H2 1-2012

eKoloGinen terhi PÖlKKi

Kenkiä koivusta ja lehmän nahasta

PAidAt Pois, PoJAt!

Hyväntekijöitä Vierumäellä

mUsiiKin diGitAAlinen dilemmA

Nettipiratismi riehuu

MUUTOS TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 1

HELGA MAGAZINE THE CHANGE ISSUE 1 01/2012 14.12.2011 10:58:44

Pe La Pe La Pe La

20.1.

21.1.

27.1.

28.1.

3.2.

4.2.

Pe 10.2.

La Pe La Ti Ke Ke To Pe La Su Ti Ke Ke To Pe La Ti Ke Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Tu Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La

11.2.

17.2.

18.2.

21.2.

22.2.

22.2.

23.2.

24.2.

25.2.

26.2.

28.2.

29.2.

29.2.

1.3.

2.3.

3.3.

6.3.

7.3.

7.9.

8.3.

9.3.

10.3.

11.3.

12.3.

13.3.

14.3.

15.3.

16.3.

17.3.

18.3.

19.3.

20.3.

21.3.

22.3.

23.3.

24.3.

25.3.

26.3.

27.3.

28.3.

29.3.

30.3.

31.3.

Flinch Duudsonit Anna Abreu Virve Rosti & Toyboys Jope Ruonansuu Show time klo 21 Burleski Night Lou Lou D'Vil & Holy Curves Hullu Porock SPARZANZA & Doom Unit Hullu Porock. Blake & Poison Black LordEst Cheek Ikärajaton (S) disco SauruXet (S) Cheek Chisu Jare & VilleGalle Finntelligens Chisu Ikärajaton (S) disco Jare & VilleGalle (S) Juha Tapio Petri Nygård Anna Abreu E-Rotic Ikärajaton (S) Disco Haloo Helsinki (S) Petri Nygård Suvi Teräsniska Trrr Trrr Petri Nygård Pelle Miljoona & United Lauri Tähkä esiintyjä avoin Erin Irina esiintyjä avoin Erin Lauri Tähkä Coverfield Hittiorkesteri Aimo Mamba esiintyjä avoin Irina esiintyjä avoin Paula Koivuniemi Irina esiintyjä avoin Virve Rosti & ToyBoys esiintyjä avoin Laura Virve Rosti & ToyBoys

Lisää esiintyjiä www.hulluporo.fi

a j i l e Opisk

tässä sinulle

PORON PARHAAT PAKETIT

Bilepaketit sis. Areenan liput alk. 99 € / hlö / 2 vrk Hiihtolomaviikot 8-10 / 2012 2hh

275 € / hlö / viikko

äy Täällä odotellaan jo sinua! k i e ä l l i si! k ä Me itk p a aik Rock Café Wanha Hullu Poro + Kammi + Taivas + Reindeer Lounge + Ämmilä + Pihvipirtti + Hullu Poro Areena + Kultainen Poro + Asia Brasserie + Kana ja Kannu + Pub Hölmölä uutta! + Nightclub Porocks + Taivaanvalkeat + Tonttula + Sushi Bar & In Team

= 15 Ravintolaamme & 400 pehmeää petiä

99130 LEVI

Puh. 016 6510 100 www.hulluporo.fi

H2 on HAAGA-HELIAn opiskelijalehti. Lehden kustantaa opiskelijakunta HELGA. Anna palautetta: h2@helga.fi Päätoimittajan ja vastaavan päätoimittajan tavoitat: etunimi.sukunimi@helga.fi Muun toimituksen tavoitat: etunimi.sukunimi@myy.haaga-helia.fi

Päätoimittaja Tiiamari Pennanen Vastaava päätoimittaja Igor Parri Toimituspäällikkö Anne Ventelä Toimitussihteerit Jenni Tepsa, Laura Roivainen AD Maija Männistö Taittajat Maija Männistö, Matti Keponen, Anette Rantanen, Mirja Vainio, Kalle Erkkilä Kuvatoimittajat Matti Keponen, Mirja Vainio Toimittajat Johanna Tähtinen, Jenni Tepsa, Daniel Carlsson, Matti Keponen, Laura Roivainen, Anne Ventelä, Kalle Erkkilä, Sampo Haarlaa Kuvaajat Daniel Carlsson Kuvitus Johanna Tähtinen, Anne Ventelä Avustajat Visa Högmander, Tomi Eklund

Logo Mikko Raatikainen Painosmäärä 3700 ISSN 1796-7910, Forssan Kirjapaino Oy 2012

2 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 2

14.12.2011 10:58:44

T

PÄÄKIRJOITUS

ROHKEASTI MUUTOSTA PÄIN Tämän vuoden ensimmäisen H2-lehden teemana on muutos. Monet meistä pelkäävät muutosta ja vapisevat sen mukanaan tuoman epävarmuuden edessä. Vanhojen tuttujen tapojen noudattaminen on helpompaa ja turvallisempaa kuin niiden muuttaminen.

Muutos on kuitenkin tarpeen, jotta elämä ei kävisi tylsäksi. Katsoimme toimituksen kanssa muutosta silmiin ja etsimme jännittäviä ja poikkeavia tapoja opiskella, kuunnella musiikkia, edistyä uralla ja syödä.

Muutoksen tuulien povataan tuivertavan Euroopan unionissa, ja meitä pelotellaan euron kaatumisella ja sitä seuraavalla taantumalla.

Toimittaja Kalle Erkkilä jätti sivistyksen ja talouskriisin tummanpuhuvat uutiset taakseen ja suunnisti Keuruun omavaraiseen ekokylään nähdäkseen, miten siellä selvitään ilman ruokakauppoja, öljyä tai edes johtajaa (sivu 24).

Jos taantuma ja tulevaisuuden työllistyminen alkaa tosissaan mietityttää, kannattaa lukea sivulta 8 toimittaja Daniel Carlssonin haastattelu ravintola-alan alumnista Mikko Kääriästä. Hän valmistui jo vuonna 1971 silloisesta Haagasta ja opettaa tarinallaan, että menestys on itsestä kiinni - kunhan on valmis tekemään paljon töitä ja pitää jalat maassa.

HAAGA-HELIA on epäilemättä muuttunut paljon Kääriän opiskeluvuosista. Näyttää siltä, että ammattikorkeakoulutus joutuu jälleen hakemaan uusia opiskelumuotoja, kun rahoitusta leikataan.

Rehtori Ritva Laakso-Manninen kertoo korkeakoulun tulevaisuuden suunnitelmista sivulla 10.

Vierumäen liikunnanohjaajaopiskelijat halusivat saada liikkeelle muutosta parempaan ja tekivät poikakalenterin, jonka tuotto lahjoitetaan Päijät-Hämeen lastensairaalalle. Mallipojat myönsivät kainosti toimittaja Johanna Tähtiselle, että valmis tuote on näyttävyydellään innoittanut naisopettajia lähettämään tekijöille ihailijapostia (sivu 38).

Olipa muutos lähtöisin sitten omasta tahdosta tai ulkopuolisesta kimmokkeesta, yritetään ottaa siitä ilo irti ja nauttia sen tuomista mahdollisuuksista. Parhaat ja mieleenpainuvimmat hetket syntyvät harvoin silloin, kun tehdään kaikki niin kuin ennenkin.

Tiiamari Pennanen Päätoimittaja

3 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 3

14.12.2011 10:58:45

SISÄLLYS

6 HELGA-sivut 8 Vintage sixty-nine 11 Rajuja leikkauksia Miten ammattikorkeakoulujen leikkaukset vaikuttavat HAAGA-HELIAan?

12 Oma IT-yritys jo lukiossa

OPISKELU

14 Kahden vaiheilla 15 Ekologista kenkäsuunnittelua Terhi Pölkinesikoismallisto ilmestyy keväällä

19 Helsinki, pelon maantieteen kaupunki?

22 Muutuko ympäristösi mukana?

24 Portti pois oravanpyörästä Miten Keuruun ekoyhteisössä ollaan varauduttu tulevaisuuden muutoksiin?

28 Bittejä vai levyjä?

30 Arabikevät - sorretun kansan mahdollisuus?

31 Hyvästit jääkaapille

MUUTOS

32 Raakana, kiitos!

36 Elämä remonttiin 37 5+1 vinkkiä istumiseen 38 Hyvällä asialla Vierumäen paidattomat pojat hyväntekeväisyyskalenterissa

42 Pipo päähän pakkasella 43 Asennemallia länsinaapurista

VAPAA-AIKA

44 Four decades of tv-shows IN ENGLISH

4 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 4

14.12.2011 10:58:47

15 24 36

32 5 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 5

14.12.2011 10:58:48

OPISKELU

hAAGA-heliAn oPisKeliJAJärJestÖ helGAn hAllitUs KAUdelle 2012 TEKSTI mirja vainio KuvaT Daniel Carlsson

Hallituksen puheenjohtaja Pauliina Painilainen, 23 Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma, Pasila Miten kiinnostuit HELGAn edustajistoon pyrkimisestä?

Pääsin HELGAn edustajistoon keväällä 2009. Olin jo aiemmin aktivoitunut Sosialidemokraattisissa opiskelijanuorissa (SONK) ja silloinen HELGAn hallituksen pääsihteeri vinkkasi tällaisesta vaikuttamismahdollisuudesta. Vaikutan tällä hetkellä myös SONKin hallituksen jäsenenä ammattikorkeakouluopiskelijoiden aseman edistämiseksi.

Tärkein tavoitteesi tulevalle kaudelle?

Edunvalvontatyö opiskelijan arkeen! Jäsenmäärää kasvattamalla saamme opiskelijoiden äänen kuuluviin. Usein vasta kun valmiit päätökset tulevat julki, opiskelijat ymmärtävät, että heillä olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa.

Mitä haasteita HAAGA-HELIAlla on edessään?

Käytännön yhtenäistämistoimenpiteet ja yhteisöllisyyden edistäminen kaikissa toimipisteissä. Tavoitteena on saavuttaa vahvat yhteiset HAAGA-HELIAn sisäiset käytänteet yhteistyössä aine- ja paikallisyhdistysten kanssa. Esimerkiksi opinto-ohjausprosessin ja opinnäytetyöohjauksen tulisi olla yhtenäisempää. Koulutusohjelmien erityistarpeet on tietysti huomioitava. Haluamme myös pitää matkailu-, ravitsemus ja talousalan (MARATA) niin vahvana kuin se tällä hetkellä on.

Mitä haluat säilyttää ja mitä parantaa Helgan toiminnassa?

Haluan ehdottomasti säilyttää perinteet. Vuosittaiset juhlat kuten Fuksiaiset ja HELGAn 8 Päivän Wappu tekevät meistä HAAGA-HELIAlaisia. Haluaisin parantaa hallituksen vaikutusmahdollisuuksia ja näkyvyyttä korkeakoulun sisällä.

Paras opiskelijabilemuistosi?

Kallistun tässä omiin Fuksiaisiin 2009, sillä kerran sitä vain fukseja ollaan! Kengät kastui loskassa, mutta meininki oli sitäkin parempi.

Mahtavien tutoreiden vetämänä edustimme sarjakuva-teemassa Baby Bluesina.

”

Opiskeluaika on parasta aikaa!

Varapuheenjohtaja

Igor Parri, 26 Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma, Pasila Miten kiinnostuit HELGAn edustajistoon pyrkimisestä?

En pyrkinyt edustajistoon vaan suoraan hallitukseen huhtikuussa 2011 myynnin ja markkinoinnin pestiin, sillä halusin päästä kehittämään kyseistä osa-aluetta HELGAn toiminnassa. Hatarat visiot konkretisoituivat vuoden aikana ja nyt olemme saaneet huikeasti aikaan!

Miksi halusit varapuheenjohtajaksi?

Saan lisää vastuuta ja vaikuttamismahdollisuutta. Varapuheenjohtajana haluan laajentaa vastuunkantoani myös oman sektorini eli myynnin ja markkinoinnin ulkopuolelle.

Mitä parannettavaa näet HELGAn työssä?

Kaikessa on aina varaa parantaa! Jäsenetujen kasvattaminen ja HELGAn toiminnan läpinäkyvyyden kehittäminen, jotta opiskelijat

6 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 6

14.12.2011 10:58:48

helGA tiedottAA SAMOKin liittokokous

tietävät, mitä tapahtuu. Mitä kauemmaksi Pasilasta mennään, sitä haasteellisempaa on HELGAn konkreettinen läsnäolo esimerkiksi Vierumäellä ja Porvoossa. Hallituksen vierailukierros eri toimipisteisiin eli ”HELGA on Tour” on hyvä alku välimatkan lyhentämiseksi!

Me edustetaan kuitenkin kaikkia, mutta jäseniä on vain kolmasosa.

Myös yhteistyötä muiden opiskelijakuntien kanssa olisi hyvä valtakunnallisesti kasvattaa.

Paras opiskelijabilemuistosi?

Tämänvuotiset eri opiskelijakuntien vuosijuhlat edustustehtävissä sekä Vallilan yksikön STURE ry:n Spårabileet, jotka pidettiin maaliskuussa. Tietysti on mainittava myös omat Fuksiaiset keväällä 2010.

Teemana oli monopoli ja luokkamme vei voiton pukeutumiskilpailussa Mannerheim-asusteilla!

Uuden hallituksen muut jäsenet Iris Tandefelt Matkailualan liikkeenjohdon koulutusohjelma, Haaga Kiia Kuparinen Johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelma, Pasila Tuulia Virta Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Vierumäki Toni Asikainen Tietojenkäsittely, Pasila Ilkka Manninen Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohto, Haaga Paavo Elonheimo Liiketalous, Pasila

SAMOK ry tulee sanoista Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto, ja sen jäseninä toimivat kaikki Suomen ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat. SAMOK ry huolehtii opiskelijoiden näkemysten saattamisesta valtionhallinnon ja muiden yhteistyötahojen tietoon sekä järjestää opiskelijoille erilaisia valtakunnallisia palveluja ja alennuksia. SAMOK ry edustaa kaiken kaikkiaan yli 100 000 amk-opiskelijaa. SAMOKin ylin päättävä elin on liittokokous, joka päättää liiton suurista linjoista ja valitsee tulevan hallituksen.

SAMOK ry:n 16. varsinainen liittokokous pidettiin 11. 12.11.2011 Helsingin Vuosaaressa, hotelli Rantapuistossa. Tapetilla olivat mm. keskustelu opiskelijakuntien automaatiojäsenyydestä sekä SAMOKin jäsenmaksun korotuksesta.

Perjantaina ilta jatkui pitkään hallitustyrkkyjen haastatteluilla, jotka huipentuivat lauantaina pidettyyn äänestykseen. SAMOK ry:n vuoden 2012 puheenjohtajaksi valittiin Elin Blomqvist, Arcada studerandekår - ASKin hallituksen puheenjohtaja. SAMOKin varapuheenjohtajaksi valittiin Heli Saikko Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKAsta.

Hallituksen jäseniksi valittiin Anette Karlsson Laurea ammattikorkeakoulun opiskelijakunta LAUREAMKOsta, Emmi Lehtinen Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUOsta, Jyri Sallinen Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Sammakosta, Joni Vainikainen METKAsta sekä Jenni Tuomainen Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Tamkosta.

H2 nyt myös kätevästi netissä H2-lehteä voi nyt myös selailla netissä. HELGA lataa tulevaisuudessa H2-numeroita Issuu.com-palveluun, josta lukija pystyy selailemaan lehden sähköistä versiota missä päin maailmaa tahansa, milloin tahansa. Laajennuksen tarkoituksena ei ole suinkaan vähentää fyysisen lehden tarvetta vaan tarjota lukijaystävällisiä ratkaisuja sekä laajentaa levikkiä.

Palveluun on ladattu valmiiksi myös aikaisempia numeroita. H2lehden Issuu.com -profiilista löytyy 2011 ja 2010 vuoden numerot.

Käy tutustumassa: issuu.com/h2-lehti

7 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 7

14.12.2011 10:58:49

OPISKELU

vintage sixty-nine Vastuu, sopiva yhdistelmä osaamista ja työhön panostamista kuuluvat Mikko Kääriän työuran reseptiin. Hotelli- ja ravintolaopiston vuoden 1969 fuksi ja nykyään alansa veteraani uskoo työelämän oikeudenmukaisuuteen: sen saa, minkä sijoittaa.

TEKSTI JA KUVA Daniel Carlsson

”

T

ässä se oli, ihan sisäänkäynnin päällä”, Mikko Kääriä kertoo hymyillen ja viittilöi kohti ikkunaa, jonka takana asui opiskeluaikanaan. Vuonna 1969 huone kuului Hotelli- ja ravintolaopiston (HRO) opiskelija-asuntolaan. Nykyisin ikkunan alla on Hotelli Haagan vastaanotto ja Hotelli- ja ravintolaopisto on osa HAAGAHELIAn ammattikorkeakoulua.

Kääriä oli päässyt Hotelli- ja ravintolopistosta pitkälle, kun hän jäi eläkkeelle 2006. Valmistuttuaan 1971 hän vietti ensin muutaman vuoden Brysselin hotelli Hiltonissa, kunnes aloitti Elannolla ravintolajohtajana. Kääriä haki vastuuta ja piti siitä niin paljon, että urakehitys vei monien portaiden kautta ensin Elannon ravintolatoiminnan johtoon ja lopuksi Lomaliiton toimitusjohtajaksi.

Johtajalta Kääriä vaikuttaakin. Opiskeluaikoja muistellessaan hän kertoo asiat hillitysti ja lähes sotilaallisen harkitsevasti, luottamusta herättävästi. Systemaattisuuden puolesta puhuva Kääriä vaikuttaakin eräiden nykypäivän tulta puhkuvien, intuitiivisten mielialajohtajien antiteesiltä.

Hotelli- ja ravintolaopiston alkutaival loi vahvaa yhteishenkeä Kääriästä tuli yksi HRO:n ensimmäisistä opiskelijoista, kun Helsinkiin saatiin pitkän odotuksen jälkeen oppilaitos, joka kouluttaisi työvoimapulasta kärsineelle alalle esimiehiä. Alku oli oppilaitokselle vaikea: rahat olivat kuluneet rakentamiseen, joten koululla ei ollut edes kunnon opetusmateriaaleja. Opettajat ja oppilaat olivat kuitenkin samassa liemessä, joten kouluun muodostui vahva yhteishenki. ”Sain täältä kovan uskon itseeni”, Kääriä muistelee vakavana, ja painottaa, että vaikka valmistuttuaan pääsi kiinni hyviin töihin, oli hänen työelämässä pakko todistaa osaamisensa.

Luokkamuotoisessa koulutuksessa opiskelu valmisti järjestelmällisyyteen ja työkuriin. Luokka eteni samaa tahtia, joten kursseilta ei

voinut luistaa, eikä opiskeluaikaa venyttää. Kääriälle tärkeintä oli saada vastuuta ja vaativia työtehtäviä. Ravintolajohtajan työ Elannolla oli monella tapaa tavoitteiden täyttymys. ”Oli kova juttu, kun nuorena miehenä voimansa tunnossa sai niin suuren talouden johdettavaksi”, Kääriä kertoo.

Työelämän tarpeiden ennakointi kannatti Hotelli- ja ravintola-alan valinta ei ollut Kääriälle pitkään hautunut unelma tai arvovalinta. Yo-merkonomiksi Lahdesta valmistumassa olleelle Kääriälle suositeltiin Automaattisen tietojenkäsittelyn, ATK:n, opiskelemista. Kun hän kysyi koulunsa ammatinvalintaohjaajalta, missä ATK:ta voisi opiskella, ohjaaja kysyi, että ”Mikä se ATK on?”

Samoihin aikoihin Kääriä luki lehdestä jutun Haagaan valmistuvasta uudesta opistosta. Kääriän kauppiassuvussa hotelli- ja ravintola-alan miehiä ei ollut, mutta palaset loksahtivat kohdalleen; liikkeenjohdon koulutus ja kasvava palvelualan sektori. Liiketoiminnan johtamiseen vetoa tuntenut Kääriä ennakoi työmarkkinoiden tarpeen ja haki opiskelupaikkaa. Ala osoittautui oikeaksi.

”Ole aina valmis ponnistelemaan” Nykyisille hotelli- ja ravintola-alan opiskelijoille Kääriä antaa yksinkertaisen vinkin: Always be ready to go the extra mile – ole aina valmis ponnistelemaan tavoitteiden saavuttamiseksi.

Puhe hidastuu ja Kääriän äänestä kuuluu jonkinlainen usko, tai ainakin vuosikymmenten synnyttämä syvä luottamus. Hän sanoo liikeelämässä pärjäämisen olevan Suomessa valintakysymys. Yhteiskunta ja liike-elämä ovat Suomessa niin oikeudenmukaisia, että työhön tosissaan panostava myös saa paljon. ”Jos haluaa olla rivissä kahdeksas vasemmalta, se on aina mahdollista. Mutta ei se kaikkia tyydytä”, Kääriä toteaa rauhallisesti.n

8 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 8

14.12.2011 10:58:49

Pelkän intuition varaan ei kannata laskea Kääriä on huolissaan siitä, että aloittelevat yrittäjät luottavat liiaksi vaistoihinsa: Steve Jobsin tapa johtaa ei välttämättä saa aina aikaan menestystarinoita. Kääriä varoittaa päästämästä intuitiota suunnitelmallisuuden edelle. ”Monilla on hyvä intuitio, mutta sitä ei tarpeeksi opeteta, että ideatkin pitää systemaattisesti käydä läpi ja dokumentoida”, Kääriä muistuttaa.

Ennen yrityksen perustamista hän kehottaa pureskelemaan intuitiiviset käsitykset puhki ja hakemaan tukea, etsimään mentorin. Liiketaloudellisesti järkevä hanke vaatii paljon suunnittelua ja realismia. Liiketoimintaympäristö täytyy selvittää tarkasti.

Useita ravintoloita suunnittelemassa ollut Kääriä kertoo esimerkin: Michelin-tähtiä toivovien ravintoloiden omistajat tekevät hänen mukaansa enemmän nimeä ja mainetta kuin bisnestä. ”Omistaja tekee 16-tuntisia päiviä parin kolmen vuoden ajan, kunnes väsyy”, Kääriä sanoo.

Kääriän mukaan Suomen markkinat eivät yksinkertaisesti riitä gourmet-ravintoloille ja huippuviineille. ”Ne ovat loistava juttu, mutta elinkeinoksi liian pieniä. Suomi on siihen liian pieni, Helsinki on liian pieni.”

Mikko Kääriä, 65 Syntynyt Vaasassa Perhe muutti usein ammattisotilas-pankinjohtaja isän töiden mukana.

Valmistunut Hotelli- ja ravintolaopiston liikkeenjohdon linjalta (nyk. Haaga-Helia AMK) 1971 Vuonna 1969 aloittanut luokka ”Vintage sixty-nine” pitää vieläkin yhteyttä.

Pitkä työura Elannossa Aloitti ravintolanjohtajana, työskenteli myöhemmin Elannon ravintolaosakeyhtiön toimitusjohtajana vuoteen 1998 saakka.

Eläkkeelle Lomaliiton toimitusjohtajan paikalta vuonna 2006 Asuu nyt osan vuodesta Haagassa ja osan Sysmässä, missä aikaa menee muun muassa omakotitalon saneeraamiseen ja veneretkeilyyn Päijänteellä.

9 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 9

14.12.2011 10:58:50

OPISKELU

NEWS FROM THE INTERNATIONAL DIVISION International activity of HELGA is coordinated by HELGA international division. Three activity groups , ESNHELGA, IDSHH and AIESEC organize different kinds of activities.

For 60 years, AIESEC has been giving students from over 110 countries a chance to work abroad. This year, you can be part of the organization, whether as a member or an intern. In 2011, AIESEC Haaga-Helia (AIESEC HH) was established, as the first local AIESEC committee connected to an UAS in history.

What do we do? We don’t just offer students in Finland job opportunities abroad; we also pave the way for students from other countries to do their internship in Finland. To that end, we meet and negotiate with companies all over the Helsinki metropolitan area. For our achievements in less than a year’s time, we have received an Outgoing Exchange Performance award from the National Committee of AIESEC Finland.

For more information about us and what we do, you can go to our webpage www.aiesec.fi or find us on Facebook: AIESEC HH.

Erasmus Student Network, ESN, is one of the biggest student associations in Europe. ESN-HELGA is an international activity group that is part of ESN and HAAGA-HELIA’s Student Union HELGA. We organize tutoring and various events for the incoming exchange students. Over the years the activity of ESN-HELGA has grown larger; in HAAGA-HELIA there is about 300-400 exchange students each academic year.

ESN-HELGA takes care of the exchange students’ needs throughout their stay in Finland. Tutors help the exchange students before and after their arrival to Finland by collecting the students from the airport, taking them to their new home, answering questions and showing them around the campuses and the city. ESN-HELGA arranges events for exchange students, for example trips to Lapland, St. Petersburg and Stockholm. The exchange students have also a possibility to visit the Fazer chocolate factory and cook and eat delicious food at Finnish Cuisine Nights among all.

Get more information about ESN-HELGA on our website www. esn-helga.com

RAJUJA LEIKKAUKSIA Rahoitusmuutosten vaarana on koulutuksen tason kärsiminen ja opetuksen väheneminen. HAAGA-HELIAn rehtori Ritva Laakso-Manninen kertoo, mitä leikkaukset merkitsevät opiskelijalle.

TEKSTI tiiamari pennanen Kuva mareK saBoGal

O

petusministeriö julkaisi vuoden 2011 lokakuussa leikkauslistansa, joka kohdistaa ammattikorkeakouluihin kovia säästötoimenpiteitä. HAAGA-HELIAn kohdalla puhutaan kuitenkin vain 40 vuosittaisen aloituspaikan leikkauksesta, mikä on kaksi prosenttia kokonaismäärästä. ”Tietenkään leikkaukset eivät ole mukavia, mutta niiden kanssa voidaan elää”, Ritva Laakso-Manninen sanoo. Vähennykset kohdistuvat matkailu-, hotelli- ja ravintola-alojen koulutukseen.

Aloituspaikkojen lisäksi lähtee vuosina 2013-2015 noin kymmenen prosenttia koulun kokonaisbudjetista, mikä tarkoittaa seitsemää miljoonaa euroa vuodessa. ”Sillä rahalla palkkaa aika monta ihmistä töihin.” Laakso-Manninen kuitenkin vakuuttaa, että näillä näkymin HAAGA-HELIAssa ei ole tarvetta irtisanomisiin, vaan henkilökunnan kulujen vähentämiset yritetään hoitaa niin, että eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia.

Valtakunnallisesti ammattikorkeakouluihin on suunnitteilla 126 miljoonan euron säästöt. Ne olisivat Laakso-Mannisen mukaan niin kovia, että koko kenttä kärsisi. ”Teemme rehtorien kanssa yhteistyötä, jotta säästöjä tiputettaisiin 50-75 miljoonaan euroon.”

Lisää vapautta, vaarana syrjäytyminen ”Emme halua opetusmallia, jossa opiskelija istuu koulussa kahdeksan tuntia päivässä. Kehitämme opiskelun muotoja, jotka antavat enemmän vapautta ja joustavuutta opiskelijalle. Lähiopetuksen sijaan opiskelija voisi suorittaa opintojaksoja virtuaalisesti, yrityksissä tai AHOT-muodossa”, Laakso-Manninen kertoo.

AHOT eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnus-

10 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 10

14.12.2011 10:58:50

taminen on korkeakoulujen ja yliopistojen henkilöstölle suunnattu hanke, jonka keskeinen tavoite on lisätä heidän osaamistaan yhteistyössä työelämän kanssa.

Koulutusmallissa, jossa opiskelijalla on enemmän vapautta, on vaarana kuitenkin myös syrjäytyminen. Opiskelijan tukipalveluita, kuten yksilöllistä opinto-ohjausta, tarvitaan silloin Laakso-Mannisen mukaan entistä enemmän. Säästöt ovat ristiriidassa tämän kanssa.

Laakso-Manninen korostaa, että joudutaan vielä hakemaan innovatiivisia ratkaisuja, joilla varmistetaan, että opiskelijaa ei jätetä yksin. ”Olemme kehittämässä esimerkiksi työnimellä ’tenttiakvaario’ kulkevaa hanketta, jonka avulla opiskelija voisi tehdä tenttejä hänelle sopivaan aikaan kirjastossa.”

Kysyntää suomalaiselle osaamiselle HAAGA-HELIAssa haetaan nyt myös uusia tulonlähteitä. ”Näitä ovat esimerkiksi TKI-hankerahoitus, yrityksille myytävä koulutus ja koulutusvienti. Maailmalla olisi kysyntää suomalaiselle osaamiselle, koulutusvienti kompensoisi näitä leikkauksia”, Laakso-Manninen painottaa.

TKI-hankerahoituksella viitataan erinäisiin HAAGA-HELIAssa käynnissä oleviin tutkimus- ja kehittämisprojekteihin.

Yksi keino koululle saada lisärahoitusta on tutkintojen syntyminen. ”Koulu saa rahaa jokaisesta valmistuneesta tutkinnosta ja niiden osuutta kokonaisrahoituksesta ollaan kasvattamassa uudella AMK-lailla. On entistä tärkeämpää, että valmistutaan. Viestini onkin opiskelijoille: viekää opintonne loppuun ja valmistukaa. Hyöty on molemminpuolinen.”n

KOMMENTTI: Ministeriön asettamat säästöpaineet ovat kieltämättä korkeakouluille haastavia. Tärkeää on se, että säästötoimenpiteet eivät kohdistu suoraan opiskelijoihin; ammattikorkeakoulututkintoa ei voi suorittaa ainoastaan tenttimällä, vaan myös laadukasta opetusta on tarjottava.

HELGA näkee kuitenkin hyvänä, että korkeakoulu tarjoaa mahdollisuuksia suorittaa opintoja joustavasti, etenkin AHOTkäytänteiden avulla. Tietysti tämä asettaa paineita opintojen ohjauksen riittävyyteen ja toiveena on, että kaikki tämä ei olisi pelkkää sanahelinää, vaan opiskelun joustavuuteen myös aidosti panostetaan.

HELGAn vuoden 2011 hallituksen puheenjohtaja Janne Hälinen

11 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 11

14.12.2011 10:58:50

OPISKELU

OMA IT-YRITYS JO LUKIOSSA Itsenäisesti tietotekniikkaosaamisensa hankkinut Topi Raulo päätyi perustamaan toiminimen jo 18-vuotiaana.

TEKSTI JA KUVA tomi eKlUnD

V

uonna 2009 erään tietotekniikkaseminaarin osallistujien keskuudessa aiheutti suurta hämmennystä, kun tilaisuuden esitteessä luki pienellä sana ”TITS” suurempien yrityksien logojen välissä. Hetken julkisen ihmettelyn jälkeen tilaisuuden nuorin osallistuja, 20-vuotias Topi Raulo kertoi ylpeänä, että kyseessä on hänen yrityksensä Topi´s IT Solutions.

Sen sijaan, että Raulo yrityksineen olisi menettänyt kasvonsa, tilaisuuden jälkeen useat potentiaaliset asiakkaat ja yhteistyökumppanit lähestyivät häntä. Muiden yrityksien edustajat tulivat kyselemään lisätietoja toiminimestä ja Raulo erottui huumorintajullaan edukseen.

Mahdollisesta yhteistyöstäkin ehdittiin illan aikana puhua. ”Mulla on pieni firma ja teen pieniä juttuja toistaiseksi, joten nimi saakin olla mieleenpainuva ja ehkä vähän lapsellisella tavalla hauska.

On tärkeää tietää paikkansa, eikä kuvitella olevansa joku multikansallinen megabrändi”, Raulo perustelee ratkaisuaan.

Tuotteena ”kustomoidut” nettisivustot Topi´s IT Solutionsin tärkein tuote on ”kustomoitu” internetsivu.

Termi on Raulon itse keksimä. Kustomoidulla tarkoitetaan sitä, että sivusto rakennetaan alusta loppuun asiakasta varten ja valmis tuote siirtyy asiakkaan lopulliseen omistukseen. ”Nykyisin useimmat muut sivustoräätälit eivät missään vaiheessa luovuta lähdekoodia asiakkaan haltuun ja sivustosta joutuu maksamaan säännöllisesti ylläpitokuluja”, Raulo kertoo.

Yrityksen asiakaskuntaan on tähän mennessä kuulunut yksittäisiä henkilöitä, yrityksiä ja eräs teatterikin.

Ennen yrityksen perustamista Idea omasta yrityksestä syntyi, kun Raulon tuttu pyysi häntä suunnittelemaan ja toteuttamaan matkailuaiheisen nettiyhteisön. Projektin

12 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 12

14.12.2011 10:58:51

parissa työskentelyyn kului melkein puoli vuotta ja Raulo sai korvaukseksi nelinumeroisen summan rahaa. ”Tein sivuston jokaisen bitin ja pikselin itse. Kirjoitin palvelua varten jopa oman tietokantasovelluksen, joka sai huomiota myös Suomen Citrix -käyttäjien yhdistyksen järjestämässä seminaarissa”, hän kertoo.

Sivusto ei kuitenkaan koskaan päätynyt julkiseen levitykseen, koska tilaaja muutti yllättäen ulkomaille eikä koskaan vienyt projektia eteenpäin. Raulo kuitenkin tajusi voivansa hyötyä taloudellisesti osaamisestaan ja perusti oman yrityksen.

Kiinnostus tietotekniikkaan syntyi jo lapsena Raulo kiinnostui tietotekniikasta 8-vuotiaana, kun hänen isänsä teki hänelle omat nettisivut. Tokaluokkalainen poika vaati isää näyttämään, miten homma toimii ja nyt parikymppisenä Raulo luettelee osaamisalueikseen PHP:n, JavaScriptin, mySQL:n tietokannat, HTML:n, CSS:n, Flashin, VisualBasicin…lista vain jatkuu. ”Hitto! Pitäisi olla CV mukana”, hän tokaisee.

Raulo on viime vuosien aikana ehtinyt tuottamaan useita erilaisia projekteja, joista monimutkaisin lienee Isis-teatterin sähköinen lippujenvarausjärjestelmä.

Nyt nuoren miehen suurimpana tavoitteena on päästä kevään yhteishaussa sisään Taideteolliseen Korkeakouluun. Oman yrityksen toiminta tulee kuitenkin tulevaisuudessakin jatkumaan mahdollisien opintojen rinnalla. n

”

On tärkeää tietää paikkansa, eikä kuvitella olevansa joku multikansallinen megabrändi.

täydellinen sekoitus sinistä ja vihreää -- opiskelijakulttuuria parhaimmillaan

hanki helgan opiskelijahaalarit!

HAALARIT MYYNNISSÄ HELGAN TOIMISTOLLA PASILASSA JA PAIKALLISYHDISTYKSILLÄ.

HUOM, HELGAN JÄSENENÄ SAAT NE EDULLISEMMIN!

Hinnat:

* 35 € (jäsenet) * 50 € (ei-jäsenet) TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 13

13 14.12.2011 10:58:52

MUUTOS

Kahden vaiheilla Onks spora niinku bussi?

Jo ensimmäisenä koulupäivänäni HAAGA-HELIAssa löin otsaani maalaistytön leiman ottamalla selvää pääkaupunkiseudun julkisesta liikenteestä. Minä kun olin tottunut siihen, että joka paikkaan pääsee pyörällä.

Opiskelujen vuoksi muutin Vantaalle 12 000 ihmisen kunnasta nimeltä Eura. Statukseni muuttui siis kertaheitolla kaupunkilaiseksi ja pellon viertä kulkevat pyörätiet vaihtuivat raiteilla suhaaviin lähijuniin.

Tunsin itseni pieneksi koiranpennuksi, joka työntää kirsunsa ensimmäistä kertaa ulkoilmaan haistelemaan maailman tuoksuja.

Pääkaupunkiseutulaisten kiire löi välittömästi vasten kasvoja. Ensimmäisinä viikkoina sain monestakin kassista ja olkapäästä osumaa, sillä en tiennyt, miten rullaportaiden vasen reuna pitää jättää vapaaksi kaikkein kiireisimmille.

Nopeasti menetin myös metroneitsyyteni, kyllästyin shoppailuun ja opin olemaan heräämättä aamuyöllä postiluukusta kolahtavaan hesariin.

Kaupunkimaisuus otti koko ajan minua vahvempaan otteeseen, mutta jokaviikonloppuiset reissut kotikuntaani muistuttavat minua edelleen juuristani. Selvennettäköön nyt vielä, etten matkaa sinne voidakseni istahtaa äidin pöperöistä notkuvaan pöytään, vaan reissaan rakkauden perässä.

Pääkaupunkiseudun sykkeessä kaipaan tiettyä turvallisuuden tunnetta. Eurassa voin liikkua illalla yksin ilman, että minua pelottaa.

Rauhan tyyssijaan sen sijaan toivoisin hieman lisää sykettä - olisi kiva käydä leffassa keskellä päivää, vierailla kahvilassa tai saada valita edes kahdesta baarista, minne suunnata viikonloppuisin.

Kahden kodin välimaastossa sompailu on raskasta, mutta avartavaa. Huomaan itsessäni erilaisia piirteitä riippuen maantieteellisistä koordinaateistani.

Kahden vuoden opiskelujen jälkeen osaan jo heittäytyä kiireisen kaupunkilaisen rytmiin ja kiroan tottuneesti metroa, johon en aivan ehtinyt. Seuraavahan tulee vasta kolmen minuutin kuluttua.

Kotikunnassani puolestaan naksautan rentoiluvaihteen päälle, eikä minulla ole kiire minnekään - kyllä siinä pyörässä ketjua riittää.

Kahden kodin takia viikoittainen bussissa matkustaminen on tullut minulle jopa turhan tutuksi. Matka Kampin bussiterminaalista Satakunnan helmeen kestää vajaat neljä tuntia. Loppukaneettina voisinkin todeta, että olipa koti missä tahansa, paras tunne on olla perillä.

Maija Männistö

14 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 14

14.12.2011 10:58:52

Ekologista kenkäsuunnittelua Kotimaisuutta arvostava kenkäsuunnittelija Terhi Pölkki on viimeisen vuoden ajan viettänyt pitkiä päiviä työhuoneellaan. Alkukeväästä uurastus palkitaan, ja Pölkin etunimeä kantava mallisto ilmestyy kauppoihin. Mitä kaikkea siis onkaan mahtunut suunnittelijan vuoteen?

TEKSTI jenni tepsa Kuvat Daniel Carlsson

I

stuutuessaan kahvilan pöytään Terhi Pölkki, 31, kaivaa kassistaan kaksi paria suunnittelemiaan kenkiä. Enää niitä ei tarvitse salailla, sillä esittelytyö uuden malliston tienoilta on jo täydessä vauhdissa.

Kengät istuvat täydellisesti kahvilan sisustukseen – seinillä roikkuu myynnissä olevia vaatteita, koruja ja koriste-esineitä. Tunnelma on rennon huoleton, jopa sekainen. Juuri oikea kuvaamaan Pölkin tämän hetkistä elämää.

Monen pikkutytön tavoin muotisuunnittelijan ammatti on ollut Pölkille lapsuuden haave. Hän on halunnut sitä jo 12-vuotiaasta asti.

Kenkiin erikoistuminen valkeni hänelle kuitenkin vasta lukion jälkeen. ”Ei ole olemassa tiettyä hetkeä, vaan ajatus muotoutui ajan kanssa. Kenkien suunnittelussa minua kiehtoo se, että se on muotoilun ja muotisuunnittelun välimaastossa”, Pölkki kertoo.

Kengät yksittäisinä objekteina kiinnostavat Pölkkiä, sillä ne kertovat kokonaan omaa tarinaansa. Kun niitä suunnittelee, pystyy keskittymään yksityiskohtiin, eikä tarvitse välittää koko asukokonaisuudesta.

15 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 15

14.12.2011 10:58:54

MUUTOS

Opiskelua Englannissa Pölkin suunnittelijan ura alkoi vuonna 2002 Wetterhoffilla Hämeen ammattikorkeakoulussa, jossa hän opiskeli kenkäsuunnittelua. Valmistuttuaan koulusta vuonna 2006 etelä-pohjanmaalainen Pölkki muutti Lontooseen suorittamaan taiteen maisterin tutkintoa.

Hän kertoo opiskelleensa kenkäsuunnittelua maineikkaassa Cordwainers at London College of fashion -yliopistossa. Samasta koulusta ovat valmistuneet muun muassa menestyneet kenkäsuunnittelijat Jimmy Choo ja Patrick Cox. ”Lontoo oli minulle alusta alkaen selvä valinta, sillä tiesin haluavani Cordwainersiin. Brittikulttuuri- ja musiikki kiinnostivat minua myös paljon ja kieli oli ennestään tuttu.”

Valmistuttuaan Cordwainersista vuonna 2008 Pölkki jäi kolmeksi vuodeksi töihin Lontooseen. Oma aktiivisuus on avannut monia työelämän ovia, sillä koulu ei järjestänyt työharjoittelua. Pölkin työnäytteenä on toiminut maisterin tutkinnon päätteeksi suunniteltu lopputyömallisto. Oman mallistonsa Pölkki teki suomalaisesta poron nahasta, ja jo tässä mallistossa korostuivat ekologiset materiaalit ja suomalainen minimalismi.

Lopputyömalliston innovatiivisuus herättikin kenkämaailman mielenkiinnon. Jo uransa alkuvaiheessa Pölkki on ehtinyt suunnitella kenkiä useille eri yrityksille. Topshop, Urban Outfitters ja Kurt Geiger ovat kaikki myyneet hänen kenkiään.

Muille yrityksille suunnittelu sai Pölkin miettimään oman malliston aloittamista. Idea mallistosta kyti mielessä pitkään, mutta ennen kuin Pölkki uskalsi lähteä toteuttamaan haavettaan, hän halusi hankkia kansainvälistä kokemusta. ”Halusin nähdä, miten homma käytännössä toimii ja miten isoilla merkeillä työskennellään.”

Vuoden 2011 alussa kokemusta oli ehtinyt kertyä tarpeeksi, ja Pölkki päätti, että oli aika aloittaa työt oman malliston parissa.

Kotimaisuutta ja ekologiaa Ekologisten materiaalien käyttö omassa mallistossa oli Pölkille alusta asti itsestäänselvyys. Malliston puukengät on tehty kotimaisesta koivusta ja kasvisparkitusta lehmän nahasta. ”Kotimaisuus on minulle tärkeää. Halusin omalta osaltani tukea suomalaista osaamista ja kenkäteollisuutta, jota nykyaikana on täällä enää hyvin vähän jäljellä”, hän selventää.

Pölkin puukengät valmistetaan Suomessa ja nahkakengät Portugalissa. Hän on itse käynyt paikan päällä tehtailla ja tavannut ihmiset, jotka hänen kenkiään tekevät. Pölkki haluaa suunnittelijana vaikuttaa eettisiin asioihin – missä kengät valmistetaan, mitä materiaaleja käytetään ja millaisissa oloissa tehtaiden työntekijät työskentelevät.

Näihin seikkoihin hänellä ei ole ennen ollut päätösvaltaa.

Muille yrityksille työskentely ei ole Pölkin mielestä kuitenkaan ollut huono kokemus. Päinvastoin se on muokannut hänestä sellaisen suunnittelijan, millainen hän on tänä päivänä. Suurilta yrityksiltä saadut opit ovat osoittautuneet hyödyllisiksi kilpailluilla markkinoilla. ”Olen nähnyt, miten suunnittelu käytännössä etenee ja mitä kaikkia asioita täytyy ottaa huomioon, jotta kengät olisivat tuotettavia sekä kaupallisia”, Pölkki kertoo ja jatkaa: ”Kaupallisuus on minulle siinä mielessä tärkeää, että haluan kenkieni löytävän tiensä kauppojen hyllyille ja sieltä ihmisten jalkoihin.”

Koska kilpailu on muotialalla kovaa, suunnittelijat joutuvat tekemään kaikkensa jäädäkseen kuluttajien mieliin. Kaikesta kaupallisuudesta huolimatta Pölkille on tärkeää, että hänen suunnittelemansa kengät ovat hänen näköisiään. Hän ei ole halunnut lähteä tekemään

16 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 16

14.12.2011 10:58:56

kopiota menestyneestä ruotsalaisesta kenkämerkki Swedish Hasbeensista, joka myös valmistaa puukenkiä. ”Teen toimivia kenkiä, joita on helppo käyttää ja yhdistää erilaisiin vaatteisiin. Kenkäni ovat ajattomia, ja ne kestävät sesongista toiseen.”

Matkustusta inspiraation perässä Pölkki palasi takaisin Suomeen kesän alussa 2011. Kuudeksi vuodeksi venähtänyt Lontoon visiitti jätti jälkeensä rakkauden suurkaupungin elämäntapaan.

Pölkki kertoo, miten Lontoossa ei tarvitse kuin astua ulos kadulle, ja heti vastassa on laaja erilaisten tyylien kirjo. Se iskee punkmusiikin lailla vasten kasvoja ja valinnanvaikeus on usein ongelmallista. ”Tietoa ja ideoita on saatavilla koko ajan. On marketteja, kauppoja, lehtiä ja tietysti ihmisiä, jotka uskaltavat rohkeasti kokeilla uusia

tyylejä ja olla erilaisia.”

Suomessa Pölkki kertoo vastaavasti pystyvänsä keskittymään juuri siihen juttuun, mitä on tekemässä. Selkeä näkemys ja oma linja pysyvät paremmin mielessä, koska täällä ei ole liikaa virikkeitä johtamassa harhapoluille.

Tämä kuitenkin tarkoittaa, että saadakseen ideoita ja kartoittaakseen ihmisten mieltymyksiä suunnittelija joutuu näkemään enemmän vaivaa. Ei Suomi toki mikään takapajula ole. Paljon on muuttunut siitä, kun Pölkki kuusi vuotta sitten pakkasi laukkunsa ja lähti maailmalle. ”Maailma on tullut lähemmäs ja isot merkit ovat löytäneet tiensä Suomeen. Kaikki ei kuitenkaan ole täällä saman katon alla, vaan vaivaa joutuu näkemään löytääkseen etsimänsä.”

Pölkki kertoo matkustelevansa työnsä puolesta paljon. Matkat toimivat myös inspiraation lähteenä. Erityisen tärkeä paikka Pölkille on

17 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 17

14.12.2011 10:58:57

MUUTOS

tavat omaperäisiä ideoita suomalaiselle suunnittelijalle, joka kertoo ihastuneensa Lontoon urbaaniin elämänasenteeseen. ”Ja onhan minulla siellä paljon hyviä ystäviä, joita haluan käydä useasti tervehtimässä.”

Yrittäjän vapaus Kiireistä suunnittelijan arkea viettävällä Pölkillä ei nykyään ole liikaa vapaa-aikaa. Oman malliston myötä tutuksi on tullut yrittäjän elämä.

Pölkin vanhemmat ovat myös olleet yrittäjiä, mutta hän ei osaa sanoa, onko vanhempien kokemuksesta ollut enemmän hyötyä vai haittaa.

Varttuessaan Pölkki pääsi näkemään läheltä, kuinka paljon aikaa yrityksestä huolehtiminen vie. Liian ruusuista kuvaa yrittäjyydestä hänellä ei ainakaan ole. Pölkki tietää, että se vaatii paljon työtä ja myöntää tekevänsä usein kellon ympäri meneviä päiviä. ”Sen kaiken kiireen ohella vapaus valita omat työajat on yrittäjyydessä parasta. Voin halutessani lähteä perjantaisin aikaisin kotiin ja vastaavasti olla joku muu päivä pidempään töissä”, hän kertoo.

Erilaisista yrittäjäjärjestöistä on ollut Pölkille korvaamaton apu. Palattuaan monen vuoden jälkeen takaisin Suomeen oli hänen palautettava mieleen ihan perusasioita. Muun muassa se, miten verotus täällä toimii.

Pölkki kertookin kysyneensä useasti neuvoja YritysHelsingiltä sekä käyneensä yrittäjäkurssin selventääkseen itselleen yrityksen hoitoon liittyviä asioita.

Oma mallisto ei kuitenkaan vielä kokoaikaisesti työllistä Pölkkiä.

Hänen täytyy suunnitella freelancerina kenkiä muille yrityksille saadakseen laskunsa maksettua. Freelancerina työskentely mahdollistaa myös oman malliston pyörittämisen. ”Saan pidettyä itselläni tietyn rytmin, kun teen välillä töitä muille.

Ne hommat, jotka olen luvannut tehdä, rytmitän sopimaan oman mallistoni työstämisen oheen”, Pölkki kertoo ajankäytöstään.

” Mallistoni on oma pieni panokseni eettisyyden puolesta.

Haaveissa kansainvälinen tulevaisuus

Milano, mistä löytyy osaamista ja tarjontaa kenkien suunnittelussa. ”Tykkään käydä Milanon kenkämessuilla ja kävelemässä kaupungin kaduilla, koska siellä vallitsee oikea kengän tekemisen meininki.”

Lontootakaan Pölkki ei ole unohtanut. Hän käy kaupungissa nykyään parin kuukauden välein. Osa matkoista on työmatkoja, sillä Pölkki on suunnitellut entiselle työnantajalleen yksittäisiä kenkämalleja.

Matkoilta mukaan tarttuu usein myös ideoita. ”Lontoossa on paljon paikkoja, joissa haluan tottumuksesta käydä haistelemassa meininkiä.”

Tällaisia paikkoja ovat vintage-kaupat, joita on kaupungissa lukemattomia. Myös vilkas market-elämä ja trenditietoiset ihmiset an-

Alusta alkaen Pölkille oli selvää, että hän haluaa tehdä oman mallistonsa Suomessa. Tähän päätökseen vaikuttivat hänen ajankäyttönsä, asumiskustannukset, freelancerina työskentely ja läheiset ihmiset.

Lontoossa kertynyttä kokemusta Pölkki pystyy hyödyntämään myös Suomesta käsin. Muille yrityksille suunnittelua hän ei aio tulevaisuudessakaan kokonaan hylätä. Nyt vain mennään oman malliston ehdoilla. ”Koen, että mallistoni on oma pieni panokseni eettisyyden puolesta. Ymmärrän toki, että ihmisten ajatusmaailman ja kulutustottumusten muuttamisessa menee aikansa, mutta ainakin pystyn osaltani vaikuttamaan siihen, mitä markkinoilla on tarjolla.”

Tulevaisuudessa Pölkki tähtää kansainvälisille markkinoille.

Hankkimiaan ulkomaankontakteja hän toivoo pystyvänsä hyödyntämään, jotta hänen merkkinsä saisi kansainvälistä näkyvyyttä. ”Toiveeni on, että mallistoni työllistäisi minut tulevaisuudessa kokopäiväisesti niin, että voisin tehdä vain omaa merkkiäni ja myydä sitä maailmanlaajuisesti.”■

18 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 18

14.12.2011 10:58:58

helsinki, pelon maantieteen pääkaupunki?

Yhä useampi helsinkiläinen pelkää kotikaupungissaan katuväkivallan uhriksi joutumista. Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön johtaja Ritva Elomaa kertoo, onko pelko aiheellista.

Teksti ja kuvitus Johanna Tähtinen

TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 19

19 14.12.2011 10:58:59

MUUTOS

I

llan pimetessä Helsinki muuttuu eri kaupungiksi kuin mitä se on päivän valossa. Raiskauksista kuuluisa Kaisaniemenpuisto kierretään kaukaa. Itäkeskuksen Tallinnanaukiolle ei kannata enää eksyä. Helsingin rautatieasemalla vilkuillaan levottomina olan yli. Bussikuskeja hakataan ja ihmisiä katoaa. Uskaltaako Helsingissä liikkua enää ollenkaan öiseen aikaan?

Ritva Elomaan mukaan uskaltaa: ”Helsinki on erittäin turvallinen kaupunki. Terve itsesuojeluvaisto ja valppaus ovat kuitenkin aina tarpeen” ”Olen asunut Etelä-Haagassa yli kymmenen vuotta enkä ole kertaakaan joutunut pelätä. Koiraakin ulkoilutan usein vielä iltakymmeneltä. Toista se kuitenkin on parin kilometrin päässä: en tahtoisi liikkua Kannelmäessä tai Malminkartanossa yksin iltapimeällä.”

Nainen, 43

Päihteiden väärinkäyttö lisää katuväkivaltaa Suurimpana katalysaattorina katuväkivallalle ovat päihteet. ”Päihteiden väärinkäyttö on ehdottomasti suurin väkivaltaa lisäävä tekijä. Väkivaltaa on eniten alueilla, joilla on paljon ravintoloita”, Elomaa sanoo.

Pienelle alueelle pakkautunut suuri joukko päihtyneitä ihmisiä on riskialtis yhtälö. ”Ravintoloiden jatkoaikalupia tulisi lyhentää. Näin ollen ihmiset eivät ehtisi niin päihtyneeseen tilaan ja lähtisivät aikaisemmin kotiin.

Tällä voitaisiin ehkäistä monia rikoksia.”

Ravintoloiden liepeiden lisäksi eniten väkivaltaa ja sen uhkaa on liikenteen solmukohdissa. ”Kampin ja Kluuvin alueet ovat rauhattomia. Tähän vaikuttaa rautatieaseman ja metron läheisyys, mikä tuo alueille paljon ihmisiä”, Elomaa kertoo.

Legendaarinen Kaisaniemen puisto saa Elomaalta ainakin osittaisen synninpäästön: ”Kaisaniemen puisto on raiskausten osalta mainettaan parempi.”

Järjettömien pahoinpitelyiden taustalla on usein päihteiden sekakäyttöä. ”Sekakäyttö saattaa aiheuttaa voimakkaita aggressioita, jotka purkautuvat selittämättömän raakoina väkivallan tekoina”, Elomaa sanoo, ja muistuttaa kuitenkin, että ylivoimaisesti eniten väärinkäytetty päihde on edelleen alkoholi.

”

Uhriksi voi joutua kuka vaan.

Vika on aina tekijässä, ei uhrissa.

”Vähemmän päihteitä, vähemmän rikoksia, vähemmän vammoja”, Elomaa summaa.

Päihteiden käyttö ei lisää ainoastaan väkivaltaan syyllistymistä vaan on huomattava tekijä myös uhriutumisessa. Esimerkiksi merkittävä osa raiskausten uhreista on ollut voimakkaasti päihtyneenä teon tapahtuessa.

Olen aina asunut Itä-Helsingissä, enkä pelkää täällä. Keskustassa on paljon rauhattomampaa. Täällä on paljon tuttuja ja ihmiset huolehtivat toisistaan.”

Mies, 19

Liian lyhyt hame?

Tilastojen mukaan katuväkivallan uhri on yleensä mies. Silti naiset pelkäävät enemmän ulkonaliikkumista seksuaalisen väkivallan uhan takia. ”Riskit kannattaa tiedostaa, ja tietty varovaisuus on syytä säilyttää. Esimerkiksi pimeää taksia ei kannata ottaa ikinä missään olosuhteissa”, Elomaa neuvoo.

Maailmanlaajuista kohua herättäneessä lauseessa kanadalaispoliisi tostesi, että naiset ovat paremmassa turvassa seksuaaliselta väkivallalta, kun eivät pukeudu ”kuin lutkat”. Elomaa tyrmää väitteen: ” Missään esitutkinnoissa ei ole noussut ilmi, että uhrin pukeutumisella olisi ollut merkitystä. Uhriksi voi joutua kuka vaan. Vika on aina tekijässä, ei uhrissa.”

Elomaa muistuttaa, että raiskauksen uhri ei ole aina nainen. Myös mies voi joutua seksuaalisenväkivallan uhriksi. Tapaukset ovat marginaalisia ja niistä tehdään harvoin ilmoituksia. ”Miehen joutuessa uhriksi kynnys rikosilmoituksen tekemiseen on yleensä korkeampi kuin naisella”, Elomaa sanoo.

20 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 20

14.12.2011 10:58:59

”

Kaisaniemen puisto on raiskausten osalta mainettaan parempi.

”Minua on lähdetty kadulla seuraamaan useamman kerran. Onneksi mitään ei ole kuitenkaan ikinä tapahtunut. Asun Kalliossa. Täällä on paljon juoppoja ja nistejä. Pelkään jonkun verran liikkua yksin ulkona silloin kun on pimeää.”

Nainen, 24

Rikostilastoissa ei huomattavia muutoksia Rikostilastot ovat pysyneet viime vuosina tasaisina. Vastaavasti pahoinpitelyiden määrän kasvua selittää vuoden alussa voimaan astunut lakimuutos, jonka takia esitutkinnan käynnistäminen ja tekijän saattaminen vastuuseen eivät ole enää riippuvaisia uhrin tahdosta. Törkeiden pahoinpitelyiden määrä on Elomaan mukaan pysynyt vakiona.

Henkirikokset eivät ole lisääntyneet. ”Nykyään apu tulee paikalle nopeammin ja vammanhoito on niin tehokasta, että uhrit jäävät helpommin henkiin. Tappojen sijasta tutkitaan tapon yrityksiä”, Elomaa sanoo.

Katurikollisuus ei ole Elomaan mukaan järjestäytynyttä, vaan kyseessä ovat yksittäiset tekijät. ”Hyvin pieni prosentti tekee rikoksia.

Tämä pieni prosentti on kuitenkin aika kova tekemään niitä”. Kun aktiivisia tekijöitä saadaan kiinni, muutos näkyy heti rikostilastoissa. ”Toukokuussa 2011 tehtiin yhdeksän ryöstöä enemmän kuin edellisenä vuonna. Kun näiden ryöstöjen tekijät saatiin kiinni, muutos näkyi heti. Heinä- ja elokuun aikana ryöstöjä oli 26 vähemmän kuin edellisenä vuonna”, Elomaa kertoo.

”Nuorten syrjäytymisen ehkäisemisellä pystytään suoraan vaikuttamaan rikostilastoihin”, Elomaa sanoo ja jatkaa: ”Uskon, että tilanne voi muuttua paremmaksi jos asiaan puututaan. Moniongelmaisia nuoria pitää estää putoamasta yhteiskunnan ulkopuolelle. Kun heidät saadaan kiinnittymään yhteiskuntaan, saadaan nuorisorikollisuus kuriin.”

Raflaavat otsikot myyvät aina enemmän kuin onnelliset loput.

Harva tietää, että esimerkiksi itsemurhat Helsingissä ovat vähentyneet. ”Helsingin poliisilla on koko ajan erilaisia toimenpiteitä menossa kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Tilanne ei ole huono. Rikoksen pelon ei kannata antaa rajoittaa elämää”, Elomaa sanoo. n

”Minut on hakattu kunnolla kaksi kertaa, kerran Sörnäisissä ja toisen kerran Kampissa. Myönnän, että itse aikaansain molemmat tilanteet soittamalla suuta kännissä.”

Mies, 29

Nuorten syrjäytyminen vakava uhka Elomaa on huolissaan nuorten syrjäytymisestä ja huostaanottojen kasvusta. Yleisin nuoren henkilön tekemä rikos on ryöstö. ”Meillä on tutkittavana entistä enemmän katuryöstöjä, joissa epäilty on nuori tyttö. Samaan aikaan tyttöjen huostaanotot ovat lisääntyneet rajusti. Näillä kahdella tekijällä on selvä yhteys”, Elomaa sanoo.

Vaikka yleisimmin väkivaltarikoksen tekijä on mies, on tyttöjen ja naisten osuus kasvanut. Elomaan mukaan rikoksia tekevät tytöt ovat usein moniongelmaisia, ja heidät on saatettu sijoittaa useaan kertaan.

21 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 21

14.12.2011 10:58:59

MUUTOS

Muututko ympäristösi mukana?

Järjestäytyneessä yhteiskunnassa lait ja normit ohjaavat ihmisen käyttäytymistä.

Mutta entä, jos järjestys romahtaisi eikä rikoksista rangaistaisi? Ainakin virtuaalimaailmassa rikoksista voi selvitä ilman omantunnontuskia.

TEKSTI Sampo Haarlaa KUVAT SCREEn CAPTURES CCP GAMES

M

inä ja rikoskumppanini tarkkailemme kohdetta. Emme tunne häntä, eikä hän ole tehnyt meille mitään pahaa. Hän valikoitui kohteeksemme sattumalta, koska voimme muuttaa hänen omaisuuttaan riihikuivaksi rahaksi.

Isku suoritetaan menestyksekkäästi ja poliisi ei ehdi väliin. Saalis jaetaan; saamme vajaa sata euroa per nuppi. Se on ihan tarpeeksi muutaman minuutin keikasta.

Kuulostaa aika ikävältä, eikö vain? Jotain tämän tapaista minä kuitenkin tein hiljattain enkä ottanut siitä tunnontuskia. Olin näet osallisena verkkopelissä Eve-Online. Peli kuvaa kaukaisessa galaksissa vallitsevaa täydellistä markkinataloutta. Pelaajat komentavat avaruusaluksia ja kamppailevat pelin rajallisista resursseista. Sääntöjä ei käytännössä ole. Huijaaminen, uhkailu ja muu epäsopiva käytös on sallittua, jopa kannustettavaa.

Oikeassa maailmassa lienen ihan siedettävä ihminen. En aiheuta ongelmia, olen raivoraitis ja säästäväinen. Lisäksi laitan osan palkastani hyväntekeväisyyteen. Minua tuskin voisi kuvata maailmanparantajaksi, mutten ole siitä kovin kaukanakaan. Pelin maailmassa sen sijaan muutun täydelliseksi vastakohdaksi.

Minun heimoni on parempi kuin sinun Verkkopelien ympäristössä pätevät omat lakinsa ja toimintamallinsa.

Reaalimaailman kansalaisuus yhdistää pelaajia virtuaalimaailmoissa, kuin myös kieli. Yhteen liittyminen kannattaa sillä pelistä riippuen se tuo joko pelikavereita, sosiaalisia verkostoja tai suojaa muilta pelaajilta. Evessä suomalaiset ovat jakaantuneet pariinkin pääliittoumaan, jotka tekevät helposti yhteistyötä keskenään. ”Suomalaisia ja kavereita en koskaan käytä hyväksi, mutta muuten ei kiinnosta, miltä kohteesta tuntuu”, toteaa Eveä pelaava Ugly Eric.

Ugly Eric on osallisena ”Project Kellervossa”, joka kokoaa yhteen suomalaisia pelaajia. Perimmäisenä tarkoituksena on koota yhteinen laivasto ainakin kerran viikossa ja pitää hauskaa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi itsenäisyyspäivänä järjestettävää ”Venäjän karhun kaatamista” eli ongelmien aiheuttamista venäläisten pelaajien omistamassa avaruudessa.

Kellervon toiminta rahoitetaan ”itsemurhahyökkäyksillä”, joka alussa kuvattu tapahtumakin oli. Niissä suuri joukko aluksia hyökkää ”suojatussa avaruudessa” ja tuhoaa kohteensa, ennen kuin pelin poliisi ehtii väliin. Poliisi tuhoaa hyökkääjien alukset, mutta yleensä taloudellinen hyöty on tarpeeksi suuri, että tällainen toiminta kannattaa.

HAAGA-HELIAssa opiskellut pelaaja Lacco on Project Kellervon pääorganisoija. Hän rahoittaa pelaamistaan myös huijaamalla toisia pelaajia. Arvoton esine naamioidaan arvokkaaksi ja toivotaan, että ostaja ei huomaa asiaa ennen kuin on liian myöhäistä.

Laccon mukaan huijaukset ovat yleistyneet ajan myötä. Mikäli niistä rangaistaisiin, kynnys toimia väärin voisi olla korkeampi, mutta tällä hetkellä ne ovat hyväksytty ja laillinen osa peliä. Hän vertaakin Eveä uhkapeleihin - riskinotto muodostanee osan juuri sen viehätyksestä muihin verkkopeleihin verrattuna.

MUDeista Eveen Tutkija Petteri Järvisen mukaan ensimmäisiksi verkkopeleiksi voidaan mieltää erilaiset vuoropohjaiset strategiapelit, joita pelattiin Arpanetin välityksellä. Arpanet oli nykyisen Internetin edeltäjä, joka liitti yhteen yliopistoja ja tutkimuskeskuksia. Kun Internet alkoi yleistyä, MUDit eli Multi User Dungeonit kasvattivat suosiotaan.

22 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 22

14.12.2011 10:59:00

”

Suomalaisia ja kavereita en koskaan käytä hyväksi, mutta muuten ei kiinnosta miltä kohteesta tuntuu.

MUDit olivat käytännössä tekstipohjaisia seikkailupelejä, joissa oli työkalut keskusteluun ja muuhun yhteisölliseen toimintaan, kuten myöhemmissäkin verkkopeleissä. Koneiden tehon ja Internet yhteyksien kehittyessä MUDit alkoivat saada grafiikkaa ympärilleen. Myös kaupalliset sovellukset, kuten lentosimulaattori Air Warrior, lisäsivät kiinnostusta verkkopelaamiseen.

Vuonna 1997 Richard Garriot räjäytti pankin Ultima Online verkkopelillä, joka toi pelaamisen suuren yleisön tietoisuuteen. Ultima Online jatkaa vieläkin, mutta alkuaikojen loistostaan hiipuneena. Kaksi muuta ikisuosittua peliä ovat Eve sekä World of Warcraft.

Uusia pelejä tulee jatkuvasti, mutta harva niistä saavuttaa kovinkaan pitkää suosiota ja ne kuolevat pois.

World of Warcraft on suurin kaikista verkkopeleistä. Vuonna 2010 sillä oli maailmanlaajuisesti yli 12 miljoonaa pelaajaa. Verkkopelien suurinta käyttäjäryhmää on vaikea sanoa, sillä tietokonepelaaminen on nykyään kaikkien kansanryhmien hupia.

Verkkopeleihin pesiytyi myös epäsosiaalista käyttäytymistä, esimerkiksi ampumapeleissä voi tuhota oman joukkueen jäseniä. Toinen on Even kaltaisissa peleissä harrastettava ”griefaus”, jossa kokeneemmat pelaajat häiritsevät aloittelijoita. Minkäänlaista haastetta siinä ei ole vaan asioita tehdään vain kiusaamisen takia.

Normit puntarissa Takaisin alkuun. Hyökkäyksessä saimme haltuumme yhden pelin arvokkaimmista esineistä; suojakentän, jota pelin suurimmat liittoumat kernaasti käyttävät lippulaivoissaan. Sen arvo on oikeassa rahassa lähes 2000 euroa. Saimme myytyä sen nopeasti eteenpäin.

Omalla osuudellani ostin useita kuukausia peliaikaa pelin sisäisellä rahalla. Tienasin lähes sata euroa hyökkäyksen kohteen kustannuksella. Voisi jopa sanoa, että tein virtuaalirikoksen. Suomen lainsäädäntö ei kuitenkaan toistaiseksi anna arvoa virtuaaliesineille.

Vuoden 2011 maaliskuussa Kouvolan käräjäoikeus käsitteli tapausta, jossa Habbo -hotellia käyttävä pelaaja oli varastanut toiselta pelaajalta virtuaaliomaisuutta yli 400 euron arvosta. Oikeus antoi langettavan päätöksen muun muassa viestintäsalaisuuden rikkomisesta.

Tekijää ei kuitenkaan tuomittu näpistyksestä, koska virtuaaliesineillä ei ole lainsuojallista arvoa. ”Virtuaaliesineitä ei pidetä irtaimena omaisuutena, joten niitä ei suoraan voi varastaa. Muut rikosnimikkeet voivat tulla kyseeseen.

Tämä on asia, jota pitää harkita jatkossa uudelleen. Ilmiö on vielä sen verran uusi, että vakiintunutta käytäntöä ei ole”, toteaa Petteri Järvinen.

Myöskään ”griefaus” ei ole lainsäädännössä, mutta Petteri Järvisen kanta on eri. ”Se riippuu tietysti tekijöistä itsestään, mutta ainakin se on toimena tietoliikenteen ja toisten käyttäjien häirintää, joka voidaan rinnastaa vaikkapa roskapostiin”.

Rikosta ei siis tapahtunut, koska joka virtuaalileikkiin ryhtyy, se virtuaalileikin kestäköön. Niin lukee Even käyttäjäehdoissa ja se suojelee ainakin toistaiseksi kaltaisiani virtuaalimaailman misantrooppeja. n

23 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 23

14.12.2011 10:59:00

MUUTOS

PORTTI POIS ORAVANPYöRÄSTÄ Keuruun ekokylässä pyritään tulevaisuudessa täydelliseen omavaraisuuteen

TEKSTI Kalle erKKilä KUVAt Daniel Carlsson

”I

hmisten mielikuvissa tämä on hippipaikka. Kun olin aikanaan tekemässä rakennusvalvontavirastossa kylälle osoitteistoa, niin virkailija kysyi lopuksi, olemmeko kaikki sellaisia vanhoja hippejä”, Keuruun ekokylän perustajajäsen Esko Virkkunen sanoo. ”Ihmiset kuitenkin näyttävät täällä tavallisilta ja pukeutuvat normaalisti”, hän jatkaa.

Kylässä asuu yhteensä 30 ihmistä, jotka ovat päätyneet asukkaiksi eri syistä.

Moni heistä on muuttanut kylään ideologisten valintojen takia: he tavoittelevat mahdollisimman ekologista elämäntapaa tai irtautumista palkkatyöstä.

Toiset taas ovat päätyneet ekoyhteisöön henkilökohtaisten kriisien vuoksi. He ovat halunneet löytää uuden suunnan elämälleen. Myös yhteisöllinen asumismuoto on houkutellut ihmisiä kylään.

Vuonna 1997 perustetun ekokylän tavoitteena on olla kestävän kehityksen esimerkki ja vaihtoehto kulutusyhteiskunnalle. Yhteisö viljelee luonnonmukaisesti, energiankulutus pidetään pienenä ja ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän.

Kylän rakennukset ovat Keuruun Ekokylä ry:n omistuksessa, joka vuokraa asuntoja asukkaille. Jokainen vakituinen asukas on yhdistyksen jäsen. ”Kyläläiset eivät omista taloja, koska se lisää eriarvoisuutta

24 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 24

omistajien ja vuokralaisten välillä. Siksi olemme purkaneet omistussuhteet”, Virkkunen sanoo.

Rakennuksia on yhteensä kolmekymmentä, joista vanhimmat ovat 1800-luvulta.

Punaiset kartanorakennukset rajaavat pihan keskellä olevaa nurmikkoaluetta. Alhaalla laaksossa virtaa Kivijärvi. Rantasaunan piipusta kohoaa savua tummalle taivaalle.

Ekokylä sijaitsee syvällä Keuruun sydänmailla. Kylän ympärillä on peltoa ja metsää. Muuta asutusta on vain vähän.

”

Älä kännää, älä kähinöi, älä käännytä.

14.12.2011 10:59:03

Esko Virkkunen on kylän energia-asiantuntija. Hän esittelee Väentupaa, joka on irroitettu kokonaan valtakunnallisesta sähköverkosta.

Ekokylään voi muuttaa kuka tahansa, ja sieltä voi lähteä pois milloin haluaa.

Ekokylään muutetaan portaittain. Ensin kylään tutustutaan kaksi päivää, sitten kaksi viikkoa ja lopuksi kuusi kuukautta. Sen jälkeen asukasneuvosto eli maanantaikokous päättää, hyväksytäänkö tulokas vakituiseksi asukkaaksi vai ei.

Yhteisöllinen asumismuoto maaseudulla ei sovi kaikille, joten tutustumisjaksolla varmistetaan se, että uusi asukas soveltuu joukkoon. ”On tärkeää, että sosiaaliset suhteet säilyvät. Työ kylässä on myös tärkeää, mutta jos yhteisö ei tule sosiaalisesti toimeen, ihmiset muuttavat muualle”, Virkkunen kertoo.

Siksi yhteisön jäsenet pyrkivät olemaan suvaitsevaisia. Periaatteena on kolme kieltoa: älä kännää, älä kähinöi, älä käännytä. ”Meillä ei ole organisaatiota tai johtajaa. Pyrimme päätöksissäm me yksimielisyyteen ja avoimuuteen. Yhteisö ei ole poliittisesti sitoutunut eikä uskonnollista vakaumusta ole”, Virkkunen toteaa.

Kylää koskevat päätökset tehdään maanantaikokouksissa, jonne asukkaat voivat tuoda asioita, joista he haluavat keskustella.

Ekokylän tarkoituksena on luoda omavarainen paikallistalous ja vähentää rahan merkitystä yhteisössä.

Virkkusen mukaan kylä on portti pois oravanpyörästä, ja samalla portti takaisin maalle.

”

Asukkaat hoitavat metsätyöt itse.

Ekokylän tavoitteena on olla kestävän kehityksen esimerkki ja vaihtoehto kulutusyhteiskunnalle.

Kylää rakennetaan talkootyönä, jossa asukkaat valitsevat omat tehtävänsä. Jokainen asukas vastaa omasta toimeentulostaan. Osa käy töissä myös kylän ulkopuolella. ”Kyläläiset liittyvät erilaisiin työryhmiin, kuten rakennus- tai maataloustyöryhmään. Työtä tehdään yhteisön hyväksi eikä oman varallisuuden kasvattamiseksi. Emme tavoittele voittoa”, Virkkunen sanoo.

Ekoyhteisö tavoittelee omavaraisuutta työ- ja peruselintaidoissa.

Eri ammattien osaajat tuovat asiantuntemuksensa yhteisön käyttöön.

Virkkunen vastaa kylässä energiasta ja sähköstä. ”Kylästä pitää löytyä työtä, joka on hyödyllistä yhteisölle”, hän sanoo.

Työn lisäksi ekoyhteisössä pyritään myös ylläpitämään kulttuuria ja tekemään taidetta. ”Hauskanpidon pitäisi olla myös omavaraista. Virtuaalimaailmoja tai ostamista ei tarvita viihtymiseen”, kylän asukas Joel Nokelainen sanoo.

25 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 25

14.12.2011 10:59:05

MUUTOS

Ritva Elo keittää sienikastiketta.

Ekoyhteisö viljelee luonnonmukaisesti.

T

ulevaisuudessa maapalloa uhkaavat esimerkiksi ruokakriisi ja öljyvarojen loppuminen. Miten nämä kriisit vaikuttaisivat elämään Keuruun ekokylässä?

Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa kuivuuskausia ja tulvia, jotka pienentävät viljelyalaa. Samaan aikaan maailman väkiluku kasvaa.

Ruoan maailmanmarkkinahinnat nousevat, ja ravintoteollisuuden pörssiosakkeet ovat epävakaita. Lisäksi maailmanlaajuiset ruokavarastot ovat vaarassa tyhjentyä.

Mitä jos kaupoista ei enää saisikaan ruokaa?

Keuruun ekokylässä kriisi olisi hallinnassa, sillä sen ruoantuotanto on omavaraista. Kylän käytössä on 25 hehtaaria luomuviljeltyä peltoa, joissa kasvatetaan viljaa. Tällä hetkellä kyläyhdistys vuokraa peltojaan paikalliselle luomuviljelijälle, mutta se voisi tarvittaessa viljellä niitä myös itse.

Asukkaat viljelevät kylän kasvimailla esimerkiksi papuja, juureksia ja yrttejä, joita syödään päivittäin. Vaikka lähikaupan ruokahylly ammottaisi tyhjyyttään, yhteisö saisi siitä huolimatta ravintoa. Öljyn hinnan nousu on korottanut lannoitteiden, ruuan kuljetuksen ja teollisen maatalouden kustannuksia. Ekokylässä viljely kuitenkin jatkuisi, vaikka koneiden polttoaine loppuisi tai lannoitteita ei enää olisi saatavilla. ”Kasvimaaviljely on kylässä täysin koneetonta. Maata lannoitetaan kateviljelyllä, jossa typpipitoista vihermassaa käytetään kasvun tehostajana”, kylän perustajajäsen Ritva Elo sanoo.

Yhteisö haluaa tuottaa mahdollisimman luonnonmukaista ravin-

26 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 26

Yhteisö tuottaa suurimman osan ruoastaan itse.

toa, joten teollisia lannoitteita ei käytetä viljelyssä. ”Tuotamme puhdasta ja ympäristöystävällistä ruokaa, jossa ei ole lisäaineita. Olemme omakohtaisesti huomanneet, että itse tuotetusta puhtaasta ravinnosta on apua esimerkiksi ruoka-aineallergioiden hoidossa”, Elo sanoo.

Asukkaat valmistavat ruuan yhdessä ja kokoontuvat syömään yhteistilaan. Ruokapöydässä suositaan kasvisruokaa, mutta kesäisin asukkaat pyytävät läheisestä järvestä kalaa. Ruoanvalmistuksessa käytetään paljon myös läheisistä metsistä kerättyä sieniä ja marjoja.

Jos ruokaa ostetaan kylän ulkopuolelta, asukkaat hankkivat lähellä tuotettua luomuruokaa.

Ruokapöydän antimet vaihtuvat sen mukaan, keitä kylässä milloinkin asuu. Jos paikalla on esimerkiksi leipuri, leivät tehdään keittiössä itse.

”

Vaikka lähikaupan ruokahylly ammottaisi tyhjyyttään, ekoyhteisöllä olisi ravintoa.

14.12.2011 10:59:08

Ekoyhteisössä ei eletä informaatiopimennossa.

Joel Nokelainen vihtyy Yhteistalossa.

Jos öljyn hinta nousisi huomattavasti tai se loppuisi kokonaan, olisi yhteiskunta energiakriisin partaalla. Lamput sammuisivat, tietoliikenne jähmettyisi ja asuntojen lämmitys katkeaisi.

Keskellä Keuruun korpea loistaisivat silti energiansäästölamput, sillä ekokylässä sijaitseva Väentupa on irrotettu kokonaan valtakunnallisesta sähköverkosta. Rakennuksen sähkö tuotetaan aurinkopaneelien avulla.

Paneelit varaavat kesällä energiaa niin paljon, että sähköä voidaan käyttää myös talvisin.

Koko kylää lämmitetään uusiutuvilla energianlähteillä. ”Taloja ja vettä lämmitetään hakkeella ja pelleteillä, jotka on hankittu paikallisilta toimijoilta”, Esko Virkkunen sanoo. ”Lisäksi aurinkokeräimet lämmittävät kesäaikana suurimman osan ekokylän käyttövedestä. Keräimet eivät tuota sähköä, vaan suoraan lämmintä vettä”, hän jatkaa.

Valtakunnallisesta verkosta kylä ostaa vihreää sähköä, mutta vakavan energiakriisin aikana kylä tulisi toimeen ilman sitä.

Asukkaat käyttävät yhteisiä tiloja, mikä säästää paljon energiaa jokapäiväisessä elämässä. Huonelämpötilat pidetään alhaisena ja osa tiloista on talvisaikaan peruslämmöllä.

Uudisrakentamisessa asukkaat hyödyntävät kylässä jo valmiiksi olevia rakennusaineita. Esimerkiksi puretuista rakennuksista yli jääneitä hirsiä on käytetty rakennusten remontoinnissa. ”Esimerkiksi väentuvan kalustus on rakennettu tuulen kaatamista puista, jotka olisivat muuten menneet hukkaan”, Virkkunen sanoo.

Ekologisuus näkyy kylässä myös siinä, että vakituisilla asukkailla

”

Aurinkopaneelit tuottavat energiaa kylän käyttöön.

Koko kylää lämmitetään uusiutuvilla energianlähteillä.

ei ole vesivessoja, vaan ihmisten jätökset kompostoidaan omalla viemärijärjestelmällä. Tällä tavoin vedenkäyttöä on onnistuttu vähentämään. Ekokylässä on myös oma jätevedenpuhdistamo.

Virkkusen mukaan ekoyhteisöt hajoavat usein jo kahden vuoden aikana perustamisesta, mutta Keuruulla toiminta on jatkunut jo vuodesta 1997.

Perustajajäseniä kylässä on enää kuusi. Ihmiset muuttavat muualle, kun heidän elämäntilanteensa vaihtuu. Jotkut taas kyllästyvät muihin kyläläisiin ja asumiseen keskellä korpea. ”Yhteisö on säilynyt niin pitkään, koska ihmiset olivat jo perustaessa vanhempia, yli 40-vuotiaita. Kylässä etenkin taloudenpito on ollut tarkkaa, mikä on pitänyt yhteisöä koossa”. ”Kylässä pitää olla myös miellyttävää ja hyödyllistä työtä, jotta ihmiset eivät muuta muualle”, hän sanoo.

Ekoyhteisön tavoitteena on täydellinen omavaraisuus. Silloin se olisi entistä vähemmän riippuvainen muusta yhteiskunnasta. Vanhassa maalaiskylässä onkin jo varauduttu tulevaisuuden kriiseihin.n

27 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 27

14.12.2011 10:59:12

MUUTOS

Bittejä vai levyjä?

Uutta musiikkia on saatava. On aika lähteä levykauppaan! Vai olisiko helpompaa jäädä kotiin ja ostaa digitaalista musiikkia Internetistä? Mitä jos suunnaksi otetaan kuitenkin piraattisatama? Laittomista vertaisverkoista kappaleet voi ladata ilmaiseksi.

TEKSTI Kalle Erkkilä KUVITUS JOHANNA TÄHTINEN

V

oisi olettaa, että digitaalinen musiikki on halvempaa kuin cdlevyt. Verkkojakelu vähentää kustannuksia: levyä ei tarvitse painaa tai jakaa kauppoihin.

Kokonainen albumi maksaa kuitenkin digitaalisena lähes yhtä paljon kuin cd-levy.

Opiskelijalle verkko-ostokset tulevat kalliiksi, sillä yleisin hinta yksittäiselle kappaleelle on 0,99 euron ja 1,5 euron välillä.

Artistit saavat enemmän tuloja digitaalisesta myynnistä. Verkkokaupoista esimerkiksi iTunes ja Amazon jakavat myydyn kappaleen tuloista 70 prosenttia artistille, kun taas cd-levyjen myynnistä artistin kassaan kilahtaa vain alle kymmenen prosenttia tuotoista.

Jos kappaleita ei halua tietokoneen kovalevylle, voi ostaa kuunteluoikeuden suoratoistopalveluun. Esimerkiksi Spotifyssa se maksaa kymmenen euroa kuukaudessa. Suoratoistopalveluiden käyttäjämäärä on ollut kasvussa, mikä on kasvattanut musiikin digitaalisia markkinoita.

Spotify ei ole kuitenkaan artisteille kultakaivos, koska he saavat kappaleen yhdestä soittokerrasta tuloja vain 0,3 senttiä. Kokonaisen levyn kuuntelusta artisti saa 2,9 senttiä. Jos hän siis haluaa euron tulot Spotifysta, artistin koko levyä pitäisi kuunnella yhteensä kolmekymmentä kertaa.

Monet kuuntelijat eivät ole kuitenkaan valmiita maksamaan mitään musiikistaan, sillä laittomista vertaisverkoista kappaleen saa ladattua ilmaiseksi. Silloin artisti ei saa tuloja työstään.

Se ei tunnu kiinnostavan kuluttajia, koska laittomista vertaisverkoista ladataan 90 prosenttia kaikesta digitaalisesta musiikista.

Tilanne on kinkkinen: jos kappale on saatavana ilmaiseksi vertaisverkosta, kannattaako siitä maksaa?

Merirosvoliput liehuvat Musiikkiteollisuuden suurin haaste on se, miten kuluttajat houkutellaan piraattisivuilta laillisiin verkkokauppoihin tai suoratoistopalveluihin.

Suomen musiikkituottajat ry:n toiminnanjohtaja Lauri Rechardtin mukaan laittomaan lataamiseen on puututtava, jotta ammattimainen musiikkituotanto voi Suomessa jatkua myös tilanteessa, jossa musiikkia myydään pääosin digitaalisista palveluista. ”Uusille palveluille ja digitaaliselle sisältökaupalle on turvattava reilu toimintaympäristö. Myös Internetin palveluntarjoajien on otettava huomattavasti aktiivisempi rooli nettipiratismin kitkemisessä”, Rechardt sanoo.

“Jos verkkopiratismi saadaan kuriin, uudet jakelukanavat tarjoavat merkittävän kasvumahdollisuuden musiikkialalla.”

Voisi kuvitella, että piratismi on hiertävä kivi artistien kengässä.

Laiton musiikin lataaminen jakaa kuitenkin artistien mielipiteitä:

28 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 28

14.12.2011 10:59:12

”

Osa kuuntelijoista ostaa perinteisiä levyjä, koska he haluavat hypistellä kansilehtiä tai kerätä levyjä kokoelmiinsa.

toisten mielestä piratismi on edistänyt uraa, toisten mukaan taas ei.

Laiton lataaminen voi lisätä artistien tunnettuutta. Se taas saattaa tuoda ihmisiä keikoille, joista suomalaisten artistien tulot pääosin rakentuvat.

Laittomasti ladattu kappale ei siitä huolimatta tuo voita artistin leivälle.

Kuuntelijan kissanpäivät Viidennes musiikista myydään nykyään digitaalisesti. Samaan aikaan cd-levyjen myynti on vähentynyt. Se on supistanut musiikin kokonaismyyntiä.

Digitaaliset markkinat ovat huimassa kasvussa, sillä musiikkituottajat ry:n julkaisemien tilastojen mukaan digitaalisen musiikin kulutus kasvoi Suomessa 88 prosenttia vuonna 2010. Kasvu tuli pääosin suoratoistopalveluista.

Kuluttajalle digitaalisen jakelun etu on se, että verkkokaupoissa musiikkivalikoima on usein laajempi kuin perinteisessä levykaupassa. Lisäksi kappaleet voi ennakkokuunnella ennen ostopäätöksen tekemistä. Se vähentää hutiostoja.

Osa musiikista on ladattavissa ilmaiseksi Internetistä. Esimerkiksi uusilla artisteilla on hyvä mahdollisuus tehdä musiikkiaan tunnetuksi jakamalla ilmaisia kappaleita kotisivuillaan.

Se mahdollistaa entistä suoremman suhteen kuuntelijoihin. Lisäksi yhtyeiden on helpompi saada kansainvälistä huomiota, jos musiikkia jakelee Internetissä.

Kuluttajan ongelmana ei ole enää se, mistä musiikkia löytää. Vaikeampaa on valita kiinnostavaa musiikkia valtavasta tarjonnasta.

Täytettä levyhyllyyn Verkkojulkaisu ei kuitenkaan täytä materianhimoisen kuluttajan tarpeita, koska vain kovalevyn bittimäärä kasvaa.

Osa kuuntelijoista ostaa perinteisiä levyjä, koska he haluavat hypistellä kansilehtiä tai kerätä levyjä kokoelmiinsa. Digijulkaisut ovat myös tappaneet levyjen kansitaiteen, koska kansikuva on vain postimerkin kokoinen. Vinyyleissä kansitaide pääsee paremmin oikeuksiinsa.

Myös dj:t ovat vähitellen luopuneet vinyyleistä ja siirtyneet digitaalisiin järjestelmiin. Tiskijukkien ei enää tarvitse kantaa selkänikamat poksahdellen levylaukkujaan keikoille, koska suurin osa heistä soittaa nykyisin musiikkia digitaalisesti.

Toki osa vanhan liiton levyjenpyörittelijöistä näyttää edelleen keskisormeaan digitaalista musiikkia soittavalle dj:lle.

Heistä musiikki kuulostaa oikealta ainoastaan vinyyliltä. n

29 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 29

14.12.2011 10:59:13

MUUTOS

Arabikevät – sorretun kansan mahdollisuus?

Muutoksen tuulet puhaltavat arabimaailmassa. Tunisialaisen kauppiaan polttoitsemurhasta alkanut liikehdintä on levinnyt halki PohjoisAfrikan ja Lähi-idän, kaatanut itsevaltiaita, sytyttänyt sisällissodan ja johtanut jo yksiin demokraattisiin vaaleihin. Voisiko arabikeväällä kuitenkin olla vaikutusta Lähi-idän iänikuisen kiistakapulaan, Palestiinan tilanteeseen?

Nopeasti katsottuna, ei. Israelilla on edelleen laittomia siirtokuntia Länsirannalla, palestiinalaiset tekevät satunnaisia raketti-iskuja Israeliin ja vihanpito jatkuu. Välillä saatetaan neuvotella ja hymyillä kameroille, mutta pysyvää ratkaisua konfliktiin ei ole saatu aikaan.

Lyhyiden rauhallisten jaksojen jälkeen syvälle juurtunut viha leimahtaa taas jossain.

Tarkemmin ajateltuna arabikevään muutokset saattavat sittenkin ulottua Palestiinaan asti. Israelin valta alueella perustuu pitkälti Yhdysvaltojen tukeen. Yhdysvallat saa Israelissa pysyvän liittolaisen epävakaalla alueella ja Israel taas hyötyy Yhdysvaltojen aseellisesta ja poliittisesta tuesta. Kun Palestiinalaisvaltio päätti hakea tunnustusta YK:lta, Yhdysvallat ilmoitti heti käyttävänsä veto-oikeuttaan hankkeen estämiseksi.

Miten tämä sitten vaikuttaa palestiinalaisten tilanteeseen? Libyassa Yhdysvallat ja Nato auttoivat enemmän tai vähemmän suorasti kapinallisia syrjäyttämään maata hallinneen Muammar Gaddafin.

Presidentti Obama on vaatinut Syyrian presidentti Assadia luopumaan vallasta. Molemmissa edellä mainituissa tilanteissa Yhdysvallat on tukenut sortajiaan vastaan nousseita arabeja. Palestiinalaisia on sorrettu vuosikymmeniä.

Politiikassa ei tietenkään läheskään aina tehdä, mitä sanotaan.

Sorrettujen libyalaisten tukeminen ei tarkoita sorrettujen palestiinalaisten tukemista. Yhdysvalloilla on kuitenkin arabikevään myötä ainutlaatuinen tilaisuus luoda suhteet arabimaailmaan ruohonjuuritasolla: diktaattorien sijaan dialogia voisi käydä vaaleilla valittujen kansan edustajien kesken. Väistämättä alueen uudet demokratiat joutuvat kuitenkin ottamaan kantaa Palestiinan tilanteeseen ja niiden kanta tuskin on yllätys kenellekään. Tällöin Yhdysvaltojen kanta punnitaan. Kaikkea ei voi saada: sekä uuden arabimaailman ystävyyttä että Israelin vankkumatonta liittolaisuutta.

Yhdysvaltojen mittava juutalaisväestö ja pitkä historia Israelin liittolaisena kuitenkin pitävät huolen siitä, ettei Israelin nauttima tuki vähene. Kun presidentti Obama väläytti puheessaan mahdollisuutta palata vuoden 1967 rauhansopimuksen rajoihin, sekä Israelin pääministeri Netanjahu että republikaanit Yhdysvalloissa älähtivät heti.

Aivan kuten ala-asteen pihallakin, maailmanpolitiikassa vahvin saa paikan keinussa ja heikommat saavat leikkiä kivillä. Niin kauan kuin Yhdysvallat tukee Israelia ehdoitta, palestiinalaisten oma valtio esiintyy vain tyhjissä puheissa. Palestiinalaiset saavat tyytyä niihin alueisiin, jotka heille jäävät.

Matti Keponen

30 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 30

14.12.2011 10:59:13

HYVÄSTIT JÄÄKAAPILLE

Kun jääkaapin yltyvä hurina alkoi nakertaa mielenrauhaa opiskelijayksiössä, päätti Tanja Partanen sammuttaa sähkösyöpön kokonaan. Kokeilu jatkuu toista kuukautta, eikä ole ollut edes vaikeaa.

TEKSTI Ja KuvITuS anne ventelä

PSST!

”Jos miettii, mitä monen opiskelijan jääVoin ja margariinin Tanja korvaa oliikaapissa on, niin kaappihan on päällä ihan viöljyllä. Kahvimaidoksi sopii pieniin Samoja vinkkejä kannattaa koturhaan”, Tanja Partanen sanoo. tölkkeihin pakattu UHT-maito, joka säilyy keilla myös jääkaappitaloudessa.

Niin – jos lämpimän ruoan syö opiskeavaamattomana huoneenlämmössä.

Sähkölaskusta tippuu euroja, kun lijaravintolassa ja kotikokkailu jää voileiAvaamattomat säilykkeet ja kastikkeet, esiviilennät tai -pakastat ruuan parpäasteelle, saattaa jääkaappikin toimittaa juurekset, vihannekset ja kasvikset eivät vekkeella tai ikkunalaudalla ennen vain statistin virkaa. Jos laitetta käyttää vaadi kylmäsäilytystä lainkaan. Viileään jääkaappiin laittamista. Vastaavasti vain ketsupin ja margariinin säilyttämikaipaavat elintarvikkeet säilyvät tuplaikpakasteet kannattaa nostaa sulaseen tai juomien viilentämiseen, kannattaa kunoiden välissä. Monissa vanhoissa tamaan jääkaappiin, jolloin ne viilenmiettiä, onko oikeasti varaa maksaa tyhloissa on myös vanhoja jääkaappeja, eli tävät jääkaappia ja vähentävät sen jästä. Laite vie kuitenkin roimasti sähköä. ulkoseinää vasten sijoitettuja komeroita, energiankulutusta. ”Kun Suomessa on talviaikaan pakkasjoista on putki ulos. ta, on ihan mahdollista pärjätä ilman jää”Talvella voi myös miettiä ruoan säilykaappia. Tietysti se saattaa vaatia muutoktystä parvekkeella”, Tanja ehdottaa. sia ruokavaliossa”, Tanja sanoo.

Parhaan AAA-energialuokituksen saaTanja ei syö lihaa ja maitoakin hän käyttää vain harvakseltaan, kin suomalainen talvipakkanen, joka viilentää ruuan tehokkaasti heti joten huoneenlämmössä selviytyminen on osoittautunut helpoksi. paksujen, vuorattujen ulkoseinien takana. ■

31 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 31

14.12.2011 10:59:13

VAPAA-AIKA

Trendilehden tuottaja ja bloggaaja Virpi Mikkonen jätti einekset ja lisäaineet pois ruokavaliostaan ja siirtyi raakaravintoon. Jo muutaman viikon jälkeen Virpi huomasi yleisen vireystilansa nousseen. Raakaravinnon avulla hän pääsi myös eroon pitkään vaivanneista vatsa- ja iho-oireistaan. Poimi tästä Virpin reseptit raakaruokaherkkuihin!

Teksti Laura Roivainen Kuvat Daniel Carlsson

32 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 32

14.12.2011 10:59:14

Mikä raakaruoka?

?

Raakaruoka tarkoittaa kuumentamatonta (ei yli +4046 asteen lämmitettyä) ravintoa.

Raakaruoka on mahdollisimman käsittelemätöntä, jolloin kaikki tärkeät entsyymit ja ravintoaineet ovat tallessa. Raakaruoka koostuu muun muassa hedelmistä, marjoista, juureksista, siemenistä, pähkinöistä, iduista ja kylmäpuristetuista öljyistä.

33 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 33

14.12.2011 10:59:15

VAPAA-AIKA

Raakapizza Pohja: 1dl liotettuja cashew-pähkinöitä ½ dl liotettuja manteleita ½ dl liotettuja auringonkukansiemeniä ½ dl liotettuja seesaminsiemeniä 1 dl mungpavun ituja vettä Sekoita yön yli liotetut pähkinät ja siemenet sekä loraus vettä tehosekoittimella. Lisää raakapitsapohjan taikina uunin pellille, jätä taikina paksuhkoksi levyksi ja anna kypsyä noin 10 tuntia. Jos kuivatat pohjan uunissa, pidä lämpö alle 40 asteen ja jätä uuninluukku raolleen, jotta ilma pääsee kiertämään kunnolla.

Tomaattikastike: 4 tomaattia ½ sipuli 2 valkosipulinkynttä 1 tl hunajaa ripaus suolaa Pinaattitahna: 3 dl pinaattia 1 avokado persiljaa rakuunaa Cashewjuusto: 1 ½ dl cashewpähkinöitä 2 cm purjosipulia vettä ripaus suolaa Sekoita cashewpähkinät ja pieni loraus vettä kuohkeaksi seokseksi sauvasekoittimella. Lisää purjosipuli ja suola. Levitä valmiille pitsapohjalle tomaattikastike ja sen päälle nokareita cashewjuustosta ja pinaattitahnasta. Leikkaa päälle tomaattisiivuja ja runsaasti basilikanlehtiä. Lopuksi heitä sekaan muutamia luomuoliiveja.

Vihersmoothie 1 nippu roomansalaattia 4 paloiteltua sellerinvartta 1 luomupäärynä 1 luomubanaani 1/2 nippua persiljaa puolikkaan sitruunan mehu hyppysellinen suolaa luomuhunajaa 4 dl vettä Sekoita ainekset tehosekoittimessa. Tarjoile heti.

Omenapiiras Pohja: iso kourallinen manteleita pari taatelia 2 rkl hunajaa ripaus kanelia ripaus merisuolaa Täyte: pari desiä cashew- tai parapähkinöitä 1 omena 2 rkl hunajaa 1 tl aitoa vaniljajauhetta 1 dl vettä Pinnalle: omenalohkoja ja kanelia Hienonna mantelit monitoimikoneessa tai tehosekoittimessa. Lisää taatelit ja mausteet, surauta taikinamaiseksi seokseksi. Painele taikina vuokaan tai matalaan jälkiruokakulhoon. Laita hetkeksi jääkaappiin jähmettymään. Hienonna täytteeseen tulevat pähkinät jauheeksi, lisää vesi, omenalohkot ja mausteet. Sekoita kermaiseksi. Laita jääkaappiin hetkeksi omaan kulhoon. Ennen tarjoilua levitä täyte piiraspohjan päälle. Viipaloi pinnalle ohuita omenalohkoja ja ripottele hieman kanelia.

34 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 34

14.12.2011 10:59:15

Virpin vinkit aloittelevalle raakaruokailijalle - Totuta keho kypsentämättömään ruokaan hiljalleen, askel askeleelta.

- Aloita aamusi marja-, hedelmä- tai vihersmoothiella.

- Soseuta ja hienonna raa’at kasvikset. Hyvä tehosekoitin on raakaruokailijalle must!

- Ota maitohappokapselit päivittäiseksi tavaksi.

- Muista kuunnella omaa kehoasi ja etene sen tahdissa.

35 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 35

14.12.2011 10:59:16

VAPAA-AIKA

ELÄMÄ REMONTTIIN Uuden vuoden lupauksesi on tänä(kin) vuonna liikunnan lisääminen ja kunnon kohottaminen. Edellisinä vuosina se on unohtunut alkuinnostuksen jälkeen ja kuntosalikortti on jäänyt lompakon koristeeksi. Kuulostaako tutulta? H2:n neuvoilla saat elämäntaparemonttisi kestämään ympäri vuoden.

TEKSTI JA KUVitUs johanna tähtinen

Asennoidu

Valitse oma tapasi liikkua

Helppoa ja nopeaa tietä ei ole. Jos olisi, niin kaikki näyttäisivät Satu Tuomistoilta. Olet sitten pudottamassa painoa tai hankkimassa lisää lihasmassaa valmistaudu hitaisiin muutoksiin, ajoittaiseen turhautumiseen, lihaskipuihin ja kovaan työhön. Mikään ei ole ilmaista, mutta kuntosalikortin hankkiminen on kuitenkin huomattavasti edullisempaa kuin plastiikkakirurgia.

Vihaat juoksemista? Älä siis pakota itseäsi lenkille. Jos spinning nostaa ärsytyskäyräsi kaakkoon, vaihda lajia. Kokeile miekkailua, tankotanssia, parkouria, vesijuoksua, kiipeilyä, hot joogaa tai vaikkapa halon hakkuuta. Tämä perinteinen liikuntamuoto kuluttaa noin 300 kaloria tunnissa.

Älä vertaa itseäsi himotreenaajiin (tai opettele karttamaan heitä) Kuntosalilla 40 kilon käsipainoilla hauista vääntävä mörsseri saa itsetuntosi valumaan maanrakoon. Jumppatunneilla vieressäsi v-askelta tekevä mirkku on puolet kapeampi kuin sinä ja haluaisit lähteä pois kesken tunnin. Ohjeemme on kaikessa yksinkertaisuudessaan: lopeta vertaamasta itseäsi muihin. Jos tämä ei kuitenkaan onnistu, välttele himoliikkujien seuraa asettumalla jumppatunneilla takariviin, treenaamalla aamupäivisin eläkeläisten kanssa tai siirtymällä keskustan saleilta lähiösaleille.

Ole itsellesi armollinen

Hyvästä alusta huolimatta saatat löytää itsesi jonain iltoina makaamasta sohvalta syömässä yhden keksin sijaan koko keksipaketin. Älä vaivu epätoivoon, vaan salli itsellesi ajoittaiset retkahdukset. Yksi tai kaksikaan heikkoa hetkeä ei tuhoa elämäntaparemonttiasi (useampi kymmenen saattaa sen kyllä tehdä).

Hyväksy itsesi Jos kesän alussa et vieläkään näytä Victoria’s Secretin katalogimallilta, voit syyttää vain geenejäsi. Niille H2 ei valitettavasti voi mitään.

Siinä tapauksessa voit luvata ensi vuonna keskittyväsi pakaroidesi kehittämisen sijaan henkiseen kasvuusi ja itsesi hyväksymiseen, sillä hyvää ihmistä voi olla vähän enemmänkin.

36 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 36

14.12.2011 10:59:16

5+1 VINKKIÄ ISTUJALLE Liika istuminen on pahasta, mutta aina sitä ei voi välttää. Onneksi on olemassa helppoja keinoja, joilla himoistuja voi vaikuttaa hyvinvointiinsa.

TEKSTI: anne ventelä

Jos mahdollista, valitse säädeltävä tuoli, joka tukee alaselän notkoa. Ergonomisen tuolin hankkiminen kotiin voi tuntua suurelta panostukselta, mutta maksaa itsensä takaisin.

Jos istut tuolilla, joka ei tue alaselkää, voit tukea sitä itse. Kierrä kaulaliina tai takki rullalle ja aseta se alaselän notkon taakse. Istu tuolin perälle.

Korjaa välillä asentoasi. Tämä aktivoi lihaksia. Myös epästabiilit istuinalustat, kuten kimmoisat istuintyynyt ja jumppapallot pakottavat aktivoimaan syviä lihaksia, jotka vuorostaan tukevat selkärankaa ja vähentävät istumisesta johtuvaa rasitusta.

”

Hyvää ihmistä voi olla vähän enemmänkin.

TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 37

Aina kun mahdollista, työskentele läppärin sijaan pöytäkoneella. Säädettävät tuolit ja näyttöpäätteet mahdollistavat paremman ergonomian.

Pidä taukoja istumisesta vähintään tunnin välein.

Nouse seisomaan, kävele tai tee taukojumppa. Nostele käsiä ja polvia, pyörittele hartioita ja lanteita. Jo viisi minuuttia riittää tehostamaan lihasten ja kudosten verenkiertoa ja aineenvaihduntaa.

Jos istut paljon, kokeile varsinkin syviä lihaksia aktivoivia liikuntamuotoja, kuten pilatesta, fitballia tai niska-selkä-painotteisia jumppia. Toki kaikki muukin liikunta on hyväksi.

Asiantuntijana YTHS Helsinki-Espoon vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

37 14.12.2011 10:59:17

VAPAA-AIKA

Hyvällä asialla Vierumäen liikunnanohjaajaopiskelijoiden poikakalenteri vuodelle 2012 on ilmestynyt.

Sen ansiosta paljaan pinnan ihaileminen on hyväntekeväisyysteko.

TEKSTI JOHANNA TÄHTINEN KUVAT Jan virtanen

38 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 38

14.12.2011 10:59:17

K

alenteripoikia haettaessa ainut lähtövaatimus oli, että poikien oli oltava kolmannen vuoden opiskelijoita. Castingeissa halukkaiden pois karsiminen osoittautui mahdottomaksi tehtä-

väksi. ”Totesimme kaikkien jätkien olevan niin kovassa kunnossa, että jokaisen oli päästävä mukaan”, Paavo Heinonen, 22 sanoo.

Poikakalenteri perinne alkoi Vierumäellä vuonna 2006 ja on kolmannen vuosikurssin poikien vastuulla. Luokalle LOT09-12 ei kuitenkaan riittänyt pelkkä näyttävän kalenterin tekeminen. ”Päätimme tuoda kalenteriin kokonaan uuden ulottuvuuden: hyväntekeväisyyden”, Paavo kertoo. Hyväntekeväisyyskohteeksi valittiin Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenosasto 12. ”Halusimme sopivan pienen kohteen, jossa pienikin rahasumma oikeasti tuntuu”, Paavo perustelee kohteen valintaa.

”

Ennen kuvauksien alkamista jo valmiiksi hyväkuntoiset pojat hioivat kuntoaan entisestään. ”Jokaisella oli niin tiukalle vedetty ruokavalio ja treeniohjelma kuin vain voi olla. Se pisti välillä jopa naurattamaan”, Teemu Heinonen, 23 kertoo. Treenausmotivaatiota nosti entisestään halu auttaa lastenosaston lapsia.

Haasteena olla sinut itsensä kanssa Itse kuvaukset sujuivat hyvin valokuvaaja Jan Virtasen johdolla, mutta matkalle mahtui mukaan myös mutkia. ”Suurimmaksi ongelmaksi muodostui muutaman kuvattavan härkämäinen koko. Pojat eivät mahtuneet samoihin kuviin, sillä kuvaajalla ei ollut laajakuvalinssiä mukana. Heidät piti sitten erottaa omiin kuviinsa”, Paavo kertoo.

Matkalla kohdattiin myös henkisiä haasteita: ”Todennäköisesti kuvaajan vaikein tehtävä, vaikkei hän sitä myönnäkään, oli saada allekirjoittanut sinuiksi oman kroppansa kanssa”, Paavo sanoo. Valmiin kalenterin perusteella Paavon huoli on ollut turhaa, sillä tyylikkäät kuvat puhuvat puolestaan.

Pojat eivät mahtuneet samoihin kuviin, sillä kuvaajalla ei ollut laajakuvalinssiä mukana.

Elokuu

39 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 39

14.12.2011 10:59:17

Unohtumattomia hetkiä ja äärimmäisyyksiä Yksi kalenteriprojektin mieleenpainuvimmista hetkistä oli kanteen päätyneen ryhmäkuvan kuvaaminen. Kylmästä säästä huolimatta paidat lähtivät pois ja tunnelma pysyi korkealla. ”Kyllähän se vähän nauratti, kun koko ryhmä valmistui kuvattavaksi puolialastomina tuulisella golfkentällä lämpötilan ollessa +3”, Juha Seppä, 24 muistelee.

Kuvausten jälkeen pojat pystyivät vihdoinkin ottamaan rennommin ruokavalionsa suhteen. Paavo kertoo yhden hauskimmista muistoista liittyvän kuvausten jälkeiseen ruuan määrään. Kolmen viikon pikakaurapuurodietin jälkeen ruoka maistui paremmin kuin hyvin.

Kiitelty lopputulos Kovalla työllä tehty kalenteri on kerännyt tähän mennessä pelkästään positiivista palautetta. ”Monet ovat kehuneet kalenterikuvien toiminnallisuutta, joihin on helppo eläytyä mukaan ja aistia tekemisen meininki hien ja tuskan keskeltä”, Jaakko Räty, 24 sanoo.

Erityisesti hyväntekeväisyys kohteen mukaan tuominen on herättänyt kiinnostusta kalenteria kohtaan. Poikia on haastateltu niin paikallisessa Voima-radiossa kuin myös Ylen radiossa.

Vaativan treenaamisen, suuren työmäärän ja lukuisten kalenterin tekoon vierähtäneiden tuntien jälkeen palaute on tuntunut erityisen hyvältä. Kalenterin saamasta positiivisesta vastaanotosta huolimatta, pojat eivät lupaa jatkoa mallinurilleen. ”Tulevaisuuteen katsottaessa paistaa valon haituva luonnon, liikunnan ja ohjaamisen sulavasta yhdistämisestä. Ehkä luonto-ja elämysliikuntaa voi yhdistää lasten ja nuorten koulunkäyntiin”, Paavo pohtii.

Ihailijapostia naisopettajilta Raamikkaat kalenteripojat eivät ole jääneet huomiotta myöskään vastakkaiselta sukupuolelta. Kysymys saapuneesta ihailijapostista saa kuitenkin vähätteleviä vastauksia. ”Ihailijapostia on tullut lähinnä vaan erään ala-asteen naisopettajilta”, Jaakko sanoo. Teemu analysoi ihailijapostinsa määrän pysyneen kohtalaisen vakiona: ”Normaalia enempää ihailijapostia ei ole tullut, mutta kyllä muutama yllätys postin seasta on löytynyt.”

Juha kertoo vielä odottelevansa elämänsä ensimmäistä fanipostia.

Kalenteri kuvien perusteella postiluukun kolahtaminen on vain enää ajan kysymys. Ainakin toimittajan seuraavien kirjoitusprojektien kärjessä on ihailijapostin rustaaminen.n

Heinäkuu

40 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 40

14.12.2011 10:59:17

Toukokuu ja alla huhtikuu

41 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 41

14.12.2011 10:59:18

VAPAA-AIKA

PIPO PÄÄHÄN PAKKASELLA Kun lämpötila heiluu nollan lukemissa, on aika kaivaa puikot esiin. Lankakerä ei opiskelijan kukkaroa kevennä, ja on palkitsevaa nähdä kättensä jälki. Näin neulot lämpimän pipon talven viimoja vastaan.

TEKSTI laUra roivainen KuvITuS anne ventelä

Lanka: Sirdar-Indie (51 % villaa, 49 % akryyliä) tai vastaava, menekki 100 g.

Puikot: Nro 10 ja 12 Tiheys: 8,5 s ja 12 krs sileää neuletta paksummilla puikoilla = 10cm.

Joustinneule: 2 o, 2 n. Sileä neule: neulo oikealla oikein ja nurjalla nurin.

Tee näin: Luo ohuemmille puikoille 54 silmukkaa ja neulo joustinneuletta 9 cm. Neulo sitten työn nurjalta puolelta 1 krs nurin ja muuta samalla s-luvuksi tasavälein 45 silmukkaa. Vaihda työhön paksummat puikot ja aloita sileä neule. Kun myssyn korkeus on 21 cm, muuta nurjan puolen krs:lla s-luvuksi tasavälein 43 s ja aloita kavennukset: 1. krs: neulo 1 o, *2 o yhteen, 4 o*, toista *-* vielä 6 kertaa.

2. krs: neulo s:t nurin.

3. krs: neulo 1 o, *2 o yhteen, 3 o*, toista *-*. Jatka kavennuksia näissä samoissa kohdin joka 2. krs, kavennusten väleistä jää aina 1 s pois. Kun työssä on jäljellä 15 s, neulo 1 s ja sitten koko krs:n ajan 2 s yhteen. Katkaise lanka, jätä ompeluvaraa. Vedä lanka loppujen 8 s:n läpi, kiristä ja ompele pipon takasauma.

Halutessasi voit kääntää resorin kaksinkerroin.

tUle teKemään elämäsi JUttU! Haluaisitko kokeilla toimittajan töitä? Etsiä tietoa, kirjoittaa, valokuvata, kuvittaa tai taittaa oikeassa aikakauslehdessä?

Varmista paikkasi H2-lehden toimituksessa ja ilmoittaudu jo nyt: Lehtijutun toteuttaminen (INS8KJ001-13): kaikille HH:n opiskelijoille, ei vaadi aikaisempaa kokemusta Opiskelijalehden toimittaminen (JOU4KJ001-4): HH:n journalistiopiskelijoille Toimituksen työnjaosta sovitaan kevätlukukauden 2012 alussa. TERVETULOA! P.S. H2-lehti on HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan HELGAn julkaisema opiskelijalehti: www.helga.fi

42 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 42

14.12.2011 10:59:18

Asennemallia länsinaapurista Ihmiset vaikuttavat Ruotsissa vilpittömän onnellisilta. Yleinen ilmapiiri on hurjan paljon positiivisempi kuin Suomessa. Ihmiset hymyilevät spontaanimmin. Ruuhkaisella jalkakäytävällä toista päin kävellessä pyydetään anteeksi eikä vain murahdeta aggressiivisesti.

Jos katseet vahingossa kohtaavat, suupielet kääntyvät ystävälliseen hymyyn.

Ruotsissa ei oteta asioita liian vakavasti. Suomalaisten kansallisluonteeseen kuuluva epäonnistumisen pelko ei nakerra ruotsalaisten itsetuntoa. On toki mahdollista, että ruotsalaiset eivät ole oikeasti onnellisia vaan iloisen ulkokuoren alta löytyy masennuslääkkeitä syöviä ihmisraunioita. Mutta ulospäin kaikki näyttää olevan hyvin. Ero asenteessa on huikea. Kun Suomessa ihmisen osaaminen ja motivaatio kyseenalaistetaan kysymyksillä: ”Etkö parempaan pysty?” tai ”Tuleeko tuostakaan yhtään mitään?”, Ruotsissa kannustetaan ja kehutaan. Hymyillään ja moikataan lähes tuntemattomiakin lähikaupassa ja kuntosalilla. Tästä suomalaisilla on paljon opittavaa.

Yleinen asenne koiria kohtaan on Ruotsissa oma lukunsa. Suomessa koirat tuntuvat olevan monen mielestä paholaisen luomia. Koiran kanssa ei saa mennä kauppaan. Jos ottaa koiran mukaan bussiin tai junaan, paheksuvien katseiden ja tuhahdusten määrä on valtava.

Tienvarret ovat täynnä kieltomerkkejä, joiden mukaan koirat eivät saa tehdä sitä eivätkä tätä.Tukholmassa asiat ovat toisin. Koiria on paljon. Ne kulkevat mukana kaupoissa. Ne kulkevat vapaana isäntiensä tai emäntiensä seurana keskellä Sergelin toria. Työpaikkani lähellä sijaitsevassa puistossa koirat juoksevat vapaana ja tottelevat kiltisti käskyjä.

Musiikissakin kuultaa monin paikoin ilo. Sydänsuruista kertovassa kappaleessa ei kovinkaan usein murehdita eroa tai haikailla entistä tyttö- tai poikaystävää takaisin, vaan todetaan, että ne ajat olivat hienoja, otetaan virheistä opiksi ja jatketaan elämää. Siinä missä Suomessa menestyy enimmäkseen mollivoittoinen, slaavilaismelankolinen iskelmä ja rock sekä rankka hevi, Ruotsissa tuhatpäisiä yleisöjä keräävät ja levymyyntilistoilla jyräävät Håkan Hellströmin, Bo Kaspers Orkesterin ja Säkertin kaltaiset nimet. Musiikin sävellaji on usein duuri tai melankolinen duuri.

Suomessa ja Ruotsissa on onneksi myös jotain tasavertaista. Niin Helsingissä kuin Tukholmassakin sään ollessa aurinkoinen - oli vuodenaika mikä tahansa - hämärtyvien iltapäivien ja iltojen kajo sekä hiljalleen syttyvät katuvalot ja valomainokset saavat hengen salpautumaan. Niinä hetkinä kaikki on hyvin.

Visa Högmander

43 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 43

14.12.2011 10:59:18

IN ENGLISH

FOUR DECADES OF TV SHOWS Each era in human history has its unique style of art, from the light-hearted renaissance to the pompous baroque. H2 takes you on a cultural time travel by introducing four TV series from the 70’s to the 21st century. Ladies and gentlemen, turn on your TVs.

the bUddY CoPs TEXT matti Keponen

The 70’s was the time of funky hairdos, groovy music and unchained hedonism. It was also the decade that brought one of the most memorable cop shows: Starsky and Hutch.

It was hip, violent and exciting. The main characters are different, but still best friends who look out for each other. Starsky (Paul Michael Glaser), is loud and sometimes aggressive. Hutch (David Soul) is quite the opposite; intelligent and composed.

Being a cop show from the 70’s, Starsky and Hutch features car chases, of course. Starsky’s car, a white-striped red ‘75 Ford Gran Torino, is one of the most famous cars in TV and movie history. Hutch drives an ordinary, battered Ford Galaxie 500 that Starsky always makes fun of.

With time the show began to change. Violence was replaced as the show began to concentrate on the buddy aspect and the things that made it popular, action and fast car chases, were dumped. The viewers didn’t like it. Also Glaser was being unhappy about his role in the show and after four seasons Starsky and Hutch was off the screens.

Nowadays the car chases and 70’s action scenes seem somewhat cheesy and you simply can’t help laughing at some of the costumes characters of the show are wearing. Starsky and Hutch just seems too outdated. It’s an important part of TV history but doesn’t work so well after all these years.

”

Hip, violent and exciting.

44

TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 44

the trUth WAs oUt there TEXT visa hÖGmanDer

Aliens. Shapeshifters. Werewolves. Conspiracy theories. In the 90’s, the X-Files rocked my world. The exciting and entertaining science fiction series was the TV highlight of the week for many years.

In the show, FBI agents Fox Mulder (David Duchovny) and Dana Scully (Gillian Anderson) investigate paranormal cases. Mulder believes in the existence of aliens and supernatural but Scully is a skeptic assigned to make scientific analysis of Mulder’s work. During the series the agents come to trust only each other.

The X-Files was in production for nine seasons during years 1993 and 2002. The high points were reached by the end of the sixth season, after which the plot got repetitive and boring. I lost my interest in the series and even missed the grand finale.

Even though the last seasons lacked nearly all the original excitement and paranoia, for the first six seasons Mulder and Scully were like my best special agent friends. My wonderful sense of humour has been heavily influenced by Mulder’s dark and sarcastic manner.

My love for red-haired women has very much to do with a certain agent Scully.

All the theories about the US government being involved in alien abductions were ridiculous, I know, but they (and, of course, the lovely, red-haired Dana Scully) kept me hooked on the series.

The special episodes were usually fantastic. The humour episode, where a reality-TV production crew is filming Mulder and Scully at work, is fantastic. Another humour episode, in which the agents lose their memories and get into several awkward situations, is one of my favourites.

The X-Files has been adapted to the cinema, too. The first movie (1998) was okay, the second (2008) was not. There are rumours telling that there will be a third X-Files movie in 2012 – it’s just not the same anymore. But I know I will go to the cinema and see it anyway.

One more time, for the good old X-Files days.

14.12.2011 10:59:18

bACK to the 80’ TEXT matti Keponen ILLuSTRaTION johanna tähtinen

It was “TV’s hottest and hippest cop show”. Welcome to the era of mullets and men dressed in white. Welcome to Miami.

Nicknamed “MTV Cops”, Miami Vice brought music video style, a unique visual appearance and fashionable male characters to television. Jan Hammer’s synthesized music scores, pastel colours and the use of the hottest pop songs made Miami Vice something new at the time. The idea of two cops fighting crime is old, but Miami Vice made it look new.

In addition to the main characters, Sonny Crockett (Don Johnson) and Ricardo Tubbs (Philip Michael Thomas), the show features the streets and scenery of sunny Miami as a character of its own ranging from shore boulevards and 80’s style houses with white cubes with glass walls to dark alleys with hookers on every corner.

There is a dark, pessimistic feeling that distinguishes Miami Vice from other cop shows. Especially in the latter seasons the bad guys get away with almost anything and innocent people suffer in the end.

Often the so-called good guys are just bad people on the right side of the law. The stark contrast between the sunny Miami and its really dark underworld is fascinating.

Miami Vice may be outdated, but it’s still worth watching. It may not have fancy special effects or cool R&B soundtrack as today’s shows, but there’s something catchy in the pulsating atmosphere of the 80’s. And you can spot for example a young Bruce Willis or Phil Collins. Try something new, I mean old.

sPies oF the 21st CentUrY TEXT matti Keponen

If you want to watch a series with acting instead of action, try Spooks.

It’s a realistic but thrilling spy show about the issues of the new millennium; terrorism and political power-struggle.

First aired in 2002, Spooks takes you into the complicated world of spying quietly, without making a fuss. Like the real thing. Spooks is about MI-5, Britain’s domestic intelligence organization that mostly operate inside their secret base in London. This involves among other things wire-tapping, computer-hacking and shady deals.

The best qualities of Spooks are the plot and acting. In the first season, individual episodes are quite separate, but later in series whole seasons have a big plot that ties together all the episodes. They are well-written and prove one can make a thrilling TV-series without having the characters shoot everything in sight. The actors look ordi-

”

No pumped up hunks or supermodels.

nary, which is a huge plus. No pumped up hunks or supermodels, just ordinary-looking people.

The twisted plot is the show’s strength, but also its weakness. It requires concentration and is best watched on DVD because if you miss a single episode you can get confused pretty easily.

So Spooks isn’t the easy-going series you watch to rest your brains, but it rewards you with a thrilling atmosphere and a good story.

If you have read this review this far, you probably know whether you find Spooks interesting or not. It’s not everyone’s cup of tea, some find it confusing and maybe boring.

Anyway, I must recommend you to give it a try. Just don’t give up too soon: a little patience and concentration will be worth it.

45 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 45

14.12.2011 10:59:18

oPisKeliJAKUntA helGAn JäsenedUt Vihreällä JA sinisellä KortillA 2012 Opiskelijakunta HELGAn jäsenenä sinulla on useita etuja käytettävissä. Muista näyttää voimassaolevaa HELGAn opiskelijakorttia todisteena jäsenyydestäsi palveluiden ostamisen yhteydessä.

Matkailu:

Restel Hotel Group alennusta majoittumisesta 47:stä hotellista Jäsenten hotellivaraukset netitse helga.fi/edut. Puhelinvaraukset 020055055 tunnuksella ”HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGA”, www.restel.fi

Pukeutuminen:

Pilailu-Puoti -10 % teemapuvuista ja pilailutuotteista www.pilailupuoti.com

Backstage Rock Shop Bändipaidat ja muut fanituotteet -15 %, katso koodi HELGAn nettisivuilta www.backstagerockshop.com

Top Streetwear Graniittitalo, Kamppi, Jaakonkatu 3 Street ja hip hop -vaatteita, myymälästä ostetuista tuotteista -10%, nettimyymälän ostoksista alennus 20%, alennuskoodi ”Helga”, www.topstreetwear.com

Suomen Pukuvuokraamo Pursimiehenkatu 2 Juhlapukuja miehille ja naisille -20% norm.hintaisista vuokratuotteista, -10% norm.hintaisista myyntituotteista www.pukuvuokraamo.fi

Urheilu ja hyvinvointi:

Viihde:

Hotelli Hullu Poro - Levi ja Hotelli Merihovi - Kemi norm. hintaisesta hotellimajoituksesta -20%, www.hulluporo.fi

Kuntoklubi Forever Pasila Veturitori 2B, Pasila Kuntoklubin palveluista alennus HELGAn kortilla. Katso hinnat helga.fi/edut www.foreverclub.fi

Hammaslääkäriasema Megaklinikka Sähkötalo, Kamppi Hammashoitoa edullisesti. Hoito ilman ajanvarausmaksua torstaisin koodilla ”HELGA”, www.megaklinikka.fi

Golf Areena Kivenlahdentie 7 (Danfoss-talo), Espoo Golfin range 7 euroa/tunti arkisin klo 14-16, edellytyksenä liittyminen Golf Areenan opiskelijakerhoon (5 euroa/henk.) www.golfareena.fi

Fillarikellari Annankatu 19 Polkupyörät ja -tarvikkeet -10% www.fillarikellari.fi

Night People Group - yökerhoetuja Onnela-Helsinki, Baarikärpänen, Tivoli ja The Tiger Keskiviikko-lauantai ilmainen sisäänpääsy klo 24.00 asti, pullo talon kuohuviiniä 20 € (etusi n. 18 €) Huom. edut ei voimassa erikoisiltoina / ikärajojen puitteissa www.nightpeoplegroup.fi

CDON.COM Ensimmäinen väh. 10 € ostos postikuluitta Helga-koodilla, pyydä oma koodisi igor.parri(at)helga.fi Sen jälkeen käyttöösi vapautuvat nämä HELGA-edut: * kirjat -8 %, musiikki (CDt) -3 %, DVDt -3 %, * kännykkät, televisiot, MP3-soittimet, tietokoneet, läppärit sekä oheislaitteet ilman postimaksua sekä kampanjahintoja http://cdon.com

46 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 46

14.12.2011 10:59:19

Ulkonäkö:

Muut edut:

Kampaamo Pääjohtaja Mikonkatu 13 (sisäpiha) Kampaamo ja parturipalveluista -15 % www.paajohtaja.fi

Groom Parturit kaikista palveluista -10 % www.groom.fi

Tulostintarvikeliike Prink Hämeentie 22, Hakaniemi sekä Vuorikatu 2, Kaisaniemen metroasema, Pasilan asema 10% alennus Prink-tuotteista sekä 15% alennus kuukauden ensimmäisenä torstaina ostettaessa koko sarja Prink -tuotteita (musta ja kaikki värit) www.prink.fi

Pasilan aseman suutari Pasilan asema raide 1-2 Suutarin korjauspalvelut -20 %, pesulapalvelut -10 %

STUDENT UNION HELGA’S MEMBER BENEFITS WITH GREEN AND BLUE STUDENT CARD 2012 As a member of the student union you have many special student benefits provided to you. Remember to carry your HELGA student card with you to prove your membership. Visit www.helga.fi/benefits for full descriptions.

Travelling:

Clothing:

Restel Hotel Group Discounts on hotel reservations in 47 hotels in Finland www.restel.fi

Backstage Rock Shop Band fan products: T-shirts etc. -15 % www.topstreetwear.com/en

Hotel Hullu Poro - Levi and Hotel Merihovi - Kemi -20 % discount on regular priced accomodation www.huluporo.fi

Sports and well-being: Gym Forever Pasila Gym services with a discount www.foreverclub.fi Fillarikellari Bikes and bike accessories -10 % www.fillarikellari.fi Golf Areena Range for 7 euros/hour www.golfareena.fi

Entertainment: Night People Group - night club benefits Onnela-Helsinki, Baarikärpänen, Tivoli ja The Tiger www.nightpeoplegroup.fi CDON.COM - online shopping Discounts on cd’s, dvd’s , books, cellphones, tv’s.

MP3-players, laptops and accessories www.cdon.com

Pilailu-Puoti Theme clothing and novelty items, 10 % discount on sales price from stores www.pilailupuoti.fi Suomen Pukuvuokraamo Discounts on men’s and women’s rental evening wear www.pukuvuokraamo.fi Groom Parturit (barber) All services -10 % www.groom.fi Hairsalon Pääjohtaja Hairsalon and barber services -15 % www.pääjohtaja.fi

Other benefits: Printing equipment store Prink Discounts on printing equipment www.prink.fi Pasila railway station’s shoemaker Shoemaker services -20 %, laundry services -10 %

”enjo

y yo

u

nef r be

its!”

47 TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 47

14.12.2011 10:59:19

Vaikka olisit tyytyväinen nykyiseen pankkiisi,

ÄLÄ KAINOSTELE tulla meille asiakkaaksi.

Jos nykyinen pankkisuhteesi on hyvä tai edes kelvollinen, onnittelemme ja samaan aikaan haastamme sinut ottamaan mittaa meistä. Me nimittäin haluamme olla vielä parempi pankki.

Alkuun pääset piipahtamalla osoitteessa op.fi/helsinki

TAITTOTIEDOSTO_Tiia.indd 48

14.12.2011 10:59:19