H2 (2-2011)

hienosToalueen pahis Räppäri Redrama avasi kotinsa ovet

”riiTTääkö uskallus, riiTTääkö kieliTaiTo?”

Kokemuksia työharjoittelusta ulkomailla

kuuluuko prosTiTuuTio opiskelijan arkeen?

”Tienaan varmasti paremmin kuin keskivertoopiskelija”

KaTU H2_2_2011.indd 1

hELGa MaGaZInE ThE STREET ISSUE 02/2011 1 26.10.2011 21:15:57

Meillä ei käy aika pitkäksi!

Tässä sinulle opiskelija

PORON PARHAAT PAKETIT Pe 4.11.

La 5.11.

Pe 11.11.

La 12.11.

Pe 18.11.

La 19.11.

Pe 25.11.

La 26.11.

Pe 2.12.

La 3.12.

Su 4.12.

Ma 5.12.

Su 25.12.

Ma26.12.

Ke 28.12.

To 29.12.

Pe 30.12.

La 31.12.

Haloo Helsinki Erin Don Johnsson Big Band Aste & Grooving High Allstars bilebändi Disco Inferno Arttu Wiskari Scandinavian Hunks Esiintyjä avoin Raskasta Joulua Virve Rosti & Toyboys Petri Nygård Popeda Erin Grooving High Allstars Coverfield Jare & VilleGalle Reckless Love Lauri Tähkä

Tulossa 2012 3.-4.2.

Revantuli Sex Weekend 10.-11.2. Hullu Porock Katso lisää www.hulluporo.fi

16 € 16 € 16 € 14 € 10 € 14 € 12 € 17 € 16 € 15 € 17 € 15 € 12 € 10 € 14 € 16 € 20 €

Bilepaketit sis. Areenan liput alk.

99 € / hlö / 2 vrk

Liukkaasti ensilumille alk.

Täällä odotellaan jo sinua!

Rock Café Wanha Hullu Poro + Kammi + Taivas + Reindeer Lounge + Ämmilä + Pihvipirtti + Hullu Poro Areena + Kultainen Poro + Asia Brasserie + Kana ja Kannu + Pub Hölmölä uutta! + Nightclub Porocks + Taivaanvalkeat + Tonttula + Revontulikota + Hotelli Hullu Poro

= 15 Ravintolaamme & pehmeä peti 99130 LEVI Puh. 016 6510 100

120 € / hlö / 3 vrk MIKSI ET VAR JO NY T AISI - Eipä hu llumpi id Psst.. ja N ea. orweg ian le toja halv ntoyhtiö alla...

panee hin

www.hulluporo.fi

ässinnyym ajuppilokkannE assotonaatsav noroP ulluH illetoH .005 0156 610 estimilehup iat

Tarkoitus kokeilla juuri tänään sitä mannasuurimognocchireseptiä?

Ei niin.

Meiltä pizzat, kebabit ja muut herkut kätevästi!

2 H2_2_2011.indd 2

26.10.2011 21:15:58

kuva matti keponen

KaTSEET KaTUa KOhTI H2-lehden tämän vuoden toisessa numerossa teemana on katu. Tallaamme niitä usein määränpää tai lähtöpaikka mielessämme – harvoin kiinnitämme huomiota ympäristöömme. Toimituksessa käänsimme katseemme katuun ja tarkastelimme, mitä kaikkea niillä tapahtuu, keitä niillä liikkuu ja ennen kaikkea miksi.

Jos kaduntallaaja on opiskelija, mitä hän miettii kulkiessaan?

Ainakin opintopisteitä, vuokra-asuntoja, osa-aikatöitä ja tanssimista opiskelijabileissä. Yllättäen kaduilta löytyi uusia näkökulmia näihin kaikkiin.

Opiskelijoiden asunnottomuus on puhuttanut syksyn aikana; kokemuksia elämisestä kaverin sohvalla on melkein kaikilla, mutta onneksi se on vain harvoin opiskelijalle pysyvä ratkaisu. Näin ei kuitenkaan ole kaikilla. Toimittaja Kalle Erkkilä hyppäsi Yökiitäjä-bussin matkaan, joka kurvaa Helsingin katuja pitkäaikaisasunnottomia auttaen. Hänen reportaasinsa sivulla 22 näyttää, millaista arki on kun jätesäkki on vielä vuosien jälkeenkin ainoa vaatekaappi.

Opiskelijan arkeen kuuluvat toivottavasti juhliminen ja tanssiminen. Tanssista voi myös tulla elämän kantava voima, joka auttaa vaikeuksien yli. Näin kävi katutanssin taitajalle, joka kertoi toimittaja

Mirja Vainiolle tarinansa ja sen, miksi katutanssitunneilla ei kuunnella Britney Spearsia (sivu 36).

Monella opiskelijalla on osa-aikatyö, joka on elintärkeä rahanlähde opintotuen rinnalla. Mutta millaista olisi, jos monien mielikuvissa työsi olisi halveksuttavaa ja rappiollista, jopa laitonta? Tämän tietää ammatikseen seksiä myyvä opiskelija. Toimittaja Johanna Tähtinen tarkastelee tätä usein hyssyteltävää ja paheksuttavaa rahanhankintakeinoa neljästä eri näkökulmasta sivulla 32.

Opiskelun kiireiden keskellä maailma saattaa usein vaikuttaa harmaalta ja luotaantyöntävältä, mutta haaga-helialaisten värikäs katumuoti, jota esittelemme sivulla 42, piristää koulun pitkiä käytäviä.

Löysimme myös Helsingin kaduilta sydäntä lämmittäviä erikoisia taideteoksia, joita kannattaa käydä ihastelemassa syksyn pimeinä iltoina (sivu 48).

Näistä ja paljosta muusta mielenkiintoisesta on tehty H2-lehden toinen numero. Tule kanssamme tutustumaan katuelämään, koska katujen tallaaminen voi myös avartaa.

Tiiamari Pennanen Päätoimittaja

3 H2_2_2011.indd 3

26.10.2011 21:16:01

TOIMITUS

Toimituksen jäsenet kertovat, mille sivukadulle he poikkesivat elämänsä tieltä ja mitä sieltä löysivät.

Tiiamari, päätoimittaja: ”Menin Lontooseen baariin kesätöihin, mutta jäinkin asumaan sinne muutamaksi vuodeksi. Työpaikkani vaihtui baarista suurlähetystöksi ja sieltä Euroopan Unioniksi. Löysin sivukadultani sisukkuutta, ystäviä ja rakkauden englantilaiseen aamiaiseen.”

Jenni, toimitussihteeri: ”Välivuoden ja pääsykokeiden jälkeen jouduin tyytymään varavaihtoehtoon aloittaessani toimittajaopinnot kansanopistossa. Pian minut hyväksyttiin HAAGA-HELIAan ja otin paikan vastaan.

Kaikesta huolimatta ei tuo puoli vuotta mennyt hukkaan. Sen varmistuin, että olen oikealla alalla. Tutustuin myös ihmisiin, joista tuli minulle tärkeitä ja jopa parhaita ystäviä.”

Anne, toimituspäällikkö: ”Hylkäsin suunnitelman vaihtoon lähtemisestä ja sen sijaan lähdin ajamaan Australiaa bussilla päästä päähän. Matkassa meni 10 kuukautta, ja sinä aikana uskon oppineeni paljon enemmän elämästä kuin mitä olisin luennoilla ja seminaareissa voinut oppia.”

Laura, toimitussihteeri: ”Pidin lukion jälkeen välivuoden matkustellen ja töitä tehden. Takana oli 13 vuotta opiskelua ja takki oli tyhjä. Sivukadultani sain voimia, motivaatiota ja ikimuistoisia elämyksiä.”

H2 on HAAGA-HELIAn opiskelijalehti. Lehden kustantaa opiskelijakunta HELGA. Anna palautetta: h2@helga.fi tai etunimi.sukunimi@myy.haaga-helia.fi Päätoimittaja Tiiamari Pennanen Vastaava päätoimittaja Igor Parri Toimituspäällikkö Anne Ventelä Toimitussihteerit Jenni Tepsa, Laura Roivainen AD Maija Männistö Kuvatoimittajat Matti Keponen, Anette Rantanen Taittajat Maija Männistö, Anne Ventelä, Matti Keponen, Anette Rantanen, Mirja Vainio Toimittajat Johanna Tähtinen, Jenni Tepsa, Mirja Vainio, Kalle Erkkilä Kuvaajat Pirita Männikkö, Daniel Carlsson, Aaro Peltonen, Hanna Autio Kuvitus Anne Ventelä Avustajat Visa Högmander, Sanna-Katja Pohjalahti, Ilona Tikkanen, Mirva Uotila, Hanna-Kaisa Urpelainen, Jukka Paavola Logo Mikko Raatikainen Painosmäärä 3700 ISSN 1796-7910, Forssan Kirjapaino Oy 2011

4 H2_2_2011.indd 4

26.10.2011 21:16:09

Maija, AD: ”Lähdin reilut kaksi vuotta sitten Himoksen juhannusfestareille riekkumaan siiderikoppa kainalossa. Pitkän viikonlopun jälkeen palasin kotiin juhannusheila käsipuolessa. Löysin sivupolultani ihanan poikaystävän, jonka kanssa pidän yhtä edelleen.”

Anette, taittaja: ”Lukion jälkeen en ollut varma, mitä haluaisin ”isona” tehdä. Kaupallinen ala kiinnosti, mutta kauppakorkeakoulun pääsykoekirjojen lukeminen ei innostanut. Päätin siis hakea HAAGA-HELIAan. Olen tyytyväinen päätökseeni, koska nyt minulla on ammatti kiinnostavalla alalla.”

Matti, kuvatoimittaja: ”Elämäni lähti sivuraiteille 22 Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen, kun muutin susirajan taakse Järvenpäähän naisen takia. Talk about fail. Täällä sitä kuitenkin eletään, vaikka parinsadan metrin päässä onkin pelto. Pelottavaa helsinkiläiselle.

Ainakin baariin pääsee kävellen, mikä on iso bonus.”

Kalle, toimittaja: ”Himalajan vuoristopolulla oli tyyntä.”

Johanna, toimittaja: ”Elämäni tärkeimpiä sivukatuja ovat olleet vasemmalla kädellä hankittu opiskelupaikka, joka osoittautuikin oikeaksi, vahingossa tavatut ihmiset, jotka ovat muuttuneet elintärkeiksi, matkat, joille on lähdetty parin tunnin varoitusajalla ja ennen kaikkea ne hetket, kun on lähtemisen sijaan uskaltanut jäädä.”

Mirja, taittaja: ”Viimeisin sivukatuni oli varmasti koulumme käytävä, joka vei minut tämän toimituksen tiloihin. Enpä olisi viime syksynä arvannut, että liiketalouden opiskelijana tulisin joskus vielä tekemään koulumme opiskelijalehteä!”

5 H2_2_2011.indd 5

26.10.2011 21:16:30

SIS채LLyS

16

vaPaa-aIKa

36 In EnGLISh

6 H2_2_2011.indd 6

26.10.2011 21:16:57

8 hELGa-sivut 9 aktiivisuus, minne menit?

10 vieraalle maalle

OPISKELU

Työharjoittelun voi suorittaa myös ulkomailla

12 Katugallup Paras muistosi kadulta

13 Matkakertomus Kallion kukkulalta Kolumni muusikoista, jotka ovat inspiroituneet kaduista

14 Ei yhtään siistiä Helsingin katujen siistimisessä on kova työ

16 Redraman kaupunkitärpit 20 Lomamatka Itä-helsingin helmeen 22 Kiitäjät yössä Asunnottomuus on suurten kaupunkien ongelma

26 Oopperan kummitus jäi aleksanterin teatteriin

32

28 Kuvareportaasi Kampuskierros liftaten

32 Erilaisia todellisuuksia prostituutiosta Neljä ihmistä kertoo oman näkemyksensä

34 Ei nimi katua pahenna

KaTU

36 Livin’ for the beat 38 Kaikilla mausteilla Grilliherkut omasta keittiöstä

42 Streetstyle 46 In english 48 Warmer thoughts Street art in Helsinki

38 7 H2_2_2011.indd 7

26.10.2011 21:17:16

HELGA-SIVUT

Ei unohdeta hyvinvointia HELGAn toimistolla vallitsee luova kaaos.

Nurkassa on vanha grilli ja seinät on peitetty julisteilla, lapuilla, paidoilla ja roinalla. Täällä kokoontuu HELGAn hallitus pohtimaan ja päättämään opiskelijoiden asioista. Tänä vuonna yksi vaikuttajista on Hanna Riisla.

Teksti anna- kaisa urpelainen kuva hanna autio

Kerro vähän itsestäsi Hanna.

Olen 27-vuotias HELGAn sosiaalipoliittinen- ja liikuntavastaava.

Koska liikunta on minulle tärkeä osa elämää, päätin, että voisin kokeilla tätä työtä.

Opiskelen johdon assistenttilinjalla ja työt HELGAn hallituksessa aloitin tämän vuoden tammikuussa. Tämä on vuoden mittainen pesti, eli vielä joulukuuhun asti on töitä. Ensi vuoden keväänä minun olisi tarkoitus valmistua.

Mitä tehtäviä työhösi kuuluu?

kasvanut. Tulevaisuuden kannalta hallitustoimintaan osallistuminen on asia, joka työelämässä katsotaan varmasti eduksi.

Mikä on ollut haastavaa?

Olen joutunut itse opettelemaan kaiken, sillä edeltäjäni on Ruotsissa.

Ihmisiä on ollut myös vaikea saada osallistumaan tapahtumiin. Kun salsatuntien piti keväällä alkaa, kukaan ei tullut sinne. Verenluovutuspäivä taas on niin suosittu, etteivät kaikki halukkaat välttämättä pääse osallistumaan.

Kuinka paljon hallitustoiminta vie aikaasi?

Määrittelen tämän itse niin, että olen liikunta- ja hyvinvointivastaava.

Vastaan tapahtumista, jotka liittyvät vahvasti opiskelijoiden hyvinvointiin. Mietin uusia lajikokeiluja ja yritän saada koululle lajeja, joita ei tarjota kursseilla. Vedän koululla Pace-treenitunteja ja järjestän muuta ohjattua liikuntaa. Esimerkiksi keväällä täällä kävi joogaopettaja kerran viikossa.

Sosiaalipoliittiseen puoleen liittyy terveydenhuolto. Tulevaisuudessa toivomme saavamme terveydenhuollon ainakin suurimpien kaupunkien ammattikorkeakouluihin. Olemme yhteistyössä myös Amican kanssa ja yritämme keksiä ideoita, joilla parantaa kouluruokailua.

Mitä hyviä puolia näissä hommissa on?

Hyvän mielen saa, kun tapahtuma onnistuu ja monet ihmiset tutustuvat uusiin lajeihin. Työn ansiosta myös esiintymisvarmuuteni on

Se vaihtelee todella paljon. Viime kevään olin työharjoittelussa, joten aika oli tiukilla. Olisi pitänyt olla kahdessa paikassa samaan aikaan.

Se oli rankkaa ja hidasti työtä HELGAssa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että teen kaiken täällä omin päin. Apua saan muilta jäseniltä ja opiskelijakunnilta.

Millaisia terveisiä haluaisit lähettää lukijoille?

Rohkeasti saa tulla koputtelemaan toimiston ovelle. Olen opiskelijoiden käytettävissä, ja minuun sekä hallituksen muihin jäseniin saa helposti yhteyden sähköpostilla.

Nyt suunnitteilla on tapahtumajaosto, johon ihan tavalliset opiskelijat ovat tervetulleita ideoimaan liikunta- ja kulttuuritapahtumia sekä juhlia. Toivon, että opiskelijat osallistuisivat tapahtumiin. Mitä enemmän osallistujia, sitä parempia tapahtumia saamme järjestettyä. ■

8 H2_2_2011.indd 8

26.10.2011 21:17:26

uuTisia helgasTa hELGa ottaa kantaa

Lokakuun vaihteessa julkaistiin opetus- ja kulttuuriministeriön palaute ammattikorkeakouluille ja ammattikorkeakoulujen vuoden 2011 toiminnan raportoinnista. Julkaistu tieto piti sisällään linjauksia keskittämisistä ja leikkauksista ammattikorkeakoulukentällä. Muutama linjaus herätti eripuraa HELGAssa, ja julkaisimme asiasta kannanoton. ”Mielestämme on käsittämätöntä, että matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta leikataan aloituspaikkoja kun taas luonnontieteiden ja liiketalouden aloilla niitä lisätään. Myös ruotsinkielisen opetuksen keskittäminen muualle - sen mahdollinen lopettaminen Porvoon toimipisteessä - voi olla kohtalokasta alueellisen koulutustarpeen toteuttamisessa. HELGA toivookin, että ministeriö vielä harkitsee linjauksiaan näiden asioiden osalta.”

Lue koko kannanotto HELGAn nettisivuilta.

hELGa tiedottaa HELGA on tänä vuonna parantanut aktiivisesti tiedotustaan. Etenkin Facebook-ryhmämme aktiivisuuteen sekä informatiivisuuteen on panostettu merkittävästi. Ryhmän löydät Facebookista nimellä HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGA. Nettisivuja on päivitetty ajankohtaiseksi sekä uutisten määrää lisätty. Sivupohja on tarkoitus vaihtaa ensi vuonna kokonaan, joten parannusta myös sillä sektorilla on luvassa. Joka toinen viikko lähetettävässä uutiskirjeessä on panostettu sisällön luettavuuteen ja kiinnostavuuteen. Uutiskirje on tärkeä markkinointikanava: tavoittaahan se HAAGA-HELIAn jokaisen opiskelijan.

hELGa liikuttaa Olemme saaneet palautetta opiskelijoilta, että pitäisi järjestää liikuntatapahtumia. Vastasimme opiskelijoiden kutsuun, ja tuloksena syntyivät viikottaiset sähly-, sulkapallo-, käsipallo- sekä pace-tunnit.

Tunnit pidetään SLK-talon liikuntasalissa.

Katso aikataulut ja tarkemmat ohjeet: http://www.helga.fi/liikunta

”

Kaiken takana on ajatus opiskelijan hyvinvoinnista.

H2_2_2011.indd 9

kuva matti keponen

akTiivisuus, minne meniT?

Välillä tuntuu siltä, että nykyopiskelijat haluavat mennä läpi putkesta: peruskoulun, toisen asteen ja korkeakoulun kautta työelämään ja siitä eläkkeelle. Mutta onko tämä sittenkään opiskelijoiden oma tahto vai ovatko mieliimme iskostuneet ylhäältä annetut päämäärät?

Opiskelijat ovat perinteisesti olleet yhteiskunnallisen keskustelun kärjessä haastamalla ja kyseenalaistamalla hallitsevia valta-rakenteita. Suomi tuskin olisi itsenäinen kansakunta ilman opiskelijaliikkeen pioneerien aktiivisuutta; jopa perinteikäs jääkäriliike syntyi aikoinaan ylioppilaspiirien keskuudessa! Yhteiskuntamme tarvitsee aktiivisia ja yhteiskunnallisesti suuntautuneita opiskelijoita.

Nyt me olemme kuitenkin vapaaehtoisesti antamassa suurten ikäluokkien sanella, miten ja missä aikataulussa elämme elämäämme.

Meistä ollaan hyvää vauhtia tekemässä alamaisia eli suurten ikäluokkien tulevaisuuden eläkepäivien turvaajia. Sen sijaan nykyopiskelijan eläkenäkymät eivät ole kovinkaan turvattuja yhteiskunnan varojen hupenemisen ja eläkeiän mahdollisen korottamisen myötä.

Opiskelijatoverit, isänmaamme toivot ja yhteiskuntamme rakentajat! En yllytä ketään nousemaan barrikadeille tai valtaamaan vanhoja, mutta kehotan kaikkia teitä ottamaan omaa aikaa, pohtimaan asioita ja valitsemaan itse oman suuntanne. Jos haluatte ottaa opiskeluajastanne irti muutakin kuin tutkintopaperin, niin käyttäkää mahdollisuuttanne tehdä se.

Ei ole lainkaan väärin hankkia uusia kokemuksia ja elämyksiä, oppia uutta ja nauttia elämästä. Pikemminkin päinvastoin. Monesti osallistuminen aktiivitoimintaan ja opiskelijatapahtumiin ovat tulevaisuuden kannalta hyödyllisempiä kuin tenttikirjan pänttääminen.

Opiskelu itsessään antaa vain muodollisen pätevyyden, mutta muu osaaminen ja kontaktit täytyy hankkia jollakin toisella tavalla.

On tärkeää, että jokaisen päätökset perustuvat omaan tahtoon eikä ole muiden johdatettavissa. Toisille opiskeluputki sopii, ja järjestelmämme myös tarvitsee nopeasti valmistuvia veronmaksajia, jotka ovat yhteiskuntamme todellinen kulmakivi. Seuraa kuitenkin omaa ääntäsi valintoja tehdessäsi.

En malta olla käyttämättä tätä tilaisuutta röyhkeään mainostamiseen. Opiskelijakunta HELGAn edustajisto on erinomainen tapa ottaa ilo ja hyöty irti opiskeluajasta. Tullakseen hyväksi ”edaattoriksi” ei tarvitse olla kokenut nuorisopoliitikko. Riittää kun on hieman aikaa ja halua vaikuttaa. Ja jos et itse ole ehdolla, niin ainakin kannattaa käyttää oma äänensä vaaleissa – sillä on oikeasti väliä kuka sinun jäsenmaksurahoistasi päättää.

Ja vielä lopuksi muutama kehotus: älkää passivoituko vaan kyseenalaistakaa teille annetut päämäärät ja elämäntavoitteet. Olkaa niitä tämän ajan jääkäreitä ja yhteiskunnan rakentajia, mutta ennen kaikkea nauttikaa (opiskelija)elämästä!

Janne Hälinen

9 26.10.2011 21:17:34

OPISKELU

VIERAALLE MAALLE

Korkeakouluopintoihin kuuluva työharjoittelu antaa perspektiiviä ja eväitä työelämään.

Kun kansainvälistyminen on päivän sana, kannattaa harkita harjoittelun suorittamista ulkomailla.

TEKSTI ja kuvat Visa Högmander

A

mmattikorkeakoulun työharjoittelu on tärkeä osa opintoja.

Harjoittelun avulla saa usein jalan työelämän oven väliin ja arvokasta kokemusta tulevaisuuden varalle.

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa opiskelijoita kannustetaan kansainvälisyyteen niin työharjoittelun kuin vaihto-opiskelunkin kautta. Kansainvälisten asioiden päällikkö Sirpa Holmström kertoo, että koulusta lähtee vuosittain noin 200 opiskelijaa työharjoitteluun ulkomaille. ”Määrä on ollut tasaisessa nousussa. Vuonna 2008 ulkomaille lähti työharjoitteluun noin 150 opiskelijaa ja vuonna 2010 määrä oli jo yli 200. Koulutusohjelmien sisällä opiskelijoita kannustetaan entistä hanakammin lähtemään ulkomaille työharjoitteluun. Tämä on luonnollista, sillä kansainvälisyys on tärkeä osa HAAGA-HELIAN strategiaa.”

Kansainvälinen työharjoittelu on opiskelijalle hyödyllinen tapa saada lisää ammatillista osaamista, kehittää kielitaitoa sekä tutustua

vieraaseen kulttuuriin. Ulkomailla vietetty aika ja erilaisissa työkulttuureissa toimiminen kasvattavat itseluottamusta ja suvaitsevuutta.

Vaihtoehtoisia reittejä Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat voivat hakea työssäoppimispaikkoja ulkomailta oman oppilaitoksensa kautta. Korkeakouluopiskelijat voivat hakea työharjoittelupaikkoja ulkomailta esimerkiksi oman oppilaitoksensa, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn, harjoitteluohjelmien tai kansainvälisten opiskelijajärjestöjen kautta.

Vastavalmistuneille ja työttömille nuorille on myös olemassa ohjelmia ja hankkeita, joiden avulla voi hakea työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen ulkomaille.

HAAGA-HELIASTA lähdetään eniten harjoitteluun Euroopan maihin. Myös USA ja Kiina ovat suosittuja kohdemaita. Kansainvälisten asioiden päällikön, Sirpa Holmströmin mukaan Euroopasta on

10 H2_2_2011.indd 10

26.10.2011 21:17:46

”

Ennen työharjoittelupaikan etsimistä on hyvä pohtia, mitä harjoittelulta odottaa.

pääsääntöisesti helpompaa löytää harjoittelupaikka, mutta opiskelijoiden kiinnostus on siirtynyt enemmän myös muihin maanosiin. ”Koulutusohjelmistamme on lähtenyt opiskelijoita työharjoitteluun kaikkiin maanosiin Afrikkaa, Australiaa ja Etelä-Amerikkaa myöten. Esimerkiksi liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmasta on ollut opiskelijoita jääkiekkojoukkueen apuvalmentajina Abu Dhabissa ja Japanissa”, Holmström kertoo.

Vaivaa on nähtävä Harjoittelupaikan etsinnässä oma-aloitteisuus ja aktiivisuus on tärkeää. ”Mikäli haluaa tiettyyn yritykseen ja tiettyyn maahan, tulee olla omatoiminen. Ennen työharjoittelupaikan etsimistä on hyvä pohtia, mitä harjoittelulta odottaa”, toteaa Holmström. ”Muutamia kontakteja lukuun ottamatta HAAGA-HELIAN opiskelijoille ei ole tarjolla valmiita työharjoittelupaikkoja ulkomailla.

Jos löytää kiinnostavan yrityksen, jossa haluaisi suorittaa harjoittelun, kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä ja lähettää työhakemus.”

Myös omia verkostoja kannattaa hyödyntää. ”On hyvä muistaa esimerkiksi henkilöt, joiden vieressä istui opintojen alun ensimmäisillä oppitunneilla. Kannattaa lisäksi solmia kontakteja HAAGA-HELIAN kansainvälisiin opiskelijoihin”, Holmström neuvoo.

Mikäli työharjoittelu ulkomailla kiinnostaa, tulee ottaa yhteyttä oman koulutusohjelman työharjoittelukoordinaattoriin. Kaikki harjoittelupaikat pitää ennen vastaanottamista hyväksyttää omalla koordinaattorilla

Rohkeutta tarvitaan

Omituisen ainutlaatuisia hetkiä Tukholmassa Ulkomailla asuminen oli jo pitkään ollut suuri haaveeni. Kun viime huhtikuun lopulla HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun extranetissä ilmoitettiin Suomen Tukholman suurlähetystön hakevan korkeakouluharjoittelijaa lehdistö- ja kulttuuriyksikköön, minä kuitenkin epäröin.

Riittävätkö rahat? Riittääkö uskallus, riittääkö kielitaito?

Löydänkö asunnon? Osaanko ruotsia enää yhtään enempää, kuin mitä rockyhtye Kentin levyjen kansilehdistä olen nuoruudessani suomennellut?

Kiinnostuin harjoittelupaikasta ja lähetin hakemuksen. Talouspuoli oli kunnossa, sillä saan kahden vuoden ajan Journalistien ja esittävien taiteilijoiden työttömyyskassan maksamaa ansiosidonnaista päivärahaa. Suurlähetystöstä tuli myöntävä vastaus toukokuun lopulla.

Asunto oli hankittava itse. Lähetin useita sähköposteja ja kartoitin kaupungin asuntotilannetta, joka on huono. Lopulta löysin asunnon vanhempieni tuttavien kautta.

Muutin Tukholmaan elokuun alussa. Rahat ovat riittäneet.

Ruotsissa on suurin piirtein sama hintataso kuin Suomessa.

Uskalluskin riittää, kunhan selviää alkujännityksestä. Tukholma on kansainvälinen kaupunki, jossa on totuttu mitä erilaisimpiin versioihin ruotsin kielestä. Parin viikon jälkeen myös kieli alkoi sujua ja itsevarmuus kielenkäytössä nousi.

Työt ovat olleet mielenkiintoisia. Olen muun muassa kirjoittanut juttuja suurlähetystön nettisivuille ja uutiskirjeeseen, tehnyt mediakatsauksia ajankohtaisista Suomea koskevista aiheista, valokuvannut tapahtumissa, avustanut seminaarijärjestelyissä ja edustanut lähetystöä erilaisissa tilaisuuksissa.

Jo nyt, harjoittelun puoliväliin mennessä, työharjoitteluun on mahtunut niin omituisia, hienoja kuin ainutlaatuisiakin hetkiä.

Tätä kaikkea en olisi kokenut Suomessa. ■

Työharjoittelupaikan etsiminen kannattaa aloittaa ainakin puoli vuotta ennen kuin on suunnitellut aloittavansa työharjoittelun. Joskus saattaa käydä niin, että työpaikasta saa tietää vasta viime hetkellä. ”Vieraalla kielellä vieraassa kulttuurissa pärjätäkseen on oltava rohkea. Ja vaikka Suomeen jäisi esimerkiksi tyttö- tai poikaystävä, on hyvä muistaa että kyse on kuitenkin lyhyestä ajanjaksosta. Ulkomailla eläminen antaa uutta perspektiiviä niin työ- kuin muuhunkin elämään”, Sirpa Holmström sanoo.

Lisätietoja työharjoittelun suorittamisesta ulkomailla löytyy HAAGA-HELIAN nettisivuilta. Sivuilta voi lukea myös jo kansainvälisessä harjoittelussa olleiden opiskelijoiden kokemuksia. Lisätietoa kansainvälistymismahdollisuuksista saa muun muassa CIMOn Maailmalle.net -palvelusta ja CIMOn neuvontapalveluista. ■

11 H2_2_2011.indd 11

26.10.2011 21:19:39

KaTU

PaRaS KaTUMUISTOSI?

TeksTi laura roiVainen kuvaT daniel carlsson

Mats, 64, Olympiastadion Muistan, kun vuonna -52 seisoin edesmenneen äitini kanssa tuolla tiellä, kun Britannian kuningaspari ajoi ohi senaikaisella Rolls-Roycella. Se oli helvetin hienoa.

aura, 21, Eduskuntatalo Osallistuin kesällä järjestettyyn Pride-kulkueeseen. Siellä oli mieletön hype ja loistava yhteishenki, ihmisiä oli ennätysmäärä. Tänä vuonna vältyttiin kaasuiskuilta.

jyri, 27, Tuomiokirkko Kerran tehdessäni DJ-hommia muotinäytöksessä Moskovan keskustassa sain pitää näytöksessä käytetyt ilmapallot. Palloja oli satoja ja narut olivat lähes kymmenmetrisiä. Näytöksen jälkeen seisoin McDonaldsin edustalla pallojen kanssa, ja ihmiset tulivat kyselemään, olinko myymässä niitä.

jaana, 50, Töölönlahti Mieleenpainuvin muisto kadulta on vuoden -95 kultajuhlat. Vedettiin liput salkoon ja lähdettiin porukalla Mantalle. Pikkupojat myivät tusseilla tuhrittuja valkoisia lakanoita kymmenellä markalla. Loppuillasta päädyimme Eduskuntatalon portaille laulamaan.

12 H2_2_2011.indd 12

26.10.2011 21:19:41

Matkakertomus Kallion kukkulalta Kallion kadut ovat inspiroineet monia muusikoita. Mitä heidän kappaleidensa lyriikat kertovat kivikerrostalojen varjoista, mäen rinteistä ja kapakoiden valojen loisteesta?

Matkani alkaa Vaasankadulta. Laahustan Laineen Kasperin kanssa pitkin Puukkobulevardia. ”Koriskentän laidalt Piritorille Sireenit soi, pysähdytään portille ..

Tän kadunpätkän suolasista syövereistä ei vika oo meissä, vaan meiän päihteissä Sama satu, Vaasankatu” Vaasanaukiolla tapaan rap-artisti Petoksen. Jatkan matkaa hänen kanssaan. ”Sit Helsinginkatuu kohti Brakuu, sä et tajuu kuin monta nistii ja spurguu voi sataan metriin mahtuu.

Ja siin on peräperään asekauppa, apteekki ja alko, mikä kertoo menosta kohtalaisen paljon.”

Asekauppaa ei enää onneksi ole. Voin siis kävellä pää ylhäällä.Helsinginkadun pysäkillä Heikki Kuula repii minua hihasta ja kertoo synkkää tarinaansa: ”Heti kun Hesarille 3B:lla saavut paikallinen paatunut kääntää sun paalut Lokit haukkuu, pulut murisee Exoduksen diileri hintansa mutisee” Onko täällä näin ankeaa? Pakenen päihtymystä talsimalla ylös Kaarlenkatua. Sir Elwood istuu Karhupuistossa. Rojahdan hänen viereensä. ”Karhupuistossa Turtiainen, kirjaston varjossa katselee Kun vanha nainen, puiston reunaa väsyneenä kävelee Ja musta silmä ja muovikassi täynnä tyhjiä pulloja Kun talonmiehen rouva kauppaan kulkee maanantaiaamuna” Huh, meno on yhtä karua kuin Hesarilla. Jätän puiston taakseni. Laskeudun alas mäkeä ja yritän lepuuttaa mieltäni Linjoilla. Tapaan Fredin. Hän laulaa minulle haikeana: ”Kun mä Kolmatta linjaa takaisin kuljen kerran niin tiedän nuoruutein jäänyt on taa”

Aivan Fredin kannoilla kulkee räppäri Shaka, jonka silmät punoittavat ja henki lemuaa, kun hän kertoo päihdehuuruista tarinaansa: ”Kolmas päivä radalla dallaan bäkkiin Kolmat linjaa Meno riistäyty käsist kun ne nosti viinan hintaa vähemmänkin viisaat tinttaa viisasten juomaa” Pakko liikkua alemmas. Ehkä Toisella linjalla asiat olisivat paremmin.Virastotalojen edessä on duon toinen osapuoli, Jontti. Hän huutaa minulle: ”Pohjasakan väenkokous Tokal linjalla virastorundin aika, se käy urheilusta” Tarvitsen tukea. Soitan Petokselle kysyäkseni, minne voisin paeta todellisuutta. ”Pizza ja porno pyörittää Porthaninkatuu ja linjoja Välttääkseen ne Ahmedit ja Jeremyt, teidän täytyy olla ninjoja” Ei siis ainakaan sinne! Vaihtoehtoni alkavat käydä vähiin. Jatkan kohti Hakaniemeä. Saan seurakseni Tuomari Nurmion ja tonnin stiflat. ”Mä dallaan Hagikseen ja venttaan sporaa.

Tää rundi pyörii niinku ennenkin.

Spurgujengi flänäpäissään joraa, tai sit ne flaidaa, mä en maindaa - olkoon niin.

Kurjuuden keskellä korviini kantautuu Hakaniemen torilla soittava Plutonium 74 -yhtye. ”Hakaniemen tori taas on oiva jatkopaikka Bissekori värähtää vähän kuin sähkölaikka” Mitä täällä tapahtuu? Uskallanko ylittää Pitkän sillan? Mihin seuraavaksi? Sitä ei tiedä edes Jätkäjätkät Kallion kierroksellaan: ”Kadut eteenpäin meitä kantaa, voinkin jo viimeiset kääräistä Voin käteni sulle ojentaa, vaik en tiedä päämäärästä.”

Kalle Erkkilä

13 H2_2_2011.indd 13

26.10.2011 21:19:41

Ei Yhtään siistiä Helsinki on Suomen roskaisin kaupunki. Kaduille putoaa joka päivä keskimäärin noin 14 000 kiloa roskia. Perjantai- ja lauantaiöinä ja jokaisen railakkaan kansanjuhlan jälkeen keskusta-alue muistuttaa monella tavalla kaatopaikkaa.

TEKSTI Mirva Uotila KUVAt aaro Peltonen

14 H2_2_2011.indd 14

26.10.2011 21:19:44

Lokit kilpailevat ruuantähteistä. Muovipusseja, tyhjiä kaljapakkauksia, tupakantumppeja ja snägräriroskia on lähes joka kadun kulmassa. Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston projektinjohtaja Ville Alatyppö ja katusiivooja Pia Poikonen uskovat roskauksen pääsyinä olevan välinpitämättömyys ja laiskuus. Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston projektinjohtaja Ville Alatypön mukaan vain noin puolet roskista osuu niille tarkoitettuihin roskiksiin. Kasvavaan roskausilmiöön on yritetty puuttua muun muassa lisäämällä roskisten määrää sekä erityisesti kasvattamalla niiden kokoa. ”Nämä ovat jonkun verran auttaneet, mutta edelleen pahin ongelma on ihmisten välinpitämättömyys – roskat eivät löydä itsestään roskikseen kadulta”, Alatyppö sanoo.

Helsingin julkisten katujen siivouksesta huolehtiva rakennusvirasto on viimeisen kymmenen vuoden aikana järjestänyt kymmenisen roskausta vastustavaa kampanjaa. Roskauksen määrään nämä kampanjat eivät kuitenkaan ole merkittävästi vaikuttaneet. Kampanjoiden tehottomuuden takia rakennusvirasto aikookin nyt keskittyä enemmän sosiaaliseen mediaan. ”Rakennusvirasto on esimerkiksi Facebookissa”, Alatyppö sanoo.

Roskien keruu tulee kalliiksi Roskien siivous ei ole ilmaista. Vuodessa nimenomaan kadulta kerättäviin roskiin palaa rahaa noin 3 850 000 euroa – keskimäärin yli 10 000 euroa päivässä. Tähän summaan ei ole laskettu julkisten roskisten tyhjennystä eikä puistojen roskahallintaa, joka vie vuosittain vielä noin 5 000 000 euroa. Roskien keruussa maksaa eniten henkilöstön palkkaus, siivouskoneet polttoaineineen ja huoltoineen, siivoustarvikkeet ja kaatopaikkamaksut.

Kadulta kerätyt roskat päätyvät ison jätepuristimen kautta Espooseen Ämmässuon kaatopaikalle. Pahvit ja pullot kierrätetään, ja isommat metallit, kuten romupyörät, viedään teräslavalle. Muita roskia ei kierrätetä. Roskisten määrän ja koon lisäämisestä sekä kampanjoista huolimatta roskaus lisääntyy vuosi vuodelta. Samalla kasvavat myös kustannukset. Viimeisen kymmenen vuoden aikana roskahallinnan

määrärahoja on jouduttu nostamaan noin 3 miljoonalla eurolla.

Vastuu siirtyy kaupungille Katusiivouksen järjestelyssä on meneillään siirtymävaihe. Aiemmin yksittäiset kiinteistöt ovat olleet vastuussa niiden kohdalla olevien katujen siivouksesta, talvihuollosta ja alun perin jopa tien rakentamisesta. Vuodesta 1996 lähtien yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevan lakiuudistuksen myötä vastuuta on alettu pikkuhiljaa siirtää kaupungille.

Tavoitteena lakiuudistuksessa on taata koko kaupunkiin tasalaatuisen puhtaat kadut ja yhtenäinen talvihuolto. Nyt lähes kaikki esikaupunkialueet ja osa keskustan kohteista on jo siirretty rakennusviraston vastuulle. Tontinomistajia kuitenkin laskutetaan tehdyistä töistä.

Kadut siivotaan joka aamu Helsingin keskustassa häärää joka aamuyö useita eri katusiivoustiimejä. Rakennusviraston katusiivoojien työpäivä alkaa jo 5.30 aamuyöllä. Katusiivoustyötä 2,5 vuotta vakituisesti tehnyt Pia Poikonen kertoo, että tähän aikaan keskustassa tulee vastaan lähinnä laitapuolen kulkijoita. Entä minkälaista roskaa tulee vastaan?”Yleisimpiä roskia ovat kuitit, karkkipaperit ja ilmaisjakelulehdet”, Poikonen sanoo.

Ilmaisjakelulehtien lisäksi Poikonen kertoo muunkin ilmaisen päätyvän helposti kadulle. Esimerkiksi Kampin aukiolla jaetaan usein ilmaistuotteita, ja niistä jääviä roskia siivoojat saavat keräillä seuraavana aamuna. Viikonloppuisin roskaa tulee enemmän, ja se on myös vähän erilaista. Kaduille ilmestyy enemmän pizzalaatikoita ja kaljatölkkejä. Erikoisimpia roskia Poikosen mielestä ovat sen sijaan kaduille tipahtaneet alusvaatteet.”Niitä tulee aina välillä vastaan”, Poikonen naurahtaa.

Pia Poikonen ja Ville Alatyppö pitävät roskauksen pääsyinä välinpitämättömyyttä ja laiskuutta. Roskiksen luo ei yksinkertaisesti jakseta kävellä, ja ajatellaan, että vastuu siivouksesta kuuluu jollekin muulle. Vaan miltähän näyttäisi, jos kukaan ei siivoaisikaan katuja?

15 H2_2_2011.indd 15

26.10.2011 21:19:46

16 H2_2_2011.indd 16

26.10.2011 21:19:47

Rap-Muusikko Kotihiirenä Lasse Mellberg, paremmin tunnettu rap-artisti Redramana, syventyi omassa olohuoneessaan pohtimaan hänelle merkityksellisiä paikkoja. Mikä on hänen lempipaikkansa ja miksi? Missä hän rentoutuu? Missä inspiraatio syntyy?

Teksti Jenni Tepsa Kuvat Pirita Männikkö

U

llanlinnalaisen taloyhtiön sisäpihalta on oma sisäänkäynti Redraman, 34, kaksioon. Ulko-oven avautuessa astun pieneen tuulikaappiin, joka on täynnä kenkiä – lenkkareita enimmäkseen. Eteisen naulakko pursuaa takkeja.

Eteisestä avautuu näkymä olohuoneeseen. Harmaa sohva, cd- ja dvdlevyjä hyllyssä, pyykkiteline nurkassa. Televisio pyörii äänettömänä taustalla. Täällä voisi asua kuka vaan.Keittiössä porisee kahvipannu.

Pian kahvin tuoksu valtaa asunnon. Redrama kaataa kuppiin kahvia, rojahtaa sohvalleen ja kertoo, kuinka on muuttanut Helsingissä asuessaan useita kertoja.Tutuiksi ovat tulleet niin Albertinkatu, Töölönkatu, Mechelininkatu kuin Kapteeninkatukin. Lapsuutensa Redrama vietti Kauniaisissa.Näistä eniten omalta on tuntunut nykyinen koti, joka sijaitsee Helsingin Ullanlinnan hienostoalueella – kuten Redrama itse seutua kuvailee.”Olen asunut tässä asunnossa viisi vuotta.

Hienostoalueen leima ei ole syy, miksi viihdyn täällä. En ole kertaakaan käynyt naapuruston design-kaupoissa”, hän naurahtaa ja oikaisee jalkansa sohvapöydälle.

Alueessa Redramaa viehättää hiljaisuus. Kadulla on niin vähän liikennettä, että halutessaan tien voi ylittää katsomatta ensin sivuilleen. ”Hiljaisuudesta huolimatta alue ei ole liian syrjässä. Tuossa ihan vieressä on Punavuori, Kaivopuisto ja meri”. Redrama kertoo viihtyvänsä meren äärellä missä vain. Meri kiehtoo häntä, koska siihen liittyy ajatus lähtemisen mahdollisuudesta.”Meri on niin avoin, ja sitä kautta pääsee melkein minne vaan. Jos vain haluaisi, voisi lähteä kauas pois”, hän haaveilee.

Luonnon läheisyys on Redramalle tärkeää. Omien sanojensa mukaan hän on luonnosta riippuvainen, koska saa työnsä puolesta kuunnella jatkuvaa hälinää. ”Tapoihini kuuluu käydä ulkona lenkkeilemässä tai kävelemässä. Yritän kelistä riippumatta olla ulkona, sillä ainoastaan sisätiloissa pyörimällä tulisin hulluksi”, hän kertoo.

Parin viime vuoden ajan Redrama on harrastanut uintia Mäkelänrinteen uimahallissa Helsingissä. Hiljainen uimahalli tarjoaa muusikolle tervetullutta vaihtelua listahittien korvia huumaavalle pauheelle.Uinti on Redramalle meditoivaa ajanvietettä ja uimahalli erityinen hiljentymispaikka. ”Olen uinnista vieläkin fiiliksissä. Siinä on jotain siistiä, kun hallissa on hiljaista ja altaassa saa uida rauhassa itsekseen”, Redrama kertoo levollisella äänellä.

Studiotyöskentelyä kotona Oman kodin merkitys ja yksityisyys korostuu, kun on monen vuoden ajan tehnyt 50 – 100 keikkaa vuodessa. Kodista tulee luonnollisesti rauhallinen hengähdyspaikka.”Kuulostan nyt tylsältä ja vanhalta mieheltä, mutta ei sille vaan voi mitään. Koti on minulle todella tärkeä paikka”, Redrama tunnustaa.Kodin tärkeydestä huolimatta Redrama ei ehdi viettää paljon aikaa siellä.”Välillä tuntuu, että käyn täällä vain kääntymässä ja jättämässä likaiset vaatteet pyykkikoriin. Kämppä on ihan räjähtänyt, kun en ehdi edes tiskaamaan”, hän sanoo.

H2_2_2011.indd 17

Nyt sotkusta ei ole tietoakaan. Redrama myöntää ylpeänä puunanneensa kotinsa puhtaaksi vapaan viikonlopun kunniaksi.Työt seuraavat Redramaa myös kotiin asti, sillä hänen oma studionsa sijaitsee hänen asunnossaan. Tämä on hyödyllinen järjestely, sillä nyt hänellä on enemmän aikaa olla kotonaan. Myös rahaa säästyy, kun ei tarvitse maksaa vuokraa erillisistä studiotiloista.

Redraman studio toimii makuuhuoneen yhteydessä. Musiikkia on helppo tehdä yömyöhään, kun kotoa ei tarvitse poistua. Muita asukkaitakaan soittaminen ei haittaa, sillä seinänaapureita ei ole.Studiosta löytyvät kaikki tarvittavat välineet musiikin tekemiseen – pari kitaraa, piano, kosketinsoittimet, tietokone ja mikki. Sanoituksia ja ideoita täynnä olevat muistivihot ovat siistissä pinossa ikkunalaudalla ja kynät järjestyksessä kynätelineessä. Redrama tykkää kirjoittaa muistiinpanoja käsin, joten normaalisti kaikki paperit ovat levällään pöydällä. Sängyn vieressä käsin vedettävä matkalaukku odottaa tyhjänä seuraavaa keikkamatkaa. ”Studio on minulle paikka, jossa viihdyn kaikkein parhaiten”, Redrama kertoo.Studiotyöskentelystä hänellä on paljon kokemusta. Redrama on päässyt pienten studioiden lisäksi työskentelemään myös isoissa studioissa ulkomailla.Ensimmäinen oma kustanne, Redrama EP, tehtiin vuonna 2001 Oslossa ja virallista ensimmäistä Everyday Soundtrack -albumia äänitettiin vuonna 2003 Lontoossa ja New Yorkissa. Pari viimeistä levyä ovat valmistuneet viimeistelyä lukuun ottamatta omassa studiossa. ”Jos olisi ihan pakko valita, niin studio on minulle tärkeämpi kuin keikat. Diggaan keikkailusta. Sitä tunnetta, kun seisoo lavalla esiintymässä, ei voi verrata mihinkään. Keikkailuun liittyy kuitenkin paljon kaikkea aikaa vievää”, Redrama pohtii.

”

Meri kiehtoo, koska siihen liittyy ajatus lähtemisen mahdollisuudesta.

17 26.10.2011 21:19:49

KATU

New York – paluu räp-musiikin juurille Maailmalla keikkailu on tarjonnut Redramalle paljon mielenkiintoisia ja unohtumattomia kokemuksia. Kun keikkoja on takana yli tuhat, mieleisintä muistoa on vaikea valita.Hetken mietittyään Redrama kertoo, että erityisesti hänelle on jäänyt mieleen studioreissu New Yorkiin ensimmäisen albumin tienoilta.Nauhoitusten jälkeen hänellä oli pari päivää aikaa kierrellä, katsella ja tutustua kaupunkiin. ”Manhattan, Chinatown, Little Italy, Harlem, Brooklyn”, Redrama listaa innostunut katse silmissään ja jatkaa: ”Pienestä pitäen olen nähnyt lukemattomia leffoja ja televisiosarjoja edellä mainituista paikoista, ja vihdoin pääsin itse paikan päälle. Se oli hienoa. ”New York kiehtoi Redramaa myös kaupungin historian takia, eikä lyhyt visiitti räp-musiikin synnyinkaupunkiin riittänyt suomalaiselle muusikolle.

Hän haluaa matkustaa sinne ehdottomasti uudestaan. Aikaa edellisestä reissusta on kulunut kohta kymmenen vuotta, eikä hän vieläkään ole päässyt takaisin.Redrama tuijottaa hetken mietteissään eteensä ja toteaa vakavana: ”Mahdollisimman pian.”

”

Suomi maana ei merkitse Redramalle niin paljon kuin ihmiset täällä.

Kotikaupunki Helsinki

Helsingissä vallitsee Redraman mukaan ilmiö, joka on tuttu muissakin pääkaupungeissa.”Kärjistäen sanottuna täällä jopa omat kaverit seisovat keikoilla eturivissä kädet puuskassa ja luovat ihmetteleviä katseita, jos joku yleisöstä intoutuu heilumaan musiikin mukana”, hän kuvailee.Verrattuna esimerkiksi jyväskyläläisiin opiskelijabileisiin, ei Helsinki ole läheskään yhtä mieluinen paikka keikkailla.”Jyväskylässä ihmisten ei tarvitse juoda kymmentä tuoppia olutta ennen kuin he pääsevät hyvään fiilikseen ja alkavat pitää hauskaa”, Redrama sanoo ja nousee samalla hakemaan toista kuppia kahvia.

Hänen mukaansa pääkaupungissa ihmiset kulkevat hieman nokka pystyssä verrattuna muihin kaupunkeihin. ”Myönnän, että saatan joskus itsekin syyllistyä tähän. ”Redramasta olisi hienoa, jos ihmiset olisivat Helsingissä avoimempia. Tämä helpottaisi huomattavasti uusien kaupunkilaisten sopeutumista. ”Helsingissä voi olla helposti aika yksinäistä. Jos muuttaa yhtäkkiä pieneen yksiöön metromatkan päähän kaikista tapahtumista, voi olla vaikea päästä porukkaan mukaan. ”Huonoista puolistaan huolimatta Helsinki on Redramalle koti, mutta hän ei kokonaan sulje pois ulkomaille muuttamisen mahdollisuutta. Aika ajoin hän sitä miettiikin. Pysyvästi hän ei kuitenkaan ulkomaille jäisi, puoli vuotta muualla olisi riittävä aika.Suomi maana ei merkitse hänelle niin paljon kuin ihmiset täällä.

18 H2_2_2011.indd 18

26.10.2011 21:19:54

”

Helsingissä voi olla helposti aika yksinäistä.

Pienen tauon jälkeen Redrama toteaa harkitsevasti: ”Minulla ei ole omaa perhettä, mutta paljon tärkeitä ihmisiä, jotka pitävät minut Helsingissä.” Kysyttäessä hyviä paikkoja, jotka täällä kannattaa käydä katsomassa, Redrama miettii hetken ja vastaa: ”Ysibaari Punavuoressa. Sieltä saa halvalla maukasta ruokaa ja tunnelma on hyvä.

Sekä Club Liberté Kalliossa, joka on kiinnostava livemusiikkipaikka kattavan keikkatarjontansa johdosta.”

Kotikaupungin viehätys perustuu Redraman mukaan monipuolisuuteen. Aina jossakin tapahtuu jotain kiinnostavaa, jos vain itse jaksaa aktiivisesti seurata tarjontaa.”Tykkään, että Helsingissä on tarjolla jokaiselle jotakin. Hyviä ruokapaikkoja, kattavasti livemusiikkia ja klubeja”, Redrama toteaa.

Paikasta riippumaton inspiraatio Vaikka rauhalliset ja hiljaiset paikat ovat Redramalle tärkeitä, ei inspiraatio hänen mielestään rajoitu vain tiettyihin paikkoihin. Jokapäiväisessä elämässään Redrama saa ideoita teksteihinsä tarkkailemalla ympärillään olevia ihmisiä.”Matkustan päivittäin useita kertoja ratikalla. Tykkään istua niissä kuulokkeet päässäni ja katsella ihmisiä.

Se itsessään jo inspiroi minua”, hän kertoo. Tärkeää on, että pystyy hetkeksi päästämään irti omista kuvioistaan ja ottamaan etäisyyttä omaan elämäänsä.

Redraman mukaan hän itse onnistuu irrottautumaan arkirutiineistaan parhaiten lähtemällä pois kaupungista, esimerkiksi mökille. Uudessa paikassa myös ideat alkavat putkahdella heti mieleen.

Kappaleiden kirjoittaminen onkin suuri osa Redraman elämää. Hän määrittelee itsensä ennen kaikkea biisien sanoittajaksi. Vaikka uusi levy olisi vasta ilmestynyt, istuu hän jo pian kynä kädessä raapustaen uutta materiaalia. ”En yleensä edes tiedä, mihin tarkoitukseen uusi teksti syntyy. Tapoihini ei kuulu miettiä etukäteen, tuleeko tuotos seuraavalle levylle.

Teen vaan koko ajan”, Redrama kertoo. Materiaalia on aina olemassa.

Pitääkseen kaikki ideat järjestyksessä Redrama on kehittänyt itselleen toimivan arkistointimenetelmän. ”Keskeneräinen materiaali on järjestäytynyt eri lokeroihin. Jaottelu menee niin, että on olemassa ideat, joita voisi tehdä eteenpäin, ideat, jotka kannattaa kirjoittaa loppuun ja niistä valmiiksi kirjoitetuista vielä miettiä, kannattaako miksata vai jättää hautumaan”, hän kertoo ja viittoo samalla käsillään ilmaa.

Valmiita biisejä on viimeisimmän levyn jälkeen kertynyt jo niin paljon, että ensi vuoden alussa Redrama julkaisee uuden levyn. Sitä ennen loppuvuoden aikana ilmestyy musiikkivideo uuteen kappaleeseen. Vientiä siis riittää vielä kymmenen vuotta uran aloittamisen jälkeenkin. Redrama ei valita, sillä hän rakastaa työtään yli kaiken.”Olisin hullu, jos en rakastaisi”, Redrama toteaa lopuksi päättäväinen katse silmissään. ■

19 H2_2_2011.indd 19

26.10.2011 21:19:57

KaTU

LOMaMaTKa ITä-hELSInGIn hELMEEn

Onko kaupunkiloma Pariisissa nähty jo liian monta kertaa? Onko opiskelijabudjetti liian tiukka ulkomaan matkaan? jos vastaus jompaankumpaan kysymykseen on kohdallasi ”kyllä”, kokeile jotain uutta. Kokeile Kontulaa.

TeksTi ja kuvaT matti keponen

Koe virkistävä lähiön luonto

ähiöitä ei yleensä pidetä alueina, joilla olisi oma kulttuurinsa.

Kontula kuitenkin todistaa asian olevan toisin: sillä on oma jalkapallojoukkue, kaupunginosaseura, lehti ja radioasema.

1960-luvulla 15 kilometrin päähän Helsingin keskustasta rakennettu lähiö on vieläkin vireä ja elinvoimainen asuinalue. Kontulan elämä keskittyy metroaseman ympärille ja metroa odottaessasi voit tutustua välittömiin paikallisiin ja heidän elämäänsä. Voit myös tehdä virkistävän kävelyretken ostoskeskuksen ympäristössä ja seurata vireää kaupunkikulttuuria. Alati paikalla kiertävät vartijat saavat sinut tuntemaan olosi turvatuksi.

Kontulan ilmasto on tutun suomalainen: kesän muutama kuukausi on lämmintä ja muulloin taivaalta sataa vettä, räntää tai lunta. Heti Kontulan vilkkaan ostoskeskuksen ulkopuolelta alkaa viehättävä promenadimainen Kontulankaari, jota reunustavat talojen vehreät pihapuut.

Eläinmaailmasta kiinnostuneille Kontula tarjoaa mahdollisuuden tutustua urbaaniin city-eläimistöön sen luonnollisessa ympäristössään. Rusakot, siilit ja muut villieläimet odottavat bongaajaansa. Yöllä voit myös tavata jännittävän cityketun!

H2-vinkki: Tutustu Kontulan kaupunkikulttuuriin kuuntelemalla nettiradio RadioKontulaa, jonka löydät Kontulan omilta sivuilta www.kontula.com!

H2-vinkki: Vaikka sadetta pääseekin pakoon Kontulan kuppiloihin, sadevarusteet kannattaa ottaa pidemmille matkoille mukaan.

L

20 H2_2_2011.indd 20

26.10.2011 21:20:14

Maistele Kontulan kansainvälisiä makuja Kontulan kansainvälinen ilmapiiri näkyy myös alueen ravintolatarjonnassa. Kokeile alueen itämaisia ravintoloita ja tutustu uusiin makuihin ajan kanssa. Kiireisemmät voivat ottaa mukaansa maistuvan pizzan ja syödä sen vaikkapa puistossa. Herkullisen aterian voit kruunata jossain Kontulan lukuisista pubeista, joissa voit kuulla paikallisten syvimpiä tuntoja aiheesta kuin aiheesta. Tutustu myös paikalliseen erikoisuuteen, lämpimänä tarjoiltuun keskiolueen, joka ei jätä ketään kylmäksi!

H2-vinkki: Kokeile Kontulan ostoskeskuksen Al Zobeidin kehuttua noutopöytää!

Liikunnan iloa ja huippu-urheilun jännitystä Kontula ei ole pelkästään kaupunkikulttuurin ja ravintoloiden kaupunginosa, Kontulan ylpeys FC Kontu nimittäin pelaa kotiottelunsa Kontulan urheilupuistossa. Sinivalkoisten otteluissa on aina tunnelma korkealla ja kiihkeät paikalliskamppailut ovat näkemisen arvoista viihdettä urheilufanille.

Jos kenttä on vapaana, voit kokeilla palloilutaitojasi itsekin! Jännittävien otteluiden lisäksi voit tutustua urheilupuistoa ympäröiviin vehreisiin kukkuloihin, jotka ovat kuin luotuja romanttisille kävelyretkille.

Kontulassa voit myös harjoittaa kuntoasi uimahallissa tai sen yhteydessä olevassa kuntosalissa.

H2-vinkki: Etsi FC Konnun osoitteesta www.splhelsinki.fi.

otteluita

3-divisioonasta

Kreisibailaajan paratiisi

Yön laskeutuessa Kontula herää eloon. Alueen lukuisat yökerhot avaavat ovensa ja illasta riippuen alueelta löytyy niin elävää musiikkia, DJ-vetoista bailaamista kuin rauhallisempaakin menoa. Muista tarkastaa musiikkitarjonta ennen matkaasi, jotta löydät haluamasi Kontulan kattavasta tarjonnasta. Yökerhoelämä on keskittynyt vilkkaan ostoskeskuksen ympärille, kivenheiton päähän metroasemalta, josta yökiitäjät ympäri Helsinkiä saapuvat viettämään iltaa Kontulaan.

H2-vinkki: Wanhasta Rouvasta saat maistuvat marjashotit.

Ravintola Wenla taas on Kontulan kuumin menomesta.

nautiskele vällyjen välissä

Kun on tullut aika mennä yöpuulle, vaihtoehdot eivät lopu kesken.

Jos haluat nauttia ylellisyydestä, matkusta taksilla läheiseen Malmin Avion-hotelliin ja nuku kuin kuningas. Hyvien liikenneyhteyksien ansiosta myöskään keskustan hotelleissa majoittuvien ei tarvitse matkustaa kauas illan päätyttyä. Vaihtoehtoinen majoitusratkaisu on sohvasurffaus, couchsurfing, jossa majoitut paikallisen asuntoon hänen seuranaan.

H2-vinkki: Tutustu sohvasurffaukseen osoitteessa www.couchsurfing.org. ■

21 H2_2_2011.indd 21

26.10.2011 21:20:28

KATU

Kiitäjät yössä

Vesa Timberg ja Tuomas Iso-Ilomäki ovat yövuorossa. He etsivät asunnottomia ihmisiä kaduilta. He ajavat öisin Yökiitäjä-bussia, joka on osa Vailla vakinaista asuntoa ry:n toimintaa. teksti kalle erkkilä kuvat daniel carlsson ja kalle erkkilä

V

esa Timberg peruuttaa Töölössä minibussia parkkiruutuun.

Kun bussi pysähtyy, hänen työparinsa Tuomas Iso-Ilomäki astuu ulos kadulle ja kävelee tien vieressä olevaan puistikkoon. Hän käy katsomassa, näkyykö siellä tuttuja kasvoja.

Yökiitäjä auttaa kodittomia esimerkiksi terveydenhuollossa ja yöpaikan löytämisessä. Päämääränä on ohjata heidät asunnottomien palveluiden pariin.

Iso-Ilomäki kiertää pimeän puistikon ympäri ja palaa takaisin autoon. Hän ei löytänyt puistikon vakioasukkia, asunnotonta Paulia. ”Huomasin, että Pauli oli kyllä käynyt siellä tänään. Maassa oli vielä tyhjiä ruokapakkauksia.”

Iso-Ilomäki ei lähde kuitenkaan arvailemaan, minne hän olisi voinut mennä.

Timberg kääntää bussin takaisin tielle. On aika jatkaa matkaa kohti rautatieasemaa.

Yökiitäjä liikkuu Helsingissä paikoissa, jossa kodittomia yleensä on: juna- ja metroasemilla, kauppakeskuksissa, yleisissä käymälöissä

ja kesäisin puistoissa. Espoossa bussi liikkuu neljänä yönä kuukaudessa.

Sen reitti muuttuu yleisövihjeiden perusteella. Jos joku ilmoittaa havainneensa asunnottoman ihmisen, Timberg ja Iso-ilomäki käyvät paikalla tarkastamassa tilanteen.

Suomessa suurissa kaupungeissa on eniten ihmisiä vailla asuntoa.

Asunnottomuus on myös maailmanlaajuisesti erityisesti suurkaupunkien ongelma.

Asunnottomuutta on vaikea määritellä yksiselitteisesti. Se voi tarkoittaa kadulla elämistä tai kavereiden luona kiertelyä. Se on asumista kodittomien asuntolassa tai hätämajoituksessa, naisten turvakodissa tai maahanmuuttajayksikössä.

Myös vankiloissa, päihdehuollon laitoksissa ja psykiatrisissa sairaaloissa elää ihmisiä, joilla ei ole tietoa asuinpaikasta laitosjakson jälkeen.

Miten Timberg ja Iso-Ilomäki sitten tunnistavat asunnottoman? ”Pääosin tunnistuksemme ovat onnistuneet, mutta olemme myös osuneet harhaan. Olemme joskus luulleet asunnottomaksi

22 H2_2_2011.indd 22

26.10.2011 21:20:30

Tuomas Iso-Ilomäki ja Vesa Timberg etsivät öisin asunnottomia kaduilta.

ihmistä, jolla oli kaksi omistusasuntoa Töölössä”, Iso-Ilomäki heittää. ”Yleensä asunnottomien habitus on vähemmän huoliteltu”, Timberg jatkaa.

Yökiitäjä saapuu Helsingin rautatieasemalle. Iso-Ilomäki lähtee etsintäkierrokselle kävellen.

Iso-Ilomäen katse haravoi rautatieaseman nurkkia. Hän tarkastaa paikat, joissa hän on aikasemmin törmännyt asunnottomiin.

Odotussalissa on hiljaista. Hän menee portaat alas ja kiertää metroaseman ympäri. Perjantai-iltana asemalla ei näy asunnottomia. ”Tapaamme kuukauden aikana asunnottomia ihmisiä 30-50 kertaa. Kuukauden aikana uusia kävijöitä on yhdestä viiteen,” Iso-Ilomäki sanoo.

Asunnottomista suurin osa on miehiä. Vailla vakituista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtosen mukaan erotilanteessa yleensä mies lähtee yhteisestä kodista, eikä ota mukaansa juuri mitään.

Naisia ja alle 25-vuotiaita nuoria on vain joka kuudes asunnoton.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tilastojen mukaan vuoden 2010 marraskuussa Suomessa oli asunnottomana 7877 yhden hengen taloutta ja 349 perhettä. Pitkäaikaisasunnottomia heistä oli 3079 henkilöä.

Pitkäaikaisasunnottomien todellista määrää on kuitenkin vaikea arvioida, koska kaupungit tilastoivat asunnottomia eri tavoilla. Esimerkiksi Joensuussa kaikista asunnottomista 95 prosenttia oli tilas-

tojen mukaan pitkäaikaisasunnottomia, kun taas Tampereella heidän osuutensa oli 25 prosenttia.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen määritelmän mukaan pitkäaikaisasunnottomalla tarkoitetaan henkilöä, jonka asunnottomuus on pitkittynyt yli vuoden mittaiseksi tai asunnottomuutta on esiintynyt toistuvasti viimeisen kolmen vuoden aikana.

Tilastojen mukaan viime vuosina asunnottomien kokonaismäärä on ollut laskussa. Sen sijaan maahanmuuttajien asunnottomuus on lisääntynyt. ”Kai sitä pitää mennä kielikurssille, kun ulkomaalaisia asunnottomia näkee töissä yhä enemmän”, Iso-Ilomäki huikkaa harmaan pikkubussin etupenkiltä.

Yökiitäjä on matkalla rautatieasemalta Kauppatorille. Keskiyöhön on aikaa puoli tuntia.

Timbergin mukaan Helsingin kaupungin asunnottomien palveluissa on yksi suuri puute: asunnottomien parissa ei tehdä riittävästi töitä öisin.

Helsingin kaupungin sosiaaliviraston lähityöhankkeessa on kaduille jalkautuvia työntekijöitä, jotka etsivät asunnottomia ja tarjoavat heille apua. Kaupungin lähityöntekijät työskentelevät kuitenkin vain päivisin. ”Olisi tärkeää, että asunnottomille olisi tarjolla apua kellon ympäri”, Iso-Ilomäki sanoo.

Yökiitäjä pysyy liikkeessä pääosin Raha-automaattiyhdistuksen tuella. Helsinki ja Espoo rahoittavat osan kuluista.

23 H2_2_2011.indd 23

26.10.2011 21:20:33

KaTU

”

Emme tuputa kenellekään apua. Olennaisinta on asunnottoman ihmisen luottamuksen voittaminen.

Se vie yleensä aikaa.

Vasemmalla: Asunnottoman nukkumapaikka on usein kova.

”Työmme tulos tulee ihmisten huomioimisesta. Pitäisi kuitenkin tehdä näkyvää tulosta, jotta Yökiitäjän rahoitus jatkuu”, Timberg sanoo. ”Kunnissa mennään usein päättäjien ja sääntöjen ehdoilla. Me taas pyrimme tekemään työtä ihmisten ehdoilla. Emme tuputa kenellekkään apua. Olennaisinta on asunnottoman ihmisen luottamuksen voittaminen. Se vie yleensä aikaa”, Iso-Ilomäki lisää.

Vesa Timbergin mukaan asunnottomuuden vähentämisessä on päästy eteenpäin. ”On ollut hienoa nähdä, että ihmisiä on saatu pois kaduilta asuntoihin”, hän sanoo.

Tilanne on parantunut, jos sitä vertaa esimerkiksi vuoden 1967 tapahtumiin. Silloin Pohjoiselta Makasiinikadulta purettiin asunnottomien yömaja. Yli 500 yömajan asukkia joutui taivasalle, koska heille ei ollut tarjolla korvaavia majoitustiloja.

Saman vuoden syksyllä yöpakkasten aikana kymmeniä asunnottomia paleltui hengiltä.

Nyt eduskunta on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: pitkäaikaisasunnottomuus on tarkoitus poistaa vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaan asunnottomuus tulisi puolittua tämän vuoden loppuun mennessä.

Ennen kodittomat ohjattiin asuntoloihin ja hätämajoituksiin. Nyt pääkaupunkiseudulla ei enää ole asunnottomien tilapäisiä asuntoloita.

Niiden sijasta asunnottomia on pyritty viime vuosina sijoittamaan asumisyksiköihin, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen.

Yksiköissä on paikalla myös henkilökuntaa, joka auttaa asukkaita.

Yksiköiden rakentaminen on osa vähentämisohjelman Asunto ensin -hanketta. Vakituisen asunnon katsotaan edistävän kuntoutumista.

Aikaisemmin kuntoutukseen osallistuminen oli asunnon saamisen edellytyksenä.

Oikealla: Yökahvila Kalkkers tarjoaa kodittomille levähdyspaikan ja ruokaa.

”Asunnottomien ongelmat eivät ole poistuneet eikä majoittaminen ole helpompaa kuin ennen. Asumisyksiköt ovat kuitenkin inhimillisempi tapa asuttaa ihmisiä, koska niissä on enemmän yksityisyyttä kuin suurissa asuntoloissa”, Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnajohtaja Sanna Lehtonen sanoo.

Tällä taas pyritään katkaisemaan kodittomien laitoskierre. ”Yritämme ratkaista sellaisten ihmisten ongelmat, jotka eivät syystä tai toisesta pysy paikoillaan”, Lehtonen sanoo.

Timbergin mukaan asunnottomien kohtaaminen ja avun tarjoaminen on haasteellista, koska päihteiden käyttö ja asunnottomuus tekevät ihmisestä usein erakoituneen ja sulkeutuneen.

Asumisyksiköissä päihteitä saa käyttää. Ennen useimmat asuntolat olivat päihteettömiä. Asunto ensin -hankkeen projektijohtaja Marko Kettusen raportin mukaan päihteiden käyttö kuitenkin vaarantaa eniten asumisen onnistumista ja jatkuvuutta. Sen mukaan päihteiden sekakäyttö tulee ottaa huomioon asumistavassa, henkilökunnan määrässä ja koulutuksessa, jos asunnottomuus pyritään poistamaan.

Raportin mukaan asumisyksiköt eivät sovellu kaikkein vaikeimmin päihde- tai mielenterveysongelmaisille. Erityisesti psyykkisesti sairaiden asuttaminen edellyttää ympärivuorokautista asumisen tukipalvelua.

Lehtosen mukaan ongelmana on myös se, että henkilökunnan aika menee asukkaiden välisten ongelmien ratkomiseen, joten tukeen jää vähemmän aikaa.

Asumisyksiköiden ongelmana on ollut väkivaltatilanteet, joiden vuoksi asukkaita on jouduttu jopa häätämään. Se taas on ristiriidassa periaatteen kanssa, jonka mukaan asumisen jatkuvuus on kuntoutumisen perusta.

Myös päihteettömiä yksiköitä pitäisi olla tarjolla, koska asumisyksiköt ovat joillekkin asukkaille vain kuntoutumisen mahdollistava

24 H2_2_2011.indd 24

26.10.2011 21:20:35

asunnottoman elämää Jan-Markus Saastamoinen oli asunnoton seitsemän vuoden ajan. Tarina on tuttu: Saastamoinen erosi vaimostaan ja jäi ilman asuntoa. Sen jälkeen alkoholista tuli ongelma.

Kun Saastamoinen oli vailla asuntoa, hän nukkui lukuisissa eri rappukäytävissä. Hän tiesi raput, joiden ovet sai auki vetämällä. ”Mulla oli aina se periaate, että rappu täytyy pitää puhtaana.

Yhtään rappukäytävää en jättänyt likaiseksi”, hän sanoo.

Välillä asukkaat häätivät hänet pois rappukäytävästä. Poliisilla ja vartijoilla uhkaaminen oli yleisin keino.

Muille asunnottomille ei avoimista rapuista kannattanut kertoa. ”Asunnottomien joukossa on paljon huonokäytöksistä porukkaa. Monet kusevat ja paskovat rappukäytäviin. Yleensä jos rapussa käyttäytyi huonosti, ulko-ovet muutettiin sellaisiksi, että ne eivät enää auenneet”, hän sanoo. välivaihe. Ne ihmiset, jotka pärjäävät itsenäisesti, pyritään saattamaan yksiköistä omiin asuntoihin.

Ongelmana on kuitenkin se, että kunnissa on edelleen puute kohtuuhintaisista pienistä vuokra-asunnoista. Se näkyy myös opiskelijoiden väliaikaisena asunnottomuutena: Helsingissä opiskelijoita on ollut vailla asuntoa koulujen alkaessa, koska sopivaa kämppää ei ole löytynyt.

Vähentämisohjelmalle ollaan nyt suunnittelemassa jatkoa. Seuraavan kauden haasteena on se, kuinka päihteiden käyttö ja väkivaltaisuus asumisyksiköissä ratkaistaan. Ohjelmassa tulee ottaa huomioon myös se, tehdäänkö asumisyksiköiden asukkaille pysyviä vai määräaikaisia vuokrasopimuksia.

Asunto- ja tukipalveluihin tarvitaan tarpeeksi varoja, jotta pitkäaikaisasunnottomuus voidaan poistaa vuoteen 2015 mennessä. Tämä vaatii sijoituksia kaupungeilta.

Yökiitäjä on lähtövalmiina Mäkelänkadulla asunnottomien yökahvila Kalkkersin edessä. Minibussin kylkeen teipattu lepakkologo kiiltelee katulampun valossa.

Timbergin ja Iso-Ilomäen mielestä kaupungeilla on edelleen vaikeuksia järjestää kodittomille paikkoja, joissa he viihtyvät.

Heidän mukaansa asunnottomuutta tulee aina olemaan, koska kaikki ihmiset eivät yksinkertaisesti viihdy asumisyksiköissä tai muissa asunnottomien palveluissa.

He näkevät hallituksen Asunto ensin -hankkeen tilastojen kaunisteluna. Hanke on heidän mukaansa vähentänyt asunnottomuutta, mutta ei poista sitä. Töitä riittä siis luultavasti myös tulevaisuudessa.

Seuraavaksi Timberg ja Iso-Ilomäki ajavat Itä-Helsinkiin. Ehkä he törmäävät siellä työvuronsa ensimmäiseen kodittomaan.

Harmaa minibussi kiitää takasin yöhön.

Saastamoinen löysi kylmistä rapuista välillä myös lämpöä. ”Yhtenä talvena heräsin siihen, että pariskunta yritti ohittaa mua, kun makasin rapun lattialla. Ne pyyteli multa anteeksi, että herättivät.”

Aamulla sama pariskunta toi Saastamoiselle voileipiä ja kahvia. He pahoittelivat, että olivat herättäneet yöllä kesken unien.

Kerran vanhempi mies tarjosi hänelle aamulla pahaan oloon viinaa ja antoi vielä 50 euron setelin käteen.

Hänen mukaansa asunnottoman pitää käyttäytyä hyvin. Silloin ihmiset auttavat ja saa nukkua rauhassa.

Saastamoinen nukkui usein myös Helsingin Kalliossa sijaitsevan Brahen kentän yleisessä käymälässä. Hänellä oli tapana lainata 50 senttiä, jolla vessan oven sai avattua. Sitten hän meni lattialle nukkumaan. Aamulla siivoja tuli herättämään hänet.

Talvella kylmyys oli usein riesana. Silloin hän meni Kauppatorin vessaan, jossa oli lämmitys. Talvipakkasilla kadulla nukkuminen oli usein mahdotonta.

Saastamoinen asui neljä kuukautta Helsingin kaupungin ylläpitämässä Hietaniemen asunnottomien palvelukeskuksessa.

Varkaudet olivat siellä ongelmana. ”Siellä sai olla aina toinen silmä auki, muuten kengät lähti jalasta”, hän sanoo.

Nyt hän asuu Alppikadulla pitkäaikaisasunnottomille suunnatussa asumisyksikössä. Hänelle muuttaminen vakituiseen asuntoon ei ole ollut yksinkertaista. ”Välillä on vaikeaa olla pysyvästi kiinni asunnossa, kun on tottunut olemaan kadulla”, hän sanoo. ”Kun olin asunnoton, en piitannut pienistä. Putka ei pelottanut, linna ei lannistanut ja huorat eivät hurmanneet.” ■

25 H2_2_2011.indd 25

26.10.2011 21:20:39

KATU

Oopperan kummitus jäi Aleksanterin teatteriin Ensi kerralla kävelyretkellä Helsingin keskustassa kannattaa olla tarkkana. Vanhat korttelit piilottavat varjoihinsa monia karmaisevia kummitustarinoita.

Teksti Sanna-Katja Pohjalahti Kuvat Jukka Paavola

Aleksanterin teatterin vintillä haisee multa. Lasivillaan käärityt putket piirtävät labyrintin lattiaan, ja seassa risteilee laudoitettu pitkospuupolku.

Seisomme narisevilla pitkospuilla, sillä teatterin aulavastaava Marko Tuovinen haluaa näyttää minulle paikan, jossa hän viisi vuotta sitten näki Helsingin kuuluisimman kummituksen.

Oopperan kummituksen uskotaan olevan Oolannin sodassa kaatunut venäläinen upseeri. Bulevardille hän muutti rakennusmateriaalien mukana Ahvenanmaalta. Kun teatteria ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1876, päätti keisari Aleksanteri säästää kalliissa rakennuskustannuksissa ja rakennutti teatterin osin Bomarsundin linnoituksen kivistä. ”Se oli tällainen syksyinen ilta, jolloin olin iltavahtimestarivuorossa”, Tuovinen aloittaa. ”Olin tarkistanut olevani ainoa ihminen koko rakennuksessa. Tästä olen aivan varma! Sammutin siis valot, lukitsin ovet ja lähdin kävelemään Bulevardia pitkin keskustaan päin. Kun käännyin taakseni, näin, että yläkerran kaari-ikkunassa paloi edelleen valo. Ikkunan ohi kulki tumma hahmo. Jähmetyin hetkeksi paikalleni, ja totesin että valot saavat jäädä palamaan.”

Tuovinen suhtautuu kummitukseen ehdottoman vakavasti. Hän ei suinkaan ole ainoa. Moni muukin teatterissa ilta- ja yövuoroja tekevä on huomannut, ettei ole yksin. Mistä upseerin läsnäolon sitten tunnistaa? ”Korkojen kopinaa, koputuksia ja puheensorinaa, jonka sanoista ei saa selvää. Kun kävelee pimeällä käytävällä voi kuulla kun joku huokaisee oikein syvään tai koskettaa ohi kulkiessaan”, Tuovinen kuvailee.

Uskon asia Teatterin tekniikasta huolehtiva Janne Teivaisella on samankaltaisia kokemuksia kuin Tuovisellakin: useimmiten yöaikaan voi kuulla kuinka palo-ovi rämähtää tai ulko-ovi käy. Tarkistettaessa ei kulkijasta näy jälkeäkään.

Kummituksen tapaaminen edellyttää siis ainakin oikeaa paikkaa ja aikaa. Ensimmäisen kerran kohdatessaan Oopperan kummituksen Teivaisella oli molemmat. Kymmenkunta vuotta sitten hän oli kollegansa kanssa kahdestaan yöllä testaamassa valaistusta. ”Kun astuin parvelle johtavaan, pimeään käytävään, kuulin aivan selkeän ”hein”. Kylmät väreet kulkivat pitkin selkäpiitä, kun huomasin työkaverin lukevan keskittyneenä näyttämön puolella näytöksen käsikirjoitusta”, Teivainen kertoo.

Tervehtijä ei voinut olla työkaveri. Myöskään pihalta ei kuulu puheääni sisälle asti.

Skeptikko ei upseeria tapaa. Teivainen uskoo, että tilanne, mielikuvitus sekä vankka usko ruokkivat useimmiten kummitushavaintoja. Oopperan kummituksen olemassaolosta hänkin on kuitenkin vakuuttunut. ”En tiedä, onko kummituksia olemassa! Oopperan kummitukseen uskon kyllä mielelläni. Töissä ei pelota ainakaan silloin, jos kummitusta ei mieti yöllä yksin ollessaan liikoja.”

Marko Tuovisenkaan mielestä tieteellinen selitys ei aina tarjoa vastauksia kaikkeen. Kummitukset eivät kaikille näyttäydy, sillä vastaanottajan herkkyys vaihtelee suuresti. ”Meidän kulttuuriin ei kuulu mystiikka. Kaikki asiat halutaan aina ennen kaikkea perustella ja todistaa oikeiksi. Ehkä vastaanottokyky on vain eri ihmisillä erilainen”, Tuovinen sanoo.

Tervetullut suojelija Vuonna 1879 valmistuneessa rakennuksessa toimi vuoteen 1993 saakka Suomen Kansallisooppera. Vuonna 1993 Kansallisooppera muutti uusiin tiloihin Töölönlahdelle. Postmoderni arkkitehtuuri ei kulturellia kummitusta ilmeisesti viehättänyt. ”Silloin kun Kansallisooppera muutti, oopperan henkilökunta kävi erikseen toteamassa että kummitus jäi nimenomaan teatteriin. Kulturellit taitavat viihtyä kaltaistensa seurassa”, Tuovinen kertoo.

Yhteiseloa on jatkunut nyt reilut 120 vuotta. Kummituksen vuoksi teatterin vanha hissi tilataan näytösten ajaksi näyttämölle ja avataan ovi, jotta kolina ei häiritsisi näytöstä. Sekä Tuovisen että Teivaisen mielestä kummitus on hyväntahtoinen henkilö ja eräänlainen teatterin suojelija. ”Me eletään täällä hyvässä rinnakkaiselossa. Varmaan hän yleensä seuraa näytöksiä kakkosparvelta tai kattokruunun päältä”, Tuovinen sanoo, ja hymyilee silmänsä viivoiksi asti.

26 H2_2_2011.indd 26

26.10.2011 21:20:57

BOnGAA KUMMITUKSIA MYöS TääLLä: Kaivopuiston valkea rouva Maallisiin huvituksiin viehtynyt Maria nut edes kuolemansa jälkeen poistua silminnäkijä on kertonut nähneensä mässä yllä haluamaansa järjestystä

Kleineh ei ole malttaVilla Kleinehista. Usea ”Valkean rouvan” pitäKaivopuiston liepeillä.

Itäinen puistotie 7, Kaivopuisto.

Päätön eversti Nykyisin yliopiston vierashuoneena toimiva uusrenessanssirakennus kätkee historiaansa kolkon tragedian. Vaimonsa toisen miehen sylistä yllättänyt eversti Aleksi ei kestänyt aviorikoksen tuomaa surua, vaan hirtti itsensä kotitalonsa ullakolla. Useiden näköhavaintojen mukaan Aleksin on nähty matkustavan talon hissillä. Hän on pitkä, ryhdikäs, kohtelias – sekä päätön.

”

yläkerran kaari-ikkunassa paloi valo. Ikkunan ohi kulki tumma hahmo.

Vironkatu 1, Kruununhaka.

Kappelin poltergeist Ravintola Kappelissa ovat tuolit ja lasit kaatuilleet sekä ovet käyneet itsestään. Syylliseksi on epäilty entistä ravintoloitsijaa Josef Volontia, joka 1900-luvun alussa kestitsi aikalaistensa kermaa Eino Leinosta ja Jean Sibeliuksesta lähtien.

Eteläesplanadi 1, keskusta.

Murhamies ja kurtisaani Maankuulu murhamies Matti Haapoja surmasi ilottelun päätteeksi prostituoidun nimeltä Maria Jemina Salonen, ja kiinnijäätyään hirtti itsensä vankilassa sukasta purkamallaan narulla. Sen jälkeen Albertinkadulla on saattanut tuntea kostonhimoisten aaveiden läsnäolon.

Albertinkatu 18, Punavuori.

Musta surma Eräänä synkkänä syysyönä vuorossa ollut farmaseutti koki karmaisevan kohtaamisen, kun tyhjänä olleeseen käytävään ilmestyi äkkiä hehkuvan valon ympäröimä, lepattavaan viittaan pukeutunut hahmo. Kertoman mukaan apteekkia on kohdannut myös muiden mustaan surmaan menehtyneiden ja läheiseen Ruttopuistoon haudattujen vierailuja.

Bulevardi 13, keskusta.

Lähde: Aaltonen, Sami. Kummitustaloja. Kustannusosakeyhtiö Nemo 2002. ■

27 H2_2_2011.indd 27

26.10.2011 21:20:58

KATU

Koko päivän koulumatka H2 lähetti HAAGA-HELIAn avoimessa ammattikorkeakoulussa opiskelevan Markus Variksen, 29, kiertomatkalle tutustumaan koulunsa kampuksiin. Kolmesataa kilometriä, ei menolippua. Miten Markuksen kävi?

Kuvat ja teksti Daniel Carlsson

8.15 – 8.45 Lähtö Pasilan kampukselta kohti ensimmäistä liftauspaikkaa.

8.45-10.45 Koskelantiellä Helsingissä, suuntana Lahti.

Pasilan auringonnousu, matkalla Koskelantielle.

10.45 – 11.10 Järvenpäähän, ratissa Outi Kapanen, 27.

28 H2_2_2011.indd 28

26.10.2011 21:21:18

13.15-14.00 Suuntana Vierumäki.

Tommi Laine, 20, antaa kyydin Lahden keskustaan.

Kyytiä ei herunut.

Vihdoinkin Vierumäellä!

Vierumäen jylhää maisemaa.

29 H2_2_2011.indd 29

26.10.2011 21:21:42

KATU

Kampukselta löytyvät HAAGA-HELIAn journalismin opiskelijat Antti Halonen ja Tom Lindström.

Omakuva Pappatunturin peilistä.

15.30 – 16.15 Mäntsälään.

30 H2_2_2011.indd 30

26.10.2011 21:22:04

On perjantai ja Porvoon kampus on suljettu kello 16.30.

18.30 Porvoon linja-autoasemalta bussilla Pasilan kampukselle. 12 tunnin matkanteon jälkeen takaisin lähtöpisteessä.

31 H2_2_2011.indd 31

26.10.2011 21:22:55

ERILaISIa TOdELLISUUKSIa PROSTITUUTIOSTa Prostituutio on muutakin kuin pimeitä kadunkulmia, korkeita korkoja ja pinttyneitä mielikuvia. Se voi olla myös opiskelijan arkea.

TeksTi Johanna tähtinen kuva pirita männikkö

Tavallinen tyttö myy seksiä

”Ihmissuhteet ovat kaupankäyntiä”

Ella, 22

Jari, 41

”Muutin Helsinkiin vuosi sitten opiskelemaan. Ensimmäiset kuukaudet kituutin opintotuella, joka riitti kattamaan ainoastaan vuokrani.

Olin jatkuvasti stressaantunut rahatilanteeni takia. Olin muuttanut pieneltä paikkakunnalta, ja Helsinki oli minulle täysin uusi ja kiehtova maailma. Juhlin paljon, tutustuin uusiin ihmisiin ja harrastin yhden illan juttuja, jotka eivät merkinneet minulle kauheasti.

Lähtiessäni eräänä aamulla kotiin jatkoilta mietin, että olisin aivan hyvin voinut ottaa yöstä maksun. Ajatus jäi kytemään, ja kuukautta myöhemmin otin vastaan ensimmäisen asiakkaani.

Olen nyt myynyt seksiä yli puoli vuotta. En ajattele asiaa mitenkään aktiivisesti. Työ sujuu nykyään rutiininomaisesti ja tienaan varmasti paremmin kuin keskiverto-opiskelija. Alussa oli hankalampaa, kun en osannut olla tarpeeksi jämäkkä. Pari asiakasta sai minut suostuteltua tekemään asioita, joita en olisi halunnut tehdä. Nykyään ilmoitan selkeästi mihin suostun ja mihin en, jo ennen kuin olen edes tavannut asiakasta.

En ole kertonut kenellekään myyväni seksiä. Minulle tämä on vain hetkellinen elämänvaihe, jota teen sen aikaa kun on pakko. Lopetan heti kun se on mahdollista. En määrittele omaa identiteettiäni sen perusteella, mitä teen maksaakseni vuokrani ja laskuni. Välillä pelkään paljastuvani. Vanhempani, sukulaiseni ja ystäväni järkyttyisivät jos saisivat tietää. Kaikki ajattelevat, että minä olen ihan tavallinen tyttö. Niin minä olenkin; tavallinen tyttö, joka myy seksiä.”

”Toiset ostavat palveluita hierojilta, kosmetologeilta tai partureilta.

Minä ostan palveluita prostituoiduilta. Kyse on ihan tavallisesta ostomyyntitapahtumasta. Minulla ei ole vakituista parisuhdetta tai perhettä, joten en ole vastuussa tekemisistäni kenellekään.

Miesten ja naisten väliset suhteet ovat aina olleet kaupankäyntiä. Seksi on harvoin ilmaista missään olosuhteissa. Mies vie naisen syömään ravintolaan, kuuntelee juttuja tämän harrastuksista ja lempielokuvista, maksaa laskun ja saa ehkä loppuillasta sitä, mikä on ollut mielessä koko ajan. Samalla rahalla ja paljon pienemmällä vaivalla pääsee ostamalla maksullisen naisen.

Parisuhteessa naiset antavat vasta kun mies on tiskannut, imuroinut ja pessyt pyykit. Jokaisella on hintansa, prostituoitu sanoo omansa ääneen.

Nykyään mies joutuu ottamaan hirveästi suorituspaineita seksistä.

Kaikki pyörii vain naisen ja hänen orgasminsa ympärillä. Mies on täysin epäonnistunut jos ei onnistu antamaan naiselle orgasmia. Prostituoitujen kanssa on helpompaa.

Silloin ei tarvitse stressata, että saako se nyt vai eikö saa, ja kertooko se sitten kaikille ystävilleen, että olipa huono pano. Prostituoitu tekee vain työtään.

En pidä prostituoituja mitenkään huonoina naisina. Uskon, että prostituoiduilla on Suomessa ihan hyvät työolosuhteet ja moni varmaan nauttiikin työstään. Naiset istuvat joka päivä kultakaivoksen päällä, sehän on vaan fiksua tehdä sillä voittoa. En kuitenkaan voisi ikinä kuvitella seurustelevani seksiä myyvän naisen kanssa.”

”

Lähtiessäni jatkoilta mietin, että olisin voinut ottaa maksun yöstä. ajatus jäi kytemään.

32 H2_2_2011.indd 32

”

jokaisella on hintansa, prostituoitu sanoo omansa ääneen.

26.10.2011 21:22:57

a

”Tasapaino omien valintojen kanssa”

Tukea arjessa

Henriette Hämeenaho, yhteisöterveyden vastaava psykologi,YTHS

Vaula Tuomaala, tiedottaja, Pro-tukipiste

”Suhtautuminen seksiin ja omaan ruumiiseen on muuttunut. Nuorilla saattaa nykyään olla paljon satunnaisia seksikumppaneita, mikä laskee kynnystä aloittaa seksityö. Yksi tekijä on myös opiskelijoiden huono taloudellinen tilanne. Ajatellaan, että vähällä työllä päästään suuremmille tuloille. Asiaa ei välttämättä pohdita sen syvällisemmin, eikä tajuta mitä kaikkia vaaroja prostituutioon liittyy aina terveysriskeistä aggressiivisiin asiakkaisiin.

Työn raskaus riippuu paljon siitä millaisissa oloissa sitä tekee.

Onko asiakkaita vain pieni piiri vai tekeekö työtään kadun kulmassa, missä ostaminen ei ole niin hallittua. Olennaista on myös se pystyykö asiasta puhumaan vai ei.

Salaisuuden kantaminen voi olla hajottavaa ja voimia vievää.

YTHS ottaa kyllä vastaan seksityötä tekeviä opiskelijoita.

Hoidontarpeen arvionti tehdään aina puhelimitse. Jos ei halua ajanvarauksen yhteydessä kertoa hoitoon hakeutumisen syytä, pitää vain pontevasti vaatia aikaa lääkärin kanssa. YTHS tarjoaa perusterveyspalveluiden lisäksi myös kriisi -ja traumaterapiaa.

Neuvoisin seksityötä tekevää opiskelijaa olemaan tarkkana siitä, mitä hän kestää. Työssä on vaarana, että alkaa kyynistyä ja seksistä tulee vain tekninen suoritus. Tärkeää on löytää tasapaino omien valintojen kanssa. Ei ihminen onneksi niin vain murru.”

”Seksityö on yhä vahvasti leimaavaa, yleensä piiloista toimintaa.

Jos harkitsee seksityön aloittamista, voi olla hyvä puhua siitä jonkun kanssa. Yksin ei välttämättä tule ajatelleeksi esimerkiksi turvallisuustekijöitä, eikä kuva seksityön todellisuudesta ole välttämättä realistinen.

Yksinjääminen asettaa työntekijän haavoittuvaiseen asemaan.

Konkreettisilla asioilla voi vaikuttaa omaan turvallisuuteensa. Tärkeää on tietää mihin haluaa suostua ja pitää kiinni omista rajoistaan.

Pro-tukipisteen palvelut ovat anonyymeja, eikä asiakkaan tarvitse kertoa itsestään yhtään sen enempää kuin itse haluaa, ei edes nimeään. Tarjoamme sosiaali- ja terveyspalveluita matalalla kynnyksellä. Asiakkaan tarpeet voivat liittyä seksiteitse tarttuvien tautien testaamiseen tai hänellä voi olla tarve luottamukselliselle keskustelulle.

Seksityötä tehdään monenlaisissa olosuhteissa. Seksityöntekijän asemaan vaikuttaa esimerkiksi mistä hän on kotoisin ja osaako hän Suomen kieltä. Suomalaisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki oikeudet toteutuisivat.

Palveluntarjonnassamme emme lähde siitä, että seksityö on ongelma, mikä pitää ratkaista. Kartoitamme henkilön omien tarpeiden perusteella millaista tukea hän tarvitsee ja sitä kautta vahvistamme omaa toimintakykyään arjessa. Me emme käske lopettamaan seksityötä. Jos asiakas haluaa lopettaa, niin sitten autamme löytämään ratkaisuja tilanteeseen.

Toivoisin Suomessa käytävään prostituutiokeskusteluun enemmän moniäänisyyttä. Nyt äänessä ovat lähinnä ne, joilla on asiasta vahva moraalinen näkemys, mutta vähän käytännön tietoa. Toivottavasti yhteiskunta muuttuu avoimemmaksi ja ääneen pääsevät myös he, joita keskustelu koskee.” ■

”

Me emme lähde siitä, että seksityö on ongelma, mikä pitää ratkaista.

33 H2_2_2011.indd 33

26.10.2011 21:22:58

KaTU

EI nIMI KaTUa PahEnna Kissanpiiskaajankuja, Kultakutrinkuja, örskintie. helsingissä otetaan käyttöön lähes sata uutta kadunnimeä vuosittain. Kuka niiden nimet keksii ja millaisia tarinoita niiden taustalla on?

TeksTi ilona tikkanen kuvaT maiJa männistö Ja matti keponen

K

adunnimen matka nimikilpiin ja karttoihin alkaa Helsingissä nimistönsuunnittelija Johanna Lehtosen työpöydältä. Nimen suunnittelu vaatii paljon taustatyötä ja aikaa – kestää yleensä muutamasta kuukaudesta vuoteen, että uusi nimi hyväksytään ja otetaan käyttöön. Katuja nimetään lähinnä alueen paikallishistorian, ympäristön tai aiemman nimistön perusteella.

“Jos jollekin alueelle tarvitaan uusia nimiä, niin kaavoittaja ottaa ensin yhteyttä minuun”, Lehtonen kertoo.

Lehtosen tehtävä on valmistella katujen nimeämistä kokoamalla tietoa muun muassa alueen vanhasta ja uudesta nimistöstä sekä paikallishistoriasta. Hän esittelee keräämänsä tiedot kerran kuukaudessa kokoontuvalle nimistötoimikunnalle, jonka jäsenet pohtivat nimiehdotuksia yhdessä. Päätösvaltaa toimikunnalla ei kuitenkaan ole, vaan lopullisen hyväksynnän katujen nimille antaa kaupunginvaltuusto.

“Katujen nimistä päätetään samalla, kun asemakaava vahvistetaan”, Lehtonen sanoo.

Kummalliset kadunnimet kertovat menneisyydestä Erikoisilla kadunnimillä on yleensä jokin historiallinen tausta. Vanhojen nimien alkuperä ei aina ole selvä, joten niistä saattaa liikkua erilaisia tarinoita paikallisten keskuudessa. Yksi esimerkki tällaisista nimistä on Kristiinankaupungissa sijaitseva Kissanpiiskaajankuja.

Kujan nimi on peräisin ajalta, jolloin merenkulku oli Kristiinankaupungissa vilkasta. On mahdollista, että nimi viittaa yhdeksänhäntäiseen kissaan, piiskaan, jota käytettiin Iso-Britannian laivastossa merimiesten rankaisemiseen 1500–1800-luvuilla.

Paikallisten keskuudessa elää myös tarinoita villikissoja tappaneesta miehestä sekä kaupungin nuorisosta, joka käytti läheisen kylän nuorten kanssa tappelemisesta nimitystä piska kattungar, piiskata kissanpentuja.

Myös Johanna Lehtonen pitää nimeä erikoisena. ”Nimellä on varmasti jokin historiallinen tausta, koska Kristiinan-

34 H2_2_2011.indd 34

26.10.2011 21:23:01

kaupunki on hyvin vanha kaupunki”, hän pohtii. “Ei täältä pääkaupunkiseudulta aivan noin raflaavia nimiä löydy.”

Satuhahmoja ja kukkalajeja Katuja voidaan nimetä aihepiirien mukaan, jos paikallishistoriasta ei riitä tarpeeksi ammennettavaa. Paikallisnimistö saattaa olla samankaltaista monella alueella, joten uusien nimien keksiminen ei ole helppoa. Lehtonen huomauttaa, että myös aihepiirien mukaan nimetyillä kaduilla on jokin linkki alueen paikallishistoriaan.

Esimerkiksi Kultakutrinkuja ja Tähtisilmänkuja ovat Zacharias Topeliuksen satuhahmojen mukaan nimettyjä katuja Vuosaaressa.

Katujen nimet vahvistettiin vuonna 1998, kun Topeliuksen syntymästä tuli kuluneeksi 180 vuotta ja kuolemasta sata vuotta.

“Nimeämisten taustalla oli myös se, että Topeliuksen tiedettiin kulkeneen tuolla seudulla”, Lehtonen sanoo.

Aihepiirien mukaan nimeämisellä on haittapuolensakin, jos samantapaisia nimiä on runsaasti yhdellä alueella. Vantaan Tikkurilassa katuja on nimetty kymmenien eri kukkalajien mukaan.

“Siellä voi mennä jo sekaisin, mistä kadusta milloinkin on kyse.”

Kadunnimet opastavat ja luovat identiteettiä Kadunnimien keksiminen ei ole ainoastaan nimistölautakuntien tai kaupunkisuunnitteluvirastojen vastuulla. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kuntaliitto ovat antaneet valtakunnalliset suositukset alueiden nimeämisestä. Vaikka katujen nimet muistuttavatkin paikallishistoriasta ja kulttuurista, on niiden tärkein tehtävä opastaa ihmiset oikeisiin paikkoihin.

”

Kadunnimet ovat osa kaupunginosien ja alueiden identiteettiä.

Millainen onnistunut kadun nimi sitten on?

“Helposti ymmärrättävä, kirjoitettava ja lausuttava”, Lehtonen luettelee. “Moniosaiset, pitkät nimet koetaan usein hankaliksi.”

Katujen nimistä tulee vain vähän palautetta silloin, kun asemakaava on yleisön nähtävillä. Lehtonen kertoo kuitenkin saavansa viikoittain kyselyjä siitä, mistä katujen nimet tulevat. “Ä- ja ö-kirjaimilla alkavat nimet herättävät joskus ihmetystä, kuten esimerkiksi Malmilla sijaitsevat Örskintie ja Örskinkuja”, hän sanoo. “Nämä kadut on nimetty vanhan tilan mukaan. Ei nimillä ole sen kummempaa taustaa, vaikka ne kuulostavatkin hassuilta.”

Lehtonen uskoo, että kadunnimet ovat osa kaupunginosien ja alueiden identiteettiä. Identiteetti ei kuitenkaan perustu vain kaupunginvaltuuston tekemiin nimeämispäätöksiin, vaan ihmiset vaikuttavat asuinalueidensa ilmapiiriin itse keksimällä lempinimiä kaduille.

“Ihmiset alkavat itse käyttää slangityyppisiä ilmauksia hyvinkin helposti”, Lehtonen sanoo.“Toisaalta jos kadunnimistö on luotu jollain alueella vaikkapa laivojen nimien mukaan, niin se luo merellisen ilmapiirin koko seudulle”. ■

35 H2_2_2011.indd 35

26.10.2011 21:23:06

KaTU

LIvIn’ FOR ThE BEaT Toisinaan yökerhossa joku tanssijoista kiinnittää juhlijoiden katseet. Liikkeistä näkee, että improvisointia bassonlyönteihin on tehty ennenkin. Tanssija saattaa olla katutanssin kasvatti. hän saattaa olla heidi hartzell.

TeksTi mirJa Vainio kuvaT matti keponen

h

eidi Hartzell, 22, laskee kuulokkeensa kahvilan pöydälle.

Musiikki kulkee hänen mukanaan minne ikinä jalat vievät.

Helsingissä syntynyt, mutta Rovaniemellä tanssiharrastuksen aloittanut Heidi on yksi niistä ihmisistä, joille katutanssi on tarjonnut elämässä aivan uuden suunnan. ”Kapinoin aikanaan kovasti perheeni pohjoiseen muuttoa vastaan.

En tiedä mihin se kapina olisi vienyt, ellen olisi päätynyt hip hopin pariin.”

Rovaniemellä Heidi kokeili yleisurheilua ja cheerleadingiä, mutta jotenkin lajit eivät vain antaneet tarpeeksi. Kavereidensa innostamana Heidi päätti kokeilla hip hop -tunteja ja jo ensimmäisellä kerralla tiesi, että tälle tielle jäätäisiin.

Elämä tanssin ehdoilla Hauskanpidon lisäksi tanssi on Heidille jokapäiväistä työtä: hän vetää nuorille hip hop -tunteja. Heidi haluaa oppilaidensa ymmärtävän todellista katutanssikulttuuria. Monen mielikuva katutanssista perustuu ainoastaan MTV-musiikkivideoihin ja NRJ:n radiohitteihin, vaikka laji on kaikkea muuta. ”Jotkut olettavat kuulevansa tunneillani Britney Spearsia. Mä pahoittelen silloin, että nyt ootte väärässä paikassa!”

Harva tietää, että katutanssin alle luetaan hip hopin lisäksi monta alalajia. Harrastettuaan hip hopia kuusi vuotta Rovaniemellä, Heidi muutti takaisin Helsinkiin, missä pääsi kokeilemaan myös musiikkia myötäilevää housea ja funk-tyylin poppingia. Lajissa voi erikoistua myös esimerkiksi breakdanceen tai dramaattiseen voguing-tyyliin.

36 H2_2_2011.indd 36

26.10.2011 21:23:11

Parhaimmillaan alalajien kirjon näkee tanssikisoissa. Heidi osallistuu kisoihin usein itsekseen, mutta kuuluu myös kokoonpanoon Cypherholics, jonka jäseniä ovat hyvin eritaustaiset katutanssin harrastajat. He treenaavat yhdessä ja kehittävät vapaa-ajallaan erilaisia katutanssitempauksia, joilla pyrkivät tuomaan lajille näkyvyyttä. Viime syyskuussa moni ohikulkija sai varmasti kerrottavaa kahvipöytään, kun Cypherholicsin jäsenet alkoivat yhtäkkiä tanssia Helsingin metrotunnelissa. ”Emme ole tanssiryhmä, joka kokoontuu jotain yksittäistä tarkoitusta varten vaan enemmänkin fam, perhe. Me eletään tanssin ehdoilla.”

”Pitää vaan uskaltaa heittäytyä” Katutanssia pidetään sitkeästi tyttöjen lajina, vaikka todellisuudessa monet lajin isot nimet ovat nimenomaan miehiä. Vuosittain järjestettävissä tanssitapahtumissa käyvät kuitenkin kaikki, niin kisaamassa kuin katsomassa.

Suurimmat katutanssikisat käydään Suomen mestaruudesta. Lisäksi pitkin vuotta järjestetään tapahtumia, kuten Funkin´ Stylez ja Juste Debout Finland, joissa ratkotaan edustajia maailmalla pidettäviin pääkisoihin. Tapahtumissa eri alalajien edustajat ottavat mittaa toisistaan ja pääsevät esittelemään uusia kuvioitaan. Yleisön joukossa on aina paljon sellaisiakin, jotka eivät tanssia harrasta. Tapahtumissa jo pelkkä tunnelma on kokemisen arvoinen. ”Suomessa katutanssille joutuu repimään tilaa. Kynsin ja hampain pidetään kiinni siitä mitä saadaan.”

Heidi haluaa tuoda Suomeen samanlaista katutanssin yhteisöllisyyttä kuin hän on kokenut lukuisilla matkoillaan ulkomailla. Viimeksi Oslossa osallistujat olivat kisojen jälkeen tanssineet läpi yön. ”Kukaan ei välittänyt mitä oli päällä tai miltä näytti tai löytyykö tekniikkaa. Pitää vaan uskaltaa heittäytyä!”

haaveena fiilis ilman lasinsiruja Heidin uusin projekti on löytää vapaa vuokrattava tila omia jameja varten. Hän haaveilee tapahtumasta, jossa eri saleissa soisi eri genrejen musiikki. Mukana olisi myös ulkomaalaisia alan osaajia, joita voisi halutessaan nykäistä hihasta ja pyytää opettamaan muutama kuvio.

Tavoitteena olisi jakaa onnistuneen baari-illan fiilis ilman alkoholin huonoja puolia: lasinsiruntäytteistä tanssilattiaa, kaatuilevia ihmisiä tai samojen radiohittien jankkaamista. Näissä jameissa kaikki halukkaat pääsisivät katsomaan, tutustumaan ja kokeilemaan tanssin eri tyylejä. ”Joten silmät ja korvat auki, sillä jamit tullaan kyllä järjestämään – ennemmin tai myöhemmin”, Heidi vinkkaa, vetäisee kirkkaanvihreät kuulokkeet korvilleen ja astuu ulos syksyiselle kadulle määrätietoisin askelin. ■

37 H2_2_2011.indd 37

26.10.2011 21:23:24

vaPaa-aIKa

KaIKILLa MaUSTEILLa Unohda upporasvassa uitetut makkaraperunat ja liikaa lupaavat herkkulautaset. Kotikeittiön grillimättö vaatii hieman vaivaa, mutta palkitsee aidolla maullaan. Sitä paitsi, tuoreet raaka-aineet rökittävät nakkikiskojen aarteet takuuvarmasti.

TeksTi ja kuvaT anne Ventelä

38 H2_2_2011.indd 38

26.10.2011 21:23:27

a

RAnUT

Isot ranut kahdelle tai pienet kolmelle

8 isoa perunaa 2 rkl rypsi- tai auringonkukkaöljyä suolaa tai grillimaustetta maun mukaan

Pese perunat hyvin, mutta jätä kuori. Leikkaa pitkittäin 3-5 osaan ja siivut jälleen pitkittäin halutun paksuisiksi tikuiksi. Liota kylmässä vedessä 15 minuuttia.

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Kaada perunoiden liotusvesi pois ja huuhtele perunat juoksevan veden alla. Kuivaa perunat hyvin astiapyyhkeellä tai talouspaperilla. Mitä paremmin kuivaat, sitä rapeampia ranskalaisista tulee.

Sekoita kuivassa kulhossa perunat, öljy ja suola. Kaada perunat leivinpaperille. Paista perunoita uunin keskitasolla 15 minuuttia. Sekoita hyvin, ja paista keskitasolla kunnes perunat ovat saaneet tarpeeksi väriä.

MAJOnEESI

1 kananmuna 2 tl sinappia 3 dl rypsi- tai auringonkukkaöljyä hyppysellinen suolaa 2 tl sitruunamehua

Riko huoneenlämpöinen kananmuna korkeaan kulhoon (esimerkiksi sauvasekoittimen mittakulho). Lisää sinappi.

Laita sauvasekoitin kulhoon ja lisää huoneenlämpöinen öljy. Käynnistä sauvasekoitin kulhon pohjalla ja nosta hitaasti ylöspäin. Lisää mausteet ja anna maustua jääkaapissa. Majoneesi sakeutuu kylmässä.

HUOM! Voit maustaa majoneesin esimerkiksi paprikalla, chilillä tai valkosipulilla.

39 H2_2_2011.indd 39

26.10.2011 21:23:29

VAPAA-AIKA

PERUS HAMPPARI Sämpylä tai kaksi viipaletta leipää Pihvi Juustoa Ketsuppia Sinappia Majoneesia Tomaatti Salaatinlehti Paahda leipiä paahtimessa, uunissa tai pannulla, kunnes ne saavat hieman väriä. Annostele ketsuppia toisen leivänpalan päälle. Kokoa leivän päälle pihvi, juusto, tomaatinsiivu, salaatti ja loput mausteet. Toinen leivänpala tulee hampurilaisen kanneksi.

HUOM! Kokeile myös ruis- tai siemenleipää.

40 H2_2_2011.indd 40

26.10.2011 21:23:31

JAUHELIHAPIHVIT

SOIJAPIHVIT

Neljä isoa tai kuusi pienempää pihviä

Kolme isoa tai viisi pienempää pihviä

400 g naudan paistijauhelihaa 1 sipuli 1 kananmuna 2 rkl korppujauhoa suolaa ja mustapippuria maun mukaan paistamiseen rasvaa

1,5 dl tummaa soijarouhetta 3 dl vettä 1 tl kasvisliemijauhetta 1 sipuli 1-2 valkosipulinkynttä 5 rkl soija- tai vehnäjauhoja

Silppua sipuli pieneksi. Sekoita raa’an jauhelihan sekaan.

Lisää kananmuna, korppujauhot ja mausteet. Sekoita hyvin.

Muotoile massasta neljä isoa tai kuusi pienempää pihviä.

Paista pannulla öljyssä tai voissa, kunnes pihvit ovat sisältä kypsät.

Lisää soijarouhe ja kasvisliemivalmiste kiehuvaan veteen.

Keitä, kunnes neste on haihtunut. Siivilöi keitetty soijarouhe huolellisesti. Mitä vähemmän nestettä, sitä paremmin pihvit pysyvät kasassa.

Kuullota pannulla öljyssä tai voissa sipuli ja valkosipuli. Sekoita siivilöityyn soijarouheeseen, lisää jauhot ja sekoita tasaiseksi.

Paista pannulla öljyssä tai voissa, kunnes pihvit ovat saaneet tarpeeksi väriä. Käännä pihvejä varovasti, etteivät ne murene.

HUOM! Voit ruskistaa jauheliha- tai soijapihvit pannulla ja kypsentää sen jälkeen uunissa 225 asteessa noin 20 minuuttia.

Voit myös pakastaa paistetut pihvit, jolloin hampurilaisten valmistus nopeutuu. Pakastetut pihvit voi sulattaa mikrossa.

Samasta massasta voit muotoilla myös liha- tai soijapullia, jotka voit paistaa pannulla tai uunissa 225 asteessa. Heitä itse tehtyjen ranskalaisten sekaan, ja hyvästele tunkkaiset makkaraperunat!

41 H2_2_2011.indd 41

26.10.2011 21:23:37

VAPAA-AIKA

STREET STYLE Pukeutumisideoita voi poimia niin muotibloggaajilta kuin opiskelijoiltakin.

Teksti Jenni Tepsa ja Johanna Tähtinen Kuvat Maija Männistö

Robert, 22, tietojenkäsittelyn koulutusohjelman alumni Mistä saat inspiraatiota pukeutumiseesi? Lehdistä, mainoksista ja yhdistelemällä erilaisia juttuja. Oma tyylini on rento, huoleton ja hieman rockahtava.

Mistä teet parhaat vaatelöytösi? Parhaat vaatelöytöni olen tehnyt Tallinnasta suuresta Rocca Al Mare -ostoskeskuksesta.

Kuinka paljon rahaa sinulla kuluu vaatteisiin kuukaudessa? En osta vaatteita kuukausittain. Suurimman osan vaatteistani hankin puolen vuoden välein alennusmyynneistä. Kerralla rahaa menee noin 150 euroa.

Millaisia asusteita käytät? Käytän paljon erilaisia koruja, esimerkiksi mustia helmiä, nahkarannekkeita ja kelloja. Tällä hetkellä kello on tärkein asusteeni, enkä voisi kuvitella lähteväni ulos ilman sitä.

Robertin vaatteet: takki Puma, t-paita Futuristic, paita Zoo York, farkut Psycho Cowboy, pipo Target, kengät Adidas Superstar, laukku Adidas, kello Guess

42 H2_2_2011.indd 42

26.10.2011 21:24:00

Erika, 23, journalismin koulutusohjelman opiskelija Mistä saat inspiraatiota pukeutumiseesi? Kadulta, lehdistä ja menneiltä vuosikymmeniltä.

Mistä teet parhaat vaatelöytösi? Lempivaatteeni ovat kirpputoreilta tai peruja äidiltäni ja isoäidiltäni. Perusvaatteet ostan ketjuliikkeistä.

Vierastan netistä ostamista, koska mielestäni shoppailun parhaita puolia on kiertely, katselu ja sovittaminen.

Mikä on lempiasusteesi? Minut näkee ilman korvakoruja vain nukkumassa ja urheilemassa. Tykkään vintage -henkisistä koruista. Askartelen koruja myös itse, sillä se on halpaa ja helppoa.

Kuinka paljon rahaa sinulla kuluu vaatteisiin kuukaudessa? Ei paljoakaan. Ennen tuhlasin vaatteisiin rahaa todella paljon, mutta nyt olen opetellut uuden minimalistisen elämäntyylin. Kun hankin jotain uutta, hankkiudun eroon jostain vanhasta.

Erikan vaatteet: takki Mango, paita Valtterin kirpputori, polvisukat Monki, kengät Hennes&Mauritz, nahkasalkku Valtterin kirpputori, korvakorut lahja ystävältä, silmälasit Spirit Store

43 H2_2_2011.indd 43

26.10.2011 21:24:26

VAPAA-AIKA

Jenni, 27, muotibloggaaja Mistä saat inspiraatiota pukeutumiseesi? Kadulta! Katson miten ihmiset ovat pukeutuneet ja poimin sieltä ideoita. Luen myös muotilehtiä ja erityisesti katumuotiin keskittyviä blogeja ja sivustoja.

Mistä teet parhaat vaatelöytösi? Shoppailen nykyään vähän harvemmin kuin ennen, mutta panostan laatuun ja kestävyyteen. Lempikauppani on designer-aarteita myyvä My O My. Mikä on kauden tärkein asuste? Itse haikailen vaatekaappini värikästä salkku-mallista laukkua.

Jennin vaatteet: takki Stockmann, villatakki kirpputorilta, mekko H&M Trend, kengät Marimekko, laukku Selected Femme, huivi Arelalizza, sormus Cubus

44 H2_2_2011.indd 44

26.10.2011 21:24:48

Martta, 22, liiketalouden opiskelija Mistä saat inspiraatiota pukeutumiseesi? Lähinnä ehkä ystäviltä, jotka seuraavat muotia. Myös muotilehdet, esimerkiksi Elle, inspiroivat.

Mistä teet parhaat vaatelöytösi? Enimmäkseen Vintage-kaupoista. Vanha viehättää minua. Käyn myös Monkissa ja Hennes & Mauritzilla.

Mistä olet juuri nyt innostunut? Saappaista ja riipuksista.

Kuinka paljon rahaa sinulla kuluu vaatteisiin kuukaudessa? Se vaihtelee, normaalisti noin 100-200 euroa. Pyrin ostamaan pitkäikäisiä ja ajattomia vaatteita.

Martan vaatteet: mekko, äidin vanha äitiysmekko, takki Vila, riipus Ruotsista, huivi American apparel, laukku Pieces, korvakorut Lindex, sormukset Indiska ja Eva Attling ■

45 H2_2_2011.indd 45

26.10.2011 21:25:08

In EnGLISh

LIVIn’ FOR THE BEAT Whenever heidi hartzell gets on a club dance floor, heads turn. She moves to the beat with such ease it’s hypnotizing. It comes as no surprise since heidi, 22, has been practicing street dancing for eight years and has now also made it her profession.

TexT tiiamari pennanen PhoTo matti keponen

”I rebelled a lot when we moved from Helsinki to Rovaniemi”, Heidi tells me. She tried cheerleading and other sports but once introduced to hip hop by friends, she was hooked for good. “I knew this is my thing. I am not sure where I would be now if it wasn’t for hip hop”.

The rebellious girl has grown into a young woman who runs her own street dancing classes and is a member of a group Cyperholics.

They are known to perform in unusual places, such as the Helsinki metro tunnel. “To me, dancing is a life style and my life revolves around it. The girls in my group are like family”, she says. She emphasizes the togetherness in street dancing community. “We dance through the night without caring a bit about technique or looks. It’s about just going with the feeling and letting go”.

Heidi’s latest project is to rent a place for a dancing event with different music in each room and experts to teach cool moves for new beginners. “My goal is to create the feeling of a great night out that doesn’t include the negative side effects of alcohol, such as broken glass on the dancing floor or people falling over”. With her passion and determination, keep your eyes peeled as it is just a matter of time when this party is up and running. ■ BaseD on an article BY mirJa Vainio on page 36-37

SURVIVAL TIPS FOR THE FInnISH WInTER The season is almost upon us so it’s best to be prepared. These tips should not only keep you warm but to make you enjoy the winter too.

TexT tiiamari pennanen illusTraTion anne Ventelä

Warm beverages

When you find yourself missing the sunny and warm days of summer, a good way of cheering yourself up is hitting a cafe with a few good friends and warming up over a cup of hot chocolate. Cafes put effort into the warm beverages in winter and there are lots of different flavors to try out from peppermint to chili. If you are in need of something stronger, ask for a hot mint liquor chocolate or try a mulled wine, which is red wine with nutmeg, vanilla and other spices.

Sauna

Sauna is an iconic Finnish institution that works in all seasons but especially in the winter it is perfect for warming up frozen fingers and toes. Most Finnish buildings have a common sauna all the residents can use for a small charge. Also in all public swimming halls there is at least a traditional sauna and many of them have Turkish baths as well.

Staying home

Best winter evenings are made by cozying up on a sofa in your favorite snuggly pyjamas in candle light (fire place for those lucky enough) reading a book or playing a board game with friends. And what’s best about winter – it’s perfectly acceptable to stay indoors under the duvet until long in the day, or all day. You don’t have to feel guilty for not doing much! There is time for relaxation and calmness. ■

46 H2_2_2011.indd 46

26.10.2011 21:25:15

FInLAnD’S PHAnTOM OF THE OPERA Walking sounds, knocking and sighing in dark hall ways when no-one is around are the makings of a good ghost story. They are also things very often associated with the old national Opera house and its oldest habitant: the ghost.

TexT tiiamari pennanen

A Russian officer fell in the Crimean War in the mid 1850es. The ghost travelled to Helsinki together with bricks from the sea fortress used to build the Finnish National Opera House and has governed the building ever since.

Marko Tuovinen, who runs the lobby services, is well acquainted with him. “It was an autumn night like this one and I was closing”, begins Marko Tuovinen. “I’d closed the lights and checked everywhere was empty. Then out on the street, I glanced back to the building and saw a light on the arched window upstairs. A dark figure walked past”.

Chief technician Janne Teivainen has similar experiences. “I was testing the lights with a colleague and when I walked into the corridor

leading to the audience box, I heard a clear ‘hi’. I saw my colleague reading a script on stage far away from me, and a shiver went through my body”, he recalls.

The building was ready in 1879 and it was the home of the National Opera until 1993 when they moved to a new post-modern building. “After the move the opera staff came to tell us the ghost didn’t travel with them but stayed with the old bricks”, Tuovinen tells. The current staff thinks of him as a well meaning guardian ghost: “I bet the old culture loving officer sometimes watches the plays hanging from a chandelier”, Tuovinen smiles. ■ BaseD on the article BY sanna-katJa pohJalahti on page 26-27

HOME-MADE FRIES FOR STUDEnT BUDGET

Forget greasy, deep fried fries and combo platters that overpromise but underdeliver. With a little effort you can create dishes from fresh ingredients that are bound to beat any hot-dog stands’ finest by a mile.

TexT tiiamari pennanen PhoTo anne Ventelä

Fries Two large portions or three small ones 8 large potatoes 2 spoons of cooking oil salt or barbeque flavor Wash the potatoes but leave the skin. Cut slices lengthways into 3 – 5 portions and again until the sticks are proper size. Soak in cold water for 15 minutes. Heat the oven to 225 degrees. Throw out the water and wash the potatoes under running cold water. Dry well with a kitchen towel or paper. The dryer the sticks are, the crunchier the fries will be. Mix the potatoes, oil and salt in a dry bowl. Pour the sticks onto a baking tray and keep for 15 minutes. Mix well and fry until they have enough color. Take them out, let them cool a bit and enjoy! ■

BaseD on the article BY anne Ventelä on page 38-41

47 H2_2_2011.indd 47

26.10.2011 21:25:17

IN ENGLISH

Warmer thoughts Helsinki can come across as a cold, dark and unwelcoming city, especially in the midst of winter. But to fight the gloominess, it is scattered with warmhearted street art that spreads the message of love and friendship. You just need to know where to look. Lucky for you, we know - and love to share.

Text Maija Männistö translation Tiiamari Pennanen Photos Maija Männistö

In Tikkurila, close by science centre Heureka, warm thoughts are spread by a stripy knitted graffiti attached to a lamp post. The piece that is now wet from the morning mist, is a creation of a knitting and blogging artist who goes by the name Bluesea. She got excited by the art form three years ago after reading an article about an artist who had covered Tampere city with them. “The article sucked me right in”, she admits. She and has been exhibiting them ever since on lamp posts around the world and tells that it varies a lot how long the pieces are allowed to stay on. “Some of them only stay on for a few hours but others can stay on for years”.

In Vallilla on Aleksis Kivi street there is a street sign that literally is heart throbbing. The two-dimensional figure that symbolizes a pedestrian path has a big warm glowing heart painted on his chest. That makes also a passer-by’s heart beat rise. The sign seems to say how walking the gray streets is nicer with someone special who to hold hands with. The artist is unknown.

There is an official bridge of love in Katajannokka christened by the local residents’ association and approved by the City of Helsinki. During the past six months lovers have chained nearly a hundred locks as symbols of love on the bridge. The surfaces are carved with names, confession of love, hearts and significant dates. After closing the lock the lovers throw the keys into the sea. You can also see love locks on the bridge that crosses the Old City. ■

48 H2_2_2011.indd 48

26.10.2011 21:31:48

A great Finnish academic tradition Women in evening gowns and men in tuxedos mingling in a ball room – no, I am not describing a scene from Casablanca but a Finnish academic table party also known as “sitsit”. The tradition has been around for nearly 150 years and is still going strong.

It is an evening after which you are bound to have at least 5 new real life friends (plus 25 new friends in Facebook), heard and created a number of inside jokes and sung drinking songs standing on your chair. text Tiiamari Pennanen Photos lennu.net / jevgeni särki

The academic table party has long roots dating all the way to the 26 November 1870 when the first one was held on the dedication day of the University of Helsinki. Since then the parties have spread to all over the country and nowadays most universities and universities of Applied Sciences organise at least one academic table party a year, normally to celebrate the school’s founding day. Lots of schools also throw smaller and more informal table parties during the year.

The annual celebrations are normally quite formal and the course of the evening follows an old etiquette. During the evening the guests enjoy a three course meal, usually prepared and served by fellow students from another school, give speeches and, best of all, sing a lot.

The rule is anyone can stand up on their chair at any given time and start a song to which the others join. Don’t worry if you don’t know the lyrics, just miming or humming along is perfectly fine!

During songs guests are not allowed to eat so be prepared to eat your meal cold. Therefore a good tip is to never go to the party hungry. The food might take long to come and there are plenty of songs during and in between courses. After the dinner there is dancing until the small hours of the night and, for the ones with the most stamina, even an after after party is often organised.

Academic table parties are often legendary and fondly remembered for years to come by the attendees. And if you ask alumni’s of the highlights of their student times very often the answer related to academic table parties, either annual celebrations or the more informal “sitsit”. It’s an experience worth getting. ■ Sources: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY hyy.helsinki.fi/fi/ylioppilaskunta/historia/hyyn-vuosijuhlan-historiaa HELGA, the Student Union of HAAGA-HELIA www.helga.fi/vuosijuhlat HELGA, the Student Union of HAAGA-HELIA University of Applied Sciences, turns five this year and holds a birthday party on 26 November. The event will take place at Astoria hall in downtown Helsinki. For more information including how to join the party, see the next page.

49 H2_2_2011.indd 49

26.10.2011 21:31:49

50 H2_2_2011.indd 50

26.10.2011 21:31:51

OPISKELIJAKUNTA HELGAN JÄSENEDUT VIHREÄLLÄ JA SINISELLÄ KORTILLA 2011

Opiskelijakunta HELGAn jäsenenä sinulla on useita etuja käytettävissä. Muista näyttää voimassaolevaa HELGAn opiskelijakorttia todisteena jäsenyydestäsi palveluiden ostamisen yhteydessä.

Matkailu: Restel Hotel Group alennusta majoittumisesta 47:stä hotellista Jäsenten hotellivaraukset netitse helga.fi/edut.

Puhelinvaraukset 020 055 055 tunnuksella ”HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGA” www.restel.fi

Pukeutuminen: Top Streetwear Graniittitalo, Kamppi, Jaakonkatu 3 Street ja hip hop -vaatteita, myymälästä ostetuista tuotteista -10%, nettimyymälän ostoksista alennus 20%, alennuskoodi ”Helga”, www.topstreetwear.com

Urheilu ja hyvinvointi: Kuntoklubi Forever Pasila Veturitori 2B, Pasila Kuntoklubin palveluista alennus HELGAn kortilla. Katso hinnat helga.fi/edut www.foreverclub.fi

Ulkonäkö: Groom Parturit kaikista palveluista -10 % www.groom.fi

Muut edut: Night People Group - yökerhoetuja Onnela-Helsinki, Baarikärpänen, Tivoli ja The Tiger Keskiviikko-lauantai ilmainen sisäänpääsy klo 24.00 asti, pullo talon kuohuviiniä 20 € (etusi n. 18 €) Huom. edut ei voimassa erikoisiltoina/ikärajojen puitteissa www.nightpeoplegroup.fi

Pasilan aseman suutari Pasilan asema raide 1-2 Suutarin korjauspalvelut -20 %, pesulapalvelut -10 %

Hotelli Hullu Poro - Levi ja Hotelli Merihovi - Kemi norm. hintaisesta hotellimajoituksesta -20% www.hulluporo.fi

Suomen Pukuvuokraamo Pursimiehenkatu 2 Juhlapukuja miehille ja naisille -20% norm.hintaisista vuokratuotteista -10% norm.hintaisista myyntituotteista www.pukuvuokraamo.fi

Hammaslääkäriasema Megaklinikka Sähkötalo, Kamppi Hammashoitoa edullisesti. Hoito ilman käyntimaksua torstaisin koodilla ”HELGA”. www.megaklinikka.fi Fillarikellari Annankatu 19 Polkupyörät ja -tarvikkeet -10% www.fillarikellari.fi

Kampaamo Pääjohtaja Mikonkatu 13 (sisäpiha) Kampaamo ja parturipalveluista -15 % www.paajohtaja.fi

Tulostintarvikeliike Prink Hämeentie 22, Hakaniemi sekä Vuorikatu 12, Kaisaniemen metroasema, Pasilan asema 10% alennus Prink-tuotteista sekä 15% alennus kuukauden ensimmäisenä torstaina ostettaessa koko sarja Prink -tuotteita (musta ja kaikki värit) www.prink.fi

51 H2_2_2011.indd 51

26.10.2011 21:31:56

Vaikka olisit tyytyväinen nykyiseen pankkiisi,

ÄLÄ KAINOSTELE tulla meille asiakkaaksi.

Jos nykyinen pankkisuhteesi on hyvä tai edes kelvollinen, onnittelemme ja samaan aikaan haastamme sinut ottamaan mittaa meistä. Me nimittäin haluamme olla vielä parempi pankki.

Alkuun pääset piipahtamalla osoitteessa op.fi/helsinki

H2_2_2011.indd 52

26.10.2011 21:31:57