Asuntomme 1/2023

VKL:nvaalitavoitteet:

Vuokralaisilla oikeus

turvalliseen asumiseen!

• Erittäin tärkeät vaalit tulossa

• Yhteydenotot Takuusäätiöön lisääntyneet

• Eriarvoisuutta ehkäistään investoimalla ihmisiin

• Tiedätkö mitä kotivakuutuksesi oikeasti korvaa?

Asumiskustannusten nousua on hillittävä!

VALTAKUNNALLISEN ASUMISOIKEUSASIOIDEN NEUVOTTELUKUNTA ALOITTANUT TOIMINTANSA

Ympäristöministeriö asetti valtakunnallisen asumisoikeusasioiden neuvottelukunnan ensimmäiseksi toimikaudeksi 1.1.2023–31.12.2024. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata asumisoikeusjärjestelmän toimintaa, tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja sekä muulla tavoin kehittää asumisoikeusasumista koskevia asioita.

Jäseniä neuvottelukuntaan valittiin kolmesta yleishyödyllisestä ja kahdesta kunnan omistamasta yhtiöstä sekä yhdestä asumisoikeusyhdistyksestä. Myös SASO ry:n ja KOVA ry:n edustajat valittiin mukaan. Jäsenien valinnassa korostettiin monipuolisuutta ja jäsenet vaihdetaan kahden vuoden välein. Varsinaisia jäseniä ovat asukkaat, yhteisöt ja järjestöt. Ympäristöministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ja Valtiokonttorin edustajat voivat osallistua asiantuntijoina kokouksiin.

NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENET 1.1.202331.12.2024 (suluissa varahenkilö):

• Asoasunnot Uusimaa Oy: Jari Tyvimaa

• Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy: Mikael Friman (Tuula Martin) ja Jari Riskilä (Eva Petäjä)

• AVAIN Asumisoikeus Oy: Virpi Ylönen (Raimo Salovuori) ja Elias Kiviranta (Jan Harti)

• Helsingin Asumisoikeus Oy – HASO: Nina Maskulin (Evgeni Semenov) ja Juha Viljakainen (Katja Remes)

• Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry: Vilma Pihlaja (Jouni Parkkonen)

• Mikkelin Asumisoikeus Oy: Seija Korpinen (Jarmo Järvinen) ja Hannu Sormunen (Hannele Vehmanen)

• Suomen Asumisoikeusasukkaat SASO ry: Veli Savolainen (Tiina Uimonen)

• Varttuneiden Asumisoikeusyhdistys JASO: Anna Maunula (Tapio Ruosteinen)

HKVY:N

VUOSIKOKOUSKUTSU

Helsingin Vuokralaiset HKVY ry:n vuosikokous pidetään torstaina 20.4.2023 klo 18 PohjoisHaagan yhteiskoululla osoitteessa Pietari

Hannikaisen tie 6. Kokouksessa käsitellään sääntöjen mukaiset asiat.

HKVY ry:n hallitus

KORKOTUKILAIN UUDISTUS KEVÄÄLLÄ EDUSKUNTAAN

Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa 40 vuoden korkotukilainoituksen lainsäädännön uudistus on ympäristöministeriön mukaan tarkoitus saada ulos eduskunnasta vielä kuluvalla eduskuntakaudella. Vuokralaiset ry pitää lakiuudistusta tar-

Pitkillä 40 vuoden korkotukilainoilla tuetaan kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista. Asukkaat näihin asuntoihin valitaan sosiaalisin perustein. – Pitkällä korkotuella rakennutetaan Suomeen vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, jotka pysyvät kohtuuhintaisina vuosikymmeniä eli ovat asukkaiden kannalta turvallisia asuntoja. Nykyisessä markkinatilanteessa, jossa asumisen hinta on jo historiallisen korkea, ARA-asuntojen tarve on entistä suurempi. Siksi on hyvä, että tätä järjestelmää uudistetaan, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

ASUMISEEN TARVITAAN PIENTEN RIITA-ASIOIDEN KÄSITTELYELIN

Vuokranantajien ja vuokralaisten välisiä riita-asioita hoidetaan tällä hetkellä pääosin kuluttajariitalautakunnassa, joka on pahasti ruuhkautunut. Apulaisoikeusmies totesi jo viime vuoden toukokuussa tarkastuksessaan tilanteen huolestuttavaksi.

Tarkastuspöytäkirjan mukaan kuluttajariitalautakunnan nykyinen tilanne muodostaa vakavan oikeusturvaongelman kuluttajariita-asioiden laissa edellytetylle ripeälle ratkaisulle. Tarkastuksen mukaan lautakunnan edellytykset antaa oikeussuojaa kohtuullisessa ajassa ovat heikot. Pöytäkirjan mukaan syynä tähän on muun muassa lautakunnan resurssien vähäisyys. Lautakunnan määrärahoja on leikattu viime vuosina.

– Tänä vuonna määrärahoja on lisätty, mutta tilanne on edelleen huono. Käsittelemme yhä vuoden 2020 asioita, kertoo toiminnanjohtaja Anne Viita, joka toimii Vuokralaiset ry:n edustajana Kuluttajariitalautakunnassa.

Vuokralaiset ry on nostanut asian myös vaalitavoitteisiinsa.

– Nyt tarvitaan reilusti lisää resursseja kuluttajariitalautakunnalle ja sen lisäksi on otettava käyttöön pienten riita-asioiden menettely, linjaa Viita.

Kansanedustaja, Vuokralaiset ry:n entinen järjestöpäällikkö Pia Lohikoski teki asiasta myös kirjallisen kysymyksen asuntoasioista vastaavalle ministerille viime kesänä.

– Kuluttajariitalautakunta on taho, jonka puoleen vuokralaiset useimmin kääntyvät esimerkiksi tilanteessa, jossa vuokrankorotus on ollut kohtuuton tai vuokranantaja pimittää vuokravakuutta perusteetta. Oikeusistuimissa riitoja käydään ani harvoin kalliiden ja pitkien prosessien vuoksi. Vuokralaiset ovat vaarassa jäädä ilman aitoa mahdollisuutta hakea oikeutta, kun lautakunnalta on leikattu varoja seurauksia miettimättä, Lohikoski totesi tiedotteessaan.

VUOKRALAISPÄIVÄT TULOSSA

– VARAA AIKA KALENTERIISI

Syksyn Vuokralaispäiviä valmistellaan jo kovaa vauhtia. Tänä vuonna Vuokralaispäivät pidetään 8.–10.9. Viking Gabriellalla. Merkitsethän ajan varatuksi kalenteriisi. Lisätietoa ohjelmasta annetaan seuraavassa lehdessä.

Erittäin tärkeät vaalit tulossa

Asumisen hinta on ollut jo vuosikausia ajankohtainen teema vaaleissa, mutta kevään eduskuntavaaleissa tuo aihe todella tärkeä. Elinkustannukset ovat nousseet merkittävästi ja vaikeuttanut monien pieni- ja keskituloisten ihmisten elämää.

Kuten kansanedustajakollegani, entinen Vuokralaiset ry:n järjestöpäällikkö Pia Lohikoski tässä lehdessä kertoo, eduskunnassa on paljon tahoja, jotka haluaisivat rajoittaa valtion tuella tuettujen asuntojen määrää ja leikata asumistukia. Jokainen pienituloinen tietää, että tukien leikkaaminen tarkoittaisi rahan vähenemistä jopa välttämättömistä elämän tarpeista. Ja jos ei olisi voittoa tavoittelematonta ARA-asuntoja, asumisesta joutuisi maksamaan entistä enemmän, sillä markkinaehtoinen asuntotuotanto pyörii voiton tavoittelun lähtökohdista.

On totta, että Suomessa on suuri joukko ihmisiä, joiden pärjäämiseen elinkustannusten nousu ei vaikuta millään tavalla. He ovat usein myös se joukko, jonka ääni kuuluu parhaiten ja jotka jaksavat olla aktiivisia muun muassa äänestämisessä.

Jotta pieni- ja keskituloisten ihmisten ääni kuuluisi paremmin tulevissa vaaleissa, oman elämän tosiasioista kannattaa jutella omien porukoiden lisäksi vaalikentillä niin ehdokkaita tavatessa kuin esimerkiksi kirjoittamalla heille sähköpostitse tai sosiaalisen median kautta.

Annamme tässä lehdessä näkökulmia keskusteluihin. Lehden kannesta voit lukea Vuokralaiset ry:n vaaliteemat, joita avattiin edellisessä lehdessä laajemmin (edellinen lehti löytyy verkkosivuiltamme). Lisäksi esittelemme tässä lehdessä alan muiden järjestöjen vaaliteemoja kommentoiden niitä Vuokralaisten näkökulmasta.

Hyvät ystävät, olkaa kevään eduskuntavaaleissa aktiivisia myös äänestämään. Sitä kautta jokainen voi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan asumisen asioita seuraavan neljän vuoden aikana viedään. Nämä ovat todella tärkeät vaalit vuokra- ja asumisoikeusasukkaiden näkökulmasta katsottuna!

SUNA KYMÄLÄINEN

Puheenjohtaja

Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja

Kohtuuhintainen asuminen on osa hyvinvointivaltiota

Kansanedustaja Pia Lohikoski pitää erittäin tärkeänä, että ARA-tuotantoa rakennetaan jatkuvasti eikä asumisen tukia leikata. Asumisen hinta on nyt entistä ajankohtaisempi aihe kevään vaaleissa.

Vuokralaiset ry:n entinen järjestöpäällikkö, Pia Lohikoski kannustaa kaikkia äänestämään kevään vaaleissa ja puhumaan asumisen asioista sekä lähipiirissä että vaalien ehdokkaille. Kevään vaaleissa isona teemana tulee taatusti olemaan talousasiat monelta kannalta käsiteltynä.

– Asumisen hinta on nyt erityisen ajankohtainen

asia elinkustannusten nousun takia. Esimerkiksi energiakustannusten nousu siirtyy jossain vaiheessa vuokriin tai jos vuokrankorotus on sidottu elinkustannusindeksiin, vuokra nousee merkittävästi. Pienipalkkaiselle vuokralaiselle se on valtava juttu, mutta niin alkaa olemaan myös keskituloiselle, toteaa Lohikoski.

Osa puolueista haluaa leikata tuotantoa ja tukia

Osa puolueista puhuu nyt voimakkaasti esimerkiksi asumistukien leikkaamisesta ja samaisissa puolueissa

asuminen hyvinvointivaltiota

suhtaudutaan myös kohtuuhintaiseen ARA-tuotantoon nihkeästi. Sen haluttaisiin olevan vain erityisryhmille tarkoitettua asumista.

– Osassa puoleista ajatellaan, että ARA-tuotantoa pitäisi vähentää, asumisen tukia leikata ja valtion asuntorahasto pistää liikennehankkeisiin. Noilla toimin tuhottaisiin kohtuuhintaisen asumisen elementit, jotka ovat valtion keinoja vaikuttaa asumisen hintaan. On tärkeää ymmärtää, että kohtuuhintainen asuminen kuuluu hyvinvointiyhteiskuntaan, muistuttaa Lohikoski ja korostaa, ettei asuntopula ole kasvukeskuksista hellittämässä.

– Vaikka kalliiden vapaarahoitteisten asuntojen kysyntä väheni väliaikaisesti koronan takia, kohtuuhintaisten, voittoa tavoittelemattomien ARA-asuntojen kysyntä on reippaasti kasvanut. Itse edustan näkemystä, että ARA-tuotantoa pitäisi tehdä koko ajan, jotta markkinoille saataisiin nimenomaan kohtuuhintaisia asuntoja. ARA-asuntoja vapautuu hintarajoituksista koko ajan ja jos uusia ei rakenneta tilalle, homma menee entistä markkinaehtoisemmaksi ja se on kylmää kyytiä pienituloisille.

Vuokrille sama hintajarru kuin energian hinnalle

Lohikoski haluaa puhua nyt myös vuokrasääntelyn mahdollisuudesta. Energian hintakeskustelut ovat tuoneet uudenlaisen näkökulman asiaan, kun valtion taholta ollaan valmiita rajoittamaan energiayhtiöiden voitto-osuuksia.

– Asumiseen pitäisi saada samanlaisia väliaikaisia sääntelyelementtejä. Esimerkiksi Tanskassa on viime syksynä säädetty uudenlainen määräaikainen rajoitin vuokrien nousuun. Pysyvä hintakatto ei olisi hyvä vaihtoehto, jottei vaaranneta asuntotuotantoa, toteaa Lohikoski.

Yksinasuville asumisen hinta on todella kova

Lohikoski haluaa muistuttaa myös, että yksinasuvia on

Pia Lohikoski toimii kansanedustajana muun muassa valtiovarainvaliokunnan jäsenenä. Sitä kautta hän on nähnyt, kuinka monet asiat muutkin asiat kuin esimerkiksi vuokra tai vastike liittyvät Asuntomme-lehden lukijoiden toimeentuloon.

yhä enemmän ja heille asumisen nousevat kustannukset ovat erityisen kova paikka, koska yksin joutuu kustantamaan kaikki menot. Esimerkiksi Helsingissä asuvista jo puolet on yhden hengen talouksia.

– Meillä usein puhutaan asioita lapsiperheiden näkökulmasta, mutta yksinasuvia ei saisi unohtaa ja muistaa, että myös esimerkiksi monet etävanhemmat luetaan yksinasuviin. Asumistukea pitäisikin muuttaa siten, että tuki tulisi molemmille vanhemmille, jos lapsia hoidetaan vuoroviikoin, ehdottaa Lohikoski.

Nuorten ihmisten vaalikiinnostuksen herättämiseksi Lohikoski toivoo nostettavan keskusteluun myös ilmastoasiat.

– Nuoria kiinnostaa erityisesti asumisen tulevaisuus ja siksi olisi tärkeää keskustella myös elinympäristömme tulevaisuudesta. Asumista pitää kehittää kestävällä tavalla, toteaa Lohikoski.

Riitojen ratkaisuun tarvitaan nopeampaa käsittelyä

Pia Lohikoski on ensimmäistä kauttaan eduskunnassa, ja pitänyt työrupeamastaan. Työ on ollut vaihtelevaa ja monipuolista. Uusia asioita on oppinut koko ajan lisää.

– Erityisen tärkeänä mahdollisuutena vaikuttaa asioihin pidän hallitusohjelman työstämistä. Sain olla mukana ohjelmasta neuvoteltaessa ja kun niitä asioita on sitten tullut käsittelyyn eduskuntaan, olen pyrkinyt olemaan läsnä, kertoo Lohikoski ja toteaa, että kansanedustaja vaikuttaa myös kontaktiensa kautta monella tavalla lainsäädäntötyöhön.

Monta asumisen asiaa on saatu hallitusohjelmasta toteutettua, kuten yhteishallintolain uudistus, asuntopoliittinen toimenpideohjelman laatiminen, tavoitemäärän asettaminen ARA-tuotannolle ja asumisneuvonnan kehittäminen. Korkotukilainsäädännön uudistus sen sijaan odottaa vielä eduskunnan käsittelyä. Yksi asia vaatii kuitenkin jatkotyötä.

– Olisin toivonut, että vaalikaudella olisi saatu asumiseen joku muu riitojenratkaisuelin kuin erittäin ruuhkautunut kuluttajariitalautakunta. Resursseja ei ole vahvistettu eikä tilanne ole parantunut. On vuokralaisen oikeusturvan kannalta huono asia, että joutuu odottamaan lautakunnan päätöstä esimerkiksi vuokran vakuutta koskevassa riita-asiassa jopa kaksi vuotta. Tarvittaisiin ehdottomasti sovitteluelin, jotta riita-asiat saataisiin käsiteltyä nopeammin, painottaa Lohikoski.

– Asumiseen pitäisi saada väliaikaisia sääntelyelementtejä.

Alan toimijoiden vaalitavoitteet

Alan järjestöt ovat Vuokralaiset ry tavoin asettaneet eduskuntavaaleihin omat tavoitteensa. Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja Suna Kymäläinen kommentoi muiden toimijoiden tavoitteita.

RAKLI ry

(Kiinteistöjen ammattimaisten omistajien, kiinteistösijoittajien ja rakennuttajien järjestö)

1. Panostuksia vihreän siirtymän vauhdittamiseen

• Oikea-aikaisilla ja oikein mitoitetuilla energiaratkaisuilla turvataan vihreää siirtymää energiamurroksen keskellä.

2. Arjen sujuvuutta kestävällä asunto- ja veropolitiikalla

• Asunto- ja veropolitiikan ennakoitavuus on elintärkeää, sillä investoinnit ja rahoituspäätökset tehdään vuosikymmeniksi eteenpäin.

3. Joustavampaa kaavoitusta ja sujuvampia lupakäytäntöjä

• Kaavoituksen ja luvittamisen määrätietoinen sujuvoittaminen vahvistaa kaupunkien merkitystä talouden veturina.

4. Oikein kohdentamalla kohti 2030-lukua

• Panostukset osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen ovat välttämättömiä talouden kasvulle.

Lisätietoa: www.rakli.fi/raklin-eduskuntavaalitavoitteet-2023/

KOVA ry

(Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat)

1. Kohtuuhintainen asuminen edistää Suomen kasvua ja menestystä.

2. Kohtuuhintainen asuminen on kustannustehokasta yhteiskunnalle ja sen tuesta hyötyvät asukkaat.

3. Kohtuuhintainen asuntotuotanto tarvitsee toimivan tukijärjestelmän ja vakaan toimintaympäristön.

4. Kohtuuhintainen asuntotuotanto vakauttaa kiinteistö- já rakentamisalan suhdanteita.

5. Kuntien kaavoitus ja tonttitarjonta mahdollistavat rakentamisen.

6. Rakennuskannan energiatehokkuuden parantaimen toteutetaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesti.

7. Asunnottomuuden poistaminen edellyttää kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Lisätietoa: www.kovary.fi

Suomen Vuokranantajat ry

1. Yksityiset vuokranantajat takaavat joustavan ja monipuolisen vuokramarkkinan.

• Maailman paras vuokra-asuminen turvataan huolehtimalla pienten yksityisten vuokranantajien toimintaedellytyksistä. On myös vuokralaisen etu, että yksityisten vuokranantajien asemaa ei heikennetä verotusta tai sääntelyä kiristämällä.

2. Kannustetaan suomalaisia taloudelliseen varautumiseen ja vaurastumiseen

• Kannustamalla suomalaisia sijoittamiseen edistämme hyvinvoinnin kasvua ja kotitalouksien varautumista. Hallituskaudella 2023–2027 perustetaan työryhmä selvittämään keinoja, joilla edistetään suomalaisten säästämistä ja sijoittamista.

• Sijoittamisen aloittamisen kynnystä voidaan madaltaa vapauttamalla pienimmät pääomatulot verosta.

3. Turvaa asumiseen ja vuokraustoimintaan

• Taloyhtiöiden asumisrauhaa edistetään nopeuttamalla häätöjä ja helpottamalla häiriötilanteisiin puuttumista.

• Tuomioistuinmenettelyjä nopeutetaan lisäämällä tuomioistuinlaitoksen resursseja ja ottamalla käyttöön pienten riita-asioiden menettely.

Lisätietoa: www.vuokranantajat.fi/yhdistys/vaikuttaminen/eduskuntavaalit-2023/

”Vuokralaiset ry:n puheenjohtajana näen suurta tarvetta turvata perheiden kodit ja asumiskustannusten pitämistä hallittavissa olevina. Asumisen turvallisuus ja kulkuyhteydet tekevät arjesta sujuvaa.

Toimintaympäristömme on moninainen ja pelkästään kiinteistö- ja rakennusajan järjestöjen vaalitavoitteita ja hallitusohjelmakirjauksia lukiessa löytää toiminnoista eroja. Silmäillessäni alan järjestöjen (Rakli, Kova, SVA) vaalitavoitteita on sieltä nostettavissa esiin myös asukkaiden kannalta erinomaisia nostoja.

Kaikki ne, joilla ei ole kotia, ansaitsevat sellaisen. Asunnottomuuden poistaminen on tavoitteena inhimillinen ja sitä kannattaa tavoitella.

Veropolitiikalla puolestaan vaikutetaan yhteiskunnan palveluluiden tuottamiseen, joten verotuksen oikeudenmukaisuuteen on kiinnitettävä huomiota. Esimerkiksi kiinteistövero on tasavero, jota kaikissa tuloluokissa maksetaan samansuuruisena tuloista riippumatta. Kiinteistövero vie pienituloisen palkasta suhteessa suuremman osan kuin suurituloiselta. Ylipäätään kiinteistöverouudistuksen valmistelussa on otettava nykyistä paremmin huomioon sekä maapohjan että rakennusten todellinen markkina-arvo. Tämä tekee kiinteistöverotuksesta aiempaa oikeudenmukaisempaa. On kuitenkin tärkeää, että siirtymäajat ovat tarpeeksi pitkiä, ettei uudistus johda kohtuuttomiin muutoksiin verotuksessa.

Kansalaisjärjestön puheenjohtajana näen tarpeelliseksi myös tavoitteet lisätä tuomioistuinten resursseja, jotta oikeusturva paranee. Tuomioistuinten käsittelyajat ovat kohtuuttoman pitkiä, kuten myös kuluttajariitalautakunnan käsitellyssä olevat asiat. Asumisrauhaa rikkovan häätömenettely ei saa kohtuuttomasti rasittaa naapurustoa. Kaikkien on voitava tuntea olonsa kotona turvalliseksi.

Näemme Vuokralaiset ry:ssä ARA-tuotannon merkittävänä osana asumisen kohtuuhintaisuuden tavoittelussa. ARA-lainoitetut kohteet tuottavat markkinoille pitkäaikaisia koteja, joissa hintakoko -suhde on parempi kuin sijoittajakysyntään vastaavissa kohteissa.

Asuminen ja asuntojen rakentaminen on moninaisen polun lopputulema. Ennen kodin valmistumista on aluetta kaavoitettu, rakennettu infraa ja rahoitettu osana prosessia. Pidämme tarpeel -

lisena MAL-sopimusmenettelyn jatkamista niin, että mahdollistetaan kestävä yhdyskuntakehitys, riittävä määrä asuntotontteja sekä infrainvestointeja kaupunkiseuduilla.

Kestävä asuntopolitiikka ja vähäpäästöisen liikenteen edistäminen kulkevat käsi kädessä. Päätökset kestävistä liikenneinvestoinneista, kuten raideinvestoinnit, muu joukkoliikenne, kävely ja pyöräily, ruokkivat myös asuntorakentamista. Siksi esimerkiksi MAL-sopimusmenettelyä on tarpeen jatkaa ja kehittää edelleen. Toisaalta vastaavia toimintamalleja tarvittaisiin myös muilla alueilla liikenne- ja asuntopolitiikan synergioiden valjastamiseksi.

Jos otetaan esimerkiksi oma kotikaupunkini Lappeenranta, siellä yliopistokaupunkina on tärkeää, että on kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, erityisesti opiskelija-asuntoja. Nämä ovat myös Vuokralaiset ry:lle tärkeitä tavoitteita. Lisäksi kestävät liikenneinvestoinnit hyödyttävät opiskelijoita – esimerkiksi pyöräilymahdollisuuksien lisääminen sekä joukkoliikenteen riittävä vuoroväli ja palvelutaso etenkin kampuksen ja keskustan välillä ovat opiskelijoiden kannalta merkittäviä.”

Eduskuntavaaleissa linjataan Suomen suuntaa ja arvoja

tulevalle hallituskaudelle

KUVA: LEENA WARÉN.

SUNA KYMÄLÄINEN

Yhteydenotot Takuusäätiöön lisääntyneet

Takuusäätiön yhteydenotot ovat viime kesän jälkeen lisääntyneet kolmanneksella vuoden takaiseen aikaan verrattuna. Elinkustannusten nousu koettelee velanmaksukykyä sekä myös jo peruslaskujen maksamista.

Takuusäätiön neuvontaan soittaa kaikenikäisiä ihmisiä nuorista vanhuksiin ja eri tuloluokkien edustajia. Valtaosa on palkkatyössä olevia. – Tähän mennessä meille näkynyt ryhmä on lähinnä niitä henkilöitä, joiden ongelmana on, että omista tuloista kuluu ylisuuri osuus velkojen lyhentämiseen. Pelivaraa menojen kasvamista varten ei käytännössä ole ollut yhtään. Monelle huoli on täysin uusi ja aiempaa vakavampi kun velkojen lyhentämisen murheiden rinnalle on tullut myös se, että saako maksettua enää ihan peruslaskuja, joiden hoitamista on aiemmin pitänyt itsestäänselvyytenä, kertoo neuvonnan vastaava asiantuntija

Henri Hölttä.

Takuusäätiössä yhteydenottajien tilanne kartoitetaan ja neuvot räätälöidään kullekin sopiviksi.

– Jos ongelmana on, että velkojen lyhentämiseen kuluva raha aiheuttaa rahojen riittämättömyyden, käymme läpi voisiko velat hoitaa tai järjestellä nykyistä järkevämmin ja saisiko esimerkiksi asuntolainaan lyhennysvapaita, kertoo Hölttä.

– Jos rahat eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen, eikä mistään voi tinkiä, niin silloin ainakin vuokra ja sähkölasku kannattaa ehdottomasti maksaa ja ilmoittaa vakuudettoman velan velkojalle, ettei toistaiseksi velan lyhentämiseen jää maksukykyä, toteaa Hölttä ja neuvoo käymään läpi myös kaikki mahdolliset tuet sekä selvittää järjestelyt ja sopimiset velkojien kanssa.

– Moni voi myös olla sen edessä, että joutuu miettimään, onko nykyinen elintaso taloudellisesti jatkossa mahdollinen lähtien asumismuodosta, oman auton käytöstä, kulutustottumuksista yleisesti. Viime kädessä on henkilön itse mietittävä ja päätettävä mistä voisi luopua ja mistä ei, toteaa Hölttä.

Takuusäätiö myöntää myös takauksia pankkilainoihin, jolla aiemmat vakuudettomat velat saa järjesteltyä kohtuuehtoisella lainalla, jossa maksuohjelma on henkilön maksukyvyn mukainen.

Takuusäätiön velkalinjan puhelinnumero on 0800 9 8009. Chat-palvelu löytyy verkko-osoitteesta www.takuusaatio.fi/palvelutja-materiaalit/velkalinja-jakysy-rahasta-chat/

Yleinen puheenaihe on myös menojen tärkeysjärjestys eli mihin menoihin oma maksukyky on järkevää käyttää.

– Takauksen saamiseksi on kuitenkin monia kriteereitä, joista voi lukea lisää verkkosivuiltamme. Takauksen saamisen kartoittamiseksi on hyvä olla yhteydessä neuvontaamme, toteaa Hölttä.

Takuusäätiöllä on myös oma pienlaina, jota voi hakea välttämättömien hankintojen tekemiseksi ja esimerkiksi muuttokustannuksiin, takuuvuokraan tai vuokrarästien maksamiseksi. Sen saamiseksi ei kuitenkaan saa juuri muita velkoja olla ja velan lyhentämiseen pitää tuloista jäädä säännöllinen maksukyky.

Milloin kannattaa ottaa yhteyttä Takuusäätiöön?

– Koskaan ei ole väärä tilanne tai hetki olla meihin yhteydessä, mikäli jollain tasolla oma rahatilanne mietityttää. Yhteyttä kannattaa ottaa vaikka murhe tai pohdituttava rahankäyttöön liittyvä asia olisi pienikin. Keskustelut ovat luottamuksellisia, maksuttomia ja keskustella voi täysin anonyymisti. Kasvokkaista neuvontaa meillä ei valitettavasti ole, mutta yhteyttä voi ottaa joko puhelimitse tai nettisivuiltamme löytyvät chatin kautta, kertoo neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä.

Alueiden eriarvoistumista ehkäistään investoimalla ihmisiin

Asuinalueet ovat jakautuneet pieni- ja suurituloisiin entistä selvemmin, ja pienituloisuus on yleistynyt erityisesti jo valmiiksi pienituloisilla alueilla. Erityisen nopeaa kehitys on ollut 1970–1990-luvulla rakennetuilla alueilla. Kaupunkien sosioekonominen eriytyminen on voimistunut kaikkialla Euroopassa viimeisen parin vuosikymmenen aikana, ja viimeaikaiset tutkimukset osoittavat niin sosioekonomisen kuin etnisen segregaation vahvistuneen myös Suomessa.

Kaupunkien sisäinen sosioekonominen segregaatio on seuraus tulonjaon, työllisyyden, koulutuksen ja hyvinvoinnissa epätasaisesta jakautumisesta ja näiden erojen paikantumisesta asuntomarkkinoiden ja asuntotuotannon vaikutuksesta kaupunkien eri alueille. Erot tuloissa, työllisyydessä, koulutuksessa ja terveydessä sekä palveluihin pääsyssä vaikuttavat ihmisten toimintamahdollisuuksiin monilla elämän alueilla, ja nämä erot voimistavat kaupunkien sisäistä eriytymistä.

Asuinalueiden pienituloisuus liittyy vahvasti asuinalueiden kerrostalovaltaisuuteen ja suureen ARA-vuokra-asuntojen osuuteen. Pienituloisuuden vahvistumi sen taustalla vaikuttavat osaltaan niin alueiden vetovoiman heiken tyminen ja muuttoliike kuin alueella pysyvien asukkaiden tilan teiden muutokset. Myös asumisen hinnalla on merkitystä. Mitä kalliimpaa asuminen on, sitä pienemmät mahdollisuudet pie ni- ja keskituloisilla kotitalouksilla on valita asumismuotonsa ja asuinalueensa.

Osattomuus hyvinvoinnista (tulot, työllisyys, koulutus, terveys) keskittyy usein tietyille asuntomarkkina-asemaltaan heikommille alueille. Erot esimerkiksi oppimistuloksissa ja terveydessä ovat kasvaneet niin yksilöiden kuin kaupungin eri osien välillä. Tutkimukset antavat viitteitä siitä, että pienituloisimmilla alueilla paitsi liikutaan vähemmän, näiltä alueilta myös liikutaan vähemmän muualle kaupunkiin – ja tämä koskee myös nuoria ikäryhmiä.

Kaikilla tulee olla oikeus terveelliseen, turvalliseen ja viih tyisään asuinympäristöön. Näiden tavoitteiden toteutumista on tärkeää edistää erityisesti sosioekonomisesti heikoimmilla alu eilla, jotta asuinympäristö ei vahvista kaupunginosien välistä segre gaatiota.

Alueiden vetovoiman säilyttämiseksi tarvitaan rakennusten kunnostamista, ympäristön viihtyisyyden ja toimivuuden kehittämistä sekä palveluja; erityisesti koululla on suuri merkitys alueen houkuttelevuudelle. Samalla tarvitaan yhteyksiä muuhun kaupunkiin, siis toimivia jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteyksiä – ja joukkoliikenteen kohtuullista hinnoittelua niin, että kaikilla on aito mahdollisuus joukkoliikenteen käyttöön.

Asuinympäristöjen kehittäminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaikka se parantaa tutkitusti ihmisten tyytyväisyyttä asuinalueeseensa. Pelkkä lähiöiden kunnostamisen ei paranna heikoimpien asuinalueiden alkuperäisten asukkaiden sosiaalista ja taloudellista asemaa, vaikka juuri tämän tulisi olla kehittämisen keskeinen tavoite. Helposti astutaan keskiarvojen harhaan, ja alueen lukujen parantuessa ajatellaan myös asukkaiden tilanteen parantuneen.

Asuinalueiden eriytyminen on tulojen ja hyvinvoinnin epätasa-arvoisen jakautumisen seuraus, ei sen syy. Segregaatiota ehkäistään tehokkaimmin puuttumalla sen perussyihin – ja investoimalla ihmisiin: hyvinvointiin, työmahdollisuuksiin, kotoutumiseen ja koulutukseen. Erityisesti koulutukseen ja ihmisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin panostaminen on tärkeää – tulokset tosin saattavat näkyä vasta sukupolven päästä.

JAANA NEVALAINEN Ympäristöneuvos Ympäristöministeriö

Tiedätkö, mitä kotivakuutuksesi oikeasti korvaa?

Lähes jokaiselta suomalaiselta löytyy kotivakuutus. Harvempi kuitenkaan tietää tarkalleen, mitä oma kotivakuutus kattaa eikä sitä ole välttämättä päivitetty tai kilpailutettu vuosiin.

-Vakuutuksen sisältö kannattaa tarkistaa ajoittain, sillä muuttunut elämäntilanne saattaa vaatia kotivakuutuksen päivittämistä. Koronan myötä on voitu tehdä uusia hankintoja kotiin tai panostaa harrastusvälineisiin. Kun kotona vietetään enemmän aikaa, myös kotona syntyneiden vahinkojen määrät ovat kasvaneet. Sähkön hinnannousu on lisännyt puulla lämmitystä, mikä nostaa palovahinkojen riskiä, kertoo yhteyskoordinaattori Satu Valtonen Suomen Vahinkovakuutus Oy:stä.

Kuka vakuuttaa mitäkin?

Valtosen mukaan hyvä nyrkkisääntö on, että rakennuksen vakuuttaa aina rakennuksen omistaja ja irtaimiston asukas, oli sitten kyse kerrostalosta, rivitalosta tai omakotitalosta. Kerros- ja rivitaloissa rakennuksen vakuuttaa taloyhtiö ja irtaimiston vakuuttaa aina asunnon omistaja tai vuokralainen. Omakotitalossa omistaja vakuuttaa rakennuksen, mutta myös omakotitaloa vuokratessa vuokralainen on vastuussa irtaimiston vakuuttamisesta.

– Rakennuksen vakuutus kattaa rakenteet ja kiinteästi asennetut lämmityslaitteet, kuten lämminvesivaraajan ja rakenteissa olevat putkistot. Irtaimistoon kuuluu kaikki muuton mukana kulkevat tavarat sekä irrallaan olevat kodinkoneet, kertoo Valtonen.

ARA-asunnoissa jääkaappi kuuluu omistajan vastattavien piiriin, ellei asukas ole tuottamuksellisesti vahingoittanut laitetta. Sama pätee asianpesukoneeseen, mikäli se kuuluu vuokra-asunnon varustuksiin. Mikäli vahinko on tuottamuksellinen, vuokralainen ja vuokranantaja voivat myös sopia kulujen jakamisesta uuden koneen hankinnasta. Korvaustilanne selvitetään aina tapauskohtaisesti.

Asunnon kiinteitä sisusteita ovat asunnon seinä- ja lattiapinnat sekä keittiön ja vessan kalusteet. Vahinkotilanteesta riippuen asunnon kiinteät sisusteet voidaan kor-

vata joko irtaimiston tai rakennuksen vakuutuksesta tapauskohtaisesti.

– Vuokranantajat vaativat yleensä laajan kotivakuutuksen vuokralaiselta, joka sisältää vastuuvakuutuksen. Maksuhäiriömerkintä voi vaikuttaa vakuutuksen myöntämiseen. POP Vakuutuksen S-irtaimistovakuutus sisältää vastuuvakuutuksen ja sen saa vuoden ennakkomaksulla maksuhäiriömerkinnästä huolimatta, kertoo Valtonen.

Kenen vakuutus korvaa vahingon?

– Mitä kattavampi vakuutus on, sitä paremmin se turvaa erilaisilta vahingoilta. Yksi vahinko voidaan korvata usean eri vakuutusturvan yhdistelmästä. Siksi POP Vakuutus suosittelee aina laajinta L-vakuutusturvaa, toteaa Valtonen.

Astianpesukoneen rikkoutuessa itse astianpesukone voidaan korvata laajan irtaimistovakuutuksen rikkoutumisturvasta vuokralaiselle, mikäli laitteen takuu on jo umpeutunut. Korvauksesta vähennetään omavastuu ja ylimenevä osa maksetaan korvauksena vakuutuksen ottajalle uuden vastaavan laitteen arvon mukaan ikävähennykset huomioiden. Uuden laitteen hankinnasta vuokralaisen tulee sopia erikseen vuokranantajan kanssa.

– Pesukoneiden asennus tulee aina jättää ammattilaiselle, jotta vesivahinkoa ei syntyisi asennusvirheen vuoksi. Samalla vahingonkorvausvastuu asennuksesta kuuluu ammattilaiselle, toteaa Valtonen.

Vesivahinkojen korvausmäärä voi olla jopa yli kymmenen tuhatta euroa vahingon laajuudesta riippuen. Jos astianpesukoneen rikkoutuminen aiheuttaa vesivahingon, voidaan asunnon lattiapinnoille tai kaapistoille syntyneitä kosteusvaurioita korvata irtaimistovakuutuksen vuototurvasta, silloin kun kiinteistövakuutus ei niitä korvaa.

– Jos kosteusvauriota aiheutuu myös rakenteisiin tai naapuriasuntoon, vastuuvakuutuksesta voidaan korvata niiden korjauksesta aiheutuvia kuluja, mikäli vakuutetulla katsotaan olevan vahinkoon tuottamus. Vesivahingon vuoksi saattaa tulla tarve sijaisasunnolle. Laajasta vakuutuksesta voidaan korvata ylimääräisiä asumiskuluja, kuten sijaisasunto, kun oma kotisi on asumiskelvoton vahingon johdosta, muistuttaa Valtonen.

Mistä vakuutuksen hinta muodostuu?

Vuokra-asunnoissa vakuutuksen hintaan vaikuttavat asunnon sijainti, pinta-ala ja vakuutusturvan laajuus. Mitä isompi asunto ja laajempi vakuutusturva on, sitä mukaan kasvaa myös vuosittainen vakuutusmaksu. Tietyillä asuinalueilla kotivakuutuksen hinta saattaa olla korkeampi. Irtaimistovakuutuksissa hintaerot ovat yleensä vain joitain kymppejä. Vahinkojen korvausmäärä saattaa olla tuhansia euroja, joten älä säästä väärässä kohtaa.

– POP Vakuutuksen irtaimistovakuutukseen vaikuttaa myös talouden henkilöiden lukumäärä. Yksin ja kaksin asuvat saavat kotivakuutuksen jopa -20 % edullisemmin, sillä vahinkoriski on yksin ja kaksin asuvilla pienempi, kertoo Valtonen.

Vuokralainen, muista nämä asiat

kotivakuutuksesta:

1Varmista turvataso. Useat vuokranantajat vaativat vuokralaiselta laajaa kotivakuutusta, joka sisältää rikkoutumisturvan ja vastuuvakuutuksen.

2Tarkista vakuutuksen alkamispäivä. Vakuutuksen olisi hyvä alkaa vuokrasopimuksen alkamispäivästä tai heti, kun saat avaimet käteen.

3Huolehdi, että vakuutuskirjaan on merkitty oikea vakuutuspaikka.

4Pidä huolta suojeluohjeista. Tarkista säännöllisesti palovaroittimen toiminta, jätä pesukoneiden asennus ammattilaiselle ja sulje hanat, kun pesukoneet eivät ole käytössä.

5Tarkista asunnon kunto muuttaessa ja ilmoita mahdollisista havaitsemistasi virheistä vuokranantajalle.

6Vahingon sattuessa tee vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle mahdollisimman pian.

25 € alennus vapaaehtoisesta vakuutuksesta

koodilla VUOKRA

Vakuutukset myöntää Suomen Vahinkovakuutus Oy.

Kuinka yhtiöt ovat valmistautuneet yhteishallintolain uudistukseen?

Yhteishallintolaki uudistuu ensi vuoden alussa. Asuntomme-lehti kysyi neljältä toimijalta ympäri Suomea, miten yhtiöt ovat asiaan valmistautuneet, miten muutos vaikuttaa yhtiön toimintaan ja vastaako lakimuutos toiminnan tarpeita.

Sevas Kodit Oy, Seinäjoki

– Olemme tiedostaneet tulevat muutokset ja selvittäneet sen vaikutuksia. Asukasdemokratiaan lakiuudistus tuo nähdäksemme aika minimaalisia muutoksia. Suurempi tarve olisi saada nostettua asukasaktiivisuutta, johon olemme panostaneetkin. Lakimuutoksella ei liene tuohon asiaan vaikutusta, toteaa toimitusjohtaja

Sami Siikala

Helsingin kaupungin asunnot Oy, Heka

– Käynnistimme uuden asukasdemokratiasäännön valmistelun jo hyvissä ajoin eli viime vuoden marraskuussa, vaikka lakia ei oltu tuolloin vielä hyväksytty. Meillä on uutta sääntöä valmistelemassa työryhmä, johon kuuluu neljä asukkaiden edustajaa ja kolme edustajaa Hekasta. Asukasdemokratiasäännössä kuvataan yhteishallintolakia tarkemmin Hekan yhteishallintoa, sen eri tasoja ja niiden tehtäviä ja oikeuksia, kertoo toimitusjohtaja Jaana Närö.

Itse lakimuutos ei tuo kovin suuria muutoksia Hekan yhteishallinto- ja asukasdemokratiatoimintaan, sillä yhtiöllä on Närön mukaan nykyistä lakia laajempia asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia.

– Meillä on muun muassa ollut yhteistyöelimiä, Heka-tason talouden ja hallinnon valvoja ja olemme myös jo pitkään aina valinneet asukasedustajan mukaan talojen peruskorjausten suunnitteluun ja toteutukseen, toteaa Närö ja korostaa uuden lain tuovan tullessaan uusia velvollisuuksia.

– Laki asettaa meille paljon velvollisuuksia asioiden yhdessä valmisteluun, ratkaisujen perustelemiseen ja sen esiin tuomiseen, miten asukkaiden mielipiteet on ratkaisuja tehtäessä otettu huomioon. Uskon, että näissäkin asioissa pääsemme asukkaiden kanssa hyvään yhteistyöhön. Luottamuksellinen ja avoin yhteistyö on edellytys kaikelle yhteistoiminnalle, toteaa Närö.

Uudesta laista jäi Hekan arvioiden mukaan pois eräs keskeinen asia.

– Mielestämme laissa olisi tullut enemmän korostaa asukastoimikuntien roolia keskeisinä talojen yhteishengen ja yhteisöllisyyden luojina. Edes asukastoimikuntien varsin byrokraattista tehtäväluetteloa ei haluttu nyt yksinkertaistaa ja muuttaa sellaiseen muotoon, joka voisi enemmän kannustaa nuorempiakin asukkaita tulemaan mukaan asukastoimintaan, harmittelee Närö.

vuokra-asunnotTampereenOy (TVA)

Helsinginasunnotkaupungin Oy, Heka

Sevas Kodit Oy Seinäjoki

Vaikka uusi laki ja uusi sääntö eivät tuo kovin paljon muutoksia vanhaan verrattuna, Hekan tavoitteena on järjestää koulutus aiheesta ensi syksynä.

Niiralan Kulma, Kuopio

– Muutoksen ympärillä käyty keskustelu on jo ollut omiaan saamaan asukkaitamme aktivoitumaan ja tarkistamaan oikeuksiaan, kertoo palvelupäällikkö Joni Mäenpää ja toteaa lakimuutoksen valmistautumistyön jo alkaneen.

– Kävimme syksyllä 2022 läpi yhteistyöelimemme eli asukasneuvoston kanssa läpi hallituksen esitystä laista. Asukasneuvostomme näkökulma oli, että tulevan lakiin liittyvät muutokset liittyen yhtiön viestintään ja asukastoimikuntien työhön ovat Niiralan Kulmassa hyvällä mallilla, joten muutokset eivät aiheuta yhtiölle suuria toimenpiteitä. Asukastoimikuntien oikeudet säilyvät kuitenkin tulevassa laissa pääosin ennallaan.

Lakiin liittyvistä muutoksista asukastoimikunnille kerrotaan erillisellä tietopaketilla ja kevään asiakaslehdessä.

– Uudessa laissa yhteistyöelimen oikeudet osallistua yhtiön toimintaan kasvavat runsaasti. Olemme Niiralan Kulmassa pyrkineet viemään kaikki asumiseen vaikuttavat asiat asukasneuvoston pohdittaviksi ennen hallituksen päätöksentekoa. Uuden lain määrittämät oikeudet asukasneuvostolle ovat kuitenkin hyvin laajat, joten saamme varmasti vielä tarkemmalla silmällä katsoa päätöksiämme ja viedä ne matalammalla kynnyksellä jatkossa asukasneuvoston käsittelyyn, toteaa Mäenpää.

Tampereen vuokra-asunnot Oy (TVA)

TVA:lla on vain 400 lain piiriin kuuluvaa ARA-asuntoa ja 1800 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa.

– Vaikka suurin osa asunnoistamme ei kuulu lain piiriin, olemme kehittämässä asukastoimintaamme vuoden 2023 aikana. Lakimuutokset sinällään ovat nykytoimintaamme nähden pieniä eivätkä juurikaan muuta toimintaamme.

Muutostarpeet ovat enemmänkin yrityksemme halua kehittää kokonaisvaltaisesti asukastoimintaamme ja aktivoida sitä, kertoo asiakkuuspäällikkö Mikko Purola

TVA:n kokemuksen mukaan asukastoimintaa on ollut haastavaa saada useimmissa taloissa käyntiin, tai vaihtoehtoisesti toiminta on kuihtunut alkuinnostuksen jälkeen muutaman vuoden sisällä.

– Nyt koetamme yhdistää toimintojamme vapaan puolen ja yhteishallintolain alaisten vuokra-asuntojen osalta sekä luoda asukastoimintamalli, joka palvelee soveltuvasti kaikkia asukkaitamme. Olemme myös tehneet oman asukasyhteistyön käsikirjan, joka esitellään teemaillassa, kertoo Purola.

Teemailta on TVA:n uusi asukastoiminto, johon kutsutaan kaikki asukastoimikuntien jäsenet ja luottamushenkilöt. Tilaisuudessa asukasaktiiveilla on mahdollisuus keskustella asumiseen ja kunnossapitoon liittyvistä kysymyksistä isännöitsijöiden kanssa. Asukkailla on myös mahdollisuus ehdottaa tilaisuudessa yhteistä valvojaa asukkaiden kokouksessa nimeämistä ehdokkaista sekä antaa lausuntoja yhtiön hallitukselle yhtiön toiminnasta, taloudesta ja yhteisestä hoitojärjestelmästä, sekä yhteisistä tiloista ja hankinnoista.

– Lisäksi teemaillassa voidaan käsitellä asukastoimikuntien ja luottamushenkilöiden tekemiä aloitteita. Illassa pyritään myös aktivoimaan asukkaita asukastoimintaan ja vaihtamaan keskenään kokemuksia asukastoiminnoista. Jos talokohtaista aktiivisuutta ei ole tarpeeksi, tarkoituksena on myös perustaa taloryhmiä, jotka toimisivat samalla tavalla kuin talokohtainen asukastoiminta, kertoo Purola.

Niiralan Kulma Kuopio

Vuokralaiset ry on Ninalle näköalapaikka

Vuokralaiset ry:n uutena lakineuvojana aloittanut

Nina Nyberg kokee olevansa vuokralaisten asioiden näköalapaikalla.

-Hakeuduin töihin Vuokralaiset ry:hyn, koska asumiseen liittyvä juridiikka on sydäntäni lähellä ja Vuokralaiset tekee tärkeää työtä valtakunnallisena vuokralaisten ja asumisoikeusasukkaiden edunvalvo jana ja neuvonantajana. Koen olevani tässä työssä vuokralaisten asioiden näköalapaikalla, kertoo

Helsingissä asuva Nina.

Lakineuvojat ovat yleensä oikeustieteen opis kelijoita, mutta Nina on jo valmis lakimies, oikeustieteen maisteri, joka on toiminut yrittäjänä vuodesta 2019 lähtien.

– Yrittäjyyden ohella olen työskennellyt muun muassa kuluttajariitalautakunnassa sivutoimisena esittelijänä antaen ratkaisusuosituksia kuluttajien ja yritysten välisiin oikeudellisiin riitoihin, kertoo Nina.

Nina aloitti työnsä Vuokralaiset ry:n lakineuvojana viime vuoden lopulla ja on jo saanut hyvän käsityksen siitä, millaisiin asioihin lakineuvojaa tarvitaan avuksi.

– Vuodenvaihteen jälkeen erilaiset vuokrankorotuksiin liittyvät kysymykset ovat olleet esillä paljon. Toisaalta myös esimerkiksi kysymykset vuokranalennukseen ja takuuvuok riin liittyen tulevat esiin säännöllisesti, Nina to teaa.

Nina itse asuu Helsingissä. Ammattiin liittyvän ju ridiikan tunteminen on ollut hänelle hyödyksi myös omaan asumiseen liittyen.

– Pidän juristin ammatissa siitä, että joka päivä on mahdollisuus oppia jotakin uutta, Nina toteaa.

Mikäli vuokranmaksu takkuaa ja tulevaisuus huolettaa, TEE

ITSELLESI KARTTA

TULEVAISUUTEEN

1. POHDI HANKINTOJASI

Tarvitsetko niitä nyt vai voisiko niitä siirtää?

Taloudellista tilannetta hahmotellessasi:

2.MUISTA AINAKIN PAKOLLISET KULUT

Lääkkeet, vuokra, ruoka, netti, työssä käyvien matkakulut. Jaa vakuutusmaksut kuukausieriin.

3. HUOMIOI TULOSI

Palkka, työttömyyskorvaus, lapsilisät, eläkkeet...

ESIMERKKI: VUOKRA 800 EUROA/KK.

YKSI ERÄ JÄÄ MAKSAMATTA.

Takaisinmaksu Seuraavan kk:n vuokra

Rästivuokra maksetaan takaisin yhdellä kertaa 1 600 €

Rästivuokra maksetaan takaisin 2 erässä 1 200 €

Rästivuokra maksetaan takaisin 3 erässä 1 066 €

Rästivuokra takaisin 4 erässä 1 000 €

Rästivuokra takaisin 8 erässä 900 €

5. TEE REALISTINEN MAKSUSUUNNITELMA

Jos mokaat kerran, voi luottamus olla mennyttä.

4. SOVI VUOKRANANTAJAN KANSSA VIIVÄSTYSKOROSTA

LAKINEUVOJAMME VASTAA

Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Miten alivuokrasopimus toimii?

alivuokralaisen kanssa vuokrasopimus?

Miten pian ja miten alivuokralaisesta pääsee eroon, jos tulee ongelmia? Pitääkö alivuokralaisesta ilmoittaa vuokranantajalle? Pitääkö alivuokraukseen kysyä vuokranantajalta lupa?

joka ottaa alivuokralaisen toimii tässä alivuokrasuhteessa vuokranantajana. Alivuokralaiselta voi pyytää vakuutta kuten päävuokrasuhteessakin.

Alivuokrasuhteessa kannattaa aina tehdä sopimus kirjallisesti. Jos teette toistaiseksi jatkuvan alivuokrasopimuksen, on vuokranantajan irtisanomisaika sidottu asumisen kestoon. Alivuokrasuhde ei voi olla pidempi kuin päävuokralaisen oma vuokrasuhde.

Alle vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa irtisano-

AJANKOHTAISTA JÄRJESTÖJA KOULUTUSASIAA

Saamme säännöllisesti asiakkailta kiitosta palvelustamme ja olemassaolostamme, kiitos siitä! Järjestötoiminnassa on aina ilo saada hyvää palautetta.

Lukuisat vuokralaiset ovat saaneet meiltä apua ja neuvontaa vuokrasuhteittensa hoidossa. Neuvontapalveluamme pidetään laadukkaana ja sellaisena haluamme sen tulevaisuudessakin pitää.

Kotisivuillamme on laaja tietopaketti vuokralaisille, jonka avulla saa hyvän yleiskuvan vuokralaisten oikeuksista ja velvollisuuksista. Ajankohtaisista asioista viestitämme facebook-sivullamme, kotisivuillamme sekä Asuntomme-lehdessä.

Merkittävä osa edunvalvontaamme on sidosryhmätyö alan järjestöjen kanssa. Tuomme eri työryhmissä esiin vuokralaisten näkemyksiä. Säädösten ja maailman muuttuessa on tarpeen päivittää ohjeistuksia esimerkiksi yksityisyydensuojan osalta vuokrasuhteen alkaessa, vuokrasuhteen aikana tai asuntoa markkinoidessa. Tämä päivitystyö on nyt meneillään.

Pitkäjänteistä vaikuttamistyötä teemme nostaessamme säännöllisesti esiin asumisen kalleuden sekä vuokralaisten ja asumisoikeusasukkaiden aseman vuokramarkkinoilla. Asumiseen liittyvästä lainsäädännöstä lausumme ministeriöille sekä eduskunnan valiokunnille.

Osana sidosryhmätyötä koulutamme vuokranantajientilaisuuksissa alueellisesti pyydetyistä aiheista. Uuden yhteishallintolain tultua hyväksytyksi on koulutuksille taas Covid10-pandemian jäljiltä kysyntää ja hyvä niin.

misaika on 1 kk ja vähintään vuoden kestäneessä 3 kuukautta. Irtisanomisilmoitus täytyy tehdä kirjallisena ja siinä täytyy mainita irtisanomisen peruste.

Alivuokralaisen puolelta irtisanomisaika on 14 vuorokautta.

Irtisanomisaika alkaa sen kuukauden viimeisestä päivästä lukien, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu.

Alivuokralaisesta tulee ilmoitta yhtiölle, jotta huoltoyhtiö voi avata oven asukkaalle. Huoltoyhtiö avaa oven vain asukasluettelossa mainituille henkilöille. Alivuokralaisesta on hyvän tavan mukaista ilmoittaa vuokranantajalle, vaikka lupaa ei vuokranantajalta tarvita.

Vuokralainen, joka toimii alivuokrasuhteessa vuokranantajana, vastaa omalle vuokranantajalleen kaikesta mahdollisesta vahingosta, jonka hänen ottamansa alivuokralainen tekee. Alivuokralaisen valinnassa on hyvä noudattaa huolellisuutta.

Tulemalla mukaan toimintaamme pysyt tietoisena vuokralaisten oikeuksista!

JÄSENMAKSU OIKEUTTAA JÄSENPALVELUUN

Vuokralaiset VKL ry:n jäsenyys ja jäsenoikeudet perustuvat vuosittaiseen jäsenmaksun maksamiseen. Jäsenpalveluihimme kuuluva neuvonta vuokrasuhteeseen liittyvissä asioissa toimii valtakunnallisesti. Lakineuvontaa vuokrasuhteisiin liittyviin ongelmakohtiin on saatavilla arkisin maanantaisin 8.30–14 sekä iltapäivisin 16.00–18.00. Tiistaista torstaihin palvelmme 8.30–13.30. Jäsenpalvelussa autamme vuokralaisyhdistysten jäseniä, asumisoikeusasukkaita että suoria vuokralaisjäseniä. Kaikille jäsenmaksunsa maksaneille kuuluvat samat jäsenpalvelut, jotka sisältävät lakineuvonnan, Asuntomme-lehden ja mahdolliset koulutustapahtuma.

ILMOITATHAN SÄHKÖPOSTIOSOITTEESI

On tärkeää, että meillä on käytettävissä jäsentemme sähköpostiosoitteet. Ilmoitathan myös uuden sähköpostiosoitteen, jos vaihdat sitä. Sähköpostilla tavoitamme jäsenet kaikkein nopeimmin ja kätevimmin. Pyrimme toiminnassa huomioimaan säästäväisyyden ja vähentämään kirjepostia.

Mikäli muutat, tee katuosoitteenmuutos myös Vuokralaiset ry:lle, sillä postiosoite turvaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Asuntomme-lehden saapumisen. Osoitteenmuutokset voi ilmoittaa: toimisto@vuokralaiset.fi.

ANNE VIITA

Toiminnanjohtaja, Vuokralaiset VKL ry

VUOKRALAISET VKL RY

 Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki

 toimisto@vuokralaiset.fi

 anne.viita@vuokralaiset.fi

 www.vuokralaiset.fi

 www.facebook.com/vuokralaiset

 www.twitter.com/vuokralaiset

ASUNTOMME-LEHTI

Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja

Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi

Päätoimittaja: Suna Kymäläinen

Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Ruuskanen

Teksti ja kuvat: Päivi Ruuskanen, ellei toisin mainita

Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen

Kannen kuva: Adobe Stock

Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324

Numero 2/2023: Materiaali viimeistään vko 17, julkaisuvko 21

HALLITUS

SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja

SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja

Jäsenet:

HEIDI ÅKERFELT, JHL, aluetoiminnan asiantuntija

MIISA TERVALA, jäsen, Vantaa

EGËZONA KLLOKOQI-BUBLAKU, PAM, sosiaalipoliittinen asiantuntija

HEIKKI TUOMINEN, Ammattiliitto Pro

TERO STRAND, JHL

Varajäsenet:

TIMO NOUSIAINEN, aluetoimikunnan pj., Ammattiliitto PRO (uusi)

LAURA HASSI, Kuntaliitto

ANTTI KOSKELA, Tehy ry

maski!

ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.