Tiira 3/2014 by BirdLife Suomi

BA2.

Nro 3. Syyskuu 2014

TIIRA

Joutsenbongaus — Päämuuttoreitit ja tuulivoima — Vastaa BirdLife-kyselyyn

Kesän ennätykset ja alamäet s. 4 ja 8

Mitä kuuluu selkälokille? Vuoden lintu 2013 -kampanjan tulokset s. 12

The moment nature has been waiting for. Explore the new ZEISS VICTORY SF.

// FASCINATION MAde By ZeISS

The world‘s best birding and wildlife observation binoculars. The new ZEISS VICTORY SF will get you closer than any binoculars ever have before. VICTORY SF is the best set of observation binoculars ever made – featuring an outstanding field of view, highest transmission and extremely light weight. Developed especially to catch your birding moments.

Explore the new ZEISS VICTORY SF and join us at: www.zeiss.co.uk/explorevictorysf

Tiira-lehti

3 | 2014

Pääkirjoitus

Tue työtämme lintujen hyväksi

Valta on

sinulla

Inka Plit Jos olet lukenut Tiira-lehteä jo jonkin aikaa, olet ehkä huomannut, että lehden jokaisessa numerossa kerrotaan BirdLife Suomen edustajiston kokouksesta – tiedotamme joko tulevasta kokouksesta (ks. s. 17) tai äskettäin pidetyn kokouksen päätöksistä. Kuulostaa ehkä tylsältä ja byrokraattiselta, joten miksi siihen käytetään tilaa joka lehdessä? Siksi, että edustajisto päättää, mitä BirdLife Suomi tekee ja paljonko siihen laitetaan yhteistä rahaa. Keskitytäänkö lintujensuojeluun kotimaassa vai panostetaanko aiempaa enemmän kansainväliseen työhön? Paljonko paukkuja laitetaan julkaistaviin lehtiin tai verkkoviestintään? Onko lasten ja nuorten toiminnan tukeminen tärkeää? Kansalaisjärjestössä tällaiset päätökset tehdään demokraattisesti. Pienessä yhdistyksessä kaikki jäsenet voivat pitää yleisen kokouksen päättääkseen yhteisistä asioista, mutta BirdLife Suomen jäseniä ovat lintuyhdistykset, eivätkä niiden kaikki 12 000 henkilöjäsentä voi kokoontua. Niinpä kukin jäsenyhdistys valitsee omat edustajansa, jotka muodostavat BirdLife Suomen edustajiston. Edustajistoa voikin verrata Suomen eduskuntaan, lintuyhdistyksiä vaalipiireihin ja edustajia kansanedustajiin. Edustajiston puheenjohtaja puolestaan vastaa eduskunnan puhemiestä (ks. s. 16). Lähes satapäinen, kahdesti vuodessa kokoontuva edustajisto ei tietenkään pysty huolehtimaan

Lauri Hänninen

Tilaa Linnut-lehti Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Neljästi vuodessa ilmestyvä lehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. www.birdlife.fi/julkaisut

Liity jäseneksi Liity alueelliseen lintuyhdistykseen! Jäsenenä saat tietoa alueesi lintuasioista ja voit osallistua toimintaan ja tapahtumiin. Liittymislahjana saat Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan. Jäsenetuina muun muassa Tiira-lehti neljä kertaa vuodessa sekä Linnut-lehti jäsenhintaan. www.birdlife.fi/liity

Ryhdy vuositukijaksi

käytännön työstä, joten edustajisto valitsee hallituksen, jonka tehtävä on toteuttaa edustajistossa sovittua toimintasuunnitelmaa. Hallituksen puheenjohtajaa voikin verrata pääministeriin. Järjestön jokapäiväistä toimintaa pyörittää lisäksi toimiston henkilökunta, joka vastaa tekemisistään hallitukselle, ja hallitus puolestaan edustajistolle. Jos olet jäsen ja kiinnostunut vaikuttamaan BirdLife Suomen toimintaan, ota yhteyttä hallitukseen tai oman lintuyhdistyksesi edustajiin (ks. www.birdlife.

fi/yhdistys/henkilosto.shtml) tai tule tapaamaan heitä. Edustajiston kokouksiin voi osallistua, vaikkei olisi edustaja, sillä kokoukset ovat avoimia kaikille jäsenille. Voit myös omassa yhdistyksessäsi vaikuttaa edustajien valintaan tai pyrkiä itse edustajaksi. Valta on sinulla! P.S. Tänä syksynä kaikilla jäsenillä, tukijoilla ja muilla kiinnostuneilla on lisäksi jälleen mahdollisuus antaa helposti palautetta järjestön toiminnasta BirdLife-kyselyn kautta (ks. s. 12). Vastaa ja vaikuta!

Anna palautetta! Lähetä vastauksesi 3.10. mennessä osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi

Viime numeron kiinnostavin juttu oli:

Kansikuva: puukiipijä (Tomi Muukkonen/Lintukuva.fi). Pikkukuva: selkälokki (Raimo Sundelin).

Osallistu Tiira-keräykseen BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalvelua (www.tiira.fi) ollaan uudistamassa. Tue Tiiran kehitystyötä maksamalla vapaaehtoinen tukimaksu: 20, 50 tai 80 euroa tai itse valitsemasi summa. www.birdlife.fi/lahjoita Rahankeräyslupa 2020/2012/3898, 7.1.2013.

PÖNTTÖ Tämä lehti on lähetetty kaikille Pönttöbongaukseen osallistuneille.

Mikä oli tämän lehden kiinnostavin juttu (1–3 kpl)?

Ennätysaikainen kevät Arvonnassa BirdLife-havaintovihkon voittivat Päivi Laukonmaa, Marja-Leena Mutanen, Nina Nylund, Annu Palomäki ja Seija Tietäväinen.

Haluatko tukea toimintaamme ja työtämme lintujen hyväksi? Liity BirdLife Suomen vuositukijaksi! Vuositukimaksu on 33 euroa. Tunnukseksi arvokkaasta tuestasi saat joutsenpinssin ja BirdLifen vesilintuoppaan. www.birdlife.fi/tue

Nimensä ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 5 kpl uunituoreita Linnut-vuosikirjoja. Voittajien nimet julkaistaan seuraavassa numerossa.

Katso Pönttöbongauksen tulokset sivulta 8! Tiira on BirdLife Suomen tiedotuslehti, joka esittelee toimintaamme ja suojelutyötämme, kertoo lintumaailman ajankohtaisista asioista ja toimii yhdyssiteenä lintuharrastajien kesken. Oman Tiira-lehden saat neljästi vuodessa esimerkiksi liittymällä lintuyhdistyksen jäseneksi.

Sisällys Pesimälintulaskennat 2014: paljon pajulintuja, kehnosti käpytikkoja

Valkoposkihanhien vähentämiseen ei tarvetta

BirdLife maailmalla

Neljännes uusista luokitelluista linnuista uhanalaisia

Pönttöbongauksessa havaittiin yli 16 000 pesintää

Metsähanhelle määräaikainen rauhoitus

Merimetsokannan kasvu hidastunut

Kesästä numeroin

Lasten lintuviikko taas uuteen ennätykseen

EuroBirdwatch 4.–5.10.

Selkälokki taantui entisestään

Tunnetko IBA-alueet?

Usein kysytyt kysymykset

Laulujoutsen on myöhäisimpiä syysmuuttajia

Tuhat uutta jäsentä

40 vuotta lintutyhjiön täyttämistä

Havainnoi huomaavaisesti

Lajipari

Uusi Tiira syntyy vähin erin

Lukijan kuva

Tapahtumakalenteri

Alueuutisia

Joutsenbongaus

Kolumni: Pesimärauhan turvaamisessa on vielä töitä 12 Mitä mieltä sinä olet?

Nimistön uumenista

Tieto lintujen muuttoreiteistä koottu yhteen

Kiikarissa Petri Seppälä – BirdLife Suomen edustajiston puheenjohtaja

Edustajisto kokoontuu Jyväskylässä

Kiikarin läpi

TOP 5 – Mitä yötaivaalta voi kuulla nyt?

Tiesitkö tämän Tiirasta?

10 kiperää linnuista!

Pikku-Tiira

Vanhankaupunginlahtea kunnostettiin koneellisesti ja talkootyönä Saaristomeren helmi kerää syyslintuja

25 30

Havainnot Tiiraan

– yhteiseksi iloksi

Tiira-lintutietopalvelu kertoo lintutilanteesta tavalla, jota ei reilu vuosikymmen sitten vielä osattu aavistaakaan. Nämä ja monet muut tiedot ovat meidän kaikkien tarkasteltavana vain sen ansiosta, että lintuharrastajat kirjaavat havaintoja Tiiraan. Osallistu aineiston kartuttamiseen kirjaamalla omat havaintosi. Osana suurempaa kokonaisuutta jokainen havainto on merkittävä. Talleta havaintosi Tiiraan!

Vaikka Suomessa pesi tänä kesänä ennätysmäärä mustapääkerttuja, monen muun hyönteissyöjän tavoin sen

Pesimälintulaskennat 2014:

paljon pajulintuja, kehn Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus), BirdLife Suomi sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) seuraavat Suomen pesimälintukantojen muutoksia keväisten vesilintulaskentojen ja alkukesäisten maalintujen linja- ja pistelaskentojen avulla. Alustavien tulosten perusteella tänä vuonna runsastuivat esimerkiksi tavi, sirittäjä ja sinitiainen. Vähissä olivat käpytikka ja käpylinnut. Punasotkan ja peltosirkun hupeneminen jatkui. Aleksi Lehikoinen ja Tero Toivanen

Vaateliaat vesilinnut pohjalukemissa Vesilintulaskentojen tulokset olivat tänä keväänä ristiriitaiset. Tavallisimpien vesilintujen, sinisorsan ja tavin, pesimäkannat vahvistuivat noin kolmanneksella. Myös haapanakanta nousi hieman monen vuoden taantumisen jälkeen. Muilla sorsilla ei sitten määrissä ollutkaan hurraamista. Monen voimakkaasti taantuneen sorsalajin, kuten jouhisorsan ja punasotkan, kannat laskivat entisestään tai pysyivät edellisvuosien pohjalukemissa.

Ennätyksiä, elpymisiä ja alamäkiä

Moni maalintulaji oli alkukesällä tavallista runsaampi. Alustavien linjalaskentatulosten mukaan muun muassa mustarastaan, viitakerttusen, mustapääkertun, sinitiaisen ja pikkuvarpusen kannat jatkoivat jo aiempina vuosina havaittua kasvuaan. Näitä lajeja pesi Suomessa viime kesänä ehkä enemmän kuin

koskaan aikaisemmin! Vuosi oli hyvä myös sirittäjälle, pajulinnulle ja kultarinnalle, joita kaikkia havaittiin linjoilla edellisvuosia enemmän. Hippiäisen ja puukiipijän kannat elpyivät edellisten ankarien talvien aiheuttamasta laskusta ja myös trikomonoosi-taudin romahduttama viherpeippokanta näytti toipumisen merkkejä. Ilahduttavasti myös käenpiian kanta on ollut noususuhdanteessa jo useamman vuoden. Pohjois-Suomen kiiruna- ja riekkokannat lähtivät kasvuun muutaman heikon vuoden jälkeen. Sen sijaan käpytikkoja ja pikkukäpylintuja osui kesällä 2014 laskentareiteille niukasti viime vuoden heikon kuusen siemensadon takia. Ruoko- ja rytikerttusen sekä peltosirkun jo pitempään alakuloiset kannankehitykset näyttäisivät myös edelleen jatkuvan.

Pesimämenestys ei näy laskennoissa

Pesimälintulaskennat eivät kerro siitä, miten pesinnät lopulta onnistuivat. Kylmä alkukesä ei ollut varsinkaan monen pikkulin-

Tiira-lehti

3 | 2014 Petri Vainio

Jari Kostet

Kaikkien lintujen ulosteissa on bakteereja, mutta taudinaiheuttajien tartunta linnuista ihmiseen on epätodennäköinen, eikä tapauksia Suomesta tunneta.

n pesinnät todennäköisesti kärsivät koleasta alkukesästä.

nosti käpytikkoja nun pesinnälle otollinen. Moni laji voikin olla tänä syksynä tavallista vähälukuisempi, vaikka laskentojen perusteella alkuvuosi olisi ollut

hyvä. Kesän 2014 säiden vaikutusta lintujen pesintöihin on käsitelty Linnut-lehden numerossa 3/2014.

Säät muuttivat laskentasuunnitelmia Vesilintulaskentakohteita oli tänä vuonna vähintään 230, mikä vastaa melko hyvin viimevuotista määrää. Laskennat tehtiin poikkeuksellisen aikaisin leutoa talvea seuranneen nopean jäidenlähdön ja varhaisen kevätmuuton takia. Suomen 566 vakioidusta laskentalinjasta varattiin ennätysmäärä: yli 270 linjalle ilmoittautui etukäteen laskija. Laskenta oli kylmässä ja sateisessa alkukesässä kuitenkin haasteellista. Pohjoisimmissa kesäkuun linjalaskennoissa oli paksumpi lumikerros ja talvisemmat olosuhteet kuin viime talven eteläsuomalaisissa talvilintulaskennoissa! Vaik-

ka säät sotkivatkin laskentasuunnitelmia, linjoja todennäköisesti myös lopulta laskettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Lisää laskijoita tarvitaan

Sekä vesilintulaskentojen että laskettujen vakiolinjojen määrät ovat olleet ilahduttavassa kasvussa. Uusien laskentakohteiden perustaminen ja toisaalta vanhojen henkiinherättäminen on silti edelleen tärkeää. Jokohan ensi vuonna ylitettäisiin 300 vakiolinjan haamuraja?

Lisätietoja: www.luomus.fi/fi/linnustonseuranta linnustonseuranta@luomus.fi Vesilintulaskentojen tuloksia: www.rktl.fi/riista/pienriista/vesilinnut

Valkoposkihanhien

vähentämiseen ei tarvetta

Hanna Pesanto BirdLife Suomi kokee perusteettomiksi näkemykset Suomen valkoposkihanhikannan kasvamisesta liian suureksi ja lintujen vähentämistarpeesta niiden aiheuttamien ongelmien vuoksi. Koko Suomen kanta on noin 5 000 ja pääkaupunkiseudun noin 1 300 paria. Pääkaupunkiseudulla hanhien määrä ei kasvanut vuosien 2009 ja 2013 välillä, ja samoin on ilmeisesti Turun seudulla. Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) tuoreen tiedon mukaan Helsingin ja Espoon alueella valkoposkihanhien kokonaismäärä on tänä

vuonna kasvanut 13 % viime vuodesta. Kannan muutoksia ja siitä johtuvia mahdollisia haittoja seurataan tiiviisti. Rauhoitetunkin eläinlajin vähentämiseksi voidaan myöntää poikkeuslupia, jos laji aiheuttaa esimerkiksi vakavaa taloudellista vahinkoa. BirdLife Suomen mukaan valkoposkihanhien yleinen vähentäminen ei ole oikea tai toimiva ratkaisu, vaan lintuja tulee torjua siellä, missä mahdolliset vahingot aiheutuvat. Lintujen tappaminen tai pesintöjen tuhoaminen on lainsäädännön mukaan viimeinen vaihtoehto ja ensin on etsittävä muita keinoja ongelmien ratkaisemiseksi.

Metsähanhelle

määräaikainen rauhoitus

Inka Plit Metsähanhen metsästys Suomessa on keskeytetty ainakin tämän syksyn ajaksi, tiedottaa maa- ja metsätalousministeriö. Meillä pesivän metsähanhen alalajin, taigametsähanhen kanta on taantunut merkittävästi, eivätkä vuodesta 2011 alkaen käytetyt alueelliset ja ajalliset metsästysrajoitukset ole saaneet kannan laskua pysähtymään. BirdLife Suomi on tyytyväinen päätökseen, mutta on jo pitkään vaatinut metsähanhikannan turvaamiseksi muitakin toimia, kuten järjestelmällistä pesimäkannan seurantaa, kuvilla metsästämisen kieltämistä sekä tärkeimpien han-

hisoiden metsästykseltä vapaata verkostoa pesinnän ydinalueille Kainuuseen ja Lappiin. Myöhemmin kantojen vahvistuttua lajin metsästystä tulee edelleen säädellä vuosittaisilla kiintiöillä sekä alueellisilla ja ajallisilla rajoituksilla yliverotuksen estämiseksi. Ministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle myös metsähanhen kansallisen hoitosuunnitelman luonnoksen, joka sisältää monia BirdLifen vaatimia toimenpiteitä. Ministeriön mukaan metsästyksen sallimista arvioidaan vuoden kuluttua, mutta sitä ei voida sallia ennen hoitosuunnitelmassa mainittujen toimien tekemistä.

6 BirdLife on maailman suurin ympäristöjärjestöjen verkosto. BirdLifella on 13 miljoonaa jäsentä ja tukijaa 120 maassa ja järjestö on maailman johtava linnustonsuojelun asiantuntija.

BirdLife maailmalla Lisää uutisia: www.birdlife.org/news

Ric Guerreiro

Espanjan uudet laajat suojelualueet ovat tärkeitä muun muassa Euroopan uhanalaisimmalle merilinnulle, baleaarienliitäjälle (Puffinus mauretanicus).

1. Espanja

Espanjaan on perustettu 50 000 neliökilometriä uusia merilintujen suojelualueita, mikä peräti kaksikymmenkertaistaa aiemman suojelupinta-alan. Varsinkin laajat avomerikohteet ovat erittäin tärkeä lisä vanhoihin suojelualueisiin, jotka ovat pieniä ja sijaitsevat lähinnä rannikoilla ja saarilla. Taustalla on Espanjan BirdLife-järjestön (SEO) vuosia jatkunut kova työ merilinnuille tärkeiden elinalueiden tunnistamiseksi ja niiden suojelemiseksi. Kaikki uudet suojelualueet ovat myös SEO:n määrittelemiä IBA-alueita (Important Bird and Biodiversity Area).

2. Bulgaria

Pe ter Cso nk a

Bulgarian BirdLife-järjestö (BSPB) on saanut kaksi kovan luokan tunnustusta työstään uhanalaisen keisarikotkan (Aquila heliaca) ja sen elinympäristön suojelemiseksi. Euroopan komission ensimmäinen Natura 2000 Award -palkinto eniten ehdokkaita keränneessä Conservation-sarjassa myönnettiin BSPB:n hankkeelle, jossa yhteistyössä sähköyhtiön kanssa asennettiin eristeet lähes 600:aan kotkille vaaralliseen sähköpylvääseen. Pylväästä saatu sähköisku oli aikaisemmin yksi kotkien yleisimpiä kuolinsyitä, mutta eristäminen on lopettanut sähköiskukuolemat käytännössä kokonaan. Brittiläinen Whitley Fund for Nature puolestaan on palkinnut BSPB:n hankkeen, jossa keisarikotkaa käytetään lippulaivalajina koko niiden uhanalaisen elinympäristön suojelussa. Kotkien ja monien muiden uhanalaisten lajien asuttamat luonnontilaiset ruohostomaat ovat kärsineet erityisesti maatalouden leviämisestä. Keisarikotka oli ennen Bulgariassa melko yleinen, mutta nyt maassa on jäljellä vain 25 pesivää paria. Kovan työn tuloksena kanta on kuitenkin kääntynyt taas nousuun. Bulgarian BirdLife-järjestön voittoisaa ideaa voidaan käyttää keisarikotkien ja muiden suurten petolintujen suojeluun muissakin maissa.

Koonnut: Inka Plit

4. Anguilla

Mustarotta on onnistuttu kokonaan hävittämään 207 hehtaarin laajuiselta Dog Islandin saarelta Ison-Britannian BirdLife-järjestön (RSPB) ja tiettyjen Anguillan itsehallintoalueen toimijoiden yhteistyöprojektissa. Koko Dog Island on IBA-aluetta ja yli 100 000 pesivän merilintuparin lisäksi saarella elää muun muassa harvinaisia liskoja ja merikilpikonnia. Mustarotta on erittäin haitallinen vieraslaji, joka tuhoaa alkuperäistä kasvillisuutta ja saalistaa muita eläimiä, kuten lintujen munia ja poikasia. Rottia ei ole nyt kahteen vuoteen havaittu, joten saari voitiin julistaa rottavapaaksi. Alice Reisfeld

Rannikkosademetsät ovat monimuotoisuudeltaan Amazonin sademetsien veroisia, mutta ne ovat jääneet huonommin tunnetuiksi ja päässeet lähes katoamaan.

5. Brasilia

BirdLifen Albatross Task Forcen (ATF) kouluttaja Kondja Amutenya merellä Namibiassa. ATF:n työ perustuu kalastusaluksilla hankittuun käytännön kokemukseen ja ratkaisujen testaamiseen paikan päällä.

Brasilian BirdLife-järjestölle (SAVE Brasil) on myönnetty yksi maan arvokkaimmista ympäristöpalkinnoista, Prêmio Muriqui. Palkinto myönnetään vuosittain erittäin uhanalaisen Brasilian rannikkosademetsän suojelua edistävälle taholle. SAVE Brasil on työskennellyt yli 10 vuotta jäljellä olevien metsänrippeiden pelastamiseksi. Brasilian rannikkosademetsät ovat yksi maailman monimuotoisimmista luontoalueista, mutta niiden alkuperäisestä pinta-alasta on jäljellä enää seitsemän prosenttia. Esimerkiksi alueen kotoperäisistä lintulajeista suurin osa onkin uhanalaisia.

3. Etelä-Afrikka ja Namibia Vuodesta 2004 toimineen BirdLifen Albatross Task Force -työryhmän ponnistelut merilintujen sivusaaliskuolemien vähentämiseksi ovat olleet suuri menestys. Työryhmän kehittämillä edullisilla ja tehokkailla menetelmillä merilintukuolemat Etelä-Afrikassa troolauksen yhteydessä ovat kokonaisuudessaan vähentyneet 90 % ja albatrossien kuolemat peräti 99 %. Menestystarina on toistumassa naapurimaa Namibiassa, jossa kalastajat ovat ottamassa menetelmiä käyttöön vapaaehtoisesti. Tämä hyödyttää myös paikallisia yhteisöjä: köyhät ja vähän koulutetut naiset voivat valmistaa lintujen karkottamisessa käytettyjä köysiä ja myydä niitä kalastusaluksille.

Tiira-lehti

3 | 2014 Wilhelm Wadstein

Kesästä numeroin 1 968 VIITASIRKKALINTUA ilmoitettiin kevään ja kesän aikana Tiira-lintutietopalveluun. Määrä on 2,3-kertainen viiden edellisen vuoden keskiarvoon verrattuna ja kolmanneksen suurempi kuin viime vuonna, joka oli tätä ennen paras viitasirkkalintuvuosi. Havainnot painottuvat voimakkaasti Etelä- ja Kaakkois-Suomeen, mutta lajia kuultiin Oulun seudulta Pohjois-Karjalaan ulottuvalle linjalle asti. Myös viitakerttusia oli ennätysrunsaasti, viidenneksen enemmän kuin huippuvuonna 2013.

792 TYLLIÄ taapersi Porin Yy-

Merimetsoja pesi tänä vuonna Suomessa 71 saarella tai luodolla. Kaikista pesistä yli puolet sijaitsi suojelualueilla ja alle viidesosa oli rakennettu puihin.

Merimetsokannan

kasvu hidastunut

Mikko Jalo Suomen ympäristökeskuksen mukaan Suomessa pesi tänä vuonna 20 350 merimetsoparia. Määrä on suurempi kuin koskaan aiemmin. Merimetsokannan kasvu on kuitenkin hidastunut selvästi. Tänä vuonna kasvua oli edellisvuoteen verrattuna 9 %, kun vuosina 2005–2009 pesimäkannan vuotuisen kasvun keskiarvo oli 41 %. Merimetso levisi Suomeen eteläiseltä Itämereltä 1990-luvun lopul-

la, ja kanta on nykyhistoriansa aikana taantunut vain vuosina 2010 ja 2012. Alueiden välillä on suuriakin eroja. Merimetsokanta on vahvin Suomenlahdella, missä pesiviä pareja on 8 150. Kanta taantui ainoastaan Selkämerellä, missä pesiviä pareja oli tänä vuonna 5 379. Saaristomerellä pesiä oli 4 850, Merenkurkussa 1 771 ja Perämerellä 205. Merimetsoilla on myös vihollisia. Esimerkiksi Paraisten ja Po-

rin suuret yhdyskunnat ovat parissa vuodessa pienentyneet merikotkien vuoksi yhteensä 2 600 pesällä. Ihmisen tuhoamia pesiä havaittiin tänä vuonna Perämerellä, missä merimetso on edelleen harvalukuinen. Oululainen lintuharrastaja löysi kesäkuun lopussa Siikajoelta 28 tuhottua merimetson pesää. Merimetso on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Tuhotyöt ovat vähentyneet viime vuosina – vuonna 2009 peräti 17 % merimetsojen pesistä tuhottiin.

Neljännes uusista luokitelluista linnuista uhanalaisia Mikko Jalo BirdLife Internationalin uusimmassa uhanalaisuuspäivityksessä maailman runsaasta 10 000 lintulajista 1 373 lajia luokiteltiin uhanalaisiksi ja 959 silmälläpidettäviksi eli lähes uhanalaisiksi. Päivityksessä on mukana yli 350 sellaista lajia, jotka aiemmin luokiteltiin alalajeiksi. Niistä yli 25 % arvioitiin

uhanalaisiksi. Esimerkiksi Afrikan sarven alueella esiintyvät strutsit tunnistettiin omaksi lajikseen ja uudesta lajista, Struthio mylobdophanesta (ei vielä suomenkielistä nimeä), tuli heti uhanalainen. Suomesta uhanalaisten listalla ovat muun muassa pilkkasiipi, alli ja kiljuhanhi. Sukupuuton uhan alla eläviä lajeja on nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. Mää-

rä saattaa tulevaisuudessa kasvaa senkin vuoksi, että taksonomisten selvitysten mukaan maailman lintulajien määrä voi jatkossa olla jopa 10 % nykyistä suurempi, kun alalajeja luokitellaan lajeiksi. Kymmenesosa maailman lintulajeista saattaa siis tällä hetkellä elää uhanalaisuusarviointien ulkopuolella.

terissä 14.8. Määrä lienee yhdeltä paikalta laskettu ennätys. Myös tätä edeltävänä ja seuraavina päivinä tyllikerääntymät olivat tavallista suurempia. Suurimmat syysmäärät ovat aikaisemmin jääneet alle 500 yksilön. Toukokuussa on pari kertaa laskettu yli 500 tylliä. Helteisen jakson jälkeen koittanut epävakainen sää sateineen oli saanut monet muutkin kahlaajat laskeutumaan matalille rannoille ja vetisille pelloille.

154 KERÄKURMITSAA las-

kettiin 29.5. Lappeenrannassa Joutsenon Konnunsuolla yhdellä isolla mulloksella. Jo edellispäivänä paikalla oli 116 ja sitä edellisenä päivänä 57 keräkurmitsaa. Seuraavana aamuna pellolla oli vielä vähintään 150 lintua, mutta keskipäivällä enää 40 ja iltapäivällä noin 20. Suurin aiemmin Suomessa laskettu määrä on 92 keräkurmitsaa Vaasan Söderfjärdenillä 26.5.1997. Keräkurmitsoja havaitaan keväisin hyvin oikullisesti. Suurimmat määrät nähdään viileinä ja sateisina jaksoina.

11 RUOSTESORSAN

parvi yllätti linturallijoukkueen Inkoon Kopparnäsissä 28.6. Aluksi luodolla näkyi kolme yksilöä, ja heti perään niitä nousi lisää luodon takaa. Levoton parvi nousi pari kertaa lentoon ja katsoi kokonaan jo puoli tuntia myöhemmin. Suomessa on vain kerran aikaisemmin nähty yhtä iso parvi: 15.7.1994 Siilinjärvellä. Tänä kesänä ruostesorsia havaittiin myös seitsemällä muulla paikkakunnalla.

3 KENTTÄKERTTUSTA selvisi lentokykyiseksi Kristiinankaupungissa pesineen parin poikueesta. Pesintää seurattiin pienessä ulkosaaressa, ja molemmat emot sekä poikaset rengastettiin. Kenttäkerttunen on suurharvinaisuus, joka on havaittu Suomessa viime vuoden loppuun mennessä vain 50 kertaa. Lajista on vain yksi aiempi pesintään viittaava havainto. Koonnut Jan Södersved

Petr i Vain io

Pet ri V ain io

Leppälinnun yleisyys (lajin havaintopaikkojen osuus kaikista havaintopaikoista) alueyhdistyksittäin. Kirjosiepon ja sinitiaisen keskimääräinen pesintätilanne alueyhdistyksittäin 7.–8.6.2014. 1 = pesän rakennus, 2 = haudonta, 3 = pesäpoikaset, 4 = poikaset lähteneet pesästä.

io ain ri V t e P

Pönttöbongauksessa

havaittiin yli 16 000 pesintää

Valtakunnallinen Pönttöbongaus järjestettiin toista kertaa 7.–8.6.2014. Tapahtuma säilytti suosionsa yhtä korkeana kuin edellisenäkin vuonna: havaintoja pönttölinnuista saatiin jälleen yli 3 000 paikalta. Tänä vuonna pesiä löytyi aiempaa useammasta pöntöstä, ja monesta lajista saatiin myös havaintoja edellisvuotta enemmän. Tero Toivanen

Puukiipijöitä ja varpusia runsaasti

Pöntöissä havaittiin pesivänä yhteensä 34 eri lintulajia. Yleisimmät pesimälajit olivat viime vuoden tapaan kirjosieppo, talitiainen ja sinitiainen. Kaikki nämä lajit olivat myös hieman edeltävää vuotta yleisempiä. Harmaasiepon pesintö-

Pönttöbongauksen 12 runsainta lajia ja niiden yleisyys alueittain.

Laji

Kirjosieppo

Talitiainen

Havaintopaikkoja Pesintöjä 2537

2092

5770

3732

Sinitiainen

2024

3169

Kottarainen

183

429

Pikkuvarpunen

Telkkä

Harmaasieppo

Varpunen

Leppälintu

Puukiipijä

Kuusitiainen

Tervapääsky

460

375

224

124

174 90

101 50

Yleisyys (% havaintopaikoista) EteläSuomi

LänsiSuomi

ItäSuomi

PohjoisSuomi

67,3

67,2

68,9

53,9

80,2

68,8

894

17,0

291

7,1

578

208

205 124

120 107

84,6

69,9

18,6

84,9

71,3 9,7

85,4

57,3 8,1

9,4

12,5

13,2

20,9

3,3

6,9

2,6

1,9

7,8

3,2

2,8

3,7 1,4

6,8

8,9

4,2 3,0

3,7 2,9

3,5

7,6

1,6

3,4

7,6

15,9

1,1

4,2

3,1

0,6

0,9

jä ilmoitettiin vuoteen 2013 verrattuna kaksinkertainen ja varpusia peräti kolminkertainen määrä. Myös leudosta talvesta hyötyneen puukiipijän havaintomäärä yli kaksinkertaistui. Kirjosieppo oli tasaisen runsas koko maassa, kun taas tiaisten määrät laskivat hieman pohjoista kohti. Telkkä ja leppälintu olivat Pohjois-Suomessa selvästi runsaampia pönttöpesijöitä kuin etelämpänä. Kuten viime vuonnakin, kottaraisen ja pikkuvarpusen pesinnät painottuivat etelään ja länteen.

Pönttöbongaus järjestetään seuraavan kerran 6.–7.6.2015.

io i Vain Petr

Pönttöbongaukseen ilmoitettiin yhteensä 26 728 pöntön tiedot ja niistä 16 106 pesintää. Asuttujen pönttöjen osuus oli 60 %, kun edellisvuonna pesintä todettiin hieman alle puolessa pöntöistä. Eniten havaintopaikkoja Pönttöbongauksessa oli Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen alueella (377), missä tarkastettiin myös eniten pönttöjä (3368). Alueen väkilukuun suhteutettuna tapah-

tumaan osallistuttiin kuitenkin innokkaimmin Lohjan ja Rauman seuduilla.

Esimerkiksi kirjosieppo asutti 27 prosenttia pikkulinnunpöntöistä. Kottaraisia pesi joka neljännessä kottaraispöntössä ja harvinaistunut räystäspääsky oli kelpuuttanut saman verran sille suunnitelluista erikoispöntöistä.

Kirjosiepon pesintä myöhästyi

Pönttöbongauksen aikaan valtaosa kottaraispoikueista oli jo lähtenyt pesästä. Tiaisilla poikaset olivat keskimäärin jo kuoriutuneet, kun taas suuri osa kirjosiepoista vasta hautoi. Viime vuoteen verrattuna kirjosiepon pesintä näytti olevan hieman myöhässä, vaikka esimerkiksi sinitiaisella tällaista eroa ei puolestaan ollut. Toukokuu olikin Suomessa selvästi edellistä vuotta viileämpi, mikä voi selittää sieppojen myöhäisemmän pesinnän aloituksen. Pönttöbongauksen tuloksia voi tarkastella myös vertailemalla lajien runsauksia niille sopivimmissa pöntöissä.

Pikkuvarpusen runsaus (lajin asuttamien pönttöjen osuus kaikista pöntöistä) alueyhdistyksittäin.

Focus Focus Ultra 8x42 Focus 8x43ED

225,00 349,00

Hawke Hawke Frontier ED 8x43 Hawke Frontier ED 10x43 Hawke Sapphire 8x43 ED OH Hawke Sapphire 8x42 ED TH

430,00 445,00 607,00 525,00

Kite Kite compact 8x25 Kite Toucan 8x42 Kite Toucan 10x42 Kite Petrel 8x32 Kite Petrel 8x42 Kite Petrel 10x42 Kite Lynx 8x30 HD Kite Ibis 8x42 Kite Ibis 10x42 Kite Ibis 10x50

170,00 329,00 329,00 385,00 390,00 415,00 495,00 890,00 930,00 1 050,00

Kowa Kowa 8x32SV

235,00

Leica Leica Ultravid 8x20BR Leica Trinovid 8x42 Leica Ultravid 8x42BR HD

585,00 1 198,00 1 850,00

Meopta Meopta Meostar 8x32 B1 Meopta Meostar 10x42 B1

789,00 989,00

Olympus Olympus 8x40 DPS I Olympus 10x50 DPS I Olympus 8x42 EXPS I Olympus 10x42 EXPS I Olympus 8x42EXWP I

89,00 105,00 195,00 215,00 299,00

Pentax Pentax 6,5x25 Papilio Pentax 8,5x21 Papilio

149,00 159,00

Swarovski *Swarovski 8x25 CL pocket *Swarovski 10x25 CL pocket Swarovski 8x30 CL *Swarovski 8x42 SLC Swarovski 10x42 SLC Swarovski 8x32 EL Swarovski 8,5x42 EL Swarovski 10x42 EL Swarovski 10x50 EL Swarovski 12x50 EL Swarovski 8x42 EL Range

635,00 679,00 959,00 1 510,00 1 590,00 1 845,00 2 259,00 2 289,00 2 430,00 2 460,00 2 730,00

Zeiss Zeiss 8x42 Conquest HD *Zeiss 8x42 Victory SF Zeiss 8x42 Victory HT Zeiss 8x54 Victory HT Zeiss 10x42 Victory HT

1 059,00 2 485,00 1 895,00 2 450,00 1 920,00

Kaukoputket

Kite SP-82ED+20-60x 1490,00 Kite KSP80HD+25-50x 2390,00 Kowa TSN601+30x 845,00 Kowa TSN883+25-60x+laukku 2 449,00 Leica APO-televid 82+25-50x 2 549,00 Meopta Meostar 82HD+20-70x 1 998,00 Opticron ES80GA ED+20-60xSDL 1 200,00 Swarovski ATX95+30-70x 3 590,00 Swarovski ATX85+25-60x 3 280,00 Zeiss Diascope 85+20-75x+laukku 2 590,00

Jalustat

Berlebach 342 puu Cullman 50045 staijauskeppi Gitzo GT3542L hiilikuitu Manfrotto 500AH videopää Manfrotto MHXPRO-2W videopää *Manfrotto MT055XPRO3 *Manfrotto MT055CXPRO3 Manfrotto 055XB+128RC yhd. Sirui M3204X hiilikuitujalusta Sirui M3205X hiilikuitujalusta Sirui VH-10 videopää

Muuta kivaa

Bird Identiﬁcation -kirja täydentää mainiosti Lintuopasta. Kirjassa keskitytään vaikeiden tai samannäköisten lajiparien tai -ryhmien eroihin. Kirja laventaa lintuoppaan tietoa ja kertoo seikkaperäisemmin eri lajien eroista. Hinta 35,00

293,00 19,00 929,00 139,00 185,00 239,00 439,00 209,00 415,00 415,00 179,00

National Geographic laukut alk. 29.00 Lintumobilet alk. 11,00 Lintukoruja, runsaasti erilaisia kysy pehmolintuja n. 50 erilaista 10,00/kpl Scopac jalustareppu 89,00 Lentoaukon suojapelti 1,00 Ikkunatarra, nuolihaukka 2,50

Tule tutustumaan Swarovskin uusiin tuotteisiin SLC, CL ja ATX Huippu-uutuus Zeissilta, Zeiss SF kiikarimalli, käy tutustumassa, malli liikkeessämme. Myynti alkaa lokakuussa. Ibis

Suomenkieliset kirjat

*BirdLife havaintovihko 7,00 *Lajiluettelo 13. Painos 5,00 Lapsen oma lintukirja Kuisma 19,90 Laululinnut CD 39,00 Lintuopas Svensson ym. 15,00 Lintupäiväkirja 2015 Koskimies 20,00 Luonto soi osa 13 Hallikainen 20,00 Metsän tarina Siitonen 39,00 Perhosten vuosi Mustonen 32,00 Pihan linnut ja pöntöt Laaksonen 25,00 Pöllöt Tipling, Peltomäki 20,00 Suomen käärmeet ja liskot 37,00 *Suomen pöllöjen sulkasadon, iän ja sp määritysopas 20,00 *Suomen päivä- ja yöperhoset 125,00 Suomen rengastusatlas 42,00 *Vaeltajat Luhta 39,00 *Viron linnut 1990-2010 20,00

Ulkolaiset kirjat

Advanced Bird Id Handbook Duivendjik 35,00 Birds of Central Asia Aye 39,00 Birds of Costa Rica Garrigues 37,00 *Birds of Curonian Spit Castren 45,00 *Bird Sounds in Flight MP3 45,00 Birds of East Asia Brazil 39,00 Birds Horn of Africa Fanshawe 42,00 Birds of Indian Subcontinent 45,00 Birds of New Zealand, Hawaii, Central and West Paciﬁc Perlo 42,00 *Birds ID insights, Couzens 28,00 *Bird Identiﬁcation in-depth look at confusion species 35,00 Birds of Senegal and Gambia 39,00 Birds of Sri Lanka Warakagoda 35,00 Birdwatching Guide to S-E Brazil 20,00 Boreal Owl Korpimäki 85,00 Catching the bug 39,00 Complete Checklist of Birds of the World, Howard & Moore 4. p 75,00 Cotingas and Managins 79,00 Cuckoos of the World Erritzoe 79,00 Field guide to Birds of Brazil Perlo 37,00 Field Guide to the Birds of East Africa Stevensson 44,00 HBW Special Volume 149,00 *Looking for Goshawk Jameson 24,00 Nature Guide Spanish Pyrenees and Steppes of Huesca-Spain 29,00 *North American Bird Guide 2nd ed. 35,00 Owls of world, Photographic Guide, Mikkola 45,00 Rare birds of North America Howell 36,00 Reed and Bush Warblers Kennerly 79,00 Shorebirds of Northern Hemisphere Chandler 42,00 Svenska Trollsländeguiden 32,00 Waders of Europe, Asia and North America Message 42,00 Vogelstimmens Europas MP3, englantilaisin nimin 69,00 *World rarest Birds, Hirschfeld 49,00

Meillä on erittäin laaja kokoelma kaukoputkia. Niitä on helppo vertailla keskenään ja valita itselleen sopivin. Autamme ja opastamme asiakkaitamme valinnan helpottamiseksi. Tule tutustumaan.

Petrel

Lynx HD

Compact

Erilaisia ruokintoja tarjolla, putkimallisia, talomallisia, ripustettavia tai tolpan päälle laitettavia, tule tutustumaan.

Kiten optiikka on lintuharrastajien suunnittelema ja erittäin suosittu Keski-Euroopassa. Varaosien vaihdettavuuteen on kiinnitetty erityishuomio, mikä pidentää käyttöikää.

www.lintuvaruste.ﬁ tai Käy katsomassa koko hinnastomme kotisivullamme. Oikeudet hintojen muuttamiseen pidetään. Hinnat eivät sisällä postikuluja. www.suomenlintuvaruste.com Lintuvaruste Oy, Koetilantie 1 B 3, 00790 Helsinki Avoinna Ma klo 11.00-17.00, Ti-Pe 11.00-17.30, email. lintuvaruste@birdlife.fi, Puh. (09) 386 7856

10 Tapio Piipponen

Lasten lintuviikolla havaitut pesinnän merkit 156 ryhmää näki linnun menevän usein mahdolliseen pesäpaikkaan

”Naakka ilmeisesti oli rakentamassa pesää koulun savupiippuun, koska katosi sinne useita kertoja tunnin aikana.”

153 ryhmää havaitsi linnun hakevan tai kantavan pesämateriaalia ”Lintujen näimme kantavan monenlaisia pesänrakennustarvikkeita, kuten ruohoa ja oksia.”

147 ryhmää näki linnun kantavan ruokaa

Lapset jonottavat kaukoputkelle Enon lintukerhon järjestämässä Lasten lintuviikon tapahtumassa.

”Mustarastas vei nokassaan matoja metsään.”

136 ryhmää huomasi linnun varoittelevan tai hyökkäilevän kohti petoa tai ihmistä

taas uuteen ennätykseen

”Pienemmät linnut ajoivat isoa lintua pois näiden pesän luota.”

94 ryhmää näki linnun rakentavan pesää

”Tikka hakkasi koloa.”

93 ryhmää löysi pesän tai pöntön, josta kuului poikasten ääniä ”Talitiainen tuli pesäpöntöstä, josta kuului poikasten kerjuuääntä.”

91 ryhmää huomasi linnun hautovan pesässä

”Näimme silkkiuikun hautomassa mättäällä ja joutsenpariskunnan, toisen hautomassa, toisen uiskentelevan ympärillä.”

61 ryhmää havaitsi pesän tai pöntön, jossa nähtiin munia tai poikasia

Espoon Montessori-leikkikoulun 3–6-vuotiaat lapset piirsivät yhteistyössä puun, jossa on linnunpesiä.

Heidi Piitulainen

Parhaaseen lintuaikaan 19.–25.5. vietetty Lasten lintuviikko innosti jälleen lapsia ja aikuisia lähtemään ulos retkelle ja vakoilemaan, mitä linnut puuhaavat. BirdLife Suomen ja Luonto-Liiton järjestämä tapahtuma saavutti jälleen uuden ennätyksen: tänä vuonna Lasten lintuviikkoon osallistui noin 3 600 lasta ja yli 500 aikuista, mikä on huikeat 1 200 ihmistä enemmän kuin viime vuonna! Osallistuminen onkin helppoa, sillä lintulajeja ei Lasten lintuviikolla tarvitse tunnistaa. Tapahtumassa havainnoidaan yhdessä mitä linnut tekevät ja etsitään helppoja lintujen pesinnän merkkejä. Avuksi retkelle on tarjolla valmiit retkilomakkeet ja ohjeet.

Palkinto yhteiseksi iloksi Pääpalkintona arvotut viisi kiikaria voitti Rovaniemen harjoittelukoulun 4A-luokka, joka on päättänyt lahjoittaa kiikarit Lapin lintutieteellisen yhdistyksen (LLY) retkikummitoimintaan. LLY:n retkikummit ovat vastalahjaksi lupautuneet viemään koulun oppilaita linturetkille jatkossakin. LLY haluaa vielä kerran kiittää koulua ja lehtori Hanna Auttia! Lisäksi arvottiin muun muassa cd-levyjä, kirjoja ja linnunpönttöjä. Onnea arvontavoittajille ja kiitos kaikille osallistujille!

Osallistu sinäkin ensi vuonna 18.–24.5.2015! Ari Ahlfors

”Löysimme metsäpolun varrelta pökkelöiden päältä kaksi räkättirastaan pesää. Toisessa kaksi munaa, toisessa emo hautoi. Luikimme kauemmaksi kiikaroimaan pesäpuuhia.”

48 ryhmää tapasi poikasia, jotka ovat jo lähteneet pesästä

”Ilahduttavin havainto oli viisi reipasta telkänuntuvikkoa emoineen.”

Lisää tuloksia, havaintoja ja valokuvia: www.birdife.fi/lintuviikko Aapo (4 v) tarkistamassa itse laitettujen pönttöjen asukastilannetta.

Anni (9 v) ja Aleksi (7 v) ihmettelevät pihaan ilmestynyttä leppälintua.

JOUTSEN 25.–26.10.2014

Näkyykö joutsenia? Joutsenbongauksessa lasketaan Suomessa syysmuutolla levähtävät laulujoutsenet ja kerätään samalla havaintoja joutsenille vaarallisista sähköjohdoista. Tapahtumalla kerätään arvokasta tietoa joutsenkannan kasvusta, pesinnän onnistumisesta sekä joutsenten levähdys- ja ruokailualueista.

Osallistu sinäkin! Joutsenbongaus on tapahtuma kaikille linnuista kiinnostuneille. Pesimäajan ulkopuolella laulujoutsen viihtyy parvissa ja on hyvin kuuluva ja helposti havaittava laji. Tapahtuma on maksuton ja ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Joutsenbongaus ei ole kilpailu, vaan kaikki havainnot ovat ilmoittamisen arvoisia. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan lintuaiheisia palkintoja! Tapahtuma toteutetaan yhteistyössä Elenia Oy:n kanssa.

www.joutsenbongaus.fi Joutsenbongaus järjestetään nyt kolmatta kertaa. Viime syksynä Joutsenbongauksessa ilmoitettiin 3 300 havaintoa, ja laulujoutsenia havaittiin noin 52 200.

Näin osallistut ukseen: Joutsenbonga

levähsilla joutsenten n Käy mahdolli una htumaviikonlopp dyspaikoilla tapa 25.–26.10. nia näet. paljonko joutse , oi vi ar i ta e sk n La kunkin la paikalla, laske al m m ea us yt Jos kä t erikseen. paikan joutsene utsenille oittaa tietoja jo ilm s yö m it Vo n et olisi öjohdoista (vaikk hk sä ta is lis al ar va lopun joutsenta viikon havainnut yhtään aikana). eltosi BirdLife Suom n Ilmoita havain keella: .10. verkkolomak 31 n ää st ei im vi le gaus.fi www.joutsenbon s postikori ilmoittaa myö n Havainnot vo 29 A 16, omi, Annankatu tilla: BirdLife Su myös Merkitse korttiin 00100 Helsinki. i ja osoite. ilmoittajan nim

Jan Södersved

Pesimärauhan turvaam Jan Södersved

EuroBirdwatch 4.–5.10. BirdLife Suomi osallistuu tänäkin vuonna Euroopan ja Keski-Aasian BirdLife-järjestöjen EuroBirdwatch-tapahtumaan. Kannustamme kaikkia lintuharrastajia retkeilemään tapahtuman aikana ja tallentamaan viikonlopun kaikki lintuhavainnot Tiiraan (www.tiira.fi) su 5.10. klo 17 mennessä! Tule mukaan nauttimaan syksyisestä luonnosta, levittämään lintutietoutta ja osallistumaan yhteen maailman suurimmista lintutapahtumista! Havaittujen lintuyksilöiden määrä ilmoitetaan eteenpäin kustakin maasta, joten jokainen havainto kannattaa kirjata. Voit osallistua myös viikonlopun aikana järjestettäviin tapahtumiin:

Etelä-Karjala n 5.10. Syysmuuttoretki

Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen

Etelä-Savo n 4.10. Opastettua muutontarkkailua Punkaharjun Punkasalmessa n 5.10. Syysretki Mikkelissä

Kemi-Tornio n 5.10. Joutsen- ja vesilinturetki Tornionjoelle

Keski-Suomi n 5.10. Staijausaamu Säynätsalossa

Lappi n 4.10. Ohjattua lintujen tarkkailua Arktikumin rannassa

Lohjan seutu n 4.10. Lintupäivä Virkkalan Kukkumäellä

Pirkanmaa/Satakunta n 4.10. Retki Säpin

Pohjois-Pohjanmaa n 4.10. Syysmuuton tarkkailupäivä

Pohjois-Savo n 5.10. Puutossalmi Open,

Tero Toivanen vs. suojelu- ja tutkimusjohtaja BirdLife Suomi Suomen luonnonsuojelulaki antaa periaatteessa hyvin vahvan suojan lintujen pesinnälle – kaikki linnut ovat rauhoitettuja pesimäaikaan. Pesimärauha koskee myös metsästyslain piiriin kuuluvia lintulajeja. Lainsäädäntö tunnetaan kuitenkin huonosti ja on osin myös kovin tul-

kinnanvarainen. Tahalliset pesintöjen tuhoamiset ovat onneksi harvinaisia. Tätäkin silti tapahtuu. Esimerkiksi katoilla pesivät lokit koetaan toisinaan ongelmaksi, mutta silloin kun lintu jo hautoo, on myöhäistä toimia lakia rikkomatta. Ei-toivotut pesinnät on yleensä mahdollista estää ennakolta. Silti saamme vuosittain yhteydenottoja, joissa kysytään neuvoja lokkien hävittämiseksi kesken pesinnän, vaikka pesinnät olisivat toistuneet jo usean vuoden ajan. Pesien tuhoamiseen liittyy usein myös tietämättömyyttä. Kysymyksen ”Onko kalalokki muka rauhoitettu?” kuulee hämmästyttävän usein. Rauhoitus mielletään yhä poikkeustapaukseksi, vaikka se on nimenomaan sääntö. Pesintöjen tuhoamisissa luonnonsuojelulaki on yksiselitteinen, ja periaatteessa myös pesinnän häirintä on kiellettyä. Mutta mihin vedetään raja, mikä on häirintää? Rantautuminen kesäisille pesimäluodoille on varmasti sitä: joka vuo-

syysmuuton seurantaa

Päijät-Häme n 4.10. Hanhi- ja petolintu-

retki Orimattilan pelloille n 4.–5.10. Muutonseurantaa Asikkalan Pulkkilanharjulla

Rauman seutu n 4.10. Syysmuuton

havainnointi Rauman seudun lintutorneilla n 5.10. Lintuilta Uotilan nuorisotalolla

Uusimaa n 4.10. Tiaisretki Hankoon n 4.10. Yhteishavainnointi

Vuosaaren täyttömäellä n 5.10. Puistoretki, Tervasaari & Yliopiston Kasvitieteellinen Puutarha

majakkasaareen

Lisätiedot tapahtumista kunkin lintuyhdistyksen tapahtumakalenterista (s. 24–31) sekä lisää mahdollisia tapahtumia yhdistysten verkkosivuilla!

EuroBirdwatch-tapahtuman tärkein tavoite on herättää kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan. Tapahtumaan osallistuu vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä yleisötapahtumissa ja omatoimisesti retkeillen. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 1993 alkaen.

Selkälokki taantui en

– kanta pieneni vi

Tero Toivanen Selkälokki oli BirdLife Suomen vuoden lintu 2013. Vuoden aikana lintuharrastajat kartoittivat Suomen selkälokit ja tulosten perus-

teella laskettiin, miten kanta on muuttunut vuodesta 2003, jolloin kanta arvioitiin samalla tavoin. Vaarantuneeksi luokitellun selkälokin väheneminen on jatkunut voimakkaana. Selkälokkeja arvi-

Selkälokkikartoitusten tulokset on julkaistu tuoreessa Linnut-vuosikirjassa (ks. ilmoitus s. 28): Hario, M. 2014: Vuoden lintu -kartoituksen tulokset 2013: Katsaus selkälokkikantojen muutoksiin 2003–2013 Suomen eri osissa. Linnut-vuosikirja 2013: 24–31. Tiivistelmä tuloksista: www.birdlife.fi/suojelu/lajit/selkalokki-2013-tulokset.shtml

Mitä mieltä SINÄ olet? BirdLife Suomi haluaa jatkuvasti kehittää toimintaansa jäsentensä ja muiden linnuista kiinnostuneiden viitoittamaan suuntaan. Keräämme jälleen mielipiteitä toimintamme onnistumisesta. Osallistu BirdLife-kyselyyn verkossa:

www.birdlife.fi/kysely

Kyselyyn voi vastata syyskuun loppuun asti. Kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan 3 kpl 50 euron lahjakortteja BirdLife Suomen Lintuvarusteeseen.

Tiira-lehti

3 | 2014

si suuri määrä vesi- ja rantalintujen pesintöjä tuhoutuu jo pelkästään juhannusjuhlien takia. Tietämättömyys ei käy tässä puolustukseksi – lintujen varoittelusta pitäisi jokaisen ymmärtää, että pesintä on käynnissä. Häirinnän todistaminen on kuitenkin vaikeaa, ja on myös ymmärrettävää, että naapurisovun säilyttämiseksi tapauksista ei monesti ilmoiteta eteenpäin. Myös valistusta tarvitaan: useinkaan ei ymmärretä, millaista tuhoa esimerkiksi maastossa järjestettävät tapahtumat, kuten suunnistuskilpailut ja koirakokeet voivat aiheuttaa. Monesti nämä olisivat siirrettävissä toiseen ajankohtaan tai haitta olisi vähennettävissä huolellisella suunnittelulla. Tahtoa tähän ei vain aina tunnu löytyvän. Vielä kimurantimmaksi tilanne muuttuu, kun taloudelliset arvot ovat kyseessä. Harvan taloyhtiön tiedossa tuntuu olevan, että kattoremonttia ei voi aloittaa silloin, kun esimerkiksi räystäspääskyillä on pesintä käynnissä tai että harakan pesäpuuta ei saa kaataa pesimäaikaan. Toimenpiteet olisi helppo toteuttaa pesimäajan ulkopuolella. Valitettavasti tilanteita ei osata ennakoida, ja tieto lintujen pesinnästä – ja pesinnän rauhoituksesta – tulee yllätyksenä. Lainsäädäntö on täs-

sä tapauksessa punnittu, sillä Haminan kaupunki tuomittiin muutama vuosi sitten tervapääskyjen pesien tuhoamisesta kouluremontin yhteydessä. Tapauksista ilmoittaminen on kuitenkin käytännössä valveutuneiden asukkaiden varassa, ja valtaosa lainvastaisista tuhoista tuskin tulee koskaan ilmi. Eniten lintujen pesiä tuhoutuu kuitenkin joka vuosi metsänhakkuissa ja suurissa rakennustöissä. Vaikka luonnonsuojelulaki salliikin esimerkiksi maa- ja metsätalouden harjoittamisen pesimäaikana, laissa todetaan myös, että ”tällöin on kuitenkin vältettävä vahingoittamasta tai häiritsemästä rauhoitettuja eläimiä ja kasveja, jos se on mahdollista ilman merkittäviä lisäkustannuksia”. Tämä on kuitenkin käytännössä jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi, ja kesähakkuista luopuminen on täysin metsäyhtiöiden hyvän tahdon varassa. Vaikka 2000-luvun alussa kesähakkuut saatiinkin hetkeksi vähenemään, on viime aikoina menty taas huonompaan suuntaan. Luonnon rauhoittamisen edes kriittisimmäksi ajaksi, toukokuun lopun ja heinäkuun alun välille, on edelleen oltava luonnonsuojelujärjestöjen keskeinen tavoite, ja työtä sen saavuttamiseksi tulee jatkaa. Raimo Sundelin

ntisestään

iidenneksen vuosikymmenessä oidaan pesivän maassamme nyt 7 300 paria, mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta aikaisemmin.

Suuria alueellisia eroja

Erityisen paljon selkälokit näyttävät vähentyneen merialueilla. Läntisellä Uudellamaalla laji on kuitenkin runsastunut pääkaupunkiseudun kannankasvun myötä. Tarkoin seuratussa Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa kanta kääntyi nousuun vuonna 2013, mutta vertailu kymmenen vuoden takaiseen osoittaa edelleen noin kolmanneksen laskua. Sisämaassa selkälokki näyttää runsastuneen Hämeessä ja Etelä-Karjalassa. Sen sijaan esimerkiksi Suomenselän ja Keski-Suomen tu-

Selkälokin alalaji Larus fuscus fuscus on maailman suomalaisin lintu, jonka kannasta noin puolet pesii Suomessa. Se olikin luonteva valinta vuoden linnuksi BirdLife Suomen 40-vuotisjuhlavuodelle 2013.

lokset viittaavat huolestuttavaan vähenemiseen. Keskeisenä syynä selkälokin taantumiseen pidetään talvehtimisalueilta saatuja ympäristömyrkkyjä, jotka ovat heikentäneet pesimätulosta.

BirdLife Suomi kiittää kaikkia kartoituksiin osallistuneita!

Idyllistä majoitusta Syksyinen tai keväinen BONGAUSVIIKONLOPPU perjantaista – sunnuntaihin HANGOSSA? Gunnarsinrannalla Sunnantie 3 ja kaupan päälle tulee jääkaapin aamiaiseväät! Hinta- ja muut tiedustelut:

–– katso lomahanko.fi etsi ’talo’ ja ’6 vuodetta’ ja kohde A13 Gröna Lund, tai: –– http://lomahanko.fi/preview/87/search# –– puh. 050 5708375

Tunnetko IBA-alueet? Timo Metsänen

misessa on vielä töitä

Kolumni

Ylämaan karja on hyvä rotu hoitamaan lintukosteikkoja. Rummelö vuonna 2012.

Rummelö-Harrbådan – rantaniittyjä ja rareja Juhani Hannila ja Timo Metsänen Rummelö ja Harrbådan ovat linnustollisesti yksi Kokkolan seudun monipuolisimpia retkikohteita. Alueella pesii satakunta lintulajia ja se on merkittävä sulkasatoja muutonaikainen levähdysalue. Sarjassa esitellään Suomen kansainväElinympäristöihin kuuluu maanlisesti tärkeitä linkohoamisen seurauksena muotualueita (Impordostuneita erilaisia vaihettumistant Bird and Biodivyöhykkeitä avoimista merenranversity Areas, IBA) taniityistä aina reheviin ja karuihin rantametsiin. Natura 2000 -verkostoon kuuluva kohde on Kokkolan kaupungin omistuksessa ja rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi vuonna 2010.

Kahlaajia, vesilintuja ja sarvipäitä

Kahlaajat pitävät seudun matalista hiekka- ja liejupohjaisista rannoista sekä merenrantaniityistä, joiden leveys on suurimmillaan lähes 400 metriä. Ruovikoiden valtaamia rantaniittyjä on vuodesta 1995 lähtien pidetty avoimina laiduntamalla. Työvoimana on lampaita sekä pitkäkarvaista ja -sarvista ylämaankarjaa. Niityt ovat niiden ansiosta muuttuneet matalakasvuisiksi ja monilajisiksi, mikä näkyy erityisesti pesivien kahlaajien laji- ja yksilömäärän runsastumisena. Keväällä matalilla rannoilla voi havaita esimerkiksi kymmeniä lapinsirrejä, taivaanvuohia, jänkäsirriäistä ja liroja. Syyskesällä lajisto monipuolistuu entisestään muilla sirreillä ja kahlaajien kokonaismäärät nousevat parhaimmillaan satoihin. Myös vesilintuja ja hanhia kerääntyy alueelle sulkimaan ja levähtämään jopa useita satoja. Säännöllisiä ”pikkukivoja” lajeja alueella ovat heinäkurppa, taigauunilintu, pikkusieppo ja lampiviklo. Suurharvinaisuuksiakin eli rareja on vuosien mittaan löydetty useita, muun muassa Suomen ensimmäinen amurinuunilintu, toinen tundrakurppelo ja eskimosirri.

Retkelle!

Lintujen pesimäaikaan (15.4.–31.7.) alueella saa liikkua vain merkityillä reiteillä. Parhaita paikkoja lintujen katseluun ovatkin kolme lintutornia ja kaksi katselulavaa, joille johtavat polut ja pitkospuut. Alueella on myös luontopolku ja leirikeskus Villa Elba, jossa on kahvila ja majoitusta. Villa Elban lintutorni soveltuu myös liikuntarajoitteisille. Rummelö ja Harrbådan ovat tänä syksynä tarkemmassa seurannassa erityisesti levähtävien lintujen osalta. Mikäli retkeilet alueella, muistathan tallentaa havaintosi Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi)! Lisätietoja: –– www.birdlife.fi/iba –– www.kokkola.fi

Nimistön uumenista

Usein kysytyt kysymykset

Saana

Mitä väliä on jonkun lajin häviämisellä? Pekka Komi

Varpu Pärssinen

Pöllöjen

probleemat

Jukka Hintikka Saksassa pöllöistä käytetään kahta eri nimeä. Sekä Eule että Kauz viittaavat useisiin eri pöllösukuihin ilman että ne osoittaisivat erityisen läheistä sukulaisuussuhdetta. Keskimäärin Eule-pöllöt ovat pitkulaisia (kuten sarvi- ja hiiripöllö) ja Kauz-pöllöt pyöreämpiä (kuten lehto- ja helmipöllö), mutta jako tuntuu suomalaisesta yhden pöllön näkökulmasta mielivaltaiselta. Samankaltaisia tapauksia on helppo löytää myös muista kielistä: esimerkiksi englannin pigeon ja dove tarkoittavat molemmat kyyhkyä, vaikka jako niiden välillä ei ole lainkaan selvä. Suomessa eläinten nimistöissä on viime aikoina pyritty seuraamaan tarkasti eläinten taksonomista asemaa eli tieteellistä luokittelua – esimerkiksi valkohäntäpeurasta on haluttu tehdä valkohäntäkauris sen taksonomisen aseman vuoksi. Puristeilta jää kuitenkin huomaamatta, että taksonomia on vain yksi luokitteluperuste muiden joukossa. Liian innokas sukulaisuussuhteisiin tuijottaminen johtaakin helposti jopa kielelliseen väkivaltaan. Jako Eule- ja Kauz-pöllöihin on luonnollisen kielen näkökulmasta täysin kelvollinen, vaikka tiukka taksonomi tahtoisi heristää sormea epätäsmällisyydestä. Vakiintuneiden nimien muuttamista kannattaakin harkita kahdesti. Luonnollisen kielen nimistöä ei kannata pakottaa tieteellisen taksonomian muottiin hinnalla millä hyvänsä.

Yksittäisen lajin häviäminen eli kuoleminen sukupuuttoon voi tuntua yhdentekevältä, jos katoamisen seuraukset eivät ole saman tien nähtävissä. Kaikilla lajeilla on kuitenkin paikkansa eliöyhteisössä, jossa ne muodostavat monimutkaisen vuorovaikutusten verkon. Jokainen laji on myös lisä luonnon monimuotoisuuteen, joka hyödyttää niin ihmistä kuin muuta luontoakin. Joidenkin lajien vaikutus eliöyhteisöön on melko voimakas. Huippupedot säätelevät monia pieneläinten kantoja, joten esimerkiksi haukkojen ja pöllöjen häviäminen näkyisi muun muassa jyrsijäkantojen kasvuna. Tällöin vastaavasti tuhot kasvillisuudelle lisääntyisivät. Muidenkin lajien katoamisella voi kuitenkin olla kauaskantoisia vaikutuksia, vaikka niillä ei ensi silmäyksellä olisi voimakasta roolia ravintoketjussa, sillä lajien välillä on myös paljon epäsuoria yhteyksiä. Esimerkkinä voi mainita tikat, joiden pesäkoloja käyttävät monet muut lintuja nisäkäslajit, joten tikkojen katoaminen vaikeuttaisi näidenkin lajien pesintää. Yleisesti ottaen monimuotoinen eliöyhteisö on vakaampi. Mitä enemmän lajeja tietyllä alueella siis on, sitä paremmin se yleensä pystyy palautumaan häiriöistä, kuten myrs-

Suuri pikkuvarpusten hävittämiskampanja 1950-luvun lopun Kiinassa on klassinen esimerkki yhden lajin tärkeästä roolista ekosysteemissä. Vainon ansiosta linnut kyllä söivät vähemmän viljaa, mutta samalla tuhohyönteiset pääsivät lisääntymään hallitsemattomasti ja viljasadot odotusten vastaisesti romahtivat.

kytuhosta tai tautiepidemiasta. Lajirikkaudesta on myös monia suoria hyötyjä ihmisille. Tutkimuksissa on todettu, että luonnon myönteiset vaikutukset mielenterveydelle ovat sitä voimakkaammat, mitä korkeampi monimuotoisuus alueella on. Suuri osa ihmisille kehitetyistä lääkkeistä perustuu eläin- tai kasvilajeista löydettyihin ominaisuuksiin tai aineisiin. Monet lajit joutuvat taistelemaan samoja taudinaiheuttajia vastaan kuin ihmisetkin, ja jos huomataan jonkin tietyn eliön vastustavan tautia erityisen hyvin, voidaan tätä kautta ehkä löytää parannuskeino myös ihmisille.

Luonnonsuojelun lähtökohtana on, että kaikki lajit ovat arvokkaita ja niiden hävitessä menetetään aina pysyvästi osa perinnöllisestä vaihtelusta ja elinympäristön monimuotoisuudesta. Vaikka voimme yrittää jakaa lajeja tärkeämpiin ja vähemmän tärkeisiin, on lajien välillä usein niin monimuotoisia suhteita, ettemme voi väittää pystyvämme ottamaan niitä kaikkia huomioon. Jokainen laji on joka tapauksessa vuosituhansien aikana sopeutunut luonnonvalinnan kautta omaan lokeroonsa ekosysteemissä, joten muita perusteluja lajin arvokkuudelle ei välttämättä tarvita.

Tieto lintujen muuttoreitei Lintujen käyttämien muuttoreittien tunteminen on ensiarvoisen tärkeää niiden suojelussa. Vaikka lintuharrastajat ovat tunteneet muuton salat jo pitkään, tietoa ei ole aiemmin kattavasti julkaistu. Tero Toivanen ja Timo Metsänen

Saana

BirdLife Suomen tuoreessa Lintujen päämuuttoreitit Suomessa -raportissa käsitellään suurikokoisten lintulajien tärkeimpiä muuttoreittejä maassamme. Raportissa on esitetty ne alueet, joille runsaslukuisten muuttajien, kuten hanhien ja vesilintujen, sekä suojelullisesti merkittävien lajien, kuten isojen petolintujen, muutto Suomessa keskittyy. Lisäksi tarkastellaan lintujen muuttoon vaikuttavia teki-

jöitä, kuten sään ja maantieteellisten esteiden sekä johtolinjojen vaikutusta eri lajien muuttokäyttäytymiseen.

Tiiran havainnot pohjana

Muuttoreitit määriteltiin Tiira-lintutietopalveluun vuosina 2006– 2013 ilmoitettujen havaintojen perusteella. Päämuuttoreiteiksi valittiin kullekin lajille ne alueet, joilla säännöllisesti havaitaan Suomen suurimmat muuttajamäärät. Reittejä tarkennettiin aiemmin julkais-

tujen alueellisten muuttoreittiselvitysten ja ennen kaikkea alueellisten asiantuntijoiden kymmenien vuosien aikana keräämän tiedon avulla. Selvitystyö paljasti myös puutteita tiedoissa. Esimerkiksi lintujen käyttämistä reiteistä Saaristomerellä ja Pohjois-Suomessa tarvitaan lisää havaintoja. Varsin huonosti tunnetaan myös lintujen yömuutto.

Apua tuulivoiman sijoittamiseen

Raportti tehtiin osana ympäristömi-

Tiira-lehti

3 | 2014

Jari Peltomäki/Lintukuva.fi

Laulujoutsenten alkusyksy kuluu enimmäkseen syödessä ja lepäillessä. Perheryhmät tai pienet parvet lentävät päivittäin pelloille ruokailemaan ja lähivesistöön yöpymään.

Laulujoutsen on myöhäisimpiä syysmuuttajia Pelloilla ruokailevat laulujoutsenparvet ovat yhä yleistyvä näky kaikkialla Suomessa. Suurimmillaan parvet ovat myöhäissyksyllä. Valtaosan muuttolinnuista jo poistuttua maastamme karaistuneet laulujoutsenet vasta valmistautuvat muutolle. Tero Toivanen Laulujoutsenparvia alkaa ilmaantua pelloille, reheville järville ja merenlahdille syyskuun alkupuolella. Nämä parvet koostuvat pesimättömistä linnuista – poikueet pysyttelevät vielä pesimäpaikoillaan. Syyskuun loppuun mennessä parvet kasvavat satapäisiksi erityisesti Pohjois-Suomessa, missä parhaimmilla paikoilla, kuten Oulun seudun peltoalueilla ja Tornion Karunginjärvellä, voi keSyksyiset laulujoutsenet lasketaan jälleen Joutsenbongauksessa 25.– 26.10. (ks. s. 11). Osallistu sinäkin!

rääntymissä olla jo yli tuhat lintua. Pieniä muuttoparviakin nähdään jo ympäri Suomea.

Jäätyminen ajaa liikkeelle

Suurimmillaan laulujoutsenmäärät ovat Suomessa lokakuun loppupuolella ja marraskuun alussa. Tällöin meillä tavataan oman pesimäkantamme lisäksi runsaasti Venäjällä pesineitä joutsenia. Eniten joutsenia lepäilee perinteisesti Pohjois-Pohjanmaalla, mutta yli viidensadan joutsenen kerääntymät ovat nykyään tavallisia niin Lapissa kuin eteläisessäkin Suomessa Hämettä ja Kymenlaaksoa myöten. Viime syksynä Kemijärvelle oli lokakuun lopussa kokoontunut

istä koottu yhteen nisteriön rahoittamaa Tuulivoima ja linnusto -hanketta. Ympäristöministeriö julkaisi muuttoreittiselvityksen verkkosivuillaan kesäkuussa. Hankkeessa on tekeillä myös suositus linnuston huomioimiseksi tuulivoimarakentamisessa.

jopa 1 600 laulujoutsenta! Syysmuutolle laulujoutsenilla ei ole mikään kiire – päämuutto tapahtuu usein vasta järvien jäätyessä. Laulujoutsenet muuttavat pääosin pienissä ryhmissä, usein perhekuntina. Pohjois-Suomessa suurimmat muutot nähdään marraskuun alkupuoliskolla, ja muutto tiivistyy erityisesti Pohjanlahden rannikkolinjalle Oulun ja Vaasan välille. 1.11.2008 havaittiin Kalajoella peräti 6 505 muuttavaa laulujoutsenta.

Syksy venyy vuodenvaihteeseen

Pohjois- ja Itä-Suomen tyhjentyessä joutsenista määrät ovat etelämpänä vasta kasvussa. Etelärannikolla ja eteläisessä Suomessa suurimmat joutsenkerääntymät havaitaan vasta marraskuun lopulla. Linnut ruokailevat sänkipelloilla jopa pienestä lumipeitteestä piittaamatta ja siirtyvät jäätymisen edetessä matalilta järviltä suuremmille selille.

VUODEN LINTU Etelä-Suomen syysmuuton huippu on usein joulukuussa. Syksyn 2011 päämuutto viivästyi aina uudenvuodenpäivään, jolloin esimerkiksi Lempäälässä laskettiin 932 muuttavaa joutsenta. Joinain vuosina satojen joutsenien parvia viivyttelee Etelä-Suomen järvillä vielä tammikuun alussa – näin kävi esimerkiksi 2012 ja 2014. Sisävesien jäätymisen myötä nämä linnut jatkavat edelleen merialueille ja sieltä kohti eteläisen Itämeren talvehtimisalueita. Leutoina talvina Suomen rannikolla tapaa joutsenia läpi talven, ja joutsenperheet ovat yleistyvä näky myös sisämaan sulapaikoilla. Veli-Pekka Viklund

Nyt määriteltyjen päämuuttoreittien lisäksi tuulivoimarakentamisessa on luonnollisesti huomioitava myös alueellisesti merkittävät muuttoväylät ja muut tärkeät lintualueet. Perusteelliset linnustoselvitykset tuulivoimasuunnittelun yhteydessä ovat edelleen välttämättömiä. Tuulivoiman sijoittamisen ohella nyt julkaistua tietoa lintujen muuttoreiteistä toivotaan hyödynnettävän muussakin maankäytön suunnittelussa. Kuvaan on yhdistetty kaikkien raportissa käsiteltyjen lajien syksyiset päämuuttoreitit. Useimpien lajien tärkeimmät muuttoreitit sijaitsevat rannikoilla ja Itä-Suomessa, mutta esimerkiksi kurjen päämuutto kulkee läntisen Suomen sisämaan yli. Mitä voimakkaampi violetti pohjaväri on, sitä useamman lajin reitti alueella kulkee.

BirdLife Suomi pitää tuulivoiman lisäämistä tärkeänä, mutta väärin sijoitettuna tuulivoimalat ovat linnustolle haitallisia. Koottu tieto lintujen päämuuttoreiteistä auttaa sijoittamaan voimaloita turvallisemmille alueille.

16 Pyry Seppälä

Kiikarissa Petri Seppälä – BirdLife Suomen edustajiston puheenjohtaja

Petri Seppälä valittiin BirdLife Suomen edustajiston puheenjohtajaksi edustajiston kevätkokouksessa 23.3. Seinäjoella. Tämä 50-vuotias sastamalalainen terveyskeskuslääkäri ei ole kuitenkaan uusi kasvo, sillä hän on ollut tehtävässä nyt jo kuusi vuotta. Mutta mitä edustajiston puheenjohtaja tekee ja minkälainen mies puheenjohtajan nuijaa heiluttaa? Marianne Kokko Mikä on edustajisto ja miten se liittyy yksittäisen lintuharrastajan vaikuttamismahdollisuuksiin yhdistyksessä? Kullakin lintuyhdistyksellä, tarkemmin sanottuna BirdLife Suomen jäsenyhdistyksellä, on edustajistossa omat edustajansa. Edustajisto käyttää ylintä päätösvaltaa BirdLife Suomessa. Jos esimerkiksi yksittäisellä jäsenellä on ehdotuksia tai kysymyksiä BirdLife Suomen toiminnan suurista linjoista, hän voi ottaa yhteyttä oman yhdistyksensä edustajaan. Edustajat löytyvät BirdLife Suomen verkkosivuilta (www.birdlife.fi/yhdistys/edustajisto.shtml). Mikä on edustajiston puheenjohtaja? Edustajiston puheenjohtajan tehtävä on BirdLife Suomen korkein luottamustoimi. Se vastaa eduskunnan puhemiehen virkaa. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Edustajisto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja pu-

heenjohtajan tehtävä on huolehtia kokouksissa, että kaikki tulevat kuulluiksi. Olen sitä mieltä, että hyvä ryhmähenki on kokouksissa tärkeää. On ilo tehdä yhteistyötä hyvän porukan kanssa ja puheenjohtajan tehtävä on kunnia-asia. Olen jo aiemmilla kaksivuotiskausilla ollut erityisen tyytyväinen varapuheenjohtajan kanssa sujuvaan yhteistyöhön: Arto Kalliolalla on pitkä kokemus ja työnjakomme on molempia osapuolia tyydyttävä. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä BirdLife Suomen toiminnassa? Oletko luonteeltasi uudistaja vai haluatko nojautua vanhoihin, hyviksi havaittuihin toimintamalleihin? Tärkeintä on, että kaikki pääsevät harrastamaan monipuolisesti. Koen esimerkiksi linnustolaskennat hyödylliseksi toiminnaksi. Vaikka pidän itseäni jopa hieman urautuneena, tiedostan sen, että ympäristö ja harrastustavat muuttuvat jatkuvasti. Edustajiston kokouksissa ta-

MPÄRISTÖ

TOIMINTA P Ä I V Ä T

TEEMA: MONIMUOTOISUUS

Haluatko puolustaa luonnon monimuotoisuutta ja olla mukana toimimassa ainutkertaisen luonnon ja ympäristön puolesta? Tule Ympäristötoimintapäiville kokeilemaan erilaisia vaikuttamisen tapoja yhdessä muiden nuorten kanssa. Ympäristötoimintapäivillä on kiinnostavia työpajoja, vaikuttamisen eri muotoja, mielenkiintoisia puhujia, keikkoja, keskusteluja ja luontoretkiä.

ANJALAN NUORISOKESKUS, KOUVOLA 24-26.10.2014

Ilmoittautuminen avataan elokuun loppupuolella

16-21 -vuotiaille

WWW.MILJOAKTION.FI @miljoaktion

#miljoaktion

www.facebook.com/miljoaktion

voitteena on, että uudetkin asiat otetaan vakavan keskustelun alle.

Milloin olet tullut mukaan BirdLife Suomen toimintaan? Oletko ollut aktiivinen myös paikallistasolla ennen kuin sinut valittiin edustajiston puheenjohtajaksi? Liityin Pirkanmaan Lintutieteelliseen Yhdistykseen (PiLY) 1980-luvun alussa. Aktiivisuus lintuyhdistyksessä kuitenkin hiipui tuolta erää ja olin kolme vuotta Luonto-Liiton puheenjohtajana. Toimin Luonto-Liitossa aktiivisemmin kymmenen vuoden ajan. Palasin lintuyhdistyksen pariin taas 1990-luvun alussa. Toimin vuosina 2001–2008 PiLY:n puheenjohtajana ja olen edelleen aktiivisesti mukana, vaikka en kuulu enää yhdistyksen hallitukseen. Millaiset asiat ohjasivat sinua luontoharrastuksen pariin? Isoveljeni oli ja on edelleen aktiivinen lintuharrastaja. Koulumme luontokerho

Kuorga tuli kuvioihin mukaan vuodesta 1975 alkaen. Harrastin luontoa monipuolisesti noina vuosina ja hyvässä porukassa oli hauskaa. Luontokerhoja toimi nuoruudessani Tampereellakin useita.

Osaatko kertoa jonkin varhaisen lintukokemuksen, joka on jäänyt mieleesi? Lintujen pesiminen kesäisin on ollut mieluista seurattavaa. Kun lapsena vietin aikaa perheemme kesämökillä Ikaalisissa, paikallisten viljelijöiden pelloilla oli paljon töyhtöhyyppien pesiä. Eräänä keväänä oli hyyppäpariskunta pesinyt keskelle traktorin käyttämää tietä. Siinä kohdassa oli kapea heinävana, joka jää traktorin pyörien väliin. Pesintä ei valitettavasti onnistunut. Terveisesi Tiira-lehden lukijoille? Kannustan jäseniä osallistumaan erityisesti lintulaskentoihin ja tallentamaan lintuhavainnot Tiira-lintutietopalveluun (www.tiira.fi)!

Tuhat uutta

jäsentä!

Inka Plit BirdLife Suomen jäsenhankintakampanja onnistui hienosti: noin tuhat lintujen ystävää liittyi jäseneksi kevätkauden aikana! Lukumääräisesti eniten uusia jäseniä houkuttelivat luonnollisesti suurimmat yhdistykset, kuten Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa (Uusimaa), Turun Lintutieteellinen Yhdistys (Varsinais-Suomi) ja Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys. Suhteessa kokoonsa kampanjassa saavuttivat kuitenkin hienon tuloksen myös esimerkiksi Valkeakosken Lintuharrastajat, Pohjois-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys sekä Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus. Toivomme, että kaikki uudet jäsenet löytävät itselleen sopivia tapoja osallistua lintuharrastukseen ja lintujen suojeluun. Jos haluat auttaa esimerkiksi julkaisujen tekemisessä tai tapahtumien järjestelyissä, ota rohkeasti yhteyttä omaan yhdistykseesi!

Jäsenyydellä on väliä Vaikka kampanja päättyi, jäseneksi liittyminen kannattaa. Lintuharrastukseen pääsee helpoimmin mukaan lintuyhdistyksen jäsenenä. Saat tietoa linnuista, tukea harrastukseesi, Tiira-lehden neljästi vuodessa, jäsenoikeudet Tiira-lintutietopalveluun, Linnut-lehden jäsenhintaan sekä oman yhdistyksesi jäsenedut, kuten monilla oman lehden. Jos yhdistystoiminta tuntuu vieraalta, ennen liittymispäätöstä voi käydä tutustumassa esimerkiksi oman alueen retkitarjontaan. Jäsenyys on aina myös vahva kannanotto lintujen puolesta. Jäsenmaksu on suora tuki tekemällemme työlle niin alueellisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Suurempi jäsenmäärä antaa myös sanoillemme enemmän painoarvoa vaikuttamistyössä ja julkisessa keskustelussa. Tervetuloa joukkoon!

Tiira-lehti

3 | 2014

Edustajisto kokoontuu

UUTTA PUODISSA!

Jyväskylässä

Inka Plit BirdLife Suomen edustajiston syyskokous pidetään sunnuntaina 16.11. Jyväskylässä. Kokouksen asialistalla on muun muassa ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen sekä varapuheenjohtajan ja neljän muun hallituksen jäsenen valinta. BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenet ovat tervetulleita seuraamaan järjestön ylimmän päättävän elimen kokousta.

Kullakin jäsenyhdistyksellä on edustajistossa omat edustajansa. Jos sinulla on kysyttävää tai ehdotuksia BirdLife Suomen toiminnan suuriin linjoihin, ota yhteyttä omaan edustajaasi. Edustajat löytyvät osoitteesta www.birdlife.fi/ yhdistys/edustajisto.shtml. Lauantaina 15.11. järjestetään lisäksi Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen 40-vuotisjuhlat, joihin kuuluu juhlaseminaari sekä iltatilaisuus (ks. ilmoitus alla).

HUIPPUKONTRASTINEN JA TERÄVÄ, ERINOMAINEN KAUKOPUTKI

SPOTTING SCOPE S2-82HD 20-70X ZOOM

KIIKARI

Keski-Suomen Lintutieteellisen Yhdistyksen 40-vuotisjuhlaseminaari

MEOPTA MEOSTAR B1 10X42 HD

40 vuotta lintutyhjiön täyttämistä la 15.11. klo 12.30–17.30 Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Survontie 9 C, Jyväskylä Pesimälintujen parimäärät Keski-Suomessa: top 30 – Aleksi Lehikoinen (Luonnontieteellinen keskusmuseo)

CHIRUCA JALKINEET

Keski-Suomen harvinaisimmat pesimälinnut – Tomi Hakkari ja Harri Högmander (KSLY) Keski-Suomen talvilintuja numeroin – Ilpo Liimatainen (KSLY) Valtakunnallisesti merkittävät lintumuutot Keski-Suomessa: kuinka sääkarttoja on pikkuhiljaa opittu lukemaan – Esko Martikainen (KSLY) Onko kevätmuutto aikaistunut Keski-Suomessa? – Tero Toivanen (BirdLife Suomi) (Otsikko vielä avoin) – Tuomo Pihlaja (KSLY) Kuvaesitys: Keski-Suomen lintuja sekä eräs matkavinkki – Lauri Mikonranta KSLY tarjoaa seminaarin tauolla kakkukahvit! Vapaa pääsy, mutta ennakkoilmoittautuminen (ks. alla) tarjoilun vuoksi.

Iltajuhla

LAADUKKAITA NORJALAISIA RETKEILYTARVIKKEITA NYT MEILTÄ! FF-Finnstick FotoFennican suunnittelema ja valmistama staijauskeppi kun tarvitset värinättömän vaihtoehdon!

KSLY 40 vuotta la 15.11. klo 19 Hotelli Alba, Ahlmaninkatu 4, Mattilanniemi, Jyväskylä Ennakkoilmoittautuminen. Illalliskortin hinta vielä avoin.

Ilmoittautuminen Ilmoittautumiset sekä seminaariin että iltajuhlaan verkkolomakkeella osoitteessa www.birdlife.fi/yhdistys/seminaari.shtml tai BirdLife Suomen toimistolle, p. 09 4135 3300 (ark. klo 10– 15). Ilmoittautuminen avataan 1.10. ja viimeinen ilmoittautumispäivä on 3.11.

Itämerenkatu 16, 00180 Helsinki (Ruoholahti) Puh. (09) 6859 0800 tilauspalvelu@fotofennica.fi

Tervetuloa!

KATSO NETISTÄ MAASTOESITTELYT

fotofennica.fi

Seppo Vuolanto

Kiikarin läpi

Tom Lindroos

Mikä bongauksessa viehättää? Lintutornin omistajan antamia ohjeita tai rajoituksia on syytä noudattaa.

Havainnoi huomaavaisesti Esa Mäkelä Miksi bongata eli juosta sellaisten tirppojen perässä, jotka toiset ovat löytäneet? Vuonna 2010 ennen bongariksi ryhtymistäni muistan varsin huvittuneena tuota pohtineeni. Ihmettelin, miten lähes koko ikänsä bonganneet kokeneet harrastajat muistavat elävästi lähes kaikki kymmenien vuosien varrella kertyneet elämänpinnansa ja tapahtumat, jotka näihin bongauksiin ovat liittyneet. Vaan en pohdi enkä ihmettele enää. Lintuharrastukseni tuli yllättäen vaiheeseen, jossa halusin nähdä uusia lajeja. Huomasin, että suurharvinaisuuden näkeminen on vaikuttava kokemus. Jos laji on elämänpinna, se kouraisee. Ja jos jonkin superlajin löytöhetkiin pääsee mukaan, kokemus järisyttää niin että polvet nytkähtelevät. Kovin nytkäys liittyy Porin samettipääkerttuun, jota ensivilauksella ei pystytty määrittämään. Lintu oli havainnon jälkeen kolme tuntia hukassa ison porukan ponnisteluista huolimatta. Kaikkea piti jo kokeilla, ja soitin hiljakseen ”sammarin” ääntä erään pusikon reunalla, kun äkkiä samanlainen rätinä kuului hämmästyttävän lujaa kymmenen metrin päästä. Tuo rätinä aiheutti polvissa niin ikimuistoisen nytkäyksen, että ahteri tipahti maahan. Lähes yhtä notkauttava kokemus oli Pekka Erikssonin löytämän, pari tuntia hukassa olleen ja jo menetetyksi tuomitun pitkäkoipisirrin piirtyminen tuntomerkki kerrallaan kaukoputken okulaariin. Viimeisimmän positiivisen järkytyksen aiheutti Pasi Alanko ja hänen löytämänsä erikoinen tylli. Saatuani linnun putkeen tyllin oranssi rinta kään-

tyi esiin, ja samalla Pasi hihkaisi: ”Sehän on kaspiantylli!” Eipä voisi bongaritoveri hienompaa järkytystä järjestää! Nämä tapaukset erityisen harvinaisista linnuista eli rareista valottavat, miksi bongaus minua viehättää. Tuollaisten fiilisten hakeminen toimiikin tällä hetkellä linturetkeilyni moottorina. Ilman rarien tuomaa huumaa ja pinnakeräilyä tuskin retkeilisin murto-osaakaan siitä määrästä, johon nykyisin olen sortunut. Kaikki bongarithan elämänpinnoja keräävät, sitten tulevat kunta- ja aluepinnat, kuukausija vuodenpinnat ja niin edelleen. Ja jos Suomen rajojen sisällä tapahtuva bongaus ei keräilyviettiä tyydytä, voi siirtyä vaikka maailmanpinnojen pariin. Bongauksen viehätys on myös siinä, että erikoiset linnut Suomessa ovat erityisen kiehtovia. Hienoimpia näkemiäni ovat olleet juhlapukuiset lehmähaikara Ukissa ja amerikanjääkuikka Pyhärannassa. Äänipuolelta toistaiseksi upein bongaus löytyi Liperistä laulavan kenttäkerttusen muodossa. Ollenkaan väheksymättä kotimaisiakaan elämyksiä, kuten lapinpöllöä silmästä silmään tuijottamista tai lapin uunilinnun laulua kuopiolaisen maatilan koivikossa. Lopulta eniten bongauksessa viehättävät kuitenkin toiset ihmiset. Uusia tuttavuuksia syntyy sekä bongausmatkoilla että bongauspaikoilla, joilla aistii aidon innostuksen koko porukassa. Mitä kovempi laji on kyseessä, sitä riehakkaampaa. Pitkät ajomatkatkin ovat antoisia, sillä linnuista riittää juttua loputtomiin ja monituiset retkisattumukset ne vasta mielenkiintoista kuultavaa ovatkin. Harvinaisuus sykähdyttää aina, siksi jokainen rari on jutun arvoinen.

Kirjoittaja on porilainen bongari, joka ei aamulla aina tiedä mistä illalla itsensä löytää. Bongarin vuosi 2013 kattavasti osoitteessa kokosukeltaja.blogspot.fi.

Kuka saa käyttää lintutornia – ja miten? Inka Plit Lintutornit, nuotiopaikat ja muut vastaavat palvelut ovat tärkeitä ja hyödyllisiä monille luonnossa liikkujille. Luonnossa olevien rakennelmien, kuten keittokatosten, laavujen, laitureiden tai lintutornien käyttäminen ei kuitenkaan kuulu jokamiehenoikeuteen, vaan rakennelman omistaja saa määrätä sen käytöstä. Rakennelman käyttämiselle voi siis olla sääntöjä tai rajoituksia – esimerkiksi kyltti, jossa käyttö rajataan vaikkapa tietyn ulkoiluseuran jäsenille. Tämä on mahdollista myös lintutorneilla. Rakennelman, myös lintutornin, käytöstä saa myös periä maksua. Kirjallisten ohjeiden lisäksi omistaja voi milloin vain antaa myös suullisia ohjeita rakennelman käytöstä. Useimmat rakennelmat, varsinkin lintutornit, on kuitenkin tarkoitettu nimenomaan yleiseen käyttöön. Jos siis lintutorni tai muu rakennelma on paikassa, jossa voi liikkua jokamiehenoi-

keudella (ei esimerkiksi piha-alueella), eikä havaittavissa ole käyttöä koskevia rajoituksia, kuten kieltokylttejä, sitä saa käyttää. Rakennelmaa ei tietenkään saa vahingoittaa, ja yleiseen käyttöön tarkoitetulla rakennelmalla on huomioitava muut käyttäjät.

Lintutornietiketti

Lintutorneissa käytetään kaukoputkia ja kiikareita, joten tornietikettiin kuuluu ehdottomasti tärinän välttäminen. Erityisesti lapsille onkin syytä kertoa, että lintutornissa ei pidä hyppiä tai tömistellä. Kaikkien kävijöiden on myös huomaavaista kulkea tornin rapuissa varovasti ja ripeästi, jotta tärinä jää mahdollisimman pieneksi ja lyhytaikaiseksi. Huomaavainen havainnoija toki myös antaa tornissa tilaa mahdollisuuksien mukaan ja kertoo muillekin havainnoistaan. Turhaa melua ja lintujen häirintää tietenkin myös vältetään, niin lintutorneissa kuin muuallakin luonnossa.

TOP 5

Mitä yötaivaalta voi kuu Jan Södersved

Muuttolinnut kiirehtivät etelään yötä päivää. Joinakin öinä lintuja saattaa olla liikkeellä enemmän kuin päiväsaikaan. Useimmat hyönteissyöjälinnut muuttavat yöllä, monet kahlaajat ja vesilinnut tekevät matkaa niin päivällä kuin yöllä. Jopa kurjet jatkavat syksyllä usein muuttoaan yön syliin. Yöllä lintuja ei juuri näe, mutta monet yömuuttajista ääntelevät vilkkaasti pitäen näin yhteyttä lajikumppaneihin. Mitä lajeja tähän aikaan todennäköisimmin taivaalta kuulee?

1. Punakylkirastaan venähtävästi sirahtava lentoääni on ylivoimaisesti tavallisin syksyiseltä taivaalta kuuluva ääni. Vaikka lajin muutto on tässä vaiheessa vielä alussa, punakylkirastaan ääntä ei voi olla kuulematta, jos selkeänä yönä kuulostelee yhtään pitempään. Muutto huipentuu lokakuun alussa, jolloin vilkkaimpina muuttoöinä voi kuulla tuhansia lentoääniä tunnissa. 2. Laulurastas seuraa hyvänä kakkosena. Sen kuivaa tiksahdusta voi päämuuttoaikaan syyskuun puolivälissä kuulla satoja kertoja tunnissa. Kuultu-

Tiira-lehti

3 | 2014

Sepelkyyhky

Piirrokset: Aija Lehikoinen

Uuttukyyhky

Lajipari

Syyspellon kyyhkyt Sepel- ja uuttukyyhkyn keskeiset erot Pauli-Pekka Österberg

Sepelkyyhky (Columba palumbus)

Uuttukyyhky (Columba oenas)

Siipijuovat lennossa Siiven yläpinnalla leveä valkea poikkivyö, joka näkyy kauas.

Ei valkoista siiven yläpinnalla.

Koko ja muoto

Pienempi ja töpäkämpi.

Siiven alapinta

Tummenee tasaisesti siiven takareunaa kohden.

Ääni

Kuuluva pöllömäinen huhuilu ”hu-huuu huu huhu...hu”.

Kaulalaikku

Esiintyminen

Aikuisella linnulla valkea sepelkuvio.

Suurempi. Pitkänomainen, pyrstö pidempi. Yleinen Etelä-Lappiin asti.

Kesykyyhky eli pulu (Columba livia):

Selvä väriraja siiven tumman takareunan ja vaaleamman keskiosan välillä. Aikuisella linnulla vihreä metallinkiiltoinen laikku.

Tasaisena sarjana toistuva ”ull-u”, ”uut-tu” tai ”huu-u”, paino ensimmäisellä tavulla. Lähinnä Lounais-Suomessa ja etelärannikolla, muualla harvalukuinen.

Kooltaan sepel- ja uuttukyyhkyn väliltä. Lähes valkoinen siiven alapinta ja usein valkea yläperä. Nokka musta (sepel- ja uuttukyyhkyllä kellertävä). Kantalajia kalliokyyhkyä muistuttavalla värimuodolla on siiven yläpinnalla selkeät mustat siipijuovat (vrt. uuttukyyhkyllä siiven yläpinnan tyvellä pieni musta juova).

ulla nyt?

jen äänien määrästä ei voi päätellä todellista yksilömäärää, mutta muuton vilkkaudesta se kertoo varmasti. Viimeiset laulurastaat muuttavat pois lokakuun aikana – yksittäisiä viivyttelijöitä lukuun ottamatta.

3. Punarinnan ja harmaasiepon yhteysääni yömuutolla on ohut terävä ”tsi”. Ääni on molemmilla lajeilla yllättävän samanlainen, ja moni onkin mennyt näiden kanssa vipuun. Ohuesti sirahtavista yömuuttajista valtaosa on elokuussa harmaasieppoja ja lokakuussa punarintoja, mutta syyskuussa molemmat lajit muuttavat, joten tarkka-

Pertti Rasp

na saa olla. Tähän aikaan harmaasieppo on vielä enemmistönä, mutta hyvin pian punarinta peittoaa sen määrissä.

4. Metsäkirvinen muuttaa erityisesti aamun tunteina, mutta vilkasta muuttoa voi kuulla myös yöllä. Metsäkirvisen lentoääni on karkea, melko voimakas ”psrii”. Vilkkain muutto on jo takana: metsäkirvisen muutto on huipussaan elokuun lopulla ja päättyy syyskuun loppuun mennessä. Lokakuussa laji on harvinainen. 5. Räkättirastaan muuttokausi on pitkä, ja laji muuttaa sekä yöllä että päiväl-

Vaikka punakylkirastas on Suomen runsaimpia lintuja, sen muutto voi jäädä huomaamatta, koska linnut eivät muodosta suuria parvia ja matkaavat lähinnä öisin. Punakyljen lentoäänen kuulee kuitenkin lähes varmasti selkeänä syysyönä.

lä. Räkättirastaita voi yölläkin kuulla jo loppukesällä. Viimeiset ovat liikkeellä myöhään syksyllä, hyvänä pihlajanmar-

javuonna vielä vuodenvaihteen jälkeen. Suurimmat joukot lentävät useimmiten syyskuussa ja lokakuun alussa.

Tiesitkö tämän Tiirasta?

Lisätehoa hakuihin

Uusi Tiira syntyy vähin erin

Tero Toivanen ja Inka Plit

Tero Linjama

Tiiran havaintojen selaamiseen on käytettävissä kaksi hakutoimintoa: ”Perushaku” (kaikilla rekisteröityneillä käyttäjillä) ja ”Laaja haku” (jäsennumeronsa järjestelmään tallentaneilla). ”Laajassa haussa” on käytössä enemmän hakuehtoja, mutta molemmilla hakutoiminnoilla voi hakea Tiirasta havaintoja varsin monipuolisesti.

Tiira-lintutietopalvelun uudistus edistyy muun toiminnan taustalla. Edustajiston kevätkokouksessa esiteltyä Tiiran uuden version projektisuunnitelmaa on pantu toimeen kevään ja kesän mittaan kiivaalla tahdilla, mutta tarkkaan puntaroiden. Toteuttajataho on valittu kilpailutuksen jälkeen: hihat on kääritty ja Tiiran rakennuspiirustuksia tehdään nyt turkulaisen Poutapilvi Web Designin voimin.

Mielenkiintoista!

”Perushaussa” voi rastittamalla kohdan ”Mielenkiintoiset” hakea vain sellaisiksi määritellyt havainnot koko maasta tai valitsemaltaan alueelta. ”Laaja haku” avaa mielenkiintoisuutta enemmän – siellä on mahdollisuus valita tarkemmaksi mielenkiintoisuusluokaksi ”harvinaisuudet”, ”aika” tai ”määrä”. Harvinaisuudet ovat lajeja, joista havainto yhdestäkin yksilöstä on aina mielenkiintoinen. Valitsemalla määrän saa näkyviin havainnot huomattavan suurista yksilömääristä. Aika-valinta taas etsii ajankohdaltaan poikkeukselliset havainnot, kuten varhaiset kevätmuuttajat. Mielenkiintoisuusrajat ovat alueellisten yhdistyskäyttäjien määrittelemiä ja ovat erilaiset eri osissa Suomea. Valtakunnalliset rajat ovat luonnollisesti tiukemmat kuin alueelliset.

Päivämäärä ja aika-alue

Tiira-keräys jatkuu BirdLife Suomen keräys Tiira-lintutietopalvelun kehittämiseksi lähti viime vuonna vauhdilla käyntiin: syksyn ja talven aikana saatiin kasaan 35 000 euroa. Tänä keväänä erityisesti Uudenmaan alueella jatkettu keräys tuotti komeat 7 000 euroa lisää. Keräyksestä saadaan merkittäviä resursseja Tiiran uudistamiseen. Saadut varat käytetään täysimääräisesti Tiiran kehittämistyöhön.

Osallistu keräykseen

Tiira-keräys on edelleen käynnissä, ja siihen voi tehdä lahjoituksia jatkossakin. Tiira-lintutietopalvelun kehitystyötä voi tukea maksamalla vapaaehtoisen tukimaksun: 20, 50 tai 80 euroa tai itse valitsemasi summa BirdLife Suomen lahjoitustilille FI75 8000 1200 1636 33 (Tiira-keräyksen viitenumero 7003). Tiira-keräys verkkosivuilla: www.birdlife.fi/lahjoita

Molemmissa hakutoiminnoissa voi hakea havaintoja vapaavalintaiselta ajanjaksolta käyttämällä ”Päivämäärä”-hakuehtoa. Jos kuitenkin haluaa tarkastella esimerkiksi tietyn kuukauden tai vuodenajan havaintoja eri vuosilta, käytetään hakuehtoa ”Aika-alue”. Esimerkiksi pelkästään talviaikaisia havaintoja haetaan rastittamalla tämä ruutu ja kirjoittamalla kenttiin 1.12. ja 29.2. Aika-aluehakua käytetään yhdessä ”Päivämäärä”-valinnan kanssa. Kun edellä kuvatun aika-aluevalinnan lisäksi valitsee kohdan ”Päivämäärä” ja jättää kentät tyhjiksi, näkyviin tulevat kaikki Tiiraan tallennetut talvihavainnot. Vaikkapa viimeisen kolmen talven havaintoihin haun voi rajata kirjoittamalla ”Päivämäärä”-kohtaan alkupäiväksi 1.12.2011 (loppupäivämäärän voi jättää tyhjäksi).

kiperää linnuista!

Pek ka K oiv une n

Omat haut talteen

Hakuehtoja voi hienosäätää myös ”Laji”- ja ”Kunta”-kenttien avulla – molempiin kenttiin voi kirjoittaa useita nimiä pilkulla erotettuina. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun joutsenhavaintoja voi hakea kirjoittamalla ”Laji”-kenttään ”laulujoutsen, kyhmyjoutsen, pikkujoutsen” ja ”Kunta”-kenttään ”Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa”. ”Kunta”-kenttää käyttäessä on muistettava valita alueeksi ”Koko Suomi” tai se alue, jolla kaikki haetut kunnat sijaitsevat. Monimutkaisiakaan hakuehtoja ei tarvitse syöttää joka kerta uudelleen. Jos haluaa käyttää samanlaista hakua jatkossakin, voi tallentaa hakuehdot. ”Tallenna haku” -kohta löytyy hakutulosten yläpuolelta vasemmasta reunasta. Anna haulle kuvaava nimi, esimerkiksi ”Orimattilan mielenkiintoiset, edelliset 7 päivää”. Huomaa, että vain hakuehdot tallentuvat – kun valitset kohdan ”Omat haut” ja sieltä tallentamasi haun, havainnot haetaan joka kerta uudelleen tietokannasta.

Rakennuspiirustukset eli uuden Tiiran tekniset suunnitelmat ovat valmiina syksyllä. Piirustusten mukaan raskaan työn tekijöillä eli koodaajilla on selkeä suunta ryhtyä toteuttamaan Tiiraa käytännössä. Uuden Tiiran osiot nousevat näkyviin osa kerrallaan, rinnakkain vanhan Tiiran kanssa. Ensimmäisenä osuutena valmistuu havaintojen tallentaminen. Vähin erin nykyisen Tiiran toiminnot tulevat siirtymään uuden Tiiran puolelle, kunnes pääsivukin vaihtuu uuteen kuosiin.

1. Mikä on tämä ihmisasutuksen lähettyvillä viihtyvä, valpas ja kekseliäs lintu?

2. Mitä hyötyä hyönteissyöjälle on pitkästä nokasta?

3. Mikä lintu on esiintynyt useimmin eri maiden postimerkeissä? 4. Mikä on ankka?

5. Kuinka monta maailman runsaasta 10 000 lintulajista on nyt luokiteltu uhanalaisiksi tai silmälläpidettäviksi? Oikeat vastaukset löydät sivulta 22.

6. Mikä on painavin lentokykyinen lintu ja paljonko se painaa? 7. Haukottelevatko linnut?

8. Missä ja milloin lapsille alettiin uskotella, että vauvat tulevat haikaran mukana? 9. Miksi kanarialintuja vietiin hiilikaivoksiin 1800-luvulla?

10. Millä seuraavista lajeista molemmat sukupuolet ovat samannäköiset: talitiainen, palokärki, harakka, punatulkku?

TUOTTEISTAmmE SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA jäLLEENmyyNTILIIKKEISTä jA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

EL 50

TEE HIENOJA HAVAINTOJA Hienoja lintuhavaintoja voi tehdä lähes missä tahansa, milloin tahansa. Hienoa on myös, että SWAROVSKI OPTIKIN EL 50 -kiikarin avulla pääset näkemään sellaista, mitä muut eivät ole vielä nähneet. SWAROVISION-tekniikan ansiosta kiikarin kuvat ovat kontrastiltaan ja tarkkuudeltaan huippuluokkaa, ja niiden värintoisto on erinomainen jopa hämärässä. Kiikarilla voi tunnistaa harvinaisia lintuja luotettavasti pitkänkin etäisyyden päästä. Kiikarin harkittu muotoilu tekee siitä käytössä vakaan ja mukavan. SWAROVSKI OPTIK auttaa nauttimaan hetkistä enemmän.

SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM

ja ki Lu va ku

Yllä: Meriharakat viihtyivät keväällä Merikarvianjoella useita päiviä. Ne tottuivat vähitellen minuun, ja pääsin lopuksi melko läheltä niitä kuvaamaan. Linnut palaavat aina keväisin samoille paikoille, joten ne ovat helposti löydettävissä. Niiden touhuja on mukava seurata lystikkään ulkonäön ja kuuluvan äänen vuoksi.

Sakari Sipilä (7.5.2014 Merikarvia) Oikealla: Vaari opetti lapsenlapsia rakentamaan linnunpönttöjä, ja saimme ne vihdoin puuhun. Yhteen pönttöön muutti pikkuvarpunen, jota seurasimme mielellämme joka päivä. Sillä olivat pesäpuuhat jo pitkällä. Mutta sitten tuli mummilan vanha kissa, joka kiipesi puuhun pöntön suulle, ja silloin mummi suuttui. Vaarin piti rakentaa kissankarkotuskone puuhun – ja se on toiminut.

Aila Kaski (13.5.2014 Sastamala)

Lähetä kuva ja siihen liittyvä teksti osoitteeseen tiira-lehti@birdlife.fi!

Käpytikka ruokki poikastaan tänä kesänä Multialla.

Seuraavaan lehteen toivotaan erityisesti joutsenkuvia! Aineiston tulee olla perillä viimeistään 7.11.

Kari Kuoppala (28.6.2014 Multia)

3. Harjalintu.

2. Pitkän nokan pystyy sulkemaan nopeammin kuin lyhyen, mistä on apua nopean saaliin nappaamisessa. 1. Varpunen (kuvassa naaras).

8. 1800-luvulla Länsi-Euroopassa, missä haikaraa

7. Kyllä. Haukotellessa linnun kaulan seudun lihakset tekevät työtä ja vilkastuttavat aivojen verenkiertoa, mikä ylläpitää valppautta ja vireyttä esimerkiksi vaaratilanteiden varalta. 6. Isotrappi. Koiras voi painaa 18 kg.

5. Uhanalaisiksi 1 373 lajia ja silmälläpidettäviksi, eli lähes uhanalaisiksi, 959 lajia. Määrät ovat suurempia kuin koskaan ennen.

10. Harakalla.

Vastaukset:

4. Sinisorsan kesytetty, kotieläimeksi jalostettu muoto. Ankka on sinisorsaa suurempi ja yleensä lentokyvytön.

10 kiperää linnuista (s. 20) 9. Kanarialinnut ovat erityisen herkkiä ilman epäpuhtauksille. Sairastunut tai kuollut lintu kertoi ilman häkä- tai metaanipitoisuuden noususta kaivoksessa, mikä antoi kaivostyöläisille mahdollisuuden pelastautua. on pidetty onnen ja hyvinvoinnin symbolina. Lisäksi lintu oli sopivan suurikokoinen kantaakseen vauvaa.

Tiira-lehti

3 | 2014

Punatulkku. Paavo Nurmi (6 v)

Undulaatit. Julius Isotalo (8 v)

Meriharakka. Lassi Lamminmäki (6 v)

Pikku-Tiira Helmipöllö. Elsa Lehtonen (5 v)

Virtavästäräkki. Leevi Kelo (8 v)

Tehtävä

Pikku-Tiirassa julkaistaan lasten ja nuorten lintuaiheisia piirustuksia, juttuja ja valokuvia. Mitä lintuja olet nähnyt tai mitä haluaisit nähdä? Mikä on lempilintusi? Mitä linturetkellä tapahtui? Lähetä seuraavaan lehteen tarkoitetut postit toimitukseen niin, että ne ovat perillä viimeistään perjantaina 7.11. Muista ilmoittaa meille myös koko nimesi, ikäsi ja osoitteesi!

Mitä värikästä lintua kutsutaan Lapin satakieleksi?

Väritä ohjeen mukaan: M = musta R = ruskea S = sininen O = oranssi H = harmaa V = valkoinen

tiira-lehti@birdlife.fi BirdLife Suomi, Pikku-Tiira Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki

Vinkki: jos et tunnista lintua, yritä etsiä se lintukirjasta!

Tehtävän ratkaisu: Kuvassa on sinirinta.

Tapahtumakalenteri Valtakunnalliset 4.–5.10. EuroBirdwatch-viikonloppu (ks. s. 12) 25.–26.10. Joutsenbongaus (ks. s. 11) 1.–14.11. Talvilintulaskentojen syyslaskentakausi 15.–16.11. Edustajiston syyskokous ja KSLY:n 40-vuotisjuhlat Jyväskylässä (ks. s. 17)

Bongariliitto Yhteystiedot: Bongariliitto ry, info@bongariliitto.fi. Puheenjohtaja Kalle Larsson, lintumieskalle@gmail.com, p. 040 0695 679. Jäsensihteeri Annika Forsten, jasensihteeri@bongariliitto.fi, p. 040 515 0510.

Verkkosivut: www.bongariliitto.fi www.facebook.com/ groups/349189865297. Tämä on suljettu ryhmä ja pj Kalle Larsson hyväksyy ryhmään.

Sähköpostilista: bongariliitto@yahoogroups.com. Lähetä tyhjä sähköposti osoitteeseen bongariliitto-subscribe@yahoogroups.com. Järjestelmä vastaa lähettämällä kyselyn, jolla varmistetaan, että juuri kyseisen osoitteen haltija haluaa listalle (sähköpostia voi periaatteessa lähettää kenen nimissä hyvänsä, joten tämä varmistus on tarpeellinen). Vastaa tähän kyselyyn sähköpostiohjelman ”vastaa”-toiminnolla (engl. ”reply”). Tämän jälkeen järjestelmän ylläpitäjä hyväksyy jäsenen listalle. Pyynnössä välittyy ylläpitäjälle vain lähettäjän sähköpostiosoite eli jos nimesi ei käy ilmi sähköpostiosoitteestasi, ilmoita listan ylläpitäjälle (bongariliitto-owner@ yahoogroups.com) kenen sähköpostiosoitteesta on kyse, jotta Bongariliiton jäsenyys voidaan tarkistaa.

Jäsenmaksut 2014: Jäsenmaksu 35 e ja Lintutiedotuksen vuosimaksu 25 e.

Tapahtumat: 22.11. klo 13 sääntömääräinen syyskokous, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki. Esitelmä: Roni Väisänen ja Markus Lampinen ”Lintuasematoiminnasta Israelissa”. Toinen esitelmä on vielä avoinna.

EteläKarjala

Etelä-Savo Yhteystiedot:

Yhteystiedot:

8.11. Esitelmä ja syyskokous Savonlinnan pääkirjasto Joelissa klo 12 alkaen. Tilaisuuden aluksi Jarmo Pirhosen esitelmä lintujen äänittämisestä.

Etelä-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys, ekly@ekly.org. Juha Juuti, juuti.juha@ gmail.com, 050 022 1213.

Etelä-Savon Lintuharrastajat Oriolus ry (Oriolus). Pj. Maria Tirkkonen, puh. 040 745 0963, maria.tirkkonen@ hotmail.com.

Kainuu

Verkkosivut:

www.ekly.org

www.birdlife.fi/oriolus

www.facebook.com/pages/ Etel%C3%A4-Karjalan-lintutieteellinen-yhdistys-EKLY/348183451959612

Oriolus löytyy myös Facebookista.

Sähköpostilista: EKLY-verkko on tarkoitettu jäsenistön väliseen avoimeen viestienvaihtoon, mutta ryhmä on avoin myös halukkaille jäsenistön ulkopuolisille tilaajille. EKLY-verkossa mm. ilmoitellaan ajankohtaisista asioista, kuten retkistä, kokouksista yms. Myös EKLYn hallitus käyttää verkkoa jäsenistön informointiin. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä viesti (tyhjä) omasta sähköpostiosoitteesta osoitteeseen: ekly-verkko-subscribe@yahoogroups.

Sähköpostilista: Kaikille avoimessa Oriolusverkossa voit keskustella ajankohtaisista lintuasioista. Sähköpostilistalle liitytään lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: oriolusverk-

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Jäsenmaksut 2014:

Tapahtumat: 5.10. Syysmuuttoretki Lappeenrannan Joutsenon Tiuruniemeen EuroBird watch-viikonloppuna. Seuraamme syysmuuttoa perinteisessä tapahtumassa Tiuruniemen kärjessä. Kokoonnumme parkkipaikalla klo 8. Tervetuloa mukaan, muistakaa pukeutua lämpimästi! 25.–26.10. Joutsenbongaus. 1.11. EKLY:n syyskokous klo 14. Paikka ja ohjelma ilmoitetaan yhdistyksen verkkosivuilla ja EKLY-verkossa lokakuun kuluessa.

Parikkalan–Rautjärven lintukerho Parikkalan–Rautjärven lintukerho on EKLYn sisällä toimiva paikallinen lintuharrastusryhmä, jonka tavoitteena on tukea helppoa, hauskaa, paikallista ja hyödyllistä lintuharrastustoimintaa. Kerho on tarkoitettu kaikille linnuista kiinnostuneille Parikkalaan tai Rautjärvelle henkistä yhteyttä kokeville. Kaikki Parikkalassa ja Rautjärvellä asuvat EKLY:n jäsenet ovat automaattisesti myös lintukerhon jäseniä. Mikäli et asu Parikkalassa tai Rautjärvellä, mutta haluat liittyä Parikkalan ja Rautjärven lintukerhoon, ota yhteyttä Hanna Aaltoon (hanna.aalto@ornio.net).

Lintukurssit 2015 julkaistaan loppuvuodesta, seuraa nettiä

Kanta-Häme

Yhteystiedot: Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ry, kly@birdlife.fi. Puheenjohtaja Teppo Piira, teppo.piira@opettaja.fi, p. 040 825 5371. Sihteeri Jouko Kotimäki, jouko.kotimaki@ fimnet.fi, p. 044 592 9940.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

ko-subscribe@yahoogroups.com. Liittyminen varmistetaan vastaamalla ryhmältä saapuvaan vahvistusviestiin.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 22 e, opiskelijat 10 e, perhejäsenet 5 e.

Tapahtumat: 20.9. Syysretki Mikkelissä. Tapaaminen Kenkäveron parkkipaikalla klo 10. Ennakkoilmoittautuminen ei välttämätöntä. Oppaana Osmo Ojamies. Lisätiedot: oriolusretki@outlook.com. 4.10. Opastettua muutontarkkailua Punkaharjun Punkasalmessa klo 9–12. 5.10. Syysretki Mikkelissä. Tapaaminen Kenkäveron parkkipaikalla klo 10, kesto noin 2 tuntia. Ennakkoilmoittautuminen ei välttämätöntä. Oppaana Markku Lund, puh. 0500 437 359.

Yhteystiedot: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry, khly@birdlife.fi. Pj. Juhani Kairamo, juhani.kairamo@birdlife.fi, 050 336 3747.

Verkkosivut:

www.birdlife.fi/kly

www.khly.fi

Yhdistyksellä on Facebook-sivut. Syötä Kainuun Lintutieteellinen Yhdistys ”etsi ihmisiä, paikkoja ja asioita” laatikkoon oman Facebook -sivusi ylälaidassa, niin pääset tutustumaan yhdistyksen tilapäivityksiin.

Facebook: Kanta-Hämeen lintutieteellinen yhdistys

Sähköpostilista: Sähköpostilistan osoite on kailintu@ yahoogroups.com.

Tapahtumat:

Varsinainen jäsen 36 e, nuoriso- (18 v ja alle) tai opiskelijajäsen 20 e, perhejäsen (varsinaisen jäsenen kanssa samassa ruokakunnassa asuva) 5 e.

osoite-, puhelin- ja sähköpostiosoitetietonsa ajan tasalle. Näin varmistetaan tiedotteiden ja Tiira-lehden kulku oikeaan osoitteeseen. Muuttuneet tiedot voit lähettää Kalle Heikkiselle vkjheikkinen@ gmail.com.

10.9. KLY:n syyskuun kuukausikokous klo 18, Paltaniemen kylätalo (vanha koulu). 12 h lintukisan tulosten purku, Juha Mannermaa. Illan ohjelma selviää syksyn tiedotteessa. 1.10.–31.10. Lokakuun pinnakisa. Pinnakisa on henkilökohtainen. Kerätään lokakuun aikana Kainuun alueelta havaintoja eri lintulajeista, jotka käydään läpi kuukauden lopussa ja lasketaan. Voittajaksi saadaan eniten lintuja havainnut henkilö. 15.10. KLY:n lokakuun kuukausikokous klo 18, Paltaniemen kylätalo (vanha koulu). Lintujen talviruokinta. Illan ohjelma selviää syksyn tiedotteessa. 5.11. KLY:n marraskuun kuukausikokous klo 18.00, Paltaniemen kylätalo (vanha koulu). Lokakuun lintukisan tulosten purku, Juha Mannermaa. Muu ohjelma selviää syksyn tiedotteessa. 29.11. Yhdistyksen pikkujoulu klo 17–21 Paltaniemen kylätalolla. Ohjelmassa jouluateria ja yhdistyksen jäsenten kuvaesityksiä. Tarkempaa tietoa pikkujoulusta syksyllä tulevassa tiedotteessa.

Ajankohtaista: Jäsentiedot ajan tasalle. Toivomme, että yhdistyksen jäsenet tarkistavat omat

Skaftung Nature järjestää lintukursseja

BirdLife Suomen kanssa erityisesti länsirannikon Kristiinankaupungissa. Alue on tunnettu monipuolisesta linnustosta ja vilkkaasta muutosta. Merelliset maisemat luovat hienot puitteet lintujen seuraamiseen. Lintukurssit tarjoavat unohtumattomia elämyksiä. Pidempiä lintumatkoja Skaftung Nature toteuttaa esimerkiksi Pohjois-Norjan vuonoille, Tanskan talvisille rannoille ja Kroatian maisemiin. Skaftung Nature järjestää pidempien kurssien lisäksi lyhyempiä retkiä ja lintukävelyitä etenkin länsirannikolla ja pääkaupunkiseudulla. Kysy tarjous toiveidesi linturetkestä. Järjestä oma tai yhdistyksen viikonloppuretki Kristiinankaupungin monipuolisille lintupaikoille. Syksyn parhaat ajat menevät nopeimmille.

Sähköpostilista: khly-verkko@yahoogroups.com, listalle liittyminen: khly-verkko-subscribe@yahoogroups.com, listalta eroaminen: khly-verkko-unsubscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 26 v) 12 e, perhejäsen 5 e, senioritukimaksu (vapaaehtoinen) 45 e.

Tapahtumat: 9.9. Lintuilta klo 18, Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hämeenlinna. 4.–5.10. EuroBirdwatch-viikonloppu. 14.10. Lintuilta klo 18, Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hämeenlinna. 25.–26.10. Joutsenbongaus. 11.11. Yhdistyksen syyskokous ja Lintuilta klo 18, Stone Gallery Lunnikivi, Idänpääntie 6, Hämeenlinna.

Kemi-Tornio Yhteystiedot: Kemi-Tornion lintuharrastajat Xenus ry. Puheenjohtaja Marjo Niskanen, puheenjohtaja@xenus.fi, puh. 040 563 8671.

Verkkosivut: www.xenus.fi www.facebook.com/xenusry

Sähköpostilista: Xenuksen sähköpostilistalle liittymisestä voit kysyä puheenjohtajalta.

Jäsenmaksut 2014: Aikuiset 22 e, opiskelijat 17 e, perhejäsenet 2 e.

Lintukurssit 2014

Utö, 18.-21.9.2014 ‒ lähes täynnä Kaksi täyttä retkipäivää Utön legendaarisessa lintuja majakkasaaressa lintujen syysmuuton ollessa vilkkaimmillaan.

Syysmuutto- ja vaelluslinnut, 2.-5.10.2014

Syksyn vilkkain muuttoaika tarjoaa paljon seurattavaa, kun liikkeellä on niin pieniä kuin isojakin lintuja. Vaeltavien lintujen rengastus ja kurkien iltalento ovat kurssin erikoisuuksia.

Skaftung Nature

www.lintukurssit.info Kari Korhonen, 045 110 6325 skaftungnature@gmail.com

Tiira-lehti

3 | 2014

Tapahtumat: 12.–14.9. Ruskaretki Pyhä-Luostolle, lisätiedot Kari Oittinen. 14.9. Muutonseurantaa, Kallinkangas torni, yhdyshenkilö Marjo Niskanen. 5.10. Joutsen- ja vesilinturetki Tornionjoelle (Jouni Ylipekkala). 7.10. Lintukuvailta, Kemissä Hotelli Palomestarissa alkaen klo 18. Seppo Rintala näyttää kuvia. 24.10. Syyskokous, paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin. 26.–27.10. Joutsenbongaus.

Ajankohtaista: Laulujoutsen on vuoden lintulaji, muistathan ilmoittaa pesimähavainnot Tiiraan tai jouni.ylipekkala@telia.com.

Keski- ja PohjoisUusimaa Yhteystiedot: Keski- ja Pohjois-Uudenmaan Lintuharrastajat Apus ry, apus@birdlife.fi. Puheenjohtaja Mika Asikainen, mika.asikainen@ saunalahti.fi, puh. 0400 251 389.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/apus www.facebook.com/lintuyhdistys.apus

Sähköpostilista: Apus-lista on Apuksen jäsenille tarkoitettu sähköpostilista, jonka kautta lähetetyt viestit välittyvät kaikille listalle liittyneille. Apus-listalla välitetään tuoreita alueen lintuhavaintotietoja, lyhyitä katsauksia, yhdistyksen ajankohtaisia tiedotteita ja muuta harrastukseen liittyvää. Palvelu on maksuton ja jäsenet voivat ilmoittautua listalle sähköpostitse: honkala.juha@ gmail.com.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 25 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: 14.9. Kukkulan kuningas -kisa. Tämän vuoden kisa käydään sunnuntaina 14.9. klo 9–13. Katso nettisivuilta kisassa mukana olevat kukkulat ja tule mukaan seuraamaan syysmuuttoa! 25.–26.10. Valtakunnallinen Joutsenbongaus. Apuksen alueelta kootaan tulokset valtakunnan hankkeeseen. Marraskuu. Apuksen syyskokous. Ohjelmassa on talousarvion, jäsenmaksujen ja toimintasuunnitelman vahvistaminen vuodelle 2015. Kokouksen päivämäärää saatetaan joutua vaihtamaan aiemmin ilmoitetusta. Päivämäärä, ohjelma ja paikka kerrotaan seuraavassa jäsentiedotteessa. 6.12. Itsenäisyyspäivän pinnaralli. Itsenäisyyspäivän pinnaralli pidetään edellisvuosien tapaan. Pinnarallissa kilpaillaan joukkueittain havaittujen lajien määrällä. Lisätietoja lähempänä tapahtumaa www.birdlife.fi/apus/retket.

Ajankohtaista: Nopeaa tiedottamista varten toivotaan jäsenistön ilmoittavan sähköpostiosoitteensa jäsenrekisteriin. Lähetä viesti osoitteella apus@birdlife.fi ja kerro viestissä nimesi ja sähköpostiosoitteesi. Haemme vapaaehtoisia erilaisiin yhdistyksen toimintaa tukeviin tehtäviin ilman pysyvää sitoutumista sekä pitempikestoista apua erilaisiin työryhmiin. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi tai kysy lisää mika.asikainen@saunalahti.fi.

Otso Häärä

KeskiPohjanmaa Yhteystiedot: Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, kply@birdlife.fi, puheenjohtaja Juhani Hannila, juhani.hannila@kokkola. fi, 040 780 9307.

Verkkosivut: www.kply.fi www.facebook.com/KeskiPohjanmaanLintutieteellinenYhdistys

Sähköpostilista: Liittyäksesi lähetä viesti osoitteeseen kplylista-subscribe@yahoogroups.com. Viestin sisällöllä ei ole merkitystä. Saat paluupostina vahvistuspyynnön listalle liittymisestä.

Jäsenmaksut 2014: Aikuiset 25 e, koululaiset ja opiskelijat 15 e.

Tapahtumat: Yhdistyksen sääntömääräisen syyskokouksen ajankohta ja paikka ilmoitetaan tarkemmin jäsenistölle jäsenkirjeellä sekä yhdistyksen verkkosivuilla. Kalajoen syysrallista tiedotetaan tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla. Ajankohtaisista tapahtumista kerrotaan tarkemmin yhdistyksen verkkosivuilla. Seuraa myös Facebook-sivustoamme!

Kerhotoiminta: Lintukerhon Laruksen syyskauden toiminta käynnistyy syyskuussa. Tapahtumista löytyvät tarkemmat tiedot osoitteesta www.lintukerholarus.fi. Lasten ja nuorten lintukerho Viklo palaa kesätauolta ja jatkaa toimintaansa syyskuun alussa. Yhdistyksen nettisivuilla tullaan ilmoittamaan tarkemmat tiedot retkistä. Lähdöt lähiretkille Luontokokoelma Kiepin edestä torstaisin klo 17, ellei muuta sovita. Syksyn ensimmäinen retkipäivä on 4.9. Yhteyshenkilöt: Johan Hassel (040 523 0392) ja Mika Kumpulainen (044 013 0182).

KeskiSuomi Yhteystiedot: Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. Puheenjohtaja Heikki Helle, heikki. helle@jyu.fi, 050 375 5626.

Verkkosivut:

Näkymä Vanhankaupunginlahden Hakalan tornista koneellisen niiton ja äestyksen jälkeen. Talkoissa poistettiin vielä muun muassa etualan ruohotuppaita.

Vanhankaupunginlahtea kunnostettiin koneellisesti ja talkootyönä Otso Häärä Helsingin Vanhankaupunginlahti on yhdessä Espoon Laajalahden kanssa kansainvälisesti tärkeä IBA-alue (Important Bird and Biodiversity Area) ja kuuluu myös Natura-verkostoon. Lahden ongelmana on kuitenkin rehevöitymisestä johtuva voimakas umpeenkasvu, mikä vähentää aukeiden rantaniittyjen ja avoimen lietteen määrää ja siten heikentää linnuston tilaa. Lammassaaren niittyä on pitänyt suhteellisen avoimena laiduntava karja, mutta Purolahdella karjaa ei nykyisin ole. Siksi etenkin Purolahti on hoidon puuttuessa, EU-rahoitteisen Life-hankkeen loputtua, kasvanut pahasti umpeen. Tämän seurauksena esimerkiksi sitruunavästäräkki katosi Purolahden pesimälajistosta pian hoidon loppumisen jälkeen. Tänä kesänä heinäkuun lopulla Purolahdelle saatiin vihdoinkin järjestymään koneellinen niitto ja äestys. Uudenmaan ELY-keskuksen tilaamassa niitossa poistettiin etenkin järviruokoa laajalta alueelta ja rantakaistaleet äestettiin vielä koneellisesti, mikä hidastaa ruovikon kasvua takaisin tulevina vuosina. Myös näkyvyys Purolahden ja Hakalan torneista lietteelle parani olennaisesti ja lintujen havainnointi on nyt helpompaa.

Välittömästi niiton jälkeen pystyi Hakalan tornista laskemaan aiempaa selvästi suurempia määriä kahlaajia. Espoon Laajalahdelle tehtiin vastaava koneellinen niitto viikkoa aiemmin. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ja Helsingin kaupunki järjestivät lisäksi niittotalkoot Lammassaaren ja Purolahden niityillä. Talkoot olivat viidennet ja jatkunevat tulevinakin vuosina. Purolahdelta poistettiin viikatteilla ja raivaussahoilla koneen ulottumattomiin jääneitä järviruokotuppaita ja Lammassaaresta laajoja ruovikkokaistaleita rantaviivasta. Kun hellettä oli lähes +30 astetta ja saapas juuttui usein mutaan, niitto oli varsin hikistä puuhaa. Yhteensä 19 talkoolaisen voimin urakka saatiin kuitenkin hoidettua kahdessa päivässä. Yle teki talkoista jutun Uudenmaan uutisiin. Toimittajilla taisi olla ensimmäistä kertaa elämässään kumisaappaat jalassa! Toivoa sopii, että hoito jatkuu tulevinakin vuosina ja kansainvälisesti merkittävän kosteikkolajiston tila entisestään paranee! Ehkäpä sitruunavästäräkkikin palaa taas Purolahdelle pesimään. Tietoa yhdistyksen muusta toiminnasta s. 29.

www.birdlife.fi/ksly www.facebook.com/kslyry

Sähköpostilista: Ajankohtaisista keskustelunaiheista pääsee parhaiten selville sähköpostilista Kaakkuriverkossa. Liittyminen osoitteessa lists.jyu.fi/mailman/listinfo/kaakkuriverkko. Ohjeita saa Harri Högmanderilta (harri.hogmander@jyu.fi).

Jäsenmaksut 2014: Jäsenmaksu on 23 e, opiskelijoille ja koululaisille 18 e ja perhejäsenille 3 e.

Tapahtumat: Syys-lokakuun lintuiltojen ajat ja aiheet ovat vielä varmistamatta. Seuraa ilmoittelua Kaakkuriverkossa ja yhdistyksen nettisivuilla! 6.9. Lintutorniaamu Muuramen Muuramenlammella. Opas kaukoputkineen päivystää Muuramenlammen tornilla klo 10–12. Tervetuloa seuraamaan lintujen syysmuuttoa ja tutustumaan lintuharrastukseen. Lisätietoja oppaalta: Jarmo Jokinen, jarmo.jokinen@ tintti.net, p. 040 710 4788. 20.9. II Syysralli. 12-tuntinen kisa rallataan aamukuudesta iltakuuteen, pelialueena yhdistyksen toimialue kokonaisuudessaan. Kerää 2–5 henkilön joukkue ja ilmoita siitä rallimestarille 12.9. mennessä: pky.kyllonen@ kolumbus.fi, p. 0400 544 616.

28.9. Staijausaamu Säynätsalossa. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin Jyväskylässä Säynätsalon aallonmurtajalla klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tiedustelut: Sami Ylistö, sami.ylisto@ gmail.com, p. 041 505 6246. 5.10. Staijausaamu Säynätsalossa. Asiantuntevat staijarit opastavat muutonseurannan saloihin Jyväskylässä Säynätsalon aallonmurtajalla klo 8–11. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tiedustelut: Sami Ylistö, sami.ylisto@ gmail.com, p. 041 505 6246. 15.11. KSLY:n sääntömääräinen syyskokous. Syyskokous alkaa klo 10.30 Jyväskylän yliopiston tiloissa Ylistönrinteellä Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen luentosalissa YAA303 (Survontie 9 C). Kokouksessa valitaan mm. yhdistyksen puheenjohtaja vuodelle 2015 ja hallituksen jäseniä toimikaudelle 2015–16 sekä käsitellään tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. 15.11. 40-vuotisjuhlat Jyväskylässä. Katso ilmoitus s. 17.

Ajankohtaista Talvilintujen ruokintapaikkaseuranta. Talvilintujen ravintolaseurannan voi aloittaa jo lokakuun alusta. Helppoa, hauskaa ja hyödyllistä! Lisätietoja: Luonnontieteel-

liseen keskusmuseon sivut ja KSLY:n laskentavastaava Kristiina Nyholm, nyholm. kristiina@gmail.com, p. 040 548 3769.

lamminsalo@gmail.com) viestin, jossa henkilötietojen lisäksi on lyhyt katsaus suhteesta Kuusamon lintuihin.

Talvilintujen syyslaskenta. Kauden ensimmäinen laskentakierros tallustetaan 1.–14.11. Lisätietoja: Luonnontieteelliseen keskusmuseon sivut ja KSLY:n laskentavastaava Kristiina Nyholm, nyholm. kristiina@gmail.com, p. 040 548 3769.

Jäsenmaksut 2014: Aikuiset 23 e, alle 18-vuotiaat/opiskelijat 12 e, perhemaksu (koko perhe) 28 e.

Tapahtumat: 7.9. Sunnuntaitapahtuma Vihtasalmella tai keskustan ympäristössä.

Kuusamo

14.9. Sunnuntaitapahtuma Vihtasalmella tai keskustan ympäristössä.

Yhteystiedot:

21.9. Sunnuntaitapahtuma Vihtasalmella tai keskustan ympäristössä.

Kuusamon lintukerho ry, info@kuusamonlintukerho.fi. Puheenjohtaja Jarmo Martiskainen, jarmo.martiskainen@ruka. fi, 040 550 2609.

28.9. Sunnuntaitapahtuma Vihtasalmella tai keskustan ympäristössä. Ajankohtaisin tieto tapahtumista sähköpostilistalla ja lintukerhon www-sivuilla.

Verkkosivut: www.kuusamonlintukerho.fi

Sähköpostilista: Yhdistys ylläpitää Kuusamon linnut -postituslistaa, jota seuraamalla pysyt hyvin ajan tasalla mitä lintumaailmassa ja Kuusamon Lintukerhon toiminnassa Kuusamossa tapahtuu. Listalle pääset lähettämällä ylläpitäjille Heikki Seppäselle (ht.seppanen@ gmail.com) tai Olli Lamminsalolle (olli.

Kymenlaakso Yhteystiedot: Kymenlaakson Lintutieteellinen Yhdistys, puheenjohtaja Jukka Rokkanen, rokkaju@ gmail.com, 050 557 1804. Jäsensihteeri Taru Suninen, taru.suninen@gmail.com.

Verkkosivut:

Jäsenmaksut 2014:

Kyly.fi

Varsinaiset jäsenet 20 e, perhejäsenet 5 e.

Sähköpostilista:

Tapahtumat:

Listalle pääsee lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen: kylysubscribe@yahoogroups.com, minkä jälkeen saat listan ylläpitäjältä sähköpostia.

13.9. Petolinturetki Siuntioon klo 9–13. Lähtö kimppakyydein Lohjan kirkkokentältä.

Jäsenmaksut 2014:

Tule mukaan tukemaan työtämme lintujen hyväksi

Ryhdy

BirdLife Suomen vuositukijaksi!

Varsinaiset jäsenet 28 e, koululaiset ja opiskelijat 17 e, perhejäsenet 5 e.

Tapahtumat: 20.9 Linturetki Porkkalaan, ilmoittautumiset hannu.sorsa@pp3.inet.fi, lisätietoja kotisivuilta kyly.fi. 27.9. Yhteishavainnointipäivä, yhdyshenkilö esa.partanen@yahoo.com. 12.11. Syyskokous Kouvolassa. 22.11. Pönttötalkoot.

Ajankohtaista: Ekopinnakisa käynnissä, yhdyshenkilö esa.partanen@yahoo.com.

Yhteystiedot:

Tukijalahjana lähetämme sinulle:

Lapin lintutieteellinen yhdistys (LLY). Pj. Esa Huhta, puh. 050 391 3510, puheenjohtaja@lly.fi. Sihteeri Juhani Jalkanen, puh. 040 832 3161, sihteeri@lly.fi.

Verkkosivut: www.lly.fi www.facebook.com/pages/ Lapin-lintutieteellinen-yhdistys-ry/103659903035407

Sähköpostilista: Listalle voi liittyä osoitteessa lists.oulu.fi/ mailman/listinfo/lly. Listan viestiarkistoa pääsee lukemaan osoitteessa lists.oulu. fi/pipermail/lly. Listan hoitajana toimii Pekka Rahko, jolta saa lisätietoja sähköpostilla pekka.rahko@dnainternet.net tai puhelimella 040 545 6355.

Jäsenmaksut 2014: Työssäkäyvät 28 e, muut 17 e, kannatusjäsenmaksu 60 e.

Tapahtumat:

Vesilintuopas n Opas esittelee tekstein ja valokuvin 35 yleisintä mökkirannoilla viihtyvää vesilintua. BirdLifen asiantuntijoiden tekemää opasta ei saa muualta!

Joutsenpinssi n Uljas laulujoutsenpinssi on tunnus arvokkaasta tuestasi. Laulujoutsen on BirdLife Suomen vuoden lintu 2014.

4.–5.10. EuroBirdwatch. Ohjattua lintujen tarkkailua Arktikumin rannassa 4.10.

Ajankohtaista: Vuoden linnusta laulujoutsenesta kaikki havainnot Tiiraan. LLYn joutsenyhdyshenkilö Olli-Pekka Karlin (ollipekkakarlin@ gmail.com). Maakunnallisesti tärkeiden lintukohteiden kartoitus. Mikäli tiedossasi on mielestäsi tärkeitä lintujen kokoontumis- tai pesimäalueita tai uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikkoja, ilmoita niistä Veikko Isomursulle (veikko. isomursu@netti.fi).

Lohjan seutu

Toimi näin:

Yhteystiedot:

• ryhdy tukijaksi osoitteessa www.birdlife.fi/tue • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Lohjan lintutieteellinen yhdistys Hakki ry, hakki@birdlife.fi, puheenjohtaja Arvi Hägglund, arvi.hagglund@vaasan.com, puh. 040 589 0487.

Verkkosivut: Rahankeräyslupa 2020/2012/3898, 7.1.2013

4.10. Lintupäivä Virkkalan Kukkumäellä klo 7–12. Seurataan lintujen muuttoa ja opastetaan yleisöä. 27.11. Sääntömääräinen syyskokous klo 18 Lohjan yhteislyseon lukiossa (Karstuntie 6). Sääntömääräisten asioiden lisäksi nähdään ja kuullaan Aki Aintilan esitys ”Yli miljoonan petolinnun Batumi”.

Ajankohtaista:

Lappi

Työmme on mahdollista vain sinun ja muiden linnuista välittävien tuella. Vuositukimaksu on 33 euroa.

27.9 Retki Haliakselle (Hangon lintuasemalle) yhdessä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) kanssa. Lähtö Lohjan kirkkokentältä klo 8. Ilmoittautumiset s-postilla helsy@sll. fi 10.9. mennessä. Retken hinta 30 e (alle 16-vuotiaat 15 e) maksetaan Helsyn tilille ennen retkeä.

www.birdlife.fi/hakki facebook.com/hakkiry

Sähköpostilista: Hakkiverkko on Hakin jäsenille tarkoitettu sähköpostilista. Lähetä tyhjä viesti osoitteeseen hakkiverkko-subscribe@ yahoogroups.com. Saat vahvistuspyynnön. Vastattuasi siihen listan ylläpitäjä tarkistaa jäsenyytesi ja vahvistaa liittymisesi Hakkiverkkoon. Jos nimesi ei käy suoraan ilmi sp-osoitteesta, selvitä asia erillisessä viestissä osoitteeseen hakki@birdlife.fi.

Hakin lainattava jäsenkaukoputki (Nikon 82D 20–75-kertaisella okulaarilla) on Filmaxissa (Laurinkatu 43, p. 019 321 075) ja lainattavissa liikkeen aukioloaikana ma–pe klo 9–17. Lainausasioissa kysy Kari Saaristoa. Lainausmaksu (3 e/vrk) maksetaan kaukoputkea noudettaessa.

LounaisHäme Yhteystiedot: Lounais-Hämeen Lintuharrastajat ry (LHLH). Sähköposti: lhlh@birdlife.fi. Pj. Reijo Leino, leino_reijo@hotmail.com, p. 050 3217 676.

Verkkosivut: www.lhlhry.fi www.facebook.com/lintuharrastajat

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 27 e. Nuoriso-, opiskelija- tai perhejäsen 12 e.

Tapahtumat: 7.8.–31.12. Vuoden vika -kisa. Vuoden vika -kisassa kilpaillaan siitä, kuka saa eniten vuoden viimeisiä havaintoja vuonna 2014. Kilpailualue on LHLH:n toimialue ja mukana on 30 lajia. Kisaan ei tarvitse ilmoittautua eikä osallistuakseen tarvitse olla yhdistyksen jäsen. Osallistut kirjaamalla havaintojasi Tiiraan. Kilpailun tarkemmat ohjeet löytyvät kotisivuilta. 7.9. Koko perheen retkipäivä. Hämeen luontokeskus järjestää koko perheen retkipäivän Torronsuon kansallispuistossa klo 10–15. Retken aloituspisteenä toimii Kiljamon parkkipaikka. Omaa tahtia kierrettävän lenkin varrella luonto- ja retkeilyjärjestöt esittelevät toimintaansa. LHLH:lla on perinteiseen tapaan tapahtumassa oma rastipisteensä. Lisää tietoa retkipäivästä löytyy Hämeen luontokeskuksen sivuilta (luontoon.fi). 20.9. Muutontarkkailu. Syysmuuton seurantaa eri puolilla yhdistyksen aluetta. 26.10. Lokaralli. Ralli alkaa joukkueen valitsemasta paikasta klo 9 ja päättyy klo 15. Rallin purku Forssan Luonnonhistoriallisella museolla klo 15.15. Ilmoittautumiset ennakkoon yhdistyksen puhelimeen tai keskustelupalstalle. Kisaa yksin, perusta joukkue tai tiedustele paikkaa jostain joukkueesta esim. kotisivujen keskustelupalstalla. 25.11. Syyskokous Forssan Osuuspankin kokoustilassa klo 18 alkaen (Sibeliuksenkatu 3, käynti pihan puolelta). Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Aika ja paikka saattavat vielä muuttua kokoustilan varaustilanteesta johtuen. Päivitetyt tiedot löytyvät kotisivuilta.

Tiira-lehti

3 | 2014

Syksyn aikana järjestetään mahdollisesti muitakin retkiä ja tapahtumia, joten kannattaa seurata aktiivisesti yhdistyksen kotisivujen tapahtumapalstaa. Kaikista tapahtumista saa lisäksi tietoa myös yhdistyksen puhelinnumerosta 050 3217 676.

Merenkurkku Yhteystiedot: Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys ry, mly@birdlife.fi. Puheenjohtaja Joel Karvonen, joel.karvonen@gmail.com. Sihteeri Jere Topp, jere.topp@pp.inet.fi, puh. 050 5093 683.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/mly

Sähköpostilista: MLY:n uutisryhmän jakelulistalle voit liittyä lähettämällä tyhjän sähköpostiviestin osoitteeseen MLY-lista-subscribe@yahoogroups.com. Saat sähköpostia takaisin, johon sinun on vastattava (reply) tyhjällä viestillä, ja olet mukana ryhmässä.

Jäsenmaksut 2014: 30 e/aikuiset, 10 e/alle 18-vuotiaat ja perheenjäsen puoleen hintaan. Kannatusjäsenmaksu 40 e.

Maatsalulahdella, Haeskan kylässä on avattu entinen ritarikartano

Upea sijainti meren äärellä vain 10 min kävelymatkan päässä lintutornilta. Lähde nyt katsomaan kevätmuuttoa tutustumishintaan 30 euroa per henkilö 2:n hengen huoneissa. Muut palvelut sopimuksen mukaan. Katso lisätietoja kotisivuiltamme www.prp-puhkus.eu ja varaa matkasi heti!

Ostrobothnia Australis Yhteystiedot/Kontaktuppgifter: Ostrobothnia Australis rf, oa@oa.fi. Ordförande Victoria Hallbäck, 045 868 1008, vicha1982@gmail.com.

Verkkosivut/Webbsidor: www.oa.fi Facebook: Ostrobothnia Australis

Sähköpostilista/Epostlista: Oaves. Du ansluter dig till Oaves genom att sända ett tomt meddelande till adressen oaves-subscribe@yahoogroups.com.

Sähköpostilista: Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen sisäiseen tiedottamiseen, keskusteluun ja lintuhavaintojen ilmoittamiseen tarkoitettu sähköinen postituslista. Liity lähettämällä tyhjä viesti osoitteeseen: PiLY-lista-subscribe@yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2014: Vuosijäsen 30 e, nuorisojäsen 10 e ja perhejäsen 5 e.

Tapahtumat:

14.9. Kombinerad skogs- och svampexkursion i Iskmo i samarbete med Vasa svampförening. Samåkning från Stadshuset i Vasa med start kl. 10. Kontaktperson: Niclas Fritzén (050 322 2347, nrfritzen@gmail.com).

20.9. Uusien jäsenten tapahtuma Luhtaanrannassa Tampereen Niihamassa. Tule tutustumaan yhdistyksen toimintaan ja muihin lintuharrastajiin Luhtaanrannan leirikeskukselle. Uudet jäsenet ovat tervetulleita kello 10 alkaen, vanhemmat kello 12 alkaen. Ohjelmassa yhdistyksen ja lintuharrastuksen esittelyä ja paikalla on myös Fotofennican edustaja esittelemässä kiikareita ja kaukoputkia. Ohjelmassa on lisäksi makkaranpaistoa ja nokipannukahvit. Lisätietoja PiLY:n kotisivuilta ja Lintuviesti-lehdestä.

8.10. Månadsmöte kl. 19 preliminärt i Björköby. Ralf Wistbacka håller föredrag om inventering och restaurering av småvattendrag (flador, glon och rännilar) i Kvarken. Kontaktperson: Ralf Wistbacka (050 516 6817, ralf@wbe.fi).

26.9. Syyskuun lintuilta. Riekkoa tutkinut ja soita ennallistanut Ilpo Lahtinen kertoo soiden linnun riekon kuulumisista pirkanmaalaisin silmin. Lintuilta totuttuun tapaan pääkirjasto Metson toisessa kerroksessa Pietilä-salissa klo 18 alkaen. Kaikki lämpimästi tervetulleita!

12.11. Höstmöte med föredrag kl. 19 på OA, Museigatan 3 i Vasa.

4.10. Retki Säpin majakkasaareen. Kimppakyydeillä ajetaan rantaan, josta kalastajan kyydillä saareen (n. 30 min matka). Venekyytien lähdöt tunnin välein alkaen klo 7, 8 ja 9. Paluukyydit vastaavasti klo 15, 16 ja 17. Retkelle on säävaraus. Venekyydin hinta on 20 e/henkilö, myös nuorisojäseniltä, lisäksi bensakulut jaetaan. Useita vetäjiä. Kyytijärjestelyistä vastaa Tuija Palonen, puh. 040 021 6276 tai tuija.m.palonen@gmail.com. Ilmoittautumiset kotisivujen kautta tai sähköpostitse.

Jäsenmaksut/Medlemsavgift 2014: Vuxna 16 e, barn och ungdomar under 18 år 8 e.

Tapahtumat/Evenemang:

December Traditionell julfest kl. 19 på OA, Museigatan 3 i Vasa.

Pirkanmaa Yhteystiedot: Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, pily@pily.fi. Puheenjohtaja Jukka T. Helin, puheenjohtaja@pily.fi, puh. 050 356 3231.

Verkkosivut: www.pily.fi www.facebook.com/pirkanmaan.lintutieteellinen.yhdistys.ry

lintuhotelliksi!

24.10. Lokakuun lintuilta. Ohjelma avoin. Lintuilta pidetään pääkirjasto Metsossa toisessa kerroksessa Pietilä-salissa klo 18 alkaen. Kaikki tervetuloa! 28.11. Sääntömääräinen syyskokous. Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään marraskuun lintuillan yhteydessä. Kokouksessa valitaan neljä hallituksen jäsentä seuraavalle kaksivuotiskaudelle erovuoroisten tilalle sekä toiminnantarkastajat ensi vuo-

delle. Kokouksessa vahvistetaan myös jäsenmaksun suuruus, toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio vuodelle 2015. Kokouksessa myönnetään PiLY:n jokavuotinen linnustonsuojelupalkinto sekä mahdollisesti palkinto aktiivisesta vapaaehtoisesta työstä lintuharrastuksen tai lintutietämyksen edistämisestä. Muu ohjelma avoin. Lintuilta pidetään vanhaan tapaan pääkirjasto Metson Pietilä-salissa toisessa kerroksessa klo 18 alkaen. Tervetuloa!

PohjoisKarjala Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PKLTY). Pj. Hannu Lehtoranta, hannu.lehtoranta@oyk.fi, p. 0500 186 607. Jäsen- ja tiedotussihteeri Tarmo Sotikov, tarmo.sotikov@gmail.com, p. 050 529 1539.

Verkkosivut: www.pklty.fi

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

www.facebook.com/pages/Pohjois-Karjalan-Lintutieteellinen-yhdistys-ry/114769091896912

Sähköpostilista: PKLTY ylläpitää lintuaiheista keskustelua ja jäsentiedotusta varten sähköpostilistaa (pk_lintulista@lists.uel.fi). Listalle pääsee maksamalla jäsenmaksun ja ilmoittamalla halukkuudestaan osoitteeseen hannu.huuskoen@uef.fi.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 25 e, opiskelijat 20 e, perhejäsen 5 e.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Tapahtumat: Tiedot tapahtumista www.pklty.fi.

PohjoisPohjanmaa

Jäsenmaksut 2014: Aikuiset 34 e/22 e (painettu/sähköinen jäsenlehti), opiskelijat ja koululaiset 29 e/17 e, perheenjäsenet 5 e (ei sis. jäsenlehteä), tukijäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: Kuukausikokoukset pidetään Oulun yliopistolla Linnanmaalla alkaen klo 18. Sali ilmoitetaan ennen kokousta yhdistyksen internet-sivuilla ja sähköpostilistalla. PPLY:n kuukausikokouksia voi seurata myös etänä, ohje löytyy osoitteesta www.oulu.fi/biology/EH/pply.htm 10.9. Kuukausikokous. Petri Hottola: ”Kuuba linturetkikohteena.” 4.10. Syysmuuton tarkkailupäivä. Tarkkailupisteistä ilmoitetaan myöhemmin yhdistyksen sivuilla ja sähköpostilistalla. 8.10. Kuukausikokous. 12.11. Kuukausikokous. Sääntömääräinen syyskokous. PPLY tarjoaa kahvit! 7.12. Talviralli.

Paikallisjaostot: Raahen seudun lintuharrastajat (Surnia) Oulujokilaakson lintuharrastajat (www. oulujokilaaksonlinnut.info, Teemu Saarenpää p. 040 763 6780, Veli-Pekka Honkanen p. 0400 299 398). Oulaisten lintuharrastajat (www.kotinet. com/ves/linnut/birds.html) Taivalkosken lintuharrastajat (linnusto. taivalkoski.fi/alku.html)

Ajankohtaista:

Yhteystiedot:

PiLY:n uudet jäsenet 2014 saavat liittymislahjana Kuukkelin kaltaiset -lintuharrastusoppaan.

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry, pj Esa Aalto, esaalto@hotmail. com, puh. 040 865 2926.

PiLY ja Luonnonperintösäätiö ovat käynnistäneet yhteisen kampanjan ”Suojele pala Pirkanmaata”. Tavoitteena on perustaa Pohjois- tai Luoteis-Pirkanmaalle suojelualue uhanalaiselle suo- ja metsälinnustolle. Sekä PiLY:n että Luonnonperintösäätiön kotisivuille avataan oma kampanjasivu, josta löytyy lisätietoa. Kampanja toteutetaan Luonnonperintösäätiön rahankeräysluvalla (nro 2020/2013/1186 28.6.2013). Lupa on voimassa 1.9.2013–31.8.2015 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Lahjoituksien keräilytili: IBAN FI78 5494 0950 0224 93, viitenumero 20585.

Verkkosivut:

Yhteystiedot:

www.pply.fi

Lintuyhdistys Kuikka, hallitus@lintuyhdistyskuikka.net. Pj. Mikko Pärssinen, 040 967 4008, mikko.parssinen123@ gmail.com. Jäsensihteeri Sanna Mäkeläinen, 040 097 2037, jasensihteeri@ lintuyhdistyskuikka.net.

www.facebook.com/pages/Pohjois-Pohjanmaan-lintutieteellinen-yhdistys-ry/121238024598180

Sähköpostilista: Tilaaminen tapahtuu osoitteessa lists. oulu.fi/mailman/listinfo/pply. Anna sähköpostiosoitteesi ja luo salasana. Tämän jälkeen saat sähköpostiisi tilausvahvistuspyynnön, johon sinun tulee vastata. Yleensä riittää, kun valitsee vain suoraan ”vastaa” ja sitten ”lähetä”, viestiä ei tarvitse muokata mitenkään. Vahvistusviestisi jälkeen tilaus astuu voimaan.

PohjoisSavo

Verkkosivut: www.lintuyhdistyskuikka.net www.facebook.com/lintuyhdistyskuikka

Sähköpostilista: Kuikkalista, liittymisohjeet löytyvät kotisivuilta.

Jäsenmaksut 2014: Varsinaiset jäsenet 25 e, nuoret alle 18 v 13 e, perhejäsenet 5 e, kannattajajäsenet 120 e.

Tapahtumat: 21.9. Syysmuuton seurantaa klo 9–12. Ruokojärven lintutorni, Varkaus. Yhteyshenkilönä Liisa Tolvanen, p. 040 586 0790. 21.9. Syysmuuton seurantaa, Iisalmi. Lisätietoja Jarmo Yliluomalta, p. 040 721 2618. 28.9. ja 5.10. Puutossalmi Open, syysmuuton seurantaa. Yhteyshenkilönä Mikko Pärssinen, p. 040 967 4008. 5.11. Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous, Kuopio. 29.11. Talvipinnaralli.

Tilaa Linnut-vuosikirja 2013 Linnut-vuosikirja on kattavin tietopaketti suomalaisesta linnustonseurannasta. Kokonaan nelivärisessä julkaisussa on painavaa tietoa ja runsaasti komeita kuvia. Linnut-vuosikirja 2013 ilmestyi elokuussa. Siinä on laajat vuosikatsaukset uhanalaisista lajeista, harvinaisuuksista, rengastuksesta ja talvilintulaskennasta. Lisäksi on artikkeleita muun muassa seuraavista aiheista: • saaristolinnusto • lintujärvet • telkkä ja isokoskelo • muuttohaukka • sääksi • mustakurkku-uikku (vuoden lintu 2012) • selkälokki (vuoden lintu 2013)

Tapahtumia voi tulla lisää, seuraa kotisivuja! Pukeudu retkille aina säänmukaiseen vaatetukseen ja varaa lämmintä vaatetta vielä reppuun. Eväät ja kimppakyytiraha kuuluvat myös retkivarustukseen.

Porvoon seutu Yhteystiedot: Porvoon seudun lintuyhdistys ry, psly@ birdlife.fi. Pj. Juha Tuomaala, juha.tuomaala@pp.inet.fi, puh. 040 551 6932. Jäsensihteeri Jarmo Tähtinen, jarmo. tahtinen@countdeal.fi.

28.10. Lintuilta Lahden kaupunginkirjastossa, Kirkkokatu 31, Lahti klo 18.30. BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen kertoo, miten lintuharrastajien havaintoja voidaan käyttää suojelu- ja tutkimustyössä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy kaikille linnuista kiinnostuneille! 15.11. Lasten ympäristöpäivä klo 10–14 Nuorisosali 8-Sali, Sammonkatu 8, Lahti. Tapahtumaan sisältyy paljon lapsille kohdistuvaa ohjelmaa, mm. rakennetaan linnuille ruokintalautoja. 25.11. PHLY:n syyskokous klo 18.30. Paikka: Harjunkoulu, Vuorikatu 29, Lahti.

www.birdlife.fi/psly

Ajankohtaista:

www.facebook.com/psly.ry

Osoitteenmuutoksista ja uusien jäsenien liittymisestä kannattaa ilmoittaa jäsenrekisteriä hoitavalle BirdLife Suomen toimistolle. Postiosoite: Annankatu 29 A 16, 00100 Helsinki, p. 09 4135 3300, toimisto@birdlife.fi. Ilmoituksiin tulee merkitä, että kyse on PHLY:n jäsenyydestä.

Sähköpostilista: Corvus-verkkoon liitytään lähettämällä tyhjä sähköpostiviesti osoitteeseen corvus-subscribe@egroups.com.

Tapahtumat: 11.–14.9. Syysretki Kristiinankaupungin Siipyyhyn. Retkestä myöhemmin tarkemmin Corvus-verkossa ja kotisivuilla.

Rauman seutu Yhteystiedot:

6.12. Itsenäisyyspäivänä IP-ralli.

Rauman seudun lintuharrastajat ry, rslh@birdlife.fi. Puheenjohtaja Tarja Pajari, tlpajari@gmail.com, 040 839 5543. Jäsensihteeri Marja Salin, marja.salin@ dnainternet.net.

Ajankohtaista:

Verkkosivut:

Ekopinnakisa on käynnissä 1.1.–31.10. ja kisa-alueena PSLY:n toimialue (lisätietoja ja yhdistyksen verkkosivuilla). Syksyn suunnitelmiin kuuluu myös lintukuvailtoja. Kaikista tapahtumista ilmoitetaan tarkemmin Corvus-verkossa sekä yhdistyksen verkkosivuilla.

www.rslh.info

20.11. Syyskokous Porvoon Amarillossa klo 18.30 alkaen (Rauhankatu 29).

Päijät-Häme

tilaa Linnut-vuosikirja osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

25.–26.10. Joutsenbongaus. Ilmoittakaa kaikki joutsenhavainnot Tiiraan PHLY:n toimialueelta!

Verkkosivut:

Varsinainen jäsen 26 e, perhe- ja nuorisojäsen (alle 18 v) 13 e, seniori- tai kannatusjäsen 40 e.

Toimi näin:

4.–5.10. EuroBirdwatch. Muutonseurantaa Asikkalan Pulkkilanharjulla. Pulkkilanharjun Vähäsalmessa tarjolla grillimakkaraa ja mehua 5.10. klo 7–13.

6.12. Perinteinen talviralli. Kilpailuaika klo 5–17. Purkutilaisuuden paikasta tiedotetaan myöhemmin yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2014:

Voit tilata edullisesti myös vanhempia vuosikirjoja.

klo 8.00, Lahden matkahuolto klo 8.30, Salpakankaan terveyskeskus klo 8.45, Nastolan terveyskeskus klo 9.15. Retkimaksu 10 e/henkilö. Omat eväät! Retkioppaana Paavo Posti. Ilmoittautuminen 25.9. mennessä 050 3223 087.

Yhteystiedot: Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry (PHLY). Pj. Tapani Saimovaara, tapani.saimovaara@edu.lahti.fi, p. 0400 972 421. Jäsensihteeri Päivi Nousiainen, pnousiainen@phnet.fi, 040 5080 492.

Verkkosivut: www.phly.fi

Sähköpostilista: Yhdistyksen vanha sähköpostilista (linnut@edu.lahti.fi) ei toimi! Ylläpito lopetettu. Uusi osoite: linnut@phly.fi. Kaikkien, jotka haluavat olla mukana sähköpostilistalla, on tehtävä uusi liittyminen. Ohjeet liittymisestä yhdistyksen verkkosivuilla.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 30 e, nuorisojäsen (alle 18 v) 10 e, tukijajäsen vähintään 50 e, perhejäsen 6 e. Perhejäsen saa muut jäsenedut, mutta ei omaa lehteä.

Tapahtumat: 4.10. Hanhi- ja petolinturetki Orimattilan pelloille. Lähtö Heinolan turistipysäkki

www.facebook.com/pages/ Rauman-Seudun-Lintuharrastajat-ry/222010471203727

Sähköpostilista: RSLH-verkko on RSLH:n ylläpitämä sähköpostilista, jolla tiedotetaan yhdistyksen toiminnasta ja keskustellaan alueen ajankohtaisista lintutapahtumista. Lista on kaikille avoin ja ilmainen, ja sille pääset liittymään lähettämällä liittymispyynnön verkon ylläpitäjälle osoitteeseen vpuputti@gmail.com.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 20 e, nuorisojäsen (alle 20 v) 12 e, perhejäsen 5 e.

Tapahtumat: Lintuillat tuttuun tapaan Uotilan nuorisotalolla (Tuomistontie 1, Rauma). Tapahtumia koskevat tiedustelut Tarja Pajarille (ks. yhteystiedot edellä) tai tapahtuman kohdalla mainitulle yhteyshenkilölle. Syys–lokakuussa syysretki Kylmäpihlajaan. Retken tarkempi ajankohta ja ilmoittautumisohjeet ilmoitetaan syyskuun aikana kotisivuilla, sähköpostilistalla ja paikallislehdissä. 4.10. Syysmuutonhavainnointi Rauman seudun lintutorneilla klo 8–13 osana kansainvälistä EuroBirdWatch-tapahtumaa. Tervetuloa tutustumaan syksyiseen lintumaailmaan muutonhavainnoijien opastuksella. Säävaraus. 5.10. Lintuilta Uotilan nuorisotalolla klo 18. Aihe avoin.

Tiira-lehti

3 | 2014

2.11. Sääntömääräinen syyskokous ja Lintuilta Uotilan nuorisotalolla klo 18. Valitaan toimihenkilöt vuodelle 2015 ja käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokousesitelmänä Kalle Haapala esittelee lintuja luontokuviaan. 1.12.2014–28.2.2015 Talvikisa. Lähde mukaan leikkimieliseen kisaan, jolla kerätään myös tietoa alueemme talvisesta linnustosta. Lisätietoja kotisivuilta. 6.12. Itsenäisyyspäivän kisa klo 8–16. Kisakutsu ja ohjeet kotisivuilla, ilmoittautumiset kisatoimikunnalle 5.12. mennessä. Kisan purku Lintuillassa su 7.12.

Ajankohtaista: Huomaa, että EuroBirdWatch-viikonloppuun 4.–5.10. voit osallistua myös omilla retkillä – ilmoita havaintosi tuoreeltaan Tiiraan, jolloin ne päätyvät osaksi kansainvälistä tapahtumaa muuttolintujen hyväksi! Muista myös BirdLifen valtakunnallinen Joutsenbongaus 25.–26.10., jolloin selvitetään laulujoutsenten syyskantaa ja kartoitetaan mahdollisia törmäyksiä voimajohtoihin.

Satakunta Yhteystiedot: Porin Lintutieteellinen Yhdistys, ply@ satakunnanlinnut.fi. Puheenjohtaja Heli Perttula, heli.perttula@dnainternet.net. Varapuheenjohtaja ja median yhdyshenkilö Petteri Mäkelä, petteri.makela@ gmail.com, p. 040 841 2524.

Verkkosivut:

Sähköpostilista: Halutessasi liittyä listalle lähetä sähköpostia osoitteeseen sslty-subscribe@ yahoogroups.com (otsikon ja viestin voi jättää tyhjäksi). Ylläpitäjät hyväksyvät liittyjät, joten liittämisessä saattaa olla pientä viivettä.

Jäsenmaksut 2014: Jäsenmaksu 30 e (sis. SSL-lehden 4 numeroa vuodessa ja BirdLife Suomen jäsenpalvelut). Perheenjäsenmaksu 5 e, pelkkä lehden tilaus 30 e. Kirjastoille ja kouluille lehden hinta 20 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e, josta 20 e menee yhdistyksen linnustonsuojelurahastoon.

Tapahtumat: 6.9. Syystornikisa. Yhdistyksen oma lintutornikisa keväisen Tornien taiston säännöillä. 20.9. Syysmuuton yhteishavainnointi. Muutontarkkailupäivä perinteisillä paikoilla eri puolilla Suomenselkää tai omalla uudella paikalla.

Tapahtumat: 11.9. Lintuilta. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, klo 18.30. Porilainen lintuharrastaja Jaakko Esama näyttää lintukuvia. 16.10. Lintuilta. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, klo 18.30. Tutkija Markku Mikkola-Roos kertoo ”Valkoposkihanhi Suomessa ja Itämerellä”. 20.11. Lintuilta. Luontotalo Arkki, Pohjoispuisto 7, klo 18 PLY:n sääntömääräinen syyskokous, ja klo 19 esitelmä, lintuharrastaja Tuomo Jaakkonen kertoo ”Lusikkasirrin kartoitusta Itä-Siperiassa”.

Lintukerho: Nuorison lintukerho jatkaa toimintaa syksyllä. Lisätietoja tulee www-sivuille. Yhteystiedot: lintukerho@satakunnanlinnut.fi

Ajankohtaista: Säpin lintuasemalle toivotaan miehittäjiä ja rengastajia. Varaukset ja lisätiedot: Säpin lintuasemanhoitaja Jan Lundgren, jan. lundgren@kolumbus.fi, p. 050 571 5198.

Suomenselkä Yhteystiedot: Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry, Matti Aalto, puheenjohtaja@sslty.fi, 040 574 3645.

Verkkosivut: www.sslty.fi Olemme myös Facebookissa!

Hangon Uddskatan aukesi linturetkeilijöille

Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry. Pj. Seppo Vuolanto, puheenjohtaja@tringa.fi, p. 044 512 0757. Järjestösihteeri Otso Häärä, jarjestosihteeri@tringa.fi.

Verkkosivut: www.tringa.fi www.facebook.com/Tringary

Sähköpostilista: Tringa-verkko on sähköpostitse toimiva keskustelulista. Se on tarkoitettu Tringan alueen lintuihin, lintuhavaintoihin ja -harrastukseen liittyvään keskusteluun. Verkkoon liitytään lähettämällä sähköpostiviesti osoitteeseen majordomo@ helsinki.fi. Kirjoita viestin ensimmäiselle riville subscribe tringa-verkko ja toiselle riville end. Viestin otsikolla ei ole väliä.

Jäsenmaksut 2014:

Lisätietoja tapahtumista Suomenselän Linnut -lehdessä ja SSLTY:n nettisivuilla.

Tapahtumat:

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Sähköpostilista:

Varsinainen jäsen 30 e, nuoriso-/ opiskelijajäsen 15 e, perhejäsen 3 e ja kannatusjäsen 50 e.

Yhteystiedot:

Varsinainen jäsen 35 e. Koululaiset ja opiskelijat 20 e. Perhe-/sukulaisjäsen 10 e. Kannatusjäsenmaksu yksityishenkilöiltä 60 e, yrityksiltä ja yhteisöiltä 120 e. Pelkkä Tringa-lehden tilaus 40 e.

www.facebook.com/PorinLintutieteellinenYhdistysRy

Jäsenmaksut 2014:

Alueuutisia

11.10. Vesilintujen syysmuuton tarkkailua Keurusselän Kaukasessa. Opastus ainakin klo 10–12. Yhteiskyyti Keuruun linja-autoasemalta (Jouko Pihlainen, 040 843 1709).

www.satakunnanlinnut.fi

Liittyminen sähköpostilistalle (PLYverkko) tapahtuu lähettämällä Martti Uusitalolle (martti.uusitalo@pp1.inet.fi) vapaamuotoista sähköpostia, jossa ilmaistaan halu liittyä listalle.

Uusimaa

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

Suupohja Yhteystiedot: Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry, sply@saunalahti.fi. Puheenjohtaja Jukka-Pekka Taivalmäki, jukkapekkataivalmaki@gmail.com, 040 831 5440. Aluevastaava Ilkka Iivonen, ilkka. iivonen@netti.fi, 050 574 0150.

Verkkosivut: www.suupohjanlinnut.fi

Sähköpostilista: Sähköpostilistalla keskustellaan Suupohjan linnuista ja lintuharrastuksesta. Listalle liitytään lähettämällä (tyhjä) viesti osoitteeseen splty-subscribe@ yahoogroups.com ja toimimalla viestin ohjeiden mukaisesti.

Jäsenmaksut 2014: 22 e, alle 15-vuotiaille 15 e ja perhejäsenmaksu 5 e. Kannatusjäsenmaksu 50 e.

Tapahtumat: 25.–26.10. Valtakunnallinen Joutsenbongaus liikuttaa myös Suupohjassa. 6.12. Perinteinen talviralli klo 6–18. Kaikkien tapahtumien tarkemmat tiedot yhdistyksen nettisivuilla.

Ajankohtaista: Linnunpönttöjä voi rakentaa ympäri vuoden. Ohjeita pönttöjen rakentamiseen löytyy yhdistyksen kotisivuilta. Vuosi- ja ekopinnojen kerääminen jatkuu vuoden loppuun asti. Pinnatilanteen kehitystä seurataan yhdistyksen nettisivuilla.

6.9. Petoretki Hankoon. Lähtö Sibeliusakatemian (R-talo) edusta, Pohjoinen Rautatiekatu 9 klo 7. Paluu noin klo 19. Retken hinta: 25/30 e (jäsen/ ei-jäsen), opiskelijat/koululaiset 5/10 e. Ilmoittautuminen: aleksi_mikola@ hotmail.com. 13.9. Tringan syysralli: Helsinki Open. Tringan syysralli tekee paluun Tringan 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Rallikunta on tällä kertaa Helsinki. Rallissa on kaksi sarjaa: perinteinen ja ekosarja. Ralliaika: lauantai 13.9. klo 4–16. Rallin voi aloittaa vapaasti klo 4.00 jälkeen, ralli päättyy klo 16.00. Lisätietoa Tringa-verkossa ja sivuilla. 13.9. Rarilokkiretki Ämmässuon kaatopaikalle. Lähtö Sibeliusakatemian (R-talo) edusta, Pohjoinen Rautatiekatu 9 klo 7. Paluu noin klo 15. Retken hinta: 25/30 e, 5/10 e. Ilmoittautuminen: hannu.holmstrom@gmail.com. 20.9. Muutonseurantaa Asikkalan Pulkkilanharjulla. Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen (PHLY) 40-vuotislahjaretki Tringalle, oppaana paikalliset lintuharrastajat. Lisätietoa tulee myöhemmin. Ilmoittautumiset: j.sarvala@wippies.com. 20.9. Syysretki Viikkiin. Lähtö Gardenian edusta, Koetilantie 1 klo 8. Paluu noin klo 13. Ei ilmoittautumisia. Lisätietoja: otso.haara@helsinki.fi. 25.–28.9. Retki Länsi-Viroon. Retken tiedot päivittyvät myöhemmin. Retken hinta noin 300–400 e. Ilmoittautuminen: roland.vosa@helsinki.fi. 4.10. Tiaisretki Hankoon. Lähtö Sibeliusakatemian (R-talo) edusta, Pohjoinen Rautatiekatu 9 klo 7, paluu n. klo 20. Retken hinta: 25/30 e, 5/10 e. Ilmoittautuminen: jari.laitasalo@ gmail.com. 4.10. Yhteishavainnointi Vuosaaren täyttömäellä. Paikalle voi tulla omin päin tai yhteislähdöllä Vuosaaren metroasemalta klo 8. Retki on vapaamuotoinen eikä paikalla tarvitse olla koko aikaa. 5.10. Puistoretki, Tervasaari & Yliopiston Kasvitieteellinen Puutarha (YKP). Lähtöpaikka ja retkiaika: Tervasaaren sillan tyvi klo 8. Retki päättyy noin klo 12. Ei ilmoittautumisia. Lisätietoja: hannu.holmstrom@gmail.com. 9.10. Lokakuun kuukausikokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) klo 18.

Hangon Uddskatan, jossa Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringan hallinnoima Hangon lintuasemakin sijaitsee, avautui toukokuun alussa päiväretkeilijöille. Enää Uddskatanille linturetkeilemään haluavien ei tarvitse anoa lupaa asemanhoitajilta, vaan kuka tahansa voi kävellä niemen eteläkärkeen vievää polkua pitkin. Polun pituus alkupisteestä kärkeen on noin 3,7 km ja sen kävelee noin 45 minuutissa. Alueella liikkuminen on sallittu ainoastaan merkittyä polkua pitkin. Hyvät havainnointipaikat on merkitty lintuaseman verkkosivujen karttaan: http://bit. ly/1mBMsDA. Lintuasemalla toiminta jatkuu entisellään, mutta vapaasataman päätöksen mukaan vapaasatama-alueen läpi aseman parkkipaikalle pääsevät kulkemaan vain asemalla yöpyvät miehittäjät. Entisen käytännön mukaisia päivälupia ei siis enää voida myöntää. Varaukset hoidetaan vanhaan malliin sähköpostitse osoitteessa halias@tringa.fi. Kaisa Välimäki (Tringa)

Viimeisten havaintojen kisa Lounais-Hämeessä Lounais-Hämeen Lintuharrastajat (LHLH) järjestää tänä vuonna ensimmäistä kertaa Vuoden vika -kisan. Vuoden vika -kisassa kilpaillaan siitä, kuka tekee eniten vuoden viimeisiä havaintoja vuonna 2014. Kilpailualue on LHLH:n toimialue ja kisassa on mukana 30 lajia. Kunkin lajin viimeisestä havainnosta saa pisteen, ja eniten pisteitä kerännyt voittaa. Jos useampi henkilö saa yhtä paljon pisteitä, voittaja on se, joka on nähnyt LHLH:n nimikkolinnun kurjen myöhäisimmin. Osallistuminen on helppoa, sillä jokainen Tiiraan havaintoja kirjaava on mukana kisassa. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita. Lisätietoja kilpailusta saa LHLH:n verkkosivuilta (www.lhlhry.fi). Annika Tatterbach (LHLH)

Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys tekee hyvää Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen (PiLY) ja Tampereen Luontokaupan yhteinen hyväntekeväisyysprojekti sai alkunsa keväällä 2013, jolloin pilyläiset ripustivat Tampereen Koukkuniemen vanhainkodin piha-alueelle Luontokaupan lahjoittamia linnunpönttöjä. Keväällä 2014 vanhat pöntöt puhdistettiin ja uusia pönttöjä lisättiin. Nyt loppukesällä on järjestetty myös kaksi ensimmäistä PiLY:n opastamaa linnunpönttökierrosta. Alueella on sijaintinsa puolesta mahdollisuus nähdä myös lepäileviä muuttajia – viereinen Näsijärven selkä on yksi Pirkanmaan MAALI-alueista (maakunnallisesti tärkeä lintualue). Yhteistyö vanhainkodin kanssa jatkuu linnunpönttöjen huollolla ensi kevättalvena ja uusilla opastetuilla pönttökierroksilla. Tuija Palonen (PiLY)

30 Kim Roering

Verkkolehti

Nro 3 19. vuosikerta ISSN 1238-9676

issuu.com/birdlifesuomi

BirdLife Suomi ry

Julkaisija

BirdLife Suomi ry Annankatu 29 A 16 00100 HELSINKI puh. 09 4135 3300 toimisto@birdlife.fi www.birdlife.fi

Päätoimittaja

Inka Plit inka.plit@birdlife.fi

Ulkoasu

Seppo Alanko

BirdLife Suomi ry (BirdLife Finland rf) on 30 maassamme toimivan lintuyhdistyksen keskusjärjestö. Sen tavoitteena on edistää lintuharrastusta ja -tutkimusta sekä lintujen, niiden elinympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. BirdLife Suomella on 30 jäsenyhdistystä, 12 000 jäsentä ja 5 000 tukijaa.

Henkilöstö

Painopaikka Botnia Print, Kokkola, 2014

Ilmoitusmyynti

Juha Halminen puh. 09 873 6944 ilmoitusmyynti@ birdlife.fi

Ilmoitushinnat 1 e / palstamm, yksivärinen

Painos

19 700 kpl

Ilmestyminen Tiira-lehti ilmestyy vuonna 2014 neljänä numerona: 14.3., 16.5., 5.9. ja 5.12.

Aineisto

Aineiston on oltava toimituksessa neljä viikkoa ennen lehden ilmestymistä.

Lehden tarkoitus

Tiira on valtakunnallinen BirdLife Suomen tiedotuslehti. Lehti jaetaan kaikille BirdLife Suomen jäsenyhdistysten jäsenille, vuositukijoille ja suojeluklubin tukijoille.

Toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa (vanhempainvapaalla 17.10. asti)

Vs. toiminnanjohtaja, tiedottaja, Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi (vuorotteluvapaalla) Vs. suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen

Hallintopäällikkö Kirsi Peltonen

Järjestökoordinaattori Inka Plit Hankekoordinaattori Timo Metsänen

Ohjelmistoasiantuntija Antti J. Lind

Taloussihteeri Merja Taiminen-Vähätalo Toimistoapulainen, siviilipalvelusmies Olli Reunanen Puheenjohtaja Johan Hassel

Tämä lehti on painettu ympäristöystävällisesti tuotetulle FSC-sertifioidulle paperille.

Älä heitä luettua lehteä pois — anna se linnuista kiinnostuneelle kaverille!

BirdLife Suomen

yhteistyökumppaneita ovat

Elenia, Eläinruokatehdas Lemmikki Oy, Finnature, Lintukuva.fi, Notandum Oy, Skaftung Nature, Suomen Lintuvaruste Oy, Villalan Kesäpesä Oy ja Ylläksen Yöpuu.

Jurmo on kaunis myös joulukuun lopulla. Moderni lintuasemarakennus on oiva tukikohta monipuoliselle retkeilylle.

Saaristomeren helmi

kerää syyslintuja

Juha Kylänpää Paraisten Jurmon saari on Suomen viimeisiä maaplänttejä lintujen hinkuessa meren yli etelän lämpöön. Niinpä varsinkin huonon lentosään yllättäessä tutkattomat höyhenpallot tippuilevat saarelle parempia oloja odottamaan. Syksy on Jurmossa hyvää aikaa. Seudun vesialueiden matalikot houkuttavat vesilintuja ympäri vuoden. Meri jäätyy myöhään, jos silloinkaan, ja lämmittää pitkälle talveen lumettomana pysyvää saarta. Kenties mielenkiintoisimmillaan saari on silloin, kun mantereelle tulee talvi.

Lintuasema on oiva tukikohta

Joskus ajattelin, että lintuasemamiehittäjällä pitää olla eräoppaan veroiset taidot alkeellisissa oloissa elämisestä, huono hajuaisti sekä sellainen lintujentuntemus, että milloin tahansa voi tulla kutsu rariteettikomitean jäseneksi. Olin väärässä. Jurmon lintuasemalle ei ole pääsykoetta. Sen verran pitäisi linnuista kuitenkin tietää, että Suo-

11.10. Kotkaretki Virolahdelle. Lähtöpaikka ja retkiaika: Sibeliusakatemian (R-talo) edusta, Pohjoinen Rautatiekatu 9 klo 7. Paluu noin klo 20. Retken hinta: 30/35 e. Ilmoittautuminen: jonsu_t_@hotmail.com. 2.11. Talvilintulaskenta Lauttasaaressa. Lähtöpaikka ja retkiaika: Kahvila Mutterin edusta, Lauttasaarentie 2 klo 9. Retken kesto noin 6 tuntia. Ilmoittautuminen: roland.vosa@ helsinki.fi. 6.11. Syksyn harrastajatutkinto. Ennen yhdistyksen kuukausikokousta järjestetään syksyn harrastajatutkinto klo 17 (sali 104). 6.11. Marraskuun kuukausikokous ja sääntömääräinen syyskokous Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6) klo 18. 15.11. Joutsenretki Hankoon. Lähtöpaikka ja retkiaika: Sibeliusakatemian (R-talo) edusta, Pohjoinen Rautatiekatu 9 klo 7. Paluu noin klo 18. Retken hinta: 25/30 e, 5/10 e. Ilmoittautuminen: roland.vosa@helsinki.fi. 4.12. Joulukuun kuukausikokous ja samalla Tringan 40-vuotisjuhlavuoden päätöskokous pidetään Eläinmuseolla (Pohjoinen Rautatiekatu 13) klo 18.

men pesimälajit tunnistaa. Majoittuminen on sivistynyttä: sängyissä on jousipatjat ja saunassa voi pestä hiet. Jääkaappi säilyttää sapuskat, joita voi mikrossa lämmittää. Valokuitu ja wlan liittävät tietovehkeet verkkoon. Jurmon lintuasemalla kerätään tietoa lintujen esiintymisestä. Maaliskuun alusta marraskuun puoliväliin tarkkaillaan muuttoa kaksi tuntia auringonnoususta sekä lasketaan linnut länsireitin alueelta. Muuten retkeily on vapaata.

Pitkän matkan helppo kyyti

Vaikka Jurmo on kaukana, sinne pääsee helposti. Yhteysalus Eivor lähtee Nauvon Pärnäisistä useimpina viikonpäivinä ja tulee yhtä monena takaisin. Ilmainen kyyti kestää noin kolme ja puoli tuntia. Pärnäisten rantaan pääsee bussilla tai omalla autolla. Lisää tietoa Jurmon lintuasemasta: tly.yhdistysavain.fi/jurmon-lintuasema Varaukset ja tiedustelut: jurmo@tly.info

Valkeakoski Yhteystiedot: Valkeakosken Lintuharrastajat ry, valkeakosken.lintuharrastajat@gmail. com. Puheenjohtaja Olli Haukkovaara, ohaukkovaara@gmail.com, 040 502 5023. Jäsensihteeri Ville Työppönen, ville. tyopponen@gmail.com, 0400 636 450.

Verkkosivut: www.birdlife.fi/vlh www.facebook.com/groups/Valkeakosken.Lintuharrastajat twitter.com/vlhry

Sähköpostilista: groups.yahoo.com/group/laniusverkko

Jäsenmaksut 2014: Aikuiset 17 e, nuoret (alle 18 v) 8,50 e.

Tapahtumat: 5.–6.9. VLH:n avoin juhlavuoden syyslinturalli. Perinteinen 24 tunnin syyslinturalli tänä vuonna juhlarallina. Ralli alkaa 5.9. kello 17 ja rallin purku alkaa 6.9. heti kello 17 Myllypirtillä (Myllykatu 7, Valkeakoski), purkutilaisuudessa kahvi-/tee- ja pullatarjoilu. Rallin alueena on VLH:n toimialue. Joukkueiden ilmoittautuminen osoitteeseen valkeakosken.lintuharrastajat@gmail.com. Tervetuloa!

7.9. Maailman kahlaajapäivä / World Shorebirds’ Day. Tule tutustumaan kahlaajin ja Lokkisaareen Lempäälän Ahtialanjärvelle 7.9. kello 9–12. Lokkisaari ry:n väki järjestää venekyydityksiä joilla pääsee tutustumaan Lokkisaareen lähempää, tai jos et halua järvelle, niin poikkea rannassa tutustumassa kahlaajin VLH:n väen opastuksella, osoite Valkeakoskentie 19 / Saarentie 1, Lempäälä. 26.9. Syyskuun lintuilta. Lintuilta Valkeakoskella Pikku-Herityssä alkaen kello 18! Luvassa lintuja luontokuvia, leppoisaa jutustelua ja hyviä löylyjä sekä uintia, toivottavasti intiaanikesän lämmittämässä vedessä. Osoite Heritynniementie 127, Valkeakoski. 4.–5.10. EuroBirdwatch-viikonloppu. Yhdistys järjestää tällöin ohjattua muutonseurantaa ja/tai retken, lisätietoja lähempänä internetin kautta. 7.10. Lokakuun lintuilta. Tervetuloa Myllypirtille kello 18 osoitteeseen Myllykatu 7, Valkeakoski. Ohjelma vielä auki, mutta alustavasti mielenkiintoinen ilta luvassa. 25.–26.10. Joutsenbongausviikonloppu. Yhdistys vetää joutsenbongausretken, lisätietoja myöhemmin! 11.11. Marraskuun lintuilta. Tervetuloa Myllypirtille kello 18 osoitteeseen Myllykatu 7, Valkeakoski. Ohjelma vielä auki.

Tiira-lehti

3 | 2014

VarsinaisSuomi Yhteystiedot: Turun Lintutieteellinen Yhdistys ry (TLY ry). Puheenjohtaja Raimo Hyvönen, puheenjohtaja@tly.info, 045 673 1271. Jäsenrekisteri Kirsi Peltonen, kirsi.peltonen@birdlife.fi, 09 4135 3300.

Verkkosivut: www.tly.fi www.facebook.com/pages/Turun-lintutieteellinen-yhdistys

Sähköpostilista: Sähköpostilista Ukuliverkkoon liitytään lähettämällä vapaamuotoinen viesti osoitteeseen ukuliverkko-subscribe@ yahoogroups.com.

Jäsenmaksut 2014: Varsinainen jäsen 29 e, nuorisojäsen (alle 25 v) 20 e, perhejäsen 11 e.

Tapahtumat: 6.9. Retki Littoistenjärvelle ja Järvelään klo 7–11. Lähtö Littoistenjärven uimarannalta. Retki on ilmainen eikä ilmoittautumista tarvita. Oppaana Roland Vösa. 13.9. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 9. 20.9. Retki Luolavuoren täyttömäelle (Danolle). Kokoontuminen mäenhuipulla klo 7. Kesto n. 7 h. Retkellä havainnoidaan muuttoa laelta ja kompataan alueen linnustoa. Retki on maksuton eikä vaadi ilmoittautumista. Oppaana Roland Vösa, tiedustelut roland.vosa@helsinki.fi. 3.–5.10. Retki Rönnskärin lintuasemasaarelle. Lähtö on Kirkkonummen Porkkalan satamasta klo 18. Paluu sunnuntai-iltana. Osallistumismaksu on asemamaksu (20 e), jonka jokainen maksaa omatoimisesti aseman tilille (ohjeet: www.tringa.fi/ronnskarin-lintuasema) Mukaan mahtuu enintään 8 osallistujaa. Ilmoittautuminen roland.vosa@helsinki.fi. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro koko nimesi, osoitteesi ja syntymäaikasi. Rönnskär on puolustusvoimien aluetta, joten sinne tarvitaan kulkulupa, joka haetaan näiden tietojen pohjalta. Viimeinen ilmoittautumispäivä 18.9. 11.10. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 11. 18.10. Päiväretki Isokariin. Lähde mukaan TLY:n syysretkelle Isokariin. Lähtö klo 6 Turun tuomiokirkolta, paluu n. klo 18 samana päivänä. Ilmoittautuminen retket@tly.info tai 050 344 66 35 (Leena). Viimeinen ilmoittautumispäivä 11.10. Retki perutaan, mikäli sääolosuhteet ovat niin vaikeat, ettei Isokariin päästä. 25.10. Pyhäjärviralli. Ilmoittautumiset Erkki Kalliolle, eki.kallio@suomi24.fi tai 040 523 6815. 1.–14.11. Talvilintulaskentojen syyslaskentajakso. Toivottavasti kaikki laskevat jälleen reittinsä ja uusiakin tarvitaan. Uudet laskijat saavat vinkkejä mm. reitin suunnitteluun Esko Gustafssonilta mieluiten sähköpostilla tutkimus@tly.info.

nen. Enintään 6 osallistujaa. Oppaana Roland Vösa. Ilmoittautumiset ja tiedustelut roland.vosa@helsinki.fi. 6.12. Talviralli.

Nuorisojaosto: Luvassa retkiä Jurmon lintuasemalle ja mahdollisesti muualle, jos kiinnostusta riittää. Retkien ajankohdat selviävät tarkemmin jaoston postituslistalla (liittymisohjeet TLY:n kotisivuilla) ja TLY:n kotisivuilla. Lisätietoja Kim Kuntzelta, puh. 050 343 2181.

Ajankohtaista: Kokouskutsu: TLY:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 12.11. kello 18 alkaen Turun yliopistolla, Turussa. Kokouksessa käydään läpi sääntömääräiset asiat, edelliseen toimintakertomukseen tehtäneen lisäys ja käsitellään TLY:n mahdollisen uuden logon hyväksyminen. Kokouksen päätteeksi Erkki Haukioja pitää esitelmän ”Aikuisten sarvipöllöjen rengastus Suomessa ja Itämeren alueella”. Tervetuloa! TLY:n suojelutoimikunnalla on menossa tärkeitä ajankohtaisia suojeluhankkeita, päällimmäisenä MAALI-hankkeen loppurutistus, joihin tarvitaan tekijöitä. Jos haluat olla mukana turvaamassa lintujen elinolosuhteiden säilymistä, ota yhteyttä toimikunnan puheenjohtajaan Markus Aholaan linnustonsuojelu@tly. info tai 0400 544 923. Tänä syksynä

Tule mukaan ja osallistu tapahtumiin!

Tilaa Linnut-lehti! BirdLife Suomen julkaisema aikakauslehti sopii jokaiselle linnuista kiinnostuneelle. Linnut-lehti kertoo linnuista, lintuharrastuksesta, lintujen suojelusta ja tutkimuksesta. Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Komeasti kuvitetussa lehdessä on aina vähintään 52 sivua. Tilaamalla lehden tuet samalla BirdLife Suomen lintujensuojelutyötä.

Liity jäseneksi: www.birdlife.fi/liity

täytetään Vaskijärven ojia talkoilla 6.9 ja Liesluodon ojia 7.9. Tarkemmat tiedot löydät kotisivuilta ja ukuliverkosta. TLY:n alueen harvinaisuushavainnot toivotaan lähetettävän osoitteeseen ark@ tly.info mahdollisimman tuoreeltaan. Samaan osoitteeseen voit vapaasti lähettää ottamiasi valokuvia alueen harvinaisuuksista, vaikka et olisikaan varsinaisen harvinaisuusilmoituksen tekijä. Takaraja vuoden aikana tekemiesi harvinaisuushavaintojen lähettämiseen on seuraavan vuoden tammikuun 31. päivä.

Åland – Ahvenanmaa Kontaktuppgifter: Ålands Fågelskyddsförening rf (ÅFF). Ordförände Jörgen Eriksson, t. 018 410 57.

Webbsidor:

12.11. Sääntömääräinen syyskokous. Ks. kokouskutsu alla.

home.aland.net/jonas.kirsi/aff/index. html

15.11. Opastettu lintukävely Ruissalossa. Liikkeelle lähdetään opastuskeskus Tammenterholta klo 11.

Medlemsavgift 2014:

4.–7.12. Itsenäisyyspäivänretki Jurmoon. Kokoontuminen Pärnäisten lauttarannassa klo 18. Majoittuminen lintuasemalla, lisätietoja ja ohjeet asemamaksun maksamiseen TLY:n sivulla kohdassa Jurmon lintuasema. Jokainen maksaa lintuasemamaksun omatoimisesti, 20 e jäseniltä ja 30 e ei-jäseniltä. Retki on omakustantei-

Haluatko oppia lisää linnuista?

Vuxna 20 e, ungdomar u 15 år 10 e.

Toimi näin: • tilaa Linnut-lehti osoitteessa www.birdlife.fi/julkaisut • tai soita 09 4135 3300 (arkisin klo 10–15)

Polttoväli: 600mm Valotus F/9 1/100 sek ISO800

Nopea ja vakaa.

SP 150-600mm F/5-6.3 Di VC USD

Jopa 600 mm ulottuva polttoväli tavallista paremmille kuville 150-600 mm polttovälialue, optinen kuvanvakaaja ja erittäin nopea automaattitarkennus tekevät tästä objektiivista erinomaisen valinnan urheilu- ja luontokuvaukseen. Objektiivissa on myös Tamronin uusi eBAND-pinnoite, joka on uuden sukupolven antireflex-käsittely. Eron entiseen huomaa selkeästi lisääntyneenä valonläpäisynä, vähentyneinä heijastuksina, sekä parempana värintoistona. Objektiivi on myös sääsuojattu useilla tiivisteillä, jotka estävät kosteuden pääsyn objektiiviin rakenteisiin. Vastavalosuoja sisältyy pakkaukseen. Kiinnitykset: Canon, Nikon ja Sony. * Sony-mallissa ei ole kuvanvakaajaa, koska se on sisäänrakennettuna Sonyn kamerarungoissa.

Objektiivi, joka soveltuu sekä täyden kennon että APS-C kennon kameroille. Optinen kuvanvakaaja Ultranopea tarkennusmoottori

Tamronin objektiivejä myyvät hyvinvarustetut foto-jälleenmyyjät www.tamron.fi / www.focusnordic.fi

UUTUUS