Koe-eläinten suojelu 3-4/1980

Raili V esanen V astaava toimittaja

4. vuosikerta Vastaava toimittaja

KOE-ELÄINTEN SUOJELU 3 /8 0 FÖRSÖKSDJURENS VÄRN

Raili V esanen Sunilantie 5 C 23 00720 Helsinki 72 Puh. 357 628

TIEDOTUSLEHTI — INFORMATIONSBLAD Toiminnanjohtaja

Toimiston osoite

Toimituksessa

Sirp a Ikävalko puh. 486 638

Mannerheimintie 67 00250 Helsinki 25 puh. 90-410 725 avoinna m a-pe klo 12 — 16

Sirp a Ikävalko Leena-K aarina Kaunonen H annele Luukkainen Riitta Salmi Päivi Viinikainen

Maksut: S Y P : 200081-30838-5 lahjoit.

P S P : 435 490-1, jäsenm aksut ja tilaukset

Puheenjohtaja Hannele Luukkainen Pirttipolku 16 A 00630 Helsinki 63 puh. 742 931

HUOM: Ä lkää unohtako il­ moittaa toimistoon nimen- tai osoitteenm uutosta

Sihteeri

Säätiön lahjoitukset

Helfrid Lehtinen Luuvankuja 3 02620 Espoo 62 puh. 90-590 18 2

KOP: 1279 4 -138 4 1

Jäsenmaksu

llmoltushinnat

1 / 1 sivu 600 mk 1 / 2 sivu 300 mk 1 / 4 sivu 15 0 mk 1 / 8 sivu 75 mk

mk 3 5 / vuosi mk 7 00 / ain aisjäsen

Englantilaista luonnonkosmetiikkaa Ilman eläinten kärsimyksiä:

THE B O D Y SH O P Kaikki tuotteet täysin kasvipohjaisia, niissä ei ole käytetty mitään eläim istä sa a ta v ia raaka-aineita, eikä niiden te s ­ taam iseen ole käytetty koe-eläimiä.

Tule tutustumaan iki-ihanaan yrteiltä, ku­ kilta ja puulta tuoksuvaan puotiimme.

Puodista s a a t m ukaasi myös tuoteluet­ telon ja hinnaston.

J o yli 3 5 m yym älää Englannissa, Ruot­ sis s a , B e lg i a s s a ja K a n a d a s sa .

Ne voit tilata postitsekin lähetettäväksi puh. 409 443 Aurorankatu 1 3 (Taidehallin ja Eläinmuseon kulmalla, Nervanderin­ katua ylös suo raan Hotelli Presidentistä)

Tuotteem m e ovat mietoja, mutta puhdis­ tavat, hoitavat ja kosteuttavat ihoasi ja hiuksiasi juuri oikealla tavalla.

Avoinna: ark 9— 18 la 9— 1 3

^

• •

* 4 U ISt&

VV

• •

PÄÄKIRJOITUS Monelle koe-eläinten suojelijalle on hyvin tuttu re­ aktio ensin kauhistuminen ("ei voi olla totta!") ja sitten suru nähdessään kuvia eläinkokeista tai lu­ kiessaan niistä. Sen jälkeen hänet valtaa raju rai­ von tunne ja hänestä tuntuu, että hän voisi tehdä miltei mitä tahansa noiden kidutettujen puolesta.

Tällainen reaktio on hyvin normaali ihmisellä, joka tuntee syvästi ja joka om aa rehellisen ja terveen oikeudentajun, olipa hän sitten "e läin rak as” hen­ kilö tai ei. M ieleen voi nousta jopa sellainen e p ä ­ toivoinen ajatus, että haluaisi pelastaa kaikki eläi­ met kaikista laboratorioista ja viedä ne jonnekin, m issä ne voisi hoitaa terveeksi ja antaa niille hel­ lyyttä ja rakkautta, jota vaille ne ovat jääneet.

Useimmiten kuitenkin täytyy vain voimattoman vi­ han vallassa todeta, että yksin ei pysty tekem ään mitään noiden onnettomien auttam iseksi. M ielee­ ni muistuu muutaman vuoden takainen järkyttävä tapaus Ruotsista, kun nuori m ies surm asi itsensä heittäytymällä junan alle herättääkseen julkisuutta koe-eläin -asialle. Sellainen teko kertoo äärim mäi­ s e stä epätoivosta ja voim akkaasta m yötäeläm ises­ tä, mutta tuon nuorukaisen teko tuskin vei asiaa eteenpäin suu resta uhrauksesta huolimatta.

Usein tulee miettineeksi, mikä oikeastaan on pa­ ras tie koe-eläinten su o jelem isessa. Jo k u voi ky­ syä, onko asiallem m e eduksi, jo s olemm e maltil­ lisia ja rauhallisia, jo s emme kiihkoile turhia ja py­ syttelem me hyvissä väleissä tutkijoiden kan ssa (jotka kuitenkaan eivät kuuntele meitä). Onko hy­ vää vaatia eläim ille kunnollisia tiloja, hyvää hoitoa ja ravitsevaa ru okaa? Olemmeko silloin tavallaan sitä mieltä, että eläinkokeet ovat puolusteltavissa, mikäli eläim et ovat hyvinhoidettuja ja tyytyväisiä?

Joudum m eko ojasta allikkoon sitten, kun kaikki vaatimamme uudistukset eläinten elinolosuhteiden parantam iseksi on tehty ja tutkijat jatkavat rau­ h a ssa kokeilujaan vedoten siihen, että nyt eläimet eivät ainakaan en ää kärsi?

On varm aa, että m atkalla kohti lopullista pääm ää­ räämme eli täydellistä eläinkokeiden lopettamista, meidän on yritettävä e d e s helpottaa niiden eläin­ ten oloja, jotka juuri nyt ovat teljettyinä laborato­ rioiden ahtaisiin, haiseviin häkkeihin. Meidän on saatava niiden lyhyt eläm ä siedettäväm m äksi, sillä onhan selvää, että vaikka eläin joutuukin kärsi­ mään jossakin ko keessa ja ehkä kuolee siihen, se aika, jonka eläin viettää "s e llis s ä ä n " (joillekin tuo aika on hyvinkin pitkä) on saatava eläm isen ar­ voiseksi. Eläim ellä täytyy olla puhdas ja tilava häkki, sen on saatava liikkua runsaasti, sitä on ruokittava hyvin, sen on sallittava olla kosketuk­ s is s a omiin lajitovereihinsa ja sen tulisi nauttia hyvästä ja hellästä kohtelusta hoitajansa taholta — ja ennenkaikkea sen pitäisi saad a asiantunte­ vaa hoitoa ja lievitystä kipuihin. Jo tta nämä kaikki uudistukset toteutettaisiin, on ensiarvoisen tärke­ ää olla kiltti ja ystävällinen tutkijoille ja yrittää p äästä heidän kanssaan yhteisiin neuvotteluihin,

olivatpa he miten torjuvia tahansa. Heidät on s a a ­ tettava kiinnostumaan vaihtoehdoista, sillä vaihtoehtom enetelm iä me tarjoam m e heille eläinkokei­ den tilalle.

Mikä sitten on oikea tapa tiedottaa koe-eläim istä ja niihin kohdistuvasta julm uudesta? Pitäisikö ih­ m isiä hätkähdyttää enemm än, pitäisikö om ata ra­ dikaalimmat otteet? Ihmiset eivät yleen sä herää, ennenkuin heitä ravistellaan. Olisiko meidän mur­ tauduttava laboratorioihin ja otettava väkipakolla selville, mitä niissä tapahtuu, kam era aseen am m e?

Tohtori R. D. Ryder (mies, joka kirjoitti "Victim s of S c ie n c e ” ) on kerran kertonut minulle, että heil­ lä E nglannissa toimii jen gejä, jotka varastavat la­ boratorioista koe-eläim iä ja pelastavat niitä tur­ vaan — siis erään laisia koe-eläinsuojeluterroristeja.

He ovat kuulemma saan eet suurta huomiota Englan­ nin lehdistössä, p ä ä sse e t usein jopa etusivun uu­ tisiin isoin otsikoin. Valitettavasti on niin, että joukkotiedotusvälineet todella puhkeavat puhu­ maan aina vasta silloin, kun jossakin a s ia s s a on sensaation m akua tai skandaalin käryä. Kuvitel­ kaam me vain tilannetta Su o m e ssa: johonkin suu­ ren sairaalan koe-eläintalliin murtautuisi yön hil­ jaisu u d e ssa rosvokopla, joka veisi väkisin kaikki eläim et turvaan — varm asti lehdistömme ja TV: mme raportoisivat innostuneina näin ennenkuulu­ m attomasta tapahtum asta. Jonkin iltapäivälehden otsikko voisi kuulua vaikka näin: "Mustiin viittoi­ hin pukeutuneet miehet telkesivät vartijan häkkiin ja veivät koe-eläim et!"

Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että asi­ allem m e ei m issään nim essä ole eduksi lainvas­ tainen toiminta. Laittomista teoista ei pidemmän päälle ole mitään hyötyä, eikä niitä tulisi koskaan su o sia eikä niihin yllyttää. Ihmisten hätkähdyttä­ minen ja liian radikaalit teot eivät yleen sä tuo kauaskantoisia tuloksia, päinvastoin, liian kiihke­ ästi esille tuodut aatteet herättävät torjuvaa suh­ tautumista. Rauhallinen, jatkuva informaatio, a sial­ linen tiedottaminen on tavallaan kuin hiljaista su g ­ geroim ista; ihmiset eivät huom aakaan, että heille jaetaan tietoa, mutta he alkavat vähitellen ajatella eri tavalla ja ennenpitkää huomaavat, että eläin­ kokeissa on jotakin väärää. Yksi alkaa kysellä, on­ ko oikein kiduttaa eläim iä sillä tavoin, toinen ih­ m ettelee, mihin hänen verorahojaan oikein käyte­ tään ja kolm as miettii, miksei eläinkokeilla sa a d a ­ kaan niin luotettavia tuloksia kuin on uskottu ja uskoteltu. Hiljainen työmme alkaa tuottaa tuloksia.

Täm ä työ on useimmiten hyvin turhauttavaa pape­ rityötä, vailla jännitystä ja sankaruuden hohtoa.

Vaikka emm e voikaan tehdä mitään "konkreettis­ ta ", terroriteoista puhum attakaan, tällä rauhalli­ s e lla työllä autamme eläim iä enem m än kuin itse­ kään aina osaam m e kuvitella. Yksi hyvä tapa ker­ toa ihmisille jostakin asiasta on vaikka romaanin kirjoittaminen — esim erkkinä voisi mainita Ric­ hard Adam sin "Ruttokoirat". R aivokasta taistelua

3

koe-eläinten puolesta voi siis käydä näinkin, a s e e ­ na pelkkä kynä.

A sennekasvatu s on e rä s keino, joka tuottaa hi­ taasti hedelm iä, mutta ne ovatkin hyviä hedelm iä sitten aikanaan. Lapset olisi totutettava kohtele­ maan eläim iä hyvin ja kunnioittavasti, heille olisi opetettava alusta alkaen, että kaikki eläm ä on ar­ vokasta. Heidän tulisi oppia ym m ärtämään p ien es­ tä pitäen, että on parempi suojella luontoa ja eläi­ miä kuin tuhota ja käyttää hyväksi. Ihmiskunnal­ la on nykyään koko eläm iseen kovin kieroutunut suhtautuminen. Ydinvoimaloita rakennetaan, a s e ­ varustelua lisätään, luonto saastutetaan, toisia e läin lajeja tuhotaan kokonaan, toisia kidutetaan ihmisen hyvinvoinnin takaam iseksi, joka hyvinvoin­ ti on nykyään enemmänkin pahoinvointia. Henki­ se stä kasvusta kyllä puhutaan, mutta silti toiminta ja ajattelu on kovin pinnallista ja köyhää.

Minulla on sellainen unelma, että josku s voisim ­ me kaikki yh d e ssä järje stää yhteisen kokouksen,

m ielenosoituksen tai tapahtuman, me koe-eläinsuojelijat, kaikki eläinsuojelujärjestöt (unohtaen keskinäiset riitansa), luonnonsuojelijat, ydinvoi­ man vastustajat ja henkisen kasvun edistäjät — p arh aassa tap au k sessa vielä kaikista Pohjoism ais­ ta mainittujen ryhmien edustajat. Näkisimme ker­ rankin, mitä joukkovoim alla saataisiin aikaiseksi ja saisim m e tukea toinen toisistam m e, sillä s a ­ malla asiallahan me kaikki oikeastaan olemme, kun ympyrä sulkeutuu. Siitä tulisikin sellainen happening, josta tiedotettaisiin muuallakin m aail­ m assa, niin ainutlaatuinen se olisi. Tällainen ta­ pahtuma olisi todella rohkaiseva ja mieltäylentävä ja siinä olisi sellaista konkreettista taistelun ja voiman makua, jota niin kipeästi tarvitsemme.

Tunnuslauseena voisi olla: kaikki yh d essä eteen­ päin taisteluun eläm än ja kasvun puolesta!

Raili V esanen Ansvarig redaktör

sä brukar för hetsigt fram förda idäer ha motsatt verkan. Moderat, saklig fortlöpande information b earbetar som en stilla suggestion, s ä ett man smäningom börjar tänka om och inse att djurför­ sök är fel. Nägon frägar om det är tillätet att pläg a djur, en annan undrar vart alla skattem edel tar vägen och en tredje förvänar sig över att djurförsöken inte ger s ä tillförlitliga resultat som man lätit päskina. Värt arbete börjar i ali stillhet ta form. Värt papperskrig bearbetar oppinionen. Det är ett göra som varken är spännan de eller ger hjältegloria. Men vi kan hjälpa djuren mer än vi anar genom värt sak liga arbete, även om vi inte gör nägot "konkret” — allra minst terrordäd. Ett bra sätt att nä mänskor och fram föra sin äsikt är att säsom Richard Adam s s ä g a sitt ärende i en bok. Med bara en penna som vapen kan man föra en intensiv kamp för försöksdjuren s värn.

Att ändra pä attityder är en metod, det gär sakta men säkert. Det är skäl att börja frän barnsben.

Barn skall fä lära sig att bem öta djur väl och förstä att allt som lever är värdefullt. Lär barnen inse att det är finare att skydda djur och natur än att förstöra och profitera. Nutidsm änskan ha en törv-

riden inställning tili livet. Man bygger kärnkraft, upprustningen ökar, naturen nedsm utsas, vissa djurarter utrotas, andra pinas för att trygga mänsk an s vällbefinnende. Men d agen s välbefinnande kan ifrägasättas, vart leder den? Vi talar om andlig resning, men funktionerar lamt och tänker ytligt.

J a g se r en vision: att vi alla tillsam m ans kunde ordna ett gem ensam t möte, en dem onstration el­ ler happening. D eltagarna skulle vara värnare av förföksdjur, alla djurskyddsorganisationer (utan interna konflikter), naturvärdare, m otständare tili kärnkraften samt det andliga livets förespräkare.

Hela Norden skulle vara representerat — dä skul­ le vi fä se vad man kan ästadkom m a med förenade krafter, och vi kunde stöda varandra, för när ringen sluter sig är vär sak gem ensam . Det skulle bli ett s ä en astäen de evenem ang att hela världen skulle fä höra om det. En sädan aktion skulle verkligen ge o ss tillfredsställelse, mod och den käm palust som vi behöver. Vär devis kunde vara: för livet och livsvillkoren.

LEDAREN "D et här kan inte vara san t" utropar djurvännen som tili sin sorg och tasa se r bilder av — eller läse r om de grym heter som försöksdjuren fär utstä.

Sam tidigt grips hon av raseri och känner ett behov att göra vad som helst för de pinade djuren.

Detta är en heit normal reaktion hos en m änska som känner varmt m edlidande och har en sund rättskänsla, ob eroende av om hon är "djurkär" eller inte. Förtvivlad tänker hon att alla djur frän alla laboratorier m äste räddas och föras nägonstans, där de med den ömhet och kärlek, som de blivit utan, kunde värdas tills de tillfrisknar. Tyvärr kan man bara i sin m aktlösa vrede konstatera att allena kan man inte hjälpa de olyckliga. J a g päminer mig en upprörande händelse som inträffade i Sv e rig e för nägot är sedän. En ung man kastade sig under ett täg för att väcka den offentliga Oppositionen mot djurförsök. Det var en handling i yttersta hopplöshet dikterad av en stark inlevelse.

Den Stora uppoffrande gärningen var en beklaglig händelse, som tyvärr inte ledde nägonvart — Problemen löstes inte därm ed.

Man undrar ofta HUR man skall g ä tillväga för att effektivt värna försöksdjuren. Man kan fräga sig om vi skall driva saken san sad e och m oderata.

Skall vi undvika onödig hets och försöka upprätthälla go d a förbindelser med forskarna (som ändä inte hör pä o s s )? Är det för mycket begärt att kräva sakliga utrymmen, god värd och närande föda är djuren? A nser vi att djurförsök pä sätt och vis kan tolereras om djuren är väl skötta och nöjd a ? Hamnar vi i askan ur elden den dag alla vära krav pä bättre livsvillkor för försöksdjuren har bli­ vit uppfyllda och forskarna i ali sköns ro fortsätter sin ä djurförsök äberopande att djuren inte längre lider?

Medan vi strävar mot vär slutliga mälsättning, dvs totalt förbud pä djurförsök, m äste vi i varje fall försöka förbättra de svära förhällanden som för­ söksdjuren nu m äste stä ut m ed: instängda i laboratoriernas tränga, stinkande burar. Vi m äste göra djurens korta liv drägligare och om de vid nägot försök utsätts för lidande och kanske dör

av det, s ä är det självklart ett den tid djuret vistas i sin "ceH " (för endel är tiden mycket läng) skall det vara en tid värd att ieva. Djuret m äste fä bo i en ren och rymlig bur, det m äste b eredas möjlighet tili riklig motion och det m äste utfodras väl. Vidare skall individer av sam m a djurart tilllätas kontakta varandra. Djuret m äste skötas med ömhet och framför allt bör det fä sakkunnig värd och lindring för sina smärtor. För att förverkliga alla de här önskem älen är det av elem entär betydelse för o ss att vi är tillm ötesgäende gentemot forskarna, vi skall trots deras avvisande attityder, försöka ordna gem ensam m a diskussioner. Vi m äste fä dem att in tressera sig för de alternativa metoder med vilka vi vill ersätta djurförsök.

Hur kan man informera om försöksdjuren och de grym heter de utsätts fö r? Skall vi skräm m a upp folk genom radikalare g re p p ? En omruskning väcker nog de sovande. Skall vi med kameran som vapen med väld tränga o ss in i laboratorierna för att fä reda pä vad där sk e r? Dr R. O. Ryder (som författare ’’Victims of S c ie n c e ") nämnde att det i England finns ett slag s försöksdjurens-värnterrorister. Det är ett gäng som för att rädda för­ söksdjuren stjäl dem frän laboratorierna. De här terroristerna har fätt stor publicitet i den en gelska pressen och de har t.o.m. förekommit bland första sid an s nyheter. Tyvärr är det sä att m assm edia rör pä sig först dä en Sensation eller Skandal är pä uppseglingen. Männe inte o ck sä vära tidningsoch TV-reportar blir inspirerade om en liknande Situation skulle dyka upp i Finland: en liga bryter sig under nattens mörker in i ett större sjukhus laboratorium, släpar djuren med väld med sig tili en anna plats för att skydda dem. Nägon eftermiddagstidning kunde skriva följande rubrik: "M askerade svartklädda män kapade försöksdjur och burade in djurskötaren".

Att en lagstridig handling inte gagn ar o ss är vi alla överens om. Dylik verksam het lönar sig inte i längden och uppvigling tili en sädan handling fär aldrig förekomma. Uppskräm m ande och alltför radikala handlingar ger inte resultat pä sikt. Lika-

Mirja Kekin onnelliset kanit.

JUHLIEN AIKA Ensi vuonna Koe-eläinten suojelu r.y. täyttää kun­ niakkaat 20 vuotta. On siis tulossa yhdistyksen juhlavuosi.

Tarkoitus on takoa, kun rauta on kuuma eli hyö­ dyntää järjestäytyneen suom alaisen koe-eläinten suojelutoiminnan 20-vuotisuus mahdollisimman tarkoin.

Rajallisten resurssien tähden ei ole mahdollista toteuttaa mitään kovin suurisuuntaista. Pyrkimyk­ sen ä on kuitenkin viettää juhlia asiaankuuluvasti kulkueineen ja muine tapahtumineen sekä näkyä ja kuulua entistä tehokkaammin, p ä ä a sia ssa tie­ dotuksellisin keinoin.

Juhlavuoden keskeisiä tavoitteita on yhdistyksen jäsen m äärän tuntuva lisääm inen. Sihen tarvitaan paljon työtä ja kaikkien nykyisten jäsen ten aktii­ vista panosta.

Sinä voit olla mukana viem ässä tietoa ja "aatetta" eteenpäin niille, jotka eivät a sia a vielä tunne tai toistaiseksi suhtautuvat siihen välinpitäm ättöm äs­ ti. Voit kertoa ja jak aa m ateriaalia koulussasi, työ­ paikallasi, harraste- ja ystäväpiirissäsi 20-vuotiaasta Koe-eläinten suojelusta, sen pääm ääristä, tavoitteista ja sen taistelusta kärsivien eläinten ja niiden oikeuksien puolesta.

Yhdistyksen toim istossa on kaikkien jäsen ten käy­ tettävissä runsaasti aineistoa, joka selvitää seik­ kaperäisesti yhdistyksen toimintaa ja eläinkoetoimintaa taustoineen. Lainattavissa on myös erin­ omainen d iasarja teksteineen. S e ei jätä ketään välinpitämättömäksi, vaan puhuttelee varmasti jo­ kaista.

Suuri o sa ihmisistä on uskomattoman tietämättö­ miä eläinten turhista kärsim yksistä. On aika herät­ tää mahdollisimman moni tajuam aan, ettei Suomi m issään tap au k se ssa ole edistyksellinen maa, jol­ la on varaa "nukkua ruususen unta" eläinten oi­ keuksista puhuttaessa.

Kohta on juhlien aika. Kohta on myös 20 vuoden toiminnan ja sen tulosten arvioim isen aika. Kohta on erityisesti entisiä tehokkaam m an toiminnan ai­ ka: Me kaikki yhdistyksen jäse n et olemme eläin­ ten asialla, niiden puolestapuhujia. Ensi vuonna on aika koota väkem m e ja voimamme entistä in­ nostavam paan toimintaan eläinten puolesta.

2 0 vuotta täyteen ensi vuonna!

Teem m e juhlajulkaisun, pidämme kansainvälisenä koe-eläinten päivänä ohjelm allisen kirpputorin ja kulkueen. Syksyllä eläinten viikolla järjestetään suuri juhlatilaisuus Finlandia-talossa.

Alamme myydä valkoista pehm eää koekaniinia, jonka kuva oh essa. Iso kaniini m aksaa 15 mk ja pieni 5 mk. Varat menevät Koe-eläinten suojelun Säätiölle (joka muuten täyttää 10 vuotta!) vaihto­ ehtojen tukem iseen. Valmistaudu siis jo nyt myy­ m ään koekaniinia, sillä heti vuoden alusta toimin­ ta alkaa! Kaniinia myydään tunnuksella: Osta koe­

mistoon. M erkkejä ei saa irrottaa kuorista, vaan leikatkaa ne irti kuorista tai korteista noin 2 cm merkin ympäriltä. KIITOS! ☆

☆

☆

Haluatko ikuistaa lemmikkisi upeaksi m aalauksek­ si. Nyt Sinulla on siihen m ahdollisuus, sillä yhdis­ tyksemm e jäse n taiteilija Glory de Cock-Fritsch on erikoistunut eläinm aalauksiin. Sam alla autat koe-eläinsuojelutyötä, koska taiteilija ottaa itse vain 1/4 hinnasta ja lahjoittaa loput yhdistykselle.

Soita tai kirjoita toimistoon, annamme täältä tieto­ si edelleen taiteilija de Cock-Fritschille. — Olisi ehkä kiva yllätys joululahjaksi. ☆

☆

☆

Viime vuosikokous päätti, että jäsenm aksum m e nousee vuodesta 19 81 lähtien 35 markkaan. Vuo­ sikokous katsoi, että 20 markan jäsenm aksu on aivan riittämätön, kun vielä lehtikin sisältyy hin­ taan, joten korotukseen päädyttiin yksim ielisesti.

Toivottavasti et luovu jäsen yyd estäsi jäsenm aksun korotuksen tähden, sillä silloin voi meidän koeeläinten suojelutyön jatkuminen olla vaarassa.

Vaikka olet vain jäse n en ä yhdistyksessä, niin se jo auttaa koe-eläim iä, sillä onhan selvää, että suu­ rilla joukoilla on aina paremmat mahdollisuudet vaikuttaa asioiden eteenpäinviem isessä.

OSTA JO U LU LAH JAKSI YHDISTYKSEM M E TUOTTEITA. NÄIN ILAHDUTAT LÄH EISESI JA SAM AL­ LA TUET KOE-ELÄINTEN SUO JELUTYÖ TÄ.

kaniini, tue vaihtoehtotutkimusta.

• • • • •

Katriina Heinonen

mmm

ILMOITUKSIA JÄSENILLE Kiitos kaikille kirpputoritavaran lahjoittajille. Saim ­ me suurimman tuoton, mitä koskaan aikaisem m in olem m e saaneet. J o s teillä on kotonanne käytöstä poistettuja tavaroita, joita ette en ää tarvitse, niin otamme ne mielelläm m e vastaan tänne toimis­ toomme. Voitte tuoda tavaroita ympäri vuoden toi­ miston aukioloaikana ma-pe klo 12 — 16. Pidämme

ainakin kaksi kertaa vu o d essa kirpputorin ja näis­ tä saam am m e voiton käytämme tähän koe-eläin­ ten suojelutyöhön. ☆

☆

☆

J o s teillä on kotona tai saatte työpaikalta käytet­ tyjä postim erkkeajä, niin lähettäkää ne tänne toi-

7

IN TIAANI PÄÄLLIKKÖ SEATLEN V A S T A U S SUURELLE V A LK O ISELLE PÄÄLLIKÖLLE 1854 V u o n n a 1854 VVashingtonin S u u ri V a lko in e n Pääl­ lik k ö te ki ta rjo u k s e n in tia a n e ille osta akse e n h e i­ dän m aansa ja lu p a si a n taa h e ille rese rva a tin sen sijaan. In tia a n ip ä ä llik k ö S e a ttle n va sa u sta tähän ta rjo u k s e e n p id e tää n ka u n eim p a n a ja syvä llisim pä n ä lu o n n o n ja om a p e rä ise n k u lttu u rin p u o le sta p id e tty n ä puheena, m itä tu n ne ta a n . Ju lka ise m m e tä ssä jo ita k in o tte ita siitä . A siat, jo is ta in tia a n ip ä ä llik k ö pu h ui y li sa ta ka ksikym m e n tä v u o tta s it­ ten, ovat nyt a ja n ko h ta ise m p ia ku in m illo in ka a n .

K a n n a ttaa panna m e rkille , k u in ka va lko in e n m ies on va sta n n u t in tia a n ip ä ä llik ö n ve to o m u ksiin . (Eng­ la n n in kie le s tä s u o m e n ta n u t H ilk k a Pietilä).

W a s h in g to n in S uuri P ä ä llikkö lä h e ttä ä m e ille sa­ nan, e ttä hän halu a a ostaa m eidän m aam m e.

S u u ri P ä ä llik k ö lä h e ttä ä m e ille m yös ystävyyden s a n o ja ja va k u u tta a hyvää ta h to a a n m eille . Se on hä n e lle ku n n ia ksi, s illä me tie d ä m m e , e ttä hän tu s k in ta rv its e e m eidän ystävyyttäm m e.

M utta me h a rkitse m m e hänen ta rjo u sta a n . S illä m e tie d ä m m e , e ttä va lko in e n m ies vo i tu lla a se i­ den kanssa ja o tta a m aam m e e lle m m e myy.

K u in ka kukaan vo i osta a ta i m yydä ta iva sta y lä ­ p u o le lla m m e tai m aan lä m pö ä ? K o ko a ja tu s on m e ille outo.

E llem m e o m is ta ilm an ra ik k a u tta tai veden k im a l­ lusta, k u in k a kukaan vo i ne ostaa?

J o k a in e n p a la tä tä m aata on pyhä m inun ka n sa l­ leni. J o k a in e n k iiltä vä m än n yn n e u la ne n , jo ka in e n rannan h ie kka jyvä , usva häm ärtyvässä m etsässä, jo k a in e n a u kio ja jo k a in e n p ö rrä ä vä h yö n te in e n on pyhä kansani m u isto issa ja ko ke m u ksissa .

Puissa v irta a v a m ahla k u lje tta a m ukanaan p u n a i­ sen m iehen m uisto ja .

S iirtye ssä ä n tä h tie n p a riin u n o hta va t va lko ise n m iehen k u o lle e t sen maan, jo ssa he ensi ke rra n n ä kivä t p ä ivänvalon. M eidän ku o lle e m m e eivät koskaan u n o hd a tä tä ih m e e llis tä m aata, ko ska se on pu n aisen m iehen ä iti. Me o le m m e osa tä tä m aata ja se on osa m eitä.

T uo ksu va t k u ka t ovat sisa ria m m e , hirvi, hevonen ja m ahtava k o tk a ne ovat ve ljiä m m e . K a llio is e t ha rja n te e t, n iitty je n rehevyys, po n in läm pö ja ih­ m inen — k a ikki ku u lu va t sam aan perheeseen.

Kun s iis VVashingtonin S u u ri P ä ä llikkö läh e ttä ä m e ille sanan, että hän halu a a ostaa m aam m e, hän va a tii m e iltä to d e lla pa ljo n .

M e s iis h a rk its e m m e ta rjo u s ta s i ostaa m eidän m aam m e. M utta se ei o le h e lp p oa . S illä tä m ä maa on m e ille pyhä.

P u ro je n ja jo k ie n kim a ltava vesi ei o le vain vettä, vaan se on m eidän e si-isie m m e verta. Jos m yym ­ me täm än maan, täytyy te id ä n m uistaa, että se on pyhä. T eid ä n täytyy o p e tta a la p sille n n e , e ttä se on pyhä ja e ttä jo k a in e n h ä llä h tävä v a rjo jä rv ie n k irk ­ kaassa vedessä to d is ta a m inun ka n sa ni eläm än ta p a h tu m is ta ja m uisto ista . Veden s o lin a on m i­ nun isäni isän ääni.

V irra t ovat v e ljiä m m e , ne sa m m u tta vat janom m e.

V irra t ka n tava t ka n o o tte ja m m e ja ru o k k iv a t la p ­ sem m e. Jo s me m yym m e s in u lle m aam m e, te id ä n täytyy m uista a ja m yös o p e tta a la p sille n n e , että

v irra t ovat v e ljiä m m e ja te id ä n ve ljiä n n e , ja te id ä n tu le e ko h d e lla n iitä n iin k u in ve ljiä n n e .

P unainen m ies on a in a jo u tu n u t väistym ään ete­ nevän va lko ise n m iehen tie ltä kuin usva häipyy v u o rilta a a m u a u rin go n noustessa. M utta m eidän isie m m e tu h ka on pyhä. H eidän hautansa on py­ hä ta n n e r ja n iin ovat näm ä kunnaat, näm ä puut, täm ä m aan ko lkka p y h ite tty m eille. Me tiedäm m e, e tte i va lko in e n m ies vo i ym m ä rtää m eidän te itä m ­ me. H ä nelle yksi p a ikka on yh tä hyvä kuin to in e n ­ kin, s illä hän on ku in m uu ka la in e n , jo k a tu le e y ö llä ja o tta a m aasta m itä ta rvitse e . Maa ei o le h ä n e lle ve li vaan vih o llin e n , ja kun hän on v o itta ­ nut sen, hän ja tk a a m atkaansa. Isiensä haudat hän jä ttä ä ta a ksen sa e ikä vä litä . Hän ryöstää m aan lap silta a n . S iitä kä ä n hän ei välitä. Hänen isie n sä ha u da t ja hänen lastensa p e rin tö o ik e u d e t on u n o hd e ttu . Hän ko h te le e ä itiä ä n m aata ja v e l­ je ä ä n ta iva sta kuin ta va ro ita , jo ita voi ostaa, ryös­ tä ä ja m yydä ku in la m p a ita ta i la sih e lm iä. Hänen ah n eu te n sa n ie la ise e ka iken ja jä lje lle jä ä vain a u tio maa.

M itäp ä m inä tie d ä n. M eidän ta p am m e e ivä t ole te id ä n ta p ojan n e . T e id ä n ka u p u n kie n n e n ä ke m i­ nen koskee pu n aisen m iehen silm iin . M utta e h kä ­ pä p u n aine n m ies on v illi e ikä ym m ärrä.

Ei o le h ilja is ta p a ikka a va lko ise n m iehen ka u p un ­ geissa. Ei yh tä kää n p a ikka a , jo ssa vo i k u u lla s il­ m ujen puhkeavan ke vä isin tai h yö n te ise n s iip ie n rahinan. M utta e h kä k a ik k i jo h tu u siitä, että olen v illi enkä ym m ärrä. M elu vain lo u kka a korvia. M i­ tä on elä m ä e lle i vo i k u u lla ke h rä ä jä n yksin ä istä hu u to a tai sa m m a ko id e n kin a ste lu a y ö llä lam m en y m p ä rillä ? M inä o le n p u n aine n m ies, e nkä ym ­ m ärrä sitä. In tia an i ka ip a a lam m en kasvojen yli suhahtavan tu u le n pehm eää ääntä ja m etsän ha­ vu je n tu o ksu a tu u le ssa sateen jä lke e n .

Ilm a on ka llis a rv o is ta p u n a ise lle m ie he lle, sillä k a ik illa e lä v illä on osansa jo ka ise ssa h e ngenve­ dossa elä im et, puut, ih m ise t — k a ikki h e n gittä vä t sam aa ilm aa. V a lko in e n m ies ei näytä huom aavan ilm aa, jo ta hän h e n gittä ä . Hän on lö yh kä lle tu rta kuin pä iviä ku o le m a isilla a n o llu t m ies. M utta jo s me m yym m e s in u lle m aam m e, täytyy te id ä n m uis­ taa, e ttä ilm a on m e ille ka llisa rvo ista , s illä se ja ­ kaa h enkensä ka ike n sen eläm än kanssa, jo ta se y llä p itä ä . T uu li, jo k a a n to i iso isä lle m m e hänen en ­ sim m ä ise n henge n ve to n sa , ottaa vastaan m yös hänen viim e ise n h u o kauksensa. Ja tu u le n täytyy antaa m yös la p sille m m e eläm än henki. Ja jo s me m yym m e m aam m e, tä ytyy sin u n p itä ä se e rillä ä n ja pyh ä nä , p aikkana, jo n n e va lko in e n m ieskin voi tu lla m aistam aan tu u lta , jo lle n iityn ku ka t ovat an­ ta n e e t tuoksun.

N iin me h a rkitse m m e ta rjo u s ta n n e ostaa m aam ­ me. Jos m e päätäm m e hyväksyä sen, m inä asetan yh d e n e h d o n : va lko ise n m iehen pitää k o h d e lla ka ik k ia e lä im iä a lu e e lla ve ljin ä ä n .

M inä o le n v illi e nkä ym m ä rrä m itään m uuta tapaa.

O len nä h nyt tu h a n sie n pu h velie n m ätänevän p re e ­ ria lla va lko ise n m iehen jä ljiltä , kun hän a m pui ne o h ik iitä v ä s tä ju n a sta. M inä o le n v illi, enkä voi ym ­ m ärtää m iksi savuava rau ta h e vo n en o lis i tä rk e ­

ä m pi kuin p u hveli, jo n k a me ta p am m e vain pysy­ äksem m e hengissä.

M itä on ih m in en ilm a n e lä im iä ? Jos ka ik k i e lä i­ m et o lis iv a t poissa, ih m in en k u o lis i hengen suu­ reen yksin ä isyyte e n. S illä m itä ta h an sa tapahtuu e lä im ille , ta p a h tu u e n nen p itkä ä m yös ih m isille .

K a ik e lla on yhteys.

T eidän täytyy o p e tta a la p sille n n e , e ttä m aa h e i­ dän ja lk o je n s a a lla on e si-isie m m e tuhkaa. N iin e ttä he k u n n io itta v a t maata, jo k a on kyllä s te tty heidän ka lta iste nsa e lä m ä llä. O p e tta ka a la p s ille n ­ ne m itä me olem m e o p e tta n e e t la p sille m m e , että maa on m eidän ä itim m e. M itä tahansa tapahtuu m aalle, ta p ah tu u m aan la p sille . Jos ihm inen syl­ kee maata, hän sylke e itseään.

Täm än me tie d ä m m e . M aa ei kuulu ih m ise lle , vaan ih m in en m aalle. Täm än me tie d ä m m e . K a ik­ ki lu o n to k a p p a le e t o va t yhtä kuin veri, jo k a liittä ä suvun yhteen. K a ik k i lu o d u t ovat yhtä.

M itä ta p ah tu u m aalle, ta p ah tu u m aan p o jille . Ei ih m in en k u to n u t e läm än kudosta, hän on vain sen säie. M itä hän k u d o k s e lle tekee, sen hän tekee itse lle e n .

M utta hu kku essa n n e te lo is ta tte k irk k a a s ti sen J u ­ m alan voim an sytyttä m in ä , jo k a to i te id ä t tähän m aahan ja jo s s a k in e rity is e s s ä ta rk o itu k s e s s a an­ to i te ille vallan täm än m aan y li ja pu n aisen m ie­ hen yli. Se ta rk o itu s on m e ille m ysteeri, s illä me em m e ym m ärrä, kun p u h v e lit tapetaan, v illih e v o ­ set kesytetään, m etsie n s a la tu t lo k e ro t täyttyvät ih m is jo u k k o je n h a ju s ta ja kypsien k u k k u lo id e n näkym ät pila ta a n p u h u v illa ra u ta la n g o illa .

M issä on tih e ik k ö ? Poissa.

M issä on k o tk a ? Poissa.

H yvästit k e tte rä lle h e vo selle ja a jo lle ?

Se on eläm än lo p p u ja lo p u n alku.

J o s me s iis m yym m e s in u lle m aam m e, rakastakaa sitä n iin kuin me o le m m e sitä rakastaneet. H uo­ le h tika a siitä, n iin kuin me o le m m e s iitä h u o le h ti­ neet. Pitäkää m ie le ssän n e sen kuva se lla ise n a kuin se on nyt kun te o ta tte sen m eiltä vastaan.

V O IM M E K O A IN A LUOTTAA TIETEE­ SEEN (H um ane E d u ca tio n J o u rn a l 1980/3, k irj. G ill Langley PhD., M A (C antab) M IB io l. Engl. kie le s tä suom .

S. Virtanen).

RSPCA:n s u o ritta m a m ie lip id e tu tk im u s 1973 o s o it­ ti, että vain 13°/o vä e stöstä hyväksyi e lävien e lä in ­ ten käyttäm isen ko sm e e ttiste n a in e id e n tu o tta m i­ seen, kun taas 57 % hyväksyi e lä in k o k e e t lä ä k k e i­ den ke h ittäm ise ksi. Täm ä tu lo s o s o itta a ihm isten a rvo stu kse n tie d e ttä kohtaan nykyään: k irko n a i­ k o ja s itte n n a u ttim a k u n n io itu s ja a rvo n a n to suo­ daan nykyään tie te e lle .

V iim e iste n ka hdensadan vuoden ajan lä ä k e tie te e l­ lin e n filo s o fia on y llä p itä n y t väärää uskom usta, jo n k a m ukaan ih m is ru u m is m u is tu tta a koneistoa, jo n k a osat void a a n k o rja ta tai vaihtaa. Eläim en vastaava " k o n e is to ” taas m u istu tta a ihm isen, ja näin ta rjo u tu u m a h d o lis u u s v e rta illa tu lo k s ia n ä i­ den " k o n e is to je n ” v ä lillä .

U seim m at tu tk ija t ja tie d e m ie h e t, jo tk a ho ita vat te rve yttä m m e p itä v ä t k iin n i näistä pe ria a tte ista ,

h u o lim a tta siitä, e ttä y rity k s e t p a ik k a illa ja h u o ltaa m eitä, a ih e u tta va t u u sia ra p p e u tta v ia ta u te ja . M yös ain o a sta a n e lä im illä te s ta tu t lä ä k k e e t a ih e u tta va t su u re n m äärän e rila is ia s iv u v a ik u tu k s ia ja vaaroja.

USA:n la k ie n m ukaan ta rk k a ilu o ik e u s uusien lä ä k­ ke iden o sa lta on a n n ettu tu tk ijo ille ja lä ä k e te h ta il­ le — jo tk a ilm e is e s ti hyötyvät lä ä kke id e n v a lm is ­ ta m ise sta . V a ik k a k in ih m is e t ovat vim e in e n le n kki lä ä k k e id e n testauksessa, ka ik k i lä ä k e tu o tte e t on lain m ukaan te sta tta va e lä im illä e n nen m a rk k i­ n o ille laskem ista. M onien m ie le stä täm ä on ym ­ m ä rre ttä vä ih m isten te rve yd e n tu rva a m ise ksi. L o p ­ p u je n lo p u ksi "tie d e m ie h e t va rm a sti tie tä v ä t m itä te k e v ä t".

M utta tie tä v ä tk ö he?

J o s käännät m inkä tahansa sivun F arm ako p e a sta (k irja , jo h o n on ko o ttu lä ä k k e id e n k ä y ttö oh je e t, o m in a is u u d e t ja v a iku tu kset), on e n nen o ts ik k o a "K ä y ttö o h je e t" lu e tte lo "M y rk y llis e t v a ik u tu k s e t" ja "V a ro k e in o t". E sim e rk ik s i vo im m e o tta a V a liu ­ m in (ra u h o itta v a lääke), jo k a on k o lm a n n e lla si­ ja lla kym m enen kä rjessä -lis ta s s a k a ik k e in käyte­ ty im m is tä lä ä kke istä . S iitä on ko lm e tih e ä llä p a i­ n e ttua k a p p aletta , jo is s a e rite llä ä n m y rk y llis e t v a i­ ku tu kset, kuten m asennus, m aha-, s u o lis to - ja v i­ s u a a lis e t h ä iriö t, m u istin m enetys, sydäm en py­ sä h tym in e n , a lh a in e n ve re n p a in e , h e n g ity s v a ik e u ­ det, riip p u v a is u u s lä ä kke e stä (jo k a jo h ta a v ie ro i­ tu s o ire is iin h o id o n päättyessä) ja e p ä m u o d o stu ­ m at, kuten s u u la k ih a lk io la p silla , jo id e n ä ite jä on raska u sa ika n a lä ä k itty kyse ise llä lä ä kke e llä . Sen jä lk e e n on m elkein kaksi ka p p a le tta v a ro k e in o ja , jo tk a on h u o m io ita v a lä ä ke ttä m äärättäessä. Lo­ p u ksi on u se ita ka p p a le ita lä ä kke e n k ä y ttö ta rk o i­ tu ksista .

Kun on s e la n n u t tä lla is e n k irja n läpi, e p ä ily k s e t a lka va t herätä. O nko u u sista lä ä k k e is tä to d e lla enem m än hyötyä kuin h a itta a ? K ym m enisen vu o tta s itte n U SA :ssa a rv io itiin , että n o in se itse m ä s osa k a ik is ta s a ira a la h o ito p ä iv is tä o li lä ä ke m yrkytysp o tila id e n h o ito a ja 18— 3 0 % p o tila is ta sai lääkerea ktio n , jo k a jo h ti heid ä n sa ira a la ssa o lo a ika n sa ka k s in k e rta is tu m is e e n . T ila n n e on E n g la n n issa sa­ m anlainen, e ikä ole e p ä ily s tä k ä ä n siitä , e tte ik ö se v ie lä pahenisi.

D aily T e le g ra p h in a rtik k e lin m ukaan v u o s itta in li­ sätään m iljo o n ia p u n tia k a n sa llise n te rv e y d e n ­ h u o llo n lä ä ke la sku un , m ikä jo h tu u m yynn in e d istä m is k a m p a n jo is ta , jo tk a on su u n n a ttu y le is lä ä k ä ­ re ille ja a p te e k k a re ille . L ä ä k ä rit ovat lä ä kke e nva lm is ta jie n ja tk u v a n p a in o stu kse n a la isin a , jo tta he k irjo itta is iv a t re se p te ih in u u sim p ie n lä ä kke id e n nim iä, v a ik k a näm ä o lis iv a t h u o m a tta va sti k a lliim ­ pia kuin jo n k in m uun lä ä kke e n va lm ista ja n va sta a ­ vat tu o tte e t. Täm ä a ih e u tta a kovaa k ilp a ilu a e ri lä ä ke te h ta id e n v ä lillä , jo s ta jo h tu u , että NHS:n (k a n s a llin e n te rv e y s h u o lto ) v u o s itta in e n lä ä k e la s ­ ku on jo 60 m iljo o n a a puntaa.

Täm ä e s im e rk k i oso ittaa , m iksi p e lk o y h te is k u n ­ nan tu h o sta kasvaa, s illä h y ö d y n ta v o itte lu m o tiiv in k iin n ite tä ä n liik a a hu o m io ta . S am alla, kun p o n n is ­ te le m m e lisä tä kse m m e b ru tto k a n s a n tu o te tta , hy­ väksym m e sa a s te v a ik u tte is e t sa irau d e t. Esim. h a l­ litu s tu ke e tu p a k k a te o llis u u tta (k e u h k o - ja syd ä n ­ sa irau d e t) ja su u ri m a k e is te o llis u u s a ih e u tta a ham m asta u te ja ja m uita e lim e llis iä sa irau ksia . K a ik k i­ en näiden h o ita m ise e n ta rvita a n lä ä kke itä , jo illa taas on h a ita llis ia sivuva iku tu ksia .

Ihm isten kä yttä m ie n lä ä kke id e n usko taa n olevan te h o k k a ita ja tu rv a llis ia . T ässä su h tee ssa lu o te ­ taan tie d e m ie s te n ko ke m u kse e n ja reh e llisyyte e n .

Näm ä tie d e m ie h e t ovat m ukana ke h ittäm ä ssä uu­ sia lä ä kke itä , jo tk a tu rv a llis e s ti te sta ta a n e lä in k o ­ keilla .

N iille , jo tk a va stu stava t ka ikkia e lä in ko ke ita , täm ä on riittä v ä n paha asia. M o n ille m u ille lä ä kke id e n k e h ittä m in e n on a in o a o ike u te ttu syy a lista a e lä i­ m et tu s k a llis iin k o ke isiin . Näin siitä h u o lim a tta , e t­ tä y le is e s ti tie d e tä ä n , e tte i e lä in k o k e id e n tu lo k s il­ la m on issa ta p a u ksissa ole m e rkitystä siihen, m a rk k in o id a a n k o tu o te vai ei. O lem m e ku u lle e t en ­ n e n kin v ä itte itä , e ttä kun lä ä kke id e n k e h ittä jille s o p ii lu o tta a e lä in k o k e is iin m yös ih m iste n osalta, he te ke vä t sen m ie le llä ä n , ja kun h e ille so p ii o s o itta a (kuten e lä in k o k e ita vastu stava t tekevät), e tte iv ä t tu lo k s e t o le k ä yttö ke lp o isia , he te ke vät m yös sen. S iin ä tapauksessa, että lu u le tte täm än olevan liio itte lu a , liitä m m e m ukaan seuraavat p o i­ m in n o t " M e d ic in e ’'-le h d e stä .

C O LO FA C (D u ph a r Labs. Ltd.) — ra u h o itta a ä rty­ nyttä s u o lta . . . V a ro itu s: E lä in ko ke issa ei o le pys­ ty tty o so itta m a a n a ih e u tta a ko lääke e p ä m u o d o stu ­ mia. K a ik k i ta v a llis e t v a ro k e in o t lä äkkeen m äärää­ m isessä raska u d e n a ika n a on syytä o tta a h u o m i­ oon.

EP ILIM (S odium va lp ro a te , R e c k itt & C o lm a n ) . . . so d iu m v a lp ro a te , kuten tie ty t m uut ko u ristu ste n e h kä isylä ä kke e t, on o s o ite ttu a ih euttavan ep ä m u o ­ d o s tu m ia e lä im illä . Raskaana o le v illa on syytä p u n n ita näid e n y h d is te id e n hyöty m a h d o llise n ris­ kin kanssa.

E p ä m u o d o stu m ia a ih e u tta va t a in e e t ku lke u tuva t istu ka n lä p i s ik iö ö n ja v a h in g o itta va t syn tym ä tö n ­ tä la sta kuten e s im e rk ik s i 1960-luvun ta lid o m id itapauksessa.

On ilm e istä , e ttä näm ä e ivä t o le y k s ittä is iä esi­ m erkke jä , n iin kauan kuin e lä im illä te h d yistä m yrkyllisyyste ste istä annetaan e p ä a sia n m u ka ista tie ­ to a ih m isten kä yttö ön . E h kä isylä ä kke e n , nim eltä ä n D epo Proveda, tie d e tä ä n aih e u tta va n b e a g le -ko irilla p a h a n la a tu isia kyhm yjä rin ta ku d o kse e n ja ko h tusyö p ä ä a p in o illa ja se on k ie lle tty USA:ssa.

K u ite n kin sitä ja e ta a n n a is ille va sto in lä ä k in tö h a l­ litu kse n o h je ita .

Nyt on tu llu t aika, jo llo in tie d e m ie ste n ja h a llitu k ­ sen p itä isi ku u n n e lla lisääntyvää kansan le vo tto ­ m uutta. M eidän on m uu te tta va e lin ta p o ja m m e , jo t­ ta vo isim m e e h kä istä ta u te ja sen sija a n että edes­ autam m e n iid e n syn tym istä . M eidän täytyy ke h it­ tää lu o te tta va m p ia m yrkyllisyyste ste jä , jo issa ei käytetä e läim iä. Ennen ka ikke a m eidän on o te tta ­ va vastuu om asta elä m ä stä m m e ja lo p e tetta va tu r­ hat y rity k s e t v o itta a te rve yttä ja o n nea m uiden e lä in te n kä rsim yste n kautta.

L ä h te e t: N a tio n a l O n in io n Poli M a rke t Research Ltd., O cto b e r 1973. P rin te d in RSPCA le a fle t "A n i­ m al E x p e rim e n ta tio n ” , 1974.

M a rtin d a le ’s E xtra P h a rm a co p o e ia , 27th ed., 1977.

S h e rw o o d and Parris, 1971, New E n g la n d Jo u rn a l o f M e d ic in e 2841361.

D u nlop, 1969, B ritish M e d ica l Jo u rn a l 2 622.

D aily T ele g ra p h, 27th N ovem ber 1979.

In g lis, 1978, New S c ie n tis t 79 492. Review o f a re­ p o rt "T h e NHS in th e n e xt 30 y e a rs " by the U nit fo r th e S tudy o f Health P olicy, G u y's H ospital.

M e d icin e , S e p te m b e r 1979.

W ille sd e n and B re n t C h ro n icle , 14th D ecem ber 1979.

T E ST A T A A N K O TEIDÄN K O S M E T I I ­ K A N N E J A P U H D IST U SA IN E E N N E ELÄ IN K O K EILLA ?

(E u ro p ä is c h e U nion g e gen den M issb ra u ch d e r T iere ja T ie rs c h u tz b u n d Z u rich , V e rein g e gen die V iv is e k tio n -y h d ls ty k s e t ju lk a is iv a t lu e tte lo n ko sm e ­ tiik a s ta , jo h o n on kä yte tty e lä in k o k e ita ja ko sm e ­ tiik a s ta , jo h o n ei o le kä yte tty e lä in ko ke ita . Lu e t­ te lo on ilm e s ty n y t tä n ä vuonna, ja me ju lk a is e m ­ me sen tä ssä s u u rin p iirte in ko ko n aisuu d e ssa a n .

Saksan k ie le s tä vapaasti käänt. R. Vesanen).

M o tto : Elävien e lä in te n h a lve ksim in e n on v a a ra lli­ sen lä h e istä in h im illis e n o le m a ssa o lo n yle n ka tso m iselle.

S v e its ilä is te n k u lu tta jie n k o s m e e ttis iin tu o tte is iin u h rataan v u o s itta in noin yksi m ilja rd ia fra n g ia , ja on ota ksutta va a , e ttä v u o s itta in e n kasvuvauhti n o usee 3— 5 % :lla .

A ivan liia n h a rvoin m uistetaan, e tte i vain lä ä ke a in e tu tk im u k s e lle te h dä e lä in k o k e ita , vaan suuressa m äärin m yös k o s m e tiik k a te o llis u u d e lle , sen ja tk u ­ vasti k o k e ille s s a uu sia ke m ia llis ia aineita. N äiden a in e id e n so p ivu u s testa ta a n e lä im illä . T uh a n n e t a vu ttom a t e lä im e t kä rsivät ja ku o le va t jo k a vuosi tu s k a llis illa ta v o illa tu rh is s a kokeissa, ih m ise n tu r­ h a m a isu u d e n takia.

K a n iin i on m uiden jy rs ijö id e n o h e lla hyvin s u o sit­ tu te s tio b je k ti. K a n iin in s ilm ä vu o taa h a rvo in ja on hyvin su u ri, sitä on siis h e lp p o ta rk k a illa . K a ikki m a h d o llis e t ko sm e tiika n la jit kuten sha m p o o t, v o i­ teet, m e ik it jne. sive llä ä n ka n iin in silm ä ä n. Te tie ­ dätte, m iten tu s k a llis ta on, kun te illä vä h ä n kin me­

nee s ilm iin jo ta k in ko sm e e ttista a inetta. Ih o kokeissa teh dä ä n ve itse n te rä llä v iilto ke rittyyn nah­ kaan ja siih e n sive llä ä n a inetta, jo ta tu tkita a n . J o ­ kainen uusi ko sm e e ttin e n aine testa ta a n LD-50 ko ke e lla . Täm ä ta rk o itta a , että e lä im ille ruo kita a n va lm ista tu o te tta se lla is e t m äärät, että p u o le t n iis ­ tä kuolee. E lä im e t m yrkyte tä ä n vain, jo tta to d e t­ ta is iin , että ih m in en vo i va a ra tta p is te llä p o ske en ­ sa ko ko n aisen tu u b in m eikkiä .

K a n iin it tu le va t ko k e is iin kuuden v iiko n ikä isin ä ja e lä vä t h a rvo in yli k y m m e n viikko isiksi. (Ovat siis v ie lä aivan p o ika sia ! suom . huom .)

Ja tku vasti käytetään yhä enem m än e lä im iä kosm etiik k a tu o tte id e n testaam iseen.

M ITÄ ON TEH TÄVIS SÄ?

E h d o tu kse m m e : K osm e tiikka , jo ta ei o le e lin ta rv ik e la in m ukaan lu o k ite ltu va a ra tto m a ksi ke m ia llise ksi a in e e ksi tai jo n k a va ik u tu k s e t eivät o le ko ke ilta vissa tu ska tto m illa m en e te lm illä , ei saisi tu o d a m a rk k in o ille lainkaan.

K a ikissa ko sm e e ttisissa tu o tte issa tu lis i o lla m er­ kin tä "E lä in k o k e illa te s ta ttu " tai "E i te sta ttu e lä in ­ k o k e illa ".

Seuraavassa lu e tte lo n iistä ko sm e tiika n - ja p uh­ d istu sa in e id e n v a lm is ta jis ta ja m yyjistä, jo tk a ovat va sta nn e e t kyselyym m e .tekevätkö he ko ke ita e lä i­ m illä tu o tte id e n s a va lm istu kse n yhteydessä.

NO XE LL/C O V ER G IR L V e lvo ita m m e la b o ra to rio t s u o ritta m a a n e lä in k o k e i­ ta. V a lite tta v a s ti ei o le m itään v a ih to e h to m e n e te lm iä e lä in k o k e ille , ja laki v e lv o itta a m eidä t ta ka a ­ m aan tu o tte ite m m e varm uuden.

BEIERSDO RF AG (NIVEA) M e illä on e lä in k o k e ita varten om a la b o ra to rio e rik o is lä ä k ä re in e e n ja -e lä in lä ä k ä re in e e n , m utta an­ nam m e te h tä v iä m yös v a ltio llis ille in s titu u te ille .

FERD. M UELHEN S 4711 T a rp e e tto m a t ja tu rh a t e lä in k o k e e t e ivä t varm asti auta m itenkään. T o is a a lta e lä im e t a u ttava t m eitä siinä, e ttä k u lu tta jie n tu o tte e t tehdään n iin lu o te t­ ta v ik s i kuin m a h d o llista . E läim et e ivä t kärsi tu ska a niid e n v a rta lo n h o ito a in e ld e n testauksessa, jo ita me valm istam m e. M eidän tu o tte ita m m e ei syötetä e lä im ille .

HENKEL M eidän täytyy käyttää e lä in k o k e ita sen o h ella, e t­ tä testaam m e ih m is illä a in e id e n so p ivu u de n . Ko­ ke n e et lä ä k ä rit v a lvo va t e lä in k o k e ita ja ka ik k i ta ­ p ahtuu ta rk a s ti sa ksa la ise n e lin ta rv ik e la in m ukaan.

HANS SCHVVARZKOPF AG Emme itse k o k e ile m itään tu o tte ita e lä im illä . Jos jo k in e lä in k o k e e lle e n tu tk im u s on v ä lttä m ä tö n , annam m e sen te h tä vä ksi jo lle k in k o ti- tai u lk o m a i­ s e lle in s titu u tille .

M IB E LLE A G /M IG R O K S E N TU O TA N TO LA IT O S K o s m e tiik k a tu o tte id e m m e so p ivu u s testa ta a n e lä i­ m illä.

AIRVVICK AG E lä in k o k e ita lu o n n o llis e s ti vä h e nnetään a in a kun se on m a h d o llista , m utta ko konaan ilm an e lä in k o ­ k e ita ei o le m a h d o llis ta taata uusien tu o tte id e n va a ra tto m u u tta .

SUTTER AG Pääasiassa te h dä ä n neilla.

e lä in k o k e ita

d e s in fe k tio a i­

M ARBERT Em m e s u o rita m itään e lä in k o k e ita ja käytäm m e vain raa ka -a in e ita, jo id e n v a a ra tto m u u d e sta vo im ­ me o lla varm oja. Em m e k u ite n kaa n voi su lkea po is sitä, e tte iv ä tk ö ra k a -a in e h a n k k ija m m e s u o rit­ ta is i e lä in k o k e ita .

NO VICO S C O SM ETIC G M BH (C harles of th e R itzYves S aint Laurent) T ällä firm a lla o li p itk ä ja m o n im u tka in e n vastaus, jo s s a se va ku u tte li, e tte iv ä t v a lm is ta ja t ja raaka-ain e te o llis u u s tee p ä ä llik k ä is iä e lä in k o k e ita . Ilm e i­ sesti on olete tta va , että näm ä tu o tte e t a in a k in jo s ­ sa kin va iheessa te sta ta a n e lä v illä e lä im illä .

ELIZABE TH ARDEN O lem m e a m e rik k a la is e n lä ä k e k o n s e rn i Eli L illy & C o:n tytä ryh tiö , jo n k a te s titu lo k s e t tu le va t m eille.

S illo in kun e lä in k o k e ita su o rite ta a n e rittä in a n ka ­ rien a m e rik k a la is e n e lin ta rv ik e -, lä ä ke a in e- ja kos­ m e tiikka -a se tu ste n jo h d o s ta , ta p a h tu v a t ne hyvin ta rka n va lvonnan alla, jo n k a ta ka na on h a llitu s jä r­ je ste lm ä .

MAX FACTO R Kun jo u d u ta a n tekem ään m y rk yllisyysko ke ita , esim . tu o tte ille , jo ita käytetään suun lä h e isyyd e s­

sä, o tetaan ta v a llis e s ti h iiriä ta i ro ttia n ä ih in ko­ ke isiin .

JO H N SO N & JO H NSO N H iirillä testa ta a n no p ea sti edistyvä o ra a lin e n m yrk y lllsyyste sti. K a ik ille tu o tte ille , jo tk a jo lla k in ta ­ vo in vo iv a t jo u tu a s ilm iin , esim . sham poo, teh dä ä n s ilm ie n ä rs y ty s te s tit k a n iin e ille .

AVON Eläim et, jo ita n ä ih in k o k e is iin käytetään, ovat jy r ­ s ijö itä , e iv ä t m uita lajeja.

VVELLA V a lite tta v a s ti m eidän ei o le m a h d o llis ta antaa te il­ le tä s m ä llis iä tie to ja e lä in k o k e is ta . Sekä tu tk im u k ­ sem m e että ke h itte lym m e su o rite ta a n Saksassa kan sa in välisen yh tiö m m e to im e s ta ja täm än alan y k s ity is k o h d a t e ivä t o le kä ytettävissäm m e.

FABERGE M y rk y llis y y s te s tit v o iva t o lla tä s m ä llis iä vain, kun ne s u o rite ta a n e lä im ille v a lv o ttu n a s y ö ttö ko ke e n a : kysym ykseen tu le e tässä yh teydessä ns. LD-50 te sti. S iin ä käytetään a lb iin o ro ttia , jo ita n im e n ­ om aan kasvatetaan la b o ra to rio s s a . S ilm ä n ä rsytysko k e ita s u o rite ta a n esim . s h a m p o o tu tkim u ksissa .

G ILLETTE V iim e käden vastuu näistä va rm u u s to im e n p ite is tä ku u lu u lä ä k e tie te e llis e lle k e h itte ly la b o ra to rio lle USA:ssa. Jos sik ä lä is e n a rvo ste lu n m ukaan e lä in ­ ko ke e t o va t ta rp e e n , s illo in n iitä su o rite ta a n .

COTY Tuote, jo ta käytetään silm än ym pä ristö ssä , te s ta ­ taan k a n iin e illa . Täm ä ta rk o itta a , e ttä p ie n i m äärä a in e tta vie d ä ä n ka n iin ie n silm iin .

JADE K a ikki tu o tte e t testa ta a n ih m is illä nk. e p ik u ta a n iko ke issa (ih oo n k iin n ite tä ä n lappu, jo ssa on tie t­ tyä a inetta, ns. "la p p u k o e ". suom . huom .)

P E N A T E N /LA S TE IH O IT O A IN E ITA T uo tta m iam m e a in e ita ei te sta ta e lä im illä .

RYF/CO IFFUR E UND KO S M E TIK AG M itään tu o tte ita m m e ei te s ta ta e lä im illä .

G IFA A G /M IG R O K S E N T U O TA N TO LA IT O K S E T Pesu- ja p u h d is tu s a in e ita m m e ei te s ta ta e lä im illä .

GERDA SP ILLM AN N M in k ä ä n la is ia tu o tte ita ei te sta ta e lä im illä . Tähän asti ko ke ita on s u o rite ttu ain o a sta a n ih m isillä .

W ELEDA AG A n tro p o s o fin e n lä ä k e a in e tu tk im u s p e ru stu u e rila i­ s e lle p o h ja lle kuin k o k e e llis e n k e m ia llise n lä ä ke ­ tie te en . S iksi se ei ta rvitse e lä in k o k e ita , (jo is s a k in m aissa laki k u ite n k in m äärää k a ik ille tu o tte ille e lä in k o e te s tin ja näissä m aissa tie te n k in tä lla is e t­ kin a in e e t testataan, va ikka se on aivan m ie le tö n ­ tä ja h yö d ytö n tä , suom. huom .)

G U H LAG R aaka-aineet, jo ita me käytäm m e, ovat tu n n e ttu ja ja siksi e lä in k o k e e t eivät o le ta rp e e llis ia .

BIO K O S M A Me annam m e te sta ta ra a ka -a in e et sam oin kuin v a lm is tu o tte e t e rä ä llä k lin ik a lla ih m is illä . M yös a i­ neiden h e rk is ty m is ilm iö t tu tk ita a n vain ih m is illä .

11

CHANDO R T u o tte itte m m e va lm istu kse ssa o n n eksi o le tarp e e n .

e lä in k o k e e t

eivät

ELID A X C O S M E TIC AG Emme te e e lä in k o k e ita e m m ekä m yöskään anna tila u k s ia e lä in k o k e ista .

M AX ZELLER SO EHNE AG K oska me käytäm m e tu o tte itte m m e va lm is tu k s e s ­ sa yksin o m a a n lä äkekasveja, jo ita on v u o sisa to je n ajan kä yte tty ka n sa np a ra n nu kse ssa , ei n ä itä ole ta rp e e n te s ta ta e lä im illä .

B A C IL LO F A B R IK DR. BODE & CO. M eidän d e s in fe k tio a in e e m m e testa ta a n m ik ro -o r­ g a n is m e illa , yle e n sä p a to g e e n is illä b a kte e re illa .

YVES ROCHER Ei e lä in k o k e ita SVEITSISSÄ. (Suom . hu o m .: Yves R ocher F inlan d e Oy lä h e tti m e ille tie d o n a n to n sa v iim e le h d e ssäm m e o lle id e n tie to je n jo h d o sta . O t­ te ita : R anskassa vo im assa olevan k o sm e e ttisia tu o tte ita koskevan lain m ukaan, jo k a siis koskee ka ik k ia ra n s k a la is ia ih o n - ja k a u n e u d e n h o ito tu o tte id e n v a lm is ta jia , on k a ik k i uu d et ja e n nen te s ­ ta a m a tto m a t tu o te fo rm u ta a tio t h yväksytettävä Ly­ o n is s a s ija its e v a ssa la b o ra to rio ssa . T ää llä p ä ä te ­ tään m yös m a h d o llis is ta e lä in ko ke ista . Yves Roch e r-y h tiö ei s u o rita itse tu tk im u s ta e lä im illä . On ole m a ssa koeryhm ä va p a a e h to isia h e n kilö itä , jo t­ ka k o k e ile v a t u u sia tu o tte ita m m e n iid e n to d e llis is ­ sa k ä y ttö o lo s u h te issa , ennen ku in ne hyväksytään y le ise e n m yyn tiin . K äytännössä on e ritä in h a rvi­ naista, e ttä k o k e e t v a ltio n la b o ra to rio s s a o lis iv a t ta rp e e n . Y h tiö m m e m e rkittä vim p ä n ä p iirte e n ä on o llu t lu o n n o s ta saatavien ra a ka -a in e id e n käyttö ja usko m m e Yves R o c h e r-tu o tte id e n o levan niin lu o n ­ to y s tä v ä llis iä ku in te kn o ke m ia n tu o tte ille on m ah­ d o llis ta ).

DO ETSCH G RETHER & CIE. AG Ei e lä in k o k e ita SV EITSISSÄ.

C O LG A T E -P A LM O LIV E AG M eidän tu o tte ille m m e ei s u o rite ta ke h itte lytyö tä S veitsissä. T u tk im u ske sku kse m m e sija its e v a t Liegessä ja M an ch e ste rissa.

ESTEE LAUDER V a lm iste e m m e k e h ite llä ä n ja te sta ta a n USA:ssa.

C LIN IQ U E J o k a in e n tu o te a liste ta a n ko lm ee n e ri te s tiin : e p ikutaani-, v ä ä rin k ä y ttö - ja ku lu tu skoke e se e n .

W O LO AG Ne lo p u llis e t m a te ria a lit, jo ita me käytäm m e, on d e rm a to lo g is e s ti (d e rm a to lo g ia on ih o ta u tio p p i, suom .huom .) tu tk ittu ta va ra n to im itta ja m m e to i­ mesta.

BIO -V E R TR E TU N G /B IO LO G IS IA PESU- JA PUH­ D IS TU S A IN E ITA M eidän tu o tte e m m e on va ku u d e lla tu o te ttu ilm a n e lä in ko ke ita .

k e h ite lty ja

Jo ka in e n kissa m aksaa 2500 kru u n u a ! J o tta k a te t­ ta is iin k is s o je n tarve, on n iitä tila tta v a 1000 kap­ p a le tta vuodessa. V a ih to e h to m e n e te lm iin ei ole v a ra a käyttää ku in 800 000 kr. vuodessa, m utta v a ik k a S ve itsistä tu o te ttu ja k is s o ja ei n iid e n ro d u l­ liste n o m in a is u u k s ie n ta k ia o le la isin ka a n m a h d o l­ lis ta käyttää tie ty is s ä n e u ro fy s io lo g is is s a k o k e is ­ sa, void a a n tähän to im in ta a n s ijo itta a 2 500 000 k ru u n u a v u o s itta in . Iro n is ta !

BEAUTY W ITH O U T CRUELTY Kuten jo n im ikin sanoo, täm ä firm a on n im en ­ om aan p e ru ste ttu va lm istam a a n k o sm e tiikka a il­ man e lä in ko ke ita . Näm ä va lm iste e t o va tkin jo m o­ n e lle jä s e n e lle tu ttu ja , jo te n BWC ei lä h e m p iä e s it­ te ly jä kaipaa. Sen tu o tte ita voi tila ta yh d istykse stäm m e sa a ta villa tila u slo m a k k e illa .

Seuraavat firm a t e ivä t va sta nn e e t kyselyym m e la in ka a n : RAUSCH, REVLON, VICHY, W IC K PHAR­ MA, ELLEN BETRIX, DR. PAYOT, BIOTHERM , CLARINS. Y ksityiste n ko s m e tiik k a tu o tta jie n la u su n n o t ovat o sitta in hyvin e p ä ta rk k o ja ja e p ä iltä vä si jä ä useim m iten, o va tko raa ka -a in e et, jo ita firm a t käyttävät, a ika ise m m in te sta ttu e lä im illä .

N iin kauan ku in ko sm e e ttin e n te o llis u u s ei o le v a lm is ke h ittelem ä ä n uusia k e m ia llisia yh te yksiä v a lm is te ille e n ja e lä im istä p e rä is in o le v ille a in e il­ leen, ja tku u e lä in te n kärsim ys.

M e illä ih m is illä ei o le o ik e u tta käyttää e lä im iä ju l­ m asti hyväksem m e. B o ik o to im a lla n iitä firm o ja , jo tk a e ivä t o le v a lm iita lu opum aan e lä in ko ke ista , a u ta t lo p e tta m a a n kärsim ykse n ja ku olem an la b o ­ rato rio issa .

S uo m e nta ja n h u o m a u tu s: Aivan ä ske ttä in on H el­ sin g issä avattu uusi lu o n n o n k o s m e tiik k a p u o ti, jo ­ ka nim enom aan m aino sta a tu o tte ita a n p u h ta iksi lu o n n o n tu o tte ik s i, jo ih in ei o le kä yte tty e lä in m a te ria a le ja ja jo ita ei o le tu tk ittu e lä in k o k e illa . Kan­ n attaa käydä tu tu stu m a ssa m ie llyttävä ä n liik k e e ­ seen ja sen tu o te v a lik o im a a n ! Nim i on The Body Shop.

Päivi V iin ika in e n

Ruotsissa pulaa koe-eläimistä______ f R uotsin h a llitu s on te h n y t päätöksen, jo n k a m u­ kaan ryhdytään tu o tta m a a n k o e kisso ja S veitsistä.

K o ira ta rv e tta pu o le sta a n p y rittä is iin , Y lio p is to - ja K o rk e a k o u lu la u ta k u n n a n m ukaan, kattam aan esim . m yön tä m ä llä la in o ja k o e -e lä in te n k a s v a tta jille , jo t­ ta he p ystyisivä t laa je n tam a a n k o e -e lä in tu o ta n to aan. On m yös e h d o te ttu p a lu u ta vanhaan jä rje s ­ telm ään, jo s s a o s te tta is iin ko e -e lä im e t m a a n v ilje ­ lijö iltä . H eitä o lis i m yös ra h a llis e s ti avustettava, jo tta he pystyisivä t to im im a a n te h o kka a sti.

M ikä li R uotsissa ryhdytään em. k o e -e lä in to im in nan la a je n n u k s iin , s o tii se aivan se lvä sti R uotsis­ sa 1978 tehtyä pä ä tö stä vastaan. T ässä e d u s k u n ­ nan pää tö kse ssä n im ittä in to d eta a n , että e lä in k o ­ ke id e n m äärä tu le e ratka ise va sti vä henem ään!

M utta Y lio p is to - ja K o rk e a k o u lu la u ta k u n ta ei ilm e i­ sesti v ä litä tästä, ko ska he ovat a n ta n e e t seuraavan la u su n n o n : " J o tk u t a se tuksissa e s ite ty t es­ te e t eivät to d e lla k a a n o le s u u n n ite ltu je n to im e n p i­ te id e n tie llä " .

Kovin v a rm o ja a siastaan tu n tu v a t e lä in k o k e id e n p u o le s ta p u h u ja t olevan, m utta m iten lo p p u je n lo ­ pu ksi s itte n käy, R uotsin e lä in s u o je lu v ä k ik in on a k tiiv is ta e ik ä sekään peräänny h e lp o lla . T o iv o tta ­ vasti to im in ta m uo d o stu u e d u skun n a n p ä ätösten m uka ise ksi ja va ra t kä y te ttä is iin v a ih to e h to m e n e te lm ie n tu tk im is e e n . Vai o n ko h a n n iin , että jo s ra­ h o ja ei käytetäkään k o e -e lä in to im in n a n tu k e m i­ seen, ne taas "k a to a v a t" yh tä k k iä . S e lla is e lta tä ­ h ä nastinen to im in ta on a in a k in va iku ttan u t.

R iitta Salm i

O RFANO R T u o tte ita m m e v a lm isteta a n Sveitsissä vain lise n s­ sillä.

Vaihtoehtoja eläinkokeille

HELENA R UBIN STEIN

OSA I___________________________________________

T u o tte e m m e te sta ta a n ih m isillä , ei e lä im illä . S uo­ m en ta ja n h u o m a u tu s: me o le m m e saaneet e rila i­ sia tie to ja H elena R u b in ste in in te sta u ksista . L u u l­ tavasti he te sta ava t m yös e lä in k o k e illa tu o tte ita a n ).

YA RDLEY K a ik k i u u d e t Y a rd le y -tu o tte e t ja m a te ria a lit lähe­ te tä än n e u voa -a n tava lle d e rm a to lo g ille , jo k a käyt-

12

tä ä s e lla isia k liin ise n tu tkim u kse n e rila is ia m e to ­ deja, jo ih in ei ta rv ita e lä im iä . T ila p ä ise sti, ta p a u k ­ sissa jo llo in jo u d u m m e testaam aan, teem m e sen itselläm m e. V iim e ksi Y a rd le y on te sta n n u t e lä im il­ lä y li kaksi v u o tta sitte n .

Y LE IS TÄ V a ih to e h to m e n e te lm ik s i void a a n laajan m ä ä rite l­ män m ukaan lu ke a ka ik k i te k n iik a t, jo illa ko rv a ­ taan k o e -e lä im iä (re p la ce m e n t), vä h e nn e tä ä n käy­ te ttä v ie n e lä in te n m äärää (re d u c tio n ) tai ke h ite ­ tään k o e jä rje s te ly ä h ie n o m m a ksi (re fin e m e n t). T utk ija p iire is s ä v a ih to e h to m e n e te lm is tä käytetään

u se in m ie lu u m m in n im ity s tä tä yd en n ysm e n ete lm ä t, ko ska e lä in k o k e ita yhä tra d itio n a a lis e s ti p id e tää n k o rk e im m a s s a arvossa.

J o tä llä h e tk e llä v a lh to e h to m e n e te lm ä t säästävät m iljo o n ia e lä im iä vuodessa. T o is a a lta on k u ite n ­ kin m yös e lä in k o k e id e n m äärä n o u s s u t sa m a n a i­ ka ise sti. S u u rim m a t e d is ty s a s k e le e t on saavutettu v iro lo g ia s s a (viru s tu tk im u s ), ro k o tte id e n v a lm is ­ tu kse ssa ja ke m ika a lie n testauksessa. V iim e m ai­ n itu ssa v a ih to e h d o t ova tkin e rittä in te rv e tu lle ita , s illä ke m ika a lie n te sta ukse ssa u h rataan ikä vä llä ta v a lla va lta va t m äärät e lä im iä (esim . LD-50 -te s ­ tit); e lä im e t ovat k a u p a llis is ta v a lm is tu s p ro s e s s e is ­ ta y h tä k iin te ä osa kuin ra a ka -a in e e t ja pa kka us­ m ate ria a lit.

K o e -e lä in te n kä yttö void a a n k a rke a sti ja k a a v ii­ te e n ryhm ään: 1) K o u lu tu s T äm ä ryhm ä on m e rk ity k s e tö n k ä yte ttyje n e lä in te n m äärään nähden, m u tta e rittä in tä rke ä , m itä tu le e uusien tu tk ijo id e n asenteen m uo kka u kse e n .

2) T oksiste n tu o tte id e n ru tiin ite s ta u s 3) E m p iirin e n tu tk im u s (p e ru s tu tk im u s ) Täm ä on k a ik k e in tu h la a v a is in ta tu tk im u s ta a in a ­ kin k o e -e lä in te n kannalta, s illä y k s in k e rta is ta e n vo i sanoa, e ttä p e ru s tu tk im u k s e s s a h u tkita a n en­ sin ja tu tk ita a n vasta sitte n , ts. u u tta tie to a e ts i­ tään k o k e e llis e s ti ilm an e n n a k k o tie to a tu lo s te n s o v e llu tu s m a h d o llis u u k s is ta .

4) T e o re e ttis te n p ro je k tie n te sta us S u u ri y le isö ta rk o itta a yleensä täm än ryhm än ko­ ke ita puhuessaan lä ä k e tie te e llis e s tä tai b io lo g i­ sesta tu tk im u k s e s ta , va ikka e m p iirin e n tu tk im u s on itse asiassa runsaam paa. T e o re e ttis te n p ro je k ­ tie n tu tk im u s e lla ta rk o ite ta a n sen se lvittä m istä , p i­ tä ä k ö o le tta m u s paikkansa.

5) Y le in e n to k s ik o lo g ia (m y rk y llis y y s tu tk im u s ) T o k s ik o lo g is e t tu tk im u k s e t n o ja u tu va t a ika n sa e lä ­ n e is iin te k n iik o ih in , jo id e n ko rva a m in e n ku dosvilje ly llä ja fy s ik a a lis -k e m ia llis illa a n a ly y s e illä on jo s u u re ssa m äärin m a h d o llis ta , m utta la im in lyö tyä.

T o k s ik o lo g ia on pa h in tu tk im u s a la ko e -e lä im ille .

V a ih to e h to m e n e te lm ie n k ä y ttö ö n o tto a n iid e n m o­ n is ta e d u is ta h u o lim a tta h id a stava t tu tk im u s m a h ­ d o llis u u k s ie n , m ää rä ra h o je n ja ko u lu tu kse n puute sekä e te n k in e n n a k k o lu u lo t uu sia m en e te lm iä koh­ taan. V iim e ise stä on e s im e rk k in ä se, että s o lu v il­ je lm illä tu o te tu t p o lio - ja v ih u riro k k o ro k o tte e t o te t­ tiin kä yttö ön vasta kym m enen vu o d en k u lu ttu a s ii­ tä, kun n iitä e n sim m ä ise n ke rra n e h d o te ttiin vaihto e h to ro k o tte ik s i!

V a rsin a ise t v a ih to e h to m e n e te lm ä t on ja e tta vissa k olm een ryhm ään: 1) B io lo g is e t m en e te lm ä t (k u d o s v ilje ly , hom ogen a a ttite k n iik k a , m ik ro -o rg a n is m it, "a le m m a t" e lä i­ m et) 2) K e m ia llis e t m en e te lm ä t (ka a su kro m a to g ra fia , m a ssa sp e ktro m e tria , RIA, ELISA, ra d io re s e p to rite stit) 3) T e k n illis e t m en e te lm ä t (valokuvaus, film it o p e ­ tuksessa, m a llie le k tro n iik k a , tie to k o n e e t) N äiden lis ä k s i v o id a a n v a ih to e h d o k s i lukea vielä e p id e m io lo g is e t tu tk im u k s e t, jo illa pyritä ä n saa­ maan su o ra a tie to a esim . jo s ta k in sa irau d e sta väestön keskuudessa.

Seuraavassa ta rk a s te lla a n läh e m m in e ri v a ih to eh to m e n e te lm iä.

KU D O S V ILJE LY K u d o svitje lyyn luetaan s o lu v ilje ly ja e lin v ilje ly . Kud o s v ilje ly ä ym. " p u rk k ik o k e ita " ku tsu taa n in v itro -k o k e ik s i e ro tu k s e n a in vivo -k o k e ille I. e lä in k o ­ ke ille .

K u d o s v ilje ly llä ta rko ite ta a n systeem iä, jo ssa ku­ d o s n ä y tte itä kasvatetaan n iid e n a lku p e rä ise n ym ­ p ä ris tö n u lk o p u o le lla a n tam a lla n iille niid e n ta r­ vits e m ia ravinte ita . K a sva tu sm a te ria a lin a void a a n käyttää m itä m o n in a is in ta ku d o sta ih m isistä , e lä i­ m istä, kasveista, s ik iö istä , istu ko ista , lin n u n m u n is ­ ta jne. M a te ria a lia saadaan mm. b io p s ia lla (le ik ­ keen o tta m in e n elävästä), ruu m iin a va u ksista, te u ­ ras ta m o is ta ja k iru rg is is ta o p e ra a tio ista .

O n g elm a n a v ilje ly s s ä on se, että useissa ta p a u k ­ sissa s o lu ja ei saada pysym ään hengissä täysin k e in o te k o is e lla a lu s ta lla , vaan e la tu s a in e e s e e n on lis ä ttä v ä s e e ru m ia ta i k u d o s u u te tta , jo llo in m uka a n tu le e tu n te m a tto m ia te k ijö itä .

K u d o s v ilje ly n k ä y ttö a lu e in a ovat a in a kin v iro lo g ia , ro k o tte id e n va lm istus, to k s ik o lo g ia , b io ke m ia , k a n s e ro lo g ia (syöp ä tu tkim us), ke m o te ra pia (ke m i­ a llin e n h o ito ), g e n e tiik k a (p e rin n ö llisyystie d e ), im ­ m un o lo g ia , m ik ro b io lo g ia , fa rm a k o lo g ia (lä äke a in e o pp i), fy s io lo g ia ja ra d io b io lo g ia .

K u d o s v ilje ly llä on useita e tu ja e lä in k o k e is iin ve r­ ra ttu n a : — s o lu t rea g o iva t h e rkä sti ym p ä ris tö m u u to k s iin — e ri a in e id e n v a iku tu ksia void a a n tu tk ia suoraan — ei vaadi s a m a n la isia e rik o is o lo s u h te ita kuin e lä in k o k e e t.

— v o id a a n tu tk ia y k s ittä is iä ilm iö itä ilm an koko a in e e nva ih d u n n a n m on im u tka ista vaa v a iku tu s­ ta — v o id a a n p a re m m in h a va in n o id a s o lu je n kehity s ta p a h tu m ie n a jo ittu m is ta ja n iih in liittyviä g e e n ito im in to ja , m yös ke h itysp ro se ssit sa a tta ­ va t ta p a h tu a no p ea m m in in v itro — ko e tta on h e lp p o se u ra ta m ik ro s k o o p illa ja tu ­ lo k s e t v o id a a n re k is te rö id ä ta rka sti — h e lp o m p i y llä p itä ä ta rv itta v ia k o rke ita a in e p i­ to is u u k s ia kuin e lä vissä e lä im issä — e lä im is tä sa a d ut tu lo k s e t e ivä t o le su o ra a n ih ­ m iseen rin n a ste tta vissa ; ih m isku d o sta kä yte t­ täessä tätä o n g elm a a ei ole — ko e -o lo s u h te e t on h e lp p o s ta n d a rd o id a — la b o ra to rio id e n on h e lp p o v a ih d e lla so lu ka n to ja keskenään ja v e rta illa tu lo k s ia — k u d o s v ilje ly on halp a a ja nop ea a ja te h tävissä la a ja ssa m itassa.

A) SO LU V ILJE LY S o lu ja v o id a a n v ilje llä y k s is o lu k e rro k s is e n a k a l­ vona tai su sp e n sio n a (irra llis in a liu o kse ssa ). J o ­ ka inen s o lu v ilje lm ä n solu on om a k o ko n a isu u te n ­ sa, itse n ä in en y k s ik k ö to is in kuin a lk u p e rä is k u doksessa, jo s s a s o lu t o va t yh te isto im in n a ssa ja k a ik k i v a ik u tta a ka ikke e n . V ilje lm ä stä p u u ttu u m yös e m o k u d o k s e n d e to k s ifio iv a I. m yrkkyjä ha­ jo tta v a jä rje s te lm ä .

V ilje lly t s o lu t m e n e ttä vä t a lk u p e rä is e t o m in a isu u te n sa ja m uu ttu v a t ns. s o lu v ilje lm ä s o lu ik s i, m utta p a rh a issa ta p a u k sissa ne vo iva t to im ia ku u ka u si­ akin a lk u p e rä is te n te h tävie n sä m ukaan (sydänsolu t sykkivä t, lih a s s o lu t su p istu vat, a ivo so lu t a n ta ­ vat tu lo k s ia aivo sä h kökä yrä ä n, p u o lu s tu s jä rje s te l­ m än s o lu t tu o tta v a t v a sta -a in e ita jne.).

O n g elm a n a on se, että jo s halutaan saada aikaan s o lu lin ja (m u o d o stu u ra ja tto m a s ti ja k a n tu v is ta so­ lu ista ), ei tä m ä y le e n sä o n n istu ilm an, että s o lu is ­ sa ta p a h tu u kro m o so m im u u to ksia , jo tk a te ke vät n iistä e p ä n o rm a a le ja , ts. s o lu t ikään kuin m u u ttu ­ va t s y ö p ä s o lu ik s i. S o lu lin jo je n lu o m in e n on ku i­ te n k in v ä lttä m ä tö n tä , jo tta e lä im iä ei ta rv its is i ta p ­ paa yhä uu sie n so lu je n saam iseksi. M elkein ka ik­ kia ih m isen s o lu ja on m a h d o llista v ilje llä pu h da sv ilje lm ä n ä , m utta use im p ie n e lin a ik a on rajattu .

14

h e id ä n k in e lä m ä llä n s ä on ta rk o itu s , e ttä ei eläm ä so ke u tu m ise e n lopu. Hyvää k irja s s a on m yös ih ­ m isten ja e lä in te n vä lin e n läm m in lä h e in e n suhde.

K irja on to d e lla m ie le n k iin to in e n ja se antaa lu k i­ ja lle e n p a ljo n a n to is ia hetkiä. Lyhyesti sa n o ttu n a : lu ku ko ke m u s, jo k a ei hevin unohdu.

T erve isin PIPSA

B) ELIN V ILJE LY E lin v ilje ly llä ta rko ite ta a n jo n k in e lim e n tai useim ­ m iten sen osan (ve risu o n itu kse n pu u te ra jo itta a v ilje lm ä n kokoa) ka sva ttam ista elatusaineessa.

E lin vilje lm ä ssä s o lu t p ysyvät tiiv iis s ä yhteydessä to is iin s a m uodostaen m ikro ym p ä ristö n , jo ssa e riko istu m isa ste säilyy pa re m m in kuin s o lu v ilje lm ä s ­ sä. Näin o lle n e lin v ilje lm ä llä void a a n tu tk ia esim . ke m ia lliste n a in e id e n va iku tu sta ko rke a m m in o r­ g a n iso itu u n syste e m iin kuin s o lu v ilje lm illä . Elinv ilje lm ä va a tii ta rke m p a a h u o le n p ito a kuin so lu ­ vilje lm ä .

JATKU U SEURAAVASSA LEHDESSÄ

H annele Lu u kkaine n T APA H TU M IA

Kirjat arvostelut

S h eila H o cke n : Em m a ja m inä

S h e ila sa irasta a syn n yn nä istä ha rm a a ka ih ia, jo n ka hän p e ri isältään. A lle 20-vuotiaana hän jo o li so ­ kea. H ä n elle m yönnetään o p a sko ira ja hän kertoo a ja sta an ko u lu tuske sku kse ssa , jo k a on o p a sko i­ rille ja heidän o m is ta jille e n . K irja s ta käy ilm i m i­ ten k o irie n kä yttä m in e n so ke id e n o p p a in a sai a l­ kunsa. K irja n lue ttua a n m yös tie tä ä m iten opas­ k o ira t va litaan ja kou lu teta a n .

S h eilan o p a sko ira on p u n aru ske a la b ra d o rin n o u ­ ta ja Emma. Em m a on harvin a ise n älykäs ja o sa ksi ju u ri se te ke e kirja n n iin m ie le n k iin to is e k s i. K irja ssa ka ikki ih m ise t ih a stu vat Em m aan ja olen v a ku u ttu n u t siitä, että k a ikki lu k ija tk in jo u tu v a t Em ­ man vieä h tysvoim a n valtaan, e ikä suotta. Pari esi­ m e rkkiä Em m asta: Kun Em m a o li kyllä styn yt ku l­ kem aan va n h o ja re itte jä p itk in , se y k s in k e rta is e s ti v a ih to i re itin uuteen ja a in a he k u ite n kin sa a p u i­ vat m ääränpäähän, m ikä se sitte n o lik in . K erran taas Em m a p e la sti S h e ila n hengen.

Em m an avu lla S h e ila kävi töissä, o p is k e li ilta is in o m p e le m ista ja m eikkaa m ista , h a n kki om an asun­ non ja k u lk i pitä m ä ssä p u h e ita o p a sko irista . Sheila lla on m yös s ia m in kisso ja , jo ita hän on vie n yt jo p a n ä yttelyihin.

K irja ssa a n S h e ila k e rto o m yös rakastum isestaan ja m ih in se jo h ti. M utta s u u rin ihm e on vie lä edes­ sä p ä in . . .

L u u lisi, e ttä k irja n k irjo itta ja o lis i a m m a tilta a n k ir­ ja ilija , sillä n iin v a ih e rik k a a s ti ja a n to isa sti hän on k irja n s a k irjo itta n u t. K irja n k e rro n ta on sa m a lla sekä h u m o ris tis ta e ttä a sia llista . Se m ih in h u o m i­ oni kin n itty i oli, että näkevä o p p ii p a ljo n so ke a in e lä m ä stä ja to isa a lta se ka n n usta a so ke ita , että

^ A

— E lä in te n v iik o lla 4.— 10. 10. lä h e tim m e tie d o ­ tu s v ä lin e ille e lä in te n o ik e u k s ie n ju lis te e n . T ällä kertaa jä tim m e ku lku e e n pitäm ättä, jo tta saisim m e e n si v u o n na — ju h la v u o te n a m m e — m a h d o llis im ­ man m on e t m ukaan. Nyt ke skityim m e in fo rm a a ­ tio n ja k a m is e e n ja rahan kerä ä m ise e n lip p a id e n ja k irp p u to rin avulla. K iito s k a ik ille la h jo itta jille !

— O lem m e p e ru sta n e e t e rity is e n ta lo u s to im ik u n nan jo h to k u n n a n yh te ytee n s u u n n itte le m a a n y h ­ distykse m m e ta lo u tta p ite m m ä llä tä h tä im e llä , to i­ sin sanoen m iten sa isim m e p ie n is tä rah a va ro is­ tam m e m a h d o llis im m a n te h o k a s ta to im inta a .

— T o im in n a n jo h ta ja m m e S irp a Ikä va lko v ie ra ili 2. 11. T am pereen k o e -e lä in te n s u o je lu ry:n jä rje s ­ täm ässä tila isu u d e ssa.

— R uotsin k o e -e lä in te n s u o je lu n sä ä tiö jä rje s tä ä 24. 10. v a ih to e h to m e n e te lm ä s y m p o s iu m in T u k h o l­ m assa, jo n n e M ika el Ilves (Suom en K o e -e lä in te n s u o je lu n säätiön p u h e e n jo h ta ja ) m enee e d u s ta ­ maan m eitä.

— O lem m e lä h e ttä n e e t yhdessä V ih re ä n R istin kanssa k irje lm ä n P o h jo is m a is e lle lä ä k e tie te e lli­ sen tu tk im u k s e n y h te is ty ö n e u v o s to lle e lä in k o k e i­ den ra jo itta m is e k s i. K irje lm ä n p ä ä koh d a t ovat: 1) K ie lto käyttää e lä in k o k e ita ko sm e e ttise ssa te ­ ollisu u d e ssa.

2) LD-50 te s tim e n e te lm ie n para n ta m ine n .

3) Hyväksyä jo jo s s a k in P o h joism aassa te sta ttu lä ä ke a in e m yös m uissa m aissa ilm an sam oja lisä ko ke ita .

— Päivi V iin ik a is e n tekem ä ra d io -o h je lm a "E n tä jo s s in u lla te h tä is iin k o k e ita " k u u ltiin rad io sta 11.

10. ja 13. 10. O h je lm a n jä lk e e n olem m e saaneet p a ljo n uusia jä seniä.

— Maa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te rille ä ske ttä in jä te ­ tyssä m ie tinn ö ssä e h d ote ta a n , että lu o n n o n v a ra is ­ ten e lä in - ja k a s v ila jie n tu o n ti ja vie n ti o lis i saa­ te ttava lu va n va ra ise ksi. L isä ksi e h d ote ta a n , että uha na la iste n la jie n tu o n ti ja v ie n ti o lis i kokonaan kie lle ttä vä . H e lp o tu k s ia eh d ote ta a n ku ite n k in T IE ­ T E E LLIS ILLE L A IT O K S ILLE , S IR K U K S ILLE JA ELÄ IN TA R H O ILLE . T ä lla in e n säännös o lis i v iip y ­ m ättä saa tetta va voim aan m yös S uom essa. On k u ite n k in va lite ttava a , että ra jo itu k s e t eivät k o s ki­ si s e lla is ia k a u p a llis ia la ito k s ia kuin s irk u k s ia ja e lä in ta rh o ja .

SA AV U TU K SIA SEKSI.

E LÄ IN KO KE ID EN

R A JO IT T A M I­

— K a n sa in vä lise n ä ko e -e lä in te n päivänä M aa- ja

m e ts ä ta lo u s m in is te riö ö n läh e ttä m ä ä m m e k irje e ­ seen, jo s s a mm. pyysim m e h e itä su u ntaam aan va­ roja v a ih to e h to m e n e te lm ä tu tk im u k s iin , on tu llu t vastaus, jo n k a ju lk a is e m m e ko k o n a is u u te n a a n : — H o lla n n in te rv e y s m in is te riö a iko o lisä tä vaihto e h to m e n e te lm ie n käyttöä.

— Y h d ysva lto je n k o n g re s s ille on jä te tty 3 uutta la k ia lo ite tta v a ih to e h to m e n e te lm is tä .

— R anskassa Lyonin v a ltio llis e s s a tu tk im u s k e s ­ kuksessa on lo p e te ttu e lä im ie n käyttö liik e n n e o n nettom u u sko keissa.

— Saksan L iitto ta s a v a lla n liitto p ä iv illä on hyväk­ sytty uusi k e m ik a lio la k i, jo k a on e lä in te n s u o je lijo iden kannan m ukainen.

— M iten on a rvo isa t k a n sa ne d u sta ja t, m illo in lu ­ na statte viim e keväänä 24. 4. a n n e tu t lu p a uksenne Suom en e lä in k o k e ita koskevan la in sä ä d än n ö n uu­ s im is e k s i? K ohta on vu o si jä lle e n ku lu n u t ja uu­ d e t 400 000 ko e -e lä in tä m e n e ttä n e et h enkensä la­ k iu u d is tu s ta odo te tta e ssa . E lä in k o k e ita koskeva la in sä ä d än tö m m e on saatava p ik a is e s ti Ruotsin ja T anskan vastaavien la kie n m uka ise ksi, jo llo in : 1. e lä in k o k e id e n te ke m ise e n ta rv itta is iin lupa, jo n ­ ka k ä sitte le e e rillin e n e lä in k o e la u ta k u n ta 2 . e lä in k o e tta ei saisi tehdä, m ik ä li vastaava koe on jo a ika ise m m in te h ty jo s s a in m uu a lla tai se on te h tävissä va ih to e h to m e n e te lm in 3. e lä in k o e tu tk im u s on ra jo ite tta v a se lla ise e n lää­ ke tie te e llis e e n tu tkim u kse e n , jo s ta void a a n o le t­ taa olevan hyötyä ih m isten ta i e lä in te n te rv e y ­ d e lle 4. ko e -e lä im in ä saisi käyttää vain la b o ra to rio -o lo ­ s u h teissa ka sva te ttu ja e lä im iä , jo tk a e d u sta va t m a h d o llisim m a n a lh a ista ke h itysa ste tta 5. ko ke ita ei sa isi s u o ritta a ilm an anestesiaa, m i­ kä li s iitä a ih e u tu u kip u a 6 . e lä im e t on lo p e te tta va v ä littö m ä s ti kokeen jä l­ keen ennen a n estesian lo p p u m ista 7. e lä in k o k e id e n ja k o e -e lä in te n va lvo n n an on o l­ ta va m a h d o llis im m a n te h oka sta .

ILM A N N ÄITÄ M U U TO K S IA EM M E VOI PITÄÄ IT­ S E ÄM M E S IV ISTY N EE N Ä KAN SA N A!

V a ltio n e u v o s to lle ja m aa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te ­ riö lle o s o itta m issa n n e , s a m a n s is ä ltö is is s ä k irje is ­ sä katsotte, että e lä in k o k e ita korvaavien va ih to e h to m e n e te lm ie n kä yttö ä koskeva tu tk im u s on m aas­ sam m e p u u tte e llis ta ja että sa n o ttu a e p ä koh ta a v o ita is iin p o ista a su u n ta a m a lla v a ro ja mm. v a ih to e h to ke sku kse n peru sta m ise en .

M aa- ja m e ts ä ta lo u s m in is te riö n e lä in lä ä k in tö o s a s to yhtyy k ä sitykse e nn e siitä, että e lä in k o k e ita k o r­ vaavat tu tk im u s m e n e te lm ä t on aina asetettava e tu ­ s ija lle s illo in , kun n iillä pystytään saam aan tu tk i­ ja n v a a tim a a tie to a. Näin o n k in käynyt jo e räissä tapau ksissa , jo llo in e s im e rk ik s i s o lu v ilje lm ä t ovat k o rva n n e e t e lä in te n käyttöä tu tk im u k s is s a . K u ite n ­ kin n ykyisin v o im a v a ro in ja m en e te lm in to im ivat, usein ko rke a n ee ttisen tason o m aavat ja a k tiiv i­ seen e lä in s u o je lu ty ö h ö n o s a llis tu v a t tie d e m ie h e t o va t a n ta n e e t ym m ärtää, että e lä in k o k e ita ei tä y­ sin vo id a korvata s o lu v ilje lm illä . T ied e ei o le vie lä k e h itty n y t s ille ta so lle , että s o lu v ilje lm is tä v o ita i­ s iin saada se lvitys tu tk itta v a n ain e e n v a ik u tu s e lä i­ m en ko ko e lim is tö ö n . O llaan siis v a lite tta v a s ti t i­ lanteessa, jo llo in m enetelm ät, jo is ta y le is e s ti käy­ tetään n im itystä korvaavat va ih to e h to m e n e te lm ä t, o va tkin vie lä tässä va iheessa vain e lä in k o k e ita tä y d e n tä v iä m enetelm iä.

E sittä m ä nn e a ja tu s va ih to e h to m e n e te lm ie n tu tk i-

15

m ise sta ja siih e n su u n n a tta vista vo im a va ro ista on sa a n ut v a rs in v a ik u tu s v a lta is ia tu k ijo ita . V iim e ta l­ vena o li e d u sku n n a ssa e sillä useita to iv o m u s a lo it­ te ita k o e -e lä in to im in ta a koskevan sä ä n nö stö n ke­ h ittä m is e k s i. S ie llä ku u lta van a o llu t e lä in lä ä k in tö osa ston e d u s ta ja katsoi asiaa koskevan la in sä ä ­ d ä n nö n kaipaavan u u d istusta , m utta katsoi sa m a l­ la, että e lä in k o k e ita koskevaan va lvo n taa n ja m ai­ n itse m a a n n e va ih to e h to m e n e te lm ie n tu tkim ise e n ta rvita a n va ro ja . S ää n n ö stöä v o ita is iin ke h ittää R uotsin m a llin m uka ise sti. Aivan ku in sie llä , v o i­ ta is iin m yös Suom essa uhra ta v a ro ja va ih to e h to m e n e te lm ie n tu tk im ise e n . E lä in lä ä kin tö o sa sto p yr­

k iik in varaam aan ensi vu oden m en o a rvio n m äärä­ ra h o ja m a in ittu u n ta rko itu kse e n .

K irje e n n e ja e d e llä ole va n jo h d o s ta m aa- ja m et­ s ä ta lo u s m in is te riö n e lä in lä ä k in tö o s a s to katsoo, e ttä ed u skun n a ssa kä site ltä vin ä ole va t a lo itte e t tu le v a t aika n a an m erkitse m ää n u u d istu sta ja ko­ hen nu sta ko e -e lä in to im in n a ssa ja m yös e lä in k o ­ ke ita korvaavien va ih to e h to m e n e te lm ie n k e h itte ­ lyssä. S iten on ilm e istä , että te ke m ä n n e esitykse t saavat asian va a tim a n a rvo stu kse n m yös v a ltio ­ neuvostossa ja m aa- ja m etsä ta lo u sm in iste riö ssä sekä näissä v ira sto issa to im ivie n v irka m ie ste n p ii­ rissä.

ta v o itte lu lla ja h u o m a tu k s itu le m is e lla tä ytyisi sen­ tään o lla jo ita in rajoja, e tte i se m ene aivan m au t­ to m u u k s iin .

☆

☆

☆

T u rk e is ta p u h e e n o lle n . T alvi on jä lle e n tu lo s s a ja ih a n ia te k o tu rk ik s ia sa atavilla, jo te n m enkääpä os­ tam aan.

☆

☆

☆

K o o n n e e t S irp a Ikä va lko ja Päivi V iin ika in e n H o lla n n in te rv e y s m in is te ri h a lu a isi lisä tä v a ih to ­ e h to m e n e te lm ie n käyttöä.

☆ ☆ ☆ U SA :n k o n g re s s ille on jä te tty ko lm e uutta la k ia lo i­ te tta va ih to e h to m e n e te lm istä . — T o ivo tta va sti to ­ teutuvat.

☆ ☆ ☆ F ra n k fu rtis s a on p id e tty k u lku e ja he ovat ke rä n ­ neet 400 000 n im eä ve to om u kse e n e lä in te n puo­ lesta.

☆

☆

☆

S v e its iin on p e ru s te illa keskus, jo ssa te h tä is iin s o tila a llis ia e lä in k o k e ita . — T o ivo tta va sti p ysty­ tään e stäm ään täm än h a n kkee n to te u tu m in e n , s il­ lä tie d ä m m e h än , m iten ju lm ia ja tu s k a llis ia ka ikki s o ta te o llis u u d e n ko ke e t e lä im ille o va t ja k a ik e n li­ säksi TÄYSIN TURHIA.

☆

☆

☆

L yo n in v a ltio llis e s s a tu tkim u ske sku kse ssa ei enää vähään aika a n o le kä yte tty e lä im iä liik e n n e o n n e t­ to m u u k s ie n tu tk im ise e n . B rig itte B a rd o t o li p u h e ­ lim its e v a litta n u t kyse isistä ko ke ista p re s id e n tti G is c a rd d E sta in g ille , jo k a jä rje s ti asian. — Edel­ lä m a in ittu B a rd o t on o llu t m yös to d is ta ja n a o ik e u ­ den käyn n issä , jo n k a a ih e e na o li k iru rg is e t ko ke i­ lu t e lä v illä e lä im illä . Täm ä o ik e u d e n k ä y n ti kä ytiin M arse ille sissa .

☆

☆

☆

S aksan liitto ta s a v a lla n L iitto p ä iv illä hyvä ksyttiin lähes y k s im ie lis e s ti uusi k e m ika a lila ki, jo k a tiu k e n ­ ta a k e m ik a a lie n te sta u sta ja jo lla on e lä in s u o je ­ lun ka n n a lta e rittä in hyviä pu o lia . Esim. m issään lain koh d assa ei m äärätä e lä in k o k e id e n olevan p a k o llis ia jo n k in ke m ika a liryh m ä n testauksessa, v a ik k a a lu n p e rin s u u n n ite ltiin jo p a e lin ta rv ik k e i­ den ja ko s m e e ttiste n a in e id e n te sta u sta p a k o lli­ s ik s i e lä im illä . LD-50 te s tit e ivä t ole enää p a k o lli­ sia ja laissa on kohta, jo k a m äärää, e ttä e lä in k o ­ ke id e n s ija s ta on käyte ttä vä m u ita m en e te lm iä , jo s s e lla is ia on olem assa. L a k ilu o n n o s o li huo­ m atta va sti e p ä y s tä vä llise m p i k o e -e lä im ille ja lä n sis a k s a la is e t e lä in ystä vä t v o iv a tk in lu ke a uuden lain its e lle e n s u u re k si v o ito k s i, jo n k a eteen he to sin ovat te h n e e t m yös p a ljo n työtä. Kysym yksessä on o ike a sta a n e n sim m ä in e n kerta, kun e lä in s u o je lu y h d is ty k s e t ovat o n n istu n e e t m uuttam aan n ä in laa-

16

— T ie s itk ö , e ttä le n to k o n e k u lje tu k s is s a e lä im iä ko h d e lla a n liia n usein vain osana m atka ta va ro ita , n iile ei an n eta ene m p ä ä arvoa kuin m a tk a la u k u lle ta i p o s tis ä k ille ! The H um ane S o cie ty o f th e U ni­ te d S tates laati lista n n iis tä syistä, jo id e n ta k ia e lä im iä ku o le e le n to k u lje tu k s is s a : 1. R iittä m ätö n ilm a n v a ih to m akaavaraosastossa 2. Läm m ön k o n tro llo im is e n p u u ttu m in e n m atkatava ra o sa sto ssa 3. L e n to je n viivä stym in en , jo llo in m u u lasti lähe­ tetään m ääränpäähän e rik o is k u lje tu k s in , kun ta a s e lä im e t saavat o d o tta a seuraavaa le n to v u o ro a jo s s a k in va ra s to tila s s a ilm an hoitoa.

4. E läinten k u lje tu s la a tik o id e n ja -h ä k k ie n h u ono ku n to ja v irh e e llin e n lastaus.

5. S a ira id e n ja h u o n o k u n to is te n e lä im ie n k e lp u u t­ ta m in e n m ukaan m atkalle.

6 . E lä in te n o m is ta jie n ta i n iid e n v a sta a n o tta jie n v ä lin p itä m ä ttö m y y s va a tia saada e lä in heti las­ kun jä lke e n .

ja ka n to ise n , ko e -e lä im ille e rittä in pahan "u u d is tu k s e n ” . A lu n p e rin k e m ik a a lila in o li n im ittä in ta rk o itu s te h dä p a ko llis e k s i ka ikkie n ke m ikaa lien te s­ ta u s e lä im illä ja täm ä o lis i tie n n y t s u u ria k ä rsi­ m yksiä va lta is a lle jo u k o lle koe-eläim iä.

☆

☆

☆

S eurassa n u m ero 39 o li la a ja m itta in e n selvitys e lä in te n kivu n tu nte m u kse sta . Lyhyesti sanottuna, a rtik k e lis ta kävi tä ysin selväksi, että ka ikista a lim ­ m ista e lä im istä lä h tie n e lä im e t tu n te va t kivun ja tu ska n täysin sa m a llata va lla , kuin me ihm iset. Tä­ m än asian m eistä varm aan m onet ovat tie n n e e t­ kin, m utta to ivo tta va sti se sai s e lla ise t h e n kilö t, jo tk a e ivä t tätä asiaa tu n nu sta , edes ajattelem a a n .

A rtik k e lis s a o te ttiin e sim e rkke jä m esästyksen yh ­ teydessä a ih e u te tu sta kivusta. V a lite tta va sti m e il­ lä S uom essa laki vie lä s a llii: rie k k o je n h irttä m ise n p a u la la n g o illa , ke ttu je n p yytäm isen tu s k a llis illa ra u d o illa ja m yrkyillä, su sia saa su rm a ta lähes k a ik illa su rm a a m ism e n e te lm illä ja h a u likko m e tsä styksessä a ih e u te ta a n e lä im ille p itk ä a ika isia kärsim yksiä , e lä in te n h a a vo itta m ise lla ym.

— Jo ka in e n vo i ku vite lla , m illa is ia tu s k ia ko e -e lä im et jo u tu v a t kestäm ään, kun ne elä vä t k u rjissa o lo su h te issa ja sen lisä ksi kä rsivät ehkä p itk ä a i­ kaisesta kivusta.

☆

☆

☆

— S v e its ilä in e n lä ä k e firm a C iba-G eigy, jo k a tu o t­ ta a k o e k is s o ja R uotsiin, on sa a vu tta n u t k u u lu is u u tva rsin k a rm e a lla ta v a lla : C ib a -G e ig y m a rk k in o i k e h ity s m a ih in e d e lle e n k in lääkettä, jo k a esim .

R uotsissa on va m m a u ttan u t ih m is iä saaden h e id ä t jo p a pysyvästi in v a lid e ik s i. Ja tu rh a kai m a in ita ­ kaan, e ttä lääke on e lä in k o k e is s a to d e ttu "tä y s in tu rv a llis e k s i ja s iv u v a ik u tu k s ia s is ä ltä m ä ttö m ä k s i” .

2. E lä in s u o je lu y h d is ty k s e n va p a a e h to in e n ty ö n te ­ k ijä löysi täm än ja erään to ise n ko ira n p e n n u n k u l­ je tu s la a tik o s ta p e n tu je n o lle s s a ku o le m a is illa a n p a h o in v o in tiin . V a ikka p e n nu t s a a tiin v ä littö m ä s ti e lä in lä ä k ä rin h o ito o n , ne k u o liv a t m olem m at. V ar­ s in a is e k s i ku o lin s y y k s i e lä in lä ä k ä ri m ä ä ritte li ja ­ non ja n älän!

u*|i

A

w

F ra n kfu rtissa 500 e lä in k o k e ita vastustavaa lä ä kä ­ riä o s o itti m ieltään. M illo in m e illä ta p ah tu u jo ta ­ kin vastaavaa?

☆

☆

☆

»

— Kun e n g la n tila ise n , pie n e n A n im a ls' V ig ila n te s -yh d istykse n jä se n e t ku u liva t, e ttä B oots-yhtym ä tu o tti m aahan ja p a n ila is ia , e lä in te n p re p a ro in tiin ta rk o ite ttu ja v ä lin e itä , lä h e tte livä t he ko. yh tym ä l­ le v a s ta la u se kirje itä ä n . Ja jä se n ten p a in o stu kse n tu lo k s e n a vä lin e e t p o is te ttiin m yynn istä ! Jo te n jo ­ kaisen y k s ilö n työ p a n o s on to d e lla arvokas, ei ka n n ata koskaan a ja te lla , että "e i se va iku ta m itä m inä te e n ” .

☆

☆

☆

Saa nähdä, v ie lä k ö V ik to r K lim e n ko p itä ä tä n ä ta l­ vena a id o is ta ko tik is s a n n a h k o is ta te h tyä m axitu rk k ia a n . V iim e ta lve n a Hän s itä Y LP EÄN Ä e sitte ­ li eräässä a ika ka u sle hd e ssä . — K yllä ju lk is u u d e n

1. Täm ä m atku sta va k o ira ei m ahdu edes s e is o ­ m aan p ä kissä ä n. S ilti erään le n to y h tiö n v ir k a ilija hyväksyi sen m atkalle.

Muisto Aleksille M in u lla on ka ksi hevosta, 11 koiraa, kaksi kania, kuusi h irtä ja . . . m in u lla oli n e ljä kissaa.. (K a ikki o te ttu H e lsin g in E lä in s u o je lu y h d is ty k s e s tä ). Nyt on enää kolm e. M enetys on su u ri, va ik k a vo isi lu u lla , e tte i se p a ljo a tu n n u näin isossa e lä in la u m assa.

M utta A le k s i o li k isso je n kissa. Sen v e rta is ta ei o le eikä tu le . O lin m en o ssa hakem aan e rä stä to is ­ ta varaam aani kissaa, kun näin A le k s in ja ih a stu in siih e n heti n iin p ä o tin kaksi kissaa. A le k s i o li a i­ na o n n e llin e n jo s vain h ip a is itk ln käm m e n e llä si sitä, se a lk o i kehrääm ään. S a a to it panna sen nis­ kasi y m p ä rille e lä vä ksi "k is s a p u u h k a k s i'’. Se raHei! S yksyllä on y le e n sä a in a ta p a n a tu o d a m ukanaan ka ik e n la is ia uu sia asio ita . N iin p ä ei n u o riso ryh m ä ­ kään o le sä ä stynyt m u u to ksilta , s illä ry h m ä llä on nyt uusi ve tä jä , H einosen Kati. K ati on to sin to im i­ n u t n u o ris o ry h m ä n ve tä jä n ä jo a ie m m in , p a riin k in otteeseen, jo te n te h tävä ei o le h ä n elle vieras, p ä in ­ va sto in . V a ikka Kati o n kin n u o riso ryh m ä n v e tä jä ­ nä e rin o m a in e n , ei hän ku ite n kaa n y ksin vo i to ­ te u tta a k a ik k ia n iitä s u u n n ite lm ia ja te h täviä , jo t­ ka n u o ris o ry h m ä lle kuuluvat. S iin ä ta rvita a n te itä k a ik k ia ja te id ä n ka ikkie n o sa llistu m ista n n e .

R isto k irjo itti m e ille h u o le stu n e e n a K o rkeasaaren p ik k u n is ä k k ä id e n ko h ta lo sta . K irje on lu e ttavissa o hessa ja jo k a in e n vo i itse to d e ta , e tte i a sia pa in a Riston m ie ltä to sia a nka a n tu rh a a n . Jo s K o rke a s a a re la is e t lu ke va t täm än, o lis i m ukava saada va­ la is tu s ta a sia a n : T ap e ta a n ko p e to e lä in te n ruo a ksi jo u tu v a t h ire t, ka n it ym s. Riston kuva a m a lla ta v a l­ la ja jo u tu v a tk o ne kä rsim ä ä n ?

E linan, K irs in ja S in ika n k irje ta a s on e d e llise n v a s ta k o h ta s ik ä li, e ttä se on e rittä in p iristä vä . M o i­ nen a k tiiv is u u s on v iim e a ik o in a a lka n u t kä rsiä in f­ la a tio ta, jo te n kiva ku ulla, e tte i k a ik ilta o le ta rm o v ie lä aivan lopussa. S a m a n la ista to im in ta a lisä ä !

Ei s itte n m uuta, m ukavaa ta lve a vain k a ik ille te ille ja e lä in y s tä v ille n n e .

T erve isin Päivi

Mä o le n yx T ain a tä ä ltä Vääksystä. M eillä on k o i­ ra ja sen nim i on M ora. K utsum m e sitä kyllä M okeksi. O len lu k e n u t A dam sin R u tto k o ira t kun näin sen k irja -a rvo ste lu ssa . Ai että m inä in h o s in to h to ­ ri B o y c o ttia ja A n n ie M ossia! K o iria ja repoa ja k a ik k ia m u ita Law son P arkin ko e -e lä im iä m inä säälin.

Terv. T aina

ja ka n sa in vä listä e lä in te n o ike u ksie n ju lis tu s ta se­ kä va lista a ih m isiä, jo tta he ym m ä rtäisivä t, että e läm ä m a a p a llo lla kytkee to is iin s a k a ikki eläm än ilm iö t. Ih m ise llä itse llä ä n ei o le tu le va isu utta , jo s hän ei va a li ja ku n n io ita eläm än e rila is ia ilm e n e ­ m ism u o to ja ja että hän itse kärsii, jo s hän ka tka i­ see lu o n n on k e tju ja tai p a ko tta a jo n k u n la jin su­ ku p u utto o n .

V iim e vu o n n a te im m e lin n u n p ö n ttö jä , jo tk a sitte n m yim m e. P idim m e m yös ju h la t ja m yyjäiset, jo is ta saam am m e rahat lä h e tim m e L u o n to liito lle .

T änä vu o n n a me taas te im m e lin n u n p ö n ttö jä , jo t­ ka m yim m e. V iim e e lo ku u ssa p id im m e K irsin ko­ to n a ju h la n ko e -e lä in te n hyväksi. K irsi p iti puheen ko e -e lä im istä ja niid e n kärsim yksistä , S in ikka e s it­ ti om aa h u p in u m e ro a n sa ja E lina s o itti haitaria.

V iim e ise n ä e sitim m e itse kirjo itta m a m m e n ä ytel­ män, jo k a k e rto i m yös ko e -e lä im istä . O h je lm a n v ä lillä o li k a h v ita rjo ilu ja m yyjäiset. M yytäväksi o lim m e te h n e e t sa u n ap u sse ja , p a ta la p p u ja ja -k in ­ taita, p a nnum yssyjä, v irk a ttu ja liin o ja ja to ssu ja , s ilm ä la s ik o te lo ita jne. N ä illä ka h d ella em. ta valla (lin n u n p ö n tö t ja ju h la ) saam am m e rah a t olem m e lä h e ttä n e e t y h d istykse lle n n e .

T erve isin K irsi, S in ikka ja Elina Sika ja Ihminen Ne sanovat sia ksi ih m istä ken on k a ikkia hyveitä vailla, m u tta m illo in sika on T O T T A VIE rypenyt ihm isen lailla.

Ei n auttien, ju o d e n ja m ässäten sika koskaan ö itä n sä valvo, ei ku u d etta käskyä y lits e käy e ikä m uuten lih a a n sa palvo.

kasti, kun sitä v e llo i sylissä, ja se o li kova puske­ m aan sekä h u ip u k s i m ainio rotta kissa . Syöm inen o li s ille kunnia-asia. V a ikka m aito a o li p u o li litra a se tu n n o llis e s ti la tk i va ik k a tu n n in saadakseen n u o ltu a viim e p is a ra t ja kupin puhtaaksi.

A le k s i ei k u o llu t m uka va lla tavalla. Eräs koira, jo ­ ka o li m e illä hoidossa, ta p p o i sen. P uri ku rkku u n , k a u la a n . . . A le k s i raa h a u tu i ta llin y lis ille , y ritti k aivautua h e in iin ja k u o li sinne. Se lö y d e ttiin v ii­ kon k u lu ttu a ja h a u d a ttiin . A ja tu k s ia n i kiusaa, kitu ik o se pitkään. En m yöskään saa m ie le stä n i si­ tä, m itä A le k s i a ja tte li, kun se ehkä ku u li tutun ru o ka ku tsu n , m utta ei pystynyt tu le m a a n : "tu lis in m utten voi, en pysy . .

En syytä tavallaan koiraa, koska se oli sen ro tu i­ nen, e ttä s illä o li vahvat m etsästysvaistot. Se oli ju o k s u la n g a s s a k iin n i, m utta s illä o li tila a ju o s ta A le k s i k iin n i. Ja A le k s i kun o li n iin ty h m ä n ro h k e a ja k iltti, e tte i v o in u t k u v ite lla ke nenkään tekevän s ille m itään pahaa. Tavallaan kyllä syytän koiraa, ko ska o lis in h a lu n n u t pitää A le k s in kauem m in lu o ­ nani.

En saa A le k s ia ta k a is in , m utta haluan antaa s ille

Ei ta p p e le sika, ei so ta a käy, ei to is ia s ik o ja m urhaa, ei, kateus, ahneus, ko iru u s muu sian m ie le stä tu ik i on turhaa.

S ika pahnassa siivo sti eletään kuin p a rh a a t ystävät, tu tu t ei lä h d e m a a ilm o ja kie rtä m ä ä n s ie ltä m itkää n ska n d a a liju tu t.

Jo s ih m in en jo s k u s saavuttaa sian su u rim m a n hyveissä voisi, pian usko a ksen i p ä ä llä m aan tu h a tvu o tin e n E edeni oisi.

O lem m e ko lm e tyttö ä S a a rijä rve ltä , E lina 14 v., K irsi 13 v., S in ik ka 12 v. P erustim m e 16. 2. 1978 kerhon, jo k a sai n im ekseen K o lm io . K o lm io n ta r­ k o itu k s e n a on n o u da tta a Suom en e lä in s u o je lu la k ia

tä yd en tu n nu stu kse n . Se tä y tti kissantehtävänsä e rittä in hyvin tässä m aailm assa.

E n ke likissa Heippodei!

S IIS ä lkä ä m m e on tuvin ve rta u ksin me lo u k k ik o siivo a sikaa, jo n k a va e llu kse ssa to sia a n e m m e lö yd ä p ie n in tä vikaa.

Runo koe-eläimistä Ihm inen, tu n n e tk o tuskaa, kun s ilv o t m in ua v e its illä s i ja p is te le t n e u lo illa s i?

Ihm inen, tie d ä tk ö , että m inä tu n ne n kivun ja kauhun kuten sinä.

Ihm inen, m in u t on a lis te ttu olem aan sin u n le ik k ik a lu s i ilm an omaa ta h toa n i.

Ihm inen, o pin, että ra kka u te si m in ua kohtaan on ju lm u u tta .

Ihm inen, tie d ä tk ö , m itä teet?

S inä tu h o a t m eitä turhaan, ehkä lo p u lta m yös itsesi.

Ihm inen, o le tk o kone vai sydäm etön peto?

M erja Hei! E räs ystäväni (voisi m elkein sanoa, että e n tinen ystävä) on tö is s ä e lä in ta rh a ssa K o rke a saa re ssa ja hän ke rto i ku inka s ie llä tu o te ta a n p e to e lä im ille ru o ka a esim . kaneja, h iiriä ym. Vähän ennen p e to ­ e lä in te n ruo ka -a ika a ne tapetaan, esim . k a n it näin: ta k a k o iv is ta k iin n i ja kani ro ik k u m a a n pää ala s­ p äin ja s itte n se ip ä ä llä päähän. K äsitykse n i m u-

Sian p u o le sta

19

kaan täm än ka ike n te ke e yksi ih m in en . E ikö n iille lö ytyisi m uu ta ke inoa tappaa, en tä ku o le e ko e lä in jo y h d e s tä iskusta, e te n kin kun kyseessä on ka­ nin k o k o in e n eläin.

H iiru la is e t s ie llä ta petaan n iin , että o te taa n k iin n i ja isketään pää pöytään. V o ita is iin k o tu o ta asiaa k o rja ta ?

Eipä tä ssä s itte n m uuta tä llä erää, k irjo itte le m is iin R isto

T ätä lu e ttae ssa on jo v a littu ryhm än to in e n vetäjä, jo k a on n u o rte n itse n sä va litsem a. "K a k s in aina k a u n ih im p i” , sanotaan.

P idetään siis p e u kku ja P äiville, jo tta k irjo itu k s is s a tu lis i m onta " ä llä ä ” . ju h la v u o d e n to im in n a n m erkeissä Kati K la u kka la n ylä a ste on m yös h a lu n n u t antaa om an o sansa ko e -e lä in te n s u o je lu n hyväksi. Keräyksen tu lo k s e n a on saatu ko ko o n 390 mk. Rahat on la i­ te ttu KO E -E LÄIN TE N SUO JELUN SÄ ÄTIÖ N tilille KOP n :o 12794-13841, jo k a to ivo m a m m e m ukaan on o ike a tili. S um m a ei tie te n kä ä n o le kovin su u ri, m uta ehkä s illä voi jo n k u n e lä in re ssu ka n pelastaa.

T e rve isin : Keräykseen o sa listu n e e t o p p ila a t sekä o p e tta ja t K la u kka la n yläasteelta.

KUVAKERTOMUS NUORISORYHM ÄN JÄRJESTÄM ÄSTÄ JUHLASTA 27. 4. 1980 Sirkku ja Pia esittivät kaksi kaunista, nuorten kirjoittam aa runoa koe-eläim istä

Näytelmässä ’’Aivan tavallinen arkipäivä" kuvailtiin koekaniinien ajatuksia ja tuntemuksia.

Vaan mitä mahtavatkaan miettiä eläintenhoitajat?

Tainan Mora NUORET JUHLAVUONNA Ensi vu o si on yh d istykse n ta ip a le e lla m e rkittä vä : vie tä m m e h ä n s illo in su o m a la ise n k o e -e lä in te n suo­ je lu to im in n a n 20-v u o tis ju h lia .

N u o rte n ryhm ä a iko o o s a llis tu a a k tiiv is e s ti ju h lie n v a lm is te lu u n ja to te utu kse e n . O le m m e kin koko syyskauden su u n n ite lle e t, m itä vo im m e te h d ä ja m iten p a rh a ite n vo im m e ed e sau tta a ju h lie n o n n is­ tu m ista .

Kirpputorilla kävi kauppa kuumana UUSIA JÄSENIÄ V a iku tta a siltä, että n u o rte n ryhm ä potee n ykyisin hiem an verenvähyyttä. On jo u k k o to d e lla a k tiiv is ia jä se n iä , m utta p a ljo n n iitä , jo tk a jä ä vä t p o is jo yh ­ den k o ko u kse n jä lke e n . M iksi n ä in ? Ehkä ryhm än illa t e ivä t o le o lle e t ta rp e e ksi k iin n o sta via ja to i­ m in ta a riittä v ä s ti, jo tta k iin n o s tu s ja k s a is i pysyä v ire illä .

T äytyy m uistaa, että n u o rilla itse llä ä n on m a h d o l­ lisu u s s u u n n ite lla om a to im in ta n sa ju u ri s e lla is e k ­ si, kuin he haluavat. Sinä v o it kertoa, m itä to ivo t.

T o te u te ta a n se sitte n yhdessä. T oivon, että e n tise t jä s e n e t jä lle e n tu lis iv a t m ukaan ja u u d e t in n o s tu i­ sivat asiasta.

E rityise sti ensi vu o n na on ta a tu sti te h tä viä ja to i­ m in ta a k a ik ille h a lu kka ille . J o ka in e n o s a llis tu u tie ­ te n k in m a h d o lis u u ksie n sa m ukaan, eikä ketään p a k o te ta m ih in kää n . E lä in te n a u ttam in e n on niin m o n ita h o in e n tehtävä, e ttä m eitä ka ik k ia ta rvita a n .

O tapa ro h ke a sti yh te yttä yh d istykse n to im is to o n M a n n e rh e im in tie 67, 00250 H e lsin ki 25. M e rkitse k o rttiin tai kuoreen tu n nu s "n u o rte n ryh m ä ” . P e ri­ aate on "k y s y m itä haluat, vastaam m e v a rm a s ti” .

Ostosten välillä saattoi virkistäytyä Marian ja Elinan hoitamassa puffetissa

Tyttöjen itsensä suunnittelema tanssiesitys Speedy Gonzales sai yleisöltä raikuvat aplodit

PEUKUT PYSTYYN PÄIVILLE R yhm än v a rsin a in e n ve tä jä Päivi k irjo itta a e n si ke­ väänä y lio p p ila s k irjo itu k s e n s a , jo te n hän on to is ­ ta ise ksi e styn yt vetäm ään ryhm ää. V ä lia ika ise sti tä tä hom m aa h o ita a a lle k irjo itta n u t, jo k a on m yös yh d is ty k s e n jo h to k u n n a n jäsen.

Piirustuskilpailuissa syntyi eläinaiheisia taideteoksia

Leena-Kaarina esitteli ihan aidon eläinvieraan, joka esityksen päätteeksi saapui ilahduttamaan yleisöä ja koekaniineja.

21

Rahankerääjät lippaineen palaamassa toimistoon väsyneinä pitkän päivän jälkeen eläinten viikolla lauantaina 4. 10.

(W om an's w o rld , h e in ä kuu 1980) k ä ä n nö s: Päivi V iin ika in e n

Älä istu siinä, tee jotakin!

T ap a sim m e "k is s a n a is e n ” , J ill M a n te liin , jo k a Lon to o n East Ham in rivita lo a su n n o sta a n käsin te ­ kee ka ik k e n s a vo id a kse en estää e lä in k o k e id e n te ­ k ijö itä to te u tta m a sta ju lm u u ksia a n . Hän va stu staa e lä in te n käyttöä ka ike n la isissa koke issa ja n iin p ä hän on kin o m is ta n u t e läm änsä tä lle a sia lle . J illin ta lo on tu p a te n tä yn nä kissoja, n iitä saattaa o lla s ie llä jo p a 30 k a p p a le tta ke rra lla a n . S e u d u lla a n h ä n et tu n n e ta a n p a rh a ite n "k is s a n a is e n a " ja k u l­ k u k is s o ja ta i h y lä ttyjä kisso ja tu o da a n hänen lu o k­ seen p ä iv ittä in . E lä im e t raa p iva t h u o n e ka lu ja , re­ p ivä t s e in ä p a p e rit, ä rsyttä vä t J illin a viom iehen, n iid e n h o ito m aksaa pienen om a isu u d e n , a ih e u t­ tavat ty ö tä ja kasapäin ong elm ia , m utta ne ovat J illin rakka u d e n kohde eikä hän koskaan lakkaa ty ö s k e n te lm ä s tä e lä in te n hyväksi.

"E n usko, että ih m ise llä on o ike u s käyttää e lä im iä kokeissa, ei edes lä ke tie te e n hyväksi tehtävissä.

On väärin tu h o ta eläm ää, m itä ta h an sa eläm ää, enkä ta a tu s ti usko, että ih m in en on m iten kä ä n yle m pä n ä elä in tä . K uolen m ie lu u m m in syöpään kuin se lviö n s iitä tie tä e n sam alla, e ttä e lä im e t ovat k ä rsin e e t vain p e la sta a kse n i k u rja n nahkani.

P uhum attakaan sitte n lääke- ja k o s m e tiik k a te o lli­ su uden h yväksi te h d yistä ko ke ista — se, m itä n iis ­ sä p iire is s ä tehdään, on h ä p e ä llistä !

J ill M an te li on p ie n ik o k o in e n nainen, jo lla on suu­ ri sydän. T a rin a t siitä, k u in ka e lä im iä kid u te ta a n la b o ra to rio is s a , saavat hänet itkem ään. "J o s k u s m in usta tu n tu u , etten kestä k u u lla enää yh tä kää n ta rin a a : ne saavat sydäm eni vuotam aan verta.

A ja tu s k in e lä in te n kä rsim ä stä tu s k a s ta . . . Sen ta ­ kia m inun on p ro te sto ita va o m a lla ta v a lla n i; tu li­ sin n e u ro o ttis e k s i, jo s en te k is i tä tä työtä. Jo ka kissa, jo ta autan, on siten p o issa la b o ra to rio ista .

T iedän, että to d e lla teen jo ta in , ja tä m ä tu n n e on

22

valtavan p a lkitse va a, m itä ta h an sa m uuta sitte n m en e tä n kin työ ske n n e lle ssä n i e lä in te n h yvä ksi".

J o k a ik in e n ilta J ill on jo ssa in pelastam assa jo ta ­ kin kissaa. "J o k a ilta in e n raa ta m ise n i m urtaa te r­ veyteni, m utta kun vain a ja tte le n k in kisso je n kä r­ sim yksiä, on m inun taas lä h d e ttä vä ", J ill to te aa ja ta rttu u p u h e lin lu u riin so itta akse e n e lä in lä ä k ä ril­ le ja tila ta kse e n ajan m uutam an kissan le ikka u sta varten. S euraavaksi o n kin so ite lta va ja kyseltävä, jo tta eräs te rve h tyn yt, s ijo itu s k e lp o in e n kissa saisi ko d in ja heti täm än p u h elun pä ä tyttyä on taas ta r­ tu tta va sataan ja yh te en uuteen työhön.

Saada kissa t p o is ka d u ilta , se on J illin eläm än pääm äärä. "K issa va rka a t o va t ja tk u v a s ti liik k e e llä m yyden va ra sta m a nsa e lä im e t la b o ra to rio ih in ja s a ira a lo ih in . Luulen, e ttä he saavat kissasta noin £ 30 ja ko ira sta noin £ 80, jo te n se on va rsin kan­ nattavaa liike to im in ta a . Ja e lä in va rka a t to im iva t to d e lla a k tiivise sti, vähän aika a sitte n M an ch e s­ te rissa v a ra ste ttiin v iik o n s isä llä 150 le m m ik k i­ e lä in tä ” .

J illille kissa t ovat kaukana liike to im in n a sta . Joka v iik k o hän käyttää £ 30 kissa n ru o ka a n ja e lä in lä ä k ä rila s k u t ko h o ava t £ 700 vuodessa. L isä ksi rahaa n ie le vä t m aito, kissan p u ru t, b e n siin i ja va lta va t p u h e lin la sku t. "E i täm ä a in a ole o llu t helppoa, jo s k u s tu n tuu , e tte i ja ksa yhtään enem pää. M utta seuraavassa hetkessä sitte n ove lla ku u lu u taas k o p u tu s ja oven ta ka a löytyy p ik k u p o ik a verinen kissa sylissään. M inun ta rvitse e vain vilk a is ta sitä, kun tie d ä n, e tte n voi kääntää se lk ä ä n i” .

"T ie d ä n , e ttä m in ua p id e tää n täysin hullu n a , m ut­ ta en v ä litä siitä . O len va lm is työ ske nte le m ä ä n k isso je n tai y le e n sä kin e lä in te n hyväksi aivan tä y­ sip a in o ise sti, ilm an korvausta. Ja oike a staa n , vo in ­ han m yön tä ä kin , että pid ä n kyllä enem m än e lä i­ m istä kuin ih m isistä . S illä ih m ise t ovat n iin itse ­ kästä jo u k k o a — ka ikki, m istä he ovat kiin n o s tu ­ neita, on itsensä h u o le h tim in e n ja rahan a n sa itse ­ m inen — ja he ovat va lm iita viitta a m a a n kin ta a lla k a ike lle kä rsim ykse lle m aa p a llo lla , k a ike lle k ä rsi­ m ykselle, jo n k a he itse ovat a ih e u tta n e e t. Eläim et e ivät voi p u hua puole sta a n , jo te n m inä teen sen.

Se on e lin ik ä in e n k u tsu m u kse n i".

Niin, jo s e lä im e t vo isiva t puhua, lö ytä isim m e sa­ to ja kisso ja ku o ro ssa lausum assa: "S u u re t k iito k ­ set, J ill" .

Hans Ruesch: "Die Fälscher der Wissenschaft — Technischer Rapport” Linnea G rön lu n d H irth am m e rin ku sta nta m o M ün ch e n issä on 1979 ju lk a is s u t yllä m a in itu n kirja n , jo n k a n im i suoraan su o m e n n e ttu n a ku u lu is i: "T ie te e n v ä ä re n tä jä t — T ekn in e n ra p o rtti” . R ueschin kirja n ta rko itu kse n a on kiin n ittä ä h u o m io ta siih e n "a lib i-fu n k tio o n ” , jo ­ ka e lä in k o k e illa on ke m iallise ssa ja lä ä k e te o lli­ suudessa. V u o sitta in u h rataan m iljo o n ia e lä im iä sen ta kia , e ttä vo ita is iin m yöhem m in, jo k o m ai­ nonnassa tai m a h d o llisissa lääke- tai ke m ia lliste n a in e id e n a ih e u tta m ie n va h in ko je n korvausvaadeo ike u d e n kä yn n e issä , ve d o ta siihen, e ttä "k a ik k i v ira n o m a iste n m ä ä rä ä m ä t" e lä in k o k e e t on te h ty ja a ine on siten " ih m is ille v a a ra tto m a k s i" to d iste ttu .

Ruesch pitää n iitä tie d e m ie h iä , jo tk a ovat d o g ­ m a a ttise sti e lä in k o k e id e n ka n n alla ja jo tk a usein o va t sa m a n a ika ise sti ko rke issa p ä ättävissä ase­ missa, tie te e n vä ä re n tä jin ä , jo tk a va h in g o itta va t sekä k a n sa n ta lo u tta että kansanterveyttä.

•

•

K irja n e n sim m äisessä osassa Ruesch p u u ttu u s ii­ hen ha rh a u sko o n , e ttä sin ä n sä yhä uusien ja uu­ sien lä ä ke a in eid e n k e k s im is e llä o le n n a is e s ti pa­ ra n n e tta is iin ka n sa nte rve yttä ja s ite e ra a tu n n e ttu a fa rm a k o lo g ia n a u k to rite e ttia tri W a lte r M o d e ll'ia (C o rn e llin y lio p is to n lä ä k e tie te e llin e n tie d e k u n ta ): " K o s k a huom aam m e, e ttä on ole m a ssa liika a lä ä k k e itä ? T ällä h e tk e llä on käytössä n. 150 000 e rila is ta valm istetta , jo is ta 7 5 % o li v ie lä 10 v u o t­ ta sitte n tu n te m a tto m ia . N oin 15 000 uutta v a lm is ­ te tta tu le e jo k a vuosi m a rk k in o ille ja s a m a n a ik a i­ sesti katoaa n. 12 000. M eillä ei o le y k s in k e rta i­ sesti ta rp e e k s i s a ira u k s ia k a ik ille n ä ille lä ä kke ille .

T ällä h e tk e llä on m onien lä ä kke id e n h y ö d y llis in v a ik u tu s se, että ne p o ista vat to is te n lä ä kke id e n a ih e u tta m a t h a ita t". Täm ä m ie lip id e on jo vu o ­ d e lta 1961, ja sen jä lk e e n on lä ä kke id e n m äärä vain noussut.

Ruesch p itä ä tie d e m ie h iä , jo tk a v ä ittä vät voivansa vetää y h ä tlä is y y s m e rk it e lä im issä ta p ah tu vie n rea k tio d ie n ja ih m issa ira u ksie n kanssa, p se u do tie d e m ie h in ä , jo tk a kyllä o va t usein o n n is tu n e e t ko­ k e illa aikaansaam aan jo n k u n ih m issa ira u d e n o i­ ree t ko e -e lä im issä , s ilti pääsem ättä lähem m äs itse sa irau d e n para n ta m ista . E lä in k o k e id e n ha rh a a n ­ jo h ta v u u tta hän va la ise e m on in e s im e rk e in : esim .

2 mg s k o p o la m iin ia ta p p a a ihm isen, m utta k o ira t ja kissa t sietävät sata kertaa enem m än; m arsu lle p e n is illiin i on tap pa va a m yrkkyä, m utta s try k n iin i, jo k a ta p pa a ihm isen, ei v a h in g o ita sitä ; a s p iriin i, jo k a p ä iv ä in e n yle islä ä kke e m m e , on k issa lle m yr­ kyllistä . A s p iriin i ja in s u liin i a ih e u tta va t s ik iö v a u ­ rio ita ro tille ja h iirille , kun sen sija a n n ä illä koee lä im illä te sta ttu th a lid o m id i ei a ih e u tta n u t näitä v a u rio ita . T ässä luvussa Ruesch lu e tte le e useita e s im e rk k e jä e lä im illä te s ta ttu je n lä ä ke a in e id e n a i­ he u tta m is ta va h in g o is ta USA:ssa, E n g la n n issa ja Länsi-S aksassa. Esim. e rästä e n g la n tila is ta lä ä ke ­ te h da sta vastaan nostetussa ko rva u sju tu ssa te h ­ das jo u tu i m aksam aan s a d o ille ih m is ille ko rv a u k ­ sia siitä, että heidän v a lm iste e n sa o li a ih e u tta n u t n ä ille ih m is ille v a ik e ita silm ä va m m o ja ja ru o a n su ­ latuskanavan v a u rio ita ja osa p o tila is ta o li jo p a ku o llu t. T ehtaan e d u s ta ja e s itti se litykse n ä ä n leh­ d is tö lle . että lääke o li 1970 pää ste tty m a rk k in o ille e rittä in ta rk k o je n , e lä im illä s u o rite ttu je n 7 vuotta ke stä ne id e n ko ke id e n jä lke e n .

K irja n to ise ssa osassa Ruesch k e rto o s u u rte n kem ian alan te h ta id e n va ik u tu s v a lla s ta esim . S ve it­ sissä, m issä ne tä rk e in ä ve ro n m a k s a jin a ja ty ö llis ­ tä jin ä pystyvät va iku ttam a a n v ira n o m a is iin h a lu a ­ m allaan tavalla. Vastaavaa ta p a h tu u m yös m uissa m aissa ja R uesch e sittä ä e s im e rk k e jä yh tym ie n pa in o stu kse sta v ira n o m a is ia ja le h d istö ä kohtaan.

Lisä ksi R uesch lu e tte le e e ri m aista jä rje s tö jä ja niid e n jo h ta jia , jo tk a e rik o is e s ti ka n n atta va t e lä in ­ k o k e ita sekä m uistu tta a , että jo p a e lä in k o k e is s a kä yte ttä vie n in s tru m e n ttie n va lm istu kse ssa on tu l­ lu t su u rte o llis u u tta .

K irja n ko lm an n e ssa osassa Ruesch p u u ttu u ta r­ kem m in yle ise n m ie lip ite e n m a n ip u lo in tiin ja tie ­ to je n salaam iseen, e s im e rk k in ä om an a ik a is e m ­ man k irja n s a "N a c k te H e rrs c h e rin " ju lk a is u Ita li­ assa ja sitä e sitte le vie n a rtik k e le id e n p o is v e tä m i­ nen e ri lehdistä, jo id e n o s a k k e is ta su u ri osa o li kem ian te o llis u u d e n h a llu ssa tai jo tk a o liv a t il­ m o itu s tu lo is ta riip p u v a is ia . L isä ksi hän esittä ä useita e ri e s im e rk k e jä ta p a u k s is ta e ri m aissa, jo is ­ sa tie d o tu s v ä lin e e t ovat a n taneet p a ls ta tila a a in o ­ astaan e lä in k o k e id e n k a n n a tta jille ja k ie ltä ytyn e e t ju lk a is e m a s ta va s tu s ta jie n m ie lip ite itä , ta i vä ä re n ­

tä n e e t to tu u tta ju lk a is e m a lla näm ä m ie lip ite e t m ie ­ liv a lta is e s ti lyh e n n e ttyin ä ja a sia yh teyd e stä irro ite ttu in a .

Tässä k irja n osassa Ruesch m yös k ritis o i näen­ näisiä e lä in s u o je lijo ita , jo tk a v ä ittä v ä t olevansa e lä in te n a s ia lla m utta o va t s ilti v a k u u ttu n e ita e lä in ­ ko ke id e n v ä lttä m ä ttö m yyd e stä . Hän n im eää 6 hen­ k ilö ä , jo is ta 4 s v e its ilä is tä (s v e its ilä is te n e s im e rk ­ kien run sa u d e n kirja s s a s e littä ä se, e ttä k irjo itta ja on itse s v e its ilä in e n ja siten tu n te e om an m aansa o lo t p a rh a ite n ), yksi sa ksa la in e n ja yksi itä v a lta ­ lainen, jo tk a to im iv a t e lä in s u o je lu ty ö s s ä m utta s ilti o m ien la u su m ie n sa va lo ssa e d u sta va t enem m än k em ian te o llis u u d e n in tre sse jä .

K irja n viim e in e n osa on nim eltä ä n "R e b e llio n ", k a p in a ja siin ä Ruesch puhuu to iv e ik k a a n a tu le ­ vaisu u d esta , jo s s a e lä in k o k e id e n ka u h istutta vu u s on tu llu t yle ise e n tie to is u u te e n ja a ih e u tta n u t n ii­ den kie ltä m isen . Hän e s itte le e e ri m aiden e lä in ­ k o k e id e n va stu sta jie n to im in ta a ja s u o s itte le e to i­ m innan te h osta m ista , jo tta yhä useam m at ih m ise t s a a ta is iin p ro te s to im a a n ja va iku ttam a a n p ä ä ttä ­ jiin .

K irja on lyhyydessään ja osin p a m fle tin o m a is u u d e ssa an kin (115 s.) v a ik u tta v a ja a ja tu k s ia h e rä t­ tävä. S u o sitte le n sitä k a ik ille s a k s a n ta ito is ille ja to ivo n h a rta a sti, että se jo n a k in päivä n ä s u o m e n ­ netaan.

H ELS IN G IN ELÄ IN S U O JE LU Y H D IS T Y S RY ETSII E LÄ IN R A K K A IT A JA VA STU U N TU N ­ T O IS IA KO TEJA R O K O T E T U ILLE K IS S A N ­ PEN N U ILLE JA LE IK A T U IL L E KIS S O ILLE !

K a ikki kissa t e lä in lä ä k ä rin ta rk a s ta m ia ja s isä siiste jä .

S o ita : Hanu L u u kkaine n puh. 90-742 931 M a rja S u o m a la in en puh. 90-801 7314 M erja W ilh e lm sso n p u h . 90-871 1203

Herbert Stiller/M argot Stiller/llja Weiss: T Ö D LIC H E TESTS — EXPERIM ENTE M IT TIEREN UND MENSCHEN (T appavia ko k e ita — ko k e ita e lä im illä ja ih m is illä ) Lin n e a G rö n lu n d S a ksa la in e n lä ä k ä ria v io p a ri H e rbe rt ja M arg o t S til­ le r ja Saksassa elävä ts e k k ilä in e n le h tim ie s Ilja W eiss ovat yhdessä k irjo itta n e e t täm än 1979 il­ m estyneen, m ün ch e n ilä ise n H irth a m m e r-k u s ta n ta m on ju lk a is e m a n kirja n , jo n k a a lussa la a tija t a r­ vo ste le va t e lä in k o k e id e n te k ijö id e n h a lu tto m u u tta k e s k u s te lla ko ke id e n o ike u tukse sta . K irjo itta ja t huo m a u tta vat, että tie tty je n a lo je n o p is k e lijo id e n on jo o p is ke lu va ihe e ssa a n te h tävä e lä in k o k e ita , jo tk a vähentävät esim . tu le vie n lä ä kä rie n eläm än k u n n io itta m is ta ja estävät nim enom aan sa iraide n h o id o s s a ta rvitta va a kykyä eläytyä to is te n k ä rs i­ m yksiin . K irjo itta ja t huom auttavat, e tte i lä ä k ä ri­

23

ku n ta k u ite n kaa n su in ka a n y k s im ie lis e s ti tu e e lä in ­ ko ke ita , vaan että m onia a rvo ste le via ääniä on k u u lu n u t ja m uutam an vu o si sitte n p e ru s te ttiin Saksassa yh d is ty s "Ä rtz te g e gen T ie rv e rs u c h e " (L ä ä k ä rit E lä in k o k e ita V astaan), jo k a p yrkii va i­ kuttam aan la in s ä ä tä jiin e lä in k o k e id e n kie ltä m is e k ­ si.

T oise ssa luvussa te k ijä t k iin n ittä v ä t h u o m io ta s ii­ hen, e ttä n ykyisessä lä ä ke tie te e ssä pitä yd ytä ä n liik a a lu o n n o n tie te e llis iin se lity k s iin , ts. tu tkita a n s a ira u k s ia irra llis in a ilm iö in ä , jo ih in s e lity k s iä hae­ taan esim . e lä in k o k e illa , se n sija a n e ttä o te tta is iin h u o m io o n p o tila a n tu n ne -e lä m ä n , so sia a lise n ti­ lanteen tai y m p ä ristö n va ik u tu k s e t sa irau ksie n syntyyn. E sim e rkkin ä tu n te e tto m is ta e lä in ko ke ista , jo id e n tu lo k s illa ei m illä ä n ta va lla o le vo itu hyö­ dyttää ih m is lä ä k e tie d e ttä , te k ijä t m ainitse va t New Y o rk in lu o n n o n tie te e llis e n m useon la b o ra to rio ssa v u o d e sta 1961 alkaen te h d y t ko ke e t k isso illa , jo i­ den su k u p u o lie lä m ä ä tu tk ittiin p o ista m a lla k is s o il­ ta silm ät, k u u lo e lim e t ja s u k u p u o lie lim iin jo h ta va t herm ot. R ueschin k irja ssa "F ä ls c h e r d e r W issen­ s c h a ft" m uuten ke rro ta a n, e ttä näm ä ko ke e t saa­ tiin lo p e te ttu a vasta lu ku iste n m ie le n o so itu ste n jä lk e e n , kun eräs m useon hyväksi te sta m e n tin te h ­ nyt va ra ka s la h jo itta ja u h kasi m uu tta a te sta m e n ttia a n , jo lle i k o k e ita lopeteta.

K irjo itta ja t huom auttavat, että raa im m a t ja ta rp e e tto m im m a t k o ke e t su o rite ta a n h u o le llis e s ti salassa ju lk is u u d e lta . Y htä vähän kuin kukaan v a ltio n p ä ä m ies m yöntää m aassaan ta p ah tu va n kid u tu ksia , m yöntävät tu tk ija t e p ä in h im illis te n e lä in ko ke id e n ole m a ssa o lo n .

M itä tu le e sih e n vä ittä m ä ä n , e ttä e lä in k o k e e t ovat v ä lttä m ä ttö m iä esim . uusien lä ä ke a in e id e n te sta a ­ m isessa, vastaavat k irja n te k ijä t, että p o tila s on a in a k u ite n k in v iim e kädessä lo p u llin e n ko e -o b je k ti, ts. lä ä kke e n va iku tu sta ei lo p u llis e s ti tie d e tä e n n e n k u in ih m ise t o va t sitä käyttäneet. T eos ko­ rostaa sitä, että lu o te tta via tu lo k s ia ih m issa ira u ksien v o itta m is e k s i saavutetaan ain o a sta a n ta rk o il­ la h a v a in n o illa p o tila ista , k o k e m u kse lla ja s u o ra l­ la k o n ta k tilla p o tila is iin , e ikä e lä in k o k e illa , koska e lä in k o k e is s a p a ra n n e ttava " ta u ti" on k e in o te k o i­ sesti elä im essä a ih e u te ttu e ikä siis vastaa ih m ise n sa irau tta .

S euraavassa luvussa te k ijä t kä sitte le vä t lä ä ke tie ­ te e n k e h itystä ja ko ro sta va t s itä tie to a , m itä on saatu esim . tu tk im a lla ru u m iita ja h a v a in n o im a lla elä viä p o tila ita sekä k iin n ittä v ä t h u o m io ta h yg ie ­ nian p a ra n tu m ise n m ukanaan tu o m iin e d istysa s­ k e liin v e rra ttu n a use isiin aika n a an tu tk im u s ta h a rh a a n jo h ta n e is iin e lä in k o k e is iin .

He k ritis o iv a t m yös D e sca rte sin te e siä siitä , e tte ivä t e lä im e t tu n ­ ne tuskaa. Täm ä ja seuraava luku sisä ltä vä t u se i­ ta e s im e rk k e jä "n o lla tu tk im u k s e s ta ” , jo ssa p u o ­ lu s tu s k y v y ttö m iä e lä im iä on s ä ä littä kä yte tty e lä ­ vänä ko e m a te ria a lln a ilm an e ttä on saa vu te ttu m i­ tään lä ä k e tie d e ttä e d istä viä tu lo ksia . C a m brid g e n y lio p is to s s a ju lk a is tu s s a lu e tte lo ssa e lä in k o k e id e n va k io m e n e te lm is tä m ainita a n mm. seu ra a va t: e rity s e lin te n sito m ine n , h e rm o je n liia llin e n k iih o tta ­ m inen, n ik a m ie n sahaam inen, aivo je n v ä k iv a lta i­ nen käsitte ly, p o ltta m in e n , k ä sitte ly kie h u va lla ve­ de llä , pään p itä m in e n veden alla, n u kku m ise n es­ tä m in e n , v a ik u tte id e n riis to e ris tä m ä llä (de p riva a tio ), h im on luom inen. T e k ijä t huom auttavat, että m e to d it e rä id e n d ik ta tu u rim a id e n v a n kilo issa ovat häm m ä styttävä n sa m a n la isia a in o a sta a n s illä e ro ­ tu k s e lla , e ttä u h rit ovat ih m isiä e ikä e lä im iä . T e k i­ jö id e n m ie le stä e p ä in h im illis y y ttä p itä ä vastustaa,

24

ovat sen koh tee n a sitte n ih m ise t tai e lä im e t ja li­ säävät, e ttä tu s k a llis te n ko ke id e n s u o ritta jie n tu n ­ te e to n su h ta u tu m in e n "e lä in m a te ria a liin ” vastaa kid u tta ja n ase n ne tta uh riinsa . M yös te ko je n p u o ­ lu s te lu t ovat heid ä n m ie le stä ä n usein yh te ne viä : ’’y le in e n e tu ", ts. v a ltio n tu rv a llis u u s tai lä ä ke tie ­ teen ke h itys p yh ittä ä m itkä h irm u te o t tahansa. M i­ hin tä lla in e n ka tsa n to ka n ta voi jo h ta a , s iitä ovat to d is tu k s e n a N iirn b e rg -o ik e u d e n k ä y n tie n ke skitys­ le iri " tu tk ija t” , jo tk a vain jo h d o n m u k a is e s ti ja tk o i­ vat e lä im illä s u o rite ttu ja ko ke ita ih m isillä . K irjo it­ ta ja t vetoavat ka ik k iin n iih in ih m is iin ja jä rje s tö hin, jo tk a ka m p p a ile va t ih m iso ike u ksie n p u o le sta ja esim . k id u tu s ta ja m uuta e p ä in h im illis y y ttä vas­ taan ja korostavat, että in h im illis y y s ja sä ä livä isyys on o ike u d e n m u ka ise sti m yös u lo te tta va e lä n m iin, m uuten o lla a n vasta p u o litie ssä . Jo s e lä i­ m iä p id e tä ä n va in k e rta kä yttö ta va ra n a jo ih in koh­ d istu va ju lm u u s hyväksytään, vo id a a n tä m ä ka t­ s a n to ka n ta so p ivissa o lo su h te issa u lo tta a m yös koskem aan ih m isiä, jo llo in p ä ä dytä ä n e p ä in h im il­ lisyyteen.

Seuraavissa lu vu issa te k ijä t lu e tte le va t m on ia esi­ m e rkke jä s o ta te o llis u u d e n sekä ko sm e e ttise n te ­ o llis u u d e n e lä in ko ke ista , jo n k a jä lk e e n he pa la a ­ vat e lä in k o k e id e n raaistavaan va iku tu ksee n n iiden s u o ritta jiin . T u s k a llis te n ko ke id e n s u o ritta ja t eivät jo k o tu n n e sä ä liä ko e -e lä im iä kohtaan ta ik k a jo u ­ tu va t työ n täm ä ä n syrjä än täm än lu o n n o llis e n , in ­ h im illis e n sä älin, jo tta he vo isiva t ko ke ita tehdä.

T yy p illis tä u s e im m ille k o ke id e n te k ijö ille on va­ kaum us siitä, että vain he itse vo iva t o ik e in a rvo s­ te lla e lä in tä ja koetta. K irja n te k ijä t kysyvätkin, m iten esim . lääkäri, jo k a ei ota h u o m io o n kiu sa ­ tu n elä im en tuskaa, pystyisi eläytym ään p o tila a n u se in kin p syko so m a a ttisista syistä jo h tu v iin kä rsi­ m yksiin ?

K irja ssa vedo ta a n avoim en, k ritiik in kestävän ja in h im illise m m ä n tie te e n p u o le sta ja se lo p p u u h u o m autukseen, että tu ska on tuskaa, o lk o o n kärs ijä n ä e lä in ta i ihm inen. On to iv e ita herättävää, että k irjo itta ja t, jo is ta kaksi on itse lä ä kä re itä , ovat sisä istä n e e t k o e -e lä in te n asian ja to iv o is in heidän m ie lip ite id e n s ä tu le va n tu tu ik s i m yös s u o m a la isille e lä in te n ystä ville .

Päivi V iin ik a in e n

Eläinsuojelua Englannissa V iim e kesänä m in u lla o li m a h d o llis u u s päästä tu ­ tustu m a a n RSPCA.n (Royal S o cie ty fo r th e Pre­ ve n tio n o f C ru e lty to A n im a ls) e li E n g la n n in ku­ n in k a a llis e n e lä in s u o je lu y h d is ty k s e n to im in ta a n .

V ie ra ilin y h d istykse n kahdessa to im ip is te e s s ä : Ete­ lä -E n g la n nissa , T orq u a yssa ja K eski-E n g la n n issa ,

C h e ste rfie ld issä . T ällä e rä ä llä m aailm an va n h im ­ m ista e lä in s u o je lu y h d is ty k s is tä on to im is to ja , e lä in lä ä k ä rin v a s ta a n o tto ja ja ke n n e le itä jo k a p u o ­ le lla E nglantia. V a p a a e h to iste n ty ö n te k ijö id e n m äärä on su u ri, m utta k u ite n k in on y h d is ty k s e llä s u h tee ssa huo m a tta va sti enem m än p a lk a ttu a hen-

Torquayn RSPCA:n toimistosta ja eläinlääkärin vastaanotto

25

k ilö k u n ta a kuin s u o m a la is illa e lä in s u o je lu y h d is ty k ­ s illä . RSPCA on n im ittä in suuren ko ko n sa ja p it­ kän h is to ria n s a a ika n a e h tin y t jo m e lko ise sti by­ ro k ra tis o itu a ; yh d istykse n to im ih e n k ilö illä on jo p a un ivo rm u t. T ästä a rvo kku u d e sta ja v ira llis u u d e s ta

saa tu o d a le m m ikkin sä k lin ik a lle h o ito on . T ällä ta v a lla void a a n ra h o itta a osa yh d istykse n to im in ­ nasta.

R S P C A :lla on m yös e rity is iä e lä in su o je lu va lvo jia , jo illa on " p o liis in v a ltu u d e t” e lä in rä ä kkä ysta p a u k-

y k s in k e rta is e s ti "e lä in s u o je lu y h d is ty s " n iin kuin sa a tta isi kuvite lla , vaan se k e rto o p a ljo n en e m m än. Kysym ykseen b ritti va sta a s u u n n ille e n seu-

raavaan ta p a a n : "R S P C A on in s titu u tio . Se on käsite, jo k a on yh tä b rittilä in e n , y h tä o le e llin e n osa E n g la n tia kuin ku n in g a ta r E lisa b e th ",

O S O IT TE E N M U U TO S

A D R E S S F Ö R Ä N D R IN G

O n k o o s o itte e s i m u u ttu n u t?

K iin n itä v iim e k s i sa a m a si le h d e n o s o ite lip u k e tä lle lo m a k k e e lle ja ilm o ita u u s i lä h io s o itte e s i ja p o s tin u m e ro s i.

P a la u te ta a n o s.

H ar du b y tt a d re ss?

V a r g o d , fä s t a d re s s la p p e n frä n den s e n a s te tid n in g e n pä d e n n a b la n k e tt o ch m e d d e la d in nya h e m a d re s s o ch d it t p o s tn u m m e r. S ä ndes t ili

K o e -e lä in te n s u o je lu ry M a n n e rh e im in tie 67 00250 H e ls in k i 25

Försöksdjurens värn r.f.

M annerheim vägen 67 00250 Helsingfors 25

^ 4 U IS » k *

#

P o s tito im ip a ik k a I

P o s ti n :o

1--------1-------1------- 1-------1--------1____ I____ I____ I____ I____ I____ I____ I____I____ I____ I____ I____ L-

Chesterfieldin RSPCA:n toimistoa ja eläinlääkärin vastaanottotiloja h u o lim a tta on y h d istykse n p anos E n g la n n in e lä in su o je lu ty ö s s ä huom attava. R S P C A :laiset ty ö s k e n ­ te le v ä t e lä in te n h yväksi vä sym ä ttä e ivä tkä p e lkä ä kip e riä k ä ä n til.snteita.

RSPCA:n T orq u a yn ja o s to ko o stuu to im isto sta , e lä in lä ä k ä ria s e m a sta ja kisso je n s ä ily tystilo ista .

H e itte iIle jä te tty jä ja rä ä kä ttyjä kisso ja o li y h d is ty k ­ se llä k ä y n tin i h e tke llä n. 30 kpl. Y h d istykse n om a e lä in lä ä k ä ri o li ne k a ikki h o ita n u t ja le ik a n n u t ja nyt kissat o liv a t y h d is ty k s e llä to ip u m a ssa ja uutta ko tia o dottam assa. K is s o illa o li yh d istykse n to i­ m ita lo n a la k e rra s sa e rin o m a is e t tila t, jo ssa n iillä o li m a h d o lis u u s liiku n ta a n (m yös u lko n a ) sekä om aan rauhaan o m illa p e d e illä . O d o tta ville tai ju u ri s y n n y ttä n e ille n a a ra s k is s o ille o li va ra ttu n a aivan e rillis e t tila t. Y h d istykse n to im ih e n k ilö id e n m ukaan s u u rim m a lle o sa lle kisso ista o n n istuta a n löytäm ään koti, m utta osa kisso ista ei kesyynny koskaan, jo te n ne jo u d u ta a n lopettam aan.

C h e s te rfie ld in ja o sto ssa pu o le sta a n keskitytä än etu pä ä ssä k o d itto m ie n k o irie n h o ito on . T ätä va r­ ten on to im ip is te e llä su u re t ke n n e ltila t, jo ih in m ahtuu jo p a sa ta kun ta koiraa. T ila t o va tkin lähes ain a täynnä, koska h e itte ille jä te tty je n k o irie n lu ­ kum äärä on E n g la n n issa e rittä in s u u ri; le m m ikkio ira s ta päästään kätevästi e ro o n esim . h e ittä m ä llä se ulos au ton ikku n a sta m o o tto ritie llä a je ttae ssa !

T o im ip is te e llä on m yös kisso je n sä ilytystila t, to ­ sin p ie n e h kö t, sekä e lä in lä ä k ä rin vasta an o tto , jo n ­ ka ta rjo a m a palvelu el ra jo itu p e lkä stää n y h d is ­ ty k s e llä h o id o s s a o le v iin e lä im iin : Kuka tahansa

26

sen havaitessaan. V ä ä rin kä ytö ste n vä lttä m ise ksi ova t e lä in s u o je lu v a lv o ja t RSPCA:n te h o kka a sti k o u lu tta m ia ja heidän to im in ta a n s a valvotaan n iin yh d istykse n kuin virk a v a lla n k in ta h olta . M en e te l­ mä to im ii k u ite n kin e rin o m a ise sti ja "M r. In sp ec­ to rs " eli he rra ta rka sta ja t, kuten va lvo jia n im ite ­ tään, o va t saavu tta n e e t e rin o m a isia tu lo ksia .

K oko n a isu u d essa a n RSPCA ra h o itta a to im in ta n sa v a ltio n vu o sitta in m yö n tä m ä llä rah a su m m a lla sekä jä se n m a ksu ista , la h jo itu ksista , ja e lä in lä ä k ä rito im in na sta sa a m illa an tu lo illa . Y h d istykse n tu lo t ovat ve rra tta in suuret, m u tta koska yh d istys to im ii e lä in te n hyväksi m onin e ri tavoin, e ivä t kulutkaan ole vähäiset. Jo yksistä ä n p a lkka ku sta n n u kse t ovat valtavat.

Eräs n e g a tiivin e n se ikka RSPCA:n to im in n a ssa on sen jo n k in a s te in e n sisä ä n lä m p iä vyys. R SP C A:laise t ha lu a vat to im ia itse n ä ise sti, eivä tkä he ole kiin n o s tu n e ita yh te istyö stä m uiden e lä in s u o je lu y h ­ distyste n kanssa. Täm ä p iirre saattaa vieraassa a ih e u tta a tun tee n , että RSPCA su h tau tu u a le n tu ­ vasti m uihin e lä in s u o je lu y h d is ty k s iin , ka tso o o levansa liia n hyvä to im ia kse e n m uiden kanssa. Näin ei ku ite n kaa n ole, yh d istykse n to im in ta m u o d o t ovat va in y k s in k e rta is e s ti sen p itkä n h is to ria n a i­ kana e h tin e e t niin va kiin tu a , että n iid e n so ve lta ­ m inen e rila is iin to im in ta ta p o ih in a ih e u tta a aivan käytännön va ike u ksia .

K e lle ta h an sa b ritille voi e sittä ä kysym yksen: " M i­ kä on R S P C A ?", ja vastaus tu le e heti, kukaan ei o le siitä e p ä tie to in e n . M u tta vastaus ei olekaan

Haluan osallistua aktiivisesti Koe-Eläinten Suojelun toimintaan. Voin auttaa seuraavissa asioissa (rasti ne kohdat, joihin voit osallistua): päivystäminen toimistossa konttorityöt: ......... konekirjoitus (toimistossa/kotona) £

......... arkistointi, postitus esitepakettien kokoaminen käännöstyöt (k ie le t:............................................) piirtäminen, julisteiden ja painotöiden suunnittelu valokuvaus jäsenhankinta toimiston siivous myyjäisjärjestelyt kuljetukset (henkilö/pakettiauto)

a lle k irjo itu s /n im i myös tekstaten

puhelin

P.S. Emme ehkä ota heti yhteyttä, mutta nimesi ja numerosi on kortistossamme ja otamme sitten yhteyttä kun apua tarvitaan — KIITOS!

Heitteillejätettyjen eläinten pelastaminen Suomessa Hanu L u u kka in e n

28

tai kuolee, me h u o le h d im m e hänen le m m ike is­ tään.

Tätä nykyä o le m m e vu o sitta in pystyneet h a n k k i­ m aan uuden ko d in y li 300 h e itte ille jä te ty lle kissa l­ le. K o ko työ on te h ty p e lkä stää n va p a a e h to isin vo im in ja la h jo itu s v a ro in ilm a n m in kä ä n la ista kau­ p u n g in tu ke a tai e rity is tilo ja . J o tta p ystyisim m e e d e lle e n ja tka m a a n to im in ta a m m e h e itte ille jä te t­ tyje n kisso je n p e la sta m ise ksi, ta rvitsisim m e apua. sillä toim intaam me rajoittaa jatkuvasti rahan ja väliaikaisten turvakotien puute.

Sam ojen p e ria a tte id e n m ukaan h o id a m m e m yös m uu t h e itte ille jä te ty t le m m ikkie lä im e t, m utta n iitä jä te tä ä n h e itte ille hu o m a tta va si vähem m än kuin kissoja. O le e llis ta H e lsin g in e lä in s u o je lu y h d is ty k ­ sen h a rjo itta m a ssa e lä in su o je lu työ ssä on se, että lö y tö e lä im ille e tsitä än u u d et ko d it. S u u rin osa niin k o ti- ku in u lk o m a is is ta k in e lä in s u o je lu jä rje s tö istä lo p e tta a lö y tö e lä im e t e lle i n iid e n o m ista ja a löydy. On hyvä, että H e lsin g in e lä in s u o je lu y h d is - M l f 1 tyksen kissa ja o sto on v o in u t to im ia e sikuvana m u ille e lä in s u o je lu jä rje s tö ille — tä tä nykyähän vastaavaa työtä te h dä ä n a in a kin T a m p e re e lla ja Kuopiossa.

Haluatko työtä?

itse tehdä

konkreettista

eläinsuojelu-

M ikä li haluat itse to im ia a k tiivise sti h e itte ille jä te t­ tyje n e lä in te n a u ttam ise ksi, o ta yh te yttä om an a lu ­ eesi e lä in su o je lu yh d istykse e n , jo s ta löytyy va r­ m asti m uita kin h a lu k k a ita tekem ään ko n kre e ttista e lä in su o je lu työ tä . On m uistettava, että jo ka in e n kissa ja koira, jo k a saadaan p e la ste ttu a ka d u ilta tai m etsistä, on p o issa e lä in rä ä k k ä ä jie n käsistä ja ko e -e lä in te n k a u p p ia id e n u lo ttu vilta .

L is ä tie to ja H e lsin g in e lä in s u o je lu y h d is ty s ry. puh.

90-645 299 klo 9— 13, kissa ja o sto /H a n u Lu u kkaine n puh. 90-742 931 klo 18— 21.

TUE ELÄINSUOJELUTYÖTÄ — K O DITTO M IEN KISSOJEN A VU STU STILI SYP 200120-500059 K IITO S !

iJ h *

H e ls in g in e lä in s u o je lu y h d is ty s on S uom essa to i­ m in u t u ra n u u rta ja n a h e itte ille jä te tty je n ja h u o n o s­ ti h o id e ttu je n e lä in te n a u ttaja n a . Y li 100 vu o tise n to im in ta n s a a ika n a se on k e skittä n yt to im in ta n sa ju u ri n iih in e lä in ry h m iin , jo tk a ovat k u llo in k in o l­ leet e n ite n avun ta rp e e ssa ; a lku a iko in a , kun T o ­ p e liu s to im i yh d istykse ssä, o liva t h u o m io n ko h ­ te e n a rää kä tyt ja a lira v itu t hevoset — tä llä h e tke llä sen s ija a n h e itte ille jä te ty t le m m ik k ie lä im e t kissat, ko irat, ka n it, m a rsu t ym s. S euraavassa ta rke m m in H e lsin g in e lä in s u o je lu y h d is ty k s e n kissa ja o sto n työstä.

H e lsin g in e lä in s u o je lu y h d is ty k s e n k issa ja o sto te ­ kee ja tk u v a s ti v a p a a e h to ista e lä in s u o je lu ty ö tä pää­ k a u p u n k is e u d u lla h e itte ille jä te tty je n ja k o d itto m i­ en kis s o je n p e la sta m ise ksi se uraavien to im in ta p e ­ ria a tte id e n m ukaan: 1. O tam m e lähes p ä ivittä in huo sta a m m e h e itte ille jä te tty jä ja k o d itto m ia kissoja.

2. Y riä m m e a in a e n s is ija is e s ti löytää kisso je n o m is ta ja t, mm. le h ti-ilm o itu s te n avulla, lähes p o ik k e u k s e tta k u ite n k in tu rh a a n , s illä kissa t on to d e lla jä te tty h e lte ille ja jä ä vä t siis m eidän h u o lle tta vikse m m e.

3. H o id a m m e h e itte ille jä te tty jä kisso ja ko d e issa m ­ me kunnes ne ovat va lm iita lu o vu te tta viksi uu­ siin k o te ih in ; kissa t ruo kita a n , n iid e n te rve y­ d e n tila ta rk a s te ta a n ja m a h d o llise t sa ira u d e t h o id e ta a n sekä kaikki kissat rokotetaan ja su­ kukypsät kissat leikataan.

4. Kun kissa t on h o id e ttu lu o vu tu sku n to o n , n iille e ts itä ä n v a s tu u n tu n to is e t va lvo tu t ko d it, jo ih in ne lu o vu teta a n ilm a ise ksi e rity is e llä s o p im u k ­ sella.

5. V iem m e lo p e tukse e n a inoastaan p a ra n tu m a tto ­ m a s i s a ira a t ja tä ysin v illiin ty n e e t kissat. — Me teem m e työ tä eläm än puo le sta , em m e ole te u ra s ta jia .

6 . Edes p o ik k e u sta p a u kse ssa em m e ota ih m isten o m ia k is s o ja huostaam m e, sillä jo k a in e n on it­ se va stuussa o tta m ista a n e lä im istä. A in o a sta a n s illo in , kun jo k u vanhus jo u tu u sa ira a la h o ito o n

E lä in te n h y v in v o in tia ei o le e lä in te n ­ s u o je lu , s itä e i o le myöskään ihm isten rakkaus t a i y s tä v ä llis y y s n i it ä kohtaan.

E lä in te n h y v in v o in tia e lä in te n kannalta on s it ä , e ttä me tunnustamme sen lu o n n o llis e n arvokkuuden, joka e lä im illä e lä vin ä ja a is tiv in a o le n to in a on.

DJURFRONT

Jos voisimme oppia kunnioittamaan e lä in te n loukkaamattomuutta - johon n i i l l ä e lä vin ä o le n to in a on oikeus - s i l l o i n n iid e n kärsimykset lo p p u is iv a t.

on rohkea ja m ie le n k iin to in e n l e h t i , joka ilm e s ty y Ruotsissa.

Sen perusnäkemys ja ta v o ite o va t:

Ihm iset ko h te le va t e lä im iä aivan kuin ne o lis iv a t olemassa vain ih m isiä va rte n .

L e h m ille , s i o i l l e ja k a n o ille esim. annetaan arvoa vasta kun ne ovat ruoka­ pöydällä ta i k e n g ik s i, mokkatakeiksi ja huonekalujen p ä ä lly s te e k s i m u u te ttu in a , puhumattakaan s i i t ä e ttä ne ovat aineksena liim a n ja la n n o itte e n valm istuksessa.

T o is ia e lä im iä pyydystetään nahan ta k ia , u se ita vain tappamisen h a lu s ta . E rä itä e lä im iä s u lje ta a n e lä in ta r h o ih in . Joukko e lä im iä , h i i r i s t ä a p in o ih in joutuu eläinkokeiden kohteeksi ihm isten sa ira u ksie n tu tk im is ta v a rte n .L ä ä k k e itä ym. k e m ik a lio ita k o k e illa a n n i i l l ä , samoin myö'- s o ta -a s e ita .

DJURFRONT vastustaa kaikkea ih m is iin kohdistuvaa s o rto a , jo ta e s iin ty y e r i asteisena ympäri maailmaa ja katsoo sen vuoksi myös kaikkea e lä in te n sortam ista to r ju tta v a k s i. J o k a is e lla ih m is e llä on itse a rvo n sa , mutta e lä im ille ei yleensä anneta arvoa y k s ilö in ä - n i it ä pidetään ESINEINÄ. Tätä e i voida hyväksyä koska myös elä im e t ovat tu n te v ia o le n to ja . E lä im illä on itsearvonsa eikä ih m is e llä on o ik e u tta sortaa n i it ä .

Koska ihminen p itä ä e lä im iä esineinä saa n iih in kohdistuva so rto v ie lä k in vääristyneemmän ja alentavamman muodon kuin ih m is iin kohdistuva s o rto . Julmuudet j o it a pidetään k a u h is tu tta v in a ih m is iin k o h d is te ttu in a , hyväksytään ilman muuta e lä in te n kohdalta. Tätä on p id e ttä v ä ro tu so rto n a vaikka kysymys ei o le s i it ä e ttä to in e n ro tu sortaa t o is t a , vaan s i i t ä e ttä y k s i l a j i sortaa to is t a . On o ir e e llis t a e ttä kie le n k ä y tö s tä puuttuu tä tä vastaava sana. P it ä is i o tta a käyttöön uusi sana - la jis o r t o . Asenteiden p i t ä i s i v ä lttä m ä ttä muuttua e lä im iin nähden. On luotava la a ja y le in e n m ie lip id e .

DJURFRONT

haluaa o lla äänenkannattaja tie d o tu s ta ja keskustelua varten e lä in te n sortoa koskevista a s io is ta . Lehden perustana on

seuraava tunnus: SELLAISEN ELÄMÄNMUODON PUOLESTA JOKA EI PERUSTU ELÄINTEN SORTAMISEEN DJURFRONT

uskaltaa sanoa totuuden. Se antaa arvokasta e lä in s u o je lu tie to a ja h y ö d y llis tä ru o ts in k ie le n h a rjo itu s ta .

T I L A A

30

DJURFRONT!

Djurens v ä lfä rd är in te d jurskydd, in te människans kä rlek t i l i e lle r v ä n lig h e t mot d ju r . Djurens v ä lfä rd är ur djurens synpunkt a t t v i erkänner den n a tu rlig a vä rd ig h e t som de i egenskap av levande och förnimmande väsen b e s itte r .

DJURFRONT

Om v i kunde lä ra oss a t t högakta djuren och respektera denna v ä rd ig h e t, denna in t e g r it e t - nägot som de i egenskap av levande v a re ls e r är be rä ttig a d e t i l i - dä s k u lle deras lidande fä e t t s lu t .

ä r e n d jä rv och in tre s s a n t d ju rskyd d stid n in g som utkommer i Sverige. Den har fö lja n d e grundsyn och m ä lsä ttn in g :

Människorna behandlar djure n som om dessa vore t i l i enbart fö r människornas s k u ll. Kor, g ris a r och höns t.e x . fä r s i t t existe n sb e rä ttig a n d e f ö r s t pä matbordet e lle r som sko r, mockakappor och m öbeltyg, fö r a t t in te ta la om a t t de används som k lis te rin g re d ie n s e r e lle r söndermalade t i l i gödselm jöl. Andra d ju r jagas och u tro ta s fö r sinä p ä lsa r s k u ll och mänga d ju r jagas fö r n ö je t a t t döda. Vissa d ju r fängslas i zoologiska trä d g ä rd a r. En mängd d j u r , frâ n möss t i l i apor u ts ä tts fö r experiment i s y fte a t t fin n a orsaker t i l i männi­ skornas sjukdomar och man te s ta r pâ dem säväl läkemedel som k rig s - o .a . fö rstö re lse va p e n .

DJURFRONT

är emot al 11 fö r tr y c k av människor som förekommer i o lik a former över hela världen och ta r d ä rfö r avstând ocksâ frâ n fö r try c k av d ju r . Människor tillm ä t s e t t v is s t värde i sig s jä lv a . Däremot anses djuren vanligen sakna värde som in d iv id e r - de u p p fa tta s som TING. Men de tta är oacceptabelt eftersom djuren är kännande v a re ls e r. D jur har e t t egenvärde och människan har in te r ä t t a t t fö rtry c k a dem.

A tt människorna ser d ju r som tin g gör a t t fö r tr y c k e t av dem ta r sig ännu mera groteska och förnedrande u ttry c k än fö r tr y c k e t av människan. De grymheter man f in ner upprörande när det g ä lle r människor, accepteras utan b e tä n k lig h e te r när det g ä lle r d ju r . Detta ä r lik t y d ig t med.rasism, fa s t det in te är en ras som u t n y t tja r en annan, utan en ART som fö r try c k e r en annan a r t . Sprâkbruket saknar symptomatiskt nog ord fö r det här. Det behövs e t t n y tt ord - a rtis m .

Synen pä djuren MASTE förändras och en bred opinion skapas.

DJURFRONT

är tid n in ge n fö r propaganda root och d ebatt om fö r tr y c k e t av d ju r . Tidningens grundval är fö lja n d e p a r o ll:

FÖR ETT LEVNADSSÄTT SOM INTE ÄR GRUNDAT PA FÖRTRYCK AV DJUR Tidningen vägar säga sanningen och den ger v ä rd e fu ll d ju rskyddsin form atio n PRENUMERERA

pä

DJURFRONT

T ila u s maksaa k r. 1 5 .- n e ljä ltä numerolta. Se tehdään h e lp o s ti tä ä llä Suomessa P ostipankin kautta ja se on voimassa vuoden maksupäivästä la s k e ttu n a . P o s tisiirtonu m e ro Tukholmassa on 65 70 75-6

Prenumerationen kostar k r. 1 5 .- f ö r 4 n r. Den gär l ä t t a t t betala här i Finland genom Postbanken och g ä lle r e t t âr frâ n inbetalningsdagen. Postgironum ret är 85 70 75-6, Stockholm.

D jurfront-1ehden ju lk a is e e : Ungdomskretsen i Nordiska Samfundet mot Plägsamma D ju rfö rs ö k , Tukholma.

D ju rfro n t ges u t av Stockholm.

Ungdomskretsen i Nordiska Samfundet mot Plägsamma D ju rfö rs ö k ,

31

JOUKKOJULKAISU

Osta tuotteitamme — tuet toimintaamme * COLLEGE-PAITA vaalean harm. vihr. painatus koko S, M, L, XL ja XXL * T-PAITA valk. vihreä painatus koko S, M ja L * OLKALAUKKU valk. lappisatiinia, vihr. painatus * TARRA

... kpl ä 85 mk

... kpl ä 35 mk .... kpl ä 10 mk ... kpl ä

säänkestävä, halkaisija 10 cm

* YHDISTYSMERKKI — FÖRENINGSMÄRKET hopeinen risti, jossa eläinryhmä kohokuviona korsformat, i Silver & grön emalj KUULAKÄRKIKYNÄ yhdistyksen nimi ja puhelin n:o * ADRESSI — ADRESSEN yhdistystunnus föreningsemblement & silkessnodd KIRJEENSULKIJAMERKIT — BREVMÄRKEN — "vastusta tuskallisia eläinkokeita” (35 kpl/arkki) — "stoppa plägsamma djurförsök” (35 st/ark) * — yhdistystunnus, valkovihreä (15 kpl/arkki) — föreningsemblement grönt/vitt (15 st/ark) * KORTTEJA — KORT — eläinaiheisia kortteja 6 kpl nipussa

3 mk

.... st / kpl ä 25 mk st / kpl ä

st / kpl

4 mk

10 mk

ark ä 4,00 mk ark ä 4,00 mk ark ä 2,00 mk ark ä 2,00 mk

...................................... 1 nippu ä 6 mk ‘ -merkityissä tuotteissa on seuraava painatus: HUOM. lähetyksiin lisätään posti- ja pakkauskulut.

Nimi Namn .............................................................................

Osoite Adress .......... ..................................................................

Tilaukset lähetetään yhdistyksen toimistoon, Mannerheimintie 67, 00250 Helsinki 25.

Maksu tapahtuu tavaratoimituksen mukana seuraavalla tilillepanokortilla 7 vrk:n kuluttua lähtyksen saapumisesta tai yli 20 markan ostokset lähetetään postiennakolla, joten ne maksetaan postista noudettaessa.

Sänd beställningen tili kansliet Mannerheimvägen 67, 00250 Helsingfors 25. Var K y riiri O y 1980

vänlig och betala inom 7 dagar efter mottaget PG-kravkort eller om inköpen överstiger 20 mark sändes varan per postförskott och betalas när den avhämtas frän posten.

Lue-Tunne-Tue-julistettaonsaatavissamaksutta toimistosta. Posti- ja pakkauskulut 2 mk voi lähettää postimerkkeinä tilauksen yhteydessä. KIITOS!