hyvinvoiva itämeri on koko unionin intressi

Kati Systä Eurooppanuorten liittohallituksen jäsen

Itämeri on tullut meille tutuksi lähimerenä, jonka kauniissa saaristossa voi retkeillä. Se on monelle tuttu myös reittinä Tallinnaan, Tukholmaan ja muualle Eurooppaan. Meremme ei kuitenkaan voi hyvin. Vuosittain kasvavat levälautat ja hapettomat alueet tuhoavat meren biodiversiteettiä, ja muun muassa maataloudesta mereen vuotavat ravintoaineet ja ilmastonmuutos kiihdyttävät entisestään tilan huononemista. Lisäksi ympäristömyrkyt ovat ongelma Itämerellä, ja esimerkiksi Ruotsin elintarvikevirasto on kehottanut välttämään useamman eri Itämeren kalan syömistä useammin kuin 2-3 vuodessa. Joku saattaisi kysyä, miksi juuri EU-tasolla kannattaa tehdä Itämeren suojeluun liittyvää politiikkaa eikä esimerkiksi vain suoraan Itämeren maiden välillä. Meren hyväksi toimii alueen valtioiden perustama Itämeren suojelukomissio. Suomessa ja monessa muussa Itämeren maassa työ meren suojelemiseksi on aloitettu jo ennen EU-jäsenyyttä. Silti juuri EU-tason yhteistyö on tarpeen, sillä saasteet eivät kunnioita valtioiden rajoja, ja niiden vaikutukset ulottuvat Itämeren alueen ulkopuolelle. Vahinkojen siivoamisen lasku lankeaa useammalle valtiolle riippumatta siitä, johtuvatko päästöt esimerkiksi maataloudesta, kunnan jätteen käsittelystä tai merenkulun päästöistä. Yhdessä tekemällä ja aktiivisesti vahinkoja torjumalla voi kalliin laskun riskiä pienentää. EU-yhteistyö luo mahdollisuuksia rannikkoseutujen elinkeinoelämän kehitykselle ja uusille innovaatioille, jotka tähtäävät meren tilan parantamiseen. EU-rahoituksella on merkittävä rooli meremme kehityksessä ja suojelussa muun muassa Itämeri-strategian kautta.

Itämerestä tuli EU:n sisämeri Baltian Lisäksi valmiit yhteistyön rakenteet, hallinnon maiden liityttyä 2004 unionin jäseniksi. tuki ja EU:n resurssit tehostavat työtä meren ja EU:n Itämeri-strategia on EU:n ensimmäialueen hyväksi. nen alueellinen strategia, joka hyväksyttiin Suojelutyöllä on merkitystä myös alueen vuonna 2009. Strategian avulla pyritään ja koko unionin taloudelle. Unionin pohjoiskehittämään unionin lainsäädäntöä, ohjelten jäsenmaiden talous on mitä suurimmassa mia ja rahoitusta siten, että ne tukevat määrin riippuvainen Itämerestä. Maiden talouparemmin Itämeren alueen kehitystä. Stratedet ovat hyvin riippuvaisia viennistä, josta gian fokus on pitkälti ilmastokysymyksissä, suuri osa tapahtuu juuri laivoilla Itämeren ympäristönsuojelussa ja kestävän sinisen kautta. Suomen osalta on arvioitu tavaravientalouden kehittämisessä Itämeren alueella. nistä noin 80 % ja 90 % tavaran tuonnista Nyt strategiaa ollaan jälleen tarkastelemassa kulkevan Itämeren kautta. Rahtilaivat kulkeja odotettavissa on, että myös sen poliittivat tällä hetkellä raskailla polttoaineilla, sia painopistealueita arvioidaan uudelleen. joista aiheutuu huomattava määrä pääsStrategian kolme töjä. Kansainvälinen päätavoitetta ovat merenkulun järjestö meren pelastaminen, ON MEISTÄ JOKAISEN VASTUU, IMO on myös asetalueen yhdistämiETTEIVÄT TULEVAT SUKUPOLVET tanut tavoitteekseen nen ja hyvinvoinnin TUTUSTU MYRKYLLISEEN MEREEN. vähentää merenkulisääminen. Ilmaslun päästöt puoleen tokysymykset ovat vuoteen 2050 kaikissa päätavoitmennessä. Eurooteissa läpileikkaava teema. pan unioni on asettanut tavoitteekseen olla EU:n tason politiikalla on siis todella hiilineutraali 2050. Tämän tavoitteen saavutmerkitystä meren tilan parantamisen tamiseksi komissio on esittänyt välitavoitteeksi kannalta. Itämerta ympäröivät myös Venäjä laskea vuoteen 2030 mennessä kasvihuoja Norja, jotka ovat strategiassa mukana nekaasupäästöjään 50-55 % vuoden 1990 yhteistyömaina. Näiden lisäksi yhteistyömaita tasosta. Innovaatioille ja uudelle tekniikalle on ovat Islanti ja Valko-Venäjä. Itämeri-stratesiis suuri tarve. gian luominen lähti alun perin suomalaisten EU:n intressi on, että myös sen pohjoisten europarlamentaarikkojen aloitteesta. Sittemjäsenmaiden talous ja vienti sujuu. Tämä tulisi min vastaavia strategioita on luotu myös kuitenkin tehdä siten, että luontoa ei tuhota muille EU:n alueille. eikä elämää Itämerellä vaaranneta. Tähän Hyvinvoiva Itämeri on koko unionin haasteeseen pyritään vastaamaan esimerkiksi intressi. Euroopan unionin tuella tehdyn poliItämeri-strategian kestävämmän laivaliikentiikan onnistumiset ja syntyneet innovaatiot teen ja satamakäytäntöjen painopistealueella. on helpompi monistaa suoraan käyttöön Samalla kun esimerkiksi polttoaineiden rikkimyös muualla unionin alueella. Tämä tehospitoisuuksille on asetettu rajoituksia, on EU:n taa samankaltaisten haasteiden ratkaisua. kautta rahoitettu erilaisia uusia ratkaisuihin

KUVITUS

tähtääviä hankkeita. Tällaisissa hankkeissa on tutkittu muun muassa vedyn käyttöä laivojen polttoaineena ja meriliikenteen päästöjen vähentämistä hyödyntäen digitaalisia ratkaisuja. Myös luonto ja ympäristönsuojelu ovat olleet kuumia kysymyksiä Itämerellä jo pitkään. Vastikään esiteltiin myös esitys EU:n uudeksi biodiversiteettistrategiaksi, jonka päätavoitteet ovat vuoteen 2030 mennessä pysäyttää luonnonmonimuotoisuuden köyhtyminen sekä pyrkiä säilyttämään ja ennallistamaan ekosysteemejä. Strategiassa esitetty tavoite 30 % merialueista suojelemiseksi on myös merkittävä Itämerelle. Nyt onkin tärkeä hetki tarkastella Itämeren suojelun seuraavaa kymmentä vuotta. Itämeristrategian luomisesta on kulunut kymmenen vuotta, ja sen seuraava vuosikymmen on tärkeä niin alueellisesti kuin koko unionin tavoitteiden kannalta. Haasteita riittääkin ratkaistaviksi. Tällä hetkellä Itämeren alueella on useampia suuria päästölähteitä eli niin sanottuja hotspoteja, jotka johtuvat muun muassa maataloudesta, teollisuudesta, alueen kunnan toiminnasta tai muusta toiminnasta alueella. Suomen ainoa hotspot on tällä hetkellä Saaristomeren alue, jossa maanviljelystä valuu mereen huomattavia määriä ravinteita. Suomen valtio sitoutui vuonna 2010 saavuttamaan hyvän tilan Saaristomerellä vuoteen 2020 mennessä, mutta kuluneen vuosikymmenen aikana tila on jopa hieman heikentynyt. Viime talvena fosforikuorma oli poikkeuksellisen suuri. Vastikään julkaistussa selvityksessä toimenpiteiksi tilan parantamiseksi esitetään ravinnevalumien vähentämistä, ravinteiden ja biomassan eli eloperäisen aineksen talteen ottoa sekä kalastuksen lisäämistä. Moni teollisuuden hotspoteista erityisesti eteläisellä Itämerellä liittyy kemianteollisuuteen, paperin ja sellun tuotantoon sekä tuotantolaitoksiin, joissa käsitellään metalleja tai raskasmetalleja. Toimille on siis suuri tarve, jotta toiminta rannikoilla ja kauempana rannikolta ei estäisi meren tilan parantamista. Uusia innovaatioita tarvitaan, jotta toiminta alueella voi jatkua ja alue pysyy elinvoimaisena. EU-tason toimet ja rahoitus ovat tarpeen siirtymässä merta kuormittamattomiin toimintatapoihin. Unionilla on siis todellinen näytön paikka tulevan 2021-2027 rahoituskauden aikana. Tuleva rahoituskausi ratkaisee, mikäli vuodelle 2030 asetetut tavoitteet saavutetaan ja Itämeren pelastamisessa onnistutaan. Myös Itämeren alueen valtioilla on vastuu varmistaa, että tuleva politiikka takaa tulevaisuuden niiden taloudelle, kansalaisille ja luonnolle elintärkeän meren tulevaisuuden. Tämä merkitsee riittävien resurssien varmistamista EU:lle. On meistä jokaisen vastuu, etteivät tulevat sukupolvet tutustu myrkylliseen mereen. •

ASKELEITA SEURAAVALLE VUOSIKYMMENELLE VOISI OLLA • Ratkaista päästöjen hotspotit ja ehkäistä ravinnevalumia • Suojella osia merialueesta EU:n tavoitteen mukaisesti • Tukea ja rahoittaa kestävän meriliikennettä ja sinistä taloutta kehittäviä hankkeita