Kenttätöitä työt
itsenäistyvässä
Suomessa – E simerkkinä P irkanmaan
kenttä -
1910–1930- luvuilla
I ida Heikkari
Suomessa 1900-luvun alkupuolella kansallinen nationalismi oli voimissaan. Kuinka paljon tällä oli vaikutusta arkeologien kenttätöihin ja niiden myötä tehtyihin tulkintoihin? Vaikka arkeologit saattoivat tehdä kenttätyöt ilman tarkoitusta tuottaa nationalistista historiankuvaa tukevaa aineistoa, he elivät ja kasvoivat aikana, jolloin tätä kuvaa historiasta työstettiin ja opetettiin. Kuinka paljon tämä vaikutti, vaikuttiko, ja keiden osalta? Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisen arkeologian tutkimuksen historiaa sen aineiston perusteella, mitä on ollut käytettävissä aikalaistutkijoilla ja mitä on säilynyt nykypäivään saakka. Tarkoituksena on tutkia, millä tavoin arkeologista tutkimusta tehtiin, ja mitkä seikat vaikuttivat sekä kenttätöiden tekemiseen, löytöjen talteenottoon, muistiin merkitsemiseen, tulkintoihin ja myöhempään käyttöön Pirkanmaalla vuosina 1910–1939. Materiaalina tutkimuksessa toimivat ensisijaisesti arkeologisten kenttätöiden kenttätyöraportit sekä niiden löytöluettelot. Lisäksi ajan oppikirjoja, alan kirjallisuutta ja artikkeleita on käyty läpi. Jonkin verran tutkielmassa käydään läpi myös tutkijoiden henkilöhistoriaa, mutta pääpaino on raporteilla, jotka ovat olleet käytettävissä muilla tutkijoilla ennen ja nyt, mutta joita ei ole suunnattu suurelle yleisölle. Kuitenkin raportin takana oli aina henkilö, joten myös henkilöhistorialla on merkitystä. Kenttätyöraporttien perusteella kenttätöitä tehneiden arkeologien keskuudessa oli laajaa variaatiota kenttätöiden tekemisen ja niistä raportoimisen suhteen. Suoraan viitteitä siitä ei löytynyt, että nationalistinen historiankuva olisi ohjannut tulkintaa tai tutkimuskohteiden valintaa, mutta olemassa oleva historiankuva vaikutti tutkimukseen, ja tutkimus myös kuvaan historiasta. Lisäksi selkeiden, yhtenäisten käytäntöjen puute raportoinnin osalta loi lisää hajontaa ja variaatiota aineistoon. Aineistosta erottui kuitenkin muutoin selkeitä asioita, jotka toistuivat useissa töissä säännönmukaisesti, kuten paikallisten informanttien käyttö tutkimuksen apuna ja paikallisen perintötiedon kirjaaminen muistiin. Tutkimuksessa selvisi lisää siitä, mitä tietoa 1900-luvun kaivauksilta on säilytetty seuraaville tutkijoille.
14
