VUOKRALAISET VKL RY:N JÄSENLEHTI 4/2021
• Raija Pölkki on ollut VKL:n jäsenenä 45 vuotta • HEKAn valvoja haluaa asukkaille lisää vaikutus mahdollisuuksia • Yhteisökoulutus toi piharauhan • Onko valtio unohtanut osan ARA-taloista?
Asuminen vaikuttaa hyvinvointiin
S I S ÄLTÖ
Tulkintaan tarvitaan joustoa
18,5 18,3
17,5 8,2
5,0
4,5
12,5 10,0
2,5
3,1
3,1
13,6 2,4
14,4 14,6 2,5
2,6
13,6 1,3
13,3 13,5 13,8 12,8 12,5 11,5 11,2 12,0 11,9 12,2
7,5 5,0
2,3
14,7
LAHTI
15,0
15,1 15,6
KUOPIO
ARA myöntää tänä vuonna 17,7 miljoonaa euroa korjaustoimintaan
20,0
JYVÄSKYLÄ
Onko valtio unohtanut osan ARA-kohteista?
21,5
OULU
Yhteisökoulutuksessa etsittiin hyviä toimintatapoja
22,5
TURKU
Kohtuullisia asumiskustannuksia pitää pystyä mittaamaan paremmin
Lähde: Tilastokeskus Asuntojen vuokrat Q3/2021
TAMPERE
Tarvitaan lisää päätösvaltaa
ARA- ja markkinavuokrien erot (€/m2) suurissa kaupungeissa.
KEHYSKUNNAT
Vierivä kivi ei sammaloidu
VANTAA
Asumisen viihtyvyystekijöillä suuri vaikutus hyvinvointiin
Markkinaehtoisten vuokra-asuntojen tarjonta on noussut koronapandemian aikana ennätyksellisen korkealle. Markkinavuokrien nousu on jatkunut, vaikka asuntoja on tyhjillään jopa pääkaupunkiseudulla. Erot ARA-vuokriin ovat pysyneet ennallaan. Helsingissä markkinavuokrat ovat yli 50 % ARA-vuokria kalliimmat, Espoossa ja Vantaalla eroa on yli 30 %. Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa markkinavuokrat ovat 20 % - 30 % ARA-vuokria kalliimmat.
ESPOO
Pääkirjoitus
ARA-ASUMINEN ON KOHTUUHINTAISTA
HELSINKI
02 03 04 06 08 08 10 12 13 13 14 14 15
Ajankohtaista
AJ AN KOH TAIS TA
0,0 ARA-vuokrat Ero vapaarah. ja ARA-vuokrat. Vapaarahoitteiset
Essi ja Juho vastaavat lakikysymyksiisi Lakineuvojamme vastaa Ajankohtaista järjestö- ja koulutusasiaa
ARA-ASUNNOILLE LISÄLAINOITUSTA ENSI VUONNA
Syksyn budjettiriihessä nostettiin ARAn valtuuksia myöntää korkotukilainoja ensi vuodelle 150 miljoonalla eurolla. Vuokralaiset ry olisi toivonut huomattavasti enemmän lisävaltuuksia, jotta markkinoille saataisiin runsaammin uusia ARA-asuntoja. – Jos 150 miljoonan lisävaltuutusta käytettäisiin pelkästään uudistuotantoon, saataisiin laskutavasta riippuen liikkeelle reilusti alle tuhat uutta ARA-asuntoa vuodessa. Kun rahaa käytetään myös korjaustoimintaan, uusien asuntojen määrä jää vielä paljon vähäisemmäksi. Tarve kohtuuhintaiseen asumiseen olisi kuitenkin todella suuri, korostaa Viita. Vuokralaiset ry pitää kuitenkin tärkeänä, että rahoja kohdistetaan myös korjaustoimintaan. – ARA-talojen korjaaminen on tärkeää sekä kansallisvarantomme ylläpitämisen, kestävän kehityksen että asukkaiden asumisviihtyisyyden kannalta. Myös energiatehokkuuteen satsaaminen lisää asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omilla
PÄÄKIR J OIT US
VARTIAINEN PITÄÄ KALLISTA ASUMISTA MENESTYMISEN MERKKINÄ
Helsingin uusi pormestari Juhana Vartiainen kertoi ajatuksistaan Helsingin kasvusta Suomen Vuokrantajat ry:n tilaisuudessa marraskuussa. – Helsingin on pakko kasvaa, jotta erityisesti ikääntymisen ja soten luomat haasteet voitetaan. Nostamme asuntotuotannon vuositavoitetta 8 000 asuntoon vuodessa. Investoimme ensi vuonna 1,1 miljardia euroa infrastruktuuriin, jotta tavoite saavutetaan, kertoi Vartiainen, joka toisti jälleen myös tunnetun käsityksensä asumisen kalleudesta. Vartiaisen mukaan suositulla alueella on väistämätöntä, että asuminen on kallista. – Asumisen kalleus on menestymisen merkki, totesi Vartiainen, eikä uskonut, että koronan tuoma pääkaupungin muuttotappio olisi pysyvää. Yleisöstä esitettiin epäilyksiä asetettujen väestönkasvutavoitteiden saavuttamisesta, mutta Vartiainen vakuutti, ettei ainakaan vielä tarvita erityisiä toimenpiteitä asukkaiden houkuttelemiseksi Helsinkiin. ARA-vuokra-asumisesta Vartiainen ei puhunut lainkaan, mutta korosti Hitas-järjestelmästä puhuessaan, että asumisen tukien pitää kohdistua sinne, missä niitä tarvitaan. Markkinoita vääristäviä toimintoja ei hänen mukaansa pidä olla. Vartiainen kuitenkin totesi, että kaupunki pyrkii jatkossakin ehkäisemään segregaatiota.
PITKÄN KORKOTUKIMALLIN LAKI UUDISTETAAN
Ympäristöministeriö valmistelee ARA-asuntojen rakennuttamiseen käytetyn pitkän korkotukimallin kehittämisen suuntaviivoja. Kehittämisen suuntaviivat annetaan lausunnoille vuoden lopulla 2021. Saatujen lausuntojen pohjalta valmistellaan luonnos hallituksen esitykseksi, josta pyydetään lausuntoja viimeistään keväällä 2022. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle vuonna 2022.
Hyvinvointi turvattava joka puolelle Suomea
M
annerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) johtava asiantuntija Esa Iivonen nostaa tässä lehdessä sivulla 4 esiin tärkeän asian. Asumisen viihtyvyystekijät vaikuttavat keskeisellä tavalla ihmisten kokemaan hyvinvointiin. Esimerkiksi pienet asunnot antavat asukkaalle vähemmän mahdollisuuksia muuntaa asuntoa omien tarpeiden muuttuessa ja lisää siten asunnon vaihtotarpeita. Se puolestaan heikentää pitkäaikaisten ja turvallisten asuinyhteisöjen muodostumista, mikä on erityisesti lasten kannalta huono asia. Iivonen toivoo, että tulevaisuudessa panostettaisiin nykyistä enemmän ihmisläheiseen asuntopolitiikkaan, jonka perustana olisivat ihmisten tarpeet. Asia vaatisi kuitenkin laajempaa tutkimustyötä, jota Suomessa tehdään asumisen osalta vähän. Esimerkiksi kohtuuhintaisen asumisen määritteleminen on tällä hetkellä auttamatta liian vähän tutkittu sarka, kuten tutkija Elina Sutela toteaa kolumnissaan sivulla 8. Myös asumisen kustannukset vaikuttavat hyvinvointiin, kuten jokainen omakohtaisesti tietää. Vuokralaiset ry on linjannut, että asumisen ei saisi viedä käteen jäävistä tuloista kuin 25 prosenttia. Tänä vuonna KOVA ry:n teettämässä laajassa selvityksessä kävi ilmi, että asumiskustannukset vievät yli 40 prosenttia jopa ARA-asukkaiden tuloista. Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien tilanne on vielä huonompi. Vuokralaiset ry puhuu valtion tukeman ARA-tuotannon puolesta juuri siksi, että sen avulla saadaan turvattua asukkaille väljemmät asumisolot kohtuuhintaan. Yhä painokkaammin meidän täytyy puhua asiasta myös maakuntakeskuksien ARA-asuntokannan puolesta. Tässä lehdessä kerromme sivulla 12 Hämeenlinnan esimerkin, jossa ARA-kanta vähenee siksi, ettei taloille saada korjauslainoitusta, vaan niitä joudutaan purkamaan. Osa taloista on järkevääkin purkaa, mutta kaikkia ei tarvitsisi. ARA-asuntojen vähentyessä paikkakunnalta asukkaat ovat yhä enemmän markkinaehtoisen asumisen varassa. Se lisää asukkaiden epävarmuuden tunnetta ja valtion asumistukimenojen määrää. ARA-asunnot ovat vähentyneet muutenkin merkittävästi rajoituksista vapautumisen myötä. Jos toimijat haluavat säilyttää asunnot ARA-asuntoina korjauslainoituksen kautta, heille pitäisi antaa siihen myös mahdollisuus. Tässä lehdessä on myös hyviä asukashaastatteluja, jotka kannustavat meitä järjestönä toimimaan vuokralaisten ja asumisoikeusasukkaiden puolesta. Toivottavasti Raija Pölkin haastattelu sivulla 6 ja Pirjo Salon haastattelu sivulla 8 kannustavat myös asukkaita toimimaan yhteisen hyvän eteen. Raija ja Pirjo tekevät hienoa työtä paremman asumisen puolesta ja ansaitsevat suuret kiitokset aktiivisuudestaan. Oikein hyvää vuoden vaihdetta kaikille lukijoille! SUNA KYMÄLÄINEN Puheenjohtaja Vuokralaiset VKL ry, kansanedustaja
ASUNTOMME 4/2021
03
KUVA: TAPIO ANTERE
asumisvalinnoillaan ja -tottumuksillaan ilmastonmuutosta ehkäisevään toimintaan, toteaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Erityisesti asumisoikeusasuntojen peruskorjaaminen on yhä ajankohtaisempaa. – Asumisoikeusasunnot ovat erinomainen työkalu tämän päivän asuntomarkkinoiden haasteiden selättämiseen. Niiden avulla asukkailla on mahdollisuus saada kasvukeskuksista riittävän kokoinen asunto kohtuukustannuksin. On tärkeää, että tällainen toimiva ja tarpeellinen järjestelmä pidetään myös korjaustoiminnan keinoin kilpailukykyisenä, toteaa Viita.
Asumisen jatkuva kallistuminen kasvukeskuksissa on tuottanut yhä pienempiä asuntoja viime vuosina. Vaarana on, että liiallinen tehokkuusajattelu jyrää viihtyvyyden, joka vaikuttaa monella tavalla ihmisten hyvinvointiin ja jopa syntyvyyteen.
M
annerheimin Lastensuojeluliiton tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi ja asumiseen liittyvät asiat kuuluvat olennaisena osana tuon tavoitteen keinovalikoimaan. Liiton asuntopoliittinen linjaus on hyvin laaja-alainen ja kertoo syvästä ymmärryksestä asuntoasioiden vaikutuksesta ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvointiin. MLL:n asuntopoliittisena tavoitteena on monipuolinen asuntotarjonta erilaisille perheille, kohtuuhintaisuus ja riittävä asuntotuotanto kaikissa asumismuodoissa. Järjestön johtava asiantuntija, Esa Iivonen on juuri nyt erityisen huolissaan nuorten heikentyneestä tilanteesta asuntomarkkinoilla. – Kaikilla perheillä pitäisi olla mahdollisuus elämäntilanteen vaatimaan asumiseen kohtuuhinnalla eli mahdollisuus hankkia riittävän kokoinen asunto. Haasteena tällä hetkellä on, että asumisväljyydessä on otettu takapakkia ja samaan aikaan asuminen on kallistunut merkittävästi. Erityisesti nuorten asema asuntomarkkinoilla on heikentynyt jopa siten, että asia vaikuttaa syntyvyyteen, toteaa Iivonen. Syntyvyysluvut ovat romahtaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana 61 000 vuosittain syntyvän lapsen määrästä 46 000 vauvaan. Toisen Asuntosäätiön perustajajärjestön, Väestöliiton tutkimuksissa on todettu, että kallis asuminen on tärkeä vaikuttaja perhesuunnitteluun.
– Ihmisillä ei ole varaa riittävän isoon asuntoon ja siksi myös viihtyvyydessä on otettu takapakkia. Tehokkuusajattelu on jyrännyt viihtyvyysajattelua ja sillä on merkittäviä vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin, muistuttaa Iivonen.
Kiinnittymättömyys vaikuttaa erityisesti lapsiin Viihtyisä asuminen koostuu Iivosen mielestä monesta tekijästä. Se on yhtä lailla asunnon toimiva pohjaratkaisu kuin viihtyisä ja turvallinen ympäristö viheralueineen, leikkipaikkoineen ja ulkoilumahdollisuuksineen. Myös hyvät julkiset liikenneyhteydet ja kevyen liikenteen väylät sekä palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat osa viihtyisää asumista. Kaikki lähtee kuitenkin asunnoista. Jos asunto ei ole viihtyisä, eikä sitä pysty muuntamaan omien tarpeiden mukaan, ihminen haluaa väistämättä muuttaa itselle sopivampaan kotiin eli asukasvaihtuvuus lisääntyy, mikä puolestaan heikentää ihmisten kiinnittymistä alueeseen. Se puolestaan kylvää Iivosen mukaan siemeniä epävarmuuden ja turvattomuuden tunteelle. – Asialla vaikuttaa erityisesti lapsiin, joille lähiympäristö on keskeisessä roolissa elämässä. Siellä muodostuvat kaverisuhteet ja opitaan itsenäisen elämän perusteet, mutta kyllä kiinnittymisellä on merkitystä myös aikuisten sosiaalisiin suhteisiin. Yksinasuvien määrä on voimakkaasti lisääntynyt ja, jos ihminen ei pysty kiinnittymään alueeseen ja luomaan sosiaalisia verkostoja, se lisää yksinäisyyttä entisestään.
Asumisen viihtyvyystekijöillä suuri vaikutus hyvinvointiin 04
ASUNTOMME 4/2021
Pienet asunnot haastavat myös kaupunkisuunnittelu Iivonen korostaa, että pääpiirteittäin suomalaisessa asunto- ja kaupunkisuunnittelussa ollaan menty eteenpäin, mutta asuntojen koon pieneneminen on Iivosen mukaan todella iso haaste. Pitkälle viety tehokkuusajattelu on tuottanut pienempiä asuntoja ja yksipuolisempia asuinalueita. – Se on haaste myös kaupunkisuunnittelulle. Nyt tarvittaisiin monipuolisuutta niin asuntokantaan kuin myös asuntojen omistusmuotoihin ja alueen palvelutarjontaan. Alueelta pitäisi löytyä asuntojen lisäksi kivijalkakauppoja, työpaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia. Monipuolisuus vaikuttaa sekin ihmisten viihtyvyyteen, korostaa Iivonen ja lisää, että peruste pienten asuntojen hallitsevalle osuudelle tuotannosta on viimeistään korona-ajan kokemusten myötä heikentynyt. Ihmiset kaipaavat väljempää asumista. – Korona-aika on sodan jälkeen suurin käännekohta yhteiskunnassamme ja muuttaa monia trendejä. On vielä aikaista sanoa, mitä tulee tapahtumaan, mutta myös merkkejä parempaan suuntaan menosta on nähtävissä, toteaa Iivonen.
Tarvitaan radanvarsirakentamista
Pelkkä sijoittajanäkökulma yksipuolistaa alueita Ihmisläheisen toiminnan vastapuolena näyttäytyy tänä päivänä helposti sijoittajavetoinen tehokkuusajattelu. Sijoittajia toki markkinoilla tarvitaan, mutta ne ovat saaneet viime vuosina melko suuren painoarvon asuntosektorilla. – Jos asuntopolitiikkaa ei mietitä laaja-alaisesti ja mennään vain sijoittajien mukaan, alueet helposti yksipuolistuvat, mikä puolestaan johtaa helposti alueiden segregoitumiseen. Se puolestaan tuo ongelmia kaikkien asukkaiden hyvinvointiin. Ihmisten tarpeista lähtevä asuntopolitiikka varmistaa, että alueilla asuu erilaisia ihmisiä, eikä niin, että sijoittaja tulee ja tekee alueen omien tuottotavoitteidensa mukaisesti, toteaa Iivonen. Vastikään julkaistussa Helsingin kaupungin tutkimuksessa tuetusta vuokra-asuntokannasta ja asukkaiden kokemuksista todettiin, että liian yksipuolinen asukasrakenne aiheuttaa asukkaiden keskuudessa turvattomuuden tunnetta. Iivonen kaipaa tämän tyyppistä tutkimustoimintaa lisää. – Asuntopolitiikkaa jää helposti marginaaliin, sitä pidetään itsestään selvänä asiana ja asuntokysymykset nähdään jo ratkaistuina ongelmina, koska keskimäärin asiat ovat hyvin. Meillä pitäisikin olla enemmän vaikutusten arviointia asuntopolitiikassa, jotta saataisiin paremmin esiin asuntomarkkinoilla heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten nuorten, ongelmat. Silloin varmistettaisiin, ettei päätöksillä heikennetä ihmisten tilannetta, pohtii Iivonen ja nostaa lopuksi vielä yhden tämän päivän haasteen, joka osaltaan vaikuttaa vahvasti asumiseen. – Asumistuesta ollaan montaa mieltä, mutta ei sitä voida lopettaakaan, sillä monen ihmisen toimeentulo on siitä kiinni. On muistettava, että asuminen on jokaisen ihmisen perustarve ja -oikeus. Ehkä tuotantotuen lisääminen kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon voisi olla yksi keino myös asumistuen tarpeen kasvun hillitsemiseen, pohtii Iivonen.
"Jatkossa tarvittaisiin yhä tiiviimpää valtion ja kuntien yhteistyötä."
Asuntotuotannon kasvu on tavallaan yksi merkki paremmasta, sillä riittävä tarjonta tasaa myös asumisen hintaa. Tosin vielä ollaan kaukana siitä tuotantomäärästä, että voitaisiin haaveilla edullisesta asumisesta. Iivonen muistuttaa, että pelkällä kaupunkien täydennysrakentamisella ei päästä riittävään asuntotuotantoon ja erityisesti kohtuuhintaisuuteen. – Tarvitaan lisää radanvarsirakentamista ja myös uusia asuinalueita, joissa maanpäällinen osuus jäisi asunto- ja liiketilatuotannolle ja rata kulkisi maan alla, visioi Iivonen, joka pitää maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksia tärkeinä keinoina kehittää kaupunkikeskuksia haluttuun suuntaan. – MAL-sopimusten myötä on saatu lisättyä merkittävästi asuntotuotantoa ja joukkoliikenteen investointeja. Jatkossa tarvittaisiin yhä tiiviimpää valtion ja kuntien yhteistyötä, sillä nimenomaan liikenneinvestoinnit mahdollistavat huomattavan asuntotuotannon lisäämisen ja kaupunkirakenteen sosiaalisesti, ekologisesti sekä taloudellisesti järkevän viihtyvyyden parantamisen. Kunnilta vaaditaan puolestaan aktiivista maapolitiikkaa, KUVAT: MIKKO KÄKELÄ
jotta asuntotuotannon määrää voidaan suunnitelmallisesti lisätä, toteaa Iivonen. – Viitteitä tällaiseen positiiviseen kehitykseen on jo nähtävissä. Kehäradan, Länsimetron ja Raidejokerin käynnistämät rakennushankkeet ovat tuoneet mukanaan positiivisia kokemuksia, ja uskon, että hyvät kokemukset edistävät vastaavantyyppisten uusien hankkeiden käynnistymistä, toteaa Iivonen. Tulevaisuuden osalta Iivonen toivoisi myös panostettavan ihmisläheiseen arkkitehtuuriin ja asuntopolitiikkaan, jonka perustana olisivat ihmisten tarpeet. – Ihmisten tarpeet pitäisi tulla kuulluksi ja erityisesti pitäisi kuunnella lasten ja nuorten tarpeita, sillä heille lähiympäristö on todella tärkeää, muistuttaa Iivonen.
MLL:n johtava asiantuntija Esa Iivonen haluaa nähdä tulevaisuudessa monipuolisia asuinalueita, joilla asuu erilaisia ihmisiä, joilla on omalla alueellaan mahdollisuus tehdä myös työtä ja harrastaa.
ASUNTOMME 4/2021
05
Vierivä kivi ei sammaloidu 75 vuotta tänä syksynä täyttänyt Raija Pölkki on koko elämänsä ollut järjestöaktiivi. Vuokralaiset ry:ssäkin hän on toiminut jo 45 vuotta.
–J
os mökkiin jäisi mököttämään, voisi mummoontua nopeasti, mutta kun on jatkuvasti menossa, ei ehdi sammaloitua, naurahtaa kuusi vuotta sitten Fazerin pääluottamusmiehen tehtävästä eläkkeelle jäänyt Raija. Meneväisen naisen arkeen kuuluu vuokra-asioiden hoitamisen lisäksi muun muassa Lievestuoreen eläkeläisten puheenjohtajuus, kuorolaulanta, monenlainen kerhotoiminta, käsityöt sekä oman taloyhtiön hallituksen puheenjohtajuus. Koronarajoitusten ajasta hän selvisi korttiporukan kanssa. Yhdessä nelihenkinen porukka pelasi Tolkkua, laittoi ruokaa ja vietti aikaa kerran viikossa toistensa luona. Vuokralaisaktiivi hän on ollut koko aikuisikänsä ja kuuluu yhä Keski-Suomen Vuokralaiset ry:n hallitukseen.
06
ASUNTOMME 4/2021
– Lähdin mukaan toimintaan vuonna 1977, kun omassa talossa oli kaikenlaista ongelmaa vuokranantajan kanssa ja asumishäiriöitä. Silloin melkein kaikki asukkaat kuuluivat vuokralaisyhdistykseen ja saimmekin paljon hyviä asioita aikaan, kertoo Raija.
Järjestäytyminen toisi voimaa Ajat ovat Raijan mukaan sikäli muuttuneet, että vuokraasumista arvostetaan nykyään enemmän, mutta ajettavissa asioissa ei juuri ole tapahtunut muutosta. Samojen asioiden takia aktiivisuutta tarvitaan yhä edelleen. – Suurin toiveeni on, että järjestäytymisaste nousisi nykyisestä ja että ymmärrettäisiin sen olevan jokaisen etu. Jos on isompi joukko takana, asiat menevät paremmin perille, vakuuttaa Raija ja harmittelee, että erityisesti nuoria ei tavoiteta samalla tavalla kuin ennen. – Tuntuu myös siltä, että ennen oltiin asumisen asioista kiinnostuneempia, pohtii Raija.
Vuokralaisuus ei ollut este hallitukseen menolle Omassa asuinyhteisössään Raija on aina ollut sovun kannalla ja korostaa, että naapureihin kannattaa aloittaa tutustuminen juttelemalla tavattaessa. Nykyisessä asunnossaan hän on asunut jo 14 vuotta vuokralla ja tutustuminen naapureihin toi aikoinaan tullessaan paikan myös osaketalon hallituksessa. Viimeiset viisi vuotta hän on ollut hallituksen puheenjohtaja. – Se että asun vuokralla, ei ole ollut mikään este toimia myös hallituksessa, toteaa Raija. Omassa asumisessaan Raija arvostaa erityisesti riittävän kokoista keittiötä, jossa on helppo esimerkiksi säilöä syksyn satoa. Sauna on hänen mielestään toinen ehdoton hyvän asumisen edellytys. Muutoin asumisessa Raija arvostaa kohtuuhintaisuutta. – Suomi teki virheen 90-luvulla, kun purki vuokrasäännöstelyn. Se ei halventanut asumista, kuten luvattiin. Nyt pienistä yksiöistäkin pyydetään korkeaa vuokraa. Ei ole mistään kotoisin, jos kaikki rahat menevät asumiseen, painottaa Raija.
Raija Pölkki ehtii järjestöaktiiviuransa ohella tehdä myös käsitöitä. Lapset, lapsenlapset ja lapsenlapset ovat saaneet lahjaksi muun muassa Raijan tekemiä sukkia.
Keski-Suomen Vuokralaisyhdistys täytti 75 vuotta
Myös Keski-Suomen Vuokralaisyhdistys juhlii tänä vuonna 75-vuotista taivaltaan. Voit tutustua yhdistyksen toimintaan osoitteessa www.ks-vuokralaiset.com.
ASUNTOMME 4/2021
07
Tarvitaan lisää päätösvaltaa HEKAn pitkäaikainen valvoja Pirjo Salo korostaa, että asukkailla pitää olla aidosti vaikutusmahdollisuus myös vuokraan vaikuttaviin asioihin.
Kohtuullisia asumiskustannuksia pitää pystyä
KO LU MN I
“W
hat gets measured gets improved” toteaa ihmisoikeuksien toteutumista mittaava Human rights measurement initiative twiitissään. Vaikka pelkillä indikaattoreilla ei maailmaa parannetakaan, väite paljastaa mittaamisen keskeisyyden politiikanteossa: valitsemamme mittarit ovat keskeisiä huomion suuntaamisessa sinne, mitä politiikkatoimilla halutaan saavuttaa. Tämä pätee myös kohtuuhintaisen asumisen edistämiseen. Kohtuuhintaisessa asumisessa on kyse ihmisistä: mitä asuminen maksaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin, ja vastaako sen laatu asukkaan tarpeita tai yhteiskunnallisia käsityksiä riittävän hyvästä asumistasosta. Kun katsoo suomalaisen asuntopolitiikan mittareita, piirtyy kuva kovin rakennuskeskeisestä lähestymistavasta kohtuuhintaisuuteen. Julkinen valta seuraa valmistuneita asuntoja, tuettujen vuokra-asuntojen tuotan-
08
ASUNTOMME 4/2021
toa, tonttivarantoa, kaavoituksen volyymiä ja asuntojen hintojen sekä vuokrien kehittymistä. Sen sijaan kohtuullisia asumiskustannuksia suhteessa tuloihin määritellään ja mitataan politiikan seurannassa olemattomasti. Tämä on myös yksi kohtuuhintaisen asumisen käsitteen sekavuuden ilmentymä. Yksi keino selventää käsitettä olisi muodostaa täsmällisemmin asuntopolitiikan tavoitteita ilmentäviä mittareita. Mittareiden tärkeydestä kirjoittavat myös Julie Lawson, Michelle Norris ja Holger Wallbaum tuoreessa UNECEn julkaisussa #Housing2030. Siinä luodataan ratkaisukeinoja kohtuuhintaisen asumisen edistämiseen. Selkeiden mittareiden määrittely ja seuranta kuvataan tärkeänä asuntopoliittisena työkaluna asumisoikeuksien edistämisessä. Kirjoittajat sitovat kohtuulliset asumiskustannukset osaksi laajempaa asumisen standardien määrittelyä. Tä-
V
uokralaisneuvottelukunta on valinnut kirjanpitäjä Pirjo Salon Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen eli HEKAn kaikkien kohteiden päävalvojaksi jo kahdeksan vuoden ajan. Pirjo on päässyt kehittämään toimenkuvaansa vuosien varrella. – HEKAlla on ammattitilintarkastajat, joten olen keskittynyt asioihin, joihin he eivät puutu, kuten esimerkiksi yhteishallintolain tai ARA-lainsäädännön toteutumiseen yhtiössä. Tarkastan totta kai myös talousasioita, mikäli niihin liittyviä ongelmia nousee esiin esimerkiksi vuokralaisneuvottelukunnan kokouksissa, kertoo Pirjo. Pirjon tehtäviin kuuluu myös kouluttaa talotoimikuntien puheenjohtajia sekä kohde- ja aluevalvojia talousasioissa kuten lausuntopapereiden täyttämisessä tai budjetin tulkinnassa. Pää- ja aluevalvojat myös kokoontuvat käymään asioita läpi muutaman kerran vuodessa.
Tiedot annettu moitteetta HEKAssa Pirjon yhteistyökumppaneita valvojan tehtävien suorittamisessa ovat talousjohtaja, controller ja kiinteistöjohtaja. – Olen saanut heti kaikki tiedot, joita olen pyytänyt, kehuu Pirjo. Pirjo kokee voivansa vaikuttaa lausunnoillaan ainakin jossain määrin HEKA:n toimintaan. Valvojan tarkastustoiminnan ja lausuntojen myötä on esimerkiksi muutettu joitain toimintatapoja alueyhtiöissä. Vuokralaisdemokratia siis toimii valvojan toiminnan osalta, mutta Pirjon mielestä asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet ovat viime vuosina heikentyneet HEKAn alueyhtiöiden lopettamisen myötä. Nyt koko yhtiön hallituksessa on kaksi asukasedustajaa, kun aiemmin jokaisessa alueyhtiön hallituksessa oli omat asukasedustajansa eli päätäntävaltaa oli jaettu alueille.
HEKAn päävalvoja, kirjanpitäjä Pirjo Salo muistuttaa, että nykymallilla yhteishallintolaki mahdollistaa asukkaiden päätösvallan kaventumisen, kuten HEKAssa on käynyt alueyhtiöiden lakkauttamisen myötä.
mittaamaan paremmin hän kuuluvat esimerkiksi asumisen jatkuvuuden turvaaminen, palveluiden saatavuus, asuinkelpoisuus ja sopiva sijainti. Myös tässä julkaisussa myönnetään, että asumiskustannusten mittaaminen on kiusallisen moniulotteista. Siinä joutuu ottamaan kantaa muun muassa lämmitysja energiakuluihin, hallintasuhteiden eroihin, kotitalouksien yksilöllisiin tarpeisiin ja asunnon sijaintiin liittyviin tekijöihin. Kaiken lisäksi yksi indikaattori ei edes riitä. Esimerkiksi WHO:n suositus mitata asumiskustannuksia sisältää neljä eri indikaattoria. Ne mittaavat muun muassa asumismeno-osuuksia ja subjektiivisia käsityksiä asumisen kalleudesta eri tavoin. Vaikka yksi kaiken kattava indikaattori – kuten esimerkiksi paljon käytetty 40 % tuloista – houkuttelee yksinkertaisuudessaan, se sivuuttaa olennaisia nyans-
Tarvitaan lisää päättäviä elimiä – Aidosti päätäntävaltaa asukkailla on vain hallituksen jäsenyyden kautta. Nyt tarvittaisiin lisää elimiä, joilla on päätäntävaltaa. Esimerkiksi yhteistyöelimille pitäisi saada päätäntävaltaa joissain asioissa, pohtii Pirjo ja korostaa, että asukkailta on hävinnyt vaikutusmahdollisuus myös vuokranmääritykseen uuden järjestelmän myötä. – Uusi vuokranmäärityksen pisteytysjärjestelmä on toki avoimempi ja selkeämpi, mutta asukkaat eivät nyt pääse vaikuttamaan vuokriin omilla asumistottumuksillaan eli se, miten kohteen menot ja vuokrat jakautuvat, ovat nyt kaksi eri asiaa. Vuokranmäärityksessä ei ole minkäänlaista kannustetta toimia kohteen eduksi, korostaa Pirjo. Myös korjaustoimintaan vaikuttamisessa olisi parantamisen varaa. – Paperilla monet asiat ovat hyvin, kuten esimerkiksi remontteihin vaikuttamisessa, mutta käytännössä toiminta riippuu esimerkiksi isännöitsijästä, kertoo Pirjo ja ehdottaa asiasta mainintaa tulevaan yhteishallintolakiin.
Yhteishallintolakiin tarkemmat säädökset vaikuttamisesta – Yhteishallintolakiin voisi tulla tarkemmat säädökset esimerkiksi asukasedustajien ottamisesta mukaan remonttihankkeisiin. Myös HEKAn omaan säännöstöön pitäisi kirjata tuo asia, esittää Pirjo. Yhteishallintolain uudistamisessa pitäisi ottaa vakavasti huomioon nimenomaan asukkaiden halu vaikuttaa tärkeisiin asioihin, kuten yhtiön talouteen. – Vuokralaisten mahdollisuuksia päättää asioista yhdessä vuokranantajan kanssa pitäisi kaiken kaikkiaan lisätä. Erityisesti isossa yhtiössä, kuten HEKA, asukkaiden päätösvaltaa pitäisi laajentaa. Kaksi asukasedustajaa hallituksessa ei riitä näin isossa laivassa. Ei ole mitään järkeä kehittää lakia siihen suuntaan, että se kannustaa ihmisiä vain puuhastelemaan taloissa keskenään. Sitäkin tarvitaan, mutta niin tarvitaan myös päätösvaltaa, korostaa Pirjo.
seja. Erilaisten kotitalouksien tilanteet ja tulonjako eivät tule huomioiduksi tai mittakaava voi olla liian suuri. Esimerkiksi yksi koko maan kattava indikaattori sivuuttaa täysin paikalliset erot, jotka ovat asumisessa keskeisiä. Onneksi kohtuullisten asumiskustannusten mittaamisesta löytyy mukavasti kirjallisuutta. Esimerkkejä löytyy vaikkapa Lawsonin ja kumppaneiden selvityksestä, mutta kuten he myös sivuavat, mittaaminen voi kilpistyä datan saatavuuteen, ja vaatia ponnisteluja eri maiden tilastonikkareilta. Lopuksi on hyvä muistaa, että mitataan meillä muitakin moniulotteisia asioita, kuten köyhyyttä, tuloeroja tai koronapandemiaa. Niidenkin kohdalla olemme oppineet, ettei yhdellä numerolla vielä kovin pitkälle pötkitä. ELINA SUTELA Väitöskirjatutkija, VTM Sosiaalipolitiikka, Turun yliopisto Teksti julkaistiin ensimmäisenä A-Kruunun asiantuntijablogissa.
ASUNTOMME 4/2021
09
Yhteisökoulutuksessa etsit A-Kruunun Helsingin Svanströminkuja 7:ssä pidettiin kesän aikana asukkaille yhteisökoulutus, jossa etsittiin keinoja sopuisaan yhteiselämän pihamaalla.
K
oulutus järjestettiin, koska edellisenä kesänä asukkaiden välille oli syntynyt kiistaa pihan käytöstä. Lasten äänet koettiin häiritseviksi ja tilanne äityi jopa rasistisen huutelun tasolle. Koulutuksessa etsittiin yhdessä eväitä rakentavaan ja sopua edistävään vuorovaikutukseen. – Koulutuksen lisäksi oli tärkeää, että yhtiön puolelta viestittiin vahvasti, että pihoilla on nollatoleranssi asiattomalle käytökselle, toteaa asukastoimikunnan puheenjohtajana toimiva Ari Echner. Kesäkuussa pidetyt kaksi tilaisuutta järjestettiin Teamsin kautta. Välitehtäviksi annettiin juttelu naapureiden kanssa, entuudestaan tuttujen kuin myös tuntemattomien kanssa. Moni koki tehtävät mieleisiksi. – Olen asunut talossa 10 vuotta, mutta vasta tänä kesänä olen pysähtynyt juttelemaan enemmän ja löytänyt uusia tuttavuuksia. Sillä tavalla tällä koulutuksella on ollut positiivinen vaikutus. Ollaan uudenlaisen yhteistyön seurauksena löydetty yksi kadonnut kissakin takaisin kotiin, naurahtaa Petra. Asukkaat kokoontuivat syyskuisena arki-iltana kerhohuoneelle keskustelemaan koulutuksen annista. Tilanteen pihalla koettiin rauhoittuneen ja yhdessä pohdittiin myös tulevia keinoja tehdä hyvästä asuinyhteisöstä vielä parempi.
10
ASUNTOMME 4/2021
Kaikkien koti Tilaisuudessa läsnä olleet asukkaat totesivat, että Svanströminkujalla on ideaalit puitteet asumiselle. Sijainti on loistava lähes meren rannalla ja rauhallinen, vihreä miljöö on monille mieleen. Asukkaat kehuivat myös toisiaan hyvästä naapuruudesta. – Keväällä piha oli levottomampi, mutta rauhoittui kesän myötä. Toivoisin, että löytäisimme jatkossakin keinot avata solmut hyvällä tavalla, koska haluaisin, että voisimme olla ylpeitä tästä asuinpaikasta. En haluaisi myöskään nähdä vastakkainasettelua esimerkiksi uusien ja vanhojen asukkaiden välillä, kosta tämä paikka on meille jokaiselle koti, kiteytti Tuomo monen läsnäolijan ajatuksia. – Pitää oikein kiittää, että tämä kesä oli rauhallisempi. Joudun heräämään aikaisin eli menemään myös nukkumaan aikaisin, joten on kiva, kun piha on rauhoittunut, kiitteli Kari naapureitaan etäyhteyden kautta. Tilaisuus järjestettiin kerhohuoneella, mutta asukkailla oli halutessaan mahdollisuus osallistua myös Teamsin välityksellä.
Toiveena avoin puhe kasvotusten Asukasiltaan osallistuneiden toiveena oli, että jatkossakin aikuiset keskustelisivat suoraan toisten aikuisten kanssa, jos esimerkiksi lasten tekemisistä tulee sanomista. Takanapäin puhuminen koettiin huonoksi tavaksi, koska se lisää aina väärinymmärrysten määrää. Kirjoittelu talon Facebook-sivulla koettiin myös vastakkainasettelua lisääväksi. Kirjoitettuun tekstiin tulee
ttiin hyviä toimintatapoja Svanströminkujan asukasiltaan kokoontui parisen kymmentä asukasta etsimään yhdessä keinoja tehdä hyvästä asuinyhteisöstä vielä parempi. helposti sävyjä, jotka jäisivät pois kasvotusten keskustelusta. – Jokaisen pitäisi muistaa kunnioittaa toista ihmistä ja asettua toisen asemaan. Kunnioitus on varmaan se tärkein tekijä. Jokaisella saa olla mielipiteitä, mutta toista ihmistä pitää kunnioittaa, totesi Hanna myöskin etäyhteyden kautta.
Hyvän puhuminen kunniaan Keskustelua vetänyt Naapuruussovittelukeskuksen sovittelija Jens Gellin nosti vinkiksi parikin klassista viisautta toisten huomioimiseen. – Älä puhu pahaa ihmisestä kenellekään toiselle ihmiselle ja jätä puhumatta, jos et voi puhua hyvää toisesta.
Kaikki toivotaan mukaan keskusteluun Kaikkien mukaan saaminen keskusteluun koettiin ongelmaksi. Eripura on aiheuttanut harmillista, kyräilevän nurkkakuntaista toimintaa. – Ehkä kannattaisi käydä kysymässä ihmisiltä, mikä saisi heidät tulemaan mukaan, neuvoi Jens, jota toinen sovittelija, Pia Slölgs täydensi kommentillaan. – Vaikka lähetetään kirjallinen kutsu asukkaille, pyytäisin vielä kasvotusten naapuria tulemaan mukaan. Sillä tavoin viestittäisiin, että kaikki halutaan mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan, kertoi Pia. – Täällä on paikalla ajattelevia ja välittäviä ihmisiä, ja olen varma, että taloyhtiössä on heitä paljon enemmänkin. Meidän täytyy nyt vaan keksiä konstit, jolla ihmiset saadaan koottua yhteen, pohti Ari.
Petra puolestaan halusi korostaa unohtamisen tärkeyttä. – Monen puheenvuoron aikana mietin organisaatiomuistia, sillä mekin ollaan tavallaan organisaatio. Osa muistamista on myös unohtaminen eli on asioita, jotka kannattaa unohtaa. Omalla asenteella ja tekemisellä on vaikutusta, sillä ihmiset tekevät hyvän ja toimivan yhteisön, totesi Petra.
Yhteinen ongelma yhdisti Taloa koetteli kesällä myös verkkokellarimurtojen sarja. Kiitos aktiivisten asukkaiden, henkilö tunnistettiin nopeasti ja asia saatiin järjestykseen. – Murtohässäkkä on ollut ikävä juttu, mutta se on tuonut meitä kaikkia lähemmäs toisiamme ja muut hässäkät ovat jääneet taka-alalle, iloitsi Nitte. Tilaisuuden lopussa Maisa muisteli vielä talon takavuosien tapaa ottaa lapset mukaan pihan sääntöjen laatimiseen. Lapset saivat yhdessä sopia pihaan säännöt, joita sitten myös noudatettiin. – Meidän aikuistenkin pitäisi varmaan toimia samoin, pohti Maisa ja totesi, että talossa tehdään paljon positiivisia asioita yhdessä. Taannoin talossa asuva joogaohjaaja piti etäjoogatunteja ja käsityökerho kokoontuu yhä kerhohuoneella viikoittain. Talossa pidetään myös talkoita ja grillijuhlia. Tilaisuuden päätteeksi innostuttiin ideoimaan myös uusia toimintamuotoja lauluilloista nikkarointipajoihin. – Tästä tilaisuudesta jäi hyvä mieli ja tuli uusia juttuja pohdittavaksi, Petra totesi illan päätteeksi.
ASUNTOMME 4/2021
11
Onko valtio unohtanut osan ARA-kohteista? Valtion tuella on rakennutettu valtavasti ARA-asuntoja, jotka ovat nyt korjaustarpeessa. Lainaa peruskorjaamiseen ei kuitenkaan välttämättä myönnetä. Ongelma koskee erityisesti maakuntien, mutta myös kasvukeskuksien heikommin kysyttyjä alueita.
1
KUVA: ADOBE STOCK
970-80 -luvuilla rakennettiin valtion tuella vuokraasuntoja ympäri Suomea, kun maaseudulta väki muutti kaupunkeihin ja kuntakeskuksiin. Lainajärjestelmät olivat, ja on osittain yhä edelleen, hyvin poikkeavat normaaliin ns. asuntolainoitukseen verrattuna. Lainojen takaisinmaksu oli erittäin takapainotteista eli alussa maksettiin lähinnä korkoja ja lyhennykset alkoivat vasta vuosia myöhemmin. – Vuokrat on saatu järjestelmän myötä pidettyä keinotekoisesti matalina, mutta kolikon kääntöpuoli on se, että kun 30 ensimmäistä vuotta maksetaan lähes vain korkoja, lainaa on vielä hurjasti jäljellä, kun taloja pitäisi korjata. Eli siihen loppuu kohtuuhintaisuus, toteaa Hämeenlinnan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Tuukka Tuomala. Tuomala aloitti tehtävässään neljä vuotta sitten ja totesi yhtiön reilun 2000 asunnon kannan olevan pahasti korjausvelkainen. Noin 90 prosenttia yhtiön kohteista oli vailla peruskorjauksia, muun muassa putkiremontteja. Kuten monessa muussakin vastaavassa yhtiössä, vuokrat oli pidetty matalana korjaamisen kustannuksella. – Aloimme ottaa kiinteistökantaa haltuun ja salkuttaa kohteita. Tänä vuonna olemme myyneet kaksi kohdetta ja purkaneet neljä. Niille ei ollut muuta tehtävissä, sillä talot olivat väärässä paikassa, erittäin raskaita korjauksia vailla ja ihan vääränkokoisia asuntoja tämän päivän kysyntään nähden, toteaa Tuomala. Hämeenlinna on Suomen 14. suurin kaupunki, joka on ollut kolme viimeistä vuotta muuttovoittoaluetta. Silti kaupungissa on vain kaksi aluetta, joissa asunnoilla on kysyntää ja jonne on rakennettu uusia asuntoja, myös
Hämeenlinnan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Tuukka Tuomala.
12
ASUNTOMME 4/2021
vuokra-asuntoja. Hämeenlinnan Asunnot Oy:llä on vain 10 prosenttia asunnoista noilla alueilla. – Kaupunkiin on rakennettu paljon uusia vuokra-asuntoja eli kilpailemme asunnoillamme niiden kanssa. Pyrimme korjaamaan kohteita, mutta emme saaneet ARAlta lainoitusta esimerkiksi hankkeelle, joka meidän mielestämme olisi kannattavaa korjata, jos siihen saa pitkäaikaisen lainoituksen. Urakkatarjoushinnat saatuamme ARA vetäytyi hankkeesta, koska piti hintaa liian korkeana. Joudumme miettimään uudelleen, mitä kohteelle teemme. Samalla tontilla on ollut toinen rakennus, jolle saatiin purkuavustusta ja se purettiin, kertoo Tuomala. Purkaminen ei kuitenkaan poista esimerkiksi jäljellä olevia kohteen lainoja, vaan ne pitää hoitaa pois vaikka taloa vuokratuottoineen ei enää olisikaan. – Lainan maksavat jäljelle jäävien kohteiden asukkaat vuokrissaan tasausjärjestelmän kautta. Mutta miten käy sitten, kun muut kohteet eivät enää pysty rahoittamaan heikompia kohteita, kysyy Tuomala, joka harmittelee, että valtiolta puuttuu rahoitus- ja avustusjärjestelmien osalta elinkaariajattelu.
– Takapainotteiseen lyhennysohjelmaan nojaava rahoitusjärjestelmä on ajanut monet maakuntien yhtiöt tähän epäterveeseen tilanteeseen, joka tuottaa nyt kiinteistöjen elinkaariajattelun kannalta huonoja ratkaisuja ja kallista asumista. Maakunnissa ARA-vuokrat ovat monilla paikkakunnilla jo kalliimpia kuin markkinavuokrat, muistuttaa Tuomala. Koska valtio on järjestelmillään aiheuttanut tilanteen, siltä odotetaan myös ratkaisuja. – Yhtiöt tarvitsevat realistisia mahdollisuuksia korjata kohteita, jotka pystyttäisiin pitämään vuokrauskäytössä. Pitää muistaa, että maakuntakeskuksista asuminen ei lopu ja rahaa pitäisi ulottaa myös MAL-alueiden ulkopuolelle. Pitäisi nähdä mahdollisuuksien kokonaisuus, muuten yhtiöt ajetaan yhä mahdottomampaan tilanteeseen, korostaa Tuomala. Tuomala oli allekirjoittamassa kolme muun maakuntakeskuksen vuokra-asuntoyhtiön toimitusjohtajan kanssa ympäristöministerille toimitettua kirjelmää siitä, että maakuntakeskukset kokevat nyt olevansa rahanjaossa väliinputoajia.
ARA myöntää tänä vuonna 17,7 miljoonaa euroa korjaustoimintaan Asuntomme lehti-kysyi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAsta, mitä Hämeenlinnan esimerkkikohteen osalta pitäisi tehdä, kun kohde ei saanut korjauslainaa. ARAsta ei otettu kantaa yksittäisen kohteen tilanteeseen. Sen sijaan ylitarkastaja Mikko Laakso antoi vastauksen korjauslainoituksen ja purkuavustusten jakamisperiaatteisiin. ”ARA painottaa korjauslainaa myönnettäessä, että asunnot ovat ensinnäkin korjaustarpeessa, ja toisaalta, että niillä olisi myös pitkäkestoista kysyntää. ARA kiinnittää huomiota myös asuntojen esteettömyyteen, joten sen toteutuminen on myös tärkeä kriteeri korjauslainaa harkittaessa. Lisäksi on tärkeää, että hakijayhteisö on riittävän vakavarainen, ja että sillä voidaan katsoa olevan edellytykset korjauslainan takaisinmaksamiseen. Joskus tilanne voi myös olla sellainen, että korjauskustannukset kasvaisivat turhan suuriksi verrattuna uudisrakentamisen hintaan. Jos kohde ei voi saada korjauslainaa tai purkuavustusta, vaihtoehto voisi olla kohteesta luopuminen esimerkiksi myymällä. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin käsittääksemme harvinaisia. Purkuavustuksen myöntämisen edellytyksenä on ARAn myöntämä purkulupa tai vastaavat olosuhteet, jos rajoitukset eivät enää ole voimassa. Avustuksen saamisen edellytyksenä on lisäksi, että avustus on vuokratalon omistajayhteisön talouden tervehdyttämiseksi tai taloudellisten vaikeuksien ennaltaehkäisemiseksi tarpeen purkamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Tänä vuonna purkuavustusta on myönnetty 7,1 miljoonaa euroa. Avustusten turvin on purettu 1 218 asuntoa. Korjauslainoja on myönnetty kasvukeskusten ulkopuolelle yhteensä 17,7 miljoonaa ja niiden avulla on remontoitu 712 asuntoa.”
Tulkintaan tarvitaan joustoa Vuokralaiset ry on huolissaan ARAn tiukoista korjausrakentamisen lainoituksen linjauksista. Asia koskee sekä vuokra- ett asumisoikeustaloja. – Esimerkiksi esteettömyysvaatimuksissa pitäisi joustaa vanhojen talojen kohdalla. Talot on rakennettu aikaisempien rakennusmääräysten mukaan ja se pitäisi ottaa huomioon. Liian tiukka tulkinta johtaa asukkaiden kannalta huonoon lopputulokseen eli kohoaviin asumiskustannuksiin tai jopa kodin menettämiseen, jos talo päätetään purkaa, korostaa toiminnanjohtaja Anne Viita. Kustannuskuria toki tarvitaan, mutta siinäkin Viita peräänkuuluttaa kokonaisharkintaa erityisesti maakuntakeskusten asuntokannassa. – Korostaisin ARA-kannan säilymisen merkitystä paikkakunnalla. Asukkaan edun eikä yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ole hyvä asia, että markkinaehtoinen vuokra-asunto on ainoa vaihtoehto paikkakunnalla, toteaa Viita
ASUNTOMME 4/2021
13
Essi ja Juho vastaavat lakikysymyksiisi Vuokralaiset ry:n uusina lakineuvojina lokakuussa aloittaneet oikeustieteen opiskelijat Essi Akselin ja Juho Flinck asuvat itsekin vuokralla. Työ on antanut uutta näkökulmaa vuokra-asumiseen.
ESSI AKSELIN
JUHO FLINCK
Missä asut? Asun vuokra-asunnossa Espoossa. Miksi halusit töihin Vuokralaisiin? Minusta on mukavaa, että voin auttaa vuokralaisia heidän vuokra-asumiseensa liittyvissä ongelmatilanteissa. Lisäksi opin työn parissa itse paljon uutta niin lakiin kuin vuokralaisen oikeuksiinkin liittyen. Ovatko lakineuvonnassa tulleet kysymykset tulleet omassa arjessa tutuiksi? Olen joutunut pohtimaan esimerkiksi turvalukon avaimen tilapäisestä katoamisesta johtuvia seurauksia. Onneksi vuokranantajani suostui neuvottelemaan asiasta, ja avain lopulta löytyikin. Muuten minulla ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia vuokraasumisen kanssa. Mitä olet itse oppinut vuokra-asumisesta Vuokralaisissa työskentelyn kautta? Olen oppinut paljon erilaisiin vuokra-asumisen ongelmatilanteisiin liittyen. Koska itselläni ei ole ollut ongelmia vuokra-asumisen kanssa, on moni vuokralaisen ongelmatilanteisiin liittyviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvä asia tullut uutena. Mitkä asiat nousevat eniten esiin asukkaiden lakikysymyksissä? Eniten on varmasti noussut esiin asian puutteelliseen kuntoon sekä vuokravakuuden palautukseen liittyvät kysymykset. Mitkä asiat kaipaisivat vuokra-asumisessa eniten parantamista joko vuokranantajan ja vuokralaisten toiminnassa? Vuokralaisen ja vuokranantajan olisi hyvä useammin sopia esimerkiksi asunnon kunnon tarkastamisesta sekä asuntoon muuttamisen että poislähtemisen yhteydessä. Näin säästyttäisiin monilta riidoilta.
Missä asut? Asun Helsingissä vuokralla, koska vuokralla asuminen on tässä elämäntilanteessa kaikista sopivin vaihtoehto. Miksi halusit töihin Vuokralaisiin? Halusin käytännönläheisen työn, jossa on niin sanotusti edunvalvonnallinen elementti, joten vuokralla asuvien edunvalvontajärjestössä työskenteleminen sopi tähän kategoriaan oikein loistavasti. Ovatko lakineuvonnassa tulleet kysymykset tulleet omassa arjessa tutuiksi? Ovat todellakin. Esimerkiksi tavanomaiseen kulumiseen ja taloyhtiön kunnossapidon vastuunjakoon liittyviä kysymyksiä on joutunut omissa vuokrasuhteissa selvittämään. Mitä olet itse oppinut vuokra-asumisesta Vuokralaisissa työskentelyn kautta? Varsinkin sen, että ihmiset luottavat usein liikaa käytäntöihin ja suullisiin lupauksiin. Aina kannattaisi varmistaa oma selusta esimerkiksi pyytämällä sovitut asiat kirjallisena, ja ottaa kuvat asunnosta sisään- ja poismuuttojen yhteydessä. Mitkä asiat nousevat eniten esiin asukkaiden lakikysymyksissä? Irtisanomiseen, vuokravakuuteen ja asunnon puutteellisuuksien korjaamiseen liittyvät kysymykset ovat ehdottomasti yleisimpiä. Mitkä asiat kaipaisivat vuokra-asumisessa eniten parantamista joko vuokranantajan ja vuokralaisten toiminnassa? Toivoisin parempaa vuorovaikutusta jokaiseen vuokrasuhteeseen. Välillä huomaa, kuinka huono kommunikaatiota vuokralaisen ja vuokranantajan välillä aiheuttaa turhia riitoja. Asiat selviäisivät paremmin neuvottelemalla.
14
ASUNTOMME 4/2021
LAKI NEU VOJAMME VASTAA Lähetä kysymyksiä lakineuvojalle: toimisto@vuokralaiset.fi
Kenelle toimitetaan irtisanomisilmoitus, jos vuokranantaja on kuollut?
? §
Vuokranantajani kuoli. Kenelle toimitan irtisanomisilmoitukseni, kun haluan päättää sopimuksen?
Vuokranantajan kuollessa vuokrasopimus säilyy ennallaan ja uudeksi vuokranantajaksi tulee vuokranantajan kuolinpesä. Irtisanomisilmoitus toimitetaan siis kuolinpesän edustajalle. Mikäli kuolinpesä on jo ehtinyt myydä asunnon jollekulle, tästä ostajasta tulee uusi vuokranantajasi ja voit toimittaa irtisanomisilmoituksen hänelle
Miten vastikään tehdyn vuokrasopimuksen voi perua?
?
Allekirjoitin vuokrasopimuksen, mutta löysinkin paremman asunnon. Miten voin perua vuokrasopimuksen?
§
Vuokrasopimusta ei voi automaattisesti perua, vaan asiasta täytyy neuvotella vuokranantajan kanssa. Mikäli kyseessä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus, voit irtisanoa sen, jolloin irtisanomisajaksi tulee sopimuksen ensimmäinen kuukausi. Määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen ennen määräajan päättymistä taas on sopimusrikkomus, jonka johdosta tulet vahingonkorvausvelvolliseksi vuokranantajaa kohtaan. Hän voi siis tässä tilanteessa periä sinulta hänelle aiheutuneet todelliset vahingot.
Asianajaja Leena Partanen on tavoitettavissa ma klo 16–18 Vuokralaiset VKL ry:n toimistolla:
JOULUKUU 27.12. TAMMIKUU 03.01. 31.01. HELMIKUU 07.02. 28.02. MAALISKUU 07.03. 28.03. Neuvontanumero on
0600 9 1515
(1,92 eur/min + pvm/ppm).
Jäseniä palvellaan numerosta
(09) 4770 360 (jäsenyys tarkistetaan)
Ajanvaraus on pakollinen käyntien yhteydessä! Neuvottelu asianajaja Partasen kanssa on maksuton jäsenillemme. Muilta kuin jäseniltä perimme käteisellä 50 €/20 minuuttia. Muista maski! Toimeksiannot ja kirjalliset lausunnot eivät sisälly neuvontaan.
AJ ANKOHTAISTA JÄ RJESTÖJ A KOU LU TU SASIAA
ENNAKKOKUTSU
Vuokralaiset VKL ry:n sääntömääräinen
XXVII LIITTO KOKOUS
pidetään Helsingissä 23.4.2022. Kokous alkaa klo 10.00.
Kokouksen edustajaoikeus määräytyy Vuokralaiset VKL ry:n sääntöjen mukaan: § EDUSTUS- JA ÄÄNIVALTA LIITTOKOKOUKSESSA Edustusoikeus määräytyy liittokokousta edeltävän vuoden maksaneiden jäsenten määrän perusteella seuraavasti: vuokralaisyhdistyksellä, jonka jäsenmäärä on: alle 100 1 edustaja 100–199 2 edustajaa 200–399 3 edustajaa
400– 999 4 edustajaa 1.000–2.999 5 edustajaa 3.000–9.999 6 edustajaa 10.000– 7 edustajaa muulla yhteisöillä, jonka jäsenmäärä on: alle 50.000 1 edustaja 50.000–99.999 2 edustajaa 100.000–199.999 3 edustajaa 200.000– 99.999 4 edustajaa 500.000– 7 edustajaa Muilla jäsenyhteisöllä on oikeus lähettää 1 edustaja. Edustajalla tulee olla jäsenjärjestön antama valtakirja. Kullakin edustajalla on yksi ääni.
ASUNTOMME 4/2021
15
KIITOS MENNEESTÄ VUODESTA, RAUHALLISTA JOULUA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!
Vuokralaiset VKL ry
Velkuanpolku 1 E, 00300 Helsinki toimisto@vuokralaiset.fi anne.viita@vuokralaiset.fi www.vuokralaiset.fi www.facebook.com/vuokralaiset www.twitter.com/vuokralaiset
Asuntomme-lehti
Vuokralaiset VKL ry:n ja vuokralaisyhdistysten äänenkannattaja Toimituskunta: Vuokralaiset VKL ry:n hallitus Sähköposti: toimisto@vuokralaiset.fi Päätoimittaja: Suna Kymäläinen Toimitus: Huvikummun viesti / Päivi Ruuskanen Teksti ja kuvat: Päivi Ruuskanen, ellei toisin mainita Taitto: Creamedia / Olli Ilmanen Kannen kuva: Mikko Käkelä Painopaikka: Ab Forsberg Rahkola Oy, ISSN 0789-7324 Numero 1/2022: Materiaali viimeistään vko 4, julkaisuvko 7
Hallitus
SUNA KYMÄLÄINEN, kansanedustaja, puheenjohtaja SAMI AUERSALMI (Helsinki) varapuheenjohtaja SAMI HAAPAKOSKI (Jyväskylä) MINNA HOLTLUND (Turku) MIKKO LAAKKONEN (PAM, Järvenpää) HEIKKI TUOMINEN (Ammattiliitto Pro) TERO STRAND (JHL) Varajäsenet: ELSA KOSKINEN (Tampere) LAURA HASSI, (Suomen Kuntaliitto ry) ANTTI KOSKELA (STTK)