H2 1/2015

HELGA MAGAZINE 1/2015

FIKTIO

HEI, ME LARPATAAN!

PASILASTA SUOMEN MANHATTAN

MISTER SPECIAL EFFECTS

SELÄTÄ TYÖHARJOITTELUN HAASTEET

A JANKOHTAISTA 3

PÄÄKIRJOITUS Uppoudu hetkeksi fiktioon

P Ä Ä T O I M I T TA J A R OS A NNE SE PPÄ NE N

TIMO BONTENBAL E VGENII DOBRIANSKII JASMIN HEINO K AISA HÄKK ÄNEN IINA IL M A RINEN J A S M I N A K A U TA NELL A KELKK A IL SE KERMINEN JENNY KOIVUKOSKI HENNI PURTONEN EMMA R AHIK AINEN HEIDI SÖY RINKI EMMI TULOK AS TA N J A Y L I TA L O

H2

TA I K A D A H L B O M ROBERTO FERRER MIMI HAGAL PE TRI HAUKINEN JASMIN HEINO K AISA HÄKK ÄNEN IINA IL M A RINEN J A S M I N A K A U TA NELL A KELKK A IL SE KERMINEN NIINA KINNUNEN JENNY KOIVUKOSKI ANE T TE K ÄRKK ÄINEN EMMI L A AKKONEN K UK K A M Ä E NPÄ Ä ISMO PUL JUJÄRVI JENNA PUL KKINEN HENNI PURTONEN AINO TUNKELO MAIJU TUOVINEN

TA I T T O J A K U V I T U S

P Ä Ä T O I M I T TA J A ANNIK A POSTI T OIMI T USPÄ Ä L L IK KÖ ARNA GRYM TOIMITUSSIHTEERIT MIMI HAGAL NELL A KELKK A NIINA KINNUNEN JENNY KOIVUKOSKI ANE T TE K ÄRKK ÄINEN AINO TUNKELO AD K AL L E ESKELINEN K A N N E N K U VA EMMI TULOK AS VA S TA AVA

TOIMITUS

Annika Posti

K U VA : H E N N I P U R T O N E N

Y

ksi lukee dekkaria yölampun valossa, toinen kirjoittaa kahvilassa fanifiktiota lempielokuvastaan ja kolmas saa toimintapelistä adrenaliiniryöpyn kotisohvallaan.

Kaikki he pakenevat hetkeksi johonkin toiseen maailmaan, joka elää vain heidän päänsä sisällä. Oman elämän ratkaisemattomat kysymykset ja arkinen rutistus ovat takaalalla.

Larppaajat eli liveroolipelaajat menevät astetta pidemmälle, sillä he ovat fyysisestikin mukana kuvitellussa toisessa maailmassa. H2-toimittajat kokeilivat larppaamista ja eläytyivät vuoden 1968 kylmän sodan aikaisiin roolihahmoihinsa.

Elokuva avautuu katsojan edessä sellaisena kuin tuotantotiimi on sen visioinut. Iron Sky ei olisi onnistunut ilman Samuli Torssosen erikoistehosteita, sillä jo ajatus leffan kuvaamisesta avaruudessa on absurdi.

Välillä on hyvä tempautua tarinan vietäväksi, mutta fakta ja fiktio saattavat myös sekoittua. Lukija on voinut ottaa liian tosissaan kirjailijan luoman fiktiivisen hahmon ja lähettää sille rakkaudentunnustuksia. Tahtomattaan todellisuuden rajamaille voi päätyä psykoosissa, jolloin todelta tuntuvat äänet ovatkin aistiharhoja.

H2-lehdessä kirjoitamme fiktiosta, mutta faktaan perustuen.

Journalistin ei pidä satuilla.

Toivon että olemme onnistuneet tekemään lehden, johon voi uppoutua ja josta saada elämyksiä. Hyviä lukuhetkiä H2maailmassa!

HA AGA-HELIAN OPISKELIJALEHTI, J O TA K U S TA N TA A O P I S K E L I J A K U N TA H E L G A .

P A I N O S M Ä Ä R Ä : 2 0 0 0 F OR S S A N K IR JA PA INO OY 2 0 15

H2-lehti on sitoutunut noudattamaan Journalistin ohjeita. Haaga-Helia on allekirjoittanut Julkisen sanan neuvoston (JSN) perussopimuksen.

JSN on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.

4

SISÄLLYS

8 VAALIKYSELY OPISKELIJOILLE: KESKUSTA TULEE JOHTAMAAN SUOMEA 10 N OT INTERESTING ENOUGH FOR EUROPEAN YOUTH 12 E TURIVIN MIES 12 U USI RAHOITUSMALLI KIRISTI BUDJETTIA 14 KOLUMNI: OSAAJAKSI KASVAMISEN VAIKEUS 15 K AUKANA KOTOA JA SILTI NIIN LÄHELLÄ 16 P OLL: WHICH FICTIONAL CHARACTER WOULD YOU LIKE TO BE? 17 K OLUMNI: BRÄNDÄÄ, BRÄNDÄÄ, BRÄNDÄÄ

44 H ARMAITA HIUKSIA HARJOITTELUSTA

18 HERRA ERIKOISTEHOSTEMIES 24 MISTER SPECIAL EFFECTS 26 TARINAN EI TARVITSE LOPPUA 27 SINÄKIN VOIT PÄÄTYÄ KIRJAN SIVUILLE 28 BÖLE GOES MANHATTAN 32 SUURVALTAKRIISI: LARPATTU 38 MIELEN RAJAMAILLA

53 H ELGA FAQ

ELÄ

AJANKOHTAISTA

6 HAAGA-HELIA MUKANA GYMNAESTRADASSA 6 PASILASSA REMONTOIDAAN

FIKTIO

K A N N E S S A : N AT O N P U H E E N J O H TA J A C . P. D E C U M O N T ( L A R P P A A J A R I K U S A A R I ) K U VA : E M M I T U L O K A S

7 MUUMIT LAAKSOSSA JO 70 VUOTTA

40 PAKENE! IRTIOTTOJA RASKAASTA ARJESTA 41 S UMMER EVENTS 42 FANTASY OF TRAVELLING 46 P URSUING A VIRTUAL DREAM 48 K OTIKOKKI VEITSEN TERÄLLÄ

HELGA

50 F UKSIAISET KOLMANNESTA ULOTTUVUUDESTA

54 J ÄSENEDUT / MEMBER BENEFITS

5

18

HERRA ERIKOISTEHOSTEMIES

44

HARMAITA HIUKSIA HARJOITTELUSTA

50

KOLMANNEN ULOTTUVUUDEN FUKSIAISET

6 A JANKOHTAISTA

HAAGA-HELIA MUKANA GYMNAESTRADASSA T E K S T I: K UK K A M Ä E NPÄ Ä K U VA : A K I F O T O

Heinäkuussa Helsinkiin saapuva Gymnaestrada-voimistelufestivaali on saanut haagahelialaiset liikkeelle. Useiden koulutusohjelmien opiskelijat ja opettajat osallistuvat kansainvälisen tapahtuman järjestämiseen.

Gymnaestrada-voimistelufestivaali on kansainväliseltä osallistujamäärältään suurin Suomessa koskaan järjestetty tapahtuma. Siihen osallistuu 21 000 eriikäistä voimistelijaa yli 50 maasta.

Helsinkiin pystytetään 15 esiintymis­ areenaa, joilla nähdään yli 200 tuntia

voimisteluesityksiä akrobatiasta tanssiin. Festivaaliin osallistuu lajin huippuja ja harrastajia.

Haagahelialaiset vastaavat muun muassa näytösten ja tilaisuuksien järjestämisestä, lipunmyynnistä sekä asiakas- ja VIP-palveluista. Vierumäen opiskelijoita on esimerkiksi ohjelma-avustajina ja näytösvastaavina. Myös tapahtumassa tehtäviin kieliprojekteihin osallistuu opiskelijoita ainakin kuudella eri kielellä.

Gymnaestradan Haaga-Helian yhteys­ henkilö Tuuli Itkonen kertoo, että

PASILASSA REMONTOIDAAN

Opettajien työtiloja remontoidaan kesällä. Remontin myötä opettajien omien työhuoneiden tilalle tulee yhteisöllisiä tiloja. Huoneiden määrä vähenee ja samalla saadaan muutama luokkatila lisää.

Opinto-ohjaajilla omat työhuoneet säilyvät jatkossakin.

TEKSTI: MAIJU TUOVINEN

haagahelialaiset ovat yksi suurimmista opiskelijaryhmistä Gymnaestradan järjestämisessä. ”Festivaaliviikolla yli 65 opiskelijaa osallistuu eri tehtäviin. Paljon työtä tehdään jo ennen heinäkuuta. Tapahtumasta saa arvokasta työkokemusta monikulttuurisessa ympäristössä ja siitä on varmasti hyötyä tulevaisuudessa”, Itkonen sanoo.

Uusien ystävien ja verkostojen lisäksi osallistumisesta saa myös opintopisteitä.

A JANKOHTAISTA 7

Muumit laaksossa jo 70 vuotta Ensimmäinen Muumi-tarina ”Muumit ja suuri tuhotulva” julkaistiin vuonna 1945 tuomaan iloa sodan synkky yden keskelle. Mut ta tiesitkö nämä kymmenen faktaa muumeista?

TEKSTI: EMMI L A AKKONEN KUVITUS: TIMO BONTENBAL

1

4

MUUMI-HAHMO syntyi Tove Janssonin ja hänen veljensä välisestä väittelystä heidän kesäpaikallaan. Kinastelun lopuksi Tove piirsi ulkohuussin seinään rumimman hahmon, minkä osasi kuvitella.

Tämä oli ensimmäinen luonnos muumeista.

MUUMI-SARJAKUVAT olivat alun perin aikuisille tarkoitettuja, ja osa sarjakuvissa esiintyvistä aiheista on hyvinkin yllättäviä.

Esimerkiksi Muumit Torrelorcalla -sarjakuvassa Muumi yrittää tilata baaritiskiltä marihuanaa.

NIISKUNEITI JA HÄNEN

veljensä Niisku kuuluvat niiskujen sukuun. Niiskut vaihtavat väriä tunteidensa mukaan ja esimerkiksi Niiskuneiti muuttuu järkyttyessään vaaleanvihreäksi.

3 1950-LUVULLA Tove alkoi kokea Muumit

rasitteena. Hän oli sitoutunut päivittäiseen sarjakuvan piirtämiseen englantilaiselle iltapäivälehdelle The Evening Newsille.

Työmäärä oli kuitenkin Tovelle liikaa ja sarjakuvat jäivät Lars-veljen tehtäväksi.

MUUMIEN NIMEN synnystä on osittain vastuussa Toven eno, joka pelotteli nuorta Tovea kaakeliuunin takana asuvasta ”muu-uu-uumipeikosta”.

8

5

2

7

MUUMIMUKEJA ON yli 50 erilaista ja vuosittain julkaistaan yhdestä kahteen uutuusmukia. Muumi-astioita valmistetaan Suomen lisäksi Thaimaassa.

6 MUUMIT OVAT suosittuja Japanissa. Tokiossa sijaitsevassa Moomin House Cafessa kenenkään ei tarvitse istua yksin, vaan seurakseen saa isokokoisen Muumi-pehmolelun.

NIPSUN VANHEMMAT, Hosuli ja Sosuli, olivat hukanneet Nipsun tämän ollessa pieni. Muumit löysivät Nipsun sattumalta etsiessään Muumipappaa.

9 HÄIDEN JÄRJESTÄMINEN on mahdollista Muumimaailmassa, ­jossa vieraina nähdään myös Muumi­laakson väkeä. Muumi-häät ovat etenkin japanilaisten suosiossa.

10 TOVE ON OTTANUT vaikutteita omista läheisistään luodessaan muumihahmoja. Nuuskamuikkusen ulkoiset ominaisuudet pohjautuvat Toven silloiseen miesystävään, toimittaja ja kansanedustaja Atos Wirtaseen. Tuutikin esikuvana on Toven elämänkumppani Tuulikki Pietilä.

8 A JANKOHTAISTA

HAAGA-HELIAN OPISKELIJAT USKOVAT:

KESKUSTA TULEE JOHTAMAAN SUOMEA H2-lehti järjesti maaliskuussa vaalikyselyn, johon verkossa vastasi 576 Haaga-Helian opiskelijaa. Heistä 89 prosent tia ker toi äänestävänsä kevään eduskuntavaaleissa.

T EKS TI: PE T RI HAUKINEN, NIINA KINNUNEN KU VIT US: HEIDI SÖY RINKI

KE SK .

SDP tai KOK .

PS

89%

Vastaajien piti kasata mahdollisimman toimintakykyinen, korkeintaan neljän puolueen hallitus. Hallituspohjan koostumusta tiedusteltiin omista puoluekannoista riippumatta, mutta ne selvästi vaikuttivat lopputulokseen.

Esimerkiksi kokoomuksen kannattajat jaksoivat uskoa hallitustaipaleen jatkumiseen sinipunahallituksen kompasteluista huolimatta. Heistä peräti 85 prosenttia näkee Alexander Stubbin aseman pysyvän vakaana. Yhtä vahva itseluottamus on sekä Antti Rinteen sosiaalidemokraattien riveissä että Timo Soinin perussuomalaisten joukoissa. Myös edellisellä hallituskaudella oppositioon harpanneita vihreitä ja vasemmistoliittolaisia äänestävät kaipaavat edustajiaan takaisin vallan käytäville.

K E SK .

SDP tai KOK .

V IHR. ja RK P

Seuraava hallitus voitaisiin kabinettien sijasta kasata Haaga-Helian auditoriossa: 89 prosenttia vastaajista uskoo keskustan ottavan Juha Sipilän johdolla vastuun maan asioista. Pääkumppaniksi suosituimpia ovat kokoomus tai sosiaalidemokraatit, joiden taakse perussuomalaiset jäävät selvin numeroin.

Apilat kuvaavat hallitusvaihtoehtoja, joilla olisi riittävä enemmistö eduskunnassa.

Tsekkaa uudet kansanedustajat

www.vaalit.fi

A JANKOHTAISTA 9

vaihtajat

puolueuskolliset

ei äänestänyt 2011

Lähes puolet vastanneista, 48 prosenttia, aikoi äänestää samaa puoluetta kuin edellisissä vaaleissa 2011. Erityistä puolueuskollisuutta osoittivat yli 31-vuotiaat. Puoluetta uskoi vaihtavansa 28 prosenttia.

48%

Noin 70 prosenttia vastaajista ei usko ensi vaalikauden tuovan parannuksia opiskelijan asemaan.

70%

Tätä voinee pitää realistisena arviona, sillä vaalien alla keskusteltiin pikemminkin kaikkien etuuksien indeksien jäädyttämisestä. Ammattikorkeakoulujen terveydenhuolto-oloja ei myöskään päästä parantamaan ennen kuin sote-uudistuksen kaikki solmut on avattu.

Tärkeimpiä vaaliteemoja kysyttäessä juuri opiskelijoiden ja koulutuspolitiikan ongelmat painoivat vastaajien mieltä kaikkein eniten.

Muina keskeisinä aiheina pidettiin taloutta, työllisyyttä, yrittämisen edellytyksiä sekä ekologisia haasteita. Myös perheiden ja vanhusten pärjääminen sekä maahanmuuton ja turvallisuuspolitiikan kysymykset kiinnostivat vastaajia.

Monet vastaajista toivoivat tehokkuutta päätöksentekoon. Eräs ilmaisi kyllästyneensä ”Arkadianmäen saippuaoopperaan ja selkäänpuukotusleikkeihin”.

VIHR

KOK

VAS

SDP

PS

KESK

RKP

KD

27%

25%

11%

10%

8%

8%

3%

1%

7% EOS 2 % MUUT 5 %

Opiskelijoista 27 prosenttia aikoi äänestää vihreitä.

Kokoomus jäi täpärästi kakkoseksi.

27%

Nämä kaksi olisivat saaneet yhteensä yli puolet opiskelijoiden äänistä. Naisvastaajien ykkössuosikki oli vihreät, mutta heidän joukossaan myös vasemmistopuolueiden kannatus korostui. Miehet luottivat eniten kokoomukseen, melko paljon myös perussuomalaisiin.

Sosiaalidemokraatit ja perussuomalaiset jätettiin molemmat kymmenen prosentin tuntumaan. Samoin kävi vasemmistoliitolle ja keskustalle. RKP sai tyytyä kolmen ja kristillisdemokraatit yhden prosentin tuenilmaisuun.

Jotain muuta kuin vakiintunutta eduskuntapuoluetta aikoi äänestää noin viisi prosenttia vastanneista. Eniten tukea keräsi piraattipuolue, mutta myös itsenäisyyspuolue, muutos 2011 ja Suomen kommunistinen puolue nousivat listoille. Puoluekantaansa ei kertonut tai sitä piti epävarmana vain parisen prosenttia.

10 A JANKOHTAISTA

VASEMMISTO

OIKEISTO

2014 2012 2008 1996 ttä ä H2-le hd en to im itu s kiita ja ky se ly yn os all ist un ei, jo tk a on ni tte lee nii tä vii ttä ell ee n its ar vo nn as sa vo itt iv at up as sit pp va n lee ja ka ve ril pu HE LG An 8 Pä iv än Wap . an -t ap ah tu ma

Nuoriso vasemmisto–oikeisto-akselilla Kuvio kertoo, että 1990-luvun lopulta jatkunut nuorten (18–29-vuotiaat) näkemysten vasemmistolaistuminen näyttää pysähtyneen. Nyt jonkinasteiseksi vasemmistolaiseksi itsensä mieltää 29 prosenttia, oikeistosuuntautuneeksi 26 prosenttia nuorista.

Asteikon keskikohdille (45 prosenttia) sijoittuminen voi viestiä paitsi todellisesta poliittisesta kannasta myös pyrkimyksestä valita ”epäpoliittinen” vaihtoehto. Lisäksi on huomattava, että nimenomaan nuorten suosimat puolueet, vihreät ja perussuomalaiset, eivät kovin helposti asetu vasen–oikea-ulottuvuudelle.

Lähteet: Nuorisobarometri 2008, 2012 ja 2014 sekä Kuntalaiskysely 1996 (Kuntaliitto).

NOT INTERESTING ENOUGH FOR EUROPEAN YOUTH The European youth is less interested in voting than before. The majorit y of young people would never present themselves as a candidate for an election.

T E X T: R O B E R T O F E R R E R

A

ccording to the Eurobarometer 2013, the percentage of European youngsters who had voted in any elections in previous three years has decreased by six points. Additionally, 78 % of those surveyed said that they wouldn’t run in an election at any point in their lives.

The participation varies remar­kably between countries. Voting among young people is particularly high in Malta, Belgium, and Italy. It is especially low in the UK and Hungary. One of the countries where the participation of young voters suddenly increased was Finland in 2011.

There is also a notable difference between the European countries in how willing the young are to run in elections. The Swedish youth is the likeliest to stand in an election; 29 % say they would. On comparison, only 8 % of the young in Hungary say they would consider it. According to the survey the

Finnish youth is as likely to be a candi­ date as Spaniards or Slovakians.

The survey also looks into the atten­ dance of the European youngsters in any kind of youth organisations. In Finland, along with the Netherlands, young people are the most likely to participate in organisations which promote human rights or global development. The Irish youth leads participation in local orga­ nisations which aiming to improve their community, and respondents in Luxemburg are the likeliest to participate in cultural or environmental organisations.

When inquiered about the European Parliament Election of 2014, eight out of ten respondents who were about to vote said the election is very important.

Roughly half of the respondents who informed they wouldn’t vote said it is because the European Parliament doesn’t sufficiently deal with their concerns.

Combined youth activism in areas of human rights, global development, climate change, environment and party politics.

Top 7 countries Bottom 7 countries Source: Eurobarometer 2013 Note: MAL, LUX and CYP not included

FIN SWE

EST

DEN

IRL

LIT

POL

BEL

FRA

AUT

HUN

SLV

ESP

CRO

A JANKOHTAISTA 11

12 A JANKOHTAISTA

Eturivin mies Haaga-Helian rehtorina aloit tava Teemu Kokko odot taa innolla tulevaa. Työtehtävät ovat tut tuja, mut ta rooli on uusi.

TEKSTI: MAIJU TUOVINEN K U VA : E V G E N I I D O B R I A N S K I I

Paljonko sinulla on valtaa?

(Nauraa) Miten muotoilisin tämän? En mielelläni puhuisi vallasta, vaan minulla on mahdollisuus hyvään sisäiseen yhteistyöhön. Tietysti on asioita, joissa vaaditaan päätöksiä. Se on ehkä rehtorin tehtävän haastavin puoli, että joka asiasta pitäisi olla jotain mieltä.

Miten aiot kehittää Haaga-Heliaa?

Minulle on tärkeää, että Haaga-Helia on entistä laadukkaampi kaikkien toimintojensa osalta. Digitaalistumista täytyy kehittää ja kansainvälistä yhteistyötä lisätä. En sulje pois, etteikö Haaga-Helialla voisi tulevaisuudessa olla pysyvämpää toimintaa myös Suomen rajojen ulkopuolella.

Mitä kansainvälisyys merkitsee sinulle?

Vaimoni on suomalainen diplomaatti, ja siksi olen asunut yhdeksän vuotta ulkomailla. Kansainvälisyys on luonnollinen osa minua, ja joissain tilanteissa en ole ihan sataprosenttisen suomalainen. Ulkomailla asuminen lisää avarakatseisuutta, ja sitä Suomi tarvitsee.

Mitkä ovat Haaga-Helian vahvuudet?

Meillä on loistava henkilöstö ja opiskelijat. Haaga-Helialla on vahva ja johtava asema omilla koulutusaloillaan. Työelämä rekrytoi tänä päivänä enemmän ammattikorkeakoulujen kuin tiedekorkeakoulujen puolelta. Salaisuus on kai siinä, että yhdistämme teorian ja käytännön oikealla tavalla. Meiltä valmistuva opiskelija tietää, mutta hän osaa myös tehdä.

Sattumaa ei ole, että viime vuonna StudyPortals-organisaation selvityksessä myös eurooppalaiset vaihtarit valitsivat Suomen maailman parhaaksi vaihtokohteeksi ja HaagaHelian parhaaksi korkeakouluksi.

Entä heikkoudet?

Meidän täytyy pystyä vielä enemmän uudistumaan ja pysymään ajassa mukana. Suuri koko haittaa joissain tilanteissa

UUSI RAHOITUSMALLI KIRISTI BUDJETTIA TEKSTI: MAIJU TUOVINEN

Haaga-Helian hallitus on laatinut vuodelle 2015 budjetin, joka on vajaat 900 000 euroa alijäämäinen. Suurin yksittäinen syy budjetin alijäämäisyyteen on ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistus.

Aikaisemmin valtion rahoitus perustui aloituspaikkojen määrään, mutta nyt se

pohjautuu tuloksiin: noin puolet rahoituksesta tulee suoritettujen tutkintojen perusteella ja noin neljäsosa niistä opiskelijoista, jotka suorittavat vähintään 55 opintopistettä lukuvuodessa. Valtionosuuteen vaikuttavat myös muun muassa opiskelijapalaute ja opiskelijoiden työllistyminen valmistumisen jälkeen.

Vararehtori, tuleva rehtori Teemu Kokko kertoo, että valmistumisen suhteen HaagaHelia on keskitasoa. ”Akilleen kantapäämme on nimenomaan ollut 55 opintopisteen suorittaneiden osuus, jossa olemme olleet Suomen huonoin. Lähes kaikki opiskelijamme käyvät töissä, ja opintoja tehdään pidemmäl-

OTA KÄYTTÖÖN A JANKOHTAISTA 13

Teemu Kokko zz 54 vuotta zz Vaimo ja kaksi poikaa. Asuu Töölössä. zz Puhuu ruotsia, englantia, saksaa, venäjää ja jonkin verran norjaa ja unkaria. zz Kauppatieteiden maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot Helsingin Svenska handelshögskolanista. Helsingin yliopiston taloustieteenlaitoksen dosentti. zz Asunut Moskovassa, Budapestissä ja Oslossa.

muutosnopeutta. Opiskelijoille pitäisi pystyä entistä enemmän tarjoamaan monimuotoisia vaihtoehtoja.

Millainen opiskelija olit?

Istuin aina eturivissä ja olin aktiivinen tunneilla. En koskaan valmistautunut kokeeseen vain edellisenä päivänä. Olin myös kaikissa bileissä mukana. Pidän opiskelijaelämää erittäin tärkeänä ja kannan huolta siitä, että nykyään opiskelusta on tullut ryppyotsaisempaa. Yhä useammat opiskelijat elävät keskiluokkaista elämää eli heillä on lainaa, työpaikka ja omat vuokra-asunnot.

FRANKIN

OPISKELIJAALENNUKSET Katso lisää: frank.fi

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Käyn kuntosalilla muun muassa Perfect Body -tunneilla ja pelaan salibandya. Olen myös innokas penkkiurheilija. Helsingin IFK:lla on aivan erityinen paikka sydämessäni. Kun olin viisivuotias, isäni vei minut HIFK:n jääkiekko-otteluun.

Kun parhaaseen perheeseen joutui heti pienenä, niin miksi sitä hyvää lähteä vaihtamaan!

En osaa tehdä arkiruokia, mutta sen sijaan olen taitava edustusruokia tekevä kaveri. Diplomaatin puolisona joutuu taipumaan moniin erilaisiin asioihin. Lempiruokani on itse tekemäni Pasta Bolognese, johon lisään chiliä ja sinappia. Ruokajuomana punaviini on hyvää, mutta alkuruokien kanssa maistuu jääkylmä Koskenkorva-snapsi. Tosin viikolla tyydyn veteen.

Mikä on paras tapa viettää kesää?

Kuunnella aaltojen liplatusta mökillämme Tukholman saaristossa ja kattaa sillipöytä terassille sitten, kun aurinko alkaa laskea. Skandinaavinen kesä on paras kesä.

Teemu Kokko aloittaa Haaga-Helian rehtorina kesäkuussa.

”Akilleen kantapäämme on nimenomaan ollut 55 opintopisteen suorittaneiden osuus, jossa olemme olleet Suomen huonoin.”

lä ajalla. Vuonna 2014 saimme kuitenkin sekä valmistuneiden että opintosuoritusten määrää vahvasti ylöspäin.”

Kokon mielestä työllistymistä pitäisi korostaa rahoitusmallissa nykyistä enemmän, sillä Haaga-Heliasta valmistuneet työllistyvät erittäin hyvin.

Vaikka Haaga-Helian budjetti onkin

tälle vuodelle miinusmerkkinen, Kokko katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Haaga-Helia on vakavarainen ja voi siksi antaa itselleen vuoden sopeutumisajan. ”Opiskelijoille tämä on vain hallinnollinen rutiini, ja toiminta jatkuu samanlaisena kuin aikaisempinakin vuosina”, Kokko sanoo.

14 A JANKOHTAISTA

KOLUMNI Osaajaksi kasvamisen vaikeus

A

Miksi me ihmiset tyydymme nykytilaan ja kieltäydymme kohtaamasta ongelmia?

loittaessani ensimmäisen vuoteni Haaga-Heliassa kävin läpi ajatusten oravanpyörää opiskelusta.

Koulupäivät ja -viikot, jopa periodit ja lukukaudet kuluvat nopeasti, mutta mitä osaamista minulle lopulta jää opinnoista käteen A4-arkin lisäksi? Kanssaopiskelijat, millä eväillä siirrymme aikanaan työelämään?

Oravanpyörää kitisyttäessäni turhauduin moniin yksityiskohtiin opetuksessa, oppilaitoksessa ja opiskelijaelämässä. Kohtasin haasteita, joiden ratkaisut näyttivät itsestäänselviltä mutta joihin ei reagoitu. Miksi me ihmiset tyydymme nykytilaan ja kieltäydymme kohtaamasta ongelmia? Voiko yksittäinen ihminen lopulta edes vaikuttaa asioihin?

Vastaukset lienevät lopulta varsin yksinkertaisia: me ihmiset olemme mukavuudenhaluisia, ja nykytila on aina helpompi kuin muutos.

Päädyin pohdinnassani kuitenkin samaan lopputulokseen useiden työllistymistilastoja tarkastelleiden tutkijoiden kanssa: pelkkä tutkintotodistus ei enää vakuuta työnantajaa. Valmistuneella täytyy olla näyttöä osaamisestaan myös muuta kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa merkittävien valintojen tekemistä ja oman osaamispolun petaamista jo opintojen alkuvaiheessa – eli lisää haasteita meille kaikille.

Minun polkuni löytyi opiskelijakunnasta. Tällä polulla ei ole aina selvää mihin suuntaan kulkea, mutta satunnaiset harha-askeleetkin kuuluvat asiaan ja kasvamiseen.

Luennoilla opitun teorian toteuttaminen opiskelijakunnan arjessa on kuitenkin valtava etu rakentaessani tulevaisuutta: opiskelijajärjestötoiminnassa luomani verkostot ovat jo nyt osoittautuneet korvaamattomiksi, ja kartutettu kokemus avaa ovia lukuisille aloille. On vain itsestäni kiinni, miten haluan niitä hyödyntää.

Merkittävien valintojen aika on nyt. Älä jää istumaan ja tyydy helppoon – verkostoidu, kasva, kehity.

Minkä polun sinä valitset?

Paula Jantunen

K U VA : H E N N I P U R T O N E N

hallituksen puheenjohtaja Opiskelijakunta HELGA

A JANKOHTAISTA 15

Japanin puolustusjoukot etsivät tsunamikatastrofin uhreja Sendaissa.

Kaukana kotoa ja silti niin lähellä Globaali eriar voisuus lisäänt y y ja monikult tuuriset yhteiskunnat ovat yhä alt tiimpia kriiseille.

Uutiskuva vaikut taa yhteiskunnallisiin epäkohtiin paljastamalla ja paljastamat ta jät tämisellä.

TEKSTI: HENNI PURTONEN

”V

iranomaiset eivät tiedä mitä Fukushimassa tapahtuu, koska voimalassa ei ole ketään”, Japanin radiouutiset kertoivat viisi vuotta sitten. Maaliskuussa 2011 Helsingin Sanomien valokuvaaja Sami Kero oli työparinsa, toimittaja Petteri Tuohisen kanssa Japanin itärannikolla. He olivat matkalla kohti ydinvoimalaonnettomuuden runtelemaa Fukushimaa.

Aavemainen hiljaisuus verhosi tuhoutuneet kylät ja raunioituneet kaupungit alleen. Raportoidessaan Japanin ydinonnettomuudesta Kero joutui pakenemaan tsunamia ja juoksemaan ulos jälkijäristysten vaurioittamasta hotellista mukanaan vain kameralaukku. Kengät jäivät hotelliin.

Maailman peruspilarien järkkyessä toimittajat ryntäävät tapahtumapaikalle.

Tragediat tavoittavat keskivertokansalaisen median välityksellä. Journalismin merkittävin arvo onkin tiedon välittäminen. ”On tärkeää näyttää, miten kriisi vaikuttaa tavallisen ihmisen elämään”, Kero sanoo.

K U VA : S A M I K E R O / H E L S I N G I N S A N O M AT

GLOBALISAATIO MURTAA vuorovaikutuksen rajoja ja avaa uusia yhteisöllisyyden mahdollisuuksia. Esimerkiksi kansainvälinen ydinvoimaa vastustava yhteisö reagoi voimakkaasti Fukushiman tapahtumiin.

Sendain maanjäristyksestä alkunsa saaneen katastrofiketjun kaltaiset tapaukset tai poliittiset, uskonnolliset ja etnisiin konflikteihin liittyvät kriisit eivät välttämättä kohdistu koko väestöön, vaan vain osaan siitä.

Tuhojen välilliset vaikutukset voivat kuitenkin olla merkittäviä. Esimerkiksi Syyrian tilanteen jatkuva epävakaus on lisännyt pakolaisten määrää sen naapurimaissa, Egyptissä ja Euroopassa. Ruotsin vastaanottamien pakolaisten määrä rikkoi 100 000 pakolaisen rajan vuonna 2014, mikä on kaikkien aikojen ennätys sitten Jugoslavian sodan 1990-luvulla.

Länsimailla väitetään kuitenkin olevan liian vähän poliittista tahtoa auttaa. Lisäksi monet konfliktit jäävät uutisoimatta.

KONFLIKTIJOURNALISMIN suurin ongelma on tiedonvälityksen lyhytjänteisyys. Keron

mukaan ulkomaanuutisia pitäisi olla enemmän ja journalisteja tulisi lähettää useammin maailmalle raportoimaan hiljaisista ja pitkistä kriiseistä. ”Esimerkiksi Haitissa oli ollut kriisi jo kymmeniä vuosia ennen kuin sinne tuli maanjäristys. Silloin koko maailma heräsi ja kaikki toimittajat ampaisivat sinne. Minäkin. Hetken kuluttua tapahtumat unohdettiin”, Kero harmittelee.

TALOUDELLISEN VAURAUDEN keskellä asuvien ihmisten tulisi olla tietoisia siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Parhaimmillaan journalismi rakentaa yhteisöllisyyttä ja lisää solidaarisuuden tuntoa. Yksittäisen lehtikuvan maailmanpoliittinen merkitys lienee häviävän pieni, mutta kuvajournalismilla on potentiaalia vaikuttaa. Lehtikuva välittää tietoa ja tunnetta. ”Lehtikuvan tulee olla visuaalisesti toimiva, mutta sen tärkein tehtävä on tiedon välittäminen. Ilman riippumatonta mediaa ja totuudenmukaista uutisointia ei voi syntyä tervettä yhteiskuntaa”, Kero sanoo.

16 A JANKOHTAISTA

WHICH FICTIONAL CHARACTER WOULD YOU LIKE TO BE? T E X T AND PHOTOS: IINA IL M A RINEN, ISMO PUL JUJÄ RVI

JUHO UIT TI H O T E L , R E S TA U R A N T A N D TOURISM MANAGEMENT

HA HOANG TOURISM

Classic anime character Doraemon ”He is such a cute robot cat and has different kinds of powers.”

Gandalf from Lord of the Rings ”He is a calm thinker, loyal person who everyone trusts and looks up to.”

TIMO NIEMINEN H O T E L , R E S TA U R A N T A N D TOURISM MANAGEMENT

SANNA L ANGI HOTEL MANAGEMENT

Batman ”He is a badass and he also has cool gadgets and cars.”

Joker from Batman ”The character differentiates himself from the norm and raises awareness.”

OL L I - M AT T I S A L UNE N H O S P I TA L I T Y, T O U R I S M A N D E XPERIENCE MANAGEMENT

AL EKSI SOINI H O T E L , R E S TA U R A N T A N D TOURISM MANAGEMENT

Smaug from the Hobbit ”I would like to be Smaug because he lies on top of a pile of gold and he is lazy and arrogant.”

Batman from the Lego movie ”You could play with lego and be the cool guy.”

MARILL A HAPPONEN H O S P I TA L I T Y, T O U R I S M A N D E XPERIENCE MANAGEMENT

CHRISTIAN MICKOS H O T E L , R E S TA U R A N T A N D TOURISM MANAGEMENT

Lily Potter ”I have read all the Harry Potter books several times. I have also been writing fan fiction but I haven’t published anything yet.”

Harry Potter ”The tables in the school canteen resemble of the Great Hall of Hogwarts.”

T H E G A L L U P P O L L W A S D O N E AT T H E H A A G A C A M P U S .

KOLUMNI Brändää, brändää, brändää

M

ikä on henkilökohtainen brändisi? Onko se feikkiMichael Kors vai aito Michael Kors? Nudena vai vaaleansinisenä? Onko brändisi leuka- vai kokoparta? Luonnollisen värisenä vai värjättynä?

Vuonna 1997 syntyi Sinä yrityksenä -filosofia. Se lupaa menestystä kelle tahansa, joka johtaa ja markkinoi itseään kuin yritystä. Henkilön täytyy vain tunnistaa avainpiirteensä, muokata niistä vetävä brändisanoma ja ilmaista se maailmalle johdonmukaisesti. Profit!

Mutta voiko ketään ihmistä oikeasti ilmentää vain muutaman avainpiirteen kautta? Luova ja luotettava -brändillä ratsastava markkinointiassistentti leimautuu epäilyttäväksi luuseriksi siinä ideointipalaverissa, jossa ei vain ajatus juokse ja homma skulaa.

Brändin tarkoitus on erottautua muista. Ei kuitenkaan liikaa, sillä toisaalta brändin tarkoituksena on luoda yhteenkuuluvuutta. Tyyli on iso osa brändiä. Pelkästään ulkoisiin merkkeihin perustuva brändi on kuitenkin heikko esitys.

Tulkinta on nimittäin katsojan vallassa. Feikki-Michael Korsin kantaja saattaa brändäytyä rahattomiin ja moraalittomiin wannabeihin yhtä hyvin kuin muotitietoisiin chickseihin. Miten brändäytyy aito Michael Kors? Julistaako se menestystä ja hyvää makua vai onko se merkki tuhlailevasta ja mielikuvituksettomasta laumasieluisuudesta?

Hipsteriksi itsensä mieltävällä on lähtökohta kunnossa, sillä hipsteriys perustuu sekä erottautumiselle että yhteenkuuluvuudelle. Ongelmia tosin tulee, ellei parta kasva. Jos oma keho ei taivu brändimuottiin, joutuu ehkä luopumaan ideaalibrändistään ja kehittämään persoonallisuuttaan.

Ylipäänsä persoonallisuuden ja henkisen pääoman monipuolinen kehittäminen on hyvä idea. Joskus voi joutua kaivamaan itsestään jonkin muun kuin brändisanomassa määritellyn avainpiirteen. Eikä kaikkia tilanteita voi mitenkään ennakoida laajamittaisenkaan käsilaukku- tai ruutupaitakokoelman avulla.

Taika Dahlbom

Voiko ketään ihmistä oikeasti ilmentää vain muutaman avainpiirteen kautta?

K U VA : H E N N I P U R T O N E N

A JANKOHTAISTA 17

18 F IK TIO

HERRA ERIKOISTEHOSTEMIES Samuli Torssonen rahoit ti ensimmäisen scifi-elokuvansa t yöt tömy ystur valla, kuvasi sitä seitsemän vuot ta olohuoneessaan ja lait toi valmiin pätkän net tiin ladat tavaksi. Ny t hänellä on visuaaalisia erikoistehosteita tuot tava yrit ys ja töitä niin paljon kuin jaksaa tehdä.

T E K S T I: J A S MIN HE INO K U VA T: E M M I T U L O K A S , B L I N D S P O T P I C T U R E S & T U O TA N T O Y H T I Ö E N E R G I A O Y

SAMULI TORSSONEN NAPSAUTTAA kahvin­ keittimen päälle erikoistehosteita tuotta­ van yrityksensä Troll VFX:n toimistolla Tampereella. Tänä vuonna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Torssosen ensimmäisen täyspitkän elokuvan, Star Wreck: In the Pir­ kinning, julkaisemisesta. Sen jälkeen hänel­ lä on ollut näppinsä pelissä myös kuunatsi­ elokuva Iron Skyn fiktiivisen maailman toteutuksessa sekä useissa muissa suoma­ laisissa elokuvissa, tv-sarjoissa ja mainok­ sissa. Kaikki tämä ilman alan koulutusta.

Erikoistehosteet eivät tarkoita vain Hol­ lywood-elokuvista tuttuja räjähdyksiä, vaan ne käsittävät kaiken sen materiaalin, joka on luotu tietokoneella todellisten tapahtu­ mien filmatisoinnin sijaan. Tehoste on on­ nistunut, kun katsoja ei ajattele katsovansa digitaalisesti luotua elementtiä. ”Tavoitteena on luoda mahdollisim­ man aidolta näyttävä tehoste, joka ei erotu silmiinpistävästi muusta kuvakerronnasta”, Torssonen kertoo.

Esimerkiksi Elisan tv-mainoksessa esiin­

tyvä astronauttiasuinen orava on Trollin käsialaa. Hahmo voitti vuonna 2015 suo­ malaisen Voitto-mainoselokuvakilpailun Paras efekti -sarjan.

TORSSONEN ON KLASSINEN esimerkki sii­ tä, kuinka harrastus on muuttunut työksi.

Pikkupoikana hänen isänsä katsoi kulttisar­ ja Star Trekiä, joka vei pojankin nopeas­ ti mennessään. Torssonen ei kuitenkaan tyytynyt vain television katsomiseen, vaan alkoi sarjan pohjalta piirrellä omia versi­

F IK TIO 19

oitaan scifi-hahmoista. Kun hän 12-vuo­ tiaana sai ensimmäisen tietokoneensa, paperille piirtäminen sai jäädä animaatioohjelmien tieltä.

Fanitus kulminoitui Torssosen oman scifi-sarjan Star Wreckin syntyyn 90-lu­ vun alussa. Lyhytelokuvista koostuvassa parodiasarjassa on jo seitsemän osaa, joista viimeisin, vuonna 2005 valmistunut In the Pirkinning, kasvoi kokoillan elokuvan mittaan. Torssonen näyttelee itse sarjan päähenkilöä keisari Pirkiä. Visuaalisis­

”Itselleni elokuvantekijänä on tärkeintä, että mahdollisimman moni näkee elokuvan”

ta toteutuksista kiinnostuneelle miehelle ammattimaiset näyttelijäsuoritukset olivat toissijaista. ”Usein sitä vain hyppäsi kameran eteen ja rupesi vasta silloin pohtimaan, mikäs se repliikki nyt olikaan”, Torssonen nauraa.

Elokuvan kuvaukset veivät kaikkiaan seitsemän vuotta. Koko tämän ajan Torsso­ nen eli vain tarkoituksenaan saada elokuva valmiiksi. Tiimi koostui Torssosen kave­ reista, jotka olivat mukana innostuksesta yhteiseen tekemiseen: palkkaa ei kenel­

20 F IK TIO

Samuli Torssosta kiinnostaisi tehdä joskus perisuomalainen, muu kuin scifi-maailmaan sijoittuva elokuva.

lekään maksettu. Välttämättömiä kuluja Torssonen kattoi opintotuella ja myöhem­ min työttömyysturvalla. Alusta asti oli selvää, että valmis elokuva tulee internetiin ilmaiseksi ladattavaksi. ”Itselleni elokuvantekijänä on tärkeintä, että mahdollisimman moni näkee eloku­ van. Mielestäni on ihan turha tehdä eloku­ vaa vain siksi, että sen käy vain parituhatta ihmistä katsomassa teatterissa”, Torssonen sanoo.

Ilmaisen tuotannon ja jakelun lisäksi Star Wreck -elokuvasta tekee erikoisen sen huumori. Elokuva kantaa englanninkielistä nimeä, mutta hahmot puhuvat suomea – tönkköjen englannista käännettyjen käsit­ teiden kera. Torssosen mukaan kieli onkin yksi tärkeä osa elokuvaa. ”Eihän kukaan olisi jaksanut kuunnella meidän puhumaa englantia!” hän naurah­ taa. ”Star Wreckin viehätys on alusta asti ollut hassuissa suomenkielisissä termeissä.

Ikään kuin huono kääntäjä tekisi scifieloku­ vaa suomeksi.”

STAR WRECKIN JÄLKEEN Torssosen mielessä alkoi kehittyä ajatus uudesta elokuvasta, jo­ ka toimisi jatkona vanhalle ja toteutettaisiin ammattimaisemmalla otteella. Idea kuun pimeällä puolella piileskelevistä natseis­

ta johti Iron Sky -elokuvan syntyyn, jossa Torssonen toimi tuottajana sekä erikoiste­ hostevastaavana. Elokuvan ohjaaja Timo Vuorensola on Torssosen vanha ystävä, jo­ ka oli toiminut myös Star Wreckissä ohjaa­ jana ja yhtenä näyttelijöistä. Valmistuttuaan Iron Sky sai kehuja erityisesti visuaalisista erikoistehosteistaan, jotka Torssosen kasaa­ ma ja vetämä tiimi tuotti.

”Tekemisen luonne muuttuu täysin, jos elokuvaa tehdään rahan takia eikä omasta innostuksesta.”

Elokuvaa ei kuitenkaan lähdetä noin vain tekemään, kun luotavana on kokonai­ nen scifi-maailma taustoineen, aluksineen ja hahmoineen. Iron Skyn maailmaa ideoi­ tiin paljon porukassa ideoita heittelemällä.

Parhaat niistä jalostuivat piirtäjien käsissä konseptikuviksi, ja kuvien pohjalta puo­ lestaan rakennettiin kolmiulotteinen tieto­ konemalli, josta näki miltä elementti tulisi filmillä näyttämään.

Elokuvan visuaalisen maailman luojilla oli vuosi aikaa saada materiaali valmiiksi.

Työtä riitti, sillä Iron Sky sisältää yli 800 erikoistehostekohtausta. Torssonen kertoo itseoppineisuudesta olleen aikapaineessa hyötyä. ”Sitä oli tyhmänrohkea. Asenteeni oli selvittää ongelmia sitä mukaa, kun niitä ilmeni, mikä johti osaltaan varsin luovien ratkaisujen syntyyn.”

Nyt kolmisen vuotta ensi-illan jälkeen elokuvasta on tekeillä jatko-osa Iron Sky: The Coming Race. Tulevan elokuvan eri­ koistehosteiden puikoissa Torssosta ei kui­ tenkaan nähdä. ”Halusin silloin jättää elokuvanteon harrastuksen tasolle sen sijaan, että tekisin siitä itselleni työn. Iron Sky on Timon rakas lapsi siinä missä Star Wreck on omani”, hän kertoo. ”Sitä paitsi minusta on paljon mukavam­ paa tehdä hassunhauskoja fanielokuvia kuin vakavasti otettavaa ammattituotantoa.”

MILTÄ NÄYTTÄÄ SYÖKSYMINEN maan uu­ meniin kapeassa halkeamassa? Myöhään iltapäivällä Tampereella Trollin toimistol­ la on paikalla Torssosen lisäksi enää yksi kollega, joka yrittää animoida tapahtumaa tietokoneella. Yhdellä Torssosen työpöydän näytöistä leijuu kolmiulotteinen malli ava­ ruusaluksesta. 3D-ohjelmien tulo mullis­ ti Torssosen maailman jo nuorena, kun

F IK TIO 21

1

2

3

4

Ideoinnin jälkeen kaikki lähtee liikkeelle concept art -piirroksesta.

Piirrokset antavat kuvan siitä, mil­ tä valmis kohtaus tulee elokuvassa näyttämään.

Erikoistehosteita sisältävät kohta­ ukset kuvataan yleensä green screen -taustaa vasten. Vain välttämättömät lavasteet rakennetaan näyttelijöiden työn tueksi.

Jälkituotannossa green screen -taus­ ta korvataan digitaalisesti luodulla ympäristöllä. Kohtauksen lopullinen ulkomuoto alkaa hahmottua.

Valmiissa kohtauksessa kameral­ la kuvattu materiaali ja digitaaliset tehosteet sulautuvat saumattomasti yhteen.

K U VAT: T U O TA N T O Y H T I Ö E N E R G I A O Y / J U S S I L E H T I N I E M I & B L I N D S P O T P I C T U R E S

NÄIN SYNTYI KOHTAUS IRON SKY -ELOKUVAAN

22 F IK TIO

Kuka?

Keisari Pirk (Samuli Torssonen) ja kapteeni Sherrypie (Atte Joutsen) C.P.P. Potkustartti -aluksen komentosillalla.

ennen kaksiulotteista kappaletta pystyikin nyt tarkastelemaan kaikista eri suunnista.

Elokuvanteossa elementit luodaan kuiten­ kin toimimaan vain tietystä kuvakulmasta: siitä, jossa kappale filmillä esiintyy. ”On turhaa työtä luoda elementti val­ miiksi myös siltä puolelta, joka ei tule filmillä näkymään. Siksi suunniteltua kuva­ kulmaa ei voi noin vain muuttaa, muuten menee koko visualisointi uusiksi”, Torsso­ nen kertoo. ”Tätä joidenkin ohjaajien on välillä vai­ kea ymmärtää.”

Yrittämisen parhaana puolena Tors­ sonen pitää sitä, että voi valita itselleen mukavat työkaverit. Palautteen saaminen kollegoilta on ensiarvoisen tärkeää ideoi­ den muokkaamisen ja kehittymisen kan­ nalta. Trollilla on tällä hetkellä kymmeni­ sen työntekijää, joista osa on tehnyt töitä yhdessä jo Star Wreckin ajoilta.

”Työ otetaan meillä vakavasti. Tehdään tehokkaasti töitä kahdeksan tuntia, eikä lässytetä kuulumisia puolta päivää”, Torsso­ nen kuvailee yrityksensä työkulttuuria. ”Mutta kyllä meillä hauskaa on.”

Töitä riittää niin paljon kuin ehtii tehdä.

Visuaalisten erikoistehosteiden käyttö on nykyajan televisiossa ja elokuvissa enem­ män sääntö kuin poikkeus. Erikoistehoste­ alasta haaveilevia Torssonen kannustaa hakeutumaan alan koulutukseen ja hyvään työharjoitteluun. Myös asenteen on oltava kohdallaan. ”On käytävä pitkä oppimisprosessi läpi ja tehtävä kovasti töitä ennen kuin tällä alalla pääsee hyviin palkkoihin”, Torssonen sanoo.

UUTTA ELOKUVATUOTANTOAKIN ON luvas­ sa. Torssonen kertoo suunnittelevansa par­ haillaan jatkoa Star Wreckille. Sarjaan on

zz Samuli Torssonen zz Syntynyt 12.11.1978 Tampereella zz Koulutukseltaan tradenomi zz Itseoppinut visuaalisten erikoistehosteiden tuottaja zz Star Wreck -scifiparodiasarjan luoja, tuottaja ja käsikirjoittaja zz Iron Sky -elokuvan erikoistehostevastaava ja osatuottaja zz Troll VFX -erikoistehosteyrityksen perustajajäsen ja tehostesuunnittelija zz Olisi fiktiivisistä hahmoista mieluiten Indiana Jones luvassa uusi lyhytelokuva ja myöhemmin uusi, aiempaa ammattimaisemmalla otteel­ la toteutettu kokoillan elokuva. Nyt työn alla on lyhytelokuvan käsikirjoitus. Uusia kohtauksia Torssonen kirjoittelee vapaaaikanaan. Parhaat ideat syntyvät yleensä muualla kuin päätteen äärellä, esimerkiksi auton ratissa tai pyöräillessä.

Päähenkilön näyttelijänä Torssonen on alkanut käydä kuntosalilla tavoitteenaan päästä takaisin samoihin mittoihin kuin aiempaa osaa tehdessä. Näyttelijäntyön kurssille osallistuminenkin on käynyt mie­ lessä, mutta liian ammattimaiseksi hän ei halua ryhtyä. ”Star Wreckin viehätys on juuri sii­ nä, että se ei ole liian hyvin tehty. Pidän elokuvanteon mieluummin kytöstelynä kaveriporukan kanssa. Tekemisen luonne muuttuu täysin, jos elokuvaa tehdään rahan takia eikä omasta innostuksesta.”

F IK TIO 23

24 F IK TIO

MISTER SPECIAL EFFECTS Samuli Torssonen filmed his first scifi movie in his living room. It took seven years before he released the film online to be downloaded for free. Now he has his own company that produces visual ef fects, and so much work that he has to turn down job of fers.

T E X T: J A S M I N H E I N O T R A N S L AT I O N : N E L L A K E L K K A P H O T O : T U O TA N T O Y H T I Ö E N E R G I A O Y I L L U S T R A T I O N : J U S S I L E H T I N I E M I / T U O TA N T O Y H T I Ö E N E R G I A O Y

SAMULI TORSSONEN IS making coffee at his company’s, Troll VXF’s, office in Tampere. This year it will be ten years since Torssonen’s first movie, Star Wreck: In the Pirkinning, was released. After that he has been working in numerous Finnish movies, TV shows, and commercials. All this without an education in his field.

Special effects aren’t only explosions in Hollywood films but everything that has been created on a computer instead of filming it. A special effect is perfect when a viewer doesn’t realize that there’s a special effect.

“The goal is to create an effect that seems as real as possible. It doesn’t stick out from rest of the visual world,” Torssonen ex­ plains.

TORSSONEN IS A classic example of how a hobby can turn into a career. As a little boy he watched Star Trek with his father, and at the age of twelve he was already creating animations on his computer. In the early

90’s, Torssonen began to make his own scifi show, Star Wreck. The first six so called episodes were short films. However, the latest one ended up being a feature film; In the Pirkinning was released in 2005.

Torssonen himself has the leading role, Emperor Pirk, in the parody. Nevertheless, for him acting wasn’t as important as the special effects. ”Often I just jumped in the front of the camera and started to think what my line was again,” Torssonen laughs.

THE FILMING OF the movie took seven years. Torssonen lived all of this time just to get the movie done. All the team members were his friends and involved just for fun.

No one got paid.

The necessary expenses were covered with Torssonen’s student allowance and unemployment benefit. Since the begin­ ning it was clear that it would be possible to download the movie from the internet for free.

”As a movie maker, the most important thing for me is that as many people as pos­ sible see the film,” Torssonen says.

Star Wreck is special because of its hu­ mor. The movie’s name is in English but the characters speak Finnish, colored by English terms. According to Torssonen, the language is a big part of the movie. ”No one would have wanted to hear us speaking English!” he laughs. “The ap­ peal in Star Wreck has been in the funny Finnish terms since the beginning. As if a horrible translator had made a scifi movie in Finnish.”

AFTER STAR WRECK, Torssonen started to think about a new scifi film that would be more professionally made. An idea of Nazis hiding on the dark side of the Moon was executed in a movie, Iron Sky. Torssonen wasn’t only responsible for the special ef­ fects but he also produced the feature film.

Iron Sky has gotten praises for its visual effects.

F IK T IO 25

Samuli Torssonen himself played the main character Emperor Pirk in Star Wreck series.

The visual team of Iron Sky had one year to finish the movie. It was a lot of work because there are over 800 scenes with spe­ cial effects. Torssonen tells that not having an education was an advantage under the pressure. ”I was daring. My attitude was to solve the problems as they came along which led to quite creative solutions.”

WHAT DOES RUSHINGS deep into the Earth in a narrow crack look like? Late in the af­ ternoon at Troll’s office in Tampere, every­ one else has left except for Torssonen and one of his colleagues who tries to create the events on a computer. 3D programs changed Torssonen’s world at a young age.

It was exciting when all of a sudden a two dimensional item could be seen in all the

different angles. Nonetheless, when mak­ ing a movie, the elements are created only in a certain angle – from the angle what is needed on the film. ”You work in vain if you also create the element also from the side that won’t be shown in the film. That’s why the angle can’t be changed all of a sudden. In that case, the entire visualization has to be done all over again,” Torssonen says. “It’s hard to under­ stand for some directors.”

TORSSONEN WORKS AS much as he wants.

Nowadays, there are special effects almost in every TV show and movie. Torssonen is a Bachelor of Business Administration but he encourages the ones who dream about working with special effects to get an edu­ cation, and a good internship in the field.

Concept art drawing of one of the Nazis’ spacecrafts called Zeppelin.

Attitude has to be good, too.

At this moment, Torssonen is planning a Star Wreck sequel. The movie will be more professional than the last one. He writes new scenes in his spare time. Usually, Torssonen comes up with the best ideas somewhere else than on his computer, for example riding a bike or driving a car.

Because Torssonen will be starring as the main character again, he has started going to the gym. The goal is to be in the same shape as in the first film. He has considered participating in an acting class but he doesn’t want things to get too professional. ”The fun part in Star Wreck is that it isn’t made too well. I like to make movies as a hobby with my friends. Making movies for money is very different from making them for enthusiasm.”

26 F IK TIO

Tarinan ei tarvitse loppua Harr y Pot ter ja Draco Malfoy antautuvat intohimoiseen suudelmaan Tylypahkan vessassa. Frodo Reppuli kamppailee kaukaisessa galaksissa avaruusolioita vastaan taikasormuksen avulla. Vai miten se ny t menikään?

TEKSTI: NELL A KELKK A KUVITUS: K AISA HÄKK ÄNEN

FANIFIKTIO ON FANIEN tuottamaa fiktii­ vistä materiaalia, joka esimerkiksi jatkaa alkuperäisteoksen tapahtumia tai luo niille vaihtoehtoisen todellisuuden. Saara Leskelä alkoi kirjoittaa fanifiktiota, koska muiden keksimistä hahmoista oli helpom­ pi kirjoittaa kuin omista.

J.K. Rowling ei käsittele jokaista yksityiskohtaa tai ihmissuh­ detta täydellisesti Harry Potter -kirjasarjassaan.

Tämä jättää ficcaajille eli fanifiktion kirjoittajille mahdollisuuden täyden­

tää puuttuvat aukot ja tuoda jotain omaa lempitarinoihinsa.

“Mistä voimme tietää, oliko Remus Lupinilla ja Sirius Mustalla romanssi nuo­ ruudessaan? Rowling ei käsittele aihetta kirjoissa”, Harry Potterit kahdeksan kertaa lukenut Leskelä pohtii.

Fanifiktiota voi kirjoittaa mistä vain populaarikulttuuriin liittyvästä kuten sar­ jakuvista, elokuvista, kirjoista tai julki­ suuden henkilöistä. Leskelän valitsemia alkuperäisteoksia ovat muun muassa Har­ ry Potter, Supernatural ja BBC:n Sherlock -sarja.

“Nämä tv-sarjat ja kirjat ovat päässeet lähemmäksi sydäntäni kuin muut. Pystyn samaistumaan hahmoihin, mikä on tär­ keää.”

Tällä hetkellä Leskelällä on työn alla J.R.R. Tolkienin Hobittiin pohjautuvia kirjoituksia. Viime vuosina julkaistu eloku­ vatrilogia oli hiukan pettymys, joten hän haluaa kirjoittaa oman tulkintansa tari­

nasta. Joskus jopa yksi lause saattaa saada Leskelän mielen laukkaamaan.

“Luin pitkästä aikaa Tolkienia ja lause ‘Sitten yksi poni säikähti tyhjästä ja karkasi’ innoitti minua. Tiesin heti haluavani kir­ joittaa, mitä tuolle ponille tapahtui.”

FICCEJÄ ELI FANIFIKTIOKIRJOITUKSIA jae­ taan ja kommentoidaan netissä. Suosittuja sivustoja ovat kansainvälinen fanfiction.net ja suomalainen finfanfun.fi.

“On innostavaa, kun joku muukin on ymmärtänyt, että kahden hahmon välisen kemian pitäisi yltyä muuhunkin kuin ystä­ vyyteen. En ole yksin, meitä on muitakin”, Leskelä naurahtaa.

Lukijoilta voi tulla kritiikkiä, jos kaikille tuttu ja rakas hahmo ei käyttäydy niin kuin olettaisi.

“Alkuperäisteokset kannattaa lukea huo­ lella”, Leskelä suosittelee.

Hahmoille uskollisena pysyminen voi kirvoittaa lukijoille elämyksen: fanin lisää­

F IK T IO 27

SINÄKIN VOIT PÄÄTYÄ KIRJAN SIVUILLE mä pätkä voi jopa tuntua siltä kuin se kuu­ luisi alkuperäiseen tarinaan.

TOISAALTA SÄÄNTÖJÄ FICCIEN kirjoittami­

seen ei ole paljon. Hahmoja ja tapahtumia pystyy muokkaamaan melkein rajattomas­ ti. Esimerkiksi Crossover-fanifiktiossa eri teoksia yhdistellään. Hilpeän High School Musicalin laulavat teinit voivat joutua vaikkapa keskelle CSI:n veristä murhamys­ teeriä.

Vakiintuneita tyylilajeja on paljon, mutta niitä voi keksiä lisää. Fluffy viittaa söpöstelyyn ja angst synkistelyyn, kun taas deathficeissä kuolema on läsnä. Härski South Park voi muuntautua runogenressä herkäksi kuvailuksi Kennyn itsemurhaaikeista. Leskelä huomauttaa, että genret ja ikäraja on tärkeä merkitä kirjoituksen alkuun, jotta lukijat tietävät, minkälainen ficci on kyseessä.

Fanifiktio mahdollistaa tarinan jatku­ misen senkin jälkeen, kun kirjat on luettu ja sarjat katsottu moneen kertaan. Miksi tyytyä vain julkaistuun materiaaliin, kun sitä voi luoda itse lisää? Rak­ kaiden hahmojen seikkailut saavat lisäksi uuden ulottu­ vuuden, kun ne jaetaan toisten kanssa. Fiktion maailmaan ei tarvitse sukeltaa yksin.

Kirjailija voi luoda niin uskot tavia hahmoja, et tä niiden ja lukijan välille synt y y henkilökohtaisia viha- ja rakkaussuhteita.

TEKSTI: MIMI HAGAL

ENSIN SYNTYY TEEMA. Sen jälkeen kir­ mismallit on rakennettava alusta asti jailija kerää aistit tarkkoina havaintoja johdonmukaisiksi ja uskottaviksi. Jo­ henkilöitä ja juonta varten. Niitä nap­ kaista kirjan henkilöä varten tehdään sitaan sekä ympäristöstä että omasta, runsaasti suunnittelutyötä ja muistiin­ rikkaasta mielikuvituksesta. Lopputu­ panoja saattaa olla sivukaupalla. loksena on jännittävä kudelma henki­ löitä, joiden persoonia varten kirjailija HISTORIALLISIA ROMAANEJA kirjoit­ on saattanut poimia todellisten ihmis­ tava Kaari Utrio tekee runsaasti työtä ten piirteitä. värikkäiden henkilögallerioidensa ”Olen ehkä juuri tavannut ihmisen, eteen ja saa paljon lukijapalautetta luo­ jossa on jokin mielenkiin­ mistaan sankarittarista ja toinen luonteenpiirre, jota Fiktiivisiin urheista mieshahmoista. sitten käytän fiktiivisen ”Saan paljon todella hahmoihin henkilökohtaisiakin vieste­ henkilön rakentamises­ sa”, kuvailee rikoskirjailija jä ihmisiltä, jotka ovat sel­ myös Jarkko Sipilä. raskaista asioista rakastutaan. viytyneet ”Ei ehkä ihan sellaise­ ja kokevat kirjan hahmot naan, mutta muokattuna.” terapeuttisina. Moni myös tunnistaa tai luulee tunnistavansa it­ KIRJAILIJA EPPU NUOTIO inspiroituu sensä jostakin henkilöhahmosta. Se on samaan tapaan. melko yleistä”, Utrio kertoo. ”Eräs rikoskertomuksen henkilö Lahjakas kirjailija eläytyy ja kirjoit­ syntyi, kun kuulin junassa siistin keski- taa sujuvasti niistäkin asioista, joita ei ikäisen naisen sanovan ystävälleen: ole itse kokenut. Tämän Utrio huoma­ ’olisin voinut tappaa sen’. Aloin ajatella, si nuorena kirjailijana kuvaillessaan että entäpä jos hän olisikin.” leskeksi jääneen naishahmon tuntoja, Sipilältä on tultu jopa pyytämään, vaikkei itse tiennyt leskenä olemisesta että ”tee minusta henkilö kirjaasi”. mitään.

Silloin voi tosin käydä niinkin, että ta­ Keksitystä tarinasta huolimatta luki­ rinan kehittyessä henkilön persoonalli­ jat vaativat usein täsmällisyyttä. Aikaan suus muotoutuu eri tavalla ja loppu­ ja paikkaan sijoittuvien tapahtumien tuloksena on pahis. Joskus lähipiiriin on noudatettava todellisuutta, katujen kuuluvat löytävät itsensä tai sisäpiiri­ ja kauppojen on oltava oikean nimisiä. vitsejä hänen kirjoistaan.

Fiktiivisiin hahmoihin myös ra­ SUURIN OSA LUKIJOISTA ymmärtää, et­ kastutaan. Nuotio kertoo, että hänen tä kirjailija käyttää ensisijaisena työka­ rikosromaanisarjassaan esiintynyt lunaan mielikuvitusta eikä siirrä omia miespoliisi Juha Heino sai lukijoilta kokemuksiaan sivuille sellaisinaan. rakkauskirjeitä.

Joskus kuitenkin törmää uskomuksiin ”Joskus lukijat ottavat hahmot liian siitä, että kirjailijat kirjoittavat itsestään tosissaan. Eräs nainen oli varma, että ja omista kokemuksistaan. olin kirjoittanut hänen isoisästään Var­ ”Jotkut ihmiset sotkevat kirjan ta­ kaus-sarjaani, vaikka en tuntenut koko pahtumat minun elämääni samaan ihmistä. Nainen oli raivoissaan siitä, et­ tapaan kuin jotkut uskovat televisio­ tä kirjan henkilö ihaili Urho Kekkosta, sarjassa näyttelevän henkilön olevan sillä hänen isoisänsä kuulemma vihasi todellisuudessakin sama kuin rooli­ Kekkosta.” henkilönsä. Enimmäkseen lukijat ovat kuitenkin paljon lukevia ihmisiä ja KIRJAILIJA SUUNNITTELEE hahmojaan erottavat todellisuuden tarinasta”, pitkään, sillä persoona ja käyttäyty­ summaa Nuotio.

28 F IK TIO

F IK TIO 29

BÖLE GOES MANHATTAN TEKSTI: PE TRI HAUKINEN

K U V I T U S : TA N J A Y L I TA L O

Vuonna 2025 Pasilassa on monta ihmeellistä asiaa – se hämmäst y t tää, kummastut taa pientä kulkijaa. Paikalle on noussut uusi uljas kaupunginosa, jonka helmenä välkehtii kymmenen tornitalon r ykelmä.

30 F IK TIO

S

atunnainen kulkija karkasi kym­ menen vuotta sitten ankeasta Pasi­ lasta luomuviljelijäksi Koillismaal­ le. Paluumatkalla vuonna 2025 kulkijan eteen avautuu uusi taivaita hipova Helsingin kakkoskeskusta. Pasilaan ja sen lähituntumaan on ilmestynyt lähes 10 000 uutta asukasta ja työpaikkojen määrä on kaksinkertaistunut.

Vielä vuonna 2015 Pasila keräsi harvoin ihastelevia katseita ohikulkijoilta. Aikansa betoniunelmat täyttäneen Idän ja pikku­ kaupunkimaisuuteen pyrkineen Lännen väliin oli jäänyt hehtaarikaupalla autiota hiekkakenttää. Sen viereltä pää- ja länsirai­ de tarvitsivat enää siivunsa.

Näin tuhlailevaa tilankäyttöä keskellä valmista kaupunkirakennetta ihmeteltiin jo viime vuosituhannella. Helsingin henki tavoitteli tiivistyvää ja tehokasta rakenta­ mista varsinkin paikoissa, joissa ei ollut mitään menetettävää. Eikä Pasilassa ollut.

KULKIJA SUUNTAA ETELÄÄN uudelleen reititettyä Veturitietä pitkin. Jo lähtö pe­ ruskorjatun Hartwall Arenan edustalta paljastaa tarinan juonen. Länsi-Pasilan radanpuoleiselle reunalle, Haaga-Helian ammattikorkeaa vastapäätä, on sommiteltu noin kolmentuhannen asukkaan tiivis kylä.

Pakkomiellettä yhtenäiseen räystäskor­ keuteen ei enää kumarreta, vaan raken­ nukset saavat nykyään olla itsensä mittai­ sia, jos massoittelu pidetään ilmeikkäänä.

Kulkija havaitsee, että Ratapihakortteleita reunustava muuri on saanut graffitisteilta ansaitsemansa huomion.

Mutta jännittävämpää on jatkaa kohti etelää ja kääntää katse melko jyrkästi ylä­

Taannoin kroonisesti puistattavaa asemaosaa ei enää tunnista alkuperäiseksi. viistoon. Nyt kulkijaa jo vähän ujostuttaa, sillä meillä päin tällainen ei ole ollut ta­ pana: koko vanhan Pasilansillan matkal­ ta maisemaa hallitsee kolmen korttelin Tripla. Sitä on kutsuttu valtakunnallisesti­ kin ainutlaatuisesti kokonaisuudeksi, jossa siltatason alla on pelkkää kauppakeskusta eli lähes kolmen Sanomatalon verran.

KAUPPAKESKUSTASON PÄÄLLE ON raken­ nettu muun muassa asuntoja, hotelli, kong­ ressitilaa, monitoimiareena ja yli 60 metrin korkeuteen nousevaa liike- ja toimitilaa.

Entinen kuilu on täytetty sen verran mas­ siivisella uhmakkuudella, että vierailijoilta ei tekemistä näytä puuttuvan. Sateen sattu­ essa voi mennä vaikka elokuviin, keilaa­ maan tai pomppulinnaan.

Kulutuspidättyväistä kulkijaa eivät os­ tosparatiisit välttämättä sytytä, mutta ai­ nakin amerikanserkkujen mukaan ristityn The Mallin ravintolaskaala kattaa kaikki tyylit ja mausteet. Vuonna 2025 Helsingin metropoliasukkaista noin viidenneksellä on jonkinlainen maahanmuuttotausta.

Infotaulu kertoo, että maanalaista pysä­ köintitilaa Triplassa on noin 2500 ajoneu­ volle. Nykyajan vaatimuksiin vastaavat erityisesti yli kolmetuhatta pyöräpaikkaa ja sadat sähköautojen latauspisteet. Lisäekoi­ lusta kielivät viherkatot ja keskitetty jäte­

huollon imulaitejärjestelmä.

Triplan kätköistä kulkija löytää myös niin sanotun asemaosan. Tuota taan­ noin kroonisia puistatuksia aiheuttanutta omituista kaakelikoteloa ei enää tunnista alkuperäiseksi. Pasilan aseman kautta kul­ kee noin satatuhatta ihmistä ja tuhat junaa päivässä, suurin osa lähijunista maanalai­ sen luupin tekevää Pisara-rataa pitkin. Pois voi jäädä Rautatieasemalla sekä Töölön ja Hakaniemen välipysäkeillä.

Satunnaisen kulkijan johtopäätös: kau­ rismäkeläiset ovat epäilemättä kauhuis­ saan, mutta Helsingin kakkoskeskuksen dynamona ja eri liikennemuotojen solmu­ kohdassa Tripla ei joudu häpeämään kan­ sainvälisessäkään vertailussa.

YHTÄKKIÄ PASILA-BÖLE KASVAA melkein­ pä Manhattanin mittoihin. Sillan eteläpuo­ lella on vedetty rakennusnuotit niin kovaa ja korkealta, että väkisinkin tulee urbaa­ ni olo. Pilviin kurottelee hankekokonai­ suuden kiistanalaisin osa eli tornitalojen rykelmä.

Kun Helsingin Kalasatamaan osapuil­ leen viisi vuotta sitten valmistui kaksi yli 30-kerroksista eli 135-metristä asuintorni­ taloa, monet pelästyivät insinöörihenkistä intoa korkeusennätyksiin. Toisten mielestä ahtaille paikoille kannatti rakentaa niin korkeata kuin hermot ja kukkaro kestävät, toiset pitivät ihanteena suunnilleen ihmi­ senkokoista kaupunkikuvaa.

Pasilassa ei ujosteltu yhtään, vaan päh­ käily kuitattiin kymmenellä solakalla tor­ nilla, jotka vedettiin Helsingin määräysten tappiin. Torneista matalimmat ovat sellai­ sia 20-kerroksisia, hulppeimmat jättävät

F IK TIO 31

MESSUKESKUS RATAPIHAN ASUINKORTTELIT HAAGA-HELIA

TRIPLA, KESKUSTAKORTTELIT PASILAN ASEMA

TORNIALUE

VETURITALLIT

Kalasataman pistesijoille.

Koko volyymistä puolet on suunnattu asunnoiksi lähes kahdelle tuhannelle ih­ miselle, kivijalat ja alimmat kerrokset kau­ palliseen käyttöön. Korkeimman, yleisölle avoimen tornin katolta kulkijalle avautuu esteetön näköala kaikkiin ilmansuuntiin.

Ihme, ettei tässä ole yökerhoa.

PALUUMUUTTAJAN KÄYSKENTELY LÄPI Pa­

silan vuonna 2025 saa riemastuttavan pää­ töksen, kun paljastuu, että lasia suosivan tornialueen katveessa sijaitsevat vanhat punatiiliset Veturitallit on maltettu säästää.

Nyt on rakennusnuotit vedetty niin kovaa ja korkealta, että väkisinkin tulee urbaani olo.

Ne on kunnostettu työpajoiksi ja tapahtu­ makeskukseksi, josta kulkija kuulee räpin raikaavan. Myös vuonna 1899 alun perin VR:n työsuhdeasunnoiksi rakennettu To­ ralinna seisoo suojeltuna paikoillaan.

Niiden välimaastossa uuden Pasilan kult­

tuurikuntokäyrä nostaa sykettä. Kierräte­ tyistä rahtikonteista viritetty kolmen sadan asukkaan opiskelijakylä kunnioittaa alueen rautatieperintöä. Vajaan kilometrin mat­ kalla hämmästynyt kulkija vakuuttui siitä, että jos ihmismuurahaiset aina vaan ra­ kentaa ja rakentaa, niin kyllähän se joskus valmihiksi saadaan. *** Sekä jutun että kuvituksen faktat ja visiot on kerätty Helsingin kaupunginsuunnitteluviraston ja Triplan toteuttavan YIT:n aineistoista (tilanne: maaliskuu 2015).

Ks. myös: www.uusipasila.fi

32 F IK TIO

SUURVALTAKRIISI: LARPATTU T E K S T I : J A S M I N A K A U TA , I L S E K E R M I N E N , J E N N Y K O I V U K O S K I , J E N N A P U L K K I N E N K U VA T: E M M I T U L O K A S , S A M U L I A I R A K S I N E N K U V I T U S : J A S M I N A K A U TA , C L K E R . C O M

F IK TIO 33

Lokakuun ensimmäinen 1968. Ydinsodan uhka on lähempänä kuin koskaan. Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välit ovat kirist yneet äärimmilleen. Maapallon tulevaisuus on ar vovaltakysymys, ja se kysymys ratkaistaan tänään kahden neuvot telupöydän ääressä.

Näitä pöy tiä erot taa yksi seinä.

34 F IK TIO

LY N DO N JO HN SO N

”

Kriisi 1968 on tiivistunnelmainen kylmän sodan simulaatio, jossa suur­ valtojen johtajat joutuvat yllättävän ja akuutin kriisitilanteen eteen. Usein sa­ notaan, että roolipeleissä ei ole voittajia tai häviäjiä. Kriisi 1968 ei ole sellainen peli”, pelin kuvauksessa kerrotaan.

Kriisi 1968 on alun perin Juho Mattilan kirjoittama larppi eli liveroolipeli, johon pelinjohtajana toimiva Eetu Kinnunen on tehnyt joitakin muutoksia. Kriisiä on jo ai­ kaisemmin pelattu muutaman kerran. Nyt peliä testaa tusinan kokeneen larppaajan kanssa toimituksen jäsenistä koostuva kel­ tanokkaryhmä.

Historialliset seikat ovat pelin alkaes­ sa kuten ne ovat todellisuudessakin olleet – Vietnamin sota raivoaa, rautaesirippu jakaa Euroopan kahtia. Pelin hahmot ovat historiallisia henkilöitä, joskin sukupuolta on muutaman hahmon kohdalla muutettu.

Seuraavien tuntien aikana voi teoriassa silti tapahtua mitä vain. Miten ensikertalai­ set pärjäävät supervaltojen strategeina?

Pelastuuko maailma?

GORSKOV: LUEN HAHMOKUVAUSTANI.

Olen amiraali Sergei Gorskov, laivaston komentaja. Olen omistanut koko elämäni Neuvostoliitolle. Urani on edennyt up­ seerista laivaston komentajaksi ja lopulta ylipäälliköksi. Neuvostolaivaston lisäksi komennan nyt myös maan ilmavoimia.

Kunnianhimoiselle luonteelleni tämäkään ei ilmeisesti riitä.

LE ON ID BR EZ N E V ”Aiot nyt osoittaa päättäväisyytesi, us­ kollisuutesi ja tehokkuutesi Neuvostoliiton asevoimien uudistajana ja maailmanmah­ din rakentajana. Valtion puolustuskomite­ an varapuheenjohtajuus kuuluu sinulle.”

Googlaan kuvia. Gorskov on jämerän näköinen mies, tuuheat viikset ja rinnassa raskas rivi kunniamerkkejä. Pengon muu­ taman kirpputorin ylösalaisin – turhaan.

Ei neuvostounivormun rintanappiakaan.

Turvaudun hätäratkaisuun: ehkä säntil­ linen Gorskov on kerrankin unohtanut pukeutua univormuunsa pitkäksi venähtä­ neen illan jälkeen.

luvaa tietoa. Omassa kansiossani on muun muassa CIA:n saamia tiedustelutietoja.

Kannettavat tietokoneet toimivat kuumana linjana huoneiden välillä. Videotykki hei­ jastaa maailmankartan kankaalle.

12:18 Peli alkaa.

Pelinjohtaja-adjutantti tuo USA:n tukikohtaan huolestuttavia uutisia.

Pohjois-Dakotassa sijaitsevan tukikohdan komentaja Ripper on aloittanut omavaltaisen hyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan.

HELMS: PAINAN TEKOKYNSIÄ paremmin

paikoilleen ja sipaisen huuliini tummanpu­ naista huulipunaa. Ylläni on musta jakku­ puku, vasemmassa nimettömässäni kaksi sormusta. Sydän hakkaa. Seuraavat kuusi tuntia tulen olemaan R. Helms, CIA:n joh­ taja, ja minut on kutsuttu USA:n puolus­ tusneuvoston hätäkokoukseen. Tänään minä larppaan.

Kaikkiaan pelaajia on yhteensä kol­ metoista, ja meidät on jaettu kahteen eri huoneeseen. Minä ja kuusi muuta kuun­ telemme pelinjohtaja Eetu Kinnusen alkubriiffiä luokkahuoneessa, joka toimii tänään USA:n piilobunkkerina. Seinän ta­ kana valmistautuu verivihollisemme Neu­ vostoliitto.

Kun pelinjohtaja poistuu, istuudumme pitkän pöydän ääreen. Jokaisella on edes­ sään kansio täynnä omalle hahmolle kuu­

Tukikohdasta on lähtenyt 32 ydinpommeilla varustettua pommikonetta kohti Eurooppaa. ”Herra presidentti, olemmeko aloittaneet ydinsodan?” ”Siltä vaikuttaa.”

Iskujen peruminen on vielä mahdollista - mutta vain, jos neuvosto saa haltuunsa pommikoneiden koodijärjestelmän.

GORSKOV: KREMLISSÄMME TUNNELMA on hiostava.

Pääsihteeri Breznev pälyilee ympärilleen huolestuneena paksu karvalakki ohimoil­ laan. Ohjusjoukkojen komentaja, marsalk­ ka Krylova hengittää kiihtyneesti.

KGB-johtaja Andropovan naama on pe­

F IK TIO 35

13:33

ruslukemilla.

Minäkin yritän näyttää vakavalta. Mu­ rahtelen. Pelkään möläyttäväni jotakin niin typerää, että se saisi muut pelaajat hiljenty­ mään vaivaantuneina.

Kesken mietiskelyni saamme tiedon Neuvostoliiton ilmatilaa lähestyvästä pom­ mikonelaivueesta.

Yritän ajatella amiraalin aivoilla. Onko tämä kiero juoni, jolla halutaan testata puolustuksemme pitävyys? Hyökkäämme­ kö ensin? Mitä Gorskov tekisi?

on 12:49 huoneessa iton kokous miin.

Neuvostoli se sa olustu nopeasti pu ella siirrytty oj su t on ny en tehtävä ltä.

Ensisijain si yk kä ök hy puolisten kansaa ulko ökätä kimppuun hy en ue iv la Tulisiko in se ku ennen neet alas, ja ampua ko öhäistä? n on liian my la pohditaa jen puolel rta Yhdysvalto Se -tilaan. ä DEFCON 2 ilm siirtymist va hotettua rajusti ko Kuukoittaisi si käytetty ek im vi on utta, jota .

62 n aikana 19 ban kriisi

Pohjois-Dakotan tukikohtaa on yritetty vallata takaisin, mutta tilanne on kärjistynyt tulitukseen.

Ripper ja hänen joukkonsa nimetään luopioiksi ja USA:n vihollisiksi.

Neuvostoliitto vaatii USA:ta ampumaan koneet välittömästi alas.

Presidentti Johnson suostuu vastahakoisesti. Yhteyden katkettua Neuvostoliiton pöydässä riemuitaan vihollisen arvovaltatappiosta.

GORSKOV: NYT JÄNNITTÄÄ. Saimme juuri tietää, että yksi USA:n hävittäjistä on pääs­ syt kohteeseensa ja ampunut lastinsa alas.

Murmanskin laivatukikohtamme on tuhot­ tu. Kiroan ääneen, sillä laivastosta huoleh­ timinen on minun vastuullani.

Huoneen ilmapiiri muuttuu. Tieto ydiniskun todellisuudesta alkaa iskostua neuvostoomme. Ilmassa leijuu katkeruus ja kostonjano.

16:50 USA:n puolella käy kuhi na. ”Herra Johnson, tahdotte ko te olla se presidentti, joka aloi ttaa ydinsodan? Tahdotteko te olla Yhdysvaltain viimeinen presidentti? ” 17:12 Neuvostoliitto vaatii vetäytymistä Länsi-Berliinistä sekä kaikkien ydinaseiden poistamista Euroopasta.

Kuuman linjan sulkeudu ttua vilautellaan jo toistamiseen ensi -iskun mahdollisuutta USA:n maap erälle.

HELMS: NATON PUHEENJOHTAJA C.P. de Cumont kävelee edestakaisin puhisten ja piippuaan imeskellen. Muut ovat uppoutu­ neet papereihinsa. Yritän itsekin etsiä rat­ kaisuja hahmoni kansiosta, mutta en löydä sieltä kerrassaan mitään, mikä tuntuisi

aikooko ka päättää, ta ”Nyt on ai tyä kaikis t pidättäy ua soYhdysvalla ut ta is lm va sta – vai voimatoimi teri ustusminis taan”, puol noo.

McNamara sa

GORSKOV: ADJUTANTTI OHJAA minut sivummalle ja kuiskaa korvaani:

”Amiraali Gorskov, ehdotamme nostoa DEFCON kakkoseen.”

Nyökkään. Olen jo palaamassa paikalleni, kun pysähdyn. ”Krrhhm, DEFCON..?” ”Herra amiraali, tarkoitan valmiustilan nostamista korkeammaksi.” ”Aivan, aivan, totta kai. Ensi tilassa.”

Sotatermistöni puutteellisuudesta huoli­ matta välillä todella unohdan olevani arki­ sessa luokkatilassa Helsingin Pasilassa. Nyt on vuosi 1968, eikä ydinsota ole mikään leikin asia.

Hetki hetkeltä eläytyminen käy helpom­ maksi, ja se on täysin muiden pelaajien ansiota. On vaikea uskoa, ettei kukaan muukaan ole aikaisemmin pelannut tätä samaista peliä.

PE LI NJ OH TA JA EE TU KI NN UN EN

36 F IK TIO

hyödylliseltä.

Adjutantti tuo viestin: Neuvostoliitto on nostanut ydinohjuksensa valmiustilaan.

Naamat ympärilläni venähtävät. Uhka ydinsodasta tuntuu kamalalta. Me kaikki saatamme kuolla.

Valtiosihteeri Cohen vinkkaa minut syr­ jään juttelemaan:

nun perheeni ole vaarassa, mutta silti pelko menettämisestä itkettää.

Olenko juuri päässyt larppauksen yti­ meen? Onko mahdollista, että olen lähellä täydellistä immersiota?

17:54

”Eikös perheelläsi ollutkin mökki Appala­ keilla?” ”Kyllä vain, kuinka niin?” ”Jos tilanne ei pian hellitä, soita heti per­ heellesi ja lähetä heidät sinne turvaan.”

Johnson on pitänyt tv-puheensa ja

En voi olla miettimättä kuvitteellisia lap­ siani ja aviomiestäni, jotka ovat vaarassa.

Itku tulee väkisin. Kunnolla.

Helmsin kyynelten ja ahdistuksen ta­ kana on kuitenkin ihminen, joka tuntee riemua. Minä en itke, vaan Helms. Ei mi­

”Peli päättyy Neuvostoliiton niuk-

ilmoittanut USA:n vetävän kaikki joukkonsa Länsi-Berliinistä.

Kreml käännyttää pommikoneensa takaisin.

kaan arvovaltavoittoon”, pelinjohtaja ilmoittaa.

Voittajien huoneessa kuunnellaan Neuvostoliiton kansallislaulua hatut kainalossa seisten.

“Herra Johnson, tahdotteko te olla se presidentti, joka aloittaa ydinsodan? Tahdotteko te olla Yhdysvaltain viimeinen presidentti?”

Lisää larppauksesta osoitteessa www.larp.fi Suomen suurin roolipelitapahtuma Ropecon 15.5.-17.5.2015 Otaniemen Dipolissa. www.ropecon.fi

HELMS: OLO ON niin helpottunut, että voi­ sin itkeä silkasta huojennuksesta. Niska on kipeänä kaiken jännittämisen vuoksi.

Onnittelemme presidenttiä hyvistä päätök­ sistä ja valmistaudumme kohtaamaan vas­ tapelaajamme sovinnon merkeissä.

Tunnelma muuttuu välittömästi. Kuusi tuntia vihaisena jäykistellyt NATOn edus­ taja de Cumont onkin taas ihan vain Riku Saari, joka hymyilee ja tulee halaamaan.

Kaikkia naurattaa.

Laitan sormukset taskuuni. Tunnelma on keveä. Konflikti on ohi.

GORSKOV: KUN PELI kuuden intensiivisen tunnin jälkeen päättyy, olo on helpottunut.

Pelin purkaminen porukassa tuntuu hyväl­ tä. Tilanteet käydään läpi naurunremah­ dusten saattelemana.

Epätodellisia Kriisi-pelin teemat eivät silti ole. Todellisuudessa me vain emme istu niiden pelipöytien ääressä, joissa pa­ noksena ovat mannertenväliset ballistiset ohjukset.

Tällä kertaa maapallo säästyi. Pitää toi­ voa, että ydinasevaltioiden johtajat ovat yhtä vastuullista porukkaa kuin larppaajat.

F IK TIO 37

LARPPAUKSESSA PYRITÄÄN IMMERSIOON

S

tereotyyppinen larppaaja juoksee metsässä viitta liehuen ja mäiskii pelitoveriaan hopea­ patongilla.

Alan harrastajat nauravat stereotypioille itse­ kin. Todellisuus on moniulotteisempi.

Larppausta koko 2000-luvun harrastanut Antti Kumpulainen, 30, kertoo. ”Seikkailufantasiaa on nykyään vähemmän. En­ nen bofferointi eli pehmomiekkailu oli suuremmassa roolissa.”

Nykyään bofferointia varten on oma tapahtuman­ sa, Sotahuuto, jossa pelaajat imitoivat keskiaikaista sotaa. Siellä pehmomiekalla saa mätkiä sydämensä kyllyydestä.

LARPIT VOIVAT SIJOITTUA pelin kirjoittajan omaan mielikuvitukseen, kirjoista tuttuun fantasiamaail­ maan tai pohjautua historialliseen tapahtumaan.

Kumpulaisen mukaan juuri nyt suosiossa on niin sa­ nottu uuskumma: nykymaailmaan yhdistellyt fanta­ siaelementit, jotka pysyttelevät valtaväestöltä piilossa. ”Larppi on onnistunut, kun pelatessaan tuntee elä­ vänsä elokuvan sisällä”, Kumpulainen kertoo. ”Pelissä pätee niin kutsuttu suuremman draaman sääntö. Tärkeintä on narratiivi ja draama, immersio – tunne siitä, että kaikki tämä todella tapahtuu juuri nyt.”

IMMERSIOTA RIKOTAAN MAHDOLLISIMMAN vähän. ”Larppauksessa pyritään välttämään pöytäroolipelaa­ misen elementtejä, kuten ‘minulla on x pistettä ja y voimaa, joten voitan sinun hahmosi’. ” Suomessa larppaajilla on vain harvoja yleisesti hyväksyttyjä sääntöjä. Tärkein niistä on KPJ-sääntö: Käytä Perkele Järkeäsi. Lipsahdukset saa anteeksi, mutta puhelimeen vastaaminen kesken pelin ei ole sopivaa.

Usein pelipaikassa on myös off-game -alue, jossa roolihahmon voi hetkeksi ottaa pois päältä. Perusmu­ kavuuksista ei tingitä. ”Vessa on oltava, vaikka peli kuinka sijoittuisi kes­ kiajalle.”

OIKEANLAISEN REKVISIITAN JA miljöön merkitys riip­ puu pelistä. Aitouteen ja yhtenäisyyteen pyrkiminen vahvistaa yhteistä kokemusta. Pieni panostaminen kui­ tenkin yleensä riittää. ”Jos nyt et lenkkarit jalassa mene.”

Ensikertalaisen kannattaa suoraan kertoa olevansa pelaamassa ensimmäistä kertaa. Apua kyllä saa. Kum­ pulaisen mielestä aloittelijat eläytyvät usein jopa kon­ kareita paremmin.

Kumpulainen vakuuttaa, että hahmot eivät ole jää­ neet päälle. ”Eläytyminen voi olla vahva tunne, mutta arki-mi­ nän ja roolihahmon erottaminen on aina ollut minulle helppoa.”

Esimerkkinä äärimmäisilleen viedystä eläytymisestä Kumpulainen muistelee peliä, jossa hänen hahmonsa oli sisäoppilaitoksen johtaja, jonka tehtävä oli suojella koulun uhattuja oppilaita. Tuona viikonloppuna hän nukkui vain pari tuntia.

VAHVOJEN PELIEN KANSSA on oltava tarkkana, ettei kenellekään jää huonoja kokemuksia. Erääseen sotilas­ peliin kuului kidutuskohtaus, jonka seurauksena yksi pelaaja sai posttraumaattisia stressioireita. Pelin jälkei­ nen keskustelu, purku, ei Kumpulaisen mukaan ollut riittävä. Kumpulainen otti tilanteesta opikseen. ”Teemat vaikuttavat ihmisiin eri tavalla. Pelin valvo­ minen ja purkaminen on todella tärkeää, varsinkin, jos on käyttänyt valta-asemaa. Pelin jälkeen voi sanoa, että hei, en ole oikeasti mikään sadistinen kiduttaja vaan ihan vaan Pena tuolta Töölöstä. Tavoite on se, että kai­ killa on kivaa”, Kumpulainen muistuttaa.

Suomessa larppaajilla on vain harvoja yleisesti hyväksyttyjä sääntöjä.

Tärkein niistä on KPJsääntö: Käytä Perkele Järkeäsi.

Antti pelasi aatelista Martin Shoeria vuonna 2007 pelissä Calbourne 6: Marmorihov i.

38 F IK TIO

”Päässä kuuluvien äänien kanssa olisin vielä voinutkin elää, mutta epätietoisuus niiden syystä ahdisti.”

F IK TIO 39

MIELEN RAJAMAILLA Kun muuten rauhallisena t y yppinä tunnet tu Ar to yrit ti lyödä kaveriaan, oli selvää, et tä jotain on pielessä.

TEKSTI: JENNA PUL KKINEN K U V I T U S : TA N J A Y L I TA L O

”KÄVIN TAVALLAAN NUKKUMAAN, ja kun

heräsin, toinen hahmo oli ottanut minut haltuunsa.”

Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun nyt seitsemän vuotta ilman harhoja elä­ neen Arton, 25, mieli käyttäytyi oudosti.

Masennus alkoi kuusitoistavuotiaana. Seit­ semäntoista vuoden iässä tulivat ensim­ mäiset psykoottiset oireet. Siinä vaiheessa Arto luuli niitä vielä nuoruuteen kuuluvik­ si kasvukivuiksi.

Varsinkin lukion viimeinen vuosi oli vaikea. Silloista elämäntilannettaan Arto kuvailee hulvattomaksi. ”Alkoholihan oli siinä tilanteessa mainio lääke.”

MIELENTERVEYSONGELMAT PAHENIVAT.

Artosta tuli vainoharhainen, ja hän näki ja kuuli asioita, joita muut eivät havain­ neet. Hän saattoi tuijottaa tiiviisti peiliin ja nähdä hahmoja, joille alkoi puhua. Eräissä kotibileissä hän kuuli äänen, joka vakuutti jonkun olevan pulassa. Arto lähti kaduille etsimään avuntarvitsijaa.

Useimmiten ahdistuksen aiheuttamat kohtaukset kestivät minuutista puoleen tuntiin. Ne päättyivät, kun paikalle saapu­ nut ystävä sai heräteltyä Arton takaisin tä­ hän maailmaan. Arto ymmärsi yleensä heti jotain tapahtuneen. ”Aina kun tulin tolkkuihini, tilanne oli aika lukossa. Jälkeenpäin hävetti ja ahdisti.”

Psykoottiset kohtaukset vaikuttivat toi­ sinaan rajustikin arkeen. ”Kyllähän se vaikeutti elämää, kun kauppamatkalla kuvittelin liikennemerkki­ en lähtevän lentoon ja muuttuvan sirkke­ linteriksi. Käännyin puolessavälissä mat­ kaa takaisin.”

Lopulta Arto hakeutui läheisen keho­ tuksesta sairaalan päivystykseen. Sieltä hä­ net ohjattiin psykiatriselle osastolle. Muu­

taman osastolla vietetyn viikon jälkeen Arto jatkoi antipsykoottisen lääkityksen turvin avohoitoon.

Perimmäistä syytä psykoosin puhkea­ miselle ei koskaan löytynyt. Se jäi vaivaa­ maan Artoa. ”Päässä kuuluvien äänien kanssa olisin vielä voinutkin elää, mutta epätietoisuus niiden syystä ahdisti.”

Psykologi arvioi, että luova, vielä kes­ keneräinen persoona saattoi olla tavallista alttiimpi psykoosin kaltaisille rajatilako­ kemuksille. Lääkitys, elämänrytmin ta­ saantuminen ja seurustelusuhde lopettivat kohtaukset.

Toivuttuaan Arto lähti hieman klisei­

sesti opiskelemaan sosiaalialaa. Hän on työskennellyt sosionomidiakonina lasten ja nuorten parissa. Lisäksi hän on aktiivi­ sesti mukana Vasemmistonuorten Hoidon tarpeessa -mielenterveyskampanjassa.

Arkiajatuksissa menneisyys ei enää pyöri. Tulevaisuudensuunnitelmiakaan Arto ei ole tehnyt psykoosia ajatellen, vaikka tietääkin sen voivan uusiutua.

MILLAISTA ELÄMÄ OLISI ollut ilman psy­ koosia? ”Ymmärtäisin vähemmän muita, jotka sekoilevat. Olisin dokannut vielä vähän enemmän. Tai sitten olisin maailman pre­ sidentti.”

”PSYKOOSI ON VAKAVA TODELLISUUDENTAJUN HÄIRIÖ, joka ilmenee useim-

miten aistiharhoina tai harhaluuloina”, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Jaana Suvisaari. Psykoosisairauksiksi hän listaa muun muassa skitsofrenian, lyhytkestoisen psykoosin ja skitsoaffektiivisen häiriön. Näissä sairauksissa psykoosioireita esiintyy akuuttien psykoosijaksojen aikana.

Psykoosisairaudet ovat monitekijäisesti periytyviä, eli niiden syntyyn vaikuttavia geenejä on useita. Myös ympäristötekijöillä on merkittävä osuus.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tietyissä ympäristössä yksi sairastuu helpommin kuin toinen. Joihinkin sukuihin sairauksia taas vaikuttaa kertyvän enemmän.

Hoitokeinoihin kuuluu lääkityksen lisäksi potilaan tilanteeseen sopivia psykososiaalisen kuntoutuksen muotoja. Siihen voi kuulua psykoterapiaa, sosiaalisten ja arkielämän taitojen harjoittelua ja ammatillista kuntoutusta.

Sairauden uusiutumisriski vaihtelee diagnoosin mukaan. ”Skitsofreniaa sairastavilla akuutin psykoosijakson uusiutuminen on hyvin tavallista, mutta nopeasti alkanut ja ohi mennyt lyhytkestoinen psykoosijakso voi jäädä henkilön ainoaksi”, Suvisaari sanoo. Yksittäisen potilaan kohdalla uusiutumisriskiä on vaikea arvioida, ja siksi lääkitystä olisi syytä jatkaa muutama vuosi psykoosijakson jälkeen.

Arton tapaukseen Suvisaari ottaa hyvin lyhyesti kantaa. ”Yksittäisen ihmisen sairastumisen syytä ei koskaan voi tietää. Taiteilijoillahan on muuta väestöä enemmän erityisesti mielialahäiriöitä, ei niinkään psykooseja. ”

40 EL Ä

PAKENE! Irtiottoja raskaasta arjesta MIELEN HALLINTAA JA PÄIVÄUNET

Sulje silmäsi. Edessäsi on iso lipasto, jonka laatikoihin voit laittaa yksitellen kaikki ajatuksesi ja asiat, jotka painavat mieltäsi. Varmista, että olet sulkenut kaikki laatikot kunnolla. Kun olet tyhjentänyt mielesi, voit jatkaa päivääsi keskittyneemmin tai ottaa päiväunet!

KIRJASTO

Kirjasto sisältää valtavan määrän tarinoita, joten miksi et uppoutuisi niiden maailmaan?

Jos et esimerkiksi yleensä lue runoja, ota runokirja ja syvenny siihen hetkeksi. Mitäköhän kirjoittaja on ajatellut kirjoittaessaan tekstiä?

OCULUS RIFT

Loikkaa virtuaaliseen todellisuuteen! Oculus rift -lasit soveltuvat muun muassa tietokonepelien pelaamiseen, jolloin pääset todella uppoutumaan pelin tapahtumiin.

Miltä kuulostaisi kauppareissu näillä laseilla?

VAATEKOMERO

Luo oma salainen maailmasi Narnian tarinoiden tapaan! Kiinnitä vaatekaappisi sisäseinille kuvia omista haaveistasi ja tavoitteistasi. Voit myös nikkaroida huoneellesi vaatekaapin näköisen sisäänkäynnin.

SAUNA

Saunaan ei voi ottaa mukaan juuri mitään muuta kuin omat ajatukset, ja nekin tapaavat kuihtua saunan kuumuudessa. Huh, nyt tuli heitettyä liikaa löylyä!

TEKSTI JA KUVITUS: K AISA HÄKK ÄNEN

EL Ä 41

IF YOU DON’T HAVE THE MONEY… THESE EVENTS ARE FREE OF CHARGE! T E X T: I L S E K E R M I N E N I L L U S T R AT I O N : J E N N Y K O I V U K O S K I

World Village Festival HELSINKI 23.–24.5.

Hypecon HYVINKÄÄ 27.6.

Art goes Kapakka HELSINKI 13.–20.8.

This annual multicultural park festival brings the world to your village for a weekend. Exotic food, various organizations, and performers from different continents create a special atmosphere at the festival. Although the event itself is free, some of the concerts do have charges.

If the LARPing article in this issue aroused your fascination on the subject, you might want to try this one out. Participants can take part in planning the event on social media so the contents of the day will be customized for the people who attend. The biggest topics are anime, games, miniatures and roleplaying.

This cultural event has already been organized for 20 times before in Helsinki bars and restaurants. Over 300 performers in 30 different venues offer the visitor a pleasant experience with live entertainment from music to poetry and acrobatics. All the shows are free to enter.

The Cleaning Day WHOLE COUNTRY 23.5./29.8.

Alppipuisto Summer HELSINKI July 2015

Siivouspäivä or Cleaning Day gives everyone a chance to start their own popup flea market for a day. You can sell your old stuff or go round other people’s stands and find something new to add to your wardrobe! There are also places where you can do some good and give your unwanted belongings to charity.

This wide, beautiful park right next to Linnanmäki hosts several music and cultural events every summer. Most of them are picnic concerts with multicultural performers and somewhat underground Finnish groups of all genres.

So if you love sitting outside in the sun listening to live music while enjoying your own refreshments, book your July weekends for these festivals!

Middle Ages Market TURKU 25.–28.6.

The biggest event of ancient times and Middle Ages in Finland, Keskiaikaiset markkinat, gathers over 100 000 visitors each year. At this event you can take part in special lectures, try ancient fencing and taste medieval food. The city is full of striking costumes and shows, presented by various associations and lovers of the era.

Events at Alppipuisto: 4.7. Elephantasy 18.7. Pitkä kuuma kesä 2015 19.7. Puistokarkelot ’15 25.7. Vadelma Fest ’15 26.7. Pax-festivaali

Viaporin Tuoppi HELSINKI 15.8.

This sailing race event brings together old and new wooden boat enthusiasts.

Participants for the race come from all over the Baltic Sea so even if you don’t care for the race itself, these ships are worth seeing. The boats will sail nearby the city coast which means the contest can be easily watched from shore, especially from Suomenlinna.

Night of Arts HELSINKI 20.8.

The Night of Arts is only one part of a twoweek-event Helsingin juhlaviikot and ends the summer season of outdoor festivals in Helsinki area. Many galleries and stores selling literature and arts keep their doors open till midnight, and the city map will be filled with compositions and action.

42 EL Ä

FANTASY OF TRAVELLING Would you like to sail the Caribbean waters like Jack Sparrow did on the Black Pearl? Or maybe wander the wilderness of New Zealand and see the world like it was por trayed in The Lord of the Rings? The following places are possible to visit and experience in the real world. So don’t just stay on your couch but go out there and travel to get a glimpse of these fantastic destinations!

T E X T: I L S E K E R M I N E N

PHOTO: ERIK A NIEMINEN

I L L U S T R AT I O N : J E N N Y K O I V U K O S K I

EL Ä 43

STAR WARS While the galaxy far, far away is impossible to visit, there is a location where you can see places from the movies much nearer to us. The events in Tatooine, the planet where both Luke and Anakin grew up, were mainly filmed in Tunis, Africa. Since the first Star Wars movie saw the light of the day in 1977, the filming location in the desert has been visited by thousands of fans.

GAME OF THRONES This well-received fantasy series has become a huge success and now it has thousands of fans globally. It’s filmed in many different countries, including Northern Ireland, Iceland and Morocco, but one of the biggest locations lies by the Mediterranean in Croatia. In Dubrovnik you can book a walking tour that leads you to the fortress and beautiful gardens of King’s Landing.

HARRY POTTER For many years there has been a bunch of wizard world attractions in UK, particularly in London. This spring, however, a new location has been opened for all of us Harry Potter enthusiasts. Warner Bros has created the platform 9¾ in their studio in Leavesden. There you can hop on the actual Hogwarts Express they used when filming the movies.

JURASSIC PARK The legendary dinosaur island was mainly portrayed by Kauai island of Hawaii. In case you have some extra money and time, you should definately go and take the helicopter ride to see the beautiful waterfalls. On the tour you can also experience the scenery the research group first sees when they arrive to the island in the movie. There are also locations from the Indiana Jones movies and the earlier versions of King Kong and Godzilla.

On top of that, the TV series Lost and Hawaii 5–0 were filmed on the islands.

What a heaven for a film lover!

ARCHIPELACON This one is not far away: the biggest science fiction and fantasy convention of Scandinavia will gather in Mariehamn, Åland (25.–28.6.). In other words, this summer you can take part in international lectures, presentations and panels, without leaving Finland! The isle is authentic for the theme, and the visitors from all over the world are guaranteed. The guests of honour this year are George R.R. Martin, Karin Tidbeck and Johanna Sinisalo.

Star Wars fans have possibilities to see filming places of the films nearly on every continent.

Apart from Tunis, some takes on Tatooine were filmed in Death Valley, California.

44 EL Ä

HARMAITA HIUKSIA Haagahelialaiset ker toivat, millaisiin ongelmiin he ovat törmänneet t yöharjoit teluissaan. Psykologit Ulla Kinnunen ja Saija Mauno Tampereen yliopistosta neuvovat, miten vastaavissa tilanteissa voisi toimia.

TAPAUS: KUOLIAAKSI TYLSISTYMINEN

TAPAUS: JULKISTA PIILOSYYTTELYÄ

TAPAUS: YT-TILANTEEN ILOPILLERI

”Puoli vuotta kestänyt työharjoitteluni oli huonosti organisoitu, eikä minulle oltu osoitettu selkeitä työtehtäviä. Kollegoillani oli kova stressi ja aivan liikaa töitä, mutta minä istuin päivät pitkät koneella ja tapoin aikaa. Yritin parantaa tilannetta kysymällä aktiivisesti tekemisen perään. Minulle valkeni kuitenkin pian, että annetut tehtävät olivat täyttä kuraa, esimerkiksi kaupassa käymistä tai tiskaamista. Koin tilanteen lamaannuttavaksi ja aloin kyseenalaistaa osaamistani. Motivaationi oli pohjamudissa.”

”Viisi kuukautta kestäneen harjoitteluni aikana olin useasti kipeä. Kerran ilmoitin sairaslomastani jälleen talon tavan mukaisesti sähköpostilla usean hengen jakelulla. Vastaukseksi sain pomoltani viestin, jonka hän lähetti kaikille viestiketjussa mukana olleille.

Viestissä hän harmitteli sairastumistani ja kehotti minua käymään verikokeissa, koska olen niin usein sairaana.

Lisäksi hän pyysi tulemaan puheilleen palattuani, jotta voisimme keskustella siitä, miten viihdyn työpaikalla. Koin esimiehen julkiset kommentit henkilökohtaisesta tilanteestani ja terveydentilastani loukkaavina ja tahdittomina.”

”Ensimmäisenä työharjoittelupäivänäni yrityksessä ilmoitettiin YT-neuvottelujen alkamisesta. Ilmapiiri oli epämotivoitunut ja työntekijät väsyneitä ja huolissaan. Lounaskeskustelut olivat negatiivisen puheen sävyttämiä. Koin oloni hyvin epävarmaksi, sillä en tiennyt, miten minun kuuluisi toimia. Olin jatkuvasti tuntosarvet pystyssä aistimassa, miltä tilanne vaikuttaa. Saanko osallistua YT-keskusteluihin? Osoitanko empaattisuutta oikealla tavalla?

Valitsin tietoisesti hassuttelijan roolin, jonka avulla yritin piristää tunnelmaa.”

Kinnunen: Kyseessä on tylsistyminen eli boring-ilmiö. Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan tylsistymisen tuntemuksia on suomalaisessa työelämässä aika paljon. Tylsistyminen alentaa motivaatiota ja laskee oma-aloitteisuutta ja vaikuttaa työntekijän hyvinvointiin heikentävästi.

Alikuormittava työ on stressin vastakohta, mutta voi silti olla stressaavaa, ja sillä voi olla samoja seurauksia kuin stressillä.

Työntekijän pinna voi olla kireä ja hänellä voi ilmetä ahdistusta tai masennusta. Pitkällä tähtäimellä tästä voi seurata väsymystä ja uupumusta.

Mauno: Terveydentilaan liittyvät tiedot ovat aina työntekijän ja esimiehen välisiä asioita, joiden levittäminen ulkopuolisille on asiatonta. Jos työntekijä saa kutsun tulla keskustelemaan jostakin ongelmasta, esimerkiksi motivaation puutteesta, kannattaa tilanteeseen mennä ilman takaajatuksia ja puhua rehellisesti. Keskustelu on juuri oikea hetki nostaa esille ongelmia, mutta tee se asiallisesti ilman aggressiota.

Kannattaa eritellä mielessään etukäteen, mitä konkreettisia esimerkkejä ja ongelmia voisi nostaa esille. Tyhjien mantrojen, esimerkiksi ”täällä on aina p*skaa”, sijaan on hedelmällisempää pyrkiä analysoimaan tilannetta.

Kinnunen: YT-neuvottelut ovat suuri stressitekijä, jolla on erilaisia negatiivisia seurauksia ihmisen hyvinvointiin. YTtilanteissa työn epävarmuus leviää ilmapiiriin. Mutta tarvitseeko tilanteessa hirveästi miettiä, miten tulisi toimia? Riittää, että on oma itsensä ja osoittaa inhimillisyyttä.

Työyhteisö myös varmasti ymmärtää, ettei tilanne vaikuta samalla tavalla esimerkiksi harjoittelijaan. Tärkeää on tiedostaa, ettei ilmapiirin muutos johdu itsestä. Jos työntekijä päättää tilanteessa valita jonkin roolin, se on ok, mikäli se sopii hänelle.

Epäluontevan roolin vetäminen väkisin käy pidemmän päälle raskaaksi.

EL Ä 45

HARJOITTELUSTA TEKSTI: AINO TUNKELO KUVITUS: EMMA R AHIK AINEN

TAPAUS: EPÄPÄTEVÄ HARJOITTELIJA

TAPAUS: SALAISET YLITYÖTUNNIT

”Tein työharjoitteluni pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki tunsivat kaikki. Kollegani olivat mukavia ja kannustavia. Ongelmaksi osoittautuivat asiakkaat, jotka avoimesti päin naamaa kyseenalaistivat ammattitaitoni ja epäilivät, etten suoriudu töistäni, koska olen ’vain kesätyöntekijä’. Koin tytöttelyn ja asiakkaiden tarpeen opettaa minua loukkaavaksi. Oli mielestäni kohtuutonta epäillä pätevyyttäni vain nuoren iän ja ulkonäön perusteella.”

”Olin innoissani työharjoittelupaikastani ja päädyin hamstraamaan työtehtäviä. En osannut arvioida, kuinka paljon aikaa tehtäviin uppoaa, ja yhtäkkiä hommaa olikin liikaa. Työaika ei riittänyt kaiken tekemiseen. En halunnut tuottaa pettymystä ja aloin tehdä töitä salaa iltaisin kotona.”

Mauno: Aloitteleva työntekijän kokee helposti epävarmuutta uudessa ympäristössä ja tehtävässä, mikä saattaa näkyä ulospäin. Persoonallisuuserot vaikuttavat siihen, kuinka työntekijä epävarmuuteen ja epäilyihin suhtautuu. Asiakkaiden käyttäytymiselle ei voi mitään, ja siksi tilanne on työntekijälle hankala. Voi olla vaikeaa suoraan viestittää, että kyllä minä osaan.

Paras on yrittää näyttää asiansa osaavalta. Jos vastaavia epäilyjä kokee omassa työyhteisössään, olisi omat tuntemukset syytä ottaa puheeksi. Omien kykyjensä osoittamiseksi ei auta kuin yrittää tehdä hommansa kunnolla ja osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. On myös hyvä muistaa, että työpaikalla voi olla tapana puhua suoraan ja ronskisti, mikä voi uutena tulevalle olla shokki. Kokeneempien olisikin hyvä alkuun muistaa kohdella uutta työntekijää hieman silkkihansikkain ja tunnustella tilannetta.

Asiantuntijat neuvovat olemaan itse aktiivinen ja nostamaan työpaikan epäkohdat puheeksi. Älä sopeudu ja jää odottamaan ihmettä.

Kinnunen: Tässä tapauksessa tilanteeseen on ilmeisesti päädytty osittain kokemattomuuden ja innokkuuden takia, mutta vastaavanlaiset ongelmat ovat tyypillisiä myös kokeneemmilla työntekijöillä. Pitkällä tähtäimellä liiallinen työkuorma ei tee hyvää jaksamiselle ja voi johtaa uupumiseen. On tärkeää oppia sanomaan ei ja tuntemaan omat rajansa. Kun huomaa töitä olevan enemmän kuin pystyy ja jaksaa tehdä, on tärkeää nostaa asia puheeksi työpaikalla.

TAPAUS: TIIMIN VÄLIKÄSI

”Jouduin työharjoittelussani tiimimme päällikön ja avustajan välikäteen, koska he eivät tulleet toimeen keskenään.

Nämä kollegat nakittivat minulle tehtäviä, jotka olisivat vaatineet toisen kanssa työskentelemistä. Lisäksi työpaikalla kollegat myös avoimesti moittivat toisiaan. Koin vaikeaksi löytää paikkaani työyhteisössä.”

Mauno: Usein konfliktitilanteissa osapuolet eivät välttämättä itsekään tunnista, kuinka tulehtunut tilanne on ja miten ulkopuolinen sen kokee. Näissä tilanteissa on tärkeä ottaa asia puheeksi. Joillakin työpaikoilla toisten sättiminen saattaa olla ”normi”. Uusi työntekijä saattaa helposti ajautua mukaan käytökseen hakiessaan ryhmän hyväksyntää, etenkin jos aikaisempaa työkokemusta on vähän. Ihannetilanteessa uusi työntekijä voisi kyseenalaistaa tapaa. Jos ikävästä käytöksestä ei pysty huomauttamaan, on tilanteesta parempi lähteä mieluummin pois, kuin lähteä ikävään puheeseen mukaan.

Useimmat harjoittelut sujuvat ongelmitta Työharjoittelukoordinaattori Liisa Aarnion korviin kantautuu vain vähän ongelmia. ”Räikeämpiä ongelmatapauksia, kuten kiusaamista tai työnjohdon ongelmia, ilmenee korkeintaan kerran vuodessa,” kertoo Aarnio, joka vastaa liiketalouden ja myynnin koulutusohjelmien harjoittelujen koordinoinnista Pasilassa.

Työharjoitteluraporteissa saatetaan mainita esimerkiksi huonosta perehdytyksestä tai siitä, etteivät työtehtävät vastanneet odotuksia. Suurin osa opiskelijoista kokee kuitenkin olleensa tyytyväinen harjoitteluun.

Aarnio veikkaa, että muutamien kuukausien pituisissa työharjoitteluissa ongelmia ei juuri kerkeä kehittyä tai tilanteet eivät ehdi kärjistymään niin pahoiksi, että niistä välttämättä jaksettaisiin nostaa mekkalaa.

Jos ongelmia on ollut, niistä raportoidaan usein vasta harjoittelun jälkeen. Aarnio toivoisi, että opiskelijat uskaltaisivat ilmaista epäkohdista ajoissa. ”Ei ole mitään järkeä kärsiä koko harjoittelua. Jos ongelmia on, ota rohkeasti yhteyttä omaan ohjaajasi työpaikalla tai koulussa.

Hänen kanssaan voi pohtia, miten tilanteeseen löydettäisiin yhdessä ratkaisu.”

Tapaukset julkaistaan nimettöminä haastateltavien suojelemiseksi.

46 EL Ä

T E X T: R O B E R T O F E R R E R PHOTOS: E VGENII DOBRIANSKII I L L U S T R AT I O N : S T U P I D S T U P I D G A M E S , S P 3 R O G U E T

PURSUING A VIRTUAL DREAM Maybe you have killed time throwing birds at pigs on your phone or constructing worlds with cubes on your PC. Games aren’t always created by enourmous enterprises.

Nowadays, people with creative ideas can develop their games independently in lit tle star tup companies.

JUSSI KYRÖNSEPPÄ AND SUVI KIVINIEMI

were IT students at Haaga-Helia when they started thinking about game developing.

Their courses were focused on product designing that has nothing to do with videogames. Despite of that, they wanted to take advantage of their studies and go ahead with their real desire. Now they work at their own startup, Stupid Stupid Games.

“We thought, OK, product designing isn’t our passion. We want to do videogames, to be involved with science fiction, fantasy and all this geek stuff,” Kyrönseppä says.

This is how they built up their own

startup which started running two years ago. Now it involves nine people and they’re developing their first adventures videogame: Johnny Graves. While many students think about applying to enterprises, the Stupids preferred to undertake their own ideas.

“The real value is in intellectual property, and we have a unique take on that.

Instead of becoming consultants to other game companies, we wanted to build our own IP,” Kyrönseppä says.

TO GO AHEAD with it, Kyrönseppä and Kiviniemi received help from StartUp School, a Haaga-Helia program, that sup-

Left to right: Eelis Aaltonen, Jussi Kyrönseppä, Sakari Erla, Suvi Kiviniemi

HYÖDYNNÄ EL Ä 47

FRANKIN

ports students who want to create their own business. They got really helpful advices when they started the company.

“For example, nobody tells you the importance of getting a lawyer for making contracts,” Kyrönseppä says. They also met their first investor in StartUp School, and this is how they got the money to start with the project.

ALENNUKSET

HELGAN

AT THIS MOMENT, Stupid Stupid Games

rents a section in an open plan office, and they’re not able to pay salaries yet.

“With 50 000 sold copies we could be able to pay salaries,” Kyrönseppä says. They also admit that the first game might not live up to the expectations but creating it gives experience for the future projects.

“Even if the first game is not good, the second one will be better,” the CEO says when talking about the value of experience. As he says, these projects always depend on your patience and toughness to pursuit a dream.

OPISKELIJAKORTILLA Katso lisää: frank.fi

Left to right: Sami Soikkeli, Laura Pimiä, Lauri Saarelainen, Otto Uusihakala

Building a Ninja at School SP3roguet is a team of students in Haaga-Helia. They have studied the Softala courses, focused on software development. They had to choose a subject for their course project so they asked their teacher if it was possible to create a videogame. Now SP3roguet is working on a game that takes place in a 2D infinite scroll world where a ninja needs to pass levels with random obstacles.

“When we suggested this, there was no problem”, says Sami Soikkeli, member of the team. According to them, there are no obstacles for students who want to develop creative projects at school.

“Basically, you need motivation and

permission from the teacher”, says Lauri Saarelainen, another member.

Gaming teams in software courses of Haaga-Helia are smaller than others, and it has some positive points.

“Communication is easier in small teams”, says Laura Pimiä, responsible of the graphic design of the game.

“It doesn’t need so much management. Everyone knows what everyone is doing”, says Otto Uusihakala, the main responsible person of the team.

SP3roguet’s work shows the importance of initiative and motivation at universities of applied sciences. After all, studying a defined course doesn’t have to kill creativity.

48 EL Ä

KOTIKOKKI VEITSEN Onnistuuko amatööriltä ammat tikeit tiön annos? Toimitus kävi syömässä yhdessä Helsingin huippuravintoloista ja kokkasi perässä.

TEKSTI: ANE T TE K ÄRKK ÄINEN K U VA T: I L S E K E R M I N E N

”Jokainen lautasella oleva tarkoin valittu ainesosa katoaa testiryhmän nälkäisiin suihin nopeasti.

Onneksi meillä on kuvat!”

TIISTAI, KLO 18.00: Ravintola Gaijinissa Helsingin Bulevardilla tunnelma on rennon tyylikäs. Innokkaat ruokareportterit ohjataan vaatenaulakon kautta kutsuvasti katettuun pöytään. Odotuksemme ovat korkealla.

siosta, bonitosta sekä merileväkaviaarista.

Annoksessa on myös mustajuuripyreetä.

Jokainen lautasella oleva tarkoin valittu ainesosa katoaa testiryhmän nälkäisiin suihin nopeasti. Onneksi meillä on kuvat!

KLO 18.20: Tilaamme testiin valitun an-

minen alkaa kauppareissulla. Valitsemme kohteeksi Ruoholahden Citymarketin. Oletamme niin isossa supermarketissa olevan tarpeeksi laaja valikoima vaativallekin kotikokille. Testiryhmä ei olisi voinut olla enempää väärässä!

Dashitahnaa ei löydy ollenkaan. Misotahnan kanssa sama juttu. Mustajuuri sentään löytyy vihannesosastolta. Testiryhmä joutuu paljastamaan tietämättömyytensä vihannesosaston työntekijälle, sillä kukaan ei tiedä miltä kasvis näyttää. Ja kappas, se todella on nimensä mukaisesti musta! Kas-

noksen, wasabilla maustetun lohen sekä lisukkeeksi riisiä. Tarjoilija katoaa keittiöön ja kohta joku huutaa ”tilataan ac lohi!”.

Viritämme makunystyrämme valmiiksi.

KLO 18.30: ”Aika kevyesti maustettu”, toteaa

Emmi Laakkonen maistellessaan annosta.

Testiryhmämme pääkokki yrittää painaa mieleensä kaikki annoksen elementit.

Tarkalleen ottaen annos koostuu saikyomisomarinoidusta lohesta, retiisistä, kukkakaalista, tuoreesta wasabi-dashi-emul-

TORSTAI, KLO 16.15: Annoksen valmista-

VS viksen nimi tosin liittyy erääseen toiseen seikkaan, joka selviää testiryhmälle vasta myöhemmin.

KLO 17.30: ”Apua!”, huudahtaa pääkok-

ki katsahtaessaan reseptiä. Annos kostuu monesta eri ohjeesta, ja ruokareporttereilla on vaikeuksia päättää mistä valmistaminen olisi parasta aloittaa. Aloitamme valmistuksen loogisesti järjestyksessä. ”Laita mustajuuret veteen likoamaan”, lukee Laakkonen ohjeesta.

Selviää, että tällä työvaiheella ei ole merkitystä maun, vaan annoksen ulkonäön kannalta. Kuorittu mustajuuri värjäytyy mustaksi joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Kasviksen liottaminen vedessä estää värjäytymisen. Mietimme, kuinka paljon ruokaohjeissa onkaan pikku niksejä, jotka aukeavat vain ammattilaisille.

EL Ä 49

TERÄLLÄ Kokin vinkit:

”Oletamme niin isossa supermarketissa olevan tarpeeksi laaja valikoima vaativallekin kotikokille. Testiryhmä ei olisi voinut olla enempää väärässä!”

KLO 18.30: Liedellä on kolme kattilaa. Yh-

dessä kiehuvat kukkakaalit ja retiisit, toisessa porisee mustajuuripyree ja kolmannessa keitellään lientä.

Ajatus reseptien tekemisestä järjestyksessä osoittautui huonoksi. Annoksen tärkein osa, liemi, olisi pitänyt tehdä ensin.

Lientä nimittäin on tarkoitus käyttää pyreeseen, ja siihen uitetaan valmiit kukkakaalit ja retiisit.

KLO 18.45: Viimeisenä uuniin laitetaan

lohi. Vastoin yleistä kypsyyskäsitystä kalan annetaan hautua matalassa lämmössä maksimissaan vartin.

Emme saaneet kaupasta kaikkea tarvitsemaamme, joten improvisoimme ainesten kanssa. Liemessä piti käyttää dashia, mutta korvasimme sen kalaliemikuutiolla. Lohen marinadi jäi kokonaan tekemättä. Jätimme

zz Maista aina kun teet! zz Käytä reilusti mausteita, muista perusmausteet. zz Älä noudata ohjeita pilkuntarkasti. zz Tee mahdollisimman paljon itse ja käytä tuoreita raaka-aineita. zz Kokeile rohkeasti ja epäonnistu!

pois boniton ja merileväkaviaarin, sillä ne olivat lähinnä koristeita. Ei ole mitään järkeä ostaa kotiin ämpärillistä kaviaaria, jos siitä käyttää viisi pientä mätipalloa.

KLO 19.00: Tiedämme siis, että annos ei

tule maistumaan samalta kuin alkuperäinen. Mitä sanoo ammattikokki, maistajana toimiva Gaijinin nuorempi vuoromestari Miika Makkonen? ”Maullisesti annos on lähellä alkuperäistä. Pieniä yksityiskohtia voisi hioa”.

Lohi oli tarkasta kellotuksesta huolimatta kokin mukaan ”kypsän puolella”, eli kala ei olisi tarvinnut koko varttia valmistuakseen. ”Kannattaa katsoa enemmän raakaainetta kuin ohjetta. Tuo kala on niin ohut että se olisi ollut valmis jo alle kymmenessä minuutissa”, Makkonen valottaa.

Testiryhmä ihmettelee, miksi ohjeen mausteissa ei mainittu ollenkaan suolaa ja pippuria. Käy ilmi, että suolan ja pippurin käyttö ruoassa on ammattilaisille niin itsestään selvää, ettei sitä ohjeisiin paineta.

KLO 19.45: Annos on syöty viimeistäkin

kukkakaalinnuppua myöten. Kattilat, veitset ja läviköt odottavat tiskaajaa. Mitkä tunnelmat pääkokilla on illan rutistuksesta? ”Raskasta puuhaa, ja meitä oli vielä kolme pilkkomassa ja paistamassa”, toteaa Laakkonen. Entä miltä tuntui ammattilaisen palaute? ”Arvostelu ei haitannut, ei mun sydän ollut siinä lautasella”, Laakkonen naurahtaa.

Ehkä ero kotikokkien ja ammattikokkien välillä on niinkin yksinkertainen.

50 EL Ä

FUKSIAISET KOLMANNESTA ULOTTUVUUDESTA Kevään opiskelijabileiden kohokohtaa, fuksiaisia, juhlit tiin tänä vuonna 4. päivä helmikuuta. Scifi-teeman mukaan sonnustautuneet r yhmät erot tuivat asuillaan toisistaan selkeästi. Ryhmähenkeä nostateltiin pitkin päivää asusteiden lisäksi muun muassa lauluilla, tunnushuudoilla ja rekvisiitalla.

TEKSTI: IL SE KERMINEN

K U VA T: E V G E N I I D O B R I A N S K I I

PÄIVÄN OHJELMA KÄYNNISTYI HaagaHelian Pasilan toimipisteen aulassa, jossa kunkin ryhmän tutorit jakoivat ohjeita omille fukseilleen. Kamerat räpsivät kuvia joukkueista, jotka olivat valmiina edessä odottavan päivän koitokseen.

Ryhmien teemoina nähtiin ainakin Star Wars, Matrix ja Linnunradan käsikirja liftareille.

Ryhmät lähetettiin matkaan karttojen ja aloitusrastien kera. Ympäri Helsingin keskustaa ripoteltujen rastien lisäksi fukseille oli heitetty tavaranvaih-

tohaaste; jokainen ryhmä sai mukaansa klemmarin, joka tuli vaihtaa mahdollisimman arvokkaaseen esineeseen ennen iltaa.

Rasteja isännöivät ainejärjestöt ja erinäiset ryhmät eri kampuksilta. HaagaHelian omien rastienvetäjien lisäksi mukana olivat muun muassa Metropolian opiskelijakunta METKAn speksin edustajat omalla pisteellään. Tehtävät vaihtelivat improsta ja uutisotsikoiden pantomiimitulkkauksesta teleportin rakentamiseen ja ruokaleikkeihin. Pis-

teitä sai hyvästä suorituksesta, mutta myös näyttävä sisääntulo ja ryhmähenki palkittiin.

Pitkän, mutta intoa pursuavan fuksiaispäivän jatkot järjestettiin Forumin Apollossa. Perinteisen klubimeiningin lisäksi illan aikana palkittiin voittajaryhmät. Kategoriat olivat eniten pisteitä kerännyt joukkue, parhaat asut ja esineenvaihdon voittaja. DJ:n lisäksi nähtiin myös vieraileva esiintyjä, HaagaHelian kasvatti, opiskelijakulttuurista räppäävä IGOR.

EL Ä 51

52 HELGA

HELGA 53

HELGA FAQ WHAT IS HELGA? Student union is a legal organ of a university of applied sciences promoting the interest of the students and organizing leisure activities. HELGA is the student union of Haaga-Helia University of Applied Sciences and it serves all students of Haaga-Helia.

WHAT IS FRANK? Frank is a discount service for students: it collects all student discounts in Finland to one website and provides the student cards – HELGA’s student card is therefore made

by Frank. As a HELGA member you automatically have access to all Frank’s benefits.

Check nearly 600 discounts from frank.fi.

HOW HELGA PROMOTES MY INTEREST? We in HELGA are naming student representatives to numerous advisory boards and committees of Haaga-Helia and represent you in various workgroups in our school.

We are forwarding your concerns to the conversation and we are your voice for Haaga-Helia. Together with other student unions and our umbrella organization The Union of Students in Finnish Universities of Applied Sciences, SAMOK , we are also lobbying student affairs both in capital area and on the level of national politics.

WHO ARE IN THE COUNCIL HOW DO I GET A STUDENT CARD? OF REPRESENTATIVES? You get a student card when joining your own student union and pay the membership fee. A valid student card is a proof of your student status and it is a key for all student benefits. You can join HELGA online in www.helga.fi/join – you only need a picture of yourself and a payment equipment!

WHAT HELGA DOES WITH MY MEMBERSHIP FEE?

Council consists of 20 members and 10 supplementary student members of HELGA. The Council is the highest deciding organ in a student union. Representatives monitor and guide the work of the HELGA board. Every HELGA member – a HaagaHelia student with a valid student card – is legitimate to become a candidate for a representative and also to vote in the elections yearly. You can find the current representatives from helga.fi.

Follow HELGA on social media and stay tuned for news, discounts, events and more!

helga.fi helganblogi.wordpress.com facebook.com/ opiskelijakuntahelga

@HELGA_Hki

@helga_hki

HELGA’s duty is to provide benefits and services for its members. HELGA’s members have peer, sports and callidus tutors in their use, Sports Pass and gym shifts, specialist’s services in international activities, student coveralls, H2 student magazine, New Student’s Guide, events around the year and lot more. As a member you save money with a student card and enjoy national benefits – tickets, shopping, magazines, movies!

HELGA board after a demonstration against cuts for student allowance in March 2015.

54 HELGA

HELGA HELGA JÄSENEDUT JÄSENEDUT MEMBER BENEFITS MEMBER BENEFITS Kevät / Spring 2015

KEVÄT / SPRING 2015

Liikuntapassi

Spor t Pass

Valtakunnalliset edut

Nationwide benefits

Erimover Kaikista kursseista -20%. Ilmoittaudu kurssille verkossa ja ilmoita sähköpostitse HELGAn jäsenyydestäsi Erimoverille. erimover.com/fi

Erimover All sport courses -20%. Sign up for the course online and send an e-mail to Erimover about your membership to get the discount. erimover.com/en

Easyfit Pasila Toinen kuukausi veloituksetta sekä liittymisen yhteydessä oheistuote. Saat myös vierailupassin, jolla pääset kerran ilmaiseksi testaamaan kuntosalia. easyfit.fi/pasila/

Easyfit Pasila The second month for free and you’ll get a tie-in when joining. We are also handing out visitor passes with which you get one visit for free. easyfit.fi/pasila

Liikuntapassilla saat osallistua rajattomasti ryhmäliikuntatunneille sekä käyttää kuntosaleja.

Saat lisäksi alennuksia liikuntakursseista, liigoista ja kilpailumatkoista. Liikuntapassin voit hankkia HELGAn toimistosta hintaan: 50€/40€ www.helga.fi/jasenyys/liikuntapassi

Frank neuvottelee ja kerää sivuilleen kaikki Suomen parhaat opiskelijaedut. Rekisteröidy käyttäjäksi osoitteessa Frank.fi

With the Sport Pass you can attend versatile group sport classes and use gyms without any limitations. You will also get discounts on instructed classes, leagues and competition trips. You can purchase the Sport Pass at HELGA Point on Pasila campus (K1 floor) for a price of 50 €/40 € www.helga.fi/en/membership/ sport-pass/

Frank negotiates and gathers all the best student benefits in Finland. Register at Frank.fi

HELGA 55

Ravintola Blancco Pasila Lounas 8,50€ (9,20€) ja lounasliput 10 kpl 82€ (92€) HELGAn opiskelijakortilla. Blanccon lounaslista ja muut ajankohtaiset tiedot löydät osoitteesta ravintolablancco.com.

Restaurant Blancco Pasila Lunch 8,50€ (9,20€) and ten lunch tickets 82€ (92€) with the HELGA student card. For lunch menus and further information go to ravintolablancco.com

NPG - Night People Group Vaihtuvia jäsentarjouksia NPG:n ravintoloissa. Lisätiedot helga.fi ja npg.fi

NPG - Night People Group Changing nightclub benefits. More info at helga.fi and npg.fi

Kondominet.fi 10% alennus tuotteista alennuskoodilla HELGA. Yli 40€ tilaukset ilman postikuluja. kondominet.fi

Kondominet.fi 10% discount from products with code HELGA. Orders over 40€ without delivery fee. kondominet.fi

Hotel Haaga 20% alennus juomista ja ala carte-listan ruoista. Viikonloppumajoitus 69€/yö varauksella. Ti ja to ilmaiseksi uimaan klo 15-17! hotelhaaga.fi

Hotel Haaga 20% discount from drinks and ala carte-list.

Weekend accommondation for 69€/night.

Swimming Tue and Thu 15.00-17.00 for free! hotelhaaga.fi

Vihreä Lanka-lehti Puolen vuoden tilaus 15€ ja koko vuoden tilaus 30€. vihrealanka.fi

Vihreä Lanka -magazine A half year subscription for 15€ and whole year subscription for 30€. vihrealanka.fi

Meikkaaja-stylisti Krista Kiviaho Ripsi- , meikki- ja pukeutumispalveluista -10%. Alennuksen saat Krista Kiviaholta Kauneussalonki Essentia Haagassa. kristakiviaho.com

Stylist and make-up artist Krista Kiviaho 10% discount from dressing and make-up services and synthetic eyelashes. Get the benefits from Krista Kiviaho at Kauneussalonki Essentia in Haaga. kristakiviaho.com

GROOM Parturit 10% alennus kaikista palveluista. groom.fi

GROOM Barbers 10% discount from all services. groom.fi

Megaklinikka Ajanvaraus -9,60€, hampaiden tarkastus, paikkaukset sekä hygienistin tekemät hammaskivenpoistot -5% koodilla HELGA_2014. Vastaanotolla tulee näyttää voimassaoleva opiskelijakortti. megaklinikka.fi

Megaklinikka -9,60€ discount from bookings and 5% discount from dentist checks, dental restoration and hygienists scaling with code HELGA_2014. Show your valid student card at the reception. megaklinikka.fi

Pelican Self Storage 1 kuukauden vuokra sekä aloitusmaksu (39€) veloituksetta, kun sopimus kestää vähintään 2 kk (ei koske vakuutusta). Muuttolaatikot ja pakkaustarvikkeet myymälästä ostettuna -50 %. pelicanselfstorage.fi

Pelican Self Storage 1st month’s rent for free and no-starting fee (39€), when contract made atleast for 2 months (does not include insurances).

Moving boxes and packing material -50% off from store. pelicanselfstorage.fi

Ostohyvitys.fi 5 € ilmaista alkusaldoa koodilla HELGA, kun liityt Ostohyvityksen käyttäjäksi osoitteessa ostohyvitys.fi/helga

Ostohyvitys.fi Free 5€ starting saldo with code HELGA when you join at ostohyvitys.fi/helga

Pilailu-Puoti 10% alennus kaikista tuotteista. pilailupuoti.fi

Pilailu-Puoti 10% discount from all products. pilailupuoti.fi

Backstage Rock Shop 15% alennus kaikista verkkokaupan tilauksista. backstagerockshop.com

Backstage Rock Shop 15% discount from all online shopping. backstagerockshop.com