Koe-eläinten suojelu 1/1980

4. vuosikerta Vastaava toimittaja Raili Vesanen Sunilantie 5 C 23 00720 Helsinki 72 Puh. 3576 28

TIEDOTUSLEHTI — INFORM ATIONSBLAD Toiminnanjohtaja

Toimiston osoite

Toimituksessa

Sirp a Ikävalko

Sirpa Ikävalko Leena-Kaarina Kaunonen Hannele Luukkainen Marja Törmä Päivi Viinikainen

Puheenjohtaja

M annerheim intie 67 00250 H elsinki 25 puh. 9 0 -4 10 7 25 avoinn a m a-pe klo 1 2 — 1 6

Maksut:

Sihteeri

S Y P : 2 0 0 0 -18 1-3 0 8 3 8 -3 1, lahjoit.

P S P : 4 3 5 4 9 0 -1, jäsenmaksut ja tilaukset

Säätiö KOP: 12 7 9 4 -13 8 4 1

Raili V esan en V astaava toim ittaja

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 1/80 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

Hannele Luukkainen Pirttipolku 16 A 00630 Helsinki 63 puh. 7 429 31 Helfrid Lehtinen Luuvankuja 3 02620 E sp o o 62 puh. 90-590182

Jäsenmaksu mk 20 /vuosi mk 4 0 0 /ain aisjäse n

• •

llmoitushinnat

1 /1 sivu 600 mk 1 1 2 sivu 300 mk 1 /4 sivu 1 5 0 mk 1 18 sivu 75 mk

T änä vuonna S u o m e s s a ku olee puoli m iljoonaa koe-eläin tä lääketieteen n im issä . Tänään kuolee koko m a a ilm a ssa se itse m ä n sa ta a tu h a tta koeeläin tä. K a ik issa m aailm an m a is s a , jo is s a su o ri­ tetaan eläin kokeita, toim ii y h d isty k siä , jotka v a s ­ tustavat tu sk a llisia eläin kokeita ja yrittävät vai­ k u t t a a koe-eläinten elin olosu h teid en parantam i­ s e e n . S u o m e s s a tällainen y h d isty s perustettiin vuonna 1 9 6 1 . Y h d istyk se m m e on s iis toim inut pian kaksikym m entä vuotta koe-eläinten s u o je le ­ m ise k si. Mitä olem m e saan e e t aik aan ? Jo k a vuo­ si k o k e issa käytettävien eläinten m äärä n o u see ta s a is e s ti. Entä onko elin o lo su h te ita parannettu?

Jo tak in olem m e saan e e t aikaan ; olem m e herättä­ neet yle isö n kiin n o stu ksen , asia a m m e on kiinni­ tetty tie d o tu sv ä lin e issä yh ä laajem p aa huom iota ja vaih toeh tom en etelm istä k esk u stellaan innok­ kaam m in.

V iim evu o d en suuret tap au kset ko e -jläin te n s u o ­ je lu s s a olivat V eto om us e d u sk u n n i lle ja Vaihtoe h to sym p o slu m , jonka K oe-eläinten Su ojelun S ä ä tiö järje sti jo u lu k u u ssa . Sym p o siu m oli roh­ k aisev a esim erkki siitä, m illaista olm ln taa p y s ­ tym m e suorittam aan ja miten vo in me a s ia llis e s ti k e sk u ste lla a ih e e sta tutkijoiden k a n ssa . (S ym p o ­ siu m ista kerrotaan lisää lehdrn lisäsivu illa.)

M eillä on m ah d o llisu u s tiedottaa ihm isille, sa a d a Ojatkin m ukaan; voinem m e k atse lla jo k seen : n valoisin m ielin uuteen vu osikym m en een — •aistelu m m e jatkuu. im isen vastuu o m a sta terveyd estään voidaan ä sittä ä paljon laajem m in kuin vain om an terveyaen vaalim isen a. Mitä terveem piä ihm iset ovat, * vähem m än joudu taan tutkim aan sa ira u k sia okeilla. Hyvin m onet nykyajan sairaudet n s. e lin ta so sa ira u k sia , toisin san oen joh tu­ vat ihm isen e lin tavo ista ja om an terveyden lai­ m in lyö m isestä. S ite n , vastu u o m a sta terveyd estä laajen ee käsittäm ään m yös vastu un m uiden (koeeläinten) terveyd estä ja h yvinvoin nista. Näin ol­ len ei ole kovin p eru steltu a nojau tua eläin kokei­ den p u o lu s ta m is e ss a siih en väitte e se e n , että ihminen ei voi sairau d elleen m itään ja että kokeet palvelevat y h te istä hyvää, lääketied että.

Yhä laajem m in on nykyään ruvettu tu n n u sta­ m aan, että vegetaristit ovat terveem piä kuin ne, jotka syö vät lihaa. Jo tk u t tutkijat ovat sitä m ieltä, että ihm inen ei ole lih an syö jä, hänen h am p ais­ to n sa ja ru o an su latu k se n sa viittaavat johonkin m uuhun. K asvisru o k avalio lla on pystytty jo p a parantam aan joltakin sa irau k sia, e sim . s y ö p ä ä ja n ivelreum aa. E e ttise sti a jate lle n , eläin on elävä olento — kuinka m oni p y sty isi itse tappam aan p äivällisek seen eläim en ?

y '

Osta, tuet toimintaamme

• •

vV*

PÄÄKIRJOITUS

HUOM: Ä lkää unohtako Il­ m oittaa toim istoon nimen tai o so itteen m u u to sta

OLKALAUKKU -► valk. lappisatiinia, vihr. painatus

.♦ " K S S

L ääk eteollisu u d en p iirissä suoritetaan paljon eläin kokeita. A ina, kun uusi lääke tuotetaan m arkkinoille, s e joudu taan te staam aan eläim illä.

Luonnonlääkkeet ovat p u h taista luonnontuot­ te ista valm istettu ja lääkkeitä, joiden vaiku tu s ei o le v a in oireita p o istava, vaan koko n aisvaltain en .

Niillä ei ole sivu vaiku tu ksia, kuten u se illa kem i­ allisilla lääkkeillä. Niitä ei tarvitse te sta ta eläim il­ lä, niitä ei o le järkevää te sta ta e läim illä juuri nii­ den k o k o n aisvaltaisen vaiku tu ksen takia. Luon­ n on lääkkeitä tulisi kehittää ed e lle e n , n iistä olisi s a a ta v a tieto a eikä niiden tulisi sa llia polkeu tu­ van suu ren lääk e te h d asb isn e k sen jalkoihin.

Lu on n o n lääkkeistä on tarkem pi s e lo s tu s lehden s isä siv u illa .

V ietäm m e parhaillaan Y m p äristövu otta — 80.

Jo s k u s kuulee jä se n is tö s sä m m e m ielipiteitä, että lu on n on su ojelu tai yleinen eläin su o je lu eivät m illään tavalla liity koe-eläin ten su o jelu u n . A sia p itäisi nähdä site n , että eläin su o je lu liittyy lähei­ s e sti lu onnon su ojeluun ja koe-eläin ten su o jelu ta a s on o s a y le istä e lä in su o je lu a eik ä sitä s a is i eikä voikaan erottaa om aksi "la h k o k se e n ". Luon­ n on su ojelu on laajasti k atsoen kaiken alku peräi­ se n , elävän , aidon säily ttäm isen p u o lu stam ista, sen m aapallon s u o je le m ista , jo lla me kaikki eläm m e, s e k ä ihm iset että eläim et. Lu o n n o n su o ­ jelijat ovat nähneet, että on m enty liian pitkälle.

Kova te k n o lo gia ja s a a ste e t, eläin lajien hävittä­ minen su ku pu u ttoo n , nähdään pitkällä tähtäyk­ s e llä om an itse n sä tu h o am isen a. Y le ise e n eläin ­ suojeluu n liittyy erityinen huoli eläinten kohte­ lu sta, siitä miten ihm inen k äsitte le e eläim iä kuin e sin e itä , jo ita voi jättää h eitteille ja kiduttaa m ie­ lin m äärin. Parhaim m illaan lu on n on su ojelu ja e läin su o je lu ovat eläm än säily ttäm isen p u o lesta, ja sa m a lla , om an itse n sä varje le m ista tuholta.

M eidän kalkkien, niin lu on n o n su o jelijo id en , eläin su o je lijo id en kuin koe-eläin ten su o je lijo i­ den, tulisi toim ia y h te is ty ö s s ä parem m an, inhi­ m illisem m än m aailm an rak en tam iseksi. Meidän tulisi o so itta a ihm isille, miten rikkaaksi heidän e lä m ä n sä m uuttuu, kun he oppivat rakastam aan ja kunnioittam aan e läim iä, ym m ärtäm ään luon­ non kauneuden ja m yöntäm ään o le van sa o sa luontoa ja kun he alkavat kehittää itseään henki­ s e s ti, s o p u s o in n u s s a m aailm an ja itse n sä k an s­ s a , sen s ija a n , että ju o ksevat elin tason p e rä ssä ja sallivat m arkkinam iesten anturoiden polkea kaiken aidon ja alk u p eräisen , elävän . K o e-eläin ­ ten käyttäm inen tie te e llis is s ä k o k e issa on o sa tätä kovaa, e p äaito a nykym aailm an eläm änryt­ m iä. Ne ovat tieteen uhrilahjoja. T ä s s ä sem en ttiv iid a k o ssa , jo s s a tu n tee llisu u s on kiellettyä ja

järki ja teh okku u s valttia, on niin h elppoa sortaa heikom m at vahvojen alle, raiskata luonto ja ki­ duttaa eläim iä. A v ain san a, oikotie onn een , on hyvinvointi. Mutta voim m eko me hyvin?

Raili V esan en A nsvarig redaktör

| C n A L C U M

B C l l U

I är dör i Finland en halv m iljon fö rsö k sd ju r i m ed icin en s nam n. I dag dör i hela världen sju hundratusen fö rsö k sd ju r. I världen s alla länder där man utför d ju rfö rsö k, fin n s verksam m a fö ren in gar som käm par mot p läg sam m a djur­ fö rsö k och som fö rsö k er inverka pä fö rsö k sdjurens levn ad sförhäilan d en . En m otsvarande förening g ru n d ad es i Finland är 1 9 6 1 . Vär förening har a lltsä värit verksam i snart tju g o är, för att sk y d d a fö rsö k sd ju re n . Vad har vi ästad kom m it? Antalet djur som ärligen an vän d s i fö rsö k stig e r fo rtfaran de.

Har levn adsförhälland en a fö rb ättrats? N ägontin g har vi ändä ästad kom m it: vi h arv äck t allm än h eten s in tre sse.

Vid vär sa k fä s t s allt större uppm ärksam het i m a ssm e d ia och de altern ativa m etoderna d isk u te ras allt ivrigare.

De Stora hän d elsern a inom fö rsö k sd ju rssk yd d et se n a s te är var en appell tili riksd agen sam t sy m p o sie t för altern ativa m etoder som S tifte lse n F ö rsö k sd ju re n s Värn ordnade i decem b er.

S y m p o sie t var ett uppm untrande exem pel pä hurudan verksam het vi gär i land med och hur vi kan sak lig t diskutera äm net med fo rsk are. (Om sy m p o sie t berättas närm are inne i tid skriften .) Vi har m öjlighet att inform era m änn iskorna och att fä med o s s fo rskarn a; vi kan säkert m ed lite lju sare fö rh op p n in gar m öta det nya d ecen n iet — och fo rtsätta kam pen.

M än n iskan s an svar för sin egen h ä lsa kan uppfa tta s m än g sid ig are än bara o m so rgen om den eg n a h älsan . Ju friskare m änn iskorna är, d esto m indre behöver m an fo rsk a i sju k d o m ar med hjälp av dju rförsök. En sto r del av d a g e n s sju k ­ dom ar är s .k . sta tu ssju k d o m a r, med an dra ord ett resultat av m än n iskan s levn adsvanor och försu m m an d e av den egn a h älsan . S älu n d a kom m er an svaret för den eg n a h älsan o c k s ä att om fatta an d ras (fö rsö k sd ju ren s) h ä lsa och välm äg a.

Därför är det syn n erligen om otiverat att i försvaran d et av d ju rfö rsö k en , ty sig tili det p ästäen d et att m änniskan inte kan rä fö r sin sju kdom och att fö rsöken tjänar det gem en sam m a g o d a, m edicinen.

I allt vidare kretsar har man börjat erkänna att vegetarian ern a är friskare än de som äter kött.

Endel fo rsk are är av den äsikten att m änniskan inte är nägon köttätare, tänderna och matsm ältn in gen pekar pä nägot helt ann at. Med vegetarisk diet har man t.o .m . lyck ats b ota en del sju kd om ar, t.e x . c a n c e ro c h le d g än g sre u m atism .

U re tisk synvinkel sett är djuren levande varelser — huru m än ga sk u lle klara av att sjä lv d öd a ett djur tili m id d ag?

Inom läkem ed elsin d u strin utförs ett stort antal d ju rförsök. Alltid när ett nytt läkem edel skall fö ras ut pä m arknaden te s ta s det pä djur. Naturläkem edlen är m ediciner fram ställd a ur rena naturprodukter. De lindrar inte bara Sym ptom en ,

4

utan deras verkan är total. De g e r in ga biverkningar, vilket är fallet b eträffan de de fle sta kem iska läkem edlen. N aturläkem edlen behöver inte provas pä djur, det är helt enkelt inte vettigt att prova dem pä djur, ju st tack väre d e ras om fattan de eg e n sk ap e r. N aturläkem edlen borde utve c k las vidare, man borde sp rid a inform ation om dem och de borde inte fä bli undanträngda av en säd an väldig b u s in e s s som läkem ed elsin d u strin .

Om naturläkem edlen in form eras närm are inne i tid skriften.

J u s t nu lever vi i M iljöäret — 80. Ibland kom m er nägon ur vär m edlem skär med äsikten att m iljövärd och allm änt djurskydd inte pä nägot sätt hör sam m an med värnandet av fö rsö k sd ju re n . Vi borde s e saken s ä , att d jursk yddet stä r i närä an slu tn in g tili m iljövärden och att fö rsö k sd ju rs­ skyddet ä sin sid a utgör en del av det allm änn a d jursk yddet och bör inte h ällas som nägon skilld gren. N aturskydd är e g en tligen att f ö r s v a r ^ ^ bevarandet av allt ursp ru n gligt, levande och ä k t a ^ ' Att sk yd d a jorden vi lever pä med alla m änn iskor och djur. N aturskyddarna har fö rstätt att man nu gätt för längt. Härd tek n o lo gi, fö roren in gar och utrotandet av djurarter a n s e s vara det sam m a som att pä län gsikt utpläna sig själv. Tili det allm änn a d jursk yddet hör en sp e cie ll o m so rg om d juren s b ehan dlin g. Man fä ste r uppm ärksam het vid hur m änniskan behandlar djur som sak er, som kan läm n as vind för väg eller p lä g a s hur som h elst. Dä natur- och djurskydd är som b ä st, käm par de för livets bevarande och sam tid igt för bevarandet av dig och m ig.

Vi borde alla, s ä väl m iljövärdare och djurskyddare som fö rsö k sd ju rsv ärn are arbeta gem en sam t för up p b yggan d et av en bättre, m än skligare värld. Vi borde v isa för m änniskorna hur rikt d e ras liv sk u lle bli, bara de lärde sig ä lsk a och h ögakta djuren, fö rstä naturens skön h et och erkänna sig själv som en del av naturen. B ara de ville utveckla sig s jä lv a s jä ls lig t, i harm oni med världen och sig sjä lv a , i ställe t fö r att ja g a sta tu s och g ä med pä att m arknadsförarn a tram par ned allt äkta och ursp ru n gligt, allt levande. Användandet av fö rsö k sd ju r i vete n sk ap liga prov en del av den härda, oäkta livsrytm en i världen a ^ W i d ag. De är offergA vor för veten skap en . I denn a b eton gd ju n gel, där k än slo r är förbju dna och förnuft och effektivitet trum f, är det s ä lätt att läta de s v a g a g ä under, att fö rstö ra naturen ©ch p läga djur. N yckelordet, gen vägen tili lyck a, är välstän d . Men m är vi s ä bra?

ÄRSMÖTE K oe-eläinten Su o je lu — F ö rsö k sd ju re n s Värn rf:s sta d g e e n lig a ärsm ö te h älls fred agen den 25 m ars 19 8 0 kl. 18 .0 0 pä B ald e rs sa i A le xan d ersgatan 1 2 , H e lsin gfo rs. Pä m ötet b eh an d las de sta d g e e n lig a ärsm ö tesären d en a.

O B S . P .G .a röstn ing kom m er vi att gran sk a de närvarandes m ed lem skap i fö ren in gen . Vi ber alla m edlem m ar ta med sig verifikat över betald m ed lem savgift för är 19 7 9 .

A lla m edlem m ar och ö vriga in tresserad e är hjärtligt välkom na.

S tyrelsen

Ehdotu s toim intakertom ukseksi vu odelta 19 7 9

—

F ö rslag tili ve rk sam h etsb erättelse fö r är 19 7 9

KOE-ELÄINTEN SUOJELU R.Y. — FÖRSÖKSDJURENS VÄRN R.F. Jo h to k u n ta kokoontui 1 2 kertaa

S ty re lse n sam m anträdd e 1 2 ggr

O sallistum inen joht.kunnan kokouksiin:

D eltagandet i styrelsem ö ten :

Joht.kunnan jä s ., varsinaiset:

Styrelsemedlemmar:

k ertaa/ggr

Pu h.joht. varap u h .jo h t., k a ssan h o itaja sihteeri

O rförande viceo rd f., kassö r sekr.

12

H annele Luukkainen Leena-K aarina Kaunonen il Helfrid Lehtinen Satu M oilanen Harri Pääkkönen R iitta Salm i M arja Törm ä Päivi Viinikainen Se p p o Virtanen

6 5 9 11

Suppleanter: Katri H äm äläinen Birgit Ja n s s o n Raili V esan en

6 8 10

Lisäksi:

'

9 10

10

Varajäsenet:

Toim innanjoht.

11

övriga: Sirp a Ikävalko M argareta Backm an

verksam h etsled are

12

6

K uluneen toim intakauden aikana on yh d istyk ­ sem m e p u itte issa tehty varsin paljon aktiivista eläin su o je lu työ tä lak iu u d istu se h d o tu k se sta a l­ kaen ain a h eitteillejätettyjen eläin ten u u d elleen ­ sijo itu k seen ja hoitoon asti ja tietysti sitten kaik­ kea tältä väliltä. H aluam m e kiittää kaikkia toi­ m intam m e tuken eita henkilöitä, jo tka näin m ah­ d ollistavat työm m e.

On ain a yhtä ilahduttavaa tod eta, että jä se n m ä ä ­ räm m e k asvaa ta s a is e sti — kuluneen vuoden a i­ kana on yh d isty k see m m e liittynyt 1000 uutta jä ­ s e n t ä . S e on tähänastin en e n n ätyksem m e.

K an sain välisen koe-eläinten päivän jo h d o sta jär­ je stim m e kulkueen 2 1.0 4 .7 9 H akan iem estä E s ­ planadin p u isto lavalle, jo s s a m usiikkitapahtu­ man lo m a s s a esittelim m e y h d isty k sem m e alu lle­ panem an e lä in su o je lu la k iu u d istu se sity k se n ja eläinten oikeuksien ju listu k se n . T ä s s ä tapahtu­ m a s sa olivat m ukana: R eijo Karvonen ja Youn g Lovers kuoro, K aarlo Ju u re la ja Ju h a Flin ck ja Niilo Tarvajärvi, jotka esiin tyivät korvau ksetta, haluten näin tukea työtäm m e koe-eläin ten au tta­ m ise k si. Syd äm ellin en kiitos heille.

Jä se n m ä ä rä m m e 3 1 . 1 2 . 7 9 oli 5086, kun s e v a s ­ taavasti viim e vuonna oli n. 4000. Toivom m e tä­ män kehityksen jatkuvan, s illä s u u re s s a jä s e n ­ m ä ä rä ssä piilee paljolti yh d istyk sem m e voim a, silloin olem m e jo varteenotettava joukko k a n sa ­ laisia, joiden vaatim ukset on otettava huom ioon niin päättäjien kuin m aam m e lainlaatijoidenkin taholta. A in oastaan lakia u u d istam alla voim m e vaikuttaa siih en , että koe-eläinten o lo ja p y sty ­ tään ratk aisevasti parantam aan.

Eläinten viikolla lo k ak u u ssa järjestim m e kulku­ een 6 . p n ä., reittinä tuo jo tutu ksi tullut H akanie­ mi — Esplan adin pu isto lava. T ällä kertaa jo u ­ duim m e valitettavan tapahtum an jo h d o sta m ars­ sim aan ilman ju liste ita, m utta tu sk in p a m on elle­ kaan yle isö stä m m e jäi arvo itu k sek si s e , minkä asian p u o lesta m e m arssim m e, s illä kyllähän s e l­ la ise s ta jo u k o sta sen tään ään tä lähti is k u la u se i­ den h u u tam iseen . K iitokset kaikille m ukana ol­ leille.

Kokoukset ja myyjäiset

Vetoomus eläinsuojelulain uudistamiseksi

Y h d istyk sen sään töm ääräin en vu o sik o k o u s pi­ dettiin 3 1.0 3 .7 9 H e lsin g iss ä , jo s s a käsiteltiin ain o astaan vu o sik o k o u sa sio ita. F ran sisk u sk o k o u sta ei, a ik aise m m ista v u o sista poiketen, pi­ detty viim e vuonna, vaan korvasim m e täm än ko­ kouksen k an sain välise llä eläin ten viikolla järjestäm älläm m e y le isö lle tarkoitetulla 4 :llä dia-illalla to im isto ssam m e . K irpputorim yyjäiset olem m e järjestän eet viim e vuoden aik an a huhti-, loka- ja jo u lu k u u ssa.

Vuoden — 78 s y k s y llä aloitettu nim ienkeräyskam panja jatkui m aaliskuun — 79 loppuun. M ää­ räpäivään m e n n e ssä sen olivat allekirjoittan eet 9 3.52 8 henkilöä. Täm ä on to d ella hieno tu lo s.

K an sain välise n ä koe-eläinten päivänä 24.04 .79 luovutim m e täm än vetoom u ksen nim ilistoineen edusku nnan puhem ies Ahti P ekkalalle. V etoo­ m usta olivat lu o vu ttam assa K oe-eläinten Su o jelu r.y:n , H elsingin e lä in su o je lu y h d isty s r.y :n , Val­ takunnallinen e läin su o jelu liitto r.y:n se k ä Tam-

Kulkueet

pereen K oe-eläinten Su o je lu r.y:n e d u stajat.

Tähän lu ovu tu stilaisu u teen oli kutsuttu ja o s a l­ listui kaikkien puolueryhm ien e d u stajat.

kansli iställe t. D e ssa kvällar visad e sig vara ett bra sätt att nä allm änheten m ed. Lopptorg har vi ordnat 3 g g r se n a s te är och vi fick in en bra slant för sakern a, som vära m edlem m ar häntat tili kan sliet, tack tili er alla.

K E S Ä K IS S A K A M P A N JA N , jo k a toteutettiin uu­ sien tarrojen ja ju liste e n s e k ä laajam ittaisen pylväsm ainonnan avu lla koko m a a ssa .

KIRJELMÄT

Kansainväliset yhteydet Y h d istyk se m m e p u h een joh taja H annele Luukkai­ nen o sa llistu i IA A P EA :n (kan sainvälin en eläin ­ kokeita vastu sta v a järjestö ) yle isk o k o u k se e n 1 2 — 13 .0 7 .7 9 B e rliin issä . Hänet valittiin tä s s ä k o k o u k se ssa järjestö n johtokun taan seu raavak si kahdeksi vu od eksi. T ästä k o k o u k se sta lähem m in lehtem m e n u m ero ssa 3/7 9 .

Kokouksia ja tilaisuuksia kotimaassa Y h d istyk se m m e on ollut ed u ste ttu n a s e u ra a v is s a tila is u u k sis sa : Alkon ja U S A :laise n aik oh olism in tu tkim u slaitoksen järje stäm ä k o n fe re n ssi e läin m alle ista alk o h o lism itu tk im u k sissa. V u osaari 0 4 — 08.06.79.

O lem m e lähettäneet lu ku isia kirjelm iä y h d e s s ä Vihreän R istin , K oe-eläinten su ojelu n säätiön se k ä m uiden poh joism aid en koe-eläin su ojelu järje stö je n k a n ssa P oh joism aid en N eu vostolle se k ä P oh joism aid en M in isterineuvostolle eläin ­ kokeiden rajo ittam iseksi P o h jo ism a iss a . L isäk si olem m e ottaneet yh teyttä M aa- ja m e tsä ta lo u s­ m inisteriöön u s e is s a koe-eläinten a se m a a k o s­ k e v issa k y sy m y k sis sä .

Protestmarscher Med an ledn ing av den internationella fö rsö k sd ju rsd agen anordnade vi ett pro testtäg den 2 1.0 4 .7 9 frän H agn äs torg tili Esplan adparken , där vi sed än för allm änheten fö relade fö rslag e t tili ändring av d ju rsk yd d slag e n , som vi inläm nade tili rik sd ag e n s talm an den 24.04 .79 .

Den andra protestm archen anordnade vi pä djurens veck a den 0 6 .10 .7 9 . Denna gän g startade vi även frän H agn äs mot E sp lan ad e n . Av ett m issö d e hade vi inte nägra plakat den här gän g en , men troligt är, att det inte var m änga, som inte förstod än d ä vad det var frägan om . Vi hade ju tili ali lycka än d ä inte tappat ta lfö rm ä g a n .^ fc s ä vi kunde ropa ut v is s a s lo g a n s . ™

TIEDOTUSVÄLINEET

•

Förslaget tili förnyande av djurskyddslagen K e säk issak am p an jan e sitte ly alk u k e sällä.

H elsin ki— T V :s sä

Y m päristöleiri In k o o ssa 2 2 — 3 1.0 7 .7 9 .

Avoin K an ava-oh jelm a T V :s s ä 30 .0 7 .7 9 . Eläin­ kokeita ja koe-eläim iä k äsittelev ä oh jelm a.

P aikallisten e läin su o je lu jä rje stö je n ku tsu m ina heidän jä rje stä m issä ä n k e s k u ste lu tila isu u k sissa Jy v ä s k y lä s s ä ja K u o p io ssa .

A iheen a eläin kokeet ja koe-eläin ten käyttö tutki­ m u k se ssa .

Näiden lisäk si olem m e o sallistu n e e t lukuisiin tilaisu u ksiin k o u lu issa , koira- ja k issa n ä y tte ly iss ä , työväen- ja k a n sa n o p isto issa .

Den g ä n g n a verksam h etsp eriod en har förskridit i ett rätt s ä a k tiv t d ju rsk yd d sarb e te s tecken . Vi har fram förallt arbetat härt m ed la g fö rslag e t tili ny d ju rsk yd d slag som vi hade nam n in sam lin g för.

Vi vill i detta sam m an h an g tacka a lla dem , som ekonom iskt eller i annan form av stöd bidragit tili att vi kunnat gen om föra denn a verksam h et.

Det är a lla är lika gläd jan d e att k o n statera, att värt m edlem san tal stig e r är fö r är. M edlem santalet den 3 1 . 1 2 . 7 9 var 5086, dä den m otsvarigt se n a s te är var c a . 4000. Vi h o p p as att denna ten d en s fo rtsätter, ty vär styrk a ligger nog m est i ett s ä stort m ed lem san tal, att vära fordringar blir beak tade av de b eslu tfattan d e i landet. Värt hopp om att kunna, ä en a sid an förbättra fö rsö k sd juren s förhällanden och ä andra sid an fä ett slut pä de sm ärtsam m a och o n ö d ig a d ju rförsöken , stär nog i fö rsta hand tili att fä d ju rsk yd d slage n ändrad pä denn a punkt.

Möten och lopptorg F ö re n in g en s sta d g e e n lig a ärsm ö te h ö lls den 3 1 .0 3 .7 9 i H e lsin g fo rs. Vid detta m öte beh an d lad es en d ast ärsm ö te säre n d e n . Detta är frängick vi det redan trad itionella F ran cisk u s m ötet och ordnade d iafö rev isn in gsk v ällar pä värt

I slutet av ä r 1 9 7 8 startad e vi en n am n in sam lin gskam panj fö r förnyandet av d ju rsk yd d slage n i värt land, som v isse rlig e n inte är gam m al (frän är 19 7 1 ) men som b rister pä m änga punkter, inte m inst i fräg a om fö rsö k sd ju r. I slutet av m ars — 79 hade 9 3.52 8 p erso n er undertecknat denna fordran. P ä den in ternationella fö rsö k sd ju rsdagen inläm nade vi fö rsla g e t med ätföljan d e nam n listor tili rik sd ag e n s talm an Ahti Pekkala (24.04.79). Vid detta tillfälle var represen tan terna för de fle s ta partien närvarande.

MUU TOIMINTA D iasarjaam m e on esite tty laajasti ym päri m aata, e rityise sti toim inn anjohtajam m e on käynyt e s it­ tä m ä s sä s itä eri e läin su o je lu järje stö je n tilaisu u k ­ s is s a . L aajen sim m e lehtem m e jak e lu a lähettä­ m ällä sitä m aam m e kaikkiin yliopistoihin ja kir­ jasto ih in . L isä k si lehtem m e m enee kalkille kan­ sa n e d u sta jille se k ä tied o tu svälin eille.

Toim im m e ja tk u v a ssa y h te is ty ö s s ä eri e lä in su o ­ je lu järje stö jen k a n ssa .

Erittäin m erkittävää yh te istyö on ollut T am pereen ja Jy v ä sk y lä n koeeläinten su o je lu järje stö je n k a n ss a se k ä H elsin ­ gin, K uopion ja Lappeenrannan p a ik a llisjä rje stö ­ jen kuten m yös V altakun nallisen eläin su o je lu lii­ ton ja Vihreän R istin k a n ssa . K an sain välisen koeeläinten su o je lu järje stö n IA A P EA :n jä se n e n ä ul­ kom aisten e läin su o je lu järje stö je n k a n ss a harjoit­ tam am m e yh teistyö on ollut erittäin laajaa ja h ed elm ällistä.

Internationella förbindelser F ören in g en s ordförande H annele Luukkainen d eltog i IA A P E A :s gen eralfö rsam lin g i Berlin 1 2 — 13 .0 7 .7 9 . Vid detta m öte vald e s hon in i IA A P E A :s s ty re lse fö r de n ärm aste tvä ären.

INFO-RYHMÄN _ TOIMINTA 1979 • Hanu Luukkainen INFO -ryhm än tehtävänä on levittää tietoa koeeläim iin k o h d istu vista ju lm u u k sista järje stäm ällä e rilaisia kam panjoita, hoitam alla yh d istyk sen n äyteikkunaa, p ain o stam alla ed u sku n taa ja mi­ n isteriöitä se k ä tied o tu svälin eitä, kirjoittam alla lehtiin s e k ä puuttum alla kaikkiin tietoom m e tulleisiin koe-eläim iä koskeviin juttuihin.

KAMPANJAT 1 . Vuoden su u rim ittaisin kam panja oli VETOO­ MUS ELÄ IN SU O JELU LA IN SÄ Ä D Ä N N Ö N UUDIS­ T A M ISE K SI. V eto om u stam m e tukivat yli 10 0 000 allekirjoittajaa kautta koko m aan. Jä tim m e ve­ toom uk sem m e yk silö ityin e vaatim uksineen edusku nnan puh em ieh elle kan sain välise n ä koeeläinten päivänä 24.4.

2. K eväällä ja k e sä llä järjestim m e y h d e s s ä Val­ taku nnallisen eläin su o jelu liito n k a n ss a SU U REN

O lem m e lähettäneet vastin eem m e kaikkiin tie­ toom m e tulleisiin koe-eläim iä ja eläin kokeita k äsitelleisiin juttuihin. O lem m e olleet m ukana television "A voin kan ava” -n im is e ss ä o h je lm a ssa .

Pu h een joh tajaam m e se k ä erityise sti toim inn an­ joh tajaam m e on h aastateltu u s e is s a päivä- ja a ik a k a u s le h d is s ä .

#

OPISKELIJA­ RYHMÄN TOIMINTA 1979 R iitta Salm i Aktiviteettim m e kuluneena vuonna on ollut koh­ talaisen heikko, m utta su u n n itelm ia tälle vu od el­ le kyllä on. Viim e keväänä järjestim m e Y liop iston pääraken nukseen ja Porthaniaan näyttelytaulut k o e-eläin toim in n asta ja -s u o je lu s ta sam alla vii­ kolla, jo lla oli K ansain välinen koe-eläinten päivä.

S y k s y s tä alkaen olem m e pitäneet opintopiiriä vaih toeh tom en etelm istä kerhonim enäm m e "T ie­ dettä ilm an tu sk a a ” . S aam m e tälle toim inn al­ lem m e valtionapu a. O pintopiirin voi m uuten p is­ tää pystyyn m ikä ta h a n sa viiden hengen joukko, jo k a ilm oittaa to im in tan sa O p intoasiainkesku ks e lle ja täyttää sen ase ttam at ehdot.

O lem m e m yö s alkan eet kirjoitella koe-eläin asia s ta op iskelijoid en ain ejärjestö leh tiin .

TIETORYHMÄN TOIMINTA 1979 Raili V esan en Tietoryhm ä kokoontui viim e vuonn a se itse m än kertaa. M ukana ovat olleet: Raili V esan en , Linnea Grönlund, Sirp a Ikävalko, Päivi Viinikainen, Terttu H akkarainen, Satu M oilanen, S e p p o Virta­ nen, M argareta B ackm an , Tiina M yllyluom a, Harri P ääkkönen, M arja V esan en , M argit K ekko­ nen, Mirjam H einonen, Tero K aski.

Tuotim m e y h d isty k selle viisi uutta e site ttä: " P e ­ lasta m eidät” -e site , joka kertoo yh d istyk sem m e tavo itteista, " S u o m e s s a ku olee tänä vuonna yli 400 000 k o e-eläin tä” -e site , jo s s a otetaan e sille pienen luettelon m u o d o ssa eläin kokeita nim en­ om aan täällä S u o m e ss a , "K okeellin en tutkim us k isso illa ja kan iin eilla” -e site , jo s s a on kuvattu kaksi eläin koetta y k sity isk o h ta ise sti, "T u skan tutkim inen” -e site , johon on kerätty m uutam ia otteita R ichard R yderin te o k s e sta "V ictim s of S c ie n c e ” ja "O vatko eläin kokeet ta rp e e llisia "-e site, jo s s a valotetaan hiem an vaihtoehtom en etelmiä.

Viim e vuonna Tietoryhm än ja u lkom aisten eläin ­ su o je lu y h d isty sten välinen kirjeenvaihto oli erit­ täin vilk asta ja saim m e ru n saasti uutta tietoa, jota o sin olem m e käyttäneet m yö s le h d e ssä , aina kun on tullut tarpeeksi m ielen kiin toista a in e is­ toa. Saim m e e sim . arvokkaita tieto ja vaihtoeh­ d o ista ja ko sm e tiik asta ilm an eläin kokeita.

Eläintenviikon aik an a Tietoryhm ä järjesti neljänä iltana to im isto ssa m m e tie d o tu stilaisu u d e n , jo s ­ s a kerrottiin to s ia s io ita eläin k o k e ista ja esitettiin d iaku vasarja se k ä vastattiin yle isö n k ysym yk siin .

K irjasto on vihdoin tä y d e llisesti luetteloitu ja tie­ däm m e nyt tark asti, m illaista alan kirjallisuutta m eillä on ja m itä m ah d o llise sti puuttuu. O lem m e saan e e t W SO Y :ltä kirjalah joitu ksia ja m yö s itse hankim m e lisä ä kirjallisu utta ain a tarpeen m u­ kaan. T oim iston k irjasto sta s a a lainata kirjoja jokainen yh d isty k sen jä se n .

Tietoryhm ä tiedu steli R efo rm i-k esk u k selta, vo i­ sivatko he m ah d o llisesti alk aa tuoda m aahan B eau ty w ithout C rueltyn kosm etiikkaa. He olivat kiinn ostuneita a s ia s ta ja ovat nykyään s u o r a ss a y h te y d e ssä B W C :hen. H eillä on toim ikunta, joka päättää a s ia s ta .

NUORISORYHMÄN TOIMINTA 1979 Päivi Viinikainen Jä s e n e t: Päivi V iinikainen (vetäjä), Birgitta Ja n s s o n (nuorten kirjeenvaihto) + n. 30 nuorta.

K ulu neella kaudella nu orisoryhm ä on kokoontu­ nut kerran k u u ssa , k e säk u u k au sia lukuunotta­ m atta. L ä sn ä on kerrallaan ollut 1 0 — 2 5 nuorta.

K o k o o n tu m isissa on k e sku steltu m en n eestä toi­ m in nasta ja suunniteltu tulevaa. N uorille on m yös jaettu y h d isty stä ja sen a s ia a koskevaa in­ fo rm aatiota. V arsinainen toim inta on s iis tap ah ­ tunut kokousten u lkopuolella.

J o tutuksi tulleen tied ottam istyön (esitelm ät

7

k o u lu issa , esitteid en jako jn e .) lisäk si olem m e vaihtaneet in form aatiota m uutam ien ulkom aisten k o e -e läin su o je lu yh d istyste n k a n ssa . M yös kir­ jeen vaihto nuorten k a n ssa on ollut ilahduttavan vilk asta. T ied o tu sto im in n asta voidaan vielä m ai­ nita n s. lasten e s ite , jonka olem m e tehneet se k ä kam panja, jo s s a olem m e puhelim en välityk se llä valistan eet ih m isiä, jotka ilm aisek si antavat koi­ ria tai k is s o ja . T ällöinhän eläim en hankinta usein perustuu hätiköityyn päätökseen ja eläin joutuu varsin n o p easti h eitteille jäte tyk si.

N u orisoryhm ä on käynyt jo issa k in koe-eläim iä k ä y ttä v issä lab o rato rio issa ta rk ista m a ssa koeeläinten ostop äiväkirjat. N äm ä eivät o le olleet lain v a a tim issa k u n n o issa ja a s ia s t a on tehty asian m u kain en ilm oitus Maa- ja m e tsä ta lo u s­ m in isteriölle. M y y jä lsjä rje ste ly lstä voidaan m ai­ nita yhdet K oe-eläinten su o je lu ry:n pitäm ät se k ä yhdet P o h jo is-E sp o o n koululla pidetyt nuorten keram iikkakerhon järjestäm ät m y yjäise t, jo s s a olim m e a u tta m a ssa , ja jon ka tuotto tuli y h d is­ tyk sellem m e.

L o p p u vu o d esta nu orisoryhm ä on puuhannut h u h tik u u ssa olevan tilaisuu den ohjelm an p aris­ sa . Ju h la n oh jelm aa on suu n n iteltu , töitä jaettu ja n äytelm ää harjoiteltu. T äm ä työ on s iis vielä k esken , m utta tu lo kset ovat n äh täv issä 2 7 .4 ja sop ii vain toivoa, että ne ovat vaivannäön arvoi­ se t.

ja ym . ym . niin otam m e kaikki kiitollisuud ella vastaan . Tavarat voit toim ittaa yh d istyksem m e toim istoon M annerheim intie 67 klo 1 2 — 1 6 väli­ s e n ä aikana.

Yhdistyksen käsi­ työkerho J o s jollakin yh d isty k sen jä se n e llä on aik aa ruveta vetäm ään y h d isty k s e s s ä käsityökerh oa, niin il­ m oittautukoon to im isto o n .

Ompelutaitoiset huomio!

Tarvitsem m e apua henkilöiltä, jo tka p ystyvät om pelem aan kon eella. O ttakaa p ik aisesti yh te ys y h - ^ f c d istyk se n to im isto o n . ™

Kirjoituskone J o s jollakin on m ah d o llisu u s lah joittaa käyttö­ kelpoinen kirjoitu skone to im isto o n , niin otam m e sen kiitollisu u d ella v astaan .

KANSAINVÄLINEN KOE-ELÄINTEN PÄIVÄ 24.4. torstaina Vuosikokous

t

K oe-eläinten Su o je lu — F ö rsö k sd ju re n s Värn ry:n sään töm ääräin en vu o sik o k o u s pidetään per­ jan tain a, m aaliskuun 25 päivänä 19 80 alkaen klo 18 .0 0 Balderin s a lis s a , A leksanterinkatu 1 2 , H elsinki.

K o k o u k s e s s a k äsitellään sään tö m ääräise t vu osik o k o u sasiat. HUOM. Ä ä n e sty k siä varten tark iste ­ taan läsn äolevien jä s e n y y s y h d isty k s e s s ä . Sitä varten jäse n ten tu lee ottaa m ukaan to site m ak se ­ tu sta jä se n m a k su s ta vu od elle 19 7 9 . Kun olet esittän yt jäse n k o rttisi, niin saat ä ä n e sty slip u t.

Kaikki jä se n e t ja m yös muu y le isö ovat sy d ä m e l­ lise sti tervetulleita!

Jo h to k u n ta

Kaipaamme kirppu­ toritavaroita Y h d isty s jä rje stä ä koko perheen juhlan y h te y d e s­ s ä 2 7.04 .8 0 kirpputorin, jon n e toivom m e s a a ­ vam m e paljon e rilaista m yytävää. Tähän tarvit­ sem m e jäse n tem m e ap u a erilaisten tavaralahjoitusten an tajin a, joten jo s sin u lta löytyy van hoja vaatteita, kenkiä, ko riste -e sin e itä, a stio ita , koru­

Avoim ien ovien päivä to im is to ss a torstain a klo 1 2 — 20 ja lau antain a 26.4. klo 1 2 — 1 6 K oe-eläinten S u o je lu ry:n nu orisoryhm ä jä rje stää KOKO PER H EEN JU H LA N 2 7.4 . klo 1 2 - 1 8 klo 1 2 .3 0 alkaa ohjelm allin en tunti, johon lip u ( A | lap set 4 mk ^ a ik u iset 8 mk O h je lm assa

näytelm iä ta n s s ie s ity s runoja eläin vieras

Muun ajan pyörii kirpputori — kahvio — ongintaa — arp ajaiset — lasten piiru stu skilpailu — koe-eläin -inform aatiota O soite: Töölön seurakunn an kerho kesk us Töölöntorinkatu 1 1 S isään k äyn ti Tykistökadun puolelta (K -kau ppaa vastapäätä) y C is .

HEI! K aksi tärkeää tied o tu sta teille kaikille: 1 . P o h jo is-E sp o o n koulun keram iikkakerhon ve­ täjä Irina H ornam o on lupautunut vetäm ään kera^miikkailtoja, joihin y h d isty k sem m e nuorisoryhm äläiset ottaisivat o s a a . Jä s e n m a k s u a ei ole, tarvikkeet vain täytyy m ak saa itse . Tarkoitus oli­ si, että työt saatte pitää itse, m utta että jokainen lah joittaisi kuitenkin yhden niistä yh d isty k sem ­ m e kirpputoreille.

Aivan vasta-alkajat ovat m yö s tervetulleita! K o­ koon tum iset tapahtuisivat to d en n äk ö isesti Poh­ jo is-E sp o o n koululla. Lähem piä tietoja s a a Sir­ palta to im isto sta m a— pe 1 2 .0 0 — 16 .0 0 , puh.

4 10 725.

2. M uistattehan kaikki tulla jou ko lla n u o riso ­ ryhmän järjestäm ään koko perheen juhlaan 2 7.4.

O lisi m yö s m ukavaa m ikäli vo isitte toim ittaa m eille kirpputoritavaraa toim istoon ju h laa e d e l­ tävällä viikolla.

O tam m e vastaan k aiken laista m yytäväksi kelpaavaa (kirjoja, vaatteita, leluja, koruja, ään ilevyjä jn e.) K iitos jo etukäteen!

Eipä sitten m uuta. A nnetaan teidän om ien kirjoitusten n e ja piirrosten ne kertoa loput.

Päivi

Hei kaikki eläinkerholaiset!

T äällä on eläinkerho H äm een lin n asta, joka halu­ aa kirjeenvaihtoon eläln k erh on /kerh olaisten k a n ssa . H arrastam m e luonnon- ja eläin su o je lu a.

Lähem piä tietoja kerhostam m e ann am m e e n sim ­ m ä is e s s ä k irje e ssä . 100 % v a sta u s kahdelle en­ sim m ä ise lle . Kynä käteen!

O soite: Marjo K aukonen, S aaristen k atu 4 A 4, 1 3 1 0 0 H äm eenlinna 10 .

Hei te eläinkoeihmiset!

Haluan sa n o a om an sanani tuohon eläinkokeiden tek em iseen . Ensinnäkin EN H YV Ä K SY SITÄ.

Niin, varokin sin ä, joka luet tätä, älä vaan lähde pois ja ajatte le, että m itä p ask aa tuo nyt on. Itse olet p ask a, TÄM Ä ei ole.

Minkä ihm een takia te käytätte avuttom ia eläim iä kokeiden kohteina? Ne eivät ole tehneet teille m itään pahaa. Ju m a la nekin on m aan päälle luo­ nut. Kuulitko, Ju m a la ! Ei Hän halunnut, että te panette ne pieniin, likaisiin ah taisiin häkkeihin.

Ne pienet raukat yrittävät p e lo issa a n p ä ä stä pa­ koon keinolla m illä h yvän sä. T o isilta eläim iltä ne kuulevat, että nekin voivat jou tu a suoraan tu sk al­ lisiin k o k e isiin ... Ehkä ne ovat jo s k u s luottaneet ihm iseen . Etkö sä ä li, kun otat tu o llaisen pienen, avuttom an esim . hiiren p oik asen käte e si. Eikö m ie le s s ä si käy, ettei s e o le tehnyt m itään pahaa.

Mutta m itä sin ä olet juuri te k e m ä ssä ! Eikö s e ole pahaa.

Minä olen aivan tavallinen koululainen Kivim äen kou lu sta, vasta 13 -v u o tia s. S äälin noita pieniä jän ik siä, hiiriä y m s ., jotka saavat kärsiä. M inä en k e stä en ää tätä! Olen auttam attom an kyllästynyt teihin. TE SEN K IN IDIOOTIT! A jatelkaa a s ia a !

Anne

Marsun kohtalo Pieni m arsu rakkautta jan o aa h ellää ihm istä o d ottaa jo k a k o p ista sen n o staisi rin taan sa vasten sen pain aisi.

T overiin sa pieni m arsu k atsah taa kyynel s ilm ä s tä vierähtää: Voi kun p ä ä s is p o is silloin kaikki hyvin o is.

Toinen pieni m arsu ku olleena m akaa sitä ei en ää voi parantaa.

Pieni m arsu liikahtaa, tu sk a sen ruumiin läpi sivaltaa.

Pieni m arsu hiljaa rukoilee a h d istu s p ie n e ssä s y d ä m e s s ä pulppu ilee.

Nyt m arsu kuolem an kohtaa.

S e pieneläim en lu o k se n sa noutaa. tyttö

—66

Miksi?

M iksi kiu saavat ihm iset eläim iä, he ovat oikeita em äkelm ejä.

Mä heitä sääli en, he ovat esim e rk k e jä pahuuden.

Eläim et eivät hellyyttä koskaan liikaa s a a , sitä väh ää niiltä ei sa a varastaa.

E läim iä k o k e issa kiusataan ja luontoa koko ajan tuhotaan.

Luonto m eille ei tee pahaa, ihm inen h alu aa vain p u ista rahaa.

Näin on

Koiran itku Olen koira, hylätty koira, en voi valittaa.

M inulla ei ole en ää ään ijän teitä. Olen alistettu en toivo en ää ihm että, m inua ei voi m ikään parantaa.

P ä ä s is in p ä vain pian p o is. Ä änettöm än ä valitan, silm illän i kärsin, ruumiini on jo loppuun kiusattu.

E n ää ei ole toivoa.

Talviset terveiset täältä luonnon k esk eltä. A sun täällä Turun ku­ p e e ss a m ukavan m atkan p ä ä s s ä kaupungin vili­ n ästä ja s a a s t e is t a . Aivan kuin a stu isi toiseen m aailm aan kun saap u u tänne m aaseu d u lle.

A jattelin kirjoitella teille, k o sk a luin t ä s s ä taan ­ noin Helen ja S c o tt N earingin kirjan H yvä tapa e lä ä , ja siin ä he kirjoittivat niin oivasti s u h te e s ­ taan eläim iin , että haluan lähettää täm än otteen teillekin. ’’U skom m e, että kaikkea e läm ää on kunnioitet­ tava, ei-in h im illistä siin ä kuin in him illistäkin.

S ik si em m e h arrasta u rh e ilu m etsästystä em m ekä k a la stu sta em m ekä syö eläim iä. Edelleen em m e h alua eläm än ku nnioitu ksem m e vu oksi orju uttaa eläim iä ja orju uttaa k an ssalu o tu jam m e. L aajalle levin n eeseen ja epäoikeutettuun kotieläinten h yväksikäyttöön s is ä lty y m aidon ja munien r y ö s -Ä k täm inen se k ä eläin ten valjastam in en työhön ih­ m isen hyväksi. K otieläim et, o vatpa ne sitten lehm iä, vuoria, kan oja, koiria tai k iss o ja , ovat orjia. Ihminen h allitse e niiden e läm ää ja kuole­ m aa. Ihm iset o stavat, om istavat ja m yyvät niitä, käyttävät väärin ja KIDUTTAVAT ja syö vät niitä.

Eläim et pakotetaan palvelem aan heitä lukem atto­ min eri tavoin. J o s eläim et vastu stav at, kapinoi­ vat tai tulevat van h o iksi, ne lähetetään te u rasta­ m oon tai am m utaan p o is tie ltä ..."

Täm än kirjoituksen tarkoitus ei ole olla jä rje s ­ tönne vastain en , s illä m inä itsekin kuulun siihen ja olen eläinten y stä v ä , enkä suinkaan yhdy ä s ­ keiseen läh eskään k a ik issa k o h d issa , mutta m in usta kirjoitelm a antaa ajattelem isen aihetta.

K aikkea hyvää toim inn allenne toivotellen Minna P .S . M inä yritän om alta o saltan i toim ia eläinten parhaaksi niin paljon kuin suinkin.

Nyyh

R iitta Salm i

VAIHTOEHTOSYMPOSIUM

V iim evu o d en lopulla koe-eläinten su o je lu s ta kir­ joitettiin s u o m a la is is s a sa n o m a le h d issä en em ­ män kuin koskaan aik aisem m in . S y y n ä tällaise e n m ieltäylentävään lehdistön k iin n ostu kseen oli K oe-eläinten S u o jelu n Säätiön 3 . 1 2 . Fin landiatalolla järje stä m ä vaih toeh tom en etelm äsym posiu m , jon ka tarkoitu ksen a oli lähinnä koota s u o ­ m alaiset, in him illistä tutkim uslinjaa noudattavat tieteilijät. H eidän väh älu k u isu u ten sa vu oksi tä­ m ä n k e rta ise ssa sy m p o s iu m is sa puhuttiin m yös paljon y le istä koe-eläinten s u o je le m ise sta .

S y m p o siu m iss a esiin tyi niin ko tim aisia kuin u lkom aisiakin asian tu n tijo ita. Pu heen johtajan

10

tehtävää hoiti kunniakkaasti eläinlääkäri Mikael Ilves, vaikkei tehtävä niin m iellyttävä ollutkaan: o h jelm an m u u to ksista täytyi ilm oitella vähän vä­ liä ja aikataulu a ven ytellä pikkuhiljaa. "K van ttifarm ako lo g ia” -film in esittäm ise e n käytetty film i­ projektorikin reistaili, m ikä ei ollut film iprojekto­ rilta m itään uutta. Sym p osiu m im m e s iis sujui kuin m ikä tah an sa e site lm ä tila isu u s.

A v a u k se ssa M ikael Ilves toi esiin K oe-eläinten suojelun ja ym p äristö n su o jelu n välisen yh tey­ den. E stäm ällä ep äterveellisten aineiden ja asio i-

den kerään tym istä ym p äristööm m e m e s u o je ­ lem m e sam alla koe-eläim iä.

Ilves m yö s m uistu tti, että k o e -eläin su o jelu o n gelm ia ei ratkaista p elkästään tyrkyttäm ällä tutki­ joille vaih toeh tom en etelm iä, s illä niitä ei ole o le ­ m a s sa jo k a hätään. Niiden lisäk si on kyllä lukui­ s ia m uita keinoja, jo illa eläin kokeita voidaan vä­ hentää ja koe-eläinten a se m a a paran taa. Dra­ m aattista väh en em istä eläin kokeiden m ä ä rä ssä on kuitenkin turha o d o ttaa, s illä m uu tos voi tapahtua ain o astaan h itaalla epäkohtien karsim i­ se lla .

J 'i

l'**.

Martti Siimes E n g lan n ista vieraaksem m e oli saap u n u t itse IA A P EA :n presiden tti Jo n E van s. Hän ennu sti vaihtoehtom en etelm ien rajua lisään tym istä m uu­ tam an vuoden p äästä. Lord Dovvdingin S äätiö E n g la n n issa on jo lahjoittanut valtavat sum m at rahaa koe-eläim istä luopuneille tieteen tekijöille ja täm än m eidän sym p o siu m im m e k a lta isis sa tila is u u k sis sa on sad oittain tiedem iehiä m uka­ na.

Niilo Kärki En sim m äisen esitelm än piti p ro fe sso ri Niilo Kärki Oulun Y lio p isto sta. Hän on suorittanut lääkeainetutkim uksia e ristetyillä so lu viljelm illä ja so lu illa. Muun m u a s s a psyyke- ja reum alääkkeiden vaiku tu stapaa on näin kartoitettu. E sim . jakom ielitautilääkkeiden sito u tu m ise sta a iv o is s a ^on saatu tietoa tällä tavalla, kun aik aisem m in V a s ta a v a tutkim us suoritettiin rotilla — vaikeam ­ min ja lääkettä tu h laavasti. R eum alääkkeiden m etabolo itu m ista eli m uuttum ista ain een vaih ­ d u n n a ssa tutkitaan nykyään läh e s pelkästään soluviljelm illä.

P ro fesso ri Kärki oli sitä m ieltä, että koe-eläinten käyttöä voidaan su u resti vähen tää uusin koejär­ je ste ly in . T o isaalta hän painotti sitä m erkitystä, m ikä eläin kokeilla on ollut m onien tärkeiden lääkkeiden toim intatapojen se lv ittä m is e s s ä .

Lääketieteen tohtori Martti S iim e s Lastentau tien klinikalta oli tullut esittäm ään om an kannanot­ to n sa koe-eläinten k äytö stä tu tk im u k se ssa. H ä­ nenkin m ielestään eläin kokeiden vähentäm inen on oikea su u n tau s, m utta hän kertoi, kuinka la s ­ ten leukem ian h o id o ssa saavutettu e d is ty s on ollut juuri eläinkokeiden a n sio ta. Hän ei kuiten­ kaan arvioinut, kuinka suuri o s a e läin k o k eista on näin se lvästi parantanut ihm isten terveyttä, ja olisik o sa m a n la ista e d is ty s tä voitu saavu ttaa m uilla keinoin.

Erityisen toiveita herättävänä E van s piti sitä , että nuoriso on kaikkialla n o u s e m a s s a eläin rääk k äys­ tä v astaan . Jo k a ainoan eläin ten ystävän tukea tarvitaan rintam allam m e, sillä s o ta ei ole pieni eikä n op easti voitettu: taiste le m m e laajaa, kor­ keasti joh d ettu a, h allitusten hyväksym ää eläin ­ rääk käystä vastaan .

Ei silti pidä väh e k syä sitä, m itä yk si ihm inen voi sa a d a aikaan . Y ksilön m a h d o llisu u k sista kertoo seu raava erik o istap au s: sitkein neuvotteluin Evans sai Intian pääm in isterin Morarji D esain tai­ pum aan apinoiden vientikiellon kan nalle.

E p äm iellyttäväm m issä a s io is s a Evans liikkui ker­ to e ssa a n h avaitsem istaan koe-eläin hoidon e p ä ­ ko h d ista. Hän oli mm. kerran lau antai-iltana li­ vahtanut sa la a tark astu k selle erääse e n lon to olai­ seen laboratorioon a u to ssa a n lakim ies s iltä va­ ralta, että hänet ylläte ttäisiin . Lab o rato rio sta löy­ tyi eläim iä, jotka olivat s a a m ie n s a lääkeann osten takia o k sen n elleet ym p äriin sä. H oitajat olivat tu­ lo s s a seuraavan kerran v a sta m aanan taiaam un a!

P ro fe sso ri Hakon W esterm arck, eläin lääkäri, far­ m akologi ja e lä in su o je lija , esitti muun m u a ssa se u ra a v a n la isia vaatim u ksia: e läin lääkäreid en on su oritettava lab oratoriotarkastu kset sään n ö lli­ sem m in , tu sk allisten eläin kokeiden valvontaa on lisättävä, koe-eläin ten e lin o lo su h te isiin , k a sv a ­ tukseen ja hoitajien kou lutu kseen on kiinnitettä­ vä enem m än huom iota ja alem m alla k e h ity sta­ so lla olevia eläim iä, kuten e sim . piikkinahkaisia

ja kotiloja on käytettävä enem m än korkeam pien eläinten s ija s ta . Sam oin ulkom ailta tuotu ja, luo­ tettavasti tutkittuja lääkkeitä ei en ää S u o m e s s a pitäisi te sta ta eläim illä.

m

pm Hr

Í

i i ...iÆ

I

í

'V .

A vuV

l i i Hakon Westermarck W esterm arck kertoi m onia esim erk kejä a in e ista , jotka vaikuttavat eri tavalla eri eläin lajeih in , ja jo ista siten voidaan sa a d a harhaan jo htavaa tie­ toa, m ikäli koe-eläim et on huonosti valittu. M ie­ len kiin toisen a yk sityisk o h tan a W esterm arck m ai­ nitsi vielä akupunktion m ah d o llisesti soveltu van koe-eläin ten kipujen lievittäm iseksi sillo in , kun kem ialliset kivunlievittäjät eivät tule k ysym y k ­ se en .

Marja Sorsa Fil. tri. M arja S o rs a esitteli T yö terveyslaito k sen tu tkim uspro jektia, jonka tarkoitu ksen a on se lvit­ tää työym p äristön s y ö p ä ä syn n yttäviä ja m utaa­ tioita aih eu ttavia riskik em ikaaleja. Tutkim us ta­ pahtuu lähinnä bakteereilla, jo is s a nähdään ko­

12

keiltavan kem ikaalin aiheu ttam at m uu tokset jo 3 — 5 p ä iv ä ssä . Eläim illä p ro se s s i veisi huom at­ tavasti pitem m än ajan .

U S A :s s a on rekisteröity yli 4 m ilj. kem ikaalia, jo is ta n. 4000:ää epäillään ih m iselle vaarallisik si, n. s a ta on ¡o h älyttäviä. O sa k em ik aaleista on h aitallisia se lla ise n a a n , o s a muuttuu vaarallisik si vasta kun ihm isen ain een vaihdunta on m uokkail­ lut niitä uuteen uskoon .

S y ö p ä ä aiheuttavien kem ikaalien vah in g o llisu u s perustuu siih en , että niillä on kyky vaurioittaa DNA- m olekyyliä, jo k a on kaiken eläm än peru sta.

S y ö p ä tu tk im u k se ssa on tapahtunut su o rastaan vallanku m ous bakteerien a n s io sta , s illä niillä voidaan halvalla ja n o p easti nähdä onko jollakin ain eella kyky m uuttaa D N A :ta. L o p u llista to d is­ tetta jonkin aineen k a rsin o g e e n isy y d e stä niillä ei silti saad a.

D osentti Ja n R ydström T ukh olm asta k e r t o i ^ A rrh en iu slab o rato rio ssa su o ritettavasta v a ih t o - W eh totu tkim u ksesta. Hän m ainitsi viljellyillä s o ­ luilla suoritetut h erm osyöp ätu tkim u kset, mitokondriotutkim ukset (solun en ergiatalo u s) ja s e ­ litti tarkem m in o m aa alu ettaan , sy d ä n so lu je n vil­ je le m istä ja m itokondrioiden roolia s y d ä m e s sä .

N ä is sä ta p a u k s iss a on to d e lla k yse vaihtoehtom en etelm istä, eik ä ain o astaan siitä, että solu viljelyä käytettäisiin vain eläinkokeiden ap u k ei­ nona. Jälk im m äin en on h u om attavasti tavalli­ se m p aa.

N orm aalisti v ilje ly s s ä eivät m en esty kovin kauan muut kuin sy ö p ä so lu t. A rrh en iu slab o rato rio ssa on kuitenkin u u silla m enetelm illä pystytty pitä­ m ään vastasyn ty n e e n hiiren s y d ä n so lu ja e lo s s a parisen kuukautta. M enetelm illä on käytännön so ve llu tu k sia koko syd äm en tu tk im u salu eella.

Toinen englan tilainen vieraam m e oli p syk o lo g i Richard R yder, jo k a on kirjoittanut kirjan "V ictim s o f s c ie n c e " ( = tieteen uhrit). Hän ker­ toi, että e läin k o k eista kirjoitellaan ja puhutaan nykyään paljon E n g la n n issa . 80 % e n g lan tilai­ s is t a v a s tu sta a k a u p a llis is s a , 60 % lääketieteel­ lis is s ä ta rk o itu k sissa teh tyjä eläin kokeita. Tiedem iestenkin a s e n te is s a on tapahtunut m u u to k sia .Ä ^ mm. Ryderin kirjan a n s io sta . L isäk si kaikki po­ liittiset puolueet ovat antan eet lu pau ksia eläinten asem an p aran tam isesta.

Ryderin m ielestä kan san on vaadittava enem m än tietoa eläin k o k e ista, kysyttävä mihin tarkoituk­ siin niitä tehdään ja niin ed e lle e n . V eron m aksa­ ja lla on oik eu s tietää, mihin hänen kalliit vero­ m arkkansa hupenevat. K o e -e läin su o je lu yh d istysten tehtävänä on en sin kertoa ihm isille, m itä lab o rato rio issa tapahtuu , m inkä jälkeen kan sa voi p ain o staa p äätö ksen tekijö itä.

R yder esitti että koe-eläim illä tapahtuva tutkim us o lisi rajoitettava se lla ise e n lääk etieteelliseen tut­ kim ukseen, jo s ta voidaan o lettaa olevan hyötyä ihm isen terveyd elle. K oe-eläin o lisi lopetettava, m ikäli koe käy liian tu sk a llise k si, vaikkei koe ta­ voitetta olisikaan saavu tettu . Kipu aih eu ttaa laa­ jo ja fy s io lo g is ia m u u toksia, joten sen ei pitäisi olla h yväksyttävää koetuloksen kaan kannalta.

V iim eisen ä esiin tyi yksi R uotsin koe-eläin su ojelun joh toh ah m oja, N ordiska S a m fu n d e fin s ä ä ti­ ön puh een joh taja R ichard Jo b s o n . Hän luki aluk-

si m eidän su o m alaiste n iloksi katkelm ia löytäm ästään Sakari T op eliu ksen artikkelista vu odelta 18 9 4 . Pari lau setta mm. kuului näin: "Ihm inen katsoo o le v a n sa korkein olento — ja korkeim m an vuoksi täytyy alem pien vu otaa ve rta.” ja "V äärin ih m iselle ei voi o lla oikein eläim e lle ".

R uotsin uuden lain m ukaan vain koe-eläim iksi k asvatettu ja eläim iä s a a k äyttää k o k e issa . Täm ä on johtanut koe-eläin pu laan , m ikä vain o so ittaa, ettei koe-eläinten hankinta ole aiem m in ollut kohdallaan R u o ts is s a .

Jo k a is e lle R uotsin y lio p isto a lu ee lle on peru stet­ tu eettinen lautakunta, jo k a h arkintan sa m ukaan

m yöntää luvat eläin kokeiden tekoon . L u paa ei m yönnetä, mikäli koe voidaan su orittaa eläim iä käyttäm ättä. N ordiska S am fu n d etilla on lau ta­ k u n n issa m ukana kolm e jä se n tä .

Kaiken kaikkiaan s y m p o siu m ista jäi lohdullinen u sko tu levaisu u teen . E d isty stä on tapahtunut se k ä R u o ts is s a että E n g la n n issa ja tapahtuu kyl­ lä m eilläkin, vaikkei välttäm ättä niin näk yvästi.

S e , jo k a tarpeeksi kauan ja k s a a ta iste lla oikeiksi k atso m ie n sa asio id en p u o lesta, s a a ain a jotakin aikaan. V oittoa on jo sek in , ettei tilanne p ääse pah em m aksi, m utta siih en ei kannata tyytyä.

Kaikki on m ah d ollista, kun vain oikein yrittää.

Tauolta. Etualalla englantilaiset ja riviä taaempana ruotsalaiset vieraamme.

RICHARD JOBSON lähikuvassa (h aastattelu : P. Viinikainen) ?

Richard Jo b s o n , m in kälaiseksi ku vailisitte tä­ män hetkisen tilanteen koe-eläin suojelurin tam alia R u o ts is s a ?

V Tilanne näyttää tällä h etkellä varsin lupaavalta. H uom attavia paran nuksia on saatu aikaan ja m ielipiteet t ä s s ä k y s y m y k se s s ä näyttävät koko ajan kehittyvän eläin kokeita v a s tu sta ­ vaan su u n taan . K oe-eläinten käytön pitäisi s iis ed elleen vähentyä. ? V oisitteko kertoa jo aik a a n sa a d u ista paran­ n u k sista.

Richard Jobson

V K evät-kesällä 19 7 9 teki h allitu s seu raav an lai­ sen p äätö k sen : N euvoa-antavaksI k e sk u sk o ­ m iteaksi peru stetaan 13 -jä s e n in e n kom itea, jo s s a on m yös m ukana N ordiska Sam fun detin säätiön a s ia a ajavia tied em iehiä. Täm än k e s ­ kuskom itean tehtäviin kuuluu m yö s m yön tää stip e n d e jä vaih toeh tom en etelm iä käyttäville tutkijoille. V iim eksi m ainittuun tarkoitukseen on 19 7 9 /8 0 b u d je tissa varattu 1 milj. kruunua.

K esk u sko m itean lisäk si peru stetaan kuusi u s ­ kon n ollista e lä in su o je lu e e ttistä kom iteaa.

m yöntäm än stipendin turvin. Tutkim us koskee s y d ä n so lu ja , niiden eristettyin ä viljelem istä ja tutkim ista. T y ö ssä ä n he joutuvat suorittam aan jonkin verran eläin kokeita. ?

Kuinka tulitte alo ittan eek si tutkim uksen ilman eläin kokeita? Onko s e vakaum us vai oletteko vain kiinnostunut so lu tu tk im u k sesta?

?

Entä yleinen m ielipide k o e -e lä in su o je lu a sia ssa ?

V Esim erkiksi valtiopäivät on antanut lau su n ­ non, jo s s a tod etaan , että on to d ella otettava huom ioon se seik k a, että eläim et ovat tunte­ via, kärsiviä o len to ja. S a m a s s a y h te y d e s s ä ko­ rostettiin m yö s, että vaih toeh tom en etelm ät on a se tettav a m ahdollisim m an k e sk e ise e n a s e ­ maan lä ä k e tie te e llis e s s ä tu tk im u k se ssa. P äät­ täjienkin m ielipiteet ovat s iis alkan eet m uut­ tua. ? Kaikki ei silti vielä varm astikaan ole tä y d e llis ­ tä. Onko em . p ä ä tö k s is s ä edelleen jotain puut­ te e llisu u k sia ?

V K yllä. E sim erkkin ä voidaan m ainita s e se ik k a, ettei N ordiska S a m fu n d etista p ä ä s sy t yhtään e d u sta ja a eettisiin kom iteoihin . Näin "v a rs i­ n a ise t” eläinten su o je lija t jäivät kokonaan nii­ den u lkopuolelle.

Erittäin onnistunut p ä ätö s siitä, että koe-eläiminä s a a käyttää ain o astaan tark oitu sta varten k asvatettu ja e läim iä, pilattiin liittäm ällä siihen p o ik k eu slau su n to . Täm än m ukaan em . käy­ tän n ö stä voidaan poiketa, jo s s itä e rity ise sti vaad itaan.

P ystyy k ö N ordiska Sam fun detin sä ä tiö todella jakam aan stip e n d e jä vaih toeh tom en etelm iä käyttäville tutkijoille vai joutuuko sä ä tiö tyyty­ m ään vain e sim . inform aation levittäm iseen tutkijoiden k e sk u u d e ssa ?

V K yllä me to d ella jaam m e stip e n d e jä ja olem m e m ielestän i p ystyn eet siih en aivan kiitettävällä tavalla. Esim erkkin ä apuraham m e s a a n e is ta on täällä teidänkin k o n fe re n ss is s a luennoiva Ja n R ydström .

Dosentti Jan Rydström lähikuvassa Ja n R ydström ja hänen työ ryh m än sä suorittavat tie te e llistä tutkim usta Tukholm an A rrhenluslab o rato rio ssa R uotsin koe-eläin ten su ojelu n säätiö n , N ordiska S am fu n d ets S tifte ls e n , heille

? O lisiko te istä tärkeää, että tutkijat ja koee läin ten su o jelijat työ sk e n te lisivät y h d e s s ä ?

V M ielestäni on parem pi, että y h te istyö tap ah ­ tuu vain tutkijoiden k esken . E läin su ojelijath an eivät y le e n sä ole sam an alan Ihm isiä kuin tut­ kijat. ? Miten koe-eläinten su o jelijo id en pitäisi toim ia vo id akseen parantaa koe-eläin ten e lin o lo su h ­ teita?

V K y sy m y s on jälleen kerran -rah asta. Mikäli o li­ si riittävästi varoja o lisi m yö s m ah d o llisu u s parantaa koe-eläinten o lo ja. J o s m asen num | m e em m ekä s a a hankituksi rahaa, on koeeläim illä vaikeaa. ? Mitä m ieltä olette o p e tu k s e s s a teh tävistä eläin k o k e ista? Onko välttäm ätön tä suorittaa niitä vai p itäisikö erilaisten film ien , p ie n o is­ m allien jne. riittää?

V O sa ennen te h d yistä k o k e ista on nyttem m in poistettu kokonaan ja korvattu m uilla m enetel­ min. J o s ajatellaan y le e n s ä eläin kokeita, niin tiedem iehen ä m inä olen realisti. M ielestäni tä­

nä päivänä tarvitaan jonkin verran eläin kokeita m utta koko ajan olisi taiste ltava, jotta niitä voitaisiin p o istaa. T o d en n äk ö isesti 90 % voi­ taisiin lopettaa. ? Kuinka k äsitätte eläm än k u n n ioittam isen ? On­ ko vain ihm isellä oik eu s tä y sip a in o ise e n e lä ­ m ään?

V Tietenkään ei! K aikilla, ihm isillä ja eläim illä on o ik e u s e lä ä ja nauttia eläm än su o m ista e d u ista. Mutta tähän k ysym y k se e n liittyy m o­ nia on gelm ia. E n sik si miten sy v ä lle raja eläin ­ ten oikeuksiin nähden ved etään . T o ise k si unohdetaan u sein , että on aivan oikein, jo s esim erk iksi valitaan kum m an on kuoltava lap­ sen vai lehm än, ja valitaan s e lehm ä. Täm ä jä ­ tetään usein h u om ioon ottam atta, vaikka sen pitäisi o lla itse stä ä n se lv ä ä .

Aika työ sk e n te le e koko ajan sen p u o lesta, että eläinten oikeudet ja niiden paras tulee huom i­ oon o tettu a; E n sisija ise stih a n o lisi tietenkin p äästävä siih en , että eläim iin kohdistu va sy r­ jin tä loppu isi. ? Lopu ksi vielä eräs k y sy m y s, jo k a u se a sti e s i­ tetään niin e läin su o je lijo ille kuin tutkijoillekin.

U skotteko, että eläim illä on sie lu ?

V Ja a - a , siih en en o s a a v a stata m itään.

H aastattelu suoritettiin 4 .1 2 .19 7 9 .

Päivi Viinikainen

Sirp a Ikävalko

MATKARAPORTTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOLLA PIDETYSTÄ PANEELI­ KESKUSTELUSTA 22.01.1980

?

? L opu ksi teille vielä tuo tuttu k y sy m y s: U skot­ teko te, että eläim e llä on s ie lu ?

V K yllä, e h d o tto m asti. U skon, että jo s kaikki ihm iset ajattelisivat näin ei eläin kokeita teh täi­ si ollenkaan. Mutta nyt kun eläim iä pidetään vain robotin k altaisin a o lio in a, on niitä helppo kiduttaa.

d e s s a ? Su h tau d u taan ko koe-eläinten s u o je li­ joihin vak avasti?

V Eläinkokeethan ovat eläin rääkk äyksen pahin m uoto. J a täm ä on tied ostettu nyt site n , että vaikka tutkija h alu aisikin , on hänen erittäin vaikea su orittaa tu sk a llista eläin koetta yleisen paheksunnan ja tu o m itsem isen takia.

V Alkuun täytyy minun tod eta, että toim inta­ kenttäm m e on hyvin laaja. S e o s a , joka tapah­ tuu ilm an eläin kokeita, on sidottu muuhun tut­ kim ukseen.

V aihtoehtom enetetm ätutkim us on m inulle va­ kau m u s, m utta k y sy m y s on m yös rah asta. Tä­ nä päivänä on niin, että tutkijat ovat p ak o sta­ kin rajoittuneita siihen m ikä ko sk ee heidän tu tk im u sken ttään sä, juuri varojen puuttum i­ sen takia. J a vaikka m onet tutkijat h alu aisivat­ kin tutkia vaih toeh tom en etelm iä, he eivät voi sitä tehdä ta lo u d e llisista s y is tä . J a sillo in on näiden vaihtoehtom en etelm iä tukevien sä ä ti­ öiden apu erityisen tärkeää, esim erk iksi kuten s e on m eille. ? Mitä m ieltä olette eläin k o k e ista? Onko ihm i­ s e llä oik eu s käyttää eläim iä k o k e issa om ia tarkoitu speriään varten.

V Ellei tu lo sta m itenkään m uuten saavu teta, kyllä. ? Mikä on yleinen m ielipide tutkijoiden k esku u ­

l^ ^ k e s k i- S u o m e n K oe-eläinten Su o je lu järjesti yh­ d e s s ä K esk i-Su om en E läin su o je lu y h d istyk se n k a n ssa p an eelik esk u stelu n , jo k a käsitteli koee lä in k ysym ystä. T ila isu u s pidettiin Jy v ä sk y lä n yliop iston tilo is s a . Panelin o san o ttajin a olivat H elsin gistä p ro fe sso ri H. W esterm arck, p ro fe s­ sori L. S ax ö n , K oe-eläinten Su o jelu ry:n toim in­ nan johtaja S . Ikävalko, U udenm aan läänineläin­ lääkäri M iettinen, Jy v ä sk y lä n ylio p isto n e d u sta ­ jan a MMT H attula B iologian laito k selta ja panelin puh een joh tajan a toim i K esk i-Su o m en E läin su o ­ je lu yh d istyk sen puh een joh taja V alter M äkelä.

K esk u stelu n aloitti p ro fe sso ri H. W esterm arck kertom alla koe-eläinten k äytö stä ja m ahdolli­ su u k sis ta niiden käytön väh en täm isek si. Hän näytti m yö s d ioja k o e-eläim istä. Kaikki paneelin osan o ttajat olivat y k sim ie lisiä siitä, että päällek­ k äisiä kokeita ei s a is i tehdä ja op etu stark oitu k­ siin käytettävien eläinten m äärää pitäisi vähen tää esim . film ien avu lla. Lään ineläinlääkäri Miettinen puhui laitoksiin p e ru stettavista e e ttis is tä toim i­ kunnista.

Hänen to ivo m u k se n sa oli, että jokainen laitos p eru staisi va p a a e h to ise sti tällai­

sen toim ikunnan ja ottaisi m yös koe-eläin su ojelioiden m ielipiteen huom ioon. — K oe-eläinten Su o jelu on la k iu u d istu se sity k se ssä ä n tehnyt e h ­ dotu ksen m yös eettisten toim ikuntien p eru sta­ m ise sta . K e sk u s te lu s s a m ukana olleet p ro fe s so ­ rit olivat s itä m ieltä, että jo s tällainen toivom us toteutu isi lakiteitse, niin s illä o lisi heidän m ie­ lestään suuri vaara juuttua byrokratian rattaisiin, eikä siitä olisi kenellekään v astaav aa h yötyä. S e l­ laiset laitokset, jo is s a a sia t ovat hyvin koe-eläin ­ ten o sa lta , luultavasti p e ru staisivat vap aaeh to i­ se sti toim ikuntia ja jä rje stelm ä toim isi sie llä m oitteettom asti, m utta laitokset, jotka s itä to­ della tarvitsisivat eivät varm asti tä llä isiä toim i­ kuntia p e ru staisi, jo s ne o lisivat p elkästään va­ paaeh toisen harkinnan v a ra ssa . L isä k si läänin­ eläinlääkäri M iettinen kertoi, että Maa- ja m e tsä ­ talo u sm in isteriö ltä on lähetetty koe-eläim iä käyt­ täville laito k sille s u o situ sk irje , jo k a kehottaa näi­ tä peru stam aan laitoksilleen eläin kokeita k äsitte­ levän eettisen toim ikunnan.

K esk u stelu n k u lu e ssa puututtiin m yös turhiin eläin kokeisiin ja t ä s s ä y h te y d e s s ä keskusteltiin

kosm etiikan te s ta u k s e sta e läim illä, teollisu uden k äyttäm istä k o e-eläim istä ja puolustusvoim ien te k e m istä e läin k o k eista.

K oe-eläinten o lo su h te ista syh tyi vilkas k e sk u ste ­ lu. K ukaan paneelin o sa n o tta jista ei voi ym m är­ tää s e lla is ia laito k sia, jotka hoitavat koe-eläim iään h u o n o sti, jo p a pitävät eiäim iään n ä lä ssä .

T ie te e llise ltä kannalta katsottu n a ei huon osti ruokitulla ja h oid etu lla k o e-eläim ellä ole koetu­ losten kannalta m erkitystä, s illä ei tä llä isillä e lä i­ m illä saad u t tu tk im u stu lokset o le luotettavia, jo ­ ten eläim iä joudu taan käyttäm ään sam aan ko­ k eeseen yh ä uudelleen ja u u d elleen . Jo te n niillä ei lääketieteen kannalta ole m in kään laista m erkitystä. E e ttise ltä pu olelta katsottu n a eläin ­ ten kärsim yk siä lisätään niiden hoidon ja ruokin­ nan laim in lyöm isellä.

K okeisiin ja koe-eläintiloihin kohdistunut valvon­

ta sai arv o ste lu a o sa k se e n ja seh än on tie d o s ­ sam m e, että ei lään in eläin lääkäreillä ole m ahdol­ lisu u k sia hoitaa kunnolla te h tävään sä tältäo sin , varsinkaan s e lla is is s a lä ä n e iss ä , jo is s a koee läin laito k sia on u se ita kym m eniä. — Valvonta o lisi saatu teh o stetu m m ak si.

P ro fesso ri Lauri S ax än kertoi san oin ja kuvin Hel­ sin gin yliop iston patologian laito k sella te h täväs­ tä n s. va ih to e h to ise sta tu tk im u k sesta e läin k o ­ keiden tilalle. Hänen m ukaansa vaihtoehtom en etelm iä tutkitaan tänään kiihkeäm m in, kuin k o s­ kaan ennen. Ovathan ne tehtyjen tutkim usten ja vertailujen m ukaan halvem pia ja n opeam pia eläin kokeisiin nähden, a sia n e e ttis e stä p u o lesta puhum attakaan. M yös e rila is ista re k istereistä ja ko rtisto ista s a a paljon tieto a, jo s vain niitä o s a ­ taan ja viitsitään käyttää.

Kaikki paneelin o san o ttajat olivat ty yty väisiä käy-

Prof. H. Westermarck ^ ^ t y y n kesku stelu u n ja huom attiin, että olem m e ^ ^ m o n e s s a a s ia s s a s a m a a m ieltä, yrittäe ssäm m e sa a d a koe-eläinten a s e m a m a a ssa m m e parem ­ m aksi. E ettise ltä kannalta katsottun a m ielipiteet koe-eläim iin nähden jonkinverran eroavat, riip­ puen kuitenkin h en kilöstä. Jo s k u s m ielipideerot ovat huom attavan suu ret, kun ta a s toisten tutkijoiden k a n ssa ne eivät kovinkaan paljon eroa. — KIITOS J Ä R JE S T Ä JIL L E A N TO ISA STA PA N EELIST A .

Raili V esan en

VEGETARISTEJA Vasemmalta oikealle prof. L. Saxen, pj. V. Mäkelä, toimin, joht. S. Ikävalko, mml. Hattula ja lääninel.lääk.

V. Miettinen.

r* 4 lLIS\N

OSOITTEEN MUUTOS

ADRESSFORANDRING

Onko o so itte e si m uuttunut?

K iinnitä viim eksi sa a m a si lehden o so itelip u k e tälle lom akkeelle ja ilm oita uusi läh io so itte esi ja p ostin u m erosi.

P alau tetaan o s.

Har du bytt a d re s s ?

Var god , fa st ad resslap p e n fr£n den se n a s te tidningen p i d enn a blankett och m eddela din nya h em ad re ss och ditt postnum m er. S a n d e s till

K oe-eläinten su o je lu ry M annerheim intie 67 00250 H elsinki 25

Forsoksdjurens varn r.f.

Mannerheimvagen 67 00250 Helsingfors 25

Ennen oltiin sitä m ieltä, että ihm inen ei tule toi­ m een ilman lihaa, s illä sen katsottiin sisältävän arvokkaita ain eita ihm isen terveyden kannalta.

K oulu kirjoissakin opetettiin, että ihm inen tar­ v itsee lihaa e lääk se e n terveenä. N ykyään on yhä e n e n e v issä m äärin ruvettu tun nustam aan k a s ­ visten o s u u s terveyden y llä p itä m is e s sä . Jo p a lääkärit su o sitte le v at k asvisten lisä ä m istä ja vastaav asti lihan ja eläin rasvojen väh en täm istä ru o an laito ssa. N ykyään on huom attu, että ih^ ^ n in e n s e lv iä ä m ainiosti kasvisravin n o lla, kunhan ^ ^ a i n pitää huolta siitä, että syö tarpeeksi m oni­ p u o lise sti. V eg etaristiksi ei pidä ryhtyä tältä istu m alta, vaan a s ia s ta on tiedettävä jonkin ver­ ran ja h en k isesti tulisi kunnolla valm en tautua ruokavalion m uu tokseen ; m uutoksen on tap ah ­ duttava vähitellen , ei yhtäkkiä. Jo k a ise n o m a s s a h ark in n assa on, jättääkö p o is kaikki eläin rasvat vai ryhtyykö lak to vegetaristik si, jolloin m aito­ tuotteet ovat sallittu ja. On m yö s k a s v is sy ö jiä , jotka syö vät sillo in tällöin kalaa ja m unia.

Mutta antakaam m e m uutam an k a sv issy ö jä n itse kertoa kokem u ksistaan ja tu n tem u ksistaan siir­ ryttyään eläm ään ilm an lihaa.

K ysyin heiltä näitä a sio ita : 1 . Mikä sai sinut ryhtym ään ve g e ta ristik si?

2 . M in kälaisia fy y s is iä ja p sy y k k isiä vaiku tu ksia olet huom annut k a s v ira v in n o n aiheu ttavan?

3. Onko k asvisravin n o sta ollut sin u lle h aittoja?

4. Miten y stä v ä s i, tuttavasi ovat suhtautu neet siih en , ettet sy ö lihaa?

N ana von W endtin nimen varm asti hyvin moni yh d isty k sem m e jä se n tun tee. Hän on ollut ak-

16

tiivisesti m ukana jo m aalisk u u sta — 6 1 , jolloin G erd a Alfthan ja Teo Sn ellm an ottivat aloitteen K oe-eläinten Su o je lu y h d isty k sen p e ru sta m ise s­ ta. G erd a Alfthan oli Nanan vo im istelu n op ettaja ja hän sai Nanan lähtem ään m ukaan kuuntele­ m aan ru o tsalaista Jo h a n B örtziä N ordiska Sam fu n d et mot P là g sa m m a D jurförsök -y h d is­ ty k se stä . Täm än kertom at to s ia s ia t e läin ko keista herättivät Nanan ja saivat hänet ryhtym ään toim een. Hän on ollut to im isto n h o itajan a viisi vuotta ja kuulunut K oe-eläinten S u o jelu n Säätiön johtokuntaan vu o d e sta — 7 1 . N ana on Vihreä Risti -yh d istyk sen p u h een joh taja ja hoitaa yh­ d istyk sen a sio ita kotoaan käsin . Vihreä R isti perustettiin vuonna —68 ja jo h to ajatu k se n a oli, että vihreä risti m erkitsisi eläim ille jonakin päi­ vänä sam aa kuin ihm isille punainen risti nyt.

N ana on 6 5-vu otias ja p ä ä s e e pian eläkkeelle.

Hän on ollut vegetaristi vu o d e sta —65 lähtien eli noin viisito ista vuotta.

1 . — Luin e n glan tilaisen lehden arvostelun Ruth H arrisonin k irjasta ’’Anim al M achin e” ja sain jon kin laisen h erätyksen a s ia s ta . Kuulin e n sim m äisen kerran te h o k a sv a tu k se sta . Sen jälkeen en en ää halunnut s y ö d ä lihaa. Ihm iset eivät ym m ärrä, että on su o ra sta a n epäterveellistä s y ö d ä se lla ise n eläim en lihaa, jo k a ei koko e lä­ m än sä aik an a näe au rin gon valoa eikä s a a jalo i­ tella ja kärsii su u n n atto m asti. T ällainen ei voi o lla vaikuttam atta lihan laatuun. J o s s iis ei välitä eläinten k ärsim yk sistä, kan nattaisi ainakin välit­ tää o m a sta terveyd estään .

— Silm än i ovat avau tun eet, katson to ise lla tavalla ym p äristöön , olentoihin nyt. Eläim et ovat ystäviäni — kuka ystäviään h alu aisi sy ö d ä ?

2. — T erveys on tullut p arem m aksi. Täm ä ei ole m itään kuvittelua, sillä en odottanut m itään täl­ laista; hyvä terveys tuli ikäänkuin ’’sivu tu ottee­ na” , sillä aloitin pelkästään e e ttis is tä s y is tä k a s­ visru okavalion. F lu n ss a a ei ole kovin u sein , s e el tartu niin hyvin kuin ennen.

— Olen vapautunut p ak o sta s y ö d ä to isia e lä­ viä olen toja — s e on ihana vapau dentun ne. Olen iloisem pi kuin ennen , s o is in , että toisetkin s a i­ sivat tällaise n tunteen. S u o sitte le n läm pim ästi kasvisten sy ö m istä .

— T ä s s ä y h te y d e s s ä h alu aisin ottaa e sille m ielen kiintoisen tutkim uksen tu lo k set, joita G eorg B orgström on laskenu t. Kävi nimittäin ilmi, että ainakin 1 4 m iljardia ih m istä voisi saad a ravin tonsa, jollei s e m itä m aa tuottaa, m enisi eläinten rehuksi.

Me h yödynnäm m e vain

17

1 / 10 — 1/20 siitä pro teiin ista, jon ka vo isim m e sa a d a su oraan n iistä k a sv e ista , jotka nyt s y ö m ­ me tavallaan eläim en lihan kautta. K ym m enen ihm istä vo isi e lä ä p alstalla, jo lla yhtä lehm ää k asvatetaan . T äm ä on jotenkin vähän kuin höl­ m öläisten touhuilua: autom aattiin pannaan kym ­ m enen markan raha ja tilalle saad aan markan raha.

3. — Ei o le. J o s k u s sitä kyllä tun tee itse n sä jo­ tenkin e rila ise k si, u lk o p u o lisek si esim erk iksi rav in to lassa. Näin ei s a is i olla. Muut eivät sa isi pitää o m itu isen a ih m istä, jo k a ei halua s y ö d ä li­ haa. R avintoloiden s o is i parem m in huom ioivan k a sv issy ö jä n v a lm ista e ssa a n ruokiaan.

4. — Y stävän i ja tuttavani ovat suhtautu neet erittäin sy m p a a ttise sti ja au ttav asti, ym m ärtävät kaikin tavoin.

Kuinka sin ä voit, N ana?

— K iito s, voin hyvin. Tietenkään en en ää ole 17 -v u o tia s, m utta ikään k atsoen voin erittäin hyvin. V anha san o n ta so p ii: "D er M ensch ist w as er is s t’ .

M arja V esan en on 25-vu otias h am m asho itaja.

Hän on ollut yh d isty k sem m e jä se n nelisen vuot­ ta, kuulunut Tietoryhm ään ja toim inut kirppu­ to r e is sa jä rje stä jä n ä ja m yyjänä. M arjan kotona touhuavat Potte- ja K isu -k issa t ja labradorin nou­ taja B en n o. Marja on ollut ve g etaristi viisi vuotta.

1 . — K iinnostu in ihm isen v a stu u sta o m a sta te rveyd estään . M inua kiinnosti su u resti s e , että kasvisruo an kerrottiin vaikuttavan terveyttä e d is­ tävästi. Sam oin eettise t s y y t tulivat hyvin pian m ukaan, eli tun sin vastu uni m yös e läim istä, pikku veljistän i. M inulle eläm än kunnioittam inen on tärkeää sen k a ik issa m u o d o issa ja m ielestän i s ii­ hen ku nnioittam iseen kuuluu s e , että ei halua tuhota eläm ää.

— S itä paitsi ihm inen ei o le lihaa sy ö v ä eläin .

M ielestäni jo se , että kasvisru o kavalio kohentaa ihm isen terveyttä, to d istaa, että s e on ain oa o i­ kea ruokavalio ihm iselle.

— M inua raivostuttavat ih m iset, jo tka joka päivä tie to ise sti tuhoavat terveyttään. V äärän lai­ nen ravinto, n au tintoaineet, liikunnan puute, lii­ allinen lääkkeiden käyttö ovat om iaan nujerta­ m aan vahvim m ankin m iehen. M iljoonat eläim et kuolevat vuosittain tu s k a llis is s a k o k e issa , jo is s a tutkitaan tupakan, alkoholin ja lääkkeiden vaiku­ tu k sia. K uinka ihm iset eivät s u o stu m yöntäm ään

om aa vastu u taan n ä is sä a s io is s a ?

2. — Ja k s a n enem m än, flu n ssa t ovat su h te e lli­ sen vieraita.

— M inulla on tunne, että m ielenikin on ikään­ kuin puhdistunut, tajuntani on kirkkaam pi, aivan kuin k asvisravin to olisi lau k aissu t su kellu ksen pintaa syve m m älle . K asvisravinnon m yötä e lä­ män syvim m ät arvot tulivat m inulle e sille . K a s ­ v is sy ö jä k si ryhtym inen voi o lla jo p a henkisen kasvun alku, s e e n sia sk e l parem paan e läm iseen , syvällise m p ään asio id e n näk em iseen .

— S itä paitsi en ole tavannut ain oatakaan s e lla is ta k a s v is sy ö jä ä , jo k a p u oltaisi esim erk iksi eläin kokeita.

3 . — T aatu sti ei o le ollut haittoja, päin vastoin .

Jo s k u s rav in to lo issa kyllä on vaikeu k sia sa a d a m ieleistään ruokaa. P oikkeu k sen a tietysti k a s ­ visravintolat, jo ita pyrinkin ain a käyttäm ään . To­ sin niitä on H e lsin g iss ä vain k ak si.

4. — Y le isin tä on h u vittu n eisu u s, ivaakin o l e n A jo s k u s saan u t o sa k se n i. Y leisim m ät k y s y m y k s e t ™ ja kom m entit ovat: ’’ Mitä sin ä sitten oikein s y ö t ? ” "M iten porkkanalla voi tulla to im e e n ?"

"Eth än sin ä tarvitse laihdutusku uria” ym . Ihm iset eivät u sk o , että k asvisravin n o lla to d ella tulee täyteen . V alikoim a on ru n sas. K a sv ik sista s a a to­ d e llisia herkkuruokia, kun käyttää vähän m ieli­ kuvitusta. Perunat, pavut, riisi, tattari jne. ovat hyvin täyttäviä ruokia. R au taa s a a kokojyvätuot­ te ista ja esim . ad u ki-p avu ista, proteiinia so ijap avu ista. Moni k y sy y , että eikö s e ole kallista.

S e n ei tarvitse olla, jo s o s a a k äyttää tiettyjen k au sien vih an n ek sia ja h ed e lm iä...

— N ykyään kyllä m onet ovat kiinn ostuneita k a s v ir a v in n o s ta ja m inultakin usein kysytään hyviä vihjeitä ja n eu voja. M ielelläni ain a neuvon­ kin ja kerron k asv ik sista .

tap o ja eläinten k o h te lu ssa ja lo p e tta m ise ssa .

J o s on lih an syö jä, sillo in tavallaan h yväk syy nä­ m ä julm uudet.

— T o ise k si, vatsakatarrini alkoi noin vuosi sitten ja jouduin m uuttam aan ruokavaliotani ja luopum aan p a iste tu sta ru oasta ja kahvista — s a ­ m antien päätin ruveta k a sv is sy ö jä k si. T äm ä a s ia oli jo kauan kiinn ostanut ja kiehtonut m inua ja vihdoin sitten jätin lihan, kalan ja munan p o is.

2. — V atsan i tuli heti parem paan kuntoon ja m uutenkin tunnen voivani hyvin.

— Tunnen olevani jotenkin h en kisesti kyp syneem pi, pystyn ajattelem aan enem m än. Kun m uuttaa e läm än tyy lin sä, koko ajatu sm aailm a sam alla ikäänkuin m uuttuu ja uudistuu.

3. — F y y s is e s ti ei ole ollut, m utta koen itseni silloin tällöin e rila ise k si e sim . rav in to lassa. S a ­ moin k y lä ille ssä jo s k u s tu lee k iu sa llisia tilan tei­ ta, kun ei kehtaisi kieltäytyä, m utta haluaisi kui­ d en k in p y s y ä p e riaatteen sa takana.

LUONNONLÄÄKKEET — mielekäs vaihtoehto myös eläinkokeiden kannalta.

D iplom i-insinööri Martti Tuom ola on Kriittisen Korkeakoulun su u n n ittelu sih teeri, hän hoitaa In­ him illisen K asvun Sem in aaria, käytännön töitä sie llä , kuten su u n n ittelu a ja o h jelm iston laati­ m ista. Hän opettaa peruskoulun y lä a ste e lla filo ­ s o fis ta ih m istun tem usta. Martti T uom ola on lu­ kenut fy sio lo g ia a L ä ä k e tie te e llise ssä ja suoritti, to im ie ssa a n sairaaloid en le ik k a u s s a le is s a , niihin liittyvän p oikkitieteellisen diplom ityön .

Kuinka s in ä voit, M arja?

— K iitos k y sy m ä stä , voin hyvin, paljon parem ­ min kuin jo s k u s ennen .

M argareta B ackm an on 26-vu otias o p isk e lija Tai­ d e teo llisen K orkeakoulun g r a a fis e s s a p ä ä a in e e s­ sa . Hän on toim inut ylim ääräise n ä jä se n e n ä yh­ d istyk se m m e jo h to k u n n a ssa kohta vuoden ja kuuluu T ietoryhm ään. M argareta on avu stanut yh d isty stä m yö s valokuvaam alla. Hänen koto­ naan lekottelee tyytyväin en valkoinen Puppe-kaniini pitkin pituuttaan m atolla. M argareta on ollut vegetaristi vähän yli vuoden ajan.

1 . — E nsinnäkään en h yväksy teu rastam oiden

4. — E n sim m äisek si k u u lle ssaan a s ia s ta he o li­ vat häm m ästyn eitä. M inulla ei ole m ontaa k a s ­ v is sy ö jä ä tu ttavapiirissän i ja näm ä asiat ovat niin kaukana heidän aja tu sm a a ilm a sta a n . Mutta lop­ pujen lopuksi he ovat kuitenkin h yväksyn eet mi­ nut tä lla ise n a ja k yselevät kiin n ostun ein a kasvisru oista.

— U sein ihm inen, jo k a s y ö lihaa, ei tule e d e s ajate lle ek si niitä lukuisia eri vaih toeh toja, mitä lihalle, kalalle ja m unalle on o le m a s sa . Minä a i­ nakaan en e d e s ollut ennen kuullut s e lla is is ta kuin lin ssip avu t, m u stasilm äp av u t, Tahini, sesam -sie m en e t, soijap avu n idut ym . Herkkuruokiani ovat papum u hen nos ja pin aattiletut, ja jo s joku kehtaa väittää, ettei niistä tule täyteen , hä­ nellä täytyy olla aika kum m allinen vatsa! Kun ih­ m iset kuulevat, että k a s v is sy ö jä to d ella sy ö m uu­ takin kuin vain porkkanaa, he alkavat kiinn ostua.

Kuinka sin ä voit, M argareta?

— Oikein hyvin, kiitos.

Lu on n o n lääkkeistä Martti Tuom ola kiinnostui o p isk e lle ssa a n fy sio lo g ia a . Hän h u om asi, miten heikolla p ohjalla lää k e tie te e ssä on sairauden ja terveyden peru sk äsitteid en ym m ärtäm inen ja miten e p äselv iä lääketieteen peru stat. V aihto­ eh to iset lääketieteen suu nnat om asivat se lk e ä m ­ min perustellut lähtökohdat sairauden paranta-

m ise k si. Hän on tutkinut lääketieteen peru steita ja luonnonlääkkeiden p eru steita ja on todennut m m. om an perheen p iirissä k ä y tä n n ö ssä luon­ nonlääkkeiden k e lp oisu u d en . Martti Tuom ola toimii m yö s Terveydenhoidon V alinnanvapauden P iirissä . "P o tila illa tulisi o lla v ap au s valita yh­ d e s s ä lääkärin k a n ss a itselleen sop ivat parantam istavat, h eillä on oltava m ah d o llisu u s valinn an­ vapauteen h o id o ssa a n , kieltäm ättä silti n ykylää­ ketieteen sa a v u tu k sia ” , hän sa n o o .

Martti T uom ola ei pidä koe-eläin ten käyttäm istä lääkeaineiden tu tk im u k sissa peru steltu n a. Hän on s a m a a m ieltä s a k sa la ise n d osen tti Gernhard Kienlen k a n ssa , jo k a la a jo is s a tu tk im u k sissaan on todenn ut, että esim . k ak so isso k k o - ja eläin ­ kokeet ovat se k ä m eto d isesti että m o raalisesti varsin k y se e n a la isia ja arveluttavia. Kienlen tut­ kim ukset on otettu huom ioon S a k s a s s a m m. uut­ ta lääk eain elain sääd än tö ä h y v ä k sy ttä e ssä . Tuo­ m ola katso o , että o lisi hyvä, jo s S u o m e s s a jär­ je ste ttä isiin eläinkokeiden tie te e llisistä p eru s­ te ista jonkinlainen laajem pi sy m p o siu m , johon olisi sy y tä ku tsu a alan asian tu n tijo ita, s e k ä p o si­ tiivista että kriittistä näkökulm aa e d u stavia hen­ kilöitä. Hän san o o : "T ällä h etkellä m in usta näyt­ tää, että K oe-eläinten Su o jelu ry on te k e m ässä m yös tieteelle p alvelu sta a s e tta e s s a a n koe-eläin ­ ten käytön sen n y k y is e s sä m ittak aavassa ky­ s e e n a la is e k s i. Annan arvoa niille ponn isteluille, jotka täm ä K oe-eläinten Su o jelu ry:n p iirissä toi­ miva pieni joukko su orittaa siin ä tila n te e ssa , jo s ­ s a nykyaikana olem m e. U sk o isin , että 80-luvulla useim m at ihm iset, m yös monet tiedem iehet, tu­ levat ym m ärtäm ään a s ia n ."

Eräiden m aiden lain sääd än tötoim en piteid en yh ­ te y d e s sä on epäilty luonnonlääkkeiden käyttö­ kelp oisu u tta, (vaikka ne ovat k äytän n ö llisesti katsoen vailla h aitallisia sivuvaiku tuksia) koska ne eivät tavallisen lääketieteen jä rje s tä m is sä ko-

k e iss a oso ittau d u sam alla tap aa teh okkaiksi kuin m itä n ykyiset kem ialliset lääkkeet.

Yritän s e u ra a v a s sa lyh yesti selvittää eräitä s e ik ­ koja m istä kysein en väärin k äsitys ilm eisesti johtuu: Lääkkeillä voidaan havaita m itattavia fy s io lo g is ia vaiku tu ksia (Wirkung) ja to isa a lta niillä voi olla parantavaa vaiku tu sta (W irksam keit). Lääkkeiden käyttök elp oisu u tta m ä ä rä ttä e ssä on o le e llista eroittaa se lvästi näm ä kaksi k äsitettä to isista a n .

E sim . A spiriin illa on se lv ä sti o s o ite tta v is sa te­ h okas "W irkung” (se lask e e kuum etta), m utta ei lainkaan "W irksam keit:ia” (v arsin aista paran ta­ vaa vaiku tu sta). Lääkkeen paran tavaa vaiku tu sta (W irksam keit) ei p ystytä y k s ik ä s itte is e s ti o so it­ tam aan n orm aaleilla m ittaavilla kokeilla, koska s e liittyy ihm isen koko n aisu u teen .

V äärin k äsitys luonnonlääkkeiden teh okku udesta johtuu lääketieteen p iirissä paljolti siitä, että ta­ v allisilla k em ia llis-syn te e ttisillä lääkkeillä on y le e n sä vo im akas W irkung ja heikko W irksam ­ keit, kun ta a s luon n on lääkkeillä on heikko W irkung m utta vo im ak as W irksam keit. T oisin san oen syn te e ttise t lääkkeet ovat tehokkaita a i­ heuttam aan fy s io lo g is ia vaiku tu ksia, m utta pa­ rantava vaikutus on heikko. Lu onnonlääkkeillä tilanne on taas p äin vastain en . K o sk a norm aali lääketied e katsoo tehokkuuteen (Wirkung) ja parantavuuden (W irksam keit) välillä vallitsevan suoran k a u sa a lisen riippuvuuden syn tyy väärin­ k ä sity k siä , jotka vielä ovat y le isiä e sim . Su om en lääkärikunnan p iirissä . (Ainakin päätellen siitä varsin k ie lte ise stä ja n e g a tiiv ise sta sä v y s tä mikä heijastu u lääkäriliiton s o s ia a li- ja terv e ysm in is­ teriölle äsken to im ittam asta luonnonlääkkeitä k o sk e v a sta lau su n n o sta.) K y s e is tä o n g elm aa, jo k a on varsin vaikea ja laaja, on se lk e ä sti k ä si­ tellyt e sim . lääk.tri Gerhard K ienle ju lk a isu ssa a n A rzneim ittelsicherheit und G e s e llsc h a ft.

Kun luonnonlääkkeet tehokkuuden (Wirkung) p u u tteesta huolim atta vaikuttavat san o taan sen johtuvan ns. p lace b o vaik u tu k sesta (s u g g e s tio s ­ ta).

V oidaanko sitten luonnonlääkkeiden parantavaa vaiku tu sta lainkaan "to d ista a ” ? M ielestäni näi­ den lääkkeiden lääk in n ällise stä te h o sta voidaan riittävästi vakuuttautua käyttäm ällä tervettä jär­ keä e sim . seu raavilla tavoilla: 1 . "Lu onnon lääkkeiden s u o s io on k a sv a m a ssa lääkintäviranom aisten kritiikistä h uolim atta” kertoo lehtiuutinen. K o sk a kym m enettuhan­ net ihm iset käyttävät luonnon lääkkeitä ja huo­ m aavat, että ne vaikuttavat oikein käytettyinä paran tavasti (lääk intäviranom aisten negatiivi­ s is ta s u g g e s tio is ta huolim atta) ilman sivu ­ vaiku tu ksia, on täm ä to d iste m onelle näiden lääkkeiden vaik u tu k sesta.

2. T u tu stu m alla henkilöihin, jo tka ovat kym m e­ niä v u o sia perheineen selvin n eet luonnon lääk­ keillä ilman an tib io o tteja tai m uita syn te e tti­ siä lääkkeitä.

3. Kun käyttää lu onnon lääkkeitä ja toteaa s a a ­ v a n sa n iistä ap u a sa ira u te e n sa .

4. Kun huom aa, että e sim . S a k s a s s a V altiopäi­ villä asian tu n tijoid en käym ien pitkien ja usein kiivaiden k e sk u ste lu je n , kirjoitusten ja tutki­

20

m usten jälkeen — 76 lä ä k e a in e la issa huom ioi­ tiin ta sa-arv o ise n a 6000 lääkärin käyttäm ät luonnon lääkkeet. N äille m yönnettiin m yös h elp otu ksia lääkekon trolleista, ko sk a niillä ei ollut h aitallisia sivu vaiku tu ksia. Tällöin tod et­ tiin m yö s lopu ksi se , että viran o m aisilla ei ole dem okratian v a llite s sa oikeutta m o n o p o liso i­ da yhden lääk etieteellisen koulukunnan nä­ kem yksiä ain o ak si o ik e ak si.

5. T utu stu m alla uusiin tieteellisiin tutkim uksiin, jo is s a on jo p ystytty m yö s y le ise s ti h yväk sy­ tyin m enetelm in tod istam aan luonnon lääk­ keiden teho. E sim . lääk.tri M athias D orcsi on Itävallassa Ludvig Boltzm ann klinikalla o s o it­ tanut vertailevilla kokeilla h om eopaattisten lääkkeiden olevan täysin sam an arv o isia (m yös k ak so isso k k o k o k eid en antam ien tu lo sten pe­ ru steella) tavallisien lääkkeiden k a n ss a kun hoidetaan korkeata verenpain etta, sivu vaiku ­ tusten p u u ttu e ssa kokonaan. (T avallisten ve-j ren painlääkkeiden h aitalliset sivuvaiku tukset ovat ta a s varsin hankalat, kuten useat käyttä­ jät tietävät).

L isä k si voi tod eta, että syn te e ttiste n lääkkeiden v a lm is tu k s e s sa on kehittynyt erääk si m etoodiksi tai id eaaliksi löytää uuden kem iallisen aineen vaikutus eläin kokeilla, täsm en tää s e pharm akokinetiikalla ja -dyn am iik alla, selvittää vaikutuk­ set to k sik o lo g isilla kokeilla ja lopuksi suorittaa kokeet ihm isillä.

Tällainen m etodi uu sien lääkkeiden lö ytäm isek si on osoittau tunu t varsin tehottom aksi ja kalliiksi.

On m yö s todettu, että eläin kokeilla ollaan voitu löytää varsin harvoja u u sia lääkkeitä.

L uonnonlääkkeiden käytön y h te y d e ssä ei eläin ­ kokeita tarvita siin ä m ittak aavassa kuin sy n te e t­ tisten lääkkeiden y h te y d e s s ä , k o sk a niillä ei ole k äytän n ö llisesti k atsoen sivuvaiku tuksia ja nii­ den om in aisu u d et tunnetaan jo kym m enien vuo­ sien käytännön y h te yd e stä. Täm ä on huom ioitu esim . L ä n si-S a k sa n u u d e ss a lääkeain elain sääd än n ö ssä.

Sirp a Ikävalko

RAPORTTI KUOPION KORKEAKOULUN KOE-ELÄINTOIMINNAN ESITTELY­ TILAISUUDESTA 23.01.1980 Kuopion korkeakoulun K o e -e läin k e sk u s järjesti keskiviikkon a 2 3 .0 1.19 8 0 alkaen kello 1 8 . 1 5 kor­ keakoulun u u s is s a t ilo is s a S a v ila h d e s s a Lu ento­ sali 1 :s s ä in form aatiotilaisuu den toim in n astaan e läin su o je lu a valvoville viran o m aisille ja eläin su o je lu järje stö je n jä se n ille . T ilaisu u teen olivat tervetulleita m yö s K uopion a lu ee lla toim ivat eläinlääkärit.

i \ m

—

) i |

,1

/ a

'

|

Rottien tuotanto ja käyttö U lkosiittoiset rotat W ISTAR A F /H a n /M o l/K u o Tuotanto — 75 - 7 6 — 77 - 7 8 - 7 9 7384 9 19 5 8 13 7 7 9 18 9 15 6 K äyttö kokeisiin siito k seen poistettu (lopetettu) m yyty

Tämä kuva on Kuopion korkeakoulun Koe-eläinkeskuksen uusista tiloista.

Lahjoituksia 15.11.79-31.1.80 Lahjoituksia yhdistys I.B .M . Alfthan H. Pereira K. Turunen G. Ekroos S .B . N ilsso n H. Talvitie M. Ehrström E. Täng A. Saarinen M. Sjö strö m

Ensin lyhyesti e sittely:

200, 5 0 ,— 100 , — 4 8 0 ,— 200, — 100 , — 200, — 100 , — 100, 2 5 0 ,-

Lahjoituksia säätiö I. Björkelund ” V E P” S . Porali B. Bolte K. Idman M. Sch röd er Oy W ärtsilä Ab

200, 100, 100, -

A lo itu k se ssa a n hän m ain itsi, että täm än kaltaisia tilaisu u k sia tullaan korkeakou lulla toistam aan m yös tu le v a isu u d e ssa . S e u raav ak si läänineläin­ lääkäri Heikki Ö rm älä kävi läpi k o e -e lä in a se tu sta ja läänineläinlääkärin tehtäviä sen v a lv o m ise ssa .

T aas kerran tuli se lväk si s e , että suurien läänien lään in eläin lääkäreillä ei ole riittäviä re s u rs se ja valvoa a lu e e n sa koe-eläin toim in taa. Y h d istyk ­ sem m e toim inn anjohtaja Sirp a Ikävalko selvitti puh een vu o ro ssaan lyh yesti yh d isty k sem m e org a n isa tio ta , toim intaa ja puuttui koe-eläim iä käyttävien laitosten kohdalla oleviin epäkohtiin.

Lopuksi koe-eläinteknikko Heikki Pekonen s e l­ vitti koe-eläinten tuotan toa K o e -e läin k e sk u k se ss a , jo s s a s e u ra a v a s sa tarkem pi se lv ity s: K uopion korkeakoulun K o e -e läin k e sk u s tuottaa ja käyttää laitoksellaan suu rim m ak si o sa k si rot­ tia.

Professori O sm o H änninen:

tila is u u d e ss a

olleen

ohjelm an

K uopion korkeakoulun koeeläintoim innan pääperiaatteet

Läänineläinlääkäri Heikki Ö rm älä: K oe-eläintoim innan valvonta T oim innanjohtaja Sirp a Ikävalko: K o e -e läin su o je lu järje stö je n toim intaperiaatteet K oe-eläinteknikko Heikki Pekonen: K oe-eläintu otanto k e s k u k se s s a

K oe-eläin-

K e sk u ste lu a Tutustum inen kukseen

K oe-eläin k es-

2941

3677

4296

10 3 3 3985

3539 465 4826

2638

12 19 3224

13 15 2073

2 15 2824

—

500

360

10 84

19 9 3

S is ä siitto is e t rotat Sprague-D avvley RR ja rr F 3 4 4 /Kuo 79

BO 1X / K u o 79

B N /K u o 79

OM/ Kuo 79

A k se e n ise t rotat (isolaattori) W IST A R /A F /H an /7 8 /K u o

Hiirien tuotanto ja käyttö U lkosiittoiset hiiret N M R I/B O M /K uo Tuotanto — 76 — 77 - 7 8 - 7 9 18 5 7 3 16 0 3 18 2 6 17 6 Käyttö kokeisiin 150 0 2228 2458 34 25 siito kseen 296 34 5 35 1 587 poistettu 12 4 61 19 4 2070 m yyty 283 — — 460 N M R I/B O M /K uo/n unu (nk. nudehiiret)

2 5 0 ,-

1 0 0 ,2 0 0 ,2000,—

P ro fesso ri O sm o Hänninen aloitti tilaisuu den esitte le m ällä Savilah d en uudet tilat ja kertom alla Kuopion korkeakoulun koe-eläin toim innasta.

S is ä siitto is e t C 57 B L /6 J/ K u o 79 C 3 H / J/ K u o 79

B A L B /c / K u o 79 D B A /2/K u o 80

Hamstereiden tuotanto ja käyttö L S H /K u o Tuotanto K äyttö kokeisiin siito k seen poistettu

-76 536 359 28 14 9

— 77

-78

-79

5 13

557

—

467

237

51 59

270 72

14 8 17

12

Koirien tuotanto ja käyttö BEAGLE Tuotanto Käyttö kokeisiin m yyty

— 75 27

-7 6 35

— 77

— 78

-7 9

49

51

35

16

17

40

—

—

37 13

14

—

43

SU O M EN A JO K O IR A Tuotanto Käyttö

—

—

—

—

7

m yyty

—

—

—

—

7

Sikojen tuotanto ja käyttö GÖTTINGEN M INISIKA — 78 — 79 Tuotanto V alkea linja 25 28 Kirjava linja 4 23 Käyttö kokeisiin — 13

Kaniinien tuotanto ja käyttö (broilerikaneja oste taan y k sity ise ltä tuottajalta) K äyttö — 7 5 — 76 — 77 — 78 — 79 kokeisiin 32 34 51 25 19 5

Marsujen tuotanto ja käyttö Käyttö kokeisiin

— 75 71

— 76 10 9

— 77 13

— 78 — 79 96 16 3

Kanojen tuotanto ja käyttö — 75 19 10

— 76 2060

AJOKOIRAN

tiäköinen

— 77 200

— 78 — 79 83 2 21

i& 1 P H a lu a a k o .

Sammakkojen tuotanto ja käyttö (sam m akot saad aan y k sity ise ltä tuottajalta) Käyttö — 75 — 76 — 77 — 78 — 79 kokeisiin 98 85 14 12 5 2 15 Viiriäinen P ässi I Hanhi I

—

50

—

—

—

m olem pia käytetään veren­ luovuttajina

Puheenvuorojen jälkeen käyty k e sk u ste lu oli vil­ kasta ja kesku stelu n k u lu e s sa kävi mm. ilm i, että K uopion korkeakoulun koe-eläin k esk u k seen o l­ laan p e ru sta m a ssa kym m enen hengen eettistä

H annele Luukkainen

»

Kuten m uistatte lehtem m e n u m ero issa 3 / — 78 ja AI — 78 kävin läpi Su o m en e lä in su o je lu la in sä ä ­ d äntöä (e läin su o jelu lak i, e lä in su o je lu a se tu s, a s e tu s eläinten k äy ttä m ise stä tie te e llis is s ä ko­ k e iss a , a s e tu s eläinten k u lje tu k sesta m oottori­ ajon euvoilla se k ä m e tsästyslak i) ja e sitin sen puutteita s e k ä p aran n u seh d o tu k sia. T äm ä oli ensim m äinen vaihe tavoitteem m e — Su om en e läin su o jelu lain sääd än n ö n u u d istam isen — to­ te u ttam isek si. Toinen vaihe oli laajam ittaisen ko­ ko maan kattaneen kam panjan järjestäm in en eli allekirjoitusten kerääm inen ’’vetoom u kseen iläinrääkkäysten lo p ettam isek si ja e läin su o jelu ain sääd än n ön u u d ista m ise k si” . K am panjam m e onnistuikin yli o d o tu ste n , s illä m ääräpäivään m e n n e ssä, vajaan puolen vuoden aik an a, olim m e onn istun eet saam aan yli 100 000 allekirjoitu sta, jotka jätim m e edusku n n an puhem iehelle y k s i­ tyisk o h taisten vaatim u stem m e k a n ss a k an sain ­ välisen ä koe-eläinten päivänä 2 4 . 4 . - 7 9 .

kaisem m inhan eläim et oli m ah d o llista su llo a niin pieneen tilaan, että ne juuri ja juuri pystyivät pai­ kallaan se iso m a a n . KIITOS U U D ISTU K SESTA !

Toiseksi Edu skunn alle on jätetty kolm e veto o ­ m ustam m e tukevaa to ivo m u salo itetta e lä in su o ­ jelu lain sääd än n ö n u u d ista m ise k si. Kolmanneksi ed u sku n n alle on jätetty erillinen lakialoite "e lä in ­ ten k äyttäm ise stä tie te e llisis sä k o k e is s a ". T ä­ män aloitteen toteutum inen m erkitsisi koe-eläin ­ ten asem an h uom attavaa paran em ista ja eläin ­ kokeiden rajoittam ista, s illä s e on yhdenm ukai­ nen Tanskan ja R uotsin vastaavien lakien k a n ssa .

T oivottavasti m eidän brutaali " a s e tu s eläinten k äyttäm ise stä tie te e llisiä k o k e is s a ” on pian h is­ toriaa!

Nyt on m e n o ssa kolm as vaihe. Nyt me se u raam ­ m e m itä e d u sk u n n a ssa ja h a llitu k se ssa tap ah ­ tuu. Meidän on oltava jatkuvasti ajan herm olla ja valm iina toim im aan asian tu n tijo in a se k ä p ain o s­ tusryhm änä. J o tähän m e n n e ssä on e d u sk u n n a s­ sa ehtinyt tapahtua paljon p o sitiiv ista. Ensinnä­ kin e läin su o je lu ase tu k se n 2 §, jo s s a sääd etään h o id o ssa olevan eläim en s ä ily ty sp a ik a s ta , on jo uusittu. U u d iste tu ssa a s e tu k s e s s a m äärätään, että säily ty sp aik an tulee ottaa huom ioon kunkin eläinlajin erityistarpeet tilavuuden su h teet. — Ai-

1 . T oivom u saloite: Söderm an ym . E läin su o je lu ­ lain u u d ista m ise sta

t

e

i s

: -

. c

; - | u

|a i n

4

" » II*

Kissojen tuotanto ja käyttö (kissat oste taan ulkoa yk sity isiltä henkilöiltä) Käyttö — 75 — 76 — 77 — 78 — 79 kokeisiin 2 17 6 4 21

ELÄINSUOJELULAINSÄÄDÄNTÖMME UUDISTAMISESTA

S e u ra a v a ss a ju lk aisem m e k o k o n aisu u d e ssaan m ainitut eläinten a se m a a o le e llise s ti parantavat aloitteet se k ä niiden inhim illisten k a n sa n ed u sta ­ jien nim et, jotka ovat niitä a ja m a ss a .

* * *

2. T oivom u saloite: K ortesalm i ym .

Eläim iin kohdistuvan julm uuden tu tk im ise sta * * * 3. T oivom u saloite: Z illia cu s ym . lain u u d ista m ise sta

E läin su o je lu ­

4. Lakialoite: K oivisto ym . Eh dotu s laiksi eläin ­ ten k ä y ttäm ise stä tie te e llis is s ä k o k e issa

I 1

ty tb u -N o .

(kukkopojat saad aan y k sity ise ltä tuottajalta) Käyttö kokeisiin

toim ikuntaa, jo k a tulisi valvom aan korkeakoulun koe-eläin toim intaa. He toivovat s a a v a n s a toim i­ kuntaan m yö s m ukaan jonkun K oe-eläinten S u o ­ jelun p aikallisen e d u sta ja n . — Ilm eisesti Kuopion seu d u lla on kadonnut o u d o lla tavalla u se am p ia k iss o ja , k o sk a yle isö n jo u k o s s a oltiin h u o lissaan k isso je n m a h d o llise sta jo u tu m ise sta eläin kokei­ siin . Korkeakoulun tah olta san ottiin , että jo s jo ­ ku epäilee k is s a n s a joutu neen k oe-eläin kesku k­ se e n , niin hänen tulisi lähettää k esk u k se lle kir­ jallinen an o m u s, p ä ä stä k see n tarkistam aan m ah­ dollinen k is s a n s a o le sk e lu laitoksella. — Koee lä in k e sk u k se ssa on otettu laitoksen s is ä llä s e l­ lainen käytän tö, että henkilöt, jo ille koe-eläinkesku k sen avain luovutetaan on käytävä läpi k u rssi, jo lla k äsitellään p e ru sasio ita koe-eiäinten h o id o sta, k ä sitte ly stä y m ... K urssin lo p u ss a on tentti, joka tulee läp äistä. T ällä pyritään e s tä ­ m ään asiattom ien henkilöiden p ä ä sy koe-eläin ­ kesk u k seen .

Lopuksi p ääsim m e tutu stu m aan k o e - e lä in k e s ^ ^ kuksen uusiin tiloihin, jo is s a ovat kaikki muut ' eläim et paitsi koirat, k issa t ja m in isiat, jotka joutuvat vielä jo n kin aikaa olem aan arm eijan van­ han saunan tilo is s a . Savilah teen on valm istu ­ m a s sa noin vuoden kuluttua toinen korkeakoulun rakennus, jonne loput koe-eläim et siirretään .

Näin niidenkin o lo su h teet huom attavasti paran­ tuvat n y k yise stään . Uudet koe-eläin keskuksen tilat ovat eläinten hyvinvoinnin ja hoidon kan­ nalta hyvät.

Oli oikein ilahduttavaa, että K uopion korkeakou­ lun K o e-eläin k esk u s järjesti täm än tilaisuu den.

K iitos siitä heille ja vielä e rity ise sti p ro fe sso ri O sm o H änniselle, jo k a on tehnyt valtavasti työtä koe-eläintoim innan p aran tam iseksi m aassam m e , se k ä ollut kan ssam m e h y v ä ssä y h te is ty ö s s ä .

TOIMISTON AUKIOLOAJAN MUUTOS Toim isto on avoinn a m a— to klo 1 2 .0 0 — 16 .0 0 perjantaina em m e va sta a puhelim een, m utta toi­ m istoon voi sillo in tulla käym ään 1 2 .0 0 — 16 .0 0 välise n ä aikan a. Töiden h elp o ttam isek si toivoi­ sim m e, että tek isitte o so itteen m u u to k set ja ti­ laukset kirjallisina toim istoon . T ila u k s is s a ei ole välttäm ätöntä k äyttää tilau skaavaketta, m yös tavallinen kirje kelpaa. O so itte e n m u u to k sissa toivoisim m e teidän käyttävän le h d e s sä olevaa o so itteen m u u to skaavak etta.

Söderman ym.: ^ r

**•«* >

h io 1 n .u d fTirtT** su ojelu lak i on sääd e tty niin1 9 7 1 , s e ei k ä y tä n n ö ssä anna s u o ja a eikä siten täytä eläin ­ su o ja. ulain säädän n ön tehtäviä. En siksikin laki on puutteellinen ja vanhentunut eikä sitä sä ä d e t­ tä e s s ä ole otettu huom ioon yhteisku nnan m uut­ tuvuutta: esim . koe-eläinten käyttö on täm än ajankohdan jälkeen lisään tyn yt rä jä h d y sm ä ise s­ ti. T o ise k si m eidän e läin su o je lu lain sääd än tö m ­ me on äärim m äisen jo u stavasti m uotoiltu ja sitä voidaan tulkita täysin m ielivaltaisesti. P ä ä a s ia s ­ sa perustuu eläin su o je lu se llaisiin ep äm ääräisiin sanoihin kuin "T A R PEET O N k ä rsim y s” , "RIITTÄ­ VÄN tilava" ja "T A R P E E LL IN E N h oito ". M uuta­ m ia esim erkkejä: "TA R PEETO N tuskan tuottam inen eläim ille on k ielletty.”

Kuka m äärittelee, m ikä on tarpeeton ta?

"E läin tä ei s a a lih o ttam istark o itu k se ssa eikä

uudistamisesta tuotannon lisä ä m ise k si pakolla s y ö ttä ä ."

K o sk a e läin su o jelu lak i kieltää p akolla syö ttäm i­ sen ain o astaan n ä is sä ta rk o itu k sissa , pidetään kaikenlaisten kem iallisten ain eiden ja m yrkkyjen pakolla sy ö ttä m istä sallittu n a. E sim . koirille s y ö ­ tetään pakolla valtavia m ääriä huulipunaa sivu ­ vaikutusten k o k eilem isek si.

"K ip u a aiheu ttava eläin koe sa a d a a n suorittaa vain, jo s s e on välttäm ätön tä eläim en tervey­ den tai tieteellisten syid en jo h d o s ta .” Kuka m äärää, mitkä kokeet ovat välttäm ättöm iä?

M äärääm isvalta on k ä y tä n n ö ssä annettu kokeen su orittajalle itselleen .

U sein luullaan, että kokeet eivät aih eu ta e läim el­ le tuskia. Onhan todettu, että eläim iä käytetään sillo in , kun halutaan tutkia yh d isteid en m yrkylli­ syyttä tai kun valm istetaan rokotetta. Tietyt fy ­ sio lo g ise t kokeet näyttävät vaativan , että aivot vahingoittuvat o sittain . Täm ä jo h taa siih en , että eläin tuntee k esk e ytyk se tö n tä tu sk aa ja kauhua.

Eläintä ei tapeta k iru rg isissa k o k e issa jälk een ­ päin, vaan herättyään s e kärsii p itk äaik aisia tu s­ kia. S e , että eläin ei tied ä kuinka kauan kipu kes-

tää, lisä ä sen kärsim yk siä. U seat tiedem iehet ovat itse to d istan ee t, että eläim et tuntevat yhtä vo im akkaita tu sk ia kuin ihm iset.

O lisi löyd ettävä m uita m enettelytap oja tietojen sa a m ise k si kuin eläin kokeet. O lisi toivottavaa, että me S u o m e s s a alk aisim m e kehittää vaihto­ e h to isia m en ettelytap oja, e sim . so lu -, ku d o s- ja elin viljelystä sa atavilla näytteillä. T ällä a la lla on erittäin valitettavaa, että m elkein kaikki tutki­ m uksiin m yönnetyt m äärärahat m enevät eläin ­ kokeita tekeville, kun ta a s ne jäävät ilm an, jotka m ah d o llisesti keh ittäisivät vaih to eh to isia m enet­ telytap o ja. Täm ä johtuu s u u re s s a m äärin ihm is­ ten a se n te ista ja siitä, että e sim . m ikrob iologiaa ei arv o steta. Tietokoneet vo itaisiin m yö s ottaa m ukaan tutkim uksiin: tiedot aik aisem m in su o ri­ te tu ista k o k eista sy ö te ttäisiin tietok on eisiin ja ne saataisiin siitä h elposti tutkijoiden k äytettäväksi.

Näin vo itaisiin välttyä te k e m ästä vastaav ia eläin kokeita.

Koe-eläinten Su o je lu ry. on kerännyt nim iä ve­ toom uk seen e läin su o je lu lain u u d ista m ise k si.

T ästä lak ieh d o tu k sesta voidaan m ainita että Koeeläinten Su o je lu pitää tärkeän ä, että eläin kokeet tapahtuvat asian tu n tevan kom itean v a lv o n n a ssa , jo k a an taa luvan kokeeseen ellei sitä vo id a s u o ­ rittaa m illään m uulla tavalla. K o k e issa käytetyt eläim et tu lisi nukuttaa tai tain nuttaa, ja jo s eläin kokeen jälkeen tulisi välttäm ättä k ärsim ään , se tulisi lopettaa ennen sen herääm istä. J o s koe vaatii jälk itark astu sta, eläim en hoidon tu lisi olla niin hyvä, ettei sen m issään v a ih e e ss a tarvitsisi kärsiä.

K om itea valvoisi kokeita ja koetiloja site n , että s illä o lisi oik eu s su o rittaa tark astu s siitä etukä­ teen ilm oittam atta. K om iteaan kuuluisi eri alojen asian tu n tijoita, ei kuitenkaan se lla is ia , jo tka itse tekevät eläin kokeita. K om itea pitäisi m yö s huo­ len siitä, että m ääräyk siä rikkonut kokeiden teki­ jä ase tettaisiin sy y tte e se e n .

Edellä e sitettyyn viitaten eh dotam m e kunnioitta­ en Eduskunnan hyväksyttäväksi toivom uksen , että h allitus ryhtyisi k iireellisesti uu distam aan eläin su o jelu lak ia site n , että m aam m e e lä in su o ­ jelu täyttäisi kaikkein korkeim m at vaatim ukset.

s e n , että h allitus kiireesti ryhtyisi toimiin s e lla i­ sen lain säädän n ön a ik a a n sa a m ise k si,jo n k a avu l­ la e stetään ja po istetaan eläim iin eri tila n te issa kohdistu va ju lm u u s.

Veikko V en nam o, SM P

Eläinsuojelulain uudistamisesta Zilliacus ym.:

H e lsin g issä 20 päivänä huhtikuuta 19 79 .

Ja c o b Sö d erm an , SD P Saara-M aria Paakkinen , SD P A n n a-L iisa Jo k in e n , SK D L Irma R ihtn iem i-K oski, KOK E n sio Laine, SK D L M arjatta M attsso n , SK D L Ben Zyskovvicz, KOK Sten S ö d erströ m , SK D L Ingvar S . M elin, R K P l.-C . B jörklund, SK D L A n n a-L iisa Piipari, SD P M. Ja a tin e n , KOK Terhi N iem inen-M äkynen, LKP Erkki P ystyn en , KOK Sinikka Lu ja-P en ttilä, SD P Elsi H etem äki-O lander, KOK M arkus A alton en , SD P Inger H irvelä, SK D L Eero Lattula, KOK C . T axell, R K P

EDUSKUNNALLE

I

Eläimiin kohdistuvan julmuuden tutkimisesta Kortesalmi ym.: EDUSKUNNALLE V uosikym m en ien ajan on eläin su o je lu odottanut, että in h im illisyys eläim iä kohtaan lisään tyisi kohoavan siv isty k se n ja hyvinvoinnin m yötä.

Kuitenkin on käynyt ilm eisek si keh ityksen päin­ vastain en su u n ta, ihm isten eläim ille aih eu tta­ mien k ärsim ysten m äärä k asvaa täm än päivän m a a ilm a ssa ja eläim iä käytetään m assah y ö d yk keinä kaikilla a lo illa. Täm än voim m e e s tä ä a i­ n oastaan lailla ja a se tu k silla , jo tka p ystyvät hil­ litsem ään sitä säälim ättö m yy ttä, jo lla ihminen käyttää h yväkseen k an ssao le n to jaan — eläim iä.

Eläinten terveydenhoitolaki, jonka laatim inen on ollut su u n n itteilla, m utta jonka aik a a n sa a m ista ei vielä ole toteutettu, o lisi om iaan estäm ään teu raseläin ten epäterveen käsittelyn . Se n vu oksi o lisi erittäin tärk eää sa a d a se llain en laki, joka m uutenkin o lisi tuiki tarpeellinen ja hyödyllinen en si t ila s s a sä ä d e ty k si.

S e u raavilla kolm ella alalla eläinten hyväksikäyttö on ihm isten välinpitäm ättöm yyden vu oksi epäoikeuden m u kaisin ta: 1 . T euraseläinten ym . niinkutsuttu te h o k asvatu s (m unien, m aidon, lihan ja nahan tu ottam isek si) käsitte le e eläin tä kon een a pikem m in kuin e lävä­ nä tun tevana olen ton a. Eläim iä säily te tään ja käsitellään siin ä ta rk o itu k se ssa , että suurin m ah­

m iä käyttäville tutkijoille. K oe-eläinten hoidon ja kokeitten valvonnan puuttum inen saavat aikaan se n , että koe-eläinten kärsim yk set s a la ta a n . Koee läin to im in n assa tapahtuu eläin rääk k äystä, joka p y sy y p iilo s s a suljettu jen ovien takana.

Edellä esitetyn p e ru steella eh dotam m e kunnioit­ tavasti eduskunnan h yväksyttäväksi toivom uk­

dollinen -»»oi-U,- v-.* yksikköä „ elin tila vähennetty ...in hi ja te h o k a sv a tta m o a J ta tehty eläinten ke sk ity sle iri. ™ 2. Parhailla ed elleen rau , kyillä s e k ä a i . . . m erkitsee eläim ell. kaa, joka kestää kunn«,. sa attaa kestää vu orok au siakin . Yu.' m aton kun ajatte lee kuinka pitkä yk ................. .uutti kovien tuskien k o u rissa on. J o s m ainittu laki­ u u d istu s se lla ise n a a n hyväksytään tietää s e , että Su om en laki jatkuvasti sallii se lla ise n eläim iin kohdistuvan julm u uden, joka ei sovi ja on alen ta­ vaa kulttuurim aalle, jo n a toki haluam m e m aa­ tam m e pitää.

3 . S u o m e ss a käytetään vu osittain jo s a to ja tu ­ h an sia koe-eläim iä. Niitten k ärsim ys alkaa jo koe-eläim iä tu o tta v issa y k s ik ö is s ä : koe-eläintilo iss a , jotka en im m äk seen ovat liian ah taita ja usein sijaitse vat k e lla re issa vailla m in kään laisia ulkoilupaikkoja s e lla is ia tilo ja kaipaaville eläim il­ le.

S u o m e ss a ei ole m itään kou lutu sta koe-eläinten peru sh oitajille ja erik o ish o itajille eikä k o e-eläi­

S u o m e ss a v o im a ssa oleva eläin su o jelu laki a se tuksineen on puutteellinen ja vanhentunut, ko sk a sitä s ä ä d e ttä e s s ä ei otettu huom ioon m uuttuvan yhteiskunnan vaiku tu ksia. L isä k si eläin su o jelu lin sääd än tö m m e on san am u od oltaan niin väljä, "että k ä y tä n n ö ssä e läin rääk k äys on sallittu a läh es k aik issa m u o d o issa . S e u ra a v a ss a joitakin e s i­ m erkkejä n ykyisen lain sa llim ista eläim iin koh­ d istu vista ju lm u u k sista, jotka pitäisi eh dotto­ m asti sa a d a loppum aan:

Zilliacus ym. toivomusaloite jatkuu tekstiltään samana kuin yhdistyksemme vetoomus, eroten

ainoastaan loppuosaltaan seuraavasti: Edellä esitettyyn viitaten eh dotam m e kunnioit­ taen eduskunnan hyväksyttäväksi toivom uksen , että h allitus ryhtyisi toim en piteisiin e lä in su o ­ jelulain pikaisen u u d istu k sen to te u ttam ise k si, jotta s e v a sta isi täm än päivän vaatim u k sia ja ajattelu tapaa.

H e lsin g issä 10 päivänä huhtikuuta 19 79 .

Ju tta Z illiacu s, R K P Ingvar S . M elin, R K P Elisab eth R ehn, R K P

Ehdotus laiksi eläinten käyttämisestä tieteellisissä kokeissa sto ym: .K U N N A L L E P :_..,Kokeita ko.c ’ u s e is s a mai>-

•’ •’ «a la in sä ä d ä n n ö ssä on am oin a tapahtunut muuaan e n tistä enem m än huom iyha

... . ....«Kallisia ko^ B e i t a . A s e tu k s e s s a eläinten K äyttäm isestä tie* k o k e issa r **9 e läin ko keista n ä ta lo u sm irMfn. R u otsin , ,'ä a d ä n n ö ssä mää.. . sa a ta v a viranom ai•».imOKeiaen lu van varaisu us se k ä m u -. kokeiden rajo ittam issään n ö k se t, e sim . kokeioen korvaam inen m ahdollisim m an te­ hokkaasti vaihtoeh tom en etelm illä ja pyrkim ys siih en , että k o k e issa käytetään m ahdollisim m an kehittym ättöm iä e lä in la jeja , tekisivät eläin kokei­ ta koskevan lain sääd än töm m e ajan m u k aisem ­ m aksi ja eläinten oikeu ksien toteutu m isen kan­ nalta parem m aksi.

Eläinkokeita tehdään S u o m e s s a yli s a d a s s a tut­ k im u sla ito k se ssa . Ottaen huom ioon s e n , että e rityisesti korkeam pien eläinten henkinen eläm ä m uistuttaa ihm isten hen kistä eläm ää lukuunot­ tam atta sitä, että ihm inen p ystyy käyttäm ään kieltä eli ajattelem aan , on p eru steltu a e e ttisistä s y is tä kehittää eläin kokeita ko sk evaa la in sä ä ­ däntöä.

TO

E d e lläo le v an peru steella eh d otam m e, että E d u s­ kunta h yväk syisi seuraavan lakiehdotuksen:

LAKI ELÄINTEN K Ä YTT Ä M ISEST Ä K O K E ISSA .

T IE T E E L L ISIS SÄ

Eduskunnan päätöksen m u k aise sti sääd etään :

1 §• T ie te e llise llä eläin kokeella tarkoitetaan t ä s s ä la iss a toim en pidettä, jo s s a eläim en käyttäm inen ihm isen tai eläim en terveyden- tai sairaanhoid on tai tieteellisen tutkim uksen m ukaanluettuna kau pallisen tutkim uksen kannalta on tarp eellista tai o p e tu k se llise sti tarpeen, ja jo k a suoritetaan tieteellisin m enetelm in.

2 §.

Eläimelle kipua tai tuskaa aiheuttava koe voidaan suorittaa vain maa- ja metsätalousministeriön nimittämän eläinkoetoimikunnan luvalla.

Lupaa ei vaadita kuitenkaan e läin k o k eisiin , jotka käsittävät rokotuksen, verikokeen oton tai m uun­ laisen piston tai pintahaavan aiheuttavan kokeen, jo s s a vain aiheu tetaan väh äistä tai lyh ytaikaista tu skaa. N äitä kokeita koskevat kuitenkin lain 7 — 1 0 , 1 4 ja 1 5 § se k ä 1 9 §:n 2 m om entti.

25

3 §.

Lupa eläin kokeisiin voidaan an taa vain nim etyil­ le, laillistetu ille eläin lääkäreille tai lääkäreille tahi s e lla is ille henkilöille, joiden kou lutu ksen ja toim innan voidaan o lettaa varm istavan , että eläin kokeet suoritetaan a sia n m u k a ise lla tavalla.

11 4§.

Lu vasta tulee käydä ilm i, m is s ä la ito k s e s s a tai m inkä toim innan y h te y d e s s ä eläin kokeet voidaan su orittaa.

Lupa voidaan rajoittaa koskem aan tiettyjä eläin ­ lajeja ja tie tyn laisia eläin kokeita. Sam oin voidaan a se tta a eh toja s e k ä eläinten k äytö stä että niiden s ä ily ty stilo ista ja h o id o sta.

5 §.

Lupaa ei voida an taa pidem m äksi ajak si kuin vii­ deksi vu odeksi kerrallaan.

6 §.

Lupa s is ä ltä ä se n , voiko toinen henkilö, jo k a työ sk e n te le e luvan saan e e n henkilön johdon ja valvonnan a la ise n a ja jo lla on tähän tarpeellinen am m atillinen kou lutu s, su o rittaa lu v a ssa m ainit­ tuja eläin kokeita.

7§.

Kokeet tulee su orittaa tähän tarkoitu kseen vara­ tu is sa h u o n e isto issa .

K oe-eläim iä on, ellei suoritettavan kokeen luon­ ne sitä e s tä , ennen kokeen su o rittam ista ja sen jälkeen säily te ttäv ä ja hoidettava siten kuin eläin ­ s u o je lu la is sa ( 9 1/ 7 1) ja 30 päivänä huhtikuuta 19 7 1 a n n e tu ssa e lä in su o je lu a s e tu k s e ss a ( 3 3 3 / 7 1) on sääd e tty.

8 §.

T ieteellisten eläin kokeiden suorittajan ja koeeläinten am m attim aisen välittäjän on o s ta m is ­ taan koe-eläim iksi tark oitetu ista koirista ja k is­ s o is ta pidettävä lu etteloa, johon on m erkittävä eläinten m yyjän nimi ja o so ite s e k ä eläim en tuntom erkit. K oe-eläinten välittäjän on kotieläi­ men lu ovuttajalle ilm oitettava, mihin tarkoituk­ seen eläin tulee käytettäväksi.

9 §.

Jo k a is e s s a k o k e e s s a tulee käyttää m ah d ollisim ­ man kehittym ättöm iä eläin lajeja eik ä niitä tule käyttää en em pää kuin on välttäm ätön tä.

Eläimiä el voida käyttää kokeissa, joissa solu-, kudos- ja elinviljelmlen tai muiden menetelmien voidaan olettaa olevan yhtä soveltuvia.

E läinkoetta ei s a a su o rittaa sen tu tk im isek si, m inkä verran eläin k e stä ä h ätää tai tu sk aa ennen m en eh tym istään .

Eläinkoe saad aan su orittaa vain, mikäli s illä on m erkitystä eläim en tai ihm isen terveyden- tai s a i­ raanhoidon kannalta se k ä o p e tu sta rk o itu k se ssa , m illoin s e on välttäm ätön tä ja sitä ei vo id a kor­ vata o p etu svälin eillä.

10 §.

E läinkokeet, joiden tark oitu ksen a on n äy tö s o p e­ tuksen y h te y d e s s ä , voidaan su orittaa vain yli-

vy ys se k ä viid estä m u u sta jä se n e s tä , jo is ta vä­ hintään neljän tu lee o lla lääkäreitä tai e läin lää­ käreitä.

Maa- ja m e tsätalo u sm in isteriö n eläin lääkin tö­ o s a s to o so itta a toim ikunnan p uheenjohtajan ja muut jä se n e t. Toimikunnan kaksi jäsentä nime­

o p is to iss a ja k o rk e ak o u lu issa tai muun v a s ta a ­ van laisen op etu ksen y h te y d e s s ä . L isä k si tä lla isia opetuksen y h te y d e s s ä esite ttäviä n äytö k siä voi­ vat su o rittaa s e lla is e t henkilöt, jo tka työ sk e n te ­ levät eläinkokeiden p a rissa .

tään sen jälkeen kun on kuultu koe-eläinten suo­ jeluyhdistyksiä.

§■

Leikkaustoimenpiteet, joihin liittyy fysikaalisia tai kemiallisia vaikutuksia ja joiden voidaan olet­ taa olevan tuskallisia, voidaan suorittaa vain sil­ loin kun eläin on saanut paikallispuudutuksen tai kun se on nukutettu. Milloin on oletettavaa, ettei tuska lakkaa ennen kokeen loppua, tulee eläin lopettaa ennen anestesian vaikutuksen loppu­ mista.

Milloin kokeen tarkoitu s vaatii, voidaan poiketa siitä sä ä n n ö stä , että eläin 1 m o m e n tissa tarkoite­ tu s s a ta p a u k s e s sa on lopetettava ennen a n e ste ­ sian vaikutuksen lop p u m ista. Tällöin eläim elle on ann ettava m ahdollisim m an te h o k asta j ä l k i ^ ^ hoitoa, johon liittyy kipualievittävien a in e id e i ^ ® k ä y ttö jä huolellinen hoito. Kun kokeen tarkoitus

on saavutettu, tulee eläin lopettaa, ellei sen kunto ole terveydellisesti normaali.

Milloin kokeen tark oitu s e s tä ä a n e ste sia n käytön ja kokeella arvioidaan olevan aivan erityinen m erkitys, voi eläin koetoim ikun ta poik keu kselli­ se sti s a llia , ettei a n e s te sia a käytetä. Eläimiä tu­

lee käsitellä siten kuin 2 momentissa määrätään eikä niitä saa enää koskaan uudelleen käyttää kokeisiin.

12 §.

Jos kokeessa eläin saatetaan sellaiseen tilaan johon voidaan olettaa liittyvän kipua, tulee eli men kärsimystä lievittää mahdollisimman teh' kaasti. Niin pian kuin kokeen tarkoitus sai1’ lee tämä tila lopettaa tai eläin on lopet?"

Maa- ja m e tsätalo u sm in isteriö n eläin lääkin tö­ o s a s to voi vah vistaa toim ikunnan ty ö järje styk ­ se n .

1 7 §.

Eläinkoetoim ikunnan päätö svaltaan kuuluvia a s i­ oita ei voida siirtää muun hallintoviran om aisen ratk aistavaksi.

•

18 §.

Maa- ja m e tsätalo u sm in isteriö n eläin lääkintölasto voi vah vistaa lähem piä sä ä n n ö k siä toiikunnan valvon tateh tävistä. Toim ikunta antaa toim inn astaan vu osikertom u ksen m aa- ja m e tsä ­ talou sm in isteriön e läin lääk in tö o sasto lle.

1 9 §.

S itä , jo k a rikkoo 2, 6—8 tai 1 0 — 1 3 § :ää vastaan , ran gaistaan sa k o lla tai van keudella, ellei m u u ssa la in sä ä d ä n n ö ssä ole m äärätty ankaram paa ran­ g a istu sta .

S am alla tavalla ran gaistaan sitä , jo k a rikkoo lu­ van eh toja tai 1 5 § :s s ä m ainittuja m ääräyksiä vastaan .

20 §. 'in koetoim iku n ta voi peruuttaa luvan, mikäli ästi tai to istu vasti on rikottu luvan eh toja, « m ainittuja m ääräy k siä tai 6 —9 §:n si•än n ö k siä vastaan .

13 S

S e n , jo lla on l< ja m etsä** vahvist päiväk.

Eläinkokfc kehotukse kokeista.

. ,50 mk a 1 mk á 1 mk A " mk

Lään in eläin lääkärillä, m aateriön e lä in lääk in täo sasto n m ääraahia.._ lääkärillä ja eläin koetoim ikun n alla on oik eu s taik astaa etukäteen ilm oittam atta koe-eläim et, niiden s ä ily ty s ja hoito s e k ä valvoa eläinkokeita.

Eläinkoetoimikunta voi valtuuttaa yksittäiset jä­ senensä suorittamaan 1 momentissa mainitun tarkastuksen.

1 5 §.

Eläinkoetoim ikunta voi an taa, mikäli m aa- ja m etsätalo u sm in isteriö n e läin lääk in tö o sasto vah­ vistaa, eläinten käyttöä, koe-eläin tiloja ja koeeläinten hoitoa koskevia m ääräyksiä.

1 6 §.

Eläinkoetoim ikunta koostuu p u h een jo h tajasta, jo lla tulee olla tuom arin virkaan vaadittava päte­

■svtäntöön-

P*r—

nm ikuuta j § se k ä 30 „-tus eläinten ..e is s a (3 3 4 / 7 1).

„ . o s a l i päivänä huhtikuuta 19 79 .

Tellervo K oivisto, SD P Sinikka K arhuvaara, KOK S au li H autala, K rist.

Aim o A jo , SD P Urpo Leppänen, SM P R eino B reilin, SD P Se p p o Tikka, SD P Kaj B ärlund, SD P Mikko R önnholm , SD P Sakari Knuuttila, SD P Tarja H alonen, SD P Sinikka Lu ja-P en ttilä, SD P M arkus A alton en , SD P P au la Eenilä, SD P Pentti Lahti-N uuttila, SD P

Pirjo A la-K ap ee, SD P Pirkko Työläjärvi, SD P S e p p o T oiviainen, SD K L Ju h a n i Su rakka, SD P Antero Ju n tu m a a , Krist.

Matti Luttinen, SD P Anneli K ivitie, LKP Ju h an i Sau kko n en , K E SK Unto R u o tsalain en , SK D L Pertti H ietala, SD P U lla-Leena A lppi, SK D L Pirkko V altonen, SD P Kaarina S u o n io , SD P E d u sk u n n asta saam an i tiedon m ukaan ed ellä e site lty jä toivom us- ja lakialoitteita ei ole vielä k äsitelty, eikä k äsitte lyajan k o h d asta m yöskään ole tietoa. H elm iku u ssa k an san ed u stajilla on jälleen tilaisu u s tehdä u u sia aloitteita. O LE A K ­ TIIVINEN J A PAIN O STA OMAA K A N SA N E D U S­ T A JA A SI/P U O LU E T T A SI T EK EM Ä Ä N UUSIA E LÄ IN SU O JELU LA IN SÄ Ä D Ä N N Ö N UUDISTA­ MISTA VAATIVIA ALOITTEITA S E K Ä NO PEUT­ TAM AAN NIIDEN K Ä SIT T E LY Ä ! Uusi la in sä ä ­ däntö on sa a tava m ahdollisim m an pian, s illä jokainen hetki on kidutetuille eläim ille tuskan hetki.

Edellä e s ite t y s s ä la k ia lo itte e ssa "eläin ten käyt­ tä m is e s sä tie te e llisis sä k o k e is s a ” olen allevii­ vannut kaikki ne kohdat, jo tka tuovat o le e llista paran nusta koe-eläinten a se m a a n . Ensinnäkin mikäli lakialoite toteutuu, täytyy kaikkiin kokei­ siin p yytää lupa erillise ltä eläin koetoim ikun nalta, jonka jäsen ten v a litse m ise en sa isiv a t m yö s koeeläinten su o je lu järje stö t vaiku ttaa. T o ise k si e lä i­ m iä ei en ää voisi käyttää s e lla is is s a k o k e issa , jo is s a vaih toehtom en etelm ien käyttö on m ah­ d o llista. K olm ann eksi tu sk a llisia kokeita s a is i suorittaa vain sillo in (äärim m äisen harvoja poik­ keuksia lukuunottam atta) kun eläin on puudu­ tettu tai nukutettu ja eläin o lisi lopetettava ennen a n e ste sia n päättym istä. V astaav asti eläim et o lisi lopetettava välittöm ästi m yö s m uiden kokeiden jälkeen ellei niiden kunto ole norm aali.

Edellä lueteltujen kohtien toteutum inen m erkitsi­ si todella h uom attavaa e d is ty s tä koe-eläinten suojelun alu ee lla, s illä ne rajoittaisivat tehtävien kokeiden m äärää ja väh en täisivät koe-eläinten tuskia. Mutta täm ä ei vielä riitä — m eidän on p äästävä kokonaan eroon k aikista turhista e lä­ villä eläim illä teh tävistä ko k e ista. Toisin san oen LAINSÄÄDÄNNÖ N TULISI K IELTÄÄ EN SIN N Ä ­ KIN KAIKKI MUUT KUIN L Ä Ä K ET IET EELL ISET K O KEET, eli e sim . kaikki kosm etiikka-, kem ialli­ sen -, elintarvike-, so ta- y m s. teo llisu u d en se k ä liikennetutkim uksen tekem ät kokeet. T O ISEK SI LAIN SÄÄDÄN NÖ N TULISI K IELTÄÄ KAIKKI LÄÄ K ETIETEEN N IM ISSÄ TEH TÄVÄT T A R P E E T ­ TOMAT KO KEET kuten p äällekkäistutkim ukset s e k ä so veltam iskelvottom at kokeet e sim . kaksi­ päisten koirien tekem in en . M UISTAKAAM M E, ETTÄ ASIANTU NTIJO ID EN MUKAAN 90 % ELÄ IN K O K EISTA ON TURHIA!

JOUKKOJULKAISU

Osta tuotteitamme — tuet toimintaamme * COLLEGE-PAITA vaalean harm. vihr. painatus koko S, M, L ja X L » T-PAITA valk. vihreä painatus koko S, M ja L * OLKALAUKKU valk. lappisatiinia, vihr. painatus » TARRA säänkestävä, halkaisija 10 cm * YHDISTYSM ERKKI — FÖ R EN IN G SM Ä R K ET hopeinen risti, jossa eläinryhmä kohokuviona korsformat, i Silver & grön emalj KUULAKÄRKIKYNÄ yhdistyksen nimi ja puhelin n: o * ADRESSI — ADRESSEN yhdistystunnus, silkkipunostupsut föreningsemblement & silkessnodd KIRJEEN SULKU AM ERKIT — BREVMÄRKEN — ’’vastusta tuskallisia eläinkokeita” (35 kpl/arkki) — ’’stoppa plàgsamma djurförsök” (35 st /ark) * — yhdistystunnus, valkovlhreä 15 (15 kpl/arkki) — föreningsemblement grönt/vitt (15 st/ark) * KORTTEJA — KORT — koirakortti — hevoskortti — eläinryhmäkortti

_

kpl à 60 mk

_ kpl à 25 mk _ kpl à 10 mk _ ikpl à 2 mk

s t/k p l à 25 mk s t/kp l à

4 mk

s t/kp l à 10 mk

st/k p l à 3,50 mk st/k p l à 3,50 mk st/kp l à 1,50 mk s t/k p l à 1,50 mk kpl à 1 mk kp! à 1 mk kpl à 1 mk

‘ -merkityissä tuotteissa on seuraava painatus: HUOM. lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut.

Nimi Namn ________________________________ Osoite Adress ________________________________ Tilaukset lähetetään yhdistyksen toimistoon, och betala inom 7 dagar efter mottaget PGM annerheim intie 67, 00250 Helsinki 25. kravkort eller om inköpen överstiger 20 mark Maksu tapahtuu tavaratoimituksen mukana sändes varan per postförskott och betalas seuraavalla tilillepanokortilla 7 vrk:n kuluttua när den avhämtas fran posten. lähetyksen saapumisesta tai yli 20 markan Lue-Tunne-Tue-julistetta on saatavissa mak­ ostokset lähetetään postiennakolla, joten ne sutta toimistosta. Posti- ja pakkauskulut 2 mk maksetaan postista noudettaessa. voi lähettää postimerkkeinä tilauksen yhtey­ Sänd beställningen tili kansliet Mannerheim- dessä. KIITOS! v ä g e n 67, 0 0250 H elsin gfors 25. Var vänlig Kyriiri Oy