2 minute read
miksi nuorten äänen tulee kuulua ilmastokeskustelussa
Kaisa Matikainen Pääkaupunkiseudun Eurooppanuorten hallituksen jäsen
Advertisement
Nuoret ilmastovaikuttajat ovat nousseet viime vuosina ympäristöliikkeen keskiöön. Fridays for Future -nimelläkin tunnetun ilmastolakkoliikkeen perustanut Greta Thunberg on onnistunut mobilisoimaan jo pitkään kytenyttä tyytymättömyyttä tehottomaan ilmastopolitiikkaan. Uusi kiireellisyyden tunne on tarttunut erityisesti nuoriin, jotka kokevat selvästi vanhempiaan enemmän ilmastoahdistusta. Samalla ympäristöliike on täydentynyt myös lukuisilla muilla nuorilla aktivisteilla ympäri maailmaa. Nuorten viesti on yksinkertainen: ilmastotekoja nyt. Nuorten ilmastojohtajuus ei ole jäänyt EU:ssa vailla huomiota. Kestävän, vihreän Euroopan rakentaminen on yksi EU:n nuorisostrategian yhdestätoista tavoitteesta. Sen painopisteenä on luoda yhteiskunta, jossa nuoret ovat tiedostavia ja aktiivisia ilmastotoimijoita, joiden ääni kuuluu myös päätöksenteossa. Lisäksi komissio on julkaissut oman aloitteensa nuorten ilmastotoiminnasta (Youth for Climate Action Initiative), jonka tavoitteena on kannustaa nuoria esimerkiksi rajat ylittävään yhteistyöhön Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös parlamentti on kuullut Thunbergia nuorten edustajana esimerkiksi Green Deal -sopimusta koskevissa keskusteluissa. Aloitteista huolimatta nuorten ilmastotoiminta ei ole kuitenkaan vailla haasteita. Konkreettisten vaikuttamiskanavien ja -työkalujen määrä on jäänyt toistaiseksi vähäiseksi. Nuoret ovat aliedustettuina EU:n päätöksentekoelimissä, sillä esimerkiksi nuorten meppien määrä on vähäinen. Samalla nuorten äänestysaktiivisuus eurovaaleissa on jäänyt keskimääräistä matalammaksi siitäkin huolimatta, että erityisesti juuri alle 25-vuotiaiden äänestysprosentti nousi reilusti vuoden 2019
vaaleissa. Myös kuuleminen ja osallistaminen osana päätöksentekoprosessia on jäänyt usein taka-alalle.
Mutta miksi ylipäätänsä nuorten äänen tulee kuulua ilmastokeskustelussa?
Ilmastonmuutoksen tuhoisimmat vaikutukset ovat vielä tulevaisuudessa. Kriisi uhkaakin siis erityisesti nuoria, jotka muodostavat tällä hetkellä jopa kolmanneksen EU-alueen väestömäärästä. Koska nyt tehtävät päätökset koskettavat juuri tulevia sukupolvia, on luontevaa, että ne heijastelevat myös nuorten tahtoa, toiveita ja huolia. Toisaalta nuorten ilmastoaktivismi antaa päättäjille signaaleja siitä, että uusi sukupolvi on valmis muutokseen. Poliitikot seuraavat tarkasti sitä, mitä kansa puhuu, sillä juuri kansan tuki määrittelee puolueiden kannatuk
sen ja vallan määrän. Poliitikoilla on tapana pakoilla epäsuosittujen päätösten tekemistä, koska tämä voisi asettaa tuen vaakalaudalle. Samalla virheet, kuten riittämätön ilmastopolitiikka, pyritään lakaisemaan maton alle. Ilmastotoimijoiden tärkeimpiin tehtäviin kuuluukin peräänkuuluttaa rohkeaa politiikkaa ja -tekoja sekä pitää päättäjiä vastuuvelvollisena, mikäli nämä teot jäävät toteuttamatta. Vaikka moni taho on jo kiirehtinyt asettelemaan nuorten harteille jopa maailmanpelastajan viittaa, on kuitenkin tärkeä muistaa, että nuoret eivät voi pysäyttää ilmastonmuutosta yksin. Mikään aktivismin, osallisuuden tai kuulemisen muoto ei riitä, mikäli nuoret jäävät taistelussaan vailla tukea. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii nopeita, vaikuttavia toimia. Nuorten ahdistus uhkaakin muuttua pakokauhuksi, kun valtiot
ympäri maailmaa jäävät lupauksistaan huolimatta jälkeen sekä ilmastoteoissaan että -tavoitteissaan. Tilanne on toisin sanoen hälyttävä. Mikäli konkreettisia toimia ei aloiteta nyt, ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat olemaan tuhoisia ja peruuttamattomia. Ilmastonmuutoksen kanssa ei voi neuvotella, sopia aikalisästä tai tehdä vaihtokauppaa. Ilmastotekojen toteutuksesta väittelemisen sijaan keskustelun tulisikin lähteä ennen kaikkea siitä, että toimia tarvitaan välittömästi. Vaikuttamiseen ikkuna on auki enää pienen hetken, joten tarvitsemme juuri nyt kaikkia mahdollisia tekoja kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Toimiin tulee tarttua niin jäsenmaissa kuin EU-tasolla, niin omassa arjessamme kuin globaaleissa toimielimissä. •
TÄMÄN POHJALTA SEURAAVAT ASKELEET VOISIVATKIN OLLA: • Green Dealin tulee sitoa jäsenmaita nopeisiin, vaikuttaviin ilmastotoimiin. Vuosi 2050 tulee pitää ehdottomana deadlinena hiilineutraalille Euroopalle. • EU:n päätöksentekoelinten tulee sitoutua tarjoamaan nuorille aitoja vaikuttamisen mahdollisuuksia. • EU:n tulee pitää ympäristö päätöksenteon keskiössä myös Green Dealin jälkeen. Kestävyys ja vihreän liiketoiminnan tukeminen tulee huomioida esimerkiksi koronapaketissa ja muissa talouden elvytystoimissa.
