Helsingin Henki 3/2021

hel.fi/helsinginhenki

3/2021

Digiopetuksen kärkijoukossa

Teemu Einolan oppilaat tutustuvat faaraoiden Egyptiin Minecraft-pelin avulla. s. 16 Kasvun paikka -strategia ohjaa kaupungin toimintaa. s. 6

Vaiheittain uudistuva intra lupaa sujuvampaa asiointia. s. 12

#stadilladuunissa

Keskustelu ja halu auttaa saavat arjen sujumaan kansainvälisessä tiimissä. s. 24

I S OS S A KUVAS SA

Täydellinen menestys ENSIMMÄISTÄ KERTAA järjestetty nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali veti kesä–syyskuussa Vallisaareen yhteensä 145 000 kävijää.

Tapahtumakokonaisuus esitteli myös biennaalista inspiroituneita kulttuuri- ja kuvataidetapahtumia, joita järjestivät muun muassa kulttuurikeskukset, nuorisopalvelut, seniorikeskukset sekä yritykset ja taideorganisaatiot. Inspired-tapahtumiin osallistui yhteensä lähes 90 000 kävijää.

– Helsinki Biennaali on ollut suuri menestys.

Olemme erittäin tyytyväisiä kävijämäärään varsinkin, kun ottaa huomioon koronapandemian ja matkailun rajoitukset. Uskon, että biennaalilla oli jälleenrakentava merkitys Helsingille kaupunkina, sanoo Maija Tanninen-Mattila, Helsinki Biennaalin ja HAMin johtaja.

Helsinki Biennaali esitteli 41 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää sekä Suomesta että eri puolilta maailmaa. Biennaalin pääkuraattoreina toimivat HAMin näyttelypäällikkö Pirkko Siitari ja julkisen taiteen päällikkö Taru Tappola.

Biennaalin teoksista kolme jää osaksi julkisen taiteen kokoelmaa. Alicja Kwaden teokset Big Be-Hide ja kuvassa oleva Pars pro Toto sijoitetaan biennaalin jälkeen Helsingin Kalasatamaan. Laura Könösen teos Ei taivasta rajana sijoitetaan Jätkäsaaren Hyväntoivonpuistoon.

Uuden kaupunkistrategian mukaisesti seuraavat Helsinki Biennaalit järjestetään vuosina 2023 ja 2025. lisätietoja:

helsinkibiennaali.fi

2 HELSINGIN HENKI 3/2021

Kuva: Maija Toivanen/HAM/Helsinki Biennaali 2021

3/2021 Kuva: Antti Pulkkinen

6 Uusi kaupunkistrategia painottaa kasvun ja ekologisuuden sopusointua. teema

Kuva: Roope Permanto

16

12 kysy ja keskustele Työn alla on kaksi isoa verkkosivustouudistusta. Lue, missä intran ja hel.fi:n muutoksissa mennään juuri nyt.

16 ympäri k aupunkia Digitalisaatio on tullut jäädäkseen koulumaailmaan.

”När man ställs inför nya

uppgifter gäller det att vara nyfiken och lyhörd.” kommunik ationsexpert casper almqvist , mitt jobb , s .

14.

Kuva: Sami Heiskanen

kunto ja mieli

Päivitetty päihde- ja riippuvuusohjelma kannustaa ottamaan ongelmat rohkeaan käsittelyyn.

26

24 24

menest ystarina

Kansainvälisessä tiimissä keskustelu on kaiken a ja o.

Kuva: iStock

29 arjen t yök alu Näin toimit verkossa turvallisesti.

HELSINGIN HENKI 3/2021 3

Lyhyesti

Kaupungin intra on uudistumassa ensi kevään aikana. Osana uudistusta Helsingin Henki -lehti muuttuu verkkomediaksi, jossa julkaistaan tuttuun tapaan henkilöstöä koskettavia taustoittavia juttuja ja kaupunkistrategiaa tukevia sisältöjä.

Uutta on verkon mukanaan tuoma vuorovaikutteisuus: jatkossa juttuihin sisältyy keskustelu- ja kommentointimahdollisuus. Sisältöjä myös täydennetään videoilla ja lukijoita osallistavilla kyselyillä. Tavoitteena on tarttua ajankohtaisiin ja laajasti henkilöstöä koskettaviin aiheisiin, jotka innostavat keskusteluun niin artikkeleiden kommenttikentissä kuin työyhteisöissäkin.

Helsingin Henki -verkkomediaa voi lukea mobiilisti. Uutta sisältöä julkaistaan ennalta kerrottujen aikataulujen mukaisesti. Aiheista syntyvää keskustelua on tarkoitus hyödyntää myös kaupungin johtamisessa.

Verkkomedia konseptoidaan tänä syksynä yhteistyössä Otavamedian kanssa. Jatkossa verkkomedian sisältöä kehitetään lukijapalautteen ja käyttäjädatan avulla.

Osviittaa uuden verkkomedian mahdollisuuksista näet Helmessä julkaistusta uutta strategiaa käsittelevästä artikkelista.

Kuva: iStock

Työterveyshuollon tavoittaa myös verkossa ja mobiilissa Työterveyshuollolla on oma asiointipalvelu, jossa voi näppärästi olla yhteydessä työterveyden ammattilaisiin. Palvelusta löytyy hoitochat, eTyöterveys, videovastaanotto sekä reitti ajanvaraukseen, jossa voi 4 HELSINGIN HENKI 3/2021

varata ja perua aikoja sekä tarkistaa kaikki tulevat varaukset. Asiointipalvelusta on myös mobiilisovellus. lisätietoja:

tyoterveys.asiointi.hel.fi

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevat lait hyväksyttiin kesäkuussa. Vuoden 2023 alussa Helsinki jatkaa ainoana kuntana Suomessa sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestäjänä. Soteuudistusta valmistellaan eri hankekokonaisuuksissa kaupunginkansliassa ja toimialoilla.

Sote-uudistuksessa painopiste on palvelujen kehittämisessä. Näitä ovat muun muassa terveysasema- ja neuvolapalvelut, sairaalapalvelut, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä lastensuojelu.

Myös vammaispalvelut, ikäihmisten asumispalvelut, kotihoito sekä koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuolto kuuluvat palveluihin, joita sote-uudistus koskee.

Muualla Suomessa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy uudistuksessa hyvinvointialueiden palvelukseen. Helsingissä työntekijät jatkavat kaupungin palveluksessa, eivätkä siirry hyvinvointialueeseen.

Helsingissä ei muun maan tavoin järjestetä tammikuussa 2022 aluevaaleja, joissa valitaan edustajat päättämään hyvinvointialueiden toiminnasta. Helsingissä kaupunginvaltuusto käyttää myös näissä tehtävissä ylintä päätösvaltaa.

lisätietoja:

Hel.fi/sote > Toimialan esittely > Sote-uudistus

Kuva: iStock

mia malin erityisasiantuntija

Kuva: iStock

”Kestävä kehitys voi olla jollekin työntekijälle asiakkaan kohtaamista, toiselle hyvää taloudenpitoa.”

Helsingin Henki muuttuu verkkomediaksi

Sote-palvelujen ja pelastustoimen uudistuksen valmistelu etenee

Fiilari-henkilöstökysely kertoo, miten me voimme Fiilari-henkilöstökyselyn työyhteisötulokset julkaistaan henkilöstölle joulukuun alussa. Syys–lokakuussa toteutetussa kyselyssä kerättiin henkilöstön kokemuksia ja näkemyksiä omasta työstä, hyvinvoinnista ja työyhteisöstä sekä johtamisesta ja tulevaisuudesta.

Fiilari on tänä vuonna tärkein henkilöstön kokemuksista kertova tietolähde. Siihen on kerätty toimialojen, liikelaitosten ja virastojen nykyisiä seurantamittareita sekä uusia tärkeitä teemoja ja näkökulmia.

Fiilarin palveluntarjoajan portaali antaa laajasti raportointimahdollisuuksia. Työterveyskyselyn tapaan vastaajat saivat portaalissa oman henkilökohtaisen palautteen heti vastaamisen jälkeen.

Fiilarin tulokset käsitellään esihenkilön johdolla yhdessä työyhteisöjen kanssa. Työyhteisöjen yhteiset tulokset raportoidaan, jos vastaajia

on viisi tai enemmän. Häiriökäyttäytymiseen, omaan työkykyyn ja työpaikan vaihtoaikeisiin liittyvissä kysymyksissä vastaajaraja on kymmenen.

Fiilarista räätälöidään johdolle oma raportti, jota käsitellään niin kaupungin kuin toimialojen johtoryhmissä jo marraskuussa.

Fiilarin tuottama tieto on erityisen tärkeää juuri nyt, kun koronaaika on päättymässä ja uusi strategiakausi alkamassa. Tulosten perusteella aloitetaan työ, jonka tavoitteena on tehdä kaupungista vieläkin viihtyisämpi työpaikka.

Fiilari toteutetaan vuorovuosin Kunta10-kyselyn kanssa. lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työkulttuuri > Henkilöstökokemus ja työkulttuurin mittaaminen > Fiilari

KYSY J UH A N A LTA

P O RM E S TA RILTA

Yhdessä kohti uutta

Pieni suuri kaupunki

H

Miten kuvailisit Helsinkiä?

Tämä on minun kotikaupunkini. Olen syntynyt täällä ja viettänyt lapsuuttani Haagassa ja Kontulassa ja nuoruutta Töölössä ja siten tästä on tullut minun oma kaupunkini.

Viihdyn suurkaupungeissa ja minusta on hienoa nähdä, miten myös Helsinki kasvaa.

Kasvusta huolimatta Helsinki on kuitenkin edelleen tällainen keskisuuri kaupunki. Se näkyy esimerkiksi niin, että täällä pääsee vaivattomasti liikkumaan paikasta toiseen myös jalan tai pyörällä, minkä lisäksi Helsinki on myös hyvin turvallinen kaupunki.

Meillä nuoretkin lapset voivat kulkea itsenäisesti koulumatkansa. Se on myös maailman mittakaavassa erityislaatuista eikä tulisi monessa suurkaupungissa kuuloonkaan.

elsinki on kautta historiansa uudistunut ja kaupungissa on aina omaksuttu uusia toimintatapoja. Nyt on jälleen uudistumisen aika, kun olemme saaneet Helsingille uuden kaupunkistrategian. Olen strategiasta varsin ylpeä; sen valmistelussa on korostettu yhteistyötä, jollaista toivon koko kaupunkiorganisaatioomme.

Kaupunkistrategia vaikuttaa väistämättä aina myös kaupunkimme työntekijöihin ja monilla suoraan itse asiassa työn painopisteisiinkin. Jokaisen työntekijän osalta joka tapauksessa toivon, että kaikki voivat löytää strategiasta ammennettavaa omaan työskentelyynsä.

Strategiamme otsikko – Kasvun paikka – signaloi myös sitä, että Helsinki on paikka, jossa osaamistaan voi kasvattaa. Kannustamme työntekijöitä osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämiseen, työkiertoon ja monipuoliseen urapolkuun. Meiltä löytyy jo nyt monenlaista osaamista ja seuraavaksi onkin pohdittava, miten voimme hyödyntää sitä mahdollisimman laajasti. Tässä tarvitsemme kaikilta sopivasti uteliaisuutta ja rohkeutta tarttua uuteen.

Helsingissä on omat hienot erityispiirteensä. Helsingissä voi nauttia kansainvälisen suurkaupungin tunnelmasta, vilkkaasta kulttuurielämästä ja monipuolisesta ravintolatarjonnasta. Helsinki on musiikin suurkaupunki. Vilkkaan keskustan lisäksi Helsinki on myös hyvin luonnonläheinen. Ydinkeskustan vilinästä on hyvin lyhyt matka luonnon äärelle vaikkapa Keskuspuistoon tai Viikkiin. Kaupunkia ympäröivä meri ja kaupungin edustalla olevat saaret luovat ihan omanlaisensa maiseman.

Helsingissä erityistä ovat myös helsinkiläiset. Helsinki tarjoaa hyvän paikan olla ja elää hyvin moninaiselle joukolle ihmisiä.

Tänne halutaan tulla muualta Suomesta, mutta myös muualta maailmasta.

Kuva: iStock

”Tarvitsemme kaikilta sopivasti uteliaisuutta ja rohkeutta tarttua uuteen.”

Työnantajana kaupungilla on tietysti myös vastuita. Toteutamme Helsingissä hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja selkeänä tavoitteenamme on henkilöstön työhyvinvoinnin ja viihtyvyyden kasvu. Samaan aikaan tavoittelemme myös tuottavuuden ja kilpailukyvyn nousua. Tämä tarkoittaa toivottavasti sitä, että saamme yhdessä enemmän aikaan siten, ettei kukaan väsy ja työ muuttuu jopa helpommaksi.

Yhdessä tähän varmasti pystymme.

Kuva: Jetro Stavén

JU H A NA VA R TIAINE N pormestari

Esihenkilö, ilmoittaudu Johdossa!-tilaisuuksiin Johdossa!-esihenkilötilaisuudet järjestetään jälleen marras- ja joulukuussa.

12. marraskuuta klo 9–10 järjestettävän Johdossa!-lähetyksen pääteema on uusi kaupunkistrategia. Tilaisuus pidetään Teamsissa ja osallistujilla on mahdollisuus esittää strategiaa koskevia kysymyksiä.

Johdossa!-esihenkilöpäivä toteutetaan 3. joulukuuta klo 8.30–12. Kyse on hybriditilaisuudesta, johon voi osallistua Tennispalatsissa tai etänä omalta koneelta.

Tarkempi ohjelma esiintyjineen lähetetään osallistujille erikseen.

Molempiin tilaisuuksiin ilmoittaudutaan Onnin Koulutuskalenterin kautta.

Johdossa!-esihenkilötilaisuuksien tarkoituksena on tukea esihenkilöitä arjen johtamistyössä ja yhdenmukaistaa kaupungin johtamista. Esillä ovat johtamistyön ajankohtaiset, kaupunkitasoiset teemat Johdossa!-konsepti starttasi viime syksynä. lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esihenkilötyö > Johdossa!-esihenkilötilaisuus

Toimituksen lukuvinkit:

1 2 3

Viestintäasiantuntija Casper Almqvist on yksi kaupungin 2 000 ruotsinkielisestä työntekijästä. Annetaan hänen kertoa duunistaan – ja tietenkin på svenska! s. 14.

Kestävä kehitys on paljon muutakin kuin sinänsä hyödyllistä kierrätystä. Lue, miten voit edistää kestävää kehitystä työssäsi. s. 22.

Soten henkilöstöresurssipalveluiden Harri Laurellilla on takanaan 40-vuotinen ura kaupungilla. Työssään mies auttaa esihenkilöitä rekrytoinneissa. s. 28.

HELSINGIN HENKI 3/2021 5

S T R AT E G I A

FAKTA Mikä on Helsingin kaupunkistrategia?

Kasvun paikka -kaupunkistrategia 2021–2025 ohjaa kaupungin toimintaa ja taloutta tämän valtuustokauden ajan. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi pormestari Juhana Vartiaisen esityksen strategiaksi lokakuussa 2021.

Kestävän kasvun tiellä Helsingin uusi nelivuotinen strategia korostaa kestävää kasvua. Henkilöstöltä se edellyttää kekseliäisyyttä ja palveluasennetta, sillä talous ja ilmastonmuutos vaativat uusiakin ratkaisuja.

T E KS T I K ATJA A L A JA

6 HELSINGIN HENKI 3/2021

Kuva: Jetro Stavén

Kuva: Jussi Hellsten

Uuden strategian valinnat ja painopisteet 1. Maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia 2. Kunnianhimoista ilmastovastuuta ja luonnonsuojelua 3. Taide ja kulttuuri ovat hyvän elämän mahdollistajia 4. Yhdenvertainen ja kansainvälinen Helsinki 5. Helsingin kaupunginosien omaleimai- suutta ja turvallisuutta vaalitaan 6. Toimiva ja kaunis kaupunki 7. Älykkäät liikenneratkaisut ovat sujuvan arjen perusta 8. Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat 9. Vastuullinen talous kestävän kasvun perustana

K

asvun paikka – sitä Helsinki tavoittelee uuden strategiansa mukaisesti.

Pormestari Juhana Vartiaisesta lähtökohdat näyttävät hyviltä.

Väestöennusteen mukaan helsinkiläisille syntyy lapsia, ja kaupunkiin perustetaan uusia yrityksiä. Koulutettu työvoima, myös ulkomainen, on kiinnostunut työskentelemään täällä, vaikka kilpailu on eittämättä kovaa.

– Kasvu on ihan olennaista, sillä se lisää hyvinvointiamme ja optimistista näkemystämme tulevaisuudesta. Haluankin nähdä, että Helsingin kasvu jatkuu, mutta sen tulee olla laadullisesti hyvää ja kaikin puolin kestävää, Vartiainen korostaa.

Laadulla hän viittaa siihen, että kaupungin tulee tarjota yhdessäolon tiloja, puistoja, taidetta, kauppakeskuksia, pyöräteitä ja muuta infrastruktuuria ja palveluja, kuten tähän asti.

– Helsingistä on tullut valtavan paljon monipuolisempi verrattuna omaan lapsuuteeni. Esimerkiksi puistoissa on erilaisia kuntoiluvälineitä, joita kuka vain voi käyttää.

Tarkkuutta talouteen

Kaupungin kestävän kasvun strategia huomioi taloudelliset, ilmastoon ja ympäristöön liittyvät sekä sosiaaliset seikat.

– On selvää, että Helsingin talouden pitää säilyä vahvana. Tähän asti olemme olleet melko vauraita, mutta sote leikkaa rahoitustamme tulevaisuudessa. Me pärjäämme kyllä, mutta meidän pitää olla tarkkana, Vartiainen sanoo.

Hän näkee, että kaupungin omassa organisaatiossa ja palvelutuotannossa on tarvetta tuottavuuskasvulle, ja se tarkoittaa tehokkuutta ja tuottavuutta lisääviä uudistuksia. Voimavaroja kasvavan kaupungin toimintaan tarvitaan lisää. Henkilöstöä hän kannustaa laittamaan itsensä likoon ja auttamaan.

10. Henkilöstölle vetovoimainen Helsinki – Me olemme helsinkiläisten palveluksessa, sillä olemme saaneet heidän verorahansa, joilla tuotamme heille hyvää. Nöyrä asenne, palvelueetos ja asioiden kehittäminen ovat tärkeitä, hän toteaa ja lisää, että veroprosentti ei nouse. Se on kaupunkilaisten talouden vaalimista.

Vartiainen painottaa myös huolenpitoa henkilöstöstä. Kaupunki kehittää työhyvinvointia ja viihtyvyyttä, ja kannustaa osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, työkiertoon ja monipuoliseen urapolkuun.

– Esimerkiksi palvelujen digitalisoituminen tai muuttuvat asukastarpeet voivat muuttaa toimenkuvia, Vartiainen huomauttaa.

Tarve ilmastoratkaisuille

Vartiainen odottaa henkilöstöltä kekseliästä otetta myös ilmaston ja ympäristön huomioivan kasvun tueksi kaikilla toimialoilla. Helsinki aikaisti hiilineutraaliustavoitteensa aikataulun vuoteen 2030, joten Hiilineutraali Helsinki -ohjelmaa päivitetään uusin keinoin.

– Helsingin pitää olla torjumassa ilmastonmuutosta maailman muiden valistuneiden kaupunkien kanssa, mutta myös sopeutua sen mahdollisiin seurauksiin. Meidän on pidettävä huolta rakentamisessa ja rantojen suunnittelussa siitä, että vaikka vesi nousisi, rakennukset ovat turvassa ja voimme jatkaa helsinkiläistä elämänmuotoamme.

Ympäristön huomioimiseen kuuluu myös sopusointu lähiluonnon kanssa, ja sosiaalista kestävyyttä edustavat hyvät päiväkodit ja koulut kaikilla alueilla.

– Tuemme positiivisen diskriminaation määrärahoilla alueita, joilla asuu paljon maahanmuuttajia.

Jos uusi strategia tuokin henkilöstölle paljon uutta pohdittavaa ja työstettävää, se on työtä paremman kaupungin ja maailman puolesta.

Näin Vartiainen moneen otteeseen sanoo.

11. Älykästä Helsinkiä johdetaan tiedolla ja digitalisaatiota hyödyntäen 12. Helsinki on houkutteleva osaajille ja yrityksille 13. Kansallista edunvalvontaa ja kansainvälistä yhteistyötä Helsingin kehittämisessä

Pormestari Juhana Vartiainen 63-vuotias valtiotieteiden tohtori Helsingin yliopistosta, ex-kansanedustaja.

Tehnyt mittavan uran taloustieteilijänä, työskennellyt muun muassa Ruotsin kansallisen taloustutkimuskeskuksen tutkimusjohtajana ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n ylijohtajana.

Asuu Kruununhaassa puolisonsa, ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelän kanssa, yksi aikuinen lapsi.

Harrastaa pyöräilyä eri kaupunginosissa.

Asui lapsuudenperheensä kanssa muun muassa Kontulassa ja Pariisissa.

Kävi koulua Helsingin Suomalaisessa Yhteiskoulussa SYK:issä.

Mitä sinusta ei tiedetä?

– En koskaan harmittele säätä. Kun asuu näillä leveysasteilla, saisi harmitella koko ikänsä.

Mikä pormestarin työssä ilahduttaa?

– Esikunnan ahkeruus ja omistautuminen, jotka tukevat työtäni.

Millainen olet esihenkilönä?

– Kehun vuolaasti hyvästä, mutta nostan myös kissan pöydälle.

HELSINGIN HENKI 3/2021 7

Kuva: iStock

Peruspalvelut kuntoon Sosiaali- ja terveystoimialalla valmistaudutaan sote-muutokseen ja keskitytään tuottamaan peruspalveluja. Myös rekrytointihaasteessa halutaan onnistua.

S

8 HELSINGIN HENKI 3/2021

– Mielenterveyshaasteiden hoitaminen korostuu tässä koronan jälkeisessä ajassa.

Pandemiasta toipumiseen tarkoitetusta 65 miljoonasta eurosta kanavoidaan rahaa esimerkiksi varhaisen vaiheen mielenterveyspalvelujen ja lyhytpsykoterapian saatavuuteen ja saavutettavuuteen, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluketjun parantamiseen yhdessä HUSin kanssa.

Palkkakehitysohjelma jatkuu

Seuraavina vuosina huomiota ansaitsee lisäksi sote-henkilöstön rekrytointi. Sazonov alleviivaa, että onnistuessaan rekrytointi auttaa paitsi toteuttamaan palveluita, myös koko henkilöstöä jaksamaan.

– Jos saamme riittävän joukon ammattilaisia tekemään töitä, koko henkilöstön kuormitus pienenee.

Olemmekin päättäneet jatkaa palkkakehitysohjelmaa, ja kiinnitämme huomiota esihenkilötyöhön, johtamiseen ja työn organisointiin – siihen, että voi vaikuttaa omaan työhön.

Sazonov lisää vielä, että Helsingin kasvu korostaa rekrytointiin liittyviä haasteita, mutta henkilöstön näkökulmasta palvelutarpeen kasvun voi nähdä myös vakautta lisäävänä tekijänä työsuhteissa.

65 M.

Pandemiasta toipumiseen on varattu 65 miljoonaa euroa.

Daniel Sazonov painottaa peruspalveluihin keskittymistä. – Kaupunkilaiset odottavat meiltä hoitojonojen purkamista ja llaadukkaita palveluita.

Kuva: Sakari Röyskö

osiaali- ja terveystoimen toimintaan tulee uutta tällä strategiakaudella, kun sote-palveluiden rahoitus siirtyy valtiolle. Apulaispormestari Daniel Sazonov pitää sitä toimialan merkittävimpänä asiana.

– Vaikka meidän ei tarvitse rakentaa uutta hallinnollista sote-kokonaisuutta, tulee hallinto- ja talouspuoli eriyttää. Tämä valmistelu korostuu strategiakauden alussa, ja sen jälkeen siirrytään toimeenpanovaiheeseen, Sazonov luonnehtii. Hän lisää, että juuri nyt muutos työllistää sotehallinnon virkamiehiä.

Helsinki on ainoana alueena Suomessa saanut niin sanotun soteerillisratkaisun: Kaupunki jatkaa sote-palvelujen tarjoamista itsenäisesti, ja sen myötä henkilöstö pysyy kaupungin palkkalistoilla. Sazonovin mukaan sote-henkilöstö voikin keskittyä tuottamaan peruspalveluita ja kehittää uutta.

– Haluamme purkaa hoitojonot ja tarjota kaupunkilaisille laadukkaita ja oikea-aikaisia palveluita. Se edellyttää henkilöstöltä jatkuvaa ja kovaakin työtä.

Valtuustokauden tavoitteista Sazonov nostaa esiin myös terapiatakuun vuonna 2022 ja asunnottomuuden poistamisen vuoteen 2025 mennessä.

Kuva: Sakari Röyskö

Kasvatus- ja opetustyön vetovoima vahvemmaksi

Nasima Razmyar uskoo, että nyt ollaan vedenjakajalla.

– Kasvatuksen ja koulutuksen henkilöstövaje on ratkottava tällä strategiakaudella, jotta tulevaisuus on turvattu.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala aikoo kääntää kaikki kivet, jotta henkilöstöä saadaan riittävästi töihin ja lapset yhä nuorempina kasvatus- ja koulutuspolulle.

K

asvatuksen ja koulutuksen toimialan työ tällä strategiakaudella lähtee henkilöstöstä.

– Meidän strategiamme toteutuminen edellyttää henkilöstöä, henkilöstöä ja henkilöstöä. Tarvitsemme maailman parhaan henkilöstön, jotta Helsinki on maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari Nasima Razmyar korostaa.

Hän nostaa esiin, että varhaiskasvatuksen osaajista kaikissa ammattiryhmissä on toistaiseksi suurin pula, mutta myös peruskoulun opettajien tilannetta seurataan tarkasti. Kasvatuksen ja koulutuksen alalla aiotaankin tehdä kaikki mahdolliset ponnistelut, jotta työvoiman saatavuus paranee ja jo alalla olevat pysyvät sillä.

– Palkka itsessään on tärkeä asia, mutta myös työhyvinvointi, työolot ja riittävä määrä kollegoita ovat osaajille tärkeitä. Työnantajaedut, kuten asuminen, on sekin suuri kysymys pääkaupungissa.

Henkilöstön saatavuus on olennaista toisestakin syystä – toimiala haluaa saada lapset varhaiskasva-

tuksen piiriin yhä nuorempina. Erityisesti vieraskielisten lasten osuutta halutaan nostaa.

– Laadukas varhaiskasvatus antaa hyvät lähtökohdat elämän mittaiselle oppimiselle ja hyvinvoinnille, Razmyar toteaa ja viittaa varhaiskasvatuksen rooliin sosiaalisen eriytymiskehityksen ehkäisijänä ja sosioekonomisten erojen tasaajana.

Henkilöstöltä Razmyar toivoo aktiivista vuorovaikutusta ja ideoiden sekä hyvien kokemusten esiin tuomista.

– Toivon, että he nostavat esiin yhä enemmän myönteisiäkin kokemuksia, mikä houkuttelee uusia osaajia alalle.

Koulutus investointina

Uutena asiana kasvatuksen ja koulutuksen toimiala laatii myös strategiset tavoitteet Helsingin koulutuksen kehittämiselle vuoteen 2030.

– Määrittelemme, mitä kasvatuksessa ja koulutuksessa tavoittelemme ja mihin asioihin keskitymme.

Toivon, että strategia inspiroi henkilöstöä, Razmyar sanoo.

Työtä tullaan tekemään yhteistuumin, henkilöstön ja ulkopuolisten osaajien ja tutkijoiden kanssa.

Kuva: Sofie Jokinen

HELSINGIN HENKI 3/2021 9

Kuva: Jussi Hellsten

Hiilineutraalien ratkaisujen jäljillä Tiukentunut hiilineutraaliustavoite ohjaa kaupunkiympäristön toimialan työtä. Luvassa on uusien ratkaisujen kehittämistä, raideliikenteen verkostokaupungin rakentamista ja kaupunkiluonnon vaalimista.

K

10 HELSINGIN HENKI 3/2021

9:n jatko Ilmalaan. Samanaikaisesti raitioteiden varrelle nousee asuintaloja – onhan Helsinki kasvun paikka, kasvava kaupunki.

– Seuraaviin askeliin kuuluvat Vihdintien pikaraitiotie ja läntisen kantakaupungin raitiotiet, Viikin– Malmin pikaraitiotie ja Tuusulanväylän pikaraitiotie kaupunkibulevardeineen.

Luonto näkyy kaavoituksessa ja palveluissa

Lisäksi kaupunkiympäristön toimialan henkilöstö vaalii kaupunkiluontoa ja luonnon monimuotoisuutta seuraavina neljänä vuotena – se on kaupunkilaistenkin toive.

Esimerkiksi Vartiosaari tullaan kaavoittamaan virkistyskäyttöön, ja Keskuspuistoon ei suunnitella uutta rakentamista.

– Me myös kehitämme palveluita luonnon elinvoimaisuuden ehdoilla. Hyvä esimerkki on Vuosaarenhuippu, jonne on tehty luontopolkuja opasteineen, Sinnemäki sanoo.

Hän toivoo henkilöstölle jaksamista työssään, joka sisältää paljon vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Kritiikiltäkään ei voi välttyä.

– Toivon, että työyhteisöissä pystytään purkamaan näitä tilanteita, joissa tulee terävää kritiikkiä. On tärkeää, että me pystymme kohtaamaan ihmisiä ystävällisesti ja rakentavasti kaikissa olosuhteissa.

Anni Sinnemäki korostaa, että kaupunkia tehdään kaupunkilaisille.

– Kaupunkilaiset haluavat elämää, joka on sopusoinnussa luonnon ja ympäristön kanssa.

Kuva: Pertti Nisonen

aupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki kokee, että Helsinki on entistä kunnianhimoisempi ilmastotoimija, kun se aikaisti kaupungin hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2030.

– Tämä vaikuttaa vahvasti kaupungin henkilöstöön. Kun ajattelen omaa kaupunkiympäristön toimialaani, niin meidän on löydettävä uusia avauksia ja ratkaisuja ja jatkettava sitä työtä, jonka olemme aloittaneet. On etuoikeus, että me ja Helsinki voimme toimia ratkaisijoina globaalissa ilmastokriisissä, Sinnemäki korostaa.

Salmisaaren hiilivoimala tullaan sulkemaan ennen vuotta 2029, ja rakentamisen peruskorjauksissa ja uudishankkeissa tarkastellaan uusia lämmitysvaihtoehtoja ja energiatehokkuutta. Kaikkien ratkaisujen pitää olla taloudellisestikin kestäviä.

– Ilmastonmuutokseen sopeutuminenkin on suuressa roolissa. Kun esimerkiksi sateet muuttuvat rankemmiksi, pitää miettiä hulevesiä ja imevää pinta-alaa eri tavalla kuin aiemmin.

Hiilineutraaliushankkeen mukaista on myös se, että kaupunki muuttuu kovaa tahtia raideliikenteen verkostokaupungiksi. Lähivuosina työn alla on monia raitiotiehankkeita, kuten Raide-Jokeri, Kruunusillat, Kalasataman ja Pasilan välinen raitiotie sekä raitiolinja

Kuva: Pertti Nisonen

Takaisin kulttuurin ja vapaa-ajan pariin

Paavo Arhinmäki haluaa saada kaupunkilaiset takaisin kulttuurin ja vapaaajan palveluiden pariin.

– Tuommekin palveluita yhä enemmän alueille.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala auttaa alan toimijoita toipumaan korona-ajasta ja houkuttelee kaupunkilaisia palveluidensa pariin. Palveluita on luvassa entistä enemmän alueilla.

K

ulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tärkein tehtävä alkaneella strategiakaudella on auttaa alaa palautumaan. Toimialan käyttöön kanavoidaankin rahaa 65 miljoonan euron erityisrahoituksesta.

– Kulttuuri- ja tapahtuma-ala ja nuoret ovat olleet suurimpia kärsijöitä, erityisesti vapaan kulttuurikentän toimijat. On äärimmäisen tärkeää luoda heille työmahdollisuuksia, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan apulaispormestari Paavo Arhinmäki korostaa.

Eräs suuri kysymys on, mistä tapahtuma- ja kulttuuritoimijoille löytyisi esiintymistiloja – niistä on ollut pulaa jo ennen korona-aikaa.

– Onko olemassa väliaikaisia tyhjiä tiloja, joita voisimme ottaa haltuun? Tässä on pohdittavaa henkilöstöllemme, kuten siinä, miten ihmisiä houkutellaan tapahtuma- ja kulttuuripalvelujen pariin. Kaikkein aktiivisimmat ovat jo palanneet harrastamaan, liikkumaan sekä kokemaan kulttuuria ja taidetta, mutta paljon on heitä, joita turvallisuus yhä mietityttää.

Arhinmäki lisää, että lasten ja nuorten harrastamisessakin on tapahtunut notkahdus alaspäin. Eräs ratkaisu tilanteeseen on syksyllä

kouluissa alkanut Suomen mallin mukainen maksuton harrastustoiminta, josta kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala vastaa.

Siitä Arhinmäki iloitsee, että henkilöstö pääsee taas kohtaamaan ihmisiä enemmän kasvokkain.

– Henkilöstömme pääsee tekemään kunnolla omaa työtään.

Palveluita omalle asuinalueelle

Toiseksi merkittäväksi asiaksi Arhinmäki nimeää kulttuurin ja vapaaajan palveluiden alueellisen tasaarvon. Palveluita tulee siis olla tarjolla niin lähellä kotia, että matkan taittaa kävellen tai pyöräillen.

– Se vaatii uusia investointejakin, kuten kuntoportaita ja ulkokuntosaleja. Henkilöstölle se tuo myös paljon uutta, sillä kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapuolen osaajat pääsevät miettimään, miten toimintaa voidaan laajentaa laajemmalle alueelle, Arhinmäki pohtii.

Myös nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali tullaan järjestämään Vallisaaressa vuosina 2023 ja 2025.

– Se oli valtavan suosittu tapahtuma helsinkiläisten keskuudessa tänä vuonna. Tulevaisuudessa odotamme sinne myös kansainvälistä yleisöä. HH

Kuva: Flow Festival / Jussi Hellsten

HELSINGIN HENKI 3/2021 11

KYSY JA KE SK U S T ELE

Verkkosivustouudistuksia vetävät Jani Merimaa ja Katri Parikka vakuuttavat, että henkilöstölle on tulossa monenlaista tukea ja koulutusta uusien työvälineiden käyttöön.

e Haluamm lvelujen edistää pa helppoa a. saatavuutt

trassa n i a s s e Uud oitaa h i o v ä j i työntek a aiempa a t i o i s a min. sujuvam

VIESTINTÄTVerkkosivustouudistukset lupaavat helpompaa ja nopeampaa asioimista käyttäjille. Hel.fi-verkkosivuston hankepäällikkö Jani Merimaa ja sisäisen viestinnän päällikkö Katri Parikka kaupunginkansliasta kertovat, miten siinä onnistutaan ja miten henkilöstöä tuetaan muutoksessa.

T EKS T I K ATJA A L A JA

KUVA J U HO K U VA

12 HELSINGIN HENKI 3/2021

Hel.fi ja intra uudistuvat vaiheittain Miksi kaupungin verkkosivustot hel.fi ja intra uudistuvat?

Jani Merimaa: Taustalla on monia tavoitteita. Haluamme parantaa sisältöjen ja palvelujen löydettävyyttä ja sitä myöten tukea kaupungin strategista tavoitetta, palvelujen helppoa saatavuutta. Verkkosivustomme tekninen alusta on myös tullut elinkaarensa päähän. Uusissa avoimeen lähdekoodiin perustuvissa Drupalja WordPress-järjestelmissä on nykyaikaiset toiminnallisuudet, ja yhtä tärkeää on, että niiden päälle voidaan rakentaa uusia palveluja tulevaisuudessa. Kaikki tämä kehitystyö tukee kaupungin strategista tavoitetta sähköisten palvelujen ensisijaisuudesta. Haluamme myös tehdä sivustoa tekevän ja päivittävän henkilöstömme työstä helpompaa.

Katri Parikka: Juuri näin, hyvä asiakaskokemus lähtee hyvästä työntekijäkokemuksesta.

Rakennamme intrasta vuorovaikutteisen palvelualustan, jossa työntekijä voi hoitaa työhönsä liittyviä asioita sujuvasti.

Jotta tämä onnistuu, intra tuodaan SharePoint-ympäristöön ja samalla kaikkien käyttöön tulevat M365-työvälineet, kuten Teams. Uudistuksen jälkeen intraankin pääsee mobiilisti.

Haluamme, että intra ja nykyaikaiset toimistosovellukset palvelevat myös vuorotyötä ja liikkuvaa työtä tekeviä.

Mitä uutta uudistukset tuovat?

Katri Parikka: Henkilöstön toiveita on kuultu haastatteluissa, työ-

pajoissa ja sisältöjen palvelumuotoiluprojektissa. Jatkossa intraan tullaan yhteisen etusivun kautta, josta löytyvät eniten käytetyt palvelut, kuten HR-työkalut. Uutena toimintona intraan tulee osallisuuden ja vuorovaikutuksen työvälineitä, jotka auttavat rakentamaan dialogia suuren yhteisön sisällä. Tiimikohtainen työskentely ja keskustelut ohjataan jatkossa Teamsiin. Myös Helsingin Henki -lehti muuttuu vuorovaikutteiseksi verkkomediaksi, joka valottaa strategiaa, aktivoi vaikuttamaan kaupungin toimintaan ja tukee työssä viihtymistä. Muutos on innostava, mutta se myös haastaa oppimaan uusia työskentelytapoja.

Jani Merimaa: Käyttäjälähtöisyys on verkkosivustohankkeessakin oleellista. Hel.fi:stä tulee aidosti käyttäjälähtöinen verkkosivusto, josta löytyy käyttäjille tarpeellisia palveluja ja tietoa napakassa ja helposti löydettävässä muodossa. Henkilöstömme tukena on ollut palvelumuotoilijoita, joiden avulla on kehitetty sovellettavia sivumalleja toimialojen käyttöön.

Julkaistaanko hel.fi ja intra yhdellä kerralla?

Jani Merimaa: Ei, vaan Hel.fi-sivusto on kuin kerros kerrokselta rakentuva talo. Toimialat vastaavat sisällöstä – he tekevät ensin tärkeimmän sisällön kustakin teemasta ja täydentävät sitä vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa julkaistaan pysäköintiä ja terveysasemia käsittelevät osiot, joita moni kaupunkilainen tarvitsee.

Käyttäjälle uudistus näkyy niin, että

nykyiseltä sivustolta ohjataan uudelle, ja tavoitteena on, että ensi keväänä uusi sivusto on pääroolissa.

MISTÄ ON KYSE?

Katri Parikka: Intran julkaisullakaan ei ole ensi-iltaa, se rakentuu paloista ja kehittyy jatkuvasti. Julkaisemme ensin kaupunkitasoisen intran maaliskuussa 2022. Toimialat ja liikelaitokset tuovat omia sisältöjään intraan huhtikuusta alkaen vaiheittain.

Intran ja hel.fi:n uudistukset ovat käynnissä.

Miten henkilöstöä tuetaan uudistuksissa?

Katri Parikka: Henkilöstölle on tulossa monenlaista tukea ja koulutusta uusien Microsoftin pilvipohjaisten työvälineiden ja intran käyttöön.

Helppokäyttöisestä pelikirjasta voi tarkistaa vaikkapa vinkit toimivan Teams-kanavan rakentamiseen. Intran päivittäjille on omaa koulutusta, ja myös esihenkilöille tarjotaan tukea muutokseen valmennuksilla ja materiaaleilla.

Tavoitteena molemmissa on, että käyttäjä löytää haluamansa palvelut ja tiedon helpommin ja nopeammin.

Intran keskusteluominaisuutta kehitetään.

Molemmat sivustot uudistuvat vaiheittain vuoden 2022 loppuun mennessä.

Hel.fi-sivuston ensimmäiset osiot julkaistiin 30.9.2021, ja intrassa vastaava hetki koittaa maaliskuussa 2022.

Jani Merimaa: Järjestämme henkilöstölle koulutusta ja opastusta sivumallien käyttöön. Olemme tehneet pelikirjan, pelikirja.hel.fi-sivuston, jolla käydään läpi verkkosivuston suunnittelun ja rakentamisen kulmakivet hakusanojen käytöstä saavutettavuusohjeisiin. Yhdessä oppimalla ja yhteistyöllä onnistumme.

HH

HELSINGIN HENKI 3/2021 13

MI T T JOB B

Han ser till att informationen löper – också på svenska AV S E BAS T I AN DAHL S T R ÖM F OTO SAM I H EI SK ANEN

1. Under coronapandemin har Casper Almqvist valt att i mån av möjlighet arbeta på kontoret i Stadshuset. ”Det är en trevlig miljö, och kvarteren omkring är väldigt vackra. Under promenaden till jobbet sker en mental omställning och väl framme är jag redo för arbetsdagen”, säger Almqvist.

2. Inom kommunikationsteamet turas kollegerna om att ha mediejour.

Då tar man hand om den telefon som journalister ringer till när de behöver information om Helsingfors.

3. Casper Almqvist har vid olika skeden av sitt liv bott i alla kommuner i huvudstadsregionen: Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla. På fritiden tycker han om att motionera, läsa, skriva och laga mat med familjen.

14 HELSINGIN HENKI 3/2021

1

2

3

Beslut, protokoll och statistik. Kommunikationsexpert Casper Almqvist har koll på vad som händer inom Helsingfors stad – och ser till att de svenskspråkiga invånarna hålls uppdaterade.

A

tt skriva har alltid legat mig varmt om hjärtat. Jag skriver både på jobbet och på fritiden.

I höst har det gått 11 år sedan jag inledde mitt arbete vid på stadskansliets kommunikation. Jag minns att över 200 personer sökte samma arbete, så det kändes fantastiskt när jag fick veta att jag hade fått jobbet.

Ett tal som rörde direktören till tårar I början av min karriär på Helsingfors stad var jag en av dem som betjänade medierna under fullmäktigemötena i Helsingfors. Jag minns hur hela stadshuset surrade under möteskvällarna när politikerna samlades. En upplevelse var huvudstadsregionens gemensamma fullmäktigemöte för några år sedan, händelsen kändes speciell eftersom jag bott i regionens alla kommuner.

Jag arbetade också med utländska journalister som besökte staden. Jag planerade deras program så de fick så mycket som möjligt ut av sin tid här och gav staden god publicitet. Stora händelser var lanseringen av konstmuseet Amos Rex och centrumbiblioteket Ode. Och förstås hela år 2012 då Helsingfors var världens designhuvudstad.

Särskilt väl minns jag när amerikanska CNN:s stjärnjournalist Richard Quest var på besök. Men också ett mindre mediebesök. TV-kanalen Belsat, som riktar sig mot Belarus men verkar i Polen, har fastnat i minnet. Vi behandlar alla medier lika, och för mig är det en hederssak att underlätta journalisternas arbete.

I mitt arbete har jag också skrivit tal för andra. Särskilt väl minns jag ett tal jag skrev för en biträdande stadsdirektör som blev så starkt berörd av min text att hon fällde några tårar. Talet hölls på en tillställning där man uppmärksammade ungdomar av vilka en del kom från svåra förhållanden.

Flaggan högt för det svenska För ett par år sedan ändrades mitt arbetsuppdrag och numera jobbar

jag främst med att utveckla stadens svenskspråkiga kommunikation.

När man ställs inför nya uppgifter gäller det att vara nyfiken och lyhörd. Att utveckla något nytt har alltid motiverat mig, och i min nya roll har jag skapat ett nätverk för alla inom staden som arbetar med kommunikation på svenska. Eftersom de svenskspråkiga kommunikatörerna är utspridda över stadens organisation har vi inte tidigare haft någon direkt kontakt med varandra. Men nu finns det ett kollegialt samband på svenska.

Jag upplever att vi alla arbetar effektivare när vi samarbetar. Tillsammans har vi dessutom gjort roliga saker som till exempel TV-program för Helsingforskanalen.

”Svenskan sitter djupt i stadens gatstenar” Det är fint att vara med om att förvalta Helsingfors svenskspråkiga arv. Vi har starka svenskspråkiga traditioner i staden, särskilt inom förenings- och kulturlivet men också inom utbildning och näringsliv.

Många vet att Helsingfors är den stad i Finland som har flest invånare med svenska som modersmål, nästan 37 000. Däremot tror jag att få vet att staden har fler än 2 000 anställda med svenska som modersmål när man räknar alla anställningar.

Jag hoppas att vi med våra gemensamma insatser ska kunna stärka det svenska som en naturlig del av stadens kommunikation.

I fjol publicerade vi mer än 3 100 svenskspråkiga nyhetstexter på stadens webbsidor. Särskilt stolt är jag över att all information om pandemin fanns tillgänglig på bägge språken. HH

MOT TO

VEM? Kommunikationsexpert Casper Almqvist MITT SÄTT ATT ARBETA Nyfikenheten driver mig i arbetet.

Jag är alltid öppen för att hitta nya lösningar och se möjligheter. Jag vågar ta risker och litar på att jag tillsammans med kollegerna kan genomföra projekt och idéer.

MIN ARBETSPLATS Jag arbetar vid kommunikationsavdelningen på stadskansliet i Helsingfors. Till mina arbetsuppgifter hör att koordinera stadens svenskspråkiga kommunikation, producera innehåll, ge språkhjälp och arbeta med olika kommunikationsinsatser. Jag upprätthåller ett nätverk för dem som arbetar med kommunikation på svenska inom staden.

MIN BAKGRUND Jag är filosofie magister vid Helsingfors universitet, med huvudämnet historia och som biämne läste jag digital kommunikation.

Dessutom har jag bland annat läst manusförfattande på Tammerfors yrkeshögskola. Jag har tidigare jobbat inom medier och med bland annat filmprojekt. Innan jag kom till stadens kommunikation arbetade jag vid Hankens kommunikation.

Tro på dig själv och dina kolleger, och planera för att kunna improvisera.

HELSINGIN HENKI 3/2021 15

YMPÄR I K AUP U N K I A Kuva: Roope Permanto

Koulu hyppäsi digiloikan T E KS T I P I M ÄK I L Ä

Koulumaailma joutui hyppäämään digiaikaan ennätysnopeasti, kun korona pakotti oppilaat etäopetukseen.

Digitalisaatio on tullut koulumaailmaan jäädäkseen, ja osassa kouluja hyödynnetään jo sujuvasti pelillisyyttä ja virtuaalista todellisuutta.

16 HELSINGIN HENKI 3/2021

Digiopetuksen edelläkävijät N 6 0,24 3 83 ° E 24 , 93 5 6 1 ° PAK IL AN AL A-AS TE Länsi-Pakilassa sijaitsevalla Pakilan ala-asteella opiskelee noin 500 oppilasta. Viidesluokkalaisia Chromebook-kokeiluun osallistuvia oppilaita koulussa on noin satakunta.

N 6 0,2092 1 ° E 25 ,1 4 4 84 ° VU OS A AREN LUK IO järjestää painotettua opetusta musiikin ja teknologian parissa.

Vuonna 2021 valmistuneen uuden koulurakennuksen tilat on suunniteltu painotusaineita silmällä pitäen.

Koulussa opiskelee noin 650 opiskelijaa.

N 6 0,2 1 862 ° E 24 , 9 4 85 5 ° S TADIN AO, K ÄP YL Ä Stadin ammatti- ja aikuisopisto tarjoaa koulutusta yli 50 eri ammattiin, ja opiskelijoita on vuosittain jopa 20 000. Kullervonkadun yksikössä Käpylässä voi opiskella media-alaa, prosessiteollisuutta, laboratorioalaa sekä osallistua valmentavaan koulutukseen.

Pakilan ala-asteen opettajan Teemu Einolan oppilaat tutustuvat historiantuntien oppimateriaaleihin Minecraft-pelin avulla.

HELSINGIN HENKI 3/2021 17

Kuva: Roope Permanto

Stadin AO:ssa media-alaa opiskeleva Sohvi Rautakangas tottui opiskelemaan digitaalisissa oppimisympäristöissä jo ennen koronapandemiaa. Opettaja Antti Karhu opastaa vieressä.

18 HELSINGIN HENKI 3/2021

Minecraft on vain yksi esimerkki siitä, miten digitalisaatio on hiipinyt viidesluokkalaisten opetukseen.

Iso osa oppiaineiden tehtävistä tehdään tietokoneella ja erilaisissa pelillisissä oppimisympäristöissä – silloin kun se on pedagogisesti järkevää.

– Usein digilaitteiden käyttö on kuitenkin vapaaehtoista, ja kaikki lähtee siitä, että oppilaat voivat valita heille parhaiten sopivan työskentelymuodon. Osa oppilaista tekee muistiinpanot mieluummin vihkoon, joku toinen piirtää ne sarjakuvan muotoon. Jollekin taas muistiinpanojen lukeminen ääneen videolle voi olla luontevampaa.

Kaikkien aineiden opettamiseen digitalisaatio ei sovi luontevasti, eikä tavoitteena ole siirtää kaikkea opiskelua digilaitteiden pariin.

– Matematiikan laskuja laskemme pääasiallisesti paperille. Samoin monet äidinkielen kirjoitustehtävät vaativat käsialan harjoittelua ihan perinteiseen tapaan, Einola kertoo.

Kuva: Roope Permanto

P

akilan ala-asteen viidesluokkalaisten historiantunnilla on niin innostunut tunnelma, että sivustakatsojan on vaikea hahmottaa, mistä into kumpuaa. Syy löytyy koululaisten oppimisympäristöstä.

Historiantuntien muinaista Egyptiä käsittelevään oppimiskokonaisuuteen tutustutaan Minecraft-pelissä, johon oppilaat rakentavat pala palalta Niilin laaksot pyramideineen.

Minecraft on tuttu ja innostava paikka myös viidennen luokan opettajalle Teemu Einolalle.

– Viime vuonna rakensimme Minecraftiin yhdessä maatalouden tuotantoketjun osana ympäristöopin tunteja. Oppilaille pelaamalla oppiminen on tosi motivoivaa, mutta se aiheuttaa välillä aika erikoisiakin tilanteita. Jouduin ensi kertaa pohtimaan oppilaan kanssa muun muassa sitä, miten teen Wilma-merkinnän siitä syystä, että hän lensi tunnilla ilman lupaa, Einola nauraa.

Teemu Einola tietää, ettei digilaitteiden ole tarkoitus syrjäyttää kokonaan muita opetusmetodeja. Kyse on työvälineistä muiden joukossa.

Kuva: Roope Permanto

Kuva: Jorma Harjamäki

Saija Leidingin vetämä digitaalisen pedagogiikan tiimi auttaa Stadin AO:n henkilökuntaa digitekniikan parissa.

Kuva: Ilona Tiittala

Pedagoginen asiantuntija Tommi Tiittala seuraa mielenkiinnolla kouluissa tapahtuvaa digiloikkaa ja sen vaikutuksia oppimiseen.

Oma digilaite helpottaa työskentelyä

Kaikilla helsinkiläisillä ala-asteilla digitalisaatio ei sulaudu opetuksen osaksi vielä aivan yhtä näppärästi.

Pakilan ala-asteen viidesluokkalaiset ovat nimittäin mukana kokeilussa, jossa he saivat vuoden ajaksi käyttöönsä omat Chromebooktietokoneet.

Omat tietokoneet otettiin Pakilassa vastaan suurella innolla: koneet ovat oppilaille tärkeitä, ja niistä pidetään hyvää huolta.

– Omat laitteet ovat sekä oppilaan että opettajan näkökulmasta ehdottoman hyvä juttu. Laitteen käyttö on paljon helpompaa, kun sen voi viedä läksyjen tekoa varten kotiin, eivätkä taustalla kummittele muiden käyttäjien käyttäjätunnukset. Opettajana taas näen reaaliajassa, miten oppilaiden tehtävät edistyvät ja läksyt tulevat tehtyä, Teemu Einola kertoo.

Suurin osa helsinkiläisistä alakoululaisista jakaa tietokoneen vähintään yhden toisen oppilaan

N U M E RO I N A

45000 Helsingissä opiskelee

oppilasta suomenkielisessä perusopetuksessa.

4000

oppilasta ruotsinkielisessä perusopetuksessa.

17000

opiskelijaa Stadin AO:ssa.

Lähde: Helsingin kaupungin vuosikertomus 2020

Digitalisaatio mahdollistaa opiskelun yksilölliseen tahtiin STADIN ammatti- ja aikuisopistossa eli Stadin AO:ssa digitaalisuus on muokkautunut luontevaksi osaksi kaikkea opiskelua. Vielä joitakin vuosia sitten digiasioita opiskeltiin vain tietokoneluokissa – nyt digitalisaation kehittämisestä vastaa erillinen digitaalisen pedagogiikan tiimi ja digitaitojen oppimisesta koko henkilökunta digiagentteineen ja eOppimisen mentoreineen.

– Digitaaliset taidot ovat tulevaisuuden avaintaitoja, joita opiskelijat tarvitsevat jatkossa niin arjessa kuin työelämässäkin, kertoo digitaalisen pedagogiikan tiimiä vetävä Saija Leiding.

Leidingin mukaan tiimin tehtävänä on toimia ennen kaikkea henkilökunnan tukena digivälineiden hyödyntämisessä. Lisäksi oppilaitoksessa tarjotaan tukea myös opiskelijoille.

Parhaimmillaan digitalisaation hyödyntäminen opiskelussa on vuorovaikutteista ja yksilöllistä.

– Meillä on ollut isona haasteena se, miten käytännönläheisiä sisältöjä ja perinteisiä käsityöaloja voidaan opettaa verkossa. Olemme kehittäneet jo jonkin verran VR-pedagogiikkaa tähän käyttöön, mutta opettajat ovat olleet muutenkin varsin luovia. Eräskin opettaja keksi striimata autoalan opiskelijoille oppimateriaalia verkossa siten, että opiskelijat pystyivät kommentoimaan ja esittämään kysymyksiä samanaikaisesti. Kameran avulla opettaja pystyi näyttämään työvaiheet varsin yksityiskohtaisesti, Leiding kertoo.

Stadin AO:ssa kolmatta vuotta media-alaa opiskeleva Sohvi Rautakangas kertoo ilahtuneensa siitä, miten sujuvasti digiopetus on tullut osaksi opintoja.

– Kun kaikki oppimateriaali on saatavilla verkossa, materiaaliin on helppo palata myös luentojen jälkeen.

Digitalisaatio mahdollistaa opiskelun omaan tahtiin, ja samalla tulevaisuuden työpaikoilla tarvittavat välineet tulevat tutuiksi, Rautakangas kertoo.

kanssa, eikä tietokonetta voi viedä kotiin esimerkiksi läksyjen tekoa varten. Yläkoulusta eteenpäin koulut tarjoavat oppilaiden käyttöön omat laitteet koko opiskeluajaksi.

Jos viidesluokkalaisten kokeilu sujuu hyvin, niin Pakilassa kuin muissakin alakouluissa omat koneet saattavat muuttua pysyväksi käytännöksi.

– Se olisi hieno juttu. Kun kaikilla oppilailla on samanlaiset laitteet, tiedän, että kaikilla on yhtäläiset valmiudet päästä tekemään tehtäviä, Einola kertoo.

Työväline muiden joukossa

Pakilan ala-asteen Chromebookkokeilua seurataan mielenkiinnolla kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.

– Olemme rakentaneet mittareita, joiden avulla seuraamme, millä tavoin omat laitteet tukevat oppilaiden oppimista, kertoo pedagoginen asiantuntija Tommi Tiittala.

Chromebook-kokeilu ei ole suinkaan ainoa hanke, jossa kaupunki

testaa parhaillaan uusia digitaalisia tapoja opetuksessa.

– Osassa painotuksen opetuksen kouluja on meneillään kokeilu, jossa iMac-musiikkityöpaja on viety musiikkiluokkiin. Kyse on käytännössä aiempaa laadukkaammasta varustelusta, jonka avulla opettajat ovat voineet tehdä tallenteita ja oppimateriaaleja luokalle, ja jotka ovat mahdollistaneet musiikin opetuksen monipuolistamisen muutenkin oppilaiden näkökulmasta, Tiittala kertoo.

Tiittala painottaa, että digilaitteita ei kuitenkaan ole tarkoitus ottaa käyttöön pelkästään digitalisaation itsensä vuoksi. Kyse on yhdestä työvälineestä muiden joukossa.

Samaa korostaa myös Teemu Einola.

– Kaikki oppilaat eivät pidä tietokoneesta välineenä, mutta heitä kaikkia hyödyttää se, että esimerkiksi muistiinpanot ovat reaaliajassa nähtävillä.

Chromebookien ansiosta muistiinpanot ja oppimateriaalit ovat HELSINGIN HENKI 3/2021 19

Vuosaaren lukion teknologiaopettaja Satu Airomies tietää, että uusien oppimistapojen suunnittelu ja käyttöönotto vaativat opettajilta valtavasti aikaa ja osaamista.

”Digitalisaatio ja koulutuskenttä kasvavat alituisesti, ja erilaista tarjontaa ja uusia kokeiluja on viritteillä valtavasti.”

Uudet mahdollisuudet motivoivat

Oli väline mikä hyvänsä, Einola näkee opetuksen digitalisaatiossa enemmän hyötyjä kuin haittoja.

– Osalla oppilaista se lisää opiskelumotivaatiota. Monelle taas se, että omaan opiskelutapaan ja työskentelyyn voi vaikuttaa ja eri työskentelytapoja vaihdella, on tärkeää. Opetta-

jan täytyy kuitenkin ymmärtää, että osa oppilaista saattaa tarvita digilaitteiden kanssa enemmän tukea, Einola sanoo.

Omat tietokoneet ovat olleet mainio edistysaskel pakilalaisille viidesluokkalaisille, mutta suuremman digiloikan koulut ovat ottaneet jo aiemmin. Vielä muutama vuosi sitten tietotekniikan käyttö opetuksessa saattoi tarkoittaa yhtä opetustuntia viikossa erillisessä atk-luokassa.

Opetuksen digitalisaatio on ollut osa kaupungin strategiaa vuodesta 2016, ja viimeistään koronapandemia pakotti niin koulut, opettajat kuin oppilaatkin kertarysäyksellä digiaikaan.

– Digilaitteiden ongelmana oli pitkään se, että verkko tai laitteet itse eivät toimineet. Nyt teknologinen kehitys alkaa olla niin pitkällä, että näistä laitteista saa varsin paljon irti, eikä häiriötilanteita synny, Einola lisää.

Hän korostaa, että opettajien olisi hyvä ajatella digitaalisia laitteita työvälineinä, jotka mahdollistavat uudenlaisia tapoja oppia. Itse hän nauttii laitteiden tarjoamasta valinnanvapaudesta.

– Pohdimme paljon yhdessä sekä opettajakollegoiden että oppilaiden kanssa sitä, miten ja mihin kaikkeen laitteita voidaan hyödyntää.

Usein keksin uusia ideoita opetukseen ihan juoksulenkeilläkin. Niin opettajalle kuin oppilaille on palkit-

Kuva: Juho Kuva

pääasiassa Googlen oppimisympäristössä.

– Aiemmin käytimme Microsoftia, mutta oppilaat saivat tosi nopeasti jutun juonesta kiinni, kun ympäristö vaihtui Googleen. Logiikka on kuitenkin kaikissa sama.

Omien tietokoneiden voisi kuvitella lisäävän luokassa levottomuutta ja saavan lapset surffailemaan netissä opetukseen keskittymisen sijaan. Einolan mukaan hupisurffaaminen ei ole kuitenkaan aiheuttanut ongelmatilanteita.

– Yhtä lailla muita menetelmiä käytettäessä osa oppilaista saattaa unohtua haaveilemaan tai piirtämään sarjakuvaa vihkon nurkkaan.

Oma tietokone on työvälineenä hyvä myös siksi, että se tarjoaa rauhallisemman ympäristön kuin esimerkiksi puhelin. Jos digitehtäviä tekee kännykällä, kännykän muut sovellukset ja esimerkiksi whatsapp-viestit saattavat häiritä keskittymistä vähän väliä.

Näin opetuksen digitalisaatio eteni ja etenee 1990luku Suomi tietoyhteiskunnaksi -hanke kiihdytti keskustelua koulujen digitalisaation kehittämiseksi. Opetusvirasto alkoi kehittää opetuksen digitalisaatiota ja opettajille järjestettiin erillisiä digitaitoihin tähtääviä koulutusohjelmia.

20 HELSINGIN HENKI 3/2021

1990luvun loppu– 2000-luvun vaihde

Kouluja ryhdyttiin varustamaan digiaikaan ja erilliset atk-luokat syntyivät.

2016– 2019 Kaupungin hyväksymä digistrategia ja opetuksen digitalisaatio-ohjelma auttoivat kehittämään opetuksen digitalisaatiota systemaattisemmin. Koulujen käyttöön saatiin aiempaa enemmän tietokoneita, ja digitalisaatio-oppeja ryhdyttiin soveltamaan myös varhaiskasvatukseen.

2020

Maaliskuussa 2020 koulut siirtyivät etäopetukseen kahden päivän varoitusajalla.

Kuva: Helsingin Kaupunki

Kuva: Juho Kuva

Tulevaisuuden työelämätaitojen tueksi

sevaa, että omaa luovuutta pääsee hyödyntämään eri tavoin.

Parhaimmillaan hyvät keksinnöt leviävät naapuriluokkienkin käyttöön.

– Muinaista Egyptiäkin käsittelimme aiemmin paperilla. Nyt aiheen opettaminen saa vain uusia muotoja, ja lopulta ne voivat olla aika hauskojakin. Tarkoituksena on, että tämänkertainen Minecraft-peli huipentuu siihen, että ansoitetaan oppilaiden kanssa pyramidit, ja osa oppilaista yrittää murtautua löytämään faaraon aarteen, Einola kertoo.

Teknologia sulautuu yhä laajemmin osaksi oppimista.

Oppimisympäristöt monipuolistuvat ja tulevaisuudessa virtuaalitodellisuutta ja tekoälyä pystytään hyödyntämään opetuksessa entistä paremmin.

Yläluokkalaisille ja lukiolaisille koulun tarjoamat digilaitteet ovat jo arkipäivää. Digiloikassa riittää silti töitä: lukiot ovat hyvin erilaisessa asemassa peruskouluihin verrattuna, sillä lukioissa on tapahtunut viime aikoina muitakin suuria muutoksia. Ylioppilaskirjoitukset ovat sähköistyneet, ja samaan aikaan lukioilta edellytetään yhä enemmän digitaalisaation hyödyntämistä opetuksessa.

– Lisäksi maksuttoman toisen asteen opetuksen myötä lukion ensimmäisen luokan oppilaille jaetaan henkilökohtaiset koneet.

Heille tarjotaan apua niin ohjelmien käyttöönottoon kuin muihinkin mahdollisiin digipulmiin, kertoo Vuosaaren lukion teknologiaopettaja Satu Airomies.

Opettajilla ei kuitenkaan Airomiehen mukaan ole aiempaa enempää aikaa ottaa haltuun uusia oppimisen ja opettamisen tapoja.

– Meillä Vuosaaressa on sikäli hyvä tilanne, että koululla on teknologia- ja musiikkipainotus. Voimme panostaa digiloikkaan ihan eri tavalla kuin moni muu lukio. Jos huomaamme, että oppilailla on haasteita esimerkiksi medialukutaidon kanssa, voimme suunnitella ja järjestää aiheen ympärille tekno-

logiaprojektikurssin, jossa käytämme esimerkiksi tekoälyä opetuksen tukikeinona, Airomies kertoo.

Muissa lukioissa vastaava ei välttämättä onnistu, sillä laitteiden lisäksi uusien oppimistapojen suunnitteluun ja käyttöönottoon tarvitaan opettajilta sekä aikaa että osaamista.

Myös pedagoginen asiantuntija Tommi Tiittala tiedostaa, että digitalisaatiossa riittää mahdollisuuksien lisäksi myös haasteita.

– Digitalisaatio ja koulutuskenttä kasvavat alituisesti, ja esimerkiksi erilaista tarjontaa ja uusia kokeiluja on viritteillä valtavasti. Jossain vaiheessa resurssit tulevat kuitenkin vastaan, hän huomauttaa. HH

Kuva: Erkki Kyllönen

2021–

Lukio-opetus sähköistyy monesta suunnasta

Digitalisaatio on tullut kouluihin jäädäkseen. Sen tietävät kasvatuksen ja koulutuksen toimialan pedagoginen asiantuntija Tommi Tiittala sekä kehittämispalvelupäällikkö Marjo Kyllönen.

– Vaikka emme vielä tiedä tulevaisuuden ammatteja, tiedämme, että jatkossa tarvitaan laaja-alaista ja monipuolista osaamista, uteliaisuutta ja kyvykkyyttä toimia kekseliäästi yllättävissäkin tilanteissa. Koulujen digitalisaatio tukee näitä kaikkia asioita, Kyllönen kertoo.

Koulujen digiloikka ei jatkossakaan poissulje perustietoja ja taitoja.

– Esimerkiksi lukutaitoa tarvitaan jatkossakin, jotta lapsista voi kasvaa kriittisiä tiedonkäsittelijöitä. Digitalisaatio kuitenkin mahdollistaa jokaisen yksilön oppimisen edistymisen, ja parhaimmillaan se tuo oppimisen näkyväksi myös oppilaalle itselleen, Kyllönen lisää.

Myös haasteita riittää. Vaikka laitteistot toimivat nykypäivänä jo mallikkaasti, digitalisaatio voi lisätä eriarvoistumisen kehittymistä, ja tiedon ja disinformaation arvottamisesta on jo nyt tullut monelle haastavaa.

– Digitalisaatio ei saa olla itseisarvo. Koulujen digitalisaatiossa onkin ennen kaikkea kyse välineistä, joilla voimme toteuttaa tavoitteita. Etenkin nyt poikkeusajan jälkeen on tärkeää pohtia, mitkä pakotetusta digiloikasta ovat sellaisia asioita, joita jatkossa kannattaa ottaa käyttöön ja hyödyntää laajemminkin, Tommi Tiittala lisää.

Kehittämispalvelupäällikkö Marjo Kyllösen mukaan digitalisaatio ei saa olla itseisarvo.

HELSINGIN HENKI 3/2021 21

K E S TÄVÄ HELSI N K I

Kestävä kaupunki luo mahdollisuuksia hyvään elämään T E KS T I PI R K KO T U O M INE N

Helsinki julkaisi toukokuussa jo toisen YK:n kestävän kehityksen vapaaehtoisen toimeenpanoraportin. Kaupunki on kestävässä kehityksessä hyvällä tiellä, mutta tehtävää on vielä paljon. Jokainen kaupunkilainen ja työntekijä voi omalla tavallaan edistää muutosta kohti kestävämpää huomista.

V

22 HELSINGIN HENKI 3/2021

– Kestävä kehitys on hyvin laajaalaista. Se on paljon muutakin kuin jätteiden lajittelua ja veden ja sähkön säästämistä. Esimerkiksi palveluissa on keskeistä, että kohdataan jokainen asiakas yhdenvertaisesti ja luodaan tasa-arvoista kulttuuria, Malin sanoo.

Kestävän kehityksen neljä kivijalkaa Kestävä kehitys tarkoittaa ihmisten hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Tavoitteena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet tasavertaisesti.

Kestävä kehitys koostuu ekologisuuden lisäksi kolmesta ulottuvuudesta: taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä.

– Kaupungin asukkaille ja työntekijöille kestävä kehitys tarkoittaa mahdollisuutta työhön ja koulutukseen sekä puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön. Se on terveydenhuoltoa, liikuntapaikkoja, puistoja, kirjastoja ja joukkoliikennettä. Se on yhdenvertaista kohtelua työpaikoilla ja kaupungin palveluissa. Mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa kaupungin asioiden suunnitteluun, Malin sanoo.

Kestävää kehitystä ohjaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, johon YK:n jäsenmaat ovat sitoutuneet. Toimintaohjelmaan sisältyy 17 tavoitetta.

– Kaupunkien rooli onnistumisessa on suuri, sillä merkittävä osa kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta toteutuu juuri paikallisella tasolla.

17

Kestävää kehitystä ohjaa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, johon sisältyy 17 tavoitetta.

Kuva: iStock

arhaiskasvatuksen opettaja lähtee päiväkotiryhmän kanssa metsään. Kumisaappailla ja kurahanskoilla varustautuneet lapset pursuavat innostusta ja uteliaisuutta. Miksi lehdessä on pilkkuja? Voiko syksyllä olla kukkia? Mikä sieni tämä on?

Tällä kerralla lapset tutustuvat kestävään elämäntapaan Retki-ketun kanssa. Toisena päivänä he touhuavat Taiteilija-ketun kanssa. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on kehittänyt Kettu-mallin, jossa yhdistyvät ilmasto- ja ympäristökasvatus, tulevaisuudenlukutaito ja uutta luova oppiminen. Kettu-kirja julkaistaan Helsinki Education Week -tapahtumassa 5. marraskuuta.

– Kestävä kehitys on huomioitu läpäisevästi varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmissa.

Kaikenikäiset oppijat tutustuvat kestävän kehityksen teemoihin päiväkoti- ja kouluarjessa sekä toisen asteen opinnoissa, sanoo kestävän kehityksen erityisasiantuntija Mia Malin kaupunginkanslian strategiaosastolta.

Opettajilla on lukuisia tapoja toteuttaa kestävää kehitystä mutta niin on muillakin kaupungin työntekijöillä. Kouluravintoloissa ruokapalveluvastaavat ja -työntekijät kannustavat oppilaita kokeilemaan kasvisruokavaihtoehtoa, jollainen on tarjolla päivittäin. Kirjastotyöntekijä järjestelee yhdenvertaisuuden teemaviikkoa. Raitiovaununkuljettaja tervehtii matkustajia ja luo turvallista ilmapiiriä. Kulttuurikummi kutsuu alle kouluikäisiä vähintään kahteen tapahtumaan vuosittain.

Helsinki pärjää kansainvälisten mittareiden mukaan melko hyvin kestävän kehityksen saralla. Haasteena on erityisesti ekologinen kestävyys ja maapallon kantokyvyn rajoissa pysyminen.

Kuva: Raisa Ranta

5x 1

Tutustu Helsingin kestävään kehitykseen osoitteessa kestava.helsinki.

2 3 4 5

Kaikki voivat kantaa kortensa kekoon Kaupungilla on valtavasti osaamista, innostusta ja kykyä laittaa kestävän kehityksen tavoitteita käytäntöön. Jokainen työntekijä ja asukas voi edistää kestävää kehitystä omalla tavallaan.

Malin kehottaa pohtimaan, mikä on omassa työssä keskeistä. Onko se ihmisten kohtaaminen, kuunteleminen, myötäeläminen, yhteisöllisyys?

Vai onko se kiertotalouden, vastuullisten hankintojen tai energiatehokkaiden ratkaisuiden edistäminen?

– Kaikkien ei tarvitse tehdä samoja asioita. Kestävä kehitys voi olla jollekin työntekijälle asiakkaan kohtaamista, toiselle hyvää taloudenpitoa, Malin toteaa.

Vapaa-ajalla yksi tekee energiaremontin, toinen ohjaa lasten harrastustoimintaa, kolmas osallistuu rannan siivoustalkoisiin. Kestävä kehitys ei tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi ostaa sähköauto.

– Toivon ihmisiltä yhteishenkeä ja avarakatseisuutta. Kestävän kehityksen teoista keskusteltaessa kannattaa välttää turhaa vastakkainasettelua, Malin sanoo.

Yhden asian jokainen meistä voi tehdä kestävämmän tulevaisuuden eteen: kouluttautua.

– Kaupungilla on paljon eri teemoihin liittyviä koulutuksia ja virtuaalivalmennuksia, joihin voi tutustua vaikka oman työtiimin kanssa. Henkilöstölle tarkoitettuja valmennuksia löytyy esimerkiksi Helvi-verkkovalmennuksista ja Onnin Koulutuskalenterista, Malin vinkkaa. HH

Näin toteutat kestävää kehitystä työpaikalla

Käy ajatuksella läpi YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitetta.

Mieti, mitä tavoitetta tai tavoitteita toteutat tällä hetkellä työssäsi.

Pohdi itseksesi tai työkavereidesi kanssa, mitä voisitte tehdä enemmän. Pystyisittekö edistämään kestävää kehitystä vielä vahvemmin?

Ole aktiivinen. Ehdota parannuksia ja kerro ideoistasi esimerkiksi omalle esihenkilöllesi tai ehdota niitä ideapaahtimoon: ideapaahtimo.hel.fi. Monet kestävää kehitystä edistävät toimenpiteet saavat alkunsa innostuneiden ihmisten ideoista.

kestävän kehityksen teemoihin sopivia valmennuksia: Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus: ihmisoikeudet.hel.fi > Aineisto > Virtuaalivalmennus Opi luonnosta: hel.fi > Asuminen ja ymparistö > Luonto- ja viheralueet > Retkelle luontoon > Luontoretket

HELSINGIN HENKI 3/2021 23

ME N E S T YS TA R I N A

Paparao Uppalapati, Heikki Viika ja Jere Pulkkinen uskovat, että tiimin yhteistyö paranee entisestään, kun kollegat alkavat nähdä toisiaan ainakin maanantaisin toimistolla.

Keskustelu ja halu auttaa saavat arjen sujumaan kansainvälisessä tiimissä Metron kapasiteettihankkeen kansainvälinen tiimi on ihan tyypillinen tiimi arkisine pelisääntöineen. Erityinenkin se on, sillä monikulttuurisuus tuo tarpeen taustoittaa enemmän.

T E KST I K ATJA AL AJA KUVAT S AM I HE IS K A NEN

24 HELSINGIN HENKI 3/2021

K

un astut metroon vuonna 2029, kuljettaja avaa ja sulkee ovet, mutta juna liikkuu automaattisesti ilman kuljettajan ohjausta. Jos metro pitäisi jostakin syystä pysäyttää hätätilanteen takia, kuljettaja astuisi ohjaimiin ja tekisi hätäjarrutuksen.

Metro siis toimii puoliautomaattiohjauksella.

– Tavoitteenamme on lisätä metron luotettavaa ja aikataulunmukaista kulkua sekä kapasiteettia eli valmiutta kuljettaa suurempaa matkustajamäärää. Tarvitsemme uuden liikenteenohjausjärjestelmän, sillä nykyinen alkaa vanhentua, hankejohtaja Heikki Viika HKL:n metron kapasiteettihankkeesta taus-

toittaa. Hankkeeseen kuuluu kuusi eri projektia.

Hänen tiimiinsä kuuluva järjestelmäsuunnittelija Paparao Uppalapati työstää hankesuunnitelmaa.

– Työhöni kuuluu esimerkiksi määritellä liikenteenohjausjärjestelmän ominaisuuksia ja tehdä riskianalyysia – kaikkea sitä taustatyötä, jota aikanaan tarvitaan tarjouspyynnön tekemiseen, hän lisää.

Uppalapatin ja Viikan keskustelu soljuu luontevasti englanniksi, myös koko kahdeksanjäsenisen tiimin kesken. Mitä sen taustalta löytyykään?

Englantia suomen sijaan

Viika kertoo, että hän valitsi helmikuun 2020 alussa perustetun tiimin

TIIMI HKL:n metron kapasiteettihankkeessa työskentelee kahdeksan osaajaa, joista valtaosalla on kansainvälistä kokemusta.

Eri projektien tavoitteena on varmistaa metron luotettava ja aikataulunmukainen kulku mahdollisesti suuremmalla matkustajamäärällä.

Uudet ratkaisut otetaan käyttöön vuonna 2029.

Esimerkkejä projekteista ovat muun muassa metron liikenteenohjausjärjestelmä, Länsimetron 2. vaiheen liikenteenohjausjärjestelmä ja metron matkustajavirtauksen kehittäminen.

Yhteistyö eri osapuolten, kuten HSL:n ja Länsimetron, kanssa on tiivistä.

– Silloin me muut tulemme apuun ja tulkkaamme, Uppalapati sanoo.

Avoimuutta ja auttamista

kieleksi englannin tarkoituksella.

– Tämä on meille hyvää harjoittelua tulevaa varten, sillä mahdolliset tekniset toimittajat ovat ulkomaisia, Viika sanoo.

Kaikki dokumentit on tehty aina englanniksi, ja kun Uppalapati liittyi tiimiin, yhteisissä kokouksissa ja tapaamisissa alettiin puhua englantia.

Intiassa ja Ranskassa työskennellyt Uppalapati ei puhu suomea.

Tiimi on muutenkin hyvin kansainvälinen: lähes kaikilla on kokemusta joko ulkomailla työskentelystä ja asumisesta tai kansainvälisistä projekteista, ja erään tiimiläisen puoliso on espanjalainen.

Entä jos joku ei ymmärrä, mitä toinen sanoo tai ei osaa ilmaista asiaansa englanniksi?

Tiimiläisiä kuunnellessa käy selväksi, että tiimin sujuva yhteistyö kumpuaa kokousten selkeästä roolittamisesta, avoimuudesta ja auttamisesta.

Vaikeita teknisiä asioita ei pysty ratkomaan yksin, vaan ideoiminen muiden kanssa on olennaista.

– Järjestämme paljon teknisiä kokouksia, joissa keskustelemme, kuuntelemme toistemme mielipiteitä ja teemme johtopäätöksiä.

Koen, että voin kysyä mitä vain, ja muut ovat valmiita auttamaan. Se ei ole itsestään selvää kaikkialla, Uppalapati kokee.

Viika kertoo, että tämä on hänestä paras tapa rakentaa avoimuuden ja yhteistyön kulttuuria ja juurruttaa tiimiläisille ajatusta siitä, että jos ei tiedä jotakin, on parasta kysyä.

– Se on todella tärkeää ihan siksikin, ettemme ylenkatso jotakin tärkeää teknistä asiaa, josta voisi tulla ongelmia myöhemmin, Viika painottaa.

Lisäksi tiimillä on rento tiimikokous maanantaisin. Kokouksessa käydään läpi paitsi kunkin töiden tila, myös henkilökohtaiset kuulumiset. Viimeksi yksi tiimiläinen oli nostanut veneensä talviteloille, toinen oli patikoinut luonnossa ja kolmas nauttinut pyöräilemisestä. Uppalapati vertaa työkavereita ystäviin ja perheenjäseniin.

Väärinymmärryksissä ”koira pöydälle”

Hyvään yhteistyöhön kuuluu myös kyky ratkoa ongelmatilanteita.

”Koen, että voin kysyä mitä vain, ja muut ovat valmiita auttamaan.”

Tiimi ei ole joutunut kriiseihin, mutta väärinymmärryksiä on tullut. Viika pohtii, että ne ovat voineet saada alkunsa ihmisten erilaisista taustoista etnisyyttä ja persoonallisuutta myöten.

– Joku on unohtanut kertoa jonkin asian tai ei ole ymmärtänyt jotakin asiaa, ja siitä on seurannut epäselvyyttä. Sitten se asia on vain keskusteltu läpi näiden ihmisten kesken – siis laitettu ”koira pöydälle”, kuten Englannissa sanotaan, Viika toteaa.

Tähän auttaa, että hän kirjaa ylös yhdessä sovitut asiat. Viika myös uskoo, että vuorovaikutus paranee, kun korona-aika hellittää ja tiimi voi työskennellä toimistolla maanantaisin – yhdessä valittuna läsnäolopäivänä. Toistaiseksi tiimillä on ollut vasta kaksi kasvokkaista tapaamista. Viimeisin teki vaikutuksen Uppalapatiin.

– Menimme syömään pitsaa, jonka tilaaminen oli minulle vaikeaa, koska en ollut koskaan syönyt sitä. Tiimikaverieni avulla opin, mistä pitsa valmistetaan ja miltä se näyttää. Päädyin Marinara-pitsaan, ja se maistui hyvälle, Uppalapati muistelee. HH

Näin me sen teimme KANSAINVÄLISEN tiimin johtamiseen pätevät samat lainalaisuudet kuin mihin tahansa tiimiin: tiimiläisiä tulee kannustaa avoimeen vuorovaikutukseen ja haluun tehdä yhteistyötä ja luoda niitä tukevat kokouskäytännöt.

MONIKULTTUURISUUS ja kansainvälisyys tuovat mukanaan sen, ettei voi olettaa niin monia asioita. On hyväksyttävä, että selittämistä ja taustoittamista tarvitaan enemmän.

HYVÄ PEREHDYTYS tasoittaa tietä, ja aina joku tiimiläinen on ottanut vastuuta uuden työntekijän perehdyttämisestä. Se on sisältänyt esimerkiksi avointa keskustelua, koulutusta ja lounastapaamisen.

Haastateltavana hankejohtaja Heikki Viika.

HELSINGIN HENKI 3/2021 25

K UN TO JA M I E LI

Välittäminen selättää päihderiskejä T E KST I R I T VA-L IIS A S ANNE M ANN KUVIT US I S TO CK

Päihteiden käytön ja riippuvuutta aiheuttavien toimintatapojen haitta työuralla voi kohdata ketä tahansa.

Kaupungin päivitetty päihde- ja riippuvuusohjelma kannustaa ottamaan ongelmat rohkeaan käsittelyyn.

P

äihde- ja riippuvuusohjelmassa tavoitellaan työn sujumista turvallisessa työympäristössä. Taustalla on huoli päihteiden riskikulutuksesta työikäisillä. Myös nettiriippuvuuksien arvellaan lisääntyneen etätyön aikana.

Ohjelmassa korostetaan varhaista haittojen tunnistamista ja avun tarjoamista. Kun huoli riippuvuudesta herää omassa mielessä tai työyhteisössä, tilannetta olisi hyvä tarkastella yhteistuumin, jotta haitat eivät pääsisi vahingoittamaan työkykyä.

– Ajatuksena on, että jokaisella olisi mahdollisuus onnistua työurallaan ja pysyä työkuntoisena, sanoo HR-asiantuntija Leena Haakana kaupunginkanslian henkilöstöosaston alaisesta johtaminen, onnistuminen ja työhyvinvointi -yksiköstä.

– Työntekijä saattaa jopa kaivata sitä, että joku tarttuu hihasta ja kysyy vointia. Se on välittämistä eikä

urkkimista, lisää saman yksikön johtava asiantuntija Katja Hatakka.

Yksikön HR-trainee Kanerva Rikanniemi pitää tärkeänä, että riippuvuuksista kärsivä saa inhimillistä kohtelua ja apua ongelmien juurisyihin. Taustalla voi olla monenlaisia asioita, joiden ratkominen yksin saattaa tuntua mahdottomalta.

Päivitetyssä ohjelmassa tarkennetaan työturvallisuutta varmistavia päihdetestauskäytäntöjä muun muassa suuren tapaturmariskin työmailla ja asiakasrajapinnassa tapahtuvassa yksintyöskentelyssä.

Ohjelma käsittelee päihde-, huume- ja lääkeaineriippuvuuden lisäksi myös tupakkatuotteiden ja peli- ja nettiriippuvuuden teemoja. Riippuvuudesta puhutaan, kun käyttäytyminen on hallitsematonta ja ihmiselle vahingollista.

Päihde- ja riippuvuusongelmien hoitopolulla voi edetä oheisten vinkkien avulla.

Tartu tietoon ennalta Vastuu omasta työkyvystä kuuluu jokaiselle. Jo perehdyttämisvaiheessa työntekijällä on oikeus saada tietoon yhteiset menettelytavat, kuten mahdollisen päihdetestauksen periaatteet ja varhaisen puuttumisen keinot.

Työpaikoilla käsitellään yhdessä päihde- ja riippuvuusohjelman sisältö, ja sitä säilytetään kaikkien työssä olevien saatavilla. Lisätietoa ohjelmasta löytyy kaupungin Helmestä.

Toimialoilla, virastoilla ja liikelaitoksilla on lista tehtävänimikkeistä, joissa edellytetään huumetestiä työhön tultaessa. Testiä vaaditaan esimerkiksi

26 HELSINGIN HENKI 3/2021

Tunnista ja tunnusta tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä ja hyvää reagointikykyä edellyttävissä töissä.

Esimerkiksi rakennustyömailla, joissa tapaturmariski on korkea ja työssä käytetään isoja ajoneuvoja, vaarallisia koneita, kemikaaleja ja räjähteitä, tullaan suunnittelemaan työturvallisuuden varmistamiseksi säännönmukaisia ja satunnaisia puhallutuksia.

Huumetestit tulevat mahdollisiksi myös palvelualoille töihin tuleville, jos työtä tehdään yksin haavoittuvassa asemassa olevien kanssa.

Työterveyshuoltoon voi hakeutua, jos jokin riippuvuutta aiheuttava asia tai toiminta vaivaa tai alkaa tuntua hallitsemattomalta. Erilaisia verkkotestejä voi käyttää myös apuna tilanteen tarkastelemiseksi.

Usein huoli herää lähipiirissä tai työyhteisössä.

Myöhästelyt töistä, toistuvat poissaolot, väsymys, mielialan vaihtelut ja virhesuoritukset voivat olla merkki päihde- ja riippuvuusongelmista. Asia on syytä ottaa puheeksi työpaikalla, kun havainto tehdään tai huoli herää. Jos työntekijä ei itse tunnista tilannettaan, työyhteisön jäsen voi nostaa asian esille. Se on kollegasta huolehtimista. Esihenkilön tehtävänä on järjestää varhaisen tuen keskustelu ja ohjata työntekijä työterveyshuollon tilannearvioon.

T YÖTERVE YS HELSIN KI

Hoito on mahdollisuus

Työstä virtaa

Pääsääntöisesti hoito ja kuntoutus toteutuvat avohoitona, jolloin päihdepoliklinikan tai AA-kerhon toimintaan osallistutaan omalla ajalla. Työterveyshuollossa käynnit ovat työaikaa.

Työstä poissaoloa vaatineen hoitojakson jälkeen esihenkilö järjestää tukea työhön paluuseen ja työssä jatkamiseen.

Tavoitteena on mahdollistaa onnistuminen työssä.

Kuulostaako oudolta? Vai muistatko hetkiä, jolloin oma työ on ollut suorastaan innostavaa ja voimaannuttavaa?

Nenä irti netistä Rahapeli- ja nettiriippuvuus on liitetty kaupungin päihdeohjelmaan ja valtakunnallisesti ehkäisevän päihdetyön ohjelmaan riippuvuutta aiheuttavana toimintana.

Etätöihin siirtyminen on muokannut arjen rutiineja ja hälventänyt työn ja vapaa-ajan rajaa, mikä saattaa altistaa riippuvuuskäyttäytymiselle. Erityisesti asiantuntijatyössä näyttöpäätetyöskentely on välttämätön osa perustehtävän tekemistä.

Ylenpalttinen ruutuaika on omiaan alentamaan toimintakykyä, mikä näkyy väsymyksenä, keskittymisvaikeuksina ja työturvallisuuden vaarantumisena työssä.

Toisaalta verkossa roikkuminen voi olla ihmisen hyvinvointia ja sosiaalisia suhteita kannattelevaa, vuorovaikutuksellista toimintaa.

Nettiriippuvaisten hoitopolku kulkee samalla tavoin kuin päihdeongelmaisten.

VINKIT Näin kevennät kuormitusta Pidä kiinni hyvistä tottumuksista: riittävästi unta, terveellistä ravintoa ja säännöllisesti itsellesi mieluista liikuntaa.

Erota työ- ja vapaa-aika toisistaan. Varaa riittävästi aikaa palautumiseen, että kehosi ja mielesi ehtivät toipua päivän rasituksista.

Pidä huolta sosiaalisista suhteista ja hakeudu sellaiseen seuraan, jossa on hyvä olla.

Etsi itsellesi aktiviteettejä, jotka voimaannuttavat. Karsi energiasyöppöjä.

Tarkenna suhtautumista päihteisiin. Millaisissa tilanteissa päihteet kuuluvat elämään ja millaisia tarpeita tilanteisiin liittyy?

Ota oma hyvinvointisi ja jaksamiseen liittyvät asiat rohkeasti puheeksi esihenkilön kanssa tai hyödynnä työterveyden palveluita.

lisätietoja: Kaupungin Helmi > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työkyvyn tukeminen > Päihdeasiat Neuvontaa, lisätietoja ja testejä erilaisista riippuvuuksista: paihdelinkki.fi

K

eskustelu työkavereiden kanssa paljastaa, että tunnelmat omaa työtä kohtaan vaihtelevat eri aikoina.

Riittävät resurssit, hyvät työolosuhteet ja mukavat työtehtävät lisäävät työtyytyväisyyttä. Myös kivat työkaverit ja hyvä esihenkilö ovat tärkeitä työhyvinvoinnin kannalta.

Miten sitten voi voimaantua työstä? Kun säilyttää uteliaan mielen työtä kohtaan, on helpompi nähdä muutokset mahdollisuuksina ja innostua niistä. Rutiinit ovat tarpeellisia ja ne luovat turvaa, mutta ne voivat ajan myötä laiskistuttaa mielen.

Kiinnostavat ja mielenkiintoa herättävät tehtävät lisäävät imua omaan työhön. Työn imussa ihminen innostuu ja uppoutuu tehtäväänsä ja olo tuntuu suorastaan tarmokkaalta. Työn imussa ihminen siis energisoituu. Merkitykselliseltä tuntuva työ saa ponnistelut tuntumaan vaivan arvoisilta.

Työn imu ruokkii myönteisiä tunteita, jotka puolestaan laajentavat kykyämme ajatella ja toimia. Vaikutukset ulottuvat myös terveyteen ja vapaa-ajalle. Innostunut työntekijä jaksaa paremmin ja aikaansaa myös parempaa tulosta työpaikallaan.

Merkitykselliseltä tuntuva työ saa ponnistelut tuntumaan vaivan arvoisilta.

Intohimo työtä kohtaan voi toki johtaa myös työholismiin.

Työholistia kuvaa pakonomainen suhtautuminen työhön ja vaikeus irrottautua siitä. Kun työstä katoaa ilo, työuupumus on lähellä. Työn imu sen sijaan kasvattaa työntekijän voimavaroja.

Työn imuun voimme onneksi vaikuttaa yhdessä. Merkitykselliseksi koettu työ, jossa pääsee kehittymään ja toteuttamaan omia vahvuuksiaan, on tärkeä työn imua lisäävä tekijä. Hyvällä johtamisella voidaan lisätä psykologisesti turvallista ilmapiiriä, missä työntekijä pääsee onnistumaan. Kun ilmapiiri on kannustava, uutta uskalletaan kokeilla rohkeasti eikä epäonnistumista tarvitse pelätä.

Työn imu ylläpitää omanarvontuntoa ja lisää toimijuutta omaa työtä kohtaan. Kun itse toimii työyhteisössä vastavuoroisesti, tulee samalla lisänneeksi myönteistä ilmapiiriä. Kun työkaveriin uskaltaa tukeutua, jaetut onnistumisen kokemukset tulevat mahdollisiksi. Omaa työtä voi pyrkiä muokkaamaan siten, että työn mielekkyys ja merkityksellisyys lisääntyvät. Työn muokkaaminen voi olla sitä, että pyrkii antamaan enemmän aikaansa itseä kiinnostaville tehtäville, kouluttautumalla ja luomalla tapoja, jotka vähentävät kuormitusta. Parhaimmillaan oman työn muokkaaminen aikaansaa hyvää myös toisille.

Kirjoittaja on Työterveys Helsingin psykiatrinen sairaanhoitaja Anne Isoniemi.

HELSINGIN HENKI 3/2021 27

T I UK AS SA PA I K AS SA Harri Laurell työskentelee Soten henkilöstöresurssipalveluissa. Hän on kehittänyt motivaatiopohjaisen rekrytointineuvottelun, jossa osaamisen lisäksi selvitetään hakijan toiveita ja tarpeita.

Kaikki konstit kehiin Soten rekrytoinneissa Työvoimapula koettelee etenkin sosiaalija terveystoimea, jossa henkilöstön rekrytointi on usein kiven alla. Tilanteen korjaamiseksi tehdään jatkuvasti työtä.

Yhtä taikatemppua ei ole, vaan tarvitaan useiden keinojen valikoima.

T E KS T I R I T VA-L I IS A SANNE M ANN KUVAT J U H O K UVA

28 HELSINGIN HENKI 3/2021

T

yövoimasuunnittelija Harri Laurell istuu työpöytänsä ääressä Soten henkilöstöresurssipalveluissa. Hänen tehtävänsä on valmentaa ja auttaa esihenkilöitä rekrytoinneissa.

Laurell on miettinyt pitkään, kuinka alaa vaivaavaan työvoimapulaan saataisiin helpotusta. Hänellä on takana 40-vuotinen ura kaupungilla.

Osa karuista tilastoista johtuu huoltosuhteen heikkenemisestä: Vielä vuonna 1960 Suomessa syntyi 82 000 lasta ja vuonna 2000 reilut 25 000 vähemmän.

– Luvuista on helppo päätellä, ettei jokaisen eläkkeelle lähtevän työntekijän tilalle saada tulevaisuudessa uutta tekijää, Laurell sanoo.

Millaisia tiukkoja paikkoja rekrytoinnit ovat aiheuttaneet?

– Aika usein tulee eteen tilanne, ettei työntekijää löydy. Silloin koen epäonnistuneeni. Eniten harmittaa

se, että asiakkaat jäävät ilman tarvitsemaansa apua, koska hoito ja palvelu tapahtuvat vielä nykyisin enimmäkseen livenä.

– Minua helpottaa ajatus, että tilanne ei ole minun vikani. Mahdollisuuteni auttaa esihenkilöitä rekrytoinnissa ovat rajalliset. Isommat asiat ratkaisevat.

Millaisia ratkaisuja olisi mahdollista löytää?

– Tarvitaan pito- ja vetovoimatekijöitä. Palkka on kiistatta merkittävä vetovoimatekijä, mutta se ei yksin riitä. Koko organisaation ja jokaisen työyhteisön toimintakulttuurin pitää olla sellainen, että meille halutaan töihin. Pitovoimaa lisäävät esimerkiksi etätyömahdollisuudet, riittävä henkilöstömitoitus ja nykyaikainen johtaminen. Lähiesihenkilöiltä tulisi karsia hallinnollista työtaakkaa, jotta heille jäisi aikaa keskittyä henkilöstön hyvinvointiin. Yksi tapa voisi olla se, että eläkkeelle lähteviä saataisiin jatkamaan työuraa parilla vuodella.

A RJEN T YÖ K A LU

TEKSTI I DA I JÄS

Turvallisesti verkossa FAKTA

Vuodenvaihteessa käyttöön otettava DigiABCverkkokoulutus opastaa henkilöstöä toimimaan tietoturvallisesti niin työpaikalla kuin kotona.

Sote ja rekrytoinnit Vuonna 2020 yhteensä 2 528 rekrytointia, avoimia työpaikkoja 4 443 Vuonna 2021 (elokuun loppuun mennessä) yhteensä 2 325 rekrytointia, avoimia työpaikkoja 4 418 Jos sama jatkuu vuoden 2021 loppuun asti, hakuun tulee kaikkiaan yli 6 600 työpaikkaa ja rekrytointeja noin 3 500.

Mitä konkreettisia keinoja Sotella on käytössä?

– Lastensuojelun kanssa on ollut hanke, joka tähtäsi sosiaalityöntekijöiden saatavuuden ja pysyvyyden kehittämiseen. Se tuotti tulosta.

– Parhaillaan on meneillään vammaisten asumispalvelujen Työvoimapulan juurisyy -hanke. Siinä työntekijälähettiläät vierailevat oppilaitoksissa tavoitteenaan lisätä vammaistyön näkyvyyttä ja saada lähihoitajaopiskelijat kiinnostumaan alasta.

Sinulla on RMP-motivaatiovalmentajan koulutus.

Auttaako se rekrytoinnissa?

– Reiss Motivaatioprofiili (RMP) on yhdysvaltalaisen psykologian professorin Steven Reissin kehittämä persoonallisuustesti, jolla mitataan elämän 16:ta perusmotiivia. Olen kehittänyt motivaatiopohjaisen rekrytointineuvottelun ja siihen sopivia kysymyksiä ja keskustelunaiheita.

Siitä on tullut hyvää palautetta. Ideana on selvitellä osaamisen rinnalla myös hakijan motivaatiota, toiveita ja tarpeita. Kun työ ja tarpeet kohtaavat, ihminen sitoutuu tehtäviin paremmin.

Miten itse palaudut työstä?

– Toisten auttaminen sinänsä antaa voimia. Vapaa-aikana harrastan liikuntaa ja kuuntelen äänikirjoja.

Käyn myös työväenopiston puutyökurssilla. Suurta iloa tuottavat perhe ja lastenlapset. HH

1

Opastusta tietoturvallisuuteen

DIGIABC on koko henkilöstölle tarkoitettu verkkokoulutus, joka käsittelee neljää osa-aluetta: tietosuojaa, tietoturvaa, tiedonhallintaa ja tiedon luokittelua. Koulutus sisältää lyhyehköjä, yleistajuisia opetusvideoita ja tekstisisältöjä aiheista sekä pienen loppukokeen. Pari tuntia kestävän verkkokoulutuksen voi tehdä yhdeltä istumalta tai lyhyemmissä osissa omaan tahtiin.

DigiABC-koulutus on suunniteltu otettavaksi henkilöstön käyttöön vuodenvaihteessa, ja se tulee löytymään Onnin Koulutuskalenterista.

Päämääränä on, että koko henkilöstö suorittaa DigiABC-koulutuksen: uudet työntekijät osana perehdytystään, muut työntekijät sovitun ajan sisällä.

2

Ohjeita työhön ja kotiin

DIGIABC-KOULUTUKSEN tavoitteena on opastaa henkilöstöä varmemmaksi tietosuoja-asioissa, opettaa tunnistamaan ja luokittelemaan erityyppistä verkossa olevaa tietoa sekä käsittelemään sitä tietoturvallisesti. Koulutus sisältää yleishyödyllistä tietoa, joka auttaa turvaamaan omia tietoja työpaikan lisäksi myös kotona.

3

Apua uhkien tunnistamiseen

DIGIABC-KOULUTUS auttaa tunnistamaan myös verkossa toimimisen vaaran paikat. Esimerkiksi kalasteluviestit ovat yhä tavallisempia ja taitavammin toteutettuja. Käyttäjätunnusten ja muiden henkilökohtaisten tietojen kalasteluyrityksiä tulee nykyisin niin sähköpostitse kuin puhelimitsekin, työpaikalla ja vapaa-ajalla. Muista, ettei kaupunki koskaan pyydä puhelimessa tai sähköpostilla käyttäjätunnuksia.

Epäilyttävältä vaikuttavasta sähköpostista on hyvä tarkistaa, vaikuttaako lähettäjä tai mahdollisen linkin osoite järkevältä. Jos olet avannut epämääräisen linkin tai antanut käyttäjätunnuksesi kalasteluun, ole heti yhteydessä omaan ICT-tukeesi ja vaihda salasanasi. Muistathan, että kaupungin sähköpostiosoitetta ja käyttäjätunnuksia käytetään vain työtehtävien hoitamiseen, niitä ei pidä käyttää yleisille keskustelu- ja postituslistoille kirjautumiseen.

Koulutus auttaa turvaamaan tietoja sekä työpaikalla että kotona.

Tiedot DigiABC-koulutuksesta ja vinkit verkossa turvallisesti toimimiseen antoivat palvelupäällikkö Jari Taberman kaupunginkanslian digitalisaatioyksiköstä sekä konsultti Susanna Kavonius kaupunginkanslian henkilöstöosastolta.

lisätietoja

Kaupungin Helmestä vuodenvaihteessa

HELSINGIN HENKI 3/2021 29

Sykkivä Helsinki Kohtauksia kerrostalosta -draamakomedia Useita esityksiä loka–marraskuussa Kanneltalossa. kanneltalo.fi

30.10. klo 14–16 Värien harmonia -työpaja Tietoa HAMin lauantaipajoista hamhelsinki.fi

Dekkarilukupiiri – syksyn teemana myrkky Tapulikaupungin kirjasto helmet.fi/tapulikaupunginkirjasto

Vuotalo 20 vuotta!

– Maestro & Bettina: Redrama Vuotalon 20-vuotisjuhlavuoteen kuuluu monipuolisia kulttuuritapahtumia. Tarjolla on tutusti Maanantaileffoja, Tiistaimatineoita sekä klubi-iltoja.

6. marraskuuta ruotsinkielisessä keskustelua ja musiikkia yhdistävässä klubi-illassa on vieraana rap-artisti Redrama, joka on tehnyt pitkän ja kansainvälisen uran.

Redraman monipuoliseen ja hyväntuuliseen esiintymiseen tuo lisäväriä kitaristi Jere Haakana.

Luvassa on keikkakokemus, joka toimii yli genre-, sukupolvi- ja maakuntarajojen.

Tilaisuuden kesto on noin kaksi tuntia ja lippuja voi ostaa myös ovelta.

Lisätiedot: vuotalo.fi

Lähde katselemaan ja kuuntelemaan marraskuun pimeyttä ja hiljaisuutta Lauttasaaren Särkiniemessä. Retken aikana oppaat kertovat yövalon ja melun vaikutuksista ihmisiin ja luontoon.

Halutessasi voit pitää puhelinta ja taskulamppua hiljaisena ja pimeänä vaikka koko retken ajan tai jättää ne kotiin, oppailla on niitä varalta mukana.

Jos kiinnostuit, ilmoittaudu retkelle 1.11. mennessä numeroon 09 310 22111 (ma–to klo 8.15–16, valikko 4, muut asiat) tai kaupunkiymparisto@hel.fi.

Retken lähtöpaikka on pysäköintialue Särkiniementie 3 kohdalla.

Kahden tunnin retkelle lähdetään klo 17. Retki on maksuton.

Lisätiedot: kaupunkiymparisto@hel.fi

Jos työyhteisösi kaipaa lisää liikettä, uusia ideoita liikkumiseen löytyy esimerkiksi ryhmäkoutsauksesta.

Koutsaus on tarkoitettu työyhteisöille, joissa työn tauotus, työmatkaliikunta ja/tai vapaa-ajan liikunta on vähäistä sekä työssä istutaan paljon tai työ on fyysisesti raskasta.

Tarkemmat tiedot koutsauksesta kaupungin Helmestä Henkilöstöliikunnan sivuilta.

Henkilöstöliikunnan liikuntaryhmien loppukausi puoleen hintaan 1. 11. alkaen. Katso vapaat paikat ja ilmoittaudu Onnin Koulutuskalenterissa.

Porraspäivät tulevat 1.–7.11.

Osallistu kampanjaan yksin tai työyhteisösi kanssa. Porraskävely on helppo tapa lisätä liikuntaa: jo 6 minuuttia porraskävelyä päivittäin voi parantaa kestävyyskuntoa yhtä paljon kuin 45 minuutin mittainen päivittäinen kävelylenkki.

Lisätiedot: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta porraspaivat.fi Kuva: iStock

3.11. ja 1.12. klo 18–19.30

Kuva: Mika Lappalainen

Kuva: Niklas Sandström

27.10. klo 18

Pimeä ja hiljainen kaupunkiretki 4.11.

Monta mahdollisuutta liikkua

27.11.–22.12.

Perinteiset Tuomaan Markkinat Kauppatorilla tuomaanmarkkinat.fi

Tällä palstalla pureudutaan kaupungin ilmiöön tai työnteon arkeen ennen ja nyt.

K UV I A HE LSI N G I S TÄ

Päiväkodissa ennen ja nyt!

Vironniemen päiväkodin salissa esitettiin nelisenkymmentä vuotta sitten eläinaiheista näytelmää. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on yhä edistää lasten oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen sekä tukea lapsen oppimisen edellytyksiä. Tavoitteena on tarjota rikas oppimisympäristö ja mahdollisuus elämykselliselle toiminnalle.

30 HELSINGIN HENKI 3/2021

2013

Kuva: Seppo Niiranen

Kuva: Rista Eeva SER

1980

Suutarilassa sijaitseva päiväkoti Kumina on perustettu vuonna 1983 ja remontoitu 2012–2013. Tällä hetkellä Helsingissä toimii 289 kaupungin omaa suomenkielistä päiväkotia ja 47 ruotsinkielistä päiväkotia, varhaiskasvatusta tarjotaan myös saamenkielisenä. Tulevalla strategiakaudella Helsingissä lisätään kielipainotteista ja kaksikielistä esiopetusta.

Ristikko

Ristikko 3/2021 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 31.12. mennessä osoitteella sisainenviestinta@hel.fi. Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme palkintoja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 31.12. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien numero 2/2021:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin palkintoja, jotka menivät seuraaville: Päivi Ritvanen, Meri Alhainen, Tommy Ahlfors, Petri Hietala ja Satu Villikka.

Kiitos osallistumisesta!

HELSINGIN HENKI 3/2021 31

Lähetä kehusi sisäiseen viestintään!

Kehu kollegaa

M E I DÄ N HE LSI N K I M M E

Helsinki parhaimmillaan

Onko sinulla ihana kollega tai työtiimi? Tiedätkö jonkun kaupungin väestä, joka aina auttaa ja haluat häntä siitä kiittää? Nyt sinulla on siihen mahdollisuus, paljasta ihana tyyppi muillekin.

Lähetä kiitoksesi osoitteella sisainenviestinta@hel.fi.

Julkaisemme kiitoksia myös jatkossa. Kiitos tai kehu on pieni ele, joka varmasti lämmittää vastaanottajaa.

Kysyimme, minkälaisella kuvalla esittelisit Helsinkiä vieraallesi. Näin te vastasitte.

Kuva: Sami Somersaari

Sami Somersaaren ehdoton suosikki on Suvilahden värikäs ja vilkas skeitti- ja graffitipuisto.

Kuva: Patrik Wikblad

Patrik Wikblad puolestaan veisi vieraansa Eläintarhanlahdelle tyynenä kesäisenä aamuna.

Lukijakuva Kiitos kaikille kuvan ja tarinan lähettäneille. Julkaistujen kuvien ottajille lähetämme erityiskiitoksena Helsinki-kangaskassin.

Haluan kiittää Mörssärinaukion ryhmäkodin henkilökunnan puolesta johtavaa ohjaajaa Anu Puustista erinomaisesta esihenkilötyöstä ja tuesta, jota olemme saaneet paikoin vaikeina aikoina ja kannustuksesta hyvinä aikoina.

Taitosi kuunnella ja sovitella on ollut arvokasta ja auttanut jaksamaan työssämme! Kiitos ja toivottavasti yhteinen polkumme on vasta alussa.

Työkykykoordinaattori Sari Tuominen työllisyyspalveluissa on uskomattoman osaava, lempeä ja diplomaattisin tapaamani ihminen. Suunnittelija Pia Lauraeus työhön kuntouttavissa palveluissa ansaitsi pokaalin luovuudestaan ja kyvystään saada byrokraattisetkin palaverit ja koulutukset innostaviksi kokonaisuuksiksi.

Kehittämiskoordinaattori Pirita Asikainen työllisyyspalveluissa on niin skarppi ja luotettava kollega, ettei parempaa löydykään!

Haluan kehua kollegaani Sanna Selkiahoa kaupungin kirjaamosta.

Sanna on aina avulias sekä kollegoilleen että asiakkaille. Ystävällinen ja asiallinen. Sannan kanssa ei jää tiukassakaan paikassa sormi suuhun, vaan hän tuntuu aina tietävän, kuinka hommat hoidetaan.

Keep up the good work!

Kiitän omaa työtiimiäni, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palveluneuvojia Anua, Emmiä, Pia-Mariaa ja Shangzhia mahtavasta yhteishengestä ja osaavasta neuvonnasta. Palveluneuvonta tietää Kaskossa kaikesta miltei kaiken ja jos ei tiedä, niin meidän neuvonta hankkii tiedon! Kaskon neuvonta ei jätä asiakasta pulaan!

Palveluneuvontamme on kuntalasille Kaskon Ääni ja Näyteikkuna.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Katri Parikka TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Suvi Munck af Rosenschöld TOIMITUSSIHTEERIT S ­ anna Karppelin ja Sari Ruusutie TOIMITUSNEUVOSTO 2021 Pj. Sari Lehikoinen, Raili Tanhuan­pää, Lotta Henriksson, Markus Snellman, Marja Nikkola (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Minna Vinni (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Firdonkatu 2 T 151, 00015 Otavamedia, puh. 09 15661 ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Päivi Laakso, paivi.laakso@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2021 PAINOS 37 500 kpl 33. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti) LUKIJAPALAUTTEET sisainenviestinta@hel.fi

32 HELSINGIN HENKI 3/2021

Iso kiitos koko työryhmälle ”talvisotahenkisestä” asenteesta ja työmoraalista koronapandemian aikana. Suurella sydämellä olette tehneet töitä kuntoutujien eteen niin että fysioterapiaa ja liikunnanpalveluja on ollut tarjolla koko ajan. Joustavasti ja luovasti olette muokanneet työtapoja koronaturvallisiksi. Olette ihan huippuja.

Haluan kiittää ja kehua pitkäaikaista kollegaani Sotessa, johdon assistentti Lea Vasaraista.

Ihan mahtava tyyppi, joka auttaa aina muita, itseään säästelemättä.

Lisäksi Lea omaa valtavan määrän hiljaista tietoa, joka koituu aina työyhteisön eduksi. Ei ole arjen haastetta tai ongelmaa, joka ei hänen kanssaan lähtisi ratkeamaan.

Hän on luotettava toimija ja arjen sankari, joka omaa kaiken lisäksi loistavan huumorintajun ja tilannekomiikan, joka auttaa kummasti jaksamisessa. Kiitos Lea, että olet!

Ihana Arlan väki! Kova on ollut vuosi. Ponnisteltu ja pinnistelty.

Loistava lopputulos! Mahtavat tyypit, joiden kanssa tehdä töitä.

Kiitos teille. Tack till er alla. Noora jätte fint jobbat. Du är en super lärare.

Haluan kiittää ja kehua koko työyhteisöä mahtavasta tiimityöstä!

Kuluneen reilun vuoden aikana on tapahtunut paljon muutoksia, mutta tämä tiimi on timanttia! Yhdessä olemme kestäneet muutot ja koronat, Apotista puhumattakaan. Olen kiitollinen, että saan olla osana tätä työyhteisöä. Kiitos kuuluu Kontulan seniorikeskuksen osasto 7:lle!

Haluan kiittää kaupunkiympäristön toimialan projektipäällikkö Jukka Tuomista. Iso kiitos yhteistyöstä!

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Helsingin Henki muuttuu verkkomediaksi maaliskuussa 2022.