Diabeteshoitajat: PSHP käynnisti verkkotäydennyskoulutuksen diabetespotilaita osastolla ohjaaville

Diabeteshoitajat

PSHP käynnisti verkkotäydennyskoulutuksen diabetespotilaita osastolla ohjaaville

SUSANNA LAHTI

Asiantuntijasairaanhoitaja YAMK Pirkanmaan sairaanhoitopiiri susanna.am.lahti@gmail.com

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä rakennettiin diabetesyhdyshenkilöille ja sairaanhoitajille Moodle-täydennyskoulutus diabetespotilaiden hoidonohjaukseen ja opettamiseen sairaalajakson aikana. Koulutuksen keskeisin tavoite on lisätä hoidonohjauksen tasalaatuisuutta. Diabetesyhdyshenkilöiden ensimmäiset kokemukset koulutuksesta ovat myönteisiä.

Digitalisaatio lisääntyy ja muuttaa sekä hoitojen että palveluiden toteuttamista. Verkko-opetus nähdään tärkeänä osana tulevaisuuden koulutustapoja. Toisaalta isot digitaaliset tietoalustat voidaan kokea epäkäytännöllisiksi (1).

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) Moodlekoulutusympäristöön rakennettu diabetespotilaiden hoidonohjauksen täydennyskoulutus käsittelee glukoositasapainon vaihteluun liittyviä ilmiöitä sekä keinoja hoitotasapainoon pääsemiseksi. Tärkeitä sisältöjä ovat muun muassa vastasairastuneen insuliininpuutosdiabeetikon välttämättömän omahoidon ohjaus sekä pidempään sairastaneen tyypin 1 diabeetikon hoidon tehostaminen.

Verkkosisällöissä on huomioitu sairaanhoitopiirin ohjeistus vastasairastuneiden insuliinipuutosdiabeetikoiden turvallisesta hoidon toteutuksesta. Diagnoosin jälkeen potilas otetaan aina lyhyelle hoitojaksolle sairaalaan, ja hänelle tarjotaan asiantuntevaa ohjausta ympäri vuorokauden osastopaikasta riippumatta (2).

Tampereen ammattikorkeakoulussa toteutetussa laadullisessa tutkimuksessa kartoitettiin diabetesyhdyshenkilöiden (N = 13) odotuksia ja käyttäjäkokemuksia diabeteksen hoitoon kehitetystä verkko-oppiympäristöstä sekä selvitettiin heidän näkemyksiään ympäristön käyttöönotosta ja sen kehittämisestä.

Aineisto kerättiin sähköisellä puolistrukturoidulla kysymyslomakkeella sekä tutkijoiden osallistuvalla havainnoinnilla koulutuspäivissä, joissa kokeiltiin ensimmäisen kerran verkkooppiympäristöä. Koulutusympäristöön tutustumista arvioitiin Moodlen aktiviteettityökaluilla, verkkoympäristön sisään rakennetuilla tenteillä sekä koulutuspäivän diabetes case -potilasesimerkkien perusteella.

Artikkeli pohjautuu Tampereen ammattikorkeakoulun YAMK-tutkinnon opinnäytetyöhön ”Diabetesyhdyshenkilöiden kokemuksia digitaalisen verkkokoulutusympäristön käyttöönottamisesta”.

Itseohjautuva opiskelija odottaa koulutukselta paljon

Opinnäytetyön tulosten perusteella osallistujat pitivät digitaalista interaktiivista koulutusympäristöä nykyaikaisena. Tutkimus osoittaa, että tarpeeksi kompaktilla verkko-oppimisympäristöllä voidaan toteuttaa arvioivaa täydennyskoulutusta. Tenttiosioiden suorittamisesta oppijalle kirjautuu merkintä HR-työpöydän henkilökohtaiseen koulutuskalenteriin. Vastaajat olivat tyytyväisiä

Asiantuntijuus

Ammatillinen koulutusvastuu ja diabetesyhdyshenkilöiden sitoutuminen

Osastojen diabetesyhdyshenkilöt

Oppimistarpeen ja oppijan lähtötilan arviointi Osastojen diabetesyhdyshenkilöt

Monimuotoinen / itseohjautuvan koulutusvalinta

Perehdytystyökalu Tiedonhaun työkalu Koulutusmerkintään johtava työkalu

Koulutusten valmisteluun työkalu

Kehittäminen & oppiminen Potilaan ohjaus Arviointi tenteistä Osastotunnit

Diabetesyhdyshenkilöt ja asiantuntija

Learning Cafe Asiantuntijuus

Koulutuksen kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Diabetesyhdyshenkilöt ja asiantuntija

Työpajat / Workshop

Kuvio 1. Täydennyskoulutuksen käyttöönoton malli. Diabetesyhdyshenkilöiden sitouttamiseksi heille jaetaan vastuut omien yksiköidensä kouluttamisesta verkkooppiympäristöä hyödyntäen. Verkkooppiympäristö mukautuu monimuotoiseen ja itseohjautuvaan täydennyskoulutuskäyttöön: se mahdollistaa ammatillisen kehittymisen ja tunnistaa oppijan lähtötason. Koulutusta voidaan edelleen kehittää ja arvioida sen vaikuttavuutta asiantuntijan muodostamissa työpajoissa ja oppimiskahviloissa.

verkko-oppiympäristön sisällön rakenteeseen ja toimintalogiikkaan, ja toisaalta he antoivat tarkkoja ympäristön kehitysehdotuksia.

Tutkimustulokset viittaavat diabetesyhdyshenkilöiden vastuulliseen asenteeseen omaa työtään kohtaan ja vahvaan motivaatioon kehittää ammatillista osaamistaan. He osasivat vaatia koulutukselta kattavan diabetestiedon lisäksi lisää työkaluja omaan työskentelyyn, ideoita käytäntöön vietäväksi sekä keinoja oman työn arviointiin. Koulutusympäristön interaktiiviset aktiviteetit tukivat oppimista. Potilasesimerkit kehittivät ammatillista osaamista, ja tentit tukivat arvioivaa oppimista.

Tulosten perusteella verkko-oppiympäristö mukautuu itseohjautuvaan tai monimuotoiseen täydennyskoulutuskäyttöön (kuvio 1, sivu 31). Se mahdollistaa ammatillista osaamista tukevan oppimisen sekä kehittymisen tunnistamalla oppijan lähtötason. Verkko-oppiympäristö mahdollistaa tietojen tarkistamisen työpäivän aikana sekä työaikasuunnittelulla myös laajemman perehdyttämisen tai ammatillisen kehittämisen, kuten koulutusten tai osastotuntien järjestämisen sekä osallistavan vuorovaikutteisen kouluttautumisen.

Kehitystyö jatkuu

Johtopäätöksenä toteamme, että terveydenhuoltoalalla voidaan kehittää asiantuntijalähtöisiä digitaalisia täydennyskoulutusympäristöjä, jotka sopivat hyvin etä- ja lähityöaikamalliin. Koulutuksen ohjausvastuun jakaminen yksiköiden diabetesyhdyshenkilöille sitouttaa organisaatiota yhteneväisten hoito- ja ohjaustapojen käyttöön. PSHP:ssa muodostettiin monimuotoisen koulutusympäristön malli, jossa diabetesyhdyshenkilöille jaettiin omien yksiköiden koulutusvastuualue. Asiantuntijahoitaja toimii yhteistyössä diabetesyhdyshenkilöiden kanssa toiminnan kehittäjänä. Koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan ja kehitetään työpaja- tai oppimiskahvilatyyppisillä toimintatavoilla.

Vaikka opinnäytetyön tulokset eivät ole yleistettävissä, niitä voidaan hyödyntää koulutusympäristön implementoinnissa ja myös muiden digitaalisten koulutusympäristöjen kehittämisessä. Tässä tutkimuksessa tutkija osallistui verkkooppiympäristön rakentamiseen. Objektiivisuutta vahvisti tutkija-työpariasetelma. Valmiin verkkooppiympäristön tarkastamiseen ja oikolukuun on osallistunut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja Osaamisen kehittämisyksikön henkilökuntaa*.

* Verkko-oppiympäristön tarkastamiseen osallistuivat: endokrinologian ylilääkäri Saara Metso ja erikoistuva lääkäri Aki Järvelä, Tays; koulutussuunnittelija Hanna Raunio ja koulutuskoordinaattori Katri Mure, Osaamisen kehittämisen yksikkö, Tays; opinnäytetyön tutkija-työpari Sirpa Kiljunen.

Kirjallisuus

1. Teräs H. ja Teräs M. (toim.). Covid-19 ja ammattikorkeakoulu.

Etäopetukseen hyppääminen ja sen vaikutuksia opetukseen nyt ja tulevaisuudessa. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja, sarja B, raportteja 122. Tampere 2020. 2. TAYS Intra, endokrinologian ylilääkäri Saara Metso, Tampereen yliopistollinen sairaala.

Raskausdiabetes – pidä huolta itsestäsi ja vauvastasi

Diabetesliiton suosittu opas vastaa raskausdiabetekseen sairastuneiden äitien tavallisimpiin kysymyksiin

Lämminhenkinen opas kannustaa muuttamaan koko perheen elintapoja ja pitämään itsestä huolta myös raskausdiabeteksen jälkeen.

Äitiysneuvoloihin suunnattu opas on uudistettu niiden tarpeiden pohjalta, joita terveydenhoitajat ja raskausdiabeteksen sairastaneet äidit toivat esiin Diabetesliiton raskausselvityksessä vuonna 2019.

Ravitsemusterapeutti antaa oppaassa selkeät ohjeet päivän aterioiden koostamiseen. Vaihtotaulukoiden sijaan esitellään eri ateriavaihtoehtoja, jotka auttavat pitämään verensokerin sopivana. Myös uusimmat liikuntasuositukset on huomioitu oppaassa.

Opas on tarkoitettu äitiysneuvoloiden käyttöön jaettavaksi äideille, joilla on todettu raskausdiabetes.

• Koko A5, 44 sivua • Hinta: 5 € • Määräalennukset: 5 kpl tai enemmän 3 €/kpl, 50 kpl tai enemmän 2 €/kpl