ me vaikeuttamaan heidän työtään, ja siksi he ovat

Inkoossa heinäkuun 2 2 —3 1 päivänä pidetty ympäristöleiri sai ansaittua huomiota osakseen lehdis­ sä. Leirin teem ana oli ym päristö, yhteiskunta ja eläm äntapa — perustavan tärkeä kokonaisuus, jota itsekunkin olisi syytä ryhtyä tarkastelem aan nykyi­ sen kehityksen valo ssa, kuten leiriläiset tekivät.

O sanottajia piti alunperin olla n. 250, mutta määrä paisui vähitellen lähem m äs viittäsataa. Edustettui­ na oli yhteiskunnallisesti, luonnonsuojelullisesti ym . aktiivisia ryhmiä ja yksilöitä. M yös eläin suo­ jelijoita kaikista Poh joism aista oli Harry Frilundin toim esta kutsuttu mukaan, mutta niin vain kävi, että meitä ilmestyi vain kourallinen Inkooseen, nimit­ täin Kerstin Pettersson ja Lillemor Brentman Ruot­ sista (Nordiska Sam fundet mot Plägsam m a Djurförsök), Lena Lorentzen Tanskasta (Förrsöksdyrenes värn), Su om esta Ju lian a von Wendt ja Sirkka .H avukainen (Vihreä Risti), Harry Frilund ja minä. k ä y t t ä ä siltä, että eläinsuojelijoita ei kiinnosta oman a sia n sa ajam inen ollenkaan niin paljon kuin ympäri stönsuojelijoita.

Harry Frilundilla oli mukanaan vaatim uslista teh­ d asm aisesti kasvatettujen kotieläinten olosuhtei­ den parantam isesta, johon hän toivoisi kerättä­ vän nimiä kaikista Pohjoism aista yhtäaikaa. Tämä vaatim us käsitteli sam aa kuin meidän vetoom uk­ sem m e tehokasvatusta käsittelevä kohta, mutta laa­ jemmin ja täsm ällisem m in. Vaatim uksen pääajatuk­ sena oli laitum ella käynnin takaam inen kotieläi­ mille, jolloin tehokasvatus romuttuisi kerralla.

Sirkka Havukainen esitti ajatuksen, että vaatisim ­ me perustuslakia m uutettavaksi siten, että siinä ih­ misten oikeuksien lisäksi m ainittaisiin m yös eläi­ met, kasvit, maa, ilma ja vesi. Nehän kuuluvat jokaiseen valtioon siinä kuin ihm isetkin, joten niille kuuluu yhtä lailla valtion su o jau s. Perustuslakim uuto s olisi tärkeä sikäli, että sillä vaikutettaisiin ylei­ seen ajattelutapaan, joka pitää luontoa ja eläim iä vain hyödykkeinä, eikä tunnusta niiden itseisarvoa.

Myös tätä perustuslakim uutosta olisi ajatettava läpi kaikissa P oh joism aissa yhtäaikaa, jotta sillä olisi

voim aa ja huomiota takanaan.

Kerstinillä oli vaatim usesitykset hylkeenpoikasen teurastuksen lopettam iseksi, häkkikanaloita ja turkiseläinkasvatusta vastaan sekä eläinkokeita vas­ taan. Oli tarkoitus, että kaikille näille vaatimuk­ sille hankittaisiin leirin hyväksym inen, minkä jäl­ keen nämä vaatim ukset lähetettäisiin asian o m aisel­ le kohteille. Valitettavasti minulla ei vain tätä kir­ joittaessani ole tietoa näiden vaatim usten myöhem­ m ästä kohtalosta.

Leirillä näytettiin Lenen tuom a filmi "Den industialiserade grisen” (Tehdassika), joka vaikuttavasti ja todenm ukaisesti kuvasi suursikalaa. F ilm issä näky­ vä sikojen epäinhimillinen kohtelu, ikään kuin ne olisivat pelkkää lihaa jo eläessään kin , sai Erik Veh­ kaojan kirjoittamaan yks’ kaks’ upean runon tun­ nelm istaan. Runo luettiin yleisölle kahteenkin ot­ teeseen.

M aatalousryhmän mukana teim m e retken Ypäjään biologisesti viljellylle tilalle, jo s s a oli eläinystävällinen pihattonavetta. H uomattavasti vähemmän eläinystävällinen sen sijaan oli häkkikanala, jo s sa paluumatkalla pistäydyim m e toteam assa modernin kotieläinkasvatuksen kurjuuden.

Lisäksi pohdimme yhteistyön tärkeyttä Pohjois­ maiden eläinsuojelujärjestöjen välillä. Yhteistyö olisi onn istuessaan hyödyllistä ja ennen kaikkea tiettyjen nim enkeräyskam ppanjoiden kohdalla se antaisi kovasti pontta vaatim uksillem m e. Päätimme levittää omien maidemme eläinsuojelujärjestöille ajatusta yhteispoh joism aisesta kokouksesta, sekä m yös maiden sisäisten eläinsuojelujärjestöjen läheisem m ästä kanssakäym isestä.

Mitä tulee ym päristöleireihin, ne ovat erinom aisia paikkoja vaihtaa kokem uksia ja laatia vaatim uksia muun leirin tukemana, mutta kaikenlaisten tärkei­ den asioiden käsittelem iseen ne eivät luonteensa takia sovellu ainakaan minun m ielestäni. Hyvin tärkeää niillä on se , että niillä voidaan eläinsuojeluongelm at sitoa yhteiskunnallisiin ja luonnonsuojeluongelm iin, joihin ne liittyvät läheisemmin

15

14 \

kuin yleen sä ajatellaan. Sam a kehitys, joka on joh­ tanut työttöm yyteen, ydinvoim aloihin, myrkkyjen ja lääkkeiden liikakäyttöön, on johtanut m yös eläintehtaisiin ja eläinkokeiden huimaan lisääntym i­ seen. Tekniikka, rationalisointi ja hyöty ovat nyky­ ajan taikasanoja. J o s haluamm e tehokkaasti vas­ tustaa eläinten piittaam atonta hyväksikäyttöä, mei­ dän on noustava vastustam aan m yös muita sam an hyödyntavoittelun muotoja.

Ryhmien raportit Opiskelijaryhmä Pidimme pienen näyttelyn Yliopiston pääraken­ n u k sessa ja Porthaniassa huhtikuun viim eisellä viikolla I. sam alla viikolla, jolla oli Kansainvälinen koe-eläinten päivä. Oli hieno asia, että saim m e näyttelyn sellaisen laitoksen seinien sisäpuolelle, joka itse tekee eläinkokeita. Aivan kaikkea ma­ teriaaliam m e em me tosin saaneet käyttää. Yliopisto itse painottaa kriittisyyden m erkitystä, ja olisi ollut huonompi sille, mikäli se olisi estänyt meidän kri­ tiikkimme eläinkokeista. Mitä vaikutusta näyttelyl­

lämme sitten oli, sitä on vaikea arvioida. Kiinnos­ tusta se ainakin herätti koh tu ullisessa määrin.

KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:N TOIMINTARYHMIEN KOKOONPANO 1979 1. Tietoryhmä Viime num erossa toimintaryhmien kokoonpanosta oli tietoryhmän o salta jäänyt suurin o sa jäsen iä pois. Tietoryhmän kokoonpano on seuraava: V astuu: Raili V esanen Jä s e n e t: Margareta Backm an Linnea Grönlund Terttu Hakkarainen Sirpa Ikävalko Tero Kaski Margit Kekkonen Satu Moilanen Harri Pääkkönen Marja Vesanen Päivi Viinikainen Seppo Virtanen

Koe-eläinten suojelu Ry: n puheenjohtaja Hannele Luukkainen on valittu IAAPEA:n johtokuntaan kahdeksi seuraavaksi vuodeksi!

Raportti lAAPEArn yleiskokouksesta Berliinistä 12.—13. 7. 1979 Hannele Luukkainen IAAPEA (International A ssociation A gainst Painful Experiment on Anim ais) eli kansainvälinen eläinko­ keita vastustava järjestö perustettiin vuonna 1969 ja tällä hetkellä sillä on 40 jäsen järjestö ä 23 m aassa, mukana m yös Koe-eläinten suojelu ry. IA A PEA :n tavoitteena on e stää elävien eläinten käyttö kaiken­ la isissa kokeissa niin tieteellisissä, lääketieteelli­ s is s ä , ko sm eettisissa, te o llisissa kuin m uissakin kokeissa. IA A P EA :n presidenttinä toimii Jo n Evans (Englanti) ja puheenjohtajana Ingrid Persson (Ruot­ si) sekä sihteerinä Colin Sm ith. IAAPEA toimii N A V S:in (National Anti-Vivisection Societyn) eli Englannin koe-eläinten suojelun tilo issa lontoossa.

IA A P EA :n tämän kertainen joka toinen vuosi pi­ dettävä yleiskokous pidettiin B erliinissä 1 2 . — 1 3 . 7. ’’Tierschutzverein för Berlin und U m gebung” -nimisen eläinsuojelujärjestön kutsum ana. Kokous pi­ dettiin järjestön ylläpitäm ässä Tierheim Lankwitzissa, jo s s a toimii mm. löytöeläinasem a, pieneläinsairaala ja -täysihoitola.

Kokouksen aluksi IA A P EA :n presidentti Jo n Evans kertoi järjestön viim eaikaisista saavu tuksista: 1 . Kuinka Italia oli lopettanut apinoiden viennin koe-eläim iksi IA A P EA :n edustajien Intian vie­ railun jälkeen, mikä sä ä stä ä vuosittain ainakin 20000 apinan hengen.

2 . Kuinka Y K : n talous ja sosiaalin eu vosto oli kuun­ nellut IA A P E A :ta asiantuntijoina.

3. Kuinka Am nesty Internationalin tekemät eläin­ kokeet oli saatu loppum aan.

4. Kuinka U SA :hän oli perustettu säätiö AFAAR (American Fund for Alternatives to Animal Research) tukem aan vaihtoehtoisia tutkim us­ menetelm iä ja 5. Kuinka perustettiin erityinen kansainvälinen koeeläinten päivä, jona järjestettiin m ielenosoituk­ sia ja tapahtum ia eri puolilla m aailmaa. Erityi­ sesti Suom en aktiivisuutta kiiteltiin tä s sä yh­ teyd essä.

Berliinin senaattorin puheenvuoron ja osanottajien esittelyn jälkeen IA A FEA :n johtokunnan jäsen tri Ethel Thurston kertoi AFAARin eli Amerikan vaihtoehtotutkim ussäätiön perustam isesta ja niistä kahdesta tutkim uksesta, jotka jo ovat saaneet huo­ mattavat stipendit. Seuraavaksi Koe-eläinten suoje­ lu ry sai kunnian esittää oman puheenvuoronsa, jo s s a puheenjohtajam m e Hannele Luukkainen toi esille eläinkokeita koskevan lainsäädäntöm m e epä­ kohtia ja vetoom usta sen uudistam iseksi. Puheen­ johtajam m e esitelm ä esitetään kokonaisuudessaan tämän raportin lopu ssa.

Seuraavana olivat vu orossa kahden Englannin johta­ van psykologin tri A lice Heimin ja tri Richard Ryderin pitämät juhlaesitelm ät. Tri Heim, joka on Clare C ollegen, Cam bridgen ja British Psychological Societyn jäsen , kertoi p syko lo g isista kokeista ja

osoitti useiden esimerkkien avulla niiden mielet­ tömyyden ja tieteellisen kyseenalaisuuden. Hän kertoi kokeista kuinka eläim ille aiheutetaan neu­ rooseja. Esim erkiksi k isso ja pidetään ilman ruokaa ja juom aa, ja sitten sitä tarjotaan niille. Mutta kun ne yrittävät syödä tai juoda niille annetaan sähkö­ isku. J a tätä jatketaan niin kauan, että eläim et lopulta kieltäytyvät koskem asta ruokaan tai juo­ maan ja tulevat täysin neuroottisiksi. Tri Heim korosti m yös sitä kuinka tällaiset julmat kokeet vaikuttavat negatiivisesti opiskelijoihin, jo ista sit­ ten myöhemmin tulee tunteettom ia ja raakoja tut­ kijoita.

Tri Ryder, joka on kirjoittanut mm. teoksen ’’Victim s of Sc ie n c e", puhui aiheesta "eläinkokeet muutok­ sen tarp eessa” . Hän vaati perusteellista m uutosta kaikkien Euroopan maiden eläinkoeolosuhteisiin ja eläinkoelainsäädäntöön. Tri Ryder katsoi seuraa^ ^ fe ie n seikkojen olevan vähim m äisaskel kohti parem^ ^ ^ a a lainsäädäntöä, jota ilman emm e voi sanoa olevamme sivistynyt Eurooppa: 1 . että elävillä eläim illä suoritettavat kokeet eivät koskaan sa a tuottaa kipua tai tuskaa eläim ille, 2 . että kaikki ei-lääketieteelliset kokeet tulee kiel­ tää, 3. että valtiot suuntaisivat varoja humaanien vaih­ toehtoisten tutkim usm enetelm ien kehittämiseen ja että vaihtoehtom enetelm iä käytettäisiin aina kun vain m ahdollista, 4. että ihmisten on saatava tietää mitä laborato­ rioissa todella tapahtuu, jotta ne voisivat sanoa m inkälaisia kokeita, jo s sitten enää mitään, si­ vistynyt Eurooppa sallii tehdä.

Etelä-Afrikan, Tanskan ja Australian maaraporttlen jälkeen meille esitettiin N A V S:in tuottam a uusi filmi "Blinded by Sc ie n c e", joka kertoi Englannissa tehtävistä eläinkokeista, vaihtoehtom enetelm istä ja lainsäädännöstä sekä NAVSin toim innasta. Päin­ vastoin kuin NAVSin aikaisem m in tuottam a filmi "The Curiosity that K ills the C at", jonka Koe-elälnten suojelu ry on aikaisem m in ostanut, "Blinded by Scie n ce" ei s isä llä yhtään hirveää kuvaa eläinko^ ^ k e is t a eikä koe-eläinten olosuhteista. Filmin tar^ ^ ^ o itu k s e n a on saada m yös sellaiset ihmiset vas­ tustam aan eläinkokeita, jotka aikaisem m in ovat sulkeneet silm än sä ja kieltäytyneet katsom asta eläimiin kohdistuvia julm uuksia.

Seuraavaksi teim m e kiertokäynnin kokouspaikka­ na toim ineeseen Tierheim Lankqitziin, jo s s a toimii viisi eri osasto a. Berliinin alueelta löydetyt kodit­ tomat eläim et tuodaan aina ensin Tierheimin po­ liisiasem alle, jo s s a niitä säilytetään muutama päivä. Mikäli om istajia ei löydy eläim et joko lope­ tetaan tai jo s ne ovat nuoria ja terveitä, ne siirre­ tään sijo itu so sasto lle, jo sta yhdistys sitten myy ne uusiin koteihin. S a m a ssa yh teyd essä toimii m yös pieneläinten täysihoitola, jonne ihm iset voivat jättää lem m ikkinsä hoitoon loman ajaksi. Tuolloin siellä oli kymmeniä koiria ja k isso ja sekä muutama kani, m asu, papukaija ja undulaatti. K issatalon to ise s s a o s a s s a sijaitsi pieneläinten lääkäriasem a ja sairaala, joka otti potilaita vastaan ympäri vuo­ rokauden. Lisäksi alueella oli eläinten karanteeniasem a, jota emm e luonnollisestikaan p äässeet kat­ som aan.

Ensim m äisen kokouspäivän päätteeksi katsoim m e vielä Berliinin eläintarhasta tehdyn filmin "Ein Zoo hat G eburtstag".

Toisen kokouspäivän aluksi Hollanti, Ruotsi ja Australian toinen jäsen järjestö esittivät maaraporttinsa. Normaalin kokousrutiinin jälkeen valittiin sitten IA A P EA :n johtohenkilöt: presidentti, vara­ presidentit, rahastonhoitaja ja johtokunnan jäsen et, jona työskentelee nyt m yös puheenjohtajam m e Hannele Luukkainen.

Kokouksen päätöksiä: 1 . Järjestöm m e konferenssin IA A P EA : n edustajien ja maiden parlamenttien edustajien kesken löy­ tääksem m e keinot vähentää ratkaisevasti elävillä eläim illä tehtäviä kokeita.

2. Keräämm e rahaa IAAPEA: n säätiölle vaihtoehtotutkim uksia varten.

3. Lähetämm e Euroopan neuvostolle sähkeen, jo s s a pyydäm m e sitä muuttamaan tekem äänsä luonnosta eri maiden eläinkoelainsäädännöksi s i­ ten, että sen puitteissa ei enää olisi m ahdollista tuottaa eläim ille kipua ja tuskaa.

Kokouksem m e sai m yös runsaasti huom iota osak­ seen Sak san tiedotusvälineissä; olimm e esillä sekä leh d istössä että rad iossa ja televisio ssa.

K oska kokouksen järjestelyistä vastanneella eläin­ suojeluyhd istyksellä ei sin än sä ole mitään teke­ m istä nimenomaan koe-eläim iä koskevan työn kan ssa, otin yhteyttä m yös B erliinissä toimivaan eläinkokeita vastustavaan ryhmään nimeltä Berliner Arbeitskreis gegen Tierversuche. Ryhm ä kutsuikin minut ja EUMT:n (Europäische Union gegen den Misbrauch der Tiere), jonka jäse n iä m yös olem ­ me, presidentin herra Kellerin kokoukseensa. Tu­ loksena on entistä läheisem pi yhteisty EUMT:n kan ssa sekä runsas materiaalin ja tietojen vaihto Berliiniläisen ryhmän ja meidän välillä.

Koe-eläinten suojelu ry:n puheenvuoro IAAPEA:n yleiskokouksessa Berliinissä 12.—13. 7. 1979 EDISTYS LAINSÄÄDÄNNÖN KAUTTA Voimassa olevan eläinkoelainsäädännön puutteista Vaikka S u o m e ssa vo im assa oleva eläinkokeita kos­ keva lainsäädäntö onkin vasta vuodelta 19 7 1 , s e on puutteellinen ja m onilta osiltaan vanhentunut. Siitä huolimatta että "A se tu s eläinten käyttäm isestä tie­ te e llisissä k o k eissa” näyttää varsin kattavalta ja seikkaperäiseltä, se ei käytän nössä ase ta minkään­ laisia rajoituksia elävillä eläim illä suoritettaville kokeille.

S e u raavassa muutamia esim erkkejä nykyisen eläin­ koelainsäädännön puutteista: Ensinnäkin lainsäädäntöm m e ei a se ta minkäänlai­ sia perusehtoja eläinkokeita tekeville laitoksille, vaan luvan eläinkokeiden tekem iseen s a a autom aat­ tisesti vain asianom aiseen ministeriöön ilmoitta­ malla. Tätä nykyä S u o m e ssa on lähes 15 0 koe-eläinlaboratoriota.

Toiseksi elävillä eläim illä tehtävien kokeiden tar­ peellisuuden konrollointi on n y k yise ssä laissa an­ nettu kokeiden tekllöille itselleen. Näin ollen minkä tahansa kokeen suorittaminen on käytän nössä sai-

littua. Niinpä S u o m e ssa sitten käytetäänkin vuo­ sittain noin puoli m iljoonaa koe-elälntä erilaisiin kokeisiin, joita tuskin voidaan pitää hyödyllisinä m uusta kuin voiton tavoittelun tai karriäärin luo­ m isen näkökulm asta.

Kolm anneksi päätösvalta puudutus- ja nukutusai­ neiden käytöstä kokeissa on m yös annettu kokei­ den tekijöille itselleen. Siten koe-eläinten kohtalo kärsim yksineen on jätetty pelkästään tutkijoiden eettisen harkinnan varaan. K oska puudutusaineet ovat kalliita ja niiden käyttö lisää työm äärää, niitä ei yleen sä käytetä.

Neljänneksi lainsäädäntöm m e ei m yöskään aseta rajoituksia kokeissa käytettäville eläim ille. Niinpä useat kokeet joudutaan suorittam aan uudestaan koe-eläinten heikon laadun vuoksi. K oska labora­ toriot voivat ostaa koe-eläim iä keneltä tahansa, am m attim aiset koe-eläinten välittäjät varastavat ih­ misten lem m ikkejä vuosittain suuret määrät ja myyvät ne koe-eläim iksi.

Viidenneksi koe-eläinten olosuhteiden valvonta on erittäin puutteellista. Laki antaa tietyille voranomaisille valvontaoikeuden, mutta ei velvollisuutta.

K äytänn össä viranom aiset suorittavat koe-eläinlaboratorloiden valvontaa mikäli muilta toimiltaan en­ nättävät. Siten laboratorioihin tehdään ennaltailmoitettu rutiiniluontoinen tarkastus korkeintaan kerran vu o d essa — tietojem m e mukaan e rä ä ssä aivokokeita tek evässä laito k sessa kukaan ei ollut käynyt tarkastuksella 18 vuoteen! Lisäksi lainsää­ däntöm m e sallii suorittaa m yös se lla isia kokeita, jo issa ei e d e s valvontaviranom aisilla ole oikeutta olla läsnä.

Vetoomus eläinsuojelulainsäädännön uudistamiseksi Koska eläinsuojelulainsäädäntöm m e ei enää täytä tehtäväänsä eläinten oikeuksien puolustajana, me vaadim m e sen uudistam ista nykyajan ajattelun ta­ solle. Vaatim ustem m e tueksi järjestim m e yh teis­ ty ö ssä kahden muun elälnsuojelujärjestön k an ssa koko maan kattaneen kam panjan kerääm ällä nimiä "Vetoom ukseen eläinsuojelulainsäädännön uudis­ tam iseksi” . Aloitim m e nimien kerääm isen eläintenvlikolla lokakuussa 19 78 ja jatkoim m e kam pan­ jaam m e puolen vuoden ajan. K ansinvälisenä koeeläinten päivänä 24. 4. kävimme sitten luovuttam as­ sa eduskunnalle vetoom uksen eläin su ojelulainsää­ dännön uudistam iseksi yksityiskohtaisine vaati­ m uksineen ja lähes 100000 allekirjoituksineen.

Vaatim uksem m e noudattavat pääpiirteissään T ans­ kan ja Ruotsin uusia eläinkoelakeja. V aatim ustem ­ me toteutuminen m erkitsisi eläinkokeiden voim a­ kasta rajoittam ista sekä vaihtoehtom enetelmien ja jo tehtyjen kokeiden tehokasta hyväksikäyttöä.

Vetoom uksem m e sai erittäin positiivisen vastaan­ oton; kaikkien puolueiden edustajat lupasivat viedä asia a eteenpäin ja jo nyt e d u sku n n assa on sisällä muutama vetoom ustam m e tukeva lakialoite. Vetoo­ m uksem m e oli näkyvästi esillä m yös kaikissa tiedo­ tusvälin eissä, leh d istössä, rad iossa ja televisio ssa.

Vaikka olemmekin nyt onnistuneet saattam aan eläinsuljelulainsäädäntöm m e epäkohdat eduskun­ nan tietosiuuteen ja saam aan yleisen mielipiteen puolellem m e, m eillä on vielä paljon tehtävää saa18

vuttaaksem m e tavoitteemm e. Meidän on jatkuvasti painostettava eduskuntaa ja pidettävä tiedotusväli­ neet ajan tasalla. Sam an aikaisesti meidän on toi­ mittava aktiivisesti vaihtoehtom enetelm ien tunne­ tuksi tekem iseksi ja tukem iseksi. Ensi syksyn ä järjestäm m e muun m uassa vaihtoehtom enetelmäsym posium in, jonne kutsum m e su om alaisia alan asiantuntijoita esitelm öim ään tutkim uksistaan.

Lisäksi yritämme kerätä varoja, jotta voisim m e tulevaisuu dessa tukea vaihtoehtotutklm usta talou­ dellisesti. K aikessa o le e llise ssa tulemm e edelleen tarvitsem aan IA A P EA :n tukea ja kansainvälistä yh­ teistyötä, joita pidämm e eritytisen tärkeinä tavoit­ te e m m e — eläinkokeiden lopettam isen — kannalta.

Kiitos Hannele Luukkainen Koe-eläinten suojelu ry;n puheenjohtaja Hannele Luukkainen, puheenjohtaja

KOE-ELÄINTEN SUOJELU RY:N YHTEYKSISTÄ MUIHIN KOTIMAISIIN ELÄINSUOJELUJÄRJESTÖIHIN

ä

'

Vaikka Koe-eläinten suojelu ry itsessään onkin valtakunnallinen eläin su ojelujärjestö, jolla on lähes viisi tuhatta jäsen tä, s e näkee yhteistyön maamme muiden eläinsuojelujärjestöjen k an ssa ensiarvoisen tärkeäksi.

Perinteisesti Koe-eläinten suojelulla on ollut hyvät suhteet Suom en Eläinsuojeluyhdistykseen ja Hel­ singin Eläinsuojeluyhdistykseen sekä Vihreään R is­ tiin, joka perustettiinkin Koe-eläinten suojelun pe­ rustajajäsenten toim esta. M yös Tampereen Koeeläinten suojelu lähti alkujaan liikkeelle Koe-eläin­ ten suojelun tukem ana toimien aluksi sen alajär­ jestönä.

Siitä huolim atta että nämä arvokkaat suhteet hei­ kentyivät tuntuvasti pari vuotta sitten, olem m e nyt­ temmin onnistuneet solm im aan ne uudelleen ja lisäksi olem m e p äässeet hyvään yhteistyöhön m yös kaikkien muiden eläinsuojelujärjestöjen kan ssa.

O soituksena Koe-eläinten suojelun harjoittam asta yhteistyöstä voidaan mainita ensinnäkin ne lukui­ sat eläinten oikeuksia puolustavat kirjelmät, jo lt^ on yh d essä lähetetty sekä kotimaahan että u lkof maille, toiseksi useaan otteeseen toteutetut koko maan kattaneet "kauppakoira” - ja "kesäkissakam panjat” , sekä erityisesti Helsingin Eläinsuojeluyh­ distyksen ja Valtakunnallisen Eläinsuojeluliiton kan ssa toteutettu laajamittainen kam panja eläin­ suojelulainsäädännön uudistam iseksi, jota koskeva vetoom us luovutettiin eduskunnalle, ja jonka vaati­ m uksia tuki 100 00 0 allekirjoittajaa. Lisäksi käym­ me jatkuvasti pitäm ässä esitelm iä eri puolilla maata järje stety issä eläinsuojelujärjestöjen tilaisu u ksis­ sa, lähetämme neljä kertaa vu od essa ilmestyvän lehtemme ilm aiseksi kaikille eläinsuojelujärjestöille sekä annam m e m ateriaaliam m e kaikkien käyttöön rajoituksetta. Taloudellisesti olem m e tukeneet mm.

Turun eläin suojelutyötä sek ä Helsingin eläin su oje­ luyhdistyksen kissajaoston työtä heitteillejätettyjen kissojen p elastam iseksi.

Ja tk o s s a Koe-eläinten suojelu ry pyrkii edelleen kehittämään yhteistyötä maamme muiden eläin­ suojelujärjestöjen kan ssa, koska näin voimme yh­ d istää voim avaram m e taiste lu ssa eläinten oikeuk­ sien puolesta — tulkaa mukaan!

penniäkään yhdistyksem m e lahjoituksina saam ia varoja täm än korvauksen m aksam iseen, vaan ke­ räämme rahat kirpputoreja ym . erillisoperaatioita järjestäm ällä. Eläinsuojelutyöhön lahjoitetut varat menevät kauttamme 100 prosenttisesti eläinten hy­ väksi, em m e m issään tap au k se ssa luovuta niitä kenenkään yksityishenkilön hyväksi.

— Yhdistyksem m e puheenjohtaja Hannele Luukkai­ nen osallistui 1 2 . — 1 3 . 7. B erliin issä pidettyyn IA A P EA :n (kansainvälinen eläinkokeita vastustava järjestö) yleiskokoukseen, jo s s a hänet m yös valit­ tiin IAAPEA: n johtokuntaan. K okouksesta tarkempi raportti toisaalla tä s sä lehdessä.

— O piskelijaryhm äm m e vetäjä Riitta Salm i on o sa l­ listunut Alkon kou lutu skesku ksessa järjestettyyn viikon m ittaiseen eläinkokeita käsitelleeseen sem i­ naariin, m istä tarkempi se lo stu s toisaalla tässä t f^ k h d e s s ä .

Hannele Luukkainen kävi työm atkansa yhtey­ d e ssä tu tu stu m assa Ranskan suurimm an eläinsuojelujärjestön S P A :n (Société Protectrice d e s Ani­ maux) Pariisin toim istoon, m istä m yös yksityis­ kohtaisem pi kertom us toisaalla tä ssä lehdessä.

— Y hdistyksem m e toim innanjohtaja Sirpa Ikävalko on käynyt esittäm ässä dia-sarjaam m e Pohjois-Espoon koululla jä rje stety ssä yleisötilaisu u d essa.

— Riitta Salm i osallistu i yhdistyksem m e edusta­ jana heinäkuussa Inkoossa järjestettyyn pohjois­ m aiseen ym päristöleiriin, m istä m yös tarkempi ra­ portti toisaalla tä s sä leh dessä.

— Leena-Kaarina Kaunonen oli H elsin ki-tv:ssä e sittelem ässä kesäkissakam panjaam m e, joka jat­ kuu syksyyn asti ulkom ainosten, julisteiden ja tar­ rojen voim alla.

— Olemme m yös p äässeet mukaan "Avoin kanava"-nim iseen ohjelm aan. Eläinkokeita ja koe-eläi­ miä käsittelevä ohjelm a tuli ulos 30. 7. kai kat­ soitte.

— Jyväskylän Koe-eläinten suojelu järjestää syk­ syllä tutkijoiden ja koe-eläinten suojelijoiden yhtei­ sen keskustelutilaisuuden, jonne Sirpa Ikävalko ^ ^ fc e n e e yhdistyksem m e edustajana.

Raastuvanoikeus on 27. 6 . pitäm ässään istun­ n o ssa tehnyt päätöksen kanteesta Marja Ju s s ila vastaan Koe-eläinten suojelu ry. Päätöksessään raastuvanoikeus katsoo, että toim innanjohtajan vir­ kaan valittavalta henkilöltä vaaditaan luottam uksel­ lisia suhteita johtokuntaan ja muihin eläinsuojelujärjestöihin ja, että koska on käynyt ilmi, että Marja Ju s s ila on esittänyt ep äasiallisia m ielipiteitä m uista eläin su ojelujärjestöistä ja ep äasiallista arvostelua m uista johtokunnan jäse n istä, ristiriidat olisivat olleet ilm eiset, mikäli hänet olisi tähän toimeen valittu. Raastuvanoikeuden päätöksen mukaan Mar­ ja Ju s s ila on kuitenkin sanottu irti ilman erityi­ sen painavaa syytä, mikä oikeuttaa hänet saam aan korvauksen. Koska Marja Ju s s ila ei kuitenkaan ole aktiivisesti etsinyt muuta työtä, määräsi R aastuvan­ oikeus Koe-eläinten suojelu ry:n m aksam aan hä­ nelle vain kolmen kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen eli 3 1 5 0 mk (Ju ssilan vaatim ushan oli 12 6 0 0 mk) ja koska juttu oli kiistanalainen, m aksaa valtio oikeudenkäyntikulut. Kuten jo e d e llise ssä lehdessäm m e ilmoitimme em me tule käyttämään

HEI! Olemme kaksi rauhaa rakastavaa, leikattua tyttök issaa, jotka jätettiin heitteille viime talvena. Tar­ vitsem m e oikean kodin ja haluaisim m e kovasti maalle tai om akotitaloon. Olemme niin tottuneita toistem m e seuraan, ettem me m yöskään haluaisi erota. J o s olet eläinrakas aikuinen eikä sinulla ole pieniä lapsia, niin tule pian hakem aan meidät ko­ tiin. Leena-Kaarina Kaunonen on hoitanut meitä tähän asti. Hänet tavoitat työaikana puhelinnu­ m erosta 6941600.

Terveisin Pörrö ja Peni P .S . T ä ssä on kuvamme, että tunnet meidät sitten.

Osta tuotteitamme tuet toimintaamme

JOUKKO RISTISI DE

’ COLLEGE-PAITA vaalean harm. vihr. painatus koko S, M, L ja XL » T-PAITA valk. vihreä painatus koko S, M ja L * OLKALAUKKU valk. lappisatiinia, vihr. painatus ‘ TARRA säänkestävä, halkaisija 10 cm ‘ YHDISTYSM ERKKI — FÖ R EN IN G SM Ä R K ET hopeinen risti, jossa eläinryhmä kohokuviona korsformat, i Silver & grön emalj KUULAKÄRKIKYNÄ yhdistyksen nimi ja puhelin n : o * ADRESSI — ADRESSEN yhdistystunnus, silkkipunostupsut föreningsemblement & silkessnodd KIRJEEN SULKU AM ERKIT — BREVMÄRKEN — ’’vastusta tuskallisia eläinkokeita” (35 kpl/arkki) — ’’stoppa plàgsamma djurförsök” (35 st/ark) * — yhdistystunnus, valkovihreä 15 (15 kpl/arkki) — föreningsemblement grönt/vitt (15 st/ark) * KORTTEJA — KORT — Pyhä Franciscus, punainen — koirakortti — hevoskortti — eläinryhmäkortti

kpl à 50 mk

kpl à 20 mk kpl à 15 mk kpl à

2 mk

st/kp l à 25 mk st/kp l à

4 mk

s t/k p l à 10 mk

s t/k p l à 3,50 mk s t/k p l à 3,50 mk st/kpl à 1,50 mk st/kp l à 1,50 mk kpl kpl kpl kpl

à à à à

1 1 1 1

mk mk mk mk

‘ -merkityissä tuotteissa on seuraava painatus: HUOM. lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut.

Nimi Namn Osoite Adress Tilaukset lähetetään yhdistyksen toimis­ toon, Mannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25. Maksu tapahtuu tavaratoimituksen mukana seuraavatla tilillepanokortilla 7 vrk:n kuluttua lähetyksen saapumisesta.

Sänd beställningen tili kansliet Mannerheimvägen 67, 00250 Helsingfors 25. Var

vänlig och betala inom 7 dagar efter mottaget PG-kravkort.

Lue-Tunne-Tue-julistetta on saatavissa maksutta toimistosta. Posti- pakkauskulut 2 mk voi lähettää postimerkkeinä tilauksen yhteydessä. Kiitos!