Helsingin henki 1/2015

henki Helsingin

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

0 20151 HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

SIVU X

Tunteet purkuun

reppari 16

Tieto avoimeksi

hyvinvointi 26

teema 6

Kaupunki verstaan bitit väki pistää ruotuun 10

Työkaverista tuli ystävä

Tehdään parempi kaupunki

pääkirjoitus päätoimittaja Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Kunta10:stä suunta parantamiselle

Kuva BEIJING CHAOYANG CULTURAL CENTER

H

elsinki liittyi viime vuonna mukaan Kunta10-tutkimukseen, joka on kuntaalan henkilöstön työelämän ja terveyden muutoksia selvittävä seurantatutkimus. Kunta10 on valtakunnallinen ja kansainvälisestikin arvostettu tutkimus, jonka Työterveyslaitos toteuttaa yhdessä Turun ja Helsingin yliopistojen kanssa. Ennen Helsinkiä sen olivat ottaneet käyttöönsä aiemmin jo kymmenen kaupunkia, muun muassa Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku.

Nyt tutkimuksen tulokset ovat valmistuneet, ja ne jaetaan virastojen ja liikelaitosten käyttöön. Helsingin vastausprosentiksi tuli 69, mikä on TTL:n mukaan varsin hyvä luku ensikertalaiselle.

Miltä Helsingin työhyvinvoinnin koko kuva näyttää? Miten Helsinki sijoittuu työyhteisötaitoihin, johtamiseen ja itse työhön liittyvissä kysymyksissä sekä sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja ennenaikaisten eläköitymisten määrissä suhteessa muihin kaupunkeihin? Mitkä syyt vaikuttavat taustalla? Tutkimus tuottaa meille näistä nyt entistä kattavampaa tietoa. Jatkossa tietoa kertyy myös hyvinvoinnin kehittymisestä, ja vertailua voidaan tehdä silloin paitsi toisiin kaupunkeihin myös omiin aiempiin tuloksiin.

Kun tulokset ovat nyt käsillä, ne tutkitaan ja analysoidaan. Kaupunkitasolla tarkastellaan, mitkä asiat vaativat erityisesti huomiota ja määritellään ne kehittämisalueet, joiden parantamiseen täytyy keskittyä.

Kaupunkitason rinnalla oleellisen tärkeää on, että virastoissa ja liikelaitoksissa tartutaan omiin tuloksiin ja että ne käsitellään hyvin. Mitä tulokset kertovat meidän työyhteisöjen tilanteesta ja mitkä asiat edellyttävät muutosta? Kun tulosten käsittely jalkautetaan eri työyhteisötasoille ja mahdollisimman moni voi osallistua keskusteluun ja toimenpiteistä sopimiseen, parannukset käytännöissä ja työoloissa toteutuvat aina varmemmin. Selkeät, yhdessä sovitut ja kaikkien tiedossa olevat kehittämistoimet luovat luottamusta siihen, että kyselyyn vastaamisella on merkitystä ja että toimintaa myös parannetaan. Kaiken tavoitteena on, että henkilöstö voisi entistä paremmin, viihtyisi työssään, olisi tuottelias ja kokisi Helsingin hyväksi työnantajaksi.

Virastot ja työyhteisöt voivat saada apua ja tukea tulostensa avaamiseen ja tulkintaan joko Oiva Akatemiasta tai Työterveyslaitokselta. Tulosten käsittelyyn koulutetaan myös esimiehiä.

Kunta10 toteutetaan tästä lähtien joka toinen vuosi. Tämä on järkevää, sillä näin tavoitteille ja toimenpiteille annetaan tarpeeksi aikaa vaikuttaa ennen seuraavan tutkimuksen tuottamaa seurantaa.

Tuloksista uutisoidaan Helmessä ja myös seuraavassa Helsingin Hengessä.

,,

Kun mahdollisimman moni osallistuu toimenpiteistä sopimiseen, parannukset toteutuvat varmemmin.”

// vinkki Ulkoilmajuhla kiinalaiseen tapaan VÄRIKKÄÄT LYHDYT, höyryävät herkut, lohikäärmeet, leijonat ja Pekin-

gistä saapuvat taidokkaat esiintyjät täyttävät Lasipalatsin aukion 18.2. klo 16–20. Silloin vietetään Kiinalaista uuttavuotta.

Kevään juhlana tunnettu tapahtuma on kulttuurialueen merkittävin vuotuinen juhla. Sitä juhlitaan perinteisesti ystävien ja perheen parissa.

Helsingin ja Pekingin kaupunkien isännöimä Kiinalaisen uudenvuoden tapahtuma tarjoaa yhdeksättä kertaa mahdollisuuden sukeltaa kiinalaiseen juhlahumuun. Viime vuonna tapahtumaan osallistui yli 30 000 Hevosen vuoden juhlijaa. Tänä vuonna toivotetaan tervetulleeksi alkava Vuohen vuosi.

Taidokkaat esiintyjät vievät katsojat taianomaiseen maailmaan lohikäärme- ja leijonatansseillaan sekä tyylitellyillä kungfu-esityksillään. Lavalla nähdään myös koko perheelle sopivaa ohjelmaa. Lisäksi aukiolla päästään seuraamaan suorana lähetyksenä uudenvuoden juhlallisuuksia Pekingistä.

Aitoa kiinalaista tunnelmaa luovat tuoksuja ja makuja tarjoava ruokatori sekä kiinalaiset markkinat. Värien loistoa lisäävät Paasikiven aukion perinteisellä lyhtytekniikalla valmistetut terrakottasotilaspatsaat.

Tapahtuman järjestää kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa ja Suomi–Kiina-seura. Pääyhteistyökumppaneina toimivat Finnair ja Kone.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. kiinalainenvuosi.fi

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 2 15.4. Nro 3 3.6. Nro 4 2.9. Nro 5 21.10. Nro 6 9.12.

Aineisto

24.3.

12.5.

14.8.

2.10.

20.11.

02

Helsingin henki | Helmikuu 2015

sisältö

10 duunissa

Kaupunkiverstaan työpajassa työskentelee tiivis mediaporukka.

12 hanke

Kaupunki ja Helsingin yliopisto edistävät yhdessä metropolialueen kehittymistä.

15 työkalut

Kaupungin HR-tietojärjestelmän hankinnassa otettiin aikalisä.

20 ammatti

Autopeltiseppä Eija Kärkkäinen rakastui ruosteeseen.

22 kaffella

Mikä EMBA ja kenelle se on tarkoitettu?

Tiivis valmennus kasvattaa tulevaisuuden johtajia.

26 hyvinvointi

Hetipurku-malli auttaa purkamaan tunteita uhkaavien tilanteiden jälkeen.

32 uusi duuni

ympäristö

14

Heleniltä rakennusvirastoon siirtynyt ulkovalaistuksen hoito jatkaa energiansäästökohteiden etsintää.

24

Hyvää vapaa-aikaa nuorten parissa luotsaa Hanna Peltola.

asukas

Malmin sairaala uudistui henkilöstön ja potilaiden ehdoilla.

28

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 27 Työterveyslääkäri 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

06

teema

Helsinki avaa tietoa entistä enemmän saataville.

16 reppari

Kuusi kaupungin työntekijää kertoo, miten työkaverista tuli läheinen ystävä.

liikkeellä

Uutta puhtia vuoteen liikunnasta, ravinnosta ja hyvin nukutusta yöstä.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMIT­TAJA Katariina Käyhkö, puh.

310 64988, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2014–2015 Terttu Sopanen, Essi Eranka, Lotta Henriksson, Merja Jattu-Wahlström, Heikki Mäntymäki, Roger Nordman (JUKO), Olli Riihimäki (KTN), Pepe Nikander (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2015 PAINOS 37 500 kpl 27. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | Helmikuu 2015

03

uutisia Lyhyesti ■■ HELSINGISSÄ ASUI VUODENVAIHTEESSA tietokeskuksen arvion mukaan noin 621 600 ihmistä. Kasvua oli noin 8 900 henkeä.

■■ KUNTA10-KOULUTUKSIA ON TARJOLLA esimiehille tutkimuksen tulosten käsittelyyn. Koulutuksen avulla tuloksia voi tulkita sekä käynnistää niiden pohjalta kehittämistoimia työyhteisöissä. Koulutuksista saa lisätietoja Koulutuskalenterista, jossa niihin myös ilmoittaudutaan. Koulutuskalenteri löytyy Helmen sovelluksista.

■■ POHDITUTTAAKO TYÖHÖNPALUU PERHEVAPAALTA? Kaupunki järjestää yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa ilmaisen pilottivertaisryhmän perhevapailla oleville. Jos kiinnostuit, lisätietoa saat kaupunginkansliasta Maiju MalkamäkiLaurilalta, maiju.malkamaki-laurila@ hel.fi.

Helmen uutisia voi kommentoida ■■ HELMEN UUTISIIN ON lisätty kommentointimahdollisuus.

Uutista voi kommentoida ja siitä keskustella uutisen lopussa löytyvässä kommentointikentässä. Uutistoimittaja valitsee kunkin uutisen yhteydessä, lisääkö hän kommentointimahdollisuuden uutiseen.

Omat kommentit näkyvät kootusti Oman Helmen Omat tiedot -profiilisivulla, jonka kautta niitä pääsee myös hallinnoimaan. Toisten tekemiä kommentteja voi käydä katsomassa heidän Oma Helmi -sivuilla.

Startti esimiestyöhön!

■■ HELMI-KONSEPTIA KEHITETÄÄN SOSIAALISEN intranetin suuntaan, ja kommentointi liittyy kehittämiseen yhtenä uutena ominaisuutena.

Esimiehille tarjotaan uudenlaista perehdytystä, joka on tarkoitettu erityisesti kaupungin uusille, vasta aloittaneille esimiehille. Myös kokeneemmat esimiehet ja HR-asiantuntijat hyötyvät siitä ja ovat tervetulleita mukaan.

Maaliskuussa alkava Startti esimiestyöhön -ohjelma on kehitetty kaupungin esimiesten kokemusten ja kommenttien pohjalta. Moduulit ja luennot muodostavat omat kokonaisuutensa, ja kaikkiin tai vain osaan voi osallistua. Ohjelman järjestää Oiva Akatemia, ja se on maksuton.

Ilmoittautuminen Koulutuskalenterissa, jonne pääsee Helmen sovelluksista.

Helmi > Yhteiset palvelut > Koulutus ja kehittäminen > Johdon ja esimiesten palvelut > Uudet esimiehet

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi.

04

■■ Mikä Helinä on, ja mihin se on tarkoitettu?

Helinä on henkilöstön virallinen aloite- ja ideakanava. Se sisältää myös paljon työkaluja esitettyjen ideoiden kommentoimiseen ja kehittelyyn.

Ideoita voi julkaista kaikki henkilöstöön kuuluvat. Järjestelmässä esiinnytään omalla nimellä, niin ideoitaessa kuin kommentoitaessakin. Tähän mennessä Helinään on jätetty jo runsaat 450 ideaa.

■■ Millaisia ideoita on otettu käyttöön?

Esimerkiksi viime syksynä HKL palkitsi innovaation, jolla kaksi raitiovaunua saadaan yhdistettyä toisiinsa aiempaa helpommin. Rakennusvirastossa taas keksittiin kääntää tablettityyppisen tietokoneen näytön kulunut suojakalvo 180 astetta, jolloin sille saatiin lisää käyttöikää.

Helsingin henki | Helmikuu 2015

Ideoiden toivotaan herättävän keskustelua ja kiinnostusta. Helinä-moderaattorit kommentoivat usein ideaa ja vievät tarvittaessa sen oman viraston asiantuntijoiden arvioitavaksi.

Kaikkia ideoita ei voida ottaa käyttöön eikä kaikista palkita. Joskus uutuusvaatimus ei täyty. Toisinaan esitetty asia on tyypiltään toive tai palaute jostain ongelmasta, eikä siten varsinainen idea.

■■ Millaisia palkkioita ideoista on maksettu?

Summat vaihtelevat tunnustuspalkkioista, kuten elokuvalipuista aina kahden tuhannen euron palkkioihin.

■■ Kuka päättää palkitsemisesta?

Järjestelmän moderaattori valmistelee palkkioesityksen päättävälle esimiehel-

Henkilöstöedut talteen ■■ HENKILÖSTÖKORTILLA SAA ALENNUSTA teattereiden, uimahallien ja museoiden sisäänpääsymaksujen lisäksi yli viidestäkymmenestä liikkeestä. Pitkin vuotta karttuvalta listalta löytyy muun muassa optikkoliikkeitä, kampaamoja, kuntosaleja, hammaslääkäreitä, autovuokraamoita sekä kello- ja koruliikkeitä.

Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Alennusliikkeet

le. Käytännössä virastojen ja liikelaitosten toimintamallit kuitenkin vaihtelevat.

■■ Miten Helinää kehitetään?

Helinän ohjausryhmä koordinoi kehittämistä. Helinästä on tarkoitus tehdä seuraava versio tänä vuonna. Toiveena on tehdä siitä aktiivisempi ideoinnin keskustelukanava.

Vastaajina Helinän päämoderaattorit erityissuunnittelija Markku Aho ja erityissuunnittelija Ulla Kangas kaupunginkanslian henkilöstöosastolta.

Helinä löytyy Helmen etusivun sovelluksista.

PIIRROS: LOTTA HENRIKSSON

stadi

Ehdota ympäristöpalkinnon saajaa ■■ KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPALKINTO MYÖNNETÄÄN tänä vuonna sisäilma-asioissa ansioituneelle henkilölle tai organisaatiolle. Palkinnon saajaa voi ehdottaa pelaamalla sisäilmapeliä osoitteessa hel.fi/ymparistopalkinto. Peli on tietovisa, jossa voi testata omaa sisäilmatietoutta ja voittaa laadukkaan rikkaimurin. Visailemassa ja palkinnon saajaa ehdottamassa voi käydä 20.2. asti.

365 Henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi luo katsauksen henkilöstöpolitiikan haasteisiin tänä vuonna.

Potilastiedot kansalliseen arkistoon ■■ KAUPUNGIN TYÖTERVEYSKESKUS LIITTYY kansalliseen potilastiedon arkistoon maaliskuun alussa. Potilastiedon arkisto on palvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään tietoturvallisesti.

Arkiston kautta potilastiedot ovat potilaan itsensä käytettävissä sekä potilaan suostumuksella häntä hoitavien terveydenhuollon yksiköiden käytettävissä hoitotilanteissa. Jokainen voi määritellä itse potilastietojensa luovuttamisen Omakanta-palvelun kautta.

Lisätiedot: www.kanta.fi ja Tyke

Kesätyöhaku alkoi ■■ KAUPUNKI HAKEE KESÄTÖIHIN noin 4 000 työntekijää. Haku jatkuu pitkin kevättä. Työntekijöitä palkataan hoitoalalle, puistotyöntekijöiksi, toimistotehtäviin, kirjastovirkailijoiksi ja liikuntapaikkojen hoitoon.

Erityisesti tekniselle ja sotepuolelle palkataan alan opiskelijoita. Osa paikoista on suunnattu 16–17-vuotiaille ja Siisti kesä -hankkeen paikat 16–20-vuotiaille. Näiden paikkojen haku on 9.–20.3.

Kaupunki on viime kesän tapaan mukana Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, jolla haastetaan työnantajat tarjoamaan enemmän ja laadukkaampia kesätyöpaikkoja. helsinkirekry.fi > Avoimet työpaikat > Kesätyöt ja kesäsijaisuudet Vastuullinen kesäduuni -kampanja: kesaduuni.org

Hyvällä henkilöstöpolitiikalla vaikutuksensa talouteen ■■ UUSI VUOSI EI muuttanut suosituimpia puheenaiheita kunta-alan työelämässä. Soteuudistus, metropolihallinto ja pääkaupunkiseudun kuntien mahdollinen yhdistyminen vilisevät kokousten agendoilla. Näitä kysymyksiä koskevat ratkaisut ovat yhä lähempänä.

Eduskunta päättää kautensa maaliskuussa ja viimeistään silloin tiedämme enemmän, mitä näille merkittäville suunnitelmille tapahtuu.

Kaupunki ei ole ollut vuosiin näin suurten muutosten ja myös epävarmuuden edessä kuin nyt. Ulkoisten muutosodotusten lisäksi kaupungin sisällä tapahtuu paljon. Uudistusten onnistuminen kysyy hyvää johtamista ja asettaa suuria vaatimuksia työhyvinvoinnille. Hyvin johdetut ja hyvinvoivat työyhteisöt pärjäävät myös muutoksissa ja pystyvät toteuttamaan perustehtäväänsä vaativissakin oloissa.

Juuri näinä päivinä saamme uutta ja luotettavaa tietoa henkilöstömme tilasta ja työhyvinvoinnista, kun Kunta10-tutkimuksen tulokset julkaistaan. Ensimmäisen kerran voimme verrata omia tuloksiamme kymmenen muun kunnan tuloksiin. Jo nyt voidaan sanoa, että kokonaisuutena tuloksemme ovat samaa tasoa muiden osallistujien kanssa. On hienoa, että valtaosa henkilöstöstämme on valmis suosittelemaan kaupunkia työnantajana muillekin. Meillä on kuitenkin myös parantamisen varaa monissa johtamiseen ja työyhteisöjen toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Nyt alkaa tutkimuksen tärkein vaihe: tulosten arviointi, kehittämissuunnitelmien tekeminen ja parannusten toteuttaminen kaikissa työyhteisöissä.

Talouden haasteet ovat edelleen koventuneet. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla on annettavaa myös kaupungin talouden tasapainolle. Työhyvinvoinnilla on myös selvä rahallinen merkityksensä. Mieluummin käyttäisimme arvokkaat resurssimme muuhun kuin sairauspoissalojen ja työkyvyttömyysseläkkeiden maksamiseen. Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämishanke onkin henkilöstöpolitiikan yhtenä painopisteenä myös tänä vuonna: yhtenä tavoitteenaan lisätä tietoisuuttamme työhyvinvoinnin taloudellisesta merkityksestä.

Toiminnan, talouden ja henkilöstön suunnittelu kulkevat entistä lujemmin käsi kädessä. Henkilöstöresurssien suunnittelu on aiempaa selvemmin osa talousarvioehdotuksen laatimista. Pian alkaa ensi vuoden talousarvion valmistelu. Tulevia toimintoja suunnitellessa mietitään myös henkilöstömääriä ja osaamista. Tämä on entistä tärkeämpää tässä ajassa, jossa opettelemme toteuttamaan hyviä kuntalaispalveluita supistuvilla resursseilla.

Pekka Sauri

Toiminnan, talouden ja henkilöstön suunnittelu kulkevat käsi kädessä.

Helsingin henki | Helmikuu 2015

05

teksti KATJA ALAJA kuvitus EVI LINNOAHO-KAARRE

Avoin Helsinki Helsinki on avannut kosolti tutkimus-, tilasto- ja päätöksentekotietoa.

Toiveena on, että kaupunkilaiset, koodarit, yritykset ja muut toimijat innostuvat jalostamaan tietoa uudenlaisiksi palveluiksi.

K

äytän Ahjo Exploreria todella aktiivisesti. Tästä sovelluksesta löytyvät esimerkiksi kaikkien Helsingin päätöksentekoelinten eli kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien esityslistat ja pöytäkirjat, vaikkapa nämä yleisten töiden lautakunnan kokousasiat, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sanoo kännykkä kädessään.

Maksutonta Ahjo Exploreria ei olisi ilman avointa julkista tietoa. Helsinki on Pajusen johdolla julistautunut Open Helsingiksi, kaupungiksi, joka aktiivisesti avaa tietojärjestelmiinsä karttunutta dataa. Helsinki Region Infoshare – eli HRI-palvelusta löytyy jo kosolti tutkimus-, tilasto-, päätöksenteko- ja paikkatietoa.

Toiveena on, että kaupunkilaiset, koodarit, yritykset ja muut tahot tutustuisivat ja tutkisivat näitä avattuja aineis-

06

Helsingin henki | Helmikuu 2015

toja ja tekisivät niiden pohjalta erilaisia sovelluksia ja palveluja. Samalla tavalla kuin johtavana ohjelmistoarkkitehtinä työskentelevä Jouni Tiainen, joka teki Ahjo Explorerin oma-aloitteisesti.

– Perinteisesti kaupunki on mielletty erilliseksi toimijaksi kaupunkilaisista, mutta ero on katoamassa. Tulevaisuudessa kaupunki ja kaupunkilaiset muovaavat kaupungin tilaa ja palveluja sekä luovat hyvinvointia yhdessä. Avoin julkinen tieto on vahva osa kansalaisosallistumista.

Demokratia vahvistuu

Uudenvuodenpuheessaan Pajunen nimesi Helsingin yhdeksi maailman edelläkävijöistä avoimen datan jakamisessa ja hyödyntämisessä. Kaupunki on kulkenut tätä polkua jo viitisen

vuotta. Pajunen nimeää toimintatavan primus motoriksi tietokeskuksen johtajan Asta Mannisen.

– Avoimen datan toiminta on meille luontaista, sillä demokraattinen pohjoismainen yhteiskunta perustuu avoimuudelle. Suomi rankataan lehdistönvapaudessa maailman ykköseksi. Avoimuus on myös arvo tässä ajassa, johon kuuluu tiedon salaamista ja urkkimistakin. Open Helsinki on vahva kannanotto sitä vastaan, Pajunen sanoo.

Pajusen väitteelle tulee katetta sekä kotimaasta että ulkomailta. Suuret kaupungit, kuten Tampere ja Turku, ovat hyödyntäneet Helsingin avaamaa dataa. Yhteistyötä voi kuvailla tiiviiksi: paraikaa Helsinki osallistuu kuuden Suomen suurimman kaupungin yhteiseen Avoin data -hankkeeseen, joka

pyrkii vauhdittamaan julkisen tiedon avaamista ja palvelujen syntyä. Kumppaniksi haetaan erityisesti yrityksiä.

Onpa Helsinki myös pokannut kansainvälisesti arvostettuja palkintoja.

Kehitys vie parempaan

Avoimuus heijastuu vääjäämättä kaupungin henkilöstöön. Ensinnäkin tittelien merkitys vähenee.

– Kaupungin toimijoilla on oltava entistä enemmän kykyä osoittaa ammattiosaamisensa. Ammattilaiset pärjäävät aina. Näen tämän myönteisenä asiana.

Pajunen uskoo, että avoimen datan jakaminen ja hyödyntäminen voi tuoda myös pieninä puroina

Tärkeintä on yhdessä tekeminen ja oppiminen. säästöjä kaupungille. Hän painottaa, että tärkeintä on kuitenkin yhdessä tekeminen ja oppiminen.

– Pitää muistaa, että tämä on löytöretki – seikkailuretkikin – emmekä tiedä kaikkea, mitä matkan varrella tapahtuu. Kukaan ei hallitse sitä, miten tieto kulkee ja miten yhteisöt käsittelevät sitä. Jalostuuko tieto, tuleeko uhkaaviakin paikkoja? Yksilönsuojasta tulee aina pitää huolta. Uskon, että tämä kehitys vie meitä kohti parempaa maailmaa.

Helsingin henki | Helmikuu 2015

07

Palvelukartta entistä palvelevammaksi

A

voimuutta edistetään yhteisvoimin, ja henkilöstö tarvitaan mukaan talkoisiin. Projektipäällikkö Mirjam Heikkinen kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosastolta tekee juuri tätä työtä. Hän vastaa kaupungin alulle paneman palvelukarttapalvelun toimivuudesta ja kehittämisestä.

Palvelukartalle on merkitty Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien toimipisteet ja palvelut, linkit lisätietoon sekä joukkoliikenneyhteydet ja toimipaikkojen esteettömyystiedot. Kartan kautta kaupunkilaiset voivat antaa julkista palautetta toimipisteistä ja palveluista vastaaville virkamiehille.

– Haastan virastoja miettimään, miten saamme palvelusta vieläkin paremman. Mitä tietoa kaupunkilaiset tarvitsevat asuinympäristöstään?

Virastojen yhteyshenkilöt vievät tietoa toimipisterekisteriin, ja siihen luodun rajapinnan kautta tiedot tuodaan osaksi palvelukarttapalvelua. Muistakin rekistereistä saadaan tietoa samalla logiikalla. Rajapinta on siis portti tiedon saamiseen ja käyttämiseen.

– Olen ylpeä siitä, että meillä on näin laaja 90 yhteyshenkilön verkosto.

Jatkuvasti päivittyvä

Heikkisen poppoolla on työn alla palvelukartan uusi versio. Beta-version ulkoasu on tehty hyvin selkeäksi. Uudet toiminnallisuudet tekevät palvelusta entistä toimivamman.

– Haun voi tehdä liikkumisensa tai kaupunginosansa mukaan. Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuva saa ohjeet, miten hän parhaiten pääsee julkisilla kulkuneuvoilla haluamaansa toimipisteeseen ja miten liikkuminen itse kohteessa onnistuu. Olen istunut vammaisjärjestöjen ja kaupungin esteettömyyttä edistävän projektijohtajan Pirjo Tujulan kanssa alas useaan otteeseen ja käynyt läpi, mikä tieto on tarpeellista portaista käsinojiin ja kynnyksiin, Heikkinen kuvailee.

Hän lisää, että myös monet kaupungin työntekijät käyttävät palvelukarttaa, kun he neuvovat kaupunkilaisia.

Palvelukartalle tulee jatkuvasti uusia tietoja. Pysäköintilippuautomaatit ovat jo kartalla, ja lähiliikuntapaikkojen ja uimarantojen esteettömyystiedot lisätään kesän aikana.

08

Helsinki Region Infoshare: Apua virastoille datan avaamiseen

H

elsinki Region Infoshare -palvelun eli HRI:n tiimi auttaa ja kouluttaa virastoja tiedon avaamisessa ja hyödyntämisessä. Kun jokin virasto suunnittelee ryhtyvänsä avaamaan tietoa julkisesti, keskusteluissa käydään läpi monenlaisia asioita.

– Esimerkiksi virheet ja yksityisyydensuoja mietityttävät. Jos ulkopuoliset löytävät virheitä, ne korjataan ja data on laa-

Helsingin henki | Helmikuu 2015

dukkaampaa. Yksityisyydensuoja puolestaan edellyttää aineiston huolellista läpikäymistä. Avoimeen julkiseen tietoon ei saa jäädä henkilötietoja, projektipäällikkö Tanja Lahti tietokeskuksesta sanoo.

Sekin on olennaista, missä muodossa tieto avataan. Kerran vuodessa päivittyvien taloustietojen avaamiseen riittää excel-tiedosto, mutta silloin, kun avataan reaaliaikaista dataa, täytyy avata ohjel-

mointirajapinta suoraan järjestelmään.

Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n reitti-, linja-, aikataulu- ja ajoneuvotiedot ovat hyvä esimerkki jälkimmäisestä.

– Tiedon pohjalta on syntynyt monenlaisia joukkoliikenteen älypuhelinsovelluksia, jotka auttavat kaupunkilaisia arjessa ja voivat lisätä joukkoliikenteen käyttöä, Lahden kollega, suunnittelija Hami Kekkonen kertoo.

Open Ahjo: Päätökset kännykkään

N

ykyisin on helppoa seurata, mitä päätöksiä Helsingissä tehdään. Ei tarvitse kuin napsauttaa auki sovellus, joka hakee päätösasiakirjat Ahjo-asianhallinta- ja päätöksentekojärjestelmästä Open Ahjon avoimen rajapinnan kautta.

– Kaupunkilaisia kiinnostavat yleensä eniten oman asuinalueen asiat. Päätökset-sovelluksessa voi vaikkapa etsiä oman asuinalueen Helsingin kartalta ja tutkia tehtyjä päätöksiä. Tämä helpottaa tiedonhakua. Ennen piti mennä kaupungin nettisivuille ja etsiä pdf-versioita eri virastojen sivuilta, johtava asiantuntija Katja Räisänen kaupunginkansliasta kertoo.

Päätökset-sovellus on kaupunginkanslian tietotekniikkayksikön tekemä palvelu. Sen etusivulta voi hakea päätöksiä monilla eri tavoilla, esimerkiksi hakusanan, päättäjän ja päätöksen ajankohtaisuuden mukaan. Toinen sovellus päätösten seuraamiseen on Jussi Pajusen mainitsema Ahjo Explorer. Open Ahjo -rajapinta avattiin lähes kaksi vuotta sitten.

Seuraavaksi valmisteluun tulevat asiat

Tiedon pohjalta on syntynyt monenlaisia joukkoliikenteen älypuhelinsovelluksia, jotka auttavat kaupunkilaisia arjessa.

Kootusti verkossa

Pääkaupunkiseudulla avatut aineistot viedään HRI:n verkkopalveluun, jonne kootaan myös avattujen datojen pohjalta syntyneet sovellukset ja sovellusideat. Lisäksi sivuilla on ohjeita niin datan avaajille kuin hyödyntäjillekin sekä ajankohtaisia artikkeleita. HRI on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteinen palvelu, joka on luotu tiiviissä yhteistyössä Forum Virium Helsingin kanssa.

Tammikuun lopulla HRI-palvelun avointen aineistojen määrä oli 1 158. Yhden vuoden aikana avataan noin 100 uutta aineistoa.

– Palvelussa käy keskimäärin 400 henkilöä päivässä. Parhaina päivinä vierailijoita on ollut jopa 1 500, Kekkonen kertoo.

Hän viittaa kaupungin ostotietojen avaamiseen. Suosion taustalta löytyy media, joka piti aihetta esillä päivien ajan.

Lahti ja Kekkonen toivovat, että datan avaamisesta ja käyttämisestä kiinnostuneet ottaisivat yhteyttä ja tulisivat tapaamaan heitä vaikkapa Avoimen datan konttoriin Lasipalatsiin. Tietonikkarit kollegoineen ovat siellä torstaisin parittomina viikkoina kello 15–18.

– Järjestämme myös koulutusta avoimen datan avaamisesta ja hyödyntämismahdollisuuksista kevään aikana, Lahti lisää.

Nykyisin edellä mainituista sovelluksista löytyvät kaupunginvaltuuston, -hallituksen ja lautakuntien esityslistat ja pöytäkirjat liitteineen sekä myös viranhaltijapäätökset. Ne ovat virkamiesten tekemiä päätöksiä, joita ei viedä poliittiseen päätöksentekoon.

Ahjo-järjestelmässä jatketaan julkisen tiedon avaamista kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman mukaisesti. Ahjoon aiotaan tuoda toimielin-

ten, kuten lautakuntien, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokoonpanot. Lisäksi tavoitteena on nostaa valmisteluvaiheen asioita kaupunkilaisten kommentoitavaksi.

– On tärkeää avata päätöksentekoa varhaisemmassa vaiheessa. Erityisesti kaava-asiat, johtajavalinnat ja isot asiat, kuten Guggenheim-museo, kiinnostavat.

Räisänen toivoo, että Päätökset-palveluun saataisiin niin sanotut herätteet. Tällöin kännykkään voisi tilata herätteen siitä, jos omaa asuinaluetta koskevia päätöksiä on tehty.

Maailmalla palkittu

Open Ahjo on noteerattu maailmalla, eikä vastaavaa ole tehty missään muualla. Jo lyhyessä ajassa avoin rajapinta on voittanut useita palkintoja.

– Kehut tuntuvat mukavilta. Viime vuoden lopulla Open Ahjo palkittiin kansainvälisen WeGO-järjestön kilpailussa, Räisänen sanoo.

WeGO Awards on maailmanlaajuinen kilpailu, joka esittelee kaupunkien kehittämiä erinomaisia sähköisiä palveluja. Open Ahjo osallistui Avoin kaupunki -sarjaan, jonka palkitsemiskriteereinä olivat erityisesti palvelun tarjoama avoin data ja kansalaisten osallistaminen.

Räisänen uskoo, että kehitys jatkuu.

– Suomesta löytyy kasvava koodareiden joukko, joka on kiinnostunut demokraattisesta päätöksentekoprosessista. 

Koulutuksia virastoille > Näin avaat dataa -koulutuspäivä pe 27.3. ja to 24.9. klo 8.30 alkaen. > Avoimen datan hyödyntämismahdollisuudet -koulutuspäivä ti 5.5. ja ma 12.10. klo 8.30 alkaen. > Mikä ihmeen avoin data? -infotilaisuus ke 9.9. klo 13.30–15.30.

Helmi > Oiva > Koulutuskalenteri

Uusia sovelluksia

Helsinki ennen: Helsingin historiaa valokuvien, videoiden, karttojen ja ilmakuvien kautta hri.fi/fi/sovellukset/ helsinki-ennen Helsinkikanava mobiili: Kaupunginvaltuuston kokoukset hri.fi/fi/sovellukset/helsinkikanava-mobiili Kenen kaupunki: Tulevaisuuden Helsinki eri kaupunginosien silmin hri.fi/ fi/sovellukset/kenen-kaupunki Aurat kartalla: Talvihoidon työt Helsingissä hri.fi/fi/sovellukset/aurat-kartalla Korjaa kaupunki: Kaupunkilaisen kanava ongelmien raportoimiseen virkamiehille hri.fi/fi/sovellukset/korjaakaupunki Messis.fi: Tärkeimmät menokohteet hri.fi/fi/sovellukset/messis

Helsingin henki | Helmikuu 2015

09

duunissa n Tuukka Salonen asentaa Linuxia Leena Teikarin koneelle.

teksti PINJA LANDÉN kuvat TOMMI TUOMI

Olemme kuin bändi Kaupunkiverstas on kaupunginkirjastoon kuuluva maker space -palvelu, avoin työpajatila.

Verstaan yhteisön muodostaa pieni ja tiivis mediatyöntekijäporukka.

A

ivan ydinkeskustassa, Lasipalatsin kakkoskerroksessa sijaitsevan Kaupunkiverstaan aulasta kuuluu innostunut puheensorina. Neuvottelupöydistä suurin osa on parhaillaan asiakkaiden käytössä. Infotiskin takana mediatyöntekijät Ate Silvo ja Sampo Matikainen vastaavat kysymyksiin ja ottavat vastaan ajanvarauksen tehneitä. Kirjastovirkailija Tuukka Salonen ja it-tukihenkilö Abdoulaye Kone opastavat parhaillaan yhtä asiakasta.

10

Helsingin henki | Helmikuu 2015

Kaupunkiverstas aloitti toimintansa vuosi sitten syksyllä kaupunkilaisten toiveesta. Aiemmin samassa tilassa toimi itkirjasto Kohtaamispaikka, joka muutettiin Kaupunkiverstaaksi hankkimalla maker space -tiloja it-palveluiden oheen. Kun uusi keskustakirjasto avataan neljän vuoden päästä, Kaupunkiverstas muuttaa sen tiloihin.

Kaupunkiverstas tarjoaa käyttöön erilaisia välineitä kuvankäsittelyohjelmia sisältävistä multimediatietokoneista 3Dprintteriin ja ompelukoneesta vinyylikeikkuriin. Laitteilla voi kuka tahansa toteuttaa omia projektejaan ja töitään. Kaupunkiverstaan henkilöstö opastaa vempainten käytössä ilmaiseksi. Ainoastaan materiaalimaksu peritään.

– Idean kehittelyynkin voi saada apua meiltä, mutta yleensä ihmisillä on jo idea valmiina, suunnittelija ja Kaupunkiverstaan esimies Lotta Muurinen kertoo.

Intensiivistä asiakastyötä

Työ Kaupunkiverstaalla on erilaisten ihmisten palvelua ja neuvontaa. Asiakkaina on nuoria, aikuisia ja ikäihmisiä. Joskus pik-

kutyttö haluaa tehdä joululahjan mummolle, joskus pienyrittäjä tulee tekemään jotain prototyyppiä. Tärkeää onkin, että työporukalla on hyvät sosiaaliset taidot.

– Erilaisten ihmisten kanssa kommunikoiminen on mukavaa. Jos pystyy auttamaan, jää hyvä mieli ja tunne siitä, että on tarpeellinen, Silvo pohtii.

– Toisaalta aina ei osaa auttaa, sillä ihmisillä on niin erilaisia ideoita ja ongelmia.

Se on välillä kuluttavaa. Asiakaspalvelu on meillä hyvin intensiivistä, kun verrataan muiden kirjastojen tavallisesti vähän lyhyempiin palvelutilanteisiin. Työskentelemme saman asiakkaan kanssa välillä parikin tuntia, Salonen sanoo.

Ihmisiä on Kaupunkiverstaalla riittänyt tasaiseen tahtiin. Etenkin läppäritohtoripal-

Saamme olla itse kehittämässä uusia palveluita ja vaikuttaa asioihin.

Ilmainen palvelu kaupunkilaisille KAUPUNKIVERSTAALLA KUKA TAHANSA voi tehdä töitä, järjestää ko-

kouksia tai tapaamisia sekä toteuttaa projekteja ja ideoita. Siellä voi kokeilla esineiden tulostusta 3D-tulostimella, tarrojen ja painokuvioiden tekoa vinyylileikkurilla tai tutustua grafiikkatyöpisteen mahdollisuuksiin. Kaikkiin näihin saa ajanvarauksella opastusta.

Kaupunkiverstaan läppäritohtoripalvelu auttaa kannettavan tietokoneen laitteisto- tai ohjelmisto-ongelmissa. Mediaopastajan ohjauksessa voi perehtyä kuvankäsittelyyn, videoiden leikkaamiseen ja muokkaamiseen. Läppäritohtorille tai mediaopastajalle voi varata ajan puhelimitse 310 85900 tai infotiskillä paikan päällä.

Ikäihmisten tietotekniikkayhdistyksen Enter ry:n jäsenet antavat henkilökohtaista vertaisneuvontaa tietokoneen toiminnoissa sekä internetin ja sähköpostin peruskäytössä ilman ajanvarausta tiistaisin ja torstaisin kello 11–14.

Kaupunkiverstas on avoinna maanantaista perjantaihin klo 9–18. kaupunkiverstas.fi

n Abdoulaye Kone vastaa maksuttomasta läppäritohtorin palvelusta. Asiakkaana on tällä kertaa Tyra Haikka.

akkaa a Johanna Kohv astaa asiakast op n ne ai ik at n Sampo M jelmaa. vankäsittelyoh käyttämään ku

velu on ollut hyvin suosittu: palvelusta vastaavalla Abdoulaye Konella on lähes aina kiire. Aamuisin ja iltapäivällä tunti ennen sulkemisaikaa verstaalla on vähän rauhallisempaa.

Uutta opittava aina

Teknologia kehittyy niin nopeasti, että Kaupunkiverstaalla täytyy kyetä sietämään myös sitä, ettei välttämättä osaa ratkaista jokaista ongelmaa suoralta kädeltä.

– Hyvistä tiedonhakutaidoista on etua, sillä koska toista samanlaista palvelua ei ole, emme voi kysyä apua muualta. Jos ei osaa auttaa, täytyy olla valmis myöntämään se ja tutkimaan ongelmaa yhdessä asiakkaan kanssa, Matikainen sanoo.

– Meidän täytyy oppia koko ajan uutta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että saamme olla itse kehittämässä uusia palveluita ja vaikuttaa asioihin. Välillä uusien ohjelmien tai muun uuden opettelu muiden töiden ohella on raskasta, hän lisää.

Yhdessä kumppaneiden kanssa n Lotta Muurinen (edessä) viihtyy työssään, koska siihen ei ole rutinoitunutta tekemisen mallia. Hän opastaa Tiina Rahmia vinyylileikkurin käytössä.

Kaupunkiverstas tekee yhteistyötä senioreiden vertaisopastusjärjestö Enter ry:n kanssa. Enterin jäseniä on päivystämässä vapaa-

ehtoisina Kaupunkiverstaalla kaksi kertaa viikossa. He ovat iäkkäitä henkilöitä, joilla on niin hyvät it-taidot, että he voivat auttaa ja opastaa niitä senioreita, joilla tietotekniikkatietämys ei ole yhtä vahvaa.

– Enteristä on ollut meille todella suuri apu, sillä he purkavat oman väen työtaakkaa, Muurinen kertoo.

– Toinen yhteistyötahomme on Trashlab-korjauskahvila. Kerran kuussa voi käydä korjauttamassa rikkinäisiä tavaroita korjauskahvilassa meidän tiloissamme, hän jatkaa.

Trashlabin tarkoitus on myös lisätä ihmisten tietoutta siitä, että tavaroita korjaamalla voi pidentää niiden käyttöikää.

Apua kaverilta

Kaupunkiverstaan viiden hengen työyhteisö on hitsautunut läheiseksi. Kun kaikki tuntevat toisensa hyvin, siitä on paljon hyötyä.

– Vaikka olemme hyvin erilaisia, porukkamme on vähän niin kuin bändi, Salonen sanoo.

– Muilta saa aina apua, jos sitä tarvitsee, Kone sanoo. 

Helsingin henki | Helmikuu 2015

11

hanke teksti LAURA HEIKKINEN kuvat SHUTTERSTOCK

Helsingin maine rakentuu yhdessä Helsingin yliopisto täyttää tänä vuonna 375 vuotta ja pyrkii uusin avauksin vahvistamaan Huipulle ja yhteiskuntaan -strategiaansa.

Kaupunki on juhlavuoden pääyhteistyökumppani ja tekee monipuolisesti yhteistyötä yliopiston kanssa. Yhdessä ne edistävät metropolialueen kehittymistä.

J

uhlavuosi käynnistyi näyttävästi Senaatintorilla uudenvuoden juhlassa sekä Lux-festivaalin valoteoksin. Tammikuussa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen luovutti yliopistolle Kaisaniemen metroaseman uuden nimikyltin, kun metroaseman nimi vaihdettiin Helsingin yliopistoksi.

Syksyllä yliopiston kampuksilla järjestetään tieteen ja ajattelun Thinkfesttapahtuma. Kansainvälistä mainetta rakentaa koko juhlavuoden kestävä Helsinki Challenge, joka on yliopiston tiedepohjainen ideakilpailu.

Koko vuosi on muutenkin täynnä

12

Helsingin henki | Helmikuu 2015

tapahtumia, joissa kaupunki ja yliopisto toimivat kumppaneina, mutta taustalla on pitkäaikainen, suunnitelmallinen yhteistyö.

Kansainvälisesti näkyvämmäksi kaupungiksi

– Me hengitämme yliopiston kanssa samaan tahtiin ja haluamme lisätä alueen elinvoimaisuutta, vetovoimaa ja yrittäjyyttä, elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva kaupunginkansliasta sanoo.

Läheinen yhteistyö tekee Helsinkiä paremmaksi paikaksi asukkailleen mutta näkyvämmäksi myös kansainvälises-

ti. Rinkinevan mukaan kaupungin ja yliopiston yhteistä tarinaa kannattaisi tehokkaammin hyödyntää kaupungin markkinoinnissa. Yhteisiä askeleita on jo otettu ja on perustettu työryhmä miettimään kansainvälistä mainetta.

Tahtotila on hyvä.

– Yliopiston poikkitieteellisyys tarjoaa kaupungille laaja-alaista osaamista.

Se on meille valtava voimavara, Rinkineva vahvistaa.

– Kaupunki haluaa yhdessä yliopiston kanssa luoda mahdollisuuksia huipputieteille ja koulutukselle, kertoo erityissuunnittelija Ida Björkbacka kaupunginkansliasta.

Kaupungilla ei ole erityistä budjettia juhlavuoden tapahtumia varten, mutta se näkyy kaupungin viestinnässä ja markkinoinnissa. Björkbacka myös kannustaa virastoja tutustumaan vuoden tarjontaan ja ideoimaan, miten osallistua siihen.

Yrittäjyyden asialla

Vuodesta 2013 toiminut Helsinki Think Company on kaupungin ja yliopiston yhteinen hanke opiskelijoiden yrittäjyyden

Kaupungin ja yliopiston yhteistä tarinaa kannattaisi hyödyntää tehokkaammin kaupungin markkinoinnissa. edistämiseksi. Se järjestää erilaisia kursseja, infoja ja tilaisuuksia sekä tarjoaa pop up -yritysneuvontaa. Arjen käytännön työstä vastaa muutaman hengen tiimi, jotka kaikki ovat opiskelijoita.

– Yhteistyö yliopiston kanssa on sujunut hyvin. Olemme erityisen tyytyväisiä siihen, että opiskelijayhdistys on lähtenyt nopeasti liikkeelle ja ottanut suuren roolin toiminnan sisällön tekemisessä, YritysHelsingin päällikkö Timo Onnela kaupunginkansliasta kertoo.

Helsinki Think Company aloitti Vuorikadun keskustakampuksella ja avasi viime syksynä toimipisteen myös Viikin kampukselle. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen kertoo, että viime keväänä perustettu Think Company -yhdistys tarjoaa vapaaehtoisvoimin lisäresursseja yliopistolaisen yrittäjyyden

edistämiseen.

Ensi syksynä toiminta alkaa myös Meilahden kampuksella.

– Meilahden Helsinki Think Companyn sisältö tulee painottumaan terveydenhuoltoon, sillä kaupungin tavoitteena on yhdessä yliopiston kanssa rakentaa Meilahteen kansainvälisesti kilpailukykyinen terveydenhuollon keskittymä, Onnela kertoo.

Jo keväällä järjestetään Healt care -teemalla toteutettava bootcamp, jonka tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita ideoimaan ja kehittämään uusia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tuotteita ja palveluita.

– Bootcampin aikana liikeideoita jalostetaan kokeneiden valmentajien avulla ja aloittelevat yrittäjät verkostoituvat toisten tiimien kanssa. Alan innovatiivisilla liikeideoilla on kansainväliset mark-

kinat, joten tämän alan start upien sparraamisella on kansantaloudellista merkitystä, Kostiainen kertoo.

Helsinki Challenge parantaa maailmaa

Yliopistovetoinen Helsinki Challenge on tiedepohjainen ideakilpailu, jonka semifinaaliin valittiin 20 monitieteellistä työryhmää eri aloilta. Ryhmät esittävät ratkaisuja tulevaisuuden ongelmiin tavoitteenaan lisätä yhteistyötä yliopiston ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa sekä rakentaa Helsingille kansainvälistä mainetta ja hyvinvointia.

Joka ryhmässä on oltava yksi jäsen yliopistolta, mutta myös kaupunki on mukana muutamissa kilpailuehdotuksissa, ja Rinkineva istuu kilpailun raadissa.

– Monet Challengen hankkeet linkittyvät kaupungin toimintaan ja tarjoavat kaupunkilaisille mahdollisuuksia osallistua, Rinkineva kertoo.

Esimerkiksi Tell us – Asukkaiden ääni -työryhmä kehittää palvelua, joka kerää kaupunginosatietoa kaikkien käyttöön, mikä vahvistaa lähidemokratiaa.

Myös toinen projekti, Kaupunkiakatemia, rakentaa hyvinvoivaa ja vetovoimaista Helsinkiä. Sen tarkoitus on Rinkinevan mukaan kehittää tänä vuonna konsepti ja verkosto kaupunkikehityksen tutkimiselle kaupungin, yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistyönä.

Kaupunkilaisia ja kaupungin henkilöstöä hän innostaa puhumaan ylpeästi yliopistostaan ja vireästä kaupungistaan.

Siihen on juhlavuonna paljon syitä. 

Kumppanuuden tavoitteet > Yrittäjyyden edistäminen – Helsinki Think Company > Helsingin kansainvälisen maineen rakentaminen – Helsinki Challenge > Parempi kaupunki – Kaupunkiakatemia > Elinvoimaiset innovaatioympäristöt – Kampuskehitys

Päätapahtumat

> Juhlavuoden avaja iset tammikuussa ja Lux-valojuhlan yh teistyö. > Kaisaniemen met roaseman nimenm uutos Helsingin yliopistok si 20.1. > Virallinen syntym äpäivä ja vuosipäiv äjuhla 26.3. > Thinkfest – ajatte lun ja tieteen kaup un kifestivaali 31.8.–6.9., teeman a Globaali Helsink i > Helsinki Challen ge -tiedekilpailun päätösseminaari ja palkintojenjako 12.–13.11.

Helsingin henki | Helmikuu 2015

13

y mpäristö teksti ELINA VENESMÄKI kuvat MATTI TIRRI, HARALD REABIGER ja ARI LEPPÄ

Valot ledeiksi

Helsingin ulkovalaistuksen hoito siirtyi vuodenvaihteessa Heleniltä rakennusvirastoon. Siellä energiansäästökohteiden etsintä jatkuu. ty pisararataa ja maanalaista parkkihallia. Valaistuksen uusiminen on odottanut päätöksiä.

Olli Markkanen toimi Helsingin Energian ulkovalaistuksen yksikön päällikkönä viime vuoden loppuun asti. Vuodenvaihteessa yksikkö siirtyi rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle.

– Olihan se vähän haikeaa, kun yli sata vuotta oltiin kaupungin energialaitoksella. Nyt ollaan tilaajapuolella rakennusvirastossa.

Markkanen näkee uudessa tilanteessa kuitenkin mahdollisuuksia. Valaistukseen on nyt helpompi vaikuttaa jo suunnitelmien alkuvaiheessa. Esimerkiksi kasvavat puut ehkäisevät joskus valaistusta. Tähän voidaan yhdessä kehittää parannusta.

Ledien kehittyessä muuttuu myös tapa valaista. Pienet ledit voi sisällyttää katukalusteisiin.

– On hyvä, että valaistussuunnittelu lähenee muuta puisto- ja katusuunnittelua.

KAUPPATORI

Suunnittelu varhaisemmaksi

LAUTTASAAREN SILTA

M

aanantaiaamuna kaupungin ulkovalaistuksesta vastaava Olli Markkanen katsastaa Hakaniemen torin valoja. Alueen valot ovat vanhanaikaiset ja niitä pitää uusia.

– Ei katselmuksia kannata tehdä kuin pimeässä, hän sanoo kierroksensa jälkeen, varhain aamulla Hakaniemen hallin kahvilassa.

Torilla ja parilla lähikadulla on paljon voimakkaita aukiovalaisimia, jotka valaisevat rakennusten julkisivutkin.

– Ne olivat muotia vuonna 1970.

Asukkaat valittavat nyt, että valoa tulee liikaa sisään asuntoihin. Olemme käyneet niitä välillä teippailemassa. Valaistuksen ensisijainen tarkoitus on luoda turvallisuutta ja viihtyvyyttä, Markkanen sanoo.

Hakaniemen tilanne on ollut pitkään epäselvä, kun on muun muassa selvitet-

KIASMA

Vanhat valaisimet vaihtoon

14

Kaupungilla on 85 000 valopistettä. Niitä tulee vuosittain noin tuhat lisää, kun kaupunki kasvaa. Vanhoja valaisimia uusitaan järjestelmällisesti. EU-direktiivi kielsi aikanaan kotitalouksien hehkulamput, ja tänä vuonna on elohopealamppujen vuoro. Niitä käytetään laajasti myös ulkovalaistuksessa.

Esimerkiksi 1920- ja 30-luvuilta peräisin olevat kupariset ripustusvalaisimet, niin sanotut Y-valaisimet, pitää uusia ledivalaisimiksi. Y-valaisimia on run-

Helsingin henki | Helmikuu 2015

saasti esimerkiksi Aleksanterinkadulla ja Kalliossa.

Energiaa säästyy

Kaupungin valaistuksen teho oli vuosituhannen alussa 15 megawattia. Ruotsin-laivan yksi potkuri käyttää suunnilleen saman verran. Energiaa voidaan kuitenkin säästää ja tähän kaupunki pyrkiikin. Tällä hetkellä kulutus on 12,3 megawattia.

Yksi valopiste kuluttaa keskimäärin jo neljänneksen vähemmän sähköä kuin vuosituhannen vaihteessa.

työkalut teksti LAURA HEIKKINEN kuva SHUTTERSTOCK

HR-tietojärjestelmä uuteen selvitykseen Kaupungin HR-tietojärjestelmän hankinta on keskeytetty uuden esiselvityksen ajaksi henkilöstömäärien muutoksen takia. Prosessityö kuitenkin jatkuu virastoissa.

Miksi HR-hanke keskeytettiin?

Hanke keskeytettiin viime vuoden lopussa, koska katsoimme, että ei ollut tarkoituksenmukaista jatkaa sitä vanhalta pohjalta. Kaupungin henkilöstömäärä on muuttunut hankkeen aikana yhtiöittämisten vuoksi, ja tulevina vuosina on odotettavissa lisää muutoksia valtakunnallisen soteuudistuksen valmistuttua. Lakiesityksen mukaan se vaikuttaisi henkilöstöön ainakin noin 16 000 työntekijän verran.

Miksi hanketta ei voitu jatkaa?

Hankinta ja kilpailutus tehtiin aikaisemman henkilöstömäärän mukaan, joten muuttuneen henkilöstömäärän myötä hankinta ei ole enää sama ilman muutoksia. Siksi on perusteltua arvioida tilannetta uudestaan. Samanaikaisesti tietotekniikka kehittyy vauhdilla.

– Yksi valopiste kuluttaa keskimäärin jo neljänneksen vähemmän sähköä kuin vuosituhannen vaihteessa. Myös kokonaissähkönkulutus laskee, vaikka valaisimia tulee lisää.

Ledit ovat kehittyneet niin, että niihin siirtyminen on järkevää. Värisävyt ovat parempia kuin ensimmäisissä sinertävissä ledeissä. Myös häikäisy on vähentynyt, eivätkä valaisimet hajoa niin nopeasti.

– Led-Y-valojen toista sukupolvea testataan nyt Kulmakadulla Kruununhaassa ja hyvältä näyttää. Värit toistuvat oikein.

Iso etu ledeissä on, kun niitä voidaan ohjata eli himmentää.

– Olemme rakentaneet koko kaupungin kattavan järjestelmän, jonka avulla voimme himmentää vaikka yksittäisiä valoja keskellä yötä, silloin kun niitä ei tarvita.

Tällä hetkellä Munkkiniemenrannan valoja himmennetään jo testimielessä. 

Mitä seuraavaksi tehdään?

Projektiryhmä tekee esiselvitystä tietojärjestelmähankinnan jatkosta maaliskuun loppuun asti.

Selvitys menee arvioitavaksi huhtikuussa hankkeen johtoryhmälle, joka arvioi tilanteen ja päättää jatkosta.

Mitkä ovat vaihtoehdot?

Voimme hankkia joko vastaavan HR-järjestelmän kuin alun perin oli tarkoitus tai mietimme uusia vaihtoehtoja erillisille järjestelmille. Jälkimmäinen toisi pidemmällä aikavälillä joustavuutta ja mahdollistaisi kustannusten jaksottamisen.

Onko tehty työ mennyt hukkaan?

Kaikesta kilpailutusvaiheessa tehdystä työstä ei uudessa tilanteessa ole hyötyä, mutta työ, joka tehtiin prosessien määrittelyksi ja tietojärjestelmän vaatimusmäärittelyksi, on hyödyllistä. Prosessit menevät edellä, tietojärjestelmä on niitä varten.

Mikä on hankkeen aikataulu?

Keväällä tehdään päätöksiä jatkosta. Sen jälkeen käynnistetään niiden mukainen hankintaprosessi.

Hanke siis viivästyy alkuperäisestä aikataulusta, mutta kukaan ei vielä osaa sanoa lopullista aikataulua niin kauan kun soteratkaisu on valtakunnallisesti auki.

Mitä virastoissa tapahtuu?

Prosessien jalkautus ja työ virastoissa jatkuu. Toivon henkilöstöltä ymmärrystä ja kärsivällisyyttä – hankkeen tavoitteet ovat yhä ajankohtaiset.

Mikä HR-hanke?

KAUPUNGIN henkilöstötietojärjestelmien ja

-prosessien uudistustyö ja yhtenäistäminen alkoi vuonna 2010. Hankkeen tavoitteena on luoda paremmat henkilöstöhallinnon prosessit ja työkalut sekä vastata toimintaympäristön muutoksiin.

Vastaajana hankepäällikkö Petri Parrukoski kaupunginkanslian henkilöstöosastolta.

n On hyvä, että valaistussuunnittelu lähenee muuta puisto- ja katusuunnittelua, Olli Markkanen sanoo.

Helsingin henki | Helmikuu 2015

15

teksti PINJA LANDÉN kuvat SAM

PO KORHONEN, JORMA MARST

n Riitta Aarniokosken ja Monika Silander-Stoltin työnteko yhdessä on helppoa, koska he jakavat samanlaisen ajatusmaailman.

16

Helsingin henki | Helmikuu 2015

IO

aa Työpaikalla kuluu vuorokaudesta aik ä, että noin kolmasosa. On helppo ymmärtä . Usein työkaverista voi tulla läheinen ystävä aa. se tekee myös työnteosta sujuvamp

Y

lla viihtymiksi merkittävä tekijä työssä ja työpaika tä myös työmyö en sessä on mukavat työkaverit, joid ivoi työnmot ä mik , ilmapiiri on hyvä ja positiivinen päivistä, arki osa i suur tekoa. Työpaikalla ollaan niin pituuaalto alla sam on ellä että ekstrabonusta työstä saa, jos vier della oleva työkaveri.

Ystävy ys kannattaa

ystävä, jos ihmisten arTyökaverista voi tulla hyvinkin läheinen taavat. Ollakseen enemvot ja ajatukset sekä huumorintaju koh kemioiden pitää kohdata män kuin pelkkä työkaveri ihmisten averin kanssa myös kanja luottamuksen syntyä. Ystävyys työk aikalla viihdytään sitä panattaa, sillä tutkimusten mukaan työp kilöstöllä on keskenään. remmin, mitä paremmat suhteet hen ihminen tarvitsee väTutkimuksissa on myös todettu, että akseen hyvin. Jos työntehintään yhden hyvän työkaverin void esimerkiksi keskimääräiskijällä on tällainen ystävä, hänellä on tä vähemmän sairauspoissaoloja. löytänyttä kaupungin Kuusi toisistaan läheisen ystävän tuonut mukanaan. on työntekijää kertoo, mitä työystävyys ia, nais vaikka sekä miesHaastateltaviksi osui tällä kertaa vain työkaveruus on kaupunten että miesten ja naistenkin välinen gilla runsasta.

Helsingin henki | Helmikuu 2015

17

Työasioista hauskalla tavalla

N

äyttelytuottaja Elisa Kuulas ja palveluneuvoja Pia Martikainen tapasivat vuonna 1996. Pia oli tehtäväkierrossa Jugendsalissa sijaitsevassa Helsinkitiedotuksessa, jossa Elisa oli juuri aloittanut tiedotusneuvojana. Aluksi Pian oli tarkoitus olla apuna yleisneuvonnassa viikon verran, mutta hän jäikin sinne vakinaisesti. Työnkuva oli pitkälti asiakasneuvontaa puhelimitse, ja kysymyksiin vastaamisessa tarvittiin usein kollegan apua. Toinen oli enemmän tuki kuin pelkkä työkaveri, joten naiset hitsautuivat yhteen kuin itsestään.

– Tulimme älyttömän hyvin toimeen keskenämme. Kemiamme vain kohtasivat. Sekään ei haitannut, että meillä on kymmenen vuotta ikäeroa, Elisa kertoo.

Samanlaiset ajatusmaailmat kohtasivat

S

toan johtaja Riitta Aarniokoski ja kulttuurituottaja Monika Silander-Stolt tutustuivat toisiinsa työn merkeissä noin 20 vuotta sitten. Tuolloin Riitta toimi toiminnanjohtajana Teatterikeskuksessa.

Hän tuli tekemään avustushakemusta Teatterikeskuksen ja Stoan yhteistyössä järjestämää Liikkeelle marraskuussa -festivaalia varten Stoaan, jossa Monika työskenteli. Siitä lähtien naiset ovat tehneet yhteistyötä. Samassa työpaikassa Stoassa he ovat olleet vasta vuoden verran.

– Minä olin siinä välissä töissä eri organisaatioissa ja asuin muutaman vuoden Australiassakin. Koko ajan teimme yhteistyötä Monikan kanssa, vaikka emme olleet fyysisesti samassa paikassa.

Ystävystyimme oikeastaan heti tavattuamme ja olimme yhteydessä myös Australian pestini ajan, Riitta kertoo.

Työnteko yhdessä on helppoa, koska naiset jakavat samanlaisen ajatusmaailman ja tuntevat toisensa pitkän yhteisen historian takia. Heidän välillään vallitsee syvä luottamus. Näistä syistä Riitta ja Monika kokevat saavansa enemmän aikaan yhdessä.

– Koska tunnemme toisemme, vaikeistakin työhön liittyvistä asioista voi

18

Helsingin henki | Helmikuu 2015

puhua suoraan, vaikka Riitta on johtaja.

Ihmissuhdeasioita ei siis tarvitse pohtia.

Koen sen helppoudeksi raskaassa työssäni, Monika sanoo.

Stoassa työpäivä saattaa kestää aamukymmenestä iltakymmeneen. Työnkuvaan kuuluu erilaisten kulttuuriesitysten katsominen ja ohjelmiston miettiminen. Työpäivän aikana on luontevasti hetkiä, jolloin voi puhua muutakin kuin työasiaa.

– Suurimmaksi osaksi puhumme kyllä työasioista, mutta tiedämme myös toistemme yksityiselämän kuulumiset, naiset nauravat.

He tukevat toisiaan olemalla läsnä ja muistuttamalla puolin ja toisin, ettei kaikkeen tarvitse itse revetä. Omasta hyvinvoinnistakin on huolehdittava.

– Ystävyydellämme on suuri merkitys työhyvinvoinnin kannalta. On äärettömän tärkeää, että vierellä on ihminen, joka kohentaa henkistä hyvinvointia.

Tässähän olisi muuten pian burnoutissa, Monika pohtii.

Työkaveruutemme on iloista, voisi jopa sanoa, että kuplivaa.

– Työkaveruutemme on iloista, voisi jopa sanoa, että kuplivaa. Vaikka olemme ihmisinä erilaisia, meissä on paljon samaa. Oleminen toisen kanssa on hyvin mutkatonta, Pia nyökkää.

Helsinki-tiedotus muutti kaupungintaloon vuonna 2008, ja yksikön nimi vaihtui Virka Infoksi. Pari vuotta muuton jälkeen Pian titteli vaihtui palveluneuvojaksi, ja Elisasta oli jo aiemmin tullut näyttelyassistentti. He eivät enää työskennelleet samassa yksikössä, eivätkä tehneet samoja töitä. Ystävyys kuitenkin säilyi. He tapaavat edelleen töissä ja tukevat toisiaan niin usein kuin pystyvät. Päivittäin he eivät enää näe, koska Elisa on osa-aikaeläkkeellä.

– Arvostan ystävyytemme ja työtoveruutemme korkealle. On todella tärkeää, että työpaikalla on joku, jolta voi kysyä tyhmiäkin kysymyksiä ilman, että tarvitsee pelätä kasvojensa menettämistä, Elisa toteaa.

Elisan ja Pian ystävyys on vuosien varrella syventynyt yhteisten kokemusten ja jaettujen yksityiselämän asioiden

n Pia Martikaisen ja Elisa Kuulaksen ystävyys alkoi Jugendsalissa Pian tehtäväkierrosta.

myötä. Ystävyys ei ole muuttunut.

– Mielestäni hyvä työtoveruus on enemmän kuin tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottu ystävyys. On todella tärkeää, kun voi jakaa ilolla jonkun kanssa kaiken, mikä liittyy työelämään, Elisa sanoo.

Työkaverin, joka on myös ystävä, erottaa muista kollegoista se, että toveruus on syvempää.

– Kun työnkuvamme ovat muuttuneet sirpaleisemmiksi ja hektisemmiksi, on arvokasta, että on työkaveri, jonka kanssa voi puhua kaikesta. Se ei tarkoita sitä, että toinen tekisi työsi tai ratkaisisi ongelmasi, vaan sitä, että hän kuuntelee ja ymmärtää, Elisa summaa.

n Anna Torpan ja Marina Röytiön ystävyys syveni, kun he jakoivat saman työhuoneen.

Ihminen tarvitsee vähintään yhden hyvän työkaverin voidakseen hyvin.

Hyvän työkaverin kanssa voi olla oma itsensä

A

TK-tukihenkilöt Marina Röytiö ja Anna Torppa tutustuivat, kun Marina tuli vuonna 2006 Malmille silloisen sosiaaliviraston tietohallintoyksikköön Annan työpariksi. He olivat jo kasvotuttuja kokouksista, mutta ystävystyivät vasta kun työpariksi tulon myötä jakoivat saman työhuoneen.

– Ensimmäinen viikko meni kohteliaasti asialinjalla, kunnes huomasimme, että meillä on hyvin samanlainen tapa tehdä töitä, Marina muistelee.

– Meillä on myös samanlainen työmoraali. Ystävyys syveni, kun jaoimme saman huoneen ja ehdimme päivän mittaan jutella myös muista kuin työasioista, Anna täydentää.

Työkavereille on kehittynyt yhteinen tietopankki, koska he pohtivat usein yhdessä ratkaistavia työtehtäviä ja täydentävät toistensa tietotaitoa. Apua saa ja voi kysyä mihin pulmaan tahansa.

– En yleensä pyydä helposti apua keneltäkään, mutta Marina on poikkeus.

Voin kääntyä hänen puoleensa sekä työasioissa että yksityiselämän kysymyksissä. Koskaan ei tule tunnetta, että vaivaan toista, Anna pohtii.

Kun toisen tuntee hyvin, se myös vapauttaa olemaan oma itsensä työpaikalla. Kaikilla on joskus huono päivä, mutta

normaalisti ei ole kohteliasta näyttää tai sanoa sitä työkavereille.

– Annalle voin kuitenkin sanoa, että nyt tuli noustua väärällä jalalla. Minun ei tarvitse esittää mitään tai yrittää väkisin olla kohtelias. Saan olla rauhassa ja keskittyä huonona päivänä vain töihin, Marina kertoo.

– Työtehtävien hoitaminen on sujuvampaa, kun tietää toisen ajatus- ja arvomaailman ja sen, milloin ei kannata lähestyä jollain tietyllä asialla, Anna lisää.

Hän viittaa siihen, että he yleensä jo sanomattakin näkevät, milloin toiselle voi mistäkin asiasta puhua.

Marina oli viime vuoden vuorotteluvapaan sijaisena yksikön toisissa tehtävissä. Annalta kyseltiin silloin, miten hän pärjää ilman Marinaa. Marinalta taas tiedusteltiin Annan kuulumisia.

– Soittelimme silloinkin viikoittain työasioissa ja kävimme yhdessä lounaalla vaihtamassa päällimmäiset kuulumiset. Tapasimme myös vapaa-ajalla, Anna kertoo.

Annan ja Marinan ystävyys on tuonut työnteolle paljon etuja: työtehtävien hoitaminen on helppoa, ideoita voi pähkäillä ja ongelmia ratkoa yhdessä. Yhteisen huumorintajun kautta työnteko on lisäksi hauskaa. Ja sitähän työnteon kuuluisi olla, myös ilon kautta tekemistä. 

Helsingin henki | Helmikuu 2015

19

{ ammatti } teksti STIINA HONKAMAA kuvat PEKKA HOLMSTRÖM

Rakkaudesta ruosteeseen Eija Kärkkäinen on ainoa naispuolinen kaupungin leivissä työskentelevä autopeltiseppä.

Hän entisöi pelastuslaitoksen museoautoja maan alla.

20

Helsingin henki | Helmikuu 2015

O

n kuin astuisi vieraaseen maailmaan, kun saapuu Eija Kärkkäisen ”toimistolle”. Pelastuslaitoksen museoautot on sijoitettu kallionsisäiseen valtavaan ikkunattomaan luolaan. Toinen toistaan hienompia vanhoja autoja on rivissä odottamassa entisöintiä.

Kärkkäinen on museoautojen peltiseppä. Häneltä ei ihan heti lopu työsarka. Erottajalla sijaitsevassa palomuseossa on kerrallaan vain muutama auto. Loput odottavat korjausta maan alla. Osa helmistä ehkä pääsee näytille entisöinnin jälkeen.

– Tänne on kyllä mahdollisuus tulla vierailulle sovitusti, jos varaa ajan palomuseosta. Lähinnä täällä käy vanhojen autojen intohimoisia harrastajia, mutta suuri yleisökin on tervetullut, Kärkkäinen kertoo.

Unelmana hitsaus

Kärkkäisen työkuvaan kuuluu museoautojen ruostevaurio- ja kolarikorjaukset. Työ on entisöintiä, hitsausta, kittausta ja joskus maalausta.

Kärkkäinen työskenteli aiemmin rakennusmaalarina, mutta oli aina unelmoinut hitsauksesta. Hän haki Sovinto ry:n kouluun, pääsi sisään ja

en Kärkkäin a ij E i: im ä >N peltisepp o t u a i: t t > Amma itos elastusla p : o t s a ir >V > Ikä: 42 elsinki y, > Koti: H pupyöräil p m e t : t e tuks > Harras n iirtämine ulkoilu, p en -69 uto: Vuod ia p m e L > ris Mini-Mor

gallup Mitä odotat tänä vuonna työltä ja vapaa-ajalta? teksti PINJA LANDÉN kuvat PEKKA NIEMINEN

valmistui autopeltisepäksi kuusi vuotta sitten. Nykyisessä työssään hän on ollut kolme vuotta.

– Aikoinaan kaupungin museohoitaja teetätti jotain koulun puutyöpuolella ja silloin tuli puheeksi, että tänne tarvittaisiin oma osaava peltiseppä, Kärkkäinen muistelee.

Peltiseppä tuli autohallille ensin tunnustelemaan ja sai ensityökseen huonossa kunnossa olevan auton. Hän näytti taitonsa ja jäi sille tielle.

– Auto oli raatokunnossa ja menossa jo romuttamolle. Kun sain sen korjattua, tuli lopullinen varmuus ja itseluottamus siitä, että tämä on se oma juttu.

Pesti on edelleen määräaikainen, mutta se on tarkoitus vakinaistaa. Todennäköisesti työnkuvaan tulee myös käytössä olevien autojen korjausta.

Herkkää käden työtä

Kärkkäisen työ on hyvin itsenäistä. Hän kuuluu Kallion keskuspelastusaseman korjaamon työyhteisöön, mutta työskentelee hallissa pääasiassa yksin. Välillä paikalla käväisee kiinteistönhoitaja, puuseppä, varastomies, nuohooja tai satunnainen vieras.

Museotarkastaja määrittelee, mitä haluaa korjattavan. Virallisen työmääräyksen tekee pelastusaseman esimies.

Kärkkäinen voi kuitenkin kaikissa vaiheissa ehdottaa korjauskohteita.

Autopeltisepän työ on erittäin fyysistä. Siinä pitää keskittyä ja työskennellä varmasti, muuten sattuu helposti työtapaturmia.

Työ vaatii käden taitoja, äärimmäistä kärsivällisyyttä ja muotojen hahmotuskykyä. Pelti on lämmön vaikutuksen alaisena hyvin herkkä materiaali.

– Pitää osata ennakoida, miten pelti käyttäytyy. Täytyy oivaltaa ja keksiä ratkaisuja, Kärkkäinen valottaa.

Susanna Vuorinen, graafinen suunnittelija, kaupunginmuseo

Pelti on peltiä, vaikka kyseessä olisi Lada.

Yhden auton korjauksessa voi mennä parista päivästä muutamaan kuukauteen. Kärkkäinen on kova tekemään töitä, mutta pyrkii nykyisin pyhittämään aikaa myös muuhun elämään. Hänellä on normaalit työajat, mutta joskus on tullut tehtyä liian pitkää päivää aamukahdeksasta iltayhdeksään.

– Täällä luolassa ajantaju helposti häviää, kun ei näe ulos.

Mitä ruosteisempaa, sen parempi

Varsinaista lisäkoulutusta autopeltisepän ammattiin ei ainakaan toistaiseksi ole tarjolla. Kehittyminen tapahtuu tekemisen kautta.

– Täällä käy myös eläkkeellä olevia vanhoja hitsaajia ja automekaanikkoja, joilta saa uusia kikkoja, Kärkkäinen kiittelee.

Hän miettii pitkään vaikeinta asiaa työssään ja päätyy lopulta ergonomiaan.

Autopeltiseppä joutuu työskentelemään ikävissä asennoissa ja hankalissa paikoissa esimerkiksi rengaskoteloissa.

– Onneksi olen pienikokoinen ja fyysisesti vielä suhteellisen joustava. Kehonhuoltoa vapaa-ajalla pitäisi tehdä, mutta ainahan se jää, Kärkkäinen sanoo.

Paras asia tulee kuitenkin kuin apteekin hyllyltä: pelti ja käsityö.

– Mitä ruosteisempi, sen parempi. Pelti on peltiä, vaikka kyseessä olisi Lada. Mikään korjattava kohta pellissä ei ole samanlainen. Palkitsevinta on, kun näkee käden jäljen, ehjän kohdan, Kärkkäinen kiteyttää. 

Toivon, että määräaikainen työni, jossa olen ollut nyt vuoden verran, jatkuisi.

Vapaa-ajallani aion tänä vuonna ehkä remontoida kotiani ja panostaa ystävien tapaamiseen. Aloitan myös jonkun liikuntaharrastuksen, todennäköisesti lenkkeilyn tai uimisen.

Pia-Veera Kivelä, terveydenhoitaja, sosiaali- ja terveysvirasto Odotan, että uusi ATK-järjestelmämme alkaisi toimia sujuvasti, ja arkinen työmme lähtisi taas rutinoitumaan. Meillä tapahtui hiljattain terveyspuolella valtava myllerrys, kun tilastotietojärjestelmämme vaihtui uuteen. Käyttöönotto on vaatinut paljon työtä.

Vapaa-ajalta toivon mukavia lomapäiviä, hyviä kelejä, ja olen myös alkanut miettiä kesälomasuunnitelmia.

Kevätkauden vanhat harrastukseni ovat nyt alkaneet, joten käyn kaupungin järjestämässä vesijumpassa sekä tavallisessa jumpassa.

Niilo Jaakkola, hallintosihteeri, tarkastusvirasto Odotan työltäni aika pitkälti samaa vanhaa. Vastuuta olisi kyllä kiva saada lisää, eikä palkankorotuskaan olisi haitaksi.

Odotan innoissani uutta harrastustani kiteboardingia eli leijalautaulua, jonka aloitan. Kävin sitä varten kurssin jo pari vuotta sitten, mutta vasta nyt ostin itselleni kiteboarding-leijan. Kiteboardingissa liikutaan leijaan kytkettynä tuulen mukana talvisin jäällä ja kesäisin vedessä.

Päivi Halme, arkkitehti, rakennusvirasto Toivon, että vuosi tuo tullessaan mielenkiintoisia, ammattitaitoani vastaavia työtehtäviä. Odotan myös ihmisten kanssa yhdessä tekemistä. Miellän haasteeksi sen, että teen työtäni nimenomaan kaupunkilaisille. Jos käyttäjä on tyytyväinen, se palkitsee parhaiten.

Vapaa-ajallani lisään liikunnan harrastamista ja rentoudun kunnolla. Jatkoin vuosi sitten vanhaa harrastustani uimista, kun löysin harrastajauimariryhmän. Se on ollut mieluisa harrastus, joten aion lisätä uimista kalenteriini tänä keväänä.

Helsingin henki | Helmikuu 2015

21

kaffella teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat PEKKA HOLMSTRÖM

n Jorma Lamminmäki on aloittanut valmennuksen, ja Merja Auero on sen jo käynyt. EMBAn suunnittelussa on ollut mukana Mirja Heiskari.

A: > KESKUSTELEMASS ari, isk He toimitusjohtaja Mirja Oiva Akatemia äri vs. johtajahammaslääk ja liiaa sos , ero Au Merja terveysvirasto hankintajohtaja Jorma eskus Lamminmäki, hankintak > AIHE: Mihin kaupunki tarvitsee EMBA-ohjelmaa? > PAIKKA: Café Artist

Kaupunki valmentaa tulevaisuuden johtajia Kaupungille räätälöity Aalto EMBA -ohjelma valmentaa tulevaisuuden johtajia, jotka kehittävät palveluita jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

K

untarakenneuudistus, sote-uudistus, metropolihallinto – kaupunki on isojen myllerrysten edessä. Uudessa toimintaympäristössä tarvitaan myös uudenlaista johtamiskulttuuria. Sitä luodaan Aalto EMBA -ohjelman sekä muiden kaupungin johtamis- ja esimiesvalmennusten avulla.

Mirja Heiskari on ollut mukana EMBAn suunnittelussa jo alusta asti. Merja Auero valmistui ensimmäisestä kaksivuotisesta valmennusryhmästä viime vuoden lopul-

22

Helsingin henki | Helmikuu 2015

la, ja Jorma Lamminmäki on aloittanut vastikään opinnot kolmannessa ryhmässä.

Miksi kaupunki tarvitsee EMBA-ohjelmaa?

EMBA on osa kaupungin johtamisen pitkäjänteistä kehittämistä, jota tehdään järjestelmällisesti kaikilla johtamisja esimiestasoilla.

– Kaupunki haluaa varmistaa kilpailukykynsä myös hyvällä johtamisella. Tavoitteena on vahvistaa strategis-

Valmennus luo pohjan uudelle yhteistyölle, tiedon jakamiselle ja päällekkäisten tekemisten karsimiselle.

Tavoitteena on vahvistaa strategista ajattelua, kehittää tuloksellista johtamista ja valmentaa tulevaisuuden johtajia.

n Jorma Lamminmäki odottaa valmennuksen parantavan osaamistaan ja johtamistaan.

Hän kertoo kehittyneensä valmennuksen myötä jämäkämmäksi businessosaajaksi, joka ajaa entistä tiukemmin ja asiantuntevammin kaupungin etuja neuvotteluissa.

– Minäkin näkisin kaupungilla mielelläni enemmän tiukkaa liiketoimintaosaamista ja verorahojen viisasta käyttöä. Se ei ole millään tavalla ristiriidassa kaupunkilaisia varten tekemämme työn kanssa, Lamminmäki sanoo.

Hän odottaa valmennukselta oman osaamisen ja ajattelun raikastumista sekä johtamisen petraamista. Lamminmäki toivoo pääsevänsä myös solmimaan uusia kontakteja. Siihen onkin hyvä tilaisuus, sillä osallistujat on valittu poikkihallinnollisesti eri virastoista.

– Olemme halunneet koota mahdollisimman heterogeenisen ryhmän, sillä verkostoituminen on yksi tärkeä osa ohjelman antia. Valmennus lisää tietämystä kaupungin laajasta toiminnasta ja auttaa löytämään yhteistyökumppaneita. Tarvitsemme entistä enemmän moniosaajia, jotka ottavat kaupungin kokonaisedun huomioon useista eri näkökulmista, Heiskari sanoo.

Millaista EMBAvalmennuksessa oli?

Valmennus oli Aueron mielestä hienosti toteutettu ja ylitti hänen odotuksensa.

Aalto Executive MBA -ohjelman saama kolminkertainen akkreditointi ja erinomainen menestys kansainvälisessä vertailussa näkyivät korkealaatuisena opetuksena, mutta myös tiukkoina vaatimuksina opiskelijoille.

– Ohjelmaan sisältyi 17 kolmepäiväistä, huippuluokan asiantuntijoiden vetämää lähiopetusjaksoa, kirjallisia tehtäviä, tenttejä, henkilökohtaiset kehittymis-

ta ajattelua, kehittää tuloksellista johtamista ja valmentaa tulevaisuuden johtajia, Heiskari sanoo.

– Kaupunki on suurten haasteiden edessä, kun katsotaan tulevia isoja muutoksia. Meidän on syytä päivittää omaa johtamistamme ja ajantasaistaa valmiuksiamme. EMBAlla luodaan uutta osaamista koko kaupungille, Lamminmäki sanoo.

Millaisia valmiuksia tulevaisuuden johtajalta edellytetään?

Tulevaisuuden johtaja osaa Heiskarin mukaan ottaa huomioon kokonaisuuksia ja uuden toimintaympäristön vaatimuksia.

– Hän toimii jämäkästi ja tuloksellisesti sekä hyödyntää henkilöstön osaamista ja potentiaalia. Koko henkilöstön osaamisen on oltava täysillä käytössä, Heiskari sanoo.

Arki on muutoksessa johtamista, ja johtajan on kasvatettava myös epävarmuuden sietämistä sekä itsessään että henkilöstössä.

– Kaupunkiorganisaatiolta vaaditaan ketteryyttä muuttua, mutta muutosten keskelläkin on huolehdittava asiakkaiden tarpeista sekä henkilöstön hyvinvoinnista ja työmotivaatiosta. Johtajan on osattava hyödyntää muutoksen tuomat mahdollisuudet. Hän osallistaa henkilöstöä ja asiakkaita sekä rohkaisee luovuuteen ja innovatiivisiin kokeiluihin, Auero lisää.

Miksi itse hait EMBAvalmennukseen?

– Halusimme suun terveydenhuollon johdossa vahvistaa etenkin talouteen liittyvää johtamisosaamista ja lisätä ymmärrystä kaupungin kokonaisuudesta, Auero sanoo.

suunnitelmat ja ryhmissä tehty strategiatyö, Auero kertoo.

Hän toteaa, että ohjelma oli työläs, eikä vapaa-ajan ongelmia ollut kahteen vuoteen. Siihen osallistujat olivat kuitenkin osanneet varautua.

– Valmennuksessa oli tekemisen meininki, ja osallistujat olivat erittäin motivoituneita opiskelemaan ja kehittämään kaupunkia.

– Kaupungilla on hyviä, sitoutuneita ja innostuneita johtajia. He näkevät kaupungin työnantajanaan myös pidemmällä tähtäimellä ja kokevat tekevänsä työtä, jolla on tärkeä merkitys kaupunkilaisille ja myös yhteiskunnallisesti, Heiskari sanoo.

Onko valmennuksesta ollut jo hyötyä työssäsi?

Auero on voinut hyödyntää valmennuksen oppeja pitkin matkaa. Hän on käyttänyt esimerkiksi laskentatoimen, rahoituksen, viestinnän, strategisen johtamisen ja muutosjohtamisen oppeja päivittäisessä työssään.

Lamminmäen on puolestaan vielä näin alussa vaikea tietää tarkkaan, mitä kaikkea hyvää valmennuksesta syntyy.

– Mutta tiedän tehneeni oikean ratkaisun, kun hain mukaan. Ensimmäinen jakso vahvisti jo ajatuksiani, hän toteaa.

Valmennus loi Aueron mukaan pohjan uudelle yhteistyölle, tiedon jakamiselle ja päällekkäisten tekemisten karsimiselle.

– Kahden vuoden aikana joukostamme hioutui poikkeuksellisen kiinteä yhteistyöverkosto, jonka kautta löytyvät oikeat yhteistyökumppanit tehtävään kuin tehtävään. Sain samalla 24 hyvää ystävää, joilla on yhteinen halu tehdä tästä kaupungista entistäkin parempi paikka asua ja tehdä työtä. 

Helsingin EMBA KANSAINVÄLISESTI HYVÄKSYTTY AALTO-YLIOPISTON EMBA on 60 opintopisteen

laajuinen tutkinto, joka on räätälöity Helsingin kaupungin tarpeisiin. Suunnittelussa on mukana Oiva Akatemia.

Osallistujat toimivat johtotehtävissä tai vaativissa asiantuntijatehtävissä. Heillä on korkeakoulututkinnon lisäksi vähintään viiden vuoden johtamiskokemus.

Sisällöllisesti vaativa ja tavoitteellisesti etenevä ohjelma kestää kaksi vuotta. Yhdessä valmennusryhmässä on 25 henkilöä. Ryhmiä toteutetaan kolme vuosien 2012–2016 aikana.

Kaupungin johtajisto valitsee osallistujat hakemusten ja haastattelujen perusteella. Osallistumiseen tarvitaan oman esimiehen ja virastopäällikön suositus.

Osallistujat sitoutuvat jatkamaan kaupungin palveluksessa vähintään kaksi vuotta valmennuksen päättymisen jälkeen.

Helsingin henki | Helmikuu 2015

23

asukas teksti CAMILLA LEHTINEN kuvat PEKKA HOLMSTRÖM n Erityisesti arvostan toimivia ja riittävän isoja tiloja, Essi Varila kertoo valmistellessaan Sinikka Saloa magneettikuvaukseen.

Näkyvillä ja saatavilla Historiallinen Malmin sairaala avasi ovet modernisoituna nelivuotisen remontin jälkeen.

Uusittu sairaala rakentui henkilöstön ja potilaiden tarpeiden pohjalta.

H

yvältähän tämä sairaala vaikuttaa. Olen saanut täällä hyvää palvelua, Sinikka Salo kertoo, yksi uudistetun sairaalan ensimmäisistä potilaista.

Osasto neloselle tullut Salo lepää sängyssään ja odottaa vuoroaan magneettikuvaukseen. Hän toipuu yhdessä sairaalan valoisan väljistä huoneista, joissa kussakin on enintään kaksi potilasta. Salon sänky on lähellä ikkunoita, joista näkee ulos makuultaankin, sillä ne ulottuvat lähes lattiaan asti.

– On mukava katsella ulos, Salo sanoo.

Hän ei välitä käyttää jokaisen vuoteen vierellä olevaa mobiililaitetta.

Avarat ikkunat ja mobiililaitteet ovat käytännön esimerkkejä asiakas- eli potilaslähtöisestä suunnittelusta ja toimin-

24

nasta, palveludesignistä. Se on ollut uudistuksen peruskivi.

– Sairaala ja sen toiminnot on suunniteltu juuri potilaiden ja henkilöstön näkökulmista, toteaa päivystystoimintojen johtajalääkäri Mia Laiho.

Vuorovaikutus lisääntyy

Osaston ilmavassa oleskelutilassa istuu potilaita lueskelemassa. Heidän joukossaan työskentelee hoitaja valkoisten kärryjen kanssa.

– Ne ovat kirjauskärryt, uudistushankkeen projektipäällikkö, ylihoitaja Maritta Lindholm selventää.

Hän kertoo, että hoitajat voivat liikuteltavan tietokoneen ansiosta tehdä kirjauksia heti potilaan luona, vuodeosastollakin.

Helsingin henki | Helmikuu 2015

– Kirjausten tekeminen potilaiden luona lisää vuorovaikutusta heidän kanssaan, Laiho sanoo.

Samalla työn pirstaleisuus vähenee, kun turha edestakainen liikkuminen potilaan ja kanslian välillä poistuu.

Sairaalan kanslia poikkeaa sekin tavanomaisesta: ovaalinmuotoisen huoneen seinät ovat suurelta osin lasia, jonka läpi henkilöstön tavoittaa myös katsekontaktilla.

– Tavoitteena on, että koko henkilöstö on aiempaa enemmän näkyvillä ja saatavilla, Lindholm kertoo.

Omaiset mukana hoidossa

Lasi-ikkunat avaavat näkymän myös pikkukeittiöön osaston ruokailutilasta. Jaloilleen pääsevät potilaat ruokaile-

n Tavoitteena on helpottaa kaikin tavoin potilaan oloa, Maritta Lindholm sanoo.

ettu n n e k a r ä Yhdess AALA AVA

TTII

lkeen

montin jä

eellisen re N perust

a 2007. oi vuonn lk a lu te it a. kilöstön suunn un lopuss kset, hen remontin u n m e ti e a marrasku n a v sa työn naa mak tehtävän 72 miljoo iraalassa sa t a v aalassa, li o jana arian sair .

M te ä u ll la ly Työn poh a se sp y ka ynnettiin ajalla k set ja asia äksi hyöd oitettiin la is L rt . a näkemyk n k ja a a a tin kökulm in remon Asiakasnä ellä Malm si i im . ammata to si s k sty enhoidon sen tulo d k y u e kun päivy rv im te tk u st allien ja in 550 ytyväisyy uuluu no en hoitom k si n u a u asiakasty ta a n n a u äyttööni muk enkilök alkoivat k aktiivisest n Malmin h li e o tt ö si st si ö o il . Vu oko henk nittelussa tilaista. K sien suun k u u is a a Lindholn ko n ja Maritt o ih palveluko a L ia n, M tukset. enkilöide n henki. ottokoulu tin keskush k je tekemise ä ro ss sp e d h y ä v Uudistu y antoi h an työtä k min muka

PÄIVY MALMIN

STYSSAIR

Omaisten roolin merkitys on huomioitu tilasuunnittelua myöten, ja heille on rakennettu tiloja myös hiljentymistä varten. Tarvittaessa omaiset voivat yöpyä sairaalassa.

Evakkovuosien jälkeen moni työntekijä kokee palanneensa kotiin.

Automaatio auttaa

n Tilaratkaisujen ansiosta lääkäri ja hoitajat ovat fyysisesti lähempänä potilasta, Pasi Randen sanoo.

Puolen kaupungin päivystys > Neljä vuodeosastoa sekä ikääntyneille tarkoitettu akuuttiosasto. > Päivystyssairaalassa on laboratorio, kuvantaminen ja sisätautien poliklinikka. > Vuodepaikkoja 111. > Päivystys palvelee ensisijaisesti pohjoisen, koillisen, itäisen ja kaakkoisen Helsingin asukkaita.

Väestövastuualue on noin 250 000 henkeä.

n Tuire Valmi käyttää jo tottunein ottein pääkaupunkiseudun ainoaa elektronista lääkekaappia.

Tilat on suunniteltu palvelemaan potilaita ja työntekoa. vat siellä. Huoneisiin ruoka viedään vain vuodelevossa oleville.

– Tarkoituksena on ylläpitää potilaiden omatoimisuutta ja lisätä liikuntaa, Laiho selittää.

Malmin sairaalassa potilaat saavat muutoinkin osallistua aiempaa enemmän omaan hoitoonsa.

– Tavoitteenamme on lisätä potilaan saamaa tiedon määrää sairaudestaan. Lisäksi omaiset otetaan mukaan hoidon suunnitteluun, Laiho kertoo.

Malmin mittavan remontin aikana päivystys toimi Marian sairaalassa, ja evakkovuosien jälkeen moni työntekijä kokee palanneensa kotiin. Uudistetusta sairaalasta on kantautunut osastonhoitaja Marianne Särkiluodon korviin pääosin myönteistä palautetta, vaikka uuden opettelua ja resurssien varmistamista on vielä edessä.

Sairaanhoitajat Essi Varila ja Seija Moilanen pitävät erityisesti tiloista, koska ne on suunniteltu palvelemaan potilaita ja työntekoa.

Tätä tukee ajanmukainen tekniikka.

Esimerkiksi elektroninen lääkekaappi pitää varaston ajan tasalla sekä vähentää virheitä ja väärinkäytöksiä. Tarvikevarastossa automaatiojärjestelmä helpottaa ylläpitoa.

– Jokaisen osaston varasto on järjestetty samoin värikoodein. Se vähentää etsimiseen kuluvaa aikaa sekä helpottaa työkierrossa olevaa henkilökuntaa, sanoo Lindholm.

Malmilla nyt aiempaa paremmin muun muassa tilaratkaisujen ansiosta – vaikka kehitettävää arvioinnin toimintamallissa vielä onkin.

Randenin mukaan moniammatillinen työ Malmilla toimii.

– Hoitaja, lääkäri, fysioterapeutti, kotiutushoitaja, päihdetyöntekijä ja psykiatrinen sairaanhoitaja tekevät tiivistä yhteistyötä, hän sanoo.

Ambulanssitunnelista tuodaan päivystykseen jo seuraavaa potilasta, joka otetaan hoitoon varmoin ottein. 

Heti oikeaan paikkaan

Osasto neloselta hissi vie suoraan kellarikerrokseen, päivystykseen. Yhdessä vastaanoton neljästä huoneesta potilas keskustelee hoitajan kanssa. Heidän keskustelu ei kuulu oven läpi käytävälle: yksityisyydensuoja on otettu huomioon kaikilta osin.

Toimenpidehuoneessa vt. apulaisylilääkäri Pasi Randen tutkii jalkansa loukannutta potilasta. Randen pyörähtää kahden toimenpidehuoneen väliseen tilaan tutkimaan näytöltä röntgenkuvia ja palaa pian takaisin potilaan luo. Hyviä uutisia, pelkällä nyrjähdyksellä selvittiin.

Työnsä lomassa Randen kertoo, että hoidontarpeen arviointi voidaan tehdä

n Remontti antoi mahdollisuuden tutkia toimintamalleja uudesta näkökulmasta, Mia Laiho sanoo ambulanssitunnelin Sydänlyönnit-reliefin äärellä.

Helsingin henki | Helmikuu 2015

25

hyvinvointi teksti HENNA TANSKANEN kuvat SHUTTERSTOCK

Purkamalla paras Uhkaava tai väkivaltainen tilanne työssä voi jäädä vaivamaan. Sitä saattaa päivitellä työnkavereiden kanssa, eikä uni tahdo tulla illalla. Hetipurku-malli auttaa keventämään mieltä jo työpäivän aikana.

T

yössä tapahtuneiden ikävien tilanteiden tuntojen käsittelyyn on viime vuoden puolella käynnistynyt Hetipurku-hanke. Se sai alkunsa opetusvirastosta, kun työsuojelupäällikkö Marja Paukkonen pohti, voisiko tämäntyyppinen keskustelumalli onnistua opetustyössä. Esimerkiksi opetusvirastossa tehdään vuosittain noin 800 ilmoitusta uhka- ja väkivaltatilanteista.

– Hetipurussa on tarkoitus käydä tilanne läpi mahdollisimman pian, mielellään jo työpäivän aikana. Keskustelu käydään koulutuksen saaneen hetipurkajan kanssa, joka käsittelee tilanteeseen liittyvät tuntemukset jäsennellyn mallin mukaan, Paukkonen kuvaa.

Tällä hetkellä koulutettuja purkajia on yhteensä 50 opetusvirastosta, Talpasta, Palmiasta, suomenkielisestä työväenopistosta ja sosiaali- ja terveysviraston Metsälän vastaanottokeskuksesta.

– Hankkeelle on haettu jatkoa myös tälle vuodelle. Kaksi iltapäivää kestäviä koulutuksia vetää Työterveyslaitos, Paukkonen kertoo.

Keskustelun kohteena tunteet

– Osaamme jo antaa fyysistä apua, mutta ikävien tilanteiden käsittelyyn tarvitaan myös henkistä tukea. Yleensä kolmasosa ihmisistä tarvitsee sitä. Hetipurku-keskustelu on järjestelmällistä ja sitä käydään kollegalta kollegalle. Se voi kestää lyhyenkin hetken. Työkaveri pystyy parhaiten käymään tilanteen läpi, koska hän tuntee työn paremmin kuin esimer-

26

Helsingin henki | Helmikuu 2015

kiksi esimies. Keskustelussa ei vähätellä eikä syyllistetä, vaan kyse on tunteiden läpikäymisestä. Paukkonen sanoo.

Hetipurkuun sisältyvälle niin sanotulle Safer-keskustelumallille on tieteellinen lähtökohta. Malli etenee sen mukaisesti, miten aivomme asioita käsittelevät.

– Keskustelu ei korvaa ammattiapua, jota toiset voivat Hetipurunkin lisäksi tarvita. Hetipurun tarkoituksena on, ettei asia jää vaivaamaan eikä aiheuta esimerkiksi turhia poissaoloja, Paukkonen toteaa.

Avun tarve riippuu myös siitä, millainen ihmisen oma vireystaso on, eli paljonko psyykkisessä akussa on virtaa. Jos henkilöllä on esimerkiksi ongelmia töissä tai kotona, hän ei välttämättä ole silloin voimakkaimmillaan, ja ikävä tapahtuma voi sysätä kohti pohjaa.

– Silloin ihminen voi kokea, että on toiminut väärin tai on epäonnistunut.

Hetipurku-tilanteessa käydään myös henkisen akun virtataso läpi, Paukkonen sanoo.

Myös oireiden käsittely kuuluu purkuun. Poikkeava tilanne voi aiheuttaa esimerkiksi sydämentykytystä, unihäiriöitä, keskittymiskyvyn puutetta, mielialan vaihteluja, ylireagointia ja muita oireita ihmisestä riippuen. Tavat reagoida ovat normaaleja. Tavoitteena on normalisoida tilanne ja varmistaa ihmisen pärjääminen.

– Jokainen työyhteisö luo omat tapansa käyttää Hetipurku-mallia, ja purkajalla on vaitiolovelvollisuus. Safer-

Jokainen työyhteisö luo omat tapansa käyttää Hetipurkumallia.

työterveyslääkäri

malli on osa turvallisuudenhallinnan kokonaisuutta. Kun purkukeskustelulle on työyhteisön tuki, se luonnistuu helposti työn lomassa, Paukkonen sanoo.

Purku lisää työhyvinvointia

Ohjaaja Kirsi Ekström Metsälän vastaanottokeskuksesta on yksi koulutuksen käyneistä.

– Malli antaa rakentavan pohjan keskustelulle ja helpottaa kysymään oikeita kysymyksiä oikeaan aikaan. Purkukeskusteluilla on mahdollista tukea työhyvinvointia. Varsinkin sosiaalialalla on paljon tilanteita, jotka kuormittavat psyykkisesti sekä puhuttavat kahvipöytäkeskusteluissa.

Vastaanottokeskuksessa koulutuksen saaneet henkilöt ovat tekemässä mallia, jonka ajatuksena on, että kaikki tilanteessa osallisina olleet osallistuvat purkuun. Purkutilanteista olisi tulossa yksi työtehtävä muiden joukossa.

– Tähän mennessä olen purkanut muutamia tilanteita. Olen noudattanut melko tarkkaan mallia. Käyn rauhallisessa paikassa läpi, millainen tilanne on ollut kyseessä ja pyydän kertomaan, mitä on tapahtunut. Sen jälkeen puhutaan asian herättämistä tunteista.

Samalla annan kollegalle tukea ja tietoa siitä, mitä normaalista poikkeava tilanne voi aiheuttaa. Koetan normalisoida tilanteen aiheuttamat reaktiot, ja pyrin lopuksi viemään keskustelun kohti tulevaa, siihen miten ihminen jatkaa eteenpäin.

Konkreettinen työkalu

Koulutuksen käyneelle, Botbyn peruskoulun rehtorille Janika Wagnerille oli uutta, miten työntekijöiden kesken syntyneitä konflikteja kannattaa purkaa. Hän oppi, että purku kannattaa tehdä mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen, eikä odottaa tuonnemmaksi. Purussa keskitetytään henkilön tunteisiin.

– Koulutus oli parhaimpia tilaisuuksia, joissa olen ollut. Harvoin saa näin konkreettisesti toimivan työkalun käyttöön. Oli myös hienoa, että kaupunki järjesti koulutuksen ruotsiksi.

Kun opettajat kokevat arvostelua välillä monelta suunnalta, kritiikki ja erimielisyydet saattavat johtaa tilanteisiin, joissa tunteet ovat voimakkaita, vaikka itse riidan aihe olisi melko pieni.

– Tällaiset tilanteet tulevat minun hoidettavakseni. Mallin avulla saa arvioitua huolen vakavuuden sekä erotettua asiaan liittyvät tunteet.

Koulu ottaa mallin aluksi käyttöön henkilöstön keskinäisissä erimielisyyksissä.

– Mahdollisesti voimme käyttää sitä myös opettaja-oppilas-, opettaja-huoltaja- ja opettaja-esimiestilanteissa. Toivon, että kaupunki panostaa Hetipurku-koulutukseen ja ottaa menetelmän laajemminkin käyttöön.  Opetusviraston Helmi > Turvanurkka > Blogi

Lääketieteen tohtori ja työterveyden dosentti Helena Miranda työterveyskeskuksesta kertoo kivun lievittämisestä.

Kivun tunne on yksilöllistä TYÖTERVEYSLÄÄKÄRILLE KIPU JA työkyky ovat tuttuja aiheita. Hoidamme

kipuoireisia työntekijöitä, ja olen aiemmin tehnyt pitkään kipututkimusta. Tänä vuonna työterveyskeskuksessa on käynnistynyt Kipu ja työkyky -hanke, jossa sovellan oppimaani.

HYVÄ UUTINEN ON, että viime vuosina kipututkimus on mennyt valta-

vasti eteenpäin. Sen suhteen on suorastaan tapahtunut pienimuotoinen tieteellinen vallankumous.

Uudet aivotutkimukset ovat muuttaneet lähes täysin ymmärryksen kivusta. Nykyään kipureaktiota pystytään mittaamaan aivokuorelta, ja siten on pystytty osoittamaan, että kivun tunne on yksilöllinen. Samalla se on jokaiselle aina todellinen kokemus. Kipu on siis totta.

KUN KIPU KROONISTUU, se on harvoin kuitenkaan enää merkki vaaras-

ta, vaan se voi olla häiriötilassa olevien kipuhermoratojemme tuotosta.

Asenteiden ja tunteiden, ja erityisesti huolien ja pelkojen merkitys kipukokemukselle on valtava. Joskus jo pelkkä pelko voi halvaannuttaa meidät työ- ja toimintakyvyttömäksi ja johtaa kipuongelman kroonistumiseen.

KIVUN ASIANTUNTIJANA ON ilo kertoa, että kipua potevaa ihmistä voi-

daan nykyisin hyvin auttaa, kunhan kipua tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Sitä pitää myös hoitaa monipuolisesti, ei pelkästään särkylääkkeillä vaan myös lääkkeettömin keinoin. On paljon esimerkkejä tutkitusti toimivista lääkkeettömistä ja toimivista keinoista. Näitä ovat muun muassa jooga, tietoisuustaidot, musiikki, ravitsemus ja kosketus.

UUSI TUTKIMUSTIETO OSOITTAAKIN, että kipuoireisen työntekijän työ-

kykyä pystytään parantamaan ja sairauspoissaoloja vähentämään, kunhan samalla työssä jatkamista tai työhönpaluuta tuetaan työtä ja työaikaa muokkaamalla. Työelämästä syrjäytymistä voidaan ehkäistä puuttumalla aktiivisesti pitkittyviin sairauslomiin.

Hetipurkajien palautekommentteja

Aiemmin tällä palstalla työterveyskeskuksen työterveyspsykologit ovat kirjoittaneet ajankohtaisia näkemyksiään työstä ja työhyvinvoinnista. Nyt kirjoittajakunta on laajentunut. Tänä vuonna myös muut tykeläiset jakavat ajatuksiaan työstä ja terveydestä.

> Kollegan antama tuki on ensiarvoisen tärkeää. > Olen valmis tukemaan, keskustelemaan ja kuuntelemaan kollegoita kriisien jälkitilanteissa. Koulutus antoi myös eväitä soveltaa opittuja asioita muulloinkin. > Kun annetaan mahdollisuudet ja paikka, niin olen aina valmis. > Sain tärkeän työkalun vaikeisiin tilanteisiin. > Eväitä arkeen ja työkaluja erilaisiin tilanteisiin. > Tämä projekti on ehdottomasti jatkamisen arvoinen. > Hyviä, konkreettisia palikoita työhön. > Antaa turvaa sekä pelottavissa että hämmentävissä tilanteissa. > Sain konkreettisia tukipuita ammatilliseen osaamiseeni.

Helsingin henki | Helmikuu 2015

27

liikkeellä teksti TARJA KIVIMÄKI kuvat SHUTTERSTOCK

– lupaa se itsellesi Liikunta, ravinto ja uni luovat perustan hyvälle voinnille. Mistä saa puhtia muuttaa elintapoja, miten pääsee alkuun ja miten motivoitua jatkamaan uudella polulla?

K

untosalit ja liikuntaryhmät täyttyivät tammikuussa – ja harventuvat usein helmikuussa. Moni pääsee elintapojen muutoksessa alkuun, mutta muutoksen tekeminen pysyväksi vaatii voimaa.

Ravitsemuksella ja liikunnalla on suuri vaikutus terveyteemme, jaksamiseemme ja mielialaamme. Ruokarytmi ja ruuan laatu vaikuttavat vireystilaan.

Ihminen tarvitsee myös lepoa ja unta palautuakseen ja voidakseen hyvin.

Monipuolisesti kohtuudella

Monipuolisuus ja kohtuus ovat sosiaalija terveysviraston ravitsemusterapeutin Raija Partasen mukaan terveellisen ruokailun avainsanoja.

– Mitä rajatumpi ruokavalio, sitä vähemmän siitä kertyy välttämättömiä ravintoaineita. Terveellinen ruoka on kasvisvoittoista. Lisäksi voidaan syödä kokojyväviljaa, kasvirasvoja, kalaa ja kanaa. Punaista lihaa, kovaa rasvaa ja sokeria kannattaa vähentää.

Terveellinen syöminen ei vaadi erikoisia ja kalliita superfoodeja: myös lähikaupasta löytyy kaikki tarpeellinen.

Monesti kiinnitetään huomiota ruuan lisäaineisiin. Niitä pahempi ongelma on Partasen mukaan ruuasta saatu liika energia. Tuoteselosteesta kannattaa

28

tarkkailla rasva- ja sokeripitoisuuksia.

Toinen väärinkäsitys liittyy proteiinin nauttimiseen.

– Moni luulee, ettei proteiini lihota ja että syömällä sitä runsaasti lihakset kasvavat. Jos energiaa kuitenkin saadaan liikaa, se varastoituu lopulta rasvaksi, tulee se mistä lähteestä tahansa.

Pelkkä proteiinin popsiminen ei kasvata lihaksia, vaan säännöllinen treeni.

– Jos haluaa pudottaa painoa, kannattaa miettiä, mistä ylimääräiset kalorit tulevat, Partanen neuvoo.

Vähennettäviin kuuluvat silloin sokeriset juomat, alkoholi, kahvileivät, karkit, maustetut jogurtit, runsaasti rasvaa tai sokeria sisältävät elintarvikkeet.

Myös suolan saantiin kannattaa kiinnittää huomiota.

Pysyvä elintapamuutos

Kylmään ja pimeään aikaan moni himoitsee makeita herkkuja, erityisesti suklaata. Partasen mukaan säännöllinen ruokarytmi vähentää halua naposteluun ja pitää herkuttelua kurissa. Mitä harvemmat ruoka-ajat, sitä helpommin turvaudutaan nopeasti energiaa antavaan herkkuun.

Lounasta ei tulisi laiminlyödä, ja silloin on hyvä muistaa sekä kohtuus että lautasmalli: puolet lautasesta kasviksia,

Helsingin henki | Helmikuu 2015

Jos haluaa pudottaa painoa, kannattaa miettiä, mistä ylimääräiset kalorit tulevat. lisäksi proteiinia – kalaa, lihaa, maitotuotteita, papuja – ja kokojyväviljaa.

Painonhallinta onnistuu parhaiten, kun mieltää sen pysyväksi elintapamuutokseksi eikä kuuriksi.

– Kannattaa edetä lyhyin askelin, päätös kerrallaan. Motivaatiota ylläpitää, kun palaa syihin, joiden vuoksi halu-

si muutosta ja esimerkiksi painon kevennystä, Partanen sanoo.

Liike on lääke

Terveysliikuntasuosituksen mukaan kohtuuraskasta kestävyysliikuntaa, kävelyä, hölkkää, hiihtoa ja uintia, tulisi harrastaa vähintään 2,5 tuntia viikossa ja lihaskuntoa kahdesti viikossa.

– Määrä tulee täyteen jo liikkumalla vartin aamulla ja saman verran illalla. Lisäksi kahtena iltana kannattaa vaikka venytellä tv:tä katsellessa.

Tähän jokaisella on aikaa, neuvoo liikuntaviraston liikunnansuunnittelija Eeva-Liisa Rautiainen.Liikkeelle lähtö on useimmille alussa haasteellista. Hyvä keino on sopia säännöllisesti

vakuula. Zumba palasi takaisin valikoimaan henkilöstön pyynnöstä.

Syksyllä aloitettiin ohjatut tunnit myös Herttoniemenrannan sekä Kallahden peruskoulun liikuntahalleissa.

Ne jatkuvat myös keväällä. Joihinkin liikuntatapahtumiin voi osallistua puoleen hintaan.

Eri puolilla kaupunkia on runsaasti mahdollisuuksia omatoimiseen liikuntaan. Edullisia kuntosalikortteja on tarjolla Yrjönkadun, Liikuntamyllyn ja Töölön kisahallin saleille.

Nuku hyvin

yhteinen lenkki, sali tai jumppailta kaverin kanssa. Silloin on suurempi kynnys perua. Toinen tapa saada liikunta tavaksi on asettaa itselleen realistinen tavoite, kuten Naisten Kymppiin osallistuminen toukokuun lopussa. Liian suurta tavoitetta ei kannata alkuun asettaa, vaan aloittaa pienin, mutta säännöllisin askelin.

– Tärkeintä on tehdä sitä, mistä pitää.

Hyvä tapa aloittaa liikunta on liittää se osaksi työmatkaa, jolloin siitä tulee automaattisesti säännöllistä. Siis kävele, sauvakävele tai pyöräile työmatkat tai osa niistä, Rautiainen ehdottaa.

Jos kiloja on kertynyt, turvallisinta on aloittaa vähän niveliä rasittavista liikuntamuodoista. Sopivia ovat vesilii-

kunta, pyöräily, kuntosali ja kehonhuoltotunnit. Myös rapakuntoiselle nämä lajit ovat hyviä.

Tarjolla monia liikunnan muotoja

Henkilöstöliikunnan kevään tarjonnasta liikunnansuunnittelija Pilvi Heinonen liikuntavirastosta nostaa esille uutena kuntosirkuksen, jossa kokeillaan permantoakrobatiaa, ihmispyramideja, jonglöörausta ja tasapainolajeja. Taustaosaamista ei tarvita. Riittää, jos pääsee kyykkyyn, uskaltaa laskea painoa käsien varaan ja on tarpeeksi vetreä. Tunti kehittää kehonhallintaa, liikkuvuutta, tasapainoa ja lihasvoimaa huomaamatta. Uusia lajeja ovat myös pilates ja kah-

– Unen tarve on yksilöllistä. Omasta olosta tietää, onko nukkunut tarpeeksi, työterveyshoitaja Leena Haakana työterveyskeskuksesta toteaa.

Väliaikainen unen puute ei ole haitallista, jos univelat saa nukuttua vapaapäivinä pois. Välillä unta tarvitaan enemmän, välillä vähemmän. Keskeistä hänen mukaansa on se, että erotetaan stressistä johtuva uupumuksen tunne unettomuudesta.

Moniin sairauksiin ja mielenterveyden ongelmiin liittyy usein unihäiriöitä.

Nukahtamis- ja unilääkkeitä käytetään yhä melko runsaasti, joskin niiden käyttö on kääntynyt laskuun.

– Pitkäaikaisessa käytössä lääkkeiden teho vähenee ja haitat lisääntyvät, Haakana sanoo.

Helsingin Uniklinikan tutkijan, professori Markku Partisen mukaan vuosia kestänyt unilääkitys onkin suurempi terveysriski kuin unettomuus. Hyvälaatuinen uni on lyhyempänäkin virkistävämpää kuin lääkkeillä aikaansaatu.

Lääkkeet voivat vaikuttaa vireystilaan vielä 10 tunnin kuluttua.

Unettomuuden yleisempiä syitä ovat epäterveet elämäntavat, stressi ja elämänmuutokset. Myös jotkut lääkkeet sekä alkoholi aiheuttavat unettomuutta.

Samoin liian myöhään harrastettu kova liikunta nostaa vireystilaa ja viivyttää nukahtamista.

Säännöllinen unirytmi myös vapaapäivinä auttaa uniongelmissa. Aamulla pimeään aikaan puolen tunnin kirkasvalon käyttö ajoittaa melatoniinituotannon yöajalle. Makuhuoneen tuuletus ja viileät vuodevaatteet helpottavat uneen pääsyä.

– Lisäksi voi päättää olla murehtimatta sitä, ettei nuku tarpeeksi, neuvoo Haakana.

Hyvä tapa aloittaa liikunta on liittää se osaksi työmatkaa.

Jo kahden 90 minuutin yhtenäisen unijakson aikana saa nukuttua pääosan syväunen vaiheista, ja elimistö lepää riittävästi. Sen jälkeen nukutut lyhyetkin jaksot auttavat.

Aamuyön heräily johtuu kevyemmän unen vaiheista, joissa monet heräävät herkästi. Unettomuus ei sinänsä ole vaarallista, mutta hektinen arki ja työ vaativat hyvää toimintakykyä, johon väsyneenä ei niin hyvin pysty.

Työterveyskeskuksella on uniryhmiä unettomuudesta kärsiville. Ryhmissä saa tietoa unettomuuteen vaikuttavista tekijöistä ja oppii vaikuttamaan niihin omalla toiminnallaan. Ryhmiin voi päästä oman työterveyshoitajan tai -lääkärin arvion perusteella.  Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstöliikunta Helmi > Työterveyskeskus

Helsingin henki | Helmikuu 2015

29

Ilmoittaudu kevään kuntoremontteihin

Seminaari monilukutaidosta

#fläsäri-näyttelyssä Helsinki on härö ■■ HELSINGIN KAUPUNGINMUSEOSSA ON avautunut valokuvanäyttely #fläsäri, joka on sekoitus vaivaannuttavia muistoja, nostalgisia tunteita ja inspiroivaa yhteistyötä.

Valokuvanäyttelyn työryhmän jäsenet ovat tonkineet museon kokoelmia löytääkseen kuvia, jotka herättävät reaktioita. Ne ovat provosoivia, kantaaottavia, nostalgisia, hihityttäviä tai traumaattisuuteen asti vaivaannuttavia.

Näyttelyssä muistot iskevät yllättäen takaraivosta tajuntaan. Fläsärit muotoutuvat tarinaksi, josta ei puutu absurdeja elementtejä. Helsinki näyttäytyy siten paikkana, jossa mitä tahansa voi tapahtua, kun osaa katsoa oikealla hetkellä.

Kuva SHUTTERSTOCK

■■ OPETUSVIRASTO JÄRJESTÄÄ MAKSUTTOMAN seminaarin monilukutaidon perusteista perusasteen opettajille, rehtoreille ja henkilökunnalle, mediakasvattajille ja muille aiheesta kiinnostuneille kasvattajille. Seminaarin tarkoitus on selvittää monilukutaidon käsitteen lähtökohtia.

Aika ja paikka: 26.2. klo 8.30–16.00, luonnontiedelukion auditorio, Mäkelänkatu 84.

Lisätiedot: Mikko Kettunen, puh. 310 86997, mikko. kettunen@hel.fi ja Rauna Rahja, puh. 050 594 2275, rauna. rahja@mediakasvatus.fi. Ilmoittautumiset 23.2. klo 12 mennessä Kettuselle.

Kallioranta isäntää vailla ■■ VARTIOSAAREN KALLIORANTAAN HAETAAN isäntää ensi kesäkaudelle 15.4.–15.10. Kallioranta on kaupungin työyhteisöjen virkistys- ja kokouspaikka. Isännän tehtäviin kuuluu muun muassa tilojen ylläpito, turvallisuudesta huolehtiminen ja vieraiden opastaminen. Isännältä toivotaan hyvää pulpettimoottoriveneen hallintaa ja sosiaalisia taitoja.

Eduksi katsotaan myös pienkorjaustaidot.

Lisätiedot ja yhteydenotot 2.3. mennessä: Kari Uusikumpu, puh. 310 70450, kari.uusikumpu@hel.fi

30

Helsingin henki | Helmikuu 2015

Näyttelyn on suunnitellut alusta loppuun asti kaksitoista kaupunkilaista. Ryhmä valitsi sekä näyttelyn teeman että toteutustavat. Museon henkilökunta oli ryhmän tukena, mutta ohjat olivat koko prosessin ajan ihmisillä, jotka eivät ole museoammattilaisia.

Näin perusteellinen yhteissuunnittelu kaupunkilaisten kanssa on kaupunginmuseolle hyppy tuntemattomaan, jonka kokemuksia hyödynnetään vuonna 2016 Senaatintorin kulmalla avattavassa Uudessa kaupunginmuseossa.

Sofiankatu 4, Lyhtysali, 23.1.–30.4. helsinginkaupunginmuseo.fi

Kulttuuriteko: Teatteri Unionin avaaminen ■■ HELSINGIN KULTTUURITEKO 2014 -palkinnon sai WHS Association ry Teatteri Unionin avaamisesta.

Kyseessä on uudenlainen, nykysirkusta ja visuaalista teatteria yhdistävä näyttämö. Saaja valittiin 442 ehdotuksen joukosta. Perustelujen mukaan näyttämö elävöittää kaupunkitilaa sekä tukee kulttuuripalvelujen elpymistä ja säilymistä asuinkortteleissa.

Kuudetta kertaa jaetun palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Kunniamaininnan saivat Arkadia International Bookshop -kirjakauppa/aktikvariaatti ja Ääniwalli-kulttuuritila.

Reaktorissa toimintaa nuorille ■■ MESSUKESKUKSESSA 18.–20.2. JÄRJESTETTÄVÄ Reaktori pursuaa toimintaa ja tekemistä nuorille. Tarjolla on liikuntaa, kulttuuria sekä työpajoja. Basaareissa voi osallistua vaikka teeseremoniaan ja taitella origameja tai hengailla loungessa ja pelailla lautapelejä. Kymmenvuotias tapahtuma on kerännyt vuosittain 10 000–15 000 osallistujaa.

Reaktorin toteuttaa nuorisoasiainkeskus yhdessä nuorten, järjestöjen, muiden virastojen ja HOKElannon kanssa.

Reaktori on avoinna keskiviikosta perjantaihin kello 13–20, ja sinne on vapaa pääsy. nuoriso.hel.fi/reaktori

n Reaktorissa esiintyy New Generation MCS.

Kuva MARJA KINNUNEN / NUORISOASIAINKESKUS

■■ KUNTOREMONTTI ON HYVÄ keino aloittaa omasta terveydestä ja kunnosta huolehtiminen ammattilaisten tuella.

Valikoimasta löytyy niin päivän, viikon kuin vuodenkin mittaisia kunto- ja elintapakuureja.

Remontit ovat tarkoitettuja niille, joiden työ- tai toimintakyky ovat heikkenemässä ja jotka haluavat sekä myös pystyvät niitä omatoimisesti parantamaan.

Remonttiin pääsemiseksi tarvitaan työterveyshuollon kuntoutuspäätös. Ensin otetaan yhteyttä omaan työterveyshoitajaan. Kurssiajankohdat löytyvät Helmen Koulutuskalenterista. Kuntoremontin rahoittaa kaupunki, ja siihen osallistutaan täysin palkkaeduin.

Kuvat HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Kuva SHUTTERSTOCK

ilmoitustaulu

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 24. maaliskuuta.

Ristikko nro 1/2015

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 24.3. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 24.3. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 6/2014:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Virpi Artes, Riitta Pyörre, Nina Kouki, Jaana Halonen ja Mervi Koivukoski.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | Helmikuu 2015

31

01

Helsingin henki @KjJu

kuva TOMMI TUOMI

2015

s

si Huhtikuussa kuntien kannalta itsenäisyyden ajan tärkeimmät vaalit.

Miten käy itsehallinnon?

Uusi eduskunta päättää. #demokratia

helmikuu–huhtikuu 2015

{ uusi duuni }

Nuorten keskellä

32

KUKA: Hanna Peltola AMMATTI: Ohjaaja TÖIHIN: 11.11.2014 TOIMIPAIKKA: Läntinen nuorisotyöyksikkö, nuorisoasiainkeskus

Mihin asioihin olet tarttunut ensimmäisenä?

Aivan aluksi olen hahmottanut hankkeen kokonaisuuden ja tutustunut kohdeluokkien oppilaisiin. Kohdeluokkien oppilaat ovat tavallisia 8.-luokkalaisia tyttöjä ja poikia, jotka on valittu hankkeeseen yhdessä nuorisoasiainkeskuksen ja opetusviraston kanssa. Oppilaita, joiden kanssa teen töitä, on noin 40.

Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Toimin Hyvä vapaa-aika -hankkeen nuoriso-ohjaajana. Työtä tehdään nuorten parissa niin kouluissa kuin vapaa-ajan paikoissa. Hankkeen tavoitteena on saada tietoa laadukkaan vapaa-ajan vaikutuksesta nuoren hyvinvointiin, oppimiseen ja peruskoulun jälkeisiin valintoihin sekä kehittää nuorisotyötä yhdessä nuorisoasiainkeskuksen, koulujen ja nuorten kanssa. Tarkoituksena on myös tukea nuoria näiden omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden löytämisessä. Hanketta koordinoi nuorisoasiainkeskus.

Mihin suuntaan työtänne voisi kehittää?

Hanke itsessään on tutkimus- ja kehittämishanke.

Toivon, että sen loputtua on saatu pysyviä, toimivia työmuotoja esimerkiksi nuorisotyön ja koulun välille.

Mitä teit aiemmin?

Kolme viime vuotta olen ollut kotona lasten kanssa. Sitä ennen olin nuoriso-ohjaajana nuorisotalolla pohjoisessa nuorisotyöyksikössä.

Mikä on kivaa työssäsi?

Nuorten kanssa toimiminen ja yhdessä tekeminen on aina mukavaa. Yksikään päivä ei ole samanlainen.

Millainen on työyhteisösi ja -verkostosi?

Työyhteisöni on laaja. Siihen kuuluu esimerkiksi läntisen nuorisotyöyksikön nuoriso-ohjaajia ja opettajia. Lähimpiä kollegojani ovat hankkeen projektipäällikkö, tutkija ja hankkeen kaksi muuta nuoriso-ohjaajaa. Lisäksi työverkostooni kuuluu ihmisiä järjestöistä ja eri virastoista sekä muita nuorten kanssa tekemisissä olevia ihmisiä.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Vapaata vietän touhuamalla perheeni kanssa.

Käyn myös jumpassa työn vastapainoksi.

Helsingin henki | Helmikuu 2015

Mitä haasteita tehtävässäsi on?

Olen päivittäin tekemisissä nuorten, nuorisoohjaajien, opettajien ja monen muun toimijan kanssa. Tämä vaatii muuntautumiskykyä ja joustavuutta. Nuorten kanssa toimiessa pitää reagoida nopeasti.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Vantaan Kivimäessä. Kuljen töihin julkisilla tai autolla tilanteesta riippuen.

20.2.–31.5.

SUVUN PERINTÖ

Virka Galleriassa avautuu Perintö-näyttely, jossa seitsemän nykytaiteilijaa rakentaa sukunsa perinnön uudelleen. Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13. virka.fi

7.3.

MADSADGLAD – TANSSIN JA MUSIIKIN TUNNETILOJA Yli 13-vuotiaille tarkoitetussa tanssin ja musiikin yhteisillassa nähdään teokset Rytmikäyrä ja Too Close For Comfort. Annantalon juhlasali, Annankatu 30. Vapaa pääsy. annantalo.fi

11.3.

VAIN PAHAA UNTA -KUVITUSNÄYTTELY Aino ja Ville Tietäväisen Vain pahaa unta -teos syntyi isän ja tyttären yhteisenä projektina. Kuvitusnäyttely Annantalon kahvilassa, Annankatu 30, klo 9–20. Vapaa pääsy.

26.3.

MAHTIKÄSKYLLÄ TYHJÄSTÄ SYNTYNYT KAUPUNKI Vanhankaupungin historialuennot alkavat maaliskuussa. Useita aiheita, luennoitsijana dosentti Seppo Aalto. Luennot torstaisin klo 18.15–19.45 Stoan luentosalissa, Turunlinnantie 1. hel.fi > tyovaenopisto > luennot ja tapahtumat

15.4.

HELSINGIN HENKI ILMESTYY Aiheina monimuotoisuuden johtaminen, mediakeskuksen tiimi, Skidi-kirjastoauton kyydissä, nuorisotyön suunnantarkistus, Kunta10-tulokset ja UP! – Aktiivisempi päivä -hanke.