VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 2/2021
• Kuntavaaleissa vaikutetaan asumiseen • Asotalojen korjaaminen vaakalaudalla • Eläimet & asuminen
Jaanalle huolettomuus on luksusta
S I S ÄLTÖ
02 03 04 06 09 10 11 11 12 14
AJ AN KOH TAIS TA
MILLOIN TÄYTYY TEHDÄ LASTENSUOJELUTAI HUOLI-ILMOITUS?
Ajankohtaista Pääkirjoitus Huolettomuus on luksusta Kuntavaaleissa vaikutetaan asumiseen Uusi asumisoikeuslaki voimaan ensi vuoden alussa Asoasuntojen peruskorjauksia täytyy lainoittaa Lakineuvojamme vastaa Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa Kotivakuutus on irtaimistosi tärkein vakuutus Kotieläimen hyvinkohtelu on kaikkien vastuulla
Korona-aika on selvästi lisännyt perheiden huonovointisuutta. Moni kokee lastensuojeluilmoituksen tekemisen liian isona puuttumisena toisten asioihin, mutta lasten hyvinvoinnin kannalta ilmoituksen tekeminen voi olla ratkaiseva asia avun saamiseen. Ilmoituksen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja kuten vanhempien uupumistilasta tai sairaudesta johtuva lasten tarpeiden laiminlyönti. Joskus syyt ovat synkempiä kuten vanhempien tai lapsen oma päihteidenkäyttö, pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö, tai niiden uhka. Lapsi voi joskus joutua kantamaan myös suhteettoman suurta vastuuta perheen arjesta, jolloin viranomaisten apu voi olla tarpeen. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti ottamalla yhteyttä sosiaalipäivystykseen. Soita hätänumeroon 112, jos tilanne on kiireellinen etkä voi selvittää lapsen asuinkuntaa tai lastensuojelun yhteystietoja. Älä koskaan tee lastensuojeluilmoitusta suojaamattomalla sähköpostilla, koska ilmoituksen tiedot ovat arkaluonteisia. Ikääntyneen ihmisen avun tarpeesta voi tehdä huoli-ilmoituksen joko omalla nimellä tai nimettömänä. Ilmoituksen perusteella sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä huolen kohteena olevaan ikäihmiseen. Ilmoitus kannattaa tehdä, jos herää huoli, ettei iäkäs ihminen kykene esimerkiksi asumaan itsenäisesti. Huoli-ilmoituksen tekemisen ohjeistukset löytyvät verkkosivuilta hakusanalla huoliilmoitus.
TUPAKOINNISTA AIHEUTUNUT REMONTTITARVE TULI VUOKRALAISILLE KALLIIKSI
Vuokralaiset VKL ry
Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
Asuntomme-lehti
Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralais yhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen Teksti ja kuvat: Päivi Karvinen, ellei toisin mainita Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen Kannen kuva: Päivi Karvinen Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 3/2021: Materiaali viimeistään vko 33 julkaisuvko 37
Hallitus
SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja SAMI HAAPAKOSKI (Jyväskylä) MINNA HOLTLUND (Turku) MIKKO LAAKKONEN (PAM, Järvenpää) HEIKKI TUOMINEN (Ammattiliitto Pro) TERO STRAND (JHL) Varajäsenet: ELSA KOSKINEN (Tampere) LAURA HASSI, (Suomen Kuntaliitto ry) ANTTI KOSKELA (STTK)
02
ASUNTOMME 2/2021
Vaasan hovioikeus on maaliskuussa antanut tuomion, jolla velvoitettiin vuokralaiset maksamaan vuokranantajalle 12 000 euroa korvauksia lähes 50 000 euroa kustantaneesta remontista. Tupakoinnista aiheutuneita jälkiä ei luettu tavanomaiseen kulumiseen, vaikka vuokrasopimuksessa ei ollut tupakointia kielletty. Korvausvastuuseen vaikutti myös muu asunnon huolimaton hoito ja siivouksen puute. Lue lisää verkkosivuilta osoitteesta www.vuokralaiset.fi/uutiset.
VUOKRATALOJEN YHTEISHALLINTOLAIN UUDISTUS KÄYNNISTYY
Ympäristöministeriö käynnistää valtion tukemien vuokratalojen yhteishallintoa koskevan lainsäädännön uudistamisen. Uudistettava laki koskee kaikkia valtion tukemia vuokra-asuntoja, ja uudistuksella halutaan parantaa niissä asuvien ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaa asumistaan koskeviin asioihin. Vuonna 2017 valmistuneessa selvityksessä todettiin lainsäädännön olevan uudistamisen tarpeessa, sillä vuodesta 1991 alkaen voimassa ollut laki ei enää vastaa vuokrataloyhtiöiden ja niiden toimintaympäristön muuttuneita tarpeita. Ympäristöministeriö on pyytänyt toimijoilta yhteishallintolain uudistamisen suuntaviivoista palautetta, jonka perusteella valmistellaan luonnos hallituksen esitykseksi. Toimijat, kuten Vuokralaiset ry, pääsevät antamaan lausunnon esitykseen todennäköisesti syksyn aikana. – Hienoa, että lakiuudistus vihdoin etenee. Meillä on elokuun Vuokralaispäivillä erinomainen tilaisuus saada asukkaiden tuoreita näkemyksiä aiheesta lausuntomme pohjaksi, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
ASUNTOMME 4/2020
03
PÄÄKIR J OIT US
Yhteishallintolain uudistusta varten pyydettiin toimijoilta näkemyksiä asukashallinnosta. Vastausten pohjalta ympäristöministeriö valmistelee lakiuudistuksen. Voit käydä tutustumassa oman vuokranantajan näkemyksiin ja asenteisiin asukasvaikuttamisesta osoitteessa lausuntopalvelu.fi.
YKSINASUVIEN ASUINTILATARPEITA TUTKITTIIN
Arkkitehti Anne Tervo selvitti huhtikuussa hyväksytyssä väitöskirjatutkimuksessaan työikäisten yksinasujien asuintilatarpeita ja -toiveita pääkaupunkiseudulla. Tutkimus käsitteli esimerkiksi koettua ahtautta, jota ei ole aiemmin tutkittu yksinasujien näkökulmasta. Tämä johtunee osin siitä, että yleisesti asuntokunnan katsotaan asuvan ahtaasti, kun asukkaita on enemmän kuin yksi per huone - yksinasujat ovat siis eräänlaisia väliinputoajia. – Yhden hengen asuntokunnan koko on heikko asuintilatarpeiden selittäjä. Kyselytutkimuksessa nousi esiin etenkin yhden hengen asuntokuntien muita suurempi tilantarve. Se liittyy suoraan asukkaiden hyvinvointiin, jonka tulisi olla asumista käsittelevän keskustelun ytimessä, Tervo sanoo. Erityisesti uudessa asuntotuotannossa tyypillinen ratkaisu yksiö avokeittiöllä on harvoin vastaus työikäisen yksinasujan asuintilatarpeeseen. Huomionarvoista on, että ahtauden kokemus liittyy juuri tähän asuntotyyppiin. Tulosten perusteella Tervo esittää, että yksiö erilliskeittiöllä olisi syytä palauttaa asuntotuotantoon. Hän esittää myös, että sekä uusien asuntojen että peruskorjattavan asuntokannan suunnitteluvaatimuksiin lisätään monikäyttöisyys. Näin voidaan tuoda joustoa yksinasujien muuttuviin asuintilatarpeisiin ennakoimattomat muutokset mukaan lukien. – Asuntotutkimuksen tulokset siirtyvät meillä käytäntöön heikosti, koska muutosten oletetaan aiheuttavan automaattisesti lisäkustannuksia vakiintuneisiin tuotantomalleihin. Siksi olen suunnannut tutkimukseni päätössanat päättäjille, jotka voivat nostaa asumisen laadullisia tavoitteita, Tervo kommentoi.
Kuntavaaleissa vaikutetaan asumiseen K
untavaalit ovat asumisen kannalta tärkeät vaalit. Kuten ARAnjohtaja Jarmo Linden sivulla 7 kertoo, kuntien rooli kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa on aivan keskeinen niin asunto- ja tonttipolitiikassa kuin kuntien vuokrataloyhtiöilleen antamissa rakennuttamistavoitteissakin. Kunnissa siis päätetään, kuinka paljon kohtuuhintaisia ARA-asuntoja paikkakunnalle voidaan rakentaa. Olennaisinta on, että yleishyödylliset rakennuttajat saavat kohtuuhintaisia tontteja hyviltä paikoilta. ARA-asuntojen tuottaminen on ainoa keino saada asumisen kustannuksia matalammaksi. Niillä paikkakunnilla, joissa ARA-asuntoja on runsaasti, vuokrataso on maltillinen myös vapaarahoitteisissa asunnoissa. Näin on esimerkiksi Oulussa, missä on pidetty hyvin huolta siitä, että tontteja on tarjolla jatkuvasti. Asukkaat kantavat suurta huolta asumisen hinnasta. Sivulla 4 järvenpääläinen Jaana Suopellonmäki kiteyttää hyvin monen huolen pohtimalla, otetaanko yhteiskunnassa riittävästi huomioon, kuinka paljon rahaa elämiseen menee, kun kaikki pitää maksaa yhden ihmisen tuloilla. Yksinasuvien määrä kasvaa koko ajan niin kaupungistumisen kuin väestön vanhenemisen myötä. Jaanan esittämä huolenaihe kannattaa nostaa esiin myös oman kuntavaaliehdokkaan kanssa keskustellessa. Osataanko kunnissa ottaa yksinasuvien asumiskustannukset oikeasti huomioon? Eikä asumisen korkea hinta koske ainoastaan yksinasuvia vaan myös todella suurta joukkoa perheellisiä ihmisiä. Lisäksi tässä lehdessä käsitellään asumisoikeuslain uudistusta. On hyvä, että lakimuutos saatiin vihdoin aikaan ja seuraavaksi ympäristöministeriö pääsee valmistelemaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Nämä ovat molemmat tärkeitä lakeja Vuokralaiset ry:n jäsenten kannalta. Olemme lausunnoillamme olleet vaikuttamassa asumisoikeuslakiin, ja samalla tavalla vaikutamme jatkossa yhteishallintolakiin. Tätä aihetta käsitellään myös elokuisilla Vuokralaispäivillä. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee risteilylle mukaan, jotta voimme vapaamuotoisissa keskusteluissakin pohtia tätä ja montaa muuta ajankohtaista asiaa. Toivotan kaikille oikein hyvää kesää!
SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja KUVA: TAPIO ANTERE
TUTUSTU OMAN VUOKRANANTAJAN LAUSUNTOON
ASUNTOMME 2/2021
03
Huolettomuus on luksusta Järvenpääläinen luokanopettaja Jaana Suopellonmäki on valinnut vuokra-asumisen, koska se tuo elämään tiettyä huolettomuutta. Asukasaktiivina hän on puolestaan itse luomassa turvallisuuden tunnetta asumiseen.
-O
nhan se luksusta, kun ei tarvitse huolehtia vaikka isojen remonttien aiheuttamista taloudellisista seurauksista tai että uuden pakastimen saa rikki menneen tilalle nopeasti soittamalla asiakaspalveluun, toteaa Jaana, joka on asunut Järvenpään Mestariasunnot Oy:n Saunaniitynkadun rivitalossa jo kohta kahdeksan vuotta. Aiemmin Jaana on asunut kahdessa muussa kaupungin ja sittemmin Mestariasuntojen omistamassa vuokratalossa vuodesta 1994 lähtien paria Hong Kongissa vietettyä työvuotta lukuun ottamatta.
Asukastoiminta kuuluu Jaanan elämään Jaanan koti on viehättävä kahdessa tasossa oleva 67-ne-
04
ASUNTOMME 2/2021
liöinen kolmio. Perheeseen kuuluu 11-vuotias Joonatan-poika ja kaksi kissaa, Jacky ja Jeannette. Erityisen iloinen Jaana on asuntoon kuuluvasta lasitetusta terassista ja saunasta. Myös asuinalue saa rauhallisuudestaan kiitosta. Lumisen talven ansiosta hiihtoladulle pääsi viime talvena kotiovelta. Asukastoiminta kuuluu olennaisena osana Jaanan elämään. Hän on oman talonsa asukastoimikunnan jäsen ja asukashallitusedustaja sekä Mestariasuntojen asukashallituksen puheenjohtaja ja yhtiön hallituksen asukasedustaja. Motivaatio toimintaa tulee tiedonhalusta ja mukavista ihmisistä. – Saamme avoimesti tietoa kaikista asioista ja aina voi kysyä, jos ei ymmärrä. On hyvä selventää itselle, miksi asiat hoidetaan tietyllä tavalla. Hallitustyöskentelyssä on ollut mielenkiintoista saada tietoa tulevista hankkeista ja päästä tietämään miten kokonaisuus pyörii. Olen saanut huomata, että yhtiössä hoidetaan asioita etukenossa innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti asioi-
Asumisen hinta pääkaupunkiseudulla huolettaa
Vaikka Mestariasuntojen vuokrataso tuntuu Jaanasta kohtuulliselta, asumisen yleinen hintakehitys huolestuttaa häntä erityisesti yksinasuvien tai yhden aikuisen kotitalouksien osalta. Pääkaupunkiseudulla asuu tulevaisuudessa yhä enemmän yhden aikuisen kotitalouksia. – En elä ylellisesti, mutta tulen opettajan palkalla toimeen. Asuminen vie kuitenkin minunkin palkastani reilusti yli kolmanneksen käteen jäätävästä tulosta, koska en saa asumistukea. Jos menisi enemmän, joutuisin tinkimään perusasioista. Huolettaa se, otetaanko yhteiskunnassa riittävästi huomioon, kuinka paljon rahaa elämiseen menee, kun kaikki pitää maksaa yhden ihmisen tuloilla, pohtii Jaana ja jatkaa: – En tiedä miten tuo asia ratkaistaan, mutta tuo on ongelma, johon pitäisi kaikkein tahojen yrittää pääkaupunkiseudulla löytää ratkaisu. Mestariasunnoillakin täytyy miettiä, miten rakentamisen kustannukset saadaan pidettyä kohtuullisina ja rakennutettua uusia, kuitenkin laadukkaita asuntoja. On tärkeää, että kaupunki tekee ARA-asuntoja, joissa on kohtuullinen vuokra. Ihmisen hyvinvoinnille on suuri merkitys sillä, että voi asua sellaisessa kodissa, jossa viihtyy, korostaa Jaana. Mestariasuntojen tähänastisesta panoksesta pitää rakentamisen kustannukset kurissa Jaanalla on pelkkää hyvää sanottavaa. – Yhtiössä on osattu huomioida erinomaisesti tilojen muunneltavuus ja esteettömyys sekä ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus siten, etteivät rakentamisen kustannukset ole lisääntyneet. Päinvastoin noiden asioiden huomioimisen myötä on tullut säästöä esimerkiksi lämmityskuluissa, toteaa Jaana.
hin perehtyen. Tuntuu mukavalta tietää, että homma on hyvissä käsissä, kiittelee Jaana.
Mukana mielenkiintoisia ihmisiä Asukastoiminnan kautta Jaana on tutustunut myös mielenkiintoisiin ihmisiin niin omassa talossa kuin myös asukashallituksessa. Yhdessä on luotu myös uusia asukastoimintamuotoja kaikille asukkaille kuten perennanvaihtotilaisuuksia. – Mukana on kivaa porukkaa, joka välittää yhteisistä asioista. Omassa talossamme olemme parantaneet pihan turvallisuutta ja pitäneet talkoita. Ennen koronaa käynnistimme myös uuden perinteen kokoontua itsenäisyyspäivänä pihalle pipareille ja glögille.
Ikävätkin asiat hoituvat helpommin Asukkaiden yhteistoiminnan etuna Jaana pitää myös sitä, että naa-
pureihin tutustumalla voi ikäviäkin asioita selvittää helpommin. Riitatilanteiden ehkäisemiseen hänellä on hyvä neuvo. – Kannattaa muistaa se vanha viisaus, että tekee toiselle, mitä toivoo itselleen tehtävän. Meillä on kaikille erilaisia elämäntilanteita ja olisi hyvä pyrkiä aina asettumaan toisen asemaan ja välttää jyrkkyyttä, pohtii Jaana, joka toteaa onnekseen omassa talossa asumisen sujuneen aina ilman eripuraa. Jaana kiittelee myös yhtiön puolelta ideoituja asukastoimintoja. Mestariasuntojen energiansäästökampanja innosti ihmisiä miettimään asumistottumuksiaan. Puutarhakisa puolestaan sai asukkaat kiinnittämään huomiota pihoihin. Omatoimisuus tuo viihtyisyyttä ja samalla kertoo kaikille kävijöille, että asukkaat välittävät asuinympäristöstään. Sen on todettu vähentävän myös ilkivaltaa.
"...olisi hyvä pyrkiä aina asettumaan toisen asemaan ja välttää jyrkkyyttä."
ASUNTOMME 2/2021
05
Kysymyksiä asumisen hin Asuntomme-lehti kysyi asuntoalan vaikuttajilta alaa puhuttavista asioista. Lue Vuokralaiset ry:n kommentit näihin kirjoituksiin verkkosivuilta osoitteesta www.vuokralaiset.fi/uutiset.
R
AKLIn ja Kiinteistöliiton teettämän selvityksen mukaan rakentamisen kokonaiskustannuksista kaavamääräysten osuus on yksi suurimmista, jopa 15–33 % rakentamisen kokonaiskustannuksista. Kaavamääräysten yhteisvaikutuksella on merkittävä rooli ja kustannusvaikutuksia tuleekin arvioida kokonaisuutena: osa kaavamääräyksistä on kustannusvaikutuksiltaan pieniä ja osa suuria. Määräysten kustannukset vaikuttavat hankkeiden käynnistämisen kannattavuuteen ja sitä kautta asuntojen tarjontaan, vuokraan ja hankintahintaan. Kaavoissa tulisi esittää vain välttämättömät määräykset, ja varmistaa, että rakennushankkeen suunnittelijalla on mahdollisuus määritellä esimerkiksi massoittelua ja huoneistojakaumaa. Näin voidaan turvata kysyntää vastaavan ja laadukkaan asuntotuotannon edellytykset. Kaavoituksella vaikutetaan hintaan esimerkiksi näiden määräysten kautta: - auto- ja polkupyöräpaikat - massoittelu & kerrosluku - runkosyvyys - yhteis- ja liiketilat - parveke-, julkisivu-/melumääräykset - aurinkopaneelit - vihertehokkuuskerroin - imujätejärjestelmä Lasketuissa esimerkkikohteissa suurin yksittäinen kustannusvaikutus oli autopaikoilla. Myös pyöräpaikkavaatimukset ovat nousseet merkittäviksi kustannustekijöiksi. Näiden lisäksi yhteis- ja liiketiloilla voi tapauskohtaisesti olla iso vaikutus kustannuksiin. Jos kaavaan tuodaan uusia määräyksiä, kokonaiskustannukset edelleen kasvavat, ellei aiempia määräyksiä kevennetä.
Miten kaavoituksella vaikutetaan asumisen hintaan?
AIJA TASA Johtaja RAKLI
K
asvukeskuksissa ja etenkin pääkaupunkiseudulla asumiskustannukset ovat nousseet paikoin kestämättömän korkeiksi. Myös pienipalkkaisemmilla työntekijöillä tulee olla mahdollisuus asua työntekopaikkakunnallaan. Asumistuki on tarpeellinen turva kohtuuhintaisen asumisen mahdollistamiseksi, ja siksi SAK on vastustanut asumistuen leikkauksia. Asumistuen korotuksia kestävämpi tapa vaikuttaa asuntojen hintaan ja vuokratasoon on var-
mistaa riittävä asuntotuotanto muuttovoittoalueilla. Se edellyttää sekä markkinaehtoista että yleishyödyllistä rakennuttamista. Asuntopoliittisessa vaikuttamistyössään SAK on painottanut asuntokaavoituksen ja täydennysrakentamisen tehostamista ja niiden sovittamista yhteen riittävien liikenneinvestointien kanssa.
Pitäisikö asumistukea korottaa, jotta asukkaiden ei tarvitsisi maksaa vuokranantajan lainoja ja olisi myös tasaveroisempaa verokohtelua?
06
ASUNTOMME 2/2021
HANNU JOUHKI Johtaja SAK
nnasta
Miksi valtuuksien määrää ei voida myöntää nykyistä enempää ARA-tuotannolle, jotta asuntoja voitaisiin tehdä enemmän?
Miksi kohtuuhintaisia ARA-asuntoja ei rakenneta enemmän, jotta niitä riittäisi useammalle?
V
RAn mahdollisuudet tukea julkisen palvelun asuntokannan rakentamista riippuvat korkotukilainojen hyväksymisvaltuuksista. Vuonna 2020 se on 1800 M€. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettiin 10 000 pitkän korkotuen uutta asuntoa vuodessa. Nykyisillä valtuuksilla siihen ei vielä päästä. ARA-järjestelmä toimii vain, kun on yleishyödyllisiä toimijoita, jotka haluavat rakennuttaa uusia kohtuuhintaisia asuntoja. Olennainen kysymys on kohtuuhintaisten tonttien saaminen ARA-toimijoille. Kuntien rooli kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa on aivan keskeinen niin asunto- ja tonttipolitiikassa kuin kuntien vuokrataloyhtiöilleen antamissa rakennuttamistavoitteissakin. Julkisen palvelun asuntokantaa voidaan lisätä poliittisin päätöksin, kunhan rakentamiseen osoitetaan riittävät lainoitusvaltuudet ja kunnat luovuttavat kohtuuhintaisia tontteja niin omille vuokrataloyhtiöilleen kuin muille yleishyödyllisille ARA-toimijoille.
iime vuosina valtion tukeman asuntotuotannon osuus koko uudistuotannosta on ollut noin viidennes, mikä on itse asiassa korkea taso hyvässä suhdannetilanteessa. Tänä vuonna korkotukivaltuuksien taso on kaikkien aikojen ennätystasolla. Suhdannetilanteeseen nähden liian korkea valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuus on kuitenkin johtanut siihen, että joulukuusta 2014 joulukuuhun 2019 ARA-tuotannon kustannukset nousivat pääkaupunkiseudulla noin 21 %. Tämä johtuu siitä, että ARAtuotanto kilpailee samoista tuotannontekijöistä vapaarahoitteisen tuotannon kanssa, ja kun resursseista jaetaan niukkuutta, hinnat kääntyvät nousuun. Omakustannusperusteisessa valtion tukemassa asuntotuotannossa hintojen nousu taas tarkoittaa kasvavia vuokria. Vaikka suuret toimijat voivatkin järjestelmän mukaan tasata vuokria, johtavat korkeat kustannukset vuokrien tasaiseen nousuun, ja jäävät pohjiin. Liian korkea valtion tukeman asuntotuotannon määrä korkeasuhdanteessa nostaa myös vapaarahoitteisen tuotannon kustannuksia, jolloin valtio omilla toimillaan nostaa kaikkien asuntojen hintoja ja vuokria etenkin kireillä asuntomarkkina-alueilla, kuten pääkaupunkiseudulla. Tästä syystä suhdannetilanteeseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota valtion tukitoimia mitoittaessa.
JARMO LINDEN Johtaja ARA
ARMI LIINAMAA Budjettineuvos Valtiovarainministeriö
RA-asuntojen vuokrat ovat yleensä edullisempia kuin vapaarahoitteisen vuokrat, sillä ARA-asunnoissa noudatetaan omakustannusperiaatetta. Se tarkoittaa, että asukkailta kerätään vuokrissa vain todelliset, kiinteistöjen rakentamisesta ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Vapaarahoitteiset vuokrat puolestaan perustuvat kysynnän ja tarjonnan väliseen suhteeseen. Siksi etenkin korkean asuntokysynnän alueilla ARAvuokrat ovat huomattavasti vapaarahoitteisia vuokria edullisempia. ARA-asuntojen vuokrataso voi kuitenkin joissain tilanteissa olla
korkeampi kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrataso. Tämä johtuu usein siitä, että väestöään menettävillä alueilla osa ARA-vuokrataloyhtiöiden asunnoista on tyhjiä, ja toisaalta vapaarahoitteisille asunnoillekaan ei ole riittävää kysyntää. ARA-vuokratalojen asukkaat maksavat vuokrissaan siis myös asuntojen mahdollisesta tyhjäkäytöstä. Omakustannusperiaate toimii siis vuokralaisen eduksi hyvin vain silloin, kun asuntojen käyttöaste on korkea, yleisesti ottaen yli 90 prosenttia.
A
A
Miksi ARAasuntojen vuokrat ovat edullisemmat kuin vapaarahoitteisten asuntojen?
JOUNI PARKKONEN Toimitusjohtaja KOVA ry
ASUNTOMME 2/2021
07
Ovatko uusien asuntojen taloyhtiölainat riski yksittäiselle asukkaalle?
N
e ovat riski asukkaille erityisesti siinä tilanteessa, että korot nousevat, mutta Suomen taloustilanne heikkenee ja erityisesti kaupunkilaisten työttömyys kasvaa. Tällöin yhtiölainojen viitekorot ja erityisesti marginaalit nousevat selvästi nykytasoon verrattuna, koska yhtiölainat ovat yritysrahoitusta. Mikäli yhtiö on vielä vahvasti kovan rahan vuokranantajien omistuksessa, niin marginaalimuutos voi olla erittäin merkittäväkin. Tämä johtaa rahoitusvastikkeiden kasvuun ja laskun maksaa aina asukas. Kokonaan oma lukunsa ovat ne tilanteet, joissa asunnon omistajat eivät kykene lainkaan huolehtimaan yhtiövelvoitteistaan heikentyneen taloustilanteensa johdosta. Tämä johtaa siihen, että yksittäisten osakkaiden ongelmat joudutaan ratkaisemaan tilanteen edellyttämällä tavalla muiden osakkaiden toimesta. Erityisen suuri riski syntyy, jos ongelmat johtuvat
P
eriaatteessa sen ei pitäisi vaikuttaa asumisen hintaan, ainakaan yleisesti. Vuokranantajat saavat nykyisin Suomen Asiakastieto Oy:ltä alueellista tietoa maksuhäiriöistä. Heillä on siis ollut mahdollisuus korottaa vuokria alueilla, joilla on merkittävästi maksuhäiriöitä. Yksilötasolla positiivinen luottotieto saattaa vaikuttaa. Ratkaisevaa on, miten tarpeellisena vuokranantajat näkevät positiivisen luottorekisterin käytön suhteessa nykyiseen maksuhäiriörekisteriin ja miten siellä olevia tietoja tulkitaan. Vuokranantaja näkee rekisteristä, paljonko asun-
vuokramarkkinoiden ongelmista. Tällöin kaikilla yhtiön vuokranantajaosakkailla on yleensä taloudellisia vaikeuksia selvitä yhtiövelvoitteistaan. Paljon puhutut keskittymäriskit realisoituvat yhtiössä ja epävarmuus niin omistus- kuin vuokra-asukkaiden tulevaisuudesta kasvaa merkittävästi. Rajoittuessaan vain yksittäisiin yhtiöihin tämä ilmiö on vielä hallittavissa, mutta uusia yhtiöitä laaja-alaisesti koskettavana ilmiönä kyseessä olisi vakava makrovakautta heikentävä ja sitä kautta koko suomalaista asunto- ja pankkimarkkinaa negatiivisesti ja pitkäaikaisesti leimaava rakenteellinen luottamusongelma. Kaikenlaisen asuntorahoituksen saaminen vaikeutuisi ja kallistuisi koko Suomessa. Pitkäksi aikaa. ARI PAUNA toimitusjohtaja Hypo
nonhakijalla on luottoja suhteessa hänen tuloihinsa. Tämän pohjalta on periaatteessa mahdollista tehdä päätelmiä asunnonhakijan riskistä ajautua maksuongelmiin. Vuokranantajien tietojen kytkeminen positiiviseen luottorekisteriin ei näytä olevan mahdollista ainakaan nyt suunnitteilla olevassa järjestelmässä.
Miten positiivinen luottorekisteri vaikuttaa asumisen hintaan? Voisiko siihen kytkeä myös vuokranantajan tiedot?
JUHA A. PANTZAR Toimitusjohtaja Takuusäätiö
O
saan vuokra-asunnoista kohdistuu pääomatuloverotus, kun yksityiset vuokranantajat maksavat tuloveroa vuokratuotoista. Merkittävään osaan vuokraasunnoista ei kuitenkaan kohdistu näin suurta veroa (tai välttämättä veroa ollenkaan), koska vuokranantajan verotus riippuu esimerkiksi siitä, onko kyse julkisen sektorin (mm. kaupunkien), säätiöiden, kansainvälisten sijoittajien jne. omistamasta asunnosta. Asuntolainaa tarvitsevan omistusasujan verotusta on kiristetty vuodesta 2012 alkaen, kun korkovähennystä on leikattu vuosittain. Vähennys poistuu kokonaan vuonna 2023, jolloin velkaisella omistusasujalla ei ole enää vähennysetua verrattuna velkaiseen vuokralaiseen. Tämä on kaventanut osaltaan myös vuokra-asumisen (asuntosijoittajan verotus) ja omistusasumisen veroeroa.
Pitäisikö asukasturvaa parantaa siten, että vuokralainen voisi tarkistaa vuokranantajan vakavaraisuuden?
Miten vuokra- ja omistusasukkaan verokohtelua voisi asumisen osalta tasavertaistaa?
MIKAEL KIRKKO-JAAKKOLA pääekonomisti Veronmaksajain Keskusliitto
08
ASUNTOMME 2/2021
T
austalla on varmasti ajatus siitä, että asumisen pysyvyyteen halutaan lisätakeita. Vuokralaisen asema on kuitenkin jo lähtökohtaisesti turvattu vuokrasopimuksella, joka sitoo aina myös uutta omistajaa. TOMMI LAANTI Asuntoneuvos Ympäristöministeriö
KUVA: KUVATOIMISTO KUVIO
Helsingin kaupungin asumisoikeusyhtiö HASOn asumisoikeustalo osoitteessa Isopellontie 4-6. Talossa on 76 asuntoa ja keskimääräinen käyttövastike on 10,27 euroa neliöltä kuukaudessa.
Uusi asumisoikeuslaki voimaan ensi vuoden alussa
U
udistettu laki asumisoikeudesta astuu voimaan 1.1.2022 alkaen. Asukasvalintaan liittyville säännöksille on siirtymäaika ja ne astuvat voimaan vasta vuoden 2023 aikana. Asukasvalinnan periaatteet pysyvät pääosin ennallaan. Asuntoihin tarvitaan järjestysnumero ja alle 55-vuotiailla säilyvät varallisuusrajat. – Asukkaan kannalta suurin muutos asukasvalintaan tulee järjestysnumeron muuttuessa määräaikaiseksi, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Järjestysnumerot myös muuttuvat valtakunnallisiksi, mikä helpottaa hakijoita ja tuo selkeyttä hakuprosessiin. Järjestysnumero haetaan jatkossa ARAsta ja sähköisen hakukanavan kautta sen saa heti. Asukasvalintaa nopeuttava muutos on, että jatkossa asukasvalinnan tekee kunnan sijaan asumisoikeusasuntojen tarjoaja.
Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät Lain uudistamisen yhtenä tavoitteena oli lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Uutena elementtinä lakiin nostettiin omistajayhteisön ja asukkaiden välisen yhteistyöelimen perustaminen jokaiseen yhtiöön. Samoin uutta on valtakunnallisen kaikkien toimijoiden ja asukkaiden välisen neuvottelukunnan perustaminen. – On hyvä asia, että asoasukkaat saavat vihdoin suoran vaikutuskanavan, jossa voidaan yhdessä yhtiöiden kanssa käsitellä tärkeitä järjestelmän kehittämiseen liittyviä asioita. Lain henki on nimenomaan yhteistyötä korostava, mikä toivon mukaan tulee myös käytännössä toteutumaan, toteaa Viita.
Tiedottamisvelvollisuus kirjattu lakiin Asukkaille toiminnan läpinäkyvyys on erittäin tärkeää. Laki velvoittaakin jatkossa yhtiöitä lisäämään tiedottamista. Samoin asukkaille annetaan oikeuksia osallistua, seurata ja valvoa operatiiviseen toimintaan liittyviä toimenpiteitä. – On tärkeää, että tiedottamisvelvollisuus on kirjattu
lakiin, samoin nuo tietyt oikeudet. Valveutuneet omistajayhtiöt ymmärtävät, että asukkaiden mukaan ottaminen on toiminnan kehittämisen kannalta eteenpäin vievä voima, ei pelkkä kustannuserä, toteaa Viita.
Rajoituksista vapautuminen ei toteudu Lakiuudistuksen ehkä kaikkein eniten asukkaita huolestuttavin asia jätettiin pois, koska perustuslakivaliokunta katsoi sen perustuslain vastaiseksi. Eli asotalot ovat jatkossakin ikuisten rajoitusten alaisia, eikä niiden käyttötarkoitusta voi esimerkiksi talon myynnin kautta vaihtaa vuokra- tai omistusasunnoiksi. – Asukkaan asumisturvan kannalta on hyvä asia, ettei asuntoa voida myydä asukkaan alta pois. Korostimme lausunnoissamme, että vaikka tämänhetkisillä toimijoilla ei olisikaan tarvetta myydä asuntoja, pitää varmistaa, ettei niin voida vapaasti tehdä tilanteiden muuttuessakaan. Laki tavallaan pakottaa nyt yhtiöt pitämään asunnot niin kilpailukykyisiä, ettei niihin pääse syntymään esimerkiksi tyhjäkäyttökustannuksia, korostaa Viita.
Asoasunnoilla kova kysyntä Viime vuoden lopulla julkaistun ARAn markkinakatsauksen mukaan vapaarahoitteiset vuokra-asunnot olivat koko maassa 16,1 % asumisoikeusasuntoja kalliimpia. Tampereella, Turussa ja Oulussa käyttövastikkeet olivat 23 % edullisempia kuin vapaarahoitteiset vuokrat, muissa suurissa kaupungeissa ero oli 14 - 19 % asumisoikeuden eduksi. Pääkaupunkiseudulla ero oli kuitenkin kaikkein suurin – vuokra-asunnot ovat keskimäärin 43 % asosasuntoja kalliimpia. Asoasunnot ovat saman markkinakatsauksen mukaan myös omakustannusperiaatteella toimivia ARA-vuokra-asuntoja edullisempia. – Asoasuntojen korkea käyttöaste ja matala asukasvaihtuvuus kertovat, että ne ovat kysyttyjä asuntoja. Niiden avulla pystytään tarjoamaan laadukasta asumista kaikille asukkaille kohtuuhintaan, korostaa Viita.
ASUNTOMME 2/2021
09
Asoasuntojen peruskorjauksia täytyy lainoittaa Vuokralaiset ry korostaa asumisoikeusjärjestelmän tulevaisuuden riippuvan myös taloille myönnetyistä korjauslainoista. Korjausvelkaa ei saa päästää syntymään.
A
sumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ei ole hyväksynyt peruskorjauslainahakemuksia edes kaikille sellaisille asokohteille, jotka ovat täyskäytössä ja suurin osa asunnoista myös asumisoikeussopimuksella. – Jos asuntoja ja kiinteistöjä ei saada korjattua, asuntojen haluttavuus asumisoikeusasuntoina hiipuu. Tilanne voi johtaa tyhjäkäyttöön, jonka kustannukset katetaan tasausjärjestelmän kautta eli maksajiksi päätyvät toisten kohteiden asukkaat. Se ei ole asukkaiden tasavertaista kohtelua, korostaa toiminnanjohtaja Anne Viita. ARAn myöntämät korkotukilainavaltuudet 90-luvulla valmistuneiden asoasuntojen peruskorjaamiseen riittävät kattamaan toimijoiden mukaan vain osan todellisesta korjaustarpeesta. – Se tarkoittaa, että yhtiöt joutuvat priorisoimaan korjauskohteet. On selvää, että silloin rahoja ei käytetä heikomman kysyntätilanteen alueilla, mikä vauhdittaa alueen talojen korjausvelan kertymistä ja kysynnän heikkenemistä taloissa, jotka tällä hetkellä ovat kuitenkin täyskäytössä, arvioi Viita. Vuokralaiset muistuttaa, että kyse on kansallisvarallisuudestamme. – Korkotukivaltuuksia on lisättävä ja sen lisäksi ympäristöministeriön on selkeytettävä ARAn ohjeistusta korjauslainojen myöntämiseen. Nyt ohjeistuksen ja käytännön toiminnan välillä tuntuu olevan ristiriitaa. Korjausvelkaa ei pitäisi viranomaistoimin päästää syntymään tällä hetkellä vielä täysin kunnossa olevaan ja kysyttyyn asuntokantaan, tähdentää Viita. Asuntomme-lehti kysyi myös ympäristöministeriöltä asiasta. Vastaukset kokosi ministeri Mikkosen erityisavusta Timo Juurikkala.
Miten ministeriö on ohjeistanut ARAa korjauslainoituksen osalta eli miten on voitu evätä lainoitus myös niiltä taloilta, joilla on asumisoikeuskäytössä kysyntää? ARA on toimivaltainen viranomainen korjauslainoituksessa. Ministeriö ei siis ole ohjeistanut ARAa, vaan ARA tekee päätökset
Asuntosäätiön asumisoikeustalo Tampereella osoitteessa Piettasenristi 12. Talossa on 32 asuntoa ja keskimääräinen käyttövastike on 9,42 euroa neliöltä kuukaudessa.
10
ASUNTOMME 2/2021
korkotukilain, muiden säädösten ja käyttösuunnitelman valtuuksien ja linjausten mukaisesti.
Mikä on ministeriön kanta salkuttamiseen? (Salkuttamisella tarkoitetaan talojen luokittelemista korjattaviin ja ei-korjattaviin)
ARA ei kehota tiukkaan salkuttamiseen, mutta korjausten priorisointi niiden välttämättömyyden, kiireellisyyden ja ehtojen täyttämisen näkökulmasta on tarpeen. Korjauslainoitusta ohjaavat käyttösuunnitelman valtuudet ja linjaukset, joiden rajoissa ARA toimii. ARA arvioi korjaushankkeita niin, että välttämättömät korjaukset tehdään oikea-aikaisesti ja kuntoarvioihin perustuen. Huonokuntoisuus on peruste korjauslainoitukselle. Kielteinen päätös voi monissa tapauksissa perustua siihen, että hakemuksessa on kyse kevyemmästä remontista, eikä kohteessa vielä ole tarvetta korjata rakenteita laajamittaisemmin. Yksi lainoituksen peruste on myös se, että asunnoilla tulee olla pitkäaikaista käyttöä aso-asuntoina.
Mitä vastaisitte niiden talojen asukkaille, joiden talot luokitellaan korjaamatta jätettäviksi?
Tilanne voi olla sellainen, että talo tulee kuntoarvioiden perusteella myöhemmässä vaiheessa korjauslainoituksen piiriin. Niille taloille, joilla ei ole pitkäaikaista käyttöä aso-asuntoina eikä niitä sen takia voida lainoittaa, joudutaan miettimään ratkaisukeinoja nyt, kun perustuslakivaliokunta totesi rajoituksista vapauttamisen asumisoikeuden vastaiseksi. Asiaa tullaan käsittelemään korkotukiuudistuksen yhteydessä, jota koskeva lakivalmistelu on juuri käynnistymässä.
Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi
Pitääkö putkiremontista antaa vuokrahyvitystä?
?
Joudun muuttamaan putkiremontin takia toiseen asuntoon kolmeksi kuukaudeksi, koska asunnossa ei voi remontin aikana asua. Vuokranantaja tarjosi toiselta paikkakunnalta asuntoa väistöasunnoksi, mutta haluan asua kotipaikkakunnallani. Hän myös kieltäytyi vuokrahyvityksestä koko remontin ajalta. Pitääkö minun suostua ottamaan vastaan vuokranantajan ehdottama asunto välttyäkseni maksamasta kaksinkertaista vuokraa ja voiko hän kieltäytyä väistöasunnon tarjoamisen nojalla vuokrahyvityksistä?
§
Vuokralaisella on oikeus kohtuulliseen vuokranalennukseen siltä ajalta, kun asuntoa ei ole voinut normaalisti käyttää. Kyseeseen voisi tilanteessasi tulla pelkän niin sanotun varastovuokran maksaminen, eli vuokraa maksettaisi siitä, että osa tavaroistasi on asunnossa myös remontin ajan. Vuokralaisella ei ole velvollisuutta ottaa vastaan vuokranantajan tarjoamaa sijaisasuntoa, eikä vuokranantajalla myöskään ole velvollisuutta tarjota sijaisasuntoa. Vuokralaisen oikeus vuokranalennukseen ei poistu, vaikka vuokranantaja tarjoaisikin sen sijaan sijaisasuntoa.
Vuokrasopimukseni päättyy kuun viimeinen päivä. Milloin minun täytyy palauttaa avaimet vuokranantajalle?
§
Lain mukaan muuttopäivä on sopimuksen päättymispäivän jälkeinen arkipäivä, jos muuta ei ole sovittu. Muuttopäivänä puolet asunnosta tulee luovuttaa vuokranantajan hallintaan. Tämän jälkeisenä päivänä asunto tulee luovuttaa kokonaisuudessaan sekä antaa avaimet vuokranantajalle. Hyvän vuokratavan mukaisesti kannattaa sopia vuokranantajan kanssa, miten avainten palauttaminen ja lopputarkastus tehdään, jotta vältytään epäselvyyksiltä. Avainten palauttamisesta kannattaa pyytää vuokranantajalta kuitti.
Pitääkö yhtiön julkaista tiedotteet kahdella kotimaisella kielellä?
?
Onko kaksikielisen kunnan 100-prosenttisesti omistamassa vuokrataloyhtiössä asuvalla ruotsinkielisellä asukkaalla oikeus saada palvelua (esim. tiedotteet tulevista remonteista tms.) äidinkielellään ruotsiksi?
§
Yhdenvertaisuusvaltuutetun näkemyksen mukaan asiaa on arvioitava kielilain (423/2003) 24 §:n perusteella. Tämän säännöksen perusteella valtion liikelaitoksen sekä sellaisen palvelua tuottavan yhtiön, jossa valtiolla taikka yhdellä tai useammalla kaksikielisellä kunnalla taikka erikielisillä kunnilla on määräämisvalta, on annettava palvelua ja tiedotettava suomeksi ja ruotsiksi toiminnan laadun ja asiayhteyden edellyttämässä laajuudessa ja tavalla, jota kokonaisuutena arvioiden ei voida pitää yhtiön kannalta kohtuuttomana. Jos kyseessä on kaksikielisen kunnan 100-prosenttisesti omistamaa vuokrataloyhtiötä, yhtiön on suoraan kielilain nojalla julkaistava keskeiset tiedotteet molemmilla kielillä. Mitä keskeisemmästä palvelusta tai tiedottavasta toiminnasta on kyse, sitä suuremmalla syyllä palvelu tulisi antaa tai tiedote tulisi julkaista molemmilla kielillä, jotta kaikki asukkaat saisivat palvelun ja tiedotteen omalla kielellään.
AJ AN KOH TAIS TA J ÄR J ES TÖ J A KOULUT US AS IAA
Kuntavaalit kolkuttavat ovelle K unnan ylimmät päättäjät valitaan joka neljäsvuosi kuntavaaleissa. Kuntalaiset ovat avainasemassa valitessaan päättäjiä. Kuntavaaleissa linjataan kunnan arvot, millaista asuntopolitiikkaa tehdään, millaisia palveluja kunnassa painotetaan ja tuotetaan. Vuokralaiset ry toivoo jäsenistönsä osallistuvan kuntavaalitilaisuuksiin aktiivisesti. Asumisen hinnan näkökulmasta olennaisia kysymyksiä ovat tonttien saatavuus ja sijainti. Ehdokkailta voi kysyä suhtautumista valtion lainoittamiin vuokra-asuntoihin, niihin kunnallisiin vuokraasuntoihin, joiden edullisuutta usein ihmetellään. Onko Sinun kunnassasi kiinnostusta tehdä vetovoimaista asuntopolitiikkaa, jossa ihmisille löytyy tarpeita ja tuloja vastaavia asuntoja? Asumiseen liittyy vahvasti lähipalvelut ja liikenneratkaisut. Juuri Sinä olet oikea henkilö kertomaan mielipiteesi kuntasi kehityksestä. Muista käyttää äänioikeuttasi 13.6. tai äänestää ennakkoon 26.5. – 8.6.! ANNE VIITA Toiminnanjohtaja Vuokralaiset VKL ry
Asianajaja Leena Partanen on tavoitettavissa ma klo 16–18
Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla: ELOKUU 02.08. 30.08. SYYSKUU 06.09. 27.09. LOKAKUU 04.10. 25.10. Neuvontanumero on
0600 9 1515
(1,92 eur/min + pvm/ppm)
Jäseniä palvellaan numerosta
(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan)
Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski! Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.
ASUNTOMME 2/2021
11
KUVA: TAPIO ANTERE
LAKI NEU VOJAMME VASTAA
KUVA: POP VAKUUTUS
Kotivakuutus on irtaimistosi tärkein vakuutus
Kevät on tunnetusti aikaa, jolloin ihmiset muuttavat paljon. Muuton aikana on monen monta asiaa muistettavana ja kotivakuutus on yksi niistä – usein jopa se tärkein. Nykyisin myös vuokranantaja ja taloyhtiö edellyttävät asukkaalta kotivakuutuksen ottamista. POP Vakuutus uudisti kotivakuutuksensa hinnoittelua niin, että yhden ja kahden hengen taloudet saavat sen edullisemmin.
J
opa puolet kotitalouksista Suomessa on yhden hengen talouksia. Markkinointipäällikkö Satu Soitula kertoo, että POP Vakuutuksen tavoitteena on tarjota vakuutuksia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Esimerkiksi autovakuutuksen voi saada ajettujen kilometrien mukaan.
Yksin asuville vakuutus edullisemmin Kotivakuutuksen hinnoittelua onkin kehitetty oikeudenmukaisempaan suuntaan. Yhden hengen taloudet saavat irtaimistovakuutuksen 20 % edullisemmin. – Jos asunnossa asuu vain yksi ihminen, on sattumuksiakin suurperhettä vähemmän. Vastaavasti annamme kahden hengen talouksiin 10 prosentin alennuksen. Edun saa kaikkiin asuntotyyppeihin, mutta parhaiten se sopii kerros- ja rivitaloihin, joissa asunto-osakeyhtiö tai muu
kiinteistön omistaja on vakuuttanut itse rakennuksen. Monet vuokranantajat edellyttävät kotivakuutuksen ottamista vuokrasopimusta tehtäessä.
Koti kannattaa vakuuttaa
93 prosenttia suomalaiskodeista on vakuutettu. Moni saattaa edelleen pitää kotivakuutusta kalliina. Samoin osa luulee, että kodissa ei ole mitään vakuuttamisen arvoista tavaraa. – Irtaimistovakuutukseen kuuluvat myös puhelimet ja muut älylaitteet. Kotivakuutuksista korvataankin eniten juuri rikkoutuneita puhelimia ja tabletteja. Moni unohtaa, että kotivakuutus kattaa myös esimerkiksi putkivuodoista ja tulipalosta aiheutuneet vauriot sekä varkaus- ja ilkivaltavahingot. POP Vakuutuksessa vastuuvakuutus ja oikeusturva ovat mukana jo S-tason kotivakuutuksessa. Laajimman turvan saa L- ja M-vakuutuksissa, täsmentää Ina Hämäläinen omaisuusvahinkojen palvelupäällikkö POP Vakuutukselta.
"Kotivakuutuksista korvataankin eniten juuri rikkoutuneita puhelimia ja tabletteja. "
12
ASUNTOMME 2/2021
Teksti: Satu Soitula
Vuokra-asuntoon kotivakuutuksen ottajan muistilista:
1
Vuokralaisen kannattaa ottaa ainakin kotivakuutus ja vastuuvakuutus. Vuokralaisen kannattaa ottaa kotivakuutus irtaimistolle, vastuu- ja oikeusturvavakuutukset sekä asumisen keskeytymisturva.
2 3 4
Tarkista vakuutuskirjasta, että kaikki ne kohteet, joille vakuutus halutaan, ovat vakuutettuina.
Tee viipymättä vahinkoilmoitus vahingon huomattuasi. Kätevimmin teet vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiön verkkosivuilla. Eri vakuutusten muodostamat turvat saattavat olla osittain päällekkäisiä. On myös vahinkoja, joita ei korvata mistään vakuutuksesta. Tällaiset vahingot jäävät vahingonkärsijän itse kannettaviksi.
5 6 7 8
Tarkista asunnon kunto ennen muuttoa ja dokumentoi sieltä havaitsemasi viat. Esitä havaitsemistasi vioista laatimasi luettelo vuokranantajalle. Varmista minkälaista irtainta saat säilyttää taloyhtiön irtaimistovarastoissa. Esimeriksi nestekaasupulloja siellä ei saa säilyttää lainkaan! Perehdy huolellisesti taloyhtiön järjestyssääntöihin.
Jos hankit asuntoon astianpesu- tai pyykinpesukoneen, niin anna niiden asentaminen ammattilaisen tehtäväksi. Yritykset vakuuttavat oman liiketoimintansa toiminnan vastuuvakuutuksilla, joista voidaan hakea korvausta esimerkiksi asennusvirheen johdosta syntyneestä äkillisestä vesivahingosta. Tallenna yritykseltä saamasi asennuslasku, jotta voit esittää sen mahdollisen vahingon sattuessa isännöitsijälle.
rvaa? u t s y y n e s jä ttiliiton a m m a o k a a Ant
www.teollisuusliitto.fi 210428_Lehti-ilmoitus_Asuntomme_170x122mm.indd 1
29.4.2021 9.44.13
Kotieläimen hyvinkohtelu on kaikkien vastuulla
Asuinyhteisössä eläimen hyvinvointi vaikuttaa kaikkiin asukkaisiin, joten myös vastuu eläimen kohtelusta kuuluu muillekin kuin vain omistaja-asukkaalle.
K
otieläin on parhaimmillaan perheenjäsen, mutta pahimmillaan sorrettu eläin. Jos omistaja ei pidä huolta lemmikistään, naapureiden on syytä tehdä asiasta esimerkiksi eläinsuojeluilmoitus sekä eläimen suojelemiseksi että myös asumisrauhan ylläpitämiseksi. Eniten asuinyhteisön toimintaan vaikuttavat koirat.
Koira tarvitse koiran touhuja Kennelliiton viestintäpäällikkö Liisa Suoninen kehottaa ensin keskustelemaan naapurin kanssa, jos kokee, että koiraa ei kohdella hyvin. Jos keskustelu ei tehoa, voi tehdä eläinsuojeluilmoituksen tai tarvittaessa olla yhteydessä poliisiin tai kunnan valvovaan eläinlääkäriin. Soininen korostaa, että koira tarvitsee muun muassa lajityypillistä liikuntaa ja toimintaa, jotta koirasta ei kehity häiriötekijä kerrostaloyhteisössä. Esimerkiksi eroahdistus ilmenee usein haukkumisena. Naapureilta kannattaakin kysellä, haukkuuko oma koira omistajan poissa ollessa. – Koiran pitää päästä ulos vähintään kolme kertaa päivässä. Se pitää myös opettaa kulkemaan sekä hississä että rappusissa ja erilaisilla alustoilla. Lisäksi koiralle pitää opettaa perusasiat, niin että se pystyy olemaan yksin, ja tuntee olonsa turvalliseksi yksin ollessaan. Jos koiralla on eroahdistusta, kannattaa kääntyä ammattilaisten eläintenkouluttajien puoleen, opastaa Suoninen koiran oikeaoppiseen kerrostaloasumiseen. Koiran pitää myös oppia kohtaamaan ihmisiä ahtaissa tiloissa kuten hississä niin että sekä koira että muut ihmiset tuntevat olonsa turvalliseksi.
Pentutehtailu ei sovi kerrostaloon Korona-aikana koirien kysyntä lemmikkeinä on lisäänASUNTOMME2/2021 1/2021 08 ASUNTOMME 14
tynyt jopa siinä määrin, että omistajat ovat alkaneet teettää pentuja myös kerrostalokodeissa. Kerrostalo-olosuhteisiin pentutehtailu ei kuitenkaan sovi eläimen hyvinvoinnin ja naapureiden huomioon ottamisen kannalta asiaa tarkasteltaessa. Suonio muistuttaa, että koirankasvattajaksi ei koskaan pidä ryhtyä vain hetken mielijohteesta. Koirankasvatus on vaativaa ja vastuullista työtä, sillä kyse on elävien olentojen terveydestä ja hyvinvoinnista. – Jalostukseen käytettävien koirien alkuperä tulee aina tuntea tarkkaan. Vastuullinen kasvattaja on myös perehtynyt tarkkaan koirankasvatukseen ja jalostamaansa koirarotuun. Hän käyttää jalostukseen vain koiria, joiden taustat, eli terveys, luonne- ja käyttöominaisuudet tunnetaan mahdollisimman hyvin, jotta koirilla on mahdollisuus periyttää mahdollisimman terveitä, tasapainoisia ja hyväluonteisia jälkeläisiä. Vastuullinen kasvattaja on myös pennunostajien tukena parhaimmillaan koko koiran elinajan, toteaa Suoninen. Pentutehtailua tapahtuu myös kissojen kohdalla. Suomen Kissaliitto Oy suosittelee eläinsuojeluilmoituksen tekemistä, mikäli epäilee pentutehtailua tapahtuvan.
Uteliaalle kissalle riittävästi virikkeitä Kissaliiton tiedotusasioista vastaava hallituksen jäsen Sanna Nisula opastaa kissanomistajia varaamaan kissalle riittävästi virikkeitä, kuten kissan kiipeilypuun ja leluja. Vaikka kissa monesti mielletään vähemmän ihmisseurasta riippuvaiseksi, Nisula muistuttaa, että myös kissa tarvitsee ihmis- ja eläinseuraa. – Kun kissan kanssa leikkii päivittäin kissan leluilla, se pääsee toteuttamaan luontaisia saalistajan taitojaan, ja saa tarvitsemiaan aktiviteetteja. Kerrostalossa kissa voi ulkoilla turvallisesti lasitetulla tai tiiviisti verkotetulla parvekkeella, tai valvottuna valjailla pihamaalla,
KUVA: ADOBE STOCK
mikäli kerrostalon piha-alue on kissan ulkoiluun sopiva, kertoo Nisula. Kissa tulee toimeen pienemmässäkin asunnossa, mutta silloin kannattaa hyödyntää asunnon korkeus kiipeilymahdollisuuksien järjestämiseksi. Kissa tarvitsee kotiin myös rauhallisen paikan, jossa se saa nukkua ja levätä häiriöttä. – Kissan kanssa kannattaa ottaa huomioon myös kissan luontainen uteliaisuus suljettujen ovien taakse eli kissa voi haluta lähteä tutkimaan ulko-ovesta rappukäytävään, toteaa Nisula.
Pelastettu kissa vaatii aikaa Kissoja on hankittu korona-aikana innokkaasti myös löytöeläintaloista. Suonio muistuttaa, että eläinsuojelutaustaisen kissan kotiutuminen saattaa olla pitkä prosessi, mutta ehdottomasti tärkeä ja iso työ, joka palkitsee aivan erityisellä tavalla. – Mahdollisuuksien mukaan kannattaa selvittää tarkkaan millaisista olosuhteista kissa tulee. Tällöin pystyy ymmärtämään paremmin kissan käyttäytymistä ja huomioimaan omaa toimintaa. Tällaiselle kissalle tulee antaa aikaa tottua uuteen kotiin ja elämään, mennä kissan ehdoilla, toteaa Suonio. Pelastetulla kissalla luottamus ihmiseen voi olla todella vähissä, mikä kannattaa muistaa silloin, kun into silittelyyn ja syliin ottamiseen iskee. Kissan pitää saada rauhassa rakentaa luottamusta uutta kotia kohtaan ja antaa kissan lähestyä itse. – Kissan perustarpeista tulee pitää hyvää huolta eli huolehtia ruokinnasta ja hiekkalaatikosta. Kotiutumisen tukena toimii leikki ja aktiviteetit. Apuna voi myös käyttää feromonihaihduttimia, jotka voivat lisätä kissan hyvinvointia stressaavissa tilanteissa. Mikäli kissa tulee joltakin eläinsuojeluyhdistykseltä, heiltä saa varmasti apua ja neuvoja kissan kotiuttamiseen sekä mahdollisiin erityistarpeisiin, vinkkaa Nisula.
Vinkit eläinsuojeluun Eläinten pahoinvoinnilta ei pidä sulkea silmiä. Jos näet tai kuulet eläimestä, joka tarvitsee apua aivan välittömästi, on syytä olla yhteydessä poliisiin ja eläinsuojeluviranomaisena toimivaan virkaeläinlääkäriin. Jos tiedät tai epäilet, että eläin on avun tarpeessa, mutta apua ei ole välttämätöntä saada muutaman tunnin sisällä tai saman päivän aikana, kannattaa olla yhteydessä joko eläinsuojeluviranomaisena toimivaan virkaeläinlääkäriin tai Suomen eläinsuojeluyhdistyksen eli SEYn eläinsuojeluneuvojaan. Voit myös tehdä eläinsuojeluilmoituksen internetissä SEYn sivuilla osoitteessa: sey.fi/elain-hadassa/tee-elainsuojeluilmoitus/. Ilmoitus ohjataan sopivimmalle eläinsuojeluneuvojalle tai eläinsuojeluviranomaisille. Jos olet epävarma tilanteen kiireellisyydestä, voit ottaa yhteyden SEYn eläinsuojeluneuvojaan. AKUUTTI HÄTÄ Välitöntä apua tarvitaan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: - eläintä pahoinpidellään fyysisesti - eläin on nälkiintynyt tai se ei saa vettä - eläintä pidetään liian kylmässä tai kuumassa ympäristössä - eläin on teljetty parvekkeelle tai johonkin pieneen tilaan. NOPEA, MUTTA EI AKUUTTI AVUN TARVE - epäilet pentutehtailua - eläin tarvitsee uuden kodin - epäilet, että kissojen elinympäristön siisteydestä ei pidetä huolta
ASUNTOMME 2/2021
15
Vuokralaispäivät 2021 Riiassa 20.–22.8. M/S Isabelle, Tallink Silja
Vuoden kohokohta – eli Vuokralaispäivät – lähestyy! Vuokralaispäivät järjestetään M/S Isabellella ja tänä vuonna kohteena on upea Riika. Saamme tuttuun tapaan nauttia asiantuntijoiden vuokra-asumisen ajankohtaisiin aiheisiin pureutuvista puheenvuoroista. Lisäksi voimme laulaa karaokea, nauttia laivan buffet-antimista ja shoppailla Tax free -myymälässä. Lähde mukaan oppimaan uutta, kertaamaan vanhaa ja solmimaan uusia verkostoja!
PERJANTAI 20.8.
13.30–15.00 Lippujen jako, Helsinki/Länsiterminaali 1 n. 14.00–15.10 Laivaan nousu 15.00-15.30 Tilaisuuden avaus ja kokouskahvit Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen 15.30-16.20 Aran rahoituspäätösten priorisointi ja käsittely Apulaisjohtaja Heli Huuhka, Asumisen kehittämis- Ja rahoituskeskus (ARA) 16.00 Laiva lähtee Helsingistä 16.30-17.30 Hallituksen jäsenen vastuut ja velvollisuudet – mitä pitää asukkaiden edustajan tietää ja osata? Partner Legal Helena Kinnunen, Vestra Advisors Oy 17.30-18.20 Asukasedustajana hallituksessa – mitä se tarkoittaa? Asukasnäkökulma hallitustyöhön Malviina Peltonen, A-Kruunu 18.30 Päivällinen, Grande Buffet
LAUANTAI 21.8. (paikallista aikaa)
07.30 10.30 10.30–15.00 15.00–16.10 15.30- 16.30 16.30 16.30-17.00
Aamiainen, Grande Buffet Laiva saapuu Riiaan Vapaata aikaa Riiassa ja omatoiminen lounas Laivaan nousu Arvokas elämä markkinavaltojen maailmassa Doctoral Candidate, Study of Religion, Mikko Kurenlahti Laiva lähtee Riiasta Yhteishallintolain muutostavoitteet – mitä tavoittelevat vuokranantajat? Toimitusjohtaja Jouni Parkkonen, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeus- talojen omistajat – KOVA ry
16.30-17.10 17.30-18.30 18.30-19.00 19.30
Keskustelua yhteishallintolain muutostarpeista Kotona sattuu ja tapahtuu – paitsi jos tietää mitä tekee! Järjestöpäällikkö Sari Tuuri-Salonen, Uudenmaan pelastusliitto Aina ei mene niin kuin pitäisi, mitä sitten tehdään? Lakineuvojat kertovat oikeista menettelytavoista Päivällinen, Grande Buffet
SUNNUNTAI 22.08.2021 (paikallista aikaa)
07.30 11.15
Aamiainen, Grande Buffet Laiva saapuu Helsinkiin
ILMOITTAUTUMINEN
Nopean varaajan etu 10.6. saakka -7 % Ennakkoilmoittautuminen 15.6. saakka -5 %. Viimeinen ilmoittautumispäivä 10.7. Ilmoittautumislomake löytyy: www.vuokralaiset.fi tai https://forms.office.com/r/XDVVwkJSDd
HINNASTO
Hinnat sisältävät 2 x aamiainen, 2 x kahvit, 2 x illallinen ruokajuomineen, ohjelman sekä koulutusmateriaalit. A-hyttiluokka, jäsenhinnat Vuokralaiset ry:n jäsenille. Normaali Jäsenhinta Kahden hengen hytissä, €/hlö 432,00 409,00 Yhden hengen hytissä, €/hlö 535,00 509,00
LISÄTIEDOT: (09) 4770 360 tai toimisto@vuokralaiset.fi Oikeudet ohjelman muutoksiin pidätetään.