Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 1 / 2019
• Puolueiden vaaligallup tulevaisuuden asumisesta • Omilla tuloillaan pitää tulla toimeen • Asuntopolitiikka vaikuttaa ilmastonmuutokseen
02 03 04 06 06 07 09 09 10 11 11
Sisältö
Ajankohtaista
Ajankohtaista Pääkirjoitus Omilla tuloillaan pitää tulla toimeen Sillanrakentajien tavoitteet hallitusohjelmaan 2019–2023 Keinoja parempaan asuntopolitiikkaan Asuminen vuonna 2030 Vuokralaiset ry – Vuokralaisten oma edunvalvoja Uudet lakineuvojat esitteillä Ilmastonmuutosta voidaan hillitä asuntopolitiikalla Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa Lakineuvojamme vastaa
Onko yhteystietosi ajan tasalla?
Lehti löytää perille vain oikeilla yhteystiedoilla. Muista kertoa muuttuneesta osoitteesta toimisto@vuokralaiset.fi tai kotisivujemme kautta https:// www.vuokralaiset.fi/jasenille/ osoitteenmuutos/ Ilmoita meille sähköpostiosoitteesi ja varmistat uutiskirjeen saamisen. Sähköpostiosoitteesi voit ilmoittaa toimisto@vuokralaiset.fi tai (09) 4770 360.
Muuttotarkastus.fi - tee sisäänmuuttotarkastus mobiilisti Holda-yhtiö tarjoaa vuokralaisille sisäänmuuttotarkastuksen tekemistä internetissä. Palvelun hinta on kymmenen euroa per tarkastus, mutta Vuokralaiset ry:n jäsenille se on tarjolla jäsenhintaan kuusi euroa. Sen voi tilata joko vuokralainen itse tai vuokranantaja käyttöönsä osoitteessa muuttotarkastus.fi. Palvelu vähentää muun muassa vakuusmaksun palautukseen liittyviä epäselvyyksiä. Vuokralaiset ry on Holdan yhteistyökumppani. Palvelua on helppo käyttää myös kännykällä suoraan selaimessa ilman erillisiä ohjelmien lataamisia. Ohjelma neuvoo käyttäjää käymään läpi kaikki huoneiston osat, joten mitään olennaista ei jää tarkastamatta. Mukaan pystyy laittamaan tekstin lisäksi kuvia. Palvelu kokoaa lopulta kaikki tiedot yhdeksi pdf-tiedostoksi, jonka voi lähettää valitsemiinsa sähköpostiosoitteisiin. – Syyskuun puolesta välissä käyttöön otettu muuttotarkastus-palvelumme on saanut hyvää palautetta. Kun asunto doku-
mentoidaan huolellisesti, voidaan vakuusrahojen palautuksen aikaan selkeästi osoittaa, missä kunnossa asunto on ollut vuokrasuhteen alussa. Palvelumme on siksi sekä vuokralaisen että vuokranantajan turvaväline, korostaa toimitusjohtaja Vesa Robertsson Holda Technologies Oy:stä. Robertssonin mukaan vuokralaiset ovat heränneet yhä laajemmin vaatimaan asumiseen liittyviä palveluita. Holda Technologies Oy on startup-yritys, jonka tavoitteena on kehittää tulevaisuudessa laajemminkin mobiilisti toimivia palveluita vuokraustoimintoihin. – Visionamme on, että tulevaisuudessa molemmat osapuolet voivat hoitaa koko vuokrasuhteen kännykällä yhdestä paikasta, kiteyttää Robertsson. – On hienoa, että myös vuokralaisten käyttöön kehitetään moderneja palveluita. Teemme mielellämme yhteistyötä tämänkaltaisten toimijoiden kanssa muun muassa kertomalla hyvistä palveluista jäsenistöllemme, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Vuokralaiset ry:n jäsenedulla kodin perusturvaa Kodin vakuuttaminen kannattaa. Talon kiinteistövakuutus ei korvaa kotisi irtaimistoa esimerkiksi itsesi tai naapurin aiheuttaman tulipalon tai vesivahingon sattuessa. Kotivakuutus on helppo ja edullinen arjen perusturva. Nyt saat vakuutuksen myös maksuhäiriömerkinnästä huolimatta. Vuokralaiset ry:n jäsenenä saat 25 euron alennuksen POP Vakuutuksen vakuutuksista, olit sitten uusi asiakas tai jo ennestään POP Vakuutuksen asiakas. Jäsenalennuksen saat hyödynnettyä verkkokaupassa tai puhelimitse koodilla VUOKRA. Alennus koskee kaikkia vapaaehtoisia vakuutuksia, joita ovat esimerkiksi ajoneuvon kasko-, vene-, koti-, matka- ja tapaturmavakuutus. Alennusta ei voi hyödyntää liikennevakuutukseen ja/tai määräaikaiseen matkavakuutukseen, eikä jo voimassaoleviin vakuutuksiin. Tutustu tarkemmin: https://www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/yhteistyokumppaneiden-edut
Vuokralaiset Vuokralaiset
/ 2009 2 1 /42019
Prepaid-vakuutukset auttavat maksuhäiriötilanteissa POP Vakuutus on tuonut markkinoille uudet ja mutkattomat Prepaid-vakuutustuotteet, jotka voi ostaa suoraan verkkokaupasta, mikäli asiakkaalla on maksuhäiriömerkintä. Ensimmäisen vuoden vakuutusmaksut maksetaan kerralla etukäteen. Seuraava lasku tulee vasta vuoden päästä, jolloin asiakas voi päättää, maksaako sen jälleen kerralla vai erissä. Tällä hetkellä Prepaid-vakuutuksina ovat saatavilla: • Kotivakuutuksen S-paketti irtaimistoon • Autovakuutuksen liikennevakuutus • Autovakuutuksen S-kasko Prepaid-vakuutukset ovat kokonaishinnaltaan ja kattavuudeltaan täysin samanlaiset kuin muitakin maksutapoja käyttäen ostettavat vakuutukset! Tutustu tarkemmin: https://www.popvakuutus.fi/prepaid Lisätietoja kaikista POP-vakuutuksista; Myyntipalvelu 010 3910 392 (ark. 8-18)
Pääkirjoitus
Niiralan Kulman talokaupoissa pyrittiin huolehtimaan asukasviestinnästä Kuopion kaupungin omistama vuokrataloyhtiö Niiralan Kulma myi viime vuonna viisi kiinteistöään Diretor Oy ja Nordic Business Investments Oy:lle. Tiedotteessaan yhtiö kertoi myyvänsä kiinteistöjään pystyäkseen vastaamaan paremmin asuntotarpeisiin Kuopiossa. Niiralan Kulmalla on runsaasti 90-luvulla rakennettuja, elinkaarensa päässä ja peruskorjauksen tarpeessa olevia taloja. Myynnin tavoitteena oli saada pidettyä yhtiön asunnoissa asuvien asukkaiden vuokrat kohtuullisina ja asuntojen käyttöaste korkeana. Kiinteistökaupassa asukkaiden vuokrasopimukset siirtyivät uudelle omistajalle. Asukkaat voivat myös hakea asumaan Niiralan Kulman muihin kohteisiin normaalin asuntohaun kautta. Niiralan Kulman toimitusjohtaja Kari Keränen korostaa asukasviestinnän merkitystä tapahtuneen myynnin yhteydessä. – Järjestämme kaikille asukkaille avoimia keskustelu- ja vuokranmääritystilaisuuksia. Olen kertonut yhtiön suunnitelmista kehittää kiinteistökantaa joko myymällä tai purkamalla sekä vuoden 2017 että 2018 tilaisuuksissa. Kaupoista keskusteltiin myös asukasneuvoston kanssa. Yhtiön hallituksessa on myös kaksi asukasedustajaa, jotka ovat olleet mukana päättämässä asian etenemisestä, kertoo Keränen. Kaupantekopäivän jälkeen myynnin kohteena olleiden talojen asukkaille lähetettiin tiedote, jossa pyrittiin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, joita kiinteistökaupan arveltiin asukkaissa herättävän. – Myyntitiedotteissa kutsuimme asukkaat myös keskustelutilaisuuteen meidän ja uuden omistajan kanssa. Uskon, että pystyimme vastaamaan kattavasti asukkaita askarruttaviin kysymyksiin tiedotteen ja tiedotustilaisuuden avulla, sillä yhteydenottoja ei tullut kuin muutamia, toteaa Keränen. Myynnin yhteydessä käytiin keskustelua uusien omistajien kanssa myös myytyjen kohteiden vuokrista. – Ensimmäisen erän ostaja kertoi, ettei korota olevia vuokria vuodelle 2019. Ainoastaan otetaan käyttöön erillinen vesimaksu. Myöhemmistä vuokrantarkistuksista yhtiöllä ei ole tarkkaa tietoa, kertoo Keränen. Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita toteaa, että kodin myyntitilanne on vuokralaisille aina pelottava. Hyvällä ja ajantasaisella viestinnällä turvataan oikean tiedon saanti. – Huhuilla on tapana liikkua nopeasti ja ne aiheuttavat paljon haittaa. Kaupanteon jälkeen usein uusitaan vuokrasopimukset. Tällöin vuokralaisten on hyvä pohtia millaisen sopimuksen allekirjoittaa ja käydä vaikka meidän kotisivuilla päivittämässä tietonsa aiheesta, neuvoo Viita.
Edullisia asuntoja tarvitaan enemmän
P
alkan on riitettävä asumisen kuluihin! On tämän lehden vaatimus. Eikä suotta: kasvukeskuksissa ja etenkin Helsingin seudulla asumisesta on tullut aivan liian kallista! Asumisen hinta horjuttaa yksittäisen ihmisen toimeentuloa, mutta se vaikeuttaa myös yritysten kasvua. Kyse on siis maamme talouskasvua haittaavasta noidankehästä, joka on katkaistava. Väestöliiton Perhebarometrin mukaan asumisen korkeat kustannukset vaikuttavat osaltaan alhaiseen syntyvyyteen. Ainoa keino saavuttaa kestävä asuntopolitiikka on lisätä asuntojen tarjontaa, sillä vain siten asumisen kulut saadaan kuriin. Meidän poliitikkojen pitää kuntapuolella huolehtia, että tonttitarjontaa on riittävästi ja valtion tasolla huolehtia, että esimerkiksi asumisen tukijärjestelmät ovat kunnossa edullisten ARA-asuntojen tuottamiseen sekä taantuvien alueiden asunto-ongelmien selvittämiseen. Korkotukijärjestelmän ehdot pitää muuttaa kannustavammaksi siten, että toimijat haluavat tehdä ARA-tuotantoa pitkäjänteisesti. Helsingin seudulla on tärkeää jatkaa käynnistysavustusten jakamista ja laajentaa käytäntöä myös muihin kasvukaupunkeihin. Kuntien ja valtion väliset maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat osoittautuneet erittäin hyviksi välineiksi tukea asuntotuotantoa. Mielestäni MAL-sopimuksiin tulisi kuitenkin kirjata vahvemmin kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuudesta. Riittävällä asuntotarjonnalla voidaan hillitä myös asumistuen määrää. Asumisen tukemista tarvitaan jatkossakin, mutta nykyjärjestelmän on todettu korottavan vuokria. Ainoa pysyvä keino vaikuttaa asumistukien jatkuvaan kasvuun, on vahvistaa tuotantotukijärjestelmää lisäämään kohtuuhintaisten asuntojen määrää. Luonnollisesti edullisten asuntojen myötä myös asumistukimenotkin laskevat. ARA-asuntojen kohtuuhintaisuus voidaan varmistaa, kun vuokra määräytyy omakustannusperiaatteen mukaan ja omistajien voitonjakoa rajoittamalla. Kun edellä mainitut tekijät ovat kunnossa, syntyy mahdollisuudet uusien visioiden toteutumiselle. Elämme eduskuntavaalien aikaa, ja olemme siksi pyytäneet puolueilta heidän näkemyksiään tulevaisuuden asumisesta sivulla 7. Tulevaisuus tehdään tämän päivän päätöksien pohjalle ja hyvien ideoiden esille nostaminen, on mielenkiintoista luettavaa. Visiot saavutetaan kuitenkin vain tekojen kautta, tulevaisuus tehdään tämän päivän päätöksillä. Kun tapaatte eduskuntavaaliehdokkaan, muistakaa pitää asumisen näkökulmaa mukana kysymyksissänne ja kertokaa heille mitä Sinä äänestäjänä asumisessa arvostat, kaipaat ja odotat. Nyt on vaikuttamisen paikka. Älä jätä ääntäsi nukkumaan, vaan käy antamassa se ehdokkaalle, joka aidosti ymmärtää asumisen arjen haasteet ja on valmis tekemään kaikkensa paremman asumisen puolesta.
Vuokralaiset
Suna Kymäläinen Puheenjohtaja Vuokralaiset ry
3 1 / 2019
Omilla tuloillaan pitää tulla toimeen Helsinkiläinen kansanedustaja Silvia Modig ja vantaalainen asukasaktiivi Niila Lehtivaara pitävät tämän hetken suurimpana asuntopoliittisena ongelmana pääkaupunkiseudulla asumisen kalleutta.
Asukas Niila ja poliitikko Silvia vaativat yhdessä tuumin lisää valtion tukemaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja asumistukijärjestelmän muuttamista vastaamaan tämän päivän perheiden tarpeita.
N
iila Lehtivaara edustaa hyvin tyypillistä pääkaupunkiseutulaista asukasta. Hän asuu Vantaanlaaksossa, työskentelee vartijana koulussa, tienaa bruttotuloinaan noin 1800 euroa kuussa ja on eronnut kahden teini-ikäisen lapsen isä. Asumisen arki on tullut Niilalle monella tavalla tutuksi omassa elämässä, mutta myös asukasaktiivina. Hän toimii VAV Asunnot Oy:n yhteistyöelinten puheenjohtajiston puheenjohtajana ensimmäistä kauttaan. Asemansa myötä vuokra-asumisen asiat ovat tulleet tutuiksi laajemminkin. Silvia Modig on Vuokralaiset ry:n
varapuheenjohtaja, Vasemmistoliiton kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu, joka on poliitikkourallaan perehtynyt erityisen tarkasti asuntopoliittisiin kysymyksiin. Yksityishenkilönä hän on uusperheellinen Helsingin kantakaupungin kupeessa. Palkasta ei jää paljon käteen Molempien haastateltavien mielestä ongelman ydin pääkaupunkiseudulla on asumisen kallis hinta. Se tuottaa asukkaille arkeen paljon päänvaivaa. – Itse työskentelen matalapalkkaalalla. Kun vuokra on 850 euroa kuukaudessa, on helppo laskea kuinka paljon palkasta jää käteen eli ei paljon. Enkä saa etävanhempana asumistukea lapsista, vaikka he asuvat säännöllisesti myös minun luonani, kertoo Niila. Silvia kuuntelee Niilan tilannetta ymmärtävästi. Miehen tarina on samanlainen kuin ihan liian monen muunkin perheellisen miehen ja naisen niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla maassa. Vuokralaiset
4 1 / 2019
– Voimmeko Niila yhdessä vaatia tässä haastattelussa, että asumistukijärjestelmän pitää tunnistaa koko perhe. Muuten se etäännyttää toista vanhempaa. Asumistuki voisi mahdollistaa vähän isomman asunnon hankinnan, jotta lapsilla olisi tasavertaisesti tilaa molemmissa kodeissa, ehdottaa Silvia ja Niila nyökkäilee ehdotukseen hyväksyvästi. Asumistuki tuo helpotusta ja ongelmia Asumistuki on tärkeä apu asukkaiden arkeen, mutta poliitikko Silviassa saa muistuttamaan myös siihen liittyvästä suuresta ongelmasta. – Maksamme 2,3 miljardia euroa verovaroista asumis- ja toimeentulotukia vuosittain. Pahimmassa tapauksessa raha valuu ulkomaisiin sijoitusyhtiöihin eikä ole edes hyödyttämässä verokertymäämme, toteaa Silvia. Sen sijaan valtio maksoi korkotukea ARA-asunnoille vuonna 2017 Valtion asuntorahastosta vain 3,8 miljoonaa
euroa. Rahat tukeen kerätään valtion myöntämien lainojen korkotuotoista, eli vuokralaiset ja asumisoikeusasukkaat maksavat ko. korot vuokrissaan ja vastikkeissaan. Valtion tuella rakennettujen ns. ARA-talojen vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla noin kolmanneksen matalammat kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat, koska ne määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan. Vuokrissa ei saa kerätä ylimääräisiä voittoja omistajalle. Kaiken lisäksi ARA-asuntoihin maksetut asumistuet menevät kaikkien asukkaiden hyödyksi, sillä yleishyödylliset yhtiöt ovat voitonjakorajoitteisia. Vuokrissa kerätyt rahat päätyvät omakustannusperiaatteen mukaan kiinteistöjen ylläpitoon. Tuotantotuki pienentäisi asumistuen tarvetta – Jos tuotantotukia lisättäisiin, asumistuen tarve vähenisi. Sillä olisi kansantaloudellista merkitystä puhumattakaan siitä että voitaisiin vähentää inhimillisestä kärsimyksestä, jonka asumisen kalleus aiheuttaa, korostaa Silvia ja jatkaa: – Asuntopoliittinen ihannetilanne on, että ihmiset pystyisivät elämään omilla tuloillaan. Helsingissä on tilanne, että moni asumistuen saaja käy täyspäiväisesti töissä, mutta asuminen on vaan niin sairaan kallista, että omilla tuloilla ei selviä asumiskuluista. Tästä ihmiset pitää vapauttaa. Asuminen on kallista siksi että kohtuuhintaisia asuntoja ei ole riittävästi tarjolla. – Gryndereille ei voida kuitenkaan antaa vapaita käsiä, koska ne tuottaisivat vain pieniä asuntoja miettimättä sen pidemmälle tuotannon vaikutusta koko yhteiskuntaan, toteaa Silvia. Kummankin mielestä tarvitaan sekä kuntien että valtion vahvempaa otetta, jotta asuntotilanne saadaan ratkaistua. Valtion pitää lisätä reilusti tuotantotukea ja kuntien antaa enemmän tontteja ARA-asunnoille. – Korkotukijärjestelmää on jo parannettu, mutta ei ehkä riittävästi. Käynnistysavustuksilla pystyttäisiin lisäämään tuotantoa nopeasti ja niitä kannattaisi käyttää erityisesti nyt, kun rakentamisen suhdanne näyttää hiipuvan. Sillä tavalla varmistettaisiin myös rakennusalan työllisyystilanne. Kunnat puolestaan voisivat auttaa tilannetta tonttipolitiikallaan. Monet yleishyödyl-
Sekä Niila että Silvia olivat mukana syksyn Vuokralaispäiväseminaarissa. Niilan mukaan seminaarissa saa todella runsaasti ajankohtaista tietoa vuokra-asumisen kysymyksistä. Silvia toimi seminaarissa toisena puheenjohtajana Suna Kymäläisen kanssa. liset tahot ovat viestineet, että voisivat tehdä enemmänkin asuntoja, kunhan vain olisi tontteja, listaa Silvia. Silvia korostaa, että valtion tulisi kehittää erityisesti pitkän korkotuen järjestelmää, koska sen avulla asukkaiden käyttöön saadaan koteja vuosikymmeniksi. – Lyhyt korkotuki, joka otettiin taannoin käyttöön, tarkoittaa pahimmillaan sitä, että julkisilla varoilla tuetaan taloa, joka on jo kymmenen vuoden päästä vapaa kaikesta sääntelystä ja siis täysi lottovoitto omistajalleen, toteaa Silvia. Asumisen tarpeet osittain muuttuneet Viimeisen kymmenen vuoden aikana asumisen tarpeet ovat muuttuneet kovasti. Nurmijärvi-ilmiö on pääkaupunkiseudulla muuttunut keskustaasumisen ilmiöksi, kun lapsiperheetkin hakeutuvat palveluiden äärelle tiiviin asumisen yhteisöihin. Se on osaltaan nostanut asumisen hintaa, koska asuntojen tarjonta ei ole pysynyt kysynnän perässä. Myös työpaikat keskittyvät keskustataajamiin, mikä sekin lisää ihmisten halua hakeutua asumaan niille alueille. Pitkät työmatkat eivät enää houkuttele ihmisiä, jotka antavat yhä suuremman arvon vapaa-ajalle sekä perheen ja ystävien kanssa vietetyllä ajalle. – Nyt ollaan valmiita asumaan ahtaammin, jotta päästään lähemmäs keskustaa. Mutta on aivan varmasti myös niin, että mielellään otettaisiin lisähuone perheen käyttöön, jos siihen olisi varaa, toteaa Silvia. Keskusta-ilmiö näkyy myös muun Suomen keskuspaikkakunnilla. Tosin Taloustutkimuksen viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan 55 prosenttia suomalaisista asuisi yhä mieluusti omakotitalossa. Ihan kaikki keskustoihin hakeutuvat eivät siis haluaisi välttämättä asua tiiviisti kerrostaloissa, mutta ehkä keskusta-asumisen kaupunkimaiset palvelut silti viehättävät entistä enemmän. Vuokralaiset
5 1 / 2019
Tarvitaan tasapainoa Sekä Niila että Silvia toivovat rakennettavan monipuolista asuntotuotantoa. Nyt vallalla olevaan pienien asuntojen buumiin nähdään liittyvän kaupunkirakenteellisia ongelmia. – Jos tehdään liian paljon pieniä asuntoja taloon, kortteliin tai kaupunginosaan, vaihtuvuus kasvaa, eivätkä ihmiset sitoudu alueeseen. Se puolestaan lisää rauhattomuutta alueelle ja segregaation eli alueellisen eriarvoistumisen ongelma kasvaa, kun alueesta tulee epäsuosittu. Pieniä asuntoja tarvitaan, mutta niiden sijoittuminen ja määrä on otettava kaupunkisuunnittelussa erityisen tarkasti huomioon, muistuttaa Silvia. – Ongelmana on myös se, että isot asunnot sijaitsevat vanhoissa taloissa, joiden kunto alkaa olla huono ja ne on helppo purkaa. Kyllä tulevaisuudessa tarvitaan myös isompia asuntoja, toteaa Niila. Molemmat ovat samaa mieltä myös siitä, että asuntotuotantoa pitää jatkossa tehdä erityisesti hyvien kulkuyhteyksien varrelle sekä jouhevan liikkumisen että ekologisten näkökulmien vuoksi. – Tässä asiassa valtio voi antaa porkkanaa kunnille, kuten teki raide-Jokerin suhteen. Valtiolta saatiin tukea, kun sitouduttiin tekemään sen varrelle asuntoja, kertoo Silvia. – Liikenneyhteydet vaikuttavat mielettömästi. Itse asun sellaisella perällä, ettei ilman autoa tule toimeen. Kyllä sen huomaa, että julkisten liikenneyhteyksien puuttuminen vaikuttaa hirveästi asuntojen kysyntään, muistuttaa Niila. – Eikä kyse ole vain työstä. Ihmisillä on tarve harrastaa sekä nähdä ystäviä ja sukulaisia. Sitä varten tarvitaan hyviä liikenneyhteyksiä. Pääkaupunkiseudulla on myös tärkeää, että liikkumaan pääsee yli kuntarajojen, koska ei asukkaat ole kiinni kuntarajoissa vaan liikkuvat niiden yli. Meidän elämä nivoutuu kiinni toisiimme, muistuttaa puolestaan Silvia.
Sillanrakentajien tavoitteet hallitusohjelmaan 2019–2023 • Keskuskaupungeissa kohtuuhintaisen asuntotuotannon osuus on nostettava 30-40 prosenttiin kokonaisasuntotuotannosta. MALsopimusten kestoa on pidennettävä ja ne on linkitettävä valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. MAL-sopimusmenettely tulee laajentaa kaikille suuremmille kasvaville kaupunkiseuduille. • Valtion asuntorahasto on säilytettävä valtion talousarvion ulkopuolisena rahastona. Asuntorahastolle tulee löytää uusia tulonlähteitä. • Korkotukijärjestelmä on uudistettava ja valtion tuen määrää on lisättävä. Tuotantotuessa on huomioitava asumistrendien muutos ja tukien tulee kannustaa innovatiivisiin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. • Vuokrataloyhteisöillä tulee olla riittävät ja toimivat välineet sopeuttaa asuntokantaansa. Akordeja on korotettava ja tervehdyttämistoimenpiteiden piiriin pääsemistä helpotettava. • Investointiavustuksen alin tukiluokka on nostettava 20 prosenttiin ja kaikki vammaisten asuntohankkeet tulee nostaa ylimpään tukiluokkaan. • Asumisneuvonnan jatkuvuus on turvattava. Asumisneuvontaa tulee olla tarjolla asumismuodosta riippumatta. • Eri asumismuotojen verotuksen tulee olla veroneutraalia. Asumisen verotuksessa tulee huomioida asukkaiden maksukyky nykyistä paremmin. Yleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen verotusta ei tule kiristää nykyisestä, sillä se nostaisi asumisen hintaa. Kiinteistöverossa tulee huomioida ARA-rajoituksen alaisten kohteiden erityispiirteet. Sillanrakentajat edustaa laajasti kohtuuhintaisten ja omakustannusperusteisten vuokra-asuntojen asukkaita, kiinteistönomistajia ja muita asumisen toimijoita. Yhdessä toimijoiden asunnot muodostavat yli puolet valtion tuella rakennetusta asuntokannasta. Aspa-säätiö sr Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma (AUNE) Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät - KOVA ry Nuorisoasuntoliitto ry Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Suomen opiskelija-asunnot SOA ry Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry Vailla Vakinaista Asuntoa ry (Vva ry) Vuokralaiset VKL ry World Student Capital -verkosto
Näkökulma
Keinoja parempaan asuntopolitiikkaan
A
suntopolitiikka liittyy tiiviisti maamme kehitykseen – hyvinvointiin, ympäristöön ja talouteen muun muassa. Ei ole siis yhdentekevää, millaista asuntopolitiikkaa alkavalla vaalikaudella tehdään. Kun pohditaan keinoja parempaan asuntopolitiikkaan, on hyvä palata eduskunnan tarkastusvaliokunnan viime vuonna laatimaan mietintöön. Nostan esiin erityisesti kaksi mietinnössä havaittua kehittämiskohdetta: asumisen tukijärjestelmän uudistamisen ja kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisäämisen. Vaikka valtion menoja on leikattu, asumisen tukisumma on kasvanut 2000-luvulla neljänneksellä. Samalla tukien painopiste on siirtynyt tarjontatuista kysyntätukiin. Vuonna 2017 asumistukia maksettiin 2,0 miljardia, kun taas ARA-tuet olivat yhteensä 139 miljoonaa euroa. Voidaan kysyä, onko yhteiskunnan rajallisia varoja käytetty viisaasti. Kotitalouksien asumismenot ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä jyrkästi varsinkin suurimmissa kaupungeissa. Asumiskustannusten kasvuun on useita syitä ja myös asumistuella on vapailla markkinoilla havaittu olevan "Korkeista asumisvuokria korottava vaikutus. On ilmeistä, että asuntopolitiikan keskei- kustannuksista johtuvia siä ongelmia - asumisen kalleutta ja toimeentulovaikeuksia kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen riittävyyttä kasvukeskuksissa - ei ei ratkaista lisäämällä pystytä ratkaisemaan kysyntätuella. kysyntätukea." Asuntotuotanto on siirtynyt pääosin yksityisen vapaan rahan tuotannoksi eikä se ole väärin. Vilkas asuntorakentaminen ei kuitenkaan ratkaise kohonneita asumiskustannuksia ja niistä johtuvaa asumistukimenojen kasvua. Markkinaehtoisessa toiminnassa asuntotuotantomäärä vähenee ennen kuin lisääntynyt tarjonta alentaa asuntojen hintaa ja vuokratasoa pysyvästi. Korkeista asumiskustannuksista johtuvia toimeentulovaikeuksia ei ratkaista lisäämällä kysyntätukea. Huomio on kiinnitettävä asumiskustannusten nousua rajoittaviin tekijöihin. Siirtämällä tukijärjestelmän painopistettä kysyntätuesta tarjontatukeen meillä on mahdollisuus lisätä kohtuuhintaista asuntotarjontaa. Se on yhteiskunnan varojen viisasta käyttämistä. Asuntopolitiikan keskeisiin haasteisiin liittyen merkityksellistä on, että ARA-asuntojen omistajat sitoutuvat omakustannusperiaatteeseen, jolloin asumisen hintataso pysyy kohtuullisena ja asumiskustannukset kehittyvät vakaasti. Asunnot kohdistuvat niitä tarvitseville ja pysyvät tukiehtojen mukaisessa käytössä vuosikymmeniä, jolloin yhteiskunnan tuki ei valu voittoa tavoitteleville tahoille. Tarkastusvaliokunnan mietinnössä toistuu tarve pitkäjänteiselle ja suunnitelmalliselle asuntopolitiikalle. Jotta kohtuuhintaisen asuntotarjonnan lisäämisessä onnistutaan, pitkäjänteisyyden tulisi ulottua myös tukiehtojen pysyvyyteen ja tuotantotukien riittävään tasoon. Lopuksi muistutan, että asuntopolitiikassa on viime kädessä kyse ihmisistä. Sinusta ja minusta. Onnistuneella asuntopolitiikalla tuemme kaikkien mukana pitämistä, hyvinvointia yhteiskunnan vakaata kehitystä. Teppo Forss toimitusjohtaja TVT Asunnot Oy
Vuokralaiset
6 1 / 2019
Vuoden 2019 eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 14.4.2019. Ennakkoäänestys toimitetaan kotimaassa 3.–9.4.2019 ja ulkomailla 3.–6.4.2019. Äänestämällä vaikutat myös asumisen asioihin.
Asuminen vuonna 2030 Vaalit lähestyvät. Asuntomme-lehti kysyi puolueilta, mikä asumisessa on muuttunut reilun kymmenen vuoden kuluttua. Tässä vastaukset puolueilta, jotka vastasivat kyselyyn.
KESKUSTA Asumisen muodot moninaistuvat ja asuminen kehittyy myös palveluna. Asumisessa korostuu yhteisöllisyys ja ympäristö, osana asumisviihtyvyyttä. Puurakentaminen valtaa alaa ja tulevaisuudessa voimme asua terveellisesti ja turvallisesti. Asuntojen rakentamisessa otetaan huomioon yhä enemmän ihmisten tarve nauttia puhtaasta suomalaisesta luonnosta ja päästä kävellen metsään. Terveyden kannalta turvataan puhdas sisäilma rakentamisen aikaisella kosteudenhallinnalla, hyvällä ilmanvaihdolla ja vähäpäästöisillä rakennusmateriaaleilla. Tulevaisuuden hyvä koti on myös energia- ja materiaalitehokas.
KOKOOMUS Asuminen on muuttunut ympäristöystävällisemmäksi. Kotimaista puuta käytetään enemmän ja energiasäästöratkaisujen myötä myös lämmityskustannukset ovat pienemmät. Kasvukeskuksissa on saatavilla paljon asuntoja, mikä on taittanut asumiskustannusten nousun. Lisäksi varainsiirtovero on poistettu, mikä helpottaa asunnon vaihtamista elämäntilanteen mukaan
KRISTILLISDEMOKRAATIT Rakentamisessa käytetään nykyistä enemmän puuta. Samalla tulee uusia energiatehokkuutta lisääviä ratkaisuja. Yhteisöllisyys huomioidaan entistä enemmän rakentamisessa ja asuinrakennuksissa on entistä enemmän yhteiskäytössä olevia tiloja. Älykkäät energiaverkot ja hajautettu energiantuotanto sekä akkutekniikan kehittyminen ovat tehneet asuinnoista entistä energiaomavaraisempia. Vuokralaiset
7 1 / 2019
PERUSSUOMALAISET Asuminen on kotitalouksien suurin menoerä, mutta silti siitä puhutaan yllättävän vähän. Asuntojen lisäämistarpeesta ollaan eri mieltä, sillä osa hyötyy niukkuudesta. Kun hyvien, kysyttyjen paikkojen kasvua rajoitetaan ja siellä on vähän asuntoja tarjolla, silloin syntyy kierre, jossa hinnat nousevat. Toivottavasti vuonna 2030 ymmärretään, miten iso vaikutus asumisen hinnalla on kansantalouteen. Reseptimme on älyttömästi tonttimaata lisää, ei rajoiteta täydennysrakentamista ja asuntotarjonnan raju lisääminen. Näiden kolmen yhdistelmä pudottaisi myös vanhojen vuokra-asuntojen vuokria. Vuokra-asuntojen kokonaistarjonnan määrä on ratkaisevassa roolissa vuokra-asumisen hinnan osalta. Lisäksi Suomen olosuhteissa asuntojen lämmittäminen yksinkertaisesti kuluttaa paljon energiaa, ja maan sisäiset etäisyydet ovat pitkät. Liikkumisen ja energian hinnan vaikutukset asumisen kalleuteen tulee ymmärtää. Ratkaisuna ei voi olla se, että kaikesta asumisesta tehdään ilmastopolitiikan nimissä roimasti kalliimpaa vuoteen 2030 mennessä, jolloin veronmaksajan kontolle jäävät paitsi omat kasvaneet asumiskustannukset myös alati kohoavat asumistukikustannukset.
KUVA: Hanne Salonen / Eduskunta
ÄÄNESTÄMÄLLÄ VAIKUTAT
RKP – SFP Yksityisen ja julkisen raja muuttuu. Asunnossa on ehkä vain se oleellinen ja elämä tapahtuu asuintalon yhteistiloissa. Asuminen on moduläärista ja pitkälti esivalmistettua, mikä pudottaa rakentamisen hintatasoa. Tietoisuus rakentamisen ja rakennusten hiilijalanjäljestä on kasvanut ja johtanut siihen, että puurakentaminen erityisesti suomessa on kasvanut voimakkaasti.
SDP SDP:n tavoitteena on, että ihmiset tulevat nykyistä paremmin toimeen ja että asumiseen käytettävien menojen osuus ihmisten tuloista on pienentynyt nykyisestä. Asuntomarkkinat ovat nykyistä paremmin tasapainossa eri puolilla Suomea ja asumisen hintakehitys on vakaata. Kohtuuhintaisia asuntoja on nykyistä enemmän. Kohtuuhintaisuus on vahvistunut myös omistusasumisessa. Asuntojen energiatehokkuus on parantunut ja asuntokanta kuluttaa vähemmän energiaa kuin nyt. Asunnottomuus on poistettu vuoteen 2030 mennessä. Asuntopolitiikka on nykyistä pitkäjänteisempää ja ennustettavampaa. SDP:n politiikan yksi keskeinen ajatus on, että infrastruktuuri palvelee asumista, työssäkäyntiä, vapaa-aikaa ja elinkeinoelämää. Kasvukeskukset toimivat kasvun moottoreina ja niiden menestys luo hyvinvointia myös harvaan asutuille alueille. Kaupunkiseutuihin panostetaan vahvemmin ja kehitetään seutupolitiikkaa, jolla tuetaan seutukaupunkeja ja -kuntia yksilöllisesti. Suomen kasvukeskukset yhdistävät voimavarojaan, missä myös liikenteen infrastruktuurilla on iso merkitys. Järkevällä asumisen, liikenteen ja maankäytön politiikalla voimme luoda elinvoimaisia alueita, joiden välillä pendelöinti on sujuvaa ja työssäkäyntialueet laajoja.
Kerro ehdokkaallesi tarpeistasi Haluatko asua kohtuuhinnalla lähellä palveluita ja hyviä liikenneyhteyksiä, eikö palkka riitä asumiskuluihin, haluaisitko asua puukerrostalossa, haluatko alueellesi enemmän bussivuoroja, harmittaako korjausrakentamisen jätemäärät? Asukas voi vaikuttaa poliittisiin päätöksiin kertomalla omista asumisen toiveistaan, haaveistaan ja huolistaan eduskuntavaaliehdokkaalleen. Ehdokkaiden sähköpostiosoitteet löytyvät yleensä nimellä haettaessa hakukoneella. Istuvien kansanedustajien sähköpostiosoite on etunimi. sukunimi@eduskunta.fi. Ole aktiivinen ja vaikuta! Ehdokkaat haluavat kuulla, mitkä asiat vaikuttavat tavallisen ihmisen arkeen.
VASEMMISTOLIITTO Vuonna 2030 asumisen hinta on saatu kuriin riittävällä kohtuuhintaisten asuntojen tuotannolla ja väliaikaisella 2020-luvun vuokrankorotusjarrulla, joka säädettiin markkinavuokrien hillitsemiseksi. Voimassa on uusi asumistakuulaki, jolla on taattu jokaiselle oikeus turvalliseen, kohtuuhintaiseen asuntoon asunnottomuuden sattuessa. Vuonna 2030 lainsäädäntöä on korjattu siten, että vuokrasopimuksen heikomman osapuolen, eli vuokralaisen oikeudet ja irtisanomissuoja on turvattu etenkin vuokrankorotustilanteissa nykyistä vahvemmin. Vuonna 2030 ollaan toteutettu jo vuosikymmenen ajan uutta politiikkaa, jossa tukemalla muun muassa raiteilla kulkevaa joukkoliikennettä on mahdollistettu fiksu kaupunkisuunnittelu ja lisää kohtuuhintaisia asuntoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Vuokralaiset
8 1 / 2019
VIHREÄT Jos asuntopolitiikassa onnistutaan hyvin asunnottomuus poistuu Suomesta 2020-luvun aikana. Asuntotuotanto on vastannut kysyntään niin, että kohtuuhintaista vuokra- ja omistusasumista on tarjolla myös suurilla kaupunkiseuduilla. Myös puurakentamisen osuus kerrostalotuotannosta on noussut merkittävästi ja uusia yhteisöllisiä asumismuotoja on tarjolla aiempaa enemmän. Lisäksi osuuskuntamuotoisen asumisen suosio on lisääntynyt sekä vanhan asuntokannan energiatehokkuus on parantunut merkittävästi uudistetun enegiaremonttitukijärjestelmän ansiosta. Asumisen tukijärjestelmä on remontoitu niin, että asumistuki riittää ihmisten asumiskuluihin, eikä kenenkään tarvitse hakea toimeentulotuesta apua asumisen kustannuksiin. Sosiaaliturva ei rankaise yhteen muuttamisesta kuten nyt, kun tuet voivat pudota pariskunnan muuttaessa yhteen niin, että käteen jäävät tulot pienenevät. Asumisen tuet ovat yksilökohtaisia, eivät kotitalouskohtaisia kuten nyt, eli täysi-ikäisen ihmisen oikeus sosiaaliturvaan ei riipu esimerkiksi asuinkumppanin tuloista.
Tuotantotuki vai kysyntätuki? Puolueilta kysyttiin myös, suositteko tuotantotukea vai kysyntätukea asumisen tukimuotona. Tuotantotuella rakennutetaan valtion tukemia ARAasuntoja ja kysyntätuki on asumistukea. Tuotantotukea suosivat: Keskusta ja Perussuomalaiset. Sekä tuotanto- että asumistukea suosivat: Kokoomus, Kristillisdemokraatit, RKP, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreät. Lue puolueiden perustelut näkökulmalleen Vuokralaiset ry:n internetsivuilta osoitteesta www.vuokralaiset. fi. Samasta paikasta voit lukea myös puolueiden keinoista lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa.
Vuokralaiset ry – Vuokralaisten oma edunvalvoja siakkailtamme saamme usein kiitosta olemassaolostamme. Kiitos pohjautuu asiantuntevaan neuvontapalveluumme, josta lukuista vuokralaiset ovat vuosien varrella saaneet apua ongelmiinsa. Laadukkaan neuvontapalvelun tuottaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistämme. Vastaamme vuosittain 8 000 neuvontapuheluun. Osana toimintaamme ja tiedon tuottamista jäsenillemme ja asiakkaillemme ovat kotisivut ja siellä erityisesti vuokralaisten tietopaketti, jonka avulla saa hyvä yleiskuvan vuokralaisten oikeuksista ja velvollisuuksista.
A
Ajankohtaisista asioista viestitämme facebook-sivullamme, kotisivuillamme sekä tiedotteina. Merkittävä osa edunvalvontaamme on sidosryhmätyö, jonka tiimoilta on syntynyt muun muassa Hyvä vuokratapa -ohjeistus, jota ajan kuluessa päivitetään vastaamaan tarpeita. Tällä hetkellä ajankohtaista on tietosuojakysymykset, joita työstämme yhdessä Tietosuojavaltuutetun toimiston sekä Kiinteistöliiton, Suomen Vuokranantajat ry:n, Isännöintiliiton, Omakotiliiton, RAKLI:n ja Suomen Kiinteistövälittäjät ry:n kanssa. Osana sidosryh-
mätyötä koulutamme vuokranantajien tilaisuuksissa alueellisesti tai pyydetyistä aiheista. Pitkäjänteistä vaikuttamistyötä teemme nostaessamme säännöllisesti esiin asumisen kalleuden sekä vuokralaisten aseman vuokramarkkinoilla. Asumiseen liittyvästä lainsäädännöstä lausumme ministeriöille sekä eduskunnan valiokunnille. Tulemalla mukaan toimintaamme pysyt tietoisena vuokralaisten oikeuksista!
Uudet lakineuvojat esitteillä Vuokralaiset ry:n puhelinneuvonnan uudet äänet ovat Mari Koivisto ja Ville Leppäniemi. Helsingissä oikeustieteellisessä lakia opiskelevat nuoret ovat päässeet nopeasti perille vuokra-asumisen maailmaan.
N
eljännen vuoden opiskelija Mari Koivisto (26v) aloitti työnsä syksyllä ja tuli jäsenille tutuksi jo Vuokralaispäivä-seminaarissa. Kolmen kuukauden neuvontatyö on tuonut esiin selkeästi niin vuokralaisten kuin myös vuokranantajien tiedon tarpeen. – Esimerkiksi remonttien aiheuttamien asumishäiriöiden vuokrahyvityksistä tulee paljon kysymyksiä ja niistä tiedetään vähän, toteaa Mari. Ville Leppäniemi (25v) opiskelee lakia kolmatta vuotta ja aloitti neuvontatyön vuoden alussa. Hän pääsi heti ensitöikseen selvittelemään yhtä neuvontapalveluiden yleisintä kysymystä. – Asunnon käyttöönottotarkastus jää tekemättä ja sitten pois muutettaessa kiistellään siitä, missä kunnossa asunto oli asukkaan muuttaessa sisään. Sisäänmuuttotarkastus kannattaisi tehdä todella huolellisesti, jotta välttyy ongelmilta pois muuttaessa, neuvoo Ville. Sisäänmuuttotarkastukseen on kehitetty myös internetsovellus, jonka käyttöönotosta Vuokralaiset ry:n jäsenet saavat alennusta. Aiheesta voi lukea tämän lehden uutispalstalta.
Ville Leppäniemi ja Mari Koivisto Vuokralaiset ry:n toimistolla, jossa puhelinneuvonnan työpiste sijaitsee. Molemmat halusivat hakeutua asiakaspalvelutehtäviin ja molemmilla on erityinen halu auttaa ihmisiä heidän ongelmissaan.
– Myös asunnon loppusiivouksen taso on yleinen neuvontapuheluiden aihe. Tasosta kannattaa selkeästi sopia vuokranantajan kanssa ja pyytää mielellään kirjallisesti ohjeet siivouksen tekemiseen, neuvoo Mari. Kumpikin uusista lakineuvojista asuu Helsingissä vuokralla ja pääkaupunkiseudun hintataso on tullut tutuksi. Päättäjille heillä on selkeät terveiset tuleviin vaaleihin. – Opiskelijan asumistuki ei pitäisi olla ruokakuntakohtainen. Kun opisVuokralaiset
9 1 / 2019
kelijan asumistuki lakkautettiin ja liitettiin yleiseen asumistukeen, menetin monta sataa euroa kuukaudessa, koska avopuolisoni on töissä. Vaikka elämme yhdessä, jaamme kuitenkin asumis- ja ruokakulut puoleksi. On melko vanhakantaista olettaa, että puoliso elättää minua, korostaa Mari. – Asumiskustannukset ovat nousseet viime vuosina voimakkaasti. Asumiskulut pitäisi saada kohtuulliseksi, jotta tavallisilla työntekijöillä olisi varaa asua täällä, painottaa Ville.
Ilmastonmuutosta voidaan hillitä asuntopolitiikalla
Asuntoministeri Kimmo Tiilikainen kävi Vuokralaispäiväseminaarissa puhumassa asumisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen. Asukas voi tehdä osansa, mutta vielä suurempi rooli on poliittisilla päätöksillä ja yritysten toiminnalla.
Asuminen muodostaa keskimäärin kolmanneksen kotitalouksien hiilidioksidipäästöistä. Asukas voi tehdä osansa, mutta asuntopoliittisilla päätöksillä vaikutetaan vielä enemmän, muistutti ministeri Kimmo Tiilikainen Vuokralaispäivillä.
Y
mpäristöasiat nousivat ihmisten tietoisuuteen uudella tavalla viime syksynä julkaistun ilmastoraportin myötä. Jokainen tajuaa, että nyt on tekojen aika jos haluamme, että elämä maapallolla on kohtuullista myös lapsenlapsillemme. – Mennyt kesä on oletus siitä, millaisia kesiä meillä on tulossa. Jäähdytyksen tarve Suomen oloissakin kasvaa. Ihmisen elimistö kärsii, jos sisäilmalämpötila nousee yli 26 asteen, totesi Tiilikainen esityksensä alkuun. Jäähdytyksen tarve lisää talotekniikan tarvetta ja lisää energiankulutusta. Myös esimerkiksi sähköautoilun lisääntyminen kasvattaa kiinteistöjen energiankulutusta. Hiilijalanjäljen kannalta olennaista Tiilikaisen mukaan on se, millä tavalla energiaa jatkossa tuotetaan. Siihen vaikutetaan nimenomaan poliittisilla päätöksillä. – Tärkein yksittäisen ihmisen hiilidioksidipäästöjen lähde on asunnon lämmittäminen, eikä asukas useinkaan pysty siitä itse päättämään. Jotta ilmas-
tonmuutosta pystytään hillitsemään, pitää lisätä uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja luopua kivihiilen, öljyn ja turpeenkin käytöstä, linjaa Tiilikainen. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotosta päättävät hyvin pitkälle poliitikot säätämällä lakeja, antamalla asetuksia ja myös verotuksen keinoin. Myös asuntojen omistajatahot pystyvät vaikuttamaan asiaan sekä uudistuotannossa että peruskorjaamalla kiinteistöjä energiatehokkaammiksi. – Uudisrakentamisessa on jonkin verran otettu käyttöön esimerkiksi maalämpöä tai aurinkopaneeleita, jolloin yksittäinen kerrostaloyhtiö voi päättää energiamuodostaan, totesi Tiilikainen. Myös puurakentamisen suosiminen on Tiilikaisen mukaan hyvä keino vai-
Kestävä kaupunkikehitys -ohjelma
Ympäristöministeriössä on käynnistetty viime vuonna Kestävä kaupunkikehitys –ohjelma vuosille 2018–2022. Ohjelman painopistealueina on kehittää kestävän kasvun mukaisia, vähähiilisiä ja älykkäitä kaupunkeja sekä luoda kestävää hyvinvointia asukkaille. Hyvinvointia pyritään edistämään muun muassa segregaation torjumisella ja asumisen kohtuuhintaisuudella sekä luomalla terveitä asuintiloja. Ohjelmasta voi lukea lisätietoa osoitteesta: www.ym.fi/kestavakaupunki.
Vuokralaiset
10 1 / 2019
kuttaa ilmastonmuutokseen. Puu sitoo hiilidioksidia koko rakennuksen elinkaaren ajan. Se on myös uusiutuva materiaali toisin kuin betoni tai teräs. – Kun rakennetaan, tarvitaan edelleen paljon kaikkia materiaaleja, mutta betonin rinnalle tarvitaan puuta. Betonin huono puoli vaan on, että sen valmistus tuottaa reippaasti hiilidioksidipäästöjä, korosti Tiilikainen. Betoni on myös puuta hankalampi kierrätysmateriaali. – Materiaalien kierrättäminen on olennaista tulevaisuuden rakentamisessa. Kiertotalouden avulla vaikutetaan jatkossa paljon hiilijalanjälkeen. Samoin teknologian kehittymisen avulla vaikutetaan, mutta kehityksen pitää tulla ihmisten hyödyksi, ei kiusaksi. Tiilikainen selvensi, että hyöty pitää näkyä erityisesti asumisen hinnassa, mikä on kaikkien suomalaisten yhteinen juttu. Teknologiset ratkaisut eivät saisi lisätä kohtuuttomasti asumisen kustannuksia. Ministeri on havainnut, että asumisen hinta rassaa tavallisia ihmisiä. Tiilikainen totesi, että myös kaavoitus ja liikenneratkaisut ovat osa asuntopoliittista keinovalikoimaa. – Tärkeä seikka on se, miten liikkumisen tarve tulee tyydytetyksi. Jalkapatikan ja joukkoliikenteen käyttöön vaikutetaan kaavoituksella. Esimerkiksi Helsingissä yli 80 % uusista rakentamisen aloituksista on olemassa olevan tai tulevan joukkoraideliikenteen varrella, kertoi Tiilikainen.
Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa uokralaiset ry:llä on ilo kertoa vuoden aluksi uudesta jäsenedusta, joka on tarjolla jäsenillemme.
Lakineuvojamme vastaa
V
Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.
VUOKRALAISTEN UUDELLA JÄSENEDULLA KODIN PERUSTURVAA Kotivakuutus on helppo ja edullinen arjen perusturva. Talon kiinteistövakuutus ei korvaa kotisi irtaimistoa esimerkiksi itsesi tai naapurin aiheuttaman tulipalon tai vesivahingon sattuessa. Vuokralaiset ry:n jäsenenä saat 25 euron alennuksen POP Vakuutuksen vakuutuksista, olit sitten uusi asiakas tai jo ennestään POP Vakuutuksen asiakas. Jäsenalennuksen saat hyödynnettyä verkkokaupassa tai puhelimitse koodilla VUOKRA. Alennus koskee kaikkia vapaaehtoisia vakuutuksia, joita ovat esimerkiksi ajoneuvon kasko-, vene-, koti-, matka- ja tapaturmavakuutus. POP Vakuutus on tuonut markkinoille uudet ja mutkattomat Prepaid-vakuutustuotteet, jotka voi ostaa suoraan verkkokaupasta, myös jos asiakkaalla on maksuhäiriömerkintä. Tutustu tarkemmin: www.popvakuutus.fi/asiakaspalvelu/ vuokralaiset-ry-edut. Linkin POP Vakuutuksen tarjoussivulle löydät myös etusivultamme www.vuokralaiset.fi. Saat alennuksen hyödynnettyä myös puhelimitse. POPvakuutus palvelee arkisin klo 8-18 numerosta 010 3910 392.
Voiko luteiden takia irtisanoa määräaikaisen vuokrasopimuksen?
JÄSENMAKSU OIKEUTTAA JÄSENPALVELUUN Vuokralaiset VKL ry:n jäsenyys ja jäsenoikeudet perustuvat vuosittaiseen jäsenmaksun maksamiseen. Jäsenpalveluihimme kuuluva neuvonta vuokrasuhteeseen liittyvissä asioissa toimii valtakunnallisesti. Lakineuvontaa vuokrasuhteisiin liittyviin ongelmakohtiin on saatavilla arkisin joka päivä kello 9.30-13.00 välillä, jonka lisäksi maanantai-iltaisin neuvomme kello 16.00-18.00. Vuokralaiset ry:ssä on sekä paikallisten vuokralaisyhdistysten jäseniä, että myös suoria vuokralaisjäseniä. Kaikille jäsenmaksunsa maksaneille kuuluvat samat jäsenpalvelut, jotka sisältävät lakineuvonnan, Asuntomme-lehden ja muut tiedotteet sekä jäsenalennukset koulutuksiin. ILMOITATHAN SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI On tärkeää, että meillä on käytettävissä jäsentemme sähköpostiosoitteet. Ilmoitathan myös uuden sähköpostiosoitteen, jos vaihdat sitä. Sähköpostilla tavoitamme jäsenet kaikkein nopeimmin ja kätevimmin. Jäsenillemme ja muille ajankohtaisesta tiedosta kiinnostuneille lähetetään noin 10 kertaa vuodessa ilmestyvä sähköinen uutiskirje Avaimia Asumiseen. Mikäli muutat, tee katuosoitteenmuutos myös Vuokralaiset ry:lle, sillä postiosoite turvaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Asuntomme-lehden ja muun mahdollisen jäsenpostin saapumisen. Osoitteenmuutokset voi ilmoittaa: toimisto@vuokralaiset.fi Pia Lohikoski Järjestö- ja koulutuspäällikkö Vuokralaiset VKL ry
?
Minulla on määräaikainen vuokrasopimus, ja olen havainnut asunnossani luteita. Voinko nyt päästä määräaikaisesta vuokrasuhteestani irti purkamalla vuokrasopimuksen?
§
Määräaikainen vuokrasopimus on tarkoitettu olemaan voimassa koko sopimusajan, jonka vuoksi sitä ei voi irtisanoa. Luteet asunnossa eivät yleensä oikeuta purkamaan vuokrasopimusta. Vuokranantajan kanssa neuvotella, voitaisiinko määräaikaisen sopimuksen päättämisestä sopia yhteisesti. Mikäli asunnossasi on luteita, kannattaa ensin luteista pyrkiä ottamaan sellaisia valokuvia, joilla voit tarvittaessa osoittaa havaintosi toteen. Lude-epäilystä tulee välittömästi ilmoittaa vuokranantajalle ja toimenpiteet myrkytyksien suhteen ovat vuokranantajan vastuulla. Vuokralaisella on kuitenkin oikeus saada vuokra kohtuullisesti alennetuksi siitä lähtien, kun vuokranantaja on saanut tiedon huoneistossa havaituista luteista ja niiden aiheuttamasta asumishaitasta. Tämän takia on hyvä olla valokuvat luteista, jolloin asumishaitan voi todistaa. Toimita vaatimus vuokranalennuksesta vuokranantajalle kirjallisesti. Kirjaa vaatimukseen ylös kaikki luteista aiheutuvat haitat, joilla voit perustella vaatimasi vuokranalennuksen määrää. Määrä arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Vahingonkorvaus esimerkiksi luteiden takia pilalle menneistä tavaroista tulee kuitenkin kyseeseen vain, mikäli vuokranantajan voidaan osoittaa toimineen tilanteessa huolimattomasti. Vuokranantajan tulee ryhtyä viipymättä toimenpiteisiin ludeongelman korjaamiseksi.
Saako välittäjä käyttää asuntoni avainta minulle kertomatta?
?
Vuokranantajani on myymässä asuntoani. Hän kertoi antaneensa käyttämällensä välittäjälle hallussaan olevan huoneiston avaimen huoneiston näyttöjä varten. Saako välittäjä käyttää avainta minulle kertomatta? Ja onko minulla oikeus olla paikalla näytöissä?
§
Huoneiston myyntitilanteessa on vuokranantajalla tai hänen edustajallaan oikeus näyttää huoneistoa. Huoneiston näyttöajankohdasta on aina sovittava vuokralaisen kanssa. Sovittuna aikana joko vuokralainen on avaamassa oven välittäjälle. Vaihtoehtoisesti voidaan erikseen sopia mahdollisuudesta käyttää avainta näyttöjen järjestämisestä, jolloin aikataulu on hyvä tehdä kirjallisesti epäselvyyksien välttämiseksi. Näytettävä huoneiston on vuokralaisen koti ja vuokralaisella on aina oikeus olla kotonansa. Välittäjät usein toivovat asukkaiden poistumista, mutta velvollisuutta tähän ei ole
Vuokralaiset VKL ry
Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E, 00300 HELSINKI toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
Asuntomme Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen Taitto: Creamedia Kuvat: Päivi Karvinen – ellei toisin mainita Kannen kuva: Hanne Salonen / Eduskunta Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 2/2019: Materiaalin toimitus viimeistään vko 17, julkaisuvko 21
Vuokralaiset VKL ry:n hallitus • SUNA KYMÄLÄINEN, puheenjohtaja, kansanedustaja, Ruokolahti • SILVIA MODIG, varapuheenjohtaja, kansanedustaja, Helsinki • HANNU AHONEN, Vantaa • SAMI AUERSALMI, Helsinki • TARJA MUNUKKA, Mäntsälä • ANTTI KOSKELA, Helsinki • MIKKO LAAKKONEN, Järvenpää • ELSA KOSKINEN, Tampere • MIRA-VEERA AUER, Helsinki • TERO STRAND, Kirkkonummi
KOIVUKYLÄN VUOKRALAISYHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUS su 24.03.2019 klo 15.00 osoitteessa Rautkalliontie 1/Rasinkatu 5 (pihan puoli) kerhohuoneella Tilaisuuden alustus: SIRKKA-LIISA ”SIKU ”KÄHÄRÄ kaupunginvaltuutettu, terveydenhuollon asiantuntija Mielessämme tietenkin vuokralais- ja sote-asiat sekä myös vapaa-aika. Arpajaiset – joka arpa voittaa. Tilaisuudessa kahvitarjoilu. Tule vaikuttamaan! PS. Yhdistys on toiminut jo 45 vuotta, joten jonkinlaista juhlallisuutta vaikka teatteriesityksen merkeissä tai muutoin on luvassa, mutta siitä myöhemmin.
ASIANAJAJA LEENA PARTANEN tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:
MAALISKUU 04.03. 25.03. HUHTIKUU 01.04. 29.04. TOUKOKUU 27.05. Neuvontanumero on
0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm). Jäseniä palvellaan numerosta
(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan). Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!
Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä. Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan. Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki