Vuokralaiset VKL ry:n jäsenlehti 3 / 2018
• Seinäjoella tehdään kansalaiskampusta • Omasta talosta kannattaa pitää huolta • Takuusäätiö neuvoo ja antaa apua
Asuminen on muutakin kuin taloutta
Sisältö 3/2018
02 03 04 06 06 07 08 10 10 11 11
Ajankohtaista
4 vinkkiä kämppiksille asumistuen hakemisesta
leinen asumistuki myönnetään yhY teisesti koko ruokakunnalle. Yksi asukas hakee tuen koko ruokakunnan puolesta. Pääkirjoitus Sinä ja kämppiksesi voitte hakea erilliset asumistuet, jos teillä on erilliset vuokrasopimukset tai alivuokrasopimus. Vuokrasopimuksessa tai sen liitAsuminen on muutakin teessä ei myöskään saa olla mainintaa kuin taloutta siitä, että olette yhdessä vastuussa koko asunnon vuokrasta. Lue ALAA-ryhmän asuntoJos asutte kämppäkaverisi kanssa poliittisista ajatuksista kahdestaan ja teillä on erilliset vuoknettisivuiltamme rasopimukset, sinun pitää selvittää hakemuksessa, että ette ole avoliitossa vaan kämppäkavereita. Voit siis kertoa Läpinäkyvyys on yhtiöjo hakemuksessa asumistilanteestasi, muotoa tärkeämpää esimerkiksi käytössäsi olevista tiloista
Ajankohtaista
Seinäjoella tehdään kansalaiskampusta Omasta talosta kannattaa pitää huolta Takuusäätiö neuvoo ja antaa apua talousongelmiin Lakineuvojamme vastaa Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa
Vastaa ja vaikuta
1
2 3
Vastaa ja voita
Tämän lehden takakannessa on lehden palautekysely. Auta meitä kehittämään lehteä haluamaasi suuntaan vastaamalla kysymyksiin ja lähettämällä palaute Vuokralaiset ry:n toimistoon. Voit myös käydä tekemässä palautekyselyn internetsivuillamme osoitteessa www.vuokralaiset.fi.
ja asunnon jakamisesta. Kela arvioi asiaa selvityksesi perusteella ja pyytää sinulta tarvittaessa lisätietoja. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. yhteen muuton syihin, asunnon kokoon, asumisen kestoon, ikäänne ja siihen, oletteko asuneet aikaisemmin yhdessä. Avopuolisot kuuluvat aina samaan ruokakuntaan ja hakevat yhteisen asumistuen. Jos sinulla ja kämppikselläsi on yhteinen vuokrasopimus tai sopimuksessa on maininta siitä, että olette yhdessä vastuussa koko asunnon vuokrasta, kuulutte samaan ruokakuntaan, vaikka teillä ei olisikaan yhteistä taloutta. Tällöin haette yhteisen asumistuen.
4
Lähde: Kela
Kaikkien vastanneiden kesken arvomme 50 euron S-ryhmän lahjakortin. Arvonta tehdään lokakuun lopussa ja voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lisäksi arvontavoitosta kerrotaan Facebook-sivuillamme.
Vuokrat nousivat 2,4 prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2018 toisella neljänneksellä 2,4 prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 2,3 130 128 126 124 122 120 118 116 114 112 110 108 106 104 102 100 98 2010
prosenttia, muualla Suomessa 2,4 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 2,4 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,6 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 0,7 prosenttia.
Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Kuluttajaindeksi
2011
Vuokralaiset Vuokralaiset
2012
2013
/ 2009 2 3 /42018
2014
2015
2016
2017
2018
Pääkirjoitus Valtakunnallinen energiansäästöviikko vietetään 8.–14.10.2018
Motivan valtakunnallista Energiansäästöviikkoa vietetään tuttuun tapaan viikolla 41. Motivan internetsivuilta osoitteesta www.motiva.fi löytyy paljon vinkkejä järkevään energianhallintaan. Asunnon ja käyttöveden lämmitys ovat suurimpia yksittäisiä menoeriä talojen ylläpitokustannuksissa. Asukkaiden asumistottumuksilla pystytään vaikuttamaan asumisen kuluihin. Uutena Motivan palveluna heidän internetsivuillaan avataan syksyllä tokaluokkalaisille suunnattu Agenttiseikkailu. Sen avulla opitaan hauskasti kestävästä kehityksestä ja luonnonvarojen säästämisestä.
Vuokralaiset ry:n tavoitteita tulevaan hallitusohjelmaan
Vuokran määräytyminen ja asumiskustannusten muotoutuminen askarruttaa meitä Vuokralaiset ry:ssä. Vuokranmäärityksen läpinäkyvyydessä on paljon tehtävää. Vuokralaisten pitää tietää mistä maksavat ja mihin rahat käytetään. ARA-asunnoissa kirjo vuokran tasaus- ja pisteytysjärjestelmien osalta on melkoinen. Jokaisella toimijalla on omat sääntönsä. Vuokralaisten kannalta on hankalaa eri mallien olemassaolo sekä vertailu. Vuokralaisten oikeusturvan kannalta on ongelmallista, että eri toimijoilla ei vuokranmääritys toteudu yhdenmukaisesti. Tulevan hallitusohjelman tavoitteisiimme kuuluukin ajaa Ara järjestelmän kokonaisuudistusta ja selventää mitä voi sisältyä ja sisällyttää omakustannusvuokraan. Kaipaamme tarkempaa määritystä muun muassa hallintokulujen suuruudelle. Näkemyksemme mukaan on tarvetta pohtia mitä eriä sinne voi sisällyttää. Pidämme myös tärkeänä keskustella hallintokulujen osuuden suuruudesta kokonaisvuokrasta eli että olisiko sitä syytä määritellä tarkemmin. Selkeyttä vaatii myös alan terminologia koskien rakennuskustannuksia. Kustannusten osalta varsin olennaista on tontin hinnan mukana olo tai olemattomuus.
Kaupunkimainen elämäntyyli on tätä päivää
A
suntopolitiikkaa ei pitäisi linjata pelkästään talousasioiden perusteella, kuten asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi tuo tässä lehdessä esiin. Asumiseen vaikuttaa monet muutkin asiat. Siitäkin on tässä lehdessä hyvä esimerkki Tapiolan naisten, Ingan ja Eiran haastattelun muodossa. Elämäniloiset naiset ovat ymmärtäneet muun muassa oman aktiivisuuden merkityksen asuinyhteisössä. Mutta tosiasia on, että asuminen on luvattoman kallista erityisesti kasvukaupungeissa ja siksi talousasiat vaikuttavat ihmisten elämään enemmän kun oikeasti pitäisi. Kenenkään ei pitäisi joutua maksamaan käteen jäävästä tulosta enempää kuin kolmannes asumiskuluina. Vuokralaiset ry:n tehtävänä on muistuttaa päättäjiä siitä, että asumisen hinta määrittelee pieni- ja keskituloisten elämää kohtuuttoman paljon. Se vaikuttaa pahimmillaan lapsen mahdollisuuksiin edetä tasavertaisesti yhteiskunnassa eteenpäin. Meillä ei ole varaa rakentaa Suomea epätasa-arvoiseen suuntaan. Vuokralaiset ry:n tehtävänä on kuitenkin muistuttaa myös siitä, että asuntopolitiikka on muutakin kuin taloutta. Haluamme, että kaupunkimainen elämäntyyli – joka on nyt maailmanlaajuinen megatrendi – on kaikkien tavoitettavissa. Siihen kaupunkimaiseen elämäntyyliin kuuluu monipuolisten palveluiden saatavuus, hyvät julkiset liikenneyhteydet, viihtyisä asuin- ja työskentelymiljöö sekä turvallinen ympäristö ja erilaisuuden suvaitseminen. Sellaista elämää soisi voivan elää kaikkialla Suomessa, niin kaupungeissa kuin maaseutupitäjissä. Kaupungistuminen ei siis tarkoita kaikkien ahtamista kivikyliin, vaan elämäntyyliä, jota yhä useampi suomalainen haluaa. Tämän yksinkertaisen asian ymmärtäminen luo mahdollisuuden kehittää hyviä asuin- ja työskentelymahdollisuuksia muuallekin kuin keskuspaikkakunnille. Luomalla noita kaupunkimaisen elämän puitteita saataisiin ehkä muuttovirta kääntymään takaisin alueille, joissa on edullisemmat asumisen kustannukset ja mahdollisuus vähemmän hektiseen elämään. Samalla helpotettaisiin keskuspaikkakuntien asuntotilannetta ja kustannuskehitystä. Moni kaipaa rauhallisempaa elämäntahtia ja siihen pitäisi olla kaikilla mahdollisuus tulotasosta riippumatta. Kohta käynnistyy jälleen eduskuntavaalityö. Haluamme järjestömme kautta olla nostamassa keskusteluun teemoja, joita pidämme tärkeinä. Hyvän asumisen puitteet ja kohtuulliset asumisen kustannukset ovat asioita, joita haluamme olla edistämässä jatkossakin. Toivottavasti tämän lehden esiin nostamat ajatukset käynnistävät keskustelua siitä, miten asuntopolitiikka voisi olla muutakin kuin euroihin tuijottelua. Suna Kymäläinen Puheenjohtaja Vuokralaiset ry
Vuokralaiset
3 3 / 2018
Asuminen on muutakin kuin taloutta Asuntopoliittista keskustelua käydään paljolti talouden näkökulmasta. Se on tärkeää, mutta tärkeää on muukin kuin asumisen hinta. Nopea kaupungistuminen laajentaa mahdollisuuksia asumisen kehittämiseen monella tavoin.
-S
KUVA: PÄIVI KARVINEN
uomalaista poliittista keskustelua on tapana syyttää yhteen totuuteen tai yhteen aiheeseen ripustautumisesta. Olen huomannut yhä useammassa yhteydessä pohdittavan, miten asuntopoliittista tai asumisen kehittämistä koskevaa keskustelua voitaisiin käydä avoimemmin ja pohdiskelevammin, toteaa Suomen Kuntaliiton asumisen asioiden asiantuntija Laura Hassi.
– Fokus on usein teknistaloudellisissa yksityiskohdissa, kun samaan aikaan mitä kiinnostavimmat ilmiöt jäävät vaille huomiota ja pohdintaa. Jos ihminen juoksisi mekaanisesti euron perässä, asumisen kehittäminen olisi paljon helpompaa. Yhteiskunnastakaan ei tarvitsisi puhua, tuskin asuntopolitiikastakaan sen osana. Hassi nostaa esiin kaupungistumisen, jonka myötä myös asumisratkaisujen arvopohja monimuotoistuu. Esimerkiksi aiempaa useampi lapsiperhekin valitsee keskusta-asumisen, koska ihmiset valitsevat elämäntavakseen toisenlaisen mallin kuin aikaisemmat sukupolvet. Ylipäänsä nuoret karttavat juttuja, joita eivät tunne omakseen. Toki valinnoilla on myös hintalappunsa, mutta kulutustavat muuttuvat. Nuoria kiinnostaa yhä enemmän jakamistalous ja kierrätys, ei välttämättä omistaminen. Tämä arvopohjan muuttuminen vaikuttaa tarjontaan, myös asumisessa. Hassia ihmetyttää, kuinka empiviä olivat monet taitavasti asuntomarkkinoita analysoivat asiantuntijat, kun muuttoliike kääntyi kehyskunnista keskuskaupunkeihin. Muuttoliikkeen oletettiin palaavan ”oikeaan suuntaan” taantuman helpottaessa. – Monet kaupunkitutkijat olivat kuitenkin eri linjoilla, koska he vertasivat tilannetta vastaavantyyppisiin eurooppalaisiin kaupunkeihin. Kaupunkikeskustojen suosio asuinpaikkana on osa globaalia kaupungistumista. Olisi kummallista, jos suomalainen kaupunki ei eläisi samoista trendeistä muiden mukana, pohtii Hassi ja jatkaa: – Se mitä tapahtuu Berliinissä, Kööpenhaminassa tai vaikkapa Varsovassa, tapahtuu myös täällä. On hienoa, että trendikkään keskusta-asumisvaihto-
Laura Hassi toteaa, että kaupungistuminen on maailmanlaajuinen trendi, mutta kaupunkimainen elämäntapa ei välttämättä tarvitse tarkoittaa kaupungissa asumista.
Vuokralaiset
4 3 / 2018
ehdon löytää halutessaan myös meiltä. Samalla houkuttelemme nuoria osaajia pysymään kotimaassa. Valinnan mahdollisuudet houkuttelevat Moniarvoistumisesta keskustellaan Hassin mukaan asuntopolitiikassa vähän. Ihmiset pitävät siitä, että tiivis kaupunki – suuri määrä ihmisiä samalla alueella – antaa mahdollisuuksia erilaisiin valintoihin niin vapaa-ajan kuin työn osalta. Samaan kuvaan sopii kuitenkin myös mahdollisuus tasapainoiseen elämään ja lähiluonnon arvostaminen. – Sen sijaan, että pitäisimme moniarvoistumista trendinä, johon joudumme sopeutumaan, meidän kannattaisi ottaa siitä kaikki hyöty irti. Suurten lukujen logiikka saa paljon huomiota, mutta rinnalle tarvitaan havaintoja kehityksestä, jota emme näiden lukujen kautta havaitse. Pelkät luvut eivät Hassin mielestä kerro, mitkä pohjavirrat liikuttavat aikuistuvia sukupolvia, mitkä arvovalinnat ja sosiokulttuuriset trendit puhuttelevat heitä ja miten tämä kannattaisi huomioida asumisen kehittämisessä. Pikkukylään kaupunkimaista elämää Hauska esimerkki uudenlaisesta kaupunkikehityksestä on Salon Perniössä sijaitseva Mathildedalin pikkukylä, jonka Helsingin Sanomat nosti kesällä esiin Kallion kilpailevana hipsterasuinalueena. Kylä todella on asukkaidensa puolesta kuin Kalliossa vierailisi. Miten vastaavanlaisiin paikkoihin saataisiin siirrettyä kaupunkimaisen elämäntavan elementtejä, jotta asumisen tarjontaa saataisiin monimuotoisemmaksi ja samalla muuttovirtaa positiiviseksi? Mathildedalin kehitys on lähtenyt aktiivisista yksilöistä, mutta miten kunta tai valtio voisi toimillaan tukea kehitystä? – Valtakunnallinen asuntopolitiikka lähtee valtion tulonäkökulmasta ja pohtii ääripäitä kuten muuttotappiokuntia ja pääkaupunkiseudun asunto-
Asuminen ei ole vain menoerä Asuminen pitäisi nähdä kaiken kaikkiaan enemmän yhdyskunnan elinvoimaisuuden osana kuin menoeränä. – Asumisesta ajatellaan helposti, että se on menoerä, pikemmin sosiaalipolitiikan jatke kuin elinvoimatekijä. Tähän nojaa myös se ekonomistinen keskustelu, joka on viime vuosina kritisoinut ARA-tukia tulkitsemalla ne etuusjärjestelmäksi. Kuntanäkökulmasta keskustelu kuu-
Ennusteissa vahvaa kaupungistumista Helsingin seudulle ennustetaan tulevan yli 400 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä. Myös suurimpien kaupunkiseutujen arvioidaan kasvavan. Kaupungistumisen vauhtia kuvaa se, että uusista asunnoista lähes 90 prosenttia rakennetaan suurimpiin kaupunkeihin ja niiden lähistölle. VTT:n ennusteen mukaan neljäntoista suurimman kaupunkiseudun alueelle tarvitaan seuraavien vuosikymmenten aikana lähes 800 000 uutta asuntoa, vuosittain 25 000–30 000. Suomalaisista asuu jo nyt 36 prosenttia tiheästi asutuilla alueilla, mikä on lähellä Euroopan keskiarvoa. Euroopan kaupungistunein maa on yllättäen Islanti, jossa kaksi kolmesta asukkaasta asuu kaupunkialueilla. Suomessa on kuitenkin neliökilometreittäin lähes koskemattomia alueita, joilla ei ole asutusta. Keskimäärin asukastiheytemme on noin 18 asukasta neliökilometriä kohden. Koko EU:n keskimääräinen asukastiheys on noin 117 asukasta / km². Suomessa asukastiheys on korkeimmillaan Helsingissä, 2902 asukasta / km².
KUVA: PÄIVI KARVINEN
pulaa. Se antaa vähemmän eväitä laajempaan keskusteluun, jossa tunnistettaisiin nuo pohjavirrat, jotka muuttavat kulutustapoja, korostaa Hassi. Vaikka jokaisesta Suomen pikkukylästä ei synny Mathildedalea, esimerkki kertoo myös käyttämättömistä mahdollisuuksista. Urbaania elämäntapaa voidaan viedä rauhallisiin ja kauniisiin paikkoihin, joissa elementit ihmisenkokoiselle elämällä ovat valmiiksi tarjolla. Kaupunkisuunnittelun on vaikea lyödä niitä laudalta. Muuttovirtoja kulkee moneen suuntaan, ja pienelle kunnalle pienempikin muuttovirta on taloudellisesti merkittävää.
Mathildedalin pikkukylässä on osattu hyödyntää kaupunkimaisen elämäntavan, kuten kahvilakulttuurin vetovoimaa.
lostaa Hassin korvaan kovin akateemiselta. ARA-vuokra-asuntojen rakentamista ja käyttöä säätelevä korkotukilaki ei ole laki etuusjärjestelmästä. Toki ARA-tuki toimii tulonsiirtomekanismina, mutta sen käytöstä seuraa Hassin mukaan paljon muutakin yhteiskunnallisesti merkittävää. – Etuutta ei voi tarjota asuntona, ikävä kyllä. Etuus täytyy tarjota rahana, tai tulojen mukaan porrastettuina maksuina kuten vaikkapa päivähoitomaksut. En kuitenkaan voi päätyä ajattelemaan, että kaupunkien vuokrataloyhtiöt - jotka rahoitusmuodosta riippumatta - toimivat voittoa tavoittelematta, olisivat huono keksintö tai jotenkin epäsopiva toimintatapa tässä ajassa. Yleishyödyllisen asuntotuotannon edut kirkastuvat väistämättä aina omistusasuntorakentamisen hiipumisen myötä. Viime aikoina on uutisoitu vapaarahoitteisen asuntotuotannon vähenemisestä. Voittoa tavoittelemattomien yhtiöiden rakennuttamat asunnot pelastivat suomalaisen rakennusteollisuuden 90-luvun lamassa, kun omistusasuntotuotanto pysähtyi kokonaan. ARA-tuotanto on perinteisesti ollut nimenomaan suhdanteita tasaavaa tuotantoa. Viime vuosina sitä on tarvittu myös noususuhdanteessa paikkaamaan kasvukeskusten asuntopulaa. Yleishyödyllisillä toimijoilla vahva rooli yhteiskunnassa Hassi haluaa korostaa yleishyödyllisten vuokrataloyhtiöiden yhteiskunnallista merkitystä. Ne ovat vahvoja toimijoita, joita ei pitäisi nähdä yksinomaan ARA-järjestelmän kautta. ARA:n tuVuokralaiset
5 3 / 2018
kielementit ovat nykyään kovin vähäiset ja kasvavassa määrin myös kuntien vuokrataloyhtiöiden kantaa vapautuu ARA-rajoituksista. Erityisesti kuntien vuokrataloyhtiöt ovat Hassin mielestä kiinnostavia, koska ne ovat paikallisia toimijoita ja omaan toimintaympäristöönsä sidoksissa. Niillä on usein vakiintunut markkinaosuus ja suuri rooli siinä, että pienituloisille taataan suomalainen asumisen laatu. Yhtiöt ovat myös vahvoja paikallisia brändejä; etenkin keskisuurissa kaupungeissa ne kilpailevat vuokralaisista omalla profiilillaan ja hinta-laatusuhteellaan. Ja päinvastoin: vapaiden markkinoiden vuokranantajat joutuvat kilpailemaan kuntayhtiöiden kanssa. – Ylipäänsä non-profit-sektori asuntovuokrauksessa on tavallista muuallakin Euroopassa. Konseptissa on jotain kestävää, kun yhtiöt pärjäävät suhdanteesta ja vuosikymmenestä toiseen, myös varsin erilaisten kaupunkien poliittisissa kulttuureissa siitä huolimatta, että valtion tukia on joka puolella karsittu. Miksi ne eivät vain sulaudu pois niin kuin olettaa voisi, jos asiaa katsottaisiin vain ekonomistiselta kannalta, kysyy Hassi ja vastaa saman tien. – Ainakin osin kyse lienee toimijoiden joustavuudesta ja siitä, että niiden merkitys kokonaisuuden kannalta ymmärretään ja osataan hyödyntää erilaisissa olosuhteissa ja kaupunkeja kohtaavissa muutoksissa. Suomessa kunnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta omistaa vuokra-asuntoja. Hassi muistuttaa, että 1990-luvun taitteessa luovuttiin valtion normiohjauksesta ja valtion rooli oheni, kun val-
tion aravalainoituksesta siirryttiin hiljalleen pankkilainojen korkojen tukemiseen. Kunnat olisivat voineet myydä asuntokantaansa pois, mutta näin ei tapahtunut. Vaikka osa kaupunkien asuntokannasta on jo irtautunut ARA-sääntelystä, kaupungit eivät ole luopuneet kohtuuhintaisuuden tavoittelusta. Valtion taholtakin kannustusta on tullut tällä hallituskaudella, kun Tampereen seudun MAL-sopimukseen kirjattiin, että kaikki Tampereen Vuokratalosäätiön uustuotanto lasketaan seudun kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Näin riippumatta siitä, onko ARA ollut mukana rahoittamassa sitä vai ei. – Tunnetusti VTS pitää vuokrat kurissa riippumatta siitä, miten vuokratalo on rahoitettu. Tähän siis valtiotahokin uskoo ja luottaa, mikä on hienoa, toteaa Hassi. Voittoa tavoittelemattomia toimijoita tarvitaan Hassin mielestä myös siksi, että säilyisi suhteellisuudentaju siitä, mikä on omakustannusvuokran taso. – Se pitää myös markkinavuokria kuosissa kaupungeissa, joissa kilpailu toimii, toteaa Hassi. Kaikkia toimijoita tarvitaan Yhtä lailla Hassi toteaa, että vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja tarjoavia institutionaalisia vuokranantajia tarvitaan – muunkin kuin tarjonnan määrän vuoksi, muun muassa vuokra-asumisen arvostuksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. – Asiakkaaseen suhtautuminen paranee kilpailun myötä. Näillä isoilla vuokranantajilla on myös pitkäjänteisyyttä huoltaa brändiään, kiittelee Hassi. Sen sijaan kasvottomat, rahastojen omistamat vuokratalot ovat Hassin mukaan arvoitus, koska niiden omistajia ohjaavat lyhemmät tuottotavoitteet. Kokemuksia lyhytjänteisesti asutetuista ongelmataloista on jo nähty, ja kaupunkien asuntotoimissa ollaan varauduttu siihen, että näitä nähdään jatkossakin. – Tästä asiasta ei vielä juurikaan puhuta, into sijoittajien tulosta markkinoille on ollut suuri, mutta toki tämä asia kaupungeissa jo tiedostetaan, kertoo Hassi. Ehkä asian julkinen keskustelu voisi tässäkin asiassa nostaa esiin positiivisia ratkaisuja.
Lue ALAA-ryhmän asuntopoliittisista ajatuksista nettisivuiltamme LAA-ryhmä on asuntoalan asiantuntijoista koostuva ryhmä, joka on yhdistänyt voimansa asuntopoliittisten kysymysten pohtimisessa. Ryhmään kuuluvilla naisilla on pitkä kokemus asumisen, rakentamisen ja kiinteistöalan edunvalvontayhteisöissä työskentelystä sekä vaikuttajaviestinnästä. ALAAhan kuuluvat Rakennusteollisuus RT:n johtaja Anu Kärkkäinen, Suomen Kuntaliitto asumisen asiantuntija Laura Hassi, RAKLIn johtaja Aija Tasa ja Vuokralaiset VKL:n toiminnanjohtaja Anne Viita. Asuntopoliittinen teksti on luettavissa Vuokralaiset ry:n internetsivuilla Kuukauden nosto –artikkelina.
A
Näkökulma
Läpinäkyvyys on yhtiömuotoa tärkeämpää
K
aikissa oloissa terveesti toimivat asuntomarkkinat tarvitsevat noin 200 000 asukkaan väestöpohjan, koska vain silloin asuntoja on tarjolla niin ostajille kuin vuokraajillekin hyvinä ja huonoina taloudellisina aikoina. Suomi kulkee kaupungistumisen jälkijunassa läntisiin kumppaneihin verrattuna, mutta suunta on kuitenkin selvä. Kasvavien kaupunkien rooli koko maan kehityksessä tulee kasvamaan, eikä sitä saa padota poliittisilla päätöksillä. Sana kaupungistuminen on kirjoitettava suurin kirjaimin seuraavan hallituksen asuntopoliittiseen ohjelmaan. Meillä on valtava asuntovaje kaupungeissa, kun katsotaan muuttoennusteita. Kaavoitus, sääntely, aluepolitiikka ja verotus ovat yhteiskunnan keinoja pitää kehitys käynnissä. Sääntelyn purkamisesta on puhuttu ikuisuuksia, mutta sen avulla voidaan saada eri osapuolet tekemään markkinaehtoisesti tehokkaampaa ja parempaa – se on toimivampi tapa kuin luoda uusia sääntelyhäkkyröitä. Läpinäkyvyys on tärkeämpää kuin yhtiömuoto, sillä on vaikea nähdä, että yleishyödyllinen toimija pystyisi tehokkaampaan toimintaan kuin kaupallinen kilpailijansa. Emme vielä tiedä, millä tavoin nopeasti kasvanut asuntosijoittajariski purkautuu asuntomarkkinoilta. Vuokramarkkinoille tarvitsemme pitkäjänteisiä ja vakaita toimijoita, jotta siellä ei jouduta äkkijarrutukseen nopean kiihdytyksen jälkeen. Ihmisten toiveet ja tarpeet rakentuvat mahdollisuuksille ja oman asunnon omistaminen luo vakautta, mihin meidän täytyy kyetä luomaan edellytyksiä. Pienistä asunnoista ja halusta asua kasvavien kaupunkien keskustoissa on keskusteltu paljon. Suomi kaupungistuu, ei maaseudu. Uudet sukupolvet tekevät asiat jälleen eri tavalla kuin edeltäjänsä, ja kompaktit kaupunkiasunnot lähellä palveluita yhdistettynä yhteiskäyttötiloihin merkitsevät kaupunkilaista yhteisöllisyyttä – sellaista mitä suomalaiset ihmiset näyttävät nyt haluavan. Ari Pauna toimitusjohtaja Hypo
Hypo on asumiseen keskittynyt luottolaitos Suomessa.
Seinäjoella tehdään kansalaiskampusta
S
einäjoella on oivallettu, että kaupungin kehittäminen tarvitsee muutakin kuin asuntoja. Kansalaiskampus 2020 –hanke kokoaa kansalaisopiston ympärille uudella tavalla toimijoita. Tavoitteena on luoda kaupunkimainen kokoontumispaikka ja elinikäisen oppimisen ympäristö, sivistyksen ja tekemisen (mielen)tila. – Kansalaiskampuksen visiointi aloitettiin jo 2010-luvun alussa, kun nykyiset tilat alkoivat käydä ahtaiksi ja toisaalta ajan vaatimukset lisäsivät myös tilallisia vaatimuksia, kertoo kansalaisopiston rehtori Maija-Liisa Gröhn. Monenlaisen pohdinnan ja neuvottelujen päätteeksi kaupunki päätyi kunnostamaan keskustan kupeessa olevan Vanhan lääninsairaalan kansalaiskampuksen tarpeisiin. Tilojen on tarkoitus valmistua syksyksi 2020. – Kansalaisopiston kansalaiskampus kirjattiin osaksi kaupunkistrategiaa vuonna 2013. Paikalliset päättäjät ovat ymmärtäneet, että kaupungin kehityksen voimavara on aktiiviset asukkaat ja yhteisöt. Kaupunki haluaa sekä tukea tätä aktiivisuutta että myös korostaa kaupungin kaikkien asukkaiden yhteistä vastuuta hyvinvoinnin vahvistamisessa, korostaa Gröhn. Kansalaiskampuksella tulee olemaan kansalaisopiston kurssien lisäksi monenlaista toimintaa niin kaupungin muiden toimijoiden, paikallisten oppilaitosten, vapaaehtoisjärjestöjen kuin paikallisten yritysten järjestämänä. – Kampuksen sydämenä ja ihmisiä kokoavana tilana tulee olemaan kahvila-ravintola, yhteinen keittiö. Ruoka on tänä päivänä ihmisille todella tärkeä asia, jonka ympärille voidaan myös luoda monenlaista yhteisöä vahvistavaa toimintaa, visioi Gröhn. Yleisötilaisuus houkutteli paikalle satoja kaupunkilaisia Kansalaiskampuksesta järjestettiin elokuun lopussa yleisötilaisuus, jossa kaupunkilaisille kerrottiin kampuksen suunnitelmista ja otettiin vastaan ideoita. Aurinkoisessa ja lämpöisessä elokuun illassa pääsi tutustumaan Tammikampuksen alueeseen ja puistoon muun
Maija-Liisa Gröhn (keskellä) iloitsi siitä, että seinäjokelaiset tulivat elokuussa runsain joukoin suunnittelemaan yhdessä Kansalaiskampusta vanhan lääninsairaalan tiloihin.
muassa erilaisten työpajojen, valokuvasuunnistuksen ja graffitipajan avulla. – Tapahtumaan saapui kolmisensataa kiinnostunutta ihmistä ja innostunut tunnelma oli käsin kosketeltava. Lukuisat ihmiset kommentoivat olevansa erityisen iloisia siitä, että tähän kauniiseen miljööseen ja arvokkaaseen rakennukseen muuttaa juuri kansalaisopisto. Tilaisuudesta jäi vaikutelma, että juuri tällaisia tiloja on odotettukin, kertoo Gröhn. Seinäjoen kasvu on ollut suotuisaa lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Vuokralaiset
7 3 / 2018
Myös asukasluku kasvaa jatkuvasti, eikä Gröhnin mukaan ole yhdentekevää, miten kaupunkilaisten monipuolisiin, muuttuviin ja ajanmukaisiin tarpeisiin vastataan. – Omaehtoinen, mielekäs tekeminen ja itsensä kehittäminen on nykyihmisen perustarve. Moninaisten arjen paineiden ja vaatimusten kasvaessa ne ovat myös hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Olen todella onnellinen siitä, että kaupungin luottamus- ja virkamiesjohto on linjannut nämä asiat kaupungin strategiatasolla tärkeäksi, iloitsee Gröhn.
Elämäniloiset rouvat Inga Takala ja Eira Vuorio ovat asuneet naapureina Asuntosäätiön talossa jo 55 vuotta.
Omasta talosta kannattaa Inga Takala ja Eira Vuorio ovat olleet naapureita jo 55 vuotta samassa Asuntosäätiön talossa Espoon Tapiolassa Ukonvaaja 4:ssa. Vuosikymmeniin sisältyy paljon yhteisiä muistoja ja touhua myös oman talon eduksi.
I
ngan asunnon ikkunasta kahdeksannesta kerroksesta avautuu ihana avaruus. Korkeuksista näkee kauas samalla tavalla kuin pitkän iän kokemuksella. – Kun muutimme tähän taloon vuonna 1963, minua huimasi asuntomme
parvekkeella. Nyt tähän korkeuteen on jo tottunut, naurahtaa eläväinen Inga, joka on toiminut talon asukastoimikunnassa vuodesta -72 lähtien. Inga mielestä on tärkeää, että asukkaat pitävät itse huolta talosta, jotta asumisen rauha säilyy ja asukkaat viihtyvät. Ukonvaajassa asuu yhä viisi alkuperäistä asukasta ja saman verran 30 vuotta asuneita. Yksi alkuperäisistä asukkaista on Ingan alakerran naapuri Eira. – Tässä talossa viihdytään mukavien ihmisten takia. Täällä on tapana tervehtiä naapureita ja niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, toteaa Eira.
Vuokralaiset
8 3 / 2018
Lapsille puuhaa ja aikuisille bileitä Kun naiset muuttivat taloon, molemmilla oli jo perhe ja lapsetkin ystävystyivät keskenään. Talossa oli aluksi valtavasti lapsia, parhaimpina vuosina jopa 60 ja he myös kerkesivät joka paikkaan. Aikuisiällä lapset ovat kertoneet muun muassa kiivenneensä talon katolle tiputtelemaan lumipalloja. Lapsille järjestettiin kaikenlaista puuhaa ja aikuisetkin pitivät yhteisiä bileitä. Valokuva-albumit kertovat tarinaa iloisesta elämästä. – Olemme tehneet yhdessä vaikka mitä. Talon sokkelikin on kahteen kertaan maalattu talkoilla, muistelee Inga.
Inga Takala on ollut asukastoimikunnassa mukana koko ajan eli vuodesta 1972. Hänellä on yhä tallessa alkuaikojen asukastapahtumien kutsuja.
ta yksin jäätyämme olemme taas löytäneet toisemme. Käymme uimassa ja kaupassa yhdessä. Viikonloppuiltaisin katsomme telkkaria jommankumman luona ja päivittelemme mitä kaikkea ihmeellistä ohjelmaa sitä nykyään tehdäänkään, naurahtaa Eira. – Ja saatamme ottaa lauantaina lasin viiniäkin, mutta vain lauantaina ja vain lasillisen, kertoo Inga pilke silmäkulmassa. Naiset osaavat selvästi yhä nauttia elämästä. Facebook apuna yhteydenpidossa Ajassa he pysyvät kiinni myös Facebookin välityksellä. Sen kautta päivitetään niin sukulaisten kuin vanhojen naapureiden kuulumiset. – Laitoin juuri Facebookin kautta synttärionnittelut entiselle naapurinpojalle, joka on jo viisikymppinen, kertoo Eira. – Kyllä meillä on yhä hyvät välit noihin poikiin, vaikka on niitä jouduttu aikanaan komentamaankin. Ovat sittemmin sanoneet, että ihan asiasta on ojennettu, naurahtaa Inga.
"Laitoin juuri Facebookin kautta synttärionnittelut entiselle naapurinpojalle, joka on jo viisikymppinen."
a pitää huolta Inga ja Eira kertovat viihtyneensä Tapiolassa hyvin, koska työt ovat olleet lähellä ja alueelta on löytynyt kaikki tarvittavat palvelut kouluista ruokakauppoihin ja harrastusmahdollisuuksiin. Inga on tanhunnut ja Eira keilannut sekä harrastanut ongintaa läheisellä Otsonkallion rannalla. – Kun muutimme tänne, Tapiola oli oikea puutarhakaupunki. Kukkia oli joka puolella, samoin metsiä ja peltoja, missä lasten oli hyvä leikkiä. Käytiin usein retkillä lasten kanssa, muistelee Inga. – Nykyään joka metsäläntti on rakennettu. Ei tätä aluetta enää tuntisi samaksi, jos sieltä menneisyydestä tulisi
yhtäkkiä käymään. Mutta täällä on yhä kaikki tarpeellinen. En ole koskaan harkinnut muuttavani pois tästä talosta enkä Tapiolasta, toteaa Eira. Eläkeikä ystävystytti uudelleen Ukonvaaja 4 on asuintalona palvellut hyvin. Lasten muutettua kotoa ja puolisoiden kuoltua on talosta löytynyt kummallekin pienempi asunto. Vuokrakin on ollut naisten mielestä kohtuullinen. Talon perusparannuksen myötä noussut vuokra ensin vähän mietitytti, mutta korotus ymmärrettiin, kun rahalle saatiin vastineeksi täysin uusitut asunnot. – Työssäoloaikaan olimme vähemmän tekemisissä keskenämme, mutVuokralaiset
9 3 / 2018
Kyttäämiseen ei pidä sortua Talossa järjestetään yhä yhteisiä juhlia. Vappuun kuuluu yhteinen grillijuhla. Tänä vuonna iäkkäin osallistuja oli 99-vuotias. Jouluisin järjestetään glögijuhlat talon sisääntuloaulassa. Inga vastaa yhä juhlien järjestelyistä. – Ingan kautta meillä hoidetaan asioita. Kyllä talossa pitää olla joku, jo katsoo vähän perään ja jolta voi myös kysyä asioista. Meillä se on Inga, toteaa Eira. Inga korostaa, että asukasaktiivin ei kuitenkaan pidä sortua kyttäämiseen, mutta asumisen rauhaa rikkovaan elämään pitää puuttua heti yhdessä isännöitsijän kanssa. Ja aktiivin pitää ymmärtää ajaa kaikkien asukkaiden yhteistä etua. – Ovathan ne Asuntosäätiöllä oppineet minut tuntemaan, naurahtaa Inga ja toteaa, että yhteistyö on sujunut hyvin. Kaikki mitä on pyydetty, on Asuntosäätiöltä saatu talon asioiden hoitamiseksi.
Takuusäätiö neuvoo ja antaa apua talousongelmiin
T
akuusäätiön neuvo talousongelmien kanssa kamppailevalle on, että hae apua mieluummin heti kuin että odottaisit ongelmien pahenemista. Eikä avun pyytämiseen tarvitse aina olla ongelmia. Takuusäätiö neuvoo myös, miten oppia hallitsemaan rahaasioitaan tai säästämään. Rahavaikeuksille on monia syitä ja harvoin talous- ja velkaongelmissa on
Milloin kannattaa hakea apua? Oma huoli on riittävä syy hakea apua. Selviytyminen alkaa oman tilanteen selvittämisellä esimerkiksi Takuusäätiön neuvonnan avulla. Takuusäätiön Itseapu-internetsivulta löytää hyviä neuvoja myös ongelmien ennaltaehkäisemiseen. Apua kannattaa hakea viimeistään silloin, jos huomaa maksavansa arkielämän menoja velalla tai jos maksaa velkaa velalla. Velan maksaminen velalla on aina merkki talousvaikeuksista.
kyse vain rahasta. Usein syynä on sairaus, työttömyys, ero tai jokin riippuvuus. Joskus myös asumiseen liittyvät ongelmat aiheuttavat taloudellisia vaikeuksia. Rahahuolista seuraa helposti muita vaikeuksia kuten ihmissuhdeongelmia tai masennusta. Siksi avun tarpeeseen kannattaa havahtua ajoissa. Omat menot kannattaa laittaa tärkeysjärjestykseen ja huolehtia aina ensin arkielämään liittyvistä laskuista kuten vuokrasta, ruoasta ja sähköstä. Maksuhäiriömerkintää ei kannata ottaa maksamattomien laskujen vuoksi, mutta sitä ei kannata myöskään pelätä liikaa. Maksuhäiriömerkinnän myötä loppuu myös velkaantuminen. Avun hakeminen ja esimerkiksi maksuohjelman laatiminen veloille tai Takuusäätiön takaaman pankkilainan saaminen tuo tullessaan hallinnan tunteen, vaikka rahaa olisi edelleen niukasti.
Takuusäätiö maksuttomassa neuvonnassa omaa tilannetta on helpompi lähteä selvittämään, jos olet jo etukäteen hahmottanut raha- ja velkatietojasi. Voit työskennellä netissä itsenäisesti osoitteessa www.takuusaatio.fi ja kysyä apua Kysy rahasta -chatistä. Tai voit soittaa
tarvittaessa velkalinjalle numeroon 0800 9 8009. Velkalinja palvelee arkisin kello 10– 14. Kysy rahasta -chat on auki maanantaista torstaihin klo 12.30–15.00. Takuusäätiön puhelut ja neuvonta on maksutonta. Neuvojat ovat Takuusäätiön työntekijöitä, jotka ovat talous- ja velkaasioiden asiantuntijoita. Takuusäätiö ei anna kasvokkain tapahtuvaa neuvontaa, jota antaa kunnan talous- ja velkaneuvonta.
Vältä pikaluottoja
Mikä on Takuusäätiö?
Kuluneen kesän aikana on uutisoitu pikaluottofirmojen aiheuttamista taloudellisista ongelmista. Maksuhäiriömerkintä koskettaakin jo 360 000 suomalaista ja ulosottovelallisia on 210 000 henkilöä. Takuusäätiö on ottanut vahvasti kantaa pikaluottoja koskevaan lainsäädäntöön ja pitää erittäin tarpeellisena hallituksen esittämiä kulutusluottoihin liittyviä lainsäädännön muutoksia. Niillä voidaan vähentää monia kalleimpien pikalainojen aiheuttamia velkaongelmia. Takuusäätiön vinkki kuluttajalle on jättää pikaluotto ottamatta ja jos niiden kanssa on jo ongelmia, pyytää apua ennen kuin ongelma kasvaa suuremmaksi.
Takuusäätiö on kotitalouksien arjen rahaasioiden asiantuntija, joka auttaa ihmisiä ottamaan oman taloutensa haltuun. Takuusäätiö tarjoaa maksutta: - neuvontaa - takauksia pankista nostettaviin järjestelylainoihin - pienlainoja - koulutusta raha- ja velka-asioista järjestöjen ja seurakuntien vapaa ehtoisille, vertaisille ja ammattilaisille - välineitä raha-asioiden hallintaan, esimerkiksi penno.fi -sovellus, oppaat, itseapu-välineet
Hae apua netistä tai puhelimitse
Lisätietoa osoitteessa: takuusaatio.fi Vuokralaiset
10 3 / 2018
Lakineuvojamme vastaa Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle osoitteeseen: toimisto@vuokralaiset.fi.
Voiko vuokranantaja ottaa käyttöön vesimaksun yksipuolisesti?
?
Vuokraan asuntoa 540 euron hinnalla, joka sisältää vesimaksun. Nyt vuokranantaja ilmoitti, että minulle tulee erillinen 20 euron vesimaksu kuukaudessa jokaista henkilöä kohden. Minun lisäksi asunnossa asuu kaksi muuta henkilöä, joten vuokran määräksi muodostuisi 540 euroa ja sen lisäksi vielä 60 euroa vedestä. Onko näin suuri korotus laillinen, kun alkuperäiseen sopimukseen sisältyi vesi?
§
Vuokra määräytyy vuokralaisen ja vuokranantajan välisen sopimuksen perusteella. Jos vuokrasopimuksessa on sovittu, että vesimaksu kuuluu vuokraan, silloin erillistä vesimaksua ei voi asettaa yksipuolisesti vuokranantajan toimesta. Jos vuokranantaja haluaa muuttaa vuokrasopimusta, siihen tarvitaan silloin myös vuokralaisen suostumus ja allekirjoitus. Alkuperäinen vuokrasopimus sitoo molempia osapuolia, ellei sitä muuteta kirjallisesti molempien suostumuksella.
Kuka vastaa asunnon palohälyttimistä?
?
Kuuluvatko palohälyttimet ja niiden patterien vaihto asukkaan vai vuokranantajan vastuulle?
§
Palohälyttimien patterien vaihto kuuluu vuokralaisen vastuulle, jollei niistä ole erikseen sovittu vuokrasopimuksessa. Huoneiston haltija eli asukas on velvollinen huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia. Poikkeuksena ovat palohälyttimet, jotka on kytketty sähköverkkoon. Tällöin niiden huolto kuuluu taloyhtiölle, mutta vuokralaisen on ilmoitettava huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle, jos havaitsee häiriöitä palohälyttimien toiminnassa.
Ajankohtaista järjestöja koulutusasiaa aunista hellekesän jälkeen alkavaa syksyä kaikille! Vuokralaiset ry:n syksyn toiminnan käynnistää jälleen perinteinen valtakunnallinen tapahtuma, Vuokralaispäivät. Tukholman risteilyllä vietettäville Vuokralaispäiville odotetaan tänä vuonna reilusti yli kahtasataa osallistujaa ja käsillä taitaa olla ennätysyleisö. Vuokralaispäivien ohjelma on tuttuun tapaan monipuolinen ja ajankohtainen, sisältäen niin asuntoministerin puheenvuoron, asiantuntijoiden alustuksia kuin eri puolilta Suomea saapuvien vuokralaisaktiivien verkostoitumista – hauskanpitoa unohtamatta.
K
PAIKALLISET TILAISUUDET
Keskustoimistolla autetaan mielellään myös paikallisten tai alueellisten koulutustilaisuuksien järjestämisessä. Olkaa siis hyvissä ajoin yhteydessä, jotta pääsemme yhdessä suunnittelemaan paikallisyhdistysten toiveiden mukaisia koulutuksia. Samoin mikäli vuokralaisyhdistys toivoo syyskokoukseensa paikalle edustajaa VKL:n keskustoimistolta, kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin ja kysyä, jotta ajankohtaa voidaan sovitella kalentereihin.
VUOKRALAISTEN KANNATTAA OLLA HEREILLÄ
Paikallisten vuokralaisyhdistysten kannattaa järjestää silloin tällöin myös ajankohtaisia keskustelutilaisuuksia, joissa on mahdollisuus nostaa julkiseen keskusteluun vuokralaisnäkökulmaa. Kaavoitetaanko kunnassa riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja? Millaiset jonot vuokra-asuntoyhtiöillä on? Toteutuvatko vuokralaisten vaikutusmahdollisuudet? Nyt on hyvä aika alkaa seurata mitä ensi kevään eduskuntavaaliehdokkaat sanovat asuntopolitiikasta ja vuokra-asumisesta. On myös hyvä aika nostaa esimerkiksi yleisönosastokirjoituksilla esiin vuokralaisten mieltä askarruttavia kysymyksiä koskien vuokra-asuntojen riittävyyttä, asuinolosuhteita ja sitä, mikä on kohtuuhintaista asumista tämän päivän Suomessa. Tai millaista sen pitäisi olla.
ASUNNOTTOMIEN YÖ
Asunnottomien yötä vietetään perinteisesti 17.10. Kannattaa seurata oman paikkakunnan tapahtumia sen tiimoilta sivustolta http:// asunnottomienyo.fi/ ja osallistua tilaisuuksiin. Pia Lohikoski Järjestö- ja koulutuspäällikkö Vuokralaiset VKL ry
VA S TA A JA VA IK UTA!
Vastaamalla tähän Asuntomme-lehden palautekyselyyn vaikutat tulevien lehtien sisältöön. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan 50e arvoinen lahjakortti S-ryhmän liikkeisiin. Voit vastata palautekyselyyn myös sähköisesti Vuokralaiset ry:n internetsivuilla osoitteessa www.vuokralaiset.fi. Uutiset Pääkirjoitus: Kaupunkimainen elämäntyyli on tätä päivää Asuminen on muutakin kuin taloutta Läpinäkyvyys on yhtiömuotoa tärkeämpää Omasta talosta kannattaa pitää huolta Takuusäätiö neuvoo ja antaa apua talousongelmiin Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa Lakineuvojamme vastaa Mistä asioista haluaisit lukea tulevissa lehdissä?
Anna juttuvinkki aktiivisesta toimijasta talossanne tai hyvästä asukastoimintaporukasta:
Nimi: Osoite: Puhelinnumero: Sähköpostiosoite:
Vuokralaiset VKL ry
Vuokralaiset VKL ry Velkuanpolku 1 E, 00300 HELSINKI toimisto@vuokralaiset.fi pia.lohikoski@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
Asuntomme Vuokralaiset VKL ry:n ja Vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus e-mail: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Sirkka-Liisa Kähärä Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Karvinen Taitto: Creamedia Kuvat: Päivi Karvinen – ellei toisin mainita Kannen kuva: Mikko Käkelä Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 4/2018: Materiaalin toimitus viimeistään vko 47, julkaisuvko 51
Vuokralaiset VKL ry:n hallitus SUNA KYMÄLÄINEN | puheenjohtaja | kansanedustaja | Ruokolahti SILVIA MODIG | varapuheenjohtaja | Kansanedustaja | Helsinki HANNU AHONEN | Vantaa SAMI AUERSALMI | Helsinki TARJA MUNUKKA | Mäntsälä ANTTI KOSKELA | Helsinki MIKKO LAAKKONEN | Järvenpää ELSA KOSKINEN | Tampere MIRA-VEERA AUER | Helsinki TERO STRAND | Kirkkonummi
ASIANAJAJA LEENA PARTANEN tavoitettavissa maanantaisin klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:
LOKAKUU 01.10. 29.10. MARRASKUU 05.11. 26.11. JOULUKUU 03.12.
Neuvontanumero on
0600 9 1515 (1,92 eur/min + pvm).
Jäseniä palvellaan numerosta
(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan).
Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvontakäynnistä veloitetaan 30 e alkavalta 20 minuutilta, maksu tulee suorittaa käteisellä. Veloitus ei koske jäseniä. Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan. Vuokralaiset VKL ry:n osoite on Velkuanpolku 1, E-rappu, 1. kerros, 00300 Helsinki
Vuokralaiset VKL ry maksaa postimaksun
Vuokralaiset VKL ry Tunnus: 5012076 00003 VASTAUSLÄHETYS