Suomen ensimmäinen insuliinipumppupotilas

VEIKKO KOIVISTO

LKT, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri veikko.a.koivisto@gmail.com

Milloin insuliinipumppuhoito alkoi Suomessa, ja kuka oli ensimmäinen pumppupotilas? Tunnettu diabetesalan vaikuttaja Veikko Koivisto kertoo oman tarinansa.

Insuliinihoidon täyttäessä 100 vuotta on käyty keskustelua siitä, milloin insuliinihoito alkoi Suomessa. Arvailuja siitä, milloin pumppuhoito alkoi ja kuka oli ensimmäinen potilas, en ole toistaiseksi nähnyt. Kerron nyt oman tarinani ja tarjoan vastaukseni edellä esitettyihin kysymyksiin.

Väittelin toukokuussa 1976 liikunnan vaikutuksesta tyypin 1 diabeetikon aineenvaihduntaan. Sen jälkeen kerroin mentorilleni professori Esko Nikkilälle, että haluaisin jatkaa tätä tutkimusta Yhdysvalloissa. Yale-ylipiston diabetesklinikan johtaja, professori Philip Felig oli muutama kuukausi aikaisemmin vieraillut Suomessa ja tavannut mentorini. Esko kirjoitti Feligille, ja asia oli sillä selvä. Matkustin perheeni kanssa New Haveniin elokuussa 1976, ja tutkimustyöni Yalessa alkoi (1,2).

Ideat sinkoilevat, yhteistyö tuottaa tuloksia

Diabetestutkimus Yalessa oli 1970-luvun lopulla hyvin aktiivista. Ralph DeFronzo oli tullut sinne vuosi ennen minua ja pääsin heti mukaan insuliiniclamp-tutkimuksiin (3). Robert Sherwin teki glukoosikinetiikkatutkimuksia, ja vuosi minun jälkeeni saapui Ele Ferrannini Italiasta. Tähän sisätautilääkärien joukkoon liittyi myös samassa talossa työskennellyt pediatri William (Bill) Tamborlane. Keskustelut olivat inspiroivia ja tutkimustyö produktiivista. Näiden kavereiden yhteistyö johti lukuisiin julkaisuihin ja kansainvälisiin palkintoihin seuraavina vuosikymmeninä.

Näiden kavereiden (DeFronzo, Sherwin, Ferrannini, Tamborlane) yhteistyö johti lukuisiin julkaisuihin ja kansainvälisiin palkintoihin seuraavina vuosikymmeninä.

Kuva 1. Yalen yliopiston kirjastolle johtava kävelytie, New Haven, Connecticut, USA.

Kuva 2. Bill Tamborlane pelaamassa palloa potilaan kanssa Yalen yliopiston alueelle New Havenissa Connecticutissa vuonna 1978. Potilas käyttää alun perin kasvuhormonin infuusioon suunniteltua pumppua, johon on liitetty insuliiniruisku ja siitä ihon alle lähtevä katetri. Tämä oli pumppu, jota myös minä käytin.

Idea insuliinipumppututkimuksiin syntyi, kun John Pickup Englannista julkaisi työtovereineen ensimmäisen jatkuvaa insuliini-infuusiohoitoa käsittelevän tutkimuksen vuonna 1978 (4).

Yalessa tähän aiheeseen tarttui ensimmäisenä pediatri Bill Tamborlane. Yksi syy, miksi juuri Yalen pediatri tämän aloitteen teki, oli ymmärtääkseni se, että heillä oli laite, jota saattoi käyttää ambulatoriseen insuliini-infuusioon. Laite näkyy kuvassa 2 potilaan lonkalla. Laite oli noin puoli kiloa painava pumppu, jota pediatrit käyttivät osastolla kasvuhormoni-infuusioon. Pumpun basaali-infuusionopeutta saattoi muuttaa, ja varsinaiset lisäannokset ennen aterioita otettiin basaalinopeutta hetkeksi lisäämällä. Tätä laitetta käytettiin ensimmäisessä Yalesta julkaistussa insuliinipumppututkimuksessa. Se ilmestyi New England Journal of Medicine -lehdessä 1979 (5).

Kahdella tuolilla: tutkijana ja potilaana

Julkaisupäivänä yliopistolla järjestettiin lehdistötilaisuus amerikkalaiseen tapaan, ja seurasin tapahtumaa paikalla. Useita pumppuhoitoon liittyviä tutkimuksia aloitettiin samoihin aikoihin eri puolilla maailmaa, ja niistä raportoitiin sekä kongresseissa että kansainvälisissä lehdissä. Itse aloitin samanlaisen (kasvuhomoni-)insuliinipumpun käytön 1978 USA:ssa ja sen jälkeen istuin kahdella tuolilla: uuden teknologian tutkijana ja sitä käyttävänä potilaana. Olin mukana tutkimuksissa, joissa selvitettiin liikunnan vaikutusta aineenvaihduntaan pumppuhoidon aikana (6). Itse testasin teknologiaa pelaamalla pumppu lonkalla golfia Yalen hienolla kentällä.

Minulla oli edelleen USA:ssa käyttöön ottamani insuliinipumppu, kun muutimme Suomeen elokuussa 1979. Tämä saattaa olla suomalaisen pumppuhoidon alku. Jos näin on, olen Suomen ensimmäinen pumppupotilas.

Minulla oli edelleen USA:ssa käyttöön ottamani insuliinipumppu, kun muutimme Suomeen elokuussa 1979.

Kirjallisuus

1. Koivisto VA, Felig P. Effect of leg exercise on insulin absorption in diabetic patients. N Engl J Med 1978;298:79-83. 2. Koivisto VA, Felig P. Is skin preparation necessary before insulin injection? Lancet 1978;May 20, pp. 1072-73. 3. Soman VR, Koivisto VA, Deibert D, Felig P, DeFronzo R. Increased insulin sensitivity and insulin binding to monocytes after physical training. N Engl J Med 1979;301:1200-1204. 4. Pickup JC, Keen H, Parsons JA, Alberti KGMM. Continuous subcutaneous insulin infusion: an approach to achieving normoglycemia. Br Med J 1978;I:204. 5. Tamborlane WV, Sherwin RS, Genel M, Felig P. Reduction to normal of plasma glucose in juvenile diabetes by subcutenaous administration of insulin with a portable insulin pump. N Engl J

Med. 1979;300:573-78. 6. Tamborlane WV, Sherwin RS, Koivisto V, Hendler R, Genel M,

Felip P. Normalization of growth hormone and catecholamine response to exercise in juvenile onset diabetic subjects treated with a portable insulin infusion pump. Diabetes 1979;28:785788.