Hyvinvoiva Itämeri on koko unionin intressi
Kati Systä Eurooppanuorten liittohallituksen jäsen
Itämeri on tullut meille tutuksi lähimerenä, jonka kauniissa saaristossa voi retkeillä. Se on monelle tuttu myös reittinä Tallinnaan, Tukholmaan ja muualle Eurooppaan. Meremme ei kuitenkaan voi hyvin. Vuosittain kasvavat levälautat ja hapettomat alueet tuhoavat meren biodiversiteettiä, ja muun muassa maataloudesta mereen vuotavat ravintoaineet ja ilmastonmuutos kiihdyttävät entisestään tilan huononemista. Lisäksi ympäristömyrkyt ovat ongelma Itämerellä, ja esimerkiksi Ruotsin elintarvikevirasto on kehottanut
8 | hätätila
välttämään useamman eri Itämeren kalan syömistä useammin kuin 2-3 vuodessa. Joku saattaisi kysyä, miksi juuri EU-tasolla kannattaa tehdä Itämeren suojeluun liittyvää politiikkaa eikä esimerkiksi vain suoraan Itämeren maiden välillä. Meren hyväksi toimii alueen valtioiden perustama Itämeren suojelukomissio. Suomessa ja monessa muussa Itämeren maassa työ meren suojelemiseksi on aloitettu jo ennen EU-jäsenyyttä. Silti juuri EU-tason yhteistyö on tarpeen, sillä saasteet eivät kunnioita valtioiden rajoja, ja niiden vaikutukset ulottuvat Itämeren alueen ulkopuolelle. Vahinkojen siivoamisen lasku lankeaa useammalle valtiolle riippumatta siitä, johtuvatko päästöt esimerkiksi maataloudesta, kunnan jätteen käsittelystä tai merenkulun päästöistä. Yhdessä tekemällä ja aktiivisesti vahinkoja torjumalla voi kalliin laskun riskiä pienentää. EU-yhteistyö luo mahdollisuuksia rannikkoseutujen elinkeinoelämän kehitykselle ja uusille innovaatioille, jotka tähtäävät meren tilan parantamiseen. EU-rahoituksella on merkittävä rooli meremme kehityksessä ja suojelussa muun muassa Itämeri-strategian kautta.
– eurooppanuorten ilmastopamfletti
