Seuraamo

Kuva: Shutterstock

Diabetesrokotteen kehitys etenee Suomessa

– ensimmäisen vaiheen kliinisiä tuloksia tulossa pian?

Tutkimukset ovat jo pitkään viitanneet siihen, että virusinfektiot saattavat johtaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen. Erityisesti coxsackievirus B (CVB) -serotyypit ovat epäiltyjen listalla. Tämän mahdollisen etiologisen tekijän eliminoimiseksi on kehitteillä polyvalentti inaktivoitu coxsackievirus B1 -rokote. Molekyyliä on tutkittu jo useita vuosia, ja erityisesti suomalaisilla huippututkijoilla on merkittävä osuus rokotteen kansainvälisessä kehitystyössä (1,2). Yksi tuore esimerkki testeistä, joita on tehty, julkaistiin joulukuun 2021 Diabetes-lehdessä (3).

Tutkimuksessa käytettiin NOD-hiiriä, joilla on spontaani taipumus autoimmuunidiabetekseen. Hiiret arvottiin kahteen ryhmään: toinen ryhmä (n = 14) infektoitiin CVB1-viruksella, toista ryhmää (n = 31) ei infektoitu. Rokotuksen jälkeen CVB1-infektoiduille hiirille kehittyi neutraloivia CVB1-vasta-aineita. Rokote hidasti CVB1-infektion kiihdyttämää diabeteksen ilmaantumista. Rokote sinänsä ei vaikuttanut saarekkeiden inflammaatioon eikä myöskään spontaanin autoimmuunidiabeteksen kehittymiseen (3).

Johtopäätös oli, että CVB-rokote suojasi NOD-hiiret CVB1-viruksen kiihdyttämältä autoimmuunidiabeteksen kehittymiseltä, mutta rokotteella sinänsä ei ollut suoria vaikutuksia beetasoluun. Tulos on yksi lisätodiste siitä, että CVB1viruksen inaktivaatio poistaa sen diabetogeeniset ominaisuudet ja että rokote virusta vastaan voisi ehkäistä autoimmuunidiabeteksen.

Tämän ja aikaisempien tutkimusten tulokset ovat olleet rohkaisevia, ja kliiniset tutkimukset on jo aloitettu suomalaisessa kliinisen tutkimuksen yksikössä. Kyseessä ovat vaiheen 1 tutkimukset, joissa selvitetään ensisijaisesti rokotteen turvallisuutta terveillä henkilöillä. Todennäköisesti kuulemme kliinisen tutkimuksen tuloksia melko pian. Veikko Koivisto

1. Hyöty H, Leon F, Knip M. Developing a vaccine for type 1 diabetes by targeting coxsackievirus B. Expert Rev Vaccines 2018;17:1071-1083. 2. Stone VM, Hankaniemi MM, Svedin E ym. A coxsackievirus B vaccine protects against virus-induced diabetes in experimental mouse model of type 1 diabetes.

Diabetologia 2018;61:1476-481. 3. Stone VM, Butrym M, Hankaniemi MM.

Coxsackievirus B vaccines prevent infection-accelerated diabetes in NOD mice and have no disease-inducing effect.

Diabetes 2021;70:2871-2878.

Ovatko SGLT2-lääkkeet turvallisia luille?

SGLT2-ryhmän lääkkeiden käyttö on yleistynyt diabetespotilailla sydän- ja verisuonisairauksien ennustetta parantavien hyvien tutkimustulosten vuoksi (katso Honka, sivu 9 tässä lehdessä).Canvas (kanagliflotsiini) -tutkimuksessa haittavaikutuksena ilmaantui lisääntynyt luunmurtumien ja amputaatioiden riski. Sitä ei nähty dapa-, empa- tai ertugliflotsiinin tutkimuksissä, eikä tulos toistunut kanagliflotsiinin muissa tutkimuksissa. Tapahtumailmoituksiin perustuvissa rekisteritutkimuksissa amputaatiot lisääntyivät, mutta menetelmä suosii tapahtumien ilmoitusta ja voi yliarvioida sivuvaikutuksia.

Lihomisriski näkyy aivoista

Kuva: Shutterstock

Turun PET-keskuksen tutkimus (1) osoittaa, että aivot ja keskushermosto ovat tärkeä kohde lihavuutta hoidettaessa. Tutkimuksessa selvisi, että perhetaustaan liittyvät lihavuuden riskitekijät, kuten vanhempien lihavuus ja diabetes, olivat yhteydessä tutkittavan poikkeavaan aivojen insuliiniviestintään sekä aivojen opioidi- ja kannabinoidijärjestelmän vähentyneeseen toimintaan.

Merkittävä havainto on, että kylläisyyttä ja ruokahalua säätelevien hermoverkkojen toiminta muuttuu jo ennen lihavuuden kehittymistä. Nämä muutokset voivat selittää lisääntynyttä ruokahalua ja liikasyömistä.

Tutkimukseen osallistui 41 nuorta miestä, joilla oli vaihteleva määrä lihomiselle altistavia tekijöitä.

1. Kantonen T, Pekkarinen L, Karjalainen

T, ym. Obesity risk is associated with altered cerebral glucose metabolism and decreased μ-opioid and CB1 receptor availability. International Journal of

Obesity (2021): https://doi.org/10.1038/ s41366-021-00996-y

Lähde: Turun yliopiston tiedote 3.11.2021

Lihavuuden riskitekijöiden vaikutus aivojen toimintaan. a) Perheeseen liittyvät riskitekijät (vanhempien lihavuus ja diabetes) olivat yhteydessä tutkittavan poikkeavaan insuliiniviestintään lähes koko aivojen alueella. Keltaisempi väri tarkoittaa vahvempaa yhteyttä. b) Perheeseen liittyvät riskitekijät olivat yhteydessä tutkittavan vähentyneeseen opioidisitoutumiseen aivojen mielihyvää viestivillä alueilla. Vaaleampi sininen tarkoittaa vahvempaa yhteyttä. Kuva on julkaistu alkuperäisenä International Journal of Obesity lehdessä.

Zhuo ja työtoverit selvittivät Medicare-etuja nauttivien potilaiden (yli 65-vuotiaita) tietokannasta amputaatioon johtavien luunmurtumien esiintymistä. Potilaille oli aloitettu joko SGLT2-ryhmän, GLP-1ra-ryhmän tai DPP4-ryhmän lääkehoito. Kaikkiaan potilaita oli lähes 140 000 kolmeen ryhmään jaettuna. Altistusaika kullekin lääkkeelle oli lähes viisi vuotta (2013–2017). Tutkimuksessa ei löydetty eroja luunmurtumia saaneiden ja eri lääkeryhmiä käyttäneiden välillä – missään tilanteessa. Analyysit tehtiin iän, sukupuolen, insuliinin käytön (hypoglykemiariski), painon ja yleisen haurauden perusteella. Myös muiden sairauksien lääkitys analysoitiin.

Tutkimusmenetelmään liittyy rajoitteita kuten yleensäkin rekisteritutkimuksiin. Ei ole tiedossa, miksi jokin näistä lääkeryhmistä aloitettiin kyseiselle henkilölle. Diabeteksen kesto, hoitotasapaino ja komplikaatioiden vaikeusaste eivät myöskään ole tiedossa. Analysoitavat tiedot perustuvat vakuutuksesta laskutettuihin diagnooseihin, toimenpiteisiin ja lääkityksiin. Joka tapauksessa tutkimus näyttää vahvistavan käsitystä SGLT2-ryhmän lääkkeiden luuturvallisuudesta. Lisätutkimuksillekin on vielä tarvetta.

Jorma Lahtela

1. Zhuo M, Hawley CE, Paik JM, ym. Association of sodium-glucose cotransporter-2 Inhibitors with fracture risk in older adults with type 2 diabetes. JAMA Netw Open. 2021;4:e2130762. doi: 10.1001/jamanetworkopen.2021.30762.

POTILAAT VOIVAT TEHDÄ SEN

ILMAN LANSETTEJA1

Skannaa QR -koodi ja lue lisää FreeStyle Libre 2 -järjestelmästä

FreeStyle Libre 2 -glukoosinseurantajärjestelmä on sensorointiin perustuva järjestelmä diabetespotilaille, joka antaa glukoosilukemat päivin ja öin enintään 14 vuorokauden ajalta - mukana myös valinnaiset matalan ja korkean glukoosin hälytykset.

TESTAA, TUNNETKO SUOMEN TERVEYDENHUOLLON LUVUT? OIKEAT VASTAUKSET VASEMMASSA ALAKULMASSA.

1

Paljonko hoitopäivä infektio-osastolla lääkkeineen maksaa keskimäärin?2

A. 458€ B. 584€ C. 698€ 2

Paljonko yhden potilaan pallolaajennus maksaa keskimäärin?²

A. 1160 - 4480€ B. 2780 - 6440€ C. 3550 - 7560€ 3

Paljonko on yhden diabetespotilaan sensorointiin perustuvan glukoosinseurantajärjestelmän vuosikustannus?3

A. NOIN 1500€ B. NOIN 2800€ C. NOIN 4900€

Lue lisää osoitteesta www.FreeStyle.Abbott

FLASH GLUCOSE MONITORING SYSTEM