kun kriisi väistyy vanhaan ei ole paluuta uusi eurooppa rakennetaan ekologisesti

Samuel Tammekann Eurooppanuorten jäsen

Keväällä maailma pysähtyi. Samalla kun talous kärsi kovimman iskun sitten 30-luvun suuren laman, pandemian aiheuttama seisahdus näkyi myös ilmansaasteissa ja kasvihuonepäästöissä. ”Nature is healing” -meemit olivat internetin ensireaktio yhtäkkiseen pakokaasujen katoamiseen kaupunkikuvasta ja lentokoneiden jäämiseen maan kamaralle. Vaikkeivät delfiinit todellisuudessa palanneetkaan Venetsian kanaaleihin, ilmiö näytti, kuinka sidoksissa kasvihuonepäästöt edelleen ovat nykyisenlaisen fossiilitalouden käänteisiin. Kun tämä kriisi on selätetty ja talouden koneisto pyörähtää uudelleen kunnolla käyntiin, meillä on vaarana huomata liian myöhään, että ilmastonmuutos on edelleen täällä ja 2030 vuosi vuodelta lähempänä. Vanhoille raiteille palaaminen on helppoa, uusien rakentaminen on paljon vaikeampaa. Valitettavasti myös kannustimet usein ohjaavat väärään suuntaan, esimerkiksi finanssikriisin aikana saimme huomata päästöoikeuden hinnan jumittuneen pohjamutiin vuosiksi eteenpäin. Tekniseltä kannalta se on järkevää, sillä halpaa hiiltä ja öljyä polttamalla talous nousee kuopasta nopeammin, mutta ilmastolle se on tuhoisaa. Toimivalla hiilen hinnoittelulla ja tarvittaessa päästöoikeuksia mitätöimällä on varmistettava, ettei elvyttäminen tapahdu ainakaan uusia savupiippuja nostamalla. Suuri talousromahdus on omiaan aiheuttamaan markkinoille niin kutsuttua luovaa tuhoa. Sopeutuvimmat ja tehokkaimmat yritykset selviävät, toiset taas kaatuvat. Koronakriisi ei kuitenkaan ole noudattanut perinteisiä sääntöjä, ja muun muassa normaalioloissa

JOS MEILLÄ EI MAAILMAN VAURAIMPANA MAANOSANA OLE VARAA KESTÄVÄÄN SIIRTYMÄÄN, KELLÄ SITTEN ON?

menestyksekkäät ravintolat kokivat täydellisen pysähdyksen ihmisten vetäytyessä eristyksiin. Tämä talouden häiriötila on saanut aikaan ehkä kaikkien aikojen suurimman pelastusprojektin, joihin kuuluu myös esitetty 750 miljardin euron Next Generation EU -elvytyspaketti. Paketin sitoutuminen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan on lupaavaa, mutta ekologiseen siirtymään varatut alle 10 % budjetista jättävät toivomisen varaa. Lisäksi paketti muun muassa jättää pois myös investoinnit ydinenergiaan, jonka mukanaolo puhtaan energiantuotannon paletissa on välttämätöntä. Kun hiilineutraaliuuteen pääseminen vaatii yhteiskunnan laajamittaista sähköistämistä luotijunista terästeollisuuteen, nyt jos koskaan kannattaisi kaivaa vanha Atoms for Peace -hanke takaisin historian hämäristä. Ettemme käyttäisi valtavia velkarahoja menneen maailman uudelleenrakentamiseen, kaikista olennaisinta on tunnistaa ne alat, joiden säilyttäminen on etu, ja ne, joista meidän on aika päästää irti. Tällaisella luovalla tuholla on kuitenkin myös kääntöpuolensa, jokainen yritys on myös aina jonkun työpaikka ja jonkun elämäntyö, eivätkä kaikki voi hetkessä siirtyä hiiliviljelijöiksi, pienreaktoriteknikoiksi tai digitaalisten palvelujen tuottajiksi ilman koulutusta tai pääomaa. Katkeroitumiseen ja sen aiheuttamiin vastareaktioihin meillä ei ole varaa, kun joudumme yhdessä luovimaan ehkä taloushistorian suurimman rakennemuutoksen läpi. Siksi kestävä uudelleenrakennus vaatii myös sosiaalisen puolensa laajojen alueiden menettäessä tärkeimpiä elinkeinojaan. Myös menneisyyden alojen edustajilla on oltava tulevaisuus. Päästöjen kääntyminen kriisin vuoksi hetkelliseen laskuun tai pandemiasta elpyminen eivät ole syitä lykätä ilmastotoimia – päinvastoin. Ellemme käänny hiilinegatiivisiksi, ilmasto jatkaa edelleen lämpenemistään. Jos meillä ei maailman vauraimpana maanosana ole varaa kestävään siirtymään, kellä sitten on? Koronanjälkeinen Eurooppa on rakennettava uudelleen ekologisesti, sillä muuta vaihtoehtoa meillä ei ole. Aika käy vähiin. •

ASKELEITA SEURAAVALLE VUOSIKYMMENELLE VOISI OLLA • Kasvatetaan ekologisen uudelleenrakennuksen osuutta Next Generation EU -elvytyspaketissa mm. kohdentamalla elinkeinoelämän tukia laajemmin päästövähennystavoitteiden mukaan • Varmistetaan, että puhtaan energian rahoitus on teknologianeutraalia yhteiskunnan sähköistämisen mahdollistamiseksi tarvittavassa laajuudessa • Ylläpidetään päästöoikeuksien hintaa mm. mitätöimällä ylimääräisiä päästöoikeuksia ja kiristämällä vuosileikkuria