Koe-eläinten suojelu 2/1980

w®C

4. vuosikerta Vastaava toimittaja Raili Vesanen Sunilantie 5 C 23 00720 Helsinki 72 Puh. 3576 28 T o im itu k sessa Sirpa Ikävalko Leena-Kaarina Kaunonen Hannele Luukkainen R iitta Salm i Päivi Viinikainen M aksut: S Y P : 2 0 0 0 -18 1 -30 8 38 -31, lahjoit.

P S P : 4 3 5 4 9 0 -1, jäsenmaksut ja tilaukset

Säätiön lahjoitukset KO P: 12 7 9 4 -13 8 4 1

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 2/80 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

Raili V esan en V astaav a toim ittaja

TIEDOTUSLEHTI — IN FO RM ATIO NSB LAD Toiminnanjohtaja

Toimiston osoite

S irp a Ikävalko

M annerheim intie 67 00250 H elsinki 25 puh. 90 -410 725 avoinn a m a-pe klo 1 2 — 16

Puheenjohtaja Hannele Luukkainen Pirttipolku 16 A 00630 Helsinki 63 puh. 7 429 31

Sihteeri Helfrid Lehtinen Luuvankuja 3 02620 E sp o o 62 puh. 90-590182

Jäsenmaksu mk 20/vuosi mk 4 0 0 /ain aisjäse n

HUOM: Ä lkää unohtako il­ m oittaa toim istoon nimen tai o so itteen m u u to sta

llmoitushinnat

1 /1 sivu 600 mk 1 1 2 sivu 300 mk 1 /4 sivu 1 5 0 mk 1 /8 sivu 7 5 mk

Huom!

Toimisto suljettu heinäkuun ajan

^*4UIS\k • •

• •

PÄÄKIRJOITUS Kriittinen Korkeakoulu järje sti 2 1 .4 . k e sk u ste lu ­ tilaisuu den "E läin k o k eet — tiete e llise n tutki­ m uksen e d e lly ty s vai v ä ä risty m ä ", jonka o s a n ­ o t t a jin a piti o lla tutkijoita ja e läin su o je lijo ita.

E lä in s u o je lijo it a kyllä oli p aikalla m elkoinen m äärä, m utta yk sik ään kokeita suorittava tutkija ei su o stu n u t saap u m aan tällaise e n p an e e lik e s­ ku stelu un . K riittisen K orkeakoulun su u n n ittelu ­ sihteeri Dl Martti T u om ola huom autti, että koko sin ä aik an a, jon ka hän on toim inut t ä s s ä ty ö s s ä , ei v astaav aa ole sattunu t eli että henkilöt eivät ole tulleet p aikalle k e sk u stelem aan ja v a s ta a ­ m aan te o ista a n . Hän to te si, että ko e-eläin asia s s a täytyy o lla jotakin tulehtunutta ja kiperää tällä hetkellä. Y le isö k ä ä n ei näyttän yt olevan kovin kiinnostunut a ih e e sta , sa li ei ollut täynn ä.

Eikö ih m isiä k iin n osta näin tärkeä a s ia ? H alua­ vatko he vain panna p ä ä n sä p e n s a a s e e n , olla kuulem atta ja näkem ättä m itään, mikä vo isi ro­ m uttaa heidän hataran k ä s ity k se n sä siitä, mikä on oikein ja väärin, haluavatko he su lk e a silm än ­ s ä vääryyd eltä ja siten kuvitella, että vääryyttä ei o le ? T ila isu u s S ä ä ty ta lo lla oli m uuten onn istun ut ja kiin n ostava, ja oli sen tään ro h kaisevaa todeta, että e d e s yksi "v a s ta p u o le n ” e d u sta ja oli u sk al­ tautunut m ukaan, läänineläinlääkäri d osen tti Tim o E sto la . (tila isu u d e sta tarkem m in s is ä s iv u il­ la ) 1itä tutkijat selittivät s y y k s i p o isjä ä m ise lle e n ?

He olivat nim ittäneet m eitä koe-eläinten s u o je li­ joita y litu n te e llisik si, ja lisäk si olem m e kuulem ­ m a aiheu ttaneet harm ia ja häm m inkiä F y s io lo ­ gian laito k selle ja jo p a lähettäneet uhkauksia.

M ainittakoon, että on m elko nau rettavaa ja lap­ s e llis ta pann a jonkin y h d isty k sen tiliin teot, jotka joku hullu tai ylikuum entunut eläinten y s tä v ä on hark itsem atto m asti suorittan u t. Y h d istyk se lläm me ei ole m in kään laista o su u tta m ihinkään uh­ kailuihin tai muihin ep äm iellyttäviin tekoihin.

Tutkijat eivät s iis halua k e sk u ste lla e läin k o k eista tu n teellisten ihm isten k a n ss a . M eitä nim itetään usein tu n teellisik si h ö ssö ttä jik si ja vouhottajiksi m uiltakin tah oilta. Totta onkin, että täm ä a s ia on suu relta osin tu n n e asia, eettinen k y sy m y s. M iksi sitten pitäisi olla ain a järkevä, a sia llin e n , kylm än tun teeton ? Ihminen ei toim i eik ä s a a toim ia pel­ kästään järjen v a r a s sa , s illä juuri tunne tekee hä­ n estä ihm isen , san an k a u n iissa m e rk ity k se ssä .

Ihminen on jalo , hyvä, arm elias juuri tunteen an­ s io s ta . Ei tarvitse o lla e läin rak as ym m ärtääk­ se en , että on väärin kiduttaa ja k äyttää hyväkseen

p u o lu stu sk yvytö n tä o len to a, k y sy m y s on vain o ik eu d en taju sta. Onko ain a vastakkain e läin k o ­ keen tekijä, jo k a on järkevä ja asiallin en ja eläinsu o je lija , jo k a on tunteellinen vo u h o ttaja? Eivät­ kö tutkijat ja eläin kokeiden puoltajat tunteile k o sk aan ? Eikö o le tun teilua, kun k ysytään : "M itä jo s sin un la p se si s a ir a s t u is i...? ” On huom attava, että tunteilua on m yö s eläin kokeiden p e ru ste e ­ ton, järjetön puoltam inen, silm ien sulkem inen kaikilta m uilta m enetelm iltä.

T o isaalta, eläin kokeita voi v a s tu sta a ilman tun­ teellisu u d en h äivääkään. Jä rk e ille n ja a s ia llis e s ti pohtim alla eläin kokeiden ta rp e e llisu u s voidaan nykyään a s e tta a hyvin epäilyttävään valoon.

Ovatko kokeet loppujen lopu ksi ihm iskunnalle h y ö d y llisiä ? Puuttum alla ollenkaan e e ttiseen puoleen , voidaan k y sy ä , o lisim m ek o pidem m ällä ihm isen sairauden v a s tu s ta m is e s s a ja terveyden y llä p itä m is e s sä , jo s o lisim m e enem m än keskit­ tyneet itse ih m iseen , eläim en s ija s ta . Eikö olisi h yö d y llise m p ää e h k äistä sairauden sy n tym istä (tutkim alla elin tapojen ja ru okatottu m u sten vai­ kutuksia) kuin syn n yttää sa ira u s e lä im e s s ä ja sitten yrittää paran taa s itä ? M yös vaihtoehtom en e te lm iäo n nykyään kehitetty ja kehitetään ed e l­ leen niin pitkälle, että pian on jo a lk e e llista ja van h an aik aista k äyttää elävää eläin tä. Vaihtoehtom enetelm ät ovat lisäk si talo u d e llise m p ia kuin elävillä eläim illä kokeilut — m eidän o lisi terveel­ listä ryhtyä pohtim aan ja k yse le m ään , mihin ve­ rorahojam m e oikein k äytetään . Eläim et ovat kal­ liita; m iksi ei siirrytä halvem piin m enetelm iin?

Ju u ri äskettäin p ro fe sso ri A yg iin , IA A P EA :n tie­ teellinen neu vonan taja, on kehittänyt vaihtoehtom enetelm än lääk eain etesteih in . Täm än m enetel­ män avulla p ystyttäisiin jokain en eläim ellä su o ri­ tettu lääkeain ekoe korvaam aan. Mitä vielä tullaankaan keksim ään , jo s vaihtoehtom en etelm ien kehittäjiä ja käyttäjiä tu ettaisiin en em m än ? Mil­ loin Su o m een peru stetaan vaihtoehtom en etelm äk e sk u s? R u o ts is s a on jo.

K riittisen Korkeakoulun tila is u u d e ss a e räs herra toi esiin m ielen kiintoisen näkökohdan e lä in su o ­ jelijoiden tu n tee llisu u d e sta. Hän esitti k ysym y k ­ s e n : kumpi on vaarallise m p aa, luottaa ja u skoa so k e a sti auktoriteettiin (kaikkiin valkotakkisiin) vai olla e p äilevä ja kriittinen? On huom attava, että tiedem iehet ja tutkijat häm äävät tavallisen ihm isen lu ken eisu u d ellaan ja su u re lla tieto m ää­ rällään ja siten saattavat vaiku ttaa hyvinkin u s ­ kottavilta vain au k to riteettin sa a n s io sta , olem at-

3

ta silti välttäm ättä o ik e a s s a . T äm ä herra esitti esim erk kin ä ihm isen s o k e a s ta lu o ttam u k se sta auktoriteettiin tu tk im u k sen , jo k a suoritettiin T a n s k a s s a ja on e site tty parikin kertaa te le v is io s ­ s a . K o k e e s sa koehenkilö su o stu i antam aan kuo­ lettavan säh k ö isk u n to ise lle ih m iselle vain, k o s­ ka valkotakkinen m iellyttävä kokeen o h jaaja niin käski. T o d e llisu u d e s s a ei tietenkään annettu s ä h k ö isk u a , m utta koehenkilöt luulivat niin. Vain harva kieltäytyi p ain am asta n appia. On hyvin tär­ k eää käyttää om ia aivojaan ja om aa arvostelu kyk yään , lu ottaa om aan o ik e u d e n taju u n sa ja u sk al­ taa e p ä illä m yö s valkotakkisten su u rta viisau tta.

P .S . Läm m intä ja ilo ista k e s ä ä teille ihm isille ja e läin ystävillen n e!

A n svarig redaktör Raili V esan en

LEDAREN

K ritiska h ö g sk o lan an ordn ade den 24 april ett d isk u s sio n s tillfä lle "D ju rförsöken förvrängning för veten skap lig fo rsk n in g ” m eningen var att deltagarn a sk u lle b e stä av b äde fo rskare och dju rskyddare. D jurskyddare var närvarande men inte en enda fo rsk are som gö r d jurförsök infann sig pä p a n e ld isk u ssio n e n .

K ritiska h ö g sk o la n s p lan erin g ssek reterare Dl Martti T u om ola päpekade att det aldrig under hela den tid som hän innehaft sin tjä n st, har in träffat nägo t liknande d v s. att inbjudna p erso n er inte infunnit s ig tili tillfället fö r att d isk u tera och s tä för sin ä handlingar. Hän ko n staterad e att det för tillfället m äste vara nogät inflam m erat inom d ju rfö rsö k ssaken . Publiken verkade o in tre sserad av äm net men sale n var inte fu ll. Är inte m änn iskorna in tresserad e av ett sä h ä r viktigt äm n e? Vili de bara göm m a s ig , utan att s e och höra fak ta som sku lle kunna päverka d e ras b egrepp om vad som är rätt och fe l, vill de slu ta önonen för orättvisor och inbillar de s ig att orättvisor inte e x iste ra r?

F ö r övrigt var tillfället pä stän d e rh u se t m ycket lyckat och in tressan t, och det var g läd jan d e fa st bara en ’’m otpartner” väg a d e kom m a med dvs.

L än sveterin är D ocent Tim o E sto la (m er om d isc u s sio n s tillfä lle t pä in sidorn a.)

Hur m änne fo rsk arn a förklarar sin fränvaru ? De a n sä g o s s fö rsö k sd ju rssk y d d a re ö v erk än sliga och d e ssu to m lär vi ha fö ro rsak at harm och oreda pä F y s io lo g is k a institutet genom att sk ic k a dit h o telser. Det m ä p äp ek as att det är g a n sk a skrattretan de och naivt att b e sk y lla en förening för säd an t som nägon däre eller "öve rh e ttad ” djurvän i sitt ofö rstän d har gjort. Vär fören in g har inte haft n ägontin g att gö ra med dylika h o te lse r och gärn in gar. V eten sk apsm än n en vill med andra ord Inte d isk u tera d ju rförsök med k ä n slig a p erson er. Tyvärr b en äm n s vi o c k s ä av andra som k ä n slig a p laddrande uppviglare. Det är san t att det fa tili en sto r del är en k ä n slo sa k , en etisk fräga.

V arför sk all man dä alltid vara s ä fö rstän d ig , se k lig och k ä n slo lö s? En m än n iska borde inte bara funktionera m ed sitt fö rstän d , för det är ju kän slo rn a som g ö r o s s tili m änn lskor, i ord ets vackra m ening. Det är kän slo rn a som g ö r att m änn iskan är Ä del, god och barm härtig. Man behöver inte vara djurvän fö r att fö rstä att det är orätt att pina och utnyttja fö rs v a r slö sa v ä se n ,

detär bara en frä g a om rättsk än sla. Är det alltid en konfrontation m ellan fo rskarn a som g ö r djur­ fö rsö k , som är de fö rn u ftiga och s a k lig a och d jursk yddarn a som är k ä n slo m ä s s ig a upp­ viglare? V isar dä ald rigv e ten sk ap sm än och de som gör d jurförsök sin a k än slo r? Är inte pästäen den som ” nä vad sk u lle du göra om det var ditt barn som in sju k n ad e” k ä n slo m ä s s ig a . Man bör ob servera att ogrund at, oförn u ftigt försvarande av d ju rförsök o c k s ä är grundad e pä k ä n slo m ä s s ig a orsak e r, liksom att slu ta ögon en för alternativ m etoder.

A andra sid an kan man opponera sig mot djur­ fö rsö k utan den m in sta gnu tta av k än sligh et.

G enom att sak ligt b egrun da äm net, verkar nödvän digheten av d ju rförsök fa lla i en h ö gst tvivelaktig d ager. Är fö rsö k en i grund och botten tili m än sk lig h e te n s nytta? Utan att tänka pä den e tisk a sid an av sak e n fräg ar man sig om vi inte vore längre i fö re b y g g an d e t och botendet av sju kdom ar om vi i ställe t för att an vän d a djur s k u lld ha konsentrerat o s s pä m änn iskan. Sk u lle vi inte ha m era nytta av att u n d ersöka hur en sju kdom uppkom m er genom att u n d ersöka levn ad ssätt och m atvan o rän att fö ro rsak a sju kdom i ett djur och sed an fö rsö k a b ota d et? Man har kom m it s ä längt i utvecklingen av altern ativm etod er att det snart kan a n s e s vara primitivt och gam m alm od igt att använda sig av levande djur. A lternativm etoderna är d e ssu to m b illigare än fö rsö k med levande djur. Det sk u lle en god ¡de’ att börja fundera pä vart vära sk atte p en g ar ham nar. Djur är dyra varför ö v ergär m an inte tili b illigare m etoder? A lld e le s n yligen har p ro fe s so r Aygün IA A P E A :s v e te n sk a p slig a rädgivare utvecklat en alternativ m etod för testan d et av läkem edel, med hjälp av denna m etod kan man e rsätta alla fö rsö k gjo rd a m ed levan de djur. Hur längt künde vi inte kom m a om utväcklarna och användarna av alter­ nativm etoder sk u lle fä m era s tö d ? När grun das det i Finlanden altern ativm eto d scen tral? S v e rig e har en redan.

Pä K ritiska H ö g sk o lan s d isk u s sio n s tillfä lle tog en herre fram en m ycket in tressan t a sp e k t i frägan om d ju rsk yd d arn as k ä n slo m ä ssig h e t. Haru stä lld e frägan ” viIket är farligare att lita och tro pal auktoriterna (alla vitrockarna) eller att vara m isstänksam och kritisk ? Man m äste beakta att fo rskarn a och ve te n sk ap sm än n en b lu ffar o s s van liga d ö d liga genom sin b eläsh e t och sin h öga in telligen skvot de fö d er respekt och trovärdiga trots att de a lls inte behöver ha rätt, som ett exem pel pä m än n iskan s blinda tro pä auktoriteterna, tog denn a herre upp, ett fö rsö k som har g jo rts i Danmark och som har v isa ts i vär television tvä g än g er. I fö rsö k gick fö rsö k sp e rso nerna med pä att g e död an d e e l-ch o ck er ät andra m änn iskor, bara för att en trevlig vitklädd försö k sle d a re bad dem göra det. I verkligheten gav man naturligtvis inte e l-ch o ck er men fö rsö k sperson ern a trodde att de gav. Det var bara ett fätal som inte gick m ed pä att trycka pä knappen.

Det är m ycket viktigt att använda sin egen hjärna och sitt e get om döm m e och att lita pä sin egen rättsk än sla och att v äg a ifrä g a sä tta vitrockarn as sto ra vish et.

P .S . varm och lycklig s o m m a rä t er och era djurvänner.

Kai O ulasvirta

ELÄINKOKEET JA TUTKIJAN VASTUU S u o m a la is e s s a eläin kokeita k o s k e v a s s a k e sk u s­ te lu s s a on n ähdäkseni o le m a s s a e räs vaikea e p ä ­ kohta: system aattin e n o h ik e sk u stelu . Eläinko­ keiden tekijät eivät ole vastan n eet siihen k y sy ­ m ykseen , ovatko eläin kokeet y lip ä ä n sä oikeu tet­ tuja vai eivät. Eläinkokeiden tekijöiden o h ik eskustelun m enetelm änä on ottaa e sille e läin k o ­ keiden käytännön etiikka. Eläinkokeiden tekijät (ainakin jotkut) ovat vaatin eet, että koe-eläinten h oitoa ja s ä ily ty stä on paran nettava s e k ä että eläin kokeiden m äärää on väh en nettävä parantam aila koe-eläin ten laatua ja käyttäm ällä enem hnän vaih toeh tom en etelm iä. S e lv ä ä on, että näm ä käytännön etiikan k ysym y k se t ovat tärkeitä ja et­ tä m yöa koe-eläin ten su o je lija t pyrkivät kaikin tavoin käytännön e tiik a s sa paran nuksiin . T ästä huolim atta ei s a a unohtaa sitä , että käytännön e tiik asta kesku stelem in en ei tuo v a s ta u sta siihen k y sy m y k se e n , ovatko eläin kokeet y lip ä ä n sä o i­ keutettuja.

Eläinkokeiden tekijöiden a se n n e tta om aan työ ­ h ön sä on pidettävä so sia a lite k n o lo g ise n a . Tek­ n o lo g ise lla tiedolla tarkoitetaan s e lla is ta tietoa, joka k o sk e e ain o astaan välin eitä ja keinoja kun p ääm äärä on annettu täm än tietouden ulkopuo­ lella. Eläinkokeiden te k ijä stä näyttää siltä , että ne arvot ja pääm äärät, jo tka ovat e räällä tavalla ’’sisään k irjo ite ttu in a" v a llits e v a s s a koe-eläintoim innan k ä y tä n n ö ssä , ovat itse stä ä n se lv iä . V allit­ se v a a tilannetta s in ä n s ä pidetään ration aalisen a: arvot ja pääm äärät otetaan ann ettu in a, niiden pä­ tevyyttä ei k ysytä. S o sia a lite k n o lo g in e n näkö­ kulm a m erkitsee ain o astaan välineiden ja keino­ jen paran telua, ts . käytännön etiikan k ysym y k ­ s is t ä k e sk u stellaan vain s ik s i, että ne parantavat eläin kokeiden tu lo k sia, vähentävät ku stan n u ksia ^ ■ a i p oistavat "tarp e e tto m ia” kipuja (se lla isia ^ ^ < i p u ja , joiden tuottam inen ei ole tarpeen v a llitse ­ van koe-eläin toim innan pääm äärien toteuttam i­ se k si). Kriittinen näkökulm a sen sijaan a se tta a k y se e n a la ise k si d o g m a a ttise sti om aksutu t arvot ja pääm äärät. Kriittinen näkökulm a m erkitsee sen tark astelu a, ovatko eläin kokeet y lip ä ä n sä oikeutettuja.

Eläinkokeiden su orittajat eivät ole vastan n eet koe-eläinten su o je lijo id e n kritiikkiin. T ie te e llis­ ten tu lo sten m ukaan kehittyneim pien eläinten (erityisesti apinoiden) henkinen e läm ä m u istu t­ taa ratk aisevasti ihm isen h en kistä eläm ää. Eläin tuntee tu sk aa, m ielih yvää ja iloa kuten ihm inen­ kin. S e se ik k a, että ihm inen p y sty y ajattelem aan , käyttäm ään kieltä, m u od ostam aan lau se ita, erot­ taa ihm isen e lä im e stä . T äm ä ei kuitenkaan p o ista sitä sam an k altaisu u tta, jo k a ihm isen ja eläim en välillä va llitse e niiden yh täläisen syntyperän vu oksi: s e k ä ihm inen että eläin ovat luonnon m onim utkaisen kehityksen e ria s te is ia tuotteita.

Täm än huom ioon ottaen ei löydy m itään päteviä peru stelu ja s ille , että e läim iä vo itaisiin käyttää

•

e lä in k o k e issa ain a kun ihm isen edut niin vaativat (ts. eläim et ovat m yö s arvokkaita sin ä n sä , niillä ei ole pelkästään välinearvoa ihm isen pääm äärien to te u tu k sessa ).

Eläinkokeiden käyttäjillä on lu o n n o llisesti t ä s ­ m ällisiä tietoja om an tie te e n a la n sa tu lo k sista.

Kuitenkin eläin kokeiden käyttäjiltä näyttää puut­ tuvan s e , m itä aikoinaan sa k sa la in e n filo so fi Im m anuel Kant ( 17 2 4 — 1804) kutsui valistu k se k ­ si. Kant kirjoitti v. 17 8 4 1 ): "V a lis tu s on ihm isen u lo sp ä ä se m istä hänen its e n s ä aih eu ttam asta alaik äisyyd en tila sta . A la ik ä isy y s on kyvyttö­ m yyttä käyttää o m aa järkeään ilman toisen jo h ­ d atu sta. Itse aih eu tettu a täm ä a la ik ä is y y s on s il­ loin, jo s sen s y y n ä ei o le järjen puute, vaan päät­ telem isen ja rohkeuden puute käyttää h yväkseen om aa järkeään ilm an to ise n jo h d atu sta. Sa p e re au d e! K äytä rohkeasti o m aa jä rk e ä si! — täm ä on s iis valistu k sen tu n n u s la u se .” (K ursivointi p o is­ tettu -KO). T iedem iehen v a listu s ei puheena o le ­ v a s s a a s ia s s a ole siten tie d o llista o p p in eisu u tta vaan kykyä a s e tta a arvion kohteeksi koe-eläin toi­ minnan käytän töön liittyvät, usein d o gm aatti­ se sti ("to isen jo h d a tu k se lla ” ) om aksutu t arvot ja pääm äärät. V a listu s m erkitsee t ä s s ä tiedem iehen kykyä kan taa vastu u ta toim in n astaan .

Kritiikki ei s a a o lla pelkästään kieltävää. R aken ­ tava kritiikki perustuu to sia sio id e n tietäm iseen toisin kuin utopistinen ajatte lu . K oe-eläinten su o je lijo id e n pitkän täh täyksen suu n n itelm an a on lopettaa kehittyneiden eläin ten (esim erkiksi apin oiden , koirien ja k isso je n ) käyttö k o k e issa kokonaan ja s a llia kehittym ättöm illä eläim illä kokeita vain, mikäli näm ä kokeet sä ä stä v ä t ih­ m is- tai eläin h en kiä tai vähentävät sa ira u k sia o le n n a ise lla tavalla (tätä pitem m än täh täyksen su u n n ittelu ssa k atso taan p ääm ääräk si e läin k o ­ keiden lopettam inen kokonaan). U to p is tis e sta o lisi a jate lla, että näm ä pääm äärät vo isivat kuin taik aisku lla toteutua tällä h etkellä yh dellä kertaa koko m aa ilm a ssa — siihen ei ole nykyään reaalils ia m ah d o llisu u k sia. E p äto d e n n äk ö istä m utta ei kuitenkaan m ahdotonta on s e , että näm ä pää­ m äärät lähiaikoina toteutu isivat S u o m e s s a . Näi­ den pääm äärien lopullinen toteutum inen voi olla vain kau kaisem m an tu levaisu u d en a sia .

Pu heen a olevien pääm äärien saavu ttam isek si koe-eläinten su o je lijat pyrkivät lyhyen tähtäyk­ sen su u n n ittelu ssaan väh ittäisiin uu d istu k siin ja paran nuksiin . N äm ä u u d istu k set saavat parem ­ min k an n atu sta, m ikäli o so ite taan oikeutetuiksi koe-eläinten su ojelu n pitkän täh täyksen p ääm ää­ rät (ts. o so ite ta a n , että eläin k o k eisiin liittyvä lajioppi, k ä sity s, että vain ih m isellä on arvoa sin ä n ­ s ä ja eläim e llä vain välinearvoa ihm isen p ääm ää­ rien to te u tta m ise ssa , on tie te e llise sti k e stäm ä­ töntä ajattelu a). K oe-eläinten su o je lijo id e n teh tä­ vänä on siten jatkuvasti kaikin m ahdollisin tavoin pyrkiä p ääm äärään sä, eläin kokeiden lopettam i­ se e n , tehdä m aailm aa s e lla is e k s i, että pääm äärät yhä e n e n e v ä ss ä m äärin m uuttuvat re aalisik si m a h d o llisu u k sik si.

K oe-eläinten su o jelijo id en tu lee n ähdäkseni yrit­ tää sa a d a aikaan k e sk u ste lu a siitä , ovatko eläin ­ kokeet ylip ä ä n sä oikeutettuja (n ä is s ä tä rk e issä k y s y m y k s is s ä on koe-eläin ten k äyttäjä m ie le stä ­ ni v a ik e u k sissa ). S e u raav an a tuodaan e sille eräi-

tä s e lla is ia näkökohtia, jo is ta m yö s kan nattaa k e sk u ste lla .

K oe-eläintoim in nan k u sta n n u k sista rahoittavat korkeakoulut S u o m e s s a valtao san (esim erkiksi 19 7 1 6 3 ,8 % k o k o n aisk u stan n u k sista). Tutki­ m u slaito k set ja laboratoriot saivat 2 1,4 % , lää­ ketehtaat 1 1 , 5 % ja sairaalat 3 ,2 % vuonna 19 7 1 koe-eläin toim innan rah o itu k se sta. T u tk im u slai­ to k sie n , korkeakoulujen ja sairaalo id en m en o ista suurin o s a rahoitettiin ju lk isista varo ista. T ästä s y y s t ä on p eru steltu a vaatia, että vero n m ak sa­ jilla, jo tka viim e k ä d e s s ä vastaav at koe-eläin toi­ m innan rah o itu k se sta, o lisi o ik e u s s u u re m m a ssa m äärin vaiku ttaa koe-eläin toim intaan se k ä pa­ rem m in s a a d a tieto ja k o e -e läin to im in n asta.2 ) S u o m a la is is s a lä ä k e te h ta issa tehdään paljon tut­ k im u styö tä. Su om en itse n ä isy y d e n juhlavuoden rah asto (SITR A ), jo k a on S u o m en pankin ja viim e k ä d e s s ä edusku n n an alainen rah asto (k y se on s iis ju lk is e sta rah o itu k se sta), on rahoittanut vuo­ sin a 19 6 7 — 19 7 4 m m . Orionin ja H uhtam äki-Leiraksen tutk im u stoim in taa. Ju lk in e n rahoitus ko sk e e s iis osittain m yö s y k sity iste n yritysten tutk im ustoim in taa. 3) M edican, O rionin, H uhtam äki-Leiraksen ja Farm os-yhtym än patenttien lukum äärä oli 19 6 4 —

19 7 4 m elkoinen3). Patentti m erkitsee tutkim uk­ sen tu lo sten te k e m istä y k sity ise n yrityksen o m a isu u d e k si. Patentin avu lla yritys varm istaa se n , että tietyn tu tk im u stu loksen hyöty tulee juuri yrityk selle. K ilpaileva yritys joutuu teke­ m ään tu tk im u styötä, jo k a o lisi turhaa, m ikäli pa­ ten tilla privatisoidut tutkim uksen tu lo kset o lisi­ vat kaikkien h y ö d y n n e ttävissä. Lääketehtaat tuottavat m yös su u ria m ääriä läh e s sa m a n la isia lääkkeitä eri nim illä. N äm ä sa m an k altaise t m utta erinim iset lääkkeet testataan tietysti eläin kokei­ den avulla.

LÄH DELUETTELO 1 ) K ant, Im m anuel, V a sta u s k y sy m y k se e n : Mitä on v a lis tu s ? F ilo so fin en kulttuurilehti G e n e ­ s is 3 / 19 7 9 , s . 4.

2) Su u n n itelm a koe-eläin toim innan jä rje stä m i­ s e k si S u o m e s s a . O petu sm in isteriön korkea­ koulu- ja tie d e o sa sto n ju lk a is u s a rja n :o 10 ^ V a a sa 19 7 4 . S . 2 9 — 30.

3) H änninen, Sak ari, Patentit ja yritysten tutki­ m u s. T e o k s e s s a Bruun, K. — E sk o la, K. — Viikari, M. (toim .), T iedepolitiikka ja tutkijan vastu u . H elsinki 19 7 6 . S . 2 5 1 — 1 5 2 .

•

TIETEELLISTÄ JULMUUTTA KAUPALLISEN EDUNTAVOITTELUN VUOKSI Richard R yd er’in e s ite lm ä O xfordin kandidaattiyh d isty k se lle k e s ä k u u ss a 19 7 4 , ju lk a isija S c o ttish S o c ie ty fo r the Prevention of V ivisection (Su om . Linnea G rönlund).

YH TEENVETO A in o astaan k olm an n es Englannin e lä in su o je lu ­ lain p u itte issa lis e n s s illä te h tävistä e läin k o k eista tehdään lääketieteellisiin tarkoitu ksiin . Muihin tarkoituksiin tehtävien kokeiden m äärä on valta­ vasti laajentun ut ja k asvaa koko ajan .

Vuonna 19 2 0 eläin k o k e ista 62 % oli lääketieteel­ lisiä, nykyään (19 7 3) m äärä on vain 3 1 , 7 % .

Kokeiden te k ijö istä oli lääk etieteellisen koulu­ tuksen saan u t 36 ,6 % vuonn a 19 7 4 .

Eläim iä käytetään kosm etiikan , elin tarvikevärien , lisäm au ste id e n rikkaruohom yrkkyjen, p u h d is­ tu sain e id e n , tu h olaism yrk kyjen ja a se id e n t e s ­ ta a m ise e n . E sim . tri Brian B lo ck , jon ka lab orato­ rio s sa ko sm etiikkaa testataan e läim illä, kertoo, kuinka sh am p o o ta pannaan kaniinien silm iin : ’’jo s eläin tulee so k e a k si tai jo s se s a a jonkin vam m an, jo k a to d e n n äk ö ise sti tu o ttaa tu sk a a tai näön h eikk en em istä, eläin lopetetaan välittö m äs­ ti” H äneltä kysyttiin m itä jo k a p ä iv ä isiä tuotteita ko­ keillaan e läim illä. Hän v a s ta s i: ’’tietenkin suu rta m äärää k o sm e e ttisia tuotteita, kuten sh am p o ita, huu lipu nia, puu tereita, kyn silakkoja jn e ., eräitä k o tita lo u d e ssa käytettäviä tuotteita jo tka voivat o lla vaarallisia, kuten uunin p u h d istu sain eita ja e rila isia a e ro s o le ja .”

T ä lla isia ain eita s iis tänään testataan eläim illä Englannin k a u p a llis is s a la b o rato rio issa. T e s­ tauksen tarkoitu s on selvittää, miten M Y R K YLLI­ NEN uusi tuote on.

Stard ard ¡testi on LD-50, jo s s a kokeen su o rittaja p akottaa ryhmän e läim iä syö m ään su u ria m ääriä te stattav aa ain etta, jotta sa a ta isiin se lv ille , mikä a n n o stelu m äärä tap p aa 50 % e läim istä. M ikä ta­ h an sa ain e on tarp eek si s u u r e s s a m ä ä rä ssä ann ettu na m yrkyllinen. J o s k u s eläim et ovat näl-^ k äisiä ja ne houkutellaan täten syö m ään te sta tta ­ vaa ain etta, m utta usein niitä syö tetään väk isin .

J o s k u s te stiain e tap p aa n o p easti m utta harvoin tu sk atto m asti. J o s k u s s e tap p aa hitaasti ja ju l­ m asti u sean päivän k u lu e ssa . Y k si LD 50-testin vak ioversio an taa e läim ille 14 päivää ku olin aikaa.

T o is is s a m y rk k y te ste issä eläim en iholle pannaan te stattav aa ain etta ja estetään eläin tä p o ista m a s­ ta sitä.

S ilm ä te ste jä tehdään m yö s eik ä pu u d u tu sta käy­ tetä. T e stattavia ain eita ovat mm . sh am p oot ja saip p u at. H untingdonin tu tk im u sk e sk u k se ssa E n g la n n issa 1 8 0 :Ile kan iin ille pantiin kym m entä e rilaista sh am p o o ta silm iin . H uom attiin että ” jo yksi näyte-erä sai kaikki kanit tem poilem aan voi­ m akkaasti ja kolm e k u u d esta "h u u si” tuotetta silm iin p a n ta e s sa ” T ällaisten testien tieteellinen p äte vyy s on hyvin kyse e n alain e n , s illä tiedetään e n n e stä ä n , että m yrkyt ja m yrkylliset ain eet vaikuttavat eri lajei­ hin, s iis m yös eri eläim iin ja ihm isiin, hyvinkin eri tavalla: e sim . penisilliin i on hyvin m yrkyllistä

•

m arsu ille, m utta thalidom idi ei vaikuttanut poi­ k a sia odottaviin laboratoriorottiin tai niiden sik i­ öihin m itenkään. N äistä k o k e ista tehdyt jo h to ­ p äätö kset ovat s iis tyystin vääriä ja siten vaaralli­ s ia ih m iselle. H uolim atta n äistä tie d o ista n iin sanotut ’’varm u u sk o keet” e läim illä ain a vain lisä ä n ­ tyvät.

J o s tälla isilla kokeilla ei ole tie te e llistä m er­ kitystä, m iksi s e on niin s u o s ittu a ? S y y on se , että valm istajat haluavat varm istaa s e lu s ta n ­ sa m ahdollisten oik eu sju ttu jen takia. J o s kulut­ taja h a a sta a valm istajan oikeuteen sen takia, että jokin uusi tuote — k o sm eettin en , eläintarvikeväri tai u u n in p u h d istaja tai m ikä ta h a n sa — on a i­ heuttanut iho-oireita tai m uuta h aittaa, v a lm ista ­ ja voi p u olu stau tu a o ik e u d e s sa sa n o m a lla "m utta herra tuom ari, olen m yrkyttänyt ku oliaaksi kolm e s a ta a k allista e läin tä te s ta te s s a n i tätä uuninpuhd ista ja a — täm ä to d ista a miten kuluttajan turv a llisu u s on syd än tän i lähellä — älkää s iis tu o­ m itko m inua liian suuriin sakkoihin ja vah in gon ­ korvau ksiin” .

M yrkyllisyyden te s ta u s ei tietenkään ole uutta, m utta nykyinen laajam ittainen talou stavaroiden ja k o sm eettisten tuotteiden testaam in en on tyy­ pillinen nykyajan ilm iö. V ielä 1 0 vuotta sitten , harvat tällaise t tuotteet testattiin e läim illä. J a jo s testattiin , oli k y sy m y s m u u tam asta m ar­ su s ta . V a sta viim e vu o sin a täm ä villitys tehdä valh e e llisia "tu rv a llis u u s te s te jä ” on in stitu tio­ nalisoitu n ut. On tullut m uotiin te sta ta yhä u se ­ am m at tuotteet e läim illä. Su n d ay M irror-lehden m ukaan (24 .2.74 ) Englannin k o sm eettisen te o l­ lisuuden vu osiliikevaih to on noin 300 m iljoo­ naa puntaa, ja m elkein 100 uutta tuotetta tu­ lee m arkkinoille JO K A VIIKKO. Jo k a in e n tuote voi aih eu ttaa sa to je n eläin ten ku olem an, jotka m yrkytetään ku oliaiksi L D 5 0 -te stissä tai ihok o k e issa , jotta v a lm istaja s a is i ’’laillisu u d e n ” leim an, byrokraatit yhden tarkoitu ksettom an ti­ laston lisää.

H erää k y sy m y s, mihin raja on vedettävä — ihminenhän sa a tta a e sim . h u m a la ssa , m ielen h äiriö s­ s ä tai itsem u rh atark o itu k se ssa s y ö d ä tai juoda m itä tah an sa — o lisik o s iis kaikki m ahdollinen testattava eläim illä? Y le is ö vaatii nykyään tuotteilta su u rem p aa tu rvallisu u tta ja täm än vu oksi yh ä useam pi eläin ku olee k a u p a llis is s a lab o rato rio issa.

On kuitenkin vähintään 3 sy y tä m iksi täm ä ei ole oikeutettua: 1) K o sk a m ikä ta h a n sa ain e käytettyn ä (nautittu­ na) liiallise sti voi o lla m yrkyllinen, niitten a i­ neiden m äärällä, jo ita voidaan p ak k o syö ttää eläim ille, ei o le m itään lo o g ista rajaa.

2) A ineen vaarattom u u s koe-eläim ille ei lä h e s­ kään ain a m erkitse sitä , että s e on vaaratonta ih m iselle — täm än olettam inen ja väittäm inen on vääriste lyä.

3) Tärkein s y y on m oraalinen : ei-välttäm ättöm ien ja jo s k u s täysin tarpeettom ien tavaroiden m ah dollisen m yrkyllisyyden testaam in en ei oikeuta kärsim yksen aih eu ttam iseen .

M yrkkytestien te k e m is e s tä on tullut m uotivirtaus ja täten su h te e llise n harvat tutkijat aiheuttavat lukem attom ien eläin ten kuolem an. Kun fy s io lo ­ gi, jo k a tekee pelkkää tu tk im u styötä, k äyttää eh­

kä 100 eläin tä v u o d e s sa , teknikko jo k a tekee rutiin im yrk kytestejä voi k äyttää s a to ja p ä iv ä ssä .

T ällaisten testien tarkoitu s ei s iis ole tieteen te­ kem inen vaan k au p allisen edun tavoittelu.

P u h u e ssan i ed u n tavo ittelu sta, tarkoitan lähinnä valm istajan voittoa tu ottam istaan k o sm eetti­ s is t a ain e ista, rikkaruohom yrkyistä, uuninpuhd ista jista jne.

On kuitenkin m yös o le m a s s a k asvava ” koe-eläinte o llisu u s ” , joka m yö s hyötyy tä stä valtav asta eläinten riisto sta , ts. koe-eläin ten kasvattajat, niiden ruoan toim ittajat, häkkien, instrum entti­ en, leik kau sp öytien , pihtien ja polttouunien toi­ m ittajat...

V astikään olin y h te y d e s s ä e rääse e n n äistä k a s ­ vattajista, jo k a oli K oe-Eläin ten K asvattajien Lii­ ton jä se n , ja kysyin heidän h in tojaan. V a sta u s oli: b eag lekoira S 65, — , s a k s a n s e is o ja ja labradori D 55 , — , k issa t S 2 5 , S 3 5 , — , hiiret 40 p, h evoset n. S 200, — , a a sit S 70, — , vasik at S 50, — . Lajilu ettelo vaikutti läh e s loppum attom al­ ta.

Eräs B irm ingham ilain en firm a kauhistutti m inua enem m än kuin m uut, ko sk a he saatto ivat tarjota apin oita. Ei s ik s i, että apin a on m eitä lajina lä­ hinnä — gen eettin en ’’serkku m m e" m aan päällä, vaan s ik s i, että eräät ap in alajit, johtuen arm otto­ m asta k o e -e lä in m e tsä sty k se stä , ovat k a to am as­ s a m aapallolta. T äm ä firm a tarjo si m inulle, joka olin täysin vie ras, s im p a s s e ja S 35 0 , — /kpl, oran­ keja S 18 0 0 , — /kpl ja go rillo ja S 3500, — /kpl.

Tällainen toim inta on k au p allisu u tta kaikkein kau h istu ttavim m assa m u o d o ssa a n .

UUD ISTU KSET A ja e ssa m m e u u d istu k sia m eidän tulisi pyrkiä seuraaviin neljään välittöm ään pääm äärään : 1) P a in o staa hallitu sta m yön täm ään varoja vaihtoehtom enetelm ien ke h ittäm isek si.

2) Eräiden eläin lajien käytön välitön ja täyd elli­ nen kieltäm inen — lähinnä apin oiden ja d elfii­ nien.

3) V arm istaa että eläin kokeiden tuom inen kouluihim m e e stetään välittöm ästi — koulujen k esku slau taku n n an äsk eittäin en ju lkaisu pal­ ja s t a a h älyttävästi, että yli s a ta a eri e läin lajia on käytetty e n g la n tila isis sa p e ru sk o u lu issa .

4) K ieltää kaikki tu sk aatu o ttava kokeilem inen jo ­ ka ei ole lääk etieteellistä.

E n g la n n issa vuoden 19 7 3 jälkeen on h avaittavis­ sa se lv ä ä korkean taso n ase n te id e n m uu tosta s u h te e s s a vaihtoehtom en etelm iin ja varsinkin k o sm e e ttise t testit tuom itaan. Sam o in p sy k o lo ­ g ise t te stit, ko sk a eläim en rinn astam inen täten ihm iseen on järjetön tä ja p sy k o lo g e illa ei u se in ­ kaan ole e d e s p eru staso n b io lo g isia tieto ja. N äil­ lä te ste illä ei s iis ole lä äk e tiete e llistä o ik e u tu s­ ta.

19 7 4 tehtiin E n g la n n issa m ielipidetu tkim u s joka oso itti, että 7 3 % h aa sta te llu ista v astu sti eläin ­ ten käyttöä a se id e n , kosm etiikan ja p esu ain eid en te s ta u k s e s s a .

T ie d u s te lu s sa kävi ilm i, että vaikka 91 % tiesi lä ä k e tie te e llisistä eläin k o k e ista, vain 25 % tiesi kosm etiikan te s ta u k s e sta e läim illä.

Eläinkokeita vastaan!

K oira pieni hankaa päätään ahtaan kopin rautaverkkoon.

Kani on h äk issään rau h allisen a.

R au h allise n ak o ?

Eihän toki, m utta s e ei p ysty liikkum aan.

On keksitty s a d a s uusi m enekkituote tänään .

H aes joku elukka niin k atsotaan kuinka käy.

O ho, taisi o lla m yrkyllistä kun noin pian kuoli.

T uopa pari uutta, niin katso taan miten niiden käy.

T un teettom an a ihm inen työ sk e n te le e , kuin kone.

Hän tap p aa, om aksi huvikseen, hyödyttä.

Minä alan ta iste lla heitä vastaan .

Mitä voin kun heitä on enem m än, niin v iisa ita ja op p in eita.

HEI! T oim istoom m e saap u u jatku vasti kirjeitä, jo is s a k y se llä ä n , miten nu orisoryhm ään voi liittyä. Ker­ rataan a s ia vielä kerran täällä le h d e s sä , jo tta a s ia se lv iä ä kunnolla.

M itään e rillistä jä se n m a k su a ei o le. Liittym inen käy y k sin k e rtaisesti jättäm ällä n im en sä ja puhe­ lin n u m e ro n sa /o so itte e n sa to im isto o n , jolloin s a a sitten ilm oituksen s e u ra a v a sta k o k o u k se sta k otiin sa. M itään ik ärajaa ei ole; y le e n sä kokouk­ s is s a käy 1 0 — 1 8 vu otiaita. K okoon num m e kerran k u u k a u d e ssa , se u raav a k oko u s sovitaan aina e d e llis e s s ä k o k o o n tu m ise ssa . Mikäli ette o le tie­ to isia seu raavan kokouksen a ja s ta , o lisi hyvä jo s itse so itta isitte to im isto o n ja k y sy isitte s itä . Py­ rin kyllä m yö s Ilm oittelem aan siitä , m utta tiedon s a a varm em m in, jo s itse o ttaa yhteyttä.

K esän lä h e s ty e s s ä o lisi hyvä, jo s kaikki hankki­ sitte valtion p a in a tu sk e sk u k se sta (o so ite : An­ nankatu 44, 0 0 100 H elsinki 10 ) e lä in su o je lu a s e ­ tu k sen , jo k a m ak saa pari m arkkaa. K e sä llä nim it­ täin tulee toim istoon paljon k y se ly jä , jo is s a halu­ taan tietää kytketyn koiran narun la k is ä ä te is tä pi­ tuutta, tieto ja eläim en k u lje tta m ise sta , kerrotaan k is s a -a n s o is ta m e ts is s ä jn e. K uitenkaan ei ku­ kaan e läin rääk k äyk sen nähnyt koskaan kerro h u o m au ttan een sa a s ia s ta rääk kääjälle tai teh­ n ee n sä a s ia s t a ilm oitu sta eläin su o jelu viran o m ais e lle , s y y n ä ilm eisesti y le e n s ä on tietäm ättö­ m y y s, m itä laki a s ia s ta sa n o o . Lakiteksti k ä d e s­ s ä o lisi helpom pi toim ia ja hyvähän s e o lisi m uu­ tenkin tun tea.

A g g r e s siiv is e lla tavalla ei kuitenkaan eläin rääkk ääjää kohtaan pidä alk aa käyttäytyä, s e herättää hänen m ie le ssä ä n vain e n tistä n egatiiv ise m p ia tun teita e läim iä ja e lä in su o je lu a kohtaan. A s ia l­ linen h u om au tu s lakitekstiin viitaten on paras tap a, ja jo s s e ei au ta, kan nattaa kään tyä lähim ­ män eläin su o je lu v iran o m aise n (y le e n sä n im is­ m ies) puoleen .

Ei sitten m uuta tällä kertaa. H yvää k e s ä ä vain kaikille e lä in te n su o je lijo ille ja heidän lem m ikeil­ leen.

veileeko isä ehkä sittenkin hienon ajokoiran s i­ ja s ta p ie n estä, h a u sk a sta m arsu sta, m utta ei voi o sta a s e lla is ta kun kaikki kaljakaverit n au raisi­ vat.

Tai haaveileeko äiti sitten h a m s te r iv e itik a s ta .^ p vaikka onkin inhoavinaan kaikkia hiirtä m u istu t­ tavia, k o sk a m uutkin n aiset inhoavat, (sivu h u o­ m autu s: jo u k o ss a tyh m yys tiivistyy) San om attakin on se lv ä ä , että pikku-Pekka haa­ veilee ik iom asta v a a le a n p u n a ise sta e le fan tista.

S iis ...

E läin p erh eeseem m e kuuluu 1 /2-vu o tias m arsu , vuoden van h a kaniini s e k ä 10 vu otta van ha k issan runtti. N aap u rissam m e on koira (sch äferin ja pystykorvan riste y ty s, piti o lla aito sch ä fe r), joka tietää tarkkaan, ettei ole hyvä jo u tu a m eidän k is­ san tielle. T o isa a lta k issa m m e on hyvin lem peä ja suhtautu u y s tä v ä llis e sti m arsu um m e, vaikka s e jo s k u s yrittää s y ö d ä k issa n käpälät.

M arsum m e on m u stan -ru sk ea veitikka, nim eltään O sku. S e on su u re sti ihastun ut kurkkuun eikä tahtoisi s y ö d ä m itään m uuta. L isä k si s e on toi­ vottom an rakastunut Ju s s iin , kaniiniim m e. J u s s i yrittää k ärsivällise sti s ie tä ä O skun k o sisk e lu ja.

Ju ssi-k a n iin i on oppinut jo k seen k in s is ä s iis t ik s i, m ikä onkin hyvä, s illä s e on suurim m an o san p ä i- ^ B v ästä s is ä llä . K e sä llä J u s s i on kaivanut v a r m a a n ^ ^ pari m etriä k äytävää m aan alle ja kaivaa ensi k e sän ä varm aan lisää.

Erilaisten eläin ten talviruokinta lo h k aisee var­ m asti aik a suuren o san perheem m e vu o sib u d je ­ tista . R uokittavat eivät koostu yk sin om aan pik­ ku lin nuista, joihin niihinkin u ppoaa päivän aik a­ na aika m äärä sa p u s k a a , vaan ruokavieraina ovat m yös ru sakot, jo ille on m yö s, to sin yöaikaan , pöytä katettuna.

Näin s iis m eillä. H yvää alkan u tta vu osikym m en tä kaikille eläinten y stä v ille , etenkin niille, jo illa on m arsu, k is s a tai kani.

Ari Raninen

Hei kaikki Koe-eläinten suojelulaiset!

H aluaisin eh d o ttaa o h e s s a tu levaa kirjoitelm aani uranu urtajaksi sa rja lle , jo s s a Ihm iset kertoisivat e läm ästään eläinten k a n ss a . (N im eksi e sim .

Näin on m eillä) N äh täisiin , ovatko su o m a la ise t to d ella niin tun teettom ia kuin väitetään , vai haa-

Outi Of

Auli K.

Koko perheen juhlassa olleen piirustuskilpailun VOITTAJAT ovat EVA LUNDELL, KATARIINA VIINIKAI­ NEN ja ANN-MARIE KARJALA. Onnittelemme voittajia ja kiitos muille osaanottajille.

Näin on meillä:.

Päivi

•

J o s v o isin , ottaisin heidät nyrkkiini, p u ristaisin ja sitten heitä ei en ää o lisi.

O lisiko s e hyvä, m uu ttuisiko m aailm a parem ­ m aksi?

Ei, ain a tulee u u sia , m utta yritän au ttaa, niin kauan kun voin!

Hei! H aluaisin kirjeenvaihtoon 7 — 9 vuotiaan pojan tai tytön k a n ssa .

O soitteeni on: E liis a K u u se la, 47200 Elim äki

Eve Lundell

Katariina Viinikainen

Ann-Marie Karjala

•

T eksti: R iitta Salm i Kuvat: M. Backm an

ELÄINKOKEET, TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN EDELLYTYS VAI VÄÄRISTYMÄ

•

Toiminnanjohtaja Sirpa Ikävalko, Riitta Salmi, läänineläinlääkäri Timo Eskola, diplomi-insinööri Martti Tuomola, eläinlääkäri Mikael Ilves, Hannele Luukkainen.

Y llä oleva otsik k o oli nim enä K riittisen K orkea­ koulun e site lm ä llä 2 1 .4 . S ä ä ty ta lo lla . T ilaisu u ­ d e sta piti alunperin tulla koe-elälnten su o je lijo i­ den ja eläin kokeid en tekijöiden yh tein en , m utta p y y d e ty istä tu tk ijo ista el ain oakaan halunnut tai rohjennut tulla m ukaan. T ulipahan kuitenkin on­ neksi sen tään läänineläinlääkäri Tim o E sto la , jo k a kai voidaan lukea lähinnä m eidän p u olellem ­ m e.

T ilaisu u d en puh een jo h tajan a toim i Martti T uo­

m ola, jo n k a h aa sta tte lu sta ja m ielip iteistä voi lukea lehtem m e e d e llis e s s ä n u m ero ssa. E n sim ­ m äisen alu stu k sen piti p u h een joh tajam m e Hanu, ja hänen p u h e e n sa on ju lkaistu k o k o n aisu u d e s­ saan täm än jutun p e rä s s ä .

Ikiom a eläinlääkäriim m e M ikael Ilves käsitteli a lu stu k s e s s a a n lähinnä koe-eläin ten su ojelu n filo s o fis ta puolta. Hän m uistu tti, että jo k a ise lla aik akau d ella on tietty kesk iaik aisu u d en leim a, kun sitä jä lje stä päin k atso taan . N iinpä m eidän ­

kin aik aam m e varm asti e tä is y y d e s tä katsottu n a pidetään ra a k a la ism a ise n a eläin kokeiden aik a­ kautena. V ielä em m e ole herkistyneet ta so lle , jo lla n äkisim m e eläim et ystävin äm m e, m utta tu u lah d u k sia siih en su u n taan on ilm a ssa : olem ­ m e m urroksen e d e s s ä , ehkä n äk em yksem m e piankin avartuu.

R ajan vetäm inen niiden asio id e n välille, joita voim m e tehdä ja jo ita em m e, ei ole usein lä h e s­ tulkoonkaan h elp p oa, m utta to isa a lta ih m isellä ehkä sittenkin on jonkinlainen om atun to, joka auttaa häntä v a ik e is s a ra tk a isu issa , ja jon ka ään ­ tä hän ei s a is i tukahduttaa.

K aikkia eläin kokeita Ilves ei tu o m itse jyrk ästi.

N iillä on toki saatu se lville arvokkaitakin asio ita — ainakin m ikäli sairau tta pidetään p e ria a tte e ssa pahana. Sairau d en k a u h istu s ei tosin ole m ikään itse stään se lv ä a s ia sek ään .

Tim o E sto la kertoi koe-eläin yksik öid en tark as­ tu k sista U udenm aan läänin o sa lta . U udellam aalla on 41 laito sta, jo is s a tehdään eläin kokeita.

E sto la m yö n si, että tark astu k set eivät ole olleet riittäviä, niihin ei liikene aikaa m uilta velvolli­ su u k silta. F y sio lo g ia n laito k sella nyt on ainakin vihdoin käyty. T ark astu k seen kuuluu eläin m ää­ rän selvittäm in en , terveydentilan k a ts a s tu s , tilo­ jen tark astu s, henkilökunnan pätevyyden se lv it­ täm inen ja neuvonta.

U udellam aalla käytettiin lähivuoten a seuraavat m äärät koe-eläim iä (pitkäikäisim m ät eläim et, kuten se eru m ih e vo se t, sisä lty v ä t useid en v u o si­ en luetteloihin): hiiret 23224 rotat 12 5 0 4 m arsut 35 5 7 kanit 17 4 8 ham sterit 389 m yyrät 272 sop u lit 25 tan ssih iiret 30 kanat 9 17 hanhet 2 lam paat 114 siat 203 koirat 58 k issa t 34 h evoset 23 naudat 15 3 vuohet 28 porot 2 apin at 18 sam m akot 110 ravut 70 kalat 246 yht. 438 23 On huom attava, että näitä e läim iä käytetään hy­ vin e rila is is s a k o k e is sa ja niiden o lo su h te e t ovat m yös erilaise t. Viikin ru okintakoelehm illä on m u­ kavam m at olot kuin k e sk iv e rto n ave tassa. T o is e s ­ ta p ä ä stä ovat esim erk kin ä ilman n arkoosia ta­ pahtuvat h e rm o fy sio lo g ise t kokeet ap in o illa ja k isso illa (onneksi vain yhden laitoksen alu ee lla tiettävästi) ja LD 50-kokeet, joiden epäm iellyttävyyttä ei koskaan käy kiistäm in en . V a ltao sa koeeläim istä on s iito sy k s ilö itä . K an oja käytetään lä­ hinnä tuottam aan m unia siito sm a te ria a lik si.

O sa k o k eista on lääkeaineitten ja rokotteiden te­ hon te sta a m ista . K olm ella laito k sella suoritetaan kiru rgisia kokeita, jo ita su o rite tta e ss a eläin on nukutettu ja lopetetaan leikkauksen jälkeen .

E sto la piti ikävänä ep äkoh tan a s itä , että koe-eläimet ovat hyvin usein tilo ss a , jo ita ei ole su u n n i­ teltu k o e-eläin talleik si, e sim . k e lla re issa . Näin ollen ilm astointi ja jäteh u olto voivat o lla huon o­ ja . Eläinten ruokintakin s a a tta a o lla hun nin golla: sairaaloid en koe-eläim et voivat jou tu a syö m ään s a m a a ruokaa kuin potilaat.

Loppu ilta kului paneeli- ja y le isö k e sk u stelu n m e rk e issä. Puhuttiin mm. eläin kokeiden tulo sten ep älu o te ttav u u d e st, lab o rato rio tark astu k sista, o sto p äiv äk irjo ista, asian e e ttis e s tä p u o lesta j.n .e .

A lu stu s K riittise ssä K o rk e ak o u lu ssa 2 1.4 .19 8 0 hannele Luukkainen, tutkijä, K oe-eläinten s u o je ­ lun puh een joh taja 1 . T o sia sio ita S u o m e s s a on noin 13 0 elävillä eläim illä kokeita tekeviä tutk im u slab oratoriota, jo is s a kuolee tä­ näkin vuonn a arviolta 400 000— 500 000 eläin tä tu sk allisten eläin kokeiden uhreina. APINOITA, KOIRIA, K IS S O JA , S IK O JA , LAM PAITA, KANII­ N E JA , M A R S U JA , H A M STER EITA , ROTTIA, HII­ R IÄ ...

Paitsi y lio p is to is s a ja k o rk e ak o u lu issa eläin ko­ keita tehdään m yö s lä ä k e te o llisu u d e s s a , k o s­ m e tiik k ate o llisu u d e ssa, k e m ia llis e ss a te o llisu u ­ d e s s a , e lin ta rv ik e te o llisu u d e ssa , a s e te o llis u u ­ d e s s a , liik e n n e tu tk im u k se ssa jne. Jo k a in e n m arkkinoille tuleva uusi lääke, jo p a jokainen uusi valm istu se rä jo aik aisem m in tu tk itu ista lääk k eis­ tä te stataan e läim illä. L isä k si kaikki ulkom ailta tuodut ja sie llä tutkitut lääkeain eet te stataan S u o m e s s a eläim illä to ise e n kertaan. Sam oin kaikki kem ialliset ain eet kuten väriaineet, puh11

d istu sa in e e t, lattiavahat, ripsivärit, huulipunat, elintarvikkeiden lisäain e e t jn e. testataan eläim il­ lä. N äiden tuotteiden te s ta u s m erkitsee koe-eläim ille äärim m äisen tu sk a llisia silm ä n ä rsy ty s- ja ih o n ä rsy ty ste ste jä s e k ä LD 50 -te stiä, jo s s a pyri­ tään löytäm ään se llain en a n n o s, että 50 p ro se n t­ tia koe -e läim istä ku olee m yrkytykseen . T ällä het­ kellä elävät eläim et ovat yh tä kiinteä o s a kau p al­ lisis ta v a lm is tu s p ro s e s s e is ta kuin raaka-aineet ja pakkau sm ateriaalit!

A sian tun tijoiden m ukaan SUURIN O SA KOEELÄIM ISTÄ K ÄRSII J A K U O LEE TU RH AAN !

Ensiksikin, k o sk a ELÄIN KO KEID EN TU LO K SET OVAT EPÄLU O TETTAVIA, MIKÄLI KO E-ELÄIM IÄ El O LE KASV ATETTU LABO RA TO RIO -O LO SU H ­ T E IS S A ; varastetu t lem m ikkieläim et s e k ä kulkuk issa t ja -koirat, jo ita S u o m e s s a käytetään varsin ru n saasti koe-eläim in ä, eivät täytä e d e s hom o­ g e e n ise n testijo u k o n m in im ivaatim u sta puhu­ m attakaan siitä, että eläinten gen eettin en tau sta tai k asvu o lo su h te e t o lisivat tunnetut.

Toiseksi, ko ska ELÄIN KO KEID EN TU LO K SET OVAT EPÄLU O TETTAVIA, MIKÄLI KO E-ELÄIM IÄ PIDETÄÄN H UO NO ISSA O LO SU H T EISSA VAIL­ LA ASIAN TU N TEV AA HOITOA, läh es k a ik issa S u om enkin k o e -e läin lab o rato rio issa eläim iä pi­ detään a h ta is s a , huon osti ilm a sto id u iss a tilo is s a vailla liikkum is- ja u lo sp ä ä sy m a h d o llisu u k sia , eikä kaikilla ko e-eläin ten h o itajilla ole vieläkään e d e s alan p eru sk o u lu tu sta.

Kolmanneksi, koe-eläim iä ku olee turhaan, ko sk a ELÄIN KO KEID EN TULO KSIIN El VOIDA LUOT­ TAA, MIKÄLI KOE TUOTTAA ELÄ IM ELLE KIPUA TAI T U SK A A , s illä kipu s in ä n s ä aih eu ttaa e lä i­ m e s sä fy s io lo g is ia m u u toksia. Jo ita k in ravitse­ m us-, o p p im is- ja verikokeita lukuunottam atta eläin kokeet ovat hyvin tu sk a llisia , varsinkin kun ne Valtosin tehdään ilman nu kutu sta tai puu du­ tu sta, jottei a n e s te s ia s ta aih eu tu isi sivu vaiku ­ tuksia.

Neljänneksi, k o sk a ELÄIN KO KEID EN TU LO K­ S E T OVAT YLIPÄ Ä TÄ Ä N EPÄLU O TETTAVIA, SIL LÄ IHMINEN REAGO I ERI TAV ALLA KUIN ELÄIM ET, m istä esim erk kein ä m ainittakoon THALIDOMIDIN ja M EXAFO RM IN tu h o isat s e u ­ rau kset.

Viidenneksi, k o e-eläim iä tuhotaan turhaan m yös SO V ELLU TU SK ELV O TTO M ISSÄ K O K E IS SA .

E sim erkiksi k ak sip äise n koiran te k e m istä ei ain a­ kaan vo ida p e ru stella s illä , että tu lo s o lisi so v e l­ le tta v issa ih m iseen . V alitettavan usein S u o m e s ­ sakin teh dään eläin ko keita vain v ä itö sk irjo ja ja ju lk a isu ja varten.

Kuudenneksi, k o sk a SUURIN O SA KO KEISTA ON JO AIKAISEM M IN TEH TY JO S S A IN M UUAL­ LA. K a ik is sa lä ä k e te h ta issa tehdään sa m a n ty y p ­ p isiä kokeita. K a ik is sa y lio p is to is s a tehdään s a ­ mat kokeet jo k a ise lla k u rssilla. P e ru stam alla eri­ tyinen k o e tu lo sk irjasto vo itaisiin p o ista a päällekk äistu tk im u s. K äyttäm ällä a u d io v isu a a lisia väli­ neitä teh o kkaasti o p e tu k s e s s a vo itaisiin ratkai­ se v a sti väh en tää o p isk elijo id en tekem iä eläin ­ kokeita. N ykyisten o p e tu so h je lm ie n , jo is s a o p is ­ kelijat varovasti totutetaan e n sin sam m akoid en ja hiirien leikkelyyn ja joh d atetaan pikkuhiljaa ra ssa ilem a a n koiria, k is s o ja ja jo p a ap in o ita, tar­ 12

koitu ksen a ilm eisesti onkin totu ttaa tulevat tut­ kijat käyttäm ään elävää m ateriaalia. Toinen vaih­ toehto o lisi jo alu n alkaen ko ro staa m ikrobiolo­ gian m erkitystä, m utta siih en opettajien tietoi­ s u u s ei ilm eisesti riitä.

Seitsemänneksi, elävien eläin ten käyttö u s e is s a k o k e issa on täysin turh aa, k o sk a SA M A T KO­ KEET OLISI VOITU TEHDÄ VAIHTO EH TOM ENETELMIN — e sim erk ik si k u d o svilje lyä tai m uita m enetelm iä käyttäen paljon nopeam m in ja hal­ vem m alla ja m ikä tärkeintä siten o lisi saatu m yös lu otettavam pia tu lo k sia.

2. Tiede Y le ise sti eläin kokeita väitetään tehtävän p e lk ä s­ tään ihm iskunnan hyvinvoinnin vu oksi ja siten niiden k atsotaan olevan välttäm ättöm iä. Mutta kuten IA A P EA :n (International A sso cia tio n A g ain st Painful E xp erim en ts on A nim als) eli kan­ sain välise n eläin kokeita vastu stav an järjestö n tieteellinen neu von an taja, turkkilainen p ro fe sso ri M A ygun äskettäin to te si: ’’eläin kokeiden tekijät ovat kautta aikojen joh tan eet harhaan s e k ä lain­ laatijoita että tutkim usten rahoittajia eli veron­ m ak sajia ja sä ä tiö itä kuin m yös y le istä m ielipi­ dettä v ä ittä e ssä ä n te k e vän sä eläin kokeita pel­ kästään ihm iskunnan hyväksi. T o s ia s ia s s a tilan ­ ne on kuitenkin päin vasto in , s illä lääketieteen h isto riasta löytyy u se ita tu h o isia sk a n d a a le ja , jotka ovat johtuneet p elk ästään siitä , että eläin ­ kokeiden antam iin tulo ksiin on luotettu. Y k s is ­ tään THALIDOMIDIn aiheu ttam at tuhot ovat kar­ m eat; s a to ja tu h an sia ih m isiä kuoli ja vam m autui kaikkialla m a a ilm a ssa . V iim eisin esim erkki on M EXA FO RM -nim inen lääke, jo k a aiheutti yli 1 000 ihm isen kuolem an ja halvaannutti ja s o ­ keutti yli 1 0 000 ih m istä. Kaikki täm ä tapahtui sen jälkeen , kun m ainitut lääkkeet oli hu olelli­ s e sti testattu u se illa e läin lajeilla ja todettu ihm i­ s e lle so p iv a k si. Miten su u ria tuh oja eläikokeiden täytyy ihm iskunn alle vielä aih eu ttaa ennenkuin eläin kokeiden tekijät luopuvat n iistä! Edelläm ainituilta traged ioitakin o lisi voitu välttyä tutki­ m alla lääkkeet k u d o sviljelyin . P a ra d o k sa a lista , m utta yh d ellä m iljo o n a so sa lla niiden korvau sten A m ääristä, jotka M exaform in valm istaja joutui W korvaam aan lääkkeen uhreille, o lisi voitu raken­ taa täydellinen k u d o stu tk im u slab o rato rio . AI­ NOA TAPA S U O JE L L A IHMISTEN TER V EYTTÄ JA ELÄ M Ä Ä TÄ LLA ISILT A R ISK EILT Ä ON KO R­ VATA ELÄ IN K O K EET K U D O SV IL JE L Y L L Ä !

J o nyt on erilaisilla vaih toeh tom en etelm illä s a a ­ vutettu varsin h uom attavia tu lo k sia eri p uolilla m aailm aa. Suurin e d is ty s on saavu tettu virolo­ g ia s s a , rokotteiden v a lm is tu k s e s s a ja k e m iallis­ ten ain eiden te s ta u k s e s s a . A ikaisem m in e sim e r­ kiksi Y h d y s v a llo is s a käytettiin pelkästään polio­ rokotteen valm istu k se e n vu osittain 200 000 ap i­ naa. Kun lisäk si ottaa huom ioon, että jo k a ista e läin k o k eeseen k äytettyä ap in aa kohti kuolee u se ita ap in oita p y y d y ste ttä e s sä ja k u lje tu k sissa , eläim iä s ä ä s ty y ru n saasti kun poliorokotetta ryh­ dyttiin valm istam aan ih m isso lu ista . Näin voi­ daan m yö s välttyä siirtä m ä stä apin oiden sairau k ­ sia rokotteen m ukana ihm isiin , m ikä vaara aina aik aisem m in oli o le m a s s a . M yös kan serologian

eli syövän tu tkim u ksen käyttöön on nyt kehitetty n opeita ja h alp oja vaih to e h to isia k arsin ogeen is y y s te s te jä , mm. m u ta g e e n isy y s- ja D N A-testit.

T ällä hetkellä on m yö s k äy te ttä v issä p ro fe sso ri Aygiinin kehittäm ä viim eisin uutuus — MODEL — m allivaihto ehtom enetelm ä, jon ka avulla vo i­ daan te stata kaikki lääkkeiden v a lm is tu k s e s sa käytettävät kem ikaalit, joiden te sta a m ise e n on tähän asti tarvittu eläin kokeita. P ro fe sso ri A ygunin tutkim usraportti ju lkaistaan paikkoin e n g la n ­ nin kielisen ä lA A P E A in to im e sta. L isä k si m elkein kaikki ihm isruum iin ilm iöt voidaan pukea m ate­ m aattiseen m uotoon ja a n a ly so id a tietokoneen avulla. Y h d y s v a llo is s a on jo p a rakennettu u se ita ihm istoim in toja m atkiva robortti, jo k a reagoi m yö s kipuun. V astaav an tyyp p iste n nukkejen avu lla nykyään voidaan tutkia m yö s liikenneon­ nettom uu ksia. M ainittakoon, että K a n a d a ssa e rä ä s s ä y lio p is to s s a koe-eläim iä ei käytetä lain­ kaan lä ä k ärik o u lu tu k se ssa ja että peru stu tkim u s­ kin nojautuu p ä ä a s ia s s a ku d o sviljelyyn .

L ie c h te n ste in issa ja M o n a c o ssa eläinkokeiden teko on kielletty!

3 . Moraali Eläinkokeiden m oraalinen p eru sta on vähintään yhtä horjuva kuin tieteellin en kin . Y le ise sti väite­ tään, että ih m isellä on o ik e u s k äyttää eläim iä ko­ k e iss a , ko ska eläim et ovat h en k isesti alem m alla ta so lla . Mikäli ä ly llis e sti kehittyneem m illä olisi o ik eu s a lista a alem m alla ta so lla olevat, niin yhtä hyvin vo isim m e siten käyttää la p sia tai k e h ity s­ v am m aisia koe-eläim in ä. V astaav asti m eidän o lisi alistu ttava ih m istä älykkääm pien lajien testim ateriaaliksi. Tällainen harhainen k ä sity s ilm ei­ s e sti ju o n taa ju u re n sa k ristin u sk o sta, jo n k a m u­ kaan vain ih m isellä luom akunnan herrana on kuolem aton sie lu . H induism in m ukaan s itä v a s ­ toin kaikilla e läim illä on s ie lu . Eiväthän kaikki ole vielä tänä päivänäkään p ä ä s se e t yk sim ie lisyy tee n siitä onko n aisella sie lu a . — Eläinkokeiden pe­ ru stan a ei voi o lla uhrien sie lu tto m u u s tai sielukku us, vaan k yse on s iitä tuntevatko ne kipua ja tu sk aa. U sein väitetäänkin, että eläim et eivät tunne kipua, ja että m itä pienem pi eläin sitä vä­ hem m än tu sk aa s e tuntee. Ensinnäkin eläin ko­ keiden tekijät ovat itse m o n issa tu sk an aistim isk o k e issaan to d en n eet, että eläim et kokevat tu s­ kaa o le e llise sti sa m a lla tavalla kuin ihm inen.

Toiseksi m ikäli tu skan tu n tem isen m äärä riippui­ si eläim en ko o sta, p itäisi sillo in ihm isen tuntea vähem m än tu sk aa kuin lehm än tai valaan.

4. Lain sääd än tö S u o m e s s a v o im a s sa oleva "A s e tu s eläinten käyt­ tä m ise stä tie te e llis is s ä k o k e is s a ” on hu om atta­ van brutaali verrattuna kehittyneiden m aiden vastaavaan lain sääd än tö ö n . K ä y tä n n ö ssä nykyi­ nen e läin k o elam sääd än tö m m e an taa eläin kokei­ den tekijöille läh e s rajattom an vallan; Eläin ko­ keiden tekem iseen ei e d e s tarvitse pyytää lupaa — riittää kun a s ia s t a vain ilm oittaa Maa- ja m et­ sä ta lo u sm in iste riö ö n . Tehtävien kokeiden m äärä ja su o ritu stap a ovat tutkijoiden itse n sä p äätettä­ v is s ä . Sam oin eläin kokeiden tekijät saavat m yös itse p äättää m itä eläim iä ja kuinka paljon he ko­

k e issa a n käyttävät kuten m yö s sen käytetäänkö a n e s te sia a vai ei. L isä k si S u o m e s s a s a a s a m a a e läin tä käyttää tu sk allisiin kokeisiin yh ä uudel­ leen ja uu delleen.

A setu k sen m ukaan lään in eläin lääkärillä on o ik e u s tark astaa koe-eläim et ja niiden o lo su h ­ teet. K ä y tä n n ö ssä valvonta on kuitenkin ollut varsin p u u tteellista; erään koe-eläin tenhoitajan parin vuoden takaisen leh tih aastattelun m ukaan e sim erk iksi H elsingin ylio p isto n fy sio lo g ia n lai­ toksen ko e-eläin tilo ja ei kukaan ollut käynyt tar­ k a s ta m a s sa 18 vu oteen . ITSE KO KEITA SE N S I­ JA A N El VALVO KU K AA N !

A setu k sen m ukaan eläin kokeita tekevien la ito s­ ten on pidettävä koe-eläim iksi o sta m ista a n koi­ rista ja k is s o is ta lu etteloa, jo s ta p itää ilm etä e lä i­ men m yyjän nimi ja o so ite se k ä eläim en tunto­ m erkit. Laboratorioihin tekem illäm m e tark astu k­ s illa ei m ainittuja o sto p äiv äk irjo ja kuitenkaan joko ole ollut lainkaan tai ne ovat olleet täysin p u u tteellisia.

E läinkokeita ko sk eva lain sääd än tö m m e on s a a ­ tava p ik aise sti R u otsin ja T anskan vastaavien la­ kien m u k aise k si, jolloin 1 . eläin kokeiden tek em iseen tarvittaisiin lupa, jon ka k äsitte le e erillinen eläin koelautak un ta 2 . eläin koetta ei s a is i teh dä, m ikäli va sta a v a koe on jo aik aisem m in tehty jo s sa in m uualla tai se on te h tä v issä vaihtoehtom en etelm in 3. eläin koetu tkim u s on rajoitettava s e lla ise e n lääk etieteelliseen tu tk im u k seen , jo s ta voi­ daan o lettaa olevan h yötyä ihm isten tai eläin ­ ten terveydelle 4. koe-eläim in ä s a is i k äyttää vain laboratorioo lo s u h te iss a k asvatettu ja eläim iä, jotka e d u s­ tavat m ahdollisim m an a lh a ista k e h ity saste tta 5. kokeita ei s a is i su o rittaa ilm an a n e s te sia a , mikäli siitä aiheutuu kipua 6. eläim et on lopetettava välittöm ästi kokeen jäl­ keen ennen a n e ste sia n lop p u m ista 7. eläin kokeiden ja koe-eläin ten valvonnan on o l­ tava m ahdollisim m an te h o k asta.

ILMAN ED ELL Ä LU ET ELT U JA M UUTOKSIA EM ­ ME VOI PITÄÄ ITSEÄM M E SIV IST Y N E E N Ä K A N ­ SA N A !

IA A P EA :n tiete e llise n neu vonan tajan raportti 1980

VAIHTOEHTOMENETELMIÄ ELÄINKOKEIDEN SIJASTA E lä in su o je lu y h d istyk se t kaikkialla m a a ilm a ssa taistelevat lop ettaakseen eläin ten käytön k o k e is­ s a ja sa m a n a ik a ise sti sa a tta a k se e n käyttöön eläin kokeita korvaavat vaih toeh tom en etelm ät ih­ m isten terveyden tu rvaam isek si. T o isaalta eläin ­ kokeiden su o rittajat, jo tka käyttävät näitä kokeita joko tullakseen k u u lu isiksi ja e d istä ä k se e n tällä

tavoin o m aa tunnetuksi tu lem istaan tai jo tka ovat tottun eet saam aan talo u d e llista etu a rikkailta or­ g a n isa a tio ilta , johtavat harhaan s e k ä la in säätäjiä että y le istä m ielipidettä väittäm ällä että he käyt­ tävät näitä m enetelm iä ihm iskunnan e d u k si, jo ­ ten ju lm u u s e läim iä kohtaan on siten oikeu tet­ tua.

A sia on kuitenkin päin vasto in . L ääk etieteen h is­ toria on täyn n ä m itä vakavim pia ja tu h o isim p ia sk a n d a a le ja jotka johtuvat eläin k o k e ista. Niiden haittojen lisä k si, jo ita kaikille aiheutuu n äistä eläin k o k e ista, e sim . C o n te rg an ’ in (thalidom idi) aih eu ttam a katstro fi, lääkkeen , jo k a viim eisten 20 vuoden aik an a on vam m auttanut s a to ja tuhan­ s ia ih m isiä ja aiheu ttanut vielä usem m an ku ole­ m an, riittää tod istam aan eläin kokeiden p u o lu sta ­ jien väitteet pelkäksi k a n sa n su m u tu k se k si.

Uusin esim erkki on M EXA FO R M , noin kolm en vuoden takaa. T äm ä lääke on v a s tu u s s a 10 0 0 henkilön k u o le m asta ja 10 . 000:n h alvaan tum i­ s e s t a ja s o k e u tu m ise sta pian sen jälkeen kun sitä alettiin an taa ru iskein a ih m isille. Kuitenkin täm ä lääke oli saatu m yyntiin norm aalien eläin k o k ei­ den jälkeen ja kun asiaan k u u lu va ’’S o p iv a käytet­ täväksi ihm isen lääkin tään ” -to d istu s ja lu pa oli sa a tu . N iillä 300 m iljoon alla sv e itsin fra n g illa , jotka valm istajafirm a tuom ittiin m aksam aan tä­ män lääkkeen uhreille, o lisi voitu varm istaa yhti­ ön lääkkeiden tu rvallisu u s, saa v u tta a y le isö n lu ottam u s ja välttää k ä rsim y stä ja su u ria tap p io i­ ta y k sin k e rtaisesti p e ru stam alla ku dostu tkim u slaboratorio (mitä täyd e llisin tällainen laboratorio o lisi saatu aikaan yh d ellä m iljo o n a so sa lla n äistä 300 m iljoonan korvau ksista).

A inoa tap a su o je lla ihm isten terveyttä ja e läm ää tällaisilta riskeiltä on k u d osviljelyn käytän töönottam inen eläin kokeiden s ija s ta . Vaikkakin m uu­ tam illa su u rilla yrityk sillä on tällaise t lab orato­ riot, niitä käytetään ain o astaan harjoitteluun ja e rikoisu u ksiin eikä pyritä käyttäm ään hyväksi vaih toeh tom en etelm ien le v ittä m ise ssä .

Eläinkokeet voidaan korvata vaih toeh tom en etelm illä, kuten e sim . k u d o svilje lyllä. N äm ä m ene­ telm ät tarjoavat vaih to eh to ja se u ra a v a sti: 1 . K e m ik aaleja, jo ita käytetään lääkkeisiin ja lääkkeiden v a lm is tu k s e s sa , ja joiden te s ta a ­ m iseen on tähän a sti tarvittu eläin kokeita, voi­ daan nyt te sta ta . M allivaihtoehtom enetelm ä (M O DEL), soveltu u kaikkeen tähän. S e jul­ k aistaan pian. IA A P E A :n to im e sta en glan n ik ­ si.

Täm än vaihtoehtom en etelm än pääp eriaate on s e , e ttä k u d o sviljelm iä m inkä ta h a n sa eläim en m a k sa sta , keu h k o ista, m u n u aisista, k o h d u s­ ta, m u n a sa rjo ista , k ive k sistä, aivojen o tsa - ja o h im o lo h k o sta, a iv o lisä k k e e stä , hypothalam u k se sta se k ä pik ku aivoista käytetään lääk­ keen tai kem ikaalin k o n tro llissa . K u d ok set pa­ k astetaan säily te ttäv äk si m yöh em p ää käyttöä varten ta rv ittae ssa.

Täten saad aan vaih toeh to kaikille eläin kokeil­ le ja la in sääd än tö ä la a d itta e ssa se k ä e läin k o ­ keet että vaihtoehtoinen ku d o sviljelym en etelm ä ovat k ä y te ttä v issä . A luksi niitä voidaan k äyttää yh tä a ik a ise sti m olem pia. Täten tutki­ jat tottuvat käyttäm ään k u d o svilje lyä niiden

14

eläin kokeiden s ija s ta , joihin he ovat a ik a ise m ­ min tottun eet. Tri A ygun kutsuu tätä y h d iste ­ tyksi vaih to eh d o ksi.

2. V oidaan korvata eläin kokeet, jo ita on tulok­ se tta tehty se lla iste n ih m issairau k sie n to te a­ m isek si ja h o ita m ise k si, jo ille ei ole o le m a s sa m itään k la s s is ta h o ito tap aa. N ä is sä tapau k­ s is s a voidaan käyttää ih m isso lu viljelm iä ja tehdä te ste jä niillä. T ällä lailla syn tyn yt solu terapia p o istaa eläin kokeiden tarpeen.

3. V irologien tuntem an so lu viljelyn so ve ltam i­ nen muihin lääketieteen haaroihin kuten far­ m ako lo g iaan , b akterio lo giaan , im m u n ologi­ aan ja kirurgiaan.

4. So lu n viljelyvaih to eh to jen k e h itty e ssä niiden so ve llu tu k sia voidaan k äyttää yh d istellen eläin kokeiden ja jo p a ih m isillä te sta a m isen k a n ss a k a ik e n ty y p p ise ssä ko sm e e ttise n teo l­ lisuuden tu tk im u sto im in n assa. Eläinkokeet voidaan siten vähitellen k o s m e e ttis e ss a teo l­ lisu u d e s s a kokonaan korvata solu viljelyvaih toeh doilla.

S u o sitte lisin että kaikkia k an sain välisiä eläinsu o je lu jä rje stö jä in form oitaisiin eh d o tu k se stan i jotta ne vo isivat p a in o sta a kukin hallitustaan kor­ jaam aan lain sääd än tö ä t ä s s ä s u h te e ss a .

T ie d e jo h taja, prof. tri S . T. A ygun

KOIRATARVIKE- JA LEMMIKKIELÄIN LIIKE TAKKUTURKKI — — — —

Trim m aam m e arkeen Kylvetämme Leikkaamme kynnet Runsaasti kenneltarvikkeita: valjaita, hihnoja ym.

— Pakastettuna: lihaseos 3 ,5 0 /kg kielenkanta 3,90/kg maksa 7 ,0 0 /k g — Purkki- ja kuivamuonaa

— Lemmikkieläim iä: kanarialintuja, undulaatteja, peippoja, kääpiö hamstereita, marsuja ym.

— Otamme pieneläim iä täysi­ hoitoon lomasi ajaksi puhtaisiin tiloihim m e 2 m k/vrk.

Laila H am berg Susitie 14 Puh. 782 391 m a— pe 10— 18 la 10— 16

:0 :0

LU 0 _l >

( fi

0

—

0

0

SU

LU

_

0

( fi

CM

LU

0)

(fi

—

I“ =

:0

LU

*S 0

CO =0 CO c

0 0 c

V/ 0

^

0

( fi

0

-

c

rr\ CO LU w

I

3

0

0 0 ^ 0 0 0

.iü

. C

0 :0 3 =0 Q. £

^

<

O «

■*

t n

S 0

CT>

â"

-

2^

I

0 0 :0

LU c c/)

( fi

0 > 1* H 0

C O w

°

_

E f-

“

C c , 3 ( C ( fi <—

->t -> o

0 ■— 3

> - CO I -

m C (fi ■0 0 0 0

CO

LU *■

:0

C

—

CO

1

LU

' —

0

J

LU

O

0 0 _C£ 05 :0

'3

.

<Z

> (fi 0

0 — 0 0 > 0 0 :0 0 0 3 > _c —

LU

—

* <

0 •— . C 03 — > 0 ^ :0 C

OC LU

(/) CO — > ^ CO

0

0 0

CM

LU

___

Si

(fi

(/) JÉ 3

— :0 :0

£

0 0.0

3 O >v£ 3

0

0

C 0

( fi

.E

^

c

=0

.tr — o :0 (fi

0

( fi _ E

0

— c

S

» 75 .2 £ ® 5

0

=

( fi

"2 o.

0

E ■*°

3

0 «

0 ( fi 0

0 Q.

X

0 Q.

(fi

—i T -

3E

O 5

:0 0

CO CD 0

co O

s

í

0

LU

0 0 — 0 0

=

_ >-

go-

/A ^ hI 0 0

—

0

c

.' O 03 V- ■—

®z

0 0 C\l 0 0 2 ( fi

LU o <

£ 0 0 O .E

3 •_ OC 3

_j

_ :i5

0 0 0 .t T 5

( fi

S * s

0

¿o

O 0

( fi

0 0

0

0

LU c 0 ±

0

0 03 < r :- S LO Z

lu c- —

gE»

.2 «-*

z c r

l â l

i

3

0.0 ç

£ LU CO -I

oc r ia nm

o

IU = D

IC O

œ o ®

« «5

o a> <S

>Ec 5P 8

Lahjoituksia 1.2.80 alkaen Lahjoituksia yhd.

H. H intsalo L. G u sta fss o n E. B roström M. Parhaan k an gas H. Ikävalko R . H jelm an M. Brunovv S -R . R aja-A lho M. Iivari V. O. VViiperi A. Ilonen M. S jö strö m A. F leck en steln T. D avidsson I. W ahlstedt P. Helling A. F o rsse ll C . H agström ja Thodin

5 0 ,—

200, 7 3 ,3 3 0 ,— 100 ,— 4 0 ,— 200, — 3 0 0 ,— 5 0 ,— 2 5 ,— 2 5 0 ,— 2 5 0 ,— 100 , 100 , 5 0 ,100 ,— 200,—

AN SAITU T KIITOKSET K iito s kaikille kirpputoritavaroiden lahjoittajille su u re n m o ise sta avu stan n e ja vaivan n äö stän n e tu o d e ssa n n e tavaroita kirpputoriam m e varten.

S e k ä kiitos leik kaajalle ja o m p elijo ille kulkuepukujen te o sta .

120 , —

Lahjoituksia säätiö P. K ostiainen T. M äkelä G . H. De C o ck -F ritsch N. S ch rö d er T am pereen K oe-eläinten Su o jelu

100 , — 1 4 0 ,— 12 5 ,— 200,— 100 , —

Ainaisjäseniä S . S te n iu s

4 0 0 ,—

Pienetkin lah joitu kset ovat tervetulleita ja kiitäm ­ me n iistä s y d ä m e llise s ti.

A lla m indre b elopp som influtit som don ation er är o c k s ä m ycket välkom na och vi tackar givarna pä det h järtligaste.

S irp a Ikävalko

KAUNEUTTA JA «YLELLISYYTTÄ • I lm an julm uutta T ä s s ä m uutam a lis ä y s "kau n eu tta ja y le llisy y ttä ilman julm u utta” listaan .

Ei eläinkokeita A rya Laya: voi o s ta a S u o m e sta lu o n taistu o te­ k au p o ista, ei ole testattu eläim illä, on k asvisp o h jain en .

A ok: voi o s ta a S u o m e sta lu o n taistu o te­ k au p o ista, ei ole testattu eläim illä, on kasvisp o h jain e n .

M uista lu o n taistu o te k au p o ista m yytäv ästä k o s­ m etiikasta em m e o le sa a n e e t tied u stelu u m m e v a s ta u sta , vaikka olem m e kaksi kertaa kysyn e et.

Pakotetut eläinkokeisiin koska laki näin määrää: Y ve s R och er: R an skan lakien m u k aisesti jou tu ­ vat tekem ään eläin kokeita, tekevät kuitenkin paljon te sta u k sia e sim . kananm unilla.

KOIRAT KOE-ELÄIMINÄ O letko koskaan tullut aja te lle ek si koe-eläinten kohtaloa ja niistä vielä tarkem m in koekoirien, jotka ehkä ovat k o iran om istajia lähem pänä. No, olkoon v a s ta u k se s i m ikä ta h an sa, niin toivoisin Sinun kuitenkin lukevan täm än artikkelin. S illä tällä h etkellä m a a ssa m m e käytetään vu osittain n.

1 100 koiraa e r ila is is s a k o k e issa ja ei riitä, että ne joutuvat kärsim ään k o k e issa , vaan niiden tu skia lisäävät kurjat elin o lo su h te e t. Koekoirien jou tu ­ e s s a viettäm ään ehkä u se ita vu o sia (ko keesta riippuen) 1 m* s u u ru is is s a h ä k e issä , vailla u losp ääsym ah d o llisu u tta, niin herää m ieleen a ja tu s, että ovatko kaikki tehtävät kokeet to d ella välttä­ m ättöm iä ja e e ttise sti h yväksyttäviä.

K oekoiria kasvattavat S u o m e s s a tutk im u slaitok­ set itse tai ne oste taan k o tim aasta tai ulkom ailta koe-eläim iä k asvattav ista yrity k sistä tai laitok­ s is ta . K oiria hankitaan m yöskin nykyään vielä yk­ s ity isiltä henkilöiltä. L aito k silla on pula koirista, joten he ostavat kaikki m itkä vain sa a v a t, ja näin m enetellen voi varastettu koira p äätyä koe-eläin-

lab oratorioon . Täm än e s tä m is e k si laito k silla on m ääräy s pitää laitosten ulkopuolelta o ste ttu ja eläim iä, 7 vuorokautta ennen kuin niitä ryhdytään käyttäm ään k o k e issa . T ällä tavoin he pyrkivät varm istam aan m ah d o llisen o m istajan löytym i­ se n , m utta kuinka m oni lem m ik kin sä kadottanut o s a a e ts iä s itä lab o rato rio sta — luultavasti vain harvat.

K o k e is s a yleisim m in k äytettyjä koirarotuja ovat b eag le , vinttikoirat, dalm atialain en ja s a k s a n p a i­ m enkoira. B ea g le a käytetään k o k e issa seuraakvista s y is tä : 1 . p ien iko k o isia ja m ukautuvat häkkeihin h elp osti 2 . su h te e llise n ta s a is ia kooltaan , luonteeltaan ja reak tiovasteeltaan 3. rehun tarve varsin pieni 4. eivät hauku p aljoa. V inttikoiria: anatom ian leikkelyt, kiru rgiset toim en piteet — elinten koko v a sta a ihm isen elim iä ja e lä im is sä erittäin vähän rasv aa. D alm atialainen: poikkeaa m u ista ro d u ista tyyp p iain een vaih d u n tan sa su h ­ teen, erittää virtsah ap p o a kuten ihm inen. S a k ­ san paim en koira: rodulla e siin tyy ru n saasti lonkkavikaa kuten ih m iselläkin , sik si s illä on m erki­ ty stä luu- ja niveltautien tu tk im ise ssa . S e k a ro ­ tu isia koiria käytetään m yöskin paljon e r ila is is s a k o k e issa , se k ä jonkinverran m uita koirarotuja, ku lloisenkin tilanteen m ukaan. T ä s s ä oli vain m uutam ia esim erk k ejä pääpiirteittäin.

Mitä koe-eläin ten e lin o lo su h te isiin tu lee, niin to­ tuu s o n , että m aam m e koe-eläin tilat täyttävät vain paikoin kan sain välise t vaatim u kset ja tä stä johtuen koe-eläim et joutu vat eläm ään hyvin pri­ m itiiv isissä o lo s u h te iss a . L äh e s 1 / 3 la ito k sista pitää eläim iä tilo is s a , jo tka on alunperin tarkoi­ tettu m uuhun käyttöön . Häkit ovat niin pieniä, että suu ret koirat p ääsev ät vaivoin kääntym ään ja ko ska ne eivät p ä ä s e u lo s ¡alo ittelem aan , on nii­ den a s e m a to si kurja. E sim . "K iru rg ilta” väite­ tään, että heidän koiran sa p ääsev ät jo kap äivä u seita kertoja u lo s, m ikä ei suinkaan pidä paik­ k aan sa. Koirat eivät p ä ä se jo k a päivä u lo s, saati sitten u se ita kertoja. Tietojeni m ukaan ne eivät lainkaan p ä ä se u lo s. T ällaise t o lo su h te e t h uom i­ oon ottaen ei o le mikään ihm e, että k o irista ke­ hittyy h e n k ise sti sairaita. S illä onhan koira luotu liikkum aan, ja jokainen k o iran o m istaja tietää kuinka su u n n atto m asti n elijalk aise t ystäväm m e nauttivat s a a d e s s a a n toteu ttaa lu o n taista liikun­ nantarvettaan. Suurin o s a la ito k s is sa o le vista koirista istuu vain a p a attisin a häkin kau kaisim m a s s a n u rk a ssa ja ne, jo tka liikkuvat (p ääsevät liikkum aan) ravaavat häkkiä p ak o n o m aise sti e d e s — tak aisin .

Kerrottakoon vielä esim erkki e rä ä stä tu rh asta e läin k o k e e sta. K oe-eläim et, join a käytettiin koi­ ria, pantiin h u on eisiin , jo is s a ne olivat alttiina m ik ro aalto säteily lle, jonka taaju u tta ja sä te ily aik aa vaihdettiin. Eläinten läm pötila m itattiin sä h k ö ise llä läm pöm ittarilla. V erikokeita otet­ tiin s e k ä ennen että jälkeen sä te ily ttä m ise n .

M yöhem m in annettiin sä te ily ä , läm pötila nou­ s e e 41 C ja eläim et kuolevat ellei s ä te ily ä lo­ peteta. Koirat aL.uvat lääh ättää pian säteilyn a lk am isen jälkeen . L ääh ätys vo im istuu s ä te i­ lyn ja tk u e s s a ja lakkaa vain vo im istu ak seen yhä tietyllä tavalla m itatun läm pötilan n o u s te s s a .

Monet koirat kuolaavat ja kuolaam in en lisään tyy säteilyn k e s tä e s s ä . U seim m at o so ittavat lisä ä n ­

tyvää aktiivisu u tta. Niin kauan kuin koirien läm ­ pötila p y sy y vak ion a, ne ovat valppaita, m uulloin e siin tyy heikkoutta, jo p a s e lla is ta v ä sy m y stä , et­ tä eläin vain m akaa. Toipu m in en , m ikäli eläin y le e n sä toipu u, on kuitenkin nopeaa.

Lopu ksi h aluaisin vielä m ainita, että n. 90 % eläin k o k e ista on täysin tarpeettom ia, k o sk a ko­ keet on jo aik aisem m in tehty jo s sa in m u u ssa lai­ to k s e s s a tai niitä on jouduttu ain a vain tekem ään uudelleen eläinten huonon laadun vu oksi tai ne o lisi voitu korvata jollain m uulla m enetelm ällä.

L isä k si tähän ryhm ään kuuluvat su u rim p an a o s a ­ na teollisu u d en käyttäm ät koe-eläim et, jo tka uh­ rataan pelkästään voiton tavoittelun tähden.

E sim . k o sm e tiik k ate o llisu u s käyttää paljon koeeläim iä: koirille syö te tään huulipunia ja kaniinien silm ät syö p yv ät puhki niihin siv e lly istä sy ö v y ttä ­ v istä a in e ista . Kuitenkin voidaan valm istaa k o s­ m etiikkaa p u h taista luonnon tu o tte ista , jolloin niitä ei tarvitse te sta ta eläim illä, k o sk a ne eivät s is ä llä m yrkyllisiä kem ik aaleja. T u p a k k ate h taat ta a s pakottavat koirat hengittäm ään tu p a k a n sa ­ vua v u o d e sta to ise e n ; vain keh ittääk seen m ah­ dollisim m an vähän vahinkoa aiheuttavan tupakkalaadu n. Näin koirat joutu vat kärsim ään tuskia pelkästään tupakkatehtaiden k e sk in äise n kilpai­ lun tähden. K uitenkaan tupakoim inen ei o le mi­ kään koirien o n g elm a, vaan ihm isten , jo tka tu­ hoavat tie to ise sti itseään .

m aaham m e peru stettaisiin vaih toeh tom en etelm äk e sk u s. Tällöin tu tkijoilla o lisi m ah d o llisu u s perehtyä ei-eläim iä käyttävien m enetelm iin ja kehittää niitä. L isä k si lähetim m e Su om en A kate­ m ialle kirjeen, jotta s e tukisi vaihtoehtom en etelm iä käyttäviä tutkim uksia ap u rah oja ja k a e s sa a n .

Kaikki m ainitut kirjeet lähetettiin e rity is iss ä "W orld d ay for laboratory a n im a ls” -k u o rissa.

— T a n s k a s s a leim ataan kaikki s e lla is e t kan an­ m unat, jo ita ei o le tuotettu te h o k asvatu sk an alo iss a . Näin kuluttajat voivat itse p äättää m inkä­ laisia m unia he syö vät ja tukevatko kanojen rääk­ k ääm istä vai eivät.

— S u o m e s s a tuli vuoden 19 8 0 a lu sta voim aan uusittu m aatalou stu otan n on m u u to sjärjeste lm ä.

S e n p e ru ste e lla valtio tuk ee m aatilojen tu otan to­ suunnan m u u tosta site n , että m aidon, sian lihan ja kananm unien tu o tan n o sta siirryttäisiin le ip ä­ viljan, ö ljyk asvien se k ä naudan- ja lam paanlihan tuotan toon. K ä y tä n n ö ssä täm ä tu lee ilm eisesti ^ fc n e rk itse m ä ä n sitä että yh ä harvem m in rakenne­ l l a a n u u sia patterikanaloita tai te h o k asvatu s s ik a ­ loita s e k ä kau hunavetoita, jo is s a lehm ät on s i­ dottu rau takah leisiin . T oivottavasti täm ä ei jää pelkästään m aatalou sp olitiikan tavo itteek si. On kuitenkin m u istettava, että tätä p ää tö stä ei ole tehty eläim iin kohdistu vien julm u uksien p o ista ­ m isek si m aatalo u stu o tan n o sta, vaan sen ovat s a n e lle e t pelkästään talo u d e llise t se ik at.

TOSIASIOITA HÄRKÄTAISTELUSTA H annele Luukkainen — Y h d istyk se m m e puh een joh taja H annele Luukkainen on o sa llistu n u t IA A P EA :n eli k a o A sain välise n eläin kokeita vastu stav an j ä r j e s t ö * johtokunnan koko ukseen B a rc e lo n a ss a 1 0 . — 1 1 . 4 . jo s ta raportti to isa a lla t ä s s ä le h d e ssä .

— K riittisellä korkeakou lulla 2 1 .4 . p id e ty ss ä ti­ la isu u d e s s a "E läin k o k eet tieteen e d e lly ty s vai vääristym ä” yh d isty k sem m e a lu stu k sen piti pu­ h een joh taja H annele Luukkainen. Pan eeliin o s a l­ listuivat lisäk si toim in n an joh taja Sirp a Ikävalko ja opiskelijaryh m än vetäjä R iitta S alm i. Tilai­ su u d e sta tarkem pi raportti to isa a lla tä s s ä leh­ d essä.

— T oim in n an joh tajam m e on käynyt e site lm ö i­ m ä s sä m yö s K laukkalan n u o riso seu ran talo lla.

— K an sain välise n ä koe-eläin ten päivänä 24.4. järjestettiin koe-eläin ten h a u ta ja issa a tto , joka päättyi e d u sk u n tatalo lle. T ilaisu u d en tarkoituk­ se n a oli vauhdittaa eläin kokeita koskevan lain­ sääd än n ö n u u d istam ista siv istyn e id e n m aiden ta so lle .

— K an sa in v ä lise n ä koe-eläin ten päivänä lähe­ tim m e m yö s kirjeet V altio n eu vo sto lle, Ed u sk u n ­ nalle ja Maa- ja m e tsätalo u sm in isteriö lle , jotta

•

M atkatoim istot m ain ostavat h ärk ätaistelu ja s u u ­ rena k a n sa llise n a huvina, jo tka jo k aise n turistin tu lee eh d ottom asti nähdä. T o s ia s ia s s a härkätaistelu on su u rta raakuutta, jo ta oh jailevat kau­ palliset tark oitu kset: H ärkätaistelu on k o lm io sai­ nen te u ra stu sn ä y tö s, jo s s a ratsastajat ja avu stajat se k ä m atadori vuorollaan rääkkäävät uhria — härkää. N äytöksen e n s im m ä is e s s ä o s a s s a he­ vo sten s e lä s s ä istu vat m iehet tökkivät peitsin hä­ rän se län auki, jo tta h ärästä sa a ta isiin vu ota­ m aan verta m ahdollisim m an paljon, ja jo tta m a­ tadorin avu stajat s a is iv a t parem m in isketyk si keihäskärkiset piikkinsä härän se lk ään . Kun hä­ rän se lk ä am m ottaa tarpeeksi avo n a ise n a ja verta valuvana, hevosm ieh et poistu vat ja areen alle saap u vat a v u stajat, jotka ärsyttävät verenhukan heiken täm ää härkää tem puillaan ja pistävät värik­ käitä k eih äsp iik k ejä sen aukirevittyyn se lk ään .

Kun härkä on tö k k im ise stä ja veren h u kasta niin uupunut, että sitä ei s a a en ää e d e s h än n ästä k is­ kom alla y lö s , saap u u p aikalle itse m atadori tika­ rinsa k a n ss a ja p istää tai ainakin yrittää p istää härän k u o liaak si. T odellakin ensim m äin en pisto puhkoo usein keuhkot tai kurkkutorven, m utta ei tapa kituvaa eläin tä. Kun härkä on viim ein saatu hen giltä, saap u vat h evo set vetäm ään hävinneen o sap u o len areen alta. — J o k a is e s s a n ä y tö k se s s ä täm ä sa m a to istetaan kuusi kertaa!

V uosittain h ä rk ä ta iste lu issa ku olee 1 2 000 här-

kää julm an eläin rääkk äyksen uhreina. On harha­ luulo, että h ärk ätaistelu ita jä rje stettäisiin vielä nykyään p elk ästään e sp a n ja la iste n huviksi — to­ s ia s ia s s a e d e s kaikki e sp a n ja la ise t eivät ole k o s­ kaan käyneet k a ts o m a s sa härk ätaistelu ita ja m o­ nille en sim m äin en kerta on jään yt viim e ise k si sen kauheuden takia. T uristien m ukaantulo on tehnyt h ärk ätaiste lu ista ison b isn e k se n . Su uret härkäkasvattam ot kilpailevat ke sk e n ään , härkätaisteluihin liittyvä m atkam uistorihkam a on tuot­ tavaa jne. E sp a n ja la ise t e läin su o je lu ih m iset ovat pahoillaan siitä, että turistit m enevät katsom aan se lla is ta raakuutta, jo k a ei ole sallittu heidän o m is s a m a issa a n . R aakuu tta ei k o h d isteta pel­ kästään härkiin, vaan m yö s n äytö ksen hevosiin ; ennen e s ity s tä h evosten korvat tun getaan täy­ teen san o m aleh tiä ja sid o taan kum inauhoilla kiinni usein h evo set loukkaantuvat vaik e asti, ne ovat h u on oku n toisia ja ja tk u v a ssa ra s itu k s e s sa koko turistikauden ajan .

S iis : älä m ene koskaan katso m aan h ärk ätaiste­ luita, ä lä koskaan o sta m itään h ärkätaisteluun viittaavaa tavaraa m atk am u isto k si. KIITOS.

LISÄÄ ELÄIN­ SUOJELULAIN­ SÄÄDÄNTÖMME UUDISTAMISESTA Tänä kevään ä kan sain välin en koe-eläin ten päivä oli jälleen suu nnattu e lä in su o je lain sääd än tö m m e u u d istam ise e n . K oe-eläinten h a u ta ja issa a to lla halu sim m e n opeu ttaa eläin kokeita koskevan laki­ eh dotuk sen käsitte lyä, s illä m ainittu lakiehdo­ tushan on jo vuoden ollut ta lo u sv a lio k u n n a ssa o d o tta m a ssa käsitte lyä. K ulkuettam m e v a sta a n ­ o tta m a s sa olleet puolueryhm ien e d u stajat to te si­ vat kaikki järkyttynein ä tilanteen vakavuuden ja lu pasivat viedä terveiset e teen p äin . J a näin on m yö s käyn yt, s illä jo seu raav an a päivänä talo u svaliokunnan p u h een joh taja oli tietoinen a s ia s ta .

Me to d ella toivom m e, että m eidän ei e n ää kol­ m atta kertaa tarv itsisi m u istu ttaa ed u sku n taa koe-eläin ten k ä rsim y k sistä , vaan että nyt a sia t jo lu istaisivat eteen p äin . — S a a tta a olla, että päivä jolloin koe-eläim et vapau tetaan ei e n ää olekaan niin kovin kau kana, kiitos Su o m en inhim illiset k an san ed u stajat.

V iim e n u m ero ssam m e painettujen laki- ja toivo­ m usaloitteiden lisäk si e d u sk u n n alle on jätetty vuoden 19 8 0 valtiopäiville vielä kaksi SM P :n kan­ sa n e d u stajie n tekem ää to ivo m u salo itetta: 1 . T oivom u saloite tarpeettom ien eläinkokeiden lo p e ttam ise k si; Jo u tse n la h ti ym .

E du sk un n alle E läim iä käytetään ru n saasti e r ila is is s a e läin k o ­ k e iss a . M onasti niitä jo p a rääkätään ja ne m enet­ tävät h en ken sä. J o s s e tap ah tu isi ihm iskunnan terveyden hyväksi, o lisi a sia n tila hyväksyttävää.

Mutta usein kokeita tehdään vähem m än tärkei-

den syid en p e ru ste e lla ain o astaan k a u p a llisista s y is tä , jo ita ovat e sim . ku kkasipu lien vilje le m i­ nen, ko sm e e ttiste n ain eiden valm istam in en , vä­ riaineiden tuottam inen, tapettien , savu kkeid en , vaatteid en , turkkien, laih d u tu sp illereid en , d e o ­ doranttien ja m onien m uiden tarvikkeiden tu otta­ m inen.

Tarpeettom ien eläin kokeiden e s tä m is e k si o lisi m oniakin kein oja. Y le is ö lle o lisi tied otettava, m i­ tä koe-eläim ille tehdään ja m illaisia niiden olot ovat. K oe-eläinten m äärä o lisi su p iste tta v a m ah­ d ollisim m an vähiin vaatim alla, ettei e läim iä s a a käyttää k o k e is sa , jotka voidaan su o rittaa vaihtoehtom en etelm in . O lisi m yö s kan n u stettava sitä tutk im usta, jo k a elävien eläim ien s ija s t a käyttää vaih toeh tom en etelm iä, jotka lisäk si ovat n op e­ am pia, h alvem pia, tarkem pia ja lu otettavam pia kuin eläin kokeet k a ik is s a n iis s ä ta p a u k s iss a , jo is s a niitä vo idaan käyttää. E d e llä o le v a n p eru s­ teella eh d otam m e kunnioittaen ed u sku n n an hy­ väk sy ttäv äk si toivom u k sen ,

että hallitus ryhtyisi pikaisesti toimenpiteisiin tarpeettomien eläinkokeiden poistamiseksi ja huolehtisi siitä, että eläinkokeissa ei eläimille ai­ heutettaisi tarpeettomia kärsimyksiä.

H e lsin g iss ä 1 5 päivänä helm ikuuta 19 80 .

A n ssi Jo u ts e n la h ti Veikko V ennam o Pekka V ennam o Urpo Leppänen Urho Pohto J . Ju h a n i K ortesalm i

2. T o ivo m u salo ite eläin ten rautapyynnin lop etta­ m is e s ta ; Jo u tse n la h ti ym .

Eduskunnalle Kaikki eläim et ja kasvit ovat sa a n e e t oikeuden eläm ään niinkuin ihm inen. Ihminen o s o itta a kii­ to llisu u ttaan o m a sta o le m a s sa o lo sta a n tun te­ m alla m yötätu ntoa ja vastu u ta m u ista e lo llisis ta o len n o ista.

V uosittan in p yyd y stetään m a a ilm a ssa yli 2 5 m il­ jo o n aa tu rk iseläin tä kiduttam alla ja ju lm illa an ­ s o illa ja rau doilla. Eläinten k ärsim yk sen s y y on ihm isen tu rh am aisu u s ja tie täm ättö m yy s.

S u o m e s s a m e tsä sty sla k i sallii rautapyynnin eräin alu ee llisin rajoituksin . R u o ts is s a rautapyynti on lailla kielletty. Näin tu lisi tehdä m yös S u o m e s s a , s illä em m e kai ole sen ju lm em p ia ih­ m isiä kuin n aap u rissam m ek aan .

E dellä olevan p e ru ste e lla eh dotam m e ku nnioitta­ en edusku n n an h yväksyttäväksi toivom u k sen ,

että hallitus antaisi eduskunnalle esityksen laiksi eläinten rautapyynnin lopettamisesta.

H e lsin g iss ä 1 5 päivänä helm ikuuta 1980 .

A n ssi Jo u tse n la h ti Urho Pohto J . Ju h a n i K ortesalm i Veikko V ennam o Pekka V ennam o Urpo Leppänen

Toivom m e lu o n n o llisesti m yö s näiden uusien aloitteiden to teu tu m ista, m utta valitettavasti e d u sk u n ta ty ö ssä vain on niin, että k a n sa n e d u s­ tajien jättäm iä to ivo m u salo itteita otetaan k äsitte ­ lyyn äärim m äisen harvoin, saatik a että ne m eni­ sivät läpi. Mutta niillä on kuitenkin tärkeä m erki­ ty s lain säätäjien m ielipiteen m u o k k a u k se ssa , mikäli h allitu s sa ttu isi kiinnittäm ään sam aan a s i­ aan huom iota. P ä ä a s ia s s a h a n ed u sku n ta k äsitte ­ lee hallituksen s ille an tam ia lakialoitteita.

H annele Luukkainen

RAPORTTI IAAPEA:n JOHTOKUNNAN KOKOUKSESSA • BARCELONASSA 10.—11.4.1980 IA A P EA :n (International A sso c ia tio n A gain st Painful E xp erim en ts on A n im als) eli k an sain väli­ sen eläin kokeita vastu stav an järje stö n joh tokun ­ nan koko u s pidettiin tänä vuonna B a rc e lo n a ss a e sp a n ja la ise n e lä in su o je lu y h d isty k se n to im ie ssa jä rje stä jä n ä . T ällä hetkellä IA A P E A :lla on 43 jä ­ s e n jä rje stö ä 23 eri m a a s sa . Me eläin kokeiden vastu sta ja t em m e s iis suinkaan ole yksin !

K okou s pidettiin B arcelon an eläintarhan to im is­ to tilo is s a ja sie llä oli läsn ä 12 e d u sta ja a 8 eri m aasta. T ällä kertaa m ukana oli m yö s turkkilai­ nen p ro fe sso ri A yg u n , jo k a on IA A P EA :n tie te e l­ linen neu vonan taja. Prof. A ygun on ehkä m aail­ man etevin vaih toeh tom en etelm ätu tkija. A ikoi­ naan juuri hän varoitti m aailm aa Thalidom idi-nim isen lääkkeen h aittavaiku tu ksista, jotka hän oli

havainnut so lu k o k e illa. Tuolloin häntä ei kuiten­ kaan uskottu , vaan lääketehtaat luottivat s o k e a s ­ ti eläin kokeiden antam iin tuloksiin sillä seu rau k ­ se lla , että ihm iskuntaa kohtasi hirvittävä ka­ tastro fi. Prof. A ygiin in tieteellinen raportti on lu ettav issa k o k o n aisu u d e ssaan to isa a lla t ä s s ä le h d e ssä .

Vuoden m ittaan IAAPEA on toim inut erittäin ak ­ tiivisesti tu sk allisten eläin kokeiden lopettam i­ s e k s i. S e u ra a v a ss a joitakin tärkeim piä tapahtu­ mia: 1 . IAAPEA on lähettänyt Euroopan N eu vostolle m uistion koskien EN :n tekem ää lu on n osta eläin k o k e ista sen jä s e n m a is s a . M uistioon voi tutu stu a to im isto ssa m m e .

2. IA A P EA :n ed u stajat ovat o sa llistu n e e t Y h d is­ tyneiden K ansakun tien talo u s- ja so s ia a lin e u ­ vo ston istuntoon vaih toeh tom en etelm ien ke­ h ittäm isek si.

3. lA A PEA tn e d u stajat ovat olleet m ukana New Y o rk issa U SA :n vaih toeh tom en etelm ä säätiön A F A A R iin jä rje s tä m ä s s ä s y m p o s iu m is sa ku­ ten m yö s S u o m e s s a K oe-eläinten su ojelu n säätiön jä rje s tä m ä s s ä vaih to eh to sy m p o siu m issa .

4. IA A P EA :n kaksi jä se n jä rje stö ä , Englannin ja H ollannin koe-eläin ten su o je lu t tuottivat yh­ te is t y ö s s ä uuden e rä stä vaihtoehtom en etelm ää esittelevän tiete e llise n film in "Q uantum P h arm aco lo g i” , jo k a esitettiin m yö s Su om en s y m p o s iu m is sa .

5. IA A P EA :n pari vuotta sitten ju lista m a a kan­ sa in v ä listä koe-eläin ten päivää on vietetty eri pu olilla m aailm aa järje stä m ä llä m ie le n o so i­ tu k sia ja e site lm ä tila isu u k sia .

6 . V astikään IAAPEA on lähettänyt kirjeet yli s a ­ d alle valtioiden pääm in istereille pyytäen hei­ dän tukeaan tu sk allisten eläin kokeiden lopet­ tam ise k si kaikkialla m a a ilm a ssa se k ä pyytäen heitä lähettäm ään e d u sta jia IA A P EA :n su u n ­ nittelem aan kaikkien m aiden m inistereiden huippukokoukseen eläin kokeiden vähen täm i­ se k si.

7. L isä k si IAAPEA su u n n ittelee uuden kan sainvälise n , yleisö n va lista m ise k si tarkoitetun ¥ eläin koefilm in tu o ttam ista, m ikäli vain rahoi­ tus jä rje sty y .

Tietoja eri maista: 1 . R u o ts is s a on nyt ollut uusi laki eläinten käyt­ tä m is e s tä tie te e llisis sä k o k e issa v o im a s sa va­ jaan vuoden ja jo nyt on n ä h tä v issä koe-eläin ­ ten käytön vähen em inen.

2. M yös S v e itsin koe-eläin ten s u o je lu jä rje stö on nyt peru stan ut säätiön vaih toeh tom en etelm i­ en tu k em isek si. H eillä on jo u k o ssa a n yli 10 0 lääkäriä a ja m a s s a a s ia a !

Espanjan ongelmia: E s p a n ja s s a tilanne on hyvin vaikea, k o sk a m aalla ei ole m in kään laista e lä in su o je lu lain sääd än tö ä.

Niinpä m onet yrityk set tulevatkin E sp an jaan te­ kem ään s e lla is ia eläin kokeita, jo ita ei ole sallittu tehdä niiden o m is s a m a is s a . V arsinkin kun E s ­ p a n ja s sa ei ole m itään vaik eu k sia sa a d a koe-eläim iä, s illä kulkukoiria ja -k iss o ja riittää. L isäk si suurin o s a ku nnallisten rankkureiden kiinniotta­

m ista e lä im istä m enee k o e-eläim iksi. K u lk u kis­ so jen ja -koirien käyttäm inen koe-eläim in ä on jo tie te e llise stäk in p eru steita täysin tuom ittavaa, sillä ne antavat e p älu o tettavia tu lo k sia. — Niinpä IA A P EA :n p iirissä onkin ja pitkään m ietitty miten parhaiten vo isim m e au ttaa E sp an jan e lä in su o je ­ lu yh d istyk siä tä rk e ä s s ä ty ö s s ä ; IA A P EA :n jo h to ­ kunnan kokouksen pitäm inen B a rc e lo n a ss a toi jo sin ä n sä a s ia lle e d is ty s tä , s illä tied otu svälin eet reagoivat a sia a n . T o ise k si IA A P EA :n sä ä tiö lah­ joitti 750 000 p e se ta a (noin 42 000 mk) jaettavak ­ si stip en d ein ä vaihtoehtotutkim uksiin. Näin E s ­ panja saatto i o ttaa e n sim m äise t a sk e le e n s a eläin kokeiden väh e n täm isek si.

Esp an jan toinen suuri o n g elm a on h ärkätaistelut, jo is s a vu osittain teu rastetaan hyvin raa’asti 1 2 000 härkää. E sp an jan e läin su o je lu jä rje stö p yysi IA A P EA :n jä se n jä rje stö jä tiedottam aan h ä rk ä ta iste lu issa e siin ty v istä raak u u k sista o m is ­ s a m a issa a n . N iinpä tä ssä k in le h d e s sä on " to s i­ a sio ita h ärk ätaiste lu sta” e rillise n ä juttun aan.

K okou ksen jälkeen m eillä oli tila isu u s vierailla B arcelon an e lä in ta rh a ssa henkilökunnan o p a s ­ tu k sella. Meidän jo p a toivottiin esittävän kriitti­ s iä kom m entteja, jotta he vo isivat o ttaa opik si m eidän eläin su o je lijo id en e sittäm iä näkökohtia eläinten o lo su h te ista . V alitettavasti täytyy tod e­ ta, että B arcelon an eläin tarha kuuluu sam aan kurjien eläin tarhojen luokkaan kuin m eidän Korkeasaarem m ekin . S iis se lla ise e n jo s s a v ie ra ille s­ s a ei tule o n n e llise k si eläin ten n ä k em ise stä , vaan vih aise k si siitä, miten lu on n on varaisia eläim iä voidaan ah taa niin pieniin tiloihin ja rautahäkkeihin. Kaikki B arcelon ankin karhut kiertelivät neu­ roottisen n äk ö isin ä k u rjissa b eto n ik u o p issaan ja suurin o s a iso ista k is s o is ta teki pakkoliikkeitä rau tah äk e issään . A in o astaan akvaariokaloilla ti­ lanne näytti olevan parem m in. L u o n n o llisesti kritisoim m e eläinten o lo su h te ita, m utta tuskin m ikään tu lee kovin pian m uuttum aan, s illä kaikki on rah asta kiinni. P e ria a tte e ssa s e lla is e t eläin ­ tarhat, jotka tuottavat eläim ille hen kisiä kärsi­ m yksiä, pitäisi su lk e a , ellei ole varaa rakentaa ku n n ollisia eläin tarhoja.

JÄSENHANKINTAKILPAILUN VOITTAJAT O NNITTELEM M E KAIKKIA VO ITTAJIA J A TOI­ VOM M E, ETTÄ E N S IK E R R A L L A ON SINUN V UO RO SI, JO K A NYT JÄ IT ILMAN PALKINTO A. O N N E A !

1 palkinto Allan H ellström

Lem m ikkieläinten m aailm a

5 seuraavaa: Eeva Kallinen Leen a K ivistö H elena Oinonen Anne R ajam äki Sirp a Sykkö

C o lle g e -p aita

4 seuraavaa: Tarja Silven noinen Sirp a Soininen Varpu T apola Päivi Viinikainen

T-paita tai olkalaukku

10 seuraavaa: S o ili A irikkala Heli Anttila Tom m y H aantle Elina Järvin en Tiina Karvinen R iitta Korhonen L iisa Lahtula M arja M eura Päivi Mäki Eija Salm in en

kuulakärkikynä

tunne, että täytyy tehdä jotakin , ja ain o a m itä m inä voin teh dä, oli kerätä nim iä lainm uu toksen vau h d ittam isek si. Niin sitten sain kokoon 4000 nim eä.

Mitä mieltä olette koe-eläinten suojelusta täällä Suomessa, eläinkokeista ja yhdistyksestämme?

Mitä mieltä olette eläinten oikeuksista yleensä elävinä olentoina?

ALLAN HELLSTRÖM, jäsenhankintakilpailun voittaja

— Olen kovasti iloinen, että tällainen y h d isty s on peru stettu . Ilman y h d isty stä olisim m e aivan n o lla ss a täm än a sia n k a n ss a . Pidem m än aikaa k e stäisi avun saam in en noille eläin p aroille ilman E d i s t y s t ä koe-eläin ten s u o je le m ise k si.

I

— En voi m ennä yksin lopettam aan niitä kokei­ ta. Mutta nim ien ja jäse n ie n keräys on m inulle so p iv aa hom m aa — saan m äärätä tahdin itse. Ni­ m ien ja jäse n ie n k e rä ä m ise stä on ap u a ja sitä p ystyn tekem ään . J a teen sen niin hyvin kuin p ystyn .

— Aina tietysti m ennään parem paan päin, vähi­ tellen. R u o ts is s a ja T a n s k a s s a ollaan m eitä ed e l­ lä t ä s s ä a s ia s s a . Su om i kulkee m uutenkin kai­ k e s s a R uotsin raam ien m ukaan — koe-eläinten s u o je lu ssa k in o lisi s y y tä saavu ttaa sa m a ta so .

— R akastan e läim iä ja luontoa. Ne ovat kaikki k a ik e ssa m inulle. Niitä ei s a a turm ella. Eläim illä on yhtä suuri o ik e u s e lä ä ra u h a ssa ja nauttia e läm ästä kuin m eilläki. Ensim m äinen koirani

(h aastattelu R. V esan en , kuva M arja Törmä) K oe-eläinten Su o jelu n järje stäm än jäsen h an kin takilpailu n, joka ilm oitettiin le h d e ssä m m e 3 /7 9 ja jo k a kesti vuoden loppuun a s ti, voitti h elsin k i­ läinen herra Allan Hellström. Hän sai y h d isty k ­ selle m m e 16 2 uutta jä se n tä . Herra H ellström nouti p alk in to n sa, W SO Y :n lahjoittam an kolm i­ o s a is e n "Lem m ikkieläin ten m aailm a"-k irjasarjan v u o sik o k o u k se ssa m m e , 2 5 .3 .

P u h een joh taja H annele Luukkainen o je n si h än elle palkinnon ja onnitteli häntä. S e u ra a v a s s a voittajan h aa sta tte ­ lu.

Miten itse tulitte liittyneeksi Koe-eläinten Suoje­ luun?

— Liityim m e vaim oni k a n ss a 1 0 — 1 5 vu otta sit­ ten en sin k an n atu sjäse n ik si H elsingin E lä in su o ­ je lu y h d isty k se e n . Ensim m äinen koira m eillä oli 30 vu otta sitten , sak san p aim e n k o ira — koirani kautta opin vähitellen ym m ärtäm ään e läim iä parem m in kuin ennen . Olin m uutam an vuoden k a n n a tu sjä se n en ä , sitten aloin käydä k o k o u k sis­ s a ja sain y m p ä ristö stä tovereita, jo tka m yö s liit­ tyivät jä se n ik s i. M eitä oli kolm e, neljä e lä in su o ­ je lu v alvo jaa ain a y h d e s s ä ja kiertelim m e ja m e­ nim m e sin n e , m istä tuli ilm oituk sia eläin ten huo­ n o sta k oh telu sta.

— E räs rouva antoi m inulle sitten näitä papereita K oe-eläinten S u o je lu y h d isty k s e s tä , ja s illä ta­ valla täm ä jä s e n y y s lähti liikkeelle. Kun sitten tuli täm ä V eto o m u s e d u sk u n n alle, m inä m yö s sain kehotuksen kerätä nim iä. K atselin s itä listaa vähän aik aa ja m ietin, m illä tavalla s a isin siih en nim iä. T yö m aalla juttelin kaverien k a n ssa ; välillä s e oli hyvinkin toivotonta puuhaa, kun eivät ym ­ m ärtäneet. M utta loppujen lopu ksi he kaikki kir­ joittivat n im en sä. Kun näin aloin sa a d a nim iä, in nostuin. T yöm atkalla kiersin kaupunkia, menin k au p asta kau ppaan , liik k eestä liik k e e se e n . Hain sitten heti kolm e listaa lisä ä ja lopu lta niitä kertyi 24 y h te e n sä. R a sittavaa hom m aa s e oli, se llain en kiertäm inen. Mutta innostuin siih en a sia a n kun katselin ja luin niitä e sitte itä e läin k o k e ista — tuli

perillä a s ia s ta , ottivat o m a k s e n s a helpom m in.

Mutta k aiken laista ihm istä siin ä oli; jä se n ik si liit­ tyi yh tä hyvin työväkeä kuin liikkeenjohtajiakin.

Jo tk u t kiittivät s u u ria rv o ise sta ty ö s tä , jo ta koeeläinten su o je lijat tekevät. M inusta oli tärkeää, että m inulla oli tila isu u s tehdä jotakin näiden eläinten hyväksi, jotakin s e lla is ta , että jo sk u s p äästäisiin siih en , ettei tarvittaisi elävää eläin tä k o k e issa .

— Y llä ty s täm ä voitto oli m inulle. N uoria on niin paljon; ajattelin , että saavat k o u lu ista kerättyä jä se n iä .

Mikä oli taktiikkanne tässä jäsenkeräyksessä?

Millä lailla saitte ihmiset tulemaan mukaan, mitä puhuitte heille? Olivatko monet töykeitä, torju­ via?

— Minä ta a s katselin s itä jä se n k e rä y s lista a , s ii­ nä oli m ahdottom asti sarak k eita. Aloin sitten ihan van h asta ru tiinista kerätä jä se n iä , samalla^ tavalla kuin V eto om uksen k a n ssa . K au p o ista, ka­ dulta keräsin.

— Tein kaikkeni; ajattelin , että jo s täm ä au ttaisi.

Mitä suurem pi jä se n m ä ä rä , s itä voim akkaam pi y h d isty s. Mitä suu rem pi väkijoukko asian takan a on, s itä suurem pi on san an v alta. J o s vaikka m ei­ tä olisi 100 000, niin sillo in o lisi tehtävä jotakin ko e-eläin asian e teen , kun niin suuri ihm isjoukko s itä vaatii.

— Minä ain a tervehdin e n sin , pyysin a n te e k si, että h äiritsin. Kerroin olevani e lä in su o je lu a sia lla ja selitin , että yritim m e sa a d a jä se n iä lisä ä yhd istyk se e m m e . Näytin heille kuvia ja e sitte itä ja kerroin a s ia s ta .

— Ne, jotka olivat jo aik aisem m in o m aksu n eet asian ja tiesivät s iitä jotakin , liittyivät m ielellään jä se n ik s i. Mutta oli ta a s ih m isiä, jo tka heti tyr­ m äsivät, olivat n ärkästyn eitä, san o ivat, ettei kuulu heille. Silloin ain a lähdin katkeralla m ielel­ lä, pyysin vain an te e k si ja lähdin — m utta aja tte ­ lin, että ei s a a lan n istu a ja on yritettävä uudel­ leen jo ssa k in m uu alla. Nuoret olivat enem m än

opetti minut näkem ään ja tuntem aan eläim et toi­ s e lla lailla kuin lap se n a olin heidät kokenut. K oi­ rani opetti minut kunnioittam aan eläim iä, näke­ m ään h e is s ä jotakin ain u tlaatu ista ja arvokasta.

H alusin su o je lla heitä.

— Olen pannut m uistiin erään lau se e n , jo k a on m ielestän i o su v a sti san o ttu : "K o ira on ih m eelli­ s in , täyd e llisin , h yöd yllisin v a llo itu s, m itä ihmi­ nen m illoinkaan on tehnyt” . A ina p itäisi m uistu t­ taa ih m isiä, jotka hankkivat koiran itse lle e n , s ii­ tä, että rotua ja m uita o m in aisu u k sia on tarkkaan en sin harkittava, jottei sitten m yöhem m in k y llä s­ ty k o iraan sa.

K oiraa pitää hoitaa hyvin viim eiseen a s ti, s itä tulee rak astaa ja s ille täytyy olla hellä ja puhella sen k a n ssa .

— H aluaisin kiittää kaikkia niitä ih m isiä, jotka sain jä se n ik si K oe-eläinten S u o je lu u n ; näin voin kiittää heitä kaikkia y h te ise sti. M yös h aluaisin kiittää yh dityksen henkilökuntaa tärk eästä työ stä ja toivon, että he jak savat ja että nuoria ihm isiä tulee heidän tilalleen sitten , kun eivät en ää ja k sa , että a s ia m enisi eteen p äin . K urjuus on sa a tava loppum aan , m äärärahoja vaihtoehtom en etelm iin o lisi saatava.

— A ina on m uistettava, että yksi nim i, yk si jä ­ sen on kullanarvoinen eik ä sitä s a a väh ätellä.

Y ksi jä se n m erkitsee p aljon, s illä jo s ei o le yhtä, ei o le to istak aan .

Uskotteko te, että eläimellä voisi olla sielu?

— En o s a a sa n o a . M inusta vain usein tuntuu s il­ tä, että tuo m eidän P o sse -k o iram m e on paljon viisaam pi ja ym m ärtäväisem pi kuin m inä ja mo­ n e s s a s u h te e s s a e d ellä m eitä ih m isiä, vaikka ei o s a a puhua. Niin ihm eellinen s e on.

T eksti: P. Viinikainen Kuvat: M. Backm an

Kansainvälisen koe-eläinten päivän tapahtumat

il II

21

Ilahduttavan pitkän kulkueen k ä rje s s ä kulki kah­ d eksan eläim iksi pukeutunutta koe-eläin ten su o ­ je lija a . K aksi h e istä — m u sta ja valkea rotta — kantoi kulkueen sa n o m a a viestittävää kylttiä: 400000 koe-eläin tä kuoli tän ä vu onn a S u o m e s s a .

Heidän jä lk e e n sä saap u ivat kaksi "k an iin ia” , kaksi " k is s a a ” , ja kaksi "k o ira a ” , jotka kantoivat näitä läh es puolta m iljoon aa tieteenuhria sy m ­ b o liso ivaa ruum isarkkua. Arkun jä lje s s ä astelivat m u stap u k u iset su rijat, jo tka arvokkaalla käyttäy­ tym isellään ilm aisivat k u n n io itu k sen sa e läin ystävilleen ja su ru n sa heidän k o h talo n sa p u o lesta.

K ulkueem m e m a rs s ie s s a oli m yö s valokuvaajia varsin ru n saasti paikalla. Arkku ja sitä kantavat "e lä im e t" olivat lu o n n o llisesti suurim m an kiin­ n o stu k sen kohteena, m utta paljon kuvia otettiin m yös u u sista ju liste ista m m e ja tietenkin niiden kan tajista.

Avoimien ovien päivät T orstain a 24. ja lau antain a 26. huhtikuuta oli toi­ m istom m e jälleen kaikille u teliaille avo in n a. N äy­ tim m e d ia -sarjaa, kerroim m e k o e -e läim istä ja e läin k o k e ista, jao im m e e sitte itä jn e. T o im in n as­ tam m e kiinn ostunu tta y le isö ä kävi varsin paljon k y s e le m ä s s ä eläin k o k e ista, siitä miten m e toi­ m im m e ja miten he vo isivat au ttaa. Saim m e m yö s u u sia jä se n iä , jo is ta jotkut nuorim m at oli­ vat valm iita tulem aan m ukaan aktiiviseen toim in ­ taan nu orisoryhm ään.

kaisen kau pungin. M arssim m e tark oitu ksen a oli m u istu ttaa k a n sa n e d u sta jia uuden eläin su o je lu lain sääd än n ön ta rp e e llisu u d e sta, niinpä kulku­ een "u lk o a su " olikin tehty m ahdollisim m an m ieltäkiinn ittäväksi ja a jatu k sia h erättäväksi.

Mielenosoitus 24.4.

K an sain välise n ä koe-eläin ten päivänä 24 .4 . py­ säh tyi m oni kiireinen työm atkalainen ihm etellen k atso m aan , kun yh d isty k sem m e k irjaim ellisesti h a u tajaissaato n kaltainen kulkue vaelsi läpi ruuh­

23

EDUSKUNNALLE Tänään k an sain välise n ä koe-eläin ten päivänä K oe-eläinten su o je lu ry. h alu aa jälleen m uistu t­ taa e d u sk u n taa m aam m e e lä in su o je lu la in sä ä ­ dännön van h en tu n e isu u d e sta. S u o m e s s a voi­ m a s sa oleva "A s e tu s eläinten k äy ttä m ise stä tie­ te e llis is s ä k o k e is sa ” on huom attavan puu tteelli­ nen verrattuna kehittyneiden m aiden vastaavaan lain sääd än töön . K ä y tä n n ö ssä nykyinen eläin koelain sääd än töm m e an taa eläin kokeiden tekijöille läh es rajattom an vallan:

Klo 16 .0 0 S e n aatin to rilta lähtenyt kulkue vaelsi e n sin pitkin A leksan terin k atu a suu nnaten sitten ku lkun sa kohti e d u sk u n tatalo a, jo s s a sen ottivat v astaan S D P :n , K O K :n, SK D L :n R K P :n , S K L :n , S M P :n ja LK P :n edusku n taryh m ien e d u stajat.

Laskettu aan se p p e le e n arkulle piti H annele Luukkainen k a n sa n e d u sta jille uutta e lä in su o je ­ lu lain sääd än tö ä käsittelevän p u h e e n sa. V astau k ­ s e t, jotka e d u stajat esittiv ät, olivat kaikki erittäin m yö n te isiä: jokainen puolue lu pasi viedä vaatim uksiam m e eteen p äin . P äätteek si p u h een joh ta­ jam m e kiitti vielä k a n sa n e d u sta jia ja kehotti heitä uutta lakia v a lm is te lta e s s a ottam aan m allia e sim . R u otsin ja Tanskan v a sta a v ista la in sä ä ­ d än n ö istä se k ä kääntym ään m yö s y h d isty k se m ­ me puoleen asian tu n tija-ap u a ta rv ittae ssa.

M ielen o so itu k sem m e oli s iis kaikin puolin erit­ täin on n istu n u t, joten läm m in kiitos kaikille, jotka tavalla tai to ise lla ottivat o s a a siih en . K an­ s a n e d u sta jille h aluam m e m yö s välittää kiitokset heidän m y ö n te ise stä s u h ta u tu m ise sta asia a m m e ja kan n u stu kset uuden e lä in su o je lu la in sä ä d ä n ­ nön a ik a a n sa a m ise k si.

Koko perheen juhla 2 7.4 . järje stim m e nu orisoryhm än ideoim an koko perheen juh lan , jon ka o h je lm a ss a oli nuorten valm istam ia e s ity k s iä (ta n ssia , runoja, n äytel­ m ä), kirpputori, piiru stu skilp ailu jne. Paikkana oli Töölön seurakunn an kerho h u on eisto, jon ka e rin o m aiset tilat olivat juh laam m e varten tilauk­

24

s e s ta tehdyt.

Ju h la n oh jelm allin en puoli sai y le isö ltä varsin in­ nostun een vastaan o to n , joten nuorten m onen kuukauden työ ei m ennyt hukkaan. Kirpputori pyöri tila is u u d e ss a totuttuun tap aan , sam o in ar­ p ajaise t. Uutta olivat o n g in ta, puffetti se k ä la s­ ten p iiru stu sk ilp ailu , jon ka voittotyöt on ju lk a is ­ tu an im alia-p alstalla le h d e ssäm m e .

Aurinkoinen s ä ä oli saan u t houkuteltua m onet kävelylle, jo lta he sitten poikkesivat k irp p u to rit lem m e. Enem m änkin o lisi kävijöitä varm asti o l­ lut, ellei H elsingin S an o m at o lisi ju lk a issu t il­ m oitu stam m e väärän ä päivänä laittam atta sitten a sia a n kuuluvaa ko rjau silm o itu sta 2 7. päivä.

Mutta o n n eksi jäse n iä m m e oli paik alla ru n saasti ja kaikki sujui suu n n itelm ien m ukaan, joten mi­ tään p ah em paa k o m m ellu sta ei p ä ä s sy t tapahtu­ m aan. T ilaisu u tta voidaan s iis pitää varsin o n n is­ tun een a, m istä k iito s kaikille a s ia n o sa isille .

LÄMMIN KIITOS TÖÖLÖN SE U R A K U N N A L ­ LE, JO K A ANTOI KERH O H U O N EISTO N SA KÄYTTÖÖM M E 2 7 .4 . OLLUTTA TILAISUU T­ TAM M E VARTEN K oe-eläinten su o je lu ry:n johtokun ta ja nuo­ risoryhm ä.

K einoturkikset lahjoitti L IL L JA -P IL E OY. S e p p e le oli K U K K A K A U PPA K A TH A R IN Esta.

Tänä aik an a on m a a ssa m m e ehtinyt kuolla 400 000— 500 000 koe-eläin tä tu sk alliste n eläin ­ kokeiden ja puu tteellisen lain sääd än n ön uhrei­ na.

Jo tta eläin kokeita ko sk eva lain sääd än töm m e n o u sisi lopultakin siv istyn e id e n m aiden ta so lle , siih en on m itä pikim m in tehtävä ainakin seu raavat u u d istu k set: 1 . Eläinkokeet on s a a ta v a lu van varaisiksi; on pe­ ru stettava erillinen asia n tu n tijo ista koostu va eläin koelau tak u n ta, jo lta o lisi pyydettävä lu­ vat kaikkiin e lävillä eläim illä suoritettaviin ko­ keisiin .

2. Eläinkokeita ei s a is i teh d ä lainkaan, mikäli v a staav a koe on jo aik aisem m in tehty jo s sa in m uualla tai s e on te h tä v issä vaihtoehtom en etelm in.

3 . E läinkoetutkim us o lisi rajoitettava se lla ise e n lääk etieteelliseen tutk im uk seen , jo s ta voi­ daan o lettaa olevan hyötyä ihm isten tai eläin ­ ten terveydelle.

4. K oe-eläim in ä s a is i käyttää vain laboratorioo lo s u h te iss a k asvatettu ja e läim iä, ja ain a pi­ täisi käyttää m ahdollisim m an a lh a ise lla kehi­ ty s ta s o lla olevia eläim iä.

5. Eläinkokeita ei s a is i su o rittaa ilman a n e s te ­ s ia a , m ikäli n iistä aiheutuu kipua ja tu sk aa ja eläim et o lisi lopetettava välittöm ästi kokeen jälkeen ennen a n e ste sia n loppum ista.

6 . Eläinkokeiden ja koe-eläin ten o losu h teid en valvonnan pitäisi o lla m ah dollisim m an teho­ kasta.

V etoam m e ed u sku n taan , että s e tekisi parh aan sa eläin su o je lu lain sääd än tö m m e u u d istam ise k si esim erk iksi m uiden P o h jo ism aid en vastaavan lain säädän n ön m u k aise k si. Viim e kevään ä e d u s­ kunnalle jätetty, 28 eri puolueita ed u stavien kan­ s a n e d u stajan allekirjoittam a e h d o tu s "L a ik si eläinten k ä y ttäm ise stä tie te e llis is s ä k o k e is sa " on pääperiaatteiltaan R uotsin ja Tanskan lakien m ukainen. Toivom m e, että ed u sk u n ta kiirehtisi täm än aloitteen käsitte lyä.

H e lsin g iss ä k an sain välise n ä koe-eläin ten päivä­ nä 24.4.80 KO E-ELÄINTEN SU O JE L U ry.

Hannele Luukkainen puh een joh taja

Ensiksikin ko ska eläin kokeiden tekem iseen ei tarvitse p yytää lupaa.

Toiseksi ko sk a tehtävien kokeiden m äärä ja s u o ­ ritustapa m m. käytetäänkö a n e s te sia a vai ei, ovat tutkijoiden itse n sä p ä ä te ttä v issä .

Kolmanneksi k o sk a eläin kokeiden tekijät saavat itse päättää m yös m itä e läim iä ja kuinka paljon he k o k e issaan käyttävät. L isä k si kukaan ei valvo eläin kokeiden su o rittam ista, ja koe-eläin ten se k ä niiden o lo su h teid en valvonta on täysin riittäm ä­ töntä.

T asan vu o si sitten luovutim m e ed u sku n n alle "V etoo m u ksen e läin su o je lu lain sääd än n ö n u u d is­ ta m ise k si” . V eto om u stam m e tukivat 10 0 000 a l­ lekirjoittajaa. Nyt vu osi on kulunut ja e lä in su o je ­ lu lain sääd än tö m m e on edelleen uu distam atta.

KIITO KSET N U O R IS O R Y H M Ä L L E hie­ nosti jä r je s te ty s tä ja to im e e n p a n n u sta koko perheen ju h l a s t a ! !!

K E S Ä K I S S A T A R R O J A voi tilata t o im is ­ to sta , sa m o in kuin ju listeita!

Oikaisu E d e llis e s s ä le h d e ssä m m e o lle e se e n Richard Jo b so n in h aastattelu un oli p ä ä s sy t pujahtam aan virhe. T oisin kuin h a a s ta tte lu s sa m ainittiin.

R uotsiin perustetut kuusi e läin su o je lu k o m ite aa eivät ole u sk o n n o llisia vaan a lu e e llisia .

P ahoittelem m e virhettä.

25

JUMALAN TAHDON MUKAINEN ELÄINTEN KOHTELU R aam atu ssa san otaan :

- Ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra” (Ps. 36:7) "Herra on hyvä kaikille ja armahtaa kaikkia tekojansa” (Ps. 145:9) Ihmisen teh tävästä san otaan näin:

"Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varje­ lemaan sitä.” (1 M oos. 2 :15 ) Paratiisiin luoduista eläim istä raamattu kertoo seu raavasti:

”Ja Jumala loi suurat merieläimet ja kaikkinaiset liikkuvat, vesissä vilisevät olen­ not, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikkinaiset siivekkäät linnut, kunkin lajinsa mu­ kaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. Ja Jumala siunasi ne sanoen: ’Olkaa he­ delmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet ja linnut lisääntykööt maan päällä.’ Jumala teki metsäeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja karjaeläimet, kunkin lajinsa mukaan, ja kaikki maan matelijat, kunkin lajinsa mukaan. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.” (1 M oos. 1:2 1- 2 2 , 25) Ju m a la on tehnyt liiton m yös eläinten kan ssa. S a te e n k aare sta Hän san o o näin:

"Niin kaari on oleva pilvissä ja minä katselen sitä muistaakseni iankaikkista liittoa Jumalan ja kaikkien elävien olentojen, kaiken lihan välillä, joka maan päällä on.”

(1 M oos. 9:16) Ju m a la näkee eläim essäkin sielun.

"Mutta kysypä eläimiltä, niin ne opettavat sinua, ja taivaan linnuilta, niin ne ilmoit­ tavat sinulle; tahi tutkistele maata, niin se opettaa sinua, ja meren kalat kertovat sinulle. Kuka kaikista näistä ei tietäisi, että Herran käsi on tämän tehnyt, hänen, jonka kädessä on kaiken elävän sielu ja kaikkien ihmisolentojen henki?” (Job. 12 :7 -10 ) Ihmisenkin tulee nähdä eläin psyykenä, sieluna. ’’Vanhurskas tuntee, mitä hänen karjansa kaipaa, mutta jumalattomien sydän on armoton.” (San. 12 :10 ) Eläi­ m ellä on siis m yös henkisiä tarpeita, ja van hurskas täyttää täm änkin kaipauksen.

S am alla kun tuom itaan itsekkäät kansanjohtajat, tulevat itsekkäät karjanhoitajatkin tuomituiksi ve rta u k se ssa : ’’- - Eikö paimenten ole kaittava lampaita? Te

olette syöneet rasvat, pukeneet päällenne villat, teurastaneet lihavat; mutta ette ole kainneet laumaa. Ette ole vahvistaneet heikkoja, ette ole parantaneet sairaita, sitoneet haavoittuneita, tuoneet takaisin eksyneitä, etsineet kadonneita, vaan te olette vallinneet niitä tylysti ja väkivaltaisesti.” (Hes. 34:2, 3-4) Meidän aikaam m e sovellettuna paljon pahem paa eläinten ryöstöä on eläinlajien hävittäminen sukupuuttoon ja ns. tehokasvatus, jo s s a eläintä pidetään jo p a niin a h ta a ssa häkissä, että s e ei e läm ässään s a a e d e s oikoa jäse n iään : eläim iä " k e s ­ k itysleireissä." Lisäksi koe-eläim et. ’’Maa on saastunut asukkaittensa alla, sillä he ovat rikkoneet lait, ja muuttaneet käskyt, hyljänneet iankaikkisen liiton.” (Je s . 24:5) Tulisi kuitenkin m uistaa että:

’’Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne, jotka siinä asuvat.” (Ps. 24:1) ”- - Niin Herran enkeli sanoi hänelle: ’Minkätähden olet lyönyt aasintam­ maasi - -?’ ” (4 Moos. 22:32) Ju m a la näkee eläim et ja ihmiset s a m a ssa a s e m a s s a : "Kuusi päivää tee työtäsi, mutta lepää seitsemäs päivä, että härkäsi ja aasisi saisivat hengähtää ja orjatare­ si poika ynnä muukalainen saisivat virkistyä.” (2 M oos. 2 3 :12 ) Ju m a la on siis teh­ nyt pyhäpäivän eläimillekin. Niilläkin on oikeus iloita eläm ästään. "Ylistäkää Her­ raa maasta, te merieläimet ja kaikki syvyydet, - - te pedot ja kaikki karja te mate­ lijat ja siivekkäät linnut, te maan kuninkaat ja kaikki kansakunnat.” (Ps. 1 4 8 :7 ,1 0 - 11) Kun Je e s u s vertaa itseään paim eneen, hänellä on ollut se lvä kuva oikeasta eläinten kohtelusta. Muutoin Hän ei olisi tällaista vertausta käyttänyt. Je e s u s sa ­ noo näin: ”- - Lammasten paimen - - kutsuu omat lampaansa nimeltä ja vie hei­ dät ulos. - - Lampaat seuraavat häntä, sillä ne tuntevat hänen äänensä.” (Joh. 10 : 2, 3, 4) S iis esikuvaksi keipaavan paim enen lau m assa eläim et saavat yksilöllisen kohtelun, ja ne vapaaehtoisesti, rakkaudesta seu raavat hoitajaansa. Je e s u s sanoo ed elleen : ’’Mutta vierasta ne eivät seuraa, vaan pakenevat häntä - -.” (Joh. 10 :5) Ihmisen ase m a eläimiin verrattuna näkyy esim . seu raavista Je e su k s e n san oista:

"Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne. Ettekö te ole paljon suurempiarvoisia kuin ne.” (Matt. 6:26) Suuruudesta Je e s u s sanoo:

* * 4 lllS \f c

OSOITTEEN MUUTOS

A D R E SSFO R A N D R IN G

Onko o so itte e si m uuttunut?

Kiinnitä viim eksi s a a m a si lehden o so itelip u k e tälle lom akkeelle ja ilm oita uusi läh io so itte esi ja p ostin u m erosi.

Palautetaan o s.

Har du bytt a d re s s ?

Var go d , fast ad resslap p e n fr^n den se n a s te tidningen pii denna blankett och m eddela din nya h em ad re ss och ditt postnum m er. S a n d e s till

K oe-eläinten su o je lu ry M annerheim intie 67 00250 H elsinki 25

Forsdksdjurens varn r.f.

Mannerheimvagen 67 00250 Helsingfors 25

”- - Joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palveli­ janne." (Matt. 20:26) Suuruus on siis palvelutehtävä. Ihm isellä se on vastuuta jo p a koko luom akunnas­ ta. Niinkuin Je e s u s on Ju m alan lähettäm ä hyvä paim en ihmisille niin on ihminen Ju m alan asettam a hyvä paimen eläimille. ’’Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa.” (San. 19:22) Ju m alan hengen vaiku­ tukset säteilevät ihmisen tekojen kautta m yös eläimiin.

Välähdyksinä näkyy enemmänkin. ’’Kun aasintamma näki Herran enkelin seiso­ van tiellä, paljastettu miekka kädessään, niin se poikkesi tieltä ja meni peltoon - -” (4 Moos. 22:23) "Näitten jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan pääl­ le - -.” (Jo o el 2:28) ’’Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä. - - Sillä me tiedämme, että koko luomakunta yhdessä huokaa ja on synnytystuskassa hamaan tähän asti; eikä ainoastaan se, vaan myös me, joilla on Hengen esikoislahja, mekin huokaamme sisimmässämme odottaen lap­ seksi ottamista.” (Room. 8:19 , 22-23).

"Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rak­ kaus.” (1 Kor. 13 :13 ) Lainaukset R aam atusta ja niiden herättäm iä ajatuksia Sirkka H avukainen-Laaksonen, biologi Vihreä Risti — G röna K orset r.y.

00910 Helsinki 9 1, Rantakartanontie 1 1 , D 26 Ajatuksiin yhtyvät: piispa Karl-Erik Forssell ja piispa A arre Lauha

Vp|sy|A

Eläimellä on oikeus iloita elämästään ja olla onnellinen.

JOUKKOJULKAISU

Osta tuotteitamme — tuet toimintaamme * COLLEGE-PAITA vaalean harm. vihr. painatus koko S, M, L, XL ja XXL * T-PAITA valk. vihreä painatus koko S, M ja L * OLKALAUKKU valk. lappisatiinia, vihr. painatus * TARRA säänkestävä, halkaisija 10 cm * YHDISTYSM ERKKI — FÖ R EN IN G SM Ä R K ET hopeinen risti, jossa eläinryhmä kohokuviona korsform at, i Silver & grön em alj

kpl ä 60 mk

kpl ä 25 mk kpl ä 10 mk ikpl ä 2 mk

st/kpl ä 25 mk

KUULAKÄRKIKYNÄ yhdistyksen nimi ja puhelin n : o

* ADRESSI - ADRESSEN yhdistystunnus, silkkipunostupsut föreningsemblement & silkessnodd KIRJEEN SULKU AM ERKIT — BREVMÄRKEN — ’’vastusta tuskallisia eläinkokeita” (35 kpl/arkki) — "stoppa plägsamma djurförsök” (35 st /ark) * — yhdistystunnus, valkovihreä 15 (15kpl/arkki) — föreningsemblement grönt/vitt (15 st/ark) * KORTTEJA — KORT — eläinaiheisia kortteja 6 kpl nipussa

st/kpl ä

4 mk

st/kp l ä 10 mk

st/kp l ä 3,50 mk st/kp l ä 3,50 mk st/kp l ä 1,50 mk st/kpl ä 1,50 mk

______________________ 1 nippu ¿ 6 mk '-m erkityissä tuotteissa on seuraava painatus: HUOM. lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut.

Nimi Namn _________________________________ Osoite Adress _________________________________ Tilaukset lähetetään yhdistyksen toimistoon. ooh betala inom 7 dagar efter mottaget PGM annerheim intie 67, 00250 Helsinki 25. kravkort eller om inköpen överstiger 20 mark Maksu tapahtuu tavaratoimituksen mukana sändes varan per postförskott och betalas seuraavalla tilillepanokortilla 7 vrk:n kuluttua när den avhämtas fran posten. lähetyksen saapumisesta tai yli 20 markan Lue-Tunne-Tue-julistetta on saatavissa mak­ ostokset lähetetään postiennakolla, joten ne sutta toimistosta. Posti- ja pakkauskulut 2 mk maksetaan postista noudettaessa. voi lähettää postimerkkeinä tilauksen yhtey­ Sänd beställningen tili kaVisliet Mannerheim- dessä. KIITOS! v ä g e n 67, 00 250 H elsin gfors 25. Var vänlig Kyriiri Oy 1980