Ensi- ja turvakotien liiton vuosikertomus 2022

Ensi-ja turvakotien liitto

Turvaa lapsen oikeutta suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukee vanhemmuutta ja perhettä sekä ehkäisee perheväkivaltaa.

30 JÄSENYHDISTYSTÄ

• Yhteensä n. 800 työntekijää, lähes 2000 vapaaehtoista

• Ensikoteja ja avopalveluja vauvaa odottaville ja vauvaperheille

• Pidä kiinni -hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille vauvaperheille

• Turvakoteja ja avopalveluja väkivallan kaikille osapuolille, lapsista vanhuksiin

• Ero lapsiperheessä -työtä lapsen edun vahvistamiseksi erotilanteissa

• Lisäksi apua mm. yhden vanhemman perheille, synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja lapsikaappauksiin

KESKUSJÄRJESTÖ

• Tukee jäsenyhdistyksiä ja ylläpitää liiton yhtenäisyyttä yhteiseen strategiaan pohjautuen

• Vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan, lainsäädäntöön ja päätöksentekoon

• Vahvistaa kansalaisjärjestötoimintaa ja ihmisten osallisuutta

• Ylläpitää toimintamuotojen laatujärjestelmää ja kasvattaa liiton erityisosaamista

• Kehittää uusia auttamisen tapoja muuttuviin tarpeisiin

Ensi- ja turvakotien liiton strategia 2020-2023

Pääsihteeriltä

Vuotta 2022 varjosti edelleen korona. Kaikissa

yhdistyksissä toiminnan jatkuvuus pystyttiin kuitenkin turvaamaan. Toiminnassa ja yhteistyössä hyödynnettiin paljon etäyhteyksiä ja etätyötä.

Korona-ajan tuottama palveluvelka ei vähentynyt, vaan näkyi pitkittyneinä jonoina eri palveluihin.

ETKL:oon kantautui erittäin huolestuttavia viestejä

peruspalvelujen huonosta toimivuudesta, mm. perheille tärkeät neuvolat olivat pahassa kriisissä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan järkytti lasten ja perheiden turvallisuuden tunnetta, synnytti pelkoja ja epävarmuutta tulevaisuudesta, mikä näkyi liitossa avuntarpeena. Inflaatio oli ennätyslukemissa, ruuan ja energian hinta kallistuivat huimasti kasvattaen lapsiperheiden ahdinkoa. Lapsiperheköyhyys kasvoi erittäin nopeasti ja siihen vaikuttaminen ja perheiden tukeminen nousivat tärkeiksi.

Toimintavuosi oli tiiviin ja monipuolisen yhteistyön ja aktiivisen vaikuttamisen vuosi jäsenyhdistysten ja toisten lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa. Viestintä ja hyvä näkyvyys toimivat hyvin sen tukena.

Merkittävä asia oli ETKL:n toimitilojen myynti osana koko kiinteistön kauppaa, uusien toimitilojen hankinta ja sen kunnostamiseen liittyvät urakat. Ne vaativat erittäin suuren työpanoksen

talousjohtajalta ja pääsihteeriltä. Se vaikutti toimintaan ja henkilöstö teki ison työn toimiston tyhjentämisessä ja muuttoon valmistautumisessa.

Keskusjärjestön laatu auditoitiin marraskuussa, ja haastavasta vuodesta huolimatta toimintamme tulokset olivat hyvät. Niiden saavuttaminen oli mahdollista hyvän, osaavan ja sitoutuneen henkilöstön, jäsenyhdistysten kanssa yhteisen

suunnan ja tiiviin yhteistyön sekä kumppaneiden

kanssa hyvän yhteistyön ansiosta. Lämmin kiitos kaikille!

Riitta Särkelä

Keskusjärjestön työ lukuina

• Päättäjävaikuttamisessa kohtasimme 843 paikallista, alueellista ja valtakunnallista päättäjää.

• ETKL toimi aktiivisesti alansa ja yhteiskunnan keskeisissä verkostoissa

• 13 eri tahon hallituksissa

• 11 valtionhallinnon työryhmässä

• 31 yhteistyöverkostossa

• 12 hankkeessa

• 4 kansainvälisessä verkostossa

• Lausunnot ja kannanotot ovat tärkeä vaikuttamisen kanava. Niitä annettiin 25, osa yhdessä muiden järjestöjen kanssa

• Medianäkyvyys on osa vaikuttamistyötä ja sen avulla myös rohkaistaan avun tarvitsijoita hakemaan apua. ETKL näkyvyys kasvoi 15 %.

Mediatiedotteita tehtiin 19 ja liitto näkyi 401 jutussa.

• 47 blogissa kerrottiin ajankohtaisia asioita liiton toiminnasta ja pohdittiin yhteiskunnallisten ratkaisujen merkitystä.

• ETKL järjestää vuosittain Ero-, Vauva- ja Väkivaltatyön foorumit. 2022 ne kokosivat yhteensä 685 ammattilaista näiden teemojen uusimman tiedon äärelle.

• Muita koulutuksia ja työkokouksia järjestettiin 134, joissa oli yli 6700 osallistujaa. Ne onnistuivat hyvin: palautteissa annettujen arvioiden keskiarvo oli hienosti 4,4/5.

• ETKL-akatemia on verkko-oppimisalusta, jossa on käyttöoppaita ja kursseja niin perehdytykseen kuin syventävään oppimiseenkin. Uusia kursseja valmistui 20 ja akatemian käyttäjämäärä kolminkertaistui.

Yhdessä toimien ja yhdistyksiä tukien

• Yhdistyskohtaisia tukitapaamisia

oli 295, joista suurin osa oli työn

sisällöllistä tukea ja kehittämiseen

liittyvää yhteistyötä. Yhdistyksiä

tuettiin myös hallinnollisissa

kysymyksissä, viestinnässä ja laadun auditoinneilla.

• Samaa työtä tekevien lyhyempiä

etätapaamisia järjestettiin

niinikään lähes 300. Niissä

vaihdettiin kokemuksia ja

vertaistukea, ratkottiin pulmia, välitettiin uusinta tietoa

tutkimuksista ja

toimintaympäristöstä ja kehitettiin toimintaa.

Esimerkkejä:

Jäsenyhdistysten

toiminnanjohtajien kanssa oli

kolmen viikon välein teamstapaaminen, jossa päivitettiin

tilannekuvaa yhteiskunnallisista muutoksista ja suunniteltiin yhteistä vaikuttamista ja kehittämistä.

Osaamis- ja tukikeskusten

pilotointia seurattiin kuukausittain teamseissä ja varmistettiin tiedonkulku

alueellisen ja valtakunnallisen valmistelun välillä.

Sosiaaliturvauudistukseen ja

valtion talousarvioon

vaikutimme yhteistyössä viiden

muun lapsi- ja perhejärjestön

kanssa hyödyntäen yhdessä

valmisteltua sosiaaliturvan

uudistamisen ohjelmapaperia, jossa konkreettisia ehdotuksia sotuuudistukselle. Työmme vaikutti

siihen, että Sotu-uudistukseen

perustettiin lasten ja perheiden alatyöryhmä.

Puolueiden vaaliohjelmiin ja

aluevaaleihin vaikutimme

yhteisillä vaaliaineistoilla

Aluevaaleissa yhdistykset järjestivät tapahtumia ja levittivät vaaliaineistoa.

ETKL:n piiristä valituiksi tuli 25 henkilöä. Heistä saatiin muodostettua vaikuttajaverkosto, joka kattaa 10 hyvinvointialuetta.

Puolueiden eduskuntavaaliohjelmiin

vaikutettiin tapaamalla puolueita lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa, henkilökohtaisesti erikseen ja välittämällä vaaliaineisto

kaikille kansanedustajille ja puoluetoimistoille. Tavoitteemme näkyvät melko hyvin eduskuntavaaliohjelmissa, vaikka talous ja turvallisuusteemat niitä hallitsevatkin.

Järjestöjen rahoitukseen

vaikuttaminen

Järjestöjen rahoitus siirtyy yleiskatteelliseksi valtion talousarvioon 2024 alusta. Sote-järjestöjen tavoite oli osittaisuudistus. ETKL vaikutti yhteistyössä muiden kanssa sotejärjestöjen rahoitusta koskevaan lakivalmisteluun korostaen järjestöjen

autonomiaa, rahoituksen tason säilymistä ja ennakoitavuutta sekä STEAn tärkeyttä itsenäisenä valtionapuviranomaisena.

Laissa nämä näkyvät, mutta järjestöjen rahoituksen epävarmuus jatkuu.

Järjestöjen asema

hyvinvointialueilla

Vaikutimme eritahtisesti

rakentuvien hyvinvointialueiden

valmisteluun myönteisesti yhdessä

yhdistysten kanssa ja

muodostimme yhteistä

tilannekuvaa kärkiteemoina

järjestöjen tärkeys, niiden

avustaminen, yhteistyörakenteet ja

hyvinvointialuestrategiat. Teimme

vaikuttamisessa yhteistyötä

SOSTEn sote-muutostuen kanssa.

Vaativan osaamisemme

turvaaminen

Vaikutimme valtakunnallisessa OTkeskuskoordinaatioryhmässä

onnistuneesti. OT-keskuspilotit nostivat esiin ETKL:n erityisosaamisista ja yhteistyövalmiuttaan liiton kanssa

vaativassa eroauttamisessa, vainoon sekä päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden kuntoutukseen liittyen.

Kansallisen lapsistrategian

jatkuvuuden turvaaminen

Osallistuimme kansallisen lapsistrategian toimeenpanoon sekä toimeenpanon

seurantaan lapsiasiavaltuutetun

toimistossa olevassa verkostoryhmässä.

Vaikutimme aktiivisesti lapsistrategian

jatkuvuuteen tulevalla hallituskaudella yhdessä lapsi- ja perhejärjestöjen kanssa

onnistuneesti: sihteeristön jatkorahoitus turvattiin.

Viestinnällä näkyvyyttä ja tukea yhdistysten toimintaan

Viestinnässä keskityttiin varhaisesta avusta ja sen saatavuudesta

tiedottamiseen, päihteitä käyttävien äitien kuntoutuksesta sekä lasten ja nuorten avunsaannista kertomiseen.

Näistä kerrottiin 19 mediatiedotteella sekä mediainfolla, jonka aiheena oli lasten ja nuorten kohtaama lähisuhdeväkivalta.

Kokemusasiantuntijat olivat mukana liiton viestinnässä. He antoivat 20 haastattelua medialle, olivat mukana jäsenlehti Enskan sisällön

tuotannossa ja heidän kokemuksistaan kerrottiin verkkosivuilla.

Media teki liiton toiminnasta 401 juttua, joista noin viidennes liiton tiedotuksen pohjalta. Näillä oli vaikutusta siihen, että väkivaltauutisoinnissa

korostui erityisesti nuorten kokema väkivalta niin perheessä kuin seurustelusuhteissakin.

Yhdistysten jäsenviestintää tuettiin jäsenviestinnän koulutuksella, sähköinen jäsenkirjepohjalla, verkossa ilmestyvän jäsenlehti Enskan ”Yhdistysten kuulumiset” -palstalla sekä Hyrrä ja Enskauutiskirjeillä. Yhdistyksistä 2/3 käytti näitä välineitä omassa jäsentiedottamisessaan.

Jäsenyhdistysten viestinnän johtamista ja suunnittelua tuettiin järjestämällä

toiminnanjohtajille viisi työpajaa ja tuottamalla sisältöä ETKL-akatemia –koulutusalustaan.

Tuloksena syntyi keskusjärjestön ja liiton yhteinen viestinnän vuosisuunnitelma, joka sai hyvän vastaanoton yhdistyksissä.

Lisäksi yhdistyksiä tuettiin yhteisellä verkkosivualustalla, jota käyttää 20 yhdistystä.

Vauva- ja väkivaltatyötä tulevaisuuden sote-keskuksiin

Hyvinvointialueiden käynnistyminen on yhdistyksille mahdollisuus, mutta vaatii työn tarkastelua, aktiivisuutta sekä rohkeita kokeiluja ja tarttumista yhteistyötarjouksiin.

ETKL:n sote-hanke on ollut väline siihen, että olemme voineet yhdessä keskusjärjestön ja jäsenjärjestöjen kanssa paneutua ja varautua toimintaympäristön muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Yhteistä

työskentelyä asian äärellä on tehty kaikkien jäsenyhdistysten tai keskusjärjestön

asiantuntijoiden kanssa 27 kertaa ja näissä tapaamisissa on ollut osallistujia 261.

Viiden pilottialueen hanketyöntekijöiden (9)

välinen tiivis yhteistyö ja yhdessä kehittäminen (26 tapaamista, 230 läsnäoloa) yhdistysten

osaamisen integroimiseksi osaksi alueen perhe- ja sotekeskuksia on ollut hedelmällistä.

Keskeistä

vuonna 2022

Asemointi: ETKL:n ja yhdistysten osaamisen, tuen ja palveluiden asemointi hyvinvointialueen rakenteisiin eli perhe- ja sotekeskuksiin.

Avainkumppanit ja keskeiset verkostot: Yhteyksien varmistaminen ja luominen hyvinvointialueella niihin henkilöihin (avainkumppanit) , jotka vastaavat palvelukokonaisuuksista vauva- ja väkivaltatyössä sekä eroauttamisessa sekä niihin verkostoihin, jotka palveluketjuja kehittävät.

Yhdistyksen toimintaedellytysten varmistaminen (mm. sopimukset, avustukset)

Yhdessä kehittäminen: asioiden jakaminen sekä vertaisoppiminen ja -tuki

Kansalaistoimintaa keskusjärjestössä tuettiin

kehittämällä asiantuntijoiden valmiuksia vapaaehtois-,

kokemustoimija- ja vertaistoiminnan edistämiseen omissa työmuotojensa tapaamisissa, työkokouksissa ja

koulutuksissa. Verkkovapaaehtoistoimintaa ja

kansalaistoiminnan tilastointia kehitettiin.

ETKL:n omat vapaaehtoiset toimivat somelähettiläinä (20 hlöä), jotka veivät ETKL:n teemoja eteenpäin sekä

tuottivat sisältöjä sekä ETKL:n että omiin somekanaviinsa. Lisäksi vapaaehtoiset toimivat kokemusasiantuntijoina (15 hlöä) vaikuttamisessa ja

viestinnässä sekä kansalaistoiminnan koulutus- ja

kehittämistyössä omine tarinoineen.

Jäsenyhdistysten kansalaistoimintaa edistettiin

tukemalla yhdistysten kansalaistoiminnasta vastaavia säännöllisin tapaamisin, koulutuksin ja työnohjauksin (yhteensä 18 tilaisuutta, 146 osallistujaa). Tarvittaessa yhdistyksiä tuettiin myös erilaisilla yhdistyskohtaisilla perehdytyksillä ja konsultaatioilla.

Yhdistysten kansalaistoimintaa

numeroina:

• Jäseniä n. 4 200

• Vapaaehtoisia 1 706 (koronapandemia -10 %)

• Yleisimmät vapaaehtoistehtävät: lastenhoito, doula, mieskaveri, arjen apu

• Vapaaehtoisten tekemät tunnit 23 794

• Kokemusasiantuntijoita 99 (+26)

• Ryhmiä 890

• Tapahtumia 315, osallistujia 21 624

Vapaaehtoiset, kokemusasiantuntijat ja jäsenet ovat tärkeä osa toimintaa

Stressistä säätelyyn -hanke

Ennaltaehkäisevän Vauvapysäkki-ryhmän malli ja ohjaamisen materiaalit valmistuivat. Vauvatyöhön valmistui 16 Vauvapysäkki-ohjaajaa. Ryhmät kokoontuivat pilottialueilla (Kuopio, Kokkola, Rovaniemi) ja lisäksi oli valtakunnallinen etäryhmä. Näihin osallistui 28 odottajaa. Arvioinnin perusteella ryhmämalli tukee vanhemman stressin säätelykeinoja ja voimavaroja raskausaikana.

Vauvapysäkki- perhevalmennuksiin ja teemailtoihin osallistui 271 asiakasta. Lisäksi materiaaleja hyödynnettiin osana päiväryhmien toimintaa. Vauvapysäkki – perhewebinaari tarjosi asiantuntijatietoa vauvaa odottavien ja vauvaperheiden tueksi ja Vauvapysäkki-materiaalit levittivät tietoa stressistä ja taloudesta perheille laajemminkin. Yhdessä webinaarin kanssa tavoittavuus oli 178 271.

Alueelliset kehittäjäryhmät, yhteistyöverkostot ja puheenvuorot edistivät tiedon leviämistä vauvaperheen taloudellisen stressin ja köyhyyden vaikutuksista.

Hyvän vastaanoton saanut Vauvaperheen talous-esite valmistui yhteistyössä Takuusäätiön, Martta-liiton ja Taloudellinen väkivalta-tutuksi hankkeen kanssa. Suomen- ja englanninkieliset versiot löytyvät myös netistä.

Asiakkaan taloustilannetta kartoittavat kysymykset integroitiin osaksi asiakastietojärjestelmää ja otettiin käyttöön kaikissa työmuodoissa.

Ryhmän kautta vanhemmuuden ajattelemiseen on tullut enemmän sallivuutta, lempeyttä, että ei tarvitse olla täydellinen

Apua väkivallan varjossa eläville

Avopalveluiden aikuisista naisia oli 3050 ja miehiä 1578, muunsukupuolisia oli 6 ja osan sukupuoli ei ollut tiedossa.

Jäsenyhdistysten asiakastilastot

Asiakkuuksia 11 362 (2021: 10 886)

• Avopalveluissa 5269

• Turvakodeissa 3676

• Apua väkivaltaan chat 1384

• Lasten ja nuorten chat 1033

Asiakkaista 23% haki apua omaan väkivaltaisuuteensa ja 17% koki olleensa väkivaltatilanteessa sekä uhri että tekijä. Väkivallan uhreja oli noin 60% autetuista. Päihteet liittyivät tilanteisiin 31%:ssa eli useammin eivät.

Avopalveluiden asiakkaina olevista

lapsista 327 oli tyttöjä ja 276 poikia, muunsukupuolisia oli 3 ja sukupuoli ei ollut tiedossa 3:lla. Ikäluokka 6–10vuotiaat lapset muodostivat suurimman ryhmän eli 42% lapsiasiakkaista. Nuoria 15–17-vuotiaita oli 18% lapsiasiakkaista.

Väkivaltatyön laadun ja osaamisen vahvistaminen

Yhtenäistä väkivaltatyötä kohti

Olemme tarjonneet väkivaltatyössä jäsenyhdistysten

työntekijöille 19 erilaista tilaisuutta, johon on osallistunut 571 työntekijää. Tilaisuudet ovat olleet mm. koulutuksia, työkokouksia, vertaistapaamisia ja verkostotapaamisia. Kaikissa on ollut laatuun, uuteen tietoon, yhteiseen

väkivaltatyön kehittämiseen liittyviä elementtejä. Tapaamiset ovat painottuneet lapsityöhön, aikuisten kokijoiden tai

tekijöiden kanssa tai verkossa tehtävään työhön ja monia on toteutettu toisten kanssa. Osallistujat ovat olleet pääosin tyytyväisiä (palaute ka 4,4).

Olemme kouluttaneet väkivaltatyöstä 22 eri tilaisuudessa ja tavoittaneet 2625 ammattilaista tai opiskelijaa. Olemme haluttu yhteistyökumppani väkivaltatyön asiantuntijana.

Myös pääosin suurelle yleisölle kohdistunut medianäkyvyys on ollut erinomainen 340 jutulla. Niiden lisäksi olemme

tavoittaneet somessa 158 728 katselukertaa eli olemme saaneet väkivallan vastaisen viestimme hyvin läpi.

Vaikuttamistyön kärjet

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta ja sen järjestötyöryhmä toimeenpanevat Istanbulin sopimusta. Näiden jäsenenä vaikutimme toimintasuunnitelmaan, jonka painopisteeksi tuli kirjaus erityisen haavoittuvissa asemassa olevien auttamiseksi. Siihen panostamme tulevaisuudessa.

Toinen vaikuttamistyön kärki on ollut väkivaltaa kokeneiden lasten oikeus saada apua itselleen – huolimatta siitä, mitä vanhemmat ovat mieltä. Teema on noussut yhdistysten työstä ja pidimme pyöreän pöydän keskustelun aiheesta. Tämäkin työ jatkuu.

Laatukriteerit uudistuivat

Väkivaltatyön avopalveluiden laatukriteerit uudistettiin yhdessä yhdistysten kanssa. Uudet kriteerit jakautuvat prosessin, rakenteen ja tuloksen laatuun ja kattavat kaiken väkivaltatyön vauvoista vaareihin, ennaltaehkäisevästä ja etsivästä työstä hankkeisiin ja vakaviin väkivallantilanteisiin saakka.

Lasten kaltoinkohtelun katkaiseminen -ohjelma

• 12 perhettä sai apua

vanhempien lapsiinsa kohdistaman väkivallan katkaisemiseen.

• LKK-ohjelma otettiin käyttöön 5 uudella paikkakunnalla (yht. 14 paikkakuntaa).

• ETKL koulutti 19 uutta LKK-ohjaaja (yht. 58 ammattilaista).

• LKK-ohjelma vakiinnutti asemansa ETKL:n väkivaltatyön avopalveluna.

• LKK-ohjelmasta aloitettiin vaikuttavuustutkimus osana Suomen Akatemian rahoittamaa ACElife-tutkimusta.

Nuoret väkivaltaa vastaan -hanke

Hankkeessa vahvistettiin nuorten tietoisuutta turvallisista ihmissuhteista ja lähisuhdeväkivallasta yhdessä nuorten vapaaehtoisten kanssa:

• 7 pilottialueella ja verkossa

• 18 nuorta vapaaehtoista neljässä eri ryhmässä kokoontuivat kehittämään yhteensä 27 kertaa

• Tapahtumissa ja jalkautumisissa tavoitettiin 1080 nuorta ja 706 ammattilaista

• 9 kouluvierailulla kohdattiin 254 nuorta

• Palautteen mukaan 94% oppi tunnistamaan millainen turvallinen ihmissuhde on ja mikä on lähisuhdeväkivaltaa ja 93% oppi kuinka voi toimia turvallisemmin muita kohtaan

• Väkivallaton TikTok-tilillä 63 videota sekä

Ihana seurustelu-kampanja saivat yli

270 000 näyttöä

• Hankkeessa onnistuttiin vahvistamaan

nuorten kanssa tehtävää työtä, nuorten

tavoittamista sekä nuorten osallisuutta

väkivallan vastaisessa toiminnassa.

Turvallisille raiteille –lähisuhdeväkivallan katkaisuohjelma

Vuonna 2022 OM:n rahoittamaa Turvallisille raiteille -lähisuhdeväkivallan

katkaisuohjelmaa kehitettiin edelleen, käsikirjan ensimmäinen taittoversio

valmistui ja väkivaltatyön ammattilaisia koulutettiin Turvallisille raiteille

-lähisuhdeväkivallan katkaisuohjelman käyttöön.

• Toteutettiin 4 Turvallisille raiteille -koulutuskokonaisuutta

• Koulutettiin 72 ammattilaista, joista ETKL:n jäsenyhdistysten

työntekijöitä 31 (16 eri jäsenyhdistyksestä), RISE:n työntekijöitä

21 ja muita sote-alan ammattilaisia 20.

• ETKL:n jäsenyhdistyksissä autettiin 185 väkivaltaa käyttänyttä

asiakasta Turvallisille raiteille -lähisuhdeväkivallan

katkaisuohjelman menetelmin.

• Helsingin kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)

tutkii Turvallisille raiteille -lähisuhdeväkivallan katkaisuohjelman

vaikuttavuutta uusintarikollisuuteen.

Aktiivinen toiminta kansainvälisessä väkivaltatyön kentässä

• Work With Perpetrators Europe (WWP) verkoston seminaarissa esitelty Turvallisille

raiteille -lähisuhdeväkivallan katkaisuohjelma herätti huomiota etäkoulutusratkaisuillaan poikkeusolosuhteissa. Olemme aktiivisia verkoston jäseniä myös muuten. Verkosto on sitoutunut Istanbulin sopimuksen toimeenpanoon ja sen tavoite on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy.

• Women Against Violence Europe (WAVE) verkoston konferenssissa keskusteltiin valmisteilla olevasta EU-direktiivistä sekä Istanbulin sopimuksen suosituksen vaikutuksista kansallisiin lainsäädäntöihin, resurssointeihin ja toimintakäytäntöjen paranemiseen.

• Nordiska Kvinnor Mot Våld (NKMV) verkoston konferenssiin Färsaarille valmistelimme

Suomen maapuheenvuoron, jonka piti pietarsaarelaisen jäsenyhdistyksemme Fridan edustaja. Verkostossa keskusteltiin myös väkivaltatyön rahoituspohjasta eri pohjoismaissa.

• Nordic Association for Preventing Child Abude and Neglect (NFBO) verkoston hallitukseen kuulumme varajäsenenä ja seuraamme keskustelua.

• Ruotsin Pelastakaa lasten kansainväliseen hankkeeseen Efter Våld, lasten auttaminen turvakotijakson jälkeen, kuuluimme asiantuntijajäsenenä.

Apua raskaana oleville ja vauvaperheille

Jäsenyhdistysten asiakastilastot

Asiakkuuksia (2021)

• Ensikodeissa: 457 (431), joista aikuisia 247 ja lapsia 210

• Avopalveluissa: 1252 (1461), joista aikuisia

769 ja lapsia 483

Ensikodeissa asiakasmäärät nousivat 6% ja avopalveluissa laskivat 14%, mihin vaikuttaa tilastointitapaan tehdyt muutokset.

• Vauvaperheiden kohtaamispaikat (perhetuvat): 8849 (6182)

• Vauvaperhe-chat: 899 (1006)

• Vapaaehtoisdoulat: 241 (248)

• Odotusaikana tulleiden osuus on noussut sekä avopalveluissa että ensikodeissa, ensikodeissa lähes 25%

• Ensikotijaksojen pituudet ovat kasvaneet hiukan. Alle 2 kk jaksoja on edelleen paljon (48%), mutta vähemmän kuin edellisenä vuonna (52%)

• Vapaaehtoisdoulien määrä on laskenut hiukan, mutta heidän tekemä tuntimäärä on kasvanut selkeästi (2070 -> 2496 h.)

Vauvatyön laadun ja osaamisen vahvistaminen

Vauvatyön laadun auditoinnit

Auditointikierros vietiin loppuun. Vuosina 2020–22 auditoinnit

toteutettiin 16 jäsenyhdistyksessä.

Laatukriteerit täyttyvät pääsääntöisesti hyvin ja paikoin erinomaisesti. Työssä näkyy pitkäjänteinen työskentely

vauvaperheiden hyväksi ja sen kautta kasvanut

erityisosaaminen odotus- ja vauvavaiheen merkityksestä Vauvan

paras ja hyvinvointi ohjaavat vahvasti henkilökunnan ajattelua.

Ensikotityön kehittäminen

aloitettiin yhdessä ensikotiyhdistysten (9) ja Ellun kanojen kanssa

syksyllä 2021 tavoitteena kirkastaa ensikotityön ydin. Palveluissa

todettiin toteutuvan vauvalähtöinen, ympärivuorokautinen tuki

odottajille, vauvoille ja vanhemmille.

Yhteisen työskentelyn pohjalta käynnistettiin vauvatyön uuden

hankkeen suunnittelu yhdessä yhdistysten kanssa, työnimenään

Vauvan ja vanhemman mieli - mielenterveyden tuki vahvistaa

vauvaperheiden vanhemmuutta.

Päiväryhmätoiminnan ja

intensiiviviikkojen kehittäminen

11 paikkakunnalla on vertaistuellista ja ammatillisesti ohjattua

päiväryhmätoimintaa vauvaperheille. Toimintaa uudistettiin

tuomalla siihen kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin

elementtejä Yhteisillä ruokailuilla Elämänvoimaa vauvaperheille

-hankkeen myötä. Lisäksi Stressistä säätelyyn -hankkeessa

kehitettyjä tietoisuustaitoja ja talousosaamista vietiin

osaksi päiväryhmien toimintaa.

Osana päiväryhmätoimintaa perheille järjestettiin

8 hyvinvointia vahvistavaa viikkoa Sopukassa.

Intensiiviviikkojen palautteista tehtiin

raportti vuosilta 2018–2022. Palautteisiin

vastanneet perheet olivat hyvin tyytyväisiä

viikkojen toteutukseen (ka 4 /5) Vanhemmat

kiittivät ammattilaisten ohjausta ja arvostivat

erityisesti vanhempainryhmän antia. Hyvin

tärkeänä nähtiin myös vertaistuki samassa

tilanteessa olevien ryhmäläisten kanssa.

Vauvatyön vaikuttamistyö

Vauvatyön vaikuttamisella lisättiin päättäjien, ammattilaisten ja perheiden tietoa odotus- ja vauva-ajasta, yhdistysten vauvatyön tunnettuutta, odottavien ja vauvaperheiden ohjautumista

tukimuotoihin sekä osaamisen viemistä hyvinvointialueille.

Vaikuttamistyötä on tehty Vauvafoorumilla, johon osallistui 238 ammattilaista, pitämällä puheenvuoroja, osallistumalla

valtakunnallisiin tapahtumiin, työskentelemällä aktiivisesti

vauvatyön verkostoissa (11) ja yhteisillä kannanotoilla (4). ETKL

toimii eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan verkoston sihteerinä.

Vauvaperheille suunnattua vaikuttamista tehtiin blogeilla, mediaja someaktiivisuudella, vauvaperhe.fi sivujen kautta sekä

materiaaleilla, joita on saatavilla sekä verkko- että

printtiversioina. Vauvatyön blogeja, Enska-juttuja ja ETKL:n vauvaaiheisia verkko- ja vauvaperhe.fi sivuja katseltiin 148 449 kertaa.

Pidä kiinni® –hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille vauvaperheille

PIDÄ KIINNI –ENSIKODEISSA OLI

• 75 perhettä, joissa oli mukana 74 äitiä, 38 isää ja 75 lasta.

• Asiakasmäärät nousivat 4% edellisestä vuodesta.

• Odotusaikana kuntoutuksen aloitti kolmannes äideistä. Positiivinen suuntaus on se, että 35% odotusaikana kuntoutuksen aloittaneista

äideistä pääsi aloittamaan kuntoutuksen raskauden toisella kolmanneksella.

PIDÄ KIINNI –AVOPALVELUISSA OLI

• 93 äitiä, 29 isää ja 83 lasta.

Keski-Suomen yhdistyksen avopalveluyksikkö

lakkautettiin 3/2022, jonka jälkeen

hoitojärjestelmässä on ollut 8 avopalveluyksikköä.

AVOPALVELUIDEN ETSIVÄN JA

MATALAN KYNNYKSEN TYÖSSÄ

kohdattiin 252 asiakasta.

• tapaamisissa oli 189 asiakasta,

• puheluita oli 56 ja

• matalan kynnyksen ryhmäkertoja 81

• Avopalveluissa asiakkaiden määrä nousi 3%, mikä liittyi etsivän ja matalan kynnyksen asiakkaiden määrän nousuun.

Pidä kiinni –hoitojärjestelmään liittyvä vaikuttamistyö

Pidä kiinni®-ensikotien verkoston rahoitus on perustunut kuntien yksilöllisiin maksusitoumuksiin ja valtion talousarviossa olevaan erillisrahoitukseen. Alkukevään tiedoista poiketen varausta ei oltu tekemässä valtion talousarvioon. Monipuolisen vaikuttamistyön tuloksena (eduskuntatilaisuus, valiokunnat ja niiden lausumat, ministereiden ja erityisavustajien henkilökohtainen tiivis kontaktointi) valtion lisätalousarvioon saatiin

3 miljoonan varaus vuodelle 2023 ja siten varmistettua päihteitä käyttävien odottavien ja vauvaperheiden oikeutta kuntoutukseen. Pysyvä rahoitusratkaisu on edelleen haaste.

Turvassa päihteiltä -kampanjalla lisättiin päihteitä käyttävien odottavien äitien ja vauvaperheiden tietoa päihteiden käytön haitoista ja rohkaistiin hakemaan apua. Lisäksi vaikutettiin päättäjien asenteisiin.

Radiomainoskampanja tavoitti 2 viikon aikana 750 000 kuuntelijaa. Ylen yleishyödyllisen tietoiskun näki

1,2 miljoonaa tv:n katselijaa, some-näkyvyys tavoitti 40 000 seuraajaa ja kampanjan internet-sivulla oli 5000 katselukertaa. Lisäksi kampanja sai paljon näkyvyyttä mediassa, sillä päihteitä käyttävien äitein tilanteesta julkaistiin yli 50 juttua, joissa kerrottiin Ensi- ja turvakotien liiton kuntoutuksesta päihteitä käyttäville äideille.

Vaikuttamistyön tärkeänä tuloksena voi nähdä ensikotien valtionavustuksen järjestymisen lisäksi sen, että vauvaa odottavia ohjautui ensikoteihin ja avopalveluyksiköihin aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.

Päihdetoimijoiden valtakunnallinen yhteistyöverkoston Päivytin kanssa tehtiin lausunto päihde- ja mielenterveyslakiuudistukseen, joka olisi alkuperäisenä versiona toteutuessaan heikentänyt selkeästi asiakkaan oikeutta saada sosiaalihuollon päihde- ja mielenterveyspalveluita. Päivytin lausunto toimi monen muun tahon lausunnon pohjana, ja niillä saatiin turvattua asiakkaan oikeus myös sosiaalihuollon päihde- ja mielenterveyspalveluihin.

Työkokoukset ja koulutukset

Työkokouksia järjestettiin Pidä kiinni –hoitojärjestelmän eri henkilöstöryhmille

viisi. Lisäksi järjestettiin etäkokouksia ensikotien ja avopalveluiden vastuuhenkilöille sekä useita yhdistyskohtaisia tukitapaamisia.

Työkokouksilla ja yhteisillä etätapaamisilla mahdollistettiin valtakunnallinen vertaistuki liittyen asiakastyön kokemusten ja käytäntöjen jakamiseen sekä

toimintaympäristön haasteisiin.

Kaikille työkokouksissa mukana olleille työntekijöille järjestettiin päihdekuntoutukseen liittyvä koulutus.

ICDP-Kannustava vuorovaikutus kouluttajakoulutus

ICDP-kouluttajakoulutuksessa oli osallistujia 7 yhdistyksestä ja keskusjärjestöstä.

He kouluttivat yhteensä 45 uutta ICDP-osaajaa kuuden jäsenyhdistyksen Pidä

kiinni-, vauvatyön ja väkivaltatyön yksiköihin. ICDP-ryhmänohjaajat ohjasivat 15

ICDP-ryhmää vanhemmille ja 2 työntekijöille. Koulutuksen myötä osaamista levisi

uusiin yhdistyksiin ja aiempaa laajemmin eri työmuotoihin.

Etsivä ja matalan kynnyksen työ

Etsivän ja matalan kynnyksen työntekijöille järjestettiin

kaksipäiväinen työkokous. Lisäksi järjestettiin

etäkokouksia asiakas- ja sometyön kehittämisestä, vertaistuesta ja käytäntöjen jakamisesta.

Vuoden aikana tehtiin yhdistyskierros kahdeksaan

avopalveluyksikköön

Äitien nettiryhmän ohjaajia tuettiin yhteisillä

kokouksilla ja järjestämällä nettiryhmän ohjaajille

säännöllinen työnohjaus.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmän laadun ja osaamisen vahvistaminen

Apua lapsiperheiden erotilanteisiin

Aikuisista yksilö- ja paritapaamis-asiakkaista 64% koki

hyvinvointinsa parantuneen työskentelyn aikana.

Aikuisista yksilöasiakkaista suurin ikäryhmä oli

36–45-vuotiaat. Suurin osa erosi avioliitosta.

Erosta kulunut aika oli pääosin 6kk-2 vuotta.

Avun hakemisen yleisimmät syyt:

1) oma erokriisi ja tunteet

2) vanhempien väliset vuorovaikutuspulmat

3) lasta koskevat sopimukset.

Alle 18-vuotiaista yksilöasiakkaista suurin ikäryhmä oli

7–12-vuotiaat. Lapset olivat yleisimmin vanhempiensa yhteishuollossa. Yleisimmät asumismuodot olivat

pääosin äidin luona tai vuoroasuminen.

Lapsille tärkeätä ja merkittävää eron jälkeen oli:

1) vanhempien tuki

2) arjen sujuvuus

3) yhteys kavereihin

Lasten ja nuorten erovertaisryhmät (62

Ero lapsiperheessä -työn laadun ja osaamisen vahvistaminen

OSAAMISEN VAHVISTAMINEN

Neljän työkokouspäivän teemoina oli auttamisen tapojen uudistuminen, etä- ja hybriditoiminta, kohti unelmien eroauttamista, Sote-hanke, erotyön kaari, lapset ja nuoret sekä tapaamispaikkatoiminta. Osallistujia oli 11 yhdistyksestä yhteensä 55.

Lisäksi Ero lapsiperheessä-työn ja tapaamispaikkatoiminnan ohjaajille tarjottiin yhteensä 22 ohjaus- ja tukitapaamista, joissa oli yhteensä 105 osallistujaa.

Eroteemaisia koulutuspäiviä toteutettiin yhteensä 36 ja niihin osallistui yhteensä 700 osallistujaa.

ETKL akatemiassa oli seitsemän eroteemaista kurssia ja niihin osallistui 1052 ammattilaista.

LAATU

Yhdistyskierros tehtiin 22 yhdistykseen ja kohdattiin 59 työntekijää. Päivän teemoina oli mm. laatukriteereiden toteutuminen, vaativa erotyö yhdistyksissä ja jäsenyhdistysten eropalveluiden asema alueen eropalvelukentällä.

Tapaamispaikkatoiminta auditoitiin 13 yhdistyksessä. Toiminnan laatukriteerit toteutuvat yhdistyksissä hyvin, lapsi ja turvallisuus ovat toiminnan keskiössä.

Jäsenyhdistysten eropalvelut sekä apuaeroon.fi -sivusto ja apua eroon-chat olivat perhekeskuksissa ja sähköisessä perhekeskuksen kehittämisessä vahvasti esillä.

Yhdistyksille tuotettiin opas etätoiminnan toteuttamisen tueksi.

Eroauttamisen vaikuttamistyö

Etäyhteydellä toteutetun Erofoorumin teemana oli ”Monikulttuuriset suhteet ja ero lapsiperheissä”. Foorumiin osallistui 232 ammattilaista. Palautteen keskiarvo 4,3/5. Foorumissa julkaistiin Monikulttuurisesta suhteesta eronneille vanhemmille tehdyn kyselyn tulokset.

ETKL antoi oman kannanottonsa YK:n naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan erikoisraportoijalle vieraannuttamis- ja väkivaltatilanteiden yhteydestä huoltajuuskiistoihin. Turvassa-hanke osallistui pyöreän pöydän keskusteluun ja antoi lausunnon eduskunnan oikeusasiamiehen kanslialle lastensuojelun roolista huoltoriidoissa.

ETKL:n koordinoi erovaikuttajaverkostoa ja on jäsenenä 15 eroauttamiseen liittyvässä verkostossa/työryhmässä. Teemasta annettiin useita asiantuntijahaastatteluja ja julkaistiin blogeja sekä mielipidekirjoituksia.

Miten sä voit? hyvinvointikyselyyn vastasi 2 994 10–21-vuotiasta nuorta. Tulosten pohjalta on tehty Nyt on nuorten vuoro -livelähetys Youtubeen ja Nuorten hyvinvoinnin tukena -huoneentaulu ammattilaisille sekä somekampanja. Myös Tiktok-sossut kanavalla oli kolme videota nuoret ja ero teemasta. Videot tavoittivat 13 560 katsojaa.

Yhteistyövanhemmuuden käsikirjasta julkaistiin käännös ”Föräldrasamarbete handbok” yhteistyössä

Barnavårdsföreningenin kanssa ja Elatusvelvollisten liiton Tule tule hyvä ero -lapsiperheen erokirjaan kirjoitettiin artikkeli erovertaistuesta.

Apuaeroon.fi sivustolla oli kävijöitä 196 538 ja Kaksi kotia sovellus ladattiin vuoden aikana 529 kertaa.

Digitaalisten palveluiden kehittäminen

• Valtakunnallisissa chatteihin vastaamassa oli mukana 21 jäsenyhdistystä ja noin 150 yhdistysten koulutettua työntekijää. Valtakunnallisten chattien päivystäjien työtä tuettiin koulutuksilla ja erilaisilla ohjaus- ja tukitapaamisilla.

• Aikuisille suunnatuissa chateissä käytiin 3.894 keskustelua. Yleisimpiä keskusteluteemoja olivat vauvan uni, aikuisen erokriisi, henkinen väkivalta, lasta koskevat huolto-ja tapaamissopimukset ja kumppanin päihteiden käyttö. Keskustelijoista 61% oli huolissaan itsestään, 40 % lapsistaan ja 11% puolisostaan / ex-puolisostaan. Keskusteluissa 7% ei ilmaistu varsinaisesti huolta kenestäkään. Asiakaspalautteen mukaan osallistujien olo helpottui ja he saivat chat-keskustelusta tukea omaan tilanteeseen. Käydyistä keskusteluista 49% asiakkaista ohjattiin ottamaan uudestaan yhteyttä ETKL chattiin.

• Lasten ja nuorten chatissä käytiin 1033 keskustelua. Yleisimmät keskusteluteemat olivat ahdistus ja masennus, seksi ja seksuaalisuus sekä koulukiusaaminen. Asiakaspalautteen mukaan lasten ja nuorten olo helpottui ja he saivat tukea omaan tilanteeseensa. Keskustelijoista 73% ohjattiin ottamaan uudestaan yhteyttä Lasten ja nuorten chattiin.

• Myös vertaisia koulutettiin chat-vastaajiksi ja siihen liittyvää kehittämistyötä tehtiin yhdeksän jäsenyhdistyksen kanssa. Vuoden aikana viisi chat-vertaista kävi yhteensä 38 keskustelua apua eroon -chatissä.

• ETKL jalkautui kohtaamaan nuoria Discord alustalle:

• Käynnistimme Luovasti turvassa -ryhmän, joka tapasi viidesti. Ryhmä koettiin turvalliseksi ja toimintamenetelmät sopiviksi.

• Kuukausittaiset asiantuntijapäivystykset Discordissa Sekasin Gaming-kanavalla, yhteistyössä Yhden vanhemman perheiden liiton kanssa. Yhteensä 9 päivystystä ja 78 keskustelijaa kohdattu.

• Turvasatama Discordissa kohdattiin 20 nuorta, joiden kanssa keskusteltiin turvallisista ja turvattomista ihmissuhteista. Nuoret pitivät keskusteluja tärkeinä ja kokivat oppineensa niistä jotain uutta.

• Etäyhteydellä toteutuvia Ero lapsiperheessä -tilaisuuksia pilotoitiin yhdistysten ja keskusjärjetön välisenä yhteistyönä. Asiakaspalautteen mukaan tilaisuuksiin osallistuminen oli hyödyksi, helpotti omaa oloa ja vapaaehtoisten rooli oli tärkeä.

Yhteisillä ruokailuilla elämänvoimaa

vauvaperheille -hanke (2021–2022)

Hankkeessa vahvistettiin päiväryhmässä käyvien perheiden

arkiruokailua, ruoan ravitsemuksellisuutta ja ekologisuutta tuomalla

toimintaan ruoka-aineita ja reseptejä Venner-ruokakonseptilla.

Lisäksi vahvistettiin yhdessä ruokailun positiivisia vaikutuksia.

Arviointiraportin mukaan toiminta lisäsi äitien yhteenkuuluvuuden

tunnetta ja onnistumisen kokemuksia. Aineisto osoitti, että kasvisten käyttö perheissä oli hieman lisääntynyt ja että äidit

kiinnittivät aiempaa enemmän huomiota ruoan terveellisyyteen ja monipuolisuuteen. Lisäksi he saivat uutta tietoa ja vinkkejä perheen

syömiseen ja ruoanlaittoon.

Hanke oli Ensi- ja turvakotien liiton, Itlan ja ruokakasvatusyritys

Vennerin yhteishanke ja sen mahdollisti Tradeka.

Keittiökummit

Yhdessä Vennerin kanssa jatkettiin myös Keittiökummi -toimintaa.

Yritysten tuella 35 perheelle toimitettiin kuukausittain

kasvisruokalaatikko koko vuoden ajan. Laatikoiden sisältämillä

ruoka-aineilla ja resepteillä on palautteen mukaan ollut erittäin

suuri merkitys perheiden pärjäämisen kannalta.

Virkistysviikonloppuleirit Sopukassa

LähiTapiolan rahoituksella toteutettiin kuusi vauvaperheille

suunnattua virkistysviikonloppua jäsenyhdistyksen perheille

(Kaapatut lapset, Pienperheyhdistys, Pääkaupungin turvakoti ja Äimä). Lisäksi toteutettiin yksi leiri ukrainasta sotaa

paenneille perheille. Leireille osallistui yhteensä 47 aikuista ja 60 lasta. Palautteet leireistä olivat erinomaisia. Perheet

kokivat saavaansa leireiltä vertaistukea, leirien tukeneen

lasten hyvinvointia, lisänneen yhteisiä ilon kokemuksia ja omaa jaksamista. Erityisen tyytyväisiä olivat ukrainasta

tulleet perheet.

Yhdenvertaisuus + kestävä kehitys

Kestävän kehityksen

sitoumus

ETKL:n kestävän kehityksen sitoumuksen tavoitteena on, että yhteydenpidosta 1/3 yhdistyksiin toteutuu etäyhteyksin. Tavoite on ylitetty selkeästi, sillä suurin osa koulutuksista ja työkokouksista on toteutettu etäyhteyksin.

Koulutuskeskus Sopukassa on siirrytty huhtikuussa käyttämään 100 % uusiutuvaa sähköenergiaa. Sopukan uima-altaasta on luovuttu ja tila toimii nykyisin monitoimitilana, mikä vähentää energian kulutusta.

Yhdenvertaisuus

Keskusjärjestöön perustettiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyöryhmä

ETKL:n asiakastyön yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Sateenkaariperheet ry:n kanssa toteutettiin jäsenyhdistyksille Perheja läheissuhteet sateenkaarevissa perheissäkoulutuskokonaisuus.

Monikulttuurisuus

Jäsenyhdistysten monikulttuurisen työn vahvistaminen

• Koulutettu ja jaettu tietoa sekä materiaalia, teemoina mm. sotapakolaisuus ja kulttuurisensitiivinen kohtaaminen

• ylläpidetty monikulttuurista FB-ryhmää

Monikulttuurinen työ toteutunut eri työmuotojen toiminnassa

• Monikulttuurinen erofoorumi, monikulttuurisuus osana muita koulutuksia

• Käännökset, mm. Kuritusaiheinen oivallusvideo suomeksi, englanniksi, arabiaksi

• Monikulttuurinen sisältö työmuotojen julkaisuissa sekä verkkosivuilla

Ukrainan sotaa paenneiden lapsiperheiden tuki

• Jaettu ETKL tietoa ja osaamista mm. koulutuksissa ja verkostoissa

• Varainhankintaa -> lahjoituksia ukrainalaisten avustuskeskuksiin

• Materiaalin tuottamista; ukrainakielinen vauvaperheen opas, doulaesite ukrainaksi sekä materiaalin kokoamista ja jakamista yhdistyksiin ja muille toimijoille

• Tiedottamista ja vaikuttamista mm. blogit, artikkelit, verkkouutiset, some, kannanotto

• Ukrainasta paenneille vauva- ja pikkulapsiperheille suunnattu Sopukan viikonloppuleiri Lähi Tapiolan lahjoitusvaroilla

Olimme työllämme mahdollistamassa sitä, että

• ETKL:n jäsenyhdistykset tavoittivat 23000 apua tarvitsevaa.

Vertaisryhmissä ja kohtaamispaikoissa oli 25000 osallistumiskertaa.

• Vaikuttavuus esiin -mittarin tulokset osoittavat, että

asiakkailla arjen sujuminen, tyytyväisyys ihmissuhteisiin, turvallisuuden tunne ja toiveikkuus olivat kohentuneet.

Lisäksi haitta siitä asiasta, jonka vuoksi he tarvitsivat apua, väheni selkeästi.

• Lapsilla muutos näyttäytyi vähäisempänä kuin aikuisilla, mutta heilläkin hyvinvoinnin eri osa-alueet olivat kuitenkin nousseet ja koettu haitta vähentynyt.

• Vertaisryhmien on koettu antavan erittäin hyvin tietoa ja tukea arkeen, vertaistuki on helpottanut osallistujien oloa ja aikuisten toimintaan osallistumisen on koettu tukevan myös lasten hyvinvointia.

ETKL:n talous