Pihabongaushaastattelussa Jenni Haukio s. 8 Oula-kotka löysi talvehtimispaikan s. 16 Tunnista 100 lintulajia s. 19
Isokoskelot ja muut vesilinnut viivyttelivät s. 4
BirdLife, maailman suurin ja vanhin kansainvälinen suojelujärjestö, täytti viime vuonna 100 vuotta. (ks. BirdLife-lehti 3/2022). Vanhimmat BirdLifen jäsenjärjestöt ovat sitäkin vanhempia. BirdLife toimii nykyään noin 120 maassa ja verkostoomme kuuluu miljoonia ihmisiä. Syyskuussa pidetyssä BirdLifen maailmankokouksessa Ison-Britannian Cambridgessä olin erityisen vaikuttunut kansainvälisestä yhteishengestä. Tapahtuman aikana juttelin esimerkiksi Turkin, Brasilian ja Nepalin BirdLife-järjestöjen edustajien kanssa, ja oli selvää, että olemme yhteisellä asialla: pelastamassa maailman luonnon monimuotoisuutta ja samalla myös ihmisen elämän edellytyksiä (ks. s. 10).
Linnuston ja luonnon suojeleminen on kestävyyslaji. Sata vuotta sitten yksi keskeinen tavoite oli lopettaa lintujen tappaminen koristeellisten höyhenten vuoksi, myöhemmin vastustettiin erityisesti ympäristömyrkkyjä, jotka uhkasivat monien petolintujen kantoja. Sitkeä työ kantoi hedelmää, mutta vaati monien tahojen yhteistyötä. BirdLife Suomi, silloin nimeltään Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto (LYL), perustettiin 20.1.1973. Nykyi-
sistä jäsenyhdistyksistämme vanhimmat on perustettu jo 1920-luvulla, ja moni 1960- ja 1970-luvuilla. Kun yhdistyksissä haluttiin yhdistää voimavaroja ja saavuttaa parempia tuloksia yhteistyöllä, perustettiin valtakunnallinen kattojärjestö. Hyöty näkyi esimerkiksi ensimmäisessä valtakunnallisessa lintuatlaksessa (nyt tehdään jo neljättä, ks. s. 18).
Nykyiset haasteemme ovat monimutkaisia ympäristöongelmia, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan koko ajan tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä. Mutta samaan aikaan on selvää, että paikallinen työ esimerkiksi opastettujen retkien ja talkoiden muodossa on korvaamatonta. Kuten BirdLifen tukija, sir David Attenborough on vapaasti suomentaen sanonut: ”Kukaan ei halua suojella sellaista, josta ei välitä, eikä kukaan välitä sellaisesta, jota ei ole kokenut.”
Tänä vuonna juhlimme BirdLife Suomen 50-vuotista taivalta. Koska BirdLife Suomi on yhtä kuin jäsenyhdistyksensä, ja jäsenyhdistykset puolestaan ovat yhtä kuin jäsenensä, kutsumme jokaisen teistä juhlimaan kanssamme! Osallistu sekä syntymäpäivänä 20.1. että myöhemmin pitkin vuotta. Löydät lisätietoja tämän lehden sivulta 7.
Tämä lehti on lähetetty kaikille Joutsenbongaukseen osallistuneille.
BirdLife on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Oman lehden saat jatkossakin liittymällä jäseneksi tai tukijaksi (www.birdlife.fi/liitytaitue).
Lehden lisäksi julkaistaan 6–9 kertaa vuodessa sähköinen uutiskirje (www.birdlife. fi/uutiskirje).
Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Rissa kiikarissa -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. www.birdlife.fi/liity
Tue toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi helposti ja säännöllisesti: ryhdy BirdLife Suomen kuukausitukijaksi! www.birdlife.fi/tue
Joutsenbongauksessa hieno tulos s. 6
Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta monipuolisesti ja reaaliaikaisesti. Tässä lehdessä esitetyt havainnot ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä.
Talleta havaintosi Tiiraan! www.tiira.fi
Taviokuurnien vaellukset eivät aina ylety eteläiseen Suomeen asti. Lajin havaitsee usein helpoiten sointuvan kirkkaasta lentoäänestä.
Syysmuutto eteni tänä vuonna varsin tavanomaiseen tapaan. Lauhojen jaksojen väliin osuneet yöpakkaset ajoivat monet lajit matkaan jo varsin aikaisin komeina muuttoryntäyksinä. Joulukuun alkupuolella sää kylmeni koko maassa ja vesistöt jäätyivät. Tämän myötä viimeisetkin muuttolinnut jatkoivat matkaansa ja lintumaailma hiljeni kevään odotukseen.
Aapo SalmelaNäkyvän syysmuuton pääosassa ovat isot linnut, kuten kurjet ja hanhet. Arktisten valkoposkihanhien muutto alkoi hieman myöhässä, mutta eteni sitten vauhdilla. Sekä muuttajamäärät että paikalliskerääntymät jäivät menneitä vuosia pienemmiksi, kun iso osa Venäjältä saapuvista hanhista ohitti Suomen pysähtymättä sopivan myötätuulen osuessa kohdalle.
Kurkien muuton tarkkailuun olot olivat kohdillaan 20.9., jolloin Raaseporissa laskettiin uusi kurkien muuton Suomen ennätys, hurja yli 29 000 linnun päivämuutto. Samana päivänä sopivassa pohjoistuulessa Uudellamaalla havaittiin muitakin hienoja kurkimuuttoja, ja arvioiden mukaan yhteensä yli 50 000 Baltiaan muuttoaan jatkanutta kurkea ylitti etelärannikon.
Suurimmat levähtävien kurkien parvet laskettiin tuttuun tapaan Vaasassa ja Pohjanmaalla. Liminganlahden lähellä levähtäviin kurkiparviin liittyi jo toista vuotta peräkkäin myös harvinainen hietakurki.
Suokukot yllättivät iloisesti Syysmuuton yhteydessä päästiin tänä vuonna ihmettelemään monin paikoin suuria suokukkoparvia. Syyskuun puolivälin tienoilla lintuja tuntui olevan lähes kaikkialla, ja useammassa paikassa parvista laskettiin jopa yli tuhat lintua. Ilmeisesti lajin pesimävuosi oli onnistunut ja lähialueilla pesiviä, Suomen kautta muuttavia lintuja pysähtyi meille saderintamien myötä nyt runsaasti. Tämän voimakkaasti taantuneen pesimälajin kohdalla nämä ovat iloisia merkkejä.
Syksyn pihlajanmarjasato oli koko maassa vaatimaton. Nopeasti syötyjen marjojen myötä esimerkiksi räkättirastaiden ja tilhien pääjoukot poistuivat Suomesta varsin aikaisin syksyllä, ja talvi onkin alkanut marjalintujen osalta hiljaisissa merkeissä. Kun marjoja ei ole, linnut voivat jatkaa ruuan perässä pitkälle Eurooppaan.
Marjatilanne näkyi myös talvilintulaskennan syyskierroksen tuloksissa. Laskennoissa havaittiin hyvin niukalti marjansyöjiä, samoin vähissä olivat muun muassa urpiaiset, kottaraiset ja käpylinnut. Punatulkkuja sen sijaan havaittiin runsaasti. Marraskuun kah-
delle ensimmäiselle viikolle sijoittuvien laskentojen aikaan oli vielä varsin lauhaa, mikä näkyi monien vesilintujen tavanomaista suurempina havaintomäärinä.
Vaelluslintujen osalta loppusyksy jäi varsin vaisuksi. Jo kesällä vaeltaneiden käpytikkojen ja vihervarpusten lopetettua liikkeellä oli lähinnä närhiä, joita vaelteli koko maassa pitkälle lokakuuhun.
Lokakuun loppupuolella matkaan lähtivät Pohjois-Suomessa pesivät taviokuurnat. Lajin suurimmat muutot laskettiin totuttuun tapaan Pohjanmaalla, mutta myös Pohjois-Karjalaan riitti lintuja. Taviokuurnien vaellus hiipui marraskuun puolivälissä, mutta pieniä parvia ja yksittäisiä lintuja voi edelleen tavata eri puolilla maata.
Ruuan perässä vaeltaviin lintuihin kuuluvat myös monet pöllölajit. Tänä syksynä liikkeellä oli erityisesti helmi- ja hiiripöllöjä, joita tavattiin syksyllä koko maassa. Pöllöjen vaellukset kertovat pienentyvistä myyräkannoista lintujen pesimäalueilla. Syksyn harvinaisin pöllövieras oli Muuramessa havaittu tunturipöllö, joka valitettavasti menehtyi aliravitsemukseen hoitoyrityksistä huolimatta.
Itäisten harhailijoiden suhteen syksy oli varsin hiljainen − lähinnä runsaasti havaittiin hippiäisuunilintuja, joiden havaintomäärät kohosivat huomattavasti viime vuosia korkeammalle.
Harvinaisuussyksyn kohokohtia olivat ennätysmäinen punajalkahaukkojen rynnistys elokuun puolivälin jälkeen (ks. Linnut-lehti 4/2022), Loviisassa kuvattu Suomen kuudes pikkutuulihaukka ja lokakuussa ensin Espoossa ja sitten Kotkassa havaittu pikkumerimetso. Suomen ensihavainto lajista tehtiin tämän vuoden heinäkuussa Siilinjärvellä (ks. BirdLife-lehti 3/2022).
Tuore lintutilannekatsaus 1−2 viikon välein: www.birdlife.fi/lintuhavainnot
7 100 ISOKOSKELOA laskettiin Asikkalan Kajaanselällä 1.12. Jättimäinen kerääntymä oli Päijät-Hämeen ja ehkä koko Suomen suurin kautta aikain. Tätä ennen suurin Tiiraan tallennettu parvi oli 6 592 isokoskeloa Säkylässä 4.11.2017. Yhtä huhtikuista havaintoa lukuun ottamatta kaikki vähintään 5 000 isokoskelon kerääntymät ovat sisämaan järviltä marraskuussa.
3 767 TAVIOKUURNAA muutti Uudessakaarlepyyssä 31.10. runsaan kolmen aamutunnin aikana. Tiiraan on kirjattu yksi tätä suurempi ja vain neljä muuta yli 2 000 ta-
viokuurnan muuttoa, kaikki länsirannikolta syksyllä 2014. Tämänsyksyisen muuton päihitti hienoisesti 27.10.2014 Kalajoella lasketut 3 823 muuttavaa taviokuurnaa.
125 LINTULAJIA ilmoitettiin Tiiraan 1.1. Vuoden ensimmäisen päivän lajimäärä oli täsmälleen sama kuin vuotta aikaisemmin, mutta tavanomaista pienempi. Edellisen kymmenen vuoden aikana lintutietopalveluun on kirjattu tammikuun ensimmäisenä päivänä keskimäärin 133 lajia (124–149). Aikainen talventulo näkyi vuodenvaihteen lajimäärässä.
27 ALLIHAAHKAN parvi kierteli Päijänteellä Sysmässä 3.1. Samana päivänä muuttavia allihaahkoja havaittiin Viron rannikolla ja yksinäiset koiraat Äänekoskella ja Raaseporissa. Vielä 1990-luvulla Ahvenanmaalla nähtiin talvikuukausina säännöllisesti yli satapäisiä allihaahkaparvia, mutta tällä vuosituhannella talvihavainnot ovat olleet harvassa ja ne ovat yleensä liittyneet joulu–tammikuisiin kylmänpurkauksiin Vienanmerellä.
Koonnut Jan Södersved
Laulujoutsenen syyskannan laskenta eli Joutsenbongaus järjestettiin viiden vuoden tauon jälkeen 29.–30.10.2022. Vaikka havaintoja kertyi enemmän kuin koskaan aiemmin, lintujen yhteismäärä jäi aiempia kertoja pienemmäksi.
messa joutsenet olivat jo keskittyneet suurten jokien sulapaikoille.
Viidettä kertaa järjestetyssä Joutsenbongauksessa ilmoitettiin yli 2 300 joutsenhavaintoa 263 Suomen kunnasta Ahvenanmaalta Inariin. Yhteensä havaittiin noin 51 000 laulujoutsenta. Vuonna 2017 tapahtumassa havaittiin yli 52 000 ja vuonna 2014 lähes 58 000 laulujoutsenta.
Lämpimän syksyn jäljiltä laulujoutsenia riitti vielä lähes koko Suomeen. Eniten joutsenia havaittiin kuitenkin perinteiseen tapaan länsirannikolla ja läntisen Suomen sisämaassa: Keski-Pohjanmaalla laskettiin lähes 6 000 laulujoutsenta, Pirkanmaalla yli 5 000 ja Pohjois-Pohjanmaalla yli 4 000. Suurimmat kunnittaiset laulujoutsenten määrät ynnättiin Sastamalassa, Torniossa ja Siikajoella.
Aiemmissa Joutsenbongauksissa on havaittu jopa yli tuhannen laulujoutsenen kerääntymiä, mutta tällä kertaa kerääntymät jäivät huomattavasti pienemmiksi. Suurimmat havaitut parvet olivat Lapinlahden Varpaisjärven 420 yksilöä, Siikajoen Merikylän 400 lintua ja Kouvolan Valkealan 391 joutsenta. Valtaosa joutsenista havaittiin pelloilla ruokailemassa, mutta Pohjois-Suo-
Laulujoutsenen päämuutto Pohjanlahden rannikolla tapahtuu yleensä loka−marraskuun vaihteessa. Nyt varsinkin sunnuntaina 30.10. nähtiin komeaa joutsenmuuttoa: esimerkiksi Kokkolassa havaittiin yli tuhat lounaaseen lentävää laulujoutsenta. Eteläisessä Suomessa parhaimmat muutot nähdään monesti vasta joulukuun mittaan.
Kannan kasvu näyttää tasaantuneen Kaikkia laulujoutsenia ei Joutsenbongauksessa havaita. Tämänvuotinen syyskanta lieneekin ollut yli 60 000 yksilöä. Syyskanta koostuu Suomessa pesivistä joutsenpareista ja niiden poikasista, pesimättömistä esiaikuisista linnuista sekä Suomen kautta muuttavista Venäjän joutsenista.
Laulujoutsenen pesimäkanta on suojelutyön ansiosta kasvanut 1950-luvun muutamista kymmenistä pareista noin kymmeneen tuhanteen pariin. Samalla lajin levinneisyysalue on laajentunut kattamaan koko Suomen. Joutsenbongauksen tulosten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että kannan kasvu on nyt pysähtynyt. Useimmat sopivat pesimäreviirit on todennäköisesti jo vallattu, ja myös pesimätulos on kahden viimeisimmän Joutsenbongauksen mukaan heikentynyt. Viime talvina myös lintuinfluenssa on voinut lisätä laulujoutsenten kuolleisuutta.
Joutsenbongauksessa kerättiin havaintoja myös muista Suomessa tavattavista joutsenlajeista. Pääosin merenrannikolla ja -saaristossa esiintyviä kyhmyjoutsenia havaittiin reilut 3 200 yksilöä, eniten Uudella-
1 – 10 10 – 50 50 – 100 100 – 200 >200
Laulujoutsenen esiintyminen Suomessa 29.−30.10.2022. Kuvassa on esitetty suurin 10x10 kilometrin ruuduilla havaittu joutsenmäärä.
maalla, Varsinais-Suomessa ja Merenkurkussa. Suuri osa saariston vaikeapääsyisillä alueilla viihtyvistä kyhmyjoutsenista jää kuitenkin Joutsenbongauksessa epäilemättä havaitsematta.
Lisää Joutsenbongauksen tuloksia: www.birdlife.fi/joutsenbongaus
Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto (LYL) perustettiin 20.1.1973 Lammin biologisella asemalla. Perustajajäseniä olivat Suomen Lintutieteellinen Yhdistys (SLY), Porin Lintutieteellinen Yhdistys, Porvoon seudun lintuyhdistys, Suomenselän lintumiehet, Turun Lintutieteellinen Yhdistys ja Tampereen Lintutieteellinen Yhdistys. SLY oli perustettu jo 1924, joten suomalainen lintujärjestötoiminta täyttää ensi vuonna jo 100 vuotta!
Vuonna 1992 LYL liittyi kansainvälisen ICBP:n (International Council for Bird Preservation) jäseneksi. ICBP oli vuonna 1922 perustettu, maailman ensimmäinen kansainvälinen luonnonsuojelujärjestö. Vuonna 1993 järjestö uudistui ja otti uudeksi nimekseen BirdLife International. LYL vaihtoi nimensä BirdLife Suomeksi pian tämän jälkeen, vuonna 1995.
–
Keräämme tietoa Suomen linnuston tilasta.
– Suojelemme tärkeitä lintualueita.
– Jaamme tietoa linnuista ja lintuharrastuksesta.
– Järjestämme tapahtumia kaikille lintujen ystäville.
– Tuemme lasten ja nuorten luontoharrastusta. – Osallistumme kansainväliseen suojelutyöhön.
Tee lintuteko BirdLifen syntymäpäivänä 20.1.! Anna herkkuruokaa talvilinnuille, tee hyvän mielen linturetki, vie ystävä retkelle, liity jäseneksi, hanki uusi jäsen, tee lahjoitus, aloita 100 lintulajin haaste, tallenna havainto Tiira-lintutietopalveluun, ripusta linnunpönttö, piirrä lintukuva tai keksi jokin muu mukava tapa juhlistaa päivää. Ota lintuteostasi valokuva ja lähetä se sosiaaliseen mediaan tunnisteella #birdlife50 − juhlitaan yhdessä!
Juhlistamme syntymäpäivää myös hienoilla Linnut-lehden ja Lintuvaruste-myymälän tarjouksilla sekä uusien jäsenten liittymislahjoilla. Katso lisää verkkosivuiltamme www.birdlife.fi.
1. Miltä näyttää lintuharrastus vuonna 2023? Kutsumme kaikki lintuharrastajat osallistumaan juhlavuoden valokuvakeräykseen. Nyt ei etsitä kuvia linnuista, vaan lintuharrastuksesta. Kuvaa sinulle tärkeää lintuharrastusta vuoden 2023 aikana ja lähetä meille kuvia harrastuksen eri osa-alueista eri vuodenaikoina: retkiä, laskentoja, talviruokintaa, pönttötalkoita, lintuasemia, muutonseurantaa, pihapiiriä, tapahtumia…
Lähetä kuvasi galleriaan osoitteessa www.birdlife.fi/juhlagalleria. Tallennamme kuvat tulevia historiankirjoittajia varten ja arvomme kaikkien osallistuneiden kesken palkintoja.
2. Osallistu lintuyhdistysten tapahtumiin. Jäsenyhdistykset järjestävät pitkin vuotta runsaasti erilaisia lintutapahtumia eri puolilla maata: retkiä, opastuksia, lintuiltoja, talkoita, kursseja ja kilpailuja. Tapahtumissa opit lisää linnuista ja tutustut alueesi muihin lintuharrastajiin. Tervetuloa!
3. Vuoden päätapahtuma järjestetään lauantaina 18.11. Helsingin Töölössä, entisen kauppakorkeakoulun juhlavissa tiloissa. Luvassa on monipuolista ohjelmaa päiväseminaarissa ja iltajuhlassa noin 400 vieraalle. Tarkemmat kutsut ja ilmoittautuminen julkistetaan myöhemmin.
Mitä odotatte tämän talven Pihabongaukselta?
Toivon, että ihmiset olisivat jälleen mahdollisimman aktiivisesti mukana tapahtumassa eri puolilla Suomea, jotta lajitietoa kertyisi runsaasti. Oman bongaukseni osalta toivon, että päivän sää suosisi mahdollisuutta havaita pihalla mahdollisimman monia eri lajeja. Tärkeintä on kuitenkin osallistuminen hyvällä ja uteliaalla mielellä.
Minkälainen merkitys Pihabongauksen kaltaisilla kansalaistiedehankkeilla mielestänne on?
Ihmisten suhtautuminen lintuihin on minusta muuttunut merkittävästi tiedostavammaksi kuin vielä vuosikymmen sitten, missä Pihabongaus-tapahtumalla ja BirdLife Suomen työllä on ollut suuri vaikutus. Ihmiset ovat kiinnostuneita lintulajistomme monimuotoisuudesta, haluavat oppia tunnistamaan lajeja sekä ymmärtävät suojelutyön tarpeellisuuden.
Havainnoitteko lintuja jokapäiväisessä elämässänne?
Kyllä, arkisen liikkumisen lomassa ympäri vuoden päivittäin sekä kotipihalla että kaupunkialueilla, ja kesäisin mökillämme järvimaisemissa sekä Selkämeren kansallispuiston saaristoalueilla. Mäntyniemessä seuraan esimerkiksi kyhmyjoutsenten kevätpuuhia lähietäisyydeltä. Viime kesänä näin Turun Ruissalossa ensi kertaa elämässäni liejukanan.
Jan Södersved
Olette toiminut Pihabongaus-tapahtuman suojelijana jo 10 vuotta. Oletteko sinä aikana havainnut muutoksia lähiympäristönne talvilinnuissa?
Lähiympäristössäni Helsingin Meilahdessa havainnoimani linnusto on mielestäni pysynyt kutakuinkin
samana. Esimerkiksi suuri tikliparvi ilmaantuu ruokintapaikallemme joka vuosi uskollisesti vuodenvaiheen jälkeen. Lintulautamme vakiokävijöitä läpi talvikauden ovat tiaiset, punatulkut, peipot, käpytikat ja varikset. Yksittäisten lajien osalta olen kuitenkin huomannut esimerkiksi varpusten määrän vähentyneen selvästi vuosien varrella.
Kun edellisen kerran haastattelimme teitä vuonna 2014, kerroitte lempilintunne olevan kaunis ja helposti tunnistettava meriharakka. Onko se säilyttänyt asemansa? Entä onko teillä suosikkia talvilintujemme joukossa?
Meriharakka on edelleen säilyttänyt asemansa suosikkinani, ja ilokseni sen kannat vaikuttavat ainakin arkihavainnoinnin perusteella elinvoimaisilta. Talvilintujen joukosta suosikkeihini kuuluvat jo edellä mainitsemani eloisat tiklit, jotka erottuvat upealla värityksellään ja liikkuessaan usein koko parven voimalla.
Kotimaisen nimistön laatimisessa on ollut luonnollista käyttää pohjana kansan antamia nimiä. Kun kerran rastas on ollut käytössä jo satoja vuosia sitten, sitä kelpaa käyttää pohjana kaikkien maailman rastaiden nimeämiseen.
Nykyään uusia suomenkielisiä nimiä tarvitaan useimmiten kaukaisten maiden lintulajeille, joiden lä-
hisukulaisia ei ole tavattu Suomessa ja joille pitää siten keksiä täysin uusi nimi.
Esimerkiksi Pohjois- ja Etelä-Amerikassa tavattavat Parulidae-heimon pikkulinnut muistuttavat huomattavan paljon eurooppalaisia kerttuja, vaikka eivät ole niille erityisen läheistä sukua. Yhtäläisyys on niin suuri, että esimerkiksi englannissa molemmista käytetään sanaa warbler, jota on käytetty alun perin vain vanhan mantereen kertuista. Suomen kieleen sopivat johdok-
set, ja niinpä uuden maailman kertuille on annettu nimi kerttuli
Näppärä ja nykyaikaa kunnioittava tapa on lainata nimi suoraan seudun alkuperäisiltä asukkailta. Myös tällaisia on tarpeen mukaan otettu suomalaiseen nimistöön. Esimerkiksi iivi, ou ja amakihi ovat suoraan havaijin kielestä lainattuja lintulajien nimiä.
Pihabongauksessa tarkkaillaan lintuja tunnin ajan omalla pihalla tai muulla paikalla ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtuman avulla on jo vuodesta 2006 kerätty arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta.
Osallistu sinäkin! Pihabongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Kaikki havainnot ovat arvokkaita! Osallistujien kesken arvotaan palkintoja.
Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.
Näin osallistut Pihabongaukseen:
Tarkkaile tunnin ajan lintuja omalla kotipihalla tai muussa sopivassa paikassa la 28.1. tai su 29.1. Tunnista havaitsemasi lintulajit. Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan Ilmoita havaintosi BirdLife Suomelle viimeistään 3.2. verkkolomakkeella: www.pihabongaus.fi Havainnot voi ilmoittaa myös postikortilla: BirdLife Suomi, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki. Postikorttiin on merkittävä myös havainnoijan ja havaintopaikan osoitteet, havainnointiajankohta ja osallistujien määrä.
www.pihabongaus.fi
Pihabongaus järjestetään vuosittain tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Se on Suomen suurin lintutapahtuma. Siihen osallistuu vuosittain yli 20 000 ihmistä.
1.
Ukrainan BirdLifen toiminta on pysähdyksissä, mutta BirdLife-perhe tekee kaiken voitavansa tukeakseen järjestöä. Ukrainan BirdLifen henkilökunnan pakolaiset ovat päässeet turvaan Puolaan, missä Puolan BirdLife
on pystynyt tarjoamaan heille myös töitä. Yhteistyöllä BirdLife on onnistunut lisäksi turvaamaan järjestön taloudellisen tilanteen Ukrainassa, jotta toiminta voidaan käynnistää uudelleen heti kun rauha palautuu.
BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on yli 10 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa, ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.
Saksa
Saksan BirdLifen tilaama selvitys tarjoaa tehokkaita keinoja vähentää lintujen törmäyksiä voimalinjoihin kaikkialla Euroopassa. Etenkin suuria ja ilmassa kaartelevia lintuja, kuten kattohaikaroita ja hiirihaukkoja, kuolee törmäyksissä, sillä ne eivät aina havaitse ilmajohtoja ajoissa. BirdLifen arvion mukaan pelkästään Saksassa menehtyy tällä tavoin 1,5 miljoonaa lintua vuodessa.
Samanlaista tukea on pystytty tarjoamaan myös keväällä epäoikeudenmukaisesti lakkautetun Valko-Venäjän BirdLifen henkilökunnalle, josta osa on joutunut jättämään maansa.
Lisää uutisia: www.birdlife.org/news
Monet sorsalinnut ja kahlaajat lentävät usein suurina parvina, mikä nostaa etenkin taaempana olevien lintujen riskiä törmätä voimalinjoihin. Törmäyksiä voidaan merkittävästi vähentää käyttämällä oikeita keinoja.
Selvitys kokoaa yhteen toimivat ratkaisut riskien pienentämiseksi. Niihin kuuluvat esimerkiksi voimalinjoihin kiinnitettävät värikkäät tai heijastavat liput tai pallot sekä pylväisiin asennettavat suojat ja turvalliset istumaorret.
BirdLife kehottaa EU:ta luomaan yhtenäisen standardin lintujen voimalinjatörmäysten vähentämiseksi. Tämä hyödyttäisi lintujen ohella myös sähköyhtiöitä ja kuluttajia. Monet selvityksen keinoista soveltuvat käytettäväksi myös eurooppalaisten lintujen muuttoreiteillä ja talvehtimisalueilla.
Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2022/10/24/new-studyhow-to-stop-birds-from-gettingelectrocuted-by-and-collidingwith-power-lines-across-the-eu/
BirdLifen yhdessä 30 muun tiede- ja suojelujärjestön kanssa julkaisema raportti paljastaa, että yli puolet Yhdysvalloissa pesivistä lintulajeista vähenee. Jo vuonna 2019 kerrottiin, että Yhdysvalloissa ja Kanadassa on nyt lähes kolme miljardia lintuyksilöä vähemmän kuin 50 vuotta sitten. Uuden raportin mukaan linnut vähenevät lähes kaikissa elinympäristöissä. Nopeimmin hupenevat ruohostomaiden sekä Hawaijin ainutlaatuisten metsien linnut.
Ainoa elinympäristö, jossa lintukantojen pieneneminen on saatu pysähtymään, ovat kosteikot, joita on vuosikymmenten ajan suojeltu ja hoidettu yhteistyössä viranomaisten, maanomistajien ja metsästäjien kanssa. Raportissa toivotaankin, että esimerkin rohkaisemana tehokkaammat suojelutoimet otettaisiin käyttöön muissakin elinympäristöissä.
Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2022/10/13/new-reportreveals-widespread-losses-of-birdsin-all-u-s-habitats-except-for-one/
Luontoystävällisempää mausteviljelyä
BirdLifen AfriEvolve-hanke auttaa tansanialaisen Amanin alueen mausteviljelijöitä kehittämään työtapojaan, säästämään luontoa ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Amanin metsä on suojeltu ja tärkeä lintualue (Important Bird and Biodiversity Area, IBA). Sen alueella viljellään muun muassa kanelia, kardemummaa ja neilikkaa, mutta köyhyys, epäreilu kauppa, metsänhakkuut, ilmastonmuutos ja kestämättömät viljelymenetelmät uhkaavat alueen luontoa.
Viljelijät ovat muun muassa oppineet säästämään vettä ja käyttämään orgaanisia lannoitteita tehokkaammin. Lisäksi viljelijöille on tarjottu kohtuullisia lainoja, joiden turvin he ovat voineet investoida esimerkiksi tuotteidensa parempiin jalostus- ja pakkausvälineisiin saadakseen niistä paremman tuoton.
Hanke toimii myös viidessä muussa Afrikan maassa. Tärkeä osa hanketta on vertaisoppiminen, jossa eri maiden viljelijät ottavat oppia toistensa kokemuksista.
Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2022/11/02/conservationfriendly-agricultureheralds-a-bright-future-fortanzanian-farmers/
BirdLife-perhe
Maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto laajeni uuteen maahan, kun Nature-Communautés-Développement (NCD) Senegalista liittyi BirdLife-järjestöjen joukkoon.
Järjestön juuret ovat 1990-luvulla, jolloin ryhmä paikallisia toimijoita halusi suojella maan luontoa uudella ja tehokkaalla tavalla: suojelualueita perustettiin ottaen paikalliset asukkaat tiiviisti mukaan suun-
nitteluun ja pitäen huolta, että suojelu turvaa heidän elinkeinonsa. Näin varmistettiin yhteisön tuki ja sitoutuneisuus.
Vuonna 2010 ryhmä virallistettiin valtakunnalliseksi järjestöksi. Yhteistyössä BirdLifen kanssa sen toiminta kehittyi ja laajeni koko maahan. Nyt toimintaan kuuluu kohdesuojelun ohella muun muassa havaintojen keruuta, koulutusta ja kansalaistiedehankkeita.
Tansanialainen viljelijä opettaa muista hankemaista tulleille vieraille,
Lue lisää: www.birdlife.org/ news/2022/09/22/meet-thepartner-nature-communitiesand-development/
Uhanalaisille rauhaa. BirdLifen tukema kansalaisaloite uhanalaisten lajien metsästyksen kieltämiseksi käsiteltiin eduskunnassa, ja eduskunta velvoitti maa- ja metsätalousministeriön toimimaan uhanalaisten riistalajien tilanteen parantamiseksi. Puolet Suomessa metsästettävistä vesilinnuista on uhanalaisia.
Asiantuntijana lausumassa Annoimme yhdessä jäsenyhdistystemme kanssa kymmeniä lausuntoja laki- ja asetusesityksistä sekä rakennushankkeista, suunnitelmista ja kaavoista. Monet lausunnot johtivat parempaan lainsäädäntöön ja lintujen parempaan huomioimiseen hankkeissa.
Yhteistyön voimaa. BirdLife, maailman suurin ja vanhin kansainvälinen suojelujärjestö, vietti 100-vuotisjuhliaan. Julkaisimme State of the World’s Birds (Maailman linnuston tila) -raportin, jonka mukaan lähes joka toinen maailman lintulaji vähenee. Tutustu raporttiin: www.birdlife.fi/maailman-linnuston-tila
Luonto tutuksi lapsille. Tuhannet lapset ja nuoret saivat luontokokemuksia ja tietoa lintuharrastuksesta Lasten lintuviikko -tapahtumassa (4 500 osallistujaa), Pihabongauksen koululaisviikolla (3 600 osallistujaa) sekä alueellisten yhdistystemme järjestämissä muissa tapahtumissa.
–
Uutta tutkimustietoa. Nauru- ja pikkulokin esiintyminen Suomessa kartoitettiin tarkasti Vuoden lintu -hankkeessa. Satelliittilähettimillä varustetut kotkat Jykä ja Oula (ks. s. 16) sekä heinäkurpat toivat uutta tietoa lintujen elintavoista ja -paikoista suojelutyön edistämiseksi.
– Vesilinnuille lepäilyrauhaa Jatkoimme vesilintujen häirintävapaan syyslevähdysalueverkoston kehittämistä yhteishankkeessa Suomen Metsästäjäliiton kanssa (ks. s. 15). Vuoden aikana perustettiin seitsemän uutta levähdysaluekohdetta.
– Suojelimme tärkeitä lintualueita Edistimme satojen elinympäristöjen ja luontoharrastuspaikkojen säilymistä Tärkeät lintualueet -hankkeen avulla.
– Parempaa metsätaloutta. Vuosia kestänyt uudistustyö FSC-metsäsertifioinnin parantamiseksi eteni uuden metsänhoitostandardin hyväksyntään.
– Kosteikot kuntoon. Vuosien kampanjointimme erityisesti lintuvesien kunnostuksen ja hoidon lisäämiseksi johti vuoteen 2030 ulottuvan Helmi-elinympäristöohjelman laatimiseen. Ohjelman budjetti on 750 miljoonaa euroa.
– Lyijy pois luonnosta. Lyijyhaulien käytön kosteikoilla kieltävä laki astuu voimaan helmikuussa 2023.
– Lintutieto ajan tasalle. Vuoden alussa käynnistyi neljäs Suomen lintujen levinneisyyttä kartoittava lintuatlas-hanke. Pesintään viittaavia lintuhavaintoja on kertynyt jo yli 400 000 (ks. s. 18).
– Arvokkaita havaintoja. Tiira-lintutietopalveluun tallennettiin yli kaksi miljoonaa lintuhavaintoa. Tiirassa oli vuoden lopussa 26 miljoonaa havaintoa. Suomen linnuston tilan seuranta perustuu valtaosin BirdLifen jäsenten ja tukijoiden tuottamaan lintutietoon.
– Kannustimme suomalaisia luontoon. Tunnista 100 lintulajia -haaste (ks. s. 19) innosti vähintään
6 000 osallistujaa lintuharrastuksen pariin. Retkikummit ja muut aktiivit järjestivät alueellisissa yhdistyksissä eri puolilla maata satoja retkiä, lintuopastuksia, talkoita ja muita tapahtumia.
– Kymmeniä tuhansia osallistujia Tapahtumissamme oli yhteensä yli 50 000 osallistujaa. Pihabongaus (ks. s. 9) on 25 000 osallistujallaan Suomen suurin luontoharrastustapahtuma.
– Vaikutimme Euroopassa. Teimme työtä, jotta EU tekisi vaikuttavampaa ympäristöpolitiikkaa yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla.
– Luontokatoa pysäyttämässä. Osallistuimme EU:n biodiversiteettistrategian kansallisen toteuttamisen suunnitteluun. Strategian tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää kehitys positiiviseksi vuoteen 2030 mennessä.
– Pystymme tekemään enemmän. Vuoden aikana BirdLifeen ja jäsenyhdistyksiimme liittyi 3 000 uutta jäsentä ja tukijaa. Tervetuloa parveen!
Aapo Salmela suojeluasiantuntija, BirdLife Suomi
Vaalien lähestyessä on tapana puhua valtiontalouden tasapainottamisesta. Tasapainottamista siinä riittääkin, ainakin mitä tulee luonnonsuojelun rahoitukseen.
Luonnonsuojeluun on tällä hallituskaudella panostettu enemmän rahaa kuin koskaan aiemmin. Uutta rahoitusta on ohjattu erityisesti Helmi-elinympäristöohjelmaan, jonka avulla on muun muassa ennallistettu soita, kunnostettu lintuvesiä ja hoidettu perinnebiotooppeja. Omina hankkeinaan on myös edistetty esimerkiksi vesilintujen metsästyksestä vapaiden levähdysalueiden perustamista vapaaehtoisten maanomistajien maille osana Sotka-kosteikkohanketta (ks. s. 15) ja vapaaehtoista metsien suojelua Metso-ohjelman puitteissa.
Konkreettista ja vaikuttavaa luonnonsuojelutyötä parhaimmillaan!
Töitä on kuitenkin vielä tehtävänä –ja paljon. Luonnonsuojelun tavoitteet seuraavalla neljälle vuodelle ovat kovat. Suomi on yhdessä muiden EU-maiden kanssa sitoutunut kääntämään luontokadon monimuotoisuuden kasvuksi vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääsy edellyttää tuntuvaa lisäpanostusta luonnonsuojelun rahoitukseen myös tuleville vuosille, koska luontokato ei pysähdy nykyisillä toimilla.
Luonnon monimuotoisuutta parantavilla toimenpiteillä on kiire: uhanalaisten lintulajien määrä kasvaa, yleistenkin lintujen yksilömäärät vähentyvät ja elinympäristöjen tila heikkenee niin metsissä, vesistöissä kuin maatalousympäristöissäkin. Konkreettisia suojelutoimia ja rahaa niiden toteuttami-
Huoli merilintujen vähenemisestä ja merten tilan heikkenemisestä on hyvästä syystä viime vuosina kasvanut. Muun muassa BirdLifen aktiivisen työn ansiosta Atlantin koilliskulmaan perustettiin huhtikuussa 2022 suojelualue, joka tunnetaan lyhenteellä NACES MPA (North Atlantic Current and Evlanov Sea Basin Marine Protected Area).
Alue on valtava: lähes 600 000 neliökilometriä, eli melkein tuplasti Suomen maa-alueen pinta-ala. NACES MPA on suurena valtamerten suojelualueena lajissaan ensimmäinen. Se on myös IBA-alue (Important Bird and Biodiversity Area).
Suojelualueen syntymistä siivitti laadukas seuranta-aineisto yli kahdesta tuhannesta linnusta ja yli sa-
dasta lintukoloniasta. Uuden suojelualueen on arvioitu olevan tärkeä yli 5 miljoonalle lintuyksilölle ja 21 lintulajille. Esimerkiksi pikkuruokkeja ja isoliitäjiä pyörii alueella jopa miljoonia yksilöitä. Suomessa pesivistä lajeista aluetta hyödyntävät lapintiira ja tunturikihu.
Alueen suojelustatuksen myönsi OSPAR. Se on 15 maan ja EU:n ryhmittymä, joka Oslossa ja Pariisissa solmittujen sopimusten nojalla pyrkii suojelemaan koillista Atlanttia ja sen valuma-aluetta. Mukana ovat Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Islanti, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Portugali, Espanja, Ruotsi, Sveitsi ja Iso-Britannia.
Työ jatkuu kuitenkin edelleen, sillä nykyisellään suojelun piiriin kuuluu vain itse meri, ei merenpohja. Mahdollisuudet tämänkin suojelemiseen ovat hy-
seen tarvitaan seuraavalla vaalikaudella enemmän kuin koskaan – riippumatta siitä, kuka hallituksessa istuu.
Palataan vielä tasapainottamiseen. Valtaosa valtion luonnonsuojeluun käyttämästä rahasta kulkee ympäristöministeriön kautta. Esimerkiksi vuonna 2022 ympäristöministeriön budjetista luonnon- ja ympäristönsuojeluun oli osoitettu reilut 180 miljoonaa euroa. Valtavan kuuloisen summan hahmottaa paremmin, kun sen suhteuttaa koko valtion talousarvioon. Luonnonsuojelun rahoitus muodosti valtion budjetista vuonna 2022 alle 0,3 prosenttia. Suomalainen luonto ansaitsee enemmän.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys järjestetään 22.−28.3. ja varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 2.4. Montako euroa sinun ehdokkaasi lupaa luonnonsuojeluun?
vät, etenkin jos mahdollisimman monet OSPAR-sopimuksen piiriin kuuluvat maat saadaan mukaan. BirdLife Suomi edistää alueen lisäsuojelua muun muassa jakamalla tietoa alueesta ja suojelun lisätarpeista. Vaikka alue on Suomesta kaukana, on tärkeää, että Suomi OSPAR-sopimuksen osapuolimaana tukee aloitteita alueen suojelun vahvistamiseksi. OSPARissa Suomea edustaa ympäristöministeriö.
Lue lisää: http://datazone.birdlife.org/sowb/casestudy/ seabird-tracking-data-identify-a-majorforaging-hotspot-in-the-north-atlantic
Havaittujen lajien määrän eli pinnojen laskeminen on suurelle osalle lintuharrastajista tärkeää: halutaan pitää kirjaa elämän aikana, kuluvana vuonna tai vaikkapa kotikunnassa havaituista lajeista. Pinnamäärien tarkistaminen on helppoa, jos havainnot on kirjattu Tiiraan.
Tiira-lintutietopalveluun tuli keväällä 2022 ”Omat pinnat” -toiminto, joka laskee Tiiraan kirjattujen havaintojen perusteella laji- eli pinnamääriä. Omia pinnatilastoja ei siis tarvitse pitää erillisillä listoilla papereilla tai esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmissa.
”Omat pinnat” -toiminnon avulla voi laskea elämänpinnojen, vuodenpinnojen, yhdistyspinnojen ja kuntapinnojen lukumäärän tai vaikkapa tietyssä kunnassa
tiettynä vuonna havaittujen lajien lukumäärän. Tiira laskee pinnat ja tekee lajiluettelon, jolle tulee kustakin lajista havaintopäivämäärän mukainen vanhin havainto.
Monen harrastajan lajilistat ovat Tiirassa vajaita. Yleisiä lajeja puuttuu, koska tavallisten lajien havaintoja kirjataan suhteessa paljon harvemmin kuin erikoisempia siivekkäitä koskevia havaintoja. Omat lajilistat täydentyvät sitä mukaa, kun tallentaa Tiiraan merkintöjä vanhoista havaintovihoista ja laskee kynnystä yleisiä lintuja koskevien havaintojen tallentamisessa.
Samalla täydentyvät myös Tiiran yleiset kuntien ja yhdistysten alueiden lajilistat. Nämä lajilistat ovat Tiirassa jäsenpalvelu, eli ne ovat vain jäsennumerolla rekisteröityneiden käyttäjien nähtävillä.
Omien Tiira-pinnalistojen täydentämisessä on tärkeää muistaa, että Tiiraan saa kirjata vain paikkansa pitäviä havaintoja. Vaikka esimerkiksi kesykyyhky löytyisi paperiselta pinnalistalta, mutta ilman havainnon aikaa ja paikkaa, ei havaintoa saa Tiiraan keksiä. Ellei puuttuvasta lajista löydy muistiinpanoja, lajimäärän saa kohdalleen lähtemällä retkelle tekemään uusia havaintoja. Uuden vuoden alku on hyvää aikaa omien listojen täydentämiseen ja vuoden lajimäärän eli vuodenpinnojen määrän kehittymisen seuraamiseen.
SOTKA-levähdysaluehankkeessa perustetaan vesilintujen syysaikaisia häiriövapaita levähdysalueita vapaaehtoispohjalta. Hankkeen levähdysalueilla vesilintuja ei metsästetä koko syksynä ja linnut saavat rauhassa sulkia, tankata ja poistua syysmuutolle luontaisen aikataulunsa mukaisesti.
Levähdysalueen perustamisen lähtökohta on metsästysoikeuden haltijan oma tahto toimia vesilintukantojen hyväksi. Tyypillisesti vesialueen metsästysoikeus kuuluu alueen osakaskunnalle, joten useimmiten levähdysalueen takana on osakaskunnan päätös. Pienemmillä alueilla, esimerkiksi kosteikoilla, päättä-
jänä voi olla myös yksittäinen maanomistaja. Merkittävä maanomistajataho ovat myös kunnat ja kaupungit.
Ensimmäinen SOTKA-levähdysaluehankkeeseen mukaan saatu kaupungin omistama vesilintualue on Pietarsaaren Kråkholmanjärvi. Teollisuusalueen ympäröimä järvi on hyvä kohde vesilinnuille etenkin syyskaudella, ja se on erityisesti levähtävien telkkien ja tukkasotkien suosiossa. Alueen pesimälinnusto on vuosien mittaan hiipunut, mutta onneksi kuluneena kesänäkin pieni naurulokkiyhdyskunta ainakin yritti pesintää. Naurulokkiyhdyskunta olisi monen taantuneen vesilinnun pesinnän onnistumisen tuki ja turva.
SOTKA-levähdysaluehankkeen esimerkkikohteet toimivat maakunnallisina ankkureina, joiden kautta
järjestetään vesilintuaiheisia koulutuksia ja levitetään yleistä vesilintutietoisuutta. Levähdysalueista pyritään samalla kehittämään maan kattava verkosto osana Helmi-elinympäristöohjelmaa.
Kråkholmanjärven ympäristöön on suunnitteilla koulutuksia ja kouluyhteistyötä yhdessä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Myös alueen vieraspetopyyntiin kannustetaan, ettei järven linnuston pesintöjen onnistuminen kariutuisi minkkien ja supikoirien aiheuttamaan saalistukseen ja pesätuhoihin.
Lue lisää: www.birdlife.fi/sotka
Ota yhteyttä: heikki.helle@birdlife.fi
Lähetintä kantava maakotka Oula onnistuttiin kuvaamaan Kuusamossa hiukan ennen sen syysmuuttoa. Satelliittiseuranta paljastaa uutta tietoa nuorten maakotkien elämästä.
1. Mikä on kuvan puuhakas, koloissa ja pöntöissä pesivä lyhytpyrstöinen lintu?
2. Ison-Britannian BirdLife (RSPB) järjestää vuosittain tammikuun lopulla Pihabongauksen esikuvana olleen Big Garden Birdwatch -tapahtuman. Mitkä olivat vuonna 2022 kymmenen runsainta tapahtumassa havaittua lajia?
3. Kumpi on suurempi: uuttukyyhky vai sepelkyyhky?
4. Mikä Suomessa pesivistä linnuista on pienin ja mikä toiseksi pienin?
5. Suomessa pesi viime kesänä merikihu, jolla on kaikkien Suomessa rengastettujen lintujen ikäennätys, eikä yhdenkään merikihun ole
koko maailmassa todettu eläneen tätä yksilöä vanhemmaksi. Minkä ikäinen merikihu on kysymyksessä?
6. Sorsastus alkaa vuosittain 20.8. Sen jälkeen lintuvesien sorsamäärät voivat vähetä parissa päivässä jopa sadasosaan. Mitä haittaa on sorsalinnuille ennenaikaisesta syysmuutosta?
7. Kuinka monta tikkalajia pesii Suomessa?
8. Mitkä tiaisistamme kokoavat talvivarastoja?
9. Millä meikäläisellä linnulla on pisin kieli?
10. Miten eri tavoin taviokuurna ja tilhi käyttävät pihlajanmarjoja ravinnoksi?
Oikeat vastaukset sivulla 28.
BirdLife seuraa kahden kotkan elämää satelliittilähettimien avulla. Tänä kesänä Kuusamossa valjastettu nuori maakotka Oula muutti talvehtimaan ValkoVenäjälle. Aikuinen merikotka Jykä viihtyi reviirillään niin kauan, että lähettimen akku hyytyi ja tiedot syysmuutosta jäivät saamatta.
Maakotkakoiras Oula syntyi tunnetulla, hyvin poikasia tuottaneella kuusamolaisella kotkareviirillä. Se varustettiin satelliittilähettimellä heinäkuun 2022 alussa, ja kasvoi ongelmitta lentokykyiseksi nuorukaiseksi. Ensimmäisten lentoharjoitusten aika oli elokuun loppupuolella. Pian Oula vieraili yli 10 kilometrin päässä pesältä ja seikkaili paikannustietojen mukaan jopa neljän kilometrin korkeudessa.
Uhtualla alkoi kaduttaa Oulan syysmuuton luultiin jo alkaneen 21.9., jolloin sen havaittiin suunnanneen kaakkoon ja edenneen pitkälle Venäjän puolelle. Uhtuan kaakkoispuolella Oula teki kuitenkin U-käännöksen ja oli muutaman päivän päästä palannut synnyinseudulleen noin 400 kilometrin mittaisen lenkin päätteeksi. Kuusamossa Oula viihtyi tämän jälkeen vielä pari viikkoa, minä aikana se saatiin ikuistettua myös kotkien kuvaushaaskalla.
Siinä missä aikuiset maakotkat pysyttelevät talven pesimäalueidensa läheisyydessä, valtaosa nuorista linnuista muuttaa kauas Suomen rajojen ulkopuolelle. Rengaslöytöjen perusteella enemmistö talvehtii itäisessä Euroopassa, mutta osa muuttaa eteläiseen Ruotsiin ja muutamat yksilöt sinnittelevät talven yli Etelä-Suomessa. Nuorten maakotkien muuttoa voi nähdä loka− marraskuussa etenkin Suomenlahden rannikolla, missä avomeren ylitystä karttavat kotkat seuraavat rannikkolinjaa kohti Karjalan kannasta tai lounaissaaristoa.
Oula jätti Kuusamon lopullisesti 7.10., reilun viikon myöhemmin kuin edellisenä syksynä seurattu, Ukrainassa salametsästäjän uhriksi joutunut lajitoveri Klasu (ks. BirdLife-lehti 1/2022). Oulan reitti oli alkuosaltaan Klasua selvästi itäisempi: muutto kulki läheltä Vienanmeren rannikkoa ja Laatokan itäpuolelta, kun taas Klasu muutti Itä-Suomen yli Karjalan kannakselle. Etelään ei vielä lokakuussa ollut kiire: Oula piti muun muassa useiden päivien välitankkaukset Karhumäen alueella ja Novgorodin seudulla.
Oulan ja Klasun reitit kohtasivat loka−marraskuun vaihteessa Moskovan länsipuolella, missä Oula lepäili reilun viikon ajan. Päämäärä oli kuitenkin kauempana: matka jatkui vielä viitisensataa kilometriä etelään ja lopuksi lähes suoraan länteen, Valko-Venäjän eteläosiin, minne
Oula saapui marraskuun puolivälin jälkeen. Muuttomatkan pituudeksi tuli yhteensä noin 1 900 kilometriä.
Oulan talvehtimisalue löytyi Pripet-joen itäpuoliselta seudulta, jota luonnehtivat toisaalta suuret viljelykset, toisaalta laajat, osin hakkuiden pirstomat metsäalueet. Ukrainan rajalle on matkaa noin 50 kilometriä. Talvehtiminen näyttää sujuneen toistaiseksi hyvin: paikannuksia on saatu säännöllisesti ja niiden mukaan Oula liikkuu aktiivisesti siirtyen päivittäin vähintään muutaman kilometrin matkan ja tekee välillä pidempiäkin lenkkejä.
Maakotka on linnustomme varhaisimpia kevätmuuttajia. Pohjoiseen kiiruhtavia maakotkia nähdään meillä säännöllisesti jo ennen helmikuun puoliväliä. Nuorilla linnuilla ei ole kuitenkaan kiire pesimään, ja niiden aikataulut ja reitit vaihtelevat suuresti. Joidenkin yksilöiden tiedetään jopa jääneen kesäksi talvehtimisseudulleen. Mielenkiinnolla siis odotetaan, missä Oula viettää ensimmäisen keväänsä ja kesänsä.
Keväällä 2020 Kuusamosta haavoittuneena löydetyn ja kuntoon hoidetun merikotka Jykän liikkeitä on seurattu jo lähes kolmen vuoden ajan. Jykä on viettänyt aiemmat sydäntalvet Ruotsissa, Tukholman lähistöllä ja kesät reviirillään Etelä-Kuusamossa pesää varaillen ja koristellen. Ensipesintää odotellaan yhä.
Syksyllä 2022 Jykä viipyi Kuusamossa paljon edellissyksyjä pidempään pysytellen reviirinsä ja tuttujen kala-apajien läheisyydessä. Syysmuutto kohti lounasta käynnistyi verkkaisesti vasta 13.11. Viivyttelyn seurauksena aurinkopaneeleista virtansa saava lähettimen akku ehti hyytyä, ja muuttoreitti jäi tällä kertaa arvoitukseksi.
Paikannusten tulo on aiemminkin katkennut keskitalvella, ja viime talvena Jykän ilmestyttyä jälleen kartalle sen todettiin yllättäen siirtyneen Ruotsista Etelä-Suomeen jo tammikuun puolivälissä. Seuraavat tiedot Jykästä saadaan, kun päivä on pidentynyt riittävästi. Jykän aiemmista vaiheista voit lukea edellisistä BirdLife-lehdistä.
Seuraa kanssamme Oulaa ja Jykää: www.birdlife.fi/satelliittikotkat
Satelliittimaakotka Oulan syysmuutto 2022.
- kattavin ja yksityiskohtaisin määritysopas - huippulaatuiset kuvat - käy aloittelijoista määritysguruihin - tämän oppaan avulla lintujen määrittäminen on helpompaa
Vuoden 2022 alussa käynnistynyt lintuatlas on heti ensimmäisenä maastokautenaan lähtenyt vakaaseen lentoon. Marraskuussa päivitettyjen aineistojen myötä ylitettiin jo 400 000 atlashavainnon rajapyykki. Tästä huikeasta määrästä kuuluvat kiitokset kaikille havaintojaan kirjanneille.
Aineistoa on kertynyt mukavan tasaisesti ympäri maan. Eniten havaintoja on tällä hetkellä ilmoitettu tutuista pönttölinnuista, kuten kirjosieposta ja talitiaisesta. Mukana on toisaalta havaintoja harvinaisistakin pesimälinnuista, kuten sitruunavästäräkistä.
Atlaksen tulospalvelun (tulokset.lintuatlas.fi) havainnot koostuvat tällä hetkellä Tiiraan kirjatuista atlashavainnoista, Luomuksen järjestelmien kautta kirjatuista atlashavainnoista, rengastustiedoista sekä osin piste- ja vakiolinjalaskentojen havainnoista. Tiiran salatut havainnot kesän 2022 osalta vietiin atlakseen marraskuussa ja jatkossa nämä havainnot päivittyvät järjestelmään automaattisesti 90 päivän viiveellä. Aineistoa täydennetään edelleen pienemmillä havaintoerillä.
Atlaksen yleistilanne ensimmäisen maastokauden jälkeen on nyt selvillä. Oman lähialueen kartoitustilan-
ne, mahdolliset puuttuvat lajit ja pesimävarmuusindeksit on helppo tarkistaa atlaksen tulospalvelusta. Tulospalvelua kannattaa hyödyntää myös suunnittelussa: ensi kesänä retkiä kannattaa suunnata alueille, joilta havaintoja on kertynyt vielä vähän tai ei lainkaan. Havaintoja kannattaa kirjata myös jo kartoitetuilta ruuduilta, jolloin niiden selvitysaste nousee. Erinomainen tapa kerätä atlashavaintoja on myös osallistua muihin linnustonseurantamuotoihin, kuten vakiolinjalaskentoihin.
Lintuatlaksessa selvitetään Suomen pesimälintulajien nykyiset levinneisyydet vuosien 2022–2025 aikana sekä tutkitaan lajien levinneisyyksissä tapahtuneita muutoksia. Havainnot kerätään koko Suomen kattavilta 10×10 kilometrin atlasruuduilta. Lintuatlas on kansalaistiedehanke, johon kuka tahansa voi osallistua. Lisätiedot ja ohjeet: birdlife.fi/lintuatlas, lintuatlas.fi
Lintuatlaksen toteuttavat yhteistyössä BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus. Valtakunnalliset lintuatlaskoordinaattorit Heidi Björklund (Luomus) ja Aapo Salmela (BirdLife): lintuatlas@luomus.fi
Lintuatlas 4 (2022–2025) naurulokki Larus ridibundus
Pesintä varma pesintä todennäköinen pesintä mahdollinen pesintä
Naurulokkihavaintoja saatiin runsaasti ensimmäisenä lintuatlasvuonna. Lajin pesintöjä kartoitettiin atlaksen lisäksi osana vuoden lintu -hanketta.
Parikkalassa soidintaan kuuluttaneen Henrik-heinäkurpan muuttostrategiana oli ilmeisesti edetä yhden pysähdyksen taktiikalla pesimäalueilta talvehtimisalueille. Suunnitelmat menivät kuitenkin uusiksi kuivuuden vuoksi.
BirdLifen heinäkurppatyöryhmä selvitti kesällä 2022 heinäkurppien kesäaikaista esiintymistä ja liikkumista neljän GPS-seurantalaitteen avulla. Seuranta tuotti tärkeää tietoa äärimmäisen uhanalaisen lajin suojelemiseksi (ks. BirdLife-lehti 3/2022).
Vaikka hyvin pienikokoisten matkapuhelinverkossa toimivien laitteiden käyttöikä tiedettiin rajalliseksi, toivottiin lähettimien paljastavan tietoja myös kurppien muuttomatkasta. Kaikki lähettimet hiljenivät ennen syyskuun loppua, eikä tietoa suomalaisten kurppien talvehtimisalueiden sijainnista Afrikassa saatu. Pisimpään päästiin seuraamaan Henrik-kurpan erikoista muuttomatkaa, joka herättää huolta ilmastonmuutoksen vaikutuksesta muuttolinnuille.
Henrik lähti Suomesta 10.8. ja matkasi kerralla Kreikkaan noin 2 600 kilometrin päähän kesäalueiltaan. On ilmeistä, että Henrikin oli tarkoituksena kerätä Kreikasta rasvavarastot, joiden turvin se voisi ylittää kerralla Välimeren ja Saharan autiomaan. Välimeren maat kärsivät
kuivuudesta kesällä 2022, ja ilmeisesti myös Henrikin perinteinen levähdysalue oli liian kuiva ja ravinto siellä vähissä. Henrik palasikin Kreikasta pohjoiseen, peräti Puolan pohjoisosiin lähelle Kaliningradin rajaa, missä se useiden viikkojen ajan valmistautui jatkamaan muuttoa. Illalla 18.9. Henrik lähti liikkeelle Puolasta. 2 700 kilometrin lennon jälkeen se laskeutui hetkeksi Egyptin rannikolle, mutta jatkoi pian matkaa etelään. Ilmeisesti vararavintoa ei ollut kuitenkaan tarpeeksi, koska Henrik kääntyi takaisin 400 kilometrin lennon jälkeen. Se etsi sopivaa ruokailupaikkaa ja laskeutui viimeisen kerran yöllä 23.9. hiekkaerämaahan noin 20 kilometrin päähän Välimeren rannikosta. Tämän jälkeen linnusta ei saatu paikannuksia. On todennäköistä, että Henrik menehtyi.
Henrikin syysmuuttomatka kertoo äärisäiden ja ilmastonmuutoksen muuttolinnuille aiheuttamista haasteista. Ylimääräinen koukkaus Kreikasta pohjoiseen oli kaikkiaan 3 600 kilometriä. Tämä oli valtava pidennys muuttomatkaan ja lisärasitus, joka pienensi Henrikin mahdollisuuksia selviytyä muuttomatkasta.
Parikkalassa kesää viettänyt Henrik-heinäkurppa teki syysmuuttomatkallaan yli 3 500 kilometrin ylimääräisen lenkin.
Autoilin valtatiellä, kun havaitsin petolinnun lekuttelemassa lähes tien päällä. Ajoin auton parkkiin ja huomasin toisenkin piekanan. Olin matkalla kuvaamaan lintuja metsääni, mutta usein kuvattavat eivät löydy sieltä, mistä on ajatellut.
100 lintulajia -haaste on vienyt mukanaan, koska se nollaantuu vuosittain, ja tammikuussa on uusi into päällä harmaan ja hiljaisemman loppuvuoden jälkeen. 3,5 vuotta sitten liityin sivustolle ja aloitin lintuharrastuksen. Samalla alkoi valokuvausharrastus, koska löytyi paikka, jossa joku kertoi minulle, minkä linnun milloinkin olin saanut kuvattua.
Jyrki Talvitie (Jalasjärvi, 12.11.2022)
Takiaisessa istunut tikli Helsingin Pornaistenniemessä oli yksi uudenvuodenpäivänä havaitsemistani lajeista. Kuvasin linnun puhelimeni kameralla kaukoputken läpi.
Uuden lintuvuoden ensimmäistä päivää ja sen myötä vuosipinnojen laskemisen aloitusta nollista odotan joka kerta suurella innolla. Tilastoinnista kiinnostuneena erilaisten pinnalistojen pitäminen tuo minulle harrastukseen mukavan lisäelementin, viemättä kuitenkaan liikaa huomiota itse pääasialta eli lintujen havainnoinnilta ja luonnossa liikkumisen riemulta.
Ville-Pekka Liimatainen (Helsinki, 1.1.2023)Marraskuussa Tampereen Kaukajärvellä oleskeli lapasotkia, jotka sukeltelivat lähellä rantaa. Valo ei ihan riittänyt tarkkaan kuvaan.
Harrastin lintuja jo nuorena, mutta se jäi myöhemmin sivuun. Päätin, että eläkkeellä hankin kameran, jolla saa kuvattua myös lintuja. Lajien kartuttaminen 100 lintulajia -haasteen merkeissä on aktivoinut runsaaseen kameran ulkoilutukseen, ja samalla olen tutustunut moniin mukaviin ihmisiin. Ensimmäisenä vuotena sain kasaan 150 lajia ja nyt on koossa 186.
Leena Sorvali (Tampere, 30.11.2022)
Suosittu 100 lintulajia -haaste tempaisee jälleen mukaansa lintuharrastuksen pariin.
”Olisipa kivaa tunnistaa enemmän lintuja!” Jos edellinen lause tuntuu tutulta, tartu 100 lintulajia -haasteeseen. Tarkoituksena on kokeilla, onnistutko havaitsemaan sata lintulajia Suomessa kalenterivuoden aikana. Haasteen siivittämänä kotimaiset linnut tulevat tutuksi.
Sadan linnun haaste on aloittelijalle sopivan kutkuttava. Kyseessä ei ole kilpailu. Vaikka tavoite ei ensi yrittämällä täyttyisikään, kokemuksesta voi napata kipinän seuraavaan vuoteen.
Jos perinteinen haaste on jo menestyksellä läpäisty,
voit valita alkavalle vuodelle jonkin toisen sarjan. Kiinnostaisiko valokuvaus, tai haluaisitko oppia tunnistamaan lintujen ääniä? Entä miten sujuisi ekohaaste, jossa lintuja etsitään lihasvoimin liikkuen? Oma sarjansa on myös lapsille ja nuorille. Vielä lisää haastetta saat rajaamalla havainnointialueen pienemmäksi, vaikkapa kotikuntaan.
Apua lintujen tunnistamiseen löytyy BirdLifen verkkosivuilta sekä haasteen aktiivisesta Facebook-ryhmästä. Taitojaan voi kartuttaa myös yhdessä muiden kanssa osallistumalla lintuyhdistysten opastetuille retkille.
Aloita osoitteesta www.birdlife.fi/100lintulajia Jaa kokemuksesi Facebookin 100 lintulajia -ryhmässä tai muualla somessa tunnisteella #100lintulajia. Poimimme tälle sivulle kuvia ja elämyksiä!
Talvilinnuille perinteisesti suositeltujen auringonkukansiementen ja maapähkinöiden hinnat ovat nousseet tänä talvena siinä missä ihmisravinnonkin. Jos lintujen ruokkimista ei kuitenkaan halua lopettaa, miten hillitä rahanmenoa?
Yksi ratkaisu on tarjota linnuille edullista kotimaista evästä. Kauranjyvät ovat erityisesti keltasirkun herkkua. Jos on riittävän nälkä, kaura kelpaa myös monelle muulle lajille. Tiheästi asutuilla seuduilla linnut saattavat kuitenkin äänestää siivillään ja siirtyä parempien eväiden ääreen. Syrjäisellä metsäruokinnalla kauranjyvät kelpaavat jopa töyhtö- ja hömötiaiselle, jos ei muuta ole tarjolla.
Kauranjyviä saa kohtalaisen edullisesti maatalousmyymälöistä. Halvimmat kaurat löytyvät kuitenkin lähimmältä kauranviljelijältä. Maatilalta voi myös kysellä lajittelujätettä tai viljan hylkyeriä, joita saa yleensä varsin nimellisellä korvauksella. Nimestään huolimatta lajittelujäte on linnuille kelvollista
syötävää, joka sisältää liian kevyitä kauranjyviä ja rikkaruohojen siemeniä, joskus myös muiden viljalajien jyviä. Viljan hylkyerät eivät syystä tai toisesta kelpaa kauppatavaraksi, mutta lintujen ruokintaan erinomaisesti.
Lintulaudan eväiden menekkiä voi myös vähentää estämällä oravien, varislintujen ja muiden isompien ruokintavieraiden pääsyn automaatin äärelle esimerkiksi ympäröimällä ruokinta-automaatit kanaverkolla, jonka silmistä vain pienemmät linnut pääsevät kulkemaan. On kuitenkin muistettava, että ruokintapaikan on oltava turvallinen kaikenkokoisille ruokintavieraille, vaikka varislintujen maahan syytämät kalliit jyvät harmittaisivatkin.
Linnuille ei saa antaa homehtuneita tai muuten pilaantuneita eväitä. Myöskään suolaiset kotitalouden ruoantähteet ja leivät eivät sovellu linnuille. Sen sijaan erilaiset kuivamuonat, kuten jyvät ja hiutaleet, ovat vielä pitkään parasta ennen -päiväyksen jälkeenkin käyttökelpoisia, joten niitä voi tarjota, jos ne läpäisevät oman aistinvaraisen tarkastuksen.
koskikaroja on löytynyt Ruotsista ja Norjasta.
Koskikara on monessa suhteessa erikoinen lintu. Se on ainoa varpuslintu, joka hakee ruokansa pääosin veden pohjasta. Ilman räpylöitä koskikara sukeltaa joen tai puron pohjaan siipiensä avulla, eli ”lentää” vedessä. Virtaavan veden pohjassa on usein paljon vesihyönteisten toukkia, joita lintu tuo rantakiville tai jään reunalle. Siellä koskikara ravistaa kotelon sisällä olevan toukan pois nauttien makupalan. Jään reunalla kotelot kertovat karan ruokapaikan.
Rengastin ensimmäisen koskikarani 8.4.1965, kun kara törmäsi lintuverkkooni Keuruulla. Varsinainen innostukseni koskikararengastukseen alkoi kaksi päivää myöhemmin, kun jo kolmannella Keuruulla rengastamallani yksilöllä oli ruotsalainen rengas. Rengastuspaikaksi selvisi Kiirunan kaupungin lähellä oleva Jukkasjärvi. Kyseessä oli ensimmäinen ulkomainen rengaslöytö koskikarasta.
Rengastin lintuja 46 vuotta, ja koskikara oli mieluisin rengastuslajini. Kolmasosan yli tuhannesta koskikaran renkaasta käytin pesäpoikasille. Muut kihlasin talvisin marras−huhtikuussa, kun koskikarat muuttivat Pohjois-Ruotsista ja Keski-Norjasta talvipuroilleni Keuruun ja Lohjan seuduille. Aiemmin koskikarojen muuttosuunnan arveltiin olevan Suomen Lapista etelään. Myöhemmin rengastuksella on todettu karojen muuttavan pääosin läntisistä naapurimaistamme luode− kaakko-suuntaisesti Suomeen. Talvella rengastamiani
Talvirengastuksessa käytin 2×8 metrin kokoista verkkoa, jonka viritin joen ylle koskikaran lentoreitille. Kiersin karan taakse ja ajoin linnun verkkoon. Rengastuksen, siiven mittauksen ja punnituksen jälkeen vapautin karan ja kokosin verkkoni pois. Verkkoa ei saa koskaan jättää paikalleen.
Olen käyttänyt paljon aikaa hiihtelemällä purovarsien ryteiköissä karoja etsien. Yksi retki jäi erityisesti mieleeni. Hiihdin seitsemän kilometriä Pihlajaveden mummolasta Kömin Virrankoskelle, jolla oli peräti kaksitoista koskikaraa kilometrin matkalla. Viritin kiristyvässä pakkasessa verkkoni kosken yli, eikä aikaakaan, kun verkossani pyristeli neljä karaa. Kahlasin koskeen liukkaita kiviä varoen, ja irrottelin linnut yksitellen paljain käsin verkosta. Viimeinen kara oli jo työn takana sormien ollessa lähes tunnottomat kovan pakkasen purressa armottomasti. Karat saivat lopulta renkaansa ja palasin tyytyväisenä talvi-illan hämärtyessä mummolaan.
Rengastus on nykyään jäänyt, mutta jatkan yhä aktiivisesti seurusteluani koskikarojen kanssa.
Lintujen rengastukseen vaaditaan 18 vuoden ikä ja rengastuslupa. Suomessa on lintujen rengastajia yli 600. Rengastamisella saadaan arvokasta tietoa lintujen suojeluun ja tutkimukseen. Lisätietoja: www.luomus.fi/fi/lintujen-rengastus
Ville-Pekka Liimatainen
Varpus- ja kanahaukka ovat suhteellisen lyhytsiipisiä ja pitkäpyrstöisiä petolintuja. Naaraat ovat koiraita kookkaampia, joten pieni varpushaukkakoiras ja suuri kanahaukkanaaras ovat yleensä helppoja määrittää. Muissa tapauksissa tämä lajipari usein yllättää hankaluudellaan.
Kanahaukka, duvhök (Accipiter gentilis) Varpushaukka, sparvhök (Accipiter nisus) Koko Pituus 49−64 cm, siipien kärkiväli 90−120 cm. Yleensä varista suurempi. Pituus 29−41 cm, siipien kärkiväli 58−80 cm. Varista pienempi. Muoto Roteva, pitempi kaula. Lennossa siluetti ristin muotoinen, pyrstön tyvi leveämpi.
Solakka, lyhytkaulainen. Lennossa siluetti T-kirjaimen muotoinen, pyrstön tyvi kapea. Lentotapa Suoraviivainen, siiveniskut rauhallisempia.
Aaltoileva, nopeita siiveniskusarjoja liitojen välissä. Pyrstö Pyöreäkulmaisempi, pituus vastaa siiven leveyttä.
Teräväkulmainen, siiven leveyttä pitempi. Vatsapuolen kuviointi Nuori pitkittäisjuovainen, vanha poikkijuovainen.
Poikkijuovainen. Vanhan koiraan vatsapuoli ja posket oranssinpunertavat.
Heikommat. Vaalea silmäkulmanjuova ohut, vanhalta koiraalta voi puuttua kokonaan. Seisovan linnun nilkat Paksummat. Tikkumaisen ohuet.
Pään kuviot Voimakkaammat. Vanhan linnun pään sivu ja päälaki korostuneen tummat, valkea silmäkulmanjuova leveä.
sekä keltasirkku, mutta paikalla poikkeaa monia muitakin lintuja. Iltaisin ja öisin voi nähdä lehtopöllön istumassa puissa. Nisäkkäistä voit nähdä oravia, rusakoita, kauriita tai jopa saukon pulahtamassa pihalampeen.
Lähetys on päällä ympäri vuorokauden ja sisältää myös äänet. Kameran kuva kiertää päivällä automaattisesti eri ruokintapisteitä. Pimeällä kamera ei liiku ja kuva on mustavalkoinen.
BirdLifen
Tavallisimmat ruokavieraat ovat tali- ja sinitiainen
Verkkosivun kommenttikenttään voit kirjata mielenkiintoisimpia havaintoja. Sivulta löytyy myös videotallenteita erikoisimmista hetkistä.
www.birdlife.fi/lintulive
Vuoden Tiira-yhdistyskäyttäjäksi on valittu oululainen Tapani Tapio. Hän on toiminut luottamustehtävässään jo vuosia, ja on korvaamaton aktiivi Pohjois-Pohjanmaan lintutieteelliselle yhdistykselle (PPLY).
Tapio ylläpitää ansiokkaasti Tiira-lintutietopalvelun
havaintoarkistoa, tekee suurimman osan PPLY:n alueen koontihavainnoista ja selvittää pääosan alueen epäselvistä havainnoista. Hän myös perehdyttää jäseniä Tiiran käyttöön, auttaa heitä ongelmissa ja kirjoittaa vinkkejä Tiiran käytöstä yhdistyksen jäsenkirjeisiin.
Tämän ohella Tapio myös ylläpitää ja julkaisee yhdistyksen erilaisten pinnakisojen tilanteita ja tulok-
sia sekä toimittaa vuosittaisen havaintoyhteenvedon PPLY:n jäsenlehteen.
Vuoden Tiira-yhdistyskäyttäjä valittiin nyt toista kertaa. Yhdistyskäyttäjät ovat lintuyhdistysten valtuuttamia vapaaehtoisia asiantuntijoita, jotka seuraavat, tarkistavat ja tekevät koontihavaintoja Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi) tallennetuista havainnoista.
lotta lIndholM-norMaJaVisio tai tavoite hallituksessa: Haluan toimia sen puolesta, ettei yksikään (lintu)laji kuolisi sukupuuttoon ihmistoiminnan seurauksena. Parhaiten tämä onnistuu suojelemalla elinympäristöjä.
Muut hallituksen jäsenet 2023: Mika Asikainen (puheenjohtaja), Hanna Aalto, Jaakko Asplund, Markus Keskitalo, Kim Kuntze, Hannu Lehtoranta, Jyrki Mäkelä, Petri Varjonen ja Marko Vauhkonen
Kirsi Peltonen
BirdLife Suomen hallitus on myöntänyt hopeisia ansiomerkkejä ansioituneille lintuharrastajille. Hopeinen ansiomerkki voidaan myöntää valtakunnallisesti tai paikallisesti merkittävästä ja yleensä pitkäaikaisesta, vähintään 15 vuotta jatkuneesta toiminnasta lintujen harrastuksen, tutkimuksen, suojelun ja/tai yhdistystoiminnan hyväksi.
Vuonna 2022 hopeinen ansiomerkki on myönnetty seuraaville henkilöille:
– Markus Ahola (Turku)
– Jukka T. Helin (Tampere)
– Jari Helstola (Pori)
– Harri Kontkanen (Joensuu)
– Panu Kunttu (Kemiönsaari)
– Mauri Leivo (Porvoo)
– Janne Leppänen (Joensuu)
– Tuija Palonen (Tampere)
– Raimo Sundelin (Rauma)
Raumalainen Marketta Kortelahti on valittu vuoden retkikummiksi 2022. Hän on saanut yli kymmenen vuoden aikana erityisesti monia opettajia ja lapsia innostumaan linnuista opastaessaan ala- ja yläkoulujen sekä päiväkotien ryhmiä. Hän on kehittänyt hienoa yhteis-
työtä koulujen sekä Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen kanssa, ja hänen luonaan vierailee myös kansainvälisten koulujen ja kielipainotteisten luokkien oppilaita.
Retkillä ja opastuksilla Kortelahti jakaa tietämystään lintujen elämäntavoista, mutta hyödyntää myös puutarhurin tietämystään kasvikunnasta ja muusta
luonnosta. Häntä pidetään johdonmukaisena, rauhallisena, vastuuntuntoisena ja huumorintajuisena retkioppaana.
Opastusten lisäksi hän osallistuu aktiivisesti Rauman Seudun Lintuharrastajien tapahtumiin ja laskentoihin, pitää huolta yhdistyksen talviruokintapaikasta sekä antaa haastatteluita ja juttuja medialle.
BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä toimii yhteensä noin 200 retkikummia. Retkikummit ovat aktiivisia lintuharrastajia, jotka järjestävät linturetkiä erityisesti yleisölle ja aloittelijoille. BirdLife Suomi on vuodesta 2005 lähtien valinnut vuoden retkikummin.
Edustajisto kokoontui syyskokoukseen Joensuuhun 12.–13.11. Kyseessä oli hybridikokous, johon saattoi osallistua sekä paikan päällä että etäyhteydellä. Lauantaina kokouksen aattona juhlittiin 50 vuotta täyttänyttä Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry:tä seminaarilla ja illallisella.
– Kokoukseen osallistui 63 edustajaa (joista 33 etänä) 24 jäsenyhdistyksestä.
– Kokouksessa hyväksyttiin ja vahvistettiin vuoden 2023 jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma ja talousarvio.
– Hanna Aalto valittiin jatkamaan liittohallituksen varapuheenjohtajana kauden 2023–2024.
– Kokoukselle esiteltiin syksyisen järjestökyselyn alustavia tuloksia.
– Tiira-lintutietopalvelun uusi tallennuslomake, joka sopii myös mobiilikäyttöön, on testikäytössä ja esiteltiin kokouksessa. Sen julkaisuaikataulu riippuu testauksessa mahdollisesti esiin tulevien lisäkehitystarpeiden määrästä.
– Kokouksessa palkittiin vuoden nuori lintuharrastaja Juho Tirkkonen (ks. s. 24), vuoden retkikummi Marketta Kortelahti (ks. s. 23) ja vuoden Tiira-yhdistyskäyttäjä Tapani Tapio (ks. s. 22).
– Edustajisto antoi julkilausuman luontokadon pysäyttämisen kiireellisyydestä.
Edustajiston kevätkokous järjestetään 18.–19.3. Oulussa. Sääntömääräisinä asioina käsitellään muun muassa vuoden 2022 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen. Viikonlopun ohjelmaan kuuluu myös Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry:n 50-vuotisjuhla.
Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin, joka kokoontuu kahdesti vuodessa. Mikäli haluat kysyä, ehdottaa tai vaikuttaa BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä oman yhdistyksesi edustajaan. Edustajat löydät verkkosivulta www.birdlife.fi/jarjesto/yhteystiedot/edustajisto/.
Helsinkiläinen 17-vuotias Juho Tirkkonen on nuoresta iästään huolimatta yksi Hangon lintuaseman aktiivisimmista miehittäjistä. Hangon lisäksi hän on ehtinyt tutustua muutamien kymmenien vuorokausien verran myös Jurmon ja Lågskärin lintuasemiin. Vaikka omaa rengastuslupaa pitää vielä hetki odottaa, hän on rengastusharjoittelijana yhtä näppärä kuin moni pitkän linjan asemarengastaja.
Tirkkonen on myös toiminut apuoppaana Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan retkillä Hangon lintuasemalla ja muuallakin Uudellamaalla.
Lisäksi hän on mukana pyörittämässä Tringan nuorten toimintaa, kuten lintuasemaretkiä, kokouksia ja viime elokuussa nuorten valtakunnallista kesäpäivätapahtumaa Helsingissä. Näihin tapahtumiin on osallistunut nuoria myös muualta Suomesta sekä paikan päällä että etäyhteyksin.
BirdLife Suomi on vuodesta 2000 lähtien valinnut vuoden nuoren lintuharrastajan. Palkinnolla halutaan kannustaa nuoria aktiiviseen lintuharrastukseen ja järjestötoimintaan. Vuoden nuori lintuharrastaja 2022 on Juho Tirkkonen.
Olin viime marraskuussa 9. luokan viikon mittaisella TET-jaksolla (työelämään tutustuminen) Suomen Lintuvarusteessa Helsingissä.
Olen kiinnostunut linnuista, optiikasta, kirjallisuudesta ja asiakaspalvelusta, ja olen myös Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan nuorten ryh-
Suomen Lintuvaruste: www.suomenlintuvaruste.com
mässä, joten tämä oli ainoa vaihtoehto TET-harjoittelulle. Minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta kaupan alasta, joten jännitti aika paljon mennä töihin.
Töihin kuului muun muassa siivousta, hyllytystä, asiakkaiden auttamista ja tilausten pakkaamista. Parasta oli pakkaaminen ja sopiva työrytmi. Oli myös kivaa tutustua muihin ihmisiin, kirjoihin, optiikkaan ja muihin tuotteisiin. Harjoittelun aikana opin paljon kaupan ylläpitämisestä, myynnistä ja asiakaspalvelusta.
Viikon jälkeen vähän harmitti, koska olisin voinut olla kauemminkin. Harjoittelusta jäi hyvät fiilikset ja muistot.
www.birdlife.fi/nuoret
Tulisin varmasti uudelleen. Suosittelen kaikkia hakemaan TET-jaksolle tänne, jos linnut ja kaupan ala kiinnostavat!
– Liity BirdLifen Suomen WhatsApp-keskusteluryhmään koko Suomen nuorille (alle 29-vuotiaille) lintuharrastajille. Mukaan ovat tervetulleita sekä aloittelijat että pidempään harrastaneet nuoret. Ohjeet verkkosivulla. – Löydä harrastuskavereita: ota yhteyttä sinua lähimmän nuorten linturyhmän yhteyshenkilöön. Ajantasaiset tiedot verkkosivulla. – Sivuilta löydät myös tietoa, miten pääsee alkuun lintuharrastuksessa. Mukana vinkkejä myös huoltajille ja opettajille.
Risto tutustui
Helsingin Viikissä.
Töyhtöhyyppä. Elias Hämäläinen, 10 v. Sinitiainen. Ada Kousa, 10 v.
Kotka isolla kivellä. Kerttu Rolser, 7 v.
Räystäspääsky istuu langalla. Toivo Kolehmainen, 8 v.
Tilhi puun oksalla. Frida Lamberg, 9 v.
Kerttu, 5 vuotta, pitää linnuista kovasti. Lintujen ruokinta talvisin ja tunnistaminen kuuluvat harrastuksiin. Vanhemmat auttavat tunnistuksessa. Maaseudulla onkin paljon erilaisia lintuja. Linnunpönttöjä meillä on paljon. Kerttu auttaa niiden valmistamisessa. Kerttu odottaa keväällä töyhtöhyyppien saapumista. Kesällä taivaanvuohi on kiva, kun se pitää hassua ääntä.
Kuvassa töyhtöhyyppä ja poikanen. Kerttu Suoknuuti, 5 v.
Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia Lähetä kuvat ja tekstit toimitukseen tunnisteella ”Pikku-Tiira”. Muista ilmoittaa myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! Lähetetystä aineistosta osa valitaan julkaistavaksi. birdlife-lehti@birdlife.fi
BirdLife Suomi, Pikku-Tiira, Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki
Punatulkku. Maiju Pulkkinen, 10 v.
Laulujoutsen. Elina Salminen, 12 v.
23.–27.1. Pihabongauksen koululaisviikko (ks. s. 9) 28.–29.1. Pihabongaus (ks. s. 9) 21.2.–6.3. Talvilintulaskentojen kevätlaskenta 18.–19.3. Edustajiston kevätkokous Oulussa (ks. s. 23) 6.5. Tornien taisto 6.–7.5. Bongaa päivä pihalla 15.–21.5. Lasten lintuviikko 10.–11.6. Pönttöbongaus
Bongariliitto ry, sihteeri@bongariliitto.fi. Pj. Matias Castrén, matias. castren@iki.fi, p. 050 669 06. Ina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi. www.bongariliitto.fi
Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.
Etelä-Karjalan lintutieteellinen Yhdistys ry (EKLY), ekly@ekly.org. Pj. Juha Juuti, juuti.juha@gmail. com, 0500 221 213. Jäsensihteeri liisa Laitinen, liisa.laitinen@tintti.net, p. 040 843 6280. www.ekly.org
Tapahtumat:
28.1. Pihabongaustapahtuma Kuparin ruokinnalla Imatralla klo 9–12.
29.1. Pihabongaustapahtuma Pappilanniemen ruokinnalla Lappeenrannassa klo 9–12.
12.2. Koskikararetki Hiitolanjoelle kimppakyydein. Lähtö Imatran keskusliikenneasemalta klo 9 ja kokoontuminen Simpeleen Teboililla klo 10.
19.2. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoontuminen klo 9 Katariinantori 6:n aukiolla.
28.2. Lintuilta Imatralla Kulttuuritalo Virran (Virastokatu 1) Kaleva-salissa klo 18. Jarmo Pirhosen esitys: Uunilinnut äänin ja kuvin, osa II.
3.3. tai 10.3. sääolosuhteiden mukaan pöllöretki Imatralla. Kokoontuminen klo 18 Imatran uimahallin P-paikalla.
12.3. Vuoksen lintukävely Imatralla. Kokoontuminen klo 9 Imatran uimahallin P-paikalla.
18.3. Linnoituksen lintukävely Lappeenrannassa. Kokoontuminen klo 9 Katariinantori 6:n aukiolla.
22.3. Kevätkokous klo 18. Käsitellään sääntömääräiset kevätvuosikokousasiat (toimintakertomus ja tilinpäätös).
10.4. Retki Lappeenrannan lintupaikoille. Kokoontuminen klo 8 Katariinantori 6:n aukiolla.
16.4. Vuoksen lintukävely Imatralla. Kokoontuminen klo 9 Imatran uimahallin P-paikalla.
Parikkalan ja Rautjärven lintukerho: Lintukerhon WhatsApp-ryhmässä jaetaan lintu- ja luontohavaintoja. Liittyminen: hanna.aalto@ornio.net.
Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, maria.tirkkonen@ hotmail.com, p. 040 745 0963. www.oriolus.org
Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.
Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry (KLY), kly@birdlife.fi. Pj. Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@ gmail.com, p. 040 540 8830. Sihteeri Risto Leinonen, leinonen.risto@ gmail.com. www.birdlife.fi/kly
Tapahtumat: Lisätiedot tammikuussa ilmestyvässä jäsentiedotteessa. 28.–29.1. Pihabongaus 15.3. Maaliskuun kuukausikokous (yleisökokous) klo 18–21 Paltaniemen kylätalolla. Teppo Piira kertoo Suomen neljännen lintuatlaksen tilanteesta ja jatkotoimista. Risto Kortelaisen kuvaesitys.
Huhtikuussa sääntömääräinen kevätkokous. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa ja kevätkokouskutsussa.
11.4. Luontokuvailta klo 18–21 Kajaanin Kaukametsä-salissa (Koskikatu 2). 19.4. Huhtikuun kuukausikokous (yleisökokous) klo 18–21 Paltaniemen kylätalolla. 23.4. Paltaniemen lintuharrastuspäivä klo 8–14 Paltaniemen kylätalolla. Tapahtumassa seurataan lintujen kevätmuuttoa Paltaniemen alueella ja pidetään kuvaesityksiä kylätalolla. Tapahtuman järjestävät Paltaniemen kyläyhdistys ja KLY.
6.5. Tornien taisto. KLY:n alueelta mukana n. 10 lintutornia. Torneissa jaetaan lintutietoutta vierailevalle yleisölle. 13.5. Ekopinnakisa 10 tuntia. Joukkue voi määrittää alkamisajankohdan vapaasti. Kisan aikana ei saa käyttää moottoroituja ajoneuvoja.
15.–21.5 Lasten lintuviikko. Lisätiedot Vesa Hyyryläiseltä. 17.5. Toukokuun kuukausikokous (yleisökokous) klo 18–21 Paltaniemen kylätalolla. Ekopinnakisan tulosten purku.
18.5. Linturetki Kokkolan seudulle yhdessä Kajaanin Ladun kanssa. Linturetken oppaina KLY:n jäseniä.
10.–11.6. Pönttöbongaus 10.–11.6. 24 tunnin pinnaralli Puolangalla.
2.9. 12 tunnin pinnakisaralli. Joukkue voi määrittää alkamisajankohdan vapaasti.
13.9. Syyskuun kuukausikokous (yleisökokous) klo 18–21 Paltaniemen kylätalolla. Pinnarallien purku.
17.9. Lintujen syysmuuton seurantaa Merikotka-lintutornilla.
Lokakuun alussa EuroBirdwatchtapahtuma.
1.–31.10. Lokakuun pinnakisa, jossa kerätään lintuhavaintoja KLY:n alueelta. Kisa on henkilökohtainen.
Marraskuussa sääntömääräinen syyskokous. Tarkemmat tiedot jäsentiedotteessa ja syyskokouskutsussa.
8.11. Marraskuun kuukausikokous (yleisökokous) klo 18–21 Paltaniemen kylätalolla. Pinnakisan purku.
25.11. Pikkujoulujuhla klo 17–21 Paltaniemen kylätalolla.
BirdLife Kanta-Häme (Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry), khly@birdlife.fi. P.j Juhani Kairamo, juhani.kairamo@birdlife.fi, p. 050 336 3747.
www.khly.fi
Mikä Lintuvisa?
Luokan tai koulun oma lintujentunnistuskilpailu.
Kenelle?
Koululuokille ja oppilaitoksille. Sarjat: 1–3 lk, 4–6 lk, 7–9 lk ja avoin sarja.
Miten?
Luokka opiskelee lintujen tunnistusta ja pitää lopuksi hauskan Lintuvisan, jossa kilpaillaan luokan tai koulun parhaan lintutuntijan tittelistä. Meiltä saatte innostavat, maksuttomat materiaalit ja pienet palkinnot kaikille!
Tutustu: www.birdlife.fi/lintuvisa
Missä?
Luokkaopetuksessa. Milloin?
Milloin vain luokan oman aikataulun mukaan.
Ajantasaiset tiedot yhdistyksen tapahtumista löytyvät KHLY:n verkkosivuilta (www.khly.fi/ ajankohtaista/tapahtumakalenteri).
Paikallisretket tehdään omilla autoilla ja autottomilta peritään retkimaksu 2–3 e. Kukin retki kestää 2–4 tuntia. Kokoontumis- ja lähtö-/päätöspaikkana on yleensä Hämeenlinnan Tiiriön ABC-huoltamon P-paikka. Poikkeuksena 22.3. lokkiretki, jonka kokoontumispaikka on uimahallin P-paikka. Lisäksi Riihimäen alueelle suuntautuville retkille ilmoitetaan myöhemmin toinen kokoontumispaikka. 28.–29.1. Pihabongaus.
23.2. Lintuilta ja kevätkokous klo 18 Stone Gallery Lunnikivi (Idänpääntie 6, Hämeenlinna).
25.2. Merikotkaretki klo 12–15, paikallisretki. KAL Verhonkulma.
4.3. Pöllöretki. Aika ja kohde ilmoitetaan myöhemmin.
22.3. Lokkiretki klo 18–20 paikallisretki. HML Uimahallin ranta.
23.3. Lintuilta klo 18 Stone Gallery Lunnikivi.
1.4. Hanhiretki klo 9–13, paikallisretki.
5.4. Peltolinturetki klo 18–20, paikallisretki.
12.4. Kuikkaretki klo 18–20, paikallisretki. HAT Vesunti ja Vanajanniemi.
19.4. Kosteikkoretki klo 18–20, paikallisretki, RMK Sammalistonsuo.
20.4. Lintuilta klo 18 Stone Gallery Lunnikivi.
6.5. Tornien taisto
6.–7.5. Bongaa päivä pihalla -tapahtuma
20.5. Hyönteissyöjäretki klo 9–13, paikallisretki. HAT Tenhola Hevoshaka.
27.5. Yölaulajaretki klo 21–24, paikallisretki.
31.5. Lintukävely Hämeenlinnassa klo 18–20. Tarkempi retkikohde kerrotaan verkkosivuilla ennen retkeä.
7.6. Lintukävely Hämeenlinnassa klo 18–20. Tarkempi retkikohde kerrotaan verkkosivuilla ennen retkeä.
10.6. Yhdistyksen kesälinturalli klo 00–15. Rallin säännöt, kokoontumispaikka, ilmoittautumisohjeet ym. ilmoitetaan myöhemmin verkkosivuilla.
Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Pj. Allan Hamari, puheenjohtaja@xenus.fi. www.xenus.fi
Tapahtumat: Joulu–tammikuussa talven pinnakisa. Lajilistalomake löytyy Xenuksen verkkosivuilta. Seuraa ilmoituksia viestintäkanavissamme.
Ajankohtaista: Xenuksen toimialueen vuoden 2023 lintu on haapana. Kaikkien jäsenten toivotaan osallistuvan vuoden linnun seurantaan ja merkitsevän havaintonsa Tiira-lintutietopalveluun. Havaintoja kerätään mm. esiintymispaikoista, yksilömääristä jne. Havainnot voi lähettää myös puheenjohtajan sähköpostiosoitteeseen.
Ksek i a Pohjois-Uude anm anLintuharra s a j a t yr Apus
Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry, apus@ birdlife.fi. www.birdlife.fi/apus Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.
KESKI-POHJANMAA
BirdLife Keski-Pohjanmaa. Pj. Johan Hassel, kp@birdlife.fi, p. 040 523 0392.
www.kpbirdlife.fi
Tapahtumat: Talven yleisöretkistä ja muista tapahtumista ilmoitetaan erikseen yhdistyksen verkkosivuilla ja muilla viestintäkanavilla. Tammikuussa perinteinen
BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka lahjaksi!
Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Komeasti kuvitettu lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.
Uusimmassa numerossa muun muassa:
• Kaikkien aikojen punajalkahaukkasyksy
• Mikä käynnistää kevätmuuton?
• Koirat apuna korppikotkien suojelussa
• Linturetki Andeilta Amazonille
• Kyhmypilkkasiiven ja pilkkasiipiristeymien määrittäminen
BirdLife-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa (issuu.com/birdlifesuomi). Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista.
Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon BirdLife-lehden lukemiseen. Paperilehtien vähentäminen säästää kuitenkin rahaa ja ympäristöä.
Jos haluat luopua paperisesta lehdestä, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle (toimisto@birdlife.fi, p. 010 406 6200)!
Toimi näin:
• tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/linnut-lehti
• tai soita 010 406 6200 (arkisin klo 10–15)
tammikisa käynnissä koko kuukauden ajan. Tulokset lajilistoineen pyydetään lähettämään Johan Hasselille viimeistään 3.2. mennessä sähköpostitse (johan. hassel@ekoso.fi). 28.–29.1. Pihabongausviikonloppu
Maalis–huhtikuussa Sääntömääräinen kevätkokous. Jäsenille lähetetään erillinen kutsu.
Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry (KSLY), ksly@birdlife.fi. Pj. Ossi Nokelainen, ossi.nokelainen@gmail.com, p. 040 865 7053. www.birdlife.fi/ksly
Tapahtumat:
26.2. Lintukävely Muuramen Muuramenjoella. Kokoontuminen klo 11 Muuramen paloaseman pihassa (Virastotie 6). Kävely kestää noin tunnin. Pakkasraja –20°C. Lisätiedot: Sami Ylistö, sami.ylisto@gmail.com.
12.4. Lintutorni-ilta Muuramen Muuramenlammella. Opas päivystää kaukoputkineen Muuramenlammen tornilla klo 17–19. Lisätiedot: Jarmo Jokinen, jarmo.jokinen@tintti.net, p. 044 5654 636.
KSLY:n nuorisojaosto kerää yhteen kaikki keskisuomalaiset linnuista kiinnostuneet lapset ja nuoret. Jaostolla on oma Whatsapp-ryhmä. Lisätiedot: Juho Hartikka, juho. hartikka@hotmail.com, p. 040 960 7930.
Kuusamon Lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, p. 040 550 2609. www.kuusamonlintukerho.fi
Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.
Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys ry (KyLY). Pj. Elissa Soikkeli, lissusoikkeli@hotmail.com, p. 050 354 3012.
www.kyly.fi
Tapahtumat:
1.1.–31.12. Koko vuoden kestävä ekopinnakisa. Yhteyshenkilö: Esa Partanen, esa.partanen@yahoo. com.
29.1. Pihabongaus klo 11–12 Kotkassa Katariinan tervaleppälehdon ruokinnalla ja Kouvolassa Arboretum Mustilan ruokinnalla.
Maaliskuussa pöllöretki. Lisätietoja myöhemmin.
Mahdollisista muista alkuvuoden tapahtumista ilmoitamme verkkosivuilla ja Facebookissa.
Lapin Lintutieteellinen Yhdistys ry (LLY), info@lly.fi. Pj. Tuomo Ollila, puheenjohtaja@lly.fi. www.lly.fi
Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.
Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry (Hakki), hakki@birdlife.fi. Pj. Arvi Hägglund, arvi.hagglund@ gmail.com, p. 040 598 0487. www.hakkilohja.fi
Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.
Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com. www.lhlhry.fi
Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.
Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys ry (MLY), mly@birdlife.fi. Pj. Anne Paadar, anne.paadar@gmail. com, p. 040 5353 754.
www.birdlife.fi/mly
Tapahtumat: 13.4. Yhdistyksen kevätkokous klo 18 Vaasan pääkirjaston (Kirjastonkatu 13) Essee-kokoustilassa. Sääntömääräisen
kokousohjelman jälkeen hallituksen järjestämää ohjelmaa. Kahvitarjoilu!
Ostrobothnia Australis rf, oa@oa.fi. Ordförande Anette Bäck, nette. back@gmail.com, t. 040 749 7621. www.oa.fi
Tapahtumat / Aktiviteter: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa. / Information om aktuella aktiviteter fås via föreningens övriga informationskanaler.
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (Pily) – BirdLife Pirkanmaa, pily@pily.fi. Pj. Valtteri Salonen, puheenjohtaja@pily.fi, p. 050 598 7337.
www.pily.fi
Tapahtumat: Lintukävelyitä järjestetään keväällä perinteiseen tapaan. Seuraa yhdistyksen verkkosivuja ja Lintuviestin Tiedotus-osiota! 25.1. Nokian lintukoulun 20-vuotisjuhla pidetään Nokian Kerholassa (Souranderintie 13), sivusalissa klo 18–20. Kuvaesityksiä, muistoja matkan varrelta, kahvitarjoilua.
26.1. Lintuilta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa klo 18–20. Ilkka Sahi kertoo Ruoveden linnustosta ja esittelee uuden kirjansa (ks. s. 29). Huoli Ruoveden linnustosta ja luonnosta suurten ympäristömuutosten paineessa vaikutti uutuuskirjan syntyyn. Useita pesimälajeja on kadonnut ja muutama uusi saatu. Mitkä lajit ovatkaan seuraavaksi vuorossa hävitä? Väheneekö lintujen määrä edelleen Ruovedelläkin kuten se tekee Euroopassa?
12.2. Koskikararetki Nokialla klo 13–15. Laskemme Nokian Siuronkosken talvehtivat koskikarat. Kokoonnumme Siuron Koski-Baarin (Siurontie 71) edustalla ja kävelemme alueella (noin 1–2 km). Oppaana Jarmo Koivisto ja Anne Viitalaakso. 23.2. Lintuilta Tampereen pääkir-
jasto Metson Lehmus-salissa klo 18–20. Tuija Palonen kertoo lintuatlaksen ensimmäisestä vuodesta ja toisen vuoden tavoitteista. 10.3. Pöllöretki omilla autoilla Ylöjärven–Hämeenkyrön suuntaan. Tarkemmasta reitistä päätetään myöhemmin. Kokoontumispaikkana on Ylöjärven Juustoportin piha (Kumitie 2) klo 18.30. Oppaana Niklas Paulaniemi. Mukaan otetaan 6 autokuntaa. Ilmoittautumiset: npaulaniemi@ gmail.com. Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse osallistujien nimet sekä se, voiko kyytiin ottaa mukaan autottomia kimppakyytiläisiä. Autottomille ei valitettavasti voida luvata varmaa paikkaa retkelle. Säävaraus. 17.3. Pöllöretki bussilla ajankohdan parhaille pöllöpaikoille. Vetäjänä Jukka T. Helin. Lähtö Tampereen linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 18, paluu yöllä vähän puolenyön jälkeen. Muista eväät ja lämpimät vaatteet. Tarkista hintatiedot verkkosivuilta. Retki maksetaan yhdistyksen tilille. Ilmoittautumiset verkkosivujen lomakkeella tai tuija.m.palonen@ gmail.com 23.3. Sääntömääräinen kevätkokous Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa klo 18-20. Käsitellään mm. tilinpäätös ja toimintakertomus.
Paulaniemeltä: npaulaniemi@gmail. com, p. 044 211 1012.
Nokian lintukoulu Lisätiedot: www.pily.fi/nokian-lintukoulu
Löydät tiedot käynnissä olevista pinnakisoista osoitteesta http:// www.arkisto-pily.fi/Pinnakisat
Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehtoranta, lintuhannu57@gmail. com, p. 050 0186 607. www.pklty.fi
Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.
Enon lintukerho: Enon lintukerho, tapsapiipponen@ gmail.com, p. 050 341 8254.
Juuan lintuharrastajat: Juuan lintuharrastajat, lintuhannu57@gmail.com, p. 050 018 6607.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Puh. ark. klo 10–16 040 936 7749 (ei tekstiviestejä). Pj. Seija Rannikko, seijarannikkoster@ gmail.com, p. 0400 435 569.
Nuorisojaosto
Pily:n nuorten WhatsApp-ryhmään ovat tervetulleita kaikki alle 25-vuotiaat linnuista kiinnostuneet. Suunnittelemme yhteisiä retkiä ja muita tapahtumia. Lisätiedot Niklas
Jäsensihteeri Esa Hohtola, Esa. Hohtola@oulu.fi, p. 040 751 5572. www.pply.fi
Ellei toisin ilmoiteta, kokoukset ovat Oulussa, Linnanmaan yliopistokampuksella, sali SÄ102. Kokouksiin voi osallistua etänä Zoomin kautta (ohjeet verkkosivuilla), mutta sääntömääräisen kokouksen mahdollisiin äänestyksiin voi osallistua vain paikan päällä. Esitelmien aiheet ja muut tarkemmat tiedot löydät PPLY:n verkko- ja Facebook-sivuilta.
Tammikuussa PPLY:n tammiralli jatkuu koko kuukauden ajan. Ohjeet verkkosivuilla. 8.2. Sääntömääräinen kevätkokous ja lintuilta klo 18. Tuomo Jaakkosen esitelmä: Taiwanin endeemit.
9. Palokärjellä. 10. Taviokuurna syö marjoista vain siemenet muttei hedelmämaltoa. Tilhi sen sijaan syö marjan kokonaisena.
8. Kuusitiainen, töyhtötiainen, hömötiainen ja lapintiainen.
7. Seitsemän (palokärki, harmaapäätikka, valkoselkätikka, käpytikka, pohjantikka, käenpiika ja pikkutikka)
6. Metsästys häiritsee niiden levähdystä ja vararavinnon keräämistä muuttomatkaa sekä talvehtimista varten. Lisäksi linnut saattavat päätyä etuajassa etelään alueille, joissa metsästyspaine on Suomea korkeampi.
5. Jo 35-vuotias. Lintu on alunperin rengastettu vuonna 1987, ja vuonna 2010 se varustettiin värirenkaalla ja valopaikantimella.
4. Hippiäinen on pienin (9 cm) ja peukaloinen toiseksi pienin (10–11 cm).
3. Sepelkyyhky 42–44 cm (uuttukyyhky 32–34 cm).
2. Järjestyksessä runsaimmasta alkaen: varpunen, sinitiainen, kottarainen, sepelkyyhky, mustarastas, punarinta, tikli, talitiainen, harakka ja peippo.
1. Kuusitiainen.
BirdLifen jäsenmaksut, tukimaksut ja lehtimaksut voi vaihtaa e-laskuiksi.
E-lasku on nopea, helppo ja ympäristöystävällinen, ja sen kulut BirdLifelle ovat 70 prosenttia pienemmät kuin paperisten laskujen. Lähetämme vuosittain kymmeniä tuhansia laskuja, joten e-laskuista saatava kustannussäästö on tuhansia euroja.
Vaihda siis verkkopankissasi BirdLifen laskut e-laskuiksi. Vähennämme näin myös luonnonvarojen käyttöä ja suojelutyöhön säästyy varoja!
Kiinnostukseni Ruoveden kauniiseen ja vähän dokumentoituun luontoon synnytti vuodesta 2000 alkaen halun aktiiviseen retkeilyyn alueella, laajoihin lintulaskentoihin ja lintukisojen järjestämiseen. Samalla silmäni aukenivat: lintulajeja häviää, metsät, järvet ja koko luonto muuttuvat.
Nämä tekijät synnyttivät vuonna 2016 haaveen laatia paikallisfaunasta ja uhanalaisuudesta poikkileikkaus, joka mahdollistaisi vertailun tilanteeseen 20–40 vuoden kuluttua. Syntyi omakustanneteos, jossa on 251:n Ruovedellä tavattavan lintulajin kuvaus, taustatiedot Pirkanmaalta ja koko Suomesta, kylä-
ja kuukausikohtaiset linnustoesittelyt sekä paikallisten lintuharrastajien teemakirjoituksia.
Kirjassa on 464 sivua, yli 900 kuvaa 78 kuvaajalta, 200 karttaa ja yli 600 tietolähdettä. Lähdeaineistoina ovat muun muassa suomalaiset ilmasto- ja luontokatotiedot, Ruoveden luontotiedot, Suomen 3. lintuatlas, Tiira-havainnot Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen luvalla, havainnot 1800-luvulta alkaen ja useat asiantuntijat. Taittajaksi sain taitavan Harri Sulosen
Tilaukset: ilkka.sahi@saunalahti.fi (hinta 35€, lähetys 10€).
Esittely Tampereen pääkirjastossa 26.1. (ks. tapahtumakalenteri).
18.3. PPLY 50 vuotta – juhlaseminaari ja juhlaillallinen lauantaina Sokos Hotel Arinassa Oulussa. Merkitse kalenteriin! Kutsu jäsenistölle lähetetään myöhemmin. Maaliskuussa ei kuukausikokousta.
12.4. Kuukausikokous klo 18. Sami Timosen esitelmä HELMI-ohjelman laskennoista ja lintuvesien kunnostuksesta.
Lisäksi atlaskatsaus ja tulevan kesän atlasretkien suunnittelua.
10.5. Lintuilta klo 18 Liminganlahden luontokeskuksen tiloissa Limingan Virkkulassa. Esitelmän jälkeen retki tornille ja makkaranpaistoa.
Lintuyhdistys Kuikka ry, hallitus@ lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Eelis Rissanen, eelis67@gmail.com, p. 050 569 9091.
www.lintuyhdistyskuikka.net
25.1. Kuikan Kaiku! Teams-tapaaminen klo 18.
22.2. Kuikan Kaiku! Teams-tapaaminen klo 18.
22.3. Kuikan Kaiku! Teams-tapaaminen klo 18.
26.4. Kuikan Kaiku! Teams-tapaaminen klo 18.
6.5. Tornien Taesto 24.5. Kuikan Kaiku! Teams-tapaaminen klo 18.
Lisää tietoa tapahtumista verkkosivuilta. Seuraa ilmoittelua!
Porvoon Seudun Lintuyhdistys ry (PSLY), Borgå Nejdens fågelförening rf (BNFF). Pj. Susanne Nakari, susanne.nakari@gmail.com, p. 050 555 4006.
www.psly-bnff.com
Tapahtumat: 21.1. Lapinjärven lintukävely kylätaajamassa klo 10 alkaen. Retkioppaina Juha Tuomaala ja Henrik Westerholm. 26.1. Kosteikkojen tila ja suojelu -ilta. Luennoimassa Margus Ellermaa, Mauri Leivo ja William Velmala.
28.1. Pihabongaustapahtuma yhdistyksen talviruokintapaikalla Tolkkisissa klo 10. Havainnoidaan tunti ruokinnan lintuja. Retkioppaana Mia Ainasoja. Tapahtumista, retkistä ja muusta toiminnasta ilmoitetaan tarkemmin verkkosivuillamme, Corvus-verkossa sekä Facebookissa.
Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys ry (PHLY)/ BirdLife Päijät-Häme, phly@ phly.fi. Pj. Tapani Saimovaara, p. 0400 972 421.
www.phly.fi
Tapahtumat: Maaliskuussa yhdistyksen kevätkokous Muut tapahtumat: retket, kurssit, yleisötapahtumat ym. löytyvät verkkosivulta: phly.fi/toiminta/ tapahtumat/tapahtumakalenteri.
Nuortenryhmä: Nuorten toimintaan pääsee mukaan liittymällä WhatsApp-ryhmään. Laita viestiä Joonas Juujärvelle, p. 045 227 2464, joonas.juujarvi7@ gmail.com. Ryhmässä keskustellaan kaikesta lintuihin liittyvästä ja sovitaan mm. yhteisistä retkistä. Tavoitteena on lisätä nuorten lintuharrastajien määrää Päijät-Hämeessä ja luoda harrastajille yhteistä tekemistä.
Ajankohtaista: Kosteikkohankkeet Lahdessa (Kilpiäinen), Orimattilassa (Sotka-kosteikon katselupaikka), Hartolassa (suot), Sysmässä (lintuvedet)ja Heinolassa (Isiäinen) ovat edenneet toivotunlaisesti. Muitakin hankkeita on vireillä.
Rauman Seudun Lintuharrastajat ry (RSLH), rslh@birdlife.fi. Pj. Petri Varjonen, p3.varjonen@gmail.com, p. 0500 112 267.
www.rslh.fi
Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.
RSLH:n nuorisojaosto toimii kaikkien linnuista kiinnostuneiden lasten ja nuorten yhteisenä porukkana, joka järjestää retkiä ja ylläpitää RSLH:n Instagram-tiliä (@rslh_linnut). Voit halutessasi liittyä yhdistyksen nuorisojäseneksi, jolloin pääset osallistumaan yhdistyksen retkille ja muihin jäsentapahtumiin. Lisätietoja
BirdLife Päijät-Hämeelle (Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys, PHLY) myönnettiin 24.9.2022 Lahden kaupungin Ympäristöpalkinnon kunniamaininta. Palkinto on kiitos pitkäjänteisestä ja merkittävästä työstä linnustotietouden levittämisessä muun muassa opastettujen retkien ja luentojen muodossa. Yhdistys toteuttaa tärkeitä lintuseurantoja ja kerää kansalaistietoa linnustostamme.
Toisen kunniamaininnan sai yhdistyksen jäsen Jenni Räisänen kiitokseksi pitkäkestoisesta ja merkittävästä vapaaehtoistyöstä luonnonvaraisten lintujen auttamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi kansalaisissa.
Palkinnot myönsi Lahden kaupungin ympäristöasiantuntijoista koostuva raati.
Petri Koivisto (BirdLife Päijät-Häme)
Tringan lintukosteikkokampanja käyntiin Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa käynnisti viime syksynä kampanjan oman lintukosteikon perustamiseksi toimialueelleen Uudellemaalle. Kampanjan sysäsi käyntiin Mauri ja Karin Rautkarin Tringalle tekemä lahjoitus.
Kampanjan tavoitteena on sopivan maa-alueen löytäminen, sen hankkiminen yhdistykselle, lintukosteikon perustaminen ja myöhemmin kosteikon ylläpito. Pitkäaikaisen hankkeen rahoittamiseksi käynnistettiin rahankeräys ja kampanjalle avattiin oma verkkosivu. Maanhankinta hoidettavan lintukosteikon perustamiseksi on meillä vielä uutta, mutta monille ulkomaisille linnustonsuojelujärjestöille jo vakiintunutta toimintaa.
Tiedustelut: lintukosteikko@tringa.fi
Johannes Silvonen (Tringa)Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Samalla tuet lintujen suojelua alueellisesti ja kansainvälisesti.
BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä noin 14 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon! Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset
Liittymislahjaksi saat:
Rissa kiikarissa -lintuharrastusopas n Opas johdattaa alkuun lintuharrastuksessa: miten, missä ja milloin kannattaa retkeillä. 66 sivua.
BirdLife Suomen havaintovihko n A6-kokoinen vahakansivihko, joka sisältää lajiluettelon ja merkintäohjeita. Ruudut 7x7 mm, 100 sivua.
Lisäksi muut jäsenedut n BirdLife-lehti kotiisi kolmesti vuodessa, jäsenalennus Linnut-lehden tilauksesta, Tiira-lintutietopalvelun jäsenominaisuudet ja oman yhdistyksen jäsenedut!
Toimi näin:
• Liity jäseneksi verkkosivuilla: www.birdlife.fi/liity
• tai soita 010 406 6200 (ark. klo 10–15)
• tai ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen
Jurmon lintuasema on toiminut jo 60 vuoden ajan. Sadat vapaaehtoiset ovat kirjanneet kymmenien tuhansien päivien aikana havaintoja miljoonista lintuyksilöistä. Nyt lintuasemalla kerätty tieto on koottu Jurmon linnut -kirjaksi.
Elinympäristöjen heikentyminen ja ilmastonmuutos näkyvät Jurmon kautta muuttavien lintujen määrissä. Erityisesti monet maatalousympäristöjen, soiden ja tunturien lajit sekä Afrikka-muuttajat ovat taantuneet. Esimerkiksi peltosirkkua ei havaita enää vuosittain. Järripeippo ja monet muut pohjoiset lajit taantuvat. Sen sijaan harmaahaikaran ja sinitiaisen kaltaiset eteläiset lajit runsastuvat.
Kirja tarjoaa lukijalle ainutlaatuista tietoa Jurmon saaren luonnosta ja kulttuurihistoriasta sekä saariston linnuista.
Kirja on myös kunnianosoitus aseman toimintaan vuosikymmenten varrella osallistuneille henkilöille.
Kirjan voi tilata Turun Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä (www.tly.fi/jurmon-lintuasema/kirja) hintaan 49 euroa + postikulut tai Lintuvarusteesta (www.suomenlintuvaruste. com).
antaa nuorisojaoston pj. Hannes Halminen, nuorisojaosto.rslh@gmail. com.
Porin Lintutieteellinen Yhdistys PLY ry. (PLY), ply@ satakunnanlinnut.fi. Pj. Rane Olsen, rane.olsen@gmail.com. www.satakunnanlinnut.fi
Tapahtumat: 21.1. Perinteinen KÄÄKKÄ-kokous Reposaaren Merimestassa. Tarkemmat tiedot verkkosivuilla ja sähköpostissa.
4.2. Opastettu lintukävely. Vapaa pääsy. Ks. lisätiedot verkkosivuilta.
8.2. Lintuilta. Luontovalokuvaaja Seppo Härmälän esitelmä: Lintukuvauksen perusteet. Vapaa pääsy.
yhteistyökumppaneita ovat Arla, Elenia, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, UPM ja Ylläksen Yöpuu.
4.3. Opastettu lintukävely. Vapaa pääsy. Ks. lisätiedot verkkosivuilta.
8.3. Sääntömääräinen kevätkokous ja lintuilta. Lintuillassa William Velmalan esitelmä: Rengastusreissulla Mongoliassa. Vapaa pääsy.
1.4. Opastettu lintukävely. Vapaa pääsy. Ks. lisätiedot verkkosivuilta.
12.4. Lintutorni, ulkoilmatapahtuma ja BirdLifen 50-vuotisjuhlatilaisuus iltapäivästä Porin Toukarilla. Paikalla myös Foto Fennica.
6.5. Tornien taisto
13.5. Opastettu lintukävely. Vapaa pääsy. Ks. lisätiedot verkkosivuilta.
3.6. Yölaulajaretki Hannes Tiiran reitillä Porin Toukarilla.
Kesäkuussa atlasretki. Lisätietoja lähempänä ajankohtaa.
Kesäkuussa Säpin majakan 150-vuotistapahtuma yhdessä Metsähallituksen kanssa. Lisätietoja lähempänä ajankohtaa.
Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry (SSLTY), Pj. Unto Hakola, puheenjohtaja@sslty.fi, p. 045 669 1431.
www.sslty.fi Tapahtumat: 11.–12.2. Koskikaraviikonloppu. Perinteikäs talviretkeilypäivä, jolloin kierretään Suomenselän varmimmat karapaikat. Lisätiedot: Esko Rajala p. 040 541 0582.
22.4. Kevätmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätiedot: Esko Rajala.
6.5. Tornien Taisto. Valtakunnallinen ja SSLTY:n oma tornikisa.
3.–4.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.
Lisätietoja tapahtumista yhdistyksen verkkosivuilla ja Suomenselän Linnut -lehdessä.
Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry (SPLY), sply@saunalahti.fi. Pj. Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@ gmail.com, p. 040 831 5440. www.suupohjanlinnut.fi
Tapahtumat:
Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.
Helsingin Seudun
Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry (Tringa), toimisto@tringa.fi. Pj. Aleksi Mikola, puheenjohtaja@ tringa.fi. www.tringa.fi
Tapahtumat:
Retkille ja lintukävelyille tulee ilmoittautua etukäteen, ellei toisin mainita. Ilmoittautumisohjeet löytyvät verkkosivuilta kyseisen retken kohdalta: tringa. fi/tapahtumat/lista
22.1. Lintukävely Helsingin Tapanilassa klo 9–12. Kokoontuminen Fallkullan kotieläintilan pihassa (Malminkaari 24, Hki) klo 9. Maksuton. Ilmoittautumiset 21.1. klo 16 mennessä.
28.1. Koko perheen pihabongaustapahtuma Helsingin Kaivopuistossa (Puistokatu 4) klo 10–13. Ohjelmaa sisä- ja ulkotiloissa perheen pienimmille ja varttuneemmillekin talvilintujen ystäville. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Puistokatu 4:n kanssa. Vapaa pääsy.
28.1. Opastettu pihabongaustapahtuma Tapanilan Fallkullassa (Malminkaari 24, Hki) klo 11–12. Vapaa pääsy.
29.1. Opastettu pihabongaustapahtuma Helsingin Talosaaren Torpalla klo 11–12 yhdessä Helsyn kanssa. Vapaa pääsy.
29.1. Opastettu pihabongaustapahtuma Annalan kartanon pihassa (Hämeentie 154, Hki) klo 11–12. Vapaa pääsy.
11.2. Lintukävely Vuosaaren Porslahdessa klo 9–12.
Kokoontuminen ”Oskun ruokinnalla” (Omenamäenkatu 1, Hki). Maksuton. Ilmoittautumiset 10.2. klo 16 mennessä.
18.2. Talvilinturetki Fastholmaan ja Kivinokkaan klo 9–13.
Kokoontuminen Herttoniemen liikuntapuiston P-paikalla (Siilitie 12). Maksuton. Ilmoittautumiset 16.2. klo 16 mennessä.
25.2. Lintukävely Mellunmäestä Myllypuroon klo 10–13.
Kokoontuminen Mellunmäen metroasemalla (K-marketin puoli), retki päättyy Myllypuron metroasemalle. Maksuton. Ilmoittautumiset 24.2. klo 16 mennessä.
26.2. Lintukävely Lauttasaaressa klo 11–14. Kokoontuminen Koivusaaren metroaseman ulko-ovella, retki päättyy Vattuniemeen. Maksuton. Ilmoittautumiset 24.2. klo 16 mennessä.
22.3. Kevätretki Vuosaarenhuipulle klo 10–13. Kokoontuminen Vuosaaren täyttömäen pääportin P-alueella (Niinisaarentien itäpää, Hki). Maksuton. Ilmoittautumiset 21.3. klo 16 mennessä.
1.4. Keväretki Viikkiin klo 8–12. Kokoontuminen Lintuvarusteen edessä (Koetilantie 1, Hki). Maksuton. Ilmoittautumiset 31.3. klo 16 mennessä.
8.4. Kevätretki Vuosaaren Kallvikiin klo 8–12. Kokoontuminen Kallvikin/Kallahden uimarannan
P-paikalla. Maksuton. Ilmoittautumiset 7.4. klo 16 mennessä. 13.4. Tringan sääntömääräinen kevätkokous Tieteiden talossa (sali 104, Kirkkokatu 6, Hki) klo 17.30–19.30.
Nuorten linturyhmä:
Nuorten linturyhmän retkiä suunnitellaan ja lintuhavaintoja vaihdetaan omassa WhatsApp-ryhmässä. Uudet ja aloittelevat (n. 12–25-vuotiaat) lintuharrastajat ovat aina tervetulleita mukaan! Kysy lisää ryhmän yhteyshenkilöiltä Ollilta ja Juholta, katso yhteystiedot: tringa.fi/nuorten-linturyhma/ Tringan nuoret löydät myös Instagramista: @tringa.nuoret Raaseporin paikallisjaosto Lullula: Tringan paikallisjaosto Raaseporin lintuharrastajat Lullula järjestää retkiä ja lintuaiheista ohjelmaa Raaseporin alueella. Ota yhteyttä: ko.virta@gmail.com
Ajankohtaista: Opi lisää linnuista Tringan lintukursseilla! Kevään kurssiohjelma sisältää seuraavat kurssit: maaliskuussa lintu- ja hyönteisystävälliset pihat sekä lintuatlaskurssi; huhtikuussa pönttökurssi; huhti–kesäkuussa lintuperuskurssi. Ks. tarkemmat kurssitiedot ja ilmoittautumisohjeet verkosta: tringa.fi/lintukurssit
Valkeakosken Lintuharrastajat ry (VLH), valkeakosken. lintuharrastajat@gmail.com. Pj. Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail. com, p. 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, m3ktor@gmail.com, p. 040 738 3386.
vlhry.fi Tapahtumat: Seuraa ilmoittelua yhdistyksen viestintäkanavissa.
Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY). Pj. Suvi Riihiluoma, puheenjohtaja@tly.fi. www.tly.fi.
Tapahtumat: Ajantasaiset tiedot yhdistyksen tapahtumista löytyvät TLY:n verkkosivuilta (www.tly.fi/yhdistys/ tapahtumakalenteri).
Nuorisojaosto:
TLY:n nuorisojaosto on tarkoitettu kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille. Jaosto organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, ja kuvailtoja. Jos haluat mukaan jaoston toimintaan, katso ohjeet verkkosivuilta (www.tly.fi/ yhdistys/nuorisotoiminta).
Neljännen lintuatlaksen toinen maastokausi alkaa. Esimerkiksi käpylintujen pesintä ja pöllöjen kevätsoidin ovat ajankohtaisia. Osallistu lintuatlakseen. Ks. lisätiedot verkkosivuilta: www.tly.fi/ tutkimus/lintuatlas-2022-2025.
Ålands Fågelskyddsförening r.f. (ÅFF), alandsfagelskyddsforening@ yahoo.com
Ordf. Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se, t. 040 588 1478. www.alandsfagelskyddsforening. com
Januari–februari vassröjningstalko vid norra Torpfjärden och vid Svibyviken tornet. En helg när vädret är lämpligt. Exakta datum meddelas senare.
Januari–mars stadsvandringar. En gång i månaden. Exakta datum kommer på hemsidan. 28.–29.1. Gårdsplanskrysset 21.2.–6.3. Vintertaxeringar. Närmare info kommer på hemsidan. April–juni fågelguidningar. Varje måndagskväll från 3.4. fram till 5.6. Samling kl 17.30 vid Norgrundet, Svibyviken.
Painos 25 500 kpl
Ilmestyminen
BirdLife-lehti ilmestyy vuonna 2023 kolmena numerona: 20.1., 14.4. ja 15.9.
Aineisto Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.
Lehden tarkoitus BirdLife on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille ja tukijoille.
Verkkolehti issuu.com/birdlifesuomi
BirdLife Suomi ry BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30:n maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on yhteensä 26 000 jäsentä ja tukijaa.
Henkilöstö Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa
Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi
Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen Järjestökoordinaattori Inka Plit
Suojeluasiantuntija Tero Toivanen Suojeluasiantuntija Aapo Salmela Lintuvesiasiantuntija Heikki Helle
Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind
Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen Jaakko Sihvonen
Puheenjohtaja Mika Asikainen
Päivitetty suosikki lintuharrastajille ja ulkoilusta kiinnostuneille - Kowa TSN-88 Prominar
Uudessa TSN-88:ssa on 88 mm:n kupera etulinssi, joka on valmistettu puhtaasta fluoriittikiteestä, joka on kaiken Kowa Prominar -optiikan sydän. Kaukoputken ainutlaatuinen linssinrakenne mahdollistaa uskomattoman elävät värit, poistaa väripoikkeamat ja näyttää aiemmin katsojalle näkymättömiä yksityiskohtia. Kun aiemmin näit linnussa mustan kentän, näet nyt täysin uuden värien kirjon ja entistä enemmän yksityiskohtia.
