EN SI - JA TU RV AK OT IE N LI IT ON JÄ SE NL EH TI
1/ 2 0 2 2
Onneksi on apua!
Sote-uudistus on näytön paikka
16
Vastavalo
Aura Yliselä
9
Tiuku Pennola
4 Sisältö näytön paikka 4 Sote-uudistus vaikuttaa monin tavoin järjestöihin Sydän sykkii järjestötyölle 9 Liiton uusi varainhankintapäällikkö esittäytyy on apua! 10 Onneksi Liiton toiminnan tulokset ja vaikutukset Asiakastietojärjestelmä 13 SOFIA Miksi tietoja kerätään? on väliä 14 Kaverilla Mieskaveritoiminta mahdollistaa lapselle tutustumisen aikuisen miehen elämään
16 vaikuttavUUS ESIIN 18 KOLUMNI Vertaistuen antamista ei opi kirjoista
19 Jäsenyhteisöt toimivat 22 Anna palautetta 23 Yhteystiedot
Tiuku Pennola
Pä äk ir jo it us
1/2022 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 39. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069
Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimituskunta: Riitta Särkelä, Mikko Savelainen, Laura Kouri, Senni Puustinen Toimitussihteeri: Tuula Lukić Juttuideat ja ilmoitukset: viestinta@etkl.fi Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@etkl.fi Taitto: Inari Savola / Noon Kollektiivi Kannen kuva: Shutterstock Verkkolehti ensijaturvakotienliitto.fi/enska Ilmestymisaikataulu: 2/2022 aineisto 29.3., ilmestyy 6.5. 3/2022 aineisto 23.8., ilmestyy 23.9. 4/2022 aineisto 18.10., ilmestyy 18.11.
Koronakriisistä palveluvelan hoitamiseen
K
oronakriisi on syventänyt palvelu- ja hoivakriisiä. Se on myös tehnyt näkyväksi hoivan ja huolenpidon elintärkeän merkityksen ihmisille ja taloudelle. Laadukkaat julkiset sosiaali-, terveys-, sivistys- ja pelastuspalvelut ovat kirjaimellisesti elintärkeitä. Koulun, päiväkodin, sosiaalityön ja järjestöjen nopean arjen auttamisen ja huolenpidon merkitys on tullut vahvasti esiin koronan aikana. Normaalisti hoiva ja huolenpito ovat kuin näkymätön yhteiskuntaa kannatteleva voima, jonka oletetaan olevan tarjolla automaattisesti. Niiden merkitys nähdään valitettavasti usein vasta, kun niitä ei ole saatavilla. Viime vuosi oli erittäin haastava lapsille, nuorille ja perheille. Sellaisetkin, jotka normaalissa tilanteessa pärjäävät hyvin, ovat joutuneet voimiensa äärirajoille. Keskinäiset suhteet ovat kuormittuneet. Mielenterveyden haasteet koskettavat entistä laajempaa joukkoa. Paljon avuntarvetta on jäänyt kotien seinien sisälle. Palvelu- ja hoivavelkaan on nyt pystyttävä tarttumaan toden teolla. 100-vuotisjuhlaansa viettävien neuvoloiden toiminta on pystyttävä normalisoimaan. Niissä tunnistetaan jaksamis- ja muut ongelmat ja ohjataan avun piiriin. Sosiaalityö aikuisille ja lastensuojelussa on kriittinen, jotta vauva- ja lapsiperheet saavat tarvitsemansa palvelut. On kestämätöntä, että samalla kun huumeiden käyttö on lisääntynyt, päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden on entistä vaikeampi päästä ympärivuorokautiseen kuntoutukseen. Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet niin nuorilla kuin aikuisillakin. Miten on mahdollista, että mielen ongelmien lisääntyessä on odottavilla ja vauvaperheillä entistä suurempi vaikeus päästä ensikotiin? Nyt säästetään lyhytnäköisesti väärässä paikassa. Liian monen sikiön ja vauvan turvallisuus ja kehitys vaarantuu. Se tuottaa paljon kärsimystä ja on todella kallista kunnille. Hyvää ja toiveikasta alkanutta vuotta! Riitta Särkelä
sosiaalineuvos, YTT pääsihteeri Ensi- ja turvakotien liitto ry
Teksti Vesa Keinänen
Sote-uudistus on myös järjestöille näytön paikka Vuoden 2023 alusta vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy kunnilta uusille hyvinvointialueille. Merkittävä muutos vaikuttaa monilla tavoin myös sosiaali- ja terveysjärjestöihin.
E
nsi- ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä kertoo, että sote-järjestöt ovat aktiivisesti vaikuttaneet uudistuksen valmisteluun. – Emme ole jääneet pelkäämään muutosta, vaan osallistumme ja vaikutamme. Työtä on paljon, koska hyvinvointialueiden valmistelu on tapahtunut hyvin eritahtisesti. Särkelä näkee sote-uudistuksen isona mahdollisuutena, joka toteutetaan ihmisiä varten. Lähtökohtana on yhdenmukaisten palveluiden varmistaminen kaikille. – Nykyinen tilannehan ei ole häävi. Sote-palveluihin kuluu rahaa, ihmiset eivät tule autetuiksi ja epätasa-arvo kasvaa koko ajan.
Lakiin saatu kirjattua keskeisiä asioita Historialliseen uudistukseen liittyy Särkelän mukaan mahdollisuuksien 4
Emme ole jääneet pelkäämään muutosta.
lisäksi sote-järjestöjen kannalta myös huolia. – Voidaan ajatella, että ne ovat vain paikallisia vapaaehtoispuuhastelijoita tai yritysten kaltaisia palveluntuottajia, eikä tunnisteta toiminnan monipuolisuutta. Huolta on liittynyt myös järjestöjen toimintaedellytyksiin. Ensi- ja turvakotien liitto onkin tehnyt muiden järjestöjen kanssa paljon työtä sen eteen, että uuteen sotelakiin on kirjattu hyvinvointialueille velvoite tukea järjestöjen toimintaedellytyksiä ja yhteistyön tekeminen niiden kanssa. 2021
– Vaikutimme myös siihen, että järjestöjä tulee jatkossakin kuulla säännöllisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Särkelä painottaa sitä, että jokaisella hyvinvointialueella on turvattava järjestöjen toiminta-avustukset sekä kumppanuustoiminta. – Järjestöjen pitää vahtia, että toiminta-avustukset säilyvät ja hyvinvointialueet varaavat rahoitusosuutensa kumppanuustoimintaan.
Pitää uskaltaa ajatella isosti Riitta Särkelä huomauttaa, että soteuudistus ei onnistu, jos ei samalla uudisteta toimintatapoja. Tärkeintä ihmisille on sosiaali- ja terveyspalvelujen saumaton yhteys.
Viereisellä sivulla: Jatkossa yhteistyön merkitys painottuu nykyistäkin enemmän.
Vastavalo
5
2021
Vastavalo
On nähtävä yli kuntarajojen.
– Nyt jos koskaan pitäisi uskaltaa ajatella rohkeasti ja isosti. Sote-järjestöillä on ollut sellaista osaamista, mitä monilta kunnilta on puuttunut. Myös uusilla hyvinvointialueilla meillä on paljon annettavaa. Jatkossa yhteistyön merkitys painottuu nykyistäkin enemmän. Esimerkiksi tulevaisuuden sote-keskuksissa järjestöt voivat toimia osana moniammatillisia tiimejä. – Järjestöjen osaamisen ja niiden tarjoaman tuen tulee näkyä hyvinvointialuestrategioissa ja osana uutta palveluverkkoa. Sote-uudistus on näkynyt ensimmäistä kertaa julkisuudessa laajemmin tammikuussa 2022 aluevaalien yhteydessä. – On tärkeää saada aluevaltuustoihin järjestöihmisiä, jotka aidosti tuntevat sosiaali- ja terveydenhuollon, Särkelä sanoo. Substanssiosaamisen lisäksi Ensija turvakotien liiton pääsihteeri kaipaa uusilta päättäjiltä kykyä nähdä kuntarajojen yli. – Aluevaltuuston jäsenten tulee pystyä hahmottamaan koko hyvinvointialueen tarpeet. Millainen palvelurakenne palvelee meidän aluettamme kaikkein parhaiten?
6
”Malttia ja yhteistä valmistelutyötä” Kysyimme hyvinvointialueiden keskeisiltä vaikuttajilta, miten järjestöt on otettu huomioon valmistelussa. Vastaajina ovat Turun sosiaali-ja terveysjohtaja Riitta Liuksa, Tampereen sosiaalija terveyspalvelujen palvelualueen johtaja Taru Kuosmanen, Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimialajohtaja Mika Forsberg sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen muutosjohtaja Timo Aronkytö.
2021
Kysymykset: 1. Miten hyvinvointialueenne valmistelussa sote-järjestöt on otettu mukaan ja millä tavalla olette huomioineet valmistelussa järjestöjen osaamisen sekä niiden toimintaedellytysten tukemisen jatkossa?
3. Miltä hyvinvointialueenne valmistelu näyttää tällä hetkellä ja millaisia haasteita hyvinvointialueenne valmistelussa erityisesti on?
2. Millaisia odotuksia ja viestejä teillä on sotejärjestöille?
Riitta Liuksa
Taru Kuosmanen
Turun sosiaali-ja terveysjohtaja
Tampereen sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualueen johtaja
1. Varsinais-Suomessa sote-järjestöt ovat hyvin järjestäytyneet ja siten yhteistyön toteuttaminen on helppoa. Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan liittyen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä on tehnyt Hyvinvointialueen järjestöystävällisen toimintamallin. Vate on järjestänyt sote-järjestöjen neuvottelukunnan kanssa järjestöille avoimen etätilaisuuden 15.12.2021 valmistelun yhteistyön käynnistämiseksi. Toimintamallin ja kiinteän yhteistyön avulla rakennetaan pohja terveelle yhteistyölle, jossa huomioidaan sekä järjestöjen osaaminen että luodaan taloudellinen pohja hyvinvointialueella toteutettavalle yhteistoiminnalle asukkaiden hyväksi. 2. Tässä valmisteluvaiheessa tarvitaan malttia ja yhteistä valmistelutyötä. Kaikki ei ole millään valmiina vuoden 2023 alussa. Kehittämistyö tulee jatkumaan useita vuosia, samoin uusien toimintatapojen omaksuminen vie aikaa. Yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa on tärkeää, mutta yhteistyötä tarvitaan myös kuntien kanssa. Aktiivinen kannattaa olla molempiin suuntiin. 3. Varsinais-Suomessa valmistelu pohjautuu sisältökysymyksissä pitkälti voimassaolevaan terveydenhuoltolain mukaiseen järjestämissuunnitelmaan ja sen sisällä aktiivisesti työtä tekeviin työryhmiin, joissa järjestöillä on ollut merkittävä rooli. Tämä tehty ja tekeillä oleva työ valjastetaan hyvinvointialueen valmisteluun. Suurin haasteemme valmistelussa on tietojärjestelmien hajanaisuus.
1. Pirkanmaalla järjestöt ovat mukana hyvinvointialueen valmistelussa järjestöfoorumin kautta ja järjestöillä on edustajansa yhdyspintajaostossa, jonka tehtävänä on suunnitella yhteistyön rakenteet erityisesti hyvinvointialueen ja kuntien välille. Järjestöjen rooli on merkityksellinen myös Pirkanmaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksen valmistelussa, erityisesti terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tulevia toimintamalleja rakennettaessa. Pirkanmaalla kuntien toimintatavat sote-järjestöjen toiminta-avustusten osalta ovat olleet varsin kirjavat. Tämä on yksi syy siihen, että toimintaedellytysten turvaamiseen on kiinnitettävä erityistä huomioita. Pidän tärkeänä, että tämän kevään aikana kykenemme rakentamaan hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyössä tältäkin osin murrosvaiheen yli kestävän ja toimintaedellytykset turvaavan ratkaisun. 2. Järjestöjen rooli on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä. Itse uskon, että siirryttäessä yhden sote-järjestäjän malliin järjestökentän ja hyvinvointialueen kumppanuus tulee vähitellen selkeytymään ja syvenemään, mutta vaatii aluksi paljon yhteistä keskustelua ja suunnittelua, johon tarvitaan myös kuntakenttää edelleen mukaan. Toivon, että pystyisimme toiminnan käynnistyttyä mahdollisimman nopeasti luomaan sellaisen yhteisen näkymän tulevaisuudesta, jonka varaan pirkanmaalainen järjestökenttä voisi lähteä rakentamaan myös omia strategioitansa. Järjestöjen rooli alueen asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä on tulevaisuudessakin vähintäänkin yhtä tärkeä kuin se on tälläkin hetkellä.
2021
7
toimintaedellytysten tukemiseen liittyvät kysymykset yhteistyössä kuntien kanssa. 2. Hyvinvointialuevalmistelussa tarvitaan aktiivista vuoropuhelua erilaisilla valmistelun foorumeilla. Järjestötoimijoiden näkemykset ja kokemukset ovat tärkeitä asiakaslähtöisten palvelujen ja yhteistyörakenteiden luomiseksi.
Vastavalo
Järjestötoimijoiden näkemykset ovat tärkeitä.
3. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valmistelun lähtökohdat poikkeavat monen muun hyvinvointialueen lähtökohdista merkittävästi, koska alueella on toiminut vuodesta 2017 alkaen lähes koko tulevan hyvinvointialueen kattava integroitu sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Heinolan ja Sysmän perustason sosiaali- ja terveydenhuollon mukaantuloa hyvinvointialueella helpottaa alueella tehty yhteinen kehittämistyö. Merkittävimmät valmistelutarpeet liittyvätkin opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelujen siirtymiseen sekä erityishuoltopiirien purkautumisesta aiheutuvien uudelleenjärjestelyjen pohtimiseen.
Timo Aronkytö 3. Valmistelu etenee kohti järjestämisvastuun siirtoa suunnitellusti. Suurimmat haasteet Pirkanmaalla liittyvät tällä hetkellä puutteelliseen ict-rahoitukseen sekä tietojärjestelmien yhteensovittamiseen. Useisiin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin pohjautuva toiminta mm. hidastaa digitaalisten palvelujen kehittämistä. Lisäksi tilanne vaikeuttaa tiedolla johtamisen edistämistä. Tärkeintä tältä osin on turvata asiakastyöhön sekä talous- ja henkilöstöhallintoon liittyvien perusjärjestelmien toimivuus vuoden 2023 alussa.
Mika Forsberg Päijät-Hämeen hyvinvointialueen toimialajohtaja
1. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen valmistelussa on otettu järjestötoimijoiden edustajia mukaan palvelutuotanto- ja hyte-työryhmiin. Valmistelun aikana on hyödynnetty myös järjestötoimijoiden erilaisia foorumeita yhteisen vuoropuhelun edistämiseksi valmisteluun liittyen. Päijät-Hämeessä hyvinvointialueuudistus ei ole edellyttänyt suurta valmistelutyötä vaan kykenemme hyvinvointialueella jatkamaan yhteistyötä järjestöjen kanssa jo olemassa olevilla käytännöillä ja rakenteilla. Kehittämistyötä on vielä edessä ja yksi sellainen on 8
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen muutosjohtaja
1. Sote-järjestöt ovat osallistuneet kehittämistyöhön hankkeen alusta alkaen osallistumalla mm. työryhmätyöskentelyyn ja työpajoihin sekä hankekokonaisuuden ohjausryhmän työskentelyyn. Hankkeessa on oma alueellinen mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestöverkosto. Lisäksi on toteutettu haastatteluita, yhteisiä blogikirjoituksia ja aktiivista viestintää ja tiedotusta järjestöjen suuntaan. 2. Valmistelun näkökulmasta on tärkeää, että myös järjestöt järjestäytyvät keskenään ja koordinoivat järjestöyhteistyötä omalta osaltaan. Esimerkiksi kaikkien Keravan ja Vantaan kunnissa toimivien järjestöjen toimintaa koordinoiva verkostojärjestö voisi toimia hyvänä tahona ja vastinparina alueen koordinoinnille. 3. Hyvinvointialueen valmistelu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä osallisuuden osalta etenee suunnitellusti. Keskeistä kevään 2022 valmistelutyössä HYTEtyön ja osallisuuden osalta on toiminnan johtamisen, koordinoinnin, työryhmien sekä alueellisen hyvinvointikertomuksen sekä osallisuusohjelman työstäminen. Lisäksi vaikuttamistoimielimet tulee asettaa kevään 2022 aikana. 2021
Sydän sykkii järjestötyölle Aura Yliselä
H
ei kaikille, olen 39-vuotias helsinkiläinen yhteiskuntatieteiden maisteri ja liittynyt Ensi- ja turvakotien liiton keskusjärjestöön varainhankintapäälliköksi vuoden 2022 alusta. Olen 5- ja 1-vuotiaiden maailman ihanimpien lasten äiti. Perheeseemme kuuluu myös puolisoni sekä uusimpana tulokkaana 5-vuotias kodinvaihtajakoira. Sydämeni sykkii järjestötyölle sekä erityisesti lastensuojelulle, jonka parissa olen tehnyt töitä viime vuodet. Työn ulkopuolella olen innokas liikkuja. Koiralenkit, hiihtäminen, kalliokiipeily sekä boulderointi ja kaikenlainen luonnossa liikkuminen ovat sydäntäni lähellä. Minut löytää usein myös kuntosalilta. Mielestäni varainhankinta on jokaiselle järjestölle ehdottoman tärkeä asia, koska se mahdollistaa kaiken toimintamme. Sen vuoksi olen ylpeä varainhankkija. Olen tehnyt koko työurani järjestöissä, aloittaen feissarina opiskeluaikoina. Feissaustyöt johtivat varainhankinnan alalle, ja myöhemmin kouluttauduin työn ohessa ammattimaiseksi varainhankkijaksi. Varainhankkijan työ on monipuolista asiantuntijatyötä. Suunnittelen markkinointikampanjoita, keskustelen lahjoittajien kanssa sekä kehitän lahjoittamiseen liittyviä nettisivuja ja järjestelmiä. Ensi- ja turvakotien liiton työ on elintärkeää. Lahjoittamalla Sinäkin voit auttaa apua tarvitsevia vauvoja, lapsia, nuoria sekä perhe- ja lähisuhde-
Varainhankkijan työ on monipuolista asiantuntijatyötä, kertoo Aura Yliselä.
väkivallasta kärsiviä ihmisiä. Jokainen lahjoitus merkitsee paljon! Jos olet kiinnostunut lahjoittamisesta tai haluat keskustella esimerkiksi testamenttilahjoituksen teosta, ota yhteyttä! Minut tavoittaa arkisin klo 9–15 välillä kaikkein parhaiten 2021
numerosta 050 476 5822 soittamalla tai WhatsAppilla, tai sähköpostilla aura.ylisela@etkl.fi . Mukavaa tulla mukaan ETKL:n porukkaan!
Terveisin
Aura Yliselä 9
Shutterstock
Onneksi on apua! Apua hakeneiden määrä ei enää viime vuonna kasvanut merkittävästi, mutta pysyi kuitenkin ennätyskorkealla tasolla. Perheet ovat hakeneet apua moninkertaisesti korona-aikana. Erityisesti matalan kynnyksen avopalvelujen ja chattien kysyntä on kasvanut. Teksti Mikko Savelainen
E
nsi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten palveluista apua hakevien määrä kasvoi korona-aikana reilusta 17 000 lähes 24 000 asiakkuuteen vuodessa. Apua hakevien lasten asiakkuusmäärä kasvoi tuhannella. Nyt kasvu näyttää tasaantuneen. Perheiden avuntarve pysyy kuitenkin edelleen suurena, sillä palvelujen tarjonta ja niihin pääsy on ollut epidemian
10
vuoksi vaikeampaa. Monessa perheessä ongelmat ovat pitkittyneet ja sitä myötä myös vaikeutuneet.
Keskusteluavun tarve kasvoi Chat-avun suosio jatkui myös viime vuonna. Liitto lisäsi heti koronan alkuaikoina roimasti chat-avun määrää, koska ennakoitiin, että tilanne 2021
saattaa jumittaa perheet kotiin. Ensimmäisenä koronavuotena 2020 chateista haettiin apua 5 000 kertaa, mikä on noin viisinkertainen määrä vuoteen 2019 verrattuna. Viime vuoden tilastot osoittavat samaa suuruusluokkaa. Chatista on haettu apua kodin kireään ilmapiiriin, eroon liittyviin asioihin sekä lähisuhdeväkivaltaongelmiin ja vanhemmuuden haasteisiin. Keskusteluavun tarpeel-
Viereisellä sivulla: Perheiden avuntarve pysyy edelleen suurena, sillä palveluihin pääsy on ollut epidemian vuoksi vaikeaa.
lisuutta kuvastaa myös se, että päihteitä käyttävien äitien nettiryhmään oli ennätysmäärä osallistujia viime vuonna. – Korona-aika ja kotiin eristäytyminen ovat tehneet sen, että tietoa ja tukea haetaan netistä enemmän kuin koskaan. Uskon, että myös ryhmän antama vertaistuki ja mahdollisuus kohdata muita samassa tilanteessa olevia on nyt jotain sellaista, mihin ihmisillä on tarve. Etäyhteyksistä on tullut luonteva osa monen arkea, mikä on ehkä madaltanut kynnystä osallistua nettiryhmään, sanoo asiantuntija Maria Hohenthal.
Yli puolet pienten lasten vanhemmista pohti eroa Koronatilanteen pitkittyminen näkyy vanhempien eroavun hakemisen kasvuna. Apua hakeneiden määrä kasvoi kolmanneksella. Perheiden huoli omasta jaksamisesta näkyy erityisesti Apua eroon -chatissä, jossa keskustelujen määrä kolminkertaistui. Yleisimmin vanhemmat ovat hakeneet apua vuorovaikutuksen pulmiin ja jatkuvaan riitelyyn tai lasten asioista sopimiseen. Ensi- ja turvakotien liiton, Parisuhdekeskus Katajan ja Väestöliiton tekemän kyselyn mukaan yli puolet pienten lasten vanhemmista on korona-aikana miettinyt eroamista. Erityisesti pienten lasten vanhempia kuormittavat vähäinen yhteinen aika ja yksinäisyys. Kolmasosa kokee myös jääneensä ilman tarvitsemaansa tukea parisuhdepulmiinsa. – Palvelut näyttävät edelleen olevan vaikeasti saavutettavia tai niistä ei ole riittävästi tietoa. Parisuhdepuheen ylläpitäminen ja vanhempien rohkaiseminen tuen pariin on kaikkien
perheitä kohtaavien ammattilaisten vastuulla. Parisuhteen voinnista ja tuen tarpeesta eron jälkeen tulisi kysyä palveluissa, joissa perheitä kohdataan: paitsi neuvolassa, myös muualla terveydenhuollossa, perheneuvolassa, perheiden kohtaamispaikoissa ja päiväkodeissakin, sanoo kehittämispäällikkö Jussi Pulli.
Avopalvelut auttoivat väkivaltaa kokeneita ja käyttäneitä Korona-epidemia on lisännyt kotona tapahtuvaa väkivaltaa. Poliisin kotihälytysten määrän kasvu kertoo, että tilanteet kotona ovat kärjistyneet vä-
”Etäyhteyksistä on tullut osa arkea.”
kivaltaisiksi ja perheillä on vaikeuksia selviytyä. Lähisuhdeväkivaltaan apua hakeneita oli ensimmäisenä korona vuotena 11 500, joka on liiton historian ennätys. Viime vuonna määrä pysyi samalla tasolla. Avun hakeminen näkyi erityisesti avopalveluissa, joista haetaan apua silloin, kun ei voi tai tarvitse mennä turvakotiin. Yhdistysten väkivaltatyön avopalveluista apua hakevien määrä on kasvanut korona-aikana lähes tuhannella henkilöllä. Turvakodit ovat auttaneet normaaliin tapaan myös korona-aikana, mutta tartunnan pelko vaikutti niihin hakeutumiseen väliaikaisesti. Neljännes väkivaltatyön avopalveluiden käyttäjistä on väkivallan tekijöitä. Tekijöiden auttaminen on erityisen tärkeää, jotta väkivalta saadaan loppumaan. 2021
– Omasta käytöksestä vastuun ottaminen auttaa koko perhettä. Julkinen puhe lähisuhdeväkivallasta on lisääntynyt ja se helpottaa myös tekijöiden avun hakemista, sanoo perhe- ja lähisuhdeväkivallan asiantuntija Jaana Autto.
Vauvojen vanhemmat hakivat myös apua Koronaepidemia on heikentänyt erityisesti vauvaperheiden jaksamista. Liiton vauvaperheiden auttamistyön koronavuoden kokemukset kertovat, että vauvaperheet ovat jääneet liian yksin pulmiensa kanssa. Liitto arvioi, että äideistä noin neljäsosa on kokenut koronaepidemian vähentäneen jaksamistaan. Vauvaa odottaville ja vauvan saaneille perheille poikkeusolot ovat tarkoittaneet yksinäisyyttä elämäntilanteessa, jossa läheisten ja toisten vanhempien tuki on erittäin merkityksellistä. Vauvaa odottavat vanhemmat eivät ole päässeet tapaamaan riittävästi omia vanhempiaan, tulevia vauvan isovanhempia, eivätkä toisia samassa elämäntilanteessa olevia perheitä. Vanhemmat ovat kertoneet uupumuksesta, loputtomasta univelasta ja yksinäisyydestä. Myös lakisääteisiä palveluita, kuten neuvolakäyntejä ja perhevalmennusta, on supistettu, ja on voinut tulla pitkiä välejä siihen, että kukaan ammattilainen on tavannut perhettä. Perheen hätä ja huoli on voinut jäädä piiloon. Korona aiheuttaa sen, että varsinkin niillä alueilla, joilla rajoitukset ovat tiukimmat, vauvojen vanhemmat ovat todella yksin vastuussa uudesta elämästä. – Toisenlaisiakin merkkejä on, sillä vauvan vanhemmat ovat myös hakeneet itse aiempaa aktiivisemmin apua. Vuoden ajan palvellut Vauvaperheiden chat on auttanut noin 90 vanhempaa kuukaudessa, kertoo Vaativan vauvatyön kehittämispäällikkö Hanna Sellergren. 11
”Avulla on merkitystä.”
Shutterstock
Päihteitä käyttävien äitien kuntoutukseen pääsy romahti Liiton arvion mukaan odottaville ja vauvaperheille tärkeiden neuvoloiden resurssit eivät riitä. Työntekijät vaihtuvat tiuhaan, ja turvallisen, tutun neuvolan terveydenhoitajan tuki jää liian usein odottavalta ja vauvaperheeltä saamatta. Korona-aika on merkinnyt pahimmillaan jopa sitä, että odottavien perheiden neuvolakäynneistä ja synnytysvalmennuksista on jouduttu kunnissa tinkimään. Pienten lasten määräaikaistarkastuksista on tingitty tai niitä on tehty erittäin lyhyinä videotapaamisina, jolloin terveydenhoitaja ei ole nähnyt lasta ollenkaan ja lapsen tilanteen arvio on perustunut vain vanhemman kertomaan. – Neuvoloiden ja sosiaalityön puutteellinen toiminta on näkynyt siinä, 12
että päihteitä käyttävien äitien kuntoutukseen pääsy on laskenut romahdusmaisesti. Joillain paikkakunnilla Pidä kiinni –ensikotien kuntoutuspaikoista on ollut ajoittain käytössä vain puolet. Huolestuttavinta on, että juuri odotusaikana päihteitä käyttävien äitien pääsy kuntoutukseen on vaikeutunut eniten. Tämä on ristiriidassa korona-aikana lisääntyneen huumeiden käytön kanssa, sanoo pääsihteeri Riitta Särkelä.
Auttaminen kannattaa ja tuottaa tulosta Ensi- ja turvakotien liitto julkaisi viime vuoden lopulla laajan selvityksen auttamisen tuloksista. Vaikeassa elämäntilanteessa saadulla avulla on merkitys ihmisen kokemaan hyvinvointiin, toimintakykyyn ja sosiaalisiin suhteisiin. Pääsääntöisesti 2021
Korona-aikana pienten lasten määräaikaistarkistuksista on tingitty.
asiakkaiden antamat arviot hyvinvoinnistaan viidellä eri mittausulottuvuudella paranivat palvelun ja tuen saamisen aikana. Koko järjestökentässä ainutlaatuisesta selvityksestä ja sen tuloksista on oma juttunsa tässä lehdessä (ks. sivu 16). Mitattuja tuloksia avun vaikutuksista ja vaikuttavuudesta tarvitaan myös jatkossa, jotta palveluja ja auttamistyötä pystytään kehittämään entistä paremmin vastaamaan apua tarvitsevien muuttuviin tarpeisiin. Lisäksi on tärkeää, että pystytään kertomaan järjestöjen tärkeästä merkityksestä ja tuloksekkaasta auttamistyöstä, kun toimintaympäristö on hyvinvointialueita rakennettaessa isossa muutoksessa.
Asiakastietojärjestelmä palvelujen tukena Sofia-asiakastietojärjestelmä turvaa laadukkaan palveluprosessin ja antaa uusia näkökulmia kehitystyöhön. Myös hiljattain uudistunut asiakastietolaki muuttaa tietojen kirjaamista. Teksti Felix Erkinheimo
A
siakastietojen kirjaaminen on olennainen osa Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluita. Palveluprosessin aikana kertyy tietoa, jonka yhdenmukainen taltioiminen on tärkeä osa auttamisessa ja tuen annossa. Asiantuntijat kirjaavat palvelun eri vaiheissa asiakkaistaan perustietoja, kuten henkilötiedot ja yhteyshenkilöt, sekä palvelujaksoon liittyviä merkintöjä. Myös Suomen laki vaikuttaa asiakastietojärjestelmän käyttöön. 1.11.2021 voimaan astunut muutos asiakastietolaissa velvoittaa sosiaalihuollon palvelunantajat liittymään valtakunnallisiin Kanta-palveluihin. Muutoksen tarkoituksena on yhdenmukainen ja turvallinen tiedon arkistointi kansallisella tasolla. Tämän myötä merkinnät siirtyvät automaattisesti Sofia-asiakastietojärjestelmästä Kanta-palveluun. Näin yksityishenkilöt pääsevät tulevaisuudessa tarkastelemaan kaikkia terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyviä tietojaan Omakannassa. Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Jussi Pulli painottaa, että tiedon keräämisellä halutaan ensi sijassa luoda asiakkaille parempaa palvelua.
– Asiakas on ykkönen. Tieto palvelun tarpeesta ja sen suunnittelusta siirtyy sähköisen järjestelmän avulla tehokkaasti palveluntuottajien välillä. Kirjauksella on myös asiakkaan kannalta iso merkitys, ja tietojen näkeminen voi avata silmiä omasta tilanteesta. Lisäksi pääsy alustalle internetselaimen kautta mahdollistaa ajanvarauksen matalalla kynnyksellä. Asiakastietojärjestelmä on myös keskeinen työkalu liiton toiminnan kehittämisessä, sillä tilastoja seuraamalla voidaan tehdä päätelmiä palvelun laadusta ja vaikuttavuudesta. Tästä esimerkkinä tuore selvitystulos, jonka perusteella lähisuhdeväkivaltaan apua hakeneiden hyvinvointi kohenee nopeasti. Tulokset perustuvat asiakastietojärjestelmään kirjattuihin tietoihin. – Hyvällä ja ajantasaisella dokumentoinnilla saamme seurattua palvelun laatua ja vaikuttavuutta ja saamme kehittämistyöhömme uusia näkökulmia, kertoo Pulli. Seuraava kysymys onkin tietoturvallisuus. Miten kerätyt tiedot turvataan ja kenelle ne on tarkoitettu?
2021
Sofia-tietojärjestelmän kehitys alkoi jo vuonna 2008, ja ensimmäiset käyttäjät se sai vuonna 2010. Tietoturvaa on hiottu alusta asti, ja kehityksen tuloksena on Valviran myöntämä A-luokan sertifikaatti. Kyseessä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämä luokittelu korkeimman tason suojausta vaativia järjestelmiä varten. Lisäksi henkilötiedot on rajattu ainoastaan asiakkaan kanssa toimiville asiantuntijoille, ja heidänkin kohdalla tietojen käsittelystä jää aina lokitieto järjestelmään. Ensi- ja turvakotien liiton keskusjärjestössä seurataan palveluiden tilastoja, mutta tässä vaiheessa henkilötiedot on anonymisoitu eli kaikki yksityishenkilöihin viittaavat merkinnät ovat jääneet pois. – Sähköinen asiakastietojärjestelmä on kehitetty turvaamaan asiakkaasta kerättävät tiedot sekä auttamaan palvelun onnistumisessa, kuvailee Pulli. Asiakkaalla on oikeus nähdä omat kirjaukset. Pyrkimyksenä on myös osallistaa asiakkaita tiedon kirjaamiseen ja käyttää järjestelmää yhdessä paremman laadun takaamiseksi.
13
Teksti Tuula Lukić
Kaverilla on väliä Vapaaehtoistyöhön perustuva Mieskaveritoiminta on jo 30 vuoden ajan osoittanut merkityksensä monen äidin, lapsen ja miehen elämässä.
E
rja Päivärinta on elänyt yksinhuoltajaäidin arkea ja asunut poikansa kanssa kahdestaan koko tämän lapsuuden. Pojan kasvattaminen ilman miehen mallia alkoi mietityttää Erjaa lapsen ollessa päiväkoti-iässä ja elinpiirin muodostuessa kovin naisvaltaiseksi. Hän päätti kokeilla, olisiko Pienperheyhdistyksen ylläpitämästä Mieskaveritoiminnasta apua.
Avoimin mielin Ajatus vieraasta miehestä viettämässä aikaa oman lapsen kanssa saattaa tuntua oudolta ja pelottavaltakin. Erja lähti kuitenkin mukaan avoimin mielin yhdistyksen toimintaan luottaen. – Asuimme tuolloin Helsingissä hyvien yhteyksien päässä ja mieskaveri löytyi yllättävän nopeasti hakemuksen jättämisestä, Erja muistelee. Hänellä ei ollut pitkää toivomuslistaa, eikä vaatimuksia esimerkiksi 14
Miehen malli voi olla monenlainen. miehen iästä. Toiveena oli lähinnä hyvät käytöstavat omaava mies, joka ei tupakoi eikä ole ajatuksiltaan tiukasti uskonnollinen eikä rasistinen.
Ikioma kaveri Erjan pojalla on ollut kaksi erilaista mieskaveria, joista ensimmäinen oli parikymppinen opiskelija. Koska hän ei lopulta ehtinyt oman elämäntilanteensa takia tapaamaan poikaa juuri ollenkaan, tarjosi Pienperheyhdistys uutta mahdollisuutta – kymmenkunta vuotta vanhempaa miestä. – Olen ollut onnellinen, että molemmat ovat olleet urheilullisia ja 2021
vieneet poikaa harrastuksiin, jotka eivät itseäni niin kiinnosta, kuten jalkapallopeleihin. Huippuhetkiä ovat olleet nekin kerrat, kun mieskaveri on hakenut pojan päiväkodista tai koulusta tai tullut syntymäpäiville. Pienet arkiset asiat, kuten WhatsApp-viestittelyt, ovat tuntuneet luontevilta. Poika on saanut kokea, että mieskaveri on todella juuri hänen kaverinsa ja häntä varten, ei jonkun oman kaverin isä tai äidin kaveri.
Vuorovaikutteinen suhde Kahdenkeskiset hetket mieskaverin kanssa ovat pojalle tärkeitä, mutta ei ole tarkoitus, että mieskaveri olisi lapsenvahti. Erja toteaa, että myös raha-asioista – kuka maksaa mitä – on syytä keskustella avoimesti. Suhteen toimivuus on lopulta monen tekijän summa ja pitkälti kiinni myös henkilökemioista.
Ilari Kotajärvi
Yllä: Ilari Kotajärvi haluaa rohkaista kaikkia mukaan Mieskaveritoimintaan. Oikealla: Erja Päivärinta on itsekin ollut mukana monessa vapaaehtoistyössä ja on iloinen, että hänen poikansa sai Pienperheyhdistyksen kautta mieskaverin.
Erja tähdentää, että miehen malli voi olla monenlainen ja että olennaista on vuorovaikutteisuus sekä kyky kommunikoida. Kaikki mieltä askarruttavat asiat on uskallettava nostaa esiin, on sovittava pelisäännöt ja pidettävä niistä kiinni.
Antoisaa vapaaehtoistyötä Mieskaverit käyvät läpi hakuprosessin ja kurssin, jollaisella Erja Päivärintakin on ollut kertomassa omista kokemuksistaan. Ilari Kotajärvi kävi mieskaverikurssin viime keväänä veljensä esimerkin innostamana, ja hän haluaa rohkaista muitakin mukaan tähän hienoon vapaaehtoistyöhön. – Veli oli mukana toiminnassa Oulussa ja ajattelin heti, että onpas mielenkiintoinen juttu. Kurssilla muun muassa pohdimme itsetutkiskelun kautta omaa elämäntilannetta ja isäsuhdetta, mikä oli valtavan kiinnostavaa.
Erja Päivärinta
Mieskaveritoiminta • on Pienperheyhdistyksen kehittämää vapaaehtoistoimintaa, jossa aikuiset miehet ovat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille; yhdistys on Ensi- ja turvakotien liiton jäsen. • antaa lapselle mahdollisuuden tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. • sai alkunsa 1992 ja täyttää tänä vuonna 30 vuotta. • toimii valtakunnallisesti yhteistyössä Pienperheyhdistyksen kumppanijärjestöjen kanssa. • kannustaa mukaan tavallisia erilaisista asioista kiinnostuneita, luotettavia ja turvallisia miehiä; jokaisesta kaverisuhteesta muodostuu omanlaisensa. • sai Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan Miehen työ 2021 -palkinnon. Lue lisää: mieskaverit.fi • pienperhe.fi
Ilarille tärkein motiivi oli halu auttaa. Oma hyvä isäsuhde on ollut hänelle aina merkityksellinen ja hän toivoo voivansa välittää edes jotain tästä hyvästä 9-vuotiaalle pojalle, jonka mieskaverina hän nyt on. – Toivon, että olen pojalle esimerkki avoimesta, suoraselkäisestä ja rehellisestä miehestä. Asiasta kuin asiasta voi puhua – huumoria unohtamatta. Vähän pilkettä silmäkulmassa pitää olla. Tapaamisia on noin joka toinen viikko ja tekemistä riittää milloin Ila2021
rin, milloin pojan tai tämän äidin ehdottamana. Ilari tiedostaa, että vuosien varrella suhde tulee muuttumaan. Sitoutuminen on hänelle tärkeä arvo. – Mieskaveriksi ryhdytään vapaaehtoisesti ja pitkäjänteisesti, eikä tätä tietenkään jaksaisi, jollei kokisi jotain myös saavansa. Käymme elokuvissa ja jääkiekkomatseissa, puistossa leikkimässä ja kiipeilemässä. Olen kokenut, että poika on nauttinut. Se tuo minullekin hymyn huulille, kun näen, miten pieni lapsi iloitsee. 15
Liiton tekemä työ on tutkitusti vaikuttavaa Vaikuttavuus esiin -mittari auttaa todentamaan työn vaikutuksia apua saaneen elämässä. Ensimmäiset tulokset on nyt koottu yhteen. Teksti Senni Puustinen
E
nsi- ja turvakotien liiton tarjoaman avun merkitys on tunnustettua, mutta systemaattisia välineitä avun vaikutusten mittaamiseen on ollut vähän. Siksi liitto on kehittänyt mittariston, jolla pystytään arvioimaan luotettavasti esimerkiksi lähisuhdeväkivallasta selviytymiseen, vauva-ajan ongelmiin tai erotilanteeseen tarjotun avun vaikutuksia myös pidemmän ajan kuluessa. Vaikuttavuus esiin -mittaria on kehitetty vuodesta 2018 yhteistyössä kaikkien Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten kanssa. Nyt ensimmäiset tulokset on koottu yhteen raportiksi. Vaikuttavuus esiin -mittarissa apua saavat arvioivat hyvinvointiaan vastaamalla viiteen kysymykseen, jotka koskevat esimerkiksi päivittäisistä asioista suoriutumista, tyytyväisyyttä ihmissuhteisiin, turvallisuuden tunnetta sekä toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen. Käyttökelpoinen Vaikuttavuus esiin -aineisto edellyttää kultakin asiakkaalta vähintään kahta vastauskertaa asiakasprosessin aikana. Tällöin voidaan seurata sitä, miten asiakkaan arvio tilanteestaan muuttuu, ja sitä kautta kuvata oletettua vaikutusta ja pidemmällä aikavälillä vaikuttavuutta. Myöhemmin tietoa kertyy myös lapsista.
16
Hyvinvointi paranee, kun saa apua
Tiedon kerääminen osaksi asiakastyötä
Joulukuussa 2021 julkaistiin ensimmäiset Vaikuttavuus esiin -mittarin avulla kerätyt tulokset. Tulokset osoittavat, että Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten toiminnalla on selkeitä positiivisia vaikutuksia siihen osallistuvien kokemaan hyvinvointiin. Pääsääntöisesti asiakkaiden antamat arviot hyvinvoinnistaan paranivat palvelun ja tuen saamisen aikana. Tulokset kertovat, että suurella osalla avun piirissä olevista tapahtuu myönteistä muutosta omassa hyvinvoinnissa. Selkeimmin myönteinen muutos näkyy lähisuhdeväkivaltaan avopalveluista apua hakeneiden tilanteessa. Lähes 70 prosenttia heistä koki hyvinvointinsa parantuneen. – Tulokset kertovat, että väkivallan tuottama haitta omaan elämään on selkeästi vähentynyt ja toiveikkuus lisääntynyt, eli voidaan todeta, että tavoitteessa on onnistuttu, sanoo pääsihteeri Riitta Särkelä . Myönteisiä tuloksia järjestön avun piiriin pääsyn ja auttamistyön vaikutuksista selvityksen tulokset osoittivat myös muilla toiminnan alueilla: erotilanteissa, vauvaperheiden auttamisessa sekä päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden auttamisessa.
Järjestöjen toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden osoittaminen on tärkeää paitsi toiminnan kehittämisen kannalta myös siksi, että liiton jäsenyhdistykset pärjäisivät muuttuneessa toimintaympäristössä. – Ei Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhdistyksineen eivätkä järjestöt laajemminkaan pärjäisi tulevaisuudessa, elleivät ne pystyisi osoittamaan oman toimintansa merkitystä aiempaa paremmin, sanoo järjestöpäällikkö Aki Siltaniemi. Vaikuttavuus esiin -mittarin tuottaman aineiston hyödyntämisen kannalta olennaista on, että asiakasdataa kerätään jatkuvasti ja systemaattisesti kaikilta asiakkailta asiakkuuden alusta lähtien. Tässä jokaisen työntekijän toiminta kaikissa yhdistyksissä on jatkossa erittäin tärkeää. Osa yhdistysten työntekijöistä onkin jo ottanut Vaikuttavuus esiin -mittarin kiinteästi oman asiakastyönsä välineeksi. Keskusjärjestön eri työmuotojen koordinaation ja yhdistysten kaikkien esimiestasojen tärkeä tehtävä on jatkossa tukea sitä, että mahdollisimman moni työntekijä oivaltaa ja löytää Vaikuttavuus esiin -mittarin hyödyllisyyden asiakastyössä.
2021
Tiuku Pennola
”Suurella osalla tapahtuu myönteistä muutosta omassa hyvinvoinnissa.”
2021
17
Kolu mn i
Vertaistuen antamisen taitoa ei opi kirjoista
18
Huonoissa kokemuksissa minut on kyseenalaistettu tai en ole tullut ymmärretyksi. Vertaisuuden sijasta on alettu neuvomaan, pidetty jotenkin tyhmänä tai ajateltu minun puolestani. Luottotiedottomuus on minulle kaikista kipein asia. Sitä on vaikea käsitellä, koska se on yhteiskunnassamme suuri tabu. Sen huomaa myös vertaistuen saamisen hankaluudessa. Olen hakenut apua suurimmaksi osaksi somesta, koska muualta sitä ei ole löytynyt. Tuntuu, että kukaan ei ymmärrä. Yhteiskunnallinen ongelma on vieritetty yksilön ongelmaksi. Ennakkoluulot, oletukset ja ymmärtämättömyys näkyvät myös ammattilaisten asenteessa ja muiden, jotka eivät ole luottotietojaan menettäneet. Se on harmillista, sillä oikeanlainen vertaistuki on äärimmäisen tärkeää. Sillä on suuri merkitys jopa itsemurhien ehkäisyyn. Olen huomannut, että vertaistuen epäonnistumiseen on monia syitä. Yleisin syy on ollut henkilökemioiden toimimattomuus, jolloin kuulluksi ja nähdyksi tuleminen ei ole toteutunut.
2021
Mira kinnala
O
ikeanlainen vertaistuki haastavassa elämäntilanteessa on erittäin tärkeää, jotta toipuminen kriisistä voi alkaa. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen myötä elämä voi taas jatkua. Surukseni olen omakohtaisesti kokenut, että vertaistuki ei ole aina toteutunut niin, että olisin saanut sen parhaimmillaan antaman avun. Menetin luottotietoni 18-vuotiaana. Lisäksi olen kokenut väkivaltaa parisuhteessa. Näihin molempiin kokemuksiin olen hakenut vertaistukea monissa eri muodoissa. Olen ollut fyysisissä vertaisryhmissä, keskustellut kahden samaa kokeneen kanssa sekä osallistunut nettiryhmiin. Kun olen tullut ymmärretyksi ja kuulluksi, on siitä ollut suuri apu ja se on lisännyt huomattavasti jaksamistani vaikeina hetkinä. Kun taas nämä mainitsemani asiat eivät ole toteutuneet, se on vaikuttanut erittäin negatiivisesti jaksamiseeni ja mielialaani. Hyvät kokemukset ovat sisältäneet mm. kokemusta lempeydestä, syvästä ymmärryksestä ja vertaisuudesta.
Hyvän vertaistuen antamiseen ei riitä pelkkä kokemusvertaisuus. Tarvitaan tietynlainen maailmankatsomus ja mielentila, jotta pystyy tukemaan oikein. Vertaistuellisuus on enemmänkin elämänasenne, tapa elää ja nähdä maailmaa kuin pelkkä tukimuoto. Vertaistuen antamisen taitoa ei voi oppia kirjoista. Vertaistuen tarjoamiseen olisi hyvä kehittää jonkinlainen opetussuunnitelma. Mira Kinnala
kokemusasiantuntija
Jä se ny ht ei sö t
Jäsenyhteisöt toimivat
19-21Turun ensi- ja turvakoti ry Turussa Turun Eläinsuojeluyhdistys ry (TESY) ja ensi- ja turvakoti ovat aloittaneet yhteistyön, jonka tavoitteena on auttaa lähisuhdeväkivallasta kärsiviä eläinomistajia hakeutumaan turvaan entistä matalammalla kynnyksellä. TESY on sitoutunut ympärivuorokautisesti noutamaan turvaan turvakotipalveluja tarvitsevan henkilön eläimet ja etsimään niille väliaikaiskodit omistajan poissaolon ajaksi. Palvelu on maksuton ja koskee kaikkia eläinlajeja ja -määriä. tuentu.fi •
•
•
Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Hertta on aloittanut toimintansa 1.1.2022 Helsingin Herttoniemessä. Turvakodin asiakkaat muuttivat uudenvuodenpäivänä. Samoihin tiloihin turvakodin kanssa muutti myös yhdistyksen hallinto. Turvakoti Hertassa on kaksi 7-paikkaista osastoa, Niemi ja Poukama. Osastot sijaitsevat uuden asuinkerrostalon 2. ja 3. kerroksessa. Kummallakin osastolla on oma vastaava ohjaajansa ja 6 hengen työryhmänsä. Turvakotiin kuljetaan oman sisäänkäynnin kautta, jota kerrostalon muut asukkaat eivät käytä. Jokaisessa asiakashuoneessa on oma wc- / suihkutilansa. Keittiö, ruokailutila, olohuone ja leikkihuone ovat yhteisessä käytössä. Asiakastyö Turvakoti Hertassa on alkanut mukavasti, vaikka monenlaisia käytännön asioita vielä joudutaan hiomaan. Myös erilaisten muuttokuormista purettujen tavaroiden saaminen omille, käteville paikoilleen vie aikansa. Ympärillä rakennetaan uutta vielä pitkään, joten sopeudumme elämään ja työskentelemään rakennustyömaiden keskellä. Kulkuyhteydet turvakodille ovat kuitenkin toimivat, ja läheltä pääsee kätevästi eri puolille kaupunkia. Kunhan koronapandemia suo, toivomme näkevämme yhteistyökumppaneitamme vieraanamme. Siihen asti pysytään terveinä, nautitaan pitenevistä päivistä ja tehdään töitä turvallisemman huomisen hyväksi! paakaupunginturvakoti.fi •
2021
•
•
19
Jä se ny ht ei sö t Lyömätön linja Espoossa ry Jälleen yksi koronan täyteinen vuosi alati muuttuvine rajoituksineen ja sääntöineen on takanapäin. Lähisuhdeväkivallan tekijöiden parissa tehtävän työn merkitys ei ole viime aikoina ainakaan vähentynyt, sillä vuonna 2021 rikkoutui kävijämääräinen vuosikohtainen ennätyksemme. Koronan lisäksi myös kysymysmerkit rahoitukseen liittyvissä asioissa ovat tuottaneet päänvaivaa, niin kuin varmasti monella muullakin alamme toimijalla. Oikeusministeriön rahoittaman Turvallisille raiteille -hankkeen pilottikoulutukset on saatu alkuun, ja hanketta viedään innokkaasti eteenpäin meidänkin osaltamme. Hankkeen yhteydessä toteutetaan myös Helsingin yliopiston tekemä arviointitutkimus, jonka avulla voidaan saada uudenlaista tietoa työmme pitkäaikaisesta vaikuttavuudesta suoraan hankkeen asiakkailta. Tutkimustuloksista voidaan lisäksi saada uutta tietoa siitä, onnistummeko työllämme vähentämään asiakkaidemme uusintarikollisuutta. Työskentelymme on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta, jonka johdosta ranskalainen televisiokanava M6 kävi 2022 alkuvuonna kuvaamassa vertaisryhmätoimintaamme sekä haastattelemassa ryhmäläisiä ja työntekijää. Toimittajaa kiinnosti suuresti kuulla vapaaehtoisilta kokemusasiantuntijoiltamme näkemyksiä siihen, miksi maailman onnellisin maa on valitettavasti myös Euroopan lähisuhdeväkivaltatilastojen kärjessä. Kaiken kaikkiaan edellinen vuosi on siis sujunut hyvin haasteista huolimatta, ja vuosi 2022 tuo varmasti mukanaan niin huonoja kuin hyviäkin asioita. lyomatonlinja.fi •
20
•
•
Lahden ensi- ja turvakoti ry Juhlien jälkeen arjen innostaviin haasteisiin. Uusien hankkeiden myötä pääsemme paneutumaan Sote -kehittämiseen ja nuorten auttamiseen. Johtokuntamme työhön toivotamme tervetulleiksi uusina mukaan Maria Mäkysen ja Sara Etolan. lahdenensijaturvakoti.fi •
•
Äidit irti synnytysmasennuksesta – Äimä ry Kiitämme STEA:a rahoituksesta, jonka avulla saamme tänä vuonna jatkaa Äidille apua -hankkeen toimintaa sekä panostaa erilaisten informatiivisten videomateriaalien tuottamiseen. Tulemme myös rekrytoimaan nuoren äidin vuodeksi Paikka auki-rahoituksen turvin loppukeväästä, tästä kiinnostuneiden kannattaa seurata ilmoitteluamme www.aima.fi. Äidille apua -hanke jatkaa koulutuksiaan ympäri Suomen ja kouluttaa muun muassa niitä tahoja, jotka pandemian vuoksi eivät ole aiemmin pystyneet koulutuksia vastaanottamaan. Lisäksi hanke lisää tänä vuonna opiskelijoiden ja kätilöiden kouluttamista. Myös Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiä koulutetaan kuluvan vuoden aikana. Tulevilla videomateriaaleilla pyrimme tavoittamaan sekä ammattilaisia
2021
että äitejä perheineen. Tarkoituksena on tuottaa tietoiskuja raskauden aikaisesta ja synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sekä vauva-ajan psykooseista ja tuoda myös vertaistuen näkökulmaa yhä enemmän esille. Yksilöllisten vertaistukisuhteiden tarve on viime aikoina selvästi kasvanut. Pyrimme vastaamaan tähän kasvavaan tarpeeseen ja siihen pystymme mahtavien vertaistukiäitiemme ansiosta. Pandemian vuoksi vertaistukiryhmät eivät aina voi kokoontua kasvotusten, mutta vertaistukea on kokoontumisrajoituksista huolimatta saatavilla, sillä suurin osa ryhmistä toteuttaa tapaamiset etäyhteyksin tai ryhmänvetäjä tarjoaa tukiäitinä henkilökohtaista tukea. Reippaasti kohti uutta vuotta! aima.fi •
•
•
Jä se ny ht ei sö t
Vantaan turvakoti ry Kuvassa Vantaan turvakoti ry:n avopalveluiden väkivaltatyön asiantuntijat Raija Arpré ja Kati Aitkoski ovat tapaamassa kuntalaisia Vantaan avoimilla kohtaamispaikoilla (Koivukylässä, Hakunilassa). Ne ovat yhteisöllisiä ja monitoimijaisia lapsiperheiden tiloja, jossa toimii reilut kaksikymmentä järjestöä ja sosiaali-ja terveydenhuollon toimijaa. Toimintaa kehitetään yhdessä perheiden, vapaaehtoisten ja viranomais- ja järjestötoimijoiden kanssa. vantaanturvakoti.fi •
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry
Kanta-Hämeen perhetyö ry
Juhlimme 75- vuotistaivalta joulukuun alkupuolella kutsuvierasseminaarin merkeissä. Tilaisuus toteutettiin ajan hengen mukaisesti terveysturvallisesti koronapassilla ja maskeissa. Juhlaseminaarissa saivat ensiesityksensä kolme yhdistyksen toimintaa esittelevää videota sekä yhdistyksen työstä kertova juhlajulkaisu. Juhlimaan oli saapunut hieno joukko yhdistyksen työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja yhteistyökumppaneita. Juhlaan saatiin niin perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun kuin Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajan Tarja Filatovin videotervehdykset. Puhujista STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila esiintyi etänä ja lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen livenä. Yhdistys palkitsi seminaarissa vuoden vapaaehtoisen, vuoden lahjoittajan ja vuoden yhteistyökumppanin. Kiitos kaikille kuluneista vuosikymmenistä – paras on vasta edessä!
Vuosi 2022 käynnistyi uuden puheenjohtajan Päivi Liljan aloittaessa yhdistyksen hallituskauden. Päivi on monissa eri rooleissa sosiaali-, kulttuuri- ja liikunta-alan järjestöissä toiminut kansalaisjärjestöaktiivi ja kaupunginvaltuutettu Hämeenlinnasta. ”Kiitän lämpimästi luottamuksesta puheenjohtajavalinnassa. On todella merkityksellistä, että voin olla mahdollistamassa suuresti arvostamani yhdistyksen toimintaa yhteistyössä muun hallituksen kanssa”, Lilja iloitsee. Uutta yhdistyksen toiminnassa on myös tammikuussa 2022 alkanut hanke. Yhdistys sai Stealta hankerahoituksen lasten ja nuorten väkivaltatyön kehittämiseen vuosille 2022–2024. Kehittämistyön erityisenä painopisteenä on ennaltaehkäisevän ja matalankynnyksen tuen kehittäminen. Vuosi 2021 osoitti jälleen kerran järjestötyön toiminnan merkityksen. Tavoitimme toiminnallamme 1500 ihmistä. Joukko koostui lapsista, nuorista ja perheistä, vapaaehtoisista, opiskelijoista ja sote-alan ammattilaisista. Vaikuttamistyö ja some-viestintä tavoitti 450 000 ihmistä. Jokainen on turvassa, eli arjessa oli tekoja vuoden jokaisena päivänä!
ksetu.fi •
•
•
khperhetyo.fi •
2021
•
21
Mik ä oli si nu n miel estäsi paras juttu tässä lehdessä? M ik si? ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI
1 /20 22
Onneksi on apua!
Sote-uudistus on näytön paikka Tiuku Pennola
Anna palautetta Enskasta ja osallistu arvontaan! Kerro meille mielipiteesi osoitteessa ensijaturvakotienliitto.fi/ enskanlukijapalaute. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 60 euron lahjakortin kirjakauppaan. Voit samalla antaa myös muuta palautetta, ruusuja, risuja tai juttuideoita toimitukselle. Jätä palautteesi 29.3 2022 mennessä. Olemme sähköpostitse tai puhelimitse yhteydessä voittajaan. Kiitos jo etukäteen! Ystävällisesti Enska-lehden toimitus
Voittoarpa SUOSI HELIÄ! Lehdestä 4/21 palautetta antaneiden kesken arvottu lahjakortti meni Tiinalle Tampereelle. Paljon onnea! Lukijoiden suosikit olivat A-klinikka Oy:n toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoen haastattelu ”Päihteiden käytöstä pitää puhua” sekä Ponnahduslauta elämään -juttu joka kertoi yhteisökuntoutuksen avulla päihteistä irti päässeestä Henrikasta.
Lasten kokema lähisuhdeväkivalta jää liian usein neljän seinän sisälle Kerroimme 15.2. järjestetyssä mediainfossa, että moni lähisuhdeväkivaltaa kokenut lapsi ja nuori jää ilman tarvittavaa apua. Ensi- ja turvakotien liiton chateista matalan kynnyksen apua on viime vuonna haettu moninkertaisesti. − Väkivalta missään muodossaan ei ole perheen sisäinen asia ja siitä ei saa vaieta. Myös ammattilaisten pitää ottaa turvallisuus puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Tiedon avusta lähisuhdeväkivaltaan tulee olla helposti löydettävissä jokaisessa kunnassa. Lähisuhdeväkivaltaan avun tarjoaminen tulee ottaa huomioon uusia hyvinvointialueita rakennettaessa ja niiden strategioissa. Kyse on investoinnista koteihin ilman väkivaltaa ja turvalliseen tulevaisuuteen, sanoi pääsihteeri Riitta Särkelä. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyön avopalveluista ja turvakodeista saa
Toimitus kiittää kaikkia palautteen antaneita!
22
2021
Mitä muuta lapsille ja nuorille kuuluu? Siitä kerromme seuraavassa Enskassa 6.5.
apua 2 100 lasta vuodessa. Lasten ja nuorten kokeman väkivallan lisääntyminen näkyy ennen kaikkea heidän itsensä kertomana chatissa. Korona-ajan alussa perustettu lasten ja nuorten chat on tullut tarpeeseen. Viime vuoden aikana yli 900 lasta ja nuorta jutteli ammattilaisen kanssa vaikeuksista ja pelosta kotona. Lapset ovat huolissaan oman perheen tilanteesta ja kertovat ahdistuksesta, pelosta ja omista mielenterveysongelmistaan.
Yh te ys ti ed ot
Ensi- ja turvakotien liitto Jäsenyhteisöt Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Lappeenranta • p. 044 777 5355 ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kauhajoki • p. 050 405 2136 enstu.fi Helsingin ensikoti ry p. 09 774 2460 • helsinginensikoti.fi
Oulun ensi- ja turvakoti ry p.08 561 5500 • oetk.fi Paasikiven Nuorisokylän Säätiö Kerava • p. 09 2745 4610 paasikivennk.fi
Kaapatut Lapset ry p. 044 262 6662 • kaapatutlapset.fi
Pienperheyhdistys ry Helsinki • p. 040 187 8312 pienperhe.fi
Kanta-Hämeen perhetyö ry Hämeenlinna • p. 044 743 9972 khperhetyo.fi
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry p. 02 633 3850 • porinensijaturvakoti.fi
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Jyväskylä • p. 040 7691 786 ksetu.fi
Pääkaupungin turvakoti ry Helsinki • p. 09 477 7180 paakaupunginturvakoti.fi
Kokkolan ensi- ja turvakoti ry p. 044 336 0056 • kokkolanensijaturvakoti.fi
Raahen ensi- ja turvakoti ry p. 044 282 4211 • raahenensijaturvakoti.fi
Kuopion Ensikotiyhdistys ry p. 044 369 7220 • kuopionensikoti.fi
Tampereen ensi- ja turvakoti ry p. 050 309 9313 • tetuko.fi
Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf päivystysp. 06 724 5600 • frida.help
Turun ensi- ja turvakoti ry p. 02 513 4100 • tuentu.fi
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Kotka • p. 044 744 0330 kymenlaaksonensijaturvakoti.fi
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry p. 050 4690050 •suvantory.fi
Lahden ensi- ja turvakoti ry p. 044 270 0797 • lahdenensijaturvakoti.fi
Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra- och skyddshem ry p. 06 312 9666 • vaasanturvakoti.fi
Lapin ensi- ja turvakoti ry Rovaniemi • p. 040 584 0021 lapinensijaturvakoti.fi
Rovaniemi
Perheidenpaikka ry Outokumpu • p. 0400 819 841, 0400 819 842 perheidenpaikka.fi
Vantaan Turvakoti ry p. 040 542 6938 • vantaanturvakoti.fi
Lapsen Kengissä ry Varkaus • p. 040 831 8592 lapsenkengissa.fi
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Mikkeli • p. 015 365 330 violary.fi
Lyömätön Linja Espoossa ry p. 09 276 6280 • lyomatonlinja.fi
Vuoksenlaakson vammais- ja perhetyö ry Imatra • p. 05 472 4909 ensijaturvakotienliitto.fi/ vuoksenlaaksonensijaturvakoti.fi
Oulu Raahe
Kokkola
Iisalmi
Pietarsaari Vaasa
Kuopio
Kauhajoki
Jyväskylä Varkaus Mikkeli
Tampere Pori
Imatra Hämeenlinna Lahti
Turku Espoo
Lappeenranta Kerava Vantaa Kotka Helsinki
Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry Iisalmi • p. 050 371 4208 ylasavonensijaturvakoti.fi Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry p. 040 725 6229 • aima.fi
ensijaturvakotienliitto.fi Puheenjohtaja Tarja Filatov Pääsihteeri Riitta Särkelä
Outokumpu
Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros) p. (09) 454 2440 toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi
Koulutuskeskus Sopukka Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog p. 050 551 8331 info@sopukka.fi
”Ihanaa kun joku e kuuntele ja tukee”
”Sain todella hyvää apua tilanteeseen ja uskon että tilanne helpottuu tästä” – Palautetta Lasten ja nuorten chatissa
Lapset tarvitsevat nyt sinun apuasi Ensi- ja turvakotien liiton Lasten ja nuorten chatissa käytiin viime vuonna noin 1000 keskustelua. Apua tarvitsevia lapsia on vielä paljon enemmän! Auta lahjoittamalla, jotta voimme tavoittaa entistä useamman lapsen ja nuoren. Lapsia ja nuoria huolettavat pelot, ahdistuneisuus, väkivalta perheessä, vanhempien ero ja itsetuhoiset ajatukset. Sinä voit auttaa! Rahankeräyslupa: RA/2020/1625.
Tee lahjoitus MobilePaylla numeroon 50283 . Voit tehdä lahjoituksen myös tilisiirrolla Ensi- ja turvakotien liiton lahjoitustileille: Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200
”Kiitos että autoit ❤”
-Lapsi Lasten ja nuorten chatissa
Rahankeräyksen tuotto käytetään vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lasten ja perheiden tukemiseen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseen sekä näihin toimintoihin liittyvään vaikuttamis- ja kehittämistyöhön.
