Helsingin henki 2/2021

hel.fi/helsinginhenki

2/2021

Hyppy uusiin tehtäviin kannatti Kun korona vei Tomi Lempiäisen työn tauolle, mies huomasi uusissa tehtävissä osaavansa enemmän kuin itsekään tiesi. s. 14 Ohjaamo auttaa nuoria eteenpäin, vaikka kädestä pitäen. s. 6

Helsinki Biennaali valtaa Vallisaaren, kaupungin ja verkon. s. 16

#stadilladuunissa

Energiarenessanssi-tiimi auttaa taloyhtiöitä energiaremonteissa. s. 22

I S OS S A KUVAS SA

Baanalle!

Helsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki. Lisäksi kaupungin tavoitteena on hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Pyöräliikenteen edistäminen on merkittävä osa näiden molempien tavoitteiden saavuttamista. Nykyisin työ- tai opiskelumatkoista pyöräillään noin 10 prosenttia. Jos tavoitteeseen päästään, vuonna 2035 pyöräliikenteen kulkutapaosuus on noussut vähintään 20 prosenttiin.

Kaupungin suunnitelmissa on rakentaa laadukkaiden pyöräteiden – baanojen – verkko. Suunniteltu baanaverkko on kokonaisuudessaan 130 kilometrin pituinen ja se yhdistäisi suurimmat asuinalueet keskustaan ja muihin työpaikkakeskittymiin. Ensimmäinen – vanhassa satamaradan kuilussa Kiasmalta Ruoholahteen – kulkeva baanayhteys avattiin kesällä 2012, ja sitä pitkin on kulkenut vuosittain noin 700 000 pyöräilijää. lisätietoja:

Ota käyttöön kaupunkipyörä: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Kaupunkipyörät

2 HELSINGIN HENKI 2/2021

Kuva: Lauri Rotko

2/2021 Kuva: Vilja Harala

24 menest ystarina

Lisää työtyytyväisyyttä työvuorosuunnittelulla.

Kuva: Mikko Pyykkö

12 kysy ja keskustele Anonyymia rekrytointia lisätään tänä vuonna kaupungilla. Mutta miltä anonyymi rekrytointi oikeasti tuntuu?

16 ympäri k aupunkia Helsinki Biennaali avautuu 12. kesäkuuta. Nykytaidetta voi kokea niin ulkona, ruutikellarissa kuin verkossakin.

16

”Yksilön suurin ilmastoteko on

energiaremontin ehdottaminen.” projektijohtaja k aisa - reeta koskinen , kestävä helsinki , s .

kunto ja mieli

Onnistunut työstä palautuminen alkaa jo työpäivän aikana.

28 28

tiuk assa paik assa

Laakson koronaterveysasemalla ratkaisut löydettiin nopeasti, ylilääkäri Nora Grotenfelt iloitsee.

29 arjen t yök alu Digitaalinen oppimisalusta tulee käyttöön.

Kuva: iStock

HELSINGIN HENKI 2/2021 3

Kuva: Roope Permanto

26

22

Lyhyesti

Tarkastuslautakunta nostaa esille vuoden 2020 arviointikertomuksessa, että koronapandemiasta huolimatta kaupungin toiminnan tavoitteiden toteuma oli edellisvuotta parempi. Lautakunnan arvioinneissa nostettiin esiin kuitenkin lastensuojelun henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat ja terveysasemien lääkäripula. Arviointikertomukseen voit tutustua tarkemmin osoitteessa arviointikertomus.fi. Valtuusto käsittelee arviointikertomusta 23.6.2021.

Asetu ehdolle työsuojeluvaaleihin Kaupungilla järjestetään syksyllä työsuojeluvaalit, joissa valitaan työsuojeluvaltuutetut nelivuotiskaudelle 2022–2025. Työsuojeluvaalien ehdokasasettelu tapahtuu syksyllä, ja ehdolle voivat asettua kaupungin työntekijät.

Kestävän kehityksen toteutumiseen, kestävää Helsinkiä rakentaviin tekoihin ja aihealueen uutisiin voi nyt tutustua uudessa verkkokokonaisuudessa kestavahelsinki.hel.fi.

Kestävän kehityksen saralla Helsinki sijoittuu kolmen kärkeen eurooppalaisten kaupunkien vertailussa. Helsingin vahvuuksia ovat oppimisen, kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut, terveydenhuolto, infrastruktuuri, puhdas luonto ja älykkään kaupungin kehittäminen.

Kuva: Risto Hietanoro

4 HELSINGIN HENKI 2/2021

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työsuojelun yhteistoiminta > Työsuojelu­vaalit 2021

Kestävä Helsinki nyt uudella sivustolla

Piknikille tai pidemmäksi aikaa omaan saareen Vuosaaren edustalla Kallahdenselällä sijaitseva Iso Iiluoto on kaupungin henkilöstön oma virkistyspaikka.

Saari on mainio päiväretkikohde perheen tai ystävien kanssa. Perillä voi grillailla, uida, soudella saaren veneillä tai vain nauttia luonnosta ja meri-ilmasta.

Jos saarielämä todella houkuttelee, pidempikin oleskelu onnistuu.

Majoituksen saa maksutta, mutta se pitää varata etukäteen.

lisätietoja:

Isoon Iiluotoon pääsee omalla veneellä tai käyttämällä reittiveneen palveluja. Muista ottaa kaupungin henkilöstökortti mukaan, sillä se on passisi saarelle. lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Virkistys ja lomapaikka Iso Iiluoto Suomen saaristokuljetus: suomensaaristokuljetus.fi > itäinen saaristoreitti

Kuva: iStock

tomi lempiäinen tiimiesihenkilö

Kuva: iStock

”Väliaikaiset työtehtävät kehittivät ammattiosaamistani.”

Yli puolet kaupungin toiminnan tavoitteista toteutui

Tehtävässään työsuojeluvaltuutetut tukevat työyhteisöjä toimimaan terveellisesti ja turvallisesti yhdessä esimerkiksi linjajohdon, kaupungin työterveyshuollon ja aluehallintoviraston kanssa. Työsuojeluvaltuutetut myös edustavat henkilöstöä yhteistoimintaryhmissä.

– Antoisinta on tiivis yhteistyö muiden työsuojelutoimijoiden kanssa. Yhdessä tehden tulee tunne, että asioihin voi vaikuttaa, työsuojeluvaltuutettu Mervi Piirainen sanoo.

Valtuutetun tehtävässä ovat eduksi tiimityöskentelyn ja itsensä johtamisen taidot, halu verkostoitua yhteistyökumppaneiden kanssa sekä positiivinen uteliaisuus. Jos työpaikan työsuojeluasiat kiinnostavat, kannattaa rohkeasti asettua ehdolle vaaleissa.

Varaa aika maksuttomaan koronarokotukseen Helsinkiläisten koronarokotukset jatkuvat myös kesällä. Katso oman ikäryhmäsi rokotusvuoro osoitteesta koronarokotus.hel.fi.

Rokotus on kaikille maksuton.

Rokotusajan voit varata osoitteessa koronarokotusaika.fi tai soittamalla numeroon 09 310 46300 arkisin klo 8–18.

Helsingin rokotuspisteet sijaitsevat Jätkäsaaressa, Malmilla, Messukeskuksessa ja Myllypurossa. Katso rokotuspisteiden tarkemmat tiedot sekä mitä sinun tulisi huomioida tullessasi rokotukseen osoitteessa hel.fi/ rokotukseen.

Rokotteita annetaan Helsingissä viiveettä sitä mukaa kun niitä saadaan. lisätietoja:

Lisätietoja rokotusten edistymisestä: Thl.fi > Hae: episeuranta

43,7 % HEL S INK IL ÄIS IS TÄ OL I S A ANUT ENS IMMÄIS EN KORONAROKOT TEEN 3 .6. MENNE S S Ä .

KYSY JAN N E LTA

P O RM E S TA RILTA

Toimivin kaupunki on ajattelutavan muutos

Meistä jokaista tarvitaan

Helsingin visiona on olla maailman toimivin kaupunki. Miten tämä on toteutunut?

isiomme on rakentaa Helsingistä maailman toimivin kaupunki. Monet asiat, jotka kaupungista tekevät toimivan – asiakaspalveluhenkisyys, ketteryys ja päivä päivältä paremmaksi pyrkiminen – ovat ennen kaikkea asennekysymyksiä ja kiinni jokaisesta meistä. Tätä visiota olisi ollut mahdotonta rakentaa yksin, edes kaupungin pormestarin. Meistä jokaista tarvitaan.

Koronakriisi on vaikuttanut kaupunkilaisten elämään laajasti. Se on myös kannustanut ja pakottanut kaupunkia uudistamaan entistä vauhdikkaammin tekemisensä tapoja. Haluan kiittää jokaista työntekijäämme tärkeästä työstä, epävarmuuden sietämisestä ja mukautumisesta kriisin keskellä.

Koronakriisi toi minulle erityisen näkyväksi sen työn arvon, mitä olemme jo aikaisemmin tehneet kaupunkimme ketteryyden eteen. Ilman kaupunkiorganisaation uudistustyötä, yhteistyötä korostavaa toimintatapaa ja toimintakulttuurin kehittymistä matkan varrella, olisimme olleet paljon huonommassa lähtötilanteessa tähänkin koettelemukseen.

On ollut ilo huomata, miten koronasta huolimatta olemme edelleen edistäneet tärkeimpiä hankkeitamme ja tehneet yhdessä työtä helsinkiläisten

Maailman toimivin kaupunki on ennen kaikkea asenne ja ajattelutapa. Suurinta iloa minulle tuottaisi se, mikäli jokainen kaupungin työntekijä kokisi tekevänsä tänä päivänä työtään edes hieman erilaisella otteella ja ajatuksella kuin vielä neljä vuotta sitten.

Paraskin strategia jää toteutumatta, jos toimintakulttuuri ei tue sen onnistumista.

Strategiamme toteuttaminen vaati paljon uudelleenorganisoitumista, johtamisen parantamista, työvälineiden uusimista, mittareiden kehittämistä ja ennen kaikkea kaupungin modernisoimista kaikessa siinä tekemisessä, mihin kaupunki tarttuu ja tarttui. Maailman toimivimmassa kaupungissa kaupunkilaiset, asiakkaat, tuotiin kaiken tekemisen keskiöön.

V

Tunnen suurta ylpeyttä monista yksittäisistä onnistumisista, jotka ovat osaltaan rakentaneet kaupungistamme entistä toimivampaa.

Digitalisaatiossa olemme ottaneet valtavia harppauksia kaupunkilaisten sujuvampien palveluiden mahdollistamiseksi. Olemme kansainvälistäneet kaupunkia strategisemmalla otteella ja tarttuneet toimialarajat ylittäen moniin vaikeisiin haasteisiin, kuten liikkumattomuuteen ja näyttäneet suuntaa muille kaupungeille muun muassa Helsinki Energy Challengen muodossa.

Lopulta kyse on kuitenkin hyvin yksinkertaisista asioista: siitä, millaiselta kodilta Helsinki näyttää ja tuntuu. Toimivin kaupunki ei ole projekti, vaan ajattelutavan muutos, joka toivottavasti kantaa hedelmää tulevinakin vuosina.

Kuva: KMG Turku

”Koronakriisi on kannustanut kaupunkia uudistamaan entistä vauhdikkaammin tekemisensä tapoja.” hyväksi. Voimme olla ylpeitä siitä, miten nopeasti pystyimme koronakriisin edellyttämiin palvelujen uudelleenjärjestelyihin ja tarjoamaan kaupunkilaisille myös ihan uusia palveluita, kuten Helsinkiapua ikääntyneille tai kaupungin kesää piristäneen Senaatintorin terassin.

Myös nämä olivat kaupunkiorganisaation yhteistyön voimannäytteitä, joilla on aidosti ollut merkitystä kaupunkilaistemme arjessa. Maailman toimivimman kaupungin tekoja.

Fiilari mittaa henkilöstön hyvinvointia ja kaupungin uudistumista Uusi henkilöstökysely Fiilari antaa tärkeää tietoa siitä, miten kaupungin henkilöstö voi, kuinka hyvinvointia voidaan tukea ja kuinka Helsinki on onnistunut uudistumaan tavoitteidensa mukaisesti.

Fiilari täydentää Kunta10-­tutkimusta, ja jatkossa Fiilari ja Kunta10 tullaan toteuttamaan vuorovuosittain.

– Henkilöstön hyvinvointi on olennainen osa onnistumistamme maailman toimivampana kaupunkina. Meillä jokaisella on tärkeä rooli työkulttuurin ja hyvinvoinnin kehittämisessä, henkilöstöjohtaja Nina Gros sanoo.

Valmistaudu vastaamaan Fiilari-kyselyyn syyskuussa. Kaikki vastaukset ovat tärkeitä niin tiimeille ja työyhteisöille kuin koko kaupungillekin. Vastaajien kesken arvotaan elämyksellisiä palkintoja!

Lue lisää Helmi-uutisista ja Helmen sivuilta. lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työ­kulttuuri > Henkilöstökokemus ja työ­kulttuurin mittaaminen > Fiilari

JA N VA PA AV U O RI pormestari

Toimituksen lukuvinkit:

1 2 3

Kuva: Jetro Stavén

Joni Riihonen ja Jukka Mattila kertovat, mitä anonyymissa rekrytointiprosessissa tapahtuu ja miltä siinä mukanaolo tuntuu. s. 12.

Yksi kesän kohokohdista, nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali, aukeaa 12. kesäkuuta.

Teoksia tulee esille Vallisaareen, ympäri kaupunkia ja jopa digitaalisesti. Lue suunnittelutiimin tunnelmat ennen h-hetkeä. s. 16.

Yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä tulee lämmityksestä. Keväällä startannut Energiarenessanssi-tiimi tarjoaa taloyhtiöille apua vauhdittamaan energiatehokkuusremontteja. s. 22.

HELSINGIN HENKI 2/2021 5

T E E MA

Ohjaamosta voi aina aloittaa!

Ohjaamo Helsinki on neuvontapiste kaikille 15–29-vuotiaille. Nuori kohdataan aina inhimillisesti keskustellen.

Ohjaamossa nuoria varten on muun muassa työnhaun asiantuntijoita, hyvinvointivalmentajia, opinto-ohjaajia ja nuorisotyön ammattilaisia.

Jos et tiedä, mistä aloittaa, aloita Ohjaamosta! -tunnuslause kiteyttää osuvasti Ohjaamon toimintaperiaatteen.

Ohjaamo auttaa nuoria eteenpäin Nuoret käyvät Ohjaamossa hakemassa neuvoja, joilla kurkottaa tulevaisuuteen. Kun oma koulutus- ja työpolku alkaa hahmottua, elämään tulee myös toiveikkuutta.

T E KST I K ATJA A L AJA

6 HELSINGIN HENKI 2/2021

Kuva: iStock

FAKTA

Kuva: Sami Heiskanen

Tia Teckenberg ja Saara Tillström ovat osa Ohjaamon moniammatillista tiimiä.

Ohjaamon monipuoliset palvelut Ohjaamo neuvoo 15–29-vuotiaita nuoria, jotka tarvitsevat apua omien tavoitteiden ja niiden toteuttamisen työstämisessä tai jossakin pienessä asiassa.

Nuori voi olla yhteydessä Ohjaamoon puhelimitse, sähköpostitse ja Discordissa. Ohjaamon neuvontapisteeseen Kampissa voi mennä ilman ajanvarausta.

Ohjaamossa järjestetään myös tapahtumia ja ryhmiä nuorille.

Ohjaamolainen kohtaa nuoren ja kuuntelee häntä rauhassa, neuvoo ja ohjaa eteenpäin Ohjaamon tai muiden toimijoiden ammattilaisille.

Ohjaamossa työskentelee nyt noin 20 eri alojen osaajaa, jotka auttavat nuorta kannustavasti ja nopeasti. Joukkoon kuuluu työllisyysasiantuntijoita, uraohjaajia, nuorisotyöntekijöitä, opinto-ohjaajia, sosiaalityöntekijä, psykososiaalista tukea tarjoavia hyvinvointivalmentajia Onni-hankkeesta, psykologi, terveydenhoitaja, vieraskielisille suunnatun Avoin ovi palveluihin -hankkeen palveluneuvoja, koordinaattori ja palveluesihenkilö.

Lisäksi Ohjaamolla on laaja joukko verkostokumppaneita, jotka työskentelevät säännöllisesti Ohjaamossa. lisätietoja: Ohjaamo.hel.fi

Ehkäpä silloin katsotaan kaupungin työkokeiluja työpajoissa tai palkkatuetun työn mahdollisuuksia.

Hän on innoissaan työstään kahdesta syystä.

– Nuoret ovat ihania, mutta minua sykähdyttää myös se, mitä me Ohjaamona voimme tarjota. Voimme aidosti auttaa nuorta, jos hän ottaa apua vastaan. Hyvä asia on se, että nuori tulee tänne vapaaehtoisesti, Tillström sanoo. Hän siirtyi Ohjaamoon aikanaan TE-palveluista.

Kuva: Sami Heiskanen

A

siantuntija Saara Tillströmin mieleen nousee monia nuoria, kun hän miettii kohtaamisiaan Ohjaamo Helsingissä. Eräs nuori mies tuli juttelemaan kouluhakuteemalla, mutta mielessä oli muitakin asioita. Asioita käytiin läpi useammalla kerralla.

– Kun neuvonta eteni, nuori kertoi, että takana oli useita koulujen keskeytyksiä. Ohjasinkin hänet juttelemaan meidän opinto-ohjaajamme kanssa. Itse autoin häntä työttömyysturvan saamisessa ja pääsyssä työkokeiluun, Tillström kertoo ja lisää, että etsivän nuorisotyön työntekijä auttoi miestä vielä asunnon saamiseenkin liittyvissä asioissa.

Ohjaamo on kaikille alle 30-vuotiaille tarkoitettu paikka, josta saa neuvontaa oman elämän suunnitteluun.

Tillströmin tarina kuvaa hyvin yhtä niistä nuorten ryhmistä, jotka Ohjaamoon hakeutuvat. Nuorella on mielessään monia eri asioita, joihin hän tarvitsee apua.

Toisessa ryhmässä ovat puolestaan ne, joilla on rajatumpi neuvonnan tarve. He saattavat piipahtaa Ohjaamoon puoleksi tunniksi tai pidemmäksi ajaksi. Yhden kohtaamisen pituus on usein tunti.

– Klassisia esimerkkejä ovat työpaikkojen katsominen ja CV:n päivittäminen, jonka jälkeen he jatkavat työnhakua itsenäisesti. He saattavat palata myöhemmin jonkin toisen asian kanssa, Tillström kertoo.

Rauhallinen kohtaaminen

Tillströmin kollega, suunnittelija Tia Teckenberg on viihtynyt nuorten aseman parantamiseen tähtäävissä tehtävissä lähes koko uransa ajan. Ohjaamossa hän kehittää nuorille suunnattua palvelupalettia ja luo suhteita muihin kaupungin toimijoihin, jotta nuorten edelleenohjaus toimii.

Nuori voi poiketa juttelemaan Ohjaamon Kampin neuvonta­ pisteeseen. Neuvontapisteellä voi olla kerrallaan rajattu määrä henkilöitä.

”Minua sykähdyttää se, mitä me Ohjaamona voimme tarjota. Voimme aidosti auttaa nuorta, jos hän ottaa apua vastaan.”

HELSINGIN HENKI 2/2021 7

Kuva: iStock

70 paikkakunnalla on Ohjaamo.

Kesäyrittäjyysohjelma 15–29-vuotiaille Kevään aikana ohjaamolaiset ovat ohjanneet yrittäjyydestä kiinnostuneita nuoria hakemaan muun muassa kaupungin Kesäyrittäjä-ohjelmaan, jonka toteuttaa Talous ja nuoret TAT. Toukokuun alusta elokuun alkuun kestävään ohjelmaan otettiin 40 nuorta, jotka pääsevät kokeilemaan omaa yrittäjyyttä turvallisesti ja ohjatusti. Mukana olevilla nuorilla on oma yritysidea, jota he jalostavat ja kokeilevat – vaikkapa vain päivän verran. He saavat myös tietoa yritystoiminnan eri osa-alueista ja vahvan tukiverkoston.

Ohjelmasta jää jälki nuoren ansioluetteloon, sillä se sopii kesätyöksi, ja se voi myös olla osa nuoren nykyisiä tai tulevia opintoja.

Kaupungilla on myös toinen kesäyrittäjyysohjelma, Yrityskesä, jonka toteuttaa 4H.

8 HELSINGIN HENKI 2/2021

Teckenberg pitää työstään, koska hän pystyy samaistumaan nuorten elämäntilanteisiin, joihin kuuluu pohdintaa ja epävarmuutta tulevasta.

– Uskon vahvasti Ohjaamon ideaan siinä, että nuoren ei tarvitse yksin miettiä, mistä hän hakee koulutus-, työ- ja muuta ohjausta, vaan hän voi tulla meille. Me kohtaamme nuoren inhimillisesti ja juttelemme hänen kanssaan rauhallisesti eri vaihtoehdoista ja ohjaamme eteenpäin. Nuori myös näkee, että muillakin on vastaavanlaisia kysymyksiä mielessään, Teckenberg erittelee.

Kuten Tillström asian kiteyttää, luvassa on kohtaamista, kuulemista ja ohjaamista. Usein asiakasta ei tarvitse ohjata pidemmälle, sillä Ohjaamossa on monen eri alan ammattilaisia töissä. Koulutus- ja työllisyysasioissa heitä ovat auttamassa muun muassa opinto-ohjaajat ja ammatinvalintapsykologit.

– Viime kädessä me ohjaamolaiset haluamme, että nuorella olisi luottavainen ja toiveikas olo, että

hänen asiansa järjestyvät. Tavoitteenamme on, että nuoret pääsevät kohti koulutusta ja työtä, Teckenberg painottaa.

Tavoitteena on myös se, että viesti hyvästä Ohjaamo-kokemuksesta kiirisi kävijän kavereille. Näin käy usein. Kaverin sana painaa nuorenkin elämässä.

Laajassa kuvassa Ohjaamon toiminta edistää kaupungin strategista tavoitetta nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Kun nuori pääsee itseään kiinnostavalle koulutus- ja työpolulle, hänestä tulee ennen pitkää veronmaksaja, joka antaa takaisin saamastaan palvelusta.

Tämän vuoden alussa julkaistu suomalaisen ohjaamotoiminnan tutkimus kertoo työn vaikuttavuudesta.

Ohjaamon asiakkailla on lähes kaksinkertainen todennäköisyys päätyä aktiivitoimenpiteisiin, kuten työkokeiluun, ei-Ohjaamoasiakkaisiin verrattuna. Juuri aktivointitoimenpiteet edistävät työllisyyttä. Lisäksi kunnissa nuorten työllisyyden kehitys on ti-

Kuva: Sami Heiskanen

Kuva: Sami Heiskanen

Saara Tillström ja Tia Teckenberg kertovat, että nuoret haluavat apua työnhakuun kasvotusten puhelimen ja sähköisten kanavien sijaan.

Kohtaamisissa on helpompaa rakentaa luottamussuhdetta neuvojiin.

”Me ohjaamolaiset haluamme, että nuorella olisi luottavainen ja toiveikas olo, että hänen asiansa järjestyvät.” lastollisesti merkitsevästi myönteisempää Ohjaamo-toiminnan käynnistämisen jälkeen. Sekin selvisi, että Helsingin, Vantaan ja Oulun Ohjaamot kattavat kulunsa julkisen talouden säästöillä. Kaikkiaan Ohjaamoja on 70 paikkakunnalla.

Nuoret haluavat tavata kasvotusten, ei etänä

Koronavuosi on haastanut myös Ohjaamon toimintaa, sillä Kampin toimipiste on ollut auki vain osan viime vuodesta ja suljettu kokonaan joulukuusta 2020 kuluvan vuoden toukokuun puoliväliin. Neuvontaa on annettu etänä puhelimitse, sähköpostitse ja nuorten Discord-yhteisössä, josta on tullut suosittu paikka tavoittaa nuoria.

Nuoria ei kuitenkaan ole tavoitettu samassa määrin kuin

ennen, vaikka nuorisotyöttömyys on kasvanut rajusti.

– Nuoret haluavat apua työnhakuun kasvotusten, sillä puhuminen puhelimessa ei ole niin helppoa. Luottamussuhde rakentuu paremmin kohtaamisissa, Teckenberg sanoo.

Ohjaamon toimintaan tuli maaliskuun alussa muutoksia Helsingin työllisyyden kuntakokeilun myötä. Ohjaamo on nykyisin osa neuvontapalveluiden kokonaisuutta Helsingin työllisyyspalveluissa. Myös työllisyyspalvelut tarjoaa neuvontaa nuorillekin työnhakijoille Itäkeskuksessa ja Pasilassa.

– Ohjaamo auttaa edelleen kaikkia Helsingissä olevia nuoria. Kuka tahansa nuori on tervetullut meille, Tillström summaa. HH

Koulutus ja työ ehkäisevät nuorten syrjäytymistä Työ auttaa nuorta aikuistumaan ja kasvamaan aktiiviseksi osaksi yhteiskuntaa.

Nuorten työllisyyden parantaminen on tärkeä asia, sillä työ auttaa nuoria itsenäistymään ja antaa merkityksellisyyden kokemuksia.

– Työllistyneen nuoren taloudellinen tilanne kohenee, ja hän saa uusia sosiaalisia suhteita. Säännöllinen päivärytmi voi parantaa nuoren elämänhallintaa merkittävästi, Emilia Ahtaanluoma-Kettunen sanoo. Hän toimii Mukana-ohjelman projektipäällikkönä tulevalla valtuustokaudella. Mukana-ohjelma on eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke.

Työ ja sen mukanaan tuomat hyödyt ehkäisevät syrjäytymistä. Tiedetään, että huono-osaisuus on vahvasti ylisukupolvista, joten nuoren ulospääsy syrjäytymisen kierteestä esimerkiksi juuri työllistymällä voi katkaista syrjäytymiskierteen periytymisen seuraaville sukupolville.

– Syrjäytymisriskissä olevan nuoren kohdalla työ tai jokin muu asia, kuten koulutus tai harrastus, voi vaikuttaa nuoren elämään niin, että muutkin haasteet lähtevät avautumaan. Eri elämänalueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään, Ahtaanluoma-Kettunen painottaa.

Koulutus auttaa työllistymään Tällä valtuustokaudella Mukanaohjelmaa luotsannut Katja Rajaniemi korostaa työtä myös askeleena aikuisuuteen yhteiskunnassamme.

– Kaikki nuoret eivät kuitenkaan ole päässeet kokemaan sitä, sillä tilastojen mukaan nuorisotyöttömyys on kasvanut, Rajaniemi toteaa.

Voi olla, että työsuhde on purettu tai harjoittelu ei ole koskaan alkanut koronan takia. Se puolestaan on voinut viivyttää valmistumista.

– Vahvimmilla ovat ne nuoret, jotka voivat hyvin ja joilla on koulutuksen lisäksi perusasiat kunnossa.

Tarvitaan hyvä pohja, jolta ponnistaa kohti työelämää, Ahtaanluoma-Kettunen sanoo.

Rajaniemi painottaa, että kaupungin tulee varmistaa, että nuoret saavat apua mielenterveysongelmiin, kirivät kiinni oppimisvajeita ja hankkivat peruskoulun jälkeen tutkinnon.

– Nuorisotyöttömyyttä ei voida ratkoa vain työllisyyspalveluissa, vaan edellytykset työllistymiselle rakentuvat lapsuudesta alkaen koko opinpolun ajan.

HELSINGIN HENKI 2/2021 9

N UM E ROI N A

Monialaista apua nuorille

Neuvonnan sisältö ja monialaisuus

Ohjaamo neuvoo alle 30-vuotiaita nuoria oman elämän suunnittelussa.

Apua saa niin koulutus- ja työtavoitteiden ja toteuttamissuunnitelman työstämiseen kuin muidenkin elämänalueiden asioihin. Asia voi olla pieni tai suuri. Palautteen perusteella valtaosa nuorista on saanut apua Ohjaamosta. Myös Eriarvoisuuden

Nuoret ovat tyypillisesti halunneet jutella useista asioista Ohjaamossa.

Yli 60 % vastaajista on jutellut koulutuksesta ja työstä. Vastaajat ovat saaneet valita useita vaihtoehtoja.

vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke Mukana-ohjelmassa on monia nuorten koulutusta ja työllistymistä edistäviä toimenpiteitä. Niille ja Ohjaamolle onkin entistä suurempi tarve, sillä nuorten työttömyys ja monet muut haasteet ovat lisääntyneet koronatilanteen seurauksena.

Suosituimmat avun tarpeet

Työ

67 %

Opiskelu

62 % 52 %

Asioiden hoitaminen

48 %

Asuminen

Luvut ovat vuoden 2019 lukuja, jollei toisin mainita.

46 %

Tuet ja etuudet

Ohjaamon toiminta Perustietoa asioinneista

Vapaa-aika

40 %

Hyvinvointi

40 %

Hyvinvoinnin osa-alueet

Nuoria ovat mietityttäneet eniten mielen hyvinvointiin liittyvät asiat.

Kävijämäärä

16 771

Osallistujia rekrytointi­ tapahtumissa

Eniten kävijöitä / kk

2 083

2 652

syyskuu

Mielen hyvinvointi, esimerkiksi mieliala, jännittäminen

41 % 20 %

Fyysinen terveys

Perheasiat 14 % 9% Identiteetti

Neuvonnan asiointitavat Jalkautuminen 9 %

Seurustelu Sähköposti 4 %

5%

Päihteet tai muut riippuvuudet Asiointi paikan päällä

Puhelin 10 %

6%

77 %

Muu asia Seksuaalisuus

4% 1%

Neuvonnan asioinnit iän mukaan 16–17 v. 4 % ei tiedossa 28 % 18–24 v. 38 %

25–29 v. 30 %

Neuvonnan asioinnit sukupuolen mukaan ei tiedossa 2 % tyttö/nainen 36 %

Monialainen ohjaus

Moni nuori on saanut ohjausta useilta ohjaamolaisilta.

Asioinut

poika/mies 62 %

Yhden työntekijän kanssa Kahden työntekijän kanssa Kolmen tai useamman työntekijän kanssa

10 HELSINGIN HENKI 2/2021

32 % 33 % 36 %

Myös Mukana-ohjelma auttaa nuoria työllistymään

Neuvonnan tulokset Ohjaamon neuvonta on tuloksellista.

84 % 76 % 73 %

nuorista kokee saaneensa tarvitsemaansa tukea ja apua. nuorista kokee, että Ohjaamo auttaa konkreettisesti seuraavien askelten ottamisessa. kokee oman hyvinvointinsa parantuneen käynnin seurauksena.

9,1

Nuorten arvosana ohjaamolaisille (keskiarvo, asteikko 0–10)

Eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahankkeen Mukana-ohjelmaan kuuluu monia kasvatuksen ja koulutuksen toimenpiteitä. Tässä muutamia esimerkkejä.

Maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma Make Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vetämän Make-ohjelman tavoitteena on saada maahanmuuttajille yhdenvertaiset ja saavutettavat mahdollisuudet kasvatukseen, koulutukseen ja työelämään. Ohjelman pääteemat ovat oppimisen edellytykset ja tuki, ohjaus, neuvonta ja siirtymät sekä osaamisen kehittäminen ja rekrytointi.

Toimenpiteitä on paljon, esimerkiksi: • S2 eli suomi toisena kielenä, valmistavan- ja oman äidinkielen opetuksen pedagogiikan ja työkalujen kehittäminen toiminnallisen kielenopetuksen tukemiseksi.

NPS (suositteluindeksi)

Nuorten Ohjaamolle antama NPS-luku (Net Promoter Score) on erittäin korkea. Luvulla mitataan palvelun suosittelutodennäköisyyttä kysymyksellä ”kuinka todennäköisesti suosittelisit palvelua kavereillesi?

Asteikko -100 ... 100.

66,4

70

2019

2020

• Lapsena tai nuorena Suomeen muuttaneiden kotoutumisen tukimallin luominen ja sitä koskevan ohjeistuksen laatiminen oppimispolun alku­ vaiheeseen. Tukimalli tuotetaan yhteistyössä oppijoiden ja huoltajien kanssa.

Eräs mittareista: 2. asteen koulutuksessa olevien osuus helsinkiläisistä 16–18-vuotiaista nuorista.

Toisen asteen tutkinnon suorittaminen ja työelämään siirtyminen

”Tiedän, mitä teen seuraavaksi” – nuoren suunnitelman tila %

Esimerkkejä toimenpiteistä: • Oppimisen tukea on tehostettu muun muassa rekrytoimalla erityisopettajia ja kehittämällä opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja.

• Stadin ammattioppilaitoksessa Kova-hankkeessa on kehitetty menetelmiä ja työkaluja, jotka edistävät opiskelijoiden kiinnittymistä toiselle asteelle ja tutkinnon suorittamista.

40

• Uusi AI-HOKS-työkalu auttaa opiskelijoita ja opetushenkilöstöä opintojen etenemisen seurannassa ja opintojen ohjauksessa.

30 20 10 0 0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

Täysin samaa mieltä

Täysin eri mieltä

Nuorten työttömyys Vuonna 2019 helsinkiläisten nuorten työttömyys oli saatu pienenemään, mutta korona muutti hyvän kehityksen vuonna 2020. Nuorten työttömyys on lisääntynyt enemmän kuin minkään muun ikäluokan työttömyys.

Nuorten työttömyyden kasvu Helsingissä (joulukuu 2020) Työttömien työhakijoiden määrä

Määrän kasvu edellisvuodesta

Alle 25 v.

4 648

102 %

25–29-v.

6 207

90 %

Kaikki

51 086

61 %

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Helsingissä

9,2 % 2019

14,6 % 2020

Lähteet: Ohjaamo-kysely, nutilastot.fi, URA, Ohjaamon oma seuranta ja asiakaspalaute (2019). Työmarkkinoiden neljännesvuosikatsaus (10–12/2020), kaupunginkanslia. Eriarvoisuuden vähentämisen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyn kaupunkistrategiahanke – Mukana-ohjelma, Maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma (Make).

HELSINGIN HENKI 2/2021 11

KYSY JA KE SK U S T ELE

Anonyymin rekrytoinnin haastatteluvaiheessa puhutaan hakijan työhistoriasta huomattavasti laajemmin kuin niin sanotussa tavallisessa rekrytoinnissa, sanovat Jukka Mattila ja Joni Riihonen.

Kannattaa kokeilla!

Yllättävän pieni ero tavalliseen rekrytointiin

REKRYTOINTI Anonyymi rekrytointi on uusi keino edistää henkilöstön monimuotoisuutta. Kontulan nuorisotyöyksikön toiminnanjohtaja Jukka Mattila ja Länsiluotsin nuorisotyöyksikköön rekrytoitu nuoriso-ohjaaja Joni Riihonen kertovat kokemuksistaan.

T E KST I K ATJA A L A JA

KUVA R O O P E P E R M ANTO

12 HELSINGIN HENKI 2/2021

Mikä kummastuttaa, ärsyttää, ilahduttaa, mietityttää? Ehdota aihetta palstalle!

Lähetä aiheesi lehden toimitukseen osoitteella sisainenviestinta@hel.fi.

Anonyymi rekrytointi edistää henkilöstön moninaistumista Millainen kokemus anonyymi rekrytointi oli?

Mikä rekrytointiprosessissa jäi mietityttämään?

Jukka Mattila: Suurin ero tavalliseen rekrytointiprosessiin verrattuna ja myös aika villi asia oli, etten yhtään tiennyt, millaisia tyyppejä tulen haastattelemaan. Enhän päässyt lukemaan tavallisia hakemuksia ja puhumaan hakijoiden kanssa ennakkoon puhelimessa, kuten yleensä. Sain hakijayhteenvedon, josta oli poistettu hakijoiden iät, nimet, syntymä­ajat, osoitteet ja äidinkieli.

Jukka Mattila: Kun haastateltavien kirjo paljastui, tajusin, etten saanut niin moninaista porukkaa kuin olisin reilusta 20 hakijasta toivonut.

Kaikki haastatellut olivat miehiä, ja yhdellä oli maahanmuuttaja­tausta.

Palkkasimme hänet, aivan loistavan hakijan. Jäin kuitenkin miettimään, miksi yhtään naista ei valikoitunut joukkoon. Jälkeenpäin tajusin, että pari heistä oli ollut vähällä päästä haastatteluun. Minun pitää ensi kerralla lukea hakemukset vielä tarkemmin, vaikka luulin tehneeni niin.

Joni Riihonen: Itse työnhakijana koin, että anonyymi rekrytointi ei juuri poikennut normaalista rekrytointiprosessista. Huomasin, että työpaikkailmoituksessa kerrottiin, että rekrytointi tapahtuu anonyymisti, ja kun sain haastattelukutsun, perehdyin asiaan lukemalla.

Joni Riihonen: Jos olisin halunnut soittaa rekrytoivalle esihenkilölle ennen haastattelua, se ei olisi ollut mahdollista. Hänestä ei saanut ennakkotietoa.

Miltä tuntui, kun pääsit haastattelemaan työn­ hakijoita?

Edistääkö anonyymi rekry­ tointi henkilöstön moninai­ suutta?

Jukka Mattila: Olin täpinöissäni, mutta minua mietitytti vähän, olenko osannut valita oikeat hakijat, kun valinnat on tehty pisteyttämällä työhistoriaa ja koulutusta. Taustalla ei ole väliä, vaan sillä, että löydämme parhaan nuoriso-ohjaajan.

Itse haastatteluissa kysyin henkilö­ kohtaisesta työhistoriasta paljon laajemmin kuin yleensä. Mietin, että ihmetteleekö haastateltava, miksi kysyn niin paljon – vaikutanko vähän oudosti käyttäytyvältä esi­ henkilöltä? Huomasitko sinä Joni tämän?

Jukka Mattila: Kyllä, koska tiedän, että nimi ja äidinkieli voivat vaikuttaa siihen, ettei pätevä henkilö pääse haastatteluun. On kuitenkin vaikeaa uskoa, että kaupungilla tekisimme sitä. Toisaalta meillä kaupungilla työskentelee esimerkiksi aika vähän maahanmuuttajataustaisia ihmisiä suhteessa heidän osuuteensa kaupungin asukkaista.

Joni Riihonen: Asia tuli esiin, sillä rekrytoijat korostivat useita kertoja haastattelussa, että me emme tiedä sinusta niin paljon. He olivat myös täpinöissään, kuten sinä.

Joni Riihonen: Olen samaa mieltä.

Anonyymi rekrytointi on ideana toimiva, vaikka moni ajattelisi, ettei itsellä ole mitään ennakko­ luuloja. Niitä voi kaikesta huolimatta olla, ja anonyymin rekrytoinnin kautta kuka tahansa hakija voi päästä haastatteluun. Silloin kun luin anonyymista rekrytoinnista, tuo sama nimiasia nousi esiin.

Jukka Mattila: Työyhteisön moninaisesta johtamisesta on onneksi puhuttu paljon kaupungin sisällä. Yhdenvertaisuus ja moninaisuus ovat tärkeitä kaikessa toiminnassamme.

Sopiiko anonyymi rekrytointi teistä kaikkiin rekry­ tointeihin?

Jukka Mattila: En allekirjoita kaikkia anonyymin rekrytoinnin hyötyjä, koska olen nuorisotyössä ja tiimiin voidaan tilanteesta riippuen tarvita tietynlainen ihminen. Jos monilla on yhtä hyvä työkokemus, täytyy löytää jollakin keinolla eroja. Voimme toki valita, miten rekrytoimme työntekijöitä. Tavallisessa rekrytointi­prosessissa voimme tarvittaessa tehdä positiivista diskriminointia.

Joni Riihonen: Mietin samanlaisia asioita. Meillä oli kolmihenkisessä tiimissä paikka auki, jossa oli kaksi miestä, ja nuorilla toive saada nainen tiimiin. Onneksi anonyymissa rekrytoinnissa kävi hyvin.

Mitä haluatte sanoa anonyy­ mista rekrytoinnista kiinnos­ tuneille?

Jukka Mattila: Kannattaa kokeilla!

Aina voi pyytää lisää haastateltavia, jos tuntuu, että sopivaa kandidaattia ei löydy ensimmäisen haastattelukierroksen jälkeen. Kun kokeilee anonyymia rekrytointia, pääsee myös näkemään, ovatko omat asenteet kunnossa.

MISTÄ ON KYSE? Kaupunki pilotoi anonyymia rekrytointia 12 tehtävä- ja ammattiryhmässä, yhteensä 48 rekrytoinnissa kaikilla kaupungin toimialoilla sekä Liikennelaitoksella (HKL) ja Palvelukeskuksessa helmi– joulukuussa 2020.

Tavoitteena on antaa kaikille hakijoille tasa-arvoinen ja yhdenvertainen mahdollisuus edetä työhaastatteluun.

Työhakemuksista piilotetaan henkilöön viittaava tieto kuten hakijan nimi, syntymäaika, sukupuoli, osoite ja äidinkieli. Esihenkilö tekee työhaastatteluvalintansa hakijoiden osaamisen, koulutuksen ja työkokemuksen perusteella. Työhistoriasta ja tutkinnoista ovat näkyvillä ajanjaksot sekä työnantajien ja oppilaitosten nimet.

Anonyymia rekrytointia lisätään vuonna 2021, ja rekrytointijärjestelmään lisättiin anonyymiä rekrytointia tukeva toiminnallisuus helmikuussa 2021.

lisätiedot ja verkkokurssit: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Monimuotoisuus työelämässä > Monimuotoinen rekrytointi

Joni Riihonen: Rennosti vaan! HH

HELSINGIN HENKI 2/2021 13

MUN D UUN I

Liikunta on Tomi Lempiäisen intohimo: se pitää kehon kunnossa ja toimii henkisenä voimavarana. – Lisää puhtia saan myös lapsistani. He ovat vielä siinä iässä, että kelpaan leikki- ja pelikaveriksi.

1. Tomille liikunnan parissa työskentely on luontevaa, ja etenkin jääkiekon pelaaminen on näytellyt hänen elämässään isoa roolia. Nykyisin Tomi liikkuu muiden maila- ja pallopelien parissa, jääkiekkoa hän seuraa omien sanojensa mukaan enemmälti penkkiurheilijan roolissa.

2. Osaajapankin kautta työskentely vahvisti Tomin osaamista. – Olen mielelläni tarjonnut apuani siellä, missä olen pystynyt. Onneksi en joutunut jäämään pyörittelemään peukaloitani ja vain odottamaan liikuntapaikkojen aukeamista.

3. Tomi ehti reilun vuoden ”Osaajapankkiaikanaan” työskennellä viidessä eri tehtävässä.

14 HELSINGIN HENKI 2/2021

1

2

3

Hyppy kohti uutta T E KST I P I M ÄKI L Ä K UVAT SAMI H EI SK ANEN

Korona vei liikuntakoordinaattori Tomi Lempiäisen vakityön tauolle.

Osaajapankin kautta löytyi uusia tehtäviä, jotka ovat vieneet miehen osaksi huikeita työyhteisöjä ja opettaneet uutta – myös itsestä.

Kesä toi Tomille vielä yhden muutoksen: hän siirtyi tiimiesihenkilöksi.

L

iikunta on aina ollut isossa roolissa elämässäni, ja samasta syystä päädyin aikanaan kaupungille silloiseen liikuntavirastoon liikunnanohjaajaksi. Kesäkuusta alkaen olen työskennellyt kulttuurin ja vapaa-ajan toimi­alan liikuntapaikat-palvelussa tiimiesihenkilönä. Tätä ennen työskentelin liikuntakoordinaattorina Koillis-Helsingin alueella. Viimeisen vuoden aikana työtehtäväni ovat tosin koostuneet välillä ihan muista hommista.

Toimin keväällä 2020 liikuntapaikat-palvelussa tiimiesihenkilönä, mutta maaliskuussa korona pakotti meidät sulkemaan liikuntapaikat melkein kokonaan. Tiedustelin tuolloin esihenkilöltäni ja palvelupäälliköltä, voisinko siirtyä väliaikaisiin tehtäviin toisaalle. Päädyin kaupungin Osaajapankkiin.

Ennakkoluulottomuus kannattaa Alkuun minulle aukeni logistiikka­ koordinaattorin pesti Helsinkiavus­ta. Helsinki-apu oli kaupungin väliaikainen palvelu, joka tarjosi keskustelu- ja asiointiapua yli 70-vuotiaille helsinkiläisille. Logistiikkakoordinaattorina vastasin ruokaavun toimittamisen koordinoinnista. Autoimme tuolloin kymmeniätuhansia ikäihmisiä ja heidän läheisiään.

Viime kesäksi otin vastuulleni Helsinki-avun projektipäällikön paikan ja johdin kyseisen projektin päätökseen. Syksyksi palasin omaan työtehtävääni. Ehdin tehdä töitä kolmisen kuukautta, kunnes toiminnot liikunnan puolella jälleen keskeytettiin uusien rajoitustoimien takia.

Joulukuussa 2020 siirryin Osaaja­ pankin kautta toisiin työtehtäviin, nyt kasvatuksen ja koulutuksen toimi­alalle, varhaiskasvatuksen puolelle. Helmi–maaliskuun 2021 aikana työskentelin lyhyehkön ajanjakson koronarokotusten ajanvarauksen tukipalvelussa, mutta lisäavun tarpeen vähentyessä palasin

takaisin kasvatuksen ja koulutuksen toimi­alalle. Tällä kertaa työskentelin varhaiskasvatuksessa aamupäivät ja iltapäivät leikkipuistojen koululaisten iltapäivätoiminnassa.

Uudet tehtävät kehittävät Työtehtävien vaihtuminen on ollut hyvin opettavaista, ja esimerkiksi oma tietämykseni vuorovaikutus- ja organisointitaidoistani on vahvistunut. Autan mielelläni siellä, missä apua tarvitaan, sellaisissa tehtävissä, joihin kykenen.

Väliaikaiset työtehtävät ovat kehittäneet ammattiosaamistani. Lisäksi olen erityisesti Helsinki-avun työtehtävissä osoittanut, että kykenen tarvittaessa työskentelemään paineistettuna. Kaupunkituntemukseni on kasvanut, ja olen päässyt osaksi huikeita työyhteisöjä.

Tietämykseni siitä, mitä eri toimialoilla tapahtuu, on kasvanut valtavasti.

Haastavinta työssä on ollut se, että asiakasrajapinnassa olen jatkuvasti kontaktissa muiden ihmisten kanssa ja altistan itseni toistuvasti mahdollisille tartunnoille, vaikka huolehdimme työssämme terveysturvallisuudesta.

Eri työtehtäviin vaihtamista on helpottanut se, että olen voinut itse vaikuttaa muun muassa siirtoihin liittyviin toimipaikkavalintoihin. Olen myös aina kokenut itseni terve­ tulleeksi työyhteisöön, johon olen siirtynyt.

Olen kuitenkin odottanut sitä hetkeä, kun pääsen takaisin omalle alalleni. Liikunta on minulle intohimo, ja olen omassa työssäni ylpeä siitä, että mahdollistan kaupunkilaisten osallistumisen liikuntapalveluihin ja autan samalla kuntalaisia ylläpitämään ja edistämään terveyttään. HH MOT TO

Liiku, elä mielekästä elämää!

KUKA? Tiimiesihenkilö Tomi Lempiäinen TYÖPAIKKANI Kaupungin liikuntapalvelukokonaisuus vastaa liikunnasta ja liikuntapolitiikasta sekä liikunnan järjestämisestä ja liikuntapaikoista sekä leirintäalueesta.

Työskentelen liikuntapaikatpalvelussa itäisessä alueyksikössä.

Tarjolla olevat liikuntapalvelut ovat olleet maaliskuusta 2020 alkaen joko rajoitettuja tai tauolla.

TYÖKAVERINI Liikuntapalveluissa työskentelee yli 400 vakituista työntekijää ja 75–150 määräaikaista kausityöntekijää ja työllistettyä. Liikuntapaikat-palvelun itäisessä, läntisessä ja pohjoisessa alueyksikössä työskentelee 14 tiimiesihenkilöä.

TYÖTEHTÄVÄNI Itäisen alueyksikön tiimiesihenkilönä vastaan Myllypuron aluetiimistä. Liikuntapaikat-palvelu huolehtii sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen hoidosta ja niiden palveluista.

Palvelut kohdistuvat erityisesti liikuntaseuroille ja kunto- ja kilpaurheilijoille, mutta myös kuntoliikkujille.

POLKUNI KAUPUNGILLE Tulin kaupungille töihin tammikuussa 2006. Olin tuolloin saanut liikuntaneuvojan perusopinnot suoritettua ja sain töitä liikunnanohjaajana ja uimaopettajana.

HELSINGIN HENKI 2/2021 15

YMPÄR I K AUP U N K I A

60°14’ N 25°0 0’ E

Biennaali alkaa nyt!

Vallisaari muuttuu pian korkeatasoisen nykytaiteen näyttämöksi, kun Helsinki Biennaali avautuu 12. kesäkuuta. Taidetta voi löytää Vallisaaressa niin vanhan tykkitien varrelta kuin tyhjilleen jääneistä asuinrakennuksista – ja myöhemmin kesällä myös muualta ympäri kaupunkia. Ensimmäisen Helsinki Biennaalin rakentuminen on ollut pitkä hanke, jonka matkalta ei ole puuttunut mutkia: alun perin tapahtuma oli tarkoitus järjestää jo kesällä 2020. Koronapandemia siirsi suunnitelmia kuitenkin vuodella eteenpäin.

T E KS T I P I M ÄK I L Ä

Maija Tanninen-Mattila, Taru Tappola ja Pirkko Siitari ovat suunnitelleet ensimmäistä Helsinki Biennaalia pitkään. Koronapandemia siirsi tapahtuman vuodella eteenpäin.

16 HELSINGIN HENKI 2/2021

VALLISAARI

Saariston historiallinen helmi Helsinki Biennaalin päänäyttämönä toimiva Vallisaari sijaitsee Suomenlinnan ja Santahaminan välissä, vain 20 minuutin laivamatkan päässä Kauppatorilta.

Vallisaari on pitkän historiansa aikana toiminut niin linnoituksena, Suomenlinnan huoltoalueena, luotsien tukikohtana kuin Suomen puolustusvoimien käytössä.

Saari avattiin yleisölle jälleen vuonna 2016, ja se kuuluu nykyisin valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohteen suojavyöhykkeeseen.

Lähde: Vallisaari.fi

Kuva: Sami Heiskanen

HELSINGIN HENKI 2/2021 17

”Biennaali järjestetään olemassa olevien rajoitusten puitteissa, eikä tapahtumaa enää siirretä.”

H

anke on osa kaupungin merellistä strategiaa, ja siihen nivoutuu sekä toimialojen välinen yhteistyö että saariston avautuminen vapaa-ajan käyttöön. Päävastuussa Sama meri -nimeä kantavasta biennaallista ovat HAM Helsingin taidemuseo sekä biennaalin kuraattorit HAMin näyttelypäällikkö Pirkko Siitari ja julkisen taiteen päällikkö Taru Tappola.

– Meidän näkökulmastamme tämä on hieno tilaisuus tarjota taiteilijoille työtilaisuuksia ja kaupunkilaisille korkeatasoista taidetta, kertoo HAM Helsingin johtaja Maija Tanninen-Mattila.

Tapahtumapaikaksi valikoitunut Vallisaari tarjoaa biennaalille omat erityispiirteensä.

18 HELSINGIN HENKI 2/2021

– Saarella on ainutlaatuinen luonto ja mielenkiintoinen kulttuurihistoria. Siksi yhteistyötä on tehty eri toimialojen lisäksi myös esimerkiksi Metsähallituksen ja Museoviraston kanssa, pääkuraattori Pirkko Siitari jatkaa.

Villi sijainti

Tapahtumaan osallistuu yhteensä 40 taiteilijaa niin Suomesta kuin maailmalta. Myös heille Helsinki Biennaali on ainutlaatuinen tapahtumapaikka jo Vallisaaren sijainnin vuoksi.

– Pelkkä suunnitteluprosessi on ollut aikaa vievä, sillä taidetta on pitänyt tehdä ikään kuin saaren ehdolla. Kaikki taiteilijat ovat käyneet tutustumassa saareen useita kertoja, Siitari kertoo.

Kaupungilta, eri toimialoilta ja HAM Helsingiltä biennaali on vaatinut ennen kaikkea tiivistä sitoutumista ja uusien tapojen opettelua.

Hankkeen ydintiimi on suunnitellut tapahtumaa jo useamman vuoden. Pääkuraattoreiden lisäksi myös HAM Helsingin amanuenssit ovat olleet tiivisti mukana tapahtuman suunnittelussa ja toteutuksessa.

– Meidän kaikkien on täytynyt opetella tässä uusia tapoja soveltaa omaa osaamistamme. Yleensä taide tuodaan hyvin säädeltyyn, valkoiseen museotilaan. Nyt tuomme sen tavallaan villiin ympäristöön, mikä on ollut todella opettavaista ja kiinnostavaa, Maija Tanninen-Mattila lisää.

Uusia työtapoja, uudenlaista ajattelua

Koronapandemia on kurittanut kulttuurialaa poikkeuksellisen kovaa.

Pandemia on pakottanut myös taidealan digiloikkaan.

– Uusia työtapoja on ollut pakko opetella. Biennaalissa nähdään esimerkiksi teoksia, joiden ohjaus on tapahtunut kokonaan Skypessä. Toisaalta tapahtuman siirto oli monen taiteilijan mielestä varmasti ihan hyväkin asia, sillä se toi lisäaikaa taiteen tekemiseen, Pirkko Siitari kertoo.

Lisäaika on myös auttanut kantamaan raskaiden poikkeusaikojen yli.

Niin tapahtuman järjestäjillä, taiteilijoilla kuin tulevalla yleisölläkin alkaa olla kova ikävä taiteen kohtaamista.

Kuva: Sami Heiskanen

Kuva: Mikko Pyykkö

KETKÄ Maija Tanninen-Mattila, Taru Tappola ja Pirkko Siitari tietävät, että biennaalin järjestämiseen liittyvät suurimmat haasteet eivät liity pandemiaan vaan Vallisaaren sijaintiin ja olosuhteisiin.

Vallisaari on hyvien lauttayhteyksien päässä, mutta saareen pääsee halutessaan myös omalla veneellä.

Vaikka Vallisaari on Helsinki Biennaalin pääpaikka, tapahtuma levittäytyy ympäri kaupunkia.

Kuva: Sami Heiskanen Kuva: Sami Heiskanen

Biennaali järjestetään – tavalla tai toisella

Biennaalin teema linkittyy vahvasti merelliseen Helsinkiin.

– Meillä on ollut koko ajan se ajatus, että tapahtuma järjestetään.

Se on kantanut haastavan ajanjakson yli. Aika on ollut taiteilijoille varmasti todella raskasta, mutta he ovat olleet isolla tsempillä ja positiivisella hengellä mukana. Uskon myös, että kun nyt pääsemme vihdoin avaamaan tapahtuman, olemme kaikki entistä kiitollisempia siitä, että tapahtuma todella toteutuu, Taru Tappola sanoo.

Koronapandemia ja biennaalin siirtyminen vuodella eteenpäin ei ole ollut ainoa hankkeen toteutuksen aikana ilmennyt haaste. Taru Tappolan ja Pirkko Siitarin mukaan suurimmat haasteet liittyvät nimenomaan saaren luonteeseen.

– Olosuhteet ovat taiteelle ihan jo sääolojen takia melko haastavat.

Lisäksi kaikki saarelle tuleva taide on täytynyt sovittaa ympäristöönsä niin, että kunnioitamme sekä rakennusten että ympäristön suojeluarvoja. Moni hyvä idea on jäänyt sijainnin takia myös toteuttamatta. Kaikki taide ei yksinkertaisesti sovi Vallisaareen. Sen suhteen tämä on opettanut meille kaikille myös uudenlaista ajattelua, Taru Tappola kertoo.

Koronapandemian takia yleisön turvallisuus on täytynyt ottaa biennaalin suunnittelutyössä huomioon entistä tarkemmin. Maija Tanninen-Mattila painottaa, että tapahtuma järjestetään olemassa olevien rajoitusten puitteissa, eikä tapahtumaa enää siirretä. HAM Helsingissä turvallisia taidekokemuksia on harjoiteltu jo viime vuonna.

– Olemme olleet välillä auki Tennispalatsissa. Sisätiloihin verrattuna Vallisaari on onneksi tapahtumapaikkana melko turvallinen.

Halutessaan taiteeseen voi tutustua pelkästään ulkotiloissa. Saareen pääsee lauttaliikenteen kyydissä, mutta 80-paikkainen vierasvenesatama mahdollistaa sen, että mukaan voi tulla myös turvallisesti omalla kulkuvälineellä, Maija Tanninen-Mattila kertoo.

Hän huomauttaa, että on mahdollista, että pandemia pakottaa biennaalin kokonaan virtuaalitapahtumaksi.

– Siihenkin olemme varautuneet. Biennaalikonseptissa on kuitenkin se hieno asia, että biennaalin ei koskaan tarvitse olla samanlainen edelliskertaan verrattuna. Jokainen biennaali on erilainen. Tällä kertaa biennaali tapahtuu saaristossa ja juhlistaa sen avautumista kaupunkilaisille. Tarkoitus on toteuttaa näyttely tällä kertaa joka tapauksessa osittain virtuaalisesti, jotta tapahtumaan voi osallistua kauempaakin, Tanninen-Mattila lisää.

Taidetta ympäri kaupunkia

Tulevana kesänä taidetta voi ihailla biennaalin ansiosta muuallakin kaupungilla. Taideteoksia on tulossa

N U M ERO IN A

300 000 vierailijaa

Helsinki Biennaaliin odotetaan korona­ pandemiasta huolimatta 300 000 kävijää.

6 000

virkattua koralliriutan palaa

Kaupunkilaiset ovat virkanneet yhteensä 6 000 koralli­ riutan palaa, jotka muodostavat yhdessä Wertheimien taiteilijasiskosten koralliriuttateoksen.

40

taiteilijaa Helsinki Biennaali esittelee yhteensä 40 kansainvälistä taiteilijaa tai taiteilijaryhmää Suomesta ja maailmalta.

HELSINGIN HENKI 2/2021 19

”Biennaalissa koettu taide voi olla myös yllättävä ja fyysinen kokemus.”

Kuva: Mikko Pyykkö

Biennaalista työhyvinvointia henkilöstölle

Helsinki Biennaalin taideteoksia voi ihailla Vallisaaren historiallisessa miljöössä – sekä sisällä että ulkona.

Kuva: Mikko Pyykkö

Helsinki Biennaali tarjoaa kaupungin työntekijöille ja työyhteisölle opastettuja kierroksia, joissa biennaalin taidetarjonnasta ja Vallisaaren ainutlaatuisesta ympäristöstä voi päästä nauttimaan työyhteisön kesken.

Opastettu kierros Helsinki Biennaalissa Vallisaaressa on turvallinen tapa koronaaikana viettää tiimin kanssa yhteistä hetkeä tai tyhy-päivää. Helsinki Biennaali tarjoaa kaikille kävijöilleen taideopastuksia sekä Vallisaaressa että HAMissa. Palveluvalikoimaan kuuluu myös HAMissa toteutettava, Helsinki Biennaaliin liittyvä työpaja aikuisryhmille.

Kaupungin työntekijäryhmät saavat opastetuista kierroksista ja työpajoista 15 prosentin alennuksen.

Kuva: Mikko Pyykkö

muun muassa Senaatintorille ja Vuosaareen, ja halutessaan kaupunkilaiset pääsevät ihailemaan teoksia mihin vuorokaudenaikaan tahansa.

– Uskon, että tällainen tapahtuma on jo formaattina sellainen, että se madaltaa kynnystä nähdä korkeatasoista taidetta erilaisissa, yllättävissäkin ympäristöissä. Biennaalissa koettu taide voi olla myös yllättävä ja fyysinen kokemus. Taivaalta voi sataa räntää, tai aurinko voi porottaa täysillä, Maija Tanninen-Mattila sanoo.

Biennaalin rakentaminen on ollut sekä HAMin että kaupungin näkökulmasta valtava, monivuotinen ponnistus.

– Koko ajatus tästä lähti liikkeelle jo vuoden 2017 toimialauudistuksen yhteydessä. Lähdimme suunnittelemaan tätä paikka edellä ja pohdimme ensin, millaisia teemoja Vallisaaresta ja merellisestä Helsingistä nousee. Sen jälkeen olemme tehneet lukuisia tunteja tutkimustyötä, Pirkko Siitari kertoo.

Mittavaa taustatutkimusta tarvittiin jo siksi, että kokonaisuudesta on haluttu riittävän monipuolinen.

– On tärkeää, ettei näyttelyssä ole liikaa samankaltaisuuksia tai liikaa samanlaisia teemoja. Tällaisessa isossa näyttelyssä valintaprosessi on ajallisesti pitkä, ja siihen on kuulunut sekä valmiiden teosten etsimistä ja löytämistä että kokonaan uusien taideteosten tekemistä ja ideointia, Siitari lisää.

Lisäksi taiteesta ja biennaalista puhumista on täytynyt harjoitella.

– Meidän täytyy osata puhua tapahtuman teemoista eri yleisöille eri tavoin. Siksi olemme tuottaneet muun muassa oppaita, ohjelmia sekä muita erilaisia foorumeja, jois-

Helsinki Biennaalin matka ajatuksesta toteutukseen

2017

2018– 2019

Tapahtuman suunnittelu ja eri toimialojen yhteistyö käynnistyy. Ydintiimi aloittaa työskentelynsä ja pääkuraattorit valitaan.

Biennaaliin tulevat taiteilijat ja taideteokset valitaan.

Taiteilijat pääsevät tutustumaan saareen.

20 HELSINGIN HENKI 2/2021

2020

3/2020

2020

Biennaalin toteutusta valmistellaan.

Biennaalin toteutuksen suunnittelu keskeytyy.

Tapahtuma päätetään siirtää vuodella eteenpäin.

Lähes kaikki suunnittelutyö tehdään virtuaalisesti.

Kuva: Sami Heiskanen

Vallisaaressa taiteesta pääsee nauttimaan yllättävissäkin ympäristöissä.

Osa teoksista rakentuu ulkoilureittien varrelle.

Kuva: Mikko Pyykkö

sa henkilökunta pääsee puhumaan biennaalista. Tapahtumaan kuuluu muun muassa julkaisu, joka avaa konseptia ja esittelee jokaisen taiteilijan, Maija Tanninen-Mattila sanoo.

Kun biennaali lopulta avautuu yleisölle kesäkuussa, HAMin ja kaupungin katse on jo pitkällä seuraavien tapahtumien suunnittelussa.

Seuraava Helsinki Biennaali on tarkoitus järjestää vuonna 2023.

– Epävarmuuden aika on laittanut pohtimaan reunaehtoja biennaalille ja sen toteutukselle, mutta meillä on selkeä suunta eteenpäin. Seuraavassa biennaalissa on varmasti luvassa jotain ihan muuta. Tausta-ajatus on silti koko ajan sama: haluamme tarjota kaupunkilaisille korkeatasoisia taide-elämyksiä, matalalla kynnyksellä, Maija Tanninen-Mattila lisää. HH

lisätietoja: Lisätiedot opastuksista ja työpajoista sekä niiden varaamisesta: Helsinkibiennaali.fi > Opastukset ja pajat Vallisaaressa on kahvila- ja lounaspalveluita. Tarjoiluita ja eväspaketteja voi tilata ennakkoon osoitteesta vallisaari.fi.

Reittiliikenne Vallisaareen lähtee Kauppatorilta Lyypekinlaiturilta. Aikataulut ja lippujen ennakkovaraus: suomensaaristokuljetus.fi > Vallisaari

2021

12.6.2021

26.9.2021

Biennaalin suunnittelu jatkuu, suunnittelussa varaudutaan mahdollisiin poikkeusoloihin.

Ensimmäinen Helsinki Biennaali avautuu.

Helsinki Biennaali päättyy. Seuraavan biennaalin suunnittelu jatkuu.

3 vinkkiä Helsinki Biennaalin Helsinki Biennaalissa nähdään toinen toistaan jännittävämpiä visuaalisia elämyksiä, sekä Vallisaaressa että muualla kaupungilla.

Taidenäyttelyn yksi erikoisimpia nähtävyyksiä on australialaissiskosten Margaret ja Christine Wertheimin maailmanlaajuiseen Crochet Coral Reef -projektiin kuuluva teos, jonka tekemiseen on osallistunut Suomessa yli 6 000 henkilöä.

– Aiemmin samaan projektiin virkattuja satelliittiriuttoja on luotu yli 40 maassa ja kaupungissa ympäri maailmaa, vinkkaa pääkuraattorina toimiva Taru Tappola.

Hieman erilaiseen nykytaiteen suuntaukseen voi tutustua keskellä Vallisaarta, kun taiteilija Katharina Grosse muuttaa Vallisaaren vanhan purkukuntoisen koulurakennuksen ympäristöineen maalaukseksi.

– Hänen töitään pääsee näkemään samaan aikaan HAMin tiloissa täysin erilaisessa ympäristössä. Vallisaaressa maalattavan koulun ansiosta kaupunkilaiset pääsevät näkemään kaksi saman taiteilijan toisistaan poikkeavaa työskentelytapaa, vinkkaa pääkuraattori Pirkko Siitari.

Suurien kokonaisuuksien lisäksi näyttelyssä nähdään myös intiimejä, pieniä teoksia. Pari biennaaliteosta päätyy pysyvästi kaikkien kaupunkilaisten nähtäville.

– Esimerkiksi Alicia Kwalden teokset Big Be-Hide ja Pars Pro Toto sijoitetaan Helsinki Biennaalin jälkeen pysyvästi Helsingin Kalasatamaan osaksi kaupungin julkista taidetta, kertoo HAM Helsingin johtaja Maija Tanninen-Mattila.

HELSINGIN HENKI 2/2021 21

K E S TÄVÄ HELSI N K I

Käynnistä taloyhtiön energiaremontti T E KST I K ATJA AL AJA KUVAT I S TO C K

Yksityisissä taloyhtiöissä alkaa 350 energiaremonttia vuosittain. Tämä energiarenessanssi-tiimin tavoite on kunnianhimoinen, mutta niin on maksutonta neuvontaa tarjoava tiimikin.

Lämmityslasku jopa puolittuu Tiimin tavoitteena on katalysoida alkuun 350 energiaremonttia vuo­ sittain. Yhteydenottoja oli tullut jo yli 80 toukokuun alkuun mennessä.

– Tänä vuonna tuo tavoite ei ole mahdollinen, koska asian valmis­ telu taloyhtiössä vie aikansa, Hii­ lineutraali Helsinki -projektia ve­ tävä Kaisa-­Reeta Koskinen sanoo.

Energia­renessanssi kuuluu tämän projektin toimenpiteisiin.

22 HELSINGIN HENKI 2/2021

Maalämpö kiinnostaa Jotta energiarenessanssi-tiimi on­ nistuu tehtävässään, se haluaa luoda taloyhtiöille helpon polun energia­ remontin tekemiseen. Työ on alka­ nut vuoden alussa, joten malli kehit­ tyy ajan kanssa.

Kun joku taloyhtiön hallituk­ sesta ottaa yhteyttä, yksi tiimin energia­-asiantuntijoista kartoit­ taa tilannetta – alustavia ajatuksia energiaremontista ja lähtö­ tietoja.

Energia-asiantuntija voi myös men­

Energiarenessanssin tavoite energiaremonttien volyymina 1 800

140 000

1 600

120 000

1 400

100 000

1 200 1 000

80 000

800

60 000

600

40 000

400

20 000

200 0

2020

2025

2030

Kerrostalojen (As Oy) energiankulutus (GWh) Energiaremontoidut asunnot (kpl)

0 2035

Energiaremontit kpl

Tiukka tavoite kumpuaa kaupun­ gin tavoitteesta olla hiili­neutraali vuoteen 2035 mennessä. Lämmityk­ sellä on merkitystä, sillä se aiheut­ taa reilusti yli puolet Helsingin hii­ lidioksidipäästöistä.

Energiarenessanssi-tiimi on huo­mannut, että monet taloyhtiöt ovat innostuneet energiaremon­ tin tekemisestä, sillä se on paitsi ilmasto­teko, myös paikallista työl­ listämis- ja elvyttämispolitiikkaa ja tilaisuus säästää silkkaa rahaa.

– Energiaremontti sekä nostaa asuntojen arvoa että laskee energia­ kustannuksia. Tällainen remont­ ti­alkaa maksaa itseään takaisin sa­ man tien, sillä lämmityslasku jopa puolittuu ja vastike voidaan pitää samana, Koskinen sanoo.

Heikkilä vertaa energiaremont­ tia sijoitukseen. – Investoinnin tuot­ to esimerkiksi maalämpöhankkees­ sa voi olla 10–13 prosentin hujakoilla.

Energiankulutus GWh

T

iimipäällikkö Aleksi Heikkilä vieraili hiljattain Pasi­ lassa. Juttukumppanina oli erään taloyhtiön hallituk­ sen puheenjohtaja, joka kertoi haa­ veesta lämmittää taloa maaläm­ möllä. Näytti kuitenkin siltä, että maalämpökaivon poraamiseen tar­ vittava kalusto ei mahtuisi parkki­ halliin.

– Keskustelussa kävi ilmi, että kaksikerroksiseen parkkihalliin on tulossa remontti ja välipohja menee uusiksi, joten kalusto mahtuu. Talo­ yhtiö lähtikin selvittämään maa­ lämpömahdollisuutta. On mukavaa, kun tulee tällaisia yhteisiä oivalluk­ sia, Heikkilä kertoo työstään.

Hän luotsaa nelihenkistä kau­ punkiympäristön toimialan ener­gia-­ renessanssi­-tiimiä. Se neuvoo ja tar­ joaa maksutonta insinööriapua hel­ sinkiläisille taloyhtiöille, jotka halua­ vat tehdä energiaremontin ja säästää rahaa.

>50 % Lämmityksen osuus Helsingin hiilidioksidipäästöistä.

nä taloyhtiön hallituksen kokoukseen juttelemaan ja kertomaan remonttimahdollisuuksista.

– Olemme saaneet vahvistusta taloyhtiöitä pohdituttaville asioille.

Aika paljon taloyhtiöt kysyvät maalämmöstä ja kaipaavat vinkkejä siihen, miten he voisivat edetä asiassa. Kannustamme tarkastelemaan muitakin vaihtoehtoja, Heikkilä korostaa.

Energia-asiantuntijat eivät konsultoi, vaan auttavat erityisesti pääsemään alkuun energiaremontissa ja neuvovat energiaselvitysten tilaamisessa konsulteilta. Työhön kuuluu myös neuvonta ARA:n talou­dellisista avustuksista korjausrakentamisen yhteydessä.

Energia-asiantuntijoiden ei tarvitse pähkäillä taloyhtiöiden tilanteita yksin, sillä tiimissä on monialaista osaamista.

– Olen itse kone- ja rakennustekniikkaa tunteva diplomi-insinööri, ja tiimiläisillämme on LVI- eli lämmitys-, vesijohto- sekä ilmanvaihtotekniikkaan, aurinkoenergiaan sekä erilaisiin lämpöpumppuihin liittyvää tietoa, energia-asiantuntija Mila Uysal kertoo.

Hänelle ja asukkaille on tullut yllätyksenä, että kiinteistöissä voi olla ihan perustason ongelmia lämmön talteenotossa. Tiedot on otettu kiitollisena vastaan.

Energiarenessanssitoimintamalli käynnistyi tämän vuoden alussa.

– On paljastunut, että monien talo­ yhtiöiden seinät ovat puutteellisesti eristettyjä, jossain kohteissa jopa puolet lämmöstä karkaa ulos talosta. Talon ylävaipan eristekin saattaa puuttua, Uysal toteaa.

Ehdota energiaremonttia yhtiökokouksessa Energiarenessanssitiimiläiset käyvät myös Taloyhtiöklubien kokouksissa Helsingissä. Toimintaa rahoittaa ympäristöministeriö. Klubeissa jutellaan energiansäästötoimista ja energia­ remonteista.

Kevään aikana sanaa energiarenessanssi-tiimin toiminnasta on viety myös energiaremontteihin erikoistuneille yri­tyksille, ja tiimin verkkosivuilla on julkaistu lista palveluntarjoajista.

Kaupungin henkilöstökin voi auttaa. – Minulta kysytään usein, mikä on suurin yksittäinen ilmastoteko, jonka ihminen voi tehdä. Monen kohdalla se on tämä taloyhtiön energiaremontti, joten ehdota sitä käsiteltäväksi yhtiökokouksessa! Verkkosivuiltamme saa valmiin tekstin, Koskinen kannustaa. HH

Apua energiaremonttiin Kaupungin energiarenessanssi-tiimi auttaa neuvonnalla energia­remontista kiinnostuneita taloyhtiöitä pääsemään alkuun.

Taloyhtiö saa kokonaiskuvan eri mahdollisuuksista, osaa etsiä sopivat kumppanit energiaselvityksen ja urakkatarjousten hankkimiseen sekä tietää mahdollisuutensa saada taloudellista avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:sta.

Apua saa myöhemmissäkin vaiheissa, esimerkiksi taloyhtiön saamien energiaselvitys- ja -urakkatarjousten arvioinnissa ja rakennuslupavaiheessa.

Verkkosivuilla on hyödyllisiä materiaaleja, kuten aloite energiaremontin tekemisestä taloyhtiön yhtiökokouslistalle ja lista energiaremonteissa auttavista palveluntarjoajista.

Neuvonta on maksutonta.

Lue lisää: helsinginilmastoteot.fi > Energiaremontit taloyhtioklubi-hanke.fi

HELSINGIN HENKI 2/2021 23

ME N E S T YS TA R I N A

Emilia Mäntylä, Niina Raitio, Joel Muiruri, Marja Janhunen, Elisa Piccinini ja Abdolmanan Qaderzada muistuttavat, että yhteisöllistä työvuorosuunnittelua pitää myös kehittää koko ajan.

Työvuorot tehdään yhdessä Kontulassa toimiva kotihoidon lähipalvelu on keikauttanut työvuorosuunnittelun päälaelleen ja tekee sitä yhdessä. Kiitos uuden tavan, tiimiläiset ehtivät palautua ja tehdä heille tärkeitä asioita vapaa-ajalla. Tämä näkyy myös parempana työtyytyväisyytenä.

T E KST I K ATJA AL AJA K UVAT V IL JA HAR AL A

24 HELSINGIN HENKI 2/2021

K

otihoidon Kontula 1 -lähipalvelualueella on hiljattain aloittanut uusi sairaan­ hoitaja.

– Hän pohtii yhä ääneen, että voiko tämä yhteisöllinen työvuorosuunnittelu olla totta, kun aiemmassa työpaikassa työvuorolista tuli annettuna, tiimin esihenkilö Marja Janhunen kertoo.

Kolmen viikon mittaisten työvuorojen suunnittelu alkaa sillä, että jokainen kirjaa vuorot Teamsissa olevaan Excel-pohjaiseen työvuorolistaan.

– Kukaan ei voi tietää toisten aikatauluja, kuten saunavuoroja, harjoituksia, mökkiviikonloppuja, levon tarvetta ja niin edelleen, lähihoitaja Tiina Mankki sanoo.

Suunnittelussa huomioidaan asiakastyö ja yksikön toiminta, vastuuhoitajuus, työhön liittyvät sopimukset ja lait sekä ergonominen työ-

vuorosuunnittelu. Jokainen hoitaja saa myös valita tarpeen mukaan kolme työvuoroa, joita ei muuteta.

Janhunen korostaa, että on hyvä, jos jokainen noudattaa tutkitusti hyvää ergonomisen työvuorosuunnitelun periaatetta vuorotyön rytmittämisessä, eli aamuvuoroista siirrytään aina iltavuoroihin ja niiltä vapaille. Näin ihminen palautuu kunnolla, mikä auttaa jaksamaan ja pysymään terveempänä.

Jokainen joustaa vuorollaan

Seuraavaksi työvuorojen suunnittelu etenee yhteisölliseen vaiheeseen.

Jokainen käy läpi työvuorolistansa ja muuttaa suunnitelmiaan – onhan aamu- ja iltavuoroissa oltava tietty määrä hoitajia. Kun tarkastelu on tehty, hoitaja kuittaa asian listaan.

– Olemme saaneet tämän työvuorosuunnittelun toimimaan aika hyvin, sillä jokainen tulee vastaan

TIIMI

Vinkkaa, mistä menestyneestä tiimistä tai yhteisöstä voitaisiin seuraavaksi tehdä juttu tälle palstalle. Mitä uutta tai innostavaa heillä on meneillään, josta muutkin haluaisivat lukea? Laita viestiä sisainenviestinta@hel.fi.

Kotihoidon Kontula 1 -lähipalvelualue vastaa 129 asiakkaan kotihoidosta tietyllä alueella Kontulassa. Kontulassa on myös kolme muuta lähipalvelualuetta.

Työ on kaksivuorotyötä vuoden jokaisena päivänä.

Tiimiin kuuluu 31 työntekijää: lähihoitajia, sairaanhoitaja ja esihenkilö.

Jokaisella tiimin asiakkaalla on nimetty vastuuhoitaja ja vastuuhoitajatiimi.

Kotihoidon palveluista vastaa sosiaali- ja terveys­ toimiala.

Työvuorolistavastaavana toimiva lähihoitaja Niina Raitio kannustaa tiimiläisiä tarpeen vaatiessa tekemään muutoksia työvuoroihinsa.

”Otimme vuosi sitten digiloikan työvuorosuunnittelussa.”

vuorollaan. Jos joku tekee jollakin jaksolla vähän vähemmän iltoja, hän tasoittaa tilannetta oma-aloitteisesti myöhemmin, Mankki sanoo. Hän ja lähihoitaja Niina Raitio toimivat työvuorolistavastaavina, jotka kannustavat tekemään muutoksia tarpeen vaatiessa.

Keskustelu tarpeista ja työn organisoinnista – ja omasta elämästä – on helppoa, koska tiimi on totuttanut itsensä siihen.

– On tärkeää, että tiimi joustaa. Itse joustan aika paljonkin ja vaihdan vuoroja työkaverin kanssa sen jälkeenkin, kun ne on viety Titaniaan. Ilmoitus Marjalle riittää, kunhan osaamisen taso pysyy samana, Raitio lisää. Titania on virallinen työaikaseurannan järjestelmä.

Entä ne karikot – ei kai järjestelmä täydellinen ole?

Joulun aikaan sattuvat arkipyhät tuovat joskus alimiehitys-

pulmia samoin kuin muut arkivapaat tai rekrytointihaasteet. Tiukan paikan tullen Janhunen muistuttaa tiimiläisiä napakammin sanoin.

”Joustava työ sitouttaa”

Hoitajia kuunnellessa käy selväksi, että kotihoidon työ on antoisaa ja vaativaa. Saa kohdata iäkkäitä ihmisiä ja auttaa heitä pärjäämään kotona. Lääkkeet, ruokailut, pesut ja liikkumiset ovat osa arkea, mutta myös erityiset ilahduttamiset, kuten esimerkiksi kirjahyllyn hankkiminen eräälle asiakkaalle. Toisaalta asiakkaat ovat aiempaa huonokuntoisempia, ja monella on useita haasteita toimeentulosta terveyteen. Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu tasapainottaakin työtä.

– Olen kokenut, että voin tehdä töitä oman elämäntilanteeni mukaan. Se on minulle suuri syy pysyä samassa työpaikassa. En voi kuvitellakaan, että muunlainen työsuunnittelu enää toimisi, lähihoitaja Jaana Silvennoinen toteaa.

Mankki nostaa esiin hyötynä myös oman ja kollegoiden jaksamisen sekä kokonaisvaltaisemman ymmärryksen tiimin kaikesta työstä. Tiimin työkyky on hyvä ja poissaoloja on vähän.

– Meillä ei myöskään ole valitusta siitä, miksi minulle on taas laitettu tuo työvuoro, Mankki sanoo.

Tiimistään ylpeä Janhunen sanoo, että yhteisöllinen työvuorosuunnittelu ei ole mikään helppo rasti, vaan sitä pitää jaksaa ylläpitää ja kehittää. Ajan kuluessa luottamus kasvaa ja löytyy rohkeutta kokeilla jopa uutta.

– Kymmenen vuotta sitten aloimme suunnitella paperisilla työvuorolistoilla ja useammilla säännöillä, viisi vuotta sitten kevensimme mallia. Vuosi sitten otimme digiloikan.

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu sopii luultavasti kaikille työyhteisöille – jokaisen työyhteisön pitää vain löytää juuri itselleen sopivat tavoitteet ja askeleet, Janhunen toteaa. HH

Näin me sen teemme Kontula 1 -lähipalvelualueen kotihoidon tiimi suunnittelee työvuorolistat yhteisöllisesti.

Ensimmäisessä vaiheessa jokainen tiimiläinen suunnittelee työvuorot Teamsissä olevaan Excel-pohjaiseen työvuorolistaan. Listavastaavat antavat määräpäivät kolmen viikon työjaksojen täyttämiselle.

Seuraavaksi jokainen käy katsomassa muiden työvuorot ja vaihtaa omia vuorojaan tarpeen mukaan. Jos aamuissa ja illoissa on edelleen vajausta, listavastaavat kannustavat ja neuvottelevat työntekijöitä tekemään muutoksia. Tämä vaihe sisältää paljon keskustelua.

Lopuksi tiimin esihenkilö vie työvuorot viralliseen työvuorojärjestelmään Titaniaan ja tekee hienosäädön.

HELSINGIN HENKI 2/2021 25

K UN TO JA M I E LI

Palaudu työstä onnistuneesti T E KST I R I T VA-L IIS A S ANNE M ANN KUVIT US I S TO CK

Onnistunut työstä palautuminen alkaa jo työpäivän aikana. Perustana ovat terveelliset elintavat ja hyvä uni. Ihmisen elimistö on kuin akku, joka vaatii säännöllistä lataamista.

P

alautuminen työn rasituksista on kehollinen ja mielensisäinen prosessi. Kun aivot ja keho irrottautuvat työstä, ihminen elpyy ja saa uusia voimia elämiseen.

– Palautuminen on yksilöllistä ja riippuu työn luonteesta. Kannattaa kuunnella mieltä ja kehoa, jotta tunnistaa omat tarpeet ja löytää keinot rauhoittumiseen.

Tämä on taito, jota voi opetella, sanoo fysioterapeutti Minna Mäkelä Työterveys Helsingistä.

Pandemia on vähentänyt stressinhallinnan keinoja, kun aikuisten harrastusmahdollisuuksia ja sosiaalista elämää on jouduttu rajoittamaan.

– Työstä irrottautuminen on voinut olla vaikeampaa myös etätyöskentelyn takia, kun työn ja vapaa-ajan raja on hälventynyt. Etätyö on lisännyt kuormitusta ja vähentänyt mahdollisuuksia purkaa huolia työkavereiden kanssa, toteaa työterveyspsykologi Mikko Luukkainen Työterveys Helsingistä.

Kesän korvalla tilanne on kääntymässä parempaan suuntaan. Minna Mäkelä ja Mikko Luukkainen antavat vinkkejä, miten työstä palautumisen voi ottaa osaksi arkea erilaisissa töissä.

Mieli hyötyy maisemanvaihdosta Työn tauotus on vinkki keholle Teitpä fyysisesti tai henkisesti kuormittavaa työtä etänä tai läsnä, älä unohda tauotusta. Tauot antavat mahdollisuuden siirtää ajatukset muualle ja lähettävät keholle vinkin levollisesta olosta.

Tauot ovat kuin minilomia, joita on hyvä sijoittaa jokaiseen työpäivään ympäri vuoden.

Pelkkien kesälomien varassa ei voi sinnitellä.

Sykevälimittaukset osoittavat, että suurin osa palautumisesta tapahtuu unen aikana, kun keskushermosto on rauhoittunut.

26 HELSINGIN HENKI 2/2021

Hyvää yöunta rakennetaan pitkin päivää pienillä lepohetkillä.

Liikunta ja säännöllinen ateriarytmi tukevat palautumista. Ne auttavat elimistöä jaksamaan sekä suorittavissa että toimistoja tietotöissä. Työpäivän aikana keho kiittää taukojumpasta, joka edistää fyysistä elpymistä.

Kannattaa suosia liikkeitä, jotka tuovat vastapainoa oman työn rasitukseen, olipa se sitten istumisesta, seisomisesta tai toistoliikkeistä aiheutuvaa kuormitusta.

Etenkin tietotyössä on vaarana, että työn sisällöt pyörivät liikaa mielessä. Myös riittämättömyyden kokemukset voivat ajaa keskushermostoa kuormitustilaan. Maisemanvaihto, vaikka kipaisu ulkosalla työn lomassa, on omiaan hellittämään paineita hetkeksi.

Pitkittyneen kuormituksen kanssa ei kannata sinnitellä yksin, vaan siitä voi keskustella turvalliselta tuntuvien ihmisten, esimerkiksi esihenkilön kanssa.

Työyhteisön avoin keskustelukulttuuri tukee palautumisen prosessia.

Jos työ kahmaisee liian suuren roolin eikä palautumista tapahdu, pitkittynyt kuormitus voi johtaa uupumukseen. Siksi rasittunutta mieltä kannattaa muistuttaa, että elämässä on muitakin alueita kuin työ.

Kalenteria ei tule tupata liian täyteen, vaan jättää siihen päivittäistä huokoisuutta. Viikkotasolla kevennyksen voi sijoittaa vaikka perjantai-iltapäivän ohjelmaan, jotta palautuminen pääsisi alkuun ja onnistuisi viikonlopun aikana.

T YÖTERVE YS HELSIN KI

Siirtymäriittejä etätyöhön Etätöissä tarvitaan rajat työpäivälle. Esimerkiksi pieni kävelylenkki ennen ja jälkeen käy siirtymäriitiksi. Myös etätyöläisen pitää muistaa tarpeelliset tauot ja tankkaukset.

Jos työpäivät täyttyvät Teams-palavereista ja asiapohjaisista keskusteluista, jää palautumisen kannalta tärkeä sosiaalinen kanssakäyminen vähiin. Etätyötä tekevien työyhteisöjen kannattaisi miettiä, miten päiväohjelmaan saataisiin henkilökohtaista kuulumisten vaihtoa ja ilmapiiriä keventävää rupattelua. Voisiko Teamsin kautta järjestää kahvitaukoja ja kuulostella ihmisten vointia?

Etätyössäkin pitäisi huolehtia, että päivään saa liikettä. Voi esimerkiksi liikkua kotona samaan tapaan kuin aiemmin työpaikalla siirryttäessä palaverista toiseen tai työpisteeltä lounastauolle.

Tietokoneen ääreen ei pidä jämähtää tuntikausiksi.

Palautuminen ei ole suorittamista Työpäivän jälkeen on tärkeää löytää itselleen sopiva tapa irrottaa ajatukset työstä. Keinot kannattaa kytkeä matalalla kynnyksellä osaksi arkea. Rentoutuminen voi tapahtua kavereita tapaamalla, osallistumalla mieluisaan harrastukseen tai liikkumalla luonnossa.

Jopa palautuminen ja stressinhallinta saattavat muuttua suorittamiseksi, jota leimaavat velvollisuudentunto ja pakonomaisuus. Jos harrastus ei enää tuota iloa, voi miettiä, onko se muuttunut jo liian tavoitteelliseksi ja työlääksi puurtamiseksi, joka haittaa palautumista.

Näin palaudut paremmin 1. MUISTA PALAUTUMISEN PERUSTA: terveellinen ravinto, säännöllinen ruokarytmi, itselle mieluinen liikunta ja riittävä yöuni.

2. RAKENNA HYVÄÄ UNTA JO PÄIVÄLLÄ. Luovu illalla myöhäisestä ruutuajasta ja mieltä kuohuttavista asioista.

Alkoholi on huono ratkaisu, sillä se heikentää unen laatua.

3. KUUNTELE ITSEÄSI, tunnista vireystilasi ja palautumisen tarpeesi. Jos käyt helposti ylikierroksilla työn tai muun elämän takia, etsi itsellesi kehoa ja mieltä rentouttavaa liikuntaa tai harrastamista.

4. PIDÄ TAUKOJA TYÖSSÄ, myös etätyössä. Mieti, miten kuulumisia voisi vaihtaa Teamsin välityksellä.

Tauotuksen avuksi: Break Pro -taukoliikuntasovellus on saatavilla kaikilla kaupungin tietokoneilla. Tarvittaessa kysy apua työpaikkasi IT-tuelta.

Henkilöstöliikunnan taukoliikuntamanuaali: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta > Aktiivisuutta päivään Apua liikunnan aloittamiseen liikuntakoutsauksesta: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta > Liikuntakoutsaus Lempeästä liikkeestä hikitreeniin: Elixia Online Training -palvelu on ilmainen kaupungin työntekijöille: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta > Elixia Online Training 2.0 – enemmän sisältöjä -kuvabanneri

Intuitiivisesti voisi ajatella, että mitä enemmän lääketieteellisiä tutkimuksia ja testejä tehdään, sitä parempi. Mutta onko intuitio oikeassa?

K

uvassa on nakkisämpylä, jonka päälle on pursotettu ainakin kahvikupillinen sinappia. Teksti kertoo: more is not always better – enempi ei aina ole parempi. Alempana huomautetaan, että sama pätee myös lääketieteellisiin tutkimuksiin ja hoitoihin.

Kyseessä on Yhdysvalloista lähteneen Choosing Wisely -kampanjan juliste. Liikkeen tarkoitus on edistää hyödyllisten ja tarpeellisten tutkimusten sekä hoitojen käyttöä ja se julkaisee lyhyitä ohjeita asioista, joita nykytiedon valossa ei kannata tehdä.

Intuitiivisesti voisi ajatella, että enemmän tutkimuksia täytyy olla parempi kuin vähemmän tutkimuksia. Lääketieteellisten testien tulkitseminen ei kuitenkaan ole aivan yksioikoista. Esimerkiksi monet veriarvot aaltoilevat päivästä toiseen ja terveiden ja sairauden tulosjakaumat ovat päällekkäisiä. Toisin sanoen arvo voi olla sairailla keskimäärin korkeampi kuin terveillä, mutta sairaan arvo voi silti olla samanlainen tai matalampi kuin terveen, ja päinvastoin. Laboratoriomittauksissa on virhemarginaalinsa, eivätkä viitearvot tarkoita tervettä, vaan tyypillisiä arvoja ihmisillä, joissa ei tiettävästi ole vikaa.

Lääketieteelliset testit voivat toimia apuna, kun ne on valittu huolella ja tulkittu oikeassa kontekstissa ammattilaisen avulla.

Jos tulokset luokitellaan positiivisiin ja negatiivisiin, saadaan testeistä aina vääriä positiivisia ja vääriä negatiivisia; siis vääriä hälytyksiä sekä missattuja tapauk­sia.

Jos testejä otetaan paljon, saadaan väistämättä enemmän vääriä hälytyksiä. Joskus ne aiheuttavat enemmän harmia, pahimmillaan vaikkapa aiheettoman leikkauksen, joskin yleensä harvemmin, tai esimerkiksi tarpeettomia seuranta- ja lisätutkimuksia. Myös oikea diagnoosi voi viivästyä, jos väärän testin sattumalta poikkeava tulos johtaa harhateille.

On hyvä olla kiinnostunut terveydestään ja lääketieteelliset testit voivat toimia apuna, kun ne on valittu huolella ja tulkittu oikeassa kontekstissa ammattilaisen avulla. Työterveys Helsingistä saat neuvontaa siitä, millaiset tutkimukset voivat olla sinulle hyödyksi.

Jussi Mustonen asiantuntijalääkäri Työterveys Helsinki

HELSINGIN HENKI 2/2021 27

Kuva: Sami Tirkkonen

5. JOS TEET ETÄTÖITÄ, ehdota, että palautumisen haasteita purettaisiin työyhteisön kesken.

työterveyden asiantuntijoiden ajatuksia palautumisesta:

Voiko terveyttä mitata liikaa?

T I UK AS SA PA I K AS SA

– Kriittisin vaihe koettiin keväällä, kun tapausmäärät lähtivät nousuun ja uusia virusmuunnoksia ilmaantui yhä enemmän.

Samanaikaisesti piti opetella uutta tieto­ järjestelmää, ylilääkäri Nora Grotenfelt sanoo.

Epidemian huippu koetteli Laaksoa Laakson koronaterveysasemalla on käynyt reilun vuoden aikana liki 30 000 potilasta hoidon tarpeen arvioinnissa. Pahimpaan saumaan osui epidemian huippu nyt maaliskuussa. Hyvä uutinen on, että viruksen käyttäytymisestä ja potilaiden hoidosta on opittu paljon.

T E KS T I R I T VA-L I IS A SANNE M ANN KUVAT R O OP E PERMANTO

28 HELSINGIN HENKI 2/2021

Y

lilääkäri Nora Grotenfelt polkee joka arkipäivä pyörällään Laakson koronaterveysasemalle johtamaan työyhteisöä, jossa työskentelee päivittäin noin 35 hoitajaa ja lääkäriä. Henkilöstö on ilmoittautunut työhön vapaaehtoisesti ja arvioinut oman sairastumisriskinsä vakavaan koronaan vähäiseksi.

– Silti toiminnan alkuvaiheessa huolestutti eniten henkilökunnan riski sairastua, sillä meillä ei ollut kokemusta suojavarusteiden tehosta. Parin kuukauden päästä helpotti, kun huomattiin niiden toimivan.

Peittävissä suojavarusteissa työskentely on raskasta, mutta yhtään työpaikalta saatua tartuntaa ei henkilökunnalla ole ollut koko koronaterveysaseman toiminnan aikana.

– Se on ilonaihe, josta olemme ylpeitä, Grotenfelt sanoo.

Mutta tiukkoja paikkojakin mahtuu reiluun vuoteen. Nora Grotenfelt kertoo millaisia, ja miten niistä on selvitty.

Mikä on ollut rankinta koronaterveys­asemalla?

– Taudista tiedettiin alussa kovin vähän, eikä testauskapasiteettia ollut riittävästi. Oli myös huolta terveydenhuollon kantokyvystä. Oman aikansa vei yhteistyön rakentaminen Soten toimijoiden välille. Lisäksi ohjeet muuttuivat tiuhaan tahtiin ja niihin oli reagoitava nopeasti.

– Kriittisin vaihe koettiin nyt maaliskuussa, kun tapausmäärät lähtivät uhkaavasti nousuun ja uusia virusmuunnoksia ilmaantui yhä enemmän. Samanaikaisesti piti opetella uutta tietojärjestelmää, Apottia. Se oli rankka vaihe, joka koetteli henkilöstön jaksamista. Onneksi tartuntamäärät lähtivät jo huhtikuussa laskuun, ja tilanne helpottui.

Miten olette selvinneet haasteista?

– Työtämme helpottaa, että ymmärrys covid-19-taudista syvenee koko ajan. Oma tehtäväni on jakaa tuoreinta tietoa henkilöstölle ja pitää

FAKTA

A RJEN T YÖ K A LU

Laakson koronaterveysasema Perustettiin 16.3.2020. Samalla periaatteella toimii myös Malmin koronaterveysasema.

Laaksoon ohjataan kaikki helsinkiläiset hengitystieoireiset tai kuumeisesta ripulista ja pahoinvoinnista kärsivät, lääkärin arviota vaativat potilaat.

Potilaalle tehdään perustutkimukset ja arvio, selviääkö hän kotihoidossa vai tarvitseeko sairaalahoitoa.

Reilun vuoden aikana käynyt yli 27 000 potilasta arvioitavana.

Laaksoon tulee myös muita kuin positiivisen koronatestin saaneita.

Koronaterveysasemien jatkosta ei vielä tiedetä. Näillä näkymin Laakson koronaterveysasema on auki 30.9. saakka. huoli siitä, että kaikki informaatio on nopeasti saatavilla ja myös epävarmuuksista uskalletaan puhua.

– Työyhteisö on saanut apua myös työterveyshuollon järjestämistä ryhmäkeskusteluista.

Mitä epidemia on opettanut?

– Sote on oppinut, mitä yhteen hiileen puhaltaminen tarkoittaa kriisinhallinnassa. Prosessi on ollut valtava, ja ratkaisuja on löydetty nopeasti. Digitaaliset järjestelmät tekstiviesteineen, ajanvarauksineen ja puhelinsoittoineen on saatu toimimaan ihmeellisen hyvin.

– Koronaterveysasemalla on tärkeä mitoittaa henkilöstön riittävyys oikein ja huolehtia työyhteisön jaksamisesta. Meillä on ollut aika paljon vaihtuvuutta. Kaiken kaikkiaan hoitajia on ollut eri vaiheissa töissä yli 60 ja lääkäreitä 45.

Miten itse palaudut?

– Vaikka työ on kuormittavaa, se on myös mukaansatempaavaa ja antoisaa. Työmatkapyöräilyn ohella harrastan juoksua ja kehon painolla tehtävää Crossnature-liikuntaa. Toinen harrastukseni on DizzyQueens-jazz -yhtye, jonka keikat ovat nyt tauolla.

Nautin siitä, että korona-aikana on ollut mahdollisuus viettää enemmän aikaa kotona perheen parissa. HH

Varaa aikasi koronarokotukseen: Oman ikäryhmän rokotusvuoro: koronarokotus.hel.fi Ajanvaraus rokotukseen: koronarokotusaika.fi tai 09 310 46300 ark. klo 8–18.

Ota huomioon mennessäsi rokotukseen: hel.fi/rokotukseen

TEKSTI I DA I JÄS

Tämä on Oppiva – uusi oppimisalusta Kaupunki ottaa alkusyksyllä käyttöön koko henkilöstön yhteisen digitaalisen oppimisalusta Oppivan. Oppiva monipuolistaa henkilöstön koulutustarjontaa entisestään ja tekee kouluttautumisesta joustavampaa.

1

Mikä Oppiva on?

Oppiva-oppimisalusta on palveluntarjoaja Valamis Group Oy:n kaupungille toimittama digitaalinen oppimisalusta. Oppivan käyttöönotolla tarjotaan koko kaupungin henkilöstölle yhteinen oppimisalusta. Oppivaa on pilotoitu kevään aikana, ja se on tarkoitus avata henkilöstön käyttöön mahdollisimman nopeasti kertakirjautumisen testauksen jälkeen. Oppiva-koulutusalustalle pääsee kirjautumaan tulevaisuudessa Onni-järjestelmän kautta. Ajankohtaista tietoa tästä löytyy Oppivan Helmi-sivustolta.

3

Millaisia kursseja Oppivassa on?

Alkuun oppimisalustalla voi suorittaa esimerkiksi Ajankäytön hallinnan perusteet, Saavutettavuuden perusteet ja Onnistu fasilitoinnissa -kurssit. Verkkokursseja tehdään osaamisen kehittämisen ja siihen liittyvien suunnitelmien mukaan.

Kaupunginkanslian oppiminen ja uudistuminen -yksikkö kouluttaa toimialojen pääkäyttäjiä Oppivan käyttöön ja uusien verkkokurssien luomiseen. Oppivan ympärille on kehitetty Oppiva Stadi -verkosto, jonka kaikille avoimessa Teamsryhmässä kaikki oman osaamisen jakamisesta ja verkko-oppimisesta kiinnostuneet voivat keskustella.

Jos verkkokurssit ja osaamisen jakaminen kiinnostavat, tutustu myös Oppiva Helmi -sivustoon.

2

Mitä etuja digitaalisella oppimisalustalla on?

Nykyaikainen ja visuaalinen verkkooppimisalusta mahdollistaa henkilöstön joustavan kouluttautumisen.

Alkuun Oppivassa on itsenäisesti ja omaan tahtiin suoritettavia verkkokursseja. Jatkossa monipuoliset vaihtoehdot lisäävät työntekijän mahdollisuutta valita juuri itselleen sopiva kouluttautumismuoto.

Oppiva tekee kouluttautumisesta entistä joustavampaa.

Oppiva-oppimisalustasta ja sen käytöstä kertoivat seniorikonsultti Sanna-Marja Heinimo sekä kehittämissuunnittelijat Anne Lahtinen ja Anna Räisänen kaupunginkansliasta.

lue lisää:

Kaupungin Helmi > Hae: Uusi digitaalinen oppimisalusta tehostaa osaamisen kehittämistä

HELSINGIN HENKI 2/2021 29

Sykkivä Helsinki hamhelsinki.fi

Aikakone Signe Branderin Helsinki-valokuvat Pysyvä näyttely

helsinginkaupunginmuseo.fi > näyttelyt > aikakone

21.8.

Helsinki10 10 kilometrin katujuoksu Helsingin sydämessä. www.hki10.fi

Henkilöstön oma jalkapalloturnaus 18.9.

Henkilöstöliikunta järjestää kaupungin henkilöstölle StadiTurnauksen, joka pelataan lauantaina 18.9. klo 8–12 Pirkkolan tekonurmella.

Sarjatasoja on kaksi: kokeneiden pelaajien Skilssi ja uusien pelaajien Buli. Kumpaankin sarjaan mahtuu mukaan 6 joukkuetta, jotka pelaavat omissa sarjoissa kerran jokaista joukkuetta vastaan.

Joukkue tulee koota omasta työyhteisöstä, esimerkiksi saman toimipisteen tai palvelukokonaisuuden työntekijöistä. Kussakin joukkueessa saa olla 7–15 jäsentä.

StadiTurnaukseen ilmoittaudutaan Onnin Koulutuskalenterissa hakusanalla StadiTurnaus. Toimi 31.8. mennessä. Riittää, että yksi henkilö tekee ilmoittautumisen ja ilmoittaa joukkueen yhteyshenkilön nimen. Otteluaikataulu julkaistaan viikolla 36.

Lisätiedot: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta

Karri ”Paleface” Miettinen on kuratoinut Stoan gallerian Disruptiokesänäyttelyn. Näyttelyssä on esillä teoksia kuudelta kuudelta valovoimaiselta taiteilijalta: Warda Ahmedilta, Matti Aikiolta, Katarina Barrukilta, Don Porolta, Anniina Liukselta ja Jani Tolinilta.

– Disruptio merkitsee häiriötä.

Häiriön aiheuttaminen on muutoksen edellytys. Graffiti tuo häiriöitä kaupunkikuvaan, Miettinen sanoo ja muistuttaa, että esimerkiksi kauppatieteessä disruptio merkitsee uutta innovaatiota, joka aiheuttaa markkinoilla hajaannusta ja sekasortoa.

– Korona on häiriö taiteen ja yhteiskunnan kentällä. Disruption aiheuttaminen on myös yksi taiteen tehtävistä: keskustelun herättäminen ja pysähtyneisyyden häiritseminen.

Disruptio-näyttelyyn on vapaa pääsy ja se jatkuu 8.8. asti.

Käy tutustumassa!

Lisätiedot: stoa.fi > näyttelyt

12.6.

Helsinki-päivä Ilahduttavia tekoja ympäri kaupunkia kokoamatta väkijoukkoja yhteen.

Kuva: iStock

Lallukka – Elämää taiteilijakodissa

Kuva: iStock

Tiedot palstalle 28.9. mennessä: sisainenviestinta@hel.fi.

Palefacen kuratoima kesänäyttely

Stadin Soudut soutuveneellä tai soutulaitteella Stadin Soutujen perinnettä jatketaan koronan takia muunnellusti.

Tällä kertaa voit osallistua soutuihin soutamalla soutuveneellä tai soutulaitteella 3,6 kilometrin matkan kesä–elokuun aikana.

Osallistu yksilönä tai kasaa työyhteisöstäsi joukkue, jonka jokainen jäsen tuo pottiin oman soutu­ suoritusaikansa. Joukkueessa voi olla 3–15 jäsentä. Joukkueen jäsenet voivat soutaa oman suorituksensa joko soutuveneellä tai -laitteella.

Matkan voi soutaa kisa-aikana 1.6.–31.8. kerran tai useampia kertoja ja ilmoittaa kisaan mukaan parhaan tuloksensa. Koko kisa-ajalta hyväksytään yksi 3,6 kilometrin soutu­matkan aika per osallistuja.

Lisätiedot: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta

Tällä palstalla pureudutaan kaupungin ilmiöön tai työnteon arkeen ennen ja nyt.

K UV I A HE LSI N G I S TÄ

Kesällä Korkeasaareen!

Korkeasaaren Kissalaakso valmistui vuonna 1962, ja juuri 1960-luvulla Korkeasaari niitti mainetta tuolloin uhanalaisten lumileopardien kasvattajana. Korkeasaaren eläintarha oli perustettu jo vuonna 1889 ”opiksi ja valistukseksi, jotta kansanpuistossa olisi ylentävää ajanvietettä”. Luonto- ja ympäristötietouden välittäminen on yhä edelleen eläintarhan tärkeimpiä tehtäviä.

30 HELSINGIN HENKI 2/2021

2000-luku

Kuva: Annika Sorjonen

Kuva: Volker von Bonin

1966

Korkeasaaressa voi tutustua yli 150 eläinlajiin tundralta trooppisiin sademetsiin ja aavikoihin. Eläintarhaan pääsee Mustikkamaan sillan kautta ja vesitse Kauppatorilta tai Hakaniemestä. Kun Kruunusillat aikanaan valmistuvat, ne tuovat Korkeasaareen raitiovaunuyhteyden. Jos olet nyt kesällä menossa Korkeasaareen, selvitä, pitääkö vierailulle vielä ilmoittautua ennakkoon.

Ristikko

Ristikko 2/2021 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 28.9. mennessä osoitteella sisainenviestinta@hel.fi. Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme palkintoja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 28.9. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien numero 1/2021:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin palkintoja, jotka menivät seuraaville: Katja Moilanen, Liisa Belet, Seppo Pesonen, Marika Anttila ja Pasi Tammiainen.

Kiitos osallistumisesta!

HELSINGIN HENKI 2/2021 31

M E I DÄ N HE LSI N K I M M E

Lähetä kehusi 28.9. mennessä!

Tervetuloa kesä!

Kehu kollegaa

Helsinki näyttää uskomattoman kauniilta kameran linssin läpi, jopa koleana kevätpäivänä.

Kollegasi vuoro loistaa Kuva: Erika Andersson

Haluan kiittää Kanslian hankinnat- ja kilpailuttaminen yksikössä työskentelevää Raili Alankoa.

Hänellä on aina aikaa auttaa ja neuvoa hankalissakin tilanteissa.

Hän on vain Teams-puhelun päässä. Raili on muutenkin positiivinen ja aurinkoinen työkaveri.

Viimeistään nyt kesällä kannattaa suunnata lähirannoille.

Erika Anderssonin huhtikuun lopulla ottamassa kuvassa ollaan liikkeellä Laajasalossa.

Upeita ammattitaitoisia ja joustavia kollegoita löytyy meiltä vammaisten asumispalveluista, joiden jokaisen kanssa on ilo olla töissä.

Kuva: Mika Lappalainen

Munkkiniemen kartanosta kuvan ottanut Mika Lappalainen muistuttaa, että vanhat perinnekasvit ovat kuuluneet tiiviisti Helsingin kartanokulttuuriin. Sinikukkainen skilla kukkii aikaisin keväällä ja leviää puutarhoissa laajoiksi matoiksi.

Lukijakuva Kiitos kaikille kuvan ja tarinan lähettäneille. Julkaistujen kuvien ottajille lähetämme erityiskiitoksena Helsinki-kangaskassin. Seuraavan numeron lukijakuvan aihe kerrotaan kesän jälkeen Helmi-uutisessa.

Kuvausohjeet: Muistathan, jos kuvissa on tunnistettavia henkilöitä, tarvitset heiltä kirjallisen julkaisuluvan, joka pitää toimittaa kuvan mukana.

Kuvan koko tulisi olla vähintään 500 Kt.

Mukavia kuvaushetkiä!

Onko sinulla ihana kollega tai työtiimi? Tiedätkö jonkun kaupungin väestä, joka aina auttaa ja haluat häntä siitä kiittää? Nyt sinulla on siihen mahdollisuus – paljasta ihana tyyppi muillekin.

Lähetä kiitoksesi 28.9. mennessä sisainenviestinta@hel.fi.

Julkaisemme kehuja tällä palstalla. Kiitos tai kehu on pieni ele, joka varmasti lämmittää vastaanottajaa.

Haluan kiittää sydämestäni koillisen kotihoitoyksikön esihenkilöryhmää: Taru Holmaa, Tiina Hyttistä, Sanna Mäkelää, Jeni Piristä, Erika Salermoa, Anne-Mari Simukkaa, Ritva Sukuvaaraa, Marja Takussaarta ja Satu Yksjärveä! Olette niin mahtava, ammattitaitoinen, monipuolista osaamista omaava ja kehittämismyönteinen joukko, jonka kanssa on antoisaa ratkoa arkisia asioita.

Kulunut haasteellinen vuosi on vain entisestään todentanut teidän osaamisen ja yhdessä tekemisen voiman. Tällainen hyvä tiimi on kuin palapeli: jokainen pala täydentää toinen toisiaan ja muodostaa täydellisen kokonaisuuden. Yhdessä olemme enemmän! On ilo ja kunnia, että olen saanut kulkea teidän jokaisen kanssa kotihoidon yhteistä matkaa jo kauan.

Kiitos thk- ja pk-keskusmallissa työskenteleville kollegalle ja työparille! Työt sujuvat teidän kanssanne loistavasti ja voi luottaa asioiden hoituvan. Mahtavaa ollut päästä luomaan uutta toimintamallia yhdessä!

Palvelukeskuksen viestintätiimi on aivan huippu. He ovat erittäin osaavia ammattilaisia, aina iloisia ja valmiina auttamaan ja pystyvät

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Katri Parikka TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Suvi Munck af Rosenschöld TOMITUSSIHTEERIT S ­ anna Karppelin ja Sari Ruusutie TOIMITUSNEUVOSTO 2021 Pj. Sari Lehikoinen, Raili Tanhuan­pää, Lotta Henriksson, Markus Snellman, Marja Nikkola (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Minna Vinni (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Firdonkatu 2 T 151, 00015 Otavamedia, puh. 09 15661 ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Päivi Laakso, paivi.laakso@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2021 PAINOS 37 500 kpl 33. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti) LUKIJAPALAUTTEET sisainenviestinta@hel.fi

32 HELSINGIN HENKI 2/2021

toimimaan erittäin lyhyillä varoitusajoilla. Lisäksi heidän kanssaan työnteko on hauskaa ja piristää aina päivää!

Toimintakeskus Kalasataman työyhteisö on tehnyt erinomaisen hyvää työtä uuden toimintakeskuksen perustamisessa vaativissa poikkeusolosuhteissa korona-aikana. Työtä ja työtapoja on innovatiivisesti kehitetty ja olemme saaneet asiakkailta ja heidän omaisiltaan hyvää palautetta. Lämmin kiitos koko toimintakeskus Kalasataman upealle työporukalle!

Haluan kehua pääluottamusmies Tuija Lainetta. Hänen alueenaan on kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Työterveys Helsinki, kaupunginkanslia, Palvelukeskus liikelaitos sekä pelastuslaitos.

Tuija ottaa asiat hoitaakseen, on aidosti kiinnostunut huolestasi.

Selvittää ja antaa myös ohjeita, miten pulmatilanteissa kannattaa toimia. Pitkä työkokemus näkyy!

Luotettava ja rauhallinen tyyppi, joka osaa tarvittaessa pitää myös hyvin puoliamme. Plussaa loistava huumorintaju!!!

Haluan kiittää Helsingin työllisyyden kuntakokeilun eli uuden organisaatiomme Helsingin työllisyyspalvelujen uutta esihenkilöäni Tarja Hassista sekä uutta kollegaani Tilli Raatikaista hyvästä yhteistyöstä ensimmäisen työkuukauden aikana.

Kiitokset Vuosaaren kotihoidon Aurinkotiimin jokaiselle työntekijälle! Teidän työpanoksenne, naurunne ja aurinkoisuutenne tekee jokaisesta päivästä merkityksellisen!

Seuraava numero ilmestyy 27.10.2021.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla sisainenviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki