H2 3 2013

HelGa maGaZiNe

2/2013

kEhonsa vanki transmiEs mio kivElä kErtoo, miltä tuntuu Elää väärässä kEhossa

koulun jälkEEn karaokEEn h2_painovalmis.indd 1

miEhEt puhuvat FEminismistä

kaDonnEEt olYmpialajit 30.10.2013 17:37:25

h2_painovalmis.indd 2

30.10.2013 17:37:26

3 H2

pääkirjoitus

Päätoimittaja Marjut Kriikku Vastaava päätoimittaja Paula Jantunen Toimituspäällikkö Henni Aaltonen AD Hanna Kärppä Kuvatoimittaja Vivi Norokorpi Toimitussihteerit Eveliina Linkoheimo Anu Haapala Henni Aaltonen Toimitus Hanna Korhonen Marie Von Bell Annukka Timonen Marjo Alste Mimi Hagal Ansa Aarnio Olli-Pekka Asikainen Tiina Eloranta Petter Lundberg Taittajat Miitta Kämäräinen Karla Järvinen Sakari Saukkonen Vivi Norokorpi Petter Lundberg Hanna Kärppä Logo: Mikko Raatikainen Painosmäärä: 3711 ISSN 1796-7910, Forssan kirjapaino Oy 2013 H2 on HAAGA-HELIAn opiskelijakunta helgan opiskelijalehti. Lehden kustantaa HELGA.

apinalaatikko H2-lehti on sitout u n u t n o u d at ta maan Journalistin o hj e i ta .

H AA G A - H ELIA o n a l l e k i r j o i t ta n u t Julkisen sanan neuvoston (JSN) p e r u ss o p i m u k s e n .

J S N o n t i e d o t u s vä l i n e i d e n k u s ta n ta j i e n j a t o i m i t ta j i e n p e r u s ta m a e l i n , j o n k a t e h tävä n ä o n t u l k i ta h y vä ä j o u r n a l i s t i s ta ta pa a j a p u o l u s ta a s a n a n - j a j u l k a i s e m i s e n va pa u t ta .

h2_painovalmis.indd 3

lu otta m u s va pau ttaa in s pi ra ati o n En malta olla vertaamatta armeijakokemuksiani rooliini H2:n päätoimittajana. Voin kertoa, että joukkueen johtaminen armeijassa on helpompaa kuin puolet pienemmän parinkymmenen hengen toimitustiimin.

Armeijassa hierarkia ja säännöt ovat selkeät – päinvastoin kuin tällaisessa luovassa projektissa, jossa tiukka kuri ja järjestys todennäköisesti tappaisivat niin kirjoittajien kuin kuvaajienkin motivaation alta aikayksikön.

En voi johtaa kokousta asenteella ”päätoimittaja määrää”. Periaatteena on, että paras idea voittaa.

Kaikki joutuvat elämässään erilaisiin johtamistilanteisiin. Niistä arkisimpia ovat koulussa tehtävät ryhmätyöt tai esimerkiksi urheilujoukkueen valmennus. Tutoritkin ovat eräänlaisia johtajia. Jokainen HAAGAHELIAn koulutusohjelmista tarjoaa aiheeseen liittyviä opintoja. Esimerkiksi restonomien osalta opetussuunnitelmaan kuuluvat kurssit strateginen johtaminen, henkilöstöjohtaminen ja päivittäisjohtaminen. Lisäksi opiskelijan elämään kuuluvat eri aine- ja paikallisyhdistykset, opiskelijakunta ja edustajisto. Niissä kaikissa johtamisympäristö on erilainen.

Kuhunkin ympäristöön sopivan johtamistyylin määrittävät tehtävä, tavoite ja ryhmän yksilöt. Johtajan tulisi inspiroida ja motivoida alaisiaan niin, että he kokisivat tehtävän itselleen tärkeäksi. Silloin he panostavat työhönsä. Siksi haluan H2:n toimituksen ilmapiirin olevan avoin ja luottavainen. Lehden teon tulisi olla mukavaa - ehkä työlästä, mutta palkitsevaa. Toimituksen luotettua päätoimittajuuden minulle koen minä vastavuoroisesti voivani luottaa toimitustiimiimme. Olemme päättäneet kaiken yhdessä toimituksen rooleja, lehden teemaa ja ulkoasua myöten. Motivaatiomme näkyy suoraan lopputuloksessa, tässä lehdessä.

Hyvät lukijat, aion osallistaa myös teidät seuraavan lehtemme tekoon. Kerro omista johtamiskokemuksistasi. Millainen on hyvä johtaja? Millainen johtamistyyli toimii Sinun työympäristössäsi? Miten kontrolloidussa ympäristössä haluaisit työskennellä? Vastaukset voi lähettää sähköpostiini paatoimittaja@helga.fi. Kokoamme vastauksista jutun seuraavaan numeroon.

Marjut Kriikku Päätoimittaja

30.10.2013 17:37:28

H2 4

SISÄLLYS Ajankohtaista

06

Silmänruokaa ja hyväntekeväisyyttä

07

Opintotuki uusiksi

Vierumäen liikunnanohjaaja opiskelijoiden tyttö- ja poikakalenteri esittäytyy

Miten opintotuki muuttuu?

HELGA tekee hyvää

sukupuoli

10

Suomi maailmankartalle

11

Gallup

12

Kadonneet olympialajit

14

Pieni jäätelötehdas

Nokia tuli ja meni. On aika keksiä jotain uutta, joka tekee Suomesta taas tunnetun.

Mikä asia voisi sinun mielestäsi tehdä Suomesta kuuluisan maailmalla? Lapset vastaavat.

15

Kolumni: No, onko se tyttö vai poika?

16

Vapaa mieli, vapaa keho

20

Sukupuoleltaan sukupuoleton

24

Feminismi romukoppaan

HELGA ryhtyi Tsernishka koiran kummiksi.

08

Callidus-tutoreille riittää tekemistä

09

Kolumni: Tulevaisuus – Citius, altius, fortius

Eri oppiaineissa muita avustavat callidus-tutorit tarjoavat monelle opiskelijalle arvokasta tukea.

Ihmiselle on luontaista pyrkiä aina kovempiin ja suurempiin saavutuksiin. Tätä tavoittelee myös opiskelijakunta HELGA.

Kun olympialaisten historiaa katsotaan taaksepäin, löytyy ohjelmistosta uskomattomia urheilulajeja, joita ei enää ole.

Suomessa jäätelöä syödään henkilöä kohden vuodessa noin 14 litraa.

”Minä tykkään nakkikeitosta, ja ulkomaalaisetkin voisivat tykätä siitä.”

– GALLUP S.11

h2_painovalmis.indd 4

Sukupuoli on läsnä koko ajan ja kaikkialla. Se hiipii huomaamatta mukaan keskusteluun, oli aihe mikä tahansa.

Transmies Mio Kivelä totuttelee vähitellen tulevaisuuteensa miehen vartalossa.

Suurin osa ihmisistä kokee olevansa joko mies tai nainen. Osa mieltää itsensä sukupuolettomiksi

Tasa-arvoa vai miesten alistamista – nyt miehet puhuvat suunsa puhtaiksi.

26

Gay-teatteri

28

Karvan varassa

30

H2 tapasi Helsinki Gay– teatterin nokkamiehen ja perustajajäsenen Mikko Aution.

”Viikset minulla on ollut 30 vuotta. Olisin ehkä komeampi ilman, mutta niistä minut tunnistaa.”

Sukupuoleton Unisex–muoti Ihminen luokitellaan usein pukeutumisensa perusteella, mutta mihin luokkaan kuuluu unisex-muoti?

30.10.2013 17:37:28

5 H2

Elä

In English

34

Laulat sä usein täällä?

37

Tulevat tapahtumat

38

Kustomfillaristit kruisailevat tyylillä

Reportaasi kaupungin karaokebaareista.

Mitä kaupungilla tapahtuu ja mihin kannattaa mennä.

Jorinaa, ajamista ja yleistä hauskanpitoa. Näistä aineksista syntyy kruisailu.

40

Ihan kiva

41

HELGAn uudet tilat

42

Brylcreemiä hiuksiin

43

HELGAn uutiset

Sarjassa toimitus tykkää asioista.

Pasilan toimipisteessä tehty tilauudistus houkuttelee opiskelijoita koululle myös rentoutumaan.

Hakasalmen huvilassa 13. marraskuuta avautuva Rasvaletti-näyttely matkaa 1950-luvun Helsinkiin.

HELGA tiedottaa ajankohtaisista asioista

44 45

Free mind, free body Gender reassignment is a long term process. Mio Kivelä, a transman, is getting used to his life in a man’s body.

What hair tells us ”I’ve had a moustache for 30 years. I might be more handsome without it, but it is what people recognise me from.”

46

Do you sing here often?

47

HELGA’s lounge and kitchen renewed

A reportage of local karaoke bars.

The renovation done in Pasila makes sure that students have a chance to relax at school between their studies.

Muutama pari valssaa lattialla, mutta vetäytyy pois, kun nimimerkki Ykä räväyttää Paranoidin.

–LAULATSÄ USEIN TÄÄLLÄ? S.34

”Lapsena ilmoitin aina kaikissa leikeissä, että minä voin olla prinssi, isä tai supersankari.”

–VAPAA MIELI, VAPAA KEHO S.34

h2_painovalmis.indd 5

30.10.2013 17:37:28

H2 6 A J A N KO H TAI S TA

Silmänruokaa ja hyväntekeväisyyttä T e k s t i : H e nn i A a lt o n e n k u va : V i e r u m ä e n o p i s k e l i j at

Tyttö- ja poikakalenterin tekeminen vaatii uskallusta heittäytyä. Onneksi Vierumäen liikunnanohjaajaopiskelijoilla ei ole siitä pulaa.

Vierumäen liikunnanohjaaja opiskelijat ilahduttavat urheilun ja treenattujen vartalojen ystäviä tyttö- ja poikakalentereilla.

Kalenterien tuotolla ehkäistään nuorison syrjäytymistä. ”Tänä vuonna johtotähtiajatus meillä oli se, että irrotetaan urheilulaji tavallisesta ympäristöstään ja tuodaan uuteen. Samalla tarjotaan silmänruokaa hyvän maun rajoissa”, kuvailee kalenteriprojektin toinen vetäjä Samu Sandberg.

Samu ja hänen aisaparinsa Karoliina Mantila eivät tarkkaan tiedä, mistä idea kalenteriin aikoinaan lähti. Nyt siitä on muodostunut jokavuotinen perinne, johon osallistuvat kolmannen vuosikurssin opiskelijat. Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta projektivetäjien mukaan lähes kaikki haluavat olla mukana. ”Meillä on mahtava luokka, ja porukka heittäytyy helposti juttuihin. Ei ole tarvinnut paljon patistaa”, Mantila sanoo.

Olennainen osa projektia on, että kymmenen prosenttia kalenterien tuotosta lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna kohde on Heinolan etsivä nuorisotyö. Päijät-Hämeen alueella nuorten

syrjäytyminen on Suomen mittakaavassa iso ongelma. ”Täällä moni kokee, että kuuluu onnekkaaseen porukkaan, joka on päässyt näin hienoon paikkaan opiskelemaan. Kalenterin avulla pystyy antamaan jotain takaisin ja auttamaan niitä nuoria, joilla asiat ei ole yhtä hyvin”, Sandberg sanoo.

Kalenterit ovat olleet aikaisempina vuosina suosittuja. Tänä vuonna päätettiin tehdä omat kalenterit tytöille ja pojille, mikä saattaa lisätä myyntiä entisestään. Mistä projektinvetäjät voi bongata kalentereissa? ”Minut löytää huhtikuulta”, paljastaa itsepuolustus- ja kamppailulajien taitaja Sandberg. ”Ja minut marraskuulta”, kertoo Mantila, entinen futaaja, nykyinen golffari.

Vierumäen opiskelijoiden tyttö- ja poikakalentereita voi ostaa Facebookista sivulta ”Vierumäen tyttöja poikakalenterit 2014”.

Lisäksi kalentereita myyvät yksittäiset opiskelijat.

Myös HAAGA-HELIAn toimipisteissä on myyntipäiviä.

Kuvassa vasemmalta: Ville Nissinen, Sonya Zouiter, Samu Sandberg, Karoliina Mantila & Matti Pöysti.

h2_painovalmis.indd 6

30.10.2013 17:37:29

Opintotuki uusiksi

Opintotukijärjestelmää on muutettu 21-vuotisen historiansa aikana keskimäärin 2,5 kertaa vuodessa, ja nyt muutoksia on jälleen luvassa. Suurin ja toivotuin uudistus opiskelijoiden keskuudessa on opintorahan sitominen elinkustannusindeksiin 1.8.2014.

Samaan aikaan muuttuu myös aloittavien opiskelijoiden tukijärjestelmä, kun opintotukea saa jatkossa enintään viisi kuukautta tutkinnon suositusajan ylittymisen jälkeen.

Samalla kuitenkin nostetaan opintorahan kuukausittaista määrää noin kolmellakymmenellä eurolla, joten käytännössä tuen kokonaismäärä pysyy samana.

Vaikuttava muutos on myös vaatimus 20 opintopisteen suorittamisesta vuodessa, joita ilman tukea ei voi nostaa ollenkaan.

Aiemmin tukea on saanut nostaa viittä opintopistettä vastaan kuukaudessa.

HELGA tekee hyvää Teksti: Eveliina linkoheimo

Arka tyttökoira Tsernishka asuu viipurilaisella koiratarhalla. HELGA ryhtyi sen kummiksi.

Kokonaisuudessaan kaikkiin korkeakouluopintoihin on tähän asti voinut saada tukea yhteensä 70 kuukautta, mutta nyt tukikuukausien määrä tiputetaan 64:ään.

Myös lakiluonnos opintolainauudistuksesta on valmiina. Opintolainan valtiontakaus nousee 300 eurosta 400 euroon tukikuukautta kohden.

Näillä näkymin myös opintolainan takaisinmaksu uudistuu. Mahdollisuus opintolainan vähennykseen verotuksessa korvautuu opintolainahyvityksellä, jolla valtio palkitsee suositusajassa valmistuvan opiskelijan. Lakiluonnoksen mukaan opintolainan omavastuuosuus on 2500 euroa, jonka ylittävästä lainaosuudesta voi saada anteeksi jopa 40 prosenttia.

Hyvitysjärjestelmä astunee voimaan elokuussa 2014.

Seuraathan Tsernishkan kuulumisia HELGAn nettisivuilta!

K u va : V i i p u r i n k o i r at r y

Teksti: Vivi Norokorpi

A J A N KO H TAI S TA 7 H2

Vuoden 2012 lopulla HELGAn hallitus päätti hankkia hyväntekeväisyyskohteen.

Kohteeksi valikoitui Viipurin Koirat ry, jonka kautta HELGA avustaa Viipurissa asuvaa Tsernishka-koiraa. ”Tarkoituksenamme on näyttää esimerkkiä HAAGA-HELIAn opiskelijoille.

Hyväntekeväisyystyö kannattaa, ja pienenkin summan lahjoittamalla voi vaikuttaa”, kertoo HELGAn hallituksen puheenjohtaja Igor Parri.

HELGAn lahjoituksen avulla Tsernishka saa ruokaa, katon päänsä päälle ja mahdollisuuden elää ystävällisessä ympäristössä.

Viipurin Koirat ry:n perusti joukko suomalaisia vuonna 2006. Yhdistys lahjoittaa ruokaa ja lääkkeitä kahdelle Viipurissa sijaitsevalle koiratarhalle. Lisäksi se yrittää etsiä tarhojen asukkaille pysyviä koteja Suomesta. ”Tarkoitus on jatkaa kummikoiran tukemista ensi vuonna, jotta Tsernishka saisi elää mukavasti vanhuuden päiviään”, sanoo Parri.

h2_painovalmis.indd 7

30.10.2013 17:37:31

H2 8 A J A N KO H TAI S TA

CALLIDUS-TUTOREILLA RIITTÄÄ TEKEMISTÄ

Eri oppiaineissa muita avustavat callidus-tutorit tarjoavat monelle opiskelijalle arvokasta tukea. Tästä syksystä alkaen toimintaan mukaan lähteminen on entistä helpompaa.

TEK S TI : O l l i - P e k k a As i k a i n e n KUVA : V i v i N o r o k o r p i

Auttamishaluiset HAAGA-HELIAn opiskelijat voivat nyt ryhtyä callidustutoreiksi ympäri vuoden. Callidus-tutorit pyrkivät auttamaan muita opiskelijoita oppiaineessa tai aiheessa, jonka itse tuntevat hyvin.

Uudistuksen myötä opiskelijat voivat milloin tahansa ilmoittautua jonkin aineen callidukseksi ja alkaa ohjata siinä apua tarvitsevia. HELGA lähettää ilmoittautuneille muun muassa tarpeellisia oppaita sisältävän starttipaketin.

Tutoroinnista myönnettäviä opintopisteitä opiskelija voi saada käytyään kaksi iltaa kestävän callidus-tutorien koulutuksen, joka järjestetään kahdesti vuodessa, maalis- ja lokakuussa.

Joanna Aarrelampi on toiminut saksan kielen callidus-tutorina viime keväästä lähtien. Hän ohjaa joka viikko pientä opintopiiriä Pasilassa. Päätös lähteä mukaan tutor-toimintaan oli helppo. ”Olen itse käynyt Helsingin Saksalaisen koulun. Olin siellä 12 vuotta, ja saksa on

minulle kuin äidinkieli. Kun kuulin tästä callidus-tutoroinnista, innostuin siitä heti.

Osaan saksaa hyvin ja ajattelin, että osaisin opettaa sitä muillekin”, Aarrelampi kertoo.

Saksan tutorointia koskevat yhteydenotot ovat tähän mennessä tulleet opettajilta. ”Yhteydenottoja on tullut opettajilta, jotka ovat tienneet, että heidän kursseillaan on sellaisia, jotka eivät pysy mukana ja jotka tarvitsevat apua”, Aarrelampi sanoo.

Kiireiset aikataulut ovat osoittautuneet kaikkein suurimmaksi haasteeksi Aarre-

HAAGA-HELIAn opiskelijakunnan HELGAn ja Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan METKAn callidus-tutoreita ja liikuntatutoreita saapui syksyn koulutusiltoihin runsain joukoin.

h2_painovalmis.indd 8

30.10.2013 17:37:32

A J A N KO H TAI S TA 9 H2

lammelle. Hän toimii samaan aikaan myös HELGAn hallituksessa, mikä luentojen ohella vie suuren osan hänen ajastaan. Yhteisen ajan löytäminen tutoroitavien kanssa ei aina ole helppoa. ”Pitäisi löytää viikossa ainakin se puolitoista tuntia, jolloin voidaan istua alas ja ihan vain miettiä saksaa”, hän toteaa.

Kiireistään huolimatta Aarrelampi on kokenut callidus-tutoroinnin antoisana. ”Palkitsevinta tässä on ehdottomasti se palaute, jota saan heiltä, joita opetan. Kun huomaan ja he huomaavat itsekin, että oppivat. Kyllä se nostaa itsetuntoa ihan kummasti, kun saa sellaisen fiiliksen, että on tehnyt jotain hyvää ja on voinut auttaa.”

Aarrelampi painottaa, että kynnys lähteä mukaan callidus-toimintaan on usein matalampi kuin ihmiset luulevat. ”Ihmisten kannattaisi rohkeasti lähteä mukaan ja luottaa omaan osaamiseensa, eikä turhaan pelätä tutoroinnin haasteita”, hän muistuttaa.

“Yhteydenottoja on tullut opettajilta, jotka ovat tienneet, että heidän kursseillaan on sellaisia, jotka eivät pysy mukana ja jotka tarvitsevat apua.”

Callidus-tutor-infoa - Opiskelija voi halutessaan ryhtyä lähes minkä tahansa aineen tai aiheen callidus-tutoriksi - Parhaillaan callidus-tutoroin-tia tarjotaan muun muassa seuraavissa oppiaineissa: englannissa, saksassa, kiinassa, venäjässä, ranskassa, kirjanpidossa, matematiikassa ja ohjelmoinnissa - Täysi lista callidus-tutoreista yhteystietoineen löytyy HELGAn verkkosivustolta osoitteesta www. helga.fi/toiminta/tutorointi/callidus-tutorointi

h2_painovalmis.indd 9

T ul e vai suus – C i t i us, a lt i us, f ort i us Ig o r Pa r r i

Ihmiselle on luontaista pyrkiä aina kovempiin ja suurempiin saavutuksiin. Tätä tavoittelee myös opiskelijakunta HELGA. HELGA pyrkii vaikuttamaan HAAGA-HELIAn opiskelijoille tärkeisiin asioihin tehokkaasti ja palvelemaan jäseniään parhaalla mahdollisella tavalla. Ilokseni olemme onnistuneet siinä paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mutta miltä näyttää tulevaisuus?

HELGA on suhteellisen nuori opiskelijakunta, jonka toiminta käynnistyi vuonna 2007. Opiskelijakunta otti hiljalleen paikkansa opiskelijoiden puolestapuhujana ja edunvalvojana. Toiminta kehittyi tasaisesti vuodesta toiseen, seuraavan hallituksen viedessä HELGAa aina seuraavalle tasolle. Alusta alkaen avainasemassa ovat olleet ihmiset.

Viime vuosina HELGAn spurtti on ollut hurja. Opiskelijat ovat muodostaneet siitä aidon yhteisön, ja monimuotoinen toiminta kukoistaa. Lisäksi yhteistyö HAAGA-HELIAn ja opiskelijayhdistysten kanssa on merkittävää. Uskallan melkein sanoa, että opiskelijakuntamme on monella mittarilla edelläkävijä omalla kentällään.

Tästä on kiittäminen jokaista aktiivista HELGAn toimijaa sekä erityisesti jäseniä. Näiden kahden symbioosi on menestyksen syy.

Mitä tulevaisuus sitten tuo tullessaan? Haasteita on toki paitsi HAAGA-HELIAssa myös valtakunnallisella tasolla. Tämänkin vuoksi HELGA tarvitsee ensiluokkaisia hallitus- ja edustajistotoimijoita, aktiivisia luottamushenkilöitä sekä tutoreita. Meidän on jatkettava tehokasta edunvalvontaamme ja toimivaa sekä kasvavaa palvelutoimintaamme.

Sinä voit olla se henkilö, joka osaltaan kehittää ja nostaa kaikkia haagahelialaisia edustavan opiskelijakunnan uusiin sfääreihin. Vaatimuksena on, että uskallat ottaa ensimmäisen askeleen ja lähteä mukaan. Paikka sinulle löytyy varmasti! Opiskelija-aktiivina koet opiskelijaelämän parhaat puolet. Tämän allekirjoittaa varmasti jokainen toimintaan osallistunut.

Alussa kaiken takana olivat ihmiset, ja näin on myös tulevaisuudessa. Menestyksemme takana ovat aktiiviset opiskelijat, joiden työ kanssaopiskelijoiden eteen inspiroi nyt ja tulevaisuudessa.

Kirjoittaja on HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGAn hallituksen puheenjohtaja.

30.10.2013 17:37:34

H2 1 0 A J A N KO H TAI S TA

SUOMI MAAILMANKARTALL E! Nokia tuli ja meni. On aika keksiä jotain uutta, joka tekee Suomesta taas tunnetun. t e k s t i j a k u vat: a n u h a a pa l a

Syyskuun kolmas palautti suomalaiset maanpinnalle. Nokian menestyksen perään on turha haaveilla, kun kansallisaarteeksi nostettujen puhelinten omistaja on pian Atlantin toisella puolen. Kuka meitä enää tuntee?

Talouselämä kirjoitti kesäkuussa, että Suomella on Reputation Instituten Country RepTrak -tutkimuksen mukaan hyvä maine maailmalla. Maabrändimme on maailman kahdeksanneksi paras. Jottemme innostuisi liikaa, kerrottakoon, että mukana oli vain 68 maata ja Pohjoismaista jäimme listalla viimeiseksi. Ruotsi pärjäsi taas paremmin.

Hyvämaineinen maa vetää puoleensa niin investointeja ja turisteja kuin opiskelijoita ja työntekijöitä ulkomailta. Niinpä tunnettuuteen kannattaa panostaa. Vaikka Suomi on pieni, sillä on potentiaalia.

VANHAA JA UUTTA YRITYSTÄ Rovion Angry Birdseiltä ei ole viime vuosina voinut välttyä. Vihaisten lintujen kehittäjä ei ole kuitenkaan ainoa startupyritys, joka voi pärjätä maailmalla. Oletko kuullut esimerkiksi Kioskedista?

Se antaa valokuvien ja videoiden käyttöoikeuksien omistajan upottaa merkinnän nettisivuilla oleviin kuviin. Kun verkkosurffaaja klikkaa sitä, ponnahdusikkunaan

h2_painovalmis.indd 10

avautuu lisätietoa yrityksen tuotteesta.

Kuulostaa simppeliltä, mutta firma sai juuri kansainvälisen viiden miljoonan euron rahoituksen. Sen avulla se pyrkii laajentamaan toimintaansa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Entä suomalainen design? Vaikka Marimekko on viime kuukausina saanut roppakaupalla lokaa niskaansa, Finlayson porskuttaa eteenpäin. Yhtiö ilmoitti lokakuussa sopineensa yhteistyöstä usean Japanissa majaansa pitävän toimijan kanssa.

Pian sen 1950–1970-lukujen klassikkokuoseja nähdään japanilaisissa lastenvaatteissa sekä kodintekstiileissä.

HIRVIÖITÄ JA HOMOJA Yritysmaailma ei tietenkään ole ainoa kuuluisuuden temmellyskenttä.

Lordi toi Suomeen hetkellisen hurmoksen voitettuaan Eurovision laulukilpailun vuonna 2006. Nyt kun viisujen sääntöjä ollaan muuttamassa tiukemmiksi, on hyvä aika lähettää seuraava hirvitys matkaan ja tuoda uusi voitto kotiin.

Pekka Haaviston valinta tasavallan ensimmäiseksi homopresidentiksi olisi voinut tehdä Suomesta piirun verran tunnetumman viime vuonna. Mutta hei, ei peli ole vielä menetetty. Seuraavat pressanvaalit ovat jo reilun neljän vuoden kuluttua.

30.10.2013 17:37:34

A J A N KO H TAI S TA 1 1 H2

MIKÄ ASIA VOISI SINUN MIELESTÄSI TEHDÄ SUOMESTA KUULUISAN MAAILMALLA? Vastaajina Aleksis Kiven peruskoulun ensimmäisen luokan oppilaita.

VERNE VIITALA

LEO KAPLIN

”Ööö… Kengät ja vaatteet. Ei ”Jääkiekon MM-kisat, koska minulla tule muuta mieleen.” Suomessa on hyviä jääkiekkoilijoita. Ja jalkapallo.”

ALINA RYYNÄNEN ”Jos suomalaisia eläimiä vietäisiin ulkomaille, esimerkiksi kissoja ja koiria.”

h2_painovalmis.indd 11

MIMOSA KARJALAINEN ”Suomalaiset lelut, esimerkiksi kissalelu. Minulla itselläni on sellainen pupu.

Kun siitä painaa, se heiluttaa häntää ja lopuksi nostaa päätään.”

LILJA BRUUN ”Se, jos olisi joku kuuluisa suomalainen laulaja, josta ulkomaillakin voitaisiin tykätä. Esimerkiksi Robin.”

OLAVI LEISLAHTI ”Suomalainen poronliha, koska se on hyvänmakuista.

Myös jotkut konsertit.”

LEO TIILIHARJU ”Pelicans, kun se voittaa jääkiekon suomenmestaruuden. Ne voittavat kaikki ottelut, ja se tapahtuu ihan oikeasti.”

ELIAS KOSKINEN ”Minä tykkään nakkikeitosta, ja ulkomaalaisetki voisivat tykätä siitä.”

30.10.2013 17:37:36

T e k s t i : H a nn a K o r h o n e n Kuvitus: Karla J채rvinen

h2_painovalmis.indd 12

30.10.2013 17:37:36

A J A N KO H TAI S TA 1 3 H2

Sotshin talviolympialaiset lähestyvät ja maailma suuntaa jälleen katseensa urheilijoiden äärimmäisiin suorituksiin.

Kun olympialaisten historiaa katsotaan taaksepäin, löytyy ohjelmistosta kuitenkin myös uskomattomia urheilulajeja, joita ei enää ole.

Pulun ammuntaa Pariisin kesäolympialaiset vuonna 1900 olivat merkittävä tapahtuma, sillä samaan aikaan kaupungissa oli käynnissä maailmannäyttely. Tuolloin virallisiin olympialajeihin lisättiin uusia lajeja, joista yksi oli pulun ammunta. Kyllä, lajissa käytettiin oikeita, eläviä lintuja.

Ampujat seisoivat paikallaan yrittäen ampua mahdollisimman monta lintua alas – puluja menehtyi noin kolmesataa.

Yleisö raivostui lajin brutaaliudesta (ja sotkuisuudesta) niin paljon, että ammunta jäi kertaluontoiseksi. Lajin ainoan olympiakultamitalin voitti belgialainen Leon de Lunden, joka ampui 21 pulua.

Uintia avovesillä

Erilainen uimahyppy

Vuonna 1896 Ateenan olympialaisten 1 500 metrin uinti järjestettiin avovedessä Välimerellä. Veden lämpötila oli kilpailuaamuna vain reilut kymmenen astetta ja yli kolmemetriset aallot saivat uimarit pelkäämään henkensä edestä. Voittoon polski kuitenkin unkarilainen Alfréd Hajós.

Uimahyppy on tänäkin päivänä tunnettu olympialaji, jossa arvostelu tapahtuu tyylija tekniikkapisteytyksin. Vuoden 1904 olympialaisissa voitossa oli kuitenkin kyse siitä, kuka hyppää pisimmälle. Kilpailijat asettuivat seisomaan altaan reunalle ja ponnistivat pää edellä mahdollisimman pitkälle eteenpäin.

Köydenvetoa 1900-luvulla köydenveto oli virallinen olympialaji jopa viisissä olympialaisissa.

Kahdeksan hengen joukkueet kiskoivat yhtä aikaa parimetristä köyttä. Iso-Britannia haali lajissa eniten mitaleja: kaksi kultaa, kaksi hopeaa ja yhden pronssin. Vuoden 1908 olympiavoittaja oli Lontoon poliisivoimien joukkue.

Taitouintia yksin Taitouinti näkyy nykypäivän olympialaisissa pari- ja joukkuelajina. Vuosina 1984–1992 taitouinti kuului viralliseen kilpaohjelmaan kuitenkin myös yksilösuorituksena. Taitouinnissa uimarit valmistelevat uintiesityksensä musiikin tahtiin. Lajin soolosarjat ovat tämän jälkeen siirtyneet erillisiin vesiurheilukilpailuihin.

Pariisissa sattui ja tapahtui Vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn ja olympialaisten yhteydessä järjestettiin myös monia oheiskilpailuja, joista myöhemmin yritettiin tehdä virallisia olympialajeja. Valinta tapahtui äänestyksellä, mutta ihan kaikkea komitea ei kuitenkaan hyväksynyt.

Yli sata kilpailijaa osallistui tuolloin järjestettyyn puudelien trimmaustapahtumaan. Osallistujat kilpailivat siitä, kuka trimmaa eniten puudeleita kahdessa tunnissa. Ranskalainen Avril Lafoule voitti trimmaamalla 17 koiraa.

Köysikiipeily Varmastikin monelle ala-asteen liikuntatunneilta tuttu köysikiipeily kuului viralliseen olympiaohjelmaan vuosina 1896–1932.

Tavoitteena oli yksinkertaisesti kiivetä köysi alhaalta ylös mahdollisimman nopeasti.

Lyhyen mailan kroketti Vuonna 1904 suosittu amerikkalainen seurapeli ”roque” kuului myös virallisiin olympialajeihin. Peli muistuttaa krokettia, mutta mailat ovat hieman lyhyempiä ja kenttä on rajattu, jotta pallot eivät katoaisi. Yhdysvalloissa järjestetyssä St Louisin olympialaisissa lajin kaikki kilpailijat olivat amerikkalaisia.

Rytmisen voimistelun edeltäjä Vuosina 1904 ja 1932 olympialaisissa nähtiin mailan heilutusta. Kilpailijat valmistelivat koreografian, jossa he heiluttelivat jonglöörin keilojen näköisiä mailoja ympäri päätään ja kehoaan. Mailojen oli pysyttävä koko ajan molemmissa käsissä. Nykyään tätä käytetään kehoa voimistavana harjoittelumuotona, mikä muistuttaa suosittua kahvakuulatreeniä.

Esteuintia Legendaarisissa Pariisin olympialaisissa vuonna 1900 uintikategorian alla kilpailtiin Seinen joen esteuinnissa. Jokeen oli viety veneitä ja paaluja, joiden yli tai ali uimareiden piti päästä. Uintikisoissa tyypilliseen tapaan nopein voitti. Laji järjestettiin olympialaisissa vain kerran, ja sen hallitsevaksi kultamitalistiksi räpiköi australialainen Frederick Lane.

Ehkä jännittävin järjestetty kilpailu oli kuitenkin tulipalon sammutustapahtuma. Kilpailu järjestettiin asianmukaisissa osioissa: vapaapalokunnalla ja ammattipalomiehillä olivat omat sarjansa. Järjestäjät sytyttivät tulipalon, jota joukkueet sitten juoksivat sammuttamaan. Ammattimitali meni tällöin USA:n Kansasiin, kun taas Portugalin joukkue nappasi vapaaehtoiskultaa.

h2_painovalmis.indd 13

30.10.2013 17:37:37

H2 1 4 A J A N KO H TAI S TA

PIE NI JÄÄT E LÖ T E HDAS Suomessa jäätelöä syödään henkilöä kohden vuodessa noin 14 litraa. Vaikka jäätelön myynti tippuu talvisin puoleen, näkyy romahdus ennen kaikkea puikkojäätelöissä. Kotipakkauksia ostetaan hyvin talvellakin.

TEK S TI : M a r i e V o n b e l l KUVAT: K o l m e n k av e r i n j ä ät e l ö

Lyhyen matkan päässä Kontulan metroasemalta on Kolmen kaverin jäätelötehdas.

Vuonna 2012 Heikki Huotari, Ilkka Wikholm ja Sauli Saarnisto alkoivat valmistaa siellä jäätelöä.

Vaikka kaikki kolme olivat työskennelleet elintarvikealalla aikaisemmin, oli jäätelön valmistus kaikille uutta. Ensimmäinen jäätelökone tilattiin netistä, ja jäätelökurssi käytiin Italiassa.

Lähituotetun, kotimaisista marjoista ja maidosta tehdyn herkun kysyntä ylitti odotukset. Kun kaverukset menivät ensimmäistä kertaa esittelemään tuotteitaan lähimyymälään keskellä hyisintä talvea, myytiin jäätelöä kerralla huikeat sata purkkia.

h2_painovalmis.indd 14

Suosiota siivitti sosiaalinen media, jossa jäätelöä maistaneet ihastelivat uusia herkkuja. Muuta mainosta kaverit eivät ole kaivanneet. Nyt pienen tehtaan seinät tulevat jo vastaan. Jäätelöt pakataan kuitenkin edelleen käsin yhdeksän työntekijän voimin, eikä yritys ole aikeissa laajentaa. ”Kesän 2013 lopussa meillä oli sellainen tilanne, ettei yksinkertaisesti pystytty ottamaan yhtään uutta asiakasta tai tuomaan markkinoille uutta makua”, kertoo Heikki Huotari, kolmesta kaverista nuorin.

Silloin kaveruksille jäi hyvin aikaa uusien makujen kehittelylle. Kolmikko saattoi kokeilla päivän aikana kolmeakymmentä eri makuyhdistelmää. Omien kokeilujen ja asiakkaiden ehdotusten perusteella musta-

herukan seuralaiseksi valikoitui appelsiini ja aiemmat kolme jäätelömakua saivat seurakseen neljännen vaihtoehdon.

Kolmen kaverin jäätelöpakkauksia ei voi olla huomaamatta: kirkkaan oranssit purkit erottuvat pakastealtaasta. ”Kun oranssit purkit tulivat painosta, ajattelin, ettei tämän värisestä purkista voi jäätelöä myydä”, Huotari sanoo nauraen.

Kolme kaveria on kirjoittanut nimensä oransseihin jäätelöpurkkeihin. He haluavat näin korostaa sitä, että seisovat tuotteensa takana ja tahtovat sen olevan niin hyvää kuin mahdollista.

30.10.2013 17:37:38

S u k u p u o l i 1 5 H2

eveliiNa liNkoHeimo

” no, onko sE t Y t t Ö va i poik a? ”

Pro on toimihenkilö-, asiantuntija- ja esimiestehtävissä työskentelevien koulutettujen ammattilaisten vahva ja aikaansaava etujärjestö – jo opiskeluaikana. Jäsenenä nautit merkityksellisistä ja rahanarvoisista eduista. Saat neuvoja ja hyötytietoa työelämästä ja työehtoasioista niiden parhaalta asiantuntijalta.

Tutustu jäsenyyteemme ja liity osoitteessa proliitto.fi.

Ammattiliitto Pro

Sukupuoli on ensimmäinen asia, joka määrittää ihmisen. Meidät jaetaan kahteen ryhmään viimeistään syntymässä. Pienet tytöt leikkivät nukeilla ja pojat autoilla. Tähän stereotypiaan otettiin kantaa 2012, kun ruotsalainen leluketju julkaisi niin kehuja kuin haukkujakin keränneen sukupuolineutraalin joululelukuvaston.

Miesten ja naisten välinen tasa-arvo puhututtaa kaikkialla. On arvioitu, että ihmiskaupan uhreista jopa 80 prosenttia on naisia ja lapsia.

Maailman lainsäätäjistä naisia on alle viidennes, joskin ero on tasaantunut 2000-luvulla.

Eri koulutusaloilla vallitsee epätasainen sukupuolijakauma. Vuosikurssillani aloittaneista 40 toimittajaopiskelijasta viisi oli miehiä.

Laureassa tietojenkäsittelyä opiskeleva ystäväni on puolestaan luokkansa ainoa nainen.

Sukupuoli ja ulkonäkö kulkevat käsi kädessä.

Vaikka raja miesten ja naisten vaatteiden välillä on hämärtynyt, saa hameeseen pukeutuva tai meikkaava mies yhä huutelua peräänsä.

Sukupuoli-identiteetti on nostettu viime vuosina kiitettävästi esiin journalismissa. Sukupuolensa naiseksi korjannut pappi Marja-Sisko Aalto joutui vuonna 2008 mediaryöpytyksen keskelle. Aihe kuitenkin yhä hämmentää ja herättää kysymyksiä.

Sukupuoli on läsnä koko ajan ja kaikkialla.

Se hiipii huomaamatta mukaan keskusteluun, oli aihe mikä tahansa. Siksi valitsimme tämän H2-lehden teemaksi sukupuolen.

puhelin (09) 172 731 jasenasiat@proliitto.fi

h2_painovalmis.indd 15

30.10.2013 17:37:41

h2_painovalmis.indd 16

30.10.2013 17:37:45

s u k u p u o l i 1 7 H2

vapaa mieli, vapaa keho Sukupuolenkorjaus on vuosia kestävä prosessi, jonka seurauksena henkilö siirtyy elämään omassa sukupuolessaan.

Transmies Mio Kivelä totuttelee vähitellen tulevaisuuteensa miehen vartalossa.

T e k s t i : H a nn a K ä r p pä K u vat: M i i t ta K ä m ä r ä i n e n

”Tämä saattaa kuulostaa karulta, mutta peilin ohi kävellessäni olisin voinut laittaa itseni narun jatkoksi. Halusin vain irti itsestäni.”

Se Intiassa koettu ahdistava hetki jäi Mion viimeiseksi kerraksi naisen roolissa.

Kulttuurin tiukkojen olosuhteiden pakosta Mio kokeili naisten vaatteita matkallaan, mutta järkyttyi peilikuvaansa. ”Tuijotin tuota otusta silmiin ja totesin, etten kestä. Tuntui, että olin esillä kaikkien nähtävänä, mutta samalla piilossa valheiden alla niin, ettei yksikään ihminen nähnyt todellista minua.”

Kaksikymmentäkaksivuotias Mio Kivelä katsoo rehellisesti suoraan silmiin kertoessaan elämästään väärässä kehossa ja edessä odottavasta sukupuolenkorjauksesta. Pikkutyttönä prätkähiiristä ja pleikkapeleistä innostunut Mio ei osannut tuolloin kuvitellakaan, että oma sukupuoli voisi olla jotakin muuta kuin syntymässä saatua. Nyt hän on tekemässä lapsuutensa haaveesta totta. ”Ajatukset sukupuolenkorjauksesta alkoivat toistua lähes päivittäin. Lopulta ymmärsin, etten voi juosta enää itseäni pakoon.”

Sukupuolenkorjaus on monivaiheinen

h2_painovalmis.indd 17

tapahtumaketju, jonka seurauksena henkilö siirtyy elämään omassa sukupuolessaan.

Kaikki transsukupuolisiksi itsensä koke-

”Tunnen nyt jo saaneeni kaksoisagentin roolin: sekä tytöt että pojat puhuvat minulle asioista, joita ei normaalisti paljastettaisi toiselle sukupuolelle.” vat eivät hakeudu sukupuolen korjaushoitoon, joten on vaikeaa arvioida, kuinka paljon Suomessa todella on transsukupuolisia.

Hoitoon hakeutuvien määrä on kuitenkin kasvanut vuosi vuodelta ja keski-ikä on laskenut.

HYKsiin ja TAYSiin hakeutuu sukupuolenkorjaushoitoon vuosittain noin kaksisataa henkilöä. Sukuelinkirurgisia leikkauksia

tehdään puolestaan 1–2 viikossa.

Pelkkä ”transu” on loukkaava sanonta, sillä se huomioi ainoastaan sukupuolenkorjausprosessin, jota henkilö käy läpi.

Naista, joka on korjaamassa sukupuoltaan mieheksi, kutsutaan transmieheksi. Miestä, joka on korjaamassa sukupuoltaan naiseksi puolestaan transnaiseksi.

Sukupuolenkorjausprosessi kestää useita vuosia. Mio kävi vuoden 2012 alussa Helsingin sukupuoli-identiteetin tutkimuspoliklinikalla alkuhaastattelussa. Haastattelussa hän kertoi elämästään, näkemyksen sukupuolestaan ja toiveistaan tulevaisuuden suhteen.

Tämän jälkeen seurasivat keskustelut sairaanhoitajan, lääkärin ja psykologin kanssa. Elokuussa pidettiin läheistapaaminen, johon osallistuivat myös Mion perhe sekä avopuoliso Pinja.

Takana on useita valvottuja öitä, ja Mio epäilee, että niitä on vielä edessä. Nuorena Mio makasi iltaisin sängyssään pohtien, mistä paha olo johtuu ja pitäisikö asialle tehdä jotakin. Nyt jatko on selvillä.

30.10.2013 17:37:48

H2 1 8 s u k u p u o l i

”Lapsena ilmoitin aina kaikissa leikeissä, että minä voin olla prinssi, isä tai supersankari.”

”Sain syyskuun lopulla virallisen diagnoosin transseksuaalisuudesta, käytännössä transsukupuolisuudesta. Hormonipoliklinikalle lähetettiin tieto, että testosteronihoidot voidaan nyt aloittaa. Luulen, että minun on innostukseltani vaikea saada unta testosteronipiikkiä edeltävänä yönä.”

Ensi vuoden alussa Mio tapaa hoitajan kaksi kertaa, jolloin keskustellaan siitä, miltä muutokset ja elämä miehenä tuntuvat.

Ratkaisua pohditaan kahden lääkärin kanssa vielä uudelleen ensi kesänä. Jos ratkaisu vahvistetaan, Mio voi hakea itselleen miehen henkilötunnuksen.

Mio istuu koulun rappusilla puhelin kädessään. On kevät 2012. Tämä on se hetki.

Hän näppäilee terveyskeskuksen numeron ja jännittää, miten mielessä pyöriviin kysymyksiin reagoidaan puhelimen toisessa päässä.

Sairaanhoitaja ymmärtää aluksi väärin, ja luulee, että Mio haluaa tulla testaamaan, onko hänellä sukupuolitauti. Nainen on kuitenkin asiallinen ja miettii tarkkaan, kenen lääkärin vastaanotolle Mion ohjaisi.

Puhelun päätyttyä Mion olo on huojentunut ja voimakas.

Mion nuoruutta varjosti selittämätön itseinhon tunne, joka hämmensi murrosiän kasvukivuista kärsivää tyttöä entisestään.

h2_painovalmis.indd 18

”Lapsena ilmoitin aina kaikissa leikeissä, että minä voin olla prinssi, isä tai supersankari. Haaveilin pojan sukupuolesta ja tunsin oloni pettyneeksi sekä ärtyneeksi omassa kehossani”, Mio kertoo.

Onnekseen Mio ei ole koskaan joutunut kestämään kiusaamista poikamaisten leikkiensä ja käytöksensä takia. Koska hän koki, ettei voinut muuttua pojaksi, hän alkoi rakentaa stereotyyppistä täydellisen tytön roolia. Mio oli aina kiltti, rauhallinen ja kaikin puolin esimerkillinen.

Perhe on ollut ymmärtäväinen Mion päätöksestä, eikä ajatus sukupuolenkorjauksesta tullut lopulta suurena yllätyksenä. ”Kuulemma jopa isoäitini oli vaikuttanut ymmärtäväiseltä ja todennut, että asialle ei ollut aikaisemmin vain oikeaa nimeä.”

Mio halusi kunnioittaa vanhempiensa kasteessa antamaa nimeä ja muutti uuden nimensä mahdollisimman samanlaiseksi.

Vanhemmat näkivät paljon vaivaa antaakseen lapselleen nimen Miiu, jota ei ollut aiemmin saanut käyttää. ”Koska vaihdoin itse etunimeni, päätin heittää pallon toisen nimen pohdinnasta vanhemmilleni. Äiti nauroi, että vau, tässäpä on toinen mahdollisuus!” Mio sanoo hymyillen.

Arki ei lopulta muutu kovin paljon. Voisi kuvitella, että sukupuolenkorjaus vaikuttaisi

merkittävästi myös Mion ja avopuoliso Pinjan parisuhteeseen. Mion mielestä Pinja on tiennyt kuitenkin aina seurustelevansa miesmäisen henkilön kanssa. ”Pinja on nauranut, että hän on saanut kanssani kokea, miltä tuntuu olla sekä lesbo- että heterosuhteessa. Tulevaisuudessa saamme mennä kirkossa naimisiin ja voin olla lapsillemme isä”, Mio nauraa.

Sukupuolenkorjaus on henkisesti raskas prosessi, mutta asian voi nähdä myös positiivisesti. Vain harva pääsee kokemaan saman - elämän sekä naisena että miehenä. ”Tunnen nyt jo saaneeni kaksoisagentin roolin: sekä tytöt että pojat puhuvat minulle asioista, joita ei normaalisti paljastettaisi toiselle sukupuolelle. Nykyään olen jo yksi jätkistä.”

Mio tunnustelee leukaansa etsien yksittäisiä karvoja. Hän toivoo partansa alkavan kasvaa, kun testosteronihoidot alkavat. ”Mutta eihän tämä ole mikään ihmerohto, joka tekisi elämästäni, saati sitten minusta täydellistä. Opinnäytetyöni on edelleen kesken, kotona täytyy siivota eikä minulla ole tulevaisuuden töitä vielä tiedossa”, Mio toteaa nauraen.

30.10.2013 17:37:50

Pieni sanakirja sukupuolista • Transsukupuolinen on henkilö, joka kokee fyysisen syntymäsukupuolensa oman sukupuolensa vastaiseksi.

• Transmies: transsukupuolinen henkilö, joka on syntynyt naisen ruumiiseen.

• Transnainen: transsukupuolinen henkilö, joka on syntynyt miehen ruumiiseen.

• Pre-op: sukupuolenkorjausta ei ole käyty vielä läpi.

• Post-op: sukupuolenkorjaus on käyty läpi.

• Transgender ei koe kuuluvansa mies- eikä naissukupuoleen. Transgender voi olla molempia tai ei kumpaakaan. Hän voi kokea itsensä sukupuolettomaksi, muunsukupuoliseksi, kaksi- tai monisukupuoliseksi.

• Transihminen on kattotermi ja viittaa transsukupuolisiin, transvestiitteihin ja transgendereihin.

Lisää tietoa aiheesta: http://www.transtukipiste.fi http://www.seta.fi http://seta.fi/doc/materiaali/seta_sukupuolen_moninaisuus_kevyt.pdf

h2_painovalmis.indd 19

30.10.2013 17:37:53

H2 2 0 s u k u p u o l i

Su kupuoleltaan su kupuoleton Perinteisesti suurin osa ihmisistä kokee olevansa joko mies tai nainen. Joillekin sukupuolijaottelu ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen. Osa mieltää itsensä sukupuolettomiksi eli transgendereiksi.

Teksti: Marjo alste K u v i t u s : M i i t ta K ä m ä r ä i n e n

h2_painovalmis.indd 20

30.10.2013 17:37:54

S u k u p u o l i 2 1 H2

h2_painovalmis.indd 21

30.10.2013 17:37:57

H2 2 2 s u k u p u o l i

Sukupuolettomuudella tarkoitetaan kokemusta, jossa ihminen elää mieheyden ja naiseuden välillä tai ulkopuolella. Sukupuoleton voi siis luonnehtia itsensä joko sekä mieheksi että naiseksi tai tuntea, ettei ole kumpaakaan sukupuolta.

Ihmisoikeus- ja sosiaalialan järjestö Setan transtukipisteen johtavan sosiaalityöntekijän Maarit Huuska kertoo, että yksilön sukupuolen kokeminen voidaan ajatella janana. Sen toisessa päässä on äärimmäisen maskuliiniseksi itsensä kokeva ja toisessa päässä hyvin feminiinisesti itsensä kokeva ihminen. ”Sukupuolettomuus voi olla sitä, että sijoittuu tällaiselle janalle niin keskikohtaan, sukupuolten rajalle, ettei osaa oikein mieltää itseään kummaksikaan”, Huuska selittää.

Joillekin kokemus sukupuolettomuudesta on pysyvä ja jatkuu läpi elämän. Toisille se on vain osa kasvua ja sukupuoli-identiteetin kehittymistä. ”Ihminen voi käydä ensin tyhjässä kohdassa, jossa sukupuolta ei ole. Myöhemmin uusi sukupuoleen liittyvä samaistumisen ja kuulumisen kokemus saattaa vähitellen alkaa vahvistua”, Huuska toteaa.

Henriikka, 20, on viralliselta sukupuoleltaan nainen, mutta kokee olevansa jotain miehen ja sukupuolettoman välimaastosta. ”On vaikeaa pukea sanoiksi, miltä se tuntuu. Sellaista kieltä ei ehkä ole keksitty.

Jos ajattelee naisia ja miehiä kategorioina, niin olen niiden ulkopuolella. Sukupuoli ei tunnu, sitä ei ole”, Henriikka pohtii Henriikka kertoo puhuneensa identiteetistään jonkin verran läheisilleen. Suhtautuminen on ollut melko positiivista. Monet vaikuttavat Henriikan mukaan olevan enemmän hämmentyneitä kuin vihamielisiä.

“Selitys voi olla se, että asia on vielä tuntematon. Tämä ei ole sellainen aihe, joka olisi mediassa esillä”, hän toteaa.

Sukupuolettomuus näkyy Henriikan arjessa pukeutumisessa sekä käyttäytymisessä.

“En käytä selkeästi feminiinisiä vaatteita muualla kuin kotona, jossa tiedän, etteivät ihmiset lue niitä sukupuoleni merkiksi.

Suosin aika löysiä vaatteita, jotka eivät kerro selkeästi kummastakaan sukupuolesta”, Henriikka sanoo. Lisäksi hän kertoo käyttävänsä binderiä – toppia, joka litistää rinnat.

“Yleisesti ajattelen, etteivät vaatteeni ole niin huomiota herättäviä, että niihin kukaan kiinnittäisi huomiota”, Henriikka toteaa.

Henriikka opiskelee Jyväskylän yliopistossa etnologiaa. Koska Henriikka on avoin sukupuolettomuudestaan, hän on saanut koulussaan luvan käyttää invalidivessaa.

Henriikka selittää asiaa sillä, että hän haluaa välttää selkeästi sukupuoleen liitettäviä tekoja.

“Vessassa käynti on aika iso sukupuoliteko. Invalidivessat ovat ainoat sukupuoli-

h2_painovalmis.indd 22

Sukupuolettomuus

• Ihmisen kokemus siitä, ettei hän kuulu varsinaisesti kumpaakaan sukupuoleen.

• Osa ihmisen sukupuoli-identiteettiä eli ihmisen omaa kokemusta sukupuolestaan tai sukupuolettomuudestaan.

• Maailman ensimmäinen virallisesti sukupuoleton ihminen on australialainen Norrie May-Walby, joka sai päätöksen sukupuolettomuudestaan maaliskuussa 2010.

• Joka vuosi Suomessakin syntyy lapsia, joiden sukupuolesta ei voida olla varmoja.

• Lisätietoa sukupuolettomuudesta ja sukupuolettomien tukiryhmistä saat SETAn sivuilta osoitteesta www.seta.fi tai www.transtukipiste.fi.

neutraalit vessat”, Henriikka huomauttaa.

Arkikielessä käytämme sanoja mies, nainen, tyttö ja poika kuvaamaan toisiamme.

Jaottelu on loogista ja luonnollista. Suomen kielessä käytettävä persoonapronomini ”hän” on sukupuolineutraali. Sen sijaan esimerkiksi englannin kielessä kummallekin sukupuolelle on oma persoonapronomininsa.

Turun yliopiston ja skotlantilaisen Strathclyden yliopiston tutkijoiden tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset miettivät sukupuolia samalla tavalla kuin englantia puhuvat. Tutkittavat esimerkiksi käyttivät pronominin tilalla substantiivia, kun he puhuivat kahdesta samaa sukupuolta olevasta henkilöstä.

Turun yliopiston psykologian professori Jukka Hyönän mukaan vieraiden kielten opiskelu vaikuttaa siihen, miten ajattelemme puhuessamme omaa äidinkieltämme. ”Meidän keskeinen teesimme on, että kun kerromme jostain henkilöstä, hänen sukupuolensa aktivoituu mielessämme verraten automaattisesti.”

Ruotsissa otettiin vuoden 2012 alussa käyttöön sukupuolineutraali pronomini ”hen”. Pronominin käyttöönotto herätti

Ruotsissa sekavia tunteita. Osa piti pronominia uutena merkkinä tasa-arvosta kun taas toiset pitivät sitä kielen tuhoamisena.

Hyönän mukaan kieli ei ohjaa ajattelutapaamme puhuessamme. ”Tutkimustulostemme valossa voisi ajatella, että uuden hen-pronominin käyttö ei välttämättä tule ihan tuosta vaan”, Hyönä sanoo.

Henriikka pitää hyvänä asiana sitä, ettei suomen kieli sido ketään sukupuoleltaan tiettyyn lokeroon - toisin kuin esimerkiksi englanti.

“Eräällä englanninkurssilla opettaja käytti minusta pronominia she, vaikka olin pyytänyt häntä käyttämään they-muotoa.

Yllätyin, kuinka pahalta se tuntui”, hän toteaa.

Henriikka sanoo ymmärtävänsä shemuodon käytön varsinkin silloin, kun kyseessä on uusi tuttavuus. Yleisesti hän kuitenkin toivoisi ihmisten ajattelevan asiaa sukupuolettoman kannalta.

“Pronominien käytöllä on väliä”, hän huomauttaa.

30.10.2013 17:37:59

s u k u p u o l i 2 3 H2

h2_painovalmis.indd 23

30.10.2013 17:38:01

H2 2 4 s u k u p u o l i

F E MINISMI ROMUKOPPAAN Feminismi ei jätä ketään kylmäksi. Tasa-arvoa vai miesten alistamista – nyt miehet puhuvat suunsa puhtaaksi.

TEK S TI j a k u va : M i m i H a g a l

“Feminismi perustuu oletukseen patriarkaatista, mutta miesvalta on vanhentunut käsite”, kuvailee Sebastian Schubakoff, 32. Feminismistä on osittain tullut naisten etujen ajamista miesten kustannuksella.

Räikeimmin erottuvat ne, jotka ovat vääntäneet ideologian miesvihaksi.

Tommi Oksanen, 28, suhtautuu feminismiin hieman maltillisemmin.

“Feminismi pyrkii parantamaan naisten asemaa yhteiskunnassa”, hän kuittaa. “En kuitenkaan koe olevani feministi, vaan kannatan tasa-arvoa.”

“Feministit ovat omanarvontuntoisia mimmejä, jotka seisovat omilla jaloillaan”, hehkuttaa Jukka Laitinen, 60.

h2_painovalmis.indd 24

Alkuperäisellä naisasialiikkeellä oli paljon työsarkaa, mutta nykypäivän pohjoismaisessa yhteiskunnassa se koetaan usein tarpeettomaksi. Meillä naiset saivat kolmantena maailmassa äänioikeuden, sukupuoli ei ole este opinnoille tai työnteolle, eikä nainen ole enää miehen omaisuutta. Kaikki on hyvin – ainakin virallisesti.

Missä sitten mättää, erityisesti feministien mielestä? Työelämässä. Siksi meillä on esimerkiksi naiskiintiöt.

Jarmo Väisänen, 29, tyrmää ajatuksen.

“Naiskiintiöillä otetaan takapakkia feminismin alkuperäisestä perusajatuksesta, jonka mukaan ihmiset ovat lähtökohtaisesti samassa asemassa. En näe, että naisten me-

30.10.2013 17:38:02

s u k u p u o l i 2 5 H2

“Moni kysyy, miksi ei voida puhua yleisesti vain tasa-arvosta.”

nestykselle olisi ainakaan Suomessa mitään esteitä.”

Schubakoff on samoilla linjoilla.

“Kiintiöiden asettaminen on pakottamista ja sukupuolisyrjintää.”

Häntä ihmetyttää, miksi kiintiöt ovat ylipäätään tarpeellisia. Schubakoff olettaa, että työnantajat osaavat olla tasa-arvoisia ilman ylhäältä päin annettuja käskyjä.

“Naisten palkka on huonompi kuin vastaavassa asemassa toimivilla miehillä. On vaikea sanoa, parantuisiko tilanne muuten kuin kiintiöillä,” pohtii puolestaan Laitinen. Hän on sitä mieltä, että naisten on itse pidettävä meteliä ja vaadittava oikeuksiaan, koska miehet eivät tee sitä heidän puolestaan.

Oksanen kannustaa naisia hakeutumaan miesvaltaisiin ammatteihin, jotta saadaan pakkaa sekaisin ja perinteisiä sukupuolirooleja rikottua. Hän ei omalla työpaikallaan törmää epätasa-arvoon, vaikka lähiesimiehistä suurin osa onkin naisia.

“Minun on vaikeaa tämän vuosisadan nuorena miehenä kuvitella, että joku oikeasti palkkaa vähemmän osaavan vain sukupuolen perusteella. Jos molemmat hakijat ovat yhtä hyviä, sitten voi heittää vaikka kolikkoa”, miettii Schubakoff.

Entä naiseus ja miehisyys? Kärsivätkö ne inflaation tasa-arvon tai feminismin nimissä? Alistaako feminismi miehiä?

“Jos miehen itsetunto ei ole kunnossa, silloin feminismi voi tuntua siltä”, täräyttää Laitinen.

“Niin sanotut miehiset ominaisuudet eivät ole muodissa ja niitä rohkaistaan välttämään. Tämä rapauttaa miesväestössä positiivisia ominaisuuksia, kuten aloitekykyä ja suoraviivaisuutta. Tilalle tulee epävarmuutta ja turhautumista”, väittää Väisänen.

Osa miehistä kokee, että media tyrkyttää feminismiä ja ongelmana on nimenomaan sen käyttäminen keppihevosena, kun ha-

h2_painovalmis.indd 25

lutaan kävellä miesten yli. Feministinainen pelottaa ja ärsyttää.

“Jos nainen ilmoittaa olevansa feministi, siitä tulee helposti mieleen vastakkainasettelua harrastava henkilö ja niskakarvat nousevat pystyyn. En pidä siitä, että toinen kokee minut uhkana vain siksi, että olen mies”, Schubakoff harmittelee.

Vaikuttaa siltä, että kaikki ikään ja sukupuoleen katsomatta ovat tasa-arvon kannalla – ainakin näennäisesti, koska muunlaista mielipidettä ei välttämättä kehdata lausua ääneen. Sana “feminismi” viittaa kuitenkin voimakkaasti nimenomaan naiseen. Moni kysyy, miksi ei voida puhua yleisesti vain tasa-arvosta.

Tarvitaanko Suomessa perinteistä feminismiä enää mihinkään?

“Sitä tarvitaan niin kauan, kun on olemassa keinotekoisia hidasteita, jotka estävät naisia käyttämästä täyttä potentiaaliaan yhteiskunnassa”, summaa Väisänen. Heti perään hän kuitenkin toteaa, ettei tilanne välttämättä ole sellainen tällä hetkellä.

“Nykyisessä ilmapiirissä on muodikkaampaa olla uhri kuin toimija, joten epätasa-arvoa nähdään sielläkin, missä sitä ei ole.”

Myös Oksanen kyseenalaistaa feminismin tarpeellisuuden.

“Omassa elämässäni en sitä tarvitse, koska kunnioitan niin naisia kuin miehiäkin ihmisinä. Sukupuolella ei ole erikseen merkitystä.”

Näyttää siis siltä, että feminismi on aikansa elänyt. Omanarvontuntoiset naiset pitävät siitä edelleen tiukasti kiinni, mutta maailma muuttuu ja vanhat ajatusmaailmat joutuvat tekemään tilaa uusille. Tasa-arvoisessa Suomessa on enää muutama kauneusvirhe. Ne saadaan varmasti korjattua yhteisvoimin, ei eriyttämällä miehiä ja naisia omiin leireihinsä.

30.10.2013 17:38:02

H2 2 6 s u k u p u o l i

Y H D E NV E RTAISUUTTA

TEATTERIN LAVALLA Helsingin Gay-teatteri tuo homotaiteilijoiden näytelmiä kaiken kansan nähtäville.

H2 tapasi teatterin nokkamiehen.

T e k s t i : PE t t e r L u n d b e r g K u vat: H G T: n l e h d i s t ö m at e r i a a l i

h2_painovalmis.indd 26

30.10.2013 17:38:11

s u k u p u o l i 2 7 H2

Karhupuiston liepeillä sijaitseva Bear Park Cafe on täyttynyt puheensorinasta ja kilisevistä kahvikupeista. Mikko Autio kertoo kahvilan takapöydässä Helsinki Gayteatterin historiasta. Kysymysten välissä hän kipaisee tiskille palvelemaan asiakkaita.

Ulkona vihmoo vettä. ”Pohdin ystävieni kanssa vuonna 2004, että Helsinkiin pitäisi saada oma gay-teatteri, kun kerran muista Euroopan kaupungeista sellainen jo löytyy”, hän muistelee. ”Taka-ajatuksena oli oma halumme olla ihmisten edessä ja näytellä.”

HGT:n ensimmäinen, saksalaisen Ralf Königin sarjakuviin perustunut näytelmä Sopimus sai ensi-iltansa keväällä 2007. Sitä seurasi Paljastuksia, jossa näyttelijät esittivät monologeja kaapista ulos tulemiseen ja homoksi tunnustautumiseen liittyen. He pyysivät myös yleisöä jakamaan omia tarinoitaan. Niitä tuli tasan yksi kappale. ”Ajattelimme, että mitäs nyt tehdään, kunnes muistimme, että onhan meilläkin tarinoita. Ihan hölmöjä juttuja siitä, miten joku on paljastunut tai miten joku on menettänyt kaiken kerrottuaan homoudestaan perheelleen”, Autio kertoo. Homomman Suomen historiassa taas puitiin maamme homohistoriaa, ja Brandon Thomasin Charleyn tädissä rikottiin sukupuolirooleja oikein urakalla.

Aution mukaan HGT:llä on selvät kriteerit käsikirjoituksille, joita kulloinkin lähdetään työstämään. Tekstin tulee olla kiinnostava ja nostaa esille niin yhteiskunnallisesti tärkeitä aiheita kuin pientenkin ihmisten tari-

h2_painovalmis.indd 27

noita. ”Koska kyseessä on gay-teatteri, myös katsomossa on paljon seksuaalivähemmistön edustajia. Meidän ei tarvitse kosiskella tai tehdä suurta numeroa siitä, että lavalla on homo”, Autio selittää. ”Samalla yleisömme on kuitenkin tarkka. Se huomaa, osaako joku näytellä homoa tai lesboa vakuuttavasti.” HGT esiintyy muiden teattereiden, kuten Takomon ja Studio Krunikan, tiloissa.

Roolivaatteita ja lavasteita on taas lainattu Kansallisteatterilta ja Kaupunginteatterilta.

Teatterin näyttelijät ovat pääosin harrastajia, kuten Autiokin, mutta projekteissa on ollut mukana myös ammattilaisia. Esimerkiksi Taivaan tulissa ja Varastossa nähty Minna Kivelä on ollut mukana useassa näytelmässä. Aution mukaan ammattilaiset tulevat itse kysymään teatterilta, olisiko heille jotain tekemistä. ”Ainahan sitä on”, Autio virnuilee. ”Kiva kuitenkin, että hommat toimivat myös noin päin.”

Vuonna 2013 HGT esittää kaksi näytelmää, joista ensimmäinen, Terrence McNallyn Corpus Christi, nähtiin keväällä Timo Rissasen ohjauksena. Kohunäytelmä sijoittui ajallisesti 1950-luvun Teksasiin, jossa homoseksuaali Jeesus apostoleineen pitää majaansa. Myös Ateenan Gay-teatteri otti saman produktion ohjelmistoonsa vuonna 2012. Tuolloin kreikkalaiset uusnatsit ja ääriortodoksit estivät katsojien pääsemisen teatteriin ja ohjaaja Laertis Vassileiou sai tappouhkauksia. Teatterin oli lopulta peruttava kaikki näytöksensä. Autio ja muut teatterilaiset lähettivät tuolloin kollegoilleen

Kreikkaan tsemppivideon. ”Suomessa Corpus Christi ei sitä vastoin herättänyt juurikaan kohua. Jotkut tykkäsivät siitä tosi paljon ja toisten mielestä se oli vähän tylsä, sellainen parituntinen pönötys”, Autio arvioi. Sopivasti kansainvälisenä miestenpäivänä 19.11. ensiesityksensä saa toinen produktio Viinakortti, jonka on ohjannut Eero Enqvist. Näytelmä perustuu Sami Hilvon samannimiseen romaaniin.

Se seuraa sodan aikana toisiinsa rakastuvien Urhon ja Toivon vaiheita ja Urhon pojanpojan Mikaelin elämää, kun tämä saa tietää ukkinsa vaietusta rakastajasta. ”Luin alkuperäisteoksen muutama vuosi sitten ja puhuimme jo silloin, että tämä on pakk o tuoda näyttämölle”, Autio hehkuttaa. ”Puolitoista vuotta sitten otimme yhteyttä Samiin ja pyörät alkoivat pyöriä.”

Aution mukaan Viinakortti kertoo sodasta ja rakkaudesta. Se muistuttaa siitä, että Suomen itsenäisyyden puolesta taistelivat myös homot, mikä tuntuu usein historiankirjoituksista unohtuvan. Hilvon kirjaa on ehditty kutsua homomaailman Puhdistukseksi ja sitä on verrattu Brokeback Mountainiin.

Helsingin Gay-teatterin ohjelmistoa ja tulevaisuutta suunnitellaan aina viisi vuotta kerrallaan. Uusi projekti on pantu alulle jo lokakuussa, mutta siitä Autio ei vielä tässä vaiheessa puhu. ”Ensi kesänä Dublinissa on Gay-teatteri-festivaalit, jonne olisi tarkoitus lähteä edustamaan”, hän sen sijaan paljastaa.

30.10.2013 17:38:21

H2 2 8 s u k u p u o l i

”Vaikka muiden karvat eivät ärsytä, niin ahdistun herkästi omista karvoistani.”

h2_painovalmis.indd 28

”Ei minun silmissäni karvainen nainen välttämättä ole miehekäs eikä karvaton mies naisellinen.”

30.10.2013 17:38:22

s u k u p u o l i 2 9 H2

KARVAN VARASSA Teksti: Marie Von Bell Kuvitus: Sakari Saukkonen

Karvan luonto

Mitä karva kertoo?

Ihmiset ovat kämmeniä ja jalkapohjia lukuun ottamatta vähäisen ihokarvan peitossa. Miehillä karvoitus on usein voimakkaampaa kuin naisilla. Variaatioita on kuitenkin moneen suuntaan. Pieni joukko mutaatioita ja sairauksia voi aiheuttaa jopa turkkimaista karvoitusta tai totaalista karvattomuutta. Ihmisen karvoitus ei lämmitä, mutta esimerkiksi kulmakarvat estävät hien valumisen silmiin ja helpottavat ilmeiden tulkintaa. Karvat myös suojaavat ihoa lialta ja bakteereilta. Paradoksaalista kyllä, varsinkin kainalo - ja intiimialueen karvoituksen siistimistä perustellaan usein hygienialla. Ihminen on ainoa eläin, joka muokkaa karvoitustaan estetiikan vuoksi.

Disneyn piirretyssä Mulan menee isänsä sijasta armeijaan tekeytyen mieheksi. Ensin hän leikkaa hiuksensa. Esitystä varten drag-taiteilija ajelee säärensä. Aamulla kassaneiti nyppii tummat karvat ylähuuleltaan, ja teinipoika ei suostu ajelemaan viiksenalkujaan. Naamasta näkee, millainen tyyppi on kyseessä. Jos naaman peittää parta, tulkitaan hahmo herkästi mieheksi. Karvoilla ilmaistaan tietenkin paljon muutakin kuin sukupuolta.

Pitkä parta, hiustupsu takaraivolla, rastat ja pitkät kainalokarvat saattavat olla esteettinen valinta tai osa oman aatemaailman tai uskonnon ilmaisua. Viime vuosikymmeninä muotivirtausten nopeat muutokset ovat muokanneet suhtautumista karvoitukseen ja erilaiset trendit ja aatteet ovat saattaneet viedä käsityksiä esteettisyydestä, normeista ja luonnollisuudesta äärirajoilta toisille. Femme-parta ja käsikarvojen värjäily antavat kuitenkin vielä odottaa itseään.

Venuksen sääret ovat sileät ”Supermallin kulmakarvoilla dramaattinen vaikutus pinsettien suosioon” uutisoi Iltalehti verkkosivuillaan kesän lopulla.

Mikä on kulmakarvamuoti nyt? Pitäisikö nyppiä ja värjätä vai ajella pois kokonaan ja pigmentoida? Kulmakarvojen hoitoon ja muotoiluun on kehitetty lukuisia välineitä muotoiluvahoista värikyniin. Hiustenhoitotuotteet ovat täysin oma maailmansa.

Mainostaja pitää huolen siitä, että naisellisuus on karvaton tai ainakin tarkasti kontrolloitu. Höyliä, vahoja, sokeria, ­laseria kaikki keinot ovat käytössä karvoja vastaan. Vaatimus vähemmästä karvoituksesta koskettaa myös miehiä. Perinteisesti ainakin ajellut kasvot on liitetty viime vuosikymmeninä urheilullisuuteen. Tunnetut urheilijat mainostavat parranajovälineitä televisiossa. Mainostaja pitää huolen siitä, että karvat ovat aina väärässä paikassa.

”Viikset minulla on ollut 30 vuotta. Olisin ehkä komeampi ilman, mutta niistä minut tunnistaa.”

h2_painovalmis.indd 29

Karvattomuuden kulttuuri Ihmistä kutsutaan usein karvattomaksi apinaksi. Jonkin verran karvoitusta kuitenkin on. Karvojen ajelu ja muokkaus ovat kulttuurisen ihmisen tekoja. Elintavat ja kulttuurierot määrittelevät sen, miltä vähäisen karvoituksen tulee näyttää ja miten sen avulla korostetaan tai ollaan korostamatta omaa sukupuolta.

Joissakin kulttuureissa naisten yhteen kasvaneet kulmakarvat ovat ylpeyden aihe, eikä kasvojen tummiin karvoihin kiinnitetä huomiota. Kulttuuri määrittelee, millä karvoilla tuodaan näkyväksi omaa sukupuolta, jotta kokemus omasta itsestään välittyisi muille.

”Karvattomana tuntuu naiselliselta ja puhtaalta, käsikarvojen sänki kyllä ärsyttää.”

30.10.2013 17:38:22

Puiset silmälasit, Trend Optic/ Kraa Kraa 450€

s uo m a l ai s ta

u ni s e xi ä

On fruittaria, skeittaria, hippiä, hopparia ja glitteriä. Ihminen luokitellaan usein pukeutumisensa perusteella. Voiko unisex–muotia luokitella?

T e k s t i : a nn u k k a t i m o n e n K u vat: M i i t ta K ä m ä r ä i n e n

Neule, Haldin 245€ Hattu, Costo 59€ Kaulahuivi, 2or+BYYAT 250€

h2_painovalmis.indd 30

30.10.2013 17:38:23

Puiset silmälasit, Trend Optic/ Kraa Kraa 450€

Asusteet tuovat väripilkahduksen ja mieskin voi uskaltautua käyttämään 60-luvun tyttöjen väriä, punaista.

h2_painovalmis.indd 31

30.10.2013 17:38:25

Sininen oli 60-luvulla poikien väri. Muotivirtaukset ovat kuitenkin antaneet uusia mahdollisuuksia ja naisetkin ovat saaneet tilaisuuden pukeutua sähkönsiniseen.

Phuongin asu Kauluskoru, Burlesque Tsunami 25€ Neule, 2or+BYYAT 800€ T-paita, Nomen Nescio 120€ Kengät ja sukkahousut kuvausrekvisiittaa Martinin asu: Naisten mekko, Haldin 165€ Kaulahuivi, 2or+BYYAT 250€ Huopakengät, Showroom8 (Aki Choklat ) 139 € Huopasalkku, Lahtiset 160€ Hamppuhousut, Roots cultural movement 99€

h2_painovalmis.indd 32

30.10.2013 17:38:30

h2_painovalmis.indd 33

30.10.2013 17:38:35

H2 3 4 ELÄ

LAULAT SÄ US E IN TÄÄLLÄ ?

Karaokelaulaja saa käyttää omat minuuttinsa estradilla juuri niin kuin haluaa.

T e k s t i : An u H a a pa l a K u vat: H e nn i A a lt o n e n

Yllätyn, kun astumme kuvaajan kanssa ohjelmaravintola Malmintoriin. Lähiöbaari on siisti ja varsin iso. Laulu raikuu pihalle saakka.

Nettisivuillaan Malmintori mainos-taa olevansa kaupunginosassa asuvien olohuone, eikä sitä ole vaikea uskoa. Katse tarttuu yksityiskohtiin: seinillä olevat kuohuviinikaapit näyttävät tauluilta ja pitkä baaritiski on kauniin koristeellinen. Kaiken lisäksi täällä lauletaan karaokea neljästi viikossa.

Kello on puoli yhdeksän lauantaina.

Vaikka porukkaa riittää, istumapaikkaa ei joudu etsimään. Osa asiakkaista on parikymppisiä, toiset eläkeiässä. Muutama pari valssaa lattialla, mutta vetäytyy pois, kun nimimerkki Ykä räväyttää Paranoidin.

Karaokevetäjä Kristiina Puusaar kertoo, että asiakkaista monet ovat vakkareita, jotka pitävät laulamisesta ja ovat melko lahjakkaitakin. Toisaalta harrastuksen alkuperäi-nen idea on säilynyt. ”Täällä kukaan ei mieti, kehtaako mennä laulamaan. Jengi on hyvin messissä, ja kun tänne tulee, pääsee hyvin porukkaan sisään”, Puusaar kertoo.

Istahdamme selaamaan karaokelaulajan Raamattua, biisiluetteloa. Suomen- ja englanninkieliset listat ovat erillään, kuten lähes kaikissa baareissa. Aivan uusimpia hittejä on niukasti, mutta sen sijaan löytyy erillinen hevikaraokelista.

h2_painovalmis.indd 34

Kuvaajan kamera herättää uteliaisuutta, ja keski-iän ylittänyt Mauri tulee juttusille.

Miehen tuo Malmintorille karaoke, sillä täällä on kiva laulaa ja olutkin on sopuhintaista.

Puusaar kertoo, että tänään laulujono on välillä ollut kahden ja puolenkin tunnin pituinen. ”Mutta te pääsette kyllä pian”, hän lohduttaa.

Kun oma vuoroni tulee, kurkkaan kelloa: jonotusaika 25 minuuttia.

“Karaoke on tosi yhteisöllinen juttu.”

Alppilan Kultaisessa Kulauksessa on valoisaa kuin ruokaravintolassa. Kun astumme sisään, vuorossa oleva laulaja vuodattaa Kari Tapion klassikkoa. Puoli baaria jammailee ja laulaa mukana. ”Olen suomalainen oli eka biisi, jonka lauloin karaokessa. Siitä on jotain 15–20 vuotta aikaa”, kertoo Kulauksen karaokea pyörittävä Sarita Penttilä. Penttilä aloitti työt ravintolassa vuonna 2008, ja vuosien saatossa hän on huomannut erään ilmiön: karaokessa käy yhä enemmän nuoria.

Karaoken kotimaa on Japani, jossa se yleistyi 1970-luvulla. Maassa on pitkään ollut tapana esitellä musikaalisia taitoja

esimerkiksi illallisilla tai juhlissa. Uusi ilmiö kehittyi perinteen pohjalta, ja pikkuhiljaa 1980-luvulla se levisi muualle Aasiaan ja maailmalle.

Kaikkialla karaokea ei rakasteta.

Esimerkiksi Kanadassa ja Yhdysvalloissa 1990-luvulla markkinoille tulleet kotikaraokelaitteet eivät juuri käyneet kaupaksi.

Suomalaiset ottivat lajin kuitenkin omakseen. Meille karaoke rantautui nykymuodossaan vuonna 1991.

Kulauksen vakioasiakas Marja Mannerheimo ei aina uskaltautunut mikrofonin ääreen, mutta kuunteli mielellään muita.

Lopulta entinen karaokevetäjä Heidi Nyberg kyllästyi esittämään Mannerheimon toivekappaleita ja kannusti tätä laulamaan itse. Nykyään naiset istuvat asiakkaina samassa pöydässä.

Mannerheimo laulaa mieluiten saksaksi tai italiaksi, ja pyynnöstä hän kajauttaa ilmoille Ernesto de Curtisin vuonna 1902 säveltämän Torna a surrienton. Klassikko saa alppilalaiskuppilassa kylmät väreet iholle.

Kulauksen biisivalikoima on kohtuullinen, mutta uusimmat kappaleet ovat muutaman vuoden takaa. Laulamaan pääsen kymmenen minuuttia sen jälkeen, kun olen kiikuttanut toiveeni Penttilälle.

Kulauksessa tulevat esiin lähiöbaarin parhaat puolet. Naapurissa asuvat Tintti ja

30.10.2013 17:38:36

ELÄ 3 5 H2

Lenitan laulu saa tanssijatkin liikkeelle.

Johan Loikas eivät näe mitään syytä lähteä baariin kauemmas. ”Täällä on hyvä meininki”, pariskunta sanoo.

Seuraavana keskiviikkona matkamme jatkuu Haagaan. Ravintola Kuparikulmassa on ruotsinlaivojen henkeä. Punaiset sohvat ovat 1980-luvulta, lattialla on kokolattiamatto. Karaokea lauletaan joka ilta.

Keskellä viikkoa puoli kahdeksalta on vielä hiljaista, mutta karaokevetäjä Piken mukaan viikonloppuisin baari on täynnä.

Silloin paikalla on paljon pari–kolmekymppisiä, viikolla keski-ikä on korkeampi.

Nurkkapöydässä istuu kaksi miestä, joiden pöydällä on nippu laulutoivelappuja. Herroista toinen esittäytyy Makeksi ja kertoo tulleensa paikalle laulamisen vuoksi.

Hän tuntee harrastukseen liittyvät stereotypiat: yleisin lienee se, että karaokebaareissa käy vain känniääliötä, jotka laulavat nuotin vierestä vanhoja humppia. ”Pahimmillaan se onkin sitä, mutta parhaimmillaan aivan Idols-tason laulua”, Make sanoo. ”Karaoke on tosi yhteisöllinen juttu.”

Sen huomaa. Jokaista laulajaa kannustetaan vuoron perään, ja baaritiskilläkin jutellaan. Osa asiakkaista on jo melko hilpeässä humalassa, mutta siitä huolimatta laulukokemus kuultaa äänestä läpi.

h2_painovalmis.indd 35

Make käy Kuparikulmassa laulamisen vuoksi.

Kuparikulman laululistat ovat kattavat, ja erityisen kiitoksen ne ansaitsevat siisteydestä: ei kaljatahroja. Pike päästää laulajat estradille uskollisesti vuorotellen. Jonotusaika jää ainakin näin alkuillasta kymmenestä kahteenkymmeneen minuuttiin.

Viimeisenä suuntaamme Vallilan Mustaan Härkään, jossa karaokea lauletaan niin ikään joka ilta. Musta Härkä muistuttaa testipaikoistamme eniten yökerhoa. Hämärää tilaa valaisevat katossa pyörivät värikkäät spottivalot. Karaokea vetävä Nora

Näitä suomalaiset laulavat: Pyhä toimitus, Lulu, Nothing Compares 2 U, Hilma ja Onni, Suloinen myrkynkeittäjä, Ryyppy, Volga, Lapin kesä, Vanhoja poikia viiksekkäitä, Missä muruseni on, Leevi and the Leavingsin kaikki kappaleet

Karaokevetäjä Sarita Penttilän mukaan nuoret käyvät karaokessa aiempaa useammin.

30.10.2013 17:38:42

H2 3 6 ELÄ Pohjanheimo kuuluttaa seuraavaa laulajaa vuoroon.

Pohjanheimo on viihtynyt työssään melkein parikymmentä vuotta. Siinä ajassa on tapahtunut ”helkutisti muutosta”. Levyjä ei enää konkreettisesti pyöritellä, vaan musiikki tulee tietokoneelta – ja nuoriso osallistuu touhuun entistä useammin. ”Se on tosi hienoa. Jos nuoret eivät laulaisi, eihän karaokella olisi Suomessa mitään tulevaisuutta.”

Se olisi sääli, sillä ilmiö on jo muodostunut osaksi kulttuuriperintöä. Suomalaisravintoloissa on laulettu parikymmentä vuotta. Kotona voi nykyään rallatella paitsi karaokelaitteilla myös konsolipeleillä, ja lajia harrastetaan lisäksi niin risteilylaivoilla kuin takseissa. Pelkästään Helsingissä on ainakin kolmekymmentä karaokebaaria.

Mustassa Härässä listat pidetään baaritiskillä, minkä ansiosta ne löytyvät helposti.

Valikoima on laaja, ja etenkin suomalaisia kappaleita on runsaasti. Paikalle voi tulla vaikka verkkareissa ja vetää silti pirun hyvin. Jonotusaika on täälläkin kymmenisen minuuttia.

Asiakkaana olevan Jarin mielestä kaikki karaokeen liittyvät kliseet pitävät paikkansa. Mukana on niin humalaisia hoilottajia kuin puoliammattilaisia, jotka eivät koskaan päässeet levyttämään. Siitähän tässä on kyse. ”Karaoken perusajatus on, että kaikki voivat laulaa. Joskus käy niin, ettei uskalleta mennä esiintymään, kun on niin paljon hyviä laulajia. Mutta ei sillä oikeasti ole mitään väliä, miten kukin sen oman kolme minuuttiaan käyttää.”

Osa jutun henkilöistä ei halunnut kertoa koko nimeään.

Malmintori on malmilaisten olohuone, jossa lauletaan karaokea neljästi viikossa.

Johan ja Tintti Loikas haluavat tukea kaupunginosaansa Alppilaa ja viihtyvät Kultaisessa Kulauksessa.

Kultainen Kulaus Aleksis Kiven katu 48, Helsinki Matkaa Pasilasta 1,4 kilometriä karaoke perjantaisin ja lauantaisin

Kuparikulma Kuparitie 1, Helsinki Matkaa Haagasta 2,3 kilometriä karaoke joka päivä

Musta Härkä Mäkelänkatu 52, Helsinki Matkaa Vallilasta 350 metriä karaoke joka päivä

Ohjelmaravintola Malmintori Viljatie 4, Helsinki Matkaa Malmilta 1,1 kilometriä karaoke tiistaisin, perjantaisin, lauantaisin ja sunnuntaisin

h2_painovalmis.indd 36

Karaokebaari on sukupolvien kohtaamispaikka. Irina Shevchuk ja Johnny Auri vaihtoivat ajatuksia Vallilan Mustassa Härässä.

30.10.2013 17:38:48

ELÄ 3 7 H2

Mi tä k au pu n gil l a tapah t u u ja mihin k an n at taa mennä .

tule vi a tapaht um ia Apollon pikkujoulutorstait 14.11–12.12 Apollo Live Club Pikkujouluja voi viettää halutessaan joka torstai.

Porvoon Joulumarkkinat 14.12–15.12 Joulutunnelmaa Porvoon Raatihuoneentorin markkinoilla.

Nuoret 2013 30.11.2013–05.01.2014 Helsingin Taidehalli Alle 35-vuotiaat taiteilijat näyttävät, mitä taiteessa tapahtuu juuri nyt.

Kirsikkapuisto teatteriesitys 8.10–18.12 Kansallisteatteri Legendat Esko Salminen ja Ismo Kallio näyttämöllä.

Kolmannesvuosisata Taiteilijaelämää kiertue – Ismo Alanko 8.11–7.12.2013 Ismo Alanko juhlistaa huikeaa uraansa kiertueella, joka päättyy Helsingin Kulttuuritalolle.

Talvisirkus Kosmos 6.11.2013–6.1.2014 Kaapelitehdas Tiedettä ja taidetta sekä sirkustaiteilijoita maailman huipulta.

h2_painovalmis.indd 37

Koira 2013 13.12–15.12 Messukeskus Kansainvälinen koiranäyttely.

30.10.2013 17:38:48

H2 3 8 ELÄ

KUSTOM FILLARISTIT KRUISAILEVAT TYYLILLÄ Jorinaa, ajamista ja yleistä hauskanpitoa. Näistä aineksista syntyy kruisailu.

TEK S TI : TII N A ELORA N TA KUVAT: TII N A ELORA N TA J A ARI S I N KKO N E N

Soittokellon kannessa jammailee Aku Ankka. Nahkainen eväslaukku roikkuu ohjaustangon välissä. Vähän on kuraakin roiskunut kuparinruskealle rungolle. Kaksi keltaista ajovaloa suuntaavat katseensa tiukasti eteenpäin. Valojen suojalasit pullistuvat kuin sudenkorennon silmät.

Lasse Vänttinen nousee pyöränsä satulaan, potkuttelee ajokkinsa ulos tallista ja polkaisee vauhtiin. Tummanpunainen kerhotakki vinkkaa uteliaille, että pyöritään Tomahawk-tallin kulmilla Helsingin Tapanilassa.

h2_painovalmis.indd 38

Syyskuu vaihtuu lokakuuksi. Taivaalla purjehtii muutama sade-pilvi. Vänttinen heilauttaa kättään ohi ajaessaan. Matala

ti. Pyörä oli matala, pitkä limousine-mallinen. ”Tiesin heti, että tuollainen sen pitää olla.

Halusin rakentaa fillarin, jonka voisin kuvitella olevan viisikymmentäluvulta.”

“Kun tällä ajelee, pikkupojat ovat innoissaan.”

Kustom-fillarien rakentelu kehittyi Etelä-Kaliforniassa. Nuoriso alkoi rakentaa chopper-fillareita 1960-luvulla. Niissä oli pitkä etuhaarukka ja korkea ”apinakiikku” eli apehanger-ohjaustanko. ajoasento näyttää tyylikkäältä.

Tänäkin päivänä suurin osa rakenneVänttinen näki yli kymmenen vuotta sitten Helsingin keskustassa polkupyörän, joka sytyt- tuista pyöristä on choppereita. Malleja on

30.10.2013 17:38:49

ELÄ 3 9 H2

monia: osa rakentaa pelkistetyn pyörän, osa haluaa pyöräänsä mielikuvituksellisia muotoja ja värejä. Yksityiskohdat kuuluvat rakenneltuihin pyöriin.

Vänttisen pyörä edustaa fifties-styletyyliä. Niitä rakennetaan vähemmän. Aluksi Vänttinen osti tehdasvalmisteisen polkupyörän rungon ja pilkkoi sen osiin. Hänen hyvä ystävänsä Kartsa hoiti peltityöt eli rungon kattamisen. Timppa maalasi pyörän.

Vänttinen verhoili satulan itse.

Rakentelua sivusta seuranneet kaverit naureskelivat touhua. Lopputulos kuitenkin hämmästytti ja ihastutti. Pyörä sai nimekseen Saratoga. ”Kun tällä ajelee, pikkupojat ovat innoissaan”, Vänttinen kertoo. ”Tämä on suhteellisen halpa harrastus.

Rakentelussa voit vapaasti toteuttaa omia ideoitasi ja hyödyntää kierrätysmateriaalia.”

Viime kesänä Vänttinen kavereineen pakkasi fillarit autoon. Suuntana oli Amsterdam. Paikallinen polkupyöräkerho järjesti FBI’s Lucky Riden. Fillaristeja kokoontui paikalle noin 150. Matka suunnattiin kohti maaseutua, jossa pyöristä muodostui reilun kilometrin letka.

Päivässä ajettiin 50–60 kilometriä niin, että ajoa oli kymmenen kilometriä kerrallaan ja sitten mentiin pubiin parille. Neljän päivän aikana matkaa kertyi yhteensä 200 kilometriä.

Myös Ari Sinkkonen oli mukana Amsterdamin tapahtumassa ja osallistuu mielellään muihinkin pyöräilytapahtumiin. ”Reissaamme eri maissa, fillaroimme ja pidämme hauskaa.”

Vänttinen ei kuulu polkupyöräkerhoon.

Ari Sinkkonen ja hänen vaimonsa Sari kuuluvat kansainväliseen Chopaderos-kerhoon. Kerhon Euroopan pääpaikka sijaitsee Hollannissa. Jäseniä on noin 200 ympäri maailmaa. Jäsenistä sata on Euroopasta, loput Amerikasta, Kanadasta ja Australiasta.

Sinkkoset omistavat 14 pyörää. Myös lapset ajelevat kustom-pyörillä. Ari Sinkkonen on rakentanut seitsemän pyörää, kokonaan.

Loput ovat enemmän tai vähemmän alkuperäisessä kunnossa. ”Kustom-fillarien suosio kasvaa jatkuvasti. Edelleen harrastuksen voi kuitenkin lukea underground-touhuksi, niin Suomessa kuin maailmallakin”, Sinkkonen kertoo.

Ensi vuonna Ari ja Sari Sinkkonen lähtevät kerhon kanssa ajelemaan Kana-daan.

Tapahtuma kestää neljä päivää. Ari Sinkkonen ottaa työn alla olevan kolmipyöräisen kustomin eli triken mukaan. Sari Sinkkonen teettää pyörän rungon Kaliforniassa.

Valmiin rungon rakentaja lähettää paikalliselle kerholle Kanadaan. Loput varaosat Sinkkonen tilaa etukäteen ja kokoaa pyörän Kanadassa. Tapahtuman jälkeen pyörä lähtee Suomeen odottamaan seuraavaa kruisailua.

h2_painovalmis.indd 39

Hollannin FBI-tapahtumassa ajettiin 200 kilometrin kruise.

West Coast Lunatics järjestää tapahtumia Porissa, talvellakin.

Lasse Vänttisen fillarissa on vaihteet, mutta ei sillä kannata mäkiselle kruiselle lähteä.

30.10.2013 17:38:55

Sarjassa toimitus tykkää asioista.

IHAN KIVA

H2 4 0 ELÄ

h2_painovalmis.indd 40

Kookosöljy

Värikkäät lenkkarit

Monipuolinen ja terveellinen kookosöljy sopii niin kauneudenhoitoon kuin ruoanlaittoonkin. Itse käytän sitä hiusten hoitoaineena, ihon kosteuttajana, meikin poistajana, hampaidenpesuun, kuorintaan, ruoan paistamiseen ja suklaan tekemiseen.

Myös koira tykkää öljystä, ja sille on oma purkkinsa. MH

Tämän hetken lempparini ovat Nike Freen lenkkarit, koska ne ovat a) supermukavat ja b) hyvännäköiset.

Omat lenkkarini ovat juoksemiseen tarkoitetut, mutta niitä saa myös salikenkinä. Voisin tosin käyttää kenkiä 24/7, ja yhdistän ne usein osaksi asua. HK

Punnerruskahvat

Muumi-keittokirja

Nämä erinomaiset kapulat mullistivat kotijumppaamiseni. Hikiset kädet eivät luista enää parketilla eivätkä ranteet rasitu, sillä kahvat pysyvät asemissaan ja siirtävät painopisteen ranteesta koko nyrkkiin.

Kahvoilla pystyy tekemään syvempiä punnerruksia kuin normaalisti, sillä ne tuovat käteen lisää pituutta tehokasta! MK

Sami Malilan laatimaan Muumimamman keittokirjaan on koottu Muumilaakson väen lempiruokia aamiaisesta päivällisruokiin ja leivonnaisiin. Mukana on helppoja opiskelijabudjetille sopivia ohjeita. Reseptien väleissä on Tove Janssonin piirroksia ja Muumi-kirjoista poimittuja sitaatteja.

Reseptit on nimetty hauskasti: miltäköhän maistuu Nuuskamuikkusen mietiskelyliemi? EL

30.10.2013 17:38:56

ELÄ 4 1 H2

H E L G AN UUDET TILAT Pasilan toimipisteessä tehty tilauudistus houkuttelee opiskelijoita koululle myös rentoutumaan.

T e k s t i : H a nn a K o r h o n e n K u vat: E v e l i i n a L i n k o h e i m o

Helga on uudistanut Pasilan toimipisteessä sijaitsevat Lounge&Kitchen -tilansa. HELGAn hallituksen puheenjohtaja Igor Parri kertoo, että puoli vuotta kestänyt projekti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä HAAGA-HELIAn ammattikorkeakoulun kanssa. ”Aiemmat tilat olivat luotaantyöntävät eivätkä opiskelijat ottaneet niitä omakseen”, Parri kuvailee.

Uusissa tiloissa huonekalujen järjestely on uusittu ja seinät maalattu HAAGA-HELIAn tunnusväreillä. Varustukseen lisättiin lehtikaappi, säkkituoleja ja kaksi suurta kosketusnäytöllistä multitouch -konetta, joihin voi kytkeä vaikkapa oman pelikonsolin. Myös valaistus on uusittu.

Arkkitehti ja paloturvallisuusseikat rajoittivat jonkin verran uudistuksen toteutusta. Kampuksen arkkitehti määrittelee hyvin tarkkaan, millaisia muutoksia Pasilan rakennuksessa voi ja ei voi tehdä.

Vaikka uudistus on toteutettu vasta Pasilassa, Parrin mukaan HELGA kaavailee pientä pintaremonttia myös muille kampuksille. Opiskelijoille on tärkeä olla kouluillakin ”olohuone”, jossa voi viettää esimerkiksi hyppytunteja.

Parrin mukaan uusissa tiloissa oleskelu on aiempaa miellyttävämpää ja tilat ovat jo kovassa käytössä: siellä kokoontuu muun muassa lautapelikerho. Parri kertoo toivovansa kerhotoiminnan kasvavan uudistuksen myötä. ”Otetaan kaikki irti meidän uusista tiloista!”

Tilat ovat olleet käytössä orientaatioviikosta saakka.

Uuden Lounge&Kitchen -tilojen virallisia avajaisia vietettiin 17.10.

h2_painovalmis.indd 41

30.10.2013 17:38:59

H2 4 2 ELÄ

BRYLCREEMIÄ HIUKSIIN Nahkatakit ja farkut levisivät kulovalkean tavoin, kun James Deanin nuori kapinallinen asteli valkokankaalle. Rasvaletti-näyttely sukeltaa syvälle 1950-luvun Helsinkiin.

TEK S TI : Ans a A a r n i o KUVA : I l o n a S a n ta h o l m a

Nuoret miehet ymmärsivät huolitellun ulkonäön päälle jo 1950-luvulla. Jollei Brylcreemiä ollut saatavilla, kädet työnnettiin voihin. Brittiläistä hiusvoidetta myytiin aluksi vain partureille. Siinä vaiheessa, kun Suomen suuret ikäluokat tulivat teini-ikään, voidetta sai jo kaupoista.

Tytöt palvoivat pop-idoleita, kuten teinitähti Paul Ankaa. ”Teinitytöt halailevat Paul Ankan ja Tommy Steelin levynkansia”, tuottaja Riitta Pakarinen näyttää kahta valokuvaa.

Tyttöjen toisistaan ottamat kuvat ovat peräisin kotialbumeista. Helsingin kaupunginmuseo järjesti keväällä kuvakeruun, joka tuotti noin 250 valokuvaa. Osa yleisön kuvista päätyi näyttelyyn. ”Harrastajien ottamat kuvat ovat privaatimpia. Niitä ei ole ajateltu julkisiksi”, Pakarinen sanoo. ”Nuorilla itsellään oli kameroita. Kouluissa opettajat vetivät kamerakerhoja.”

Sodan jälkeen kaikesta oli pulaa. Elintaso

alkoi kuitenkin nousta 1950-luvulla. Filmiä oli taas saatavilla, mutta se oli kallista eikä sitä tuhlailtu. Isät kuvasivat kaitafilmikameroillaan perheiden merkkitapahtumia.

Ammattivalokuvaajat ovat ikuistaneet arkea. Kodit ovat ahtaita. Lapsia on paljon, ja he heittelevät kiviä jalkakäytävällä.

James Deanin tähdittämä Nuori kapinallinen tuli valkokankaille 1955. Samana vuonna Stockmann avasi tavarataloonsa teiniosaston. Farkut, kellohameet ja tennarit levisivät Helsinkiin.

Nuoret kuljeksivat kaduilla, kunnes ensimmäinen nuorisokahvila avasi ovensa Hakaniemessä. Siellä pimut ja jannut, pärinäpojat ja surinasussut tapailivat toisiaan.

Jiven jälkeen maistui limsa.

Näyttelyn Helsinki on värikäs, sillä mukana on runsaasti diakuvia. Saksassa 1950-luvulla kehitetyt diafilmit ovat säilyttäneet värinsä.

Rasvaletti Hakasalmen huvilassa 13.11.2013- 30.11.2014

Tyttö poseeraa nojatuolissa Tommy Steelen Young Love -levyn kannen kanssa.

Ilona Santaholma 1958

h2_painovalmis.indd 42

30.10.2013 17:38:59

HELGAN UUTISIA HELGA MUKANA LIIKUNTAHANKKEESSA HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HELGA, Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA sekä kummatkin korkeakoulut HAAGA-HELIA ja Metropolia ovat lähettäneet yhteisen liikuntahankehakemuksen OKM:lle (Opetus- ja kulttuuriministeriö).

Mukana suunnittelutyöryhmässä ovat METKAn liikunta-asiantuntija ja hallituksen liikuntavastaava sekä HELGAn koulutuspoliittinen asiantuntija ja hallituksen liikuntavastaava. Sen tarkoituksena on tulevaisuudessa yhdistää pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulukentän liikuntapalvelut ja laajentaa niitä kaikkien ammattikorkeakouluopiskelijoiden käyttöön. Konkreettisesti liikuntahankkeen toteutuminen näkyy vuodesta 2014 alkaen liikuntapalveluiden laajentumisena.

HELGA TÄYDENTYI Syksyn rekrytointien tuloksena HELGA sai työyhteisöönsä kaksi uutta kasvoa. Kansainvälisten asioiden asiantuntijan tehtäviin palkattiin 10.9. Varpu Ahtonen ja 22.10. HELGAn uutena pääsihteerinä aloitti Aku Aarva. Molempien esittelyt kuvineen löydät HELGAn nettisivuilta.

Lämpimästi tervetuloa taloon!

HELGA TALVIUNIVERSADIEN KANNALLA Opiskelijoiden Liikuntaliitto piti ylimääräisen liittokokouksensa 4.10. Helsingissä. Kokouksen aiheena oli talviuniversiadien hiihtolajien hakeminen Lahteen vuodelle 2015. HELGA kannatti OLL:n esitystä talviuniversiadien tuomisesta Suomeen, sillä kokonaisuudessaan ne toisivat satoja harjoittelu- ja vapaaehtoistyöpaikkoja ja auttaisivat Suomea profiloitumaan vahvemmin myös opiskelijaliikuntaan. HELGA, LAMKO (Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijakunta) ja Tahkon Talli ry julkaisivat yhdessä myös kannanoton, jossa todettiin talviuniversiadien tuovan kaivatun piristysruiskeen korkeakouluopiskelijoiden liikuntaan Suomessa, joka on tällä hetkellä näkymätöntä ja etäisen tuntuista.

LIIKUNTAPASSI VUODELLE 2014 Liikuntapassi on yksi suurimmista rahallisista HELGAn tarjoamista eduista. Sen omistajana säästät jopa 500€ vuodessa. Hankkimalla liikuntapassin pääset ilmaiseksi joka kuun lajikokeiluihin, saat -50% HELGAn liikuntapahtumien lipuista sekä pääset etuoikeuksin varaamaan Pasilan liikuntasalin vuoroja. Liikuntapassin hinta on 35€/lukukausi tai 50€/lukuvuosi.

h2_painovalmis.indd 43

30.10.2013 17:39:00

H2 4 4 I N E N G LI S H

”As a child I always wanted to be the prince, father or superhero in our plays.”

fr ee mi nd – fr ee body Gender reassignment is a long term process. Mio Kivelä, a transman, is getting used to his life in a man’s body.

T e x t: h a nn a k ä r p pä p h o t o : m i i t ta k ä m ä r ä i n e n

”This might sound a bit harsh but as I walked by the mirror I could have hanged myself. I just wanted to get away from myself.”

That agonizing moment in India was the last time Mio Kivelä appeared as a woman.

Because of the strict culture of the country, Mio tried to dress up in women’s clothing but was shocked by his own reflection. ”I stared at the creature in the mirror and realized I couldn’t stand it. I felt like I was simultaneously on display yet still hidden under the clothes so that no one could see the real me.”

Mio, 22, looks straight into my the eyes as he talks about his life in the wrong body and his future gender reassignment process. ”The thought of gender reassignment began to circle in my mind almost every day.

Finally I understood I couldn’t run away from myself forever.”

Not everyone who regard themselves as transgender seek treatment, so it’s difficult to estimate how many people in Finland are transgender. However, there are more and more people seeking treatment every year and the average age of these people has dropped.

h2_painovalmis.indd 44

The gender reassignment process takes many years. In the beginning of 2012 Mio was interviewed at the Gender Identity Research Clinic of Helsinki. During the interview he talked about how he saw his gender and discussed his wishes for the future.

Next year Mio will meet with a nurse two more times and discuss how the changes have felt so far. He’ll also talk with two doctors about how to continue his gender reassignment process. If they come up with a decision, Mio can apply for a man’s personal identity.

Mio’s youth was overshadowed by an inexplicable feeling of self-loathing, which was extremely confusing for a teenage girl. ”As a child I always wanted to be the prince, father or superhero in our plays.

I dreamed of having a boy’s gender and felt disappointed and resentful in my own body”, Mio says.

Since Mio felt he couldn’t turn into a boy, he began to build up the role of a perfect girl. Mio was always kind, quiet and exemplary in every way.

Mio’s family has been very understanding. In the end, the gender reassignment process didn’t come as a big surprise to

them. ”Even my grandma has seemed to be okay with it. She said that there just hasn’t been a name for these things before.”

Despite of everything that has been happening, Mio’s and his live-in partner Pinja’s relationship has not changed. On the contrary - Mio says Pinja has always known she’s dating a manly person. ”Pinja thinks it’s funny that she gets to experience both a lesbian and a heterosexual relationship with me. We can get married in a church and I can be a father to our children in the future”, Mio laughs.

Mio touches his chin and searches for a hair. He wishes his beard will start to grow after the testosterone treatment begins. ”One has to remember that testosterone isn’t a wonder drug which will make me or my life perfect. My thesis is still unfinished, I have to clean up at home and I have no job plans for the future”, Mio laughs.

30.10.2013 17:39:01

I N E N G LI S H 4 5 H2

What hair tells us T e x t: i l l u s t r at i o n : S a k a r i s a u k k o n e n

”Being hairless makes me feel feminine and clean. The stubble I get after shaving my arms irritates me though.”

The nature of hair Humans are almost fully covered in body hair. Men have more hair than women, but the amount varies between individuals.

There are a small number of mutations and illnesses that can cause fur-like hair growth or total hairlessness.

The hair on humans doesn’t really keep us warm but it serves other purposes. For example our eyebrows stop sweat from going into our eyes and make it easier for us to interpret different facial expressions. Hairs also protect the skin from dirt and bacteria.

Paradoxically, keeping good hygiene is also the reason why we trim the hair under our armpits and around our private parts.

A human is the only animal who modifies its hair for aesthetic reasons.

A real Venus has smooth legs What’s the current eyebrow fashion?

Should we pluck and dye or shave them all off? There are a number of different tools developed just for shaping and maintaining eyebrows. Don’t even get started on hair products - they’re in a league of their own.

The advertisers make sure that femininity mean hairless or is at least closely controlled. Shaving tools, waxes, sugars and

h2_painovalmis.indd 45

lasers. All is fair in hair and war.

Men are also pressured to trim their hair.

A clean, shaven face has been associated with sportiness during the last decades.

Famous athletes appear in beard trimming commercials.

The advertisers makes sure that our hairs are always in the wrong place.

”I’ve had a moustache for 30 years.

I might be more handsome without it, but it is what people recognise me from.”

What does hair say about us?

When Mulan pretends to be a man to get into the army in the Disney movie, she first cuts her hair. Drag artists shave their legs before a show. If a woman has dark hairs over her top lip, she plucks them out.

Teenage boys are proud of their first thin moustaches.

We can tell a lot of a person based on their face. If there’s a beard, we tend to think of the person as a man. Then again, hair is used to express other things than or gender.

A long beard, dreadlocks or untrimmed armpit hair can be an aesthetical choice or a part of showing one’s religion or beliefs.

In the last decades the quick changes in fashion have modified the way we feel about hair. The norms and ideas of what is natural have varied from one extreme to another because of trends and ideologies.

Still, we have not yet arrived to a place where a beard on a female or dyed arm hair is normal.

The culture of hairlessness A human is often called a hairless monkey, even though we do have some hair on our bodies. Shaving and modifying hairs are the acts of a human with culture. Our ways of life and the differences in cultures determine what our hair should look like. They also determine how we use hair to accentuate our own gender.

In some cultures a unibrow on a woman is something to be proud of and dark facial hair growth is nothing to stress about.

Culture defines which hairs we use to show our gender so that the way we feel about ourselves could be seen by other people too.

30.10.2013 17:39:02

H2 4 6 I N E N G LI S H

DO YOU SIN G H E R E O F T EN? A karaoke singer gets to use his minutes on stage in any way he wants to.

T e x t: An u H a a pa l a p h o t o s : H e nn i A a lt o n e n

The singing can be heard from outside. The restaurant Malmintori surprises us. The suburban pub is clean and big. Malmintori claims to be the “living room of the locals”, which doesn’t seem far fetched.

It’s half past eight on a Saturday. The clientele consists of twentysomethings as well as pensioners. There are couples waltzing on the dance floor but they retreat quickly as the next singer, Ykä, blasts out Paranoid.

Malmintori hosts karaoke four times a week. The karaoke hostess Kristiina Puusaar tells us that many of the clients are regulars, some of them very talented.

“On the other hand, no one thinks twice whether they dare to sing. People here are supportive.”

We sit down to look at the song list. There aren’t many newest hits, but there is a separate list for heavy rock.

Our camera draws attention. Mauri, a fellow past middle age, comes up to chat. He tells us he comes here for karaoke. The beer is reasonably priced, too.

The hostess Puusaar says that sometimes you may have to wait two and a half hours before you get to sing.

We’re lucky. When my time comes up, I’ve only waited for 25 minutes.

When we step into the restaurant Kultainen Kulaus in Alppila, the singer on stage is performing an old Finnish classic. Half the bar has joined to sing along.

Karaoke originates from Japan, where it

h2_painovalmis.indd 46

became common in the 1970’s. In the 80’s karaoke spread to other parts of the world.

Karaoke is not loved everywhere, but the Finns took to it. Karaoke came into our country in its current form in 1991.

The song selection at Kulaus is decent, but the newest songs are from a few years back.

Kulaus shows the best qualities of a local pub. Tintti and Johan Loikas, who live just next door, don’t see any reason to travel elsewhere when they fancy a night at a pub.

“The atmosphere in here is great,” the couple says.

Next Wednesday our quest continues on to Haaga. The look of the restaurant Kuparikulma resembles that of a cruise ship. The red couches are from the 80’s and the floor is covered by a carpet. Here karaoke is sung every night.

It’s half past seven and the restaurant is quiet. The karaoke host Pike tells us that on weekends the bar is full of 20 and 30-yearolds.

There are two men sitting in the corner table with a bunch of song request tickets.

One of them, Make, tells us he knows of the stereotypes surrounding karaoke. The most common is that karaoke bars are visited only by drunk idiots who sing off key.

“At its worst, karaoke may be just that, but at it’s best it’s Idols quality singing,” Make says. “Karaoke is a communal thing.”

This is apparent. Every singer is cheered on and people talk to each other at the bar.

Some of the clients are already merrily drunk but their singing experience is noticeable.

Kuparikulma offers a vast selection of songs and as a nice bonus, the song lists are clean and free of beer stains.

Finally we head to Musta Härkä in Vallila, where karaoke is sung every night. Musta Härkä resembles a night club. There are colourful spot lights bouncing off the ceiling.

The karaoke hostess, Nora Pohjanheimo, has been at her job for nearly 20 years.

She tells us there has been “a hell of a lot

Restaurant Malmintori Viljatie 4, Helsinki 1,1 km from Malmi karaoke on Tuesdays, Fridays, Saturdays and Sundays Kultainen Kulaus Aleksis Kiven katu 48, Helsinki 1,4 km from Pasila karaoke on Fridays and Saturdays Kuparikulma Kuparitie 1, Helsinki 2,3 km from Haaga karaoke every day

Musta Härkä Mäkelänkatu 52, Helsinki 350 m from Vallila karaoke every day

30.10.2013 17:39:03

H EL G A 4 7 H2

of change happening”. Most importantly, young people have become active karaoke singers.

“It’s really great. If the youngsters didn’t sing, karaoke wouldn’t have a future in Finland.”

It would be a shame, because the phenomenon really is a part of our culture heritage. People have been singing in Finnish restaurants since the 90’s. Karaoke is being sung on cruise ships and even in taxis. There are at least thirty karaoke bars in Helsinki alone.

In Musta Härkä the song selection is vast and there are a lot of Finnish songs. Here you can come up dressed in sweat pants and still sing like it’s nobody’s business.

Jari, a client, thinks that all karaoke clichés are true. There are both drunken singers and half professionals. That’s what this is all about.

“The basic idea behind karaoke is that everyone can sing. Sometimes people don’t have the nerve to go perform, because there are so many good singers. In truth, it doesn’t matter how each person uses their three minutes on stage.”

Malmintori is like a livingroom.

Customers can sing karaoke there four times a week.

HELGA’S LOUNG E AN D KIT C H E N R E N EW E D The renovation done in Pasila makes sure that students have a chance to relax at school between their studies.

T e x t: H a nn a K o r h o n e n Ph o t o : E v e l i i n a L i n k o h e i m o

Helga has renovated its Lounge & Kitchen areas at the offices in Pasila. Igor Parri, the chairperson of Helga’s board, says that the six month process was carried out in cooperation with Haaga-Helia’s University of Applied Sciences.

“The lounge and kitchen areas weren’t cosy before. Student’s weren’t using them much,” he says.

The furniture has been rearranged and the walls have been painted with the colours of Haaga-Helia. Bean bag chairs and a magazine rack have been brought in. There are two large multitouch-screens to which you can hook up a game console. The lightning has been renewed too.

Even though the renovation has been done only in Pasila, Parri says that Helga is thinking about doing updating on other campuses of Haaga-Helia. It’s important that the students have their own “living room” at school, one where they can spend for example their skip lessons.

According to Parri, it’s now much nicer to hang around the new lounge and kitchen

h2_painovalmis.indd 47

areas. Students have already found the renewed space and it also serves as a meeting spot for a board game club. Parri hopes that the renovated space will increase club activities.

“Let’s all make good use of our new lounge and kitchen!”

The new lounge and kitchen have been in use since orientation week. The official opening was held on the 17th of October.

30.10.2013 17:39:06

JäsEnEdUt & OPIsKELIJA-ALEnnUKsEt Opiskelijakunta HELGAn jäsenedut sinisellä ja vihreällä kortilla 2013 Opiskelijakunta HELGAn jäsenenä sinulla on useita etuja käytettävissä valtakunnallisten etujen lisäksi. Muista näyttää voimassaolevaa HELGAn opiskelijakorttia todisteena jäsenyydestäsi palveluiden ostamisen yhteydessä.

V

Ravintolat

Night People Group - yökerhoetuja Helsingissä: Onnela, Baarikärpänen, Tivoli ja The Tiger ke-la ilmainen sisäänpääsy klo 24.00 asti, pullo talon kuohuviiniä 20 € (etusi n. 18 €) huom. edut ei voimassa erikoisiltoina ja ikärajojen puitteissa www.nightpeoplegroup.fi Hesburger Porvoo

Lundinkatu 12 -10 % kaikista norm.hintaisista tuotteista www.hesburger.fi

Ravintola South China

Ratapihantie 11, Helsinki Lounaspöytä ma-pe klo 10.30-13.30 hintaan 7,20 € (etusi 20 %)

Shaker Helsinki - cocktail- ja hanajuomia Fredrikinkatu 65 1 € alennusta Listadrinkeistä (top 30) Hanajuomat alennettuun hintaan III 3,50 €, siideri 4,50 €, mustikkashot 2 € www.shaker.fi/hki/

Mini Hese Näsi (Porvoo)

Aleksanterinkaari 1 -10 % kaikista norm.hintaisista tuotteista www.hesburger.fi

Iguana

P

Mannerheimintie 12, Helsinki -5 % Iguanan listaruuista, näytäthän kortin ennen tilausta www.iguana.fi

Matkailu

Hotelli Hullu Poro, Levi Hotelli Merihovi, Kemi

norm.hintaisesta hotellimajoituksesta -20 % www.hulluporo.fi

Restel Hotel Group

Alennusta majoittumisesta 47:stä hotellista.

Puhelinvaraukset 020 055 055 tunnuksella “HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGA” www.restel.fi

Urheilu ja hyvinvointi

M

Liikuntapassi (Helsinki, Vantaa, Espoo)

Liikuntapassilla saat osallistua rajattomasti ryhmäliikuntatunneille sekä käyttää kuntosaleja. Saat alennuksia liikuntakursseista, liigoista ja kilpailumatkoista. Liikuntapassin voit hankkia HELGAn toimistosta hintaan 45/34 €. www.helga.fi/jasenyys/liikuntapassi/

Kuntoklubi Forever Pasila

Veturitori 2B, Helsinki Kuntoklubin palveluista alennusta, katso tarkemmat tiedot www.helga.fi www.foreverclub.fi

It’s Yoga Helsinki

10 kerran tai Kuukausikortti hintaan 90 € (etusi -10 %) www.itsyogahelsinki.fi

Hammaslääkäriasema Megaklinikka

2

h2_painovalmis.indd 48

Sähkötalo, Kamppi, Helsinki Hoito ilman ajanvarausmaksia torstaisin koodilla “HELGA” www.megaklinikka.fi

Fillarikellari

Annankatu 19, Helsinki Polkupyörät ja -tarvikkeet -10 % www.fillarikellari.fi

Laastari Lähiklinikka (Hki-Lahti) käynti 35 € (tavanomaiset vaivat), rokotuskäynnit 15 € www.laastari.fi

Groom Parturit

kaikista palveluista -10 % www.groom.fi

Kampaamo Pääjohtaja

Mikonkatu 13 (sisäpiha) Kampaamo- ja parturipalveluista -15 % www.paajohtaja.fi

30.10.2013 17:39:07

Viihde Siltavuorenranta 18, Helsinki -10 % teemapuvuista ja pilailutuotteista www.pilailupuoti.com

CDON.COM -alennuksia nettiostoksista Ensimmäinen väh. 10 € ostos postikuluitta Helga-koodilla, pyydä oma koodisi tomi.

Sen jälkeen käyttöösi vapautuvat nämä HELGA-edut: * kirjat -8 %, musiikki (CDt) -3 %, DVDt -3 %, * kännykkät, televisiot, MP3-soittimet, tietokoneet, läppärit sekä oheislaitteet - ilman postimaksua sekä kampanjahintoja www.cdon.com

Koodilla “HELGA10” -10 % kaikista tuotteista, ei minimiostoa, yli 40 € tilaukset postikuluitta

hohtotuotteita edullisemmin Valotikkuja bileisiin, risteilylle ja hauskanpitoon -10 % nettituotteista koodilla “HELGA2012”

Sound-Shop

Vilhonkatu 5 (Kaisaniemi) soittimien ja tarvikkeiden erikoisliike -15 % kaikista myymälän tuotteista

Pukeutuminen

Backstage Rock Shop

Bändipaidat ja muut fanituotteet kaikista tuotteista -15 % HELGAn koodilla: QVL4JECT www.backstagerockshop.com

Top Streetwear

Jaakonkatu 3, Helsinki Street ja hip hop -vaatteita, myymälästä ostetuista tuotteista -10 %, nettimyymälän ostoksista -20 % koodilla “Helga” www.topstreetwear.com Muut edut

Tulostintarvikeliike Prink

Hakaniemi - Kaisaniemen metroasema Pasilan asema -10 % Prink-tuotteista, -15 % alennus kuukauden ensimmäisenä torstaina ostettaessa koko sarja Prink tuotteita

Vihreä Lanka -lehti

opiskelijakestotilauksia puolen vuoden tilaus (11 nroa) 15 € vuoden tilaus (22 nroa) 30 €

Lakitoimisto Schön

kaikista lakitoimiston palveluista – 20 %

Suomen Pukuvuokraamo

Pursimiehenkatu 2 Juhlapukuja miehille ja naisille -20 % norm.hintaisista vuokratuotteista -10 % norm.hintaisista myyntituotteista

Slam - vapaa-ajan ja urheiluvaatteita

Lauttasaari - Haukilahti - Iso Omena -15 % alennusta kaikista Slam myymälöiden tuotteista

bonuksia verkko-ostoksista Ilmainen 5 € saldoa, kun liittyy palveluun ja liittymisen jälkeen syöttää koodin “HELGA” ‘Omalta sivulta’ löytyvään kampanjakoodikenttään.

Suomenlinnan Lelumuseo

Sisäänpääsy Lelumuseoon 3 € sekä tee kahdelle yhden hinnalla kahvilassa.

Pasilan aseman suutari

Pasilan asema, raide 1-2 Suutarin korjauspalvelut -20 % pesulapalvelut -10 %

Opiskelijakorttia kannattaa vilauttaa aina ostoksia tehdessäsi, sillä voit saada etuja yllättävissäkin paikoissa!

Pilailu-Puoti

(ei tradenomiopiskelijoiden työsuhdeasiat)

HELGAn jäsenalennuksia

Alennusta HELGAn tapahtumista, haalareista, haalarimerkeistä + muuta!

HELGAn opiskelijalehti H2 toimitetaan kotiin.

h2_painovalmis.indd 49

Jäsenyys k a n n at ta a !

3

30.10.2013 17:39:07

STUDENT CARD & BENEFITS Student Union HELGA’s member benefits 2013

Restaurants

Night People Group

Onnela-Helsinki, Baarikärpänen, Tivoli and The Tiger wed-sat free entry until 24.00 o’clock

Iguana Mannerheimintie 12, Helsinki

Shaker Helsinki - cocktails and drinks Fredrikinkatu 65 1 € discount on top 30 drinks

Mini Hese Näsi (Porvoo)

-5 % from menu food

Aleksanterinkaari 1 -10 % discount on all normal priced products

Restaurant South China

Hesburger Porvoo

Restel Hotel Group

Hotel Hullu Poro, Levi Hotel Merihovi, Kemi

Located right next to HAAGA-HELIA Pasila campus. Lunch table Mon-Fri from 10.30 to

Lundinkatu 12 -10 % discount on all normal priced products

Travelling Discount on hotel accomodation, 47 hotels

- 20 % from norm. priced accomodation

Sports & well-being

Sport Pass

With the Sport Pass you can attend versatile group sport classes and use gyms without any limitations. You will also get discounts on instructed classes, leagues and competition trips. You can purchase the Sport Pass

It’s Yoga Helsinki

10-time or Monthly Card for 90 € (discount -10 %)

Gym Forever Pasila

Veturitori 2B, Helsinki Discount on gym services,

Fillarikellari - Annankatu 19, Helsinki Bikes and bike accessories -10 % Groom Parturit (barber)

4

h2_painovalmis.indd 50

All services -10 %

Laastari Lähiklinikka (Hki-Lahti)

A visit 35 €/ time (most common acute illa vaccination visit 15 € (note: Finnish social security number required)

You might get surprising discounts in various places, so it might be useful to show your student card while shopping!

As a member of the Student Union you have many special HELGA benefits provided to you in addition to the nationwide benefits. Remember to carry your HELGA student card which is the ONLY official student card, with you to prove your membership. for full description of the benefits.

Visit

E

Hammaslääkäriasema Megaklinikka

Sähkötalo, Kamppi, Helsinki Dental treatment without a reservation fee with “HELGA”-code. Note, Finnish security number required

Hairsalon Pääjohtaja Mikonkatu 13 (inner courtyard) Hairsalon & barber services -15 %

30.10.2013 17:39:10

-10 % discount with “HELGA10” code

Entertainment You might get surprising discounts in various places, so it might be useful to show your student card while shopping!

Sound-Shop

Vilhonkatu 5 (Kaisaniemi) quality instruments and equipment -15 % from the store

CDON.COM -online shopping Discounts on cd’s, dvd’s, books, cellphones, laptops etc. www.cdon.com

Pilailu-Puoti - Siltavuorenranta 18

- glow products Glow sticks -10 % from on-line purchases with “HELGA2012”code

Top Streetwear - Jaakonkatu 3, Helsinki

Slam - free time and sports wear

-10 % from theme clothing and novelty items www.pilailupuoti.com Clothing Street & hip hop -clothing, -10 % from the store, -20 % from on-line purchases with “Helga” code www.topstreetwear.com

Lauttasaari - Haukilahti - Iso Omena -15 % discount on all products in Slam shops

Backstage Rock Shop

Pursimiehenkatu 2, Helsinki Mens & womens rental evening wear -20 % and -10 % from sales price

Band fan products -15 % with code: QVL4JECT www.backstagerockshop.com Other benefits

Printing equipment store Prink Discounts on printing equipment

Vihreä Lanka -magazine

a half year order (11 mag.) 15 € a full year order (22 nroa) 30 €

discount of – 20 % on all services

employment relationship matters not included

Suomen Pukuvuokraamo

Pasila railways station’s shoemaker Shoemaker services -20 %, laundry services -10 %

bonus’ from online shopping a free 5 € when joining the service account after you’ve signed in and added Campaign code “HELGA”

Suomenlinna Toy Museum

Entrance fee 3 €, tea for 2 for the price of 1

HELGA discounts

Discounts on event tickets, coveralls, coverall badges etc!

i t ’s g o od to be a member!

5

h2_painovalmis.indd 51

30.10.2013 17:39:10

JOUKOSSA ON VOIMAA – JA MAIJAKIN HUOMAA SEN

h2_painovalmis.indd 52

30.10.2013 17:39:11