Asuntomme 2/2019

Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 2 / 2019

• ARA-vuokra-asukkaat tyytyväisiä asumiseensa • Asumiskulut koetaan kohtuuttomiksi • Asumista yhteisöllisessä talossa

VUOKRALAISET RY VAIKUTTAA

02 03 04 04 06 06 08 10 11 11

Sisältö Ajankohtaista Pääkirjoitus Vuokralaiset ry vaikuttaa Vuokra-asumisen asiantuntija eduskuntaan ARA-vuokra-asukkaat tyytyväisiä asumiseensa Asumiskulut koetaan kohtuuttomiksi Yhteisöllisten ihmisten asuintalo Vuokralaispäivien ohjelma Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa Lakineuvojamme vastaa

Onko yhteystietosi ajan tasalla?

Lehti löytää perille vain oikeilla yhteystiedoilla.

Muista kertoa muuttuneesta osoitteesta toimisto@ vuokralaiset.fi tai kotisivujemme kautta https://www. vuokralaiset.fi/jasenille/ osoitteenmuutos/ Ilmoita meille sähköpostiosoitteesi ja varmistat uutiskirjeen saamisen.

Sähköpostiosoitteesi voit ilmoittaa: toimisto@vuokralaiset.fi tai (09) 4770 360.

Ajankohtaista

Asumisen tukimuodot on päivitettävä

Asumisen tukipolitiikassa pitäisi tavoitella ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä, kirjoittivat Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita ja Suomen opiskelija-asunnot ry:n asiamies Lauri Lehtoruusu Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla toukokuussa. ”Sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta povataan seuraavien vaalikausien tärkeintä työsarkaa. Tässä yhteydessä päädyttäneen uudistamaan asukkaille maksettavia asumisen tukia eli kysyntätukia, kuten asumistukea ja toimeentulotukea.

Sosiaaliturvan uudistusta valmistellut Toimi 2030 -hanke ei löytänyt viisasten kiveä asumisen kysyntätukien uudistamiseksi.

Vaikka uudistaminen lienee tarpeen, siihen ei tule ryhtyä ennen kuin vaihtoehdot ja niiden vaikutukset ovat selvillä ja julkisen keskustelun ruodittavana. Siksi asumisen kysyntätukien uudistukset tulisi lykätä myöhemmille vaalikausille ja niitä tulisi tarkastella osana asuntopolitiikan kokonaisuutta.

Kysyntätukien lisäksi asumista tuetaan tuotantotuilla, joiden tarkoituksena on tuottaa kohtuuhintaista asuntotarjontaa. Myös nämä kaipaavat uudistamista. Tuotantotukien avulla on pystytty luomaan monipuolisia asuinalueita ja ehkäisemään segregaatiota tarjoamalla pitkäaikaisia koteja pieni- ja keskituloisille. Tuotantotuista keskeisin on Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) hallinnoima korkotukilainajärjestelmä.

Sen rakenteelliset puutteet ovat jääneet korjaamatta: malli ei reagoi taloustilanteen muutoksiin ilman erillisiä poliittisia päätöksiä.

Järjestelmän kehityksessä tavoitteena on ollut uusien toimijoiden houkuttelu sen piiriin.

Tämä on johtanut tempoilevaan politiikkaan, jossa mallin parametrejä viilataan edestakaisin vuodesta toiseen.

Hyvä asumisen tukipolitiikka on pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Tempoilevan politiikan takia toimijoiden voi olla mahdotonta ennustaa, mitkä ehdot ovat voimassa hankkeen käynnistyessä. Toisaalta tempoileva politiikka voi houkutella odottamaan parempia ehtoja.

Korkotukilainoissa valtio lupautuu kustantamaan osan omavastuukoron ylittävistä korkokustannuksista. Jos omavastuukorko on liian korkea, tukea ei tule lainkaan. Jos se on liian matala, valtion korkotukivastuut kasvavat. Pysyvästä omavastuukorosta tulisi siirtyä talouden mukaan joustavaan omavastuukorVuokralaiset Vuokralaiset

/ 2009 2 2 /42019

koon, joka sidotaan esimerkiksi valtion obligaatiolainojen korkoon.

Korkotukilaissa lainojen lyhennysohjelma on sidottu asetuksella, ja nykyinen lyhennysohjelma on yhä liian takapainoinen. Asetuksella säädetyistä lyhennysohjelmista tulisi siirtyä vapaammin sovittaviin lyhennysohjelmiin. Nykyistä vapaampi lyhennysohjelma mahdollistaisi asukkaille tasaisemman vuokrakehityksen ja vähentäisi pitkällä aikavälillä valtion takausvastuita.

Korkotukijärjestelmän kehittämistarpeet eivät liity vain lainanmaksuun. Asuminen muuttuu entistä enemmän palveluksi, jolloin raja asumiskulujen ja muiden menojen välillä hämärtyy. Tuotantotuetuissa asunnoissa vuokrat määräytyvät kustannusten perusteella eli omakustannusperiaatteella. Omakustannusperiaate on mahdollistanut edulliset vuokrat, mutta edellyttää yhä enemmän keinotekoista rajanvetoa eri menojen välille. Miksi pysäköintipaikkojen rakennuttamiskustannukset lasketaan vuokratuloilla katettavaksi asumismenoksi mutta yhteiskäyttöautoja tai lainattavia polkupyöriä ei?

Tämä rajanveto myös estää uusien, asukkaiden elämää helpottavien ja toimeentuloa tukevien ratkaisujen kehittämistä. Jos valtaosan asukkaista tarvitsema palvelu voitaisiin saada edullisemmin koko talolle kuin yksittäisille asukkaille, voisiko palvelun kustannukset hoitaa kootusti vuokrien kautta?

Vuokraan kuuluva nettiyhteys on jo vakiintunut – joskaan ei virallisesti hyväksytty – esimerkki. Kun asumisen tavat monipuolistuvat, on entistä vaikeampi tehdä yleispätevää rajanvetoa omakustannusvuokriin hyväksyttävistä menoista. Nettiyhteys ja Netflix voivat olla asumisen itsestäänselvyyksiä nuorelle siinä missä puhelinlinja ja televisiokaapelointi ikäihmiselle.

Tuotantotukia uudistettaessa on pohdittava järjestelmän tavoitteita ja sitä, miten omakustannusperiaatetta tulisi päivittää, kun asuminen muuttuu palveluksi. Voisiko tavoitteina olla ympäristöystävällisten ratkaisujen tukeminen ja asukkaiden toimeentulon maksimointi vuokran minimoinnin sijaan? Joka tapauksessa on huolehdittava, että kaikki vuokrilla katettavat palvelut kohdistuvat oikein ja vastaavat asukkaiden todellisia tarpeita.”

Lauri Lehtoruusu ja Anne Viita

Pääkirjoitus

Mistä johtuu pienten asuntojen ilmiö?

Pienten asuntojen, erityisesti yksiöiden, tarjonta on lisääntynyt viime vuosina suurilla kaupunkiseuduilla.

Pienten vuokra-asuntojen suuri osuus uusilla kerrostalovaltaisilla asuinalueilla on tunnistettu nopeasti voimistuneena ilmiönä.

Muutos on herättänyt kaupungeissa sekä asuntomarkkinoiden ja -politiikan toimijoissa useita kysymyksiä: mistä ilmiö johtuu, onko pienten asuntojen suuri osuus uustuotannossa pysyvä ilmiö vai suhdanneluontoinen tilapäinen vaihe, liittyykö pienten vuokra-asuntojen paikallisiin keskittymiin uudenlaista alueellista eriytymistä, aiheuttaako pienten asuntojen suuri osuus ongelmia kiinteistötasolla, tulisiko pienten asuntojen rakentamista ohjata tai säädellä nykyistä enemmän tai vähemmän?

Meneillään on tutkimushanke pienten asuntojen osuudesta asuntotuotannossa sekä vaikutuksista kaupunkiseutujen asuntomarkkinoihin ja asuinalueiden eriytymiseen. Tutkimuksen tilaajina ovat Espoon, Helsingin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vantaan kaupungit sekä ARA, Kuntaliitto, Tampereenseutu kuntayhtymä, Uudenmaan liitto ja Ympäristöministeriö. Tutkimuksen toteuttaa Pellervon taloustutkimuksen. Tutkimus valmistuu alkusyksyllä 2019.

Terve järki mukaan vuokraustilanteeseen Kesällä opiskelijat hakevat taas asuntoja opiskelupaikkakunnilta. Vuokranantajalla tai vuokravälittäjällä on lakisääteinen velvoite kertoa vuokralaiselle kaikki asumiseen liittyvät asiat, mutta vuokralaisen pitää muistaa kysyä tarkennuksia, jotta asumisaikana ei tulisi yllätyksiä.

– Vuokralaisen kannattaa aina kysyä asioista, joita ei usko tietävänsä tai pelkää ettei ole ymmärtänyt oikein, kannustaa Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.

Mitään kysymyksiä ei kannata pitää tyhminä kysymyksinä. Välittäjälle saattaa esimerkiksi alueen liikenteen melu olla itsestään selvä asia, jota ei muista kertoa.

Viita muistuttaa myös siitä, että vuokravälittäjän näkökulma on usein vuokranantajan asialla olevan myyntimiehen näkökulma, joten vuokralaisen on pidettävä huolta, että vuokralaisen itsensä kannalta tärkeät asiat nousevat esiin.

Pitkäjänteisesti kohti edullisempaa asumista

I

tävallan Wienissä suuri osa asuntotuotannosta on valtion tuella rakennutettuja vuokrataloja, joiden hintataso on noin viisi euroa neliöltä. Vuokratasoa säännellään, eikä vuokrissa kerätä omistajalle voittoja.

Wienin kaupunki ja yksityiset rakennuttajat tekevät tiivistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on pitää asumiskulut mahdollisimman edullisena kaikille asukkaille. Mikään ei tietenkään estä ketään satsaamasta asumiseensa enemmän, mutta lähtökohtana on siis kohtuuhintaisuus kaikille kansalaisille.

Tähän Suomessakin pitäisi pyrkiä. Sen sijaan, että haalitaan pikavoittoja ihmisten perustarpeista, etsittäisiin yhdessä ratkaisua, jossa sekä ihmiset että yhteiskunta voittavat. Se on lopulta kaikkien etu. Wienin esimerkki on tästä osoituksena. Kaupunki menestyy hyvin ja kasvaa kovaa vauhtia.

Vuokralaiset ry on esittänyt, että asuntopolitiikkaa pitäisi toteuttaa pitkäjänteisesti yli vaalikausien. Täsmälleen samaa mieltä ovat kaikki alan toimijat. Rakentaminen on pitkäjänteistä puuhaa, eikä prosessia pitäisi sekoittaa yllättävien poliittisten intohimojen vuoksi kuten on viime vuosina tapahtunut.

Olemme puhuneet myös sen puolesta, että rakentamisen kustannuksia pitäisi saada matalammaksi. Kun verrataan jälleen Itävaltaan, rakentaminen on Suomessa käsittämättömän paljon kalliimpaa. Taannoisessa tutkimuksessa osoitettiin, että hinnanero syntyy muun muassa suunnittelu- ja tilaratkaisuista, materiaalikustannuksista, säädöksistä, rakentamisprosessista ja tekemisen kulttuurista kokonaisuudessaan. Tuollekin asialle pitäisi ihan oikeasti ryhtyä tekemään jotain.

Olemme vaalikevään aikana esittäneet, että maahan pitäisi saada asumiseen ja kaupunkikehitykseen keskittyvä ministeri.

Asumisen ja rakentamisen kalleus sekä toisaalta rakentamisen huono laatu vaikuttavat yhteiskunnassa jo niin paljon, että vaarana on sekä ihmisten eriarvoistuminen että elinkeinoelämän toimintaedellytysten heikkeneminen.

Asuntoministerin toiminnalle on jo olemassa hyvä pohja edellisen eduskunnan perintönä. Tarkastusvaliokunnan mietintö viime syksyltä nosti esiin samoja asioita, mitä Vuokralaiset ry pitää tärkeänä ja suositteli niitä toteutettavaksi.

Pallo on nyt uudella hallituksella. Omalta osaltani pyrin vaikuttamaan kansanedustajana Vuokralaiset ry:n tavoitteiden toteutumiseen.

Oikein hyvää kesää kaikille Asuntomme-lehden lukijoille!

Suna Kymäläinen Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry

Neuvontapalvelu auttaa vuokrausasioissa Vuokralaiset ry:n neuvontapalvelu numerossa 0600 9 1515 palvelee kaikkia asukkaita vuokra-asumiseen liittyvissä asioissa. Palvelunumeroon vastataan maanantaisin klo 9–14 sekä klo 16–18 ja tiistaista perjantaihin klo 9.30–13. Puhelun hinta on (1,92 €/min + pvm).

Vuokralaiset ry:n jäsenille puhelinneuvonta on maksutonta numerossa (09) 4770 360.

Vuokralaiset

3 2 / 2019

Vuokralaiset ry vaikuttaa Vuokralaiset ry:n on vuokra- ja asumisoikeusasukkaiden edunvalvoja. Sitä työtä järjestö on tehnyt koko vaalikevään tähtäimenään vaikuttaa tulevan hallituksen ja EU-parlamentaarikkojen työskentelyyn.

-T

eemme jatkuvaa edunvalvontatyötä tapaamalla poliitikkoja ja muita päättäjiä. Käsiteltävät aiheet ovat olleet jäsenistön nähtävillä nettisivuillamme julkaistuissa tiedotteissa, joita on myös lähetetty medialle ympäri Suomea, kertoo toiminnanjohtaja Anne Viita.

Edunvalvonnassa tärkeää on muistaa myös kansainvälinen yhteistyö. EU:n päätökset vaikuttavat direktiivien kautta Suomeen.

– Teemme säännöllistä yhteistyötä kansainvälisen vuokralaisjärjestön IUT:n sekä muiden maiden sisarjärjestöjen kanssa. Toukokuussa otimme vastaan ruotsalaisen vuokralaisjärjestön edustajia Gävlestä ja kesäkuussa tapaamme eri maiden toimijoita Ranskan Lyonissa. Suomen asuntopolitiikkaa ja toimintatavat poikkeavat usein eurooppalaisista ja on tärkeää tuoda hyviä käytänteitä muiden tietoon ja valvoa, ettei

suomalaisten etuja heikennetä muiden maiden puutteellisempien järjestelmien takia, korostaa Viita.

Eduskunta- ja EU-vaalien alla Vuokralaiset ry julkaisi seitsemän tiedotetta, joissa otettiin kantaa sekä asuntopoliittisiin että asukkaiden arkeen liittyviin asioihin. Tässä lyhyesti esiteltynä kevään kannanotot.

Pienet asunnot tuovat vanhuksille turvattomuutta Yksinasuvien vanhusten määrä kasvaa koko ajan. Vuokralaiset ry:n mielestä kohtuuhintainen ja riittävän väljä asuminen on tärkeimpiä keinoja turvata ikäihmisten elämänlaatu. Tutkimusten mukaan erityisesti ikääntyvät naiset kärsivät kalliista asumisesta.

– Naisilla on keskimäärin pienempi eläkekertymä ja yhä useampi nainen asuu eläkeiässä yksin, jolloin asumiskulut ovat aina suuremmat kuin jaettuna puolison kanssa. Asumiskulujen kohtuullisena pitämisessä on kyse myös oikeudenmukaisuudesta. Naisten ei pitäisi joutua tässäkin asiassa tulemaan taloudellisesti heikommin toimeen, totesi puheenjohtaja Suna Kymäläinen tiedotteessa ja muistutti myös siitä, että jos taloon rakennetaan liikaa pieniä asuntoja, se aiheuttaa häiriöitä ja turvattomuuden tunnetta.

Kunnalliset vuokrataloyhtiöt yhteiskuntavastuullisia toimijoita Vuokralaiset ry nosti esiin myös kunnallisten vuokrataloyhtiöiden arvostuksen. Eurooppalaisella tasolla tarkasteltuna maissa, joissa on eniten sosiaalista asuntotuotantoa, on vähiten asunnottomuutta.

– Kunnalliset vuokrataloyhtiöt tekevät pääosan valtion tukemasta vuokratalotuotannosta ja huolehtivat kaikkien kuntalaisten asuttamisesta. Sitä työtä pitäisi arvostaa enemmän, sillä sen ansiosta Suomi on kärkimaita asunnottomuuden torjunnassa, muistutti puheenjohtaja Suna Kymäläinen.

Kohtuuhintaista ja väljää asumista pitää osata arvostaa Vuokralaiset ry muistutti yhdessä tiedotteessaan, että suuri osa suomalaisista arvostaa yhä väljää asumista kohtuuhin-

Vuokra-asumisen asiantuntija eduskuntaan uokralaiset ry:n järjestö- ja koulutuspäällikkö Pia Lohikoski aloitti uutena kansanedustajana työnsä Eduskunnassa tänä keväänä. Asuntommelehti kysyi tuoreen edustajan ajatuksia lähes kymmenen vuoden työrupeamasta vuokra-asumisen parissa työskentelystä sekä tulevasta vaikuttajan roolista.

V

Mikä on ollut työssäsi Vuokralaiset ry:ssä antoisinta? ”Työssäni antoisinta on ollut vuokralaisten auttaminen. Kun lakineuvontaan soittaa pulassa oleva jäsen ja pystyy neuvomaan häntä niin, että hän saa avun ongelmaansa, se on todella palkitsevaa.

Lisäksi työssä on totta kai ollut an-

toisaa tutustua valtavaan määrään vuokralaisaktiiveja ja lisäksi muihin asuntopolitiikasta kiinnostuneisiin ihmisiin.

Vaikuttamistyö on toki ollut Vuokralaiset ry:ssä työskentelyssä yksi osa ja on ollut hienoa päästä asuntopolitiikan asiantuntijana mukaan moniin mielenkiintoisiin tapahtumiin.”

Mitkä vuokra-asumiseen ja asuntopolitiikkaan liittyvät asiat kaipaavat työkokemuksesi perusteella huomiota eli minkä asioiden puolesta aiot tehdä edustajana töitä? ”Haluan vaikuttaa asumisen hintaan ja edistää vuokralaisten oikeuksia vahvistavaa lainsäädäntöä etenkin sen osalta, Vuokralaiset

4 2 / 2019

että vuokrien kohtuuttomia korotuksia rajoitetaan.

Kannatan ARA-järjestelmän uudistamista sellaiseksi, että kuntien olisi mahdollisimman kannattavaa rakentaa huomattavasti lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kasvukeskuksiin.

MAL-sopimuksen puitteissa on tie-

nalla. Valtion tulisi lisätä tuotantotukea, jotta ARA-asuntoja saadaan rakennettua enemmän.

– Suomi kaupungistuu muun Euroopan tavoin. Osittain kyse on elämäntapojen muutoksesta, kun halutaan palveluiden äärelle, mutta suurelta osalta kuitenkin siitä, että työpaikat keskittyvät tietyille alueille. Asuntojen suuri kysyntä kasvattaa asumisen hintaa, josta syystä asukkaat joutuvat hankkimaan tarvetta pienemmän asunnon, totesi puheenjohtaja Suna Kymäläinen tiedotteessa.

Ihmisiä ei saa työntää marginaaliin poliittisilla päätöksillä Keväällä julkaistussa väitöstutkimuksessa nostettiin esiin poliittisten päätösten merkitys asumisessa. Päätöksillä voidaan työntää ihmisiä marginaaliin ja aiheuttaa ongelmia sekä ihmiselle itselleen että koko yhteiskunnalle.

– Pienituloisiin kohdistuvat taloudelliset leikkaukset vaikuttavat syrjäytymiseen. Jos perheillä ei ole varaa lasten harrastuksiin tai yksineläjällä ei ole ra-

haa normaalin sosiaalisen kanssakäymisen muotoihin, syntyy noidankehä, josta on vaikea päästä pois. Marginaaliin joutuneiden ihmisten ahdinkoa on vaikea nähdä, koska se aiheuttaa häpeää ja myös toimintakyvyttömyyttä. On hyvä, että asia tulee tutkimuksen kautta esiin, totesi puheenjohtaja Suna Kymäläinen.

Asumistuessa pitää ottaa perheolot huomioon Yhä useammat lapset asuvat kahdessa kodissa. Vuokralaiset ry esitti keväällä, että asumistukea pitää kehittää siten, että lapsen molempiin koteihin saadaan asumistukea lapsen asumistarpeiden tyydyttämiseksi.

– Kyse on tasavertaisuudesta, mutta myös siitä, että yhteiskunnan tasolla tunnustettaisiin vuoroasuminen virallisesti hyväksyttäväksi ratkaisuksi. Se on nykyaikainen huoltomalli, jonka yhä useammat vanhemmat ovat todenneet lapsen edun mukaiseksi ja erinomaiseksi tavaksi ylläpitää hyvää suhdetta molempiin vanhempiin, korosti varapuheenjohtaja Silvia Modig.

Vuokralaiset ry ei halua ratkaisulla nostaa asumistukien määrää, vaan että lapsiin liittyvä asumistuki kohdennettaisiin vuoroasumisperheissä molemmille vanhemmille.

Asuminen tarvitsee oman ministerin Asumisen kalleus on pääkaupunkiseudulla keskeinen ongelma sekä asukkailPia tapasi ensimmäisenä edustajapäivänään Eduskuntatalon edessä ilmastoaktivistina tunnetuksi tulleen twitteristi Atte Ahokkaan sekä Zahra Karimyn. Pia on Atten seuraaja twitterissä ja kehui nuortamiestä oivaltavasta viestinnästä.

tysti tärkeää saada aikaan myös hyviä joukkoliikenneinvestointeja, jotta saadaan rakentumaan kohtuuhintaiset asunnot myös hyvin toimivien joukkoliikenneyhteyksien äärelle.

Haluan myös vaikuttaa asunnottomuuden poistamiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn.”

Mihin muihin yhteiskunnallisiin asioihin aiot tulevassa työssäsi erityisesti keskittyä? ”Asuntopolitiikan lisäksi minulle tärkeitä asioita ovat esimerkiksi lasten oikeuksien vahvistaminen, pienituloisten perusturvan parantaminen, koulutusleikkausten peruminen, riittävät resurssit julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Totta kai myös työelämän tasa-arvon ja hyvän työllisyyspolitiikan edistäminen.”

Vuokralaiset

5 2 / 2019

le että elinkeinoelämälle. Vuokralaiset ry:n mielestä seuraavaan hallitukseen on saatava asuntoasioihin keskittyvä ministeri.

– Asuminen on perustekijä ihmisen hyvinvoinnille. Hoitamalla asuntopoliittiset ratkaisut pitkäjänteisesti ja ihmisten hyvinvointi huomioiden, vaikutetaan ratkaisevasti myös elinkeinoelämän kehitykseen, esitti puheenjohtaja Suna Kymäläinen.

ARAn keskityttävä lainoitustyöhön Vapaarahoitteisen asuntotuotannon hiipuessa valtion tuella toteutettujen ARAasuntojen rooli on asuntomarkkinoilla yhä tärkeämpi. Vuokralaiset vaatii valtiolta aktiivisempaa asuntopolitiikkaa ja ARAn toiminnan keskittämistä ennen muuta uudistuotannon peruslainoitustyöhön.

– Asuntopoliittisilla päätöksillä ohjataan ARAn toimintaa. Nyt on aika nostaa reilusti vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotannon valtuutuksia, jotta asuntotuotantoa saadaan liikkeelle nykyistä enemmän, totesi puheenjohtaja Suna Kymäläinen.

ARA-vuokra- ja asumisoikeusasunnot ovat pääkaupunkiseudulla asumiskustannuksiltaan noin kolmanneksen edullisempia vapaarahoitteisiin vuokraasuntoihin verrattuna. Omakustannusperiaatteeseen perustuva vuokranmääritys ja yhtiöiden voitonjakorajoitteisuus pitävät vuokrat ja vastikkeet matalina.

Mihin asioihin toivoisit VKL:n kiinnittävän vuokralaisten edunvalvonnassa tulevaisuudessa erityisesti huomiota? ”Asumisen hinta on jo pitkään ollut karkaamassa tavallisten pienituloisten palkansaajien käsistä kasvukeskuksissa. Toivon, että VKL kiinnittää huomiota jatkossa yhä enemmän kohtuuttomiin vuokrankorotuksiin ja mahdollisuuksien mukaan nostaa niistä julkiseen keskusteluun esimerkkejä, joiden avulla voidaan kiinnittää huomiota siihen, onko lainsäädäntö näiltä osin kunnossa.

Kohtuuhintaisen ARA-tuotannon osalta VKL varmasti tulee tekemään jatkossakin ehdotuksia, miten tuotantotukia kehitetään sellaisiksi, että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja syntyisi mahdollisimman paljon erityisesti pääkaupunkiseudulle, jossa niistä on suurin pula.”

ARA-vuokra-asukkaat tyyty

KOVA ry:n teettämässä asukastyytyväisyysselvityksessä ARAvuokra-asukkaiden kokonaistyytyväisyys asumiseensa on keskimäärin samaa tasoa kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvilla.

K

OVA ry:n selvityksen mukaan ARA-vuokra-asukkaat ovat yleisesti ottaen melko tyytyväisiä asumiseensa ARA-vuokra-asunnoissa.

– Erityisen tyytyväisiä asukkaat ovat vuokranantajansa asiakaspalveluun ja ammattitaitoon sekä vuokraehtojen selkeyteen. Myös asuinympäristöön, asuintalon sijaintiin, julkisiin liikenneyhteyksiin sekä alueen julkisiin palveluihin ollaan keskimäärin tyytyväisiä.

Sen sijaan kriittisemmin arvioidaan esimerkiksi asuntojen sisäolosuhteita, asuintalon yleisiä tiloja sekä pysäköintimahdollisuuksia, kertoo KOVA ry:n toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen.

ARA-vuokra-asukkaiden näkemyksiä asumisesta, vuokranantajista, asumisen kohtuuhintaisuudesta ja heidän toimeentulostaan on selvitetty nyt valtakunnallisesti ensimmäistä kertaa.

– Selvitys toteutettiin, jotta kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tarjoavat vuokrataloyhtiöt voisivat kehittää omaa toimintaansa ja asukasyhteistyötään. Yhtiöt voivat myös vertailla tuloksia toisiin vuokrataloyhtiöihin, kertoo Parkkonen.

Selvitykseen osallistui 16 KOVAn jäsenyhtiötä. Selvityksen otos oli noin

20 000 asukasta, joista kyselyyn vastasi 28 prosenttia. KOVAn yhteistyökumppanina selvityksessä oli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Selvityksen toteutti KTI Kiinteistötieto Oy. ARA-asukkaat pienituloisia – yli puolet saa asumistukea Selvityksessä kysyttiin myös ARAvuokra-asunnoissa asuvien taloudellista asemaa. Selvityksen perusteella ARA-vuokra-asunnot kohdentuvat pienituloisille, kuten asukasvalintaperusteet sitä edellyttävätkin.

Lähes 50 prosenttia selvitykseen vastanneista ilmoitti kotitaloutensa vuosittaisiksi bruttotuloiksi alle 20 000 euroa.

Yksinasuvista 96 prosenttia ilmoitti bruttotuloikseen enintään 40 000 eu-

Asumiskulut koetaan kohtuuttomiksi V uokralaiset ry toteutti huhtikuussa jäsenistölleen oman asukaskyselyn, jossa kysyttiin vuokranantajan palvelujen onnistumista ja epäonnistumisista sekä asumiskustannusten osuudesta käytettävissä olevista tuloista. Lisäksi kysyttiin mielipidettä siitä, ovatko asumiskulut kohtuulliset.

Uutiskirjeen kautta lähetettyyn ky-

selyyn vastasi 139 henkilöä, 32 miestä ja 107 naista. Suurin osa vastaajista oli 46–55-vuotiaita. Vastauksia tuli tasaisesti ympäri Suomea, pääkaupunkiseutu kuitenkin eniten edustettuna. Kyselyyn vastasi sekä ARA-rajoitusten alaisissa että vapaarahoitteisissa vuokraasunnoissa asuvia asukkaita.

85 % vastaajista ilmoitti, että käytetVuokralaiset

6 2 / 2019

tävissä olevista tuloista yli 30 prosenttia menee asumiskuluihin. 40 % vastaajista kertoi asumiskulujen vievän jopa yli puolet käytettävissä olevista tuloista.

79 % vastaajista oli sitä mieltä, että asumiskulut ovat kohtuuttomat. Korkeatkin asumiskulut hyväksyttiin tavallaan kohtuullisiksi esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa tai vastaavassa

yväisiä asumiseensa KOVA lyhyesti Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokrataloyhteisöjen valtakunnallinen edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 47 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yli 195 000 vuokra-asuntoa, joissa asuu yli 320 000 henkilöä.

roa vuodessa. Yhden huoltajan lapsiperheistä 77 prosentilla vuositulot ovat alle 30 000 euroa. Jopa 52 prosenttia vastanneista ilmoitti saavansa asumistukea. Toimeentulotukea saa lisäksi hieman useampi kuin joka 8. vastanneista.

– Asukkaiden mielestä asumisen kohtuuhintaisuus toteutuu ARA-asunnoissa hyvin. Vastanneista 59 prosenttia on lähes tai täysin samaa mieltä siitä, että asuminen on nykyisessä asunnossa kohtuuhintaista. Kuitenkin vain 39 prosenttia vastaajista arvioi, että elämiseen jää riittävästi rahaa asumiskustannusten jälkeen. Asukkaat myös kokevat, ettei heillä ole taloudellisia mahdollisuuksia tehdä asumiseen liittyviä valintoja, korostaa Parkkonen.

Vuokralaiset ry:n omassa selvityksessä suurin osa vastaajista koki asumiskulunsa kohtuuttomiksi.

– Meidän kyselyssä vastaajina oli myös vapaarahoitteisissa asunnoissa asuvia. ARA-asunnot varmasti koetaankin kohtuuhintaisemmiksi, mutta voidaan myös kysyä, onko korkeisiin asumiskuluihin jossain määrin myös alistuttu, kun asumiseen liittyvät valinnat koetaan rajallisiksi ja vaikuttamismahdollisuudet hyvin vähäisiksi, pohtii toiminnanjohtaja Anne Viita.

erinomaiseksi koetun sijainnin asuinpaikassa.

– Asumiskulut ovat pieni- ja keskituloisille asukkaille olleet jo pitkään ihan liian korkeat. Vuokralaiset ry on esittänyt, että asumismenojen tulisi olla noin 25 % käytettävissä olevista tuloista. Se mahdollistaisi taloudellisesti turvallisemman pohjan arjen elämälle. On myös muistettava, että pienituloisten käteen jäävä tulo käytetään useimmiten

paikallisten palvelujen hankkimiseen, joten rahat jäisivät hyödyttämään kotimaista elinkeinoelämää, korostaa toiminnanjohtaja Anne Viita.

Vuokranantajien tarjoamiin palveluihin liittyviin kysymyksiin tuli runsaasti vapaamuotoista palautetta. Vastauksista nousi esiin samat asiat sekä onnistumisissa että epäonnistumisissa. Asukkaat arvostavat vuokranantajan ripeää ja asiallista toimintaa asuntojen

Asumiskulut vievät suuren osan tuloista Vastaajista 42 prosenttia arvioi, ettei heillä ole mahdollisuuksia saada maksukykyään vastaavaa asuntoa yksityisiltä vuokramarkkinoilta.

– Asumiskustannukset vievät suuren osan vastaajien käytettävissä olevista tuloista. Erityisen ahtaalla ovat yhden hengen kotitaloudet ja yhden huoltajan

Vuokralaiset

7 2 / 2019

lapsiperheet, joissa asumiskustannukset vievät keskimäärin yli puolet tuloista, toteaa Parkkonen.

Selvitys antaa ARA-vuokrataloyhtiöille ja KOVAlle arvokasta tietoa asukkaiden tyytyväisyydestä asumiseensa ja asumisen kohtuuhintaisuuteen.

– KOVA tekee työtä sen eteen, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttamisen edellytykset paranisivat ja vuokrataloyhtiöillä olisi entistäkin paremmat mahdollisuudet tarjota kohtuuhintaisia asuntoja asukkaille.

Vuokra-asuminen on arvostettu ja haluttu asumismuoto ja se sopii kaikkiin elämäntilanteisiin. Haluamme edistää vuokra-asumisen arvostuksen kasvua Suomessa ja eurooppalaistaa vuokraasumisen statuksen Suomessa, toteaa Parkkonen.

ja kiinteistöjen korjaustoiminnan sekä huollon osalla. Erityisen tärkeänä nousi esiin myös ystävällinen asiakaspalvelu.

– Vastauksista voisi nostaa esiin vinkiksi vuokranantajille, että asukkaat kokevat talojen huoltohenkilökunnan ja isännöitsijän vuokranantajan edustajaksi. He luovat tavallaan omistajayhtiön kasvot taloille ja muokkaavat brändiä, muistuttaa Viita.

Vastauksista koostetaan laajempi artikkeli syksyn Asuntomme-lehteen.

Asukkaat ovat suunnitelleet yhdessä kerhohuoneen sisustuksen. Tilasta haluttiin lämminhenkinen kokoontumispaikka, jossa on mukava viettää yhdessä talon yhteisiä ja asukkaiden yksityisiä juhlia

Yhteisöllisten ihmisten Texmex-ruokaa, leppoisaa musiikkia, hyväntuulisia ihmisiä ja upea talokakku. Niistä aineksista syntyi mukavat Taidemaalarinkatu 6:n yksivuotissynttärit.

H

elsingin Kuninkaantammen uudelle asuinalueelle viime vuoden keväällä valmistunut A-Kruunun ensimmäinen puukerrostalo on pirteä näky. Oranssit ja punaiset talot ovat lämminhenkisen oloisia ja vuosijuhlassa kävi ilmi, että 58 asunnossa asuu harvinaisen yhteisöllisiä ihmisiä.

Kerhohuone on yhteinen olohuone Kerhohuone on sisustettu kodinomaiseksi olohuoneeksi ja otettu tehokkaaseen käyttöön. Tilassa on pidetty asukkaiden synttäreitä, kokoonnuttu talonväen yhteisiin perjantai-illanviettoihin,

pidetty perhekerhoa ja se on toiminut myös alueen asukkaiden grillijuhlien huoltotilana. Opiskeluunkin kerhohuonetta on käytetty.

Tila toimii hyvin myös asukkaiden omien juhlien järjestämiseen, sillä sinne saa katettua pitkänkin pöydän vieraille ja pieni keittiö toimii hyvin apuna. Kun asunto on pieni, kerhohuonetila on todella hyvä lisä asumisen arjen ja juhlan helpottamiseen.

Kerhohuoneen sisustaminen toteutettiin yhteistyössä A-Kruunun palvelupäällikön kanssa ja kustannettiin uuden talon yhteistilan sisustamiseen varatuilla rahoilla. Vuosittaisilla asukasVuokralaiset

8 2 / 2019

toimintamäärärahoilla järjestetään asukastapahtumien tarjoiluja ja hankitaan muun muassa kesäkukkia pihalle.

Synttäreissä ideoitiin uusia tapahtumia Synttärijuhlien energinen puuhanainen Heidi Nyrhinen kertoi, kuinka juhlien valmisteluissa oli ideoitu myös uusia tapahtumia.

– Seuraavana ravintolapäivänä ajattelimme järjestää rapussamme oman tapahtuman niin, että yhden kerroksen väki tekisi ja tarjoilisi alkuruoat, seuraava kerros pääruoan jne. Sillä tavalla on mukava tutustua ihmisiin.

Heidi on mukana myös Kuninkaantammen alueen asukastoimikunnassa.

Alueelle on suunnitteilla ensi elokuuksi korttelitapahtuma. Viime kesänä pidettiin alueen yhteiset siivoustalkoot,

KUVA: Kasper Kiiski

Synttärikakkuun oli upeasti ikuistettu Taidemaalarinkatu 6:n julkisivu.

asuintalo jotka uusitaan tulevana kesänä. Viime kesänä järjestettiin myös kirpputori.

Maaliskuussa alueen väki grillasi yhdessä.

– Alue on uusi ja tänne on mukava kehittää yhteisöllisyyttä heti alusta alkaen. Uskon, että yhteisöllisyyden avulla asukkaat arvostavat aluetta enemmän ja tänne halutaan asumaan, pohtii Heidi, joka haluaisi toteuttaa korttelissa myös ”illallinen taivaan

"Uskon, että yhteisöllisyyden avulla asukkaat arvostavat aluetta enemmän ja tänne halutaan asumaan"

alla” –tapahtuman eli ison yhteisruokailutilaisuuden pitkän pöydän äärellä.

Heidi tykkää kutsua ihmisiä koolle hyvän ruoan ääreen.

Puu luo hyvän fiiliksen Synttäreille saapunut väki kehui taloa rauhalliseksi ja viihtyisäksi paikaksi asua. Talon rakennusmateriaali eli puu tuntuu tuoksuna rappukäytävässä ja antaa asumiselle miellyttävän ajatuksen

ekologisuudesta. Taidemaalarinkadun tärkein viihtyisyyttä luova elementti löytyy kuitenkin asukkaista.

– Oli yllätys, että täällä on näin paljon yhteisöllisiä ihmisiä. Viime kesänä istuimme monet kerrat pihassa juttelemassa niitä näitä ja aina välillä joku toi vaikka mansikoita tarjolle. Monesti jäämme naapureiden kanssa rappuunkin jutustelemaan, kertoo juhlissa mukana ollut asukas.

Heidi Nyrhinen toimii mielellään asukastapahtumien järjestäjänä. Yhteisöllisyys koituu hänen mielestään kaikkien asukkaiden eduksi.

Vuokralaispäivillä tavataan vanhoja tuttuja ja solmitaan uusia ystävyyksiä.

Tervetuloa siis oppimaan uutta, verkostoitumaan sekä viihtymään hyvässä seurassa!

Valtakunnalliset Vuokralaispäivät 20.–22.9.2019

OHJELMA

Olethan jo merkinnyt Viking Mariellalla 20.–22.9.2019 pidettävät Vuokralaispäivät kalenteriisi? Nostamme tänäkin vuonna pöydälle vuokra-asumisen ajankohtaisia asioita asiantuntijoiden esitteleminä. Vuokralaiset, asumisoikeusasukkaat, talotoimikuntien aktiivit sekä kaikki asumisasioista kiinnostuneet – tervetuloa oppimaan uutta, verkostoitumaan sekä viihtymään hyvässä seurassa Tukholmassa piipahtaen! Vuokralaispäivillä tavataan vanhoja tuttuja ja solmitaan uusia ystävyyksiä – varmista siis paikkasi hyvissä ajoin!

Perjantai 20.9. M/S Mariella

Auditorio kokoustilana 15.00–18.00 (Laiva lähtee 17.15) 13.30–15.30 Lippujen jako Viking Linen terminaali, Katajanokka, Helsinki 14.30–15.00 Tervetulokahvit ja pientä suolaista 15.00–15.30 Tilaisuuden avaus Suna Kymäläinen, puheenjohtaja, Vuokralaiset ry 15.30–16.15 Uuden hallituksen asuntopoliittiset linjaukset 16.15–17.15 Vuokrantasausjärjestelmistä valtion lainoittamissa kohteissa Sami Turunen, valvontapäällikkö, Ara 17.20–18.00 Sisäilmakysymyksistä asumisessa Juha Kess, projektipäällikkö, RAKLI ry 20.00 Buffet-ruokailu HINNASTO: Hinnat sis. 2 x aamiainen, 2 x kahvit, 2 x illallinen ruokajuomineen, ohjelman ja koulutusmateriaalit.

A-hyttiluokka. Etuhinnat Vuokralaiset ry:n jäsenille.

A-luokka (sis. ruokailut) Normaali Jäsenhinta Kahden hengen hytissä e/hlö 428 407 Yhden hengen hytissä e/hlö 528 502 NOPEAN VARAAJAN ETU –10 % hinnasta 31.5. sitovasti ilmoittautuneille.

Lauantai 21.9. M/S Mariella

uom. Lauantain kellonajat Ruotsin aikaa (Laiva lähtee 16.30) H 07.00–09.45 Meriaamiainen Tukholmassa vapaata aikaa. Omatoiminen lounas.

12.30–13.30 Private shopping Mahdollisuus tehdä ostoksia omassa rauhassa laivan tax-free-myymälässä, joka on varattu vain Vuokralaispäivien osallistujille.

13.00–13.30 Iltapäiväkahvit ja pientä suolaista 13.30–14.30 Asukastoimintaa oululaisittain Sivakka Oy 14.30–15.30 Kiinnostaako omat kulmat – mitä eriarvoistuminen tarkoittaa?

Apulaisprofessori Venla Bernelius, Urbaria, Helsingin yliopisto 15.30–16.30 Valittamista vai välittämistä;

viestinnällä onnistuminen Huvikummun viesti, Päivi Karvinen 16.30–17.00 Kysy lakineuvojalta 19.00 Buffet-ruokailu

Sunnuntai 22.9.

07.30–10.00 Meriaamiainen n. 10.10 Saapuminen Helsinkiin

(Oikeudet ohjelman muutoksiin pidätetään)

ILMOITTAUTUMINEN: LISÄTIEDOT: Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.8.2019. toimisto@vuokralaiset.fi Ilmoittautumislomake löytyy osoitteesta Puh. (09) 4770 360 http://www.vuokralaiset.fi/vpilmoittautuminen/ (kirjoita osoite nettiselaimesi osoiteriville) Ryhmäilmoittautumiset: Kerää kaikki ilmoittautumislomakkeessa kysytyt tiedot ryhmältäsi. Ota sen jälkeen yhteyttä sähköpostitse toimisto@vuokralaiset.fi niin lähetämme ryhmäilmoittautumisiin tarkoitetun valmiin lomakepohjan, jolla voit toimittaa ilmoittautumiset keskitetysti yhdellä kertaa.

Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa Kevät 2019 on ollut järjestössämme muutoksen aikaa. Eduskuntavaaleissa menestyivät liiton hallinnosta puheenjohtaja Suna Kymäläinen jatkokaudelle sekä järjestö- ja koulutuspäällikkö Pia Lohikoski uutena edustajana. Onnittelut molemmille!

Keväälle jännitystä tuo vielä EU-vaalit, joissa varapuheenjohtajamme Silvia Modig on ehdolla. Lehden painoon mennessä vaalitulos ei ollut vielä selvillä.

Vuokralaiset ry:n toiminnanosalta teemme edelleen työtä jäsentemme ja yhdistysten palvelemiseksi muuttuneella kokoonpanolla. Yhdistysten kaivatessa tilaisuuksiin liiton edustajaa, pyydän olemaan yhteydessä toimisto@vuokralaiset.fi tai soittamaan jäsenpalvelunumeroon (09) 4770 360.

Kesä–heinäkuulla neuvontamme palvelee maanantaista torstaihin. Neuvonta-ajat ovat maanantaisin kello 9.00– 14.00 ja tiistaista torstaihin 9.30–13.00.

Kesäkuussa 2019 otamme käyttöön uuden jäsenrekiste-

Lakineuvojamme vastaa Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi

Voiko uusi omistaja korottaa edellisen kanssa sovittua vuokraa?

?

Vuokranantajani myi yllättäen jo pitkään vuokraamani asunnon ja uusi omistaja haluaa neuvotella vuokrasuhteen ehdoista tulevaisuudessa. Voiko uusi omistaja esimerkiksi korottaa edellisen vuokranantajan kanssa sovittua vuokraa?

Vuokrasuhde jatkuu entisellään samoilla ehdoilla kuin edellisen vuokranantajan kanssa, kunhan vuokralainen on vain ehtinyt ottaa huoneiston hallintaansa ennen kauppojen tekemistä. Huoneiston uusi omistaja ja vuokranantaja ei tällaisissa tapauksissa voi muuttaa yksipuolisesti aikaisemmin tehdyn vuokrasopimuksen ehtoja, saati irtisanoa tai purkaa sopimusta normaaleista lain mukaisista perusteista tai säännöistä poiketen.

Vuokran korotuksenkin osalta noudatetaan ehtoja, jotka on sovittu aikaisemman vuokranantajan kanssa vuokrasopimuksessa tai hyvää vuokratapaa, mikäli asiasta ei ollut sopimuksessa mainintaa. Jos vuokrasopimuksessa ei ole asiasta mainittu, neuvottelut on aloitettava vähintään 6 kuukautta ennen aiottua korotusta. Korotuksen tulee olla kohtuullinen ja korotetun vuokran tulee vastata huoneiston vuokra-arvoa.

Korotus ei saa vuosittain ylittää 15 prosenttia muutoin kuin tilanteissa, joissa tehdään vuokrattavan kohteen vuokra-arvoa merkittävästi kohottavia korjauksia.

§

Voiko julkisivuremontin takia saada vuokranalennusta?

? §

Asuinrakennuksessani on kuukauden päästä alkamassa pitkään kestävä julkisivuremontti. Olenko oikeutettu vuokranalennukseen ja kuinka suuri sen tulisi olla?

Julkisivuremontissa vuokrattuun asuntoon kohdistuu yleensä sellaisia haittoja, joiden johdosta asunnon kunnon voidaan katsoa poikkeavan vuokrasopimuksessa sovitusta. Vuokralaisella on oikeus saada tähän perustuen vuokraa kohtuullisesti alennetuksi siltä ajalta, jolta julkisivuremont-

riohjelman, josta tiedotamme yhdistyksiä tarkemmin ajankohdan tarkentuessa.

Vuokra-asumiseen liittyviä kysymyksiä nostamme esiin tiedotteissa, kotisivuilla, facebookissa ja twitterissä. Seuraa meitä ja tiedät mitä tapahtuu. Otamme mielellämme vastaan myös aiheita, joita haluaisit meidän nostavan esiin niin lehdessä kuin tiedotteissa. Aiheet voit antaa osoitteeseen toimisto@vuokralaiset.fi tai soittaa jäsenpalvelunumeroon (09) 4770 360.

Syksyllä tapaamme jälleen Vuokralaispäivillä 20.–22.9.

Lehden sivulla 10 on ohjelma. Olethan jo ilmoittautunut?

Ohjelman löytyy tästä lehdestä. Viime syksynä osallistujia oli Vuokralaispäiville ennätysmäärä, 250 henkeä. Palautteissa osallistujat kehuivat ohjelman runsautta ja monipuolisuutta. Esitysten koettiin antavan asumiseen eväitä niin käytännön toimintaan kuin taustatietojen osalta.

Toivotan jäsenillemme aurinkoista ja lämmintä kesää!

Anne Viita Toiminnanjohtaja, Vuokralaiset VKL ry

ti aiheuttaa haittaa asumiselle. Alennusvaatimus on syytä ilmoittaa vuokranantajalle kirjallisesti ja sen suuruudesta on vastaavasti hyvä sopia kirjallisesti vuokranantajan kanssa.

Vuokranalennuksen määrä vaihtelee riippuen remontin kestosta ja sen aiheuttamien haittojen laadusta. Yleisimpiä jälkimmäiseksi mainituista ovat ainakin mahdolliset parvekkeen käytön estyminen, rakennuksen huputuksesta aiheutuva luonnon valon puute ja lämpötilan nouseminen, sähkö- ja vesikatkokset sekä meluhaitat ja rakentamisesta syntyvän pölyn pääseminen asuntoon.

Vuokranalennuksen määrään arviointi on kuitenkin aina tapauskohtaista harkintaa ja siihen voivat vaikuttaa muutkin kuin edellä luetellut haitat tai seikat. Vuokranalennuksen prosentuaalinenkin osuus vuokrasta vaihtelee tämän vuoksi suuresti, mutta se pysyy yleensä jossain 50-10 prosentin tienoilla. Mikäli syystä tai toisesta julkisivuremontin johdosta asunnosta tulee asuinkelvoton, on vuokralainen vapautettu vuokranmaksuvelvollisuudesta.

Voinko irtisanoutua asunnosta ennen lainmukaista irtisanomisaikaa?

?

Vuokranantajani irtisanoi toistaiseksi voimassa olleen vuokrasopimukseni asuttuani huoneistossa reilusti yli vuoden, minkä johdosta hän antoi minulle lain mukaisen 6 kuukauden irtisanomisajan. Löysin kuitenkin uuden asunnon jo muutaman viikon päästä irtisanomisilmoituksen saamisesta.

Voinko tällaisessa tilanteessa muuttaa uuteen asuntooni välittömästi, kun vuokranantaja on jo suorittanut irtisanomisen ja pitkä irtisanomisaikahan on säädetty juuri vuokralaisen suojaamista asunnottomuudelta varten?

Vuokranantajan tekemä irtisanominen ja vuokralaisen eduksi säädetty irtisanomisaika eivät vaikuta vuokralaisen asuinhuoneiston irtisanomiseen liittyviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Vuokralaisen on siten normaalisti vuokranantajan irtisanomisilmoituksesta huolimatta tehtävä oma lain vaatima irtisanomisilmoitus ja noudatettava siinä asetettua yhden kuukauden irtisanomisaikaa. Asiasta voi kuitenkin aina neuvotella vuokranantajan kanssa molempien osapuolien edut huomioivan sovinnollisen ratkaisun aikaan saamiseksi.

§

Vuokralaiset 11 2 / 2019

Vuokralaiset VKL ry

Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E, 00300 HELSINKI toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset

Asuntomme Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus

e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen

Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen

Taitto: Creamedia

Kuvat: Päivi Karvinen – ellei toisin mainita Kannen kuva: Päivi Karvinen Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 3/2019: Materiaalin toimitus viimeistään vko 33, julkaisuvko 37

Vuokralaiset VKL ry:n hallitus SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Kansanedustaja Ruokolahti SILVIA MODIG Varapuheenjohtaja Kansanedustaja Helsinki HANNU AHONEN Vantaa SAMI AUERSALMI Helsinki ANTTI KOSKELA Helsinki MIKKO LAAKKONEN Järvenpää ELSA KOSKINEN Tampere MIRA-VEERA AUER Helsinki TERO STRAND Kirkkonummi

ASIANAJAJA LEENA PARTANEN tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:

ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU

05.08. 26.08.

02.09. 30.09.

07.10. 28.10.

Neuvontanumero on

0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm).

Jäseniä palvellaan numerosta

(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).

Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä!

Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä.

Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.

Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki