Koe-eläinten suojelu 4/1979

® 6U U SI^

Försöksdjurens värn r.y.

4. vuosikerta Vastaava toimittaja Raili Vesanen Sunilantie 5 C 23 00720 Helsinki 72 Puh. 3576 28 T o im itu k sessa Sirpa Ikävalko Leena-Kaarina Kaunonen Hannele Luukkainen Marja Törmä Päivi Viinikainen

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 4/79 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

Raili Vesanen V astaava toimittaja

TIEDOTUSLEHTI — IN FO R M A TIO N SB LA D Puheenjohtaja

Jäsenmaksu

Hannele Luukkainen Pirttipolku 16 A 00630 Helsinki 63 puh. 742931

mk 20 /vuosi mk 4 0 0 /ain aisjäse n

Sihteeri

M aksut: S Y P : 2 0 0 0 -18 1 -30 8 38 -31, lahjoit.

P S P : 4 3 5 4 9 0 -1, jäsenmaksut ja tilaukset

Helfrid Lehtinen Luuvankuja 3 02620 E sp o o 62 puh. 9 0 -59 0 182

S äätiö KO P: 12 7 9 4 -13 8 4 1

Toiminnanjohtaja

Toimiston osoite M annerheim intie 67 00250 H elsinki 25 puh. 9 0 -4 10 7 25 avoinn a m a-pe klo 1 2 — 1 6 HUOM: Ä lkää unohtako il­ m oittaa toim istoon nimen tai o so itte e n m u u to sta

S irp a Ikävalko

OLKALAUKKU + valk. lappisatiinia, vihr. painatus

Osta, tuet toimintaamme

/iS*iULISlk

PÄÄKIRJOITUS Suom en Kuvalehden 2 6 .10 .-79 numerossa käsiteltiin koe-eläinasiaa. Kirjoituksen tarkoituksena oli yrittää rauhoittaa ihmisiä suhtautumisessaan eläinkokeisiin.

Kirjoituksessa annettiin asiallisia tietoja, tuomittiin tur­ hat eläinkokeet ja korostettiin hyvinvoivan, hyvin hoide­ tun koe-eläimen tärkeyttä jo itse kokeen onnistumisen kannalta. Paljossa Koe-eläinten Suojelu voi yhtyä koe-eläintieteen päämääriin, joita artikkelissa lueteltiin: koe-eläinten hoidon pitäisi olla ammattitaitoisten henki" * löiden valvonnassa, tarpeetonta tuskan tuottamista tulisi välttää, koe-eläimet olisi tuotettava paremman asintuntemuksen ja valvonnan alaisina kuin nykyisin.

Mutta kovin oli siloteltua teksti koe-eläinten nykyisistä oloista ja itse kokeista. Huvittuneen liikuttuneeseen sävyyn kerrottiin nudehiiristä ja minisioista, "kummajai­ sista” , jotka "palvelevat” meitä alistumalla ihmiskun­ taa hyödyttäviin kokeisiin. Puhuttiin leikilliseen sävyyn "p ossu ista” ja "pienistä, vaaleanpunaisista” , kerrottiin eläimistä kuin tavaroista, joita kyllä hoidetaan hyvin, mutta joilla sinänsä ei ole mitään arvoa elävinä, tuntevina olentoina. Viisaasti vaiettiin koirista ja kis­ soista sekä apinoista, jotka enemmän herättävät ristirii­ taisia tunteita lukijakunnassa kuin siat ja hiiret. Mainit­ tiin, että ihmisten epäluuloja ruokkii se, että he eivät p ä ä se e sisälle koe-eläintiloihin ja selitettiin syyksi "pö­ pöt", joita ihmiset toisivat mukanaan. Kerrottiin, että eläimiä ei silvota eikä kiduteta ja että niitä hoidetaan hyvin. Pelkkää sanahelinää, jolla rauhoitellaan suurta yleisöä. Mitä muuta kuin kiduttamista on se, kun terveeseen saksanpaimenkoiraan istutetaan syöpä tai se . kun rottia tanssitetaan kuumalla levyllä vain siksi, — että opiskelijoille näytettäisiin, miten morfiini vaikuttaa? ^ B E n t ä koe-eläinten olot7 Hyvin suuressa o sa ssa Su o­ men laboratorioista laiminlyödään jälkihoito (mikäli ko­ keen onnistuminen ei sitä vaadi), jätetään puuduttavat aineet pois niiden kalleuden takia eikä esimerkiksi koiria ulkoiluteta kunnolla.

Suom en Kuvalehden artikkelissa otettiin naiivisti esille kysym ys "om an lapsen sairastum isesta” - koe-eläina s ia s s a ei saisi kuulemma olla "tekohurskas" eikä "tuntea turhaa sääliä” . Tällaisella ’’jos sinun lapsesi sairastuisi" -kysymyksenasettelulla vajotaan samalle tasolle kuin lapset, jotka kiistelevät siitä, kumman pelastaisivat ennemmin tulipalosta, isän vai äidin.

T ä ssä yhteydessä puhutaan aina liikuttumiseen asti, kuinka eläimet "uhrautuvat" meidän puolestamme, kuinka ne palvelevat meitä tiellämme yhä suurempaan viihtyvyyteen, hyvinvointiin. Kukaan ei kuitenkaan ole kysynyt itse eläinten mielipidettä tässä asiassa. Uskal­ lanpa veikata, ettei niiden rakkaus meitä kohtaan riitä ihan uhrautumiseen asti, ei ainakaan tieteen alttarille.

Kukaan ei vaadi ihmistä tilille, eläin ei voi puolustautua

eikä kieltäytyä - se pakotetaan. Kysymys eläinkokei­ den oikeutuksesta ei ole tieteellinen eikä yhteiskunnal­ linen - se on eettinen ja moraalinen. Emme voi vedota vahvemman oikeuteen heikompaan nähden emmekä siihen, etteivät eläimet osaa puhua tai ajatella. Meidän on nähtävä eläimet elävinä olentoina, jotka tuntevat iloa, rakkautta, tuskaa, kipua ja kauhua samalla tavalla kuin ihminenkin. Eläimellä on täsmälleen yhtä suuri oikeus iloon ja onneen kuin ihmisellä.

Vaihtoehtomenetelmät on monissa m aissa todettu ta­ loudellisemmiksi, luotettavammiksi ja inhimillisemmik­ si, mutta yhä niitä tunnetaan ja käytetään häviävän vähän verrattuna elävillä eläimillä kokeiluun. Miksi?

Onko kysym ys tutkijoiden ennakkoluuloista, pinttyneis­ tä tavoista vai osaamattomuudesta? Vaativatko vaih­ toehdot tutkijoilta ja opiskelijoilta liian paljon? Onko helpompi turvautua vanhaan ja totuttuun kuin etsiä uusia keinoja edistää lääketiedettä? Mielenkiintoista on pohtia kysymystä, m issä vaiheessa lääketiede nyt olisi, jos vaihtoehtomenetelmät olisi keksitty aiemmin ja kehitetty niitä eteenpäin. Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että näin olisi menty huimasti edelle nykyistä kehitystä.

Millainen on tutkijoiden etiikka? Eikö epäilys koskaan nouse heidän mieleensä, epäilys tekojensa oikeutuk­ s e sta ? Koe-eläinten Suojelu olisi halukas toimimaan yhteistyössä tutkijoiden kanssa, ryhtymään asialliseen keskusteluun puolin ja toisin. Yhteispelillä voisimme helpottaa koe-eläinten elinolosuhteita, poistaa turhat kokeet ja vähitellen siirtyä aikakauteen, jolloin ei enää tarvittaisi eikä hyväksyttäisi eläinkokeita.

Suom en Kuvalehden koe-eläimiä koskevassa artikke­ lissa todettiin: "Siat - m onessa suhteessa ihmisen kaltaiset - palvelevat ihmiskuntaa niissä tutkimuksissa, joissa ihmistä ei moraalisista eikä eettisistä syistä voida käyttää tutkimuksen ihmiselle mahdollisesti ai­ heuttavan vaaratekijän vuoksi.” Eikö meidän etiikkam­ me ja moraalimme ulotu eläimiin? Kuka on määrännyt, että vain ihmisellä on oikeus hyvinvointiin? Kuka on antanut ihmiselle luvan käyttää puolustuskyvytöntä eläintä omiin tarkoituksiinsa? On huomattava, että vaikka koe-eläimistä keskusteltaessa tulee ottaa huo­ mioon myös niiden olot ja hyvä hoito, tärkeintä on kuitenkin kysyä: onko meillä OIKEUS suorittaa eläinko­ keita oman hyvinvointimme takaamiseksi? Voidaan s a ­ noa, että eläimet ovat veljiämme, pikkuveljiämme.

Kuka uskaltaa ottaa oikeuden vahingoittaa omaa velje­ ään omaksi hyväkseen, kuka syöstä hänet turmioon, jotta itsellä olisi hyvä olla? Me kaikki olemme sam aa perhettä, yhtä. Minkä teet eläimelle, sen teet itsellesi.

Jokaisella meistä, pienimmästä suurimpaan, on yhtä­ läinen elämisen oikeus, samanlainen oikeus onneen.

Raili Vesanen Ansvarig redaktör

LEDARE

I Suom en Kuvalehtis nummer som utkom den 26.10.79 behandlades försöksdjursfrägan. Artikelns ändamäl var att försöka lugna ner läsarna i deras inställning tili djurförsöken. Man gav saklig upplysning, dömde de onödiga djurförsöken och framhöll hur viktigt det var att försöksdjuren var välmaende och sköttes om bra, redan därför att experimenten skulle lyckas. Beträffande m änga av försöksdjursvetenskapens strävanden som räknades upp i artikeln kan Försöksdjurens Värn vara ense: skötseln av djuren bör övervakas av yrkeskunnig personal, onödigt lidande bör undvikas. försöksdjuren borde uppfödas med bättre sakkännedom och under strängare kontroll. Men texten om försöksdjurens nuvarande förhallanden och om själva försöken var förskönad. I road och rörd ton berättade man om nakupellemöss och minisvin, "lustigkurrar" som genom att underkasta sig för mänsligheten nyttiga experiment, "betjänar” o ss människor. I lekfull ton talade man om "n a ssa r" och "sm a, ljusröda” . Man berättade om djur som om saker som nog sköts bra om, men som i sig själva är helt värdelösa som levande, kännande varelser. Klokt nog teg man om hundar, kattor och apor, som lättare väcker mostridiga känslor hos läsaren än svin och m öss gör. Man nämnde att människornas misstänksamhet halls vid liv därför att man inte kan fä komma in tili försöksdjurens utrymmen, och förklarade att orsaken är "bobborna” som människorna skulle hämta med sig. Man berätta­ de att djuren inte stympas eller torteras, att de sköts om bra. Ingenting annat än prat, för att lugna den stora allmänheten. Vad annat än tortyr är det, att i en frisk schäfer inplantera cancer eller att läta rättor springa runt pa heta plattor, bara för att visa eleverna hur morfin verkar? Och hurudana är försöksdjurens levnadsförhällanden? I mycket stor del av Finlands laboratorier struntar man i eftervarden (ifall det ej är nödvändigt för att experimentet skall lyckas), bedövningsmedlen lämnas bort för att de är dyra och t.ex. hundar motioneras inte ordentligt.

I Suom en Kuvalehtis artikel tog man naivt fram fragan om att "e g e t barn insjuknar" - det pästods att man inte fär vara skenhelig eller ’ ’känna onödigt medlidande" i försöksdjursfrägan. Med en dylik "om ditt barn insjuk­ nar’ ' -frägeställning sänker man sig tili barnens nivä, dä de diskuterar vem de hellre skulle rädda ur en eldsvada, mamma eller pappa. I detta sammanhang talar man lite rörd om hur djuren offrar sig för oss, hur de betjänar o ss pä var väg tili allt större trivsel, välmaga. Ändä har ingen frägat djuren själva om deras äsikt. Ja g vägar gissa att deras kärlek tili o ss inte räcker tili för att de skulle offra sig, i alla fall inte pä vetenskapens altare. Ingen ställer människan tili svars; ett djur kan inte försvara sig eller neka - det tvingas. Frägan om djurförsökens berättigande är inte vetenskaplig eller samhällelig - den är etisk och moralisk. Vi kan inte hänvisa tili den starkares rätt gentemot den svagare, eller tili det att djuren inte kan tala eller tänka. Vi bör se djuren som levande varelser som känner glädje, kärlek, smärta och ängest pä samm a sätt som människan. Ett djur har precis lika stor rätt tili glädje och lycka som människan.

De alternativa metodema har i manga länder visat si vara mer ekonomiska, mer pälitliga och mänskligare, men fortfarande känner man tili dem och använder dem försvinnande lite jämfört med försök pä levande djur. Varför? Är det fraga om forskarnas fördomar, ingrodda vanor eller inkompetens? Kräver alternativen alltför mycket av forskarna och eleverna? Ar det lättare att ty sig tili gammalt och invant än att söka nya metoder och gynna medicinforskningen. Det är intressant att tänka sig i vilket skede medicinen nu skulle vara, om de alternativa metoderna hade uppfunnits tidigare och utvecklats vidare. En del forskare anser att man pa detta sätt hade kommit fantastiskt mycket längre än utvecklingen idag. Hurudan är forskarnas etik? S ia s de aldrig av misstanken, en misstanke som gäller deras handlingars berättigande? Försöksdju­ rens Värn är villig att samarbeta med forskarna, att inleda en saklig diskusion för och emot. Tillsammans künde vi förbättra försöksdjurens levnadsvillkor. fa ett slut pä onödiga försök och smaningom inleda en era da man inte längre behöver eller godkänner djurförsök.

I Suomen Kuvalehtis artikel som behandlade försöksdjur konstaterade man: "Svinen - i mycket jämförbara med människan - betjänar mänskligheten i den forskning där man inte av moraliska eller etiska skäl kan använda människan pä grund av den risk undersökningen skulle innebära.” Nar inte var etik och moral ända tili djuren? Vem har bestämt att bara människan har rätt tili välm äga? Vem har gett människan lov att använda försvarslösa djur för egna ändamäl? Vi bör minnas, att fastän man i diskusionen om försöksdjur bör beakta ocksä förhallandena och skötseln, är ändä det viktigaste frägan: HAR VI RÄTT att utföra djurför­ sök för att garantera vär egen välmaga? Man künde s ä g a att djuren är vära bröder, vära smabröder. Vem vagar ta sig rätten att skada sin egen lillabror för sitt eget bästa? Vem vill leda honom i fördärvet för att själv fa det bra? Vi är alla en och sam m a familj. Vad du gör djuren, gör du dig själv. Var och en av oss, fran den minsta tili den största, har sam m a rätt att leva, samma rätt tili lycka.

- olemme lahjoittaneet yhdistyksemme omistamat kaksi kissojen pyydystyslaatikkoa ja yhden kuljetuslaa­ tikon Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle, koska ne eivät olleet meillä jatkuvassa käytössä ja voimme lainata niitä tarvittaessa. Näin saatoimme osaltamme tukea Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen kissajaoston työtä kodittomien kissojen pelastamiseksi.

- olemme jälleen rationalisoineet johtokunnan työnja­ koa; jotta puheenjohtajamme ja Info-ryhmän vetäjä Hanu Luukkainen voisi keskittyä eläinsuojelulainsää­ dännön uudistamisen ajamiseen, siirsimme kaikki inforyhmän kirjoitustyöt toiminnanjohtajallemme.

Kauneutta ja ylellisyyttä ilman julmuutta Zurichin

Eläinsuojeluliiton perustama työryhmä "Kauneutta ja ylellisyyttä ilman julmuutta" perustettiin tutkimaan, mitkä firmat tekevät ja mitkä eivät tee eläinkokeita, testatessaan tuotteita. Työryhmällä on aikomus jatkaa ja laajentaa kyselyään, mutta tässä jo ^muutamia vastauksia.

Tiedot on järjestetty seuraavasti: 1. Emme tee itse emmekä teetä mitään eläinkokeita.

2. Teemme eläinkokeita tai teetämme niitä.

3. Teemme eläinkokeita tai teetämme niitä, koska ne ovat lakimääräisiä.

4 Epävarmoja tietoja; ei ole suljettu pois, etteivät raaka-ainetoimittajat tekisi kokeita.

5. BIOKOSMA:n kannanotto.

6. E. Löbner-Felskin kannanotto.

Viimeksimainittua kahta siteerattu pitempään, kos­ ka niissä esitetty yksityiskohtaiset perusteet.

1. Ei eläinkokeita Helena Rubinstein Yardley: Beayty Without Cruelty: Elida Cosmetic: Migros-KosmetikLabors: Guhl, Zürich: ^bhandor, Baar: Wolo AG, Zürich: Ja d e . Frankfurt: E stee Lauder, Zürich:

- toiminnanjohtajamme Sirpa Ikävalko ja varapuheen­ johtajamme Leena-Kaarina Kaunonen kävivät loka­ kuussa esittäm ässä yhdistyksemme filmin ja diasarjan Kuopion eläintenystävät ry:n järjestämässä tilaisuu­ d essa.

- olemme jälleen lähettäneet Pohjoismaiden neuvos­ tolle vetoomuksen yhdessä Vihreän Ristin kanssa eläinkokeiden rajoittamiseksi Pohjoismaissa.

- Huom. opiskelijat - eräissä Saksan Liittotasavallan yliopistoissa opiskelijat ovat kieltäytyneet tekemästä kokeita elävillä eläimillä. Milloin meillä päästään s a ­ m aan?

- Koe-eläinten suojelun säätiö järjesti 3 .12 . vaihtoehtomenetelmäsymposiumin, jossa oli luennoimassa sekä suomalaisia että ulkomaalaisia alan asiantuntijoi­ ta. Tilaisuudesta tarkempi raportti seuraavassa lehdessä.

Hanu Luukkainen

kokeet ihmisillä, ei eläimillä dermatologi suorittaa kokeita ih­ misillä ei mitään ei mitään ei mitään ei mitään, koska raaka-aineet tunnetaan ei mitään ei mitään, raaka-ainetoimittaja testaa dermatologisesti ei mitään, Epikutan-testi ihmisillä ei mitään, Epikutan-testi ihmisil­ lä, väärinkäyttö ja käyttötestit vain ihmisillä

Penaten lastenhoitotuotteet Rhöndorf (Rein): ei mitään, ei myöskään valmis­ tuksessa Max Zell er Söhne AG: ei mitään, tunnetuista lääkekas­ veista koostuvien tuotteiden tes­ taamiseen ei tarvita eläinkokeita, ne suoritetaan suoraan ihmisillä Ryf of Switzerland: ei mitään Gifa AG. Basel, elintarv.+pesuain.: ei mitään

Sipuro, Münsingen, taloustarvikkeita: Bacillolfabrik Dr. Bode & Co, Hamburg:

ei mitään

desinfiointiaineemme testataan mikroorganismeilla, tavallisesti patogeenisillä bakteereilla

2. Eläinkokeita suorittavat tai antavat suorittaa: Max Factor: hiiriä ja rottia myrkyllisyyskokeisiin Johnson & hiiriä ja kaniineja myrkyllisyyskoJohnson, USA: keisiin Avon: eläinkokeita jyrsijöillä LD-50-kokeita rotilla Fabergé: eläinkokeita lääketieteelisessä Gillette: kehityslaboratoriossa U SA:ssa silmä-ärsytyskokeita kaniineilla Coty: Henkel, Düsseldorf: eläinkokeita Saksan elintarvikelainsäädännön mukaan eläinkokeita ihmisillä suoritetta­ Fa. 4 7 1 1 , Köln vien ohella; eläimet eivät kuiten­ kaan joudu kärsimään; ei syöttä­ mistä BDF Baiersdorf AG, ihonhoito- ja lääketuotteissa Hamburg: eläinkokeet lakisääteisiä, oma farmakologia tätä varten, mutta myös toimeksiantoja valtion tutkimuslait.

Mibelle Ag Buchs AG, Migros-tuotteita, kosmetiikkaa eläinkokeet jätetään tutkimuslai­ -(-saippuaa: toksille Sutter-pesuaineita, eläinkokeita sairaaloiden desinW ega-pesuaineet: fiointiainella Doetsch & Grether: ei eläinkokeita Sveitsissä valmis­ tettuja tuotteita varten Hans Schwarzkopf: ei omia eläink., tarpeen vaaties­ sa toimeksianto tutkimuslaitok­ selle, ennen kaikkea ihon sietokykykokeita marsuilla 3. Pakotetut eläinkokeisiin koska laki näin määrää ilmoittavat olevansa seuraavat firmat: W eledaA G : antroposofinen lääketiede ei tar-

Airwick AG:

Intercosma: Novicos Cosmetic GmbH, Charles of the Ritz, Y ves Saint Laurent:

Orfanor SA:

Keimdiät GmbH:

vitse eläinkokeita eikä myöskään suorita niitä. Sitävastoin muuta­ mat tuotteet on viranomaisten m ääräyksestä testattava eläinkokeita tietyillä puutarha- ja taloustuotteilla viranomaisten m ääräyksestä ei selvää vastausta, hiuslakkaa ei testata eläimillä

eivät tee itse eläinkokeita mutta juotuvat lain määräysten mukaan teettämään niitä - mutta ovat sitä mieltä, että eläinkokeet kosme­ tiikkateollisuudessa olisi poistet­ tava Sveitsissä lisenssillä valmistettu­ ja tuotteita ei kokeilla eläimillä: raaka-aineet ja lopputuote tutki­ taan laboratorioissa (ei selvää) kosmetiikkaa, poikkeuksena EPIGRAN ei testata eläimillä: lain­ säädäntö tulee vastaisuudessa kuitenkin sitovasti vaatimaan eläinkokeita

4 Epävarmoja tietoja, osittain eläinkokeita ulko­ mailla Elizabeth Arden:

Wella:

ei eläinkokeita Englannissa, il­ meisesti kuitenkin pääyhtiössä U SA :ssa tutkimus ja kehittely suoritetaan S a k sassa, yksityiskohtia ei s a a ­ tavissa

Société de distri­ bution de Cosméti­ ques naturels (Maurice M essegue): antiallergisia testejä, on suositel­ tu, ettei eläinkokeita suoritettaisi Colgate-Palm ­ Sveitsissä ei tuotekehittelyä, si­ olive AG: tävastoin tutkimuskeskuksissa Liegessä ja Manchesterissa lopputuotteita ei testata eläimillä, Marbert GmbH: ei voida kuitenkaan sulkea pois raaka-ainetoimittajien eläinko­ keita, koska ne ovat lakimääräi­ siä

5. Firma BIOKOSMArn vastaus Miten paljon raaka-aineita (alkutuotteita) lakisääteisesti on testattava, on toimittajan asia. BIOKOSMA itse ei suorita eläinkokeita. Periaate: käytettävä aina kun mahdollista alkutuotteita, mitä ei ole testattu eläinko­ kein.

2. Dekoratiivinen kosmetiikka.

Kohtaan 2 kuuluvat: huulipunat, make-up, luomiväri, ripsiväri ja kynät.

Lisäksi ovat olem assa akne-sarjat ja auringonsuojaaineet.

R aaka-aineet hankitaan mm.’ seuraavilta: - Dragoco, Holzminden - Dehydag-tuotteet (Fa. Merck, Darmstadt) - Haarmann und Reimer - Chem.lab. Dr. Richter, Berlin - Farbvverke Hoechst AG, Frankfurt - S . Goldmann & Co. AG, Bielefeld.

Näitä osoitteita voidaan saada jokaisesta farmasiaalan ammattilehdestä. Nämä yritykset eivät ainoastaan valmista kosmetiikan raaka-aineita, vaan myös raakaaineita lääkkeisiin kuten haava- ja hoitaviin voiteisiin jne.

R va Löbnerin mukaan kosmetiikka-ala on lääketieteellis-farmaseuttisen perustuotannon vähäpätöinen sivuosasto.

Farmaseuttis-kosmeettinen salvaperusainetarjous^^ näyttää m ääräysten mukaan seuraavalta: Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet: ulkonäkö, haju. happoluku(määrä), saippuoitumisluku, sulamispiste, ph-arvo.

Dermatologiset tutkimukset; hypersensitiivisyys koske­ tukselle marsun iholla, silmä-ärsytystesti kaniineilla, akuutti myrkyllisyys suun kautta nautittuna LD 50 rotilla, epikutantesti ihmisillä.

Täm än jälkeen seuraa reseptiohjeita(?), viitteitä toimit­ tajiin ja valmistajiin jne.

R va Löbnerin mielestä on eläinvalkuaisen, kalasolutiivisteiden, hormonien, plazentan ja kateenkorvarauhas­ ten käyttäminen kosmetiikassa mieletöntä.

R va Löbner on sitä mieltä, että vaikka joku firma ei suorittaisikaan eläinkokeita, ovat kuitenkin käytetyt raaka-aineet testattu eläimillä. Tämä pätee moniin pienyrityksiin. Itse rouva Löbner välttää tällaisia raakaaineita aina kun se on mahdollista.

On epäjohdonmukaista käyttää kosmetiikkaa, jota ei ole testattu eläinkokeilla, kun kuitenkin käyttää näin testattuja tukanvärjäysaineita, pesuaineita, tabletteja, aurinkosuoja-aineita, palovoiteita jne.

R va Löbner iloitsee kuitenkin siitä, että Alternatiivitutki-^ musinstituutti Munchenissa tulee tutkimaan, mitä k o s ^ Ä metiikka-alalla tehtyjä eläinkokeita voitaisiin korvata solukulttuuritutkimuksilla.

Vaihtoehdoista Koe-eläinten Suojelu sai kirjeen Australiasta, R osa Fingey Memorial Research Trust -yhdistykseltä, joka on perustettu edistämään vaihtoehtotutkimusta. Julkai­ sem m e kirjeen tä ssä kokonaisuudessaan, (engl. kie­ lestä suom. Linnea Grönlund) R o sa Fingey Memorial Research Trust (Australia)

6. Toimisto Erika Löbner-Felski, Staudach-Chiemgau Rouva Löbner viittaa siihen, ettei ainoastaan kosmetii­ k assa, vaan m yös elintarvikealalla ja kulutustavaroissa tehdään eläinkokeita.

Hän jakaa kosmetiikan kahteen lajiin: 1 . Hoitava kosmetiikka

On perustettu pelkästään edistämään vaihtoehtotutki­ musta ja tukemaan taloudellisesti tutkijoita jotka ovat valmiit käyttämään pelkästään vaihtoehtomenetelmiä tai harjoittamaan tutkimusta uusien vaihtoehtomenetelmien löytämiseksi. Olemme toimineet melkein kolme vuotta mutta teemme vieläkin enemmän tai vähemmän

pohjustustyötä sille työlle, mitä tulevaisuudessa aiom­ m e suorittaa.

Tilanne täällä Australiassa on vähintäänkin sanottuna epätavallinen. Tiedetään hyvin, että eläinkokeita suori­ tetaan suu ressa määrin sairaala- ja tutkimuslaborato­ rioissa. Suurin o sa tutkimuksen parissa työskentelevis­ tä on kuitenkin niin tottunut käyttämään eläimiä kokeis­ s a ja tämä on ainut menetelmä jonka he ovat oppineet.

He eivät ole halukkaita käymään käsiksi saatavissa oleviin vaihtoehtoihin, koska tämä merkitsisi uuden opettelemista, vaikkakin nämä vaihtoehdot olisi todis­ tettu luotettavimmiksi ulkomailla.

Säätiö toimii yhteistoiminnassa IAAPEA:n kanssa, jon­ ka varmaan tunnette, joka toimittaa kirjallisuutta vaih­ toehdoista sekä tieteellisiä raportteja tutkimustyöstä, mitä on suoritettu Lord Dowding Trusfin (Englanti) tukemana. Tämän lisäksi olen henkilökohtaisesti tutki­ nut vaihtoehtomenetelmiä kuutisen vuotta ja pidän kortistoa vaihtoehtomenetelmiä koskevista tiedoista, jotta nämä voitaisiin välittää asiasta kiinnostuneille tutkijoille.

P arh aim p ia tapoja tehdä yhdistystänne tunnetuksi olisi hankkia kopioita englantilaisten vaihtoehtotutkijoiden tutkimuksista (saa IAAPEA:sta) ja jakaa niitä sairaaloidenne ja yliopistojenne lääketieteellisille tutkimuslai­ toksille ja myös suurimmille kouluille ja opistoille.

Uskon että ainoa tapa onnistua ponnisteluissanne olisi päästä sisälle kouluihin, myöskin alkeis- ja keskitasolle ja kasvattaa opiskelijat hyväksymään vaihtoehtotutkimus eläinkokeita haastavam pana tutkimusmuotona.

Täm ä voidaan tehdä pitämällä esitelmiä ja näyttämällä sopivia filmejä (joita myös sa a IAAPEA:lta).

Niissä kouluissa, joilla on käytettävissään tietokoneita, niitä voidaan käyttää mitä suurimmassa määrin. S a i­ rauden oireet, kuten esim. sydän- ja munuaiskohtaukset voidaan esittää matemaattisina yhtälöinä ja syöttää tietokoneeseen, samoinkuin tietoja eri hoitomuodoista ja tulokseksi saatua tietoaineistoa voidaan käyttää opetuksessa ja opiskelussa. Menettelytapa on moni­ mutkaisempi kun olen selittänyt, mutta mahdollisuudet ovat melkein rajattomat ja opiskelu tietokonetta käyt­ täen harjoittaisi opiskelijoita ajattelemaan eikä vain muistamaan (painamaan ulkoa mieleensä).

Toinen arvokas apukeino on muovisten anatomisten knallien käyttö (eläimistä tai ihmisistä), jotka voidaan hajoittaa osiinsa joista käyvät ilmi luut, lihas- ja hermojärjestelmät tms. Näitä voivat opiskelijat käyttää ilman inhon tunnetta, mitä jotkut opiskelijat tuntevat eläviä eläimiä käyttäessään. Mahdollisesti näitä muovimalleja

ei ole saatavissa m aassanne, mutta niitä pitäisi voida sa a d a Englannista - tässäkin asiassa IAAPEA var­ maankin voi antaa tietoja. Jo s yhdistyksenne on vara­ kas (! - kääntäjän kommentti) askel oikeaan suuntaan voisi olla varaston hankkiminen, josta näitä malleja voisi jaella kouluihin, opistoihin ja yliopistoihin, missä käytetään eläviä eläimiä tutkimusmateriaalina (dissektio - leikkely). Tällä lailla säästettäisiin suuria määriä tähän tarkoitukseen käytettyjä eläimiä, sillä nämä ko­ keet on tehtävä aina uudestaan ja uudestaan eri opiskelijoiden kanssa.

Australiassa on joitakin vaihtoehtomenetelmiä mutta ei tarpeeksi. Joissain sairaalatutkimuslaboratorioissa, Lääke- ja Eläinlääketieteellisessä Instituutissa ja muu­ tam issa m uissa tutkimuslaitoksissa käytetään solu- ja kudosviljelyä, mutta on vaikea saad a tutkimustuloksia näin tehdyistä tutkimuksista. Valtaosa Australian tutki­ muslaitoksista on hyvin salaperäinen mitä tulee tekemisiinsä, ja koe-eläinten käyttöä vastustavien järjestö­ jen edustajat eivät p ääse tekemään niihin tarkastuksia.

Säätiöm m e johtokunnassa on tällä hetkellä ainoastaan 8 jäsentä, jotka hoitavat säätiön omaisuutta, mutta m äärää tullaan lisäämään lähiaikoina. Emme ole ko­ vinkaan varakkaita, vaikka meillä onkin tarpeelliset varat noin kolmen vaatimattoman stipendin myöntämi­ seen vaihtoehtotutkijoille. Emme ole vielä läpivieneet laajempia mainoskampanjoita, mutta toivomme voi­ vam m e tehdä tämän lähiaikoina. Valtava ostoskeskus on juuri valmistunut lähellä kotiani ja tulen ottamaan yhteyttä sen johtajaan saadakseni luvan järjestää näyt­ telyn sen keskusalueella. Näyttely koostuisi vain kuvatauluista ja kirjallisuutta (painotuotteita) jaettaisiin ohi­ kulkijoille. Tällä tavoin voidaan puhua useille ihmisille, jotka eivät ole koskaan kuulleet eläinkokeista. Merkit­ sen muistiin niiden ohikulkijoiden alat, jotka ovat tutki­ muksen kanssa tekem isissä ja lähetän heille tutkimus­ tuloksia vaihtoehtomenetelmistä. Tämä menetelmä näyttää parhaalta tavalta levittää tietoa vaihtoehdoista.

Voisin kirjoittaa tästä asiasta kirjan. Luulen kuitenkin antaneeni Teille tarpeeksi tietoa tällä hetkellä. Mikäli haluatte lisätietoja, vaikka miten mitättömistä asioista, voitte huoleti kääntyä meidän puoleemme. Yritämme parhaam me mukaan auttaa Teitä ponnisteluissanne.

R va Elizabeth McFayden Johtokunnan sihteeri

Ihminen, joka tuo takaisin elämään koiria, joita ihminen on kiduttanut kirjottanut Enrico Negretti (engl. kielestä kääntänyt Linnea Grönlund) Australian Association for Humane Research -yhdistyksen Newsletter n:o 3:sta, tammikuu -79 S an Gillio (Torino) Käännyttäessä asfalttitieltä pienelle tielle, joka johtaa Fransiskuksen turvakotiin, jota hoitaa Mario Masselli, niittyjen hiljaisuuden katkaisee satojen koirien iloinen

haukunta, koirien, jotka ovat hengissä selvinneet eläin­ kokeista ja jotka nyt onnellisina (niin onnellisina kuin ne huonossa kunnossaan voivat) nauttivat tämän ’’kenne­ lin” , ainoan lajissaan Italiassa, vieraanvaraisuudesta.

Olen tuntenut Massellin ainakin 8 vuotta ja kirjoittanut hänestä ennenkin. Olen kuvannut miehen elämänvai­ heita, joka on, tehtyään koko eläm änsä työtä, omistau­ tunut kokonaan näille eläimille, joita hän kulkee kerää­ m ässä leikkauspöydiltä, koiratarhoista ja laittomien eläinkokeiden tekijöiden kellareista. Masselli on yli

7

viisikymmentä vuotta taistellut eläimille aiheutettavaa tarpeetonta kärsimystä vastaan. Yli puoli vuosisataa hän on suostunut nöyryytykseen vaieta pahantekijöis­ tä, mikäli tämä on ollut välttämätöntä jonkun eläinpa­ ran vapauttamiseksi, jota on kidutettu tieteen nimissä, tieteen, joka liian usein toimii aiheettomana esirippuna ihmisten käsittämättömälle julmuudelle ja selittämättö­ mälle hengen köyhyydelle.

Kun kävin Mario Massellin turvakodissa kahdeksan vuotta sitten, paikka ei ollut niin tilava, koiria on vähem m än. Muistan Pluton, eläinparan, jolle eräs kurja opiskelija oli, saadakseen tohtorinarvonsa, tehnyt us­ komattoman kokeen. Hän oli tehnyt viillon rinnasta vatsaan ja ommellut siihen eläimen etutassun. Pluton piti kärsimyksellään todistaa herra ties mitä tälle teu­ rastajalle kirurgin hahm ossa. Masselli oli onnistunut pelastam aan koiran ja saanut sen jälleen uskomaan ihmiseen.

Nyt Fransiskuksen turvakoti, Massellin säätiö, on pal­ jon isompi ja sijaitsee maaseudulla. Masselli vaimoi­ neen asuu siellä ainakin 300:n koiran ja muutamien kissojen kanssa. Kaikki eläimet ovat kärsineet hirvittä­ viä kidutuksia koe-eläiminä: keinotekoisesti aiheutettu­ ja sydänkohtauksia, amputaatioita, kallonporausta, mi­ tä hirveimpiä kuviteltavissa olevia asioita.

Eläinkokeista on keskusteltu jonkin aikaa: toiset kiistä­ vät niiden tarpeellisuuden ja toiset pitävät niitä välttä­ mättömiä edistykselle. Yksimielisyyttä näyttää olevan mahdotonta saavuttaa ja samoin saada aikaan lakia, joka estää ainakin tarpeettoman eläinten uhraamisen: selvästi määriteltyä, ankaraa lakia, jota ei voida tulkita eri tavoin.

Henkilökohtaisesti olen vakuuttunut siitä, että Masselli on oikeassa väittäessään, 70:n vuotensa antamalla kokemuksella, että Plutoa käytettiin kokeeseen, joka oli jo tehty 1880, ja joka siis oli täysin hyödytön koe. S e mitä kokeesta olisi mahdollisesti pitänyt oppia, oli joko opittu jo 1 880:n ja nykypäivän välillä tai sitten kokeesta ei yleen sä ole mitään opittavissa. Masselli myös to­ teaa, että Italian tutkimus nykyään on pelkkää toistoa sen kopioimista, mitä on tehty tieteellisesti kehitty­ neem m issä m aissa. Ehkä tämä ei ole totta, mutta voi ymmärtää liioittelun, kun sen esittää mies, joka kuluttaa päivänsä satojen ihmisen rampauttamien eläiten kes­ kellä, eläinten joita on kidutettu epämääräisten tarkoi­ tusten takia.

Lääketieteelliset tahot siis arvostelevat eläinkokeita, koska kaikki lääkärit eivät esimerkiksi usko, että olisi välttämätöntä tehdä kokeita koirilla, jotta voitaisiin paremmin tehdä leikkauksia ihmisille. Täm ä on mutki­ kas ongelma, josta voitaisiin kirjoittaa paljon. Vastusta­ jien ja puolustajien asemat ovat tähän m ennessä vakiintuneet. Itse olen tyytyväinen kuuluessani vastus­ tajiin, myöskin siitä syystä, että ne jotka sanovat ettemme selviä ilman eläinkokeita aivan liian usein esittävät sellaisia argumentteja, joita ei voi hyväksyä kuten sen, joka asettaa vaihtoehdoiksi lasten elämän, joihin uusia hoitomuotoja, joita ei ole testattu koeeläimillä, olisi testattava. Tällä tavoin ikäänkuin epäre­ hellisesti kiristetään niitä, jotka vakavan tutkimuksen perusteella vastustavat eläinkokeita. Eläinkokeita voi­ daan nykyään korvata vaihtoehtoisilla biolääketieteelli­ sillä menetelmillä.

Keskustelu jatkuu ja niin tekevät myös eläinkokeet.

Eläinten hyödytöntä uhraamista vastustavat yhdistyk­ set keräävät nimikirjoituksia ja saavat tukea yleisöltä, mutta mitään ei tapahdu. J a Masselli käy nöyränä eläinkokeiden tekijöiden puheilla, joskus jopa mak­ saen , jotta saisi haltuunsa mitä on jäljellä koirista, joista joltakin on silmä poistettu, käpälä amputoitu, reikä tehty päähän, nahkaa poistettu hapolla, korvia poltettu — kaikki jotta voitaisiin tutkia niiden reaktioita. Jotta voitaisiin kirjoittaa tutkimus, jonka päätarkoitus on edistää jonkun uraa, tehdään ties miten monetta kertaa hirvittäviä kokeita, jotka on jo tehty menneisyydessä.

Muistamme nuoren miehen (joka tuskin on sen jälkeen tullut paremmaksi), joka, tieteen nimissä, koska hänen oli m äärä tutkia luunmurtumia ihmisissä, kehui katkai­ sevan sa, joka päivä, useamman onnettoman koiran selkärangan, jotka hänen apulaisensa hankkivat kun­ nalliselta rankkurilta muutamalla liiralla. Hän teki sen meidän takiamme, hankki tietoa, mitä tapahtuu koiralle, jonka selkärankaa taivutetaan (he eivät edes uhran­ neet pikkusummaa nukutukseen tai puudutukseen, voidakseen havannoida tarkemmin, mitä tapahtuu katkeamishetkellä). Suuri koe: mitä tapahtuu kun selkä­ rankaa taivutetaan? Vastaus, se katkeaa. Onnea! Uusi oppiarvo, uusi opettajanpaikka.

Massellilla on pitkä valkea parta, hän kärsii hieman struumasta, ja on kasvissyöjä. Ruoka on tärkeä asia hänen jokapäiväisessä eläm ässään, koska hänen on saatava sitä tarpeeksi sadoille holhoteilleen. Harvat auttavat häntä hänen hyvässä työssään. Hänen on m aksettava kaikesta, jopa kuivasta leivästä. Tämä hämmästytti minua, sillä olisin luullut, että sellaiset yritykset jotka myyvät koirien ja kissojen purkkiruokaa olisivat tukeneet tätä hienoa vanhaa miestä - tämähän olisi m yös hyvää mainosta. Mitään tällaista ei kuiten­ kaan tehdä ja toivoisinkin, että ihmiset jotka lukevat tämän lähettäisivät jotain lisätäkseen niitä pieniä lahjo­ ja, mitä koululaiset ja Fiatin tehtaiden työläiset perhei­ neen, jotka käyvät turvakotia katsom assa sunnuntai­ sin, antavat.

Mario Massellin eläm ää hallitsee tarkka ja järkkymätön aikataulu, mikä on välttämättömyys tällaisessa tungok­ seen asti täydessä "hotellissa” . Hän nousee auringon­ nousun aikaan valmistamaan ensi ateriaa suojateil­ leen. Hän siivoaa, ja auttaa kaikkein heikoimpia, jotka eivät jaksa tehdä mitään itse. Häneltä joutaa hyväily kaikille heille, lempinimi, hellä ele. Hänen vaimonsa, joka ei koskaan esiinny julkisuudessa, lähtee teke­ mään ostokset. Hänen poikansa, juristi Torinossa, auttaa silloin kun tilit ovat miinuksen puolella.

Mutta Massellin toiminta ei ole ainoastaan eläinkokei­ den jälkeen henkiin jääneiden koirien auttamista. Hän m yös kamppailee, ja on aina kamppaillut, eläinkokei­ den täydellisen kieltämisen puolesta. Tällä hetkellä hän on onnistunut saam aan aikaan Torinossa viranomais­ ten entistä tehokkaamman kontrollin.

Mutta on eräs asia, mitä Masselli ei voi sietää ja se on Porta Palazzon markkinat, koirien "musta pörssi” , josta kuka tahansa, joka haluaa eläimen laittomiin kokeisiin, voi ostaa sen 10 .0 0 0 -15 .0 0 0 liiralla 50 -7 5 mk) ja välttää virallisen rekisteröinnin.

Koirat saapuvat Fransiskuksen turvakotiin epätoivoi­ s e s s a tilassa ja, jos ne jäävät eloon, niille taataan rauhallinen elämä. Ne ovat parempia kuin me olemme; ne voivat katsoa jälleen meitä silmin (jos niillä vielä on

ne), jotka ovat lempeät ja hellät. Näyttää uskomatto­ malta, mutta Massellin koirat eivät murise.

Käyntiä Fransiskuksen turvakodissa voi suositella vierasta tervehtii aina ystävällinen ja kohtelias mies, jolla on pitkä valkoinen parta. Pluton patsas katsoo ympärilleen jalustaltaan, Pluton, joka kuoli onnellisena muutama vuosi sitten, sen jälkeen kun sen tarina oli kiertänyt maailmaa.

KOE-ELÄINTEN SUOJELUN SÄÄTIÖN KOKOUSKUTSU Koe-elänten Suojelun Säätiön hallituksen kokoonpa­ n ossa tapahtuneita muutoksia koskevaa ilmoitusta oikeusministeriössä käsiteltäessä on havaittu, että säätiön hallituksen jäseniä valittaessa ei ilmeisesti ole menetelty säätiön sääntöjen 6:ssa § :ssä mainitulla tavalla. Tämän vuoksi ja asian korjaamiseksi hallituk­ sen jäsenet ovat päättäneet jättää paikkansa.

Tämän vuoksi Koe-eläinten Suojelu r.y. kutsuu koolle ylimääräisen kokouksen torstaina 31.01.1980 klo

17.30 (osoite: Helsingin Säästöpankin kerhohuone, Mannerheimintie 1A) jossa ainoana asiana käsitel­ lään säätiön hallituksen valinta. (Voisi ehkä myös mainita että näin valittu johtokunta toimii maaliskuuhun 19 8 1 saakka.)

P a grund härav och för att fä saken rättad har stiftelsens samtliga styrelsemedlemmar ställt sin plats tili förfogande. Detta föranleder Försöksdjurens Värn r.f. att sammankalla sinä medlemmar tili extraordinarie möte torsdagen den 31 januari 1980 kl. 17.30 i

Helsingfors Sparbanks klubblokal Mannerheimvägen 1 A. Som enda ärende behandlas vai av medlem­ mar tili stiftelsens styrelse. Den dä valda styrelsen fär verka ända tili mars 19 8 1.

HUOM! TÄRKEÄ ILMOITUS M aksakaa jäsenm aksunne sillä tilillepanokortilla, jonka olemme Teille lähettäneet. Jo s maksatte jollain muulla, niin em m e voi välttää sattuvia sekaannuksia.

OBS! ETT VIKTIGT MEDDELANDE VÄNLIGEN, betala Er medlemsavgift ENDAST med det postgirokort som vi tillsänt Er. Om Ni betalar med ett annat inbetalningskort blir det säkert rädd och i värsta fall kommer datorn att krävä Er pä beloppet senare i är.

HYLJEFILMIN LAINAUS Yhdistyksemme toimistosta voi tilata hylkeiden poikas­ ten pyyntiä käsittelevän filmin lainaksi. Filmi on 8 mm ja s e kestää noin 5 minuuttia. Filmiä on ainoastaan yksi kappale, joten varautukaa pitkään toimitusaikaan. T ä­ m ä filmi on meillä lainassa Norjasta ja joudumme palauttamaan sen heille maaliskuun loppupuolella, mutta siihen asti voitte sitä lainata.

FILM OM SÄLKUTAR Det är viktigt att sprida information om sälslakten. Vi länar under ärets första tre mänader ut en 8 mm film, speltid c a 5 min. Som berättar om hur det gär tiliä att skaffa rämaterialet tili de lyxiga sälskinnspälsarna. Vi har bara ett ex. av filmen, som vi är tvunga att returnera tili Norge i slutet av mars. BESTÄLL FILMEN ITID.

Varoitus vantaalaisille, jotka asuvat Kannistossa Kivistön alueella Yrittäkää pitää kissanne kotipihalla, sillä vantaalainen mieshenkilö pyydystää kissoja ja lopettaa kaikki kissat, mitkä hänen pyydykseensä jäävät. Hän ei välitä siitä, onko kissa jonkun lemmikki vai ei, vaan lopettaa KAIKKI.

Koonnut: Sirpa Ikävalko Englantilaiset hommaavat uutta eläinsuojelulakia ja on syytäkin, sillä heidän lakinsaon 1800-luvulta.

E rä ä ssä Länsi-Saksan yliopistossa ovat opiskelijat kieltäytyneet tekem ästä eläinkokeita. *

*

*

Monia varmaan kiinnostaa tietää, ketkä maailman kuuluisista henkilöistä ovat olleet Vivisektion vastusta­ jia. S e u raav assa luettelo näistä henkilöistä: Leonardo da Vinci, Voltaire, Goethe, Schiller, Schopenhauer, Victor Hugo, Ibsen, Wagner, Tennyson, Ruskin, Tols­ toi, Mark Twain, G. B. Shaw, Mahatma Gandhi, Claire Booth Luce, Albert Schweitzer, Hermann Hesse, Gari­ baldi, Bismark.

Bernissä on vaadittu kansanäänestystä eläinkokeista.

- Toivottavasti s e m yös toteutuu!

Itävallan valtiosihteeri on ehdottanut, että kaikki kemi­ kaalit olisi testattava eläimillä. - Jo s tämä ehdotus toteutuu, niin taas joutuu miljoonia eläimiä turhiin kärsimyksiin.

Nyt on kaupoista saatavana mitä ihastuttavimpia keinoturkkeja, joten kaikki joukolla ostamaan niitä. Kun pystytään valmistamaan keinotekoisesti niin aidon nä­ köisiä turkkeja - ihmetyttää - miksi aitoja täytyy enää käyttää. Todellinen eläin- ja luonnonystävä ei kulje aidot turkikset päällä, vaan hän haluaa säilyttää elä­ män ja kulkee keinoturkissa.

Teksti: Sirpa Ikävalko Kuvat: Paula Kukkonen

Kansainvälisen eläintenviikon vietto Aloitimme kansainvälisen eläintenviikon vieton toimis­ tossam m e pidettävillä dia-esityksillä. Niitä järjestettiin neljänä iltana viikossa ja yleisöä riitti jokaiselle illalle aika mukavasti. Keskustelimme yleisön kanssa ja annoimme heille uusia esitteitä. Nämä dia-illat korvasi­ vat perinteisen Franciscus-kokouksen, jonka olemme ennen pitäneet eläintenviikolla. Koska Franciscuskokousten osanottajam äärä on ollut valitettavan alhai­ nen, päätimme kokeilla tätä uutta järjestelyä ja se tuntui oikein hyvältä.

Itse päätapahtuma eläintenviikon kulkue lähti Hakanie­ men rannasta klo 10.00. Määräaikaan oli lähtöpaikalle saapunut ilahduttavan runsas osanottajamäärä - eläin­ tenystäviä eläimineen Valitettavasti jouduimme m arssi­ maan ilman kulkuejulisteita, sillä joku on heittänyt ne pois varastopaikastamme. Yritämme kuitenkin kuumei­ sella kiireellä valmistaa mahdollisimman paljon uusia julisteita seuraavaan kulkueeseemme, joka on huhti­ kuun lopulla.

Lähdimme kohti Esplanadin puistolavaa. Kulkueen

keulassa kulki neljä lammasta, jotka ovat varmaan monille helsinkiläisille harvinaisia vierailijoita. Mukana olivat tietenkin Mirrit, Pörrit, Mustit ja Hallit, sekä juokko kaneja, hamstereita ja marsuja. Koska kulkuejulisteet puuttuivat, niin jouduimme sitä enemmän ilmaisemaan olem assaolom m e huutamalla ja kyllä meistä ääntä lähti. Ei luulisi kenellekään jääneen epäselväksi, asia minkä puolesta olimme liikkeellä.

Saavuttuam me Esplanadin puistolavalle nousivat kul­ kueen kärjessä kulkeneet lampaat lavalle ja heidän seurakseen meni sinne mukaan muutama koira. Yhdis­ tyksen varapuheenjohtaja Leena-Kaarina Kaunonen toivotti kaikki tervetulleiksi ja niin pääsi Uma eli UllaMaija Aaltonen kertomaan, millainen on eläinten ru­ kous. Tämän rukouksen ja paljon muuta voitte lukea Uman kirjoittamasta kirjasta "Kani ei osaa itkeä” .

Lopuksi vielä huusimme muutaman iskulauseen Leena-Kaarinan johdolla. Mukanaolleena haluan s a ­ noa kaikille osanottajille lämpimät kiitokset ja tulettehan m yös seuraavaan kulkueeseen mukaan.

H

Näin paljon meitä oli

Tässä me pienimmät marssimme.

10

Kyllä meistä ääntä lähtee - kuten kuvasta näkyy.

11

Uma eli Ulla-Maija Aaltonen ja eläinten rukous.

Koko lammaskatras oli koolla.

Kaikki esiintyjät ryhmäkuvassa.

Tankar väckta vid demonstrationstâget 06.10.1979 Táget startade kl. 10.00 fràn Hagnäs. Deltagare ca.

200. Denna gáng hade vi inga plakat p.g.a. ett fatalt m issöde, men solen sken och stamningen var annars bra bland dem, som stämt upp till marschen. Ja g delade ut av vára svartkantade broshyrer 400.000 djur... osv., som sa mânga ganger tidigare. Folk tog i allmänhet gärna emot d e ssa broshyrer - tills en dam plötsligt sad e till mig: Tack, men jag vill inte ha era broshyrer för jag anser faktiskt, att djurförsöken är Y T T E R ST NÖDVANDIGA, annars skulle man ju expé­ rimentera med mänskor!

Nu vet vi ju da det, att mänskor fortfarande gär omkring med dylika uppfattningar och att det gäller för o ss att sprida ut information om dels djurförsök, som gär att slopa p.g.a. att det FINNS BADE TILLFÖRLITLIGARE OCH FRAMFÖRALLT BILLIGARE medel än djur t.ex. cell-, vävnads- och organkulturer dels försök, som ger helt m issvisande résultat redan därför, att mänskan är sà olika de djur, som använts vid försöket. Vi fär inte heller glömma bort de försök, som görs enbart i kommersiellt syfte.

Nödvändigt försök! Vilket är det?

Det, där unga tandläkarkandidater förevisas morfinets fantastiska inverkan som smärtstillande medel: man placerar en rätta el. ett m öss pâ en kokplatta, som upphettas tills djuret bränner tassarna riktigt ordentligt sedan ger man det en morfininjektion, som stillar smärtorna!? Ja g kan inte tro, att det finns nägon som inte

vet, att morfinet har en smärtstillande inverkan och dessutom finns det ju füllt med patienter pä sjukhusen (säkert även pä de sk. undervisningssjukhusena) som kan tala om för d e ssa kandidater, hur morfinet inverkar just pä hans/hennes smärtor - mänskan har ju en förm äga som djuren inte har - nämligen talförmägan.

Varför dä pläga djur kurs efter kurs, är efter är? Det kan väl inte vara nödvändigt?

Lät mig ännu ta som ex. testningen av t.ex. ungsrengöringsmedlen. För att testa toxiteten i d e ssa medel, matar man djuren med dem. LD 50 testen fordras för de flesta kemikalier i landet dvs. man ger djuren en sa stor portion, att 50 % av försöksdjuren dör somliga redan efter nägra dygn - andra först efter nägon vecka av oupphörliga plagor! Allt detta bara för att vi inte ids eller orkar rengöra ugnen efter användningen, da d ^ f c gär behändigt em edan ugnen ännu är varm.

Fastän vär förening har som mäl, att s ä smäningom fa alla djurförsök, som är direkt onödiga och vilka som kanske ändä gagnar mänskligheten, och som dessu­ tom INTE är plagsamma. En annan sak är sedan den etiska sidan av saken - far man använda/pläga/utnyttja djur tili nägons nytta? Pa den fragan svarar jag själv nej. Forskarna av idag har makten att ensamma avgöra om försöket är nödvändigt eller inte - tyvärr ser vi alltför ofta avgörandets resultat i ett ihjälpinat djuransikte - tili vem s nytta? Mänsklighetens?

Helfrid Lehtonen

OSOITTEEN MUUTOS

ADRESSFÖRÄNDRING

Onko o so itte e si m uuttunut?

K iinnitä viim eksi s a a m a si lehden oso ite lip u k e tälle lom akkeelle ja ilm oita uusi lä h lo so itte e si ja p ostin u m erosi.

P alau tetaan o s.

Har du bytt a d re s s ?

Var go d , fa st a d ressla p p e n fr in den se n a s te tidningen pA d enn a blankett och m eddela din nya h e m ad re ss och ditt postnum m er. S a n d e s till

K oe-eläinten su o je lu ry M annerheim intie 67 00250 H elsinki 25

Forsoksdjurens varn r.f.

Mannerheimvagen 67 0 0250 Helsingfors 2 5

TALVINEN TERVEHDYS taas teille kaikille. Paljon kiitoksia monista kirjeistä, runosta ja piirustuksista, joita olemme saaneet. Kirjoi­ telkaa yhtä ahkerasti muidenkin lehtien nuorisopalstoillle. Juttunne ovat niin hyviä ja koskettavia, että niillä on erinomaiset julkaistuiksi tulemisen mahdollisuudet. ^ E rity isk iito k se t menevät Marjalle ja Sarille Hämeenlin^ B i a a n seka Tanjalle & luokkatovereille Kallion perus­ koulun yläasteelle. Nämä nuoret ovat nimittäin eräitä niistä, jotka ovat suorittaneet rahakeräyksen meidän hyväksemm e: Marja ja Sari perustam assaan eläinkerh o ssa ja Tanja luokassaan pitämänsä esitelmän jäl­ keen.

Vipaus on kirjoittanut palstallemme hyvin tärkeästä asiasta, siitä miten laboratoriot ostavat koe-eläimiä.

Tutkijat väittävät kiivaasti, että eläimet kasvatetaan erityisesti koeolosuhteita varten ja että niitä ei osteta yksityisiltä. Mutta Vipauksen kirje on taas yksi todiste, että näin ei suinkaan ole. Koe-eläinten suojelijat yrite­ tään vaan ilmeisesti vaientaa antamalla suurelle ylei­ sölle virheellisiä tietoja.

Heli ja Eija ovat pyytäneet saada vastauksen kysymyk­ s e e n sä "Haluaako Koe-eläinten suojelu ry. lopettaa kaikki eläinkokeet vai vain ns. turhat?" Vastoin yleistä käytäntöä vastaan tähän kysymykseen täällä lehdessä, koska varmasti on muitakin, jotka ovat miettineet tätä sam aa. Koe-eläinten suojelu ry:n tavoitteena on saada eläinkokeet lopetettua tässä m aassa. Tämä El kuiten­

r*AiLIS\N

Näin onnellista on Annen Nif-Nifin elämä.

kaan tarkoita sitä, että me jarruttaisimme vaatimuksillamme lääketieteen kehitystä. Selväähän on, että mitään suurta muutosta ei voida toteuttaa hetkessä vaan eläinkokeidenkin poistaminen käytännöstä tapah­ tuisi vähitellen. Ensin aloitettaisiin niistä turhista ko­ keista ja sam alla PARANNETTAISIIN KOE-ELÄINTEN ELINOLOSUHTEITA! Koe-elänten hoitajat koulutettai­ siin kunnolla ja eläinten asuintiloja suurennettaisiin.

Nukutuksia pitäisi käyttää enemmän ja varsinkin pitäisi koe-eläimille antaa kunnollinen jälkihoito kokeen jäl­ keen, ellei niitä sitten olisi mahdollista lopettaa välittö­ mästi. Koko ajan olisi kehitettävä vaihtoehtomenetelmiä, niin että kenties jonain päivänä olisi mahdollista, että lääketiede kehittyisi ainoastaan inhimillisten mene­ telmien avulla.

Eettinen kysymys eläinkokeiden oikeutuksesta on sit­ ten aivan eri asia, onko ihmisellä ylipäänsä oikeutta käyttää kanssaolentojaan tällä tavalla hyväkseen. Hen­ kilökohtaisesti olen sitä mieltä, ettei ole, mutta tuskin ihmisiä ja tutkijoita saadaan sitä noin vaan uskomaan, joten eläinkokeiden lopettamisen on siis tapahduttava vähitellen, askel askeleelta edeten.

Eipä sitten muuta tällä kertaa. Toivottavasti vastaus tyydytti teitä, mutta lähettäkää kannanottoja jos olette eri mieltä.

Päivi

LAHJOITUKSIA 1.9.1979 ALKAEN

(laadittu Kuopion koe-eläinsymposiumista (1978) jul­ kaistun kirjasen perusteella)

Lahjoituksia yhdistys V. Virto H. Lounassaari I. Hilska M. Horn A. Kähärä A. Grönroos Kallion yläasteen 7 luokka R. Hjelman S-R . Raja-Alho P. Pato-Oja V. Neuvonen D. Sjöholm G. v. Tobiesen M. Nuutinen Ins. tsto K. Heldt

Riitta Salmi

Koe-eläinten laadun valvonnasta Onnistunut tutkimustyö edellyttää koe-eläinten oikeaa hoitoa ja taustan tarkkaa tuntemista. Tämä aletaan jo vähitellen oivaltaa suuressa maailmassa, mutta Suo­ m e ssa tieto ei ole vielä mennyt perille sen enempää tutkijoille, kuin niillekään, jotka rahoittavat tutkimusta.

Laadunvalvontaa ei ole ollut ja eläinten kasvatus ja ylläpito saavat vain "hiirenosan” koe-eläintutkimukselle myönnetystä kokonaissummasta (esim. v. 19 71 vain kym menesosan eli noin 4 milj. mk).

Jotta tutkija voisi tietää käyttämänsä eläimen laadun, täytyy eläim estä olla rekisteröitynä tarkat tiedot. Lähei­ nen yhteistyö eläimen kasvattajan ja käyttäjän välillä on välttämätöntä tietojenvaihdon kannalta. Mikäli tiedot puuttuvat, tutkimukseen sekaantuu joukko tuntematto­ mia tekijöitä, jotka voivat tehdä koetulokset virheellisik­ si, jopa käyttökelvottomiksi. Tästä taas seuraa uusintakokeita ja lisää eläinuhreja.

Korkealaatuisilla, taustaltaan tunnetuilla koe-eläimillä tehtyjen kokeiden etuina ovat luotettavuus, toistetta­ vuus, ajansäästö ja pienemmät erehdykset yleistettäes­ s ä kokeiden tuloksia muihin lajeihin kuten ihmiseen.

Erityisesti on huomattava, että korkealaatuisten koeeläinten käyttöä eivät väistämättä seuraa korkeimmat kustannukset, koska vastaava luotettavuus voidaan saavuttaa pienemmällä eläinmäärällä. Varastettujen tai löydettyjen kissojen ja koirien käyttö koe-eläiminä on siis mieletöntä katsoipa asiaa eettisesti, tieteellisesti tai taloudellisesti.

Ei riitä, että yksin tutkija tietää koe-eläimensä taustan, hänen on ilmoitettava se koeselostuksessa, jotta tie­ doista olisi hyötyä myös muille tutkijoille. Koeselostusten puutteellisuudesta tässä suhteessa on tehty tutki­ mus, jonka tulokset ovat suureksi häpeäksi tiedemiehil­ le. Hyvin monesta selostuksesta puuttuivat sellaiset tärkeät tiedot kuin eläinten ikä, alkuperä, ravinto, sukupuoli, paino ja ruokintatiheys - puhumattakaan seuraavanlaisista seikoista, jotka puuttuivat lähes kai­ kista koeselostuksista: häkkityyppi, kuivikemateriaali, käsittely, ympäristön lämpötila, kosteus, tuuletus. Sen sijaan koemenetelmän kuvaamiselle oli uhrattu run­ saasti tilaa. Tutkijat eivät siis ota huomioon koe-eläimiinsä vaikuttavien tekijöiden vaikutusta koetuloksen­ sa.

Yksi hyvin tärkeä koetuloksiin vaikuttava seikka on koe-eläinten mikrobiologinen tila, jonka perusteella tapahtuu luokittelua. On ensinnäkin olem assa täysin bakteerittomia (GF, germfree) eläimiä, jotka jo sikiönä poistetaan kirurgisesti emon kohdusta mikrobisaastunnan välttämiseksi, ja jotka kasvatetaan steriilisti isolaattorissa.

Gnotobioottisiksi kutsutaan eläimiä, joita on tunnettu, jatkuvassa kontrollissa oleva mikroeliöstö. Virusten kontrollointi on käytännössö kuitenkin lähes mahdoton­ ta, joten virusten vaikutus koetuloksiin on yhä arvailu­ jen varassa.

Gnotobioottisten eli GN-eläinten mikroeliöstö voi koos­ tua vain muutamasta mikrobilajista, tai se voi olla melkein yhtä laaja kuin tavallisella eläimellä, paitsi että

18

Lahjoituksia säätiö

patogeenit, taudinaiheuttajat puuttuvat. Tämän jälkim­ mäisen tyypin eläimet eli SPF-eläm et (specified patho­ gen free I. tietyistä taudinaiheuttajista vapaa) ovat koeeläiminä käytetyimpiä.

Tavallisten I. CV-eläinten mikrobilajisto on kontrolloi­ matonta ja joukossa saataa olla patogeenejä.

On havaittu, että mikroelimistön vaikutus elintoimintoi­ hin on huomattava, ja ruvettu kyselemään, eivätkö aikaisemmin lajien ja kantojen eroista johtuviksi luullut vaihtelut voisikin johtua mikroeliöstöjen eroista. Jo s niin on, silloin monien kokeiden tulokset voidaan asettaa kyseenalaisiksi.

Kuopioon on perustettu koe-eläinkeskus, josta käsin Suomen koe-eläintoimintaa tullaan järjestämään. S is ^ f c lä tapahtuu mm. koe-eläinten kasvatusta ja k o e - e lä i^ ^ hoitajien koulutus, joka on ollutkin retuperällä aivan liian kauan.

Arvattavasti koe-eläinten määrä lisääntyy, mitä tehok­ kaammin koe-eläintoimintaa järjestetään, mutta toi­ saalta hommat myös inhimillistyvät siinä määrin, että koe-eläinkeskuksen perustaminen on onneksi meille­ kin. Itse a sia ssa tieteellä ja koe-eläinten suojelulla on siinä määrin yhteisiä tavoitteita, että ne voisivat osittain liittoutua. Koe-eläimenkin elämä on suurimmaksi osaksi muuta kuin kokeessa oloa, ja juuri sen muun olon järjestäminen eläimelle viihtyisäksi on yhtä edullis­ ta tieteelle kuin eläinsuojelijoillekin. Samoin eläimen rauhallinen käsittely ja kipujen lievittäminen kokeessa on tärkeää niin koetulosten kuin eläimenkin kannalta.

Koe-eläinten laadun valvontaa varten pitäisi luoda kansainväliset normit ja kansainvälistä yhteistyötä pi­ täisi muutenkin lisätä, muuten ei esim. sairauksien tutkiminen ole läheskään niin tehokasta kuin se voisi olla, ja eläinkokeita tehdään täysin turhaan. Kaiken kaikkiaan: mikäli asiat saataisiin todella tieteelliselle mallille, olisimme mekin jo voittaneet paljon koeeläinten suojelussa.

50,—

100,— 300,— 735,79 50,— 50 — 10 1 ,— 120 ,— 700,— 250,— 500,— 100,— 500,— 100,— 500,—

M. Sjöström I. Björkelund H. Talvitie S . Halme Tuntematon J . Nevalainen I. Björkelund T. Suur-Nuuja E. Manninen M. Blomberg

100,— 200,— 80,— 50,— 200,— 50,— 100,— SO­ SO,— 1 .000,—

Pienetkin lahjoitukset ovat tervetulleita ja kiitämme niistä sydämellisesti.

Alla mindre belopp som influtit som donationer ärocksä mycket välkomna och vi tackar givarna pä det hjärtligaste.

I

YSTÄVYKSET

19

Osta tuotteitamme — tuet toimintaamme

joukkoristoide

» COLLEGE-PAITA vaalean harm. vihr. painatus koko S, M, L ja XL » T-PAITA valk. vihreä painatus koko S, M ja L * OLKALAUKKU valk. lappisatiinia, vihr. painatus * TARRA säänkestävä, halkaisija 10 cm * YHDISTYSM ERKKI — FÖ R EN IN G SM Ä R K ET hopeinen risti, jossa eläinryhmä kohokuviona korsformat, i Silver & grön emalj KUULAKÄRKIKYNÄ yhdistyksen nimi ja puhelin n:o * ADRESSI — ADRESSEN yhdistystunnus, silkkipunostupsut föreningsemblement & silkessnodd KIRJEEN SULKU AM ERKIT — BREVMÄRKEN — ’’vastusta tuskallisia eläinkokeita” (35 kpl/arkki) — ’’stoppa plägsamma djurförsök” (35 st/ark) * — yhdistystunnus,valkovihreä 15 (15 kpl/arkki) — föreningsemblement grönt/vitt (15 st/ark) » KORTTEJA — KORT — koirakortti — hevoskortti — eläinryhmäkortti '-m erkityissä tuotteissa on seuraava painatus: HUOM. lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut.

kpl à 60 mk

kpl à 25 mk kpl à 10 mk ikpl à 2 mk

st/kp l à 25 mk s t/k p l à

4 mk

st/kp l à 10 mk

st/k p l à 3,50 mk st/kp l à 3,50 mk st/kp l à 1,50 mk st/kp l à 1,50 mk kpl à 1 mk kpl à 1 mk kpl à 1 mk

«S*

Nimi Namn ________________________________ Osoite Adress ________________________________ Tilaukset lähetetään yhdistyksen toimistoon, och betala inom 7 dagar efter mottaget PGM an n erheim intie 67, 00250 Helsinki 25. kravkort eller om inköpen överstiger 20 mark Maksu tapahtuu tavaratoimituksen mukana sändes varan per postförskott och betalas seuraavalla tilillepanokortilla 7 vrk:n kuluttua när den avhämtas fran posten. lähetyksen saapumisesta tai yli 20 markan Lue-Tunne-Tue-julistetta on saatavissa mak­ ostokset lähetetään postiennakolla, joten ne sutta toimistosta. Posti- ja pakkauskulut 2 mk maksetaan postista noudettaessa. voi lähettää postimerkkeinä tilauksen yhtey­ Sand beställningen tili kansliet Mannerheim- dessä. KIITOS! v ä g e n 67, 0 0250 H elsin gfors 25. Var vänlig