Tiira 2/2015 by BirdLife Suomi

Nro 2. Toukokuu 2015

TIIRA

Laskentakausi käynnissä — Lintukevät 2015 — Pääskyjen kiireinen kesä

Yölaulajien aika s. 14 ja 21

PÖNTTÖ Osallistu Pönttöbongaukseen!

Zeiss Diascope 85FL

Tinkimätöntä kuvanlaatua haluavalle Zeiss on oikea valinta • iso etulinssi takaa kirkkaan kuvan ja linsseissä käytetetyt fluoridikiteet saavat kuvan teräväksi ja sävykkääksi • näppärä kaksoistarkennus toimii yhdellä säätimellä • ulottuva zoomokulaari suurentaa 20-75x, kaukanakin olevat kohteet on helppo tunnistaa • runko on kumipäällysteinen ja täysin vesitiivis • Nyt loistavaan kevään tarjoushintaan!

2350,00€

Nyt kaukoputken ostajalle reppu mukaan veloituksetta

Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B, 00790 Helsinki Avoinna Ma 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30 www.lintuvaruste.fi, lintuvaruste@birdlife.fi, puh. 09-386 7856

Tiira-lehti

2 | 2015

Pääkirjoitus

Tue työtämme lintujen hyväksi

Vahtikoirille töitä Aleksi Lehikoinen

Mari Pihlajaniemi Kansa on jälleen valinnut itselleen edustajat seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Ympäristöasiat nousevat usein keskusteluun vaalien alla. Vaalikonevastauksissaan valtaosa ehdokkaista kertoo pitävänsä ympäristöarvoja tärkeinä. Kampanjoinnin jälkeen lupaukset helposti unohtuvat. Käytännön eduskuntatyössä valitettavan harva puolustaa ympäristöarvoja. Vaalien välillä luonto voidaan turvallisesti jättää taka-alalle. Tarvitaan siis joku valvomaan, pidetäänkö lupauksista kiinni, ja minkälaisia päätöksiä valtaan päässeet oikeasti tekevät. Tämä vahtikoiran rooli on perinteisesti annettu medialle. Nyky-yhteiskunnassa kansalaisjärjestöjen rooli median rinnalla on kasvanut. Luonnonsuojelujärjestöjen vahdittavana on valtava kenttä ympäristöön vaikuttavia päätöksiä ja suunnitelmia aina kaavahankkeista energiapäätöksiin ja luonnon monimuotoisuuden suojelusta EU-lainsäädäntöön, puhumattakaan lukuisista muista aiheista. Järjestöt tarkkailevat, kommentoivat, antavat lausuntoja ja osallistuvat keskusteluun. Lisäksi ne tekevät hyvin käytännönläheistä suojelutyötä ruohonjuuritasolla. Töitä siis riittää. Luonto ei pidä meteliä itsestään, se tarvitsee jonkun puhumaan puolestaan myös vaalien välissä. Luonto tarvitsee vahtikoiriaan. Todennäköisesti moni linnuston kannalta tärkeä asia tulee olemaan jälleen agendalla seuraavan neljän vuoden aikana. Pitäkäämme siis silmämme auki, seuratkaamme päätöksentekoa ja

Liity jäseneksi Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan ja BirdLife Suomen havaintovihkon. Jäsenetuina muun muassa Tiira-lehti neljä kertaa vuodessa sekä Linnut-lehti jäsenhintaan. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy vuositukijaksi Haluatko tukea toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi? Liity BirdLife Suomen vuositukijaksi! Vuositukimaksu on 33 euroa. Tunnukseksi arvokkaasta tuestasi saat lintupinssin ja BirdLifen linnunpönttöoppaan. www.birdlife.fi/tue

osallistukaamme keskusteluun. Jotta luontoa ja lintuja voitaisiin suojella ja tehdä niiden kannalta oikeita päätöksiä, tarvitaan tietoa. Myös tässä tiedonkeruussa kansalaisjärjestöillä on suuri rooli. Esimerkiksi ilman lintuharrastajien vapaaehtoisvoimin tekemiä laskentoja ja seurantoja maamme linnustosta tiedettäisiin hyvin vähän.

Kevät ja kesä ovat sekä vilkasta laskenta-aikaa että muutenkin mahtavaa retkeilyaikaa. Retkeilitpä sitten omaksi iloksesi tai yhteiseksi hyödyksi, nyt kannattaa mennä ulos. Tästä lehdestä löydät niin tietoa laskennoista, vinkkejä retkeilyyn kuin yhteenvetoa kuluvasta lintukeväästäkin. Mukavia retkiä!

Anna palautetta! Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Osta lintuharrastustuotteita Hanki lahjat, kiikarit, kaukoputket ja kirjat Lintuvarusteesta, BirdLife Suomen omistamasta lintuharrastajien erikoisliikkeestä. www.lintuvaruste.fi

Osallistu Tiira-keräykseen BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelua (www.tiira.fi) ollaan uudistamassa. Tue Tiiran kehitystyötä maksamalla vapaaehtoinen tukimaksu: 20, 50 tai 80 euroa tai itse valitsemasi summa. www.birdlife.fi/lahjoita

Lähetä vastauksesi 19.6. mennessä osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi

Viime numeron kiinnostavin juttu oli: Taantuvat haara- ja räystäspääsky ovat ihmisen seuralaisia Arvonnassa Lapin-vaeltajan lintuoppaan voittivat Eija Matero, Hilkka Saarinen, Kerttu Räty, Leena Kokkonen ja Pauli Hartikainen. Kansikuva: Viitasirkkalintu (Pertti Rasp)

Nimensä ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl Lintumme laulavat - kesän lintuja -cd-levyä. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

(Rahankeräyslupa POL-2014-17528, 18.3.2015.)

Sisällys Lintukevät 2015

BirdLife maailmalla

Alkukeväästä numeroin

Vuoden lintu: Pääskyjen kesä on lyhyt ja kiireinen

Kolumni: Parempia aikoja odotellessa

Pönttöbongaus

Usein kysytyt kysymykset

Tiesitkö tämän Tiirasta?

Sorsatutkijat kokoontuivat Hankoon

Lintujen pesätiedot talteen!

10 kiperää linnuista

Kiikarin läpi

Lajipari

Minne mennä nyt? Yölaulajia kuuntelemaan

Tunnetko IBA-alueet?

Pistelaskenta on leppoisa seurantamuoto

Linturalli jolla on tarkoitus

Edustajisto kokoontui Helsingissä

Kanahaukkavihaa lietsotaan levittämällä virheellistä tietoa

Valkeakosken Lintuharrastajat on vuoden lintuyhdistys

Nimistön uumenista

Uusi koristeellinen keino lintujen ikkunaan törmäilyn vähentämiseksi

Hanhiparvet ovat viime vuosina valloittaneet uusia levähdysalueita Etelä-Suomessa

Lintukevät 2 Tero Toivanen

Tiira-lehti on myös verkossa!

Tornien taisto täytti 325 lintutornia

Pikku-Tiira

Tervetuloa SISIS 2015 -ralliin!

Taiston tuoksinaa nuorisoenergialla

Lukijan kuva

Tapahtumakalenteri

Leutoa talvea seurasi jälleen hyvin varhainen kevät. Aivan viimevuotiseen ennätystahtiin kevätmuutto ei edennyt, mutta useimmat alkukevään muuttajat saapuivat Suomeen parisen viikkoa tavallista aikaisemmin. Esimerkiksi töyhtöhyyppiä alkoi ilmestyä eteläiseen Suomeen jo helmikuun puolella, ja metsähanhiparvet kansoittivat jälleen länsirannikon peltoja ennen maaliskuun puoliväliä. Huomattavan aikaisista saapujista voi mainita mm. 12.2. Eckeröön ehättäneen tyllin ja 8.3. Muurameen tupsahtaneen yhdeksän punapäänarskukoiraan parven. Jälkimmäinen havainto on poikkeuksellinen muutenkin kuin ajankohdaltaan, Suomessa ei koskaan ennen ole nähty kahta lintua enempää kerrallaan. Kaikkien lajien muutolle varhaishaarapääsky

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan. Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan!

kevään säät eivät kuitenkaan olleet suotuisia: esimerkiksi niittykirvisiä ja västäräkkejä nähtiin maaliskuussa kevään aikaisuuteen nähden varsin niukasti. Yllättävän vähäistä oli myös maaliskuinen haahkamuutto.

Pääskyt saapuivat myöhään

Huhtikuussa etenkin Suomen eteläpuolella vallinneet pohjoisvirtaukset jarruttivat muuttoa, ja tilanne normalisoitui nopeasti. Huhtikuun loppupuolella kevätmuutto olikin jopa hieman jäljessä aikataulustaan. Esimerkiksi haarapääsky saapui Suomeen myöhemmin kuin koskaan 2000-luvulla. Kivitaskun ja pikkutyllin ensihavainnot Keski-Suomessa olivat viimeisen 25 vuoden jakson myöhäisimmät. Aikaisessa puolestaan olivat monet selkävesien linnut: jäiden lähdettyä varhain esimerkiksi kuikkia, kaakkureita ja tukräystäspääsky

21.4.

16.4. 11.4.

6.4. 1.4.

27.3.

22.3.

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

2015

Haara- ja räystäspääskyn ensihavainnot Suomessa vuosina 2006-2015. Haarapääskyn saapumisessa on suurta vaihtelua, kun taas ensimmäiset räystäspääskyt havaitaan vuosittain hyvin samoihin aikoihin.

Tiira-lehti

2 | 2015 Pekka Komi

Pekka Komi

Alkukeväästä numeroin 1 925 LAULUJOUTSENTA

Tiira-lehden 1/2015 ennustus osui peukaloisen kohdalla oikeaan.

le altis laji esiintyisi tänä keväänä tavallista runsaampana. Ennuste osui osin oikeaan: esimerkiksi peukaloisia ilmoitettiin maalis-huhtikuussa Tiiraan lähes puolet enemmän kuin viime keväänä ja yli viisinkertainen määrä kevääseen 2013 nähden. Puukiipijähavaintojen määrä oli samalla aikavälillä neljän vuoden jakson korkein. Kaulushaikaroita havaittiin viime vuoden tapaan noin nelinkertaisesti kahden vuoden takaiseen verrattuna. Sen sijaan kangaskiurun määrät näyttävät ennusteen vastaisesti notkahtaneen viime vuodesta.

2015

2007

2015

kakoskeloita saapui sisämaan järville huomattavasti normaaliaikatauluaan edellä. Huhtikuussa Tiiraan ilmoitettiin poikkeuksellisen runsaasti muun muassa tundrahanhia ja kalatiiroja, ja myös taantuneita allihaahkoja nähtiin ilahduttavan paljon. Muuton hidas eteneminen huhtikuun lopussa näkyi esimerkiksi metsäkirvisen ja tiltaltin tavallista pienempinä havaintomäärinä.

Hanhien Etelä-Suomen valloitus jatkuu

Muutaman viime kevään ilmiö on ollut suurten hanhiparvien ilmestyminen uusille levähdysalueille Etelä-Suomeen. Tänä keväänä hanhia nähtiin luultavasti enemmän ja laajemmalti kuin koskaan ennen. Erityisesti tundrametsähanhen esiintymiskuvassa on tapahtunut selkeä muutos. Kun aiemmin tundrametsähanhia nähtiin vain sangen pieniä määriä kaakkoisimmassa Suomessa, ulottuu nykyinen muuttoreitti Päijät- ja Kanta-Hämeeseen ja ilmeisesti osin Varsinais-Suomeenkin. Myös taigametsähanhen esiintymisen painopiste vaikuttaisi olevan siirtymässä Oulun seudulta Satakuntaan, samalla kun alalajin muutto on aikaistunut selvästi. Tiira-lehdessä 1/2015 ennustimme, että moni Länsi- tai Pohjois-Euroopassa talvehtiva, koville talvil-

Tiiraan ilmoitetut metsähanhikerääntymät maalis-huhtikuussa 2007 ja 2015. Länsirannikolla tavataan pääasiassa taigametsähanhia, Etelä- ja Itä-Suomessa tundrametsähanhia.

muutti 5.4. Kokkolassa. Tämä on suurin Tiira-lintutietopalveluun kirjattu keväinen muuttajamäärä yhdeltä päivältä. Paikallisia joutsenia nähtiin viime vuoden keväällä vähän enemmän: 13.4. Siikajoella 2 200 ja 1.5. Limingalla 1 900 laulujoutsenta. Syksyllä Keski-Pohjanmaan rannikolla on viime vuosina laskettu suurempiakin muuttajamääriä, enimmillään 6 505 laulujoutsenta 1.11.2008 Kalajoella.

1 075 TUKKAKOSKELOA muutti 25.4. Kristiinankaupungin Ljusgrundissa. Tiiraan on kirjattu vain kolme yli tuhannen yksilön muuttopäivää; vilkkaampia päiviä olivat 2.5.2010, jolloin Kristiinankaupungissa laskettiin 1 180 muuttajaa, ja 7.5.1988, jolloin Korsnäsissä ynnättiin 2 123 muuttajaa. Suurimmat tukkakoskelokeskittymät ja -muutot nähdään Suupohjan rannikolla ja Merenkurkussa.

640 SUOKUKKOA lepäili 30.4. Porin Hevosluodossa. Tätä suurempaa määrää ei ole koskaan havaittu huhtikuussa. Aikaisemmat ennätykset ovat tasan vuoden takaa, jolloin Mustasaaressa oli yhdellä paikalla 350 ja Mynämäellä 290 suokulaista. Tänä vuonna suokukot olivat aikaisessa, ja esimerkiksi jo 4.5. Porin Teemuluodossa muutti yli 1 500 suokukkoa.

615 KALATIIRAA muutti 30.4. Siipyyn lintutornin ohi Kristiinankaupungissa neljän aamutunnin aikana. Tämä on suurin huhtikuussa ilmoitettu määritettyjen kalatiirojen määrä. Tätä suurempia määriä on nähty vasta toukokuun puolivälin tienoilla. Kalatiirojen lisäksi määritettiin 31 lapintiiraa. Huikein huhtikuinen tiirapäivä on kuitenkin ollut 28.4.1994, jolloin Pyhärannassa muutti 1 135 määrittämätöntä tiiraa.

9 PUNAPÄÄNARSKUA,

3000 2500

2000

kaulushaikara kangaskiuru

1500

peukaloinen puukiipijä

1000 500 0

2012

2013

2014

2015

Tiiraan ilmoitetut maalis- ja huhtikuiset kaulushaikara-, kangaskiuru-, peukalois- ja puukiipijähavainnot vuosina 2012-2015. Havainnot voivat koskea osin samoja yksilöitä ja lukemat eivät ole täysin vertailukelpoisia myöskään mahdollisten havainnointi- ja ilmoitusaktiivisuuden erojen takia.

kaikki juhlapukuisia koiraita, yllätti 8. 3. Muuramessa. Punapäänarsku on havaittu Suomessa vain noin 100 kertaa, eikä koskaan ole nähty kerralla kahta lintua enempää. Muuramenlammen sulassa narskuparvi viipyi 12.3. saakka. Myöhemmin kevään aikana yksinäisiä koiraita havaittiin Kiteellä, Kangasniemellä ja Lumijoella. Lähinnä Suomea punapäänarsku on pesinyt Ruotsissa ja Latviassa. Koonnut Jan Södersved

Focus Focus Handy 8x25 Focus Handy 8x42

79,00 119,00

Hawke Hawke Frontier ED 8x32 Hawke Frontier ED 8x43 Hawke Frontier ED 10x43 Hawke Sapphire 8x43 ED OH Hawke Sapphire 8x42 ED TH

299,00 472,00 486,00 580,00 512,00

Kite Kite compact 8x25 Kite Toucan 8x42 Kite Toucan 10x42 Kite Petrel 8x32 Kite Petrel 8x42 Kite Petrel 10x42 Kite Lynx 8x30 HD Kite Ibis 8x42 Kite Ibis 10x42 Kite Ibis 10x50

170,00 329,00 329,00 385,00 390,00 415,00 495,00 890,00 930,00 1 050,00

Kowa Kowa 8x32SV

235,00

Leica Leica Ultravid 8x20BR Leica Trinovid 8x42 Leica Ultravid 8x42BR HD

585,00 1 198,00 1 850,00

Meopta Meopta Meostar 8x32 B1 Meopta Meostar 10x42 B1

949,00 1 100,00

Olympus Olympus 8x40 DPS I Olympus 10x50 DPS I Olympus 8x42 EXPS I Olympus 10x42 EXPS I Olympus 8x42EXWP I

89,00 105,00 195,00 215,00 369,00

Pentax *Pentax 6,5x25 Papilio II *Pentax 8,5x21 Papilio II

159,00 169,00

Swarovski Swarovski 8x25 CL pocket Swarovski 10x25 CL pocket Swarovski 8x30 CL Swarovski 8x42 SLC Swarovski 10x42 SLC Swarovski 8x32 EL Swarovski 8,5x42 EL Swarovski 10x42 EL Swarovski 10x50 EL Swarovski 12x50 EL Swarovski 15x56 SLC

635,00 679,00 959,00 1 510,00 1 590,00 1 845,00 2 179,00 2 265,00 2 340,00 2 395,00 1 989,00

Zeiss Zeiss 8x42 Conquest HD 759,00 Zeiss 10x42 Conquest HD 950,00 *Zeiss 8x42 Victory SF, hyllyssä 2 485,00 *Zeiss 10x42 Victory SF 2 525,00 Zeiss 8x42 Victory HT 1 895,00

Kaukoputket

Kite SP-82ED+20-60x Kite KSP80HD+25-50x Kowa TSN601+30x Kowa TSN883+25-60x+laukku Leica APO-televid 82+25-50x Meopta Meostar 82HD+20-70x Opticron ES80GA ED+20-60xSDL Swarovski ATX95+30-70x Swarovski ATX85+25-60x Zeiss Diascope 85+20-75x TARJ.

Jalustat

1490,00 2390,00 845,00 2 480,00 2 549,00 2 285,00 1 366,00 3 390,00 3 290,00 2 350,00

Berlebach 342 puu Cullman 50045 staijauskeppi Gitzo GT3542L hiilikuitu Manfrotto 500AH videopää Manfrotto MHXPRO-2W videopää *Manfrotto MT055XPRO3 *Manfrotto MT055CXPRO3 Sirui N3204X hiilikuitujalusta Sirui N3205X hiilikuitujalusta Sirui VH-10 videopää

Muuta kivaa

293,00 19,00 929,00 139,00 149,00 229,00 439,00 415,00 415,00 179,00

National Geographic laukut alk. 29.00 Lintumobilet alk. 11,00 Lintukoruja, runsaasti erilaisia kysy pehmolintuja n. 50 erilaista 10,00/kpl Scopac jalustareppu 89,00 Lentoaukon suojapelti 1,00 Ikkunatarra, nuolihaukka 2,50

Rengastusatlaksen toinen osa on ilmestynyt. Yksi Suomen lintutieteen merkkiteoksista käsittelee lajit lokeista sirkkuihin. Sivumäärä on 784. Kirja antaa erittäin monipuolisen kuvan, mitä rengastusaineistot kertovat linnuista ja miten aineistoja voi käyttää esimerkiksi suojeluun. Teos antaa vastauksen moneen aiemmin salassa olleeseen kysymykseen. Nyt 1 ja 2 osa yhteishintaan 69,00 (osa 2 hinta 49,00) Suomenkieliset kirjat

BirdLife havaintovihko 7,00 Lajiluettelo 13. Painos 5,00 *Lapin-vaeltajan lintuopas 15,00 Lapsen oma lintukirja Kuisma 19,90 Laululinnut CD 39,00 *Lintujen Suomi Koskimies 29,00 Lintuopas Svensson ym. 18,00 Lintupäiväkirja 2015 Koskimies 20,00 Loruja keväästä 24,00 *Luonto soi osa 14 Hallikainen 20,00 Pihan linnut ja pöntöt Laaksonen 25,00 *Porovuosi Helle 39,00 Pöllöt Tipling, Peltomäki 20,00 Suomen käärmeet ja liskot 37,00 *Suomen Linnut Laine 25,00 Suomen pöllöjen sulkasadon, iän ja sp määritysopas 20,00 Suomen päivä- ja yöperhoset 125,00 *Suomen rengastusatlas 2 49,00 *Utön linnut Tenovuo 42,00 *Vaeltajat Luhta 39,00 Viron linnut 1990-2010 20,00

Ulkolaiset kirjat

*Birding in Poland 42,00 Birds of Central Asia Aye 39,00 Birds of Costa Rica Garrigues 37,00 Birds of Curonian Spit Castren 45,00 Bird Sounds in Flight MP3 45,00 Birds of East Asia Brazil 39,00 Birds Horn of Africa Fanshawe 42,00 Birds of Indian Subcontinent 45,00 Birds of New Zealand, Hawaii, Central and West Paciﬁc Perlo 42,00 *Birds ID insights, Couzens 28,00 *Bird Identiﬁcation in-depth look at confusion species 35,00 Birds of Senegal and Gambia 39,00 Birds of Sri Lanka Warakagoda 35,00 Birds of Western Africa 2. painos 65,00 Birdwatcher’s guide to Portugal 27,00 Birdwatching Guide to S-E Brazil 20,00 Boreal Owl Korpimäki 85,00 *Complete Checklist of Birds of the World, Howard & Moore 2. osa 105,00 Field guide to Birds of Brazil Perlo 37,00 Field Guide to the Birds of East Africa Stevensson 44,00 HBW Special Volume 149,00 *HBW illustrated checklist 159,00 History of Birdwatching in 100 Objects 29,00 *North American Bird Guide 2nd ed. 35,00 Owls of world, Photographic Guide, Mikkola 45,00 *Peregrine Falcons of World 29,00 *Rare birds of Canary Islands 32,00 Rare birds of North America Howell 36,00 Reed and Bush Warblers Kennerly 79,00 Shorebirds of Northern Hemisphere Chandler 42,00 Warbler Guide Stephenson 29,00 *Woodpeckers of the world 39,00

Ibis

Muista linnunpöntöt, liikkeessämme on runsas valikoima erilaisia malleja.

Petrel

Meillä on erittäin laaja kokoelma kaukoputkia ja kiikareita. Niitä on helppo vertailla keskenään ja valita itselleen sopivin. Autamme ja opastamme asiakkaitamme valinnan helpottamiseksi. Tule tutustumaan.

Hinta

15,00

Hinta

25,00

Uusia kotimaisia oppaita. Lapin-vaeltajan opas on kevyt teos vaelluksille ja Lasse Laineen Suomen linnut on kokonaan uudistettu opas Suomen lintuihin upealla kuvituksella ja asiantuntevalla tekstillä.

Lynx HD

Miksi Kite? Kitet ovat optisesti erittäin hyviä ja niiden hinta-laatu on kohdallaan. Kite panostaa laatuun ja tuotteen pitkäikäisyyteen. Esimerkiksi kiikarien silmäkupit ovat metallia ja ne on helppo vaihtaa. Myös huoltoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Optiikka on lintuharrastajien suunnittelema ja erittäin suosittu Keski-Euroopassa. Siksi Kite.

Näe Swarovskin loistavat SLC, CL ja ATX mallit tai tule tutustumaan maailmalla erittäin kehuttuun huippu-uutuuteen, Zeissin SF kiikarimallistoon, myynti on alkanut, nyt varastossa 8x42 mallia.

www.lintuvaruste.ﬁ tai Käy katsomassa koko hinnastomme kotisivullamme. Oikeudet hintojen muuttamiseen pidetään. Hinnat eivät sisällä postikuluja. www.suomenlintuvaruste.com Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

Tiira-lehti

2 | 2015

BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

BirdLife maailmalla

Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

& er Pet ong le W hel Mic

Koonnut Mari Pihlajaniemi © Panama Audubon Society

Panaman BirdLife järjestö iloitsee Panamanlahden IBA-alueen suojelustatuksen säilymisestä.

1. Panaman BirdLife-järjestö on BirdLife-yhteisön avustuksella onnistunut pelastamaan Panamanlahden IBA-alueen rakentamisel1. ta. Panaman hallitus päätti vuonna 2012 lakkauttaa alueen suojelun johtuen taloudellisista paineista rakentaa rannoille muun muassa hotelleja ja golfkenttiä. Panamanlahti on kansainvälisesti merkittävä muuttolintujen levähdys- ja talvehtimisalue. Alueen laajoilla mangrovemetsillä on tärkeä merkitys kalakannoille, ja ne myös suojaavat kaupunkia tulvilta ja suodattavat saasteita valumavesistä. Panaman BirdLife-järjestön johtaja Rosabel Miró kertoo, että järjestö ei olisi mitenkään pystynyt selviytymään taistelusta yksin. ”BirdLifen kautta olemme osa yhteisöä, joka toimii silloin, kun sitä kipeimmin tarvitaan. Vaikka yhteistyökumppanimme olivat maantieteellisesti hyvin kaukana, emme koskaan tunteneet olevamme yksin.”

3. Nepalin BirdLife-järjestö on aloittanut yhteistyössä Nepalin metsäministeriön ja yhteismetsien käyttäjien yhdistyksen kanssa hankkeen yhteiskäyttömetsien kestävän hoidon ja käytön turvaamiseksi. Nepalissa metsät ovat elinehto etenkin köyhille ihmisille. Mitä monimuotoisempi metsä on, sitä monipuolisempia ekosysteemipalveluita se tuottaa. Metsien hyvinvointi lisää myös ihmisten hyvinvointia. Nepalin yhteiskäyttömetsät ovat maailmanlaajuisesti tunnettu menestystarina. Valtiolla ei ole köyhässä Nepalissa resursseja valvoa maa-alueidensa käyttöä, mikä usein johtaa metsien liikakäyttöön. Yhteismetsissä paikalliset asukkaat valvovat metsiä ja saavat hyödyntää niitä sovitusti. Paikalliset ovat kuitenkin usein tietämättömiä kestävän metsänhoidon menetelmistä. Hankkeen tarkoituksena onkin kouluttaa paikallisia asukkaita käyttämään metsiään niin, että niiden monimuotoisuus säilyy.

Aleksi Lehikoinen

Nepalin yhteiskäyttömetsät ovat kansainvälisesti tunnettu menestystarina

Kultasirkku on yksi monista Itä-Aasian muuttoreittiä käyttävistä lajeista, joiden kanta on pienentynyt voimakkaasti.

4. BirdLifen ”Bird Conservation International” –sarjassa julkaistu tutkimus kertoo Itä-Aasian muuttoreittiä käyttävien lintulajien ahdingosta. Siperiasta ja Alaskasta Kaakkois-Aasiaan ja Australiaan kulkevaa reittiä pitkin muuttaa maailman suurin lintulajien kirjo, mutta reitti on kuitenkin yksi maailman vähiten tutkituista. Metsästys ja elinympäristöjen häviäminen etenkin talvehtimisalueilla näyttävät olevan suurimmat syyt tilanteeseen. Jotta lintukantojen heikkeneminen saataisiin pysäytettyä, tulisi tärkeimmät elinympäristöt ja muutto- ja talvehtimisalueet suojella, ja kansainvälistä ja kansallista lainsäädäntöä kehittää. Lisäksi olisi tärkeää saada lisää tietoa reitin lintupopulaatioista. Lintuharrastajien määrä Aasiassa on kasvussa, mikä osaltaan tehostaa havainnointia. Vapaaehtoisten keräämällä aineistolla on jo nyt merkitystä tiedon hankinnassa. Center for Protection and Research of Birds of Montenegro

ters Pee ns Ha

2. Maltalaiset eivät onnistuneet lopettamaan lintujen kevätmetsästystä maassaan 11.4. järjestetyssä kansanäänestyksessä. Kevätmetsästyksen kannattajat voittivat erittäin pienellä marginaalilla 50,9 % äänestäjistä oltua metsästyksen jatkamisen kannalla. Malta sijaitsee Afrikan ja Euroopan välisellä muuttoreitillä ja on tärkeä levähdysalue etenkin kevätmuuton aikaan. KevätmetsäsKevätmetsästyksen kannattajat tys on EU:n lainsäädännössä kielvoittivat niukalla letty, mutta tästä huolimatta Malenemmistöllä Maltan tan hallitus on sallinut sen. kansanäänestyksen. Maltan BirdLife-järjestön johtaja Steve Micklewright kuitenkin painottaa, että äänestyksen lopputuloksesta huolimatta on syytä muistaa tuhansien maltalaisten äänestäneen kevätmetsästyksen lopettamisen puolesta. Työ kevätmetsästyksen lopettamiseksi jatkuu. Maltan lisäksi Suomi on ainoa EU-maa, jossa kevätmetsästys sallitaan.

Flamingoja Ulcinj Salinan IBA-alueella.

5. Ulcinj Salinan IBA-alue Montenegrossa tullaan suojelemaan. Ulcinj Salina on osa Bojana-Bunan suistoaluetta, joka on tärkeä muuttolintujen levähdysalue.

Alueella on havaittu 250 lintulajia, ja siellä pesii myös lukuisia harvinaisia lajeja. Alueelle on kohdistunut voimakas rakentamispaine. Suunnitelmissa on ollut kosteikoiden kuivaaminen ja hotellien ja golfkenttien rakentaminen. Montenegron BirdLife-järjestö on vuosia kamppaillut suunnitelmia vastaan ja vihdoin onnistunut vakuuttamaan Montenegron viranomaiset alueen suojelun tärkeydestä.

8 Jan Södersved

Pesän muuraus on valtava urakka.

Pääskyjen kesä

on lyhyt ja kiireinen

Heikki Lokki Tämän lehden ilmestyessä ovat pääskymme palanneet tai ainakin kohta palaamassa pesimäpaikoilleen. Pian saapumisen jälkeen alkaa pääskyillä pesän muuraustyö. Vanha pesä remontoidaan pesimäkuntoon tai uuden pesän muuraus aloitetaan alusta. Pesän muuraus on iso urakka: pääskypari saattaa tehdä toista tuhatta savenhakumatkaa. Kun muuraustyö on valmis, pesän sisustus alkaa. Pohjalle pääskyt laittavat varsin pitkiä, ohuita ja sitkeitä juuria, joihin poikaset voivat pienillä varpaillaan ja kynsillään tarrautua. Pieniä poikasia höyhenyksensä suojassa lämmittävä emo voisi säikähtäessään muuten kieräyttää muutaman gramman painoisen pienokaisen pois pesästä. Sisustuksen pääskyt viimeistelevät höyhenillä. Molemmat pääskylajit munivat yleensä 4-6 munaa aikaisintaan toukokuun lopussa, pohjoisempana reilusti kesäkuun puolella. Haudonta kestää noin kaksi viikkoa, ja poikaset lähtevät pesästä vajaan kolmen viikon ikäisinä. Toiset pesyeet ovat täällä sangen harvinaisia, mutta tuhoutuneiden pesintöjen tilalle munitut uusintapesyeet voivat olla hyvinkin myöhäisiä – poikasia on meillä ruokittu vielä syyskuun puolella. Syyskylmille venyvien pesintöjen onnistuminen on kuitenkin kovin epävarmaa.

Miten pääskyjen elämää voi helpottaa?

Räystäspääskyille kannattaa laittaa muurausalustaksi rima tai kapea höyläämätön lauta räystään alle. Alustojen paikat kannattaa valita sitä silmällä pitäen, että pesän alle poikasaikana kertyvä ulostekasa ei ole haitaksi: esimerkiksi ikkunoiden läheisyyttä on roiskeiden takia

syytä välttää. Räystäspääskyt kelpuuttavat myös huovasta, puusta tai jopa betonista tehdyt ”pöntöt”. Haarapääskyjen ulkoseinillä olevat avonaiset pesät ovat alttiita pesärosvoille, kuten harakoille ja oraville, mutta siellä missä pesärosvoja ei ole, myös haarapääskyille voi kiinnittää lyhyitä laudanpätkiä pesien alustoiksi. Turvallisempaa on järjestää haarapääskyille lentoreitti vaikkapa ulkorakennuksen ylisille. Tällöin pääskyjen kulkuväylän pitää olla niin ahdas, etteivät isommat linnut uskalla sitä käyttää. Kissojen kulku raolleen kiilatusta ovesta estetään riittävän korkealla levyllä. Lentoreitin pesälle on oltava koko kesän ajan pääskyjen käytettävissä.

VUODEN LINTU jous kertoo niin pääskyjen pesäpaikkojen moninaisuudesta kuin myös siitä, että pääskyihin on kiinnitetty huomiota. Luonnonmukaiset pääskyjen pesäpaikat ovat kuitenkin meillä vähissä. Räystäspääskyjä tiedetään pesivän tunturien pahdoilla, mutta haarapääskyltä tunnetaan vain yksittäisiä pesintöjä kallioseinämiltä. Tavallisia pesäpaikkoja Suomessa ovat erilaisten rakennusten ulkoseinät räystäspääskyillä ja rehulatojen ja karjasuojien sisätilat haarapääskyillä. Monenlaiset rakennelmat, kuten sillat, laiturit ja katokset, kelpaavat nekin pääskyille. Erikoisempia räystäspääskyn pesäpaikkoja ovat esimerkiksi liikenteessä olevat saaristolautat.

Savea ja höyheniä tarjolle

Ilmoita pääskyhavaintosi!

Jos pihapiirin tuntumassa ei ole sopivaa märkää muuraussavea tarjolla vaikkapa sateettoman kauden vuoksi, pääskyjä voi auttaa tekemällä savikuopan ja pitämällä sen vetisen märkänä pesänrakennuksen ajan. Savitarjoilu kannattaa laittaa sellaiseen paikkaan, missä naapurin kissalle tai kivijalan kärpälle ei ole lymypaikkaa hyökkäysloikan etäisyydellä. Koska siipikarjaa ei saa tällä hetkellä pitää ulkona ennen kesäkuun alkua lintuinfluenssavaaran takia, pääskyjen pesän sisustustyö on saattanut hankaloitua. Mikään ei estä tuomasta höyheniä ulos esimerkiksi pensaiden oksankärkiin, joista pääskyt ne sitten pesiinsä noutavat. Jos et omista kanoja, sopivaa pesämateriaalia saa vaikka vanhasta höyhentyynystä.

Pääskyt – etenkin räystäspääsky - pesivät mielellään yhdyskunnissa, joiden lajikohtainen koko ylittää joskus kahdenkymmenen parin määrän. Missä päin Suomea ovat suurimmat räystäspääskyjen ja haarapääskyjen yhdyskunnat, ja kuinka suuria ne ovat? Tämän selvittäminen on Vuoden lintu -hankkeen tärkeimpiä tavoitteita. Toivomme, että mahdollisimman moni tarkastaisi räystäs- ja haarapääskyjen pesimäpaikkoja ja ilmoittaisi ne osoitteesta www.birdlife.fi/vuodenlintu löytyvällä lomakkeella. Kaikki havainnot pääskyjen pesinnästä ja pesäpaikan valinnasta ovat tervetulleita. Otollisin aika pääskyjen tarkkailulle lienee kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin molemmat pääskylajit yleensä ruokkivat poikasiaan. Hyönteislastia nokkaansa keräävien pääskyjen saalistuslentoja on helppo seurata, samoin kuin pääskyjen sujahtamista pesilleen poikasia ruokkimaan.

Missä pääskyt pesivät?

Pääskyvuori, Pääskyniemi, Pääskysaari, Pääskylahti, Pääskynen... Pääskyihin viittaavien paikannimien pal-

TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

MONIPUOLINEN MUTTA PERINTEITÄ KUNNIOITTAVA

SLC-sarjan tuotteet ovat olleet tärkeä ja luotettava apu luontoretkillä jo vuodesta 1989 lähtien. Myös uudet SLC 42 -kiikarit jatkavat tätä perinnettä. Lintuharrastajat voivat luottaa näihin kestäviin ja monikäyttöisiin kiikareihin vuorokaudenajasta ja säätilasta riippumatta. HD-optiikka ja fluoridipitoiset linssit tuottavat erittäin suurikontrastiset kuvat luonnollisissa väreissä veitsenterävin ääriviivoin. Täydellisesti harmonisoitu ergonominen muotoilu varmistaa intuitiivisen käsittelyn, joka ei aiheuta väsymystä edes pitkään käytettäessä. Näihin kiikareihin voi luottaa sekä päiväsaikaan että hämärässä. Ne selviävät kaikista pitkien luontoretkien asettamista haasteista. SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

SLC 42

Kolumni

Parempia aikoja odotellessa Johan Hassel

Eduskuntavaalit ovat takana, ja maamme tulevalla hallituksella on edessään suuret haasteet talousasioiden saattamisessa paremmalle tolalle. Ympäristönäkökulmasta vaalitulos ei ollut ihanteellinen, koska yli puolet valituista kansaedustajista asetti teollisen kilpailukyvyn ilmastomuutoksen hillitsemisen edelle. Kansa on puhunut. Julkisen talouden nykytilan takia voidaan pitää varmana, että tulevan hallituksen hallitusohjelmassa valtiohallinnon tehostamistoimia jatketaan vähintään samoilla linjauksilla kuin mitä edellinen hallitus on kirjannut. Mahdollisuus, että jo aikaisemmin rajusti supistettuun ympäristöhallintoon kohdistuu lisäsäästötoimia tulevaisuudessakin, ei ole suinkaan poissuljettu. Nämä ei-toivotut toimenpiteet heikentäisivät alueellisen ympäristönsuojelun tasoa maassamme entisestään. Valitettavasti alueellisten ELY-keskusten niukat resurssit ovat olleet todellisuutta jo pitkään, vaikka tätä asiaa ei välttämättä myönnetäkään jokaisessa kahvipöydässä. Vahvaa aluehallintoa kannattaville päättäjille tilanteessa voisi olla oivalli-

nen kopin paikka. Ympäristöhallintoon kohdistuu mielestäni vieläkin suurempi uhka kuin suorat säästötoimet, nimittäin julkisuudessa useaan otteeseen väläytetty ajatus ympäristöministeriön sulautumista maa- ja metsätalousministeriön kanssa yhdeksi luonnonvaraministeriöksi. Ajatus palauttaa ympäristöhallinnon takaisin 70-luvulle, jossa ympäristönäkökulmat jäivät taka-alalle. Tämä ei kuulosta houkuttelevalta, vaikka moni muu asia olikin paremmalla tolalla siihen aikaan. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen onkin vahvasti tuonut asian tiimoilta esille, että itsenäinen ja riippumaton ympäristöhallinto on tärkeää ja sen merkitys korostuu entisestään tulevaisuudessa. Ympäristöministerin näkemykseen tarpeesta lisätä eri hallintoalojen yhteistyötä on myös helppo yhtyä. Hallinnollisesti tällainen luonnonvaraministeriö saattaisi tuoda säästöjä veronmaksajille, mutta tämä tapahtuisi todennäköisesti ympäristön kustannuksella, jos päätöksentekovaiheessa toisessa vaakakupissa on taloudelliset ja toisessa ympäristösuojelulliset intressit. Erimielisyydet esimerkiksi luonnonsuojeluohjelmien täydennyksistä tai

Jorma Tenovuo

luonnon monimuotoisuutta edistävistä ohjelmista jatkuisivat, mutta nykyisestä poiketen saman katon alla ja jo valmistelutyön varhaisessa vaiheessa. Tulevalla vaalikaudella on uudella eduskunnalla ja hallituksella päätettävänään vino pino asioita, joissa tasapainoillaan ympäristöarvojen ja taloudellisten intressien välillä. Tämän vuoksi omalla ja varmasti monen muunkin toivelistalla on se, että maamme uusi eduskunta ja hallitus tekisivät viisaita päätöksiä joissa on huomioitu ympäristövaikutukset pitkälle tulevaisuuteen. Jälkiviisaus on ajoittain osoittautunut yhteiskunnalle yllättävän kalliiksi. Yleisesti ottaen niin Suomessa kuin maailmallakin on olemassa laajempi tilaus ajattelutavalle, jossa tunnustetaan, että luonnon monimuotoisuuden säilyttämisellä voi olla pitkällä aikavälillä enemmän rahallista arvoa kuin mitä esimerkiksi yksittäinen luonnonvaroihin kohdistuva hanke tuottaa yhteiskunnalle. Työkaluja uudelle ympäristöpoliittiselle ajattelutavalle, joissa annetaan luontoarvoille myös rahallinen arvo, on Suomessakin käytettävissä jos tahtotila löytyy. Hyvä esimerkki tästä on Australiassa, Saksassa ja Yhdysvallois-

1. Mikä on tämä pyylevä, nappisilmäinen, vehmailla metsäseuduilla viihtyvä lintu, jonka soidinääni on kurnuttava ja sipisevä?

2. Mikä on ainoa säännöllisesti uiva kahlaajamme?

kiperää linnuista!

Skaftung Nature järjestää lin-

Linnut ovatkanssa meillä tukursseja BirdLife Suomen aina elämyksiä erityisesti länsirannikon Kristiinankaupungissa. Alue on tunnettu monipuolisesta linnustosta ja vilkkaasta muutosta. Merelliset maisemat luovat hienot puitteet lintujen seuraamiseen. Lintukurssit tarjoavat unohtumattomia elämyksiä. Pidempiä lintumatkoja Skaftung Nature toteuttaa esimerkiksi Pohjois-Norjan vuonoille, Tanskan talvisille rannoille ja Kroatian maisemiin. Skaftung Nature järjestää pidempien kurssien lisäksi lyhyempiä retkiä ja lintukävelyitä etenkin länsirannikolla ja pääkaupunkiseudulla. Kysy tarjous toiveidesi linturetkestä.

3. Onko ns. kyyhkynmaito tarua vai totta?

4. Mitä hyötyä on siitä, että monilla kahlaajilla naaraiden nokka on pitempi kuin koiraiden?

5. Mikä seuraavista ei ole lintulaji: isomarjastaja, punanauraja vai puuhalaiskuri?

Lintukurssit 2015

Lapin linnut ja Varanki, 21.–28.6.2015 Pohjoinen luonto tulee tutuksi monipuolisen ja eksoottisen lajiston elinympäristönä. Kurssilla on mukana myös kasviopas. Varanginvuonoon ja Jäämeren linnustoon tutustumme kahtena matkapäivänä.

Kahlaajakurssi, 24.–26.7.2015, Kristiinankaupunki

sa käytössä oleva luonnonarvopankkimekanismi jota esitellään mm. Ympäristömininsteriön TEEB-raportissa (The Economics of Ecosystems and Biodiversity). Luontoarvopankki tarkoittaa, että tuotantoyritys velvoitetaan kompensoimaan luontoarvoja heikentävää toimintaa edistämällä luontoarvoja muualla (lähde: Ympäristö-lehti 2/2015).

6. Miten korppikotkat ja kondorit eroavat muista petolinnuista? 7. Miten haara- ja räystäspääskyn erottaa pesäpaikan perusteella?

8. Missä muissa maissa järjestettiin Tornien taistoa vastaava tapahtuma 9.5.? 9. Mikä on kivipiira?

10. Minkä linnun Guinnessin ennätyskirja on luokitellut maailman vaarallisimmaksi? Oikeat vastaukset löydät sivulta 24

Viron syksy, 22.– 25.9.2015 Uutuus Lintumatka Etelä-Viroon muuton ollessa kiihkeimmillään, alustavat päivät 22.–25.9.

Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 1.–4.10.2015, Kristiinankaupunki Syksyn vilkkain muuttoaika tarjoaa paljon seurattavaa: vaelluslintuja, vesilintuja, kahlaajia, petoja ja pikkuharvinaisuuksia. Tähän aikaan voi tulla vastaan ihan mitä vaan. Vaelluslintujen ja pöllöjen rengastus sekä kurkien iltalento ovat syyskurssin erikoisuuksia.

Suomen kesä ja saaristo ovat kauneimmillaan, mutta kahlaajien syysmuutto on jo täydessä käynnissä. Paikallisten saaristolintujen poikueet liikkuvat viimeisiä viikkoja rannoilla ennen muuttomat- Lokakuinen Espanja, viikko 43, 2015 Uutuus Eteläisen Espanjan vuoristot ja suistot, alust. 19.–25.10. kaansa, joten nähtävää ja kuvattavaa on joka puolella. Kurssilla on mukana myös kasviopas.

Kroatia, elokuun alku 2015 Erinomaisen pilottimatkan jatkoksi entistä parempi lintumatka.

Syysmuutto, 17.–20.9.2015, Utö Kaksi täyttä retkipäivää Utön legendaarisessa lintuja majakkasaaressa syysmuuton ollessa vilkkaimmillaan.

Skaftung Nature

www.lintukurssit.info Kari Korhonen, 045 110 6325 skaftungnature@gmail.com

PÖNTTÖ 6.–7.6.2015 Onko sinulla linnunpönttöjä? Kottarainen (kuva: Jan Södersved)

Mitä lintuja niissä asuu? Pönttöbongauksessa tarkkaillaan pihapiirin linnunpöntöissä pesiviä lintuja ja ilmoitetaan havainnot BirdLife Suomelle. Tapahtumalla kerätään arvokasta tietoa pönttölinnuista ja niiden pesinnästä. Osallistu sinäkin! Pönttöbongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Tapahtuma on maksuton ja ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Pönttöbongaus ei ole kilpailu, vaan kaikki havainnot ovat ilmoittamisen arvoisia. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja!

Näin osallistut kseen: Pönttöbongau Kerro meille:

Pönttöbongauksen suojelijana toimii vuonna 2015 toimittaja ja kirjailija Juha Laaksonen.

Sinitiainen (kuva: Petri Kuhno)

www.ponttobongaus.fi Pönttöbongaus järjestetään nyt jo kolmatta kertaa. Vuonna 2014 Pönttöbongaukseen osallistui lähes 5000 ihmistä yli 3000 paikalla, ja kaikkiaan ilmoitettiin lähes 30 000 pöntön tiedot.

tontillasi ttöjä pihassasi, • Mitä linnunpön ? tai mökilläsi on tänä öissä pesii tai on • Mitä lajeja pönt vuonna pesinyt? , missä lutessasi kertoa • Lisäksi voit ha kenät ovat (pesänra vaiheessa pesinn ta, poikasten ruokin nus, haudonta, , että eet). Tärkeää on poikaset lähten n ethän ä ei häiritä, jote lintujen pesintä tai avaa niitä. kurki pönttöihin elle tosi BirdLife Suom • Ilmoita havain ella: ke ak m . verkkolo viimeistään 14.6 ngaus.fi www.ponttobo postikorilmoittaa myös i vo ot nn ai av H • 29 A 16, omi, Annankatu Su fe Li rd Bi : la til myös Merkitse korttiin 00100 Helsinki. i ja osoite. ilmoittajan nim

Margus Ellermaa

Marjatta Seppänen

Kiikarin läpi

Harrastuksena rengastus Anu Tillanen En tiedä mitään rengastusretkiä kiehtovampaa. Ei väliä, pyydystänkö kahlaajia, yölaulajia vai pöllöjä. Aina retket ovat olleet yllätyksellisiä – jännittäviäkin, varsinkin yöretket. Vaikka nykyisin rengastan petolintujen lisäksi muitakin lajeja, pöllöistä kaikki kuitenkin alkoi. Kun ensimmäisen kerran pääsin mukaan pöllöpyyntiin ja sain pitää pöllöä kädessäni, oli selvää, että olin löytänyt oman juttuni.Halusin rengastajaksi. On tietysti kivaa tehdä itse linnunpönttöjä ja rengastaa niistä lintuja, mutta kyllä parhaimmat kokemukset ovat tulleet spontaaneista kohtaamisista lintujen kanssa. Olen useammin kuin kerran ryvettänyt itseni oikein huolella juostessani Lapin soilla kahlaajanpoikasten perässä. Siinä sitä sitten saappaita suovedestä tyhjennellessä olen todennut tulleeni täydellisesti jallitetuksi ja katsellut hymyillen pientä kahlaajanpoikasta, joka untuvainen pää keikkuen jatkaa kevyttä juoksuaan pitkin vetelää suon pintaa. Pöllöpyynnit ovat jännittäviä. Niiden suunnittelu on mielenkiintoista puuhaa, ja pyyntituloksesta voi sitten päätellä omaa osaamistaan tai sen puutetta. Öisille pöllöpyynneille vetää tasaväkisesti vertoja syksyn kahlaajapyynnit. Otsalampun valokeilassa pitkin rantaa kulkemisessa on oma tunnelmansa, eikä kos-

kaan tiedä mitä kahlaajia katiskoista löytyy vai ovatko ne tyhjiä. Mikä rengastuksessa oikein kiehtoo? Tietysti ne ainutkertaiset elämykset mutta ehkä tärkeintä on kuitenkin se valtava kiinnostus lintujen käyttäytymistä kohtaan, halu ymmärtää ja oppia. Jaksan yhä uudelleen hämmästyä ja ihastella lintujen taitavuutta selvitä luonnossa. Mitä enemmän olen seurannut eri lajeja, sitä enemmän tajuan niiden upeaa erilaisuutta, ja sitä läheisemmäksi linnut ovat tulleet. Pyydystäminen rengastusta varten ei olekaan tärkeintä vaan kaikki se, mitä opin pyydystäessäni lintuja. Ja parhaimpia opetuksia saa juuri silloin, kun lintua ei saakaan kiinni. En osaa pahoittaa siitä mieltäni – päinvastoin – on antoisaa miettiä miksi pyyntiyritykseni epäonnistui, mitä uutta voisin oppia linnuista. Kunnioitus lintuja kohtaan vain kasvaa. Rengastuksen tarkoitus on tuottaa löytö tai kontrolli. Niiden avulla saadaan tietoa lintujen eliniästä, pariuskollisuudesta, muuttoreiteistä, muuton nopeudesta, elintavoista, iänmäärityksestä, pesäpoikasten siirtymisestä synnyinseuduiltaan ja monesta muusta seikasta. Sen lisäksi, että olen löytänyt rengastuksesta itselleni mahtavan harrastuksen, on mukavaa olla kenttätyötä tekemällä pieneltä osin mukana keräämässä linnuista tätä arvokasta tietoa.

Mikkeliläinen rengastaja. Retkikaverin mielestä ”vähempikin joskus riittäisi.” Silti aina innolla mukana valvomassa, roudaamassa, vesisateessa tai mudassa tarpomassa, hyttysiä sietämässä ja ylävitosia heittämässä.

Suomen pajulintukannan koko on tiedossa vapaaehtoisten tekemien laskentojen ansiosta.

Usein kysytyt kysymykset Mistä tiedetään että

pajulintu ja peippo ovat Suomen runsaimmat lintulajit? Teemu Lehtiniemi Pajulintu ja peippo ovat todellakin Suomen runsaimmat pesimälintulajit. Muutonseurantapaikoilla paljon aikaa viettävät harrastajat pystyvät kyllä syksyisin toteamaan peipon runsauden, mutta pajulinnun suuria muuttajamääriä ei ole tainnut kukaan Suomessa vielä päästä toteamaan – ne muuttavat öisin ja korkealla. Pesimälintujemme keskinäiset runsaussuhteet ja kantojen suuruudet selvitetään linnustonseurannan avulla. Näistä Suomessa tärkein on pesimälinnuston linjalaskenta, varsinkin niin sanotut vakiolinjat. Vakiolinjalaskennassa harrastajat kulkevat ennalta määrättyä reittiä ja kirjaavat ylös kaikki havaitsemansa lintulajit. Tiedot toimitetaan LUOMUKSEEN (Luonnontieteellinen keskusmuseo), joka koordinoi BirdLife Suomen kanssa yhteistyössä toteutettuja laskentoja. Kun yhdistetään tasaisesti eri puolelta Suomea kertyvä tieto, saadaan koko maan kattava aineisto, joka kertoo maamme lintulajien runsaudesta. Linjat pyritään laskemaan joka vuosi, ja lintujen määrien vaihtelu linjoilla kertookin lintulajiemme vuotuisista runsaudenvaihteluista. Ilman linjalaskentoja meillä olisi huomattavasti heikommat perustiedot Suomen linnustosta.

Tiesitkö esimerkiksi, että hiljainen ja vaatimaton harmaasieppo on Suomen viidenneksi runsain pesimälintulaji? Tai että jokaista pesivää kirjosieppoa kohden Suomessa pesii neljä harmaasieppoa? En tietäisi minäkään, jos suomalaiset lintuharrastajat eivät tuottaisi omalla vapaaehtoisella panoksellaan aineistoa linnustonseurannalle. Lintulinjaa laskien lintuharrastaja voi yhden aamun työllä tuottaa suuren hyödyn yhteiselle lintutietämyksellemme. Taidollisena vaatimuksena on Suomen lintujen äänten tunnistaminen – nimenomaan äänestä tavoitetaan valtaosa laskennan linnuista. Laskennat toteutetaan pääosin kesäkuun alussa, ja ne alkavat anivarhain auringon noustessa kestäen muutaman tunnin. Laskenta on mukava rauhallinen kävelyelämys suomalaisessa luonnossa aamun tuoksuineen, sumuineen ja luontoelämyksineen. Kun laskee vuodesta toiseen samaa reittiä, huomaa itsekin, kuinka joinain vuosina tietyt lajit ovat runsaampia kuin toisina. Suomen lintuharrastajien lukumäärään nähden vakiolinjoja laskee toistaiseksi liian harva lintuharrastaja. Tilannetta voi vielä tälle kesälle parantaa. Varaa siis itsellesi vakiolinja verkkosivulta: http://koivu.luomus.fi/seurannat/linjalaskenta/vakiolinjat.php

Tiira-lehti

2 | 2015

Haarapääsky

Piirrokset: Aija Lehikoinen

Räystäspääsky

Lajipari

Vuoden linnut 2015 Haara- ja räystäspääsky vertailussa Pauli-Pekka Österberg

Haarapääsky (Hirundo rustica)

Räystäspäsky (Delichon urbicum)

Yläperä

Kiiltävän tummansininen

Puhtaan valkoinen

Nokka

Sirompi

Töpö, mutta terävä kärki

Kurkku Pyrstö Ääni

Esiintyminen Muuta

Sinertävä rintavyö, punainen naama ja kurkku

Reunoilla pitkät pyrstöjouhet, pyrstösulissa valkeat täplät Pehmeää rupattelua rytmittävät sähköiset trillit

Pohjois-Lappia lukuun ottamatta koko Suomi. Suosii maaseutua Vuoden laji 2015. Ilmoita havaintosi: www.tiira.fi

Tiesitkö tämän Tiirasta?

Mikä on linnun tila? Timo Metsänen

Tiiraan tallennettavien lintuhavaintojen oleellisimpia tietoja ovat luonnollisesti laji ja lukumäärä, mutta myös tila. Linnun tilalla tarkoitetaan linnun käyttäytymistä kuvaavaa ja tarkentavaa tietoa. Tila-kenttään on suositeltavaa laittaa aina jokin tieto. Tärkeimpiä tila-kentän merkintöjä ovat p (=paikallinen), m (=muuttava) ja näin lintujen soidinkaudella myös Ä (=laulava). Pieni ä-kirjain puolestaan tarkoittaa muuten kuin laulaen tai soidintaen ääntelevää lintua, jota ei ole nähty. Paikallisia lintuja ovat pesijät, re-

viirillä oleskelevat ja esimerkiksi järvellä tai pellolla lepäilevät linnut. Muuttaviksi taas merkitään sellaiset linnut, jotka havaitaan selvässä muuttolennossa tai muutoin määrätietoisesti liikkuen, esimerkiksi välillä puiden latvoihin laskeutuen, mutta taas hetken päästä matkaa jatkaen. Mikäli halutaan korostaa, että kuultu lintu on myös nähty, kannattaa käyttää merkintää Än (=laulava lintu, joka on nähty) tai än (=ääntelevä lintu, joka on nähty). Tästä tiedosta voi olla hyötyä esimerkiksi arvioitaessa havaintojen luotettavuutta, vaikkapa normaalia aikaisempien muuttolintujen osalta. Näköhavainnosta voidaan

Yhtenäisen valkea vatsan kanssa Lyhyempi, matala pyrstön lovi

Lajin tunnistaa tunnusomaisen räpättävistä äänistä

Koko Suomi. Suosii betonirakennelmia, kuten siltoja. Vuoden laji 2015. Ilmoita havaintosi: www.tiira.fi

varmistaa, että muita lajeja matkivat linnut ovat poissuljettuja. Tila-kentän käyttö helpottaa esimerkiksi yhdistysten lintuvuosikatsausten tekijöitä. Kenttään merkittyä tietoa käytetään muun muassa hauissa, joissa erotellaan muuttavat ja paikalliset linnut. Jos linnun käyttäytymistä kuvaavat lyhenteet tai tiedot merkitään ilmoituslomakkeen lisätietokenttään, tietoa on paljon hankalampi käyttää, sillä Tiiran hakutoiminnot eivät niitä löydä. Joissakin tapauksissa havaintoon voi kirjata useampiakin tilaa kuvaavia tietoja. Esimerkiksi muuttavista linnuista voi ilmoittaa muuttosuunnan, jonka lisäksi tiedoksi on aina suosi-

teltavaa laittaa m. Pohjoiseen muuttanut peippoparvi ilmoitetaan siis [20.4.2015][peippo][254][m, N]. Liioitteluun merkintöjen kanssa ei kuitenkaan kannata ryhtyä. Kaikkia linnun tekemisiä ei tarvitse kuvata. Lisää tietoa tila-kentän vaihtoehdoista löytyy Tiiran vasemmasta valikosta kohdasta ”Ohjeet”, ja syvällisemmin eri merkintöihin voi perehtyä lukemalla Suositukset kenttähavaintojen merkitsemiseksi BirdLife Suomen verkkosivuilta osoitteesta: www.birdlife.fi/lintuharrastus/ suositus_kenttahavaintojen_ merkitsemiseksi.pdf

14 Mikko Jalo

Alkukesä on yölaulajien kulta-aikaa. Rehevien vesistöjen äärellä pääsee kuuntelemaan kesäyön taianomaista konserttia. Äänessä ovat muun muassa satakielet sekä luhta- ja viitakerttuset.

Minne mennä nyt?

Yölaulajia kuuntelemaan Pertti Rasp

Palstalla esitellään lintumaailman ajankohtaisimpia ympäristöjä, joissa juuri tällä hetkellä kuhisee siivekkäitä. Juttusarjan ensimmäisessä osassa lähdetään rehevien vesistöjen rannoille kuuntelemaan alkukesän mystisiä yölaulajia. Mikko Jalo Touko-kesäkuussa kannattaa suunnata kohti reheviä lintujärviä, matalia merenlahtia ja pajupensaikkojen peittämiä joenvarsia. Kun taivas värjäytyy punaiseksi, hämärä laskeutuu ja lämmin kesäyö sulkee tienoot syliinsä, aloittavat yölaulajat konserttinsa. Se on esitys, josta peittojensa alle käpertynyt kansa ei tiedä mitään: hämärässä kuuluvat soinnut kantautuvat vain valvovien korviin. Yölaulajat ovat varsin erilaisista lin-

nuista koostuva joukko. Alkukesän yölaulajiin kuuluu muun muassa taitavasti lurittelevia varpuslintuja, lyhyesti vihelteleviä rantakanoja sekä komeasti puhiseva kaulushaikara. Tunnetuin yölaulaja lienee huumaavasti konsertoiva satakieli.

Vinkkejä yölaulajaretkelle

Yölaulajaretkelle lähtevä voi pitää ohjenuoranaan Ulta Bra -yhtyeen kappaletta ”Sinä lähdit pois”. Sen lyriikoissa kerrotaan ”pensaiden laulavista linnuista

Satakielen konsertti on olennainen osa kesäyön äänimaisemaa.

Tiira-lehti

2 | 2015 Mikko Jalo

Kevään kiikari- ja kaukoputkiesittelyt: Hanko 11.4. Porvoo 12.4. Lappeenranta 18.4. Rauma 19.4. Pori 20.4. Kristiinankaupunki 21.4. Vaasa 22.4. Kokkola 23.4.

Punakuiri (Limosa lapponica) on yksi Lapin komeimmista kahlaajista. Sitä ja muita muutolta palanneita kahlaajia kannattaa nyt etsiä sulamisvesien kostuttamilta soilta.

aamulla ennen seitsemää”. Sanoitus osuu oikeaan kahdessakin asiassa: kesäyössä äänteleviä lintuja kannattaa mennä kuuntelemaan jo kauan ennen seitsemää, ja monet laulutaitureista tosiaan viihtyvät pensaikoissa. Parasta kuunteluaikaa on auringonlaskun ja -nousun välinen hämärä. Sitä mukaa kun kesäyö vaalenee, hukkuvat yölaulajat päiväaktiivisten lintujen melskeeseen. Rantametsät, ruovikot ja pensaikot ovat erinomaisia paikkoja kuulla yölaulajia. Kun pysähtyy pitkospuille keskellä ruovikkoa, saa nauttia luhta- ja viitakerttusten taituroinnista. Yön hiljaisuutta vasten laulu kuuluu voimakkaana. Kerttuset ovat taitavia ääntelemään, ja esimerkiksi luhtakerttunen osaa matkia muita lintuja. Sirkkalinnut taas sirittävät heinäsirkan tapaan minuuttitolkulla, ja ne pystyvät hengittämään sisään ja ulos samalla kun ne laulavat. Kaulushaikaran pulloon puhaltamista muistuttava ääni kantautuu veden pintaa pitkin kauas, jopa kilometrien päähän. Rantakanoihin kuuluvan luhtahuitin ääni on nopea vihellyksenomainen huit, kun taas luhtakanan ääni kuulostaa kiljuvalta porsaalta. Molemmat laulavat syvällä ruovikon kätköissä. Yöllisen musiikkielämyksen kruunaa rantalehdosta raikaava monipuolinen laulu. Esittäjän ul-

Täällä voi kuulla yölaulajia:

–– –– –– ––

Rehevien vesistöjen rannat Ruovikot Pajukot Rantalehdot ja tervaleppäkorvet

koasu on vaatimaton ja se ääntelee yleensä visusti lehtien taakse piiloutuneena. Satakielen laulu on monelle erottamaton osa kesää. Uteliaimmat haluavat myös nähdä laulutaiturit, mutta pettyvät yleensä karvaasti – vaikka tuomen oksistossa ääntelevää satakieltä lähestyisi kuinka hiljaa hiipien, loppuu laulu kuin seinään ennen kuin ihminen ehtii nähdä vilaustakaan linnusta. Yölaulajia ei olekaan tarkoitettu nähtäväksi. Parhaiten niistä voi nauttia silmät kiinni.

Alkukesä saa Lapin suot kuhisemaan

Samaan aikaan kun lämmin kesäyö syleilee eteläistä Suomea, sulavat lumet Lapista. Pohjoisessa Suomessa kannattaa ruovikoiden ja yölaulajien sijaan etsiä soita ja niillä viihtyviä kahlaajia. Sulamisvesien kostuttamilla alueilla voi nähdä muun muassa punakuireja, vesipääskyjä, lapinsirrejä ja jänkäkurppia. Lappilainen lintuharrastaja Pirkka Aalto suosittelee käymään vaikkapa Utsjoen Piesjängällä: ”Sinirinnat ja lapinsirkut laulavat siellä alkukesällä täyttä päätä, ja jos alueen pikkujärvet ovat ehtineet sulaa, uiskentelee niillä muun muassa pilkkasiipiä ja alleja.”

Kuuluisia yölaulajapaikkoja:

–– Siikalahti Parikkalassa –– Vanhankaupunginlahti Helsingissä –– Liminganlahti Limingalla –– Laajalahti Espoossa –– Vantaanjoen varsi Uudellamaalla –– Ruissalo Turussa

Liminka 25.-26.4. Keuruu 27.4. Kangasala 2.5. Espoo 3.5. Lahti 5.5. Hyvinkää 9.5. Virolahti 14.-17.5. ja 21.-24.5.

KIIKARIT JA KAUKOPUTKET

UUSI FF-staijauskeppi

puujalustat

kun tarvitset värinättömän vaihtoehdon!

Edustamamme tuotemerkit: Hawke, Opticron, Berlebach, Mulepack, Sirui, Nikon, Meopta, Gitzo, Swarovski, Velbon, Kowa, Zeiss, Vanguard, Manfrotto, Steiner,Lowepro,Kamakura ja Pentax

Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki (Ruoholahti) Puh. (09) 6859 0800 tilauspalvelu@fotofennica.fi

fotofennica.fi

Nyt on vuoden paras aika:

Liity jäseneksi nyt! Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Saat tietoa linnuista, tukea harrastukseesi ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. BirdLife Suomen jäsenyhdistyksissä on yli 12 000 jäsentä. Liity sinäkin joukkoon!

Liity jäseneksi 16.3.–30.6.2015, ja saat liittymislahjaksi: Lisäksi

BirdLife Suomen havaintovihko

: Kuukkelin n Muut jäsenedut stusokaltaiset -lintuharra i neljästi tiis ko i ht pas, Tiira-le nnus Linvuodessa, jäsenale sta sekä nut-lehden tilaukse n (www. elu alv op Tiira-lintutiet uudet! tiira.fi) jäsenominais

mm. lajin Uutuus! Mukana havaintojen luettelo ja ohjeita merkitsemiseksi. kansivihko •A6-kokoinen vaha i •Musta, paksu kans ua siv 0 •Nidottu, 10 •Ruudut 7x7 mm

Tervetuloa jäseneksi!

Kuvat: Petri Kuhno

• Kampanja on käynnissä 16.3.–30.6.2015. • Kampanjan aikana kaikki BirdLife Suomen jäsenyhdistysten uudet jäsenet saavat liittymislahjana BirdLife Suomen havaintovihon tavanomaisten jäsenetujen lisäksi. • Kampanja koskee myös niitä henkilöitä, jotka ovat jo jäseniä jossakin toisessa jäsenyhdistyksessä. • Kampanja ei koske perhejäseneksi liittyviä. • Liittymisajankohta lasketaan siitä hetkestä, kun henkilö on ilmoittanut liittyvänsä jäseneksi. • Lähetämme muutaman viikon kuluessa uuden jäsenen postia ja liittymislahjan.

Liity jäseneksi: • verkkosivuilla www.birdlife.fi/liity TAI • soita 09 4135 3300 (ark. klo 10–15) TAI • ota yhteyttä oman alueesi lintuyhdistykseen

BirdLife Suomeen kuuluu 30 jäsenyhdistystä. Tutustu omaan yhdistykseesi: www.birdlife.fi/yhdistykset

Tiira-lehti

2 | 2015 Micha Fager

Tunnetko IBA-alueet? Pertti Rasp

Haapaveden lintujärvet ovat tärkeä pikkulokkien kerääntymisalue.

Haapaveden lintujärvet – Ainalista Osmankiin Timo Metsänen

Punasotka taantuu kaikkialla Euroopassa.

Sorsatutkijat

kokoontuivat Hankoon

Tero Toivanen Hangossa 7.-11.4. järjestettyyn kansainväliseen sorsatutkijoiden kokoukseen (4th Pan-European Duck Symposium) saapui 71 osallistujaa peräti 15 Euroopan maasta ja lisäksi Yhdysvalloista, Kanadasta ja Marokosta. Sorsalintuja tutkitaan maailmalla todella laajalti ja monipuolisesti. Myös niiden kantojen muutokset pesimä- ja talvehtimisalueilla tunnetaan harvinaisen hyvin. Keskeinen syy tähän on varmasti se, että useimmat sorsalinnut ovat myös tärkeitä riistalajeja. Tämä näkyy myös siinä, että niiden elinympäristön hoitoon panostetaan paljon ja siihen on myös runsaasti rahoitusta käytettävissä. Erityisesti Pohjois-Amerikassa elinympäristöjen kunnostuksella on jo useiden vuosikymmenien perinteet.

Moni sorsalintu vähenee

Kovin monen sorsan kannankehitys on laskeva. Suomalaisista lajeista huolestuttavin tilanne lienee punasotkalla, joka taantuu kaikkialla Euroopassa ja jonka kansainvälistä uhanalaisuutta jouduttaneen arvioimaan lähiaikoina. Suomessa haahkakannat ovat huvenneet suuresti, ja monin paikoin etenkin ulkosaariston suuret koloniat ovat lähes kadonneet. Haahkan vähenemistä voivat selittää sekä huonontunut poikastuotto että naaraiden entistä suurempi kuolleisuus. Koiraiden osuus haahkoista on kasvanut selvästi viime vuosikymmeninä. Lapasotka ja pikkulapasotka ovat taantuneet Pohjois-Amerikassa. Yhdysvalloissa talvehtivien lintujen alkuperää on tukittu isotooppianalyysilla, ja tulosten perusteella vai-

kuttaa siltä, että lajien poikastuotto on erityisen huono mantereen pohjoisosissa. Syy tähän voi löytyä ilmastonmuutoksesta. Tärkeä syy vesilintujen taantumiseen voi olla ravintokilpailu rehevöitymisen takia lisääntyneiden särkikalojen kanssa. Suomessa onkin todettu, että särkikalojen määrällä on selvä yhteys vesilinnuston runsauteen. Kalattomissa järvissä monet vesilinnut voivat parhaiten.

Tarhalinnut päänvaivana

Sinisorsia kasvatetaan – ja vapautetaan metsästettäväksi – Euroopassa huikeita määriä. Paikoin jopa kolmannes kannasta voi pesimäkauden alkaessa olla edellisenä syksynä istutettuja lintua. Tarhatuilla linnuilla voikin olla vaikutusta sinisorsan geeniperimään – tutkimuksissa on havaittu esimerkiksi, että lajin nokan muoto on muuttunut viime vuosikymmeninä, mikä viittaa tarhalintujen vaikutukseen. Ruostesorsa on aiemmin luultua yleisempi pesimälintu Keski-Euroopassa. Nykyisin Hollannissa sulkii loppukesällä noin 800 linnun parvi. Lintuja on merkitty kaularenkain, ja niiden on todettu viettävän pääosan vuodesta lähinnä saksassa ja Sveitsissä. Populaatio on epäilemättä alun perin lähtöisin tarhalinnuista. Mistähän mahtavat Suomessa kesällä tavattavat ruostesorsat olla peräisin? Lisää sorsatutkimuksesta ja kokouksen annista voi lukea osoitteesta http://www.ducksg.org/.

Ainali, Apaja, Osmanki, Litukka, Kypärä, Korkatti, Haapolampi, Suojärvi ja Köyrylampi sekä Haralampi muodostavat Pohjois-Pohjanmaan Haapavedelle ainutlaatuisen lintuvesien kokonaisuuden. Sarjassa esitellään Suomen kansainväAlue on kansainvälisesti merkittälisesti tärkeitä linvä pikkulokkien ja laulujoutsenten tualueita (Imporkerääntymisalue. Se on myös kantant Bird and Biodisallisesti tärkeä useille lajeille, kuversity Areas, IBA) ten pilkkasiivelle, uivelolle, suokukolle ja mustaviklolle. Alueen järvet ovat enimmäkseen humuspitoisia kortetyypin matalia vesiä, jotka ovat rehevöityneet ympäröivän valuma-alueen turvetuotannon ja metsänkäsittelyn seurauksena. Rantoja on aikaisemmin osittain laidunnettu ja kortetta sekä saroja niitetty karjan rehuksi. Tapa kuitenkin hiipui 1950-luvun puolivälissä. Vesistöjen rantametsät ovat koivu- ja mäntyrämeitä ja tuoreita sekametsiä.

Pohjoisen ja etelän sekoitus

Pesimälinnustoltaan järvikokonaisuus on Suomessa vertaansa vailla. Täällä pesii säännöllisesti ainakin 48 lintuvesien lajia. Vesilintulajeja alueella pesii lähes 20, ja niiden parimäärä on vuodesta riippuen 500-700. Runsaslukuisimmat pesimälajit ovat nauru- ja pikkulokki, tukkasotka, tavi, jouhisorsa, haapana ja telkkä sekä ruokokerttunen ja taivaanvuohi. Harvalukuisina tai satunnaisina alueella pesivät myös muun muassa pilkkasiipi, ruskosuohaukka, jänkäsirräinen, jänkäkurppa, luhtahuitti ja kuhankeittäjä. Haapaveden lintujärvillä riittää katsottavaa huhtikuulta aina järvien jäätymiseen saakka. Parasta retkeilyaikaa ovat touko- ja elokuu. Toukokuussa valtaosa pesijöistä on jo saapunut alueelle ja muuttokerääntymät ovat suuria. Elokuussa ennen sorsastuksen alkamista etenkin vesilintuja on paljon. Lintumäärät pienenevät sorsastuksen alun jälkeen huomattavasti, mutta runsastuvat jälleen syyskuussa kun pohjoisesta saapuu sorsia ja joutsenia. Haapaveden lintujärvet ovat tänä vuonna tarkemmassa seurannassa erityisesti levähtävien lintujen osalta. Mikäli retkeilet alueella, muistathan tallentaa havaintosi Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi)! Voit myös ilmoittautua mukaan syyspuolen laskentoihin. Ajo-ohjeita ja lisätietoja alueesta :

PPLY:n verkkosivut pply.fi/index.php/ 115-harrastus/lintupaikat/ 841-ainaiin-lintujaervet

Pyhäjokialueen luontopaikkaopas www.kirjastovirma.fi/ luontopaikkaopas/

kartta IBA-alueesta www.birdlife.fi/suojelu/ paikat/iba/ibakartat/033.jpg

18 Juha Honkala

Niittykirvisen pesä hylätyllä pellolla. 3.6.2013 pesässä oli neljä poikasta.

Lintujen pesätiedot talteen! Juha Honkala

Suomessa pesivistä miljoonista linnuista useimmat onnistuvat kätkemään pesänsä niin hyvin, että ihminen ei niitä löydä. Jos kuitenkin satut löytämään pesän vaikkapa pihapöntöstäsi, kirjaisitko

pesinnän tiedot talteen? Luonnontieteelliseen museoon on vuosikymmenten aikana tallennettu 229 386 pesän tiedot pesäkorteille. Ympäristön muuttuessa muuttuvat myös lintujen tavat ja aikataulut. Jotta vanhaa pesäaineistoa voitaisiin verrata ny-

kyiseen, tarvitaan tuoreita tietoja. Missä linnut pesivät ja montako munaa tai poikasta pesässä oli? Selviytyivätkö kaikki lentoon vai tuhoutuiko pesintä? Viime vuonna täytettiin 1 431 pesäkorttia 43 henkilön voimin. Sähköinen pesäkortti täytetään Lintuvaara-palve-

lusivuston kautta. Ilmoittautumalla havainnoijaksi osoitteeseen linnustonseuranta@luomus.fi saat käyttäjätunnuksen ja pääset täyttämään pesäkortteja. Pesäkorttiseurannan tuloksia löydät verkko-osoitteesta: https://rengastus. helsinki.fi/tuloksia/Pesakortit

Linturikkaan Puurijärvi-Isosuon kansallispuiston naapurista myydään tontti ja vanhat asuinrakennukset Perikunta myy Kokemäen Kauvatsalla Ahvenuksen kylässä sijaitsevan 0,9 hehtaarin tontin. Kauniiden maisemien ja peltojen reunalla sijaitseva tontti on parisataa metriä Puurijärvi-Isosuon kansallispuistosta. Tontilla on piharakennukset ja asuinrakennus, joka saattaa soveltua tilapäiseen majoitukseen. Talon koko 76 neliötä, jossa 2 h + k ja yläkerrassa rakentamatonta vinttitilaa. Osuus yhteiseen rantaan Kauvatsanjoella. Monimuotoinen Puurijärvi-Isosuon luonnonsuojelualue on näköetäisyydellä tontista, joka tarjoaa hyvät mahdollisuudet mm. lintujen tarkkailuun ja kuunteluun. Alueella pesii noin 100 lintulajia (mm. merikotka, kurki, sääksi, laulujoutsen) ja kansallispuiston ympärillä on vanhaa kyläasutusta jo 1200-luvulta lähtien. Puiston rehevä kosteikko ja lähes luonnontilaiset suoalueet tekevät alueesta eurooppalaisittainkin tärkeän lintukohteen. Alueella on paljon nähtävää linnuista kiinnostuneelle ja lintutorneja sekä luontolavoja on viisi kappaletta. Luontopolku on kahden kilometrin pituinen. Lisätietoja: www.facebook.com/Kauvatsa2015 Osoite: Vainuantie 32, Kauvatsa, Kokemäki. Myydään nettihuutokaupassa www.huutokaupat.com. kesäkuun puolivälissä. Näyttö 7.6.2015 klo 15-17. Tiedustelut: 0449152764.

2 | 2015

Aleksi Lehikoinen

Tiira-lehti

Kanahaukkavihaa lietsotaan levittämällä virheellistä tietoa Teemu Lehtiniemi

Laskentapisteet sijoitetaan muutaman sadan metrin etäisyydelle toisistaan. Pisteiden on hyvä olla esimerkiksi keskellä metsää tai peltoa, ei metsän reunassa.

Jan Södersved

Pistelaskenta on

leppoisa seurantamuoto Tero Toivanen Suomen maalinnuston pesimäkantojen arviointi ja kannanmuutosten seuranta perustuu ensisijaisesti vakiolinjalaskentoihin. Vakiolinjoille on kuitenkin olemassa myös kevyempi vaihtoehto, joka on erinomainen tapa aloittaa tutustuminen linnustonseurantaan. Pistelaskentareitin voit itse perustaa käytännössä minne tahansa. Pistelaskennalla on Suomessa pitkät perinteet, mutta nykyisin pistereittejä lasketaan vain viitisenkymmentä vuodessa. Monessa muussa maassa pistelaskenta on vallitseva seurantamuoto. Pistelaskenta ei sovellu lintujen pesimäkantojen arviointiin, mutta antaa erinomaista täydentävää tietoa lintujemme kannanmuutoksista. Pistelaskenta on varsin helppoa. Reitti sisältää 20 pistettä, ja niiden sijainnin saa päättää itse. Tärkeää on kuitenkin, että pisteet sijaitsevat mahdollisimman ”puhtailla” maastotyypeillä – pisteen lähiympäristössä ei saisi olla esimerkiksi sekä metsää että peltoa. Pisteiden tulee sijaita vähintään 250 metrin etäisyydellä toisistaan. Reitin kokonaispituudeksi tulee yleensä 5-15 kilometriä, ja pisteiden väliset siirtymät voi tehdä vapaavalintaisella kulkuneuvolla: jalan, polkupyörällä tai autolla. Laskenta tehdään varhain aamulla. Kullakin pisteellä havainnoidaan viiden minuutin ajan. Havaitut linnut jaotellaan kahteen ryhmään sen mukaan, ovatko ne 50 metrin säteellä havainnoijasta vai kauempana. Kuten linjalaskennassakin, kirjattava yksikkö on pari – havaitun parin tai poikueen lisäksi pariksi tulkitaan myös yksittäiset koiraat ja naaraat.

Pistelaskennan suorittaminen edellyttää hyvää lintujen tunnistustaitoa – erityisesti äänten tuntemusta. Linjalaskennassa suotava maastokelpoisuus ja suunnistustaito eivät sen sijaan ole tässä seurantamuodossa välttämättömiä. Reitin voi suunnitella itselleen mahdollisimman helpoksi. Pisteet kannattaa kuitenkin yrittää sijoittaa satunnaisesti reitin varrelle – ei siis lasketa pelkästään reitin huippukohteita. Seurannan kannalta tärkeintä on, että kerran aloitettu laskentareitti myös toistetaan säännöllisesti tulevina vuosina. Perusta oma pistelaskentareittisi jo tänä kesänä! Laskentalomake ja tarkemmat ohjeet laskennan suorittamiseksi sekä tulosten ilmoittamiseksi löytyvät Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilta: http://www.luomus.fi/fi/pesimalintujen-linja-pistelaskenta. Pistelaskennan tuloksiin voi puolestaan tutustua linnustonseurannan tulospalvelussa osoitteessa https://rengastus.helsinki.fi/tuloksia/Pistelaskenta Myös vakiolinjoille kaivataan tänäkin kesänä laskijoita. Erityisesti laskijoita toivotaan löytyvän viime vuosina harvoin lasketuille tai harvinaisempia elinympäristöjä sisältäville reiteille. Tiedot vapaista linjoista sekä niistä, joiden laskeminen tänä kesänä olisi erityisen hyödyllistä, löytyvät osoitteesta http://koivu.luomus.fi/seurannat/linjalaskenta/vakiolinjat.php.

Moni luonnonystävä on ollut huolissaan tänä vuonna mediassa näkyneestä kanahaukkavihan kasvamisesta. Jotkut metsästäjät ovat lähteneet syyttämään kanahaukkaa huonosti voivista riistakannoista. Kanahaukan rauhoituksen purkamiseksi on jopa laadittu kansalaisaloite. Kampanjointiin liittyy melkoista asioiden vääristelyä. Toistaiseksi pohjanoteerauksen on tehnyt Ase & Erä-lehti. Ase & Erä –lehden numeron 3 / 2015 kannessa on kuva kanahaukasta ja otsikko: ”Pyy jo hävinnyt, metsot ja teeret loppuvat – Kanahaukka pahin vihollinen”. Pääkirjoituksessa Eero Ahola väittää Suomen kanahaukkakannan kaksinkertaistuneen vuodesta 1989, jolloin laji rauhoitettiin. Hänen mukaansa kanahaukan runsaus näkyy erityisesti lähes olemattomassa pyykannassa sekä siinä, että parissa vuosikymmenessä suhteellisen runsaat metso- ja teerikannat ovat Etelä-Suomessa taantuneet sangen vähäisiksi. Kanalintujen vähenemisen suurimpana syynä pidetään hänen mukaansa kanahaukkaa, eikä metsäelinympäristöjen tilalla tai hoidolla ole merkitystä. Kanahaukasta on lehdessä myös laajempi artikkeli, jossa muun muassa pidetään ympäristöviranomaisia asiantuntemattomina, koska ELY-keskukset eivät myönnä poikkeuslupia kanahaukkojen tappamiseksi riistanhoidollisista syistä. Ase & Erä –lehden kaltaiset mielipidevaikuttajat ovat ongelmallisia. Ne levittävät väärää tietoa, ja ainakin osa lukijoista luulee tosiasioina esitettyjen väitteiden myös perustuvan johonkin. Tässä tapauksessa melkein kaikki pääkirjoituksen faktat ovat menneet väärin. Suomen kanahaukkakanta on tällä hetkellä noin kolmanneksen pienempi kuin vuonna 1989, jolloin laji rauhoitettiin. Suomen pyykanta on pysynyt varsin vakaana viimeiset 20 vuotta, teerikanta on kasvanut ja metsokanta aavistuksen vähentynyt. Nämä selviävät Luonnontieteellisen keskusmuseon ja luonnonvarakeskuksen seurannoista. Jo vuonna 1999 ilmestyneessä Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa metsäkanalintutyöryhmän muistiossa metsäelinympäristöissä tapahtuneita muutoksia pidettiin pääsyynä metsäkanalintulajien silloiseen vähenemiseen. Tehokkainta kanalintukantojen hoitoa on metsätalouden harjoittaminen kanalintujen ehdoilla. Helmikuun alussa Suomessa julkaistiin kansalaisaloitte kanahaukan rauhoituksen osittaiseksi purkamiseksi. Aloitteen teki Arno Vesterholm, joka ei ole saanut ELY-keskuksesta haluamiaan poikkeuslupia kanahaukkojen tappamiseksi. ELY-keskuksen kielteinen päätös on todettu oikeaksi korkeinta hallinto-oikeutta myöden. Kansalaisaloite on kuitenkin huolestuttanut monia lintujen suojelijoita, ja BirdLifelle on tullut asiasta useita kyselyjä. Kanahaukka-aloite ei ole saanut parissa kuukaudessa edes 2000 allekirjoittajaa. Tätä voi pitää osoituksena siitä, ettei kanahaukkaviha ole metsästäjien piirissä enää laajaa – onhan Suomessa yli 300 000 metsästäjää. Kanahaukkakirjoittelun taustalla on ilmeisen pieni ihmisjoukko. On kuitenkin tärkeää, että kirjoituksissa esitetyt väärät tiedot oikaistaan, ettei viime vuosina selvästi vähentynyt haukkaviha leimahda uudelleen liekkiin.

20 Jarkko Santaharju

Sinirinta Eilatissa, ehkä kohta jo Saanan rinteessä?

Linturalli jolla on tarkoitus Vilppu Välimäki Talvehtimisalueiltaan Afrikasta kohti pohjoisia pesimäalueita palaavat muuttolinnut pakkautuvat eteläisen Israelin alueelle maaliskuun puolivälissä. Alueen läpi virtaa tuhansien haara- ja arohiirihaukkojen massa, satoja arokotkia, pikkukiljukotkia, kattohaikaroita ja niiden mukana tietenkin muutamia keisari-, pikku- ja kiljukotkia. Aavikkoseudulla kastellut puutarhat houkuttelevat muuttavia pikkulintuja, kuten sinirintoja, tiltaltteja ja mustapää- ja hernekerttuja, ja kosteikkoalueet tarjoavat mahdollisuudet nähdä läheltä kahlaajia ja vesilintuja. Kun tähän lisätään vielä paikalliset erikoisuudet kuten ruostepyrstöt, mustaruostepyrstöt, arabiankertut, aavikkokehrääjät ja sarvikiurut, voidaan sanoa, että Eilat on lintuharrastajalle paratiisi. Näissä maisemissa kisattiin maaliskuun puolivälissä Champions of the Flyway -linturalli, joka on paljon muutakin kuin tavallinen linturalli. Kisaan osallistuvat joukkueet keräävät rahaa vuosittain vaihtuvaan suojelukohteeseen ja samalla jakavat tietoa linnustonsuojelusta. Suojelun kohteena ovat

erityisesti muuttolinnut, sillä Välimeren alue on niille jatkuvasti vaarallisempi etenkin laittoman pyynnin takia. Tälla kertaa rahaa kerättiin Kyprokselle, jossa pyydetään liimatikuilla ja verkoilla vuosittain miljoona pikkulintua. BirdLife Kypros käyttää kerätyt varat laittoman pyynnin vastaiseen kampanjointiin ja asennekasvatukseen. Tänä vuonna kilpailuun osallistui 15 joukkuetta eri puolilta maailmaa. Suomesta kilpailussa oli kaksi joukkuetta, Tarsiger Northern Lights ja The Arctic Redpolls. Kokonaisuudessaan kisa oli uskomattoman hieno kokemus. Kotoisista linturalleista poiketen lajeja oli helppo nähdä, niitä tuli tasaisesti pitkin päivää ja kertaakaan ei ollut a) kylmä tai b) hyttysiä. Perisuomalaisesta rallista poiketen tämän kisan henkeen kuului myös tiedon jakaminen. Niinpä ennen kisaa parhaat havainnot jaettiin infotapaamisessa ja itse rallin aikana WhatsApp -ryhmässä. Vaikea sanoa oliko tästä oikeastaan hyötyä, koska muiden havaintojen aktiivinen seuraaminen nosti lähinnä verenpainetta! Suomalaisten joukkueiden tarkemmat retkikertomukset lajeineen ja kaikkine kommelluksineen löytyvät tämän jutun lopusta ole-

Vilppu Välimäki

Rallia seurasi runsas joukko mediaa, mm. Discovery Channel. Kuvassa Roni Väisänen ja rallin isä Jonathan Meyrav suomalaisen journalistin Saara Olkkosen haastattelussa.

vista verkko-osoitteista. Miten rallissa sitten kävi? Yhdysvaltalaisjoukkue CMBO American Dippers voitti 168 lajilla. Toiseksi tullut The Arctic Redpolls jäi voittajajoukkueesta vain yhden lajin, ja kolmannen sijan espanjalaisjoukkueen kanssa jakanut Tarsiger sai kasaan 164 lajia. Varsinaisia voittajia

tässä kilpailussa olivat kuitenkin linnut. Suomalaisjoukkueet saivat lahjoituksina yli 5500 euroa, ja yhteensä rallissa kerättiin yli 46 000 euroa linnustonsuojeluun! Kiitokset kaikille lahjoittajille, teidän rahoillanne suojellaan myös Suomalaisia lajeja niiden muuttomatkalla.

Tiira-lehti

2 | 2015

Jan Södersved

Valkeakosken Lintuharrastajat

on vuoden lintuyhdistys

Mari Pihlajaniemi

Valkeakosken Lintuharrastajat teki vuoden 2014 jäsenhankintakampanjan ai-

kana aktiivista jäsenhankintatyötä ja onnistui kasvattamaan jäsenmääräänsä huimat 40 %. Yhdistys on ollut myös aktiivinen erilaisten tapahtumien järjestä-

misessä, ja se on saanut hyvin näkyvyyttä paikallismedioissa. Vuoden lintuyhdistyksen nimeäminen on jo yli kolmekymmenvuotinen

Edustajisto kokoontui Helsingissä

Mari Pihlajaniemi

Edustajiston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin sunnuntaina 15.3. Helsingissä. Paikalla oli 40 edustajaa 18 jäsenyhdistyksestä sekä 12 tarkkailijaa. Kokouksessa esiteltiin vuoden 2014 toimintakertomus ja hyväksyttiin vuoden 2014 tilinpäätös. Puheenvuoroissaan puheenjohtaja Johan Hassel pohti tulevaisuuden haastavaa pelikenttää kuntaliitosten myllerryksessä, ja toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa kävi läpi tilastoja jäsenten ja tukijoiden määristä. Lisäksi kokouksessa esiteltiin Tuulivoima ja linnusto -hanketta, yhteiskunnan varautumista öljyvahinko-

jen varalle, uutta järjestörekisteriä ja Tiira2:n tilannetta. Kokouksessa päätettiin antaa merilintujen ruokailualueiden turvaamista koskeva julkilausuma edustajiston kannanottona. Lopuksi keskusteltiin Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen aloitteesta järjestörakenteen selvittämiseksi. Kokous päätti sisällyttää järjestörakenteen pohtimisen aiemmin perustetun havaintojenkeruualueita käsittelevän toimikunnan työhön. Lauantaina 14.3. vietettiin Bongariliiton 30-vuotisjuhlaa seminaarin ja iltajuhlan merkeissä.

perinne. Yhdistys palkitaan kunniakirjalla ja lahjakortilla BirdLifen Suomen Lintuvarusteeseen.

Edustajisto on BirdLife Suomen ylin päättävä elin. Edustajisto kokoontuu kahdesti vuodessa. Oman yhdistyksesi edustajat: www.birdlife.fi/ yhdistys/edustajisto.shtml

Nimistön uumenista

Kesäyössä laulavat linnut Jukka Hintikka

lauluun viittaava satakieli on vanha nimi, jolla on viitattu aikojen saatossa tosin myös sinirintaan. Nimessä huitti on helppo kuulla luhtahuitin piiskansivallus, mutta linnun näkeminen kasvillisuuden seasta onkin paljon vaikeampi juttu. Kesäyön lintuihin kuuluu myös kehrääjä, joka on nimetty rukin surinaa muistuttavan äänensä mu-

kaan. Tosin tätä nykyä taitavat olla harvassa sellaiset lintuharrastajat, jotka ovat omin korvin kuulleet rukin kehruuääntä.

Taru Suninen

Monien yölaulajien nimeämisessä höyhenpuvun erot eivät käy perusteiksi, koska niitä ei juuri ole. Esimerkiksi juovattomat kerttuset näyttävät niin paljon toisiltaan, että varma määrittäminen on usein ammattilaisellekin vaikeaa. Tällöin on luontevaa käyttää elinympäristöä kuvaavia

biotooppinimiä: viita-, luhta- ja rytikerttunen kertovat kukin oman lajinsa suosikkibiotoopista. Samoin on nimetty myös pensas,- viita-, ruoko- ja sarasirkkalintu. Elinympäristö ei ole ainoa nimeämistapa ulkonäön ohella. Yön tai kasvillisuuden peitossa laulaville käypä nimeämistapa on turvautuminen ääneen. Monipuoliseen, pulppuilevaan

Hanna Aalto

Uusi koristeellinen keino lintujen

ikkunaan törmäilyn vähentämiseksi Hanna Aalto

Meillä on testattu nyt vuoden ajan uutta keinoa ikkunoihin törmäilyn vähentämiseksi. Linnuille vaaralliseksi osoittautuneessa ikkunassa on roikkumassa kolme auringon säteilystä liikkumisenergiansa saavaa radiometriä (eli Crookesin radiometri, Radiometer, light mill, Lichtmühle). Näitä vanhantyylisiä radiometrejä on monen mallisia, mutta kaikille on yhteistä ilmasta tyhjäksi imetty lasikupu, jonka sisällä pyörii neljä siivekettä. Siipien toinen puoli on kirkasta metallia ja ulkoa katsottuna ne välkkyvät pyörimisen tahdissa. Linnut ilmeisesti huomaavat välähdykset helposti, koska ikkunaan törmäily on lähes loppunut. Tiedossamme on vain yksi törmäys, ja siinä lintu ehti jarruttaa eikä törmännyt ikkunaan täydellä vauhdilla. Siivekkeet pyörivät sitä nopeammin, mitä valoisampaa on. Kirkkaassa auringonpaisteessa pyöriminen on vilkkaampaa, aamun sarastaessa taas hitaampaa. Hyvin nopea pyöriminen kuluttaa vuosien saatossa lasista ja teräksestä valmistettua laakeria, joten kesällä radiometri kannatta siirtää sellaiseen kohtaan, missä aurinko ei porota siihen koko päivää. Kuluminen lisää kitkaa, ja radiometri tarvitsee enemmän valoa jaksaakseen pyöriä. Radiometrejä on monen näköisiä, pyöreää joulukuusen palloa muistuttavista malleista aina venytettyihin pisaroihin, joten niistä löytynee sopiva versio vaativampaankin sisustukseen!

Tiira-lehti on myös verkossa! Tiira-lehti ilmestyy myös sähköisessä muodossa. Linkki verkkolehteen löytyy Tiira-lehden verkkosivuilta (www. birdlife.fi/julkaisut/tiira). Verkkolehteä voi lukea kaikilla internet-selaimilla ja laitteilla, jotka tukevat flash-tekniikkaa. Lukeminen ei vaadi rekisteröitymistä eikä erillisen ohjelman asentamista. Paperille painettu lehti ei ole katoamassa, vaan sähköinen lehti tarjoaa uuden vaihtoehdon Tiira-lehden lukemiseen. Jos haluat luopua paperisesta lehdestä kokonaan, ilmoita asiasta BirdLife Suomen toimistolle: toimisto@birdlife.fi

Tornissa kävi päivän aikana runsaasti väkeä seuraamassa taiston etenemistä.

Taiston tuoksina Hanna Hyvönen

Liitutauluun merkittiin kiinnostavimmat lajit.

Hanna Hyvönen

Olin jo valmiiksi hereillä kellon soidessa puoli neljä aamulla. Taisivat tulevan päivän tapahtumat hieman jännittää. Kahvittelun jälkeen pakkasin rinkan täyteen optiikkaa ja kiinnitin remmeillä rinkkaan liitutaulun, johon merkitsisimme taiston aikana havaitut parhaat lajit. Hyppäsin pyörän selkään ja ampaisin autioita katuja pitkin kohti Espoon Laajalahden Maarin tornia. Jo kaukaa erotin valkoposkihanhien kaakatusta ja punajalkaviklojen soidinkarkelointia. Oli kummallista nousta portaat tyhjään torniin, joka yleensä on tupaten täynnä väkeä. Pian paikalle saapuivat muut joukkueen jäsenet, ja aloimme kiikaroida lajeja jo valmiiksi ennen taiston alkua. Joukkueemme koostui Tringan nuorten linturyhmästä ja muutamista muista Tringa-aktiiveista. Kellon lyödessä viisi oli ensimmäisten virallisesti havaittujen lajien joukossa paikallinen mustapyrstökuiri sekä naksautteleva sata-

Tiira-lehti

2 | 2015

Hanna Hyvönen

aa nuorisoenergialla kieli. Voi sitä äänimaailmaa, mikä Laajalahdella on tuohon aikaan aamusta! Ei autojen jyrinää, turhaa puheensorinaa tai puhelimien piippauksia, vaan lintukonsertti höystettynä viiksitimalin helähtävillä äännähdyksillä ja rastas- ja rytikerttusen karhealla laululla. Yhtäkkiä kuuluu korkea ja venytetty vsiiiyyy, pussitiainen! Kuulemme linnun muutaman kerran, mutta emme saa sitä näkyviin ruovikon kätköistä. Saamme lajeja kasaan hyvällä tahdilla. Ennen kuin huomaammekaan on kello jo yhdeksän, ja lajeja on lähes 90! Sadan lajin tavoitemäärä tuntuu realistiselta, ja juhlimme ennakkoon kahdella levyllisellä suklaata. Yhdeksän jälkeen uudet lajit loppuvat kuin seinään, ja alamme huolestua. Silloin päivän paras havainto näyttäytyy lahden pohjoispuolella. Se ei ole lintu vaan saukko, joka melko nopeasti häviää ruovikkoon. Moni tornissa olija kuittaa siitä elämänpinnan. Lajilista karttuu piinaavan hitaasti: mehiläishaukka, mustavaris, korppi ja heinätavi ilahduttavat, mutta kello tikittää, ja moni yleinen laji on vielä näkemättä. Samoihin aikoihin tulee tieto, että vastakkaisesta tornista Villa Elfvikistä on nähty alli, muuttohaukka ja merikihu. No pöh, aina ei voi voittaa.

Puoli tuntia ennen taiston loppua on aurinko kohonnut korkealle ja lämmittää mukavasti. Tavallisena päivänä tornissa vallitsisi seesteinen tunnelma, mutta nyt tunnelma on toiveikkaan jännittynyt. Lajeja on havaittu hienot 98, ja tarvitsemme enää kaksi lajia tavoitemäärän saavuttamiseksi. Kymmentä vaille yksi huomaan tornin edustalla törmäpääskyn, josta tulee laji nmero 99.

Siitä numerosta tulee myös lopullinen lajisumma (tosin saukon voisi kyllä laskea sadanneksi lajiksi). En muista, milloin viimeksi olisi kahdeksan tuntia kulunut yhtä nopeasti kuin taistopäivänä. Kiitos joukkueelleni ja kaikille tornissa käyneille mahtavasta päivästä! Ensi vuonna uudestaan.

Tornien taisto täytti 325 lintutornia BirdLife Suomi BirdLife Suomen Tornien taisto -tapahtuma järjestettiin 22. kerran. Tapahtumaan osallistuttiin yli 320 lintutornissa ympäri maan. Torneissa kävi yli 2 000 ihmistä. Osallistumismaksuilla kerättiin tänä vuonna varoja heinäkurpan suojeluun. Eniten lajeja (111) havaittiin Pyhäjoella Parhalahden kalasatamassa olevasta lintutornista. Samasta paikasta havaittiin eniten lajeja myös päiväl-

leen kuusi vuotta sitten pidetyssä Tornien taistossa. Lajeja ilmoitettiin kaikkiaan noin 220. Näiden joukossa oli monia mielenkiintoisia lajeja, kuten useita jalohaikaroita, arosuo- ja haarahaukkoja, lampivikloja sekä sitruunavästäräkkejä. Harvinaisimpia lintuja olivat muun muassa ruostesorsa Jämsässä, mehiläissyöjä Paraisilla sekä pikkuhuitti Raaseporissa ja Parikkalassa. Tornikisaa käytiin samaan aikaan myös Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa.

Lu ki ja

ku va

Merihanhet (Anser anser) 20.03.2015 Merikarvialla Viikon 12 aamut ja illat kuluivat mukavasti seuratessa ja kuvatessa merihanhien liikehdintää läheisillä pelloilla. Hanhia oli parhaimmillaan ruokailemassa samaan aikaan noin 35 kappaletta, tosin lintuja tuli ja lähti koko ajan. Lintuja ei peloteltu lentoon, vaan sain kyttäämällä otettua lentokuvia. Samalla pellolla saattaa nähdä myös metsäkauriita, mutta samaan kuvaan hanhien kanssa en niitä vielä saanut. Sakari Sipilä Kuva on otettu Lappeenrannan Pursiseuran tukikohdan, Parkonperän, edustalta. Lahden perukoilla on pieni saari, jossa joutsenilla oli pesä. Joka aamu äitijoutsen läksi lasten kanssa jonnekin uiden venelaiturin ohi. Joskus isäkin oli mukana. Illansuussa perhe palasi pesälleen. Rannassa polski ja sukelteli myös monta kuikkaperhettä. Marja-Leena Tuhkanen

Lähetä kuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi! Aineiston tulee olla perillä viimeistään 7.8.

4. Linnut voivat kaivaa ruokaa eri syvyydeltä, jolloin kilpailu ravinnosta vähenee puolisoiden välillä.

3. Totta. Kyyhkyemo erittää sitä kuvustaan ja ruokkii sillä poikasensa. 2. Vesipääsky. 1. Lehtokurppa.

7. Haarapääsky rakentaa avoimen pesän tasaiselle alustalle kuten katon orren päälle. Räystäspääsky muuraa umpinaisen pesänsä katonrajaan, mutta myös esim. sil-

6. Ne eivät pyydystä ja tapa saalistaan itse, vaan vain syövät kuolleita eläimiä.

10.Kasuaarin, joka elää UudessaGuineassa ja Australiassa. Tämä

9. Ns. lihasmaha eli linnun mahan osa, jossa ruoan hienontaminen pääasiassa tapahtuu. 8. Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa.

tojen aluset ovat niiden suosimia pesäpaikkoja.

Vastaukset:

5. Punanauraja.

10 kiperää linnuista (s. 10) lentokyvytön laji on arka, mutta ärsytettynä aggressiivinen, ja sen voimakkaiden raajojen päässä on terävät kynnet. On väitetty, että kasuaari pystyy potkullaan viiltämään ihmisen vatsan auki.

Tiira-lehti

2 | 2015

Pensastasku Annu Syrjänen, 6 v.

Pikku-

Tiira

Vuorikotka Luukas Rautavuori, 5 v.

Käpytikka Sofia Uusitalo, 8 v.

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi? Mitä linturetkellä tapahtui? Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 7.8. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi! tiira-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Merikotka Ronja Kontula, 6 v.

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset 18.–24.5. Lasten lintuviikko 6.–7.6. Pönttöbongaus 3.–4.10. EuroBirdwatch-viikonloppu 14.–15.11. Edustajiston kokous, Tampere

Bongariliitto

varmistus on tarpeellinen). Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman ’vastaa’ -toiminnolla (engl. ’reply’). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Jäsenmaksut 2015:

Yhteystiedot: Bongariliitto ry, info@bongariliitto.fi. Puheenjohtaja Petteri Mäkelä, petteri. makela@gmail.com, p. 040 841 2524. Jäsensihteeri Ina-Sabrina Tirri, jasensihteeri@bongariliitto.fi

Verkkosivut:

EteläKarjala

1.–17.6. Linja- ja pistelaskennat.

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys, ekly@ekly.org. Puheenjohtaja Juha Juuti; juuti.juha@gmail.com, 050 022 1213

Tämä on suljettu ryhmä vain jäsenille, ja Kalle Larsson hyväksyy ryhmään.

Verkkosivut:

bongariliitto@yahoogroups.com. Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups. com. Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn, jolla varmistetaan, että juuri kyseisen osoitteen haltija haluaa listalle (sähköpostia voi periaatteessa lähettää kenen nimissä hyvänsä, joten tämä

Varsinainen jäsen 34 e, nuoriso (18 v. ja alle) tai opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen (varsinaisen jäsenen kanssa samassa ruokakunnassa asuva) 5 e..

Tapahtumat:

www.facebook.com/ groups/349189865297

Sähköpostilista:

Jäsenmaksut 2015:

Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Yhteystiedot:

www.bongariliitto.fi

mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLYn hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä viesti (tyhjä) omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe(at)yahoogroups.

www.ekly.org/ www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Sähköpostilista: EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös halukkaille jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa

18.–24.5. Lasten lintuviikko.

helppoa, hauskaa, paikallista ja hyödyllistä lintuharrastustoimintaa. Kerho on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille Parikkalaan tai Rautjärvelle henkistä yhteyttä kokeville. Kaikki Parikkalassa ja Rautjärvellä asuvat EKLY:n jäsenet ovat automaattisesti myös lintukerhon jäseniä. Mikäli et asu Parikkalassa tai Rautjärvellä, mutta haluat liittyä Parikkalan ja Rautjärven lintukerhoon, ota yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ ornio.net).

Etelä-Savo

3.6. yölaulajaretki polkupyöräillen Lappeenrannassa. Kokoontuminen Lauritsalan uimahallin parkkipaikalla klo 21.

Yhteystiedot:

5.6. EKLY:n ja Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen yölaulajaretki Parikkalan Siikalahdelle. Lähtöpaikat: klo 20 Imatran keskusliikenneasema kimppakyydein ja klo 21 Siikalahden parkkipaikka. Retki on kaikille avoin. Tule mukaan aistimaan Siikalahden kesäöistä äänimaailmaa!

Verkkosivut:

6.–7.6. Pönttöbongaus.

Parikkalan–Rautjärven lintukerho: Parikkalan–Rautjärven lintukerho on EKLYn sisällä toimiva paikallinen lintuharrastusryhmä, jonka tavoitteena on tukea

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry. Pj. Maria Tirkkonen, p. 040 745 0963, maria.tirkkonen@hotmail.com. Uudistuneet sivut nyt avattu vanhassa tutussa osoitteessa www.oriolus.org www.facebook.com/Oriolusry

Sähköpostilista: Kaikille avoimessa Oriolusverkossa voit keskustella ajankohtaisista lintuasioista. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverkko-subscribe@yahoogroups.com. Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelija 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 31.5. Yölaulajaretki Mikkelissä klo 21–23. Lähtö Kenkäveron pysäköintialueelta. Tuulen tai sateen sattuessa ajankohta voi vaihtua. Seuraa tiedotusta Oriolusverkossa! Oppaana Osmo Ojamies, 040 065 3679. 6.6. Linturetki erityisesti aloitteleville lintuharrastajille Mikkelissä, kokeneemmatkin toki tervetulleita mukaan. Kokoontuminen Kenkäveron parkkipaikalla klo 9. Oppaana Markku Lund, 0500 437359 tai markku. lund@pp.1.inet.fi. 8.8. Retki Heinolan lintutarhalle. Yhteiskyytien järjestämiseksi etukäteisilmoittautuminen Maria Tirkkoselle, 040 745 0963 tai maria.tirkkonen@ hotmail.com 29.8. Kesäpinnaralli Rantasalmella. Tarkemmat tiedot julkaistaan elokuulla Oriolusverkossa, kotisivuillamme sekä Facebookissa. Lisätietoja: kristiina. jarvenpaa@hotmail.com. Jos olet kiinnostunut lintujen rengastuksesta, ota yhteyttä Maria Tirkkoseen, 040 745 0963. Seuraa myös ilmoittelua Oriolusverkossa, kotisivuilla ja Facebookissa.

Kirjoita joutsenet lentoon!

Kerro mitä tunteita ja tarinoita kansallislintumme laulujoutsen herättää. tule mukaan Birdlife suomen ja elenian joutsenaiheiseen kirjoitus kilpailuun. anna sanojen laulaa! Kilpailusarjoja on kolme: 1

Twiitti tai tekstiviesti

2 Runo 3 Vapaamuotoinen teksti

Voittajat palkitaan Lintuvarusteen lahjakortilla. Lähetä kirjoituksesi osoitteeseen joutsenkirjoitus@birdlife.fi viimeistään 30.9.2015. lisätietoja: www.birdlife.fi/kirjoituskilpailu sekä www.elenia.fi/kirjoituskilpailu

Tiira-lehti

2 | 2015 sopivan ajankohdan tulla mukaan viettämään eräretkeä marjastuksen, kalastuksen, lintujen tarkkailun yms. parissa.

Kainuu Yhteystiedot: Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry, kly@birdlife.fi. Puheenjohtaja Teppo Piira, teppo.piira@opettaja.fi, p. 040 825 5371. Sihteeri Vesa Hyyryläinen, vesahyyry5@gmail.com, p. 040 540 8830.

Verkkosivut:

Seuraa myös Xenuksen verkkosivuilla Tapahtumat-osiota: www.xenus.fi

Keski- ja PohjoisUusimaa

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, kply@birdlife.fi, puheenjohtaja Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola. fi, 040 780 9307.

Verkkosivut: www.kply.fi www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

www.birdlife.fi/kly

Yhteystiedot:

Yhdistyksellä on Facebook-sivut. Syötä Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ”etsi ihmisiä, paikkoja ja asioita” laatikkoon oman Facebook -sivusi ylälaidassa, niin pääset tutustumaan yhdistyksen tilapäivityksiin.

Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry, apus@birdlife.fi. Puheenjohtaja Mika Asikainen, mika.asikainen@saunalahti.fi, p. 0400-251389

Sähköpostilista:

www.birdlife.fi/apus

Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com. Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

www.facebook.com/lintuyhdistys.apus

Jäsenmaksut 2015:

Sähköpostilista:

Varsinainen jäsen 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

Verkkosivut:

Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry, khly@birdlife.fi. Puheenjohtaja Juhani Kairamo, juhani.kairamo@birdlife.fi, 050 336 3747

Apus-lista on Apuksen jäsenille tarkoitettu sähköpostilista, jonka kautta välitetään tuoreita alueen lintuhavaintotietoja, lyhyitä katsauksia, yhdistyksen ajankohtaisia tiedotteita ja muuta harrastukseen liittyvää. Palvelu on maksuton ja jäsenet voivat ilmoittautua listalle seuraavasti: Lähetä sähköposti osoitteeseen: apus-lista-subscribe@yahoogroups. com siitä sähköpostiosoitteesta, johon haluat Apuksen viestejä. Kirjoita viestin otsikoksi SUBSCRIBE ja viestin sisällöksi SUBSCRIBE. Vastaa automaattisesti saamaasi sähköpostiin muuttamatta mitään tietoja otsikossa tai sisällössä.

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2015:

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 25 e, perheenjäsenet ja alle 18-vuotiaat 10 e ja kannattajajäsen 100 e.

Kanta-Häme Yhteystiedot:

www.khly.fi Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys

Sähköpostilista: khly-verkko@yahoogroups.com. Listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@ yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups. com.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 12 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e

Kemi-Tornio Yhteystiedot: Kemi-Tornion Lintuharrastajat Xenus ry. Puheenjohtaja Tuula Laasanen, puheenjohtaja@xenus.fi, p. 040 771 5570

Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 5 e

6.6. Apuksen I ekoralli. Autottoman retkeilyn lisäännyttyä huimasti Apus järjestää ensimmäisen ekorallin. Kilpailuaika on klo 00.00 – 15.00, mutta liikkeelle voi lähteä toki myös aamulla. Kisan purkutilaisuus järjestetään klo 18 alkaen. Osallistua voi 1-4 hengen joukkueella. Tarkemmat säännöt julkaistaan lähiaikoina nettisivuilla ja ne myös lähetetään osallistujille. Kokoa joukkue tai ilmoittaudu yksin mukaan Apuksen verkkosivujen ilmoittautumislomakkeella. 20.9. Kukkulan kuningas muutonseurantakisa. 11.11. Syyskokous. Paikka ja ohjelma ilmoitetaan myöhemmin Apuksen verkkosivuilla sekä jäsentiedotteessa.

23.5. Opastettu linturetki. Tornion kaupunginlahti, ilmoittaudu: Pentti 040 729 1705. Toukokuun alusta heinäkuun puoliväliin kartoitetaan joutsenten pesäpaikat valituilla potentiaalisilla pesäpaikoilla. Ota osaa kartoitukseen. Lähemmin asiasta tietoa Karilla. Kesäkuussa toimialueen pinnakilpailu 12.–19.9. Ruskaretki Ranuan Rosamon eräkämpälle. Eräkämppä on varattu koko viikoksi, joten voit valita itsellesi

Kerhotoiminta: Lintukerho Laruksen kevään tapahtumista löytyvät tarkemmat tiedot osoitteesta

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

18.–24.5. Lasten lintuviikko. Apuksen retket lapsiryhmille.

www.xenus.fi

Tapahtumat:

Ajankohtaisista tapahtumista kerrotaan tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla. Seuraa myös Facebook-sivustoamme!

Ekokisa on käynnissä. Kisaan voi osallistua koko vuoden mittaisena tai lyhennettynä ajalla 1.1. - 30.6.

26.9. Koko päivän retki Hankoon.

Aikuiset 22 e, opiskelijat 17 e, perheenjäsenet 2 e.

Tapahtumat:

Verkkosivut: Jäsenmaksut 2015:

Sähköpostilista:

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

6.6. Yölaulajaretki Putkilahdelle. Kokoontuminen Muuramen Shell-huoltamon pihassa klo 23, josta jatkamme matkaa kohti Putkilahtea. Myös matkanvarrella ja Jyväskylästä pääsee mukaan. Retken kesto noin 4 tuntia. Liikumme henkilöautoilla, joten varaa muutama euro bensakuluihin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Pessi Lyyra (pessi.lyyra@gmail.com, 041 5011573). 12.–13.6. Keski-Suomen XIX Kuntaralli. Kisa-aika on 18 tuntia alkaen perjantaina klo 21 ja loppuen lauantaina klo 15. Arvottu kisa-alue paljastetaan vasta muutama tunti ennen lähtöä. Kerää 2-5 hengen joukkue ja lähde mukaan taistelemaan spontaanin retkeilyn kuninkuudesta! Ilmoittautumiset ja tiedustelut 5.6. mennessä rallimestari Pekka Kyllöselle (pky. kyllonen@kolumbus.fi, 0400 544 616). Elokuussa suotalkoot. Perinteinen kesätapaaminen järjestetään tänä kesänä suon ennallistamisen merkeissä. Elokuussa kokoonnutaan koko viikonlopuksi pohjoiseen Keski-Suomeen suolle lapiohommiin ja urakoinnin jälkeen rentoudutaan perinteisissä kesätapaamisaktiviteeteissa metsäkämpällä. Seuraa ilmoittelua Kaakkuriverkossa ja nettisivuilla! Elo-syyskuussa rengastusretkiä Jyväskylässä. Rengastukseen pääsee tutustumaan elo-syyskuussa kahtena rengastuksen kannalta suotuisana lauantai- tai sunnuntaiaamuna. Tule mukaan seuraamaan rengastajien työtä ja tutustumaan lintulajeihin lähietäisyydeltä. Koska säätilalla on suuri merkitys rengastuksen kannalta, ilmoitetaan retken tarkka ajankohta päivää tai paria ennen retken järjestämistä. Ilmoittautumiset ja tiedustelut elokuun aikana Heikille (heikki.helle@ jyu.fi, 050 375 5626). 5.9. Lintutorniaamu Muuramen Muuramenlammella. Opas kaukoputkineen päivystää Muuramenlammen tornilla klo 10–12. Tervetuloa seuraamaan lintujen syysmuuttoa ja tutustumaan lintuharrastukseen. Lisätietoja oppaal-

ta: Jarmo Jokinen (jarmo.jokinen@ tintti.net, 040 710 4788). 19.9. KSLY:n III Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen, pelialueena yhdistyksen toimialue kokonaisuudessaan. Kerää 2-5 hlön joukkue ja ilmoita siitä rallimestarille 11.9. mennessä: pky.kyllonen@ kolumbus.fi, p. 0400 544 616.

Kuusamo Yhteystiedot: Kuusamon lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Pj. Jarmo Martiskainen, martiskainenjarmo@gmail.com, 040 550 2609.

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi

Sähköpostilista: Yhdistys ylläpitää Kuusamon linnut postituslistaa, jota seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjille Heikki Seppäselle (ht.seppanen@ gmail.com) tai Olli Lamminsalolle (olli. lamminsalo@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 23 e, opiskelijat ja alle 18-vuotiaat 12 e, perhemaksu (koko perhe) 28 e.

Tapahtumat: 24.5. Lintukerhon sunnuntaitapahtuma 31.5. Lintukerhon sunnuntaitapahtuma 12.–13.6. 32. SM-lintumaraton Ajankohtaisin tieto tapahtumista päivitetään sähköpostilistalle ja lintukerhon www-sivuille

Ajankohtaista: Muistathan uudistuneen SM-lintumaratonin Kuusamossa 12.–13.6.2015 Katso lisätiedot ja kisakutsu osoitteesta www.kuusamonlintukerho.fi

www.lintukerholarus.fi. Larus järjestää retken Tankarin lintuasemasaarelle kesäkuun alussa. Tiedustelut Reijo Jussilaiselta (jussire@netti.fi).

KeskiSuomi Yhteystiedot:

6.12. Itsenäisyyspäivän pinnaralli.

Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. Puheenjohtaja Heikki Helle, heikki. helle@jyu.fi, 050 375 5626.

Ajankohtaista:

Verkkosivut:

Jos haluat jatkossa sähköisen jäsentiedotteen, ilmoita toiveesi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kirsi.peltonen@birdlife.fi. Kirjoita viestin otsikoksi Apus sähköinen jäsentiedote.

www.birdlife.fi/ksly

Haemme myös vapaaehtoisia erilaisiin yhdistyksen toimintaa tukeviin tehtäviin ilman pysyvää sitoutumista sekä pitempikestoista apua erilaisiin työryhmiin. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi tai kysy lisää Mika Asikaiselta, mika.asikainen@ saunalahti.fi

Tapahtumat:

www.facebook.com/kslyry

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita saa Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 23 e, opiskelijat ja koululaiset 18 e ja perhejäsen 3 e.

Kuikkaamuletti

Kuikka on myyttinen, kansallisromantiikka huokuva lintu, jonka järveltä kuuluva huuto kuuluu suomalaiseen kesään. Käsityönä valmistetun korun esikuvana on vanhassa shamaanirummussa oleva kuva. Kuikka on ollut shamaanirummun auttajaeläin, jonka avulla shamaani on päässyt tekemään matkoja manalanmaille. Kuikkahan pystyy liikkumaan kaikissa kolmessa maailmassa, ylisessä, alisessa sekä maanpäällä. Korun on suunnitellut ja toteuttanut seppämestari Pertti Virta. Amuletin hinta on 18 euroa sisältäen postikulut. Korun toimitusaika on noin viikko.

MAJOITUSTILAA EDULLISESTI RUKALTA

5 km Kemijärven suuntaan. VALTAVAARAN SINIPYRSTO 5 km:n PÄÄSSÄ!!! Viipuksen leirintäalue tarjoaa erilaisia majoitusvaihtoehtoja. tiedustelut: Puh 040-586 6251, www.viipus.fi

Tilaukset: toimisto@birdlife.fi, puh. 09-41353300 tai BirdLife Suomi ry, Annakatu 29 A 16, 00100 Helsinki (ilmoita yhteystietosi ja tilaamiesi korujen lukumäärä).

28 Kymenlaakso

Sähköpostilista:

Verkkosivut:

Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sp-lista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@ yahoogroups.com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi. Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Kyly.fi

Jäsenmaksut 2015:

Sähköpostilista:

Varsinainenjäsen 20 e, perhejäsen 5 e.

Listalle pääsee lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen: kylysubscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä sähköpostia.

Tapahtumat:

Yhteystiedot: Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys, Puheenjohtaja Jukka Rokkanen rokkaju@ gmail.com 050 557 1804. Jäsensihteeri Antto Mäkinen, antto.makinen@gmail.com

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 28 e, koululaiset ja opiskelijat 17 e, perhejäsenet 5 e.

Tapahtumat: 23.5. Arktikaretki Ulko-Tammioon ilmottautumiset Hannu Sorsalle hannu. sorsa@pp.inet.fi 6.6. ja 8.8. Ekoralli ilmoittautumiset Esa Partaselle esa.partanen@yahoo.com 5.9. Syysretki, lisätietoja kotisivuilla kyly.fi

Ajankohtaista: Ekopinnakisa käynnissä, yhdyshenkilö esa.partanen@yahoo.com

Lappi Yhteystiedot: Lapin Lintutieteellinen Yhdistys ry, PL 69, 96101 Rovaniemi. Puheenjohtaja Ilkka Rautio, p. 0400 643 232, puheenjohtaja@lly.fi. Sihteeri Mika Bäckman, p. 040 770 2188, sihteeri@lly.fi.

Verkkosivut: www.lly.fi www.facebook.com/pages/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry/103659903035407

Sähköpostilista: Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu.fi/pipermail/lly

23.5. Koko perheen lintupäivä/ retki Pähkinäniemessä klo 9-13, mukana Länsi-Uudenmaan Säästöpankki. Pähkinäniemen linnut ja kasvit tutuiksi tapahtuma. 2.6. Lintukävely Kirkiniemessä. Lähtö Kirkkokentältä klo 18, Kitfalin ST1-huoltoasemalta 18.15 ja Peltoniemen puhdistamolta 18.20. 5.6. Yölaulajaretki klo 22–24. Lähtö Kirkkokentältä jalkaisin. 13.6. Porlan järviluontoseikkailu klo 10–14. Hakki mukana koko perheen tapahtumassa. 8.8. Hakkipäivä Gunnarlan majalla. Jäsenistölle tarkoitettu lintuaiheinen päivä.

Ekopinnakisa 2015. Koko vuoden kestävä ekopinnakisa starttasi vuoden alussa, mutta siihen voi liittyä mukaan myöhemminkin. Tarkoitus on havaita vuoden aikana mahdollisimman monta lintulajia ilman moottoriajoneuvoja. Tarkemmat ohjeet ja säännöt löytyvät kotisivuilta. Löytäjäkisa 2015. Koko vuoden kestävässä löytäjäkisassa pisteitä saa esim. löytämällä alueellemme uusia tai muuten harvinaisia/mielenkiintoisia lajeja. Osallistuminen on taas helppoa: kirjaa havaintosi tuoreeltaan Tiiraan. Tarkemmin kisasta keskustelupalstalla.

Merenkurkku Yhteystiedot: Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys ry, sähköposti mly@birdlife.fi. Puheenjohtaja Jouni Kannonlahti, jka2799@gmail. com, p. 050 524 0551. Sihteeri Jere Topp, jere.topp@netikka.fi, p. 050 5093 683

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly www.facebook.com/merenkurkunlty/

3.10. Lintupäivä Kukkumäellä klo 7-12. Tapahtumista tiedotetaan myös Hakkiverkossa ja kotisivuilla www.birdlife. fi/hakki

Ajankohtaista: Hakin lainattava jäsenkaukoputki (Nikon 82D 20–75 -kertaisella okulaarilla) on Filmaxissa (Laurinkatu 43, p. 019-321 075) ja lainattavissa liikkeen aukioloaikana ma-pe klo 9–17. Lainausasioissa kysy Kari Saaristoa. Lainausmaksu (3 e/vrk) maksetaan kaukoputkea noudettaessa.

LounaisHäme Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH), lhlh@birdlife.fi. Puheenjohtaja Annika Tatterbach.

Verkkosivut:

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Sähköpostilista:

Tapahtumat:

Jäsenmaksut 2015:

24.5. LHLH:n oma Tornien taisto. Yhdistyksen alueen tornien välinen taisto klo 6–12. Torneja ei voi etukäteen varata, mutta keskustelupalstalla voi ilmoittaa, mihin torniin aikoo mennä. Samassa tornissa tarkkailevat muodostavat joukkueen. Kisan avulla saadaan hyvä kuva sen hetkisestä lintutilanteesta yhdistyksen alueella, joten yritetään saada alueen kaikkiin torneihin miehitys! Kaikki linnuista kiinnostuneet ovat tervetulleita poikkeamaan kisassa mukana olevissa torneissa.

Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e, perhejäsenet puoleen hintaan ja kannatusjäsen 40 e. Jäseneksi voit liittyä BirdLifen sivulla birdlife.fi/liitytaitue/ liity_lintuyhdistykseen.shtml

Ajankohtaista: Vuoden 2015 aikana toteutetaan linnustoselvitys Rovaniemellä Sierilään suunniteltavan voimalaitoksen vaikutusalueella. Hanke toteutetaan välillä Vanttauskoski-Rovaniemen keskusta. Jos haluat osallistua selvitykseen, ota yhteys antti.pekki@hotmail.com. Maakunnallisesti tärkeiden lintukohteiden kartoitus. Mikäli tiedossasi on mielestäsi tärkeitä lintujen kokoontumis- tai pesimäalueita tai uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikkoja, ilmoita niistä Veikko Isomursulle (veikko. isomursu@netti.fi).

Lohjan seutu Yhteystiedot: Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi. Puheenjohtaja Arvi Hägglund, arvi.hagglund@vaasan.com p. 040 589 0487.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/hakki facebook.com/hakkiry

5.–7.6. Koijärven tarkkailuviikonloppu on vuosikymmeniä jatkunut perinne. Tarkkailu alkaa perjantaina klo 18 ja päättyy su klo 18. Oman tarkkailuvuoron voi varata keskustelupalstalla. Tarkkailun keston voi valita itse. Havainnot kirjoitetaan tornissa yhteiseen havaintovihkoon, johon voi myös kirjoitella tunnelmia yms. Lisäksi havainnot kannattaa tietenkin kirjata Tiira-lintutietopalveluun. 22.8. Kesätapaaminen. Tapaamme Jokioisten Rehtijärvellä, Lamminkirmussa. Ohjelma tarkentuu lähempänä ajankohtaa.

Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com

Jäsenmaksut 2015 / Medlemsavgift 2015: Vuxna 16 e, barn och ungdomar under 18 år 8 e.

Tapahtumat/Evenemang: 30.– 31.5. (reserv 6.-7.6.) Mickelsörsläger i samarbete med Jakobstadsnejdens Natur, Oravaisnejdens Naturvetarklubb och Forststyrelsen. Kontaktperson: Ralf Wistbacka (050 516 6817, ralf@wbe.fi ). 7.6. Dagsexkursion till Syd-Österbotten och Bötombergen i samarbete med Sydbottens Natur och Miljö. Anmälning till oa@oa.fi. 10.– 12.7. OAs sommarresa till Koli. Besök OAs hemsida www.oa.fi för utförligare program. Anmälning senast 1.6 .till oa@oa.fi . Kontaktperson: Tuija Warén (tuija.waren@ gmail.com).

Pirkanmaa Yhteystiedot: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, pily@pily.fi. Puheenjohtaja Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi ,p. 050 356 3231

PiLY on siirtänyt tiedotuksen ja keskustelun uudelle foorumille:

työssäkäyvät 28 e, muut 17 e, kannatusjäsenmaksu 60 e.

Jäsenmaksut 2015:

Sähköpostilista/Epostlista:

www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry

Varsinainen jäsen 27 e, nuoriso-, opiskelija- sekä perhejäsen 12 e.

www.facebook.com/lintuharrastajat

Facebook: Ostrobothnia Australis

www.pily.fi/

Jäsenmaksut 2015:

www.lhlhry.fi/

www.oa.fi

Verkkosivut:

MLY:n uutisryhmän jakelulistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups.com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Listan hoitajana toimii Pekka Rahko, jolta saa lisätietoja sähköpostilla pekka. rahko@dnainternet.net tai p. 040 545 6355.

Verkkosivut/Webbsidor:

Tapahtumat: 1.1.–31.12. Pihapinnakisa. Vielä ehtii mukaan. Lisätiedot löytyvät yhdistyksen kotisivulta. 6.–7.6. Pönttöbongaus Elokuussa jäsenretki Norrskärille. 9.9. Jäsenilta 3.–4.10. EuroBirdwatch-viikonloppu. 18.11. Sääntömääräinen syyskokous 6.12. Itsenäisyyspäivän ralli Tapahtumien tarkemmat tiedot löytyvät yhdistyksen verkkosivulta.

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf, oa@oa.fi. Ordförande Victoria Hallbäck, 045 868 1008, vicha1982@gmail.com.

www.arkisto-pily.fi/foorumi. Foorumia voi myös käyttää älypuhelimella Tapatalk-appsilla. Tervetuloa!

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 1.6. PiLY osallistuu Vihreän Viikon toritapahtumaan Tampereen Tammelantorilla klo 16–20. Tule kysymään linnuista tai vaikka hankkimaan puutarhaan uusi, laadukas linnunpönttö. Myynnissä on mm. loppuerä polttopintaisia tiaispönttöjä. Pönttöjen myyntihinnasta lahjoitetaan 10 % Suojele pala Pirkanmaata -kampanjalle. 4.6. Lintukävely Orivedellä Pappilanniemessä. Kävelyn oppaana toimii Kimmo Karppinen. Kävelyn kokoontumispaikkana on Satamarannantien pysäköintipaikka lintutornille vievän tien kohdalla. Kävelyn lähtöaika on klo 18. 12.6. Yölaulajaretki Orivedellä. Oriveden alue kuuluu Pirkanmaan parhaimpiin yölaulaja-alueisiin. Oppaana toimii Jukka T. Helin. Lähtöpaikkana on Latokartanontien junaseisakkeen parkkipaikka klo 22.30. Retki tehdään henkilöautoilla. Autottomat jaetaan käytettävissä oleviin autoihin lähtöpaikalla. 27.6. Ekoyölaulajaretki, johon voi osallistua joko pyörillä tai jalkaisin. Reitti kulkee Tampereen Iidesjärven lähiympäristössä monipuolisella yölaulaja-alueella. Retken lähtöpaikkana on Iidesjärven lintutornin parkkipaikka klo 22.30. Paikan päälle pääsee bussilinjoilla 3, 4 ja 10. Oppaana Tuija Palonen. Ei ennakkoilmoittautumista. 4.7. Pirkanmaan kesäralli. Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestetään kokeiluna Pirkanmaan ensim-

mäinen kesäralli. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Joni Raivio 040 659 2590, pirkanmaankesaralli@gmail.com. 11.8. Lintukävely Iidesjärvellä. Oppaana Olavi Kalkko. Lähtöpaikkana Lokintaival-silta klo 18. Lintukävely on erinomainen tapa tutustua Iidesjärven monipuoliseen linnustoon. 22.8. Retki pääkaupunkiseudulle, Suomenojalle ja Laajalahdelle. Tarjolla on harmaasorsia, liejukanoja, kahlaajia ja muuta mukavaa. Lähtö Tampereen linja-autoasemalta tilausajolaiturilta klo 6.00. Ilmoittautumiset kotisivujen kautta tai Tuija Paloselle tuija.m.palonen@gmail.com. 25.8. Lintukävely Iidesjärvellä. Oppaana Olavi Kalkko. Lähtöpaikkana Lokintaival-silta klo 18. Kävely sopii erinomaisesti lintuharrastuksen alussa oleville ja myös jo pitempään harrastaneille. Kävelylle voi osallistua koko perheen voimin. Tapahtumista löytyy lisätietoa PiLY:n kotisivuilta www.pily.fi/

Ajankohtaista: PiLY:n uudet jäsenet 2015 saavat liittymislahjana Kuukkelin kaltaiset-lintuharrastusoppaan sekä havaintovihkon. PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suoleje pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualue uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön kotisivuille avataan oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla. Poliisihallitus on myöntänyt Luonnonperintösäätiölle rahankeräysluvan 28.6.2013 päätöksellään nro 2020/2013/1186. Lupa on voimassa 1.9.2013–31.8.2015 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoitustili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585. PiLY:n vuoden lintuvastaavana (räystäsja haarapääsky) toimii Niklas Paulaniemi. Ilmoittakaa pääskyhavainnot Pirkanmaalta www.tiira.fi tai paulanieminiklas@ gmail.com.

PohjoisKarjala Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Puheenjohtaja Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 050 018 6607. Jäsen- ja tiedotussihteeri Reima Hyytiäinen, pk.lintutieteellinen@ gmail.com.

Verkkosivut: www.pklty.fi www.facebook.com/pages/Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistysry/114769091896912

Sähköpostilista: PKLTY ylläpitää lintuaiheista keskustelua ja jäsentiedotusta varten sähköpostilistaa (pk_lintulista@lists.uel.fi). Listalle pääsee maksamalla jäsenmaksun ja ilmoittamalla halukkuudestaan osoitteeseen hannu.huuskoen@uef.fi.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelija 20 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Seuraa tapahtumakalenteria: www. pklty.fi

Tiira-lehti

2 | 2015

PohjoisPohjanmaa Yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, PL 3000, 90014 Oulun yliopisto. Puheenjohtaja Risto Tornberg, Painijantie 1, 90650 Oulu, ristotorn@ gmail.com, p. 044 545 5005

Verkkosivut: www.pply.fi Meidät löydät myös Facebookista!

Jäsenmaksut 2015:

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 26 e, perhe- ja nuorisojäsenet (alle 18-v.)13 e, seniori- tai kannatusjäsenet 40 e.

Ajankohtaista: Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa sekä yhdistyksen verkkosivuilla.

Päijät-Häme Yhteystiedot:

Varsinainen jäsen 41 e / 24 e (painettu / sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 35 e / 18 e, perheenjäsenet 5 e (ei sis. jäsenlehteä), tukijäsenmaksu 50 e.

Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY), phly@phly.fi. Puheejohtaja Tapani Saimovaara, tapani.saimovaara@ edu.lahti.fi, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, pnousiainen@ phnet.fi, 040 5080 492.

Sähköpostilista:

Verkkosivut:

Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi vahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata. Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

www.phly.fi

Tapahtumat: Tässä mainittujen tapahtumien lisäksi kevään aikana järjestetään muita linturetkiä, joista tiedotetaan niin ikään internetissä ja facebookissa. 23.–24.5 Kevätralli 6.–7.6. Arvokkaiden lintualueiden kartoitusviikonloppu Kuukausikokoukset Oulun yliopistolla Linnanmaalla alkaen klo 18. Salit ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja sähköpostilistalla. Voit seurata myös etänä, ohje löytyy osoitteesta: www.oulu.fi/biology/EH/pply.htm

PohjoisSavo Yhteystiedot: Lintuyhdistys Kuikka, c/o Kuopion museo, Kauppakatu 23, 70100 Kuopio, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Puheenjohtaja Mikko Pärssinen, 040 967 4008, mikko.parssinen123@gmail.com. Jäsensihteeri Sanna Norojärvi, jasensihteeri@lintuyhdistyskuikka.net.

Verkkosivut: www.lintuyhdistyskuikka.net www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista: Kuikkalista, liittymisohjeet löytyvät verkkosivuilta

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 25 e, nuoret alle 18 v. 13 e, perhejäsen 5 e, kannattajajäsen 120 e.

Tapahtumat: Katso kotisivuiltamme tapahtumatietoja.

Porvoon seutu Yhteystiedot: Porvoon seudun lintuyhdistys ry., psly@ birdlife.fi. Puheenjohtaja Juha Tuomaala, juha.tuomaala@pp.inet.fi, p. 040 551 6932, jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo.tahtinen@countdeal.fi

Verkkosivut:

Sähköpostilista: Yhdistyksellä on jäsenille tarkoitettu sähköpostilista, jossa välitetään ajankohtaisia lintuhavaintoja ja tiedotetaan jäsenistöä. Huom! Yhdistyksen vanha sähköpostilista (linnut@edu.lahti.fi) ei toimi! Ylläpito lopetettu. Kaikkien, jotka haluavat olla mukana sähköpostilistalla, on tehtävä uusi liittyminen. Ohjeet liittymisestä löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 32 e, nuorisojäsen (alle 18 v.) 12 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 8 e. Perhejäsen saa muut jäsenedut, mutta ei omaa lehteä.

Tapahtumat: 30.5. Linjalaskentakoulutus Lahden Pesäkallion alueella klo 5 ja klo 7. Nyt on tilaisuus oppia pesimälinnuston linjalaskentaa! Harjoitellaan Marko Vauhkosen johdolla laskennan tekemistä käytännön maastoharjoituksena (kesto n. 1,5 tuntia). Aamun aikana on kaksi laskentaryhmää, joista molempiin mahtuu vain 2-3 henkilöä. Ennakkoilmoittautuminen on tämän vuoksi tarpeen! Kokoontuminen la 30.5. Lahden Merrasjärven pohjoispään uimarannan pysäköintipaikalla (Merrasojantie). Ensimmäinen ryhmä kokoontuu klo 5 ja toinen klo 7. Jos sää on huono (hyvin voimakas tuuli tai yhtenäinen sade), on varapäivä su 31.5. Mukaan tarvitset kiikarit, kirjoitusalustan A4-paperille ja kynän. Ota mukaan myös GPS-laite tai kompassi, jos omistat sellaisen. Pukeutuminen sään mukaan, jalkaan suositellaan saappaita. Ilmoittautumiset (ja lisäkyselyt) viim. to 28.5. sähköpostitse: mvauhkonen@luukku.com. Kerro haluatko ensimmäiseen vai toiseen ryhmään ja puhelinnumerosi. Saat vahvistuksen paluuviestinä. 5.6. Yölaulajaretki. Retkeä varten on varattu linja-auto. Lähtö Lahden kaupungin turistipysäkiltä Rauhankatu 12 klo 22.00. Kierretään Lahden seudun parhaita yölaulajapaikkoja. 6.–7.6. Kuntapinnaralli Nastolassa. Ralli alkaa lauantaina klo 18 ja päättyy sunnuntaina klo 12. Lähtöpaikka ja kokoontuminen karttojen jakoon Nastolan ABC-huoltoasemalla klo 17.00. Sunnuntaina klo 13 alkavasta purkutilaisuudesta tiedotetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla. 6.-7.6. Pönttöbongaustapahtuma. Lisätietoja: BirdLife/Pönttöbongaus.

www.birdlife.fi/psly

Ajankohtaista:

www.facebook.com/psly.ry

Sähköpostilista:

Vuoden 2014 lintuhavainnot pyydetään ilmoittamaan viipymättä Tiiraan havaintokatsauksen laatimista varten.

Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@egroups.com

Osoitteenmuutoksista ja uusien jäsenien liittymisestä kannattaa ilmoittaa jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomen

toimistolle p. 09 4135 3300, toimisto@ birdlife.fi. Ilmoituksiin tulee merkitä, että kyse on PHLY:n jäsenyydestä.

Suomenselkä

Rauman seutu

Yhteystiedot:

Verkkosivut:

Rauman seudun lintuharrastajat ry, rslh@birdlife.fi. Puheenjohtaja Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, 040 839 5543. Jäsensihteeri Marja Salin, marja.salin@ dnainternet.net.

www.sslty.fi. Olemme myös Facebookissa!

Verkkosivut: www.rslh.info/ www.facebook.com/pages/ Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Sähköpostilista: RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista. Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 20 e, nuorisojäsen (alle 20 v.) 12 e, perhejäsen 5 e.

Satakunta Yhteystiedot: Porin Lintutieteellinen Yhdistys, ply@ satakunnanlinnut.fi. Puheenjohtaja Heli Perttula, heli.k.perttula@gmail.com Varapuheenjohtaja ja median yhdyshenkilö Petteri Mäkelä, petteri.makela@gmail. com, p. 040 841 2524.

Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry,. Puheenjohtaja Matti Aalto, puheenjohtaja@sslty.fi, 040 574 3645.

Sähköpostilista: Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut: Varsinainen jäsen 30 e (sis. SSL-lehden 4 numeroa vuodessa ja BirdLife Suomen jäsenpalvelut), perheenjäsen 5 e ja pelkkä lehden tilaus 30 e. Kirjastoille ja kouluille lehden hinta on 20 e. Kannatusjäsenmaksu on 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat: 5.6. Yölaulajaretki Keuruulla. Lähtö linja-autoasemalta klo 23.

4.7. Retki Kustavin Isokariin. Lähtö Keuruun linja-autoasemalta aamulla ja paluu illalla. Ilmoittaudu viikkoa ennen retkeä: jouko.pihlainen@ suomi24.fi tai 040 843 1709. 29.–30.8. Suon ennallistamistalkoot Keuruun Pihlajavedellä yhteistyössä UPM:n kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset puheenjohtaja@sslty.fi tai 040 574 3645. 5.9. Syystornikisa. Yhdistyksen oma lintutornikisa keväisen Tornien taiston säännöillä. 19.9. Syysmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla. Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n verkkosivuilla.

Suupohja Yhteystiedot: Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry., sply@saunalahti.fi. Puheenjohtaja Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, 040 831 5440. Aluevastaava Ilkka Iivonen, ilkka. iivonen@netti.fi, 050 574 0150.

13.–14.6. Ekomaraton. Vuorokauden mittainen pinnakisa, jossa kulkuvälineinä saa käyttää vain lihasvoimalla liikkuvia laitteita.

Verkkosivut:

3.–6.7. Lasten luontoleiri 7-12 -vuotiaille Keuruun Riihossa yhteistyössä Keurusseudun Luonnonystävien kanssa. Paljon linturetkiä sekä muun luonnon seurantaa. Hinta 95 e / leiriläinen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset puheenjohtaja@sslty.fi.

Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta. Listalle liitytään lähettämällä (tyhjä) viesti osoitteeseen splty-subscribe@ yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

www.suupohjanlinnut.fi

Sähköpostilista:

Verkkosivut: www.satakunnanlinnut.fi www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Sähköpostilista: Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Tapahtumat: Lasten lintukerhon retki Kirjurinluotoon ja Polsan reitille 16.5. tai 23.5. klo 9.30 - 11.30. Retkestä lisää myöhemmin verkkosivuilla. Lasten lintukerhon retki kesäkuun alussa Ooviikin lintutornin maastoon. Retkestä lisää myöhemmin verkkosivuilla. 25.–26.7. Säpin kesäpäivät. Lisätietoja tarkemmin verkkosivuilla ja PLYverkossa. Ilmoittautuminen Jan Lundgrenille, jan.lundgren@kolumbus.fi. 8.8. Yyterin hoitotalkoot. 10.9. Syksyn ensimmäinen lintuilta. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, klo 18.30. Esitelmän aihe vielä avoin.

Paikallisryhmät / kerhot / nuorisojaosto: Lisätietoja tulee verkkosivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi

Ajankohtaista: Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin lintuasemanhoitaja Jan Lundgren, jan.lundgren@kolumbus.fi, p. 050 571 5198.

Tervetuloa

SISIS 2015 -ralliin! Olli Haukkovaara Kuinka paljon sisämaasta löytyy lintulajeja 12 tunnin kilpailussa kesäkuun alussa? 120? Siitä otetaan selvää VLH:n järjestämässä kesälinturallissa, SISIS 2015:ssa. Ralli on kaikille avoin, tervetuloa mukaan! Rallialue on VLH:n toimialue, eli suurin piirtein Valkeakoski ympäristökuntineen. Tarkempi kartta toimialueesta löytyy yhdistyksen verkkosivuilta. Alue sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella, joten tänne on nopea tulla hieman kauempaakin. Ralli alkaa lauantaina 6.6. kello 04 ja loppuu kello 16. Purkutilaisuus alkaa kello 16.45 Mallasmajalla, Valkeakosken Valmarinnimessä Mallasveden rannalla, osoite Valmarintie 110. Mallasmaja löytyy aivan niemen kärjestä. Sauna on lämpimänä, tuli grillissä ja VLH tarjoaa makkarat ja virvokkeita. Tule mukaan omalla joukkueella, tai pyydä päästä mukaan johonkin joukkueeseen! Ilmoittautuminen sähköpostitse valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com tai tekstiviestillä Olli Haukkovaaralle, puh 040 502 5023.

30 Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 22 e, alle 15-v. 15 e ja perhejäsen 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e.

Ajankohtaista:

Verkkolehti

Nro 2 20. vuosikerta ISSN 1238-9676

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Mari Pihlajaniemi mari.pihlajaniemi @birdlife.fi

Ulkoasu

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 12 000 jäsentä ja 5 000 tukijaa.

Henkilöstö

Seppo Alanko

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2015

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat

2,5 e / palstamm, yksivärinen

Painos

19 200 kpl

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2015 neljänä numerona: 6.3., 22.5., 4.9. ja 4.12.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Tiira on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, vuositukijoille ja suojeluklubin tukijoille.

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa

Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi

Tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Vs. järjestökoordinaattori, Tiira-lehden päätoimittaja Mari Pihlajaniemi Suojeluasiantuntija Tero Toivanen

Hankekoordinaattori Timo Metsänen

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen, siviilipalvelusmies Panu Siipilehto Puheenjohtaja Johan Hassel

Tämä lehti on painettu ympäristöystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Finnature, Lintukuva.fi, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Pesimäkausi on kiivaimmillaan. Tänä vuonna Suupohjassa osallistutaan valtakunnallisiin lintulaskentoihin ja kartoitetaan yölaulajia. Tarkempia tietoja yhdistyksen verkkosivuilla.

Uusimaa Yhteystiedot: Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry. Puheenjohtaja Seppo Vuolanto, puheenjohtaja@tringa.fi, p. 0445120757. Järjestösihteeri Otso Häärä, jarjestosihteeri@tringa.fi.

Verkkosivut: www.tringa.fi www.facebook.com/Tringary

Sähköpostilista: Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun. Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko ja toiselle riville end. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Tule mukaan joko omalla joukkueella, tai pyydä päästä mukaan johonkin joukkueeseen! Ilmoittautuminen joko tapahtuman Facebook-sivulla VLH:n Facebook-ryhmässä tai sähköpostitse: valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com 12.6. Yölaulajaretki. Oppaina VLH:n retkikummit. Ilmoittautuminen retkelle joko sähköpostitse valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com, Facebookissa VLH:n ryhmässä tapahtumasivulla tai tekstiviestillä Juha Leuhtoselle, p. 0400 664 897 9.7. Varusteilta 2 (Heinäkuun lintuilta) Myllypirtillä. Tule tutustumaan lintuharrastajien varusteisiin ja tarvikkeisiin. Esillä kiikareita, kameroita ja kaukoputkia sekä kirjoja, houkutuslaitteita, ruokinta- ja juotto/ pesulaitteita, staijikeppejä yms. Myös kännyköihin asennettavia lintuharrastusohjelmia esitellään. Lisäksi kokeiltavana on muutama tietokoneella pelattava lintuharrastuspeli. Ilmoittautumiset lintuiltaan joko Facebookissa tapahtumasivulla, sähköpostitse valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com tai puhelimitse Olli Haukkovaaralle, p. 040 502 5023 13.8. Elokuun lintuilta: ”Lintuharvinaisuudet - sattumaa vai säännöllisyyttä?” Myllypirtillä, Myllykatu 7, klo 18. Kahvia ja teetä, sekä pullaa ja keksejä tarjolla.

Tapahtumat:

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Huom! Retki-ilmoittautuminen on uudistunut ja tapahtuu Tringan sivuilla www. tringa.fi, ellei toisin mainittu.

Valkeakoski Yhteystiedot: Valkeakosken Lintuharrastajat ry, valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com. Puheenjohtaja Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, 040 502 5023. Jäsensihteeri Mea Torkko, mea. torkko@pp.inet.fi, 040 738 9986.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/vlh www.facebook.com/groups/Valkeakosken.Lintuharrastajat/ twitter.com/vlhry

Sähköpostilista: groups.yahoo.com/group/laniusverkko/

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 19 e, nuorisojäsen (alle 18-v.) 9 e.

Tapahtumat: 31.5. Lintukävely Valkeakosken Rapolanharjulla klo 6.00 – n. 8.30. Kokoontuminen Voipaalan taidekeskuksen parkkipaikalla, Sääksmäentie 772. Ottakaa mukaan omat kiikarit, jos teiltä sellaiset löytyvät. Oppaina toimivat Valkeakosken Lintuharrastajien retkikummit. Ilmoittautuminen lintukävelylle joko sähköpostitse valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com, Facebookissa VLH:n ryhmässä tapahtumasivulla tai tekstiviestillä Juha Leuhtoselle p. 0400 664 897 6.6. SISIS-ralli (kaikille avoin). Ralli alkaa klo 4.00 ja loppuu 16.00. Purkutilaisuus alkaa klo 16.45 Mallasmajalla, Valkeakosken Valmarinnimessä Mallasveden rannalla, osoite Valmarintie 110. Mallasmaja löytyy aivan niemen kärjestä.

Yhteystiedot: Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY ry) PL 67 20101 TURKU. Puheenjohtaja Raimo Hyvönen puheenjohtaja@tly.info 045 6731 271. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen kirsi.peltonen@birdlife.fi 09-4135 3300. Huom.! Osoitteenmuutoksen voi helpoimmin tehdä TLY:n kotisivujen Jäseninfo-osiosta tai BirdLife Suomen kotisivujen (www.birdlife.fi) osoitteenmuutos-linkistä avautuvan lomakkeen avulla.

Verkkosivut: www.tly.fi www.facebook.com/pages/Turun-lintutieteellinen-yhdistys

Sähköpostilista: Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 29 e, nuorisojäsen (alle 25v.) 20 e, perhejäsen 11 e. Jurmon asemamaksut: jäsenet 24 e / vuosi, jäsenen mukana majoittuvat yli 10-vuotiaat perheenjäsenet 24 e / vuosi, jäsenen mukana majoittuvat korkeintaan 10-vuotiaat maksutta, muut kuin edellä mainitut 36 e / vuosi.

Tapahtumat:

Jäsenmaksut 2015: Varsinainen jäsen 35 e, koululaiset ja opiskelijat 20 e, perhe/sukulaisjäsen 10 e. Kannatusjäsenmaksu yksityishenkilöiltä 60 e, yrityksiltä ja yhteisöiltä 120 e. Pelkkä Tringa-lehden tilaus 40 e.

VarsinaisSuomi

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity Ilmoittautuminen joko tapahtuman Facebook-sivulla VLH:n Facebook-ryhmässä tai sähköpostitse: valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com. Ilmoittautuminen on tärkeää, jotta osaamme varata oikean määrän tarjottavia. 4.–5.9. VLH:n syysralli. Perinteinen 24 tunnin syyslinturalli 4.9. klo 17- 5.9. klo 17. Rallin purkutilaisuus klo 17.45 Myllypirtillä (Myllykatu 7, Valkeakoski). Tule mukaan joko omalla joukkueella, tai pyydä päästä mukaan johonkin joukkueeseen! Ilmoittautuminen joko tapahtuman Facebook-sivulla VLH:n Facebook-ryhmässä tai sähköpostitse: valkeakosken. lintuharrastajat@gmail.com 6.9. Valkeakosken Lintuharrastajat ry järjestää yhteistyössä Lokkisaari ry:n kanssa Maailman kahlaajapäivänä tapahtuman Lempäälässä. Valkeakoskentie 19 / Saarentie 1, Lempäälä. Tutustu Lokkisaareen Lokkisaari ry:n väen järjestämällä venekuljetuksella, tai katsele kahlaajia Valkeakosken Lintuharrastajien lintukummien opastuksella. Huom! Kumisaappaat ovat tarpeen jos haluat käydä Lokkisaaressa. Lisätietoja worldshorebirdsday. wordpress.com/. Ei ennakkoilmoittautumista.

23.5. Kevätretki Nuuksioon. Lähtö aamulla klo 5.00 Turun tuomiokirkolta, paluu n. klo 17. Menemme bussilla, retken hinta määräytyy bussikustannusten / osallistujamäärän mukaan. Nuuksiossa teemme n. 10 km kävelyn retkipolkuja pitkin ja käymme hyvillä lintupaikoilla. Omat eväät ja hyvät kengät mukaan! Ilmoittautuminen viimeistään 8.5 mennessä retket@tly. info tai 050 344 6635 (Leena). 2.6. Yölaulajaretki Aurajoen varteen Turun lähiympäristön parhaille yölaulajapaikoille. Retki alkaa Tuomaansillan kupeesta, Verkahovin puolelta klo 22.30. Reitti kulkee Aurajoen länsirantaa Halistensillalle ja toista rantaa takaisin. Arvioitu kesto on 2 tuntia. Retki on ilmainen ja kaikille avoin, eikä sille tarvitse ilmoittautua. 6.6. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 5.00. Kävelyn erityiskohteena ovat laulajat. 3.–4.7. Kesäralli alkaa klo 18 Orikedon Shelliltä (Vanha Tampereentie 203) rallialueen arvonnalla. Kisaaminen alkaa klo 19 ja päättyy la 5.7. klo 13. Lauantai-iltana järjestetään purkutilaisuus Turussa, Panimoravintola Koulun (Eerikinkatu 18) historian luokassa klo 19 alkaen. Ilmoittautumiset Markus Lampiselle (markus.lampinen1@ gmail.com, p. 044 285 2696) 15.8. Kahlaajaretki Poriin. Porin kahlaajarannat ovat Suomen aatelia, hiekkarannat ja lietteet keräävät tuhansia kahlaajia. Porissa näkee mitä moninaisimman kirjon kahlaajia ja vesilintuja. Suuret kahlaajamäärät keräävät myös erinomaisesti petolintuja puoleensa. Retkellä käydään Porin Yyterissä ja muilla Porin lintupaikoilla. Lähtö Tuomiokirkolta klo 6.00 ja paluu noin klo 20. Retken hinta määräytyy osanottajien määrän mukaan, arviolta 25-35 e, ei-jäsenille + 5 e. Ilmoittautumiset: retket@tly.info tai 050 344 6635 (Leena) 22.8. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 9. 5.9. Puistoretki Ruissalon YKP (yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan). Elo-syyskuun vaihteessa on hyönteissyöjien muutto etelään kiivaimmillaan. Tähän aikaan poistuu pääosa pajulinnuista, kertuista, kerttusista

Tiira-lehti

2 | 2015

ja siepoista. Samalla siemensyöjien muutto käynnistyy pikkuhiljaa. YKP on oiva paikka monien muiden muuna vuodenaikana vaikeampien lajien helppoon tarkkailuun. Mahdollisuuksien mukaan käymme Kansanpuiston rannassa havainnoimassa peltoja rantalinnustoa. Oppaana: Roland Vösa. Lähtö Ruissalon puutarhan portilta, Ruissalon puistotie 215 klo 8 (3 h). Retki on maksuton eikä vaadi ilmoittautumista. Tiedustelut: roland. vosa@helsinki.fi 12.9. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 9. 19.9. Retki Luolavuoren täyttömäelle. Syyskuun loppu on useimpien petolintujen päämuuttoaikaa. Samalla avomaa-alueet kuten täyttömäet, ruderaatit ja sänkipellot keräävät levähtäviä sinirintoja, lapinkirvisiä ja heinäkurppia. Retkellä havainnoidaan laelta muuttoa ja kompataan alueen linnustoa. Oppaana: Roland Vösa. Lähtöpaikka ja retkiaika: Luolavuoren laki klo. 8-14. Retki on maksuton eikä vaadi ilmoittautumista. Tiedustelut: vosa_roland@hotmail.com 25–28.5. Torniopastuksia pidetään viime vuoden tapaan toukokuun loppuun asti Järvelän lintulavalla maanantaista torstaihin. Piikkiönlahdella ti 26.5. ja Kuusiston eteläisessä ma 25.5. Lisätietoja yhdistyksen kotisivuilta. Lisäksi elo- ja syyskuussa on tarkoitus järjestää torniopastuksia, mutta aikataulu ja osin paikat ovat vielä auki. Tarkemmat tiedot kerrotaan verkkosivuilla lähempänä ajankohtaa.

Ajankohtaista: TLY:n hienolla meriharakkalogolla varustetut T-paidat ovat nyt saapuneet! Väri on musta ja logo rinnassa vasemmalla. Koot S-XXXL. Tilaa oma T-paitasi hintaan 20 e / kpl lähettämällä viesti osoitteeseen myynti@tly.info. Kirjoita viestiin oma nimesi, puhelinnumerosi, osoitteesi, tilaamiesi T-paitojen määrät ja koot sekä se, miten haluat T-paidat toimitettavaksi. Postittamisesta tai noutamisesta voidaan sopia tapauskohtaisesti. Vastaanottaja maksaa postimaksut. Vuoden lajit ovat räystäs- ja haarapääsky. Päätavoitteena on kerätä tietoa tärkeimmistä pesimä- ja levähdyspaikoista sekä pesimäkannan muutoksista. Projektivastaavana toimii Sebastian Andrejeff. Muista ilmoittaa kaikki havaintosi Tiiraan! Kirjoita pesimäpaikoilta myös lisätietoihin, kuinka monta pesää arvioit yhdyskunnassa olevan. Salon Halikonlahden altailta on poistettu kaloja muutama vuosi sitten. Tarkoitus oli saada linnuille lisää ravintoa ja siten altaat linnuille paremmiksi. Tämä onnistui, mutta tilanne on taas pikku hiljaa muuttunut huonommaksi. Jotta toiminnan vaikutuksia pystytään paremmin seuraamaan, ja samalla miettimään tulevia ratkaisuja, altailla retkeileviä pyydetään merkitsemään kaikki havaitsemansa linnut mahdollisimman tarkasti ja allaskohtaisesti Tiiraan. Tätä varten Tiirassa on kullekin altaalle oma paikka, jonka voi valita listasta. Havaintojen täyttäminen allaskohtaisesti on näin ollen helppoa. Altailla retkeillessä etenkin vesilinnut, lokit ja kahlaajat tulisi merkitä kaikki Tiiraan. Näin voit auttaa lintualueen tulevissa hoitoasioissa.Lisätietoja saa Esko Gustafssonilta, 050 3399 159 Kuusistonlahden niittotalkoot jatkuvat tänäkin kesänä heinäkuun lopulla. Tarkat päivät selviävät myöhemmin, tarkkaile Ukuliverkkoa ja kotisivuja. Varsinais-Suomessa on 21 vakioreittiä, joiden kartat, ohjeet ja varaukset löytyvät luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilta. Katsele vapaat reitit ja valitse omasi. Jos linjalaskenta tuntuu liian vaikealta, niin toteuta pistereitti. Siinä lasketaan yhden aamun aikana kaikki linnut 20 pisteessä 5 minuutin ajan. Ohjeet tähänkin löytyvät museon sivuilta.

Tarkempia tietoja ja käytännön ohjeita saa myös Esko Gustafssonilta.

Suoprojekti: Varsinais-Suomen avosoiden linnusto kartoitetaan tämän vuoden aikana. Viime vuonna saatiin laskettua 40 % ja varaamattomia soita on vielä kahdeksan. Lisää laskijoita kaivataan – ota yhteyttä Kim Kuntzeen sähköpostitse osoitteeseen nuoriso@tly.info tai puhelimella numeroon 050 343 2181 ja varaa itsellesi sinua kiinnostava suo! Kartoitukset tehdään touko-kesäkuussa. Tarkempia ohjeita ja lista soista löytyy osoitteesta www.tly.info > Tutkimus > Suoprojekti 2014–2015.

Jurmon lintuasema Kesä ja syksy myydään nyt: fenologisia erikoisuuksia, harvinaisuuksia, näyttävää muuttoa ja komeita lepäilijämääriä. Komppaajat, staijarit ja rengastajat pääsevät kartuttamaan havaintoaineistoa, kun varaavat petipaikan lintuasemalta: jurmo@tly.info tai asemanhoitaja Petri Vainio 040 836 3413. Jurmon lintuasemalla on helppoja huoltotöitä tarjolla kesän aikana, mm. aitatolppien tervaaminen ja ikkunanpokien paikka-/ huoltomaalaaminen. Lisää kotisivuilla. Kyselyt ja töihin ilmoittautumiset Petri Vainiolle. Lintujen suojelu on ennen kaikkea aistien pitämistä valppaina: havaintojen tekoa linnuista ja niiden elinympäristöistä, ja niiden kirjaamista muistiin, Tiiraan ja käytettäviksi linnustonsuojelutyössä! TLY:n linnustonsuojelutoimikunta toimii lintujen ja niiden elinympäristöjen hyväksi monin eri tavoin. Juuri nyt ajankohtaisin suojeluasia on MAALI-hanke (www.birdlife.fi/suojelu/paikat/maali/index.shtml). Haluatko olla mukana ideoimassa ja toteuttamassa toimintaa lintujen hyväksi? Jos vastauksesi on ”kyllä”, ota rohkeasti yhteyttä Markus Aholaan linnustonsuojelu@tly.info tai 0400-544 923.

Haluatko oppia lisää linnuista?

Tilaa Linnut-lehti! BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle, vaikka joululahjaksi! Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Vuonna 2015 ilmestyy lehden 50. vuosikerta. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Syksyllä tulossa yhden tai kahden myöhemmin metsähallituksen kanssa sovittavan lintupaikan kunnostusta. TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@ tly.info mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Nuorisojaosto: TLY:n nuorisojaosto on kaikille alle 25-vuotiaille linnuista kiinnostuneille tarkoitettu jaosto, joka organisoi nuorta harrastajapolvea kiinnostavia aktiviteetteja: retkiä, linturalleja, talkoita, kuvailtoja ja määrityskilpailuja. Keväällä on luvassa retki Säpin lintuasemalle ja lähiretkiä ympäri maakuntaa esimerkiksi yölaulajaretkien muodossa. Mikäli haluat mukaan nuorisojaoston toimintaan, ota yhteyttä jaoston puheenjohtajaan. Puheenjohtajan Sebastian Andrejeffin tavoittaa puhelimella numerosta 044 096 8080 ja sähköpostilla osoitteesta seba.andrejeff@gmail.com.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF). Ordförande Johan Ekholm, jekholm78@ yahoo.se, t. 040 588 1478

Webbsidor: www.fagelskyddsforeningen.ax

Medlemsavgift 2015: Vuxna 20 e ungdomar under 15 år 10 e

Aktiviteter: maj / juni Nattsångarexkursion. Närmare info i tidningarnas kalendrar samt på hemsidan.

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

H U I P P U TA S O N O P T I S TA L A AT U A

täydellinen

yhdistelmä

Kowa TSN-883 Pure Fluorite Crystal -kaukoputki Kowa TE-11WZ laajakulmainen 25-60x zoom-okulaari

Jotkut asiat ovat vain tarkoitettuja yhteen, kuten Kowa 883 -kaukoputki sekä upean erottelukyvyn omaava Kowa TE-11WZ laajakulmazoom-okulaari. Pienikokoisina, kevyinä ja säänkestävinä ne kulkevat mukana kaikkialla. Jo 60 vuotta innovaatioita ja maailmanluokan optista osaamista ovat mahdollistaneet näiden korkealuokkaisten optisten laitteiden luomisen. Yhdessä ne tuovat esiin luonnon uskomattoman kauneuden kirkkaine ja elävine väreineen sekä tarkkoine yksityiskohtineen.

KOWA

VESITIIVIS KAUKOPUTKI

www.focusnordic.fi

883