Helsingin henki 4/2020

hel.fi/helsinginhenki

4/2020

Uusien yritysten kummi Itsekin yrittäjänä toiminut Elie El-Khouri synnyttää Helsinkiin uutta yrittäjyyttä. s. 14

Helsinki investoi ja elvyttää ensi vuonna. s. 6

Stoorin kyydissä: kirjasto pyörien päällä. s. 16

#stadilladuunissa

Sairaalasta kotiutuvan auttajat. s. 24

I S OS S A KUVAS SA

Tulevaisuuden hyvä elämä luodaan yhdessä KAUPUNKI asetti keväällä 2019 itsenäisen työryhmän valmistelemaan kaupungille taideja kulttuurivision, joka ulottuu vuoteen 2030.

Taide- ja kulttuurivisiotyön on tarkoitus vahvistaa Helsingin asemaa omaleimaisena ja kansainvälisesti kiinnostavana kulttuurikaupunkina. Vision mukaan Helsingin kannattaa tuoda taide ja kulttuuri kaupungin kehittämisen ytimeen, jotta kaupunkilaisille mahdollistetaan hyvä elämä jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.

Taiteen ja kulttuurin ammattilaisista koottu työryhmä luovutti ”Taide ja kulttuuri Helsingissä 2030” -visionsa kaupungille elokuussa. Visiossa tärkeäksi tavoitteeksi nousee jokaisen helsinkiläisen yhteys taiteeseen läpi elämän ja se, että taide tekee Helsingistä luovan kaupungin, jossa onnellisuus ja toivo kuuluvat jokaisen kaupunkilaisen elämään. Taiteen avulla Helsinki oppii tuntemaan itsensä, kuvittelemaan vaihtoehtoisia maailmoja ja rakentamaan polkuja tulevaisuuteen. lisätietoja:

hel.fi/taidejakulttuurivisio2030

2 HELSINGIN HENKI 4/2020

Kuva: © Visit Helsinki / Jussi Hellsten

4/2020 Kuva: Sasa Tkalcan

6 teema

Budjetti 2021 lupaa investointeja ja elvytystä.

Kuva: Sami Heiskanen

16

14 mun duuni Yritysneuvoja Elie El-Khouri pitää työssään erityisesti siitä, että rutiineja ei ole.

16 ympäri k aupunkia Nykykirjasto tarjoaa oleskelutilaa, tapahtumia – ja tietenkin lukemista.

"Senaatintorin kesäterassi on yksi palautumisohjelman onnistumisista." päivi majuri , kestävä helsinki , s .

22.

Kuva: Sami Heiskanen

kunto ja mieli

Muista tutustua!

Henkilöstökyselyjen tulokset julkaistaan 9. joulukuuta.

26

24 24

menest ystarina

Kuva: Istock

Jos sairaalasta kotiutuminen on haastavaa, apuun rientää kuntouttava arviointiyksikkö.

29 arjen t yök alu Käytä oikein suojattua sähköpostia.

HELSINGIN HENKI 4/2020 3

Lyhyesti

Kuva: iStock

”Asiakkaan kiitos on paras palkinto. Siihen ei turru koskaan.”

Arviointikertomus kertoo tavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunnan vuosittainen arviointikertomus käsittelee kaupungin tavoitteiden toteutumista. Tuorein arviointikertomus oli valtuuston käsittelyssä 17. kesäkuuta.

Kertomus käsittelee laajasti kaupungin toimintaa, kuten digitaalisia palveluja, varhaiskasvatusta, vanhusten hoitoa, suun terveydenhuoltoa ja katutöitä.

Sivustolla arviointikertomus.fi voit myös katsoa videon tarkastuslautakunnan työstä.

Kaupungin konepajan oppisopimuskoulutuksen historiikki on julkaistu Stara on julkaissut lokakuussa kaupungin konepajan oppisopimuskoulutuksesta kertovan teoksen Kaikki oppivat ja kaikki opettavat. Teoksen on kirjoittanut FT Kari Viinisalo, joka toimi kaupungin oppisopimusjohtajana vuosina 1997–2013.

Oppisopimuskoulutus alkoi kaupungin konepajalla 30 vuotta sitten. Viinisalon kirja valottaa etenkin 1990-lukua, jota voidaan pitää konepajan oppisopimustoiminnan kulta-aikana. Silloin syntyi kulttuuri, jossa koko työyhteisö oli oppimassa ja ohjaamassa. Henkenä

1 604 työntekijää lähti liikkumaan Kaupungin liikkuvimman työyhteisön tittelin on napannut Naulakallion lastenkodin osasto Leppälä joukkueella Uuvvet tuulet. Voitto tuli kevään ja syksyn aikana järjestetyssä Liikkuvin työpaikka -kilpailussa.

Kisaan osallistui kaikkiaan 51 joukkuetta, ja työyhteisön liikkumislupauksia tehtiin yhteensä 103 kappaletta.

lisätietoja:

arviointikertomus.fi

leena saarinen, kuntouttavan arviointiyksikön fysioterapeutti

oli, että mitään ei piiloteta. Omaa osaamista ja erilaisia ammattiniksejä näytettiin muille työntekijöille.

Työpaikkaohjaajat havainnollistivat opetettavia asioita kekseliäin menetelmin ja konepajalla kehitettiin useita innovatiivisia opetusmetodeja kuten ammattipiirit.

Historiallisen katsauksen lisäksi kirja tarjoaa virikkeitä työssäoppimiseen, henkilöstön kehittämiseen sekä yritysten ja oppilaitosten väliseen yhteistyöhön. Puheenvuoron kirjassa saavat niin oppisopimusopiskelijat, työpaikkaohjaajat kuin johto.

”Hyvä, että koulutusta tulee lisää.

Olen oppinut rekrytoimaan käytännön kautta ja kollegojen neuvoilla.” outi salmi, päiväkodin johtaja

Kuva: iStock

Kuva: iStock

Opi uutta rekrytoinnista

Ajankohtainen tieto koronaviruksesta Tietoa koronaviruksesta -sivustolta löydät ajankohtaiset päätökset, linjaukset, ohjeistukset ja suositukset koronavirustilanteesta. Koronavirukseen liittyvät uutiset löydät sivuston keskipalstalta, vasemmalta löydät aihesivut.

Sivusto kannattaa tallentaa myös omiin suosikkeihin. lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Tietoa koronaviruksesta

4 HELSINGIN HENKI 4/2020

103 LIIKKU VIN T YÖ PA IKK A -KISAS SA TEHTIIN YHTEEN SÄ 1 03 T YÖ YHTEIS Ö N LIIKK UM ISLU PAU S TA .

Monimuotoisen rekrytoinnin Helvi-­ valmennus on luotu tukemaan avointa keskustelua ja uuden oppimista. Valmennus auttaa ymmärtämään monimuotoisen rekrytoinnin merkitystä ja se antaa neuvoja monimuotoisen rekrytointiprosessin toteutukseen. Valmennuksessa tutustutaan myös aihealueen termeihin ja käsitteisiin.

Valmennus on tarkoitettu rekrytoiville esihenkilöille ja HR-asiantuntijoille, mutta siihen voivat tutustua kaikki aiheesta kiinnostuneet. lisätietoja: helvi.hel.fi

Kuva: iStock

PÄ Ä KIRJOIT US

Yhdessä uuteen

P Digitaalinen perusta aloittaa vuoden alusta Digitaalinen perusta -tiimi aloittaa toimintansa vuoden vaihteessa. Digitaalinen perusta on osa kaupunginkanslian strategiaosastolle perustettavaa digitalisaatioyksikköä.

Digitaalinen perusta tarjoaa kaupungin työntekijöille yhteiset infra- ja verkkopalvelut sekä keskitetyn IT-tukipalvelun. Palvelujen siirtoja vielä suunnitellaan, mutta tammikuussa 2021 toimitaan vielä toimialakohtaisten toimintatapojen mukaan, sillä vuodenvaihde on siirtymävaihetta. Tuolloin hyödynnetään vanhoja työkaluja ja prosesseja ennen kuin yhteinen palveluhallintajärjestelmä on käytössä.

Siirtymävaiheen aikana henkilöstöltä toivotaan kärsivällisyyttä ja ymmärrystä, kun uudet prosessit hakevat muotoaan.

Alkukevään aikana siirrytään kaupunkiyhteisiin toimintaprosesseihin. Samalla henkilöstön kouluttamiseen pitää panostaa. Tulevista muutoksista viestitään ahkerasti niin kaupunkiyhteisesti kuin toimiala- ja liikelaitoskohtaisesti.

Digitaalisessa perustassa aloittaa noin 100 työntekijää. Rekrytointi toteutettiin sisäisenä ilmoittautumisena, joka kohdennettiin kaupungin tietohallinnon henkilöstölle. Kaupunki noudattaa uudistuksessa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa, eikä irtisano vakinaista henkilöstöä. lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Strategia ja talous > Digitaalinen Helsinki > Digitaalisen perustan uudistaminen

Helsinki palkittiin Työelämän vastuullisuusteko 2020 -tunnustuksella

lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Monimuotoisuus työelämässä > Monimuotoinen rekrytointi

”Tavoitteena on pitää kaupungin toiminta ja palvelut hyvällä tasolla.”

Ensi vuonna pidetään kuntavaalit, joiden myötä kaupunki saa uuden kaupunginvaltuuston ja kaupunkistrategian vuosiksi 2021–2025. Strategiaa pääsemme kukin omalla paikallamme, yhtenä ketjun osana, toteuttamaan: tekemään työtä kaupungin, kaupunkiyhteisön ja henkilöstön hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämiseksi. Mennään yhdessä uusiin haasteisiin.

Lukuvinkkejä:

1 2 3

Yritysneuvoja Elie El-Khourin tarina on mitä mielenkiintoisin – ja aloittelevan yrittäjän todellakin kannattaa kuunnella häntä. Kokemus puhuu. s. 14.

Kirjastojen kattavaa palveluntarjontaa pitää helposti itsestäänselvyytenä. Aika harva tulee ajatelleeksi, että kaikki alkoi 160 vuotta sitten 400 kirjan lainahyllystä.

Lisää kirjastoista s. 16.

Mitä kaikkea koronasta palautumisohjelma sisältää ja mihin se pyrkii? Lue lisää. s. 22.

M A I JA- L I ISA K AS URINE N viestintäpäällikkö

helvi.hel.fi

HELSINGIN HENKI 4/2020 5

Kuva: Jetro Staven

Helsingin kaupunki palkittiin Vastuullisuusteko 2020 -tunnutuksella osana Oikotie Työpaikat järjestämää Vastuullinen työnantaja -kampanjaa.

Vastuullinen työnantaja -kampanjan asiantuntijaraati palkitsi työelämän vastuullisuustekoina Helsingin kaupungin vaikuttavan, pitkäjänteisen ja laajamittaisen työn monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yksi palkittava teko oli yhdenvertaisesti ja monimuotoisesti toteutettava rekrytointiprosessi, joka pyrkii edistämään hakijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia hakuprosessin aikana. Lisäksi kaupunki pyrkii edistämään

vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä kaupungin tehtävissä.

Asiantuntijaraati huomioi myös koko henkilöstölle suunnatut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden Helvi-virtuaalivalmennukset, joiden tarkoituksena on auttaa pohtimaan, mitä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus tarkoittavat ja miten ne voisivat toteutua rekrytoinnissa, työyhteisöissä ja kaupungin palveluissa entistä paremmin.

Vastuullinen työnantaja -kampanjan tavoitteena on tuoda esiin työelämän yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistäviä vastuullisuustekoja.

oikkeuksellinen vuosi on lopuillaan, ja kaupunki suuntautuu nyt ensi vuoden toimintaan. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta joulukuussa.

Korona on heikentänyt kaupungin taloutta, mutta koska kaupunki on pitkäaikaisesti pystynyt hoitamaan talouttaan vastuullisesti, se pystyy toimimaan vaikeampinakin aikoina. Kaupunki myös investoi, elvyttää ja ottaa maltillisesti lainaa. Tavoitteena on pitää kaupungin toiminta ja palvelut hyvällä tasolla.

Henkilöstö, johto ja esihenkilöt ovat tänä vuonna ottaneet työssään vastaan koronan tuomat haasteet ja työskennelleet kovan paineen alla. Valitettavasti korona jatkuu ensi vuonnakin, ja jaksamista tarvitaan siis edelleen. Korona edellyttää sopeutumista uuteen. Kaupunki pyrkii minimoimaan koronan aiheuttamia vahinkoja palveluihin ja samalla mahdollistamaan myös uutta kasvua.

Akuutisti tuetaan syrjäytymisuhan alla olevia nuoria, perheitä ja ikääntyneitä. Pidemmällä tähtäimellä rakennetaan jatkossakin houkuttelevaa, elinvoimaista ja turvallista kaupunkia ja edistetään innovaatioita, kasvuyrityksiä, start-up-yrittäjyyttä ja työvoiman saamista yrityksiin.

T E E MA

Talousarvion kulmakivet Talousarvioesitys on koronapandemiasta huolimatta tehty ”tavanomaiseen tapaan”. Vuonna 2021 työttömyyden ennakoidaan nousevan ja verotulojen laskevan.

Tämän vuoksi kaupunki investoi ja elvyttää – ja ottaa aiempia vuosia enemmän lainaa. Lainakanta kasvaa kuitenkin maltillisesti.

KOHTI VUOTTA 2021:

Investointeja ja elvytystä Pormestarin talousarvioehdotuksen viesti on selkeä: Helsinki pysyy palvelevana ja investoivana kaupunkina myös ensi vuonna. Koronaepidemia tuo epävarmuutta talouteen, joten määrätietoisia toimia tarvitaan. Kaupunginvaltuusto tekee päätöksen ensi vuoden talousarviosta 9. joulukuuta.

T E KS T I K ATJA AL AJA

6 HELSINGIN HENKI 4/2020

Kuva: Sami Heiskanen

FAKTA

Kuva: Sami Heiskanen

Erityissuunnittelija Jenni Torkkola on ollut tekemässä talousarvioehdotusta.

Uusia johtamisen työkaluja esihenkilöille

Onnistumiskeskustelut käydään kaupunkiyhteisen keskustelupohjan ohjaamana ensi vuonna.

ESIHENKILÖT tulevat saamaan oman keskustelupohjan tulevia onnistumiskeskusteluja varten alkuvuonna 2021. Näin johtamista voidaan kehittää ja tukea entistä paremmin.

Esihenkilöiden johtamista tuetaan myös varttikeskusteluin. Esihenkilön varttikeskustelussa oma esihenkilö sparraa johtamisen arjesta ja tukee tavoitteisiin pääsemisessä.

– Pyrimme kehittämään esihenkilön työtä tukevia menetelmiä ja työkaluja, jotka auttavat arjen hyvässä johtamisessa. Uusille esihenkilöille on luvassa myös oma perehdytysohjelma ja siihen liittyvää mentorointia, jossa voi oppia kokeneelta vertaiselta, henkilöstöjohtaja Nina Gros korostaa. Tuottajana koulutuksissa toimii kaupunginkanslian henkilöstöosaston Stadin Akatemia.

Kun esihenkilö tunnistaa työntekijän vahvuudet ja osaa rakentaa työnkuvaa sen mukaan, sitä paremmin työntekijä onnistuu työssään. Onnistumiskeskustelu pitää sisällään kaupunkiyhtenäiset toimintatavat myös niihin tilanteisiin, joissa työ ei jostakin syystä suju. Tavoitteena on auttaa työntekijää matalalla kynnyksellä ja tavoitteellisesti.

Ura toisella toimialalla?

Osana onnistumiskeskusteluja sovitaan myös kehittymisen suunnitelma ja keskustellaan ura-ajatuksista.

Gros kannustaa tehtävästä toiseen siirtymiseen kaupungilla.

– Meidän kaikkien etu on, että ymmärrämme laajasti kaupungin toimintaa ja palveluja ja kierrämme eri toimialoja. Tällä tavoin voimme tuottaa entistä laadukkaampia palveluja kaupunkilaisille ja elinkeinoelämälle.

E

nsi vuoden talousarvioehdotusta on tehty jo keväästä.

Kaupunginkanslian erityissuunnittelija Jenni Torkkola on osallistunut työhön osana reilun kymmenen hengen talouden ohjaus -yksikköä.

Toimialat ja liikelaitokset sekä keskushallinto ovat valmistelleet omat talousarvionsa yhteistyössä talousasiantuntijoiden kanssa.

– Olemme koordinoineet ja ohjeistaneet prosessin ja vastanneet lukujen yhteenvedosta kaupunkitasoiseksi talousarvioksi, jonka pohjalta pormestarin talousarvioehdotus on tehty, Torkkola kertoo.

Hän on pitänyt huolta yksikkönsä aikataulusta ja varmistanut, että talousarvion kokoamisessa käytettävät järjestelmät toimivat. Lisäksi hän on osallistunut visuaalisen tiivistelmäjulkaisun tuottamiseen.

Talousarvioon on tullut tietoa monista lähteistä, joten työtä on tehty järjestelmällisesti. Kun yksi luku tai tekstikappale on mennyt uusiksi, se on muuttanut monia kohtia.

Vakautta myös vaikeina aikoina

Pormestari Jan Vapaavuori esitteli lokakuun lopussa yhteistyön tuloksen, talousarvioehdotuksensa. Hän odottaa ensi vuotta levollisin mielin,

vaikka koronaepidemia jatkuu. Helsinki on hoitanut talouttaan hyvin, joten talousarvioehdotus on voitu tehdä ”tavanomaiseen tapaan”.

– Suurin asia kaupungin ensi vuoden taloudessa ja toiminnassa on, että harva asia muuttuu. Taloutta on hoidettu vastuullisesti tähän asti, jonka vuoksi voimme toimia vakaasti vaikeanakin aikana, Vapaavuori toteaa talousarvioesityksestä.

Helsingin väkiluku jatkaa kasvua, joten kaupunki investoi totutusti. 835 miljoonan euron potista riittää rahaa kaupungin kehittämiseen.

Vastuullista taloudenpitoa lähivuosina

Korona vaikuttaa kaupungin talouteen monin eri tavoin. Lisääntyneen työttömyyden myötä voidaan olettaa, että verotulot laskevat. Juuri tällaisena aikana onkin tärkeää elvyttää ja investoida. Tätä varten kaupunki ottaa aikaisempia vuosia enemmän lainaa, mutta kuitenkin niin, että lainakanta kasvaa maltillisesti.

– Näin voimme pitää palvelut ja toiminnan hyvällä tasolla. Vastuullamme on jättää tuleville valtuustoille ja sukupolville mahdollisimman hyvin hoidettu talous, joten tarvitsemme myös tuottavuutta ja taloudellisuutta lisääviä toimenpiteitä lähivuosina, Vapaavuori painottaa.

”Taloutta on hoidettu vastuullisesti tähän asti, jonka vuoksi voimme toimia vakaasti vaikeanakin aikana.” pormestari jan vapaavuori

Hän nostaa esiin joitakin esimerkkejä. Uudet tilat suunnitellaan muunneltaviksi. Palveluita tarkastellaan, jotta voidaan kehittää uusia etäpalvelun ja itsepalvelun muotoja.

Vapaavuori lisää, että toisin kuin monissa muissa kunnissa, kaupunki ei lomauta eikä irtisano vakituista henkilöstöä.

– Suuri osa henkilöstöstämme on ollut todella kovilla tänä vuonna, ja kaikki ovat hoitaneet hienosti rintamavastuuta. Sitä tarvitaan myös ensi vuonna.

Elvytyksellä pohjaa kasvulle

Talouskriisin aikana on tärkeää elvyttää ja taittaa työttömyyttä. Tätä pyritään tekemään muun muassa

työllisyyden kuntakokeilulla. Elinkeinopuolella luodaan edellytyksiä kiertotalousliiketoiminnalle, ja vastavalmistuneiden yrittäjyyttä tuetaan esihautomo- ja hautomotoiminnalla. Palveluja myös digitalisoidaan.

Tulevia pohtiessaan Vapaavuori aprikoi, että uusi valtuusto voi joutua tekemään uusia budjettipäätöksiä kesken valtuustokauden.

Kuntavaalit tulevat keväällä, ja kaupunki saa uuden valtuuston ja strategian.

– Meillä on ollut paljon hyvää kehitystä kaupungissa ja tulee samalla tavalla olemaan. HH lisätietoja: hel.fi/talousarvio

HELSINGIN HENKI 4/2020 7

toimialajohtaja tommi laitio

KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALA

Oppivelvollisuus laajentuu Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala varautuu muuttuvaan koronatilanteeseen, mutta myös oppivelvollisuuden laajenemiseen.

Toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoo, että kasvatuksen ja koulutuksen ensi vuotta sävyttävät koronatilanne, yhteistyö eri toimialojen kanssa sekä uutena asiana tuleva oppivelvollisuuden laajentaminen.

Koronaepidemian tilanne voi vaihdella, kuten tänäkin vuonna. Kouluissa ja oppilaitoksissa noudatetaankin tarkasti koronaohjeistuksia ja ollaan varautuneita etäopetusrupeamiin. Jos niihin mennään, opettajat huolehtivat kaikkien mukana pysymisestä entistä tiiviimmällä tuella.

– Olisi hyvä, että päiväkodit ja koulut pysyisivät avoinna, sillä koulunkäynti on parasta syrjäytymisen ehkäisyä ja eriarvoisuuden vähentämistä, Pohjolainen sanoo.

Hän painottaa, että henkilöstö on ollut ja tulee olemaan kovilla, joten hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää.

Yhteistyötä muiden toimialojen kanssa Eri toimialojen kanssa tehtävään yhteistyöhön kuuluu syrjäytymisen ehkäisemisen Mukana-ohjelma. Se ja yhteistyö kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa tuo harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteyteen. Toinen suuri asia on liikkumisohjelma, jossa kaikenlainen liikkuminen kuuluu arkeen ja koko kaupunki toimii oppimisympäristönä.

Ensi vuosi tuo todennäköisesti mukanaan myös oppivelvollisuuden laajentamisen. Se tarkoittaa, että jokainen peruskoulun päättävä hakeutuu toisen asteen koulutukseen ja suorittaa sen.

– Oppivelvollisuuden laajentaminen tuo tullessaan muutoksia opetuksen järjestämiseen ja lisätehtäviä kaupungille. Lukion ja ammatillisten oppilaitosten yhteishaku on jo helmikuussa 2021, joten meillä on kiire organisoida hakua ja oppilaitospaikkoja, Pohjolainen kertoo.

8 HELSINGIN HENKI 4/2020

Kuva: Jussi Hellsten

”Ensi vuoden suuri tehtävä on palauttaa asukkaiden luottamus aktiiviseen ja yhteiseen elämään kaupungissa.”

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA

Koronan torjuntaa ja suuria arjen uudistuksia Sosiaali- ja terveystoimialan ensi vuotta dominoivat kolme suurta asiaa: korona­ epidemia, asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönotto sekä sote-uudistus.

Toimialajohtaja Juha Jolkkonen lähtee luottavaisesti ensi vuoteen tiukasta koronavuodesta hienosti selvinneen henkilöstön kanssa.

– Tulemme olemaan monen voiman puristuksessa, mutta toivon, että pääsemme astetta normaalimpaan koronatilanteeseen ja voimme keskittyä peruspalveluihin enemmän, Jolkkonen sanoo. Samalla on toivoa purkaa kertynyttä hoito- ja palveluvelkaa.

Koronaepidemia kuitenkin jatkuu, joten alan ammattilaisilta kuluu edelleen aikaa muun muassa koronatestauksiin ja altistuneiden jäljittämiseen. Neuvonnalle eri kanavissakin on tarvetta.

– Koronarokotukset tulevat olemaan suuri organisoitava asia heti, kun rokotteita saadaan.

Varautumisemme elää sen mukaan, missä tahdissa rokotteita saadaan ja missä järjestyksessä eri ryhmiä rokotetaan.

Apotti-tukihenkilöt valmiina auttamaan Kevät tuo mukanaan tältä vuodelta huhtikuun loppupuolelle siirtyneen asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönoton. Onnistumiselle on hyvät lähtökohdat.

– Olemme kouluttaneet tukihenkilöitä, jotka antavat lähitukea yksiköissään, ja myös Apotin tarjoama tuki on kehittynyt aiempien käyttöönottojen myötä. Tietysti uudistus teettää ylimääräistä työtä, Jolkkonen taustoittaa.

Apotin myötä kaupunkilaiset alkavat käyttää Maisa-asiakasportaalia, josta pääsee kaikkiin julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Sote-uudistuskin alkaa edetä, jos siihen liittyvät lakiuudistukset hyväksytään eduskunnassa ensi kesään mennessä. Valtiolta on saatu hankerahoitusta sote-palvelujen uudistamiseen ja sote-uudistukseen varautumiseen.

Kuva: Sasa Tkalcan

KULTTUURIN JA VAPAA-AJAN TOIMIALA

Luottamusta kaupunkielämään Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tuo Helsinki Biennaalin kaikkien kaupunkilaisten ulottuville.

Tänä vuonna asiakasmäärät laskivat 30–70 prosenttia kirjastoissa, uimahalleissa, jäähalleissa, museoissa ja muissa paikoissa koronatilanteen takia. Toimialajohtaja Tommi Laitio sanookin, että ensi vuoden suurena tehtävänä on palauttaa asukkaiden luottamus aktiiviseen ja yhteiseen elämään kaupungissa.

– Kaupunkielämä perustuu mahdollisuudelle kokea asioita muiden ihmisten kanssa.

Tulemme viestimään aktiivisesti palveluistamme ja asiakkaiden turvallisuudesta huolehtimisesta. Toimintaa on muokattu ja muokataan koronatilanteen muuttuessa, Laitio kertoo.

Osana luottamuksen palauttamista on ystävällinen asiakaspalvelu kaikissa kohtaamisissa. Laitio uskoo, että tavoitteessa onnistutaan, sillä henkilöstö on osoittanut joustavuutensa ja sitoutuneisuutensa koronavuonna.

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TOIMIALA

Hiilineutraalia rakentamista ja uutta kaupunkia Kaupunkiympäristön toimiala tekee kaupungista hiilineutraalimpaa.

Palvelustrategia uudistuu Eräs toimialan johtoajatuksista on tarjota taidetta ja kulttuuria kaikenikäisille ihmisille läpi elämän. Ensi kesän maksuton julkisen taiteen tapahtuma Helsinki Biennaali näyttää tietä. Itse näyttely on jo kuratoitu, ja Vanhan kauppahallin rantaan on rakennettu Helsinki Biennaali -paviljonki, joka toimii lähtöporttina Vallisaareen.

– Koronan aiheuttama lisävuosi on antanut enemmän aikaa tehdä biennaaliin liittyvää yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa sekä tuottaa digitaalisia tapoja kokea biennaali kaikenikäisille, Laitio sanoo.

Toinen asia, joka siirtyi tältä vuodelta ensi vuodelle, liittyy palvelustrategisiin valintoihin.

– Kevään aikana täsmennämme työnjakoa siinä, mitä palveluja kaupunki tuottaa, mitä se tekee yhteistyössä muiden kanssa, mitä se avustaa ja mitä palveluja se ei tee.

Kuva: Camilla Bloom

Toimialajohtaja Mikko Aho nostaa Helsingin tavoitteen olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2035 kärkeen tuumiessaan tulevaa.

– Hiilineutraaliustavoite ohjaa kaupungin jokaista ensi vuonna alkavaa uudisrakennus- ja korjaushanketta sekä laajemminkin kaikkea toimintaa. Rakennuksille asetetaan tiukat energiatehokkuusvaatimukset, Aho sanoo.

Tärkeänä tavoitteena on saada yksityiset taloyhtiöt mukaan päästövähennystyöhön, ja tarjota niille tukea taloyhtiöiden energiatehokkuushankkeiden läpivientiin. Hankkeet ovat lähtökohtaisesti kannattavia.

Kaupungin omissa tiloissa energiatehokkuutta on kehitetty onnistuneesti, ja niitä vaivaava suurempi haaste on mittava korjausvelka. Tätä taklataan toimitilastrategian toimeenpano-ohjelmalla.

– Tulemme luomaan hankkeisiin tarkat asiakaslähtöiset prosessit ja vastinparit eri toimialoille.

Ylläpidolla on keskeinen rooli rakennusten elinkaaressa, sillä tietyn pisteen jälkeen korjauskustannukset kasvavat eksponentiaalisesti.

Uudet omat toimitilat kokeiluun Uudis- ja täydennysrakentamisen saralla tavoitteena on 7 000 asuntoa, joista 1 500 on kaupungin omaa tuotantoa. Tämä edellyttää suurta tonttien määrää ja kaavavarantoa.

Raideliikenteessä Raide-Jokeri etenee ja Kruunusillat alkaa. Katuhankkeitakin on luvassa, ja erityistä huomiota kiinnitetään niiden haittojen ehkäisyyn. Kaupunkilaisilla on oikeus viihtyisään kaupunkitilaan.

Aho kiittää henkilöstöä – asiakaspalvelijoista hankkeiden vetäjiin – venymisestä koronavuoden aikana ja sanoo, että samaa asennetta tarvitaan jatkossa.

– Kun koronatilanne hellittää, pääsemme kokeilemaan monipaikkaista yhteistyötä uudessa Kalasataman toimitalossammekin. Täällä riittää valoa ja erilaisia tiloja.

HELSINGIN HENKI 4/2020 9

N UM E ROI N A

Pormestarin talousarvioehdotus 2021

Investoinnit Investointeja 834,1 miljoonalla eurolla Kaupunki tekee investointeja 834,1 miljoonalla eurolla vuosittain 2021– 2023. Pääpaino on joukkoliikenteen infrastruktuurissa ja asumisessa.

KASVAVA KAUPUNKI pitää huolta asukkaiden palveluista ja investoi tavanomaisesti ensi vuonna, vaikka verotulot laskenevat ja lisäkuluja tulee koronatilanteen myötä. Niitä paikataan ottamalla lainaa sekä tuottavuutta ja taloudellisuutta lisäävillä toimenpiteillä. Myös valtiolta on tulossa koronakompensaatioita.

Kaupungin menot ja tulot Menot

milj. euroa

Toimintamenot toimialoittain jaettuna Toimintamenot yhteensä 4 977 miljoonaa euroa.

Luvut ilman liikelaitoksia, sisäisiä eriä ei ole eliminoitu.

824 17 %

1 247 25 %

Sosiaalija terveystoimiala

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

milj. euroa

Talonrakennus, uudisrakentaminen

122,5

100,3

62

Talonrakennus, peruskorjaus

Kiinteä omaisuus

Irtaimen omaisuuden perushankinta

17,5 Muut

Kaupunkiympäristön toimiala

4,9

26,2

Muut liikelaitokset yht.

Puistot

Keskushallinto

5 331

137,5

Kadut ja liikenneväylät

271 359 5% 7%

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Tulot

153,9

HKL

Kaupungit menot kasvavat 2,7 % vuoden 2020 talousarvioon verrattuna.

4 977

2 276 46 %

209,5

Tuloissa kunnallisveroprosentti 18,0 pysyy ennallaan.

Kaupungin suurimmat investoinnit ovat Raide-Jokerin infra, Kruunu­siltojen infra sekä Kalasataman katujen ja puistojen esirakentaminen.

Suurimmat investoinnit vuosina 2021−2023

Kokonaistulot (milj. euroa)

Raide-Jokerin infra

Luvut sisältävät liikelaitokset ja rahastot, sisäiset erät on eliminoitu.

Kruunusiltojen infra yhteensä Kalasataman esirakentaminen, kadut ja puistot

Yhteisövero 598 / 11 %

Vuokratulot 370 / 7 %

Myyntitulot 325 / 6 %

Valtionosuudet 312 / 6 %

Kiinteistövero 282 / 5 %

Kruunuvuorenrannan esirakentaminen, kadut ja puistot Länsisataman esirakentaminen, kadut ja puistot Raide-Jokerin raitiovaunut Pasilan esirakentaminen, kadut ja puistot Raide-Jokerin varikko Herttoniemen metroaseman peruskorjaus

Kunnallisvero 2 750 / 52 %

Uusien metrovaunujen hankinta (M300) Helsingin kielilukio Metrovaunujen peruskorjaus (M100) Puotilan ala-aste / Uusi korvaava rakennus

10 HELSINGIN HENKI 4/2020

Investoinnit 2021−2023

Hanke yhteensä 2021−2030

500

400

Käpylän koulun Väinölä-rakennuksen perusparannus 300

Tuet ja avustukset 37 / 1 %

200

Muut toimintatulot 133 / 2 %

100

Rahoitustuotot 124 / 2 %

0

Maksutulot 224 / 4 %

Valmistus omaan käyttöön 175 / 3 %

Asuntotuotanto Uusia asuntoja rakennetaan uudis- ja täydennysrakentamishankkeissa eri puolille Helsinkiä.

Rakenteilla olevat asunnot 28.8.2020.

Asuntojen määrä peruspiireittäin

SUUTARILA

PUISTOLA

TUOMARINKYLÄ MALMI

KAARELA

ITÄ-PAKILA

2000

LÄNSI-PAKILA PITÄJÄNMÄKI

PUKINMÄKI

MELLUNKYLÄ

OULUNKYLÄ MAUNULA LATOKARTANO MYLLYPURO HAAGA VANHAKAUPUNKI PASILA

500

MUNKKINIEMI REIJOLA

100

ÖSTERSUNDOM

JAKOMÄKI

VARTIOKYLÄ

VALLILA

ALPPIHARJU TAKA-TÖÖLÖ KULOSAARI KALLIO

asuntoa

Kaupungin tavoitteena on nostaa asuntotuotanto 7 000 asuntoon ensi vuonna.

Niistä 1 500 on kaupungin omaa tuotantoa.

VIRONNIEMI KAMPINMALMI ULLANLINNA LAUTTASAARI

LAAJASALO

Kaupunki rakentaa useita uusia kouluja.

Suurimmat uudisrakennushankkeet 2021 (miljoonaa euroa)

Vuosaaren lukio

Puotilan ala-aste

11,67

Pirkkolan jäähalli

11,2

7 000

VUOSAARI

HERTTONIEMI

Pikku-Finlandia

9,5

10,46

Hakaniemen kauppahalli

Helsingin kielilukio

8,2

8,2

Laina

Talousarvion eteneminen

Kaupunki ottaa maltillisesti lisää lainaa tulevina vuosina.

Kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2021 talousarviosta 9.12.2020.

2 500 To 29.10.

Pormestarin talousarvioehdotuksen ja ensi vuoden veroprosenttien käsittely kaupunginhallituksessa.

1 500

To 29.10.

Pormestari julkistaa talousarvioehdotuksensa.

1 000

Ma 2.11.

Ensi vuoden veroprosenttien käsittely kaupunginhallituksessa.

500

Ma 9.11.

Talousarvioehdotuksen käsittely kaupunginhallituksessa.

Ke 11.11.

Kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2021 veroprosenteista.

Ke 25.11.

Talousarvion käsittely kaupunginvaltuustossa.

Ke 9.12.

Kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2021 talousarviosta.

1 171

1 286

1 202

1 499

1 579

1 582

1 371

1 206

1 100

1 014

1 023

1 203

1 440

1 682

1 924

2011

2012

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

2020*

2021*

2022*

2023*

2024*

0

2010

2 000

Vuosien 2010–2019 tiedot kaupungin tilinpäätöksestä * Vuosien 2020–2024 tiedot talousarvioehdotuksesta 2021

Lähde: Pormestarin talousarvioehdotus 2021

HELSINGIN HENKI 4/2020 11

KYSY JA KE SK U S T ELE Työnantajakuva on keskeisessä roolissa, kun kilpaillaan osaavasta henkilöstöstä. Tarja Näkki kertoo, että kaupunki on keväästä asti mitannut työnhakijoiden hakukokemusta. Yksi löytyneistä kehittämisen paikoista on hakuprosessin etenemisestä viestiminen hakijoille. Outi Salmea ilahduttaa aiempaa kattavampi rekrytointikoulutus.

HENKILÖSTÖN SAATAVUUS Hyvä työnantajakuva tekee Helsingistä houkuttelevan työpaikan ja varmistaa osaavan henkilöstön. Strategisen resursoinnin päällikkö Tarja Näkki kaupunginkansliasta ja päiväkodin johtaja Outi Salmi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sanovat, että jokainen voi omilla puheillaan ja teoillaan vaikuttaa työnantajakuvaan.

T E KST I K ATJA A L A JA

KUVA M AIJA S AVO L AI NEN

12 HELSINGIN HENKI 4/2020

Mikä kummastuttaa, ärsyttää, ilahduttaa, mietityttää? Ehdota aihetta palstalle!

Hyvä työnantajakuva houkuttelee osaajia Miksi henkilöstön saatavuus on noussut tärkeäksi kehityskohteeksi?

Tarja: Olemme suuri työnantaja, joka rekrytoi vuosittain 10 000–12 000 uutta työntekijää mukaan lukien kausityöntekijät. Luontaisen vaihtuvuuden lisäksi meillä on aloja, joilla on pulaa henkilöstöstä. Tarvitsemme paljon lisää esimerkiksi hoitoalan ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia.

Joillakin aloilla työvoimapula ei ole määrällisesti suurta, mutta osaavia tekijöitä, kuten ICT-ammattilaisia, puuttuu.

Outi: Varhaiskasvatuksen opettajan avoimeen tehtävään tulee 0–3 hakemusta. Tilanteeseen on monia syitä, kuten esimerkiksi riittämättömät koulutusmäärät.

Tarja: Kaupunki onkin lähtenyt ratkomaan saatavuusasiaa yhdessä.

Työnantajakuvan kehittäminen on keskeisessä roolissa.

Outi: Itse olen tehnyt sitä varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden edistämisen työryhmässä. Yksittäinen tärkeä asia muualta tulevalle varhaiskasvatuksen opettajalle on mahdollisuus saada työsuhdeasunto. On hienoa, että työsuhdeasuntojen asukasvalinnoissa priorisoidaan nykyään työvoimapula-alojen henkilöstöä.

Mikä on kaupungin työntekijöiden rooli työnantajakuvan kehittämisessä?

Tarja: Jokainen työntekijä vaikuttaa mielikuviin kaupungista työnantajana, eivät vain rekrytoivat esihenkilöt. Mitä ja miten kukin kertoo omasta työnantajastaan muille? Kertooko hän sellaisista hyvistä asioista, jotka ovat arjessa totta? Onko hän aidosti ylpeä työskennellessään kaupungilla, ja kutsuuko hän kavereitaan joukkoon?

Outi: Tuo puhe omasta työstä on iso asia. Kun olen ollut puhumassa pian valmistuville varhaiskasvatuksen opettajille, heille on varmasti kirkastunut, miksi he ovat tulossa alallemme. Meillä saa tehdä merkityksellistä ja vaihtelevaa työtä lasten parissa.

Päiväkodeissa on aina ilo ja nauru läsnä, kunhan aikuiset eivät sitä pilaa.

Tarja: Saanko tarttua tähän? Kuten kuvasit, meillä on tuhannen taalan paikka vaikuttaa opiskelijoihin pitämällä yhteyksiä oppilaitoksiin ja kertomalla vahvuuksistamme. Lisäksi tulevat harjoittelupaikat. On tärkeää ottaa harjoittelijat tasavertaisiksi yhteisön jäseniksi ja antaa heidän tehdä samoja töitä kuin itse teemme. Se on työnantajakuvan luomista parhaimmillaan ja väylä hakeutua meille töihin.

Mitä parannettavaa työnhakijoiden hakuprosessissa on – sehän luo myös työnantajakuvaa?

Tarja: Toukokuusta lähtien olemme mitanneet niiden työnhakijoiden hakijakokemusta, jotka eivät ole tulleet valituiksi. Tulosten mukaan hakijat pitävät rekrytointi-ilmoituksiamme houkuttelevina, mutta erityisesti siinä on kehitettävää, miten viestimme hakijoille hakuprosessin aikana. Kun joku on jättänyt hakemuksen, hänelle ei aina lähde viestiä rekrytoivalta esihenkilöltä, jossa kiitetään hakemuksesta ja kerrotaan, miten haku etenee. Olisi myös hyvä, että rekrytoija osoittaisi kiinnostusta jokaista haastatteluun edennyttä hakijaa kohtaan: toivoisi, että työpaikkamme kiinnostaisivat häntä jatkossakin ja antaisi palautetta hyvästä hakemuksesta. Se olisi vahva viesti työnantajalta.

Syksyn aikana toimialat ja liikelaitokset ovat käyneet läpi hakijakokemuspalautetta ja kehittämisen paikkoja. Jatkossa tarjoamme aiempaa kattavampaa rekrytointikoulutusta.

Outi: Hyvä, sillä päiväkotien esihenkilöt toivovat koulutusta ja tukea rekrytointeihin. Itse olen päiväkodin johtajana oppinut rekrytoimaan käytännön kautta ja kollegojen neuvoilla. Kokemuksesta tiedän, että virheiden määrä pysyy pienempänä haastattelemalla hakijoita ryhmänä, jos mahdollista.

Mitä työnantajakuvan uusi yhtenäinen ilme ja slogan tarkoittavat toimialoille?

Tarja: Haluamme viestiä yhtenäisenä työantajana työnhakijoille ja oppilaitoksille, joten meillä on yhteinen slogan ”Helsinki. Vaikuttavia töitä.” Se korostaa työmme merkityksellisyyttä. Lisäksi kaikki tekevät rekrytointiviestintää samoilla linjauksilla ja materiaaleilla, joissa on huomioitu toimialojen ja liikelaitosten erityispiirteet.

Outi: Olen miettinyt sitä, että rekrytointi-ilmoituksissa voisi näkyä etujen, kuten työsuhdeasuntojen lisäksi, että meillä maksetaan kertapalkkioita erinomaisesta työstä ja tavoitteiden saavuttamisesta niin työntekijöille kuin tiimeille.

Tarja: Kiitos palautteesta! Jatkamme työtä muun muassa houkuttelevan työnantajakuvan, toimivan oppilaitosyhteistyön ja hyvän hakijakokemuksen edistämiseksi. HH lisätiedot ja verkkokurssit: Tietopaketti työnantajakuvasta esihenkilöille: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Rekrytointi > Työnantajamarkkinointi Monimuotoinen rekrytointi: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Monimuotoisuus työelämässä > Monimuotoinen rekrytointi Uusi monimuotoisen rekrytoinnin Helvi -virtuaalivalmennus esihenkilöille helvi.hel.fi > Monimuotoisen rekrytoinnin Helvi

Lähetä aiheesi lehden toimitukseen osoitteella sisainenviestinta@hel.fi.

MISTÄ ON KYSE? Henkilöstön saatavuus paremmaksi työnantajakuvan kehittämistyöllä Kaupunki kehittää työn­ antajakuvaansa, joka auttaa saamaan riittävästi osaavia työntekijöitä.

Työtä koordinoi kaupungin­ kanslian henkilöstöosasto, ja mukana ovat toimialat ja liikelaitokset.

Työnantajakuva rakentuu muun muassa hyvästä hakija­ kokemuksesta, työpaikan hyvästä toimintakulttuurista ja henkilöstöeduista.

Kaupunki on saanut ­yhtenäisen työnantajailmeen ja sloganin, ja henkilöstö­ eduista on alettu viestiä aiempaa enemmän.

Eri puolilla kaupunkia on opittu hakijakokemuksista ja kokeiltu anonyymia rekrytoin­ tia, jossa työ­hakemuksesta poistetaan näkyvistä kaikki henkilöön viittaava tieto, ku­ ten hakijan nimi ja syntymä­ aika. Tämän rekrytointi­tavan tavoitteena on lisätä hakijoi­ den yhdenvertaista kohtelua haastatteluun pääsemisessä.

Selvitys vammaisten ja osatyökykyisten työllisty­ misen esteistä sekä työllis­ tymistä kaupungille edis­ tävistä toimista valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Saatavia ehdotuksia työste­ tään eteenpäin seuraavina vuosina. Myös esihenkilöiden rekrytointikoulutukset uudis­ tuvat, ja työntekijälähettiläsohjelmaa valmistellaan.

HELSINGIN HENKI 4/2020 13

MUN D UUN I

1. Eliellä on ollut kaksi yritystä. Niistä toinen tarjosi tulkkauspalveluja, toinen oli elintarvikkeiden tuonti- ja vientiyritys.

2. Elie kertoo yrittäjäksi aikovalle asiakkaalleen suoraan, milloin liikeidea on hyvä ja milloin taas ei. Hän muistuttaa, että yrittäjänä onnistuminen vaatii tietoa, sopivaa taustaa ja kontakteja.

3. Kaksivuotisen yritysneuvojan tutkinnon suorittanut Elie on alun perin koulutukseltaan rakennusinsinööri, mutta sitä työtä hän ei ole voinut tehdä Suomessa.

14 HELSINGIN HENKI 4/2020

1

2

Startupien kummi T E KST I T IINA R UULI O K UVAT V I L JA H ARAL A

Yritysneuvoja Elie El-Khouri synnyttää Helsinkiin uutta yrittäjyyttä.

T

ehtäväni kaupunginkanslian elinkeino-osaston NewCo Helsingissä on auttaa maahanmuuttajia oman yrityksen perustamisessa. Käytännössä teen asiakkaani kanssa aina liiketoimintasuunnitelman ja yritystä koskevat laskelmat starttirahaa varten. Koska olen itse ollut 15 vuotta yrittäjänä Suomessa, pystyn auttamaan heitä mielestäni hyvin.

Yrityskeskus NewCo Helsinki tarjoaa yritysneuvonnan lisäksi paljon erilaisia koulutuksia ja verkostoitumistilaisuuksia.

Olen ollut kaupungin vakituisena yritysneuvojana vuodesta 2008.

Suurin osa asiakkaistani on maahanmuuttajia lähinnä kielitaitoni takia. Osaan hyvin sekä arabiaa että englantia ja myös suomea. Olen syntynyt Beirutissa Libanonissa, ja muutin Suomeen 90-luvulla rakastuttuani suomalaiseen naiseen.

Rehellinen pitää olla

3

Monet ulkomaiset asiakkaat myös ottavat selvästi paremmin neuvoja vastaan toiselta ulkomaalaiselta kuin suomalaiselta. Kerron asiakkailleni suoraan, milloin yrittäjäksi aikovan ideat ovat hyviä ja milloin taas eivät.

Rehellinen pitää olla.

Asiakkaat pitävät usein Suomea vaikeana maana, jonka kielikin on mahdotonta. En täysin ymmärrä tätä. Minusta Suomi ei ole vaikea maa, ja Helsinkikin tekee paljon yrittäjyyden eteen. Esimerkiksi meidän palvelumme ovat ilmaisia.

Pakkoyrittäjyys on vaikea asia.

Jos joku lähtee yrittäjäksi sen takia, että on ollut työttömänä pitkään tai haluaa starttirahan, se ei luo hyvää yrittäjyyttä. Onnistunut yrittäminen vaatii aina tietoa, yrittämiseen sopivaa taustaa ja kontakteja.

Kielitaito on tietenkin tärkeä asia toimialasta riippuen. Joillain aloil-

la pärjää englannilla, mutta usein pitää osata suomea varsinkin Helsingin ulkopuolella. Starttirahankin saamiseen on kytketty kielitaitovaatimus.

1 200 yritystä vuodessa Saamme aikaan NewCo Helsingissä 1 200 uutta yritystä vuodessa. Niistä 80 prosenttia on pystyssä vielä viiden vuoden kuluttua. Jokainen yritys työllistää helposti 1–3 henkilöä. Mielestäni luvut kertovat sen, että olemme onnistuneet.

Itse asiassa suurin osa startupeista on nykyään maahanmuuttajataustaisia.

Valtaosa maahanmuuttajien yrityksistä on syntynyt perinteisesti palvelualoille. Nykyisin lähdemme siitä, että jos maahanmuuttaja on koulutukseltaan lääkäri, hänen pitäisi Suomessakin päästä lääkäriksi. Eräs uusi ilmiö ulkomaalaisten yrittäjyydessä on it-ala. Esimerkiksi kun Nokia irtisanoi intialaisia koodareita, he päättivät jäädä Suomeen ja ryhtyivät perustamaan italan startupeja.

Olennaista alkaville yrittäjille olisi se, että he löytäisivät netistä helposti kaiken mahdollisen yrityksen perustamiseen liittyvän tiedon.

Tietoa on jo nyt, mutta se on hajallaan. Olemme NewCo:ssa ryhtyneet kehittämään asiaa. Toimme sivustollemme esimerkiksi videon, jossa kerrotaan viidellä kielellä, miten Helsingissä voi ryhtyä yrittäjäksi. HH

MOT TO

Paljon on tehty, mutta paljon vielä on tehtävää.

KUKA? Yritysneuvoja Elie El-Khouri TYÖPAIKKANI NewCo Helsinki on palvelukeskus yrittäjäksi aikoville ja jo yrittäjinä toimiville. Se sijaitsee Kalliossa Ensi linjalla. Sain täältä vakituisen työpaikan vuonna 2008. Yritysneuvonnan lisäksi käyn eri oppilaitoksissa kertomassa yrittäjyydestä.

TYÖKAVERINI NewCo:ssa työskentelee yli 30 ihmistä, joista 10 toimii yritysneuvojina. Työpaikan henki on kollegiaalinen, ja esimerkiksi palavereissa voi aina nostaa omia ideoita esiin.

TYÖTEHTÄVÄNI Olen yritysneuvoja. Autan erityisesti maahanmuuttajia yritysten perustamisessa. Paneudun heidän kanssaan liiketoimintasuunnitelmaan ja rahoitusasioihin. Pidän työstäni ja erityisesti siitä, että rutiineja ei ole.

POLKUNI KAUPUNGILLE Minulla on ollut kaksi omaa yritystä. Sen jälkeen tein töitä kaupungin NYP Yrityspalvelussa projektiasiamiehenä sekä maahanmuuttoyrittäjyys pääkaupunkiseudulla -projektin vetäjänä.

HELSINGIN HENKI 4/2020 15

YMPÄR I K AUP U N K I A

Herttoniemen kirjastossa sijaitseva satukattila saa mielikuvituksen laukkaamaan. Sen tietävät kirjastonjohtaja Anne Mankki ja nuorisopalveluissa työskentelevä Tuija Ronkainen.

60.1931° N, 25.03 61° E

Kaikkien kaupunkilaisten olohuone Nykykirjasto tarjoaa kaupunkilaisille sekä rentoa oleskelutilaa, hauskoja tapahtumia että erilaisia aineistoja ja palveluita verkossa. Kirjaston perimmäinen tehtävä lukemiseen kannustajana ei ole silti muuttumassa.

T E KS TI P I M ÄK IL Ä KU VAT SAM I HE IS K ANE N

16 HELSINGIN HENKI 4/2020

HERTTONIEMI

Ajanviettopaikka mainiolla sijainnilla Herttoniemessä asuva Maria Pohjamo piipahtaa kirjastossa viikoittain.

Uusitussa kirjastossa viehättää sekä keskeinen sijainti että se, että kirjasto tarjoaa leppoisan ajanviettopaikan.

– Nyt koronan aikaan olen tehnyt kirjastoon vain piipahduksia. Haen varauksia ja tutkin uutuuskirjoja, monesti nappaan jonkin bestsellerin mukaan. Uuden kirjaston sijainti on vanhaan verrattuna loistava. Kun kirjasto sijaitsee muutenkin asiointireitin varrella, siellä on tosi helppo käydä, Pohjamo sanoo.

Pohjamo on kokeillut kirjaston käyttöä myös itsepalvelukirjastona.

– Henkilökunta ei ollut paikalla, mutta kirjastoon pääsi kirjastokortin ja tunnusluvun avulla. Oli hauskaa huomata, että muutkin olivat keksineet saman: kirjastossa oli paljon asiakkaita, vaikka henkilökuntaa ei ollut paikalla.

Pohjamo käy mielellään myös muissa kirjastoissa, jos kirjasto osuu sopivasti reitin varrelle. Etenkin keskustakirjasto Oodi saa häneltä kehuja.

– On tosi kiva, että keskellä kaupunkia on ei-kaupallinen tila, jossa voi viettää aikaa. Kaupungille ei ole pakko lähteä aina kuluttamaan rahaa, vaan paikalle voi tulla ihan vaan lukemaan ja viettämään aikaa. Sama pätee toki Herttoniemenkin kirjastoon, Pohjamo sanoo.

Maria Pohjamo lainaa kirjastosta mielellään uutuuskirjoja. Myös bestseller-hylly tulee koluttua usein tarkkaan läpi.

HELSINGIN HENKI 4/2020 17

Kirjastoautossa työskentelevät Terttu Inkinen ja Liisa Latva-Pukkila tietävät, että päivän tärkein tehtävä voi olla se, että ihan jokaiselle autossa vierailevalle lapselle löytyy jokin mieluinen kirja.

Lapset ovat kirjastoautojen vakioasiakkaita, aikuisten uutuuskirjat löytyvät ylähyllyltä.

L

astenkirjastoautojen osastolla Pasilassa käy arkiaamuisin kova vilske, kun kirjastoauto Skidin ja uunituoreen Stoorin kirjastonhoitajat ja kuljettajat pakkaavat autot täyteen kirjoja. Hieman ennen yhdeksää autot ovat valmiina, ja vuorossa on päivän ensimmäinen vierailu päiväkodin pihalle. Luvassa on monta tuntia neuvontaa, lainauksia ja palautuksia eri puolilla kaupunkia.

– Aamut ovat aina tosi hektisiä.

Pyrimme pakkaamaan auton sen mukaan, mihin olemme menossa.

Mukaan lähtee iso pino aineistovarauksia, mutta täydennämme valikoimaa jatkuvasti ajankohtaisilla kirjoilla, kertoo kirjastoautoissa pitkän uran tehnyt erikoiskirjastonhoitaja Terttu Inkinen.

18 HELSINGIN HENKI 4/2020

Inkisen mukaan kirjastoauton työntekijän on erityisen tärkeää olla perillä siitä, mitä lapset ja nuoret lukevat juuri nyt.

– Päiväkodit ja koulut saattavat palauttaa Ikea-kassillisen kirjoja kerralla, ja meidän tehtävänä on etsiä heille uutta, mielekästä luettavaa. Etenkin opettajat kyselevät paljon, mikä olisi lapsille sopivaa ikätasoista luettavaa. Lasten kanssa täytyy olla paremmin kuulolla ja osata löytää kullekin mielekästä lainattavaa, Inkinen jatkaa.

Normaalitilanteessa kirjastoautot taipuisivat monenlaisiksi tapahtumapaikoiksi, ja etenkin uusi Stoori-auto on suunniteltu erilaisia tapahtumia ja työpajoja silmällä pitäen. Valaistusta ja musiikkia voidaan säätää tunnelman mukaan, ja seinille taittuvat pöydät tarjoavat mahdollisuuden järjestää erilaisia työpajoja. Korona-aika on kuitenkin laittanut tapahtumat toistaiseksi jäihin. Nyt autoon pääsee vierailemaan vain pari lasta kerrallaan.

– Olemme tarjonneet kouluille ja päiväkodeille mahdollisuutta tilata ennakkoon aineistopaketteja,

jotta kirjastoauton sisällä ei tarvitsisi viettää niin pitkiä aikoja, ja jotta mahdollisimman moni ehtisi vierailemaan autossa, Inkinen kertoo.

13 metriä kirjastoa

Koulut ja päiväkodit ovat kirjastoautojen vakioasiakkaita, ja kirjastoautojen valikoima onkin pääosin räätälöity lasten ja nuorten tarpeisiin. Autot palvelevat kuitenkin kaikkia kaupunkilaisia, ja kuka vain voi tilata varauksensa auton reitille. Ylähyllyiltä löytyy myös kattava valikoima aikuisten uutuuskirjoja.

Ilta-aikaan kirjastoautot kulkevat niillä alueilla, joilla lähimpään kirjastoon on muuten pitkä matka. Osa pysäkeistä on ollut käytössä vuosikymmenien ajan ja asiakkaita käy jo kolmessa eri sukupolvessa.

– Pysäkkien tarpeellisuutta tarkastellaan jatkuvasti, sillä kirjastoautoille olisi paljon enemmän kysyntää mitä voimme tarjota. Nyrkkisääntönä on, että emme mene sinne, missä kirjastoon on alle kilometrin matka. Myös turvallisuus täytyy pitää mielessä. Auto on 13 metriä pitkä, joten se tarvitsee ympärilleen

NUMEROINA

37

Helsingissä toimii

kirjastoa ja kaksi kirjastoautoa.

Vuonna 2019 Helsingin kirjastojen yhteenlaskettu kävijämäärä oli yli

9

miljoonaa.

Vuonna 1860 Helsingin kansan­kirjastossa oli lainattavana

400 kirjaa.

Vuonna 2020 pääkaupunkiseudun Helmet-kirjaston kokoelmaan kuuluu noin

Siiri Jäkön iloksi kirjastoautojen valikoima on räätälöity etenkin lapsille sopivaksi.

3,2

miljoonaa teosta.

Kirjastoautojen reitti kulkee sinne, missä kirjastoon on muuten tavallista pidempi matka. Näin kirjaston valikoima on kaikkien kaupunkilaisten ulottuvilla.

riittävästi tilaa ja paikan, johon asiakkaat pääsevät turvallisesti, kertoo erikoiskirjastovirkailija Liisa Latva-Pukkila.

Lisäksi asiakkaiden aktiivisuudella on väliä. Jos pysäkillä ei riitä asiakkaita, kirjastoauto ohjataan jatkossa uudelle reitille.

Stoorissa ja Skidissä työskentelee yhteensä yhdeksän kirjastovirkailijaa, joista neljä toimii autonkuljettajina, joilla on myös kirjastovirkailijan pätevyys. Kun auto on parkissa, työtä tehdään pareittain. Toinen virkailija työskentelee lainauspisteellä, toinen neuvoo asiakkaita.

– Kummankin auton valikoima

on hieman erilainen. Tarkoituksena on, että iltareitit kulkevat joka toinen viikko toisella autolla ja joka toinen toisella: näin kumpikin valikoima palvelee kaikkia käyttäjiä.

Auto viettää pysäkillä keskimäärin puolen tunnin ajan. Koulujen pihalla auto saattaa olla pidemmänkin aikaa, mutta kullekin luokalle on varattu kymmenen minuutin oma aika.

– Työ on siksi varsin hektistä.

Ajankohtaisista uutuuskirjoista on pakko olla kartalla, ja meidän tuleekin luettua ja juteltua tosi paljon kirjoista henkilökunnan kesken, Latva-Pukkila kertoo.

Pitkä murros

Kirjastoautot ovat kulkeneet Helsingin kaduilla yli 50 vuoden ajan, ja autojen tehtävä on muuttunut vuosien varrella useaan kertaan. Perusajatus on silti edelleen sama: kirjastoautojen, kuten kirjastojenkin, tehtävänä on kaikkien kaupunkilaisten palvelu ja lukemiseen innostaminen.

Helsinkiläiset kirjastot ovat eläneet muutenkin viime vuosikymmenet murrosten aikaa. Nykykirjasto edistää edelleen kaupunkilaisten lukutaitoa, mutta palveluntarjonta on monipuolistunut vuosien varrella valtavasti. Esimerkiksi keskustakirjasto Oodi on saanut nopeasti

paikan kaupunkilaisten yhteiskunnallisena olohuoneena, jossa voi perinteisten kirjastopalveluiden lisäksi nauttia varsin laajasta palvelu- ja tapahtumatarjonnasta.

– Murros on ollut käynnissä pitkään. Tuoreimpien muutosten taustalla on vuonna 2017 uudistettu laki, jonka mukaan kirjaston tulee tarjota lukemisen ja lukuinnon edistämisen lisäksi myös tiloja kansalaisten ja erilaisten yhteisöjen toiminnalle.

Laki velvoittaa, että kirjastojen tulee myös edistää yhteiskunnallista keskustelua, sanoo kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen.

Hänen mukaansa keskustakirjasto Oodin kohdalla tämä velvoite on toki täyttynyt, sillä keskustakirjaston saama julkisuus on saanut monet pohtimaan, mihin kaikkeen kirjaston kuuluisi taipua, ja onko kyseessä enää kirjasto, jos kirjojen lainaaminen ei ole kirjaston päätarkoitus.

Vänttinen huomauttaa, että kirjaston tehtävänä on edelleen ruokkia ja ylläpitää ihmisten mielikuvitusta. Viimeisten 25 vuoden ajan kirjastojen aineisto on muuttunut yhä vahvemmin digitaaliseen suuntaan, mutta vasta korona-aika on saanut kaupunkilaiset kiinnostumaan digitaalisista aineistoista isommassa mittakaavassa.

– Kun kirjastot jouduttiin keväällä sulkemaan, digiaineistojen ja digiHELSINGIN HENKI 4/2020 19

Keväällä digiaineistojen ja digineuvonnan käyttö tuplaantui yhdessä yössä. neuvonnan käyttö tuplaantui yhdessä yössä. Nyt meidän tehtävänä on luoda painetun ja digitaalisen aineiston välille tasapaino. Tarkoituksena ei ole pakottaa ihmisiä tarttumaan kumpaankaan suuntaan, vaan tarjolla on jatkossakin sekä painettuja että digitaalisia aineistoja kuin lähi- ja etäpalveluja.

Korona on Vänttisen mukaan osoittanut myös kirjastojen tarpeellisuuden erilaisten työskentelytilojen tarjoajana.

– Lukusalit ja erilaiset työskentelytilat ovat kirjastojen asiakkaille hyvin tärkeitä. Kirjastoista pitää löytyä jatkossakin erilaisia mielikuvitusta ruokkivia, ergonomisia tiloja.

Myös kirjaston työntekijöiden tarjoama asiantuntemus ja neuvonta on noussut Vänttisen mukaan uuteen rooliin.

– Jatkossa meidän täytyy hakea entistä enemmän tasapainoa siihen, mikä osa asiakaspalvelutyöstä tehdään sosiaalisessa mediassa, chatissa ja muissa etäpalveluissa, Vänttinen pohtii.

Entistä parempia asiakaskokemuksia

Vänttisen mukaan kirjastojen täytyy keskittyä jatkossa digitaalisen asiakaskokemuksen parantamiseen. Tulevaisuudessa kirjastojen pitäisi olla kilpailukykyisiä myös kaupallisiin palveluihin verrattuna.

– Yhä useamman kirjastopalvelun tulisi olla saavutettavissa kaikkina vuorokauden aikoina tavalla tai toisella. Samalla käyttäjäkokemuksen tulee olla hyvä niin itse kirjastotilassa kuin digitaalisessakin ympäristössä. Meidän tavoitteena on saada ylläpidettyä sivistystä ja oppimista, ja se voi toteutua vain, jos kirjasto on kaikille kaupunkilaisille houkutteleva ja turvallinen paikka. Tässä kaikessa meillä riittää vielä työsarkaa, hän pohtii.

Herttoniemen kirjaston tilat taipuvat monenlaiseen käyttöön.

160 vuotta helsinkiläisiä kirjastoja Helsingin ensimmäinen kirjasto avattiin 7.10.1860 Hal­ lituskadun ja Fabianinkadun kulmassa. Kirjaston avaami­ nen herätti suurta huomiota, ja tapahtumaa oli seuraa­ massa iso väkijoukko. Ovet olivat avoinna aluksi kahtena päivänä viikossa yhden tunnin kerrallaan, ja hyllyssä oli noin 400 kirjaa.

Alussa kirjaston aineisto oli pääosin ruotsinkielistä, ja vaikka lainaaminen oli maksu­ tonta, kirjaston toimintaa sai halutessaan tukea erillisellä lainamaksulla. Ensimmäisinä vuosina henkilökunnalle ei maksettu lainkaan palkkaa.

Helsingin kaupunki alkoi tukea kirjaston toimintaa, ja vuonna 1876 kaupunginval­ tuusto päätti ottaa kirjaston kaupungin haltuun. Kaupun­ ginvaltuusto hyväksyi arkki­ tehti Carl Theodor Höijerin piirustukset, ja Rikhardinka­ dun kirjasto avattiin muu­ tamaa vuotta myöhemmin vuonna 1882.

Seuraavina vuosikym­ meninä kaupunginkirjaston lähikirjastoja perustettiin lisää. Sittemmin kirjasto on vakiintunut lakisääteiseksi kunnalliseksi peruspalveluksi, ja Helsingissä on sitouduttu laajaan lähikirjastojen verk­ koon. Kirjastoautot ovat toi­ mineet Helsingissä vuodesta 1966 lähtien.

Kirjaston tiloja voi hyödyntää paitsi lukemiseen, myös muuhun oleskeluun. Pirteän värimaailman tehtävänä on houkutella paikalle myös nuoria.

400 kirjan lainahyllystä kasvoi 3,2 miljoonan teoksen kokoelma

1860 Helsingin ensimmäinen kansankirjasto avataan.

1876

1882

Helsingin kaupunki ottaa kansankirjaston haltuun.

Rikhardin­ kadun kirjasto avataan.

20 HELSINGIN HENKI 4/2020

1898– 1899 Töölön, Punavuoren ja Kallion kirjastot perustetaan.

1912

1945

1960

Lainaus muuttuu kokonaan maksuttomaksi.

Laitoskirjasto­ toiminta ­aloittaa ­toimintansa ­kaupungin ­sairaaloissa.

Musiikki­ aineisto tulee saataville.

Kuvateksti

Kun kirjasto sijaitsee kaiken ytimessä, paikalle on helppo tulla.

Herttoniemen kirjaston kävijämäärät ovat kasvaneet voimakkaasti muuton jälkeen.

Kirjasto keskellä kaikkea

Myös kirjastoautoilla on kokonaisuudessa tärkeä rooli.

– Ajatuksena on, että kirjastoon voi törmätä jatkossa yllättävissäkin paikoissa. Kirjastoa varten ei tarvita aina monumentaalisia rakennuksia, vaan kirjastopalvelut voivat yllättää ihmisiä iloisesti heidän tavanomaisilla kulkureiteillään ja erilaisissa tapahtumissa, Vänttinen sanoo.

Kirjastoautojen työntekijät saivat tästä esimakua viime kesänä. Koronarajoituksista huolimatta auton luona riitti kävijöitä. Esimerkiksi pop-up-pysäkillä Helsinki Cupissa pelaajat kipusivat autoon lukemaan, rauhoittumaan ja keräämään voimia. Uuden Stoori-auton myötä erilaisiin tapahtumiin jalkautuminen on entistä helpompaa.

– Stoorin kyljessä on markiisi, minkä ansiosta voimme levittäytyä ulos kirjaston valikoiman kanssa.

Markiisi suojaa helteeltä ja pieneltä

Anne Mankki ja Tuija Ronkainen pitävät tärkeänä sitä, että kirjasto on houkutteleva paikka kaikenikäisille.

sateelta, joten jos emme voi päästää isoja ihmismassoja sisälle, pystymme tarjoamaan kirjaston palvelut kaupunkilaisille auton ulkopuolella, Liisa Latva-Pukkila kertoo. HH

Aiempaa isommat ja monipuolisemmat tilat, sujuva yhteistyö nuorisopalveluiden kanssa ja huippukeskeinen sijainti Lähipalvelukeskus Hertsissä: siinä muutama asia, jotka erottavat Herttoniemen tänä vuonna avatun uuden kirjaston alueella aiemmin toimineesta ­kirjastosta.

– Uuden kirjaston ehdoton etu on sen sijainti kauppakeskuksen yhteydessä. Kävijämäärä on kasvanut miltei kolminkertaiseksi, ja olemme paljon paremmin saavutettavissa asiakkaille. Kirjastoon voi tulla nyt ihan vain pistäytymään, eikä tänne tarvitse kulkea varta vasten, kertoo kirjastonjohtaja Anne Mankki.

Kirjastonhoitaja Johanna Juvosen mukaan aiempaa suurempi neliömäärä tuo mahdollisuuden tarjota monipuolisempia tiloja monenlaiseen käyttöön.

– Esimerkiksi erilaisia roolipeli- ja lautapelikerhoja on toivottu paljon, hän kertoo.

Tilaa riittää myös siksi, että kirjasto toimii yhdessä nuorisopalveluiden kanssa.

– Etenkin nuoret ovatkin löytäneet meidät tosi hyvin. Uskon että se johtuu myös siitä, että tila on värikäs ja houkutteleva. Sellaisetkin nuoret, jotka eivät muuten ehkä käyttäisi kirjaston palveluita, tulevat mielellään meille, Anne Mankki kertoo.

Yhteistyö nuorisopalveluiden kanssa voi poikia jatkossa muitakin synergiaetuja.

– Voimme tuottaa yhdessä erilaisia tapahtumia, ja tarkoituksena on, että meidän osaaminen tulee myös kirjaston asiakkaiden käyttöön, sanoo nuorisopalveluissa työskentelevä Tuija Ronkainen.

Mankki, Juvonen ja Ronkainen toivovat, että kirjasto tarjoaa kaikille alueen asukkaille rennon takapihatunnelman.

– Nuorten lisäksi varsinkin lapsiperheet ovat löytäneet meille todella hyvin. Siihen on varmasti syynsä: meillä on tosi hieno lastenalue. Alueella on Kirsi Kunnaksen runon pohjalta tehty satukattila ja varmaankin maailman suurimmat pehmoperunat, joilla lapset voivat leikkiä, Mankki kertoo.

1966

1976

1986

1994

2018

2020

Ensimmäinen kirjastoauto aloittaa toimintansa.

Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyö alkaa.

Uusi pää­ kirjasto avataan Pasilaan.

Ensimmäiset ­internetyhteydet saadaan ­kirjastoihin.

Keskustakirjasto Oodi avataan.

Helsingissä toimii 37 kirjastoa ja kaksi kirjasto­ autoa.

HELSINGIN HENKI 4/2020 21

K E S TÄVÄ HELSI N K I

UUTTA KOHTI

Paluuta vanhaan ei ole T E KST I P I M ÄK I L Ä

Kriisistä palautuminen vaatii ketterää sopeutumista uuteen arkeen. Tavoitteena on minimoida vahingot ja luoda edellytyksiä uudelle kasvulle. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun palautumista tavoitellaan yhdessä kaupunkilaisten ja yritysten kanssa.

N

uorisotyöttömyys on ollut kasvussa pitkään, eikä keväällä puhjennut koronakriisi ole parantanut tilannetta, päinvastoin. Koronatilanne on paitsi lisännyt nuorten työttömyyttä myös vaikeuttanut vastavalmistuneiden opiskelijoiden siirtymistä työmarkkinoille. Samalla alueelliset, sosioekonomiset erot ovat korostuneet Helsingissä entisestään. Muun muassa näitä haasteita kaupungin tuore palautumisohjelma ratkoo parhaillaan.

– Pääkaupunkiseutu on toiminut vetovoimaisena paikkana nuorille työllistyä. Esimerkiksi tilapäistöitä on riittänyt etenkin palvelualoilla, kuten majoitus- ja ravintola-alalla. Nyt tilanne on kääntynyt päälaelleen, joten meidän täytyy tarkastella nuorten hyvinvointia kokonaisvaltaisesti, kertoo kaupunginkanslian strategiaosaston projektijohtaja Päivi Majuri.

Majurin mukaan haasteen ratkomiseen tarvitaan ennen kaikkea eri toimialojen ja organisaatioiden rajojen läpi ulottuvaa yhteistyötä.

– Läpinäkyvyys on kaiken keskiössä. Tavoitteena on tehdä toimenpiteitä, joilla on aidosti vaikutusta nuorille aikuisille. Pohdimme esimerkiksi yhdessä TE-toimiston kanssa, miten voimme saavuttaa nuoria aikuisia nykytilannetta paremmin. Tai miten voisimme konkretisoida opiskeluun tähtääviä palveluja tarkemmin ja siten edistää työllistymistä, Majuri kertoo.

Hän huomauttaa, että palautumisohjelman tavoitteena on keskittyä kaikkiin elämän osa-alueisiin.

– Myös vapaa-ajalla on väliä. Meidän täytyy katsoa koko toimintaympäristöä ja pohtia, miten voisimme valaa nuoriin lisää tulevaisuudenuskoa ja lisätä heidän aktiivisuuttaan kaupunkilaisina.

22 HELSINGIN HENKI 4/2020

Yhteistyötä ja ketteryyttä Palautumisohjelma ei suinkaan käsittele pelkästään nuoria kaupunkilaisia.

Helsingin tavoitteena on olla maailman toimivin kaupunki myös koronakriisin jälkeen. Pitkällä aikavälillä on tärkeää ylläpitää ja rakentaa houkuttelevaa, elinvoimaista ja turvallista urbaania kaupunkia. Lyhyellä aikavälillä sen sijaan on tärkeää minimoida koronakriisin vaikutuksia, kuten torjua alueiden ja väestöryhmien eriytymiskehitystä, erityisesti heikoimmassa asemassa ja syrjäytymisuhan alla oleville perheille, nuorille ja ikääntyneille.

Palautumisohjelmassa tehdään jatkuvaa analysointia toimintaympäristön muutoksista kaupunkilaisten, yhteisöjen, yritysten sekä kaupunkiorganisaation näkökulmasta. Tavoitteena on, että palautumisohjelman kautta voidaan toimia tarvittaessa nopeasti ja ketterästi muuttuvaan tilanteeseen. Yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan ennen.

– Aktiivisuudella ja luottamuksella on iso rooli, kun teemme yhteistyötä erilaisten kaupunki- ja kumppaniverkostojen kanssa. Meidän tulee säilyttää vahva roolimme startup-kaupunkina ja samalla edistää innovaatioita, kasvuyrittäjyyttä ja työvoiman löytymistä yritysten tarpeisiin. Yhdessä tekemällä luomme näitä edellytyksiä uudelle kasvulle ja parannamme yritysten ja yrittäjyyden toimintakykyä koronan jälkeisessä ajassa, Majuri kertoo.

Majuri painottaa, ettei kyseessä ole erillinen hanke, vaan ennemminkin ohjelma, joka on hyvä huomioida jatkossa kaikessa kaupungin toiminnassa. Toimenpiteet tehdään osana linjaorganisaation työtä ja samalla tuetaan toimialoja ja keskushallintoa yh-

Palautumisohjelmalle on huutava tarve:

200 %

110 %

Alle 25-vuotiaiden ja 25–29-vuotiaiden työttömyys kasvoi huhtikuun lopussa 200 % vuoden takaisesta.

Työttömiä työnhakijoita oli 110 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

13,8 %

34 %

Helsingin työttömyysaste oli syyskuun lopussa 13,8 %.

Työttömyysaste oli 5 prosentti­ yksikköä korkeampi kuin vuosi sitten.

Avoimia työpaikkoja oli syyskuun lopussa 34 % vähemmän kuin vuosi sitten.

Kuva: iStock

2. Palautumisohjelman yhtenä tehtävänä on valaa nuoriin lisää tulevaisuudenuskoa.

”Itseäni innostaa meneillään oleva kokeilu, jossa nuoria palkataan ikääntyneiden kotiavuksi.”

3. Senaatintorin kesäterassi on yksi palautumisohjelman konkreettisista onnistumisista.

4. Palautumisohjelman avulla pyritään tekemään toimenpiteitä, joilla on vaikutusta nuorten aikuisten työllistymiseen.

Kuva: Jussi Hellsten

Kuva: Camilla Bloom

3.

Kuva: iStock

teisessä tekemisessä kohti tavoitteellista palautumista. Palveluja voidaan tuottaa uudella tavalla ja rajoituksia voidaan purkaa ja ottaa käyttöön nopealla aikataululla. Palautumisohjelmassa panostetaan etenkin vastuulliseen taloudenpitoon, uudistuviin palveluihin, digitalisaation nopeuttamiseen ja kestävään kehitykseen.

– Kaupungin strategia toimii hyvänä pohjana, eikä sitä ole tarvetta muuttaa. Tilanne on koronan myötä kuitenkin se, että toimintaympäristö voi muuttua hyvinkin nopeasti ja meillä pitää olla valmius toimia jo ennakoivasti herkkiä tuntosarvia käyttäen, Majuri sanoo.

Digitalisaation hyödyt käyttöön Koronakriisi pakotti etenkin ikäihmiset keväällä haastavaan tilanteeseen. Rajoitukset arjen elinpiirissä, sosiaalisissa kontakteissa ja harrastustoiminnoissa herättivät huolen ikäihmisten yksinäisyydestä ja fyysisestä toimintakyvystä. Päivittäisen liikkumisen väheneminen vaikuttaa ikäihmisten lihasvoimiin ja kävelykykyyn nopeasti – jo viikoissa.

Kaupungin tavoitteena on valjastaa etenkin digitalisaatio ja sen hyödyt entistä paremmin käyttöön myös ikäihmisten liikkumisen näkökulmasta. Käynnistymässä on palvelukokeiluja yhteistyössä Kokeilukiihdyttämön kanssa.

Kolmen painopisteen ohjelma

1

Kaupungin tavoitteena on valjastaa etenkin digitalisaatio ja sen hyödyt entistä paremmin käyttöön ikä­ ihmisten liikkumisen näkökulmasta.

4.

Kaupunkilaisten aktiivisuus ja luottamus

Palautumisohjelman tavoitteena on varmistaa työn ja opiskelun jatkuvuus, parantaa kaupungin houkuttelevuutta ja palvelujen saatavuutta esimerkiksi digitalisaation keinoin. Eriarvoistumiskehityksen torjumiseksi kaupungin palautumisohjelma tukee kaupungin eri organisaatioita suuntaamaan niukkoja resursseja kriittisiin terveyden ja sosiaalisuuden edistämiseen liittyviin toimiin.

2.

– Ikäihmisten toimintakyvystä huolehtiminen on iso inhimillinen ja yhteiskunnallinen asia. Nyt selvitämme, voimmeko löytää kokeilutoiminnasta uusia ratkaisuja ikäihmisten liikkumiseen. Ne voivat olla esimerkiksi kotiin tuotettavia etäpalveluita, asiakasymmärryksen syventämistä data-analyysilla tai tiedon parempaa löydettävyyttä. Tärkeintä on oppia lisää ja kohdistaa palvelut jatkossa paremmin, Majuri sanoo.

Kokeiluprojektin kanssa on tarkoitus edetä vauhdikkaasti loppuvuoden aikana.

– Usein näitä asioita kehitetään kaupungin ja asiantuntijoiden lähtökohdista. Nyt lähdemme liikkeelle kaupunkilaisista.

Majuri toivoo, että palautumisohjelman kautta syntyy jatkossa entistä enemmän innovaatioita, joissa kaupunki voi toimia eräänlaisena alustana, ja palvelut syntyisivät erilaisten verkostojen ja yritysten kautta.

– Itseäni innosti esimerkiksi nuorten työllistymisen ja ikäihmisten tuen näkökulmasta meneillään oleva kokeilu, jossa nuoria palkataan ikääntyneiden kotiavuksi, Majuri kertoo. HH

2

Yritysten ja yrittäjyyden vauhdittaminen

Kaupunki pyritään pitämään mahdollisimman elinvoimaisena. Palautumisohjelma tukee ja vauhdittaa kokonaisvaltaisesti innovaatioita, yrittäjyyttä ja työmarkkinakysynnän palautumista. Kaupungin investoinneissa ja tuissa pyritään huomioimaan erityisesti digitalisaation hyödyntäminen, uudet palvelumallit ja vihreä elvytys. Yritysten toimintaedellytysten palautumista ja kaupunkitilan houkuttelevuutta edistetään kaupungin lupa-asioinnin ja sääntelyn sujuvoittamisella.

3

Uudistuva ja kestävä kaupunkiorganisaatio

Palautumisen näkökulmasta koronan suorien ja välillisten taloudellisten vaikutusten jatkuva seuranta ja palvelutason, henkilöstön ja tilan käytön kohdistaminen vastaamaan muuttuvaa tilannetta on tärkeää. Henkilöstön osaamisen ja johtamisen aktiivinen ja jatkuva kehittäminen on keskeistä.

Sujuvilla, digitaalisilla prosesseilla ja jatkuvalla tilannekuvalla on toiminnassa entistä suurempi rooli. Talouden tasapainottamisessa hyödynnetään aktiivisesti yhteistyötä kansainvälisten ja kansallisten kaupunkien kanssa.

lisätiedot: Kaupungin Helmi > Strategia ja talous > Palautumisohjelma

HELSINGIN HENKI 4/2020 23

ME N E S T YS TA R I N A

Leena Saarinen, Paula Aittamaa ja Katja Kalliokoski työskentelevät sosiaali- ja terveystoimen kuntouttavan arviointiyksikön pohjoisen tiimin kuntouttavassa arviointiyksikössä.

Arjessa kolmikko kutsuu tiimiään tuttavallisesti Malmin tiimiksi.

Tukea ja turvaa kotiutuville Sairaalasta kotiutuminen on monelle ikääntyneelle haastava vaihe.

Kuntouttavan arviointiyksikön hoitajat ja terapeutit saapuvat selvittämään, millaista apua ja tukea asiakas tarvitsee pärjätäkseen kotona mahdollisimman hyvin.

T E KST I PI R K KO T U OM I NEN K U VAT SAM I H E IS K ANE N

24 HELSINGIN HENKI 4/2020

”H

yvää päivää, miten on ensimmäinen yö sujunut?”

Iäkäs asiakas on kotiutunut sairaalasta ja lähihoitaja Katja Kalliokoski on saapunut tämän luokse ensikäynnille. Kalliokoski työskentelee sosiaali- ja terveystoimen kuntouttavan arviointiyksikön pohjoisen tiimin uudessa kuntouttavassa arviointiyksikössä.

Se tarjoaa sairaalasta tai päivystyksestä kotiutuville yksilöllistä ja varhaista tukea kotona asumiseen.

Asiakkaita tulee yksikköön myös kaupungin keskitetyn ikääntyneiden asiakasohjauksen, Seniori-­infon kautta.

Riski joutua takaisin sairaalaan on ensimmäisten päivien aikana

suuri. Jos tukea ei ole tarjolla, ihminen saattaa palata päivystykseen siksi, ettei pääse sängystä ylös. Myös pelot, yksinäisyys ja turvattomuus voivat haitata kotona olemista.

– Jotta selviäisi kotona, on päästävä vessaan ja syömään. Joskus kotona pärjääminen voi olla pienestä kiinni. Leikkauksesta toipuva saattaa tarvita apuvälineitä tai apua esimerkiksi silmätippojen laittamiseen, Kalliokoski sanoo.

– Ihmisen toimintakyky voi olla hetkellisesti heikentynyt, mutta tarkoituksenmukaisen tuen avulla hän voi pärjätä yhä kotona, sanoo fysioterapeutti Leena Saarinen.

Tiimi selvittää asiakkaan ja hänen omaistensa kanssa, millaisia

Vinkkaa, mistä menestyneestä tiimistä tai yhteisöstä voitaisiin seuraavaksi tehdä juttu tälle palstalle. Mitä uutta tai innostavaa heillä on meneillään, josta muutkin haluaisivat lukea? Laita viestiä sisainenviestinta@hel.fi.

TIIMI Kuntouttava arviointiyksikkö syntyi työntekijöiden aloitteesta. Siihen kuuluu toistaiseksi neljä tiimiä kolmessa toimistossa: etelä–lännen tiimit Laaksossa, idän tiimi Herttoniemessä ja pohjoisen tiimi Malmilla.

Malmin moniammatillisessa tiimissä työskentelee kahdeksan lähihoitajaa, kymmenen sairaanhoitajaa, kolme fysioterapeuttia ja yksi toimintaterapeutti sekä palveluvastaava tiimin esihenkilönä.

Kotihoidon apulaisylilääkärit osallistuvat tiimin asiakaskokouksiin kerran viikossa. Muina aikoina heille voi lähettää konsultaatiopyynnön.

palveluita asiakas tarvitsee. Kuntoutumisen kannalta asiakkaan oma tavoite ja motivaatio ovat ensiarvoisen tärkeitä. Asiakas voi saada kuntouttavan arviointijakson aikana esimerkiksi fysioterapeutin, sairaanhoitajan, toimintaterapeutin, sosiaaliohjaajan tai lääkärin apua.

Itsenäisiä ­tiimityöskentelijöitä

Iso osa tiimin työstä on selvittämistä, tutkimista ja kuuntelemista. Pitää käydä yhdessä läpi kaikenlaisia pieniä ja arkisia asioita jääkaapista ja kynnyksistä wc-tiloihin. Toisinaan vastaan tulee yllätyksiä. Kotoa löytyykin muistisairas puoliso tai liuta omaisia tai asiakkaalla onkin päihde- tai mielenterveysongelma.

Ideaalitilanteessa hoitajalla on päivässä neljä käyntiä, usein käyntejä on kuitenkin enemmän.

– Mitä tahansa voi tapahtua. Tässä työssä tarvitaan paineensietokykyä, ihmissuhdetaitoja, hienotunteisuutta ja ongelmanratkaisukykyä, Kalliokoski sanoo.

Saarinen ja toimintaterapeutti Paula Aittamaa listaavat työn vaatimuksiin myös joustavuuden ja yhteistyötaidot. Tiimiläiset työskentelevät toisaalta itsenäisesti, toisaalta he tekevät kaiken aikaa yhteistyötä ja päättävät kaikesta yhdessä. Kukaan ei päätä asioista yksin.

– Moniammatillisuus on rikkaus.

Uskallamme hyödyntää toistemme vahvuuksia ja opimme jatkuvasti toistemme työstä. Muilta tiimiläisiltä saa aina vastauksen tai apua, kun sitä pyytää, Aittamaa sanoo.

Aittamaa liittyi Malmin tiimiin tämän vuoden elokuussa ja huomasi heti, että porukassa on hyvä henki.

Se motivoi, ja töihin on mukava tulla.

– Olemme ylpeitä toinen toisistamme, Kalliokoski sanoo.

Kannustus ja kiitos palkitsevat

Kuntouttava arviointiyksikkö käynnistyi viime vuoden syyskuussa.

– Alku oli suunnan hakemista, mutta onnistuimme luomaan vahvan tiimin. Näimme paljon vaivaa, mietimme yhdessä toimintatapoja ja laadimme pelisääntöjä, Saarinen sanoo.

Tiimi saa hoitaa asioita itseohjautuvasti hyväksi katsomallaan tavalla. Asiakaskäyntien lisäksi tiimiläiset tekevät töitä toimistollaan Malmilla, tietokoneella ja puhelimessa, pitävät asiakaspalavereja ja toimisto- ja hoitajakokouksia,

”Muilta tiimiläisiltä saa aina vastauksen tai apua, kun sitä pyytää.” hankkivat apuvälineitä ja konsultoivat lääkäriä. Osan asiakkaista tiimi ohjaa kotihoitoon, jotkut lähetetään takaisin sairaalaan huolellisen arvioinnin jälkeen.

Haasteita asettaa vaihteleva työtilanne. Asiakaskattoa ei ole ja kaikki on otettava vastaan. Kun on kiire, kuntouttaminen jää muiden hoidettavien asioiden jalkoihin.

– Hoitajia kaivattaisiin lisää.

Kuntoutus toimii toivotulla tavalla silloin, kun hoitajia on riittävästi, Kalliokoski toteaa.

Työ on toisinaan fyysisesti raskasta ja asiakkaiden elämäntilanteet ja -tarinat henkisesti vaikeita.

Onneksi tunteita voi purkaa työkavereiden kanssa. Kollegoiden tukeen voi aina luottaa.

– Myös esihenkilön tuki on aivan mahtavaa eikä omien ajatusten esille tuomista tarvitse pelätä, Kalliokoski sanoo.

Asiakkailta tulee toisinaan kriittistä palautetta, josta täytyy ottaa opiksi. Pääsääntöisesti palaute on kuitenkin positiivista. Tiimiläiset kokevat tekevänsä tärkeää työtä ja tuntevat itsensä tarpeellisiksi.

– Asiakkaan kiitos on paras palkinto. Se lämmittää aina, eikä siihen turru koskaan, Saarinen sanoo. HH

Näin me sen teimme SAIRAALASTA tai päivystyksestä kotiutuvalle viedään nopeasti intensiivistä ja yksilöllistä tukea ja kuntoutusta kotiin. Iso osa kuntoutuksesta tapahtuu hoitajan käynneillä asiakkaan luona. Tavoitteena on, että asiakkaat pärjäävät kotona mahdollisimman omatoimisesti.

AMMATTITAITOINEN tiimi selvittää, millaista palvelua ja apuvälineitä asiakas tarvitsee ja tekee asiakkaan kanssa hoito- ja kuntoutumissuunnitelman sekä sopii käynnit ja niiden sisällön. Ideaalitilanteessa hoitajalla on neljä käyntiä päivässä, jolloin hän pystyy tukemaan asiakkaan kuntoutumista ja arvioimaan tämän tilannetta. Todellisuudessa käyntejä voi olla lähes tuplasti. Ensikäyntejä mahtuu hoitajan päivään 2–3.

VÄLIAIKAINEN kuntouttava tuki pienentää kotihoitoon ohjattavien määrää. Kotihoito on monilla alueilla hyvin kuormittunut.

Haastateltavana kuntouttavan arviointiyksikön päällikkö Anja Kahanpää.

HELSINGIN HENKI 4/2020 25

K UN TO JA M I E LI

Henkilöstökyselyt sysäävät liikkeelle kehittämisen kehän T E KST I R I T VA-L IIS A S ANNE M ANN KUVIT US I S TO CK

Syksyn aikana on toteutettu kaksi henkilöstökyselyä: Kunta10 ja Uudistumisen pulssi. Molempien kyselyjen tulokset julkaistaan henkilöstölle yhdeksäs joulukuuta.

Julkaisun jälkeen alkaa tulosten käsittely toimiala- ja työyhteisötasolla.

K

unta10-tutkimuksen tuloksia käytetään henkilöstön työhyvinvoinnin ja työelämän laadun parantamiseen. Aiempina vuosina esiin on noussut muun muassa johtamiseen, jaksamiseen ja tasa-arvoon liittyviä teemoja.

Uudistumisen pulssi -kysely puolestaan selvitti kaupungin strategiatavoitteiden onnistumista. Molempien kyselyjen tulokset on tarkoitus käsitellä samanaikaisesti.

Kyselyistä vastaava erityissuun-

nittelija Outi Anttila kaupunginkansliasta toivoo, että henkilöstö käyttää vaikuttamismahdollisuudet hyväkseen tutustumalla huolellisesti portaaleissa julkaistaviin tuloksiin ja esittämällä näkemyksiään yhteisissä keskustelutilaisuuksissa.

– On tärkeää, että jokainen nostaa esiin tärkeiksi kokemiaan asioita, jotta työyhteisö pääsee oikeasti valitsemaan toimivat kehityskohteet, Outi Anttila rohkaisee.

Seuraavaksi hän selventää, miten prosessi etenee julkaisun jälkeen.

Portaalit avautuvat tunnuksilla

Kehittämistoimet valitaan yhdessä

Molempien tutkimusten tulokset raportoidaan omissa portaaleissaan. Henkilöstö saa tunnukset niihin keskiviikkona 9. joulukuuta, jonka jälkeen tuloksiin pääsee tutustumaan.

Kaupungin Helmeen tulee uutinen, jossa päätulokset avataan

Toimialoilla on erilaisia käytäntöjä, missä järjestyksessä tulosten käsittelyprosessi etenee. Joillakin toimialoilla käsittely alkaa johtoryhmistä ja etenee palvelukokonaisuuksien kautta työyksiköihin. Toisilla toimialoilla kuljetaan päinvastaisessa järjestyksessä.

Tuloksia käydään läpi koko työyhteisön voimin ja esihenkilöiden onnistumiskeskusteluissa. Monikymmenpäisissä työyk-

kaupunkitasolla. Kunta 10:n työyhteisökohtaiset tulokset julkaistaan vain niissä yksiköissä, joissa työskentelee yli 10 henkilöä.

Uudistumisen pulssin tuloksissa vastaavana rajana on yli viiden hengen työyhteisö. Käytäntö turvaa yksilön tietosuojaa.

lisätietoja: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työkulttuuri > Henkilöstökokemus ja työkulttuurin mittaaminen

26 HELSINGIN HENKI 4/2020

siköissä henkilöstö kannattaa jakaa pienempiin ryhmiin. Näin taataan, että jokainen saa äänensä kuuluviin.

Kun tuloksista on keskusteltu sekä havainnot ja toiveet kirjattu muistiin, työyhteisö pääsee valitsemaan ne kaksi kehittämistointa, jotka se haluaa viedä toimintasuunnitelmaan. Lisäksi nimetään yksi tekijä, jota yksikkö pitää vahvuutenaan.

T YÖTERVE YS HELSIN KI

Virtuaaliohjaaja Helvi tukee prosessia Esihenkilöt vastaavat siitä, että molempien tutkimusten tulokset tulevat käsitellyiksi. Tukena voi käyttää kaupungin Helmen sivuilta löytyvää Helvi-virtuaaliohjaajaa, joka neuvoo vaihe vaiheelta, miten keskustelussa edetään.

Keskustelutilaisuuden voi vetää myös ilman virtuaaliopasta. Tärkeintä on, että esihenkilön johdolla tutkitaan kaikki omaa työyhteisöä koskevat tulokset, kuunnellaan huolenaiheet ja havainnot sekä hoidetaan kehittämistoimien valinta.

Seurantaa koko vuoden Tulosten käsittely eri vaiheineen vie aikaa. Kehittämistoimiin työyhteisöissä päästään tulosten käsittelyn jälkeen. Toimintasuunnitelman toteutus on ennen kaikkea esihenkilöiden kontolla, mutta jokainen työntekijä on osaltaan vastuussa hyvän työyhteisön rakentamisesta.

Helmen sivuille on koottu ohjeita, kuinka kehityskohteita lähdetään edistämään. Opastusta kannattaa hyödyntää, jotta kehittäminen saadaan käyntiin.

Kaupunkitasolla yksiköiden tilannetta seurataan silloin, jos Kunta10-kokonaistulos on ollut alhaisella tasolla. Muutoin kehittämistoimen onnistuminen on organisaatioiden vastuulla.

FAKTA Henkilöstökyselyt Helsinki on ollut mukana kahden vuoden välein toteutettavassa valtakunnallisessa Kunta10-tutkimuksessa vuodesta 2014 lähtien.

Työterveyslaitoksen koordinoimaan tutkimukseen on viime vuosina osallistunut 11 kaupunkia ja niiden palveluksessa olevat noin 90 000 työntekijää, Helsingissä noin 32 000.

Tänä syksynä tutkimuksessa kysyttiin myös koronaepidemian vaikutuksista omaan työhön ja mahdollisesta koronan sairastamisesta. Tietoja kerättiin pää-

asiassa tutkimuskäyttöön.

Ensimmäistä kertaa kysyttiin myös työstä palautumisesta.

Helsingin toiveesta mukana oli kysymyksiä työmatkojen ja vapaa-ajan liikkumisesta. Tavoitteena oli selvittää, kuinka hyvin kaupunkistrategiaan kirjattu liikkumisohjelma on onnistunut.

Uudistumisen pulssin avulla mitattiin strategian mukaista uudistumista työyhteisöissä. Kysely toteutettiin nyt toista kertaa.

Kunta10-kysely sulkeutui lokakuun lopussa ja Uudistumisen pulssi syyskuun lopussa.

Kasvata ­voimavaroja ja luovuutta itse­ myötätunnon avulla Pandemian myötä moni on joutunut venymään työssään. Korona on tuonut myös surua ja suuria muutoksia. Onneksi moni on löytänyt muutoksesta myös hyvää, ja uusia toimintatapoja on syntynyt.

K

ärsimyksen havaitseminen ympäristössä herättää meissä myötätuntoa. Myötätunto synnyttää ystävällisiä ajatuksia, se tuntuu kehossa lämpimänä tunteena ja herättää halun auttaa. Myötätunnon kokeminen itseä kohtaan ei eroa myötätunnosta muita kohtaan.

Ystävälliset ja lempeät kohtaamiset saavat kehon erittämään oksitosiinia, jota kutsutaan myös rakkaushormoniksi, ja mielihyvähormoni endorfiinia. Itsekriittisyys puolestaan lisää stressihormoni kortisolin eritystä.

Itsemyötätunnon esteenä voivat olla itseä mitätöivä asenne tai liika itsekriittisyys. Myötätunto itseä kohtaan ei kuitenkaan ole itsekkyyttä tai heikkoutta, sääliä eikä periksi antamista.

Päinvastoin, itsensä kannustaminen ja rohkaiseminen auttavat ponnistelemaan vaikeuksien läpi.

Itsemyötätunto ohjaa meitä tunnistamaan omat vahvuutemme ja huomaamaan onnistumisen hetket. Kun uskaltaa mokata, on helpompi kokeilla uusia asioita. Myönteiset tunteet lisäävät luovuutta ja laajentavat ajattelukapasiteettiamme. Läsnäolon taidot puolestaan auttavat meitä huomaamaan ympäröivän hyvän. Kyky iloita ja nauttia pienistä asioista kasvaa.

Myötätunnon kokeminen itseä kohtaan ei eroa myötätunnosta muita kohtaan.

Jokainen kaipaa hyväksyntää. Hyväksyvä katse, kiitos ja kehu eivät maksa mitään.

Kun ystäväsi makaa sairaana sängynpohjalla, mitä tunteita sinussa herää? Voisitko tuntea samaa lämpöä itseäsi kohtaan? Itseen on helpompi suhtautua lempeästi, kun hyväksyy vastoinkäymisten, pettymysten ja surun kuuluvan elämään.

Myötätunto itseä kohtaan on myös vastalääke myötätuntouupumiselle, mihin erityisesti auttamisja ihmissuhdetyön tunnekuormitus altistaa. Se, miten lämpimästi suhtaudun itseeni, vaikuttaa kokemukseeni ympäröivästä maailmasta. Kuuntelemalla ja sallimalla omat tunteeni, voin auttaa itseäni löytämään keinoja hyvinvoinnin lisäämiseen.

Jaettuina ilo kasvaa ja suru kevenee, joten yksin ei kannata jäädä. Kun pidän huolta itsestäni, jaksan olla paremmin myös toista ihmistä varten.

Kirjoittaja on Työterveys Helsingin psykiatrinen sairaanhoitaja Anne Isoniemi.

HELSINGIN HENKI 4/2020 27

T I UK AS SA PA I K AS SA Riikka Lahdensuo kertoo, että Helsinki-lähettiläsohjelmaa kehitetään edelleen. Suunnitelmiin kuuluu muun muassa tapahtumien ja kävelykierrosten järjestäminen.

Jokainen on Helsinkilähettiläs Tussikynän ripeät vedot kahisevat ­vasten luonnoslehtiötä, kun Riikka Lahdensuo ­hahmottelee elävää mallia nopean ­piirtämisen kurssilla Kaapelitehtaan kupeessa. ­Harrastuksessa koettu onni voisi olla yksi niistä tarinoista, joita Lahdensuon muovaamassa Helsinkilähettiläsohjelmassa halutaan kuulla.

T E KS T I R I T VA-L I IS A SANNE M ANN KUVAT V I L JA H ARAL A

28 HELSINGIN HENKI 4/2020

K

aupunginkanslian viestintäosaston brändiyksikössä työskentelevä projektipäällikkö Riikka Lahdensuo on hionut pitkin syksyä kumppaneiden kanssa Helsinki-lähettiläsohjelman uutta mallia. Sen pilotti on juuri käynnistynyt, mutta itse lähettilästoiminta alkoi pienimuotoisesti jo neljä vuotta sitten. Nyt lähettiläsajattelun toivotaan leviävän laajasti kaupunkilaisten, yritysten ja yhteisöjen keskuuteen.

Lähettiläsohjelman valmistelijat Kanslian viestinnässä ja HR:ssä kannustavat kaikkia kaupunkilaisia jakamaan kokemuksiaan Helsingistä.

Riikka Lahdensuo valaisee lähettiläsohjelman kehittymistä ja sitä, miten jokainen voi toiminnallaan vaikuttaa kaupungin maineeseen.

Mihin lähettiläsohjelma pyrkii?

Tavoitteena on lisätä ihmisten välistä yhteisöllisyyttä ja kasvattaa näin

kaupunginosien elinvoimaisuutta.

Kaupungin työntekijät, asukkaat, yritykset ja yhdistykset ovat kaikki kaupunkilaisia. Heidän kokemuksensa kietoutuvat yhteen.

Lähettiläsohjelma liittyy Helsinki-brändiin, jossa korostuu kuva kaupungista hyvän elämän edelläkävijänä. Siloteltua pintaa ei kuitenkaan haeta, vaan tervetulleita ovat aidot ja moniääniset tarinat.

Mitä haasteita ohjelmaan liittyy?

Lähettiläs-nimike voi tuntua juhlavalta, vaikka kyse on siitä, että jokainen on omassa ympäristössään vaikuttaja, niin työssä kuin siviilissäkin.

Sosiaalinen media on viestinnässä usein avainasemassa, ja sen hyödyntämisen taitoja voisi yhä kehittää.

Iso haaste on saada kulissien takaiset tarinat kaikkien koettaviksi.

Pitää löytää tapoja kokea kaupun-

Harrastuksen parissa koettu onni voisi olla yksi niistä tarinoista, joita Helsinki-lähettiläsohjelmassa halutaan kuulla.

A RJEN T YÖ K A LU

TEKSTI K ATJA AL AJA

Välitä salainen viesti suojatulla sähköpostilla

FAKTA Helsinki-lähettiläät Ohjelma käynnistyi vuonna 2016, jolloin lähettiläiksi valmennettiin valittu joukko kaupungin organisaatiosta.

Toiminta laajeni vuosina 2017–2018 avoimeksi työntekijäverkostoksi ja vuonna 2020 henkilöstön, kaupunkilaisten, yritysten ja yhteisöjen yhteistyöksi.

HELSINKILIVE Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä

Voinko lähettää henkilötietoja tai sopimuksia sähköpostitse? Voit, kun käytät suojattua sähköpostia, joka on tehty luottamuksellisten tietojen lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Tiesitkö, että tätä sähköpostia voi käyttää myös jaetusti?

1

Oma palvelu salatuille viesteille

SUOJATTU SÄHKÖPOSTI eli secure mail tarkoittaa sähköpostin salaamista. Palvelun avulla kaupungin työntekijät voivat lähettää ja vastaanottaa turvallisesti salassa pidettäviä sähköpostiviestejä. Suojattuna aloitettu sähköpostiviestittely jatkuu suojattuna loppuun asti.

lisätietoja: hel.fi/helsinkilahettilaat

3

ki yhdessä, erilaisissa kaupungin­ osissa.

Mitä toimintamuotoja on tarjolla?

Pilottiin kuuluu some-näkyvyyden ja tarinallisten kohtaamisten lisäämi­ nen. Kaupunkilaisia kutsutaan so­ messa HELSINKILIVE-kampanjaan teemalla: Mikä teki tänään eläväksi?

Kolmessa kaupunginosassa eli Mal­ milla, Malminkartanossa ja Mel­ lunkylässä järjestetään Tarinatulil­ la-tapahtumia, joissa ulkona valon äärellä jaetaan ja taltioidaan henki­ lökohtaisia tarinoita.

Miten lähettiläsohjelma jatkuu?

Mallin kehittämistä jatketaan seu­ raavina vuosina. Suunnitelmissa on aktivoida mikrovaikuttajia sekä jär­ jestää tapahtumia ja kävelykierrok­ sia. Myös henkilöstön lähettilästyö­ tä halutaan laajentaa. HH

Käyttö selaimessa

SUOJATUN SÄHKÖPOSTIN saa käyttöön oman toimialan tietohallinnon avustuksella. Työntekijä pääsee suojattuun sähköpostiin osoitteessa https://securemail.hel.fi. Kirjautuminen onnistuu sähköpostiosoitteella ja kertakäyttöisellä pin-koodilla, joka toimitetaan käyttäjän henkilökohtaiseen matkapuhelimeen.

Työntekijä voi lähettää sähköpostia myös jaetusta sähköpostilaatikosta, joka näkyy omassa sähköpostissa. Kirjautuminen tapahtuu jaettuun postilaatikkoon saapuneen viestin linkillä.

Nämä neuvot antoi IT-asiantuntija Tarja Kyllönen kaupunginkansliasta.

Lisäneuvoja ja ohjeita saa oman toimialan tietohallinnosta.

2

Jokaisen työn­ tekijän vastuulla

JOKAISEN TYÖNTEKIJÄN pitää käyttää suojattua sähköpostia, kun hän lähettää luottamuksellisia ja ei julkisia tietoja sähköpostitse kollegalle, kaupunkilaiselle, kumppanille tai muulle toimijalle. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi asiakas-, henkilö- ja sopimustiedot.

Työntekijän tulee aina valita sähköpostiviestin salaustaso. Vaihtoehtoja ovat kirje ja kirjattu kirje, jonka sisältämä tieto voisi paljastuessaan aiheuttaa merkittävää haittaa. Vastaanottaja saa kirjeen auki napsauttamalla sähköpostiviestin linkkiä ja antamalla puhelimeen saapuvan pin-koodin. Kirjattu kirje puolestaan vaatii vastaanottajalta vahvan tunnistautumisen.

4

Viestit pitää tallentaa

KUN TYÖNTEKIJÄ on lähettänyt tai saanut suojatun sähköpostiviestin, hänen tulee tarvittaessa tallentaa se toimialansa ohjeiden mukaisesti – viestiin ei enää myöhemmin pääse käsiksi. Viestin avaamiseenkin liittyy turvamenettely, sillä linkki lukittuu avaamisessa käytettyyn selaimeen.

Saapuneet viestit säilyvät palvelimella vain 30 vuorokautta, joten toimi ajoissa.

lue lisää suojatusta sähköpostista:

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Tietotekniikka > Ohjelmat ja järjestelmät > Sähköposti > Suojattu sähköposti

HELSINGIN HENKI 4/2020 29

Tiedot palstalle 1.2.2021 mennessä: sisainenviestinta@hel.fi.

5.–22.12.

Tuomaan Markkinat Senaatintorilla tuomaanmarkkinat.fi

Menneen joulun lumoa annantalo.fi

11.2. lähtien Aarteet maailmalta – Mesenaattien matkassa sinebrychoffintaidemuseo.fi

Joulutunnelmaan Suomenlinnassa Kaikkihan sen tietävät, että tontut asuvat usein vanhoissa linnoituksissa. Suomenlinnan linnoitustonttu on varautunut hyvissä ajoin jouluun ja valmistellut Linnoitustontun reitin eli omatoimisen tehtäväpolun meidän kaikkien iloksi. Tehtäväpolun kartan saa Rantakasarmin matkailuneuvonnasta 6.1.2021 asti.

Kartta ja opasteet johdattavat pisteisiin, joista jokainen kertoo Suomenlinnan tonttujen touhuista. Kun poikkeat reitin kiertämisen jälkeen matkailuneuvonnassa, saat pienen palkinnon.

Neljänä lauantaina Linnoitustontun reitin voi kiertää Linnoitustonttu Kaarlen kanssa. Kaarlen kierroksella etsitään pieniä, kujeilevia apulaistonttuja ja samalla kuullaan linnoituksen elämästä eri aikoina. Kaarlen seurassa lapset vanhempineen voivat tutustua hauskalla tavalla Suomenlinnaan.

Antaa suksien luistaa Kivikon hiihtohallissa hiihtokausi startattiin jo lokakuun alkupuolella ja ladulle pääsee joulunpyhiä lukuun ottamatta päivittäin helmikuulle asti.

Kivikossa hiihtoladun peruskierroksella on mittaa noin 850 metriä, ja latujen leveys on 6–8 metriä.

Jos omia suksia ei ole tai ne eivät ole teräkunnossa, ei hätää, tarjolla on myös suksien vuokrausta ja huoltopalvelu.

Hiihtotoiminnan lisäksi hallilta löytyy kuntosali, talvimaailma, lasten liikuntapuisto ja aulakahvila.

Kaupungin henkilöstö saa henkilöstökortilla alennusta sisäänpääsymaksuista.

Lisätiedot: stadissa.fi/ paikat/607/kivikon-hiihtohalli Kuva: Anna-Kaisa Hertikainen

9.1. asti

Kuva: Jussi Hellsten

Sykkivä Helsinki

Koronatilanne voi aiheuttaa muutoksia tapahtumiin. Tarkistathan aina viimeisimmän tiedon tapahtuman järjestäjän omilta verkkosivuilta.

16.12.–24.1.

Ystävä, tule kahville Anna-Kaisa Hertikaisen muotokuvia kehitysvammaisten asumisyksiköstä

Lisätiedot: suomenlinna.fi/tapahtumat/ linnoitustontun-reitti

stoa.fi

29.1.-7.2.2021

Dokumenttielokuvien valiot Maailman dokumenttielokuvien valioita pääsee katsomaan DocPoint - Helsingin dokumenttielokuvafestivaalilla. 20. DocPoint järjestetään tammi–helmikuun vaihteessa eli 29.1.–7.2. pääosin fyysisenä festivaalina elokuvateattereissa, koronaturvallisuus huomioon ottaen.

Festivaalilla esitetään kansainvälisiä ja kotimaisia dokumenttielokuvauutuuksia ja arvostettuja klassikoita. Elokuvien aiheet vaihtelevat koskettavista perhekuvauksista ajankohtaisimpiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja sykähdyttävistä kulttuurikokemuksista luonnon ihmeisiin.

Elokuvanäytösten ohella järjestetään ohjaajatapaamisia ja yhteiskunnallisia keskusteluja.

DocPoint löytyy myös verkosta: tarjolla on joitakin elokuvia ja runsaasti muuta online-ohjelmaa, jota seuraamalla festivaalitunnelmaan pääsee myös Helsingin ulkopuolella.

Lisätiedot: docpointfestival.fi

Tällä palstalla pureudutaan kaupungin ilmiöön tai työnteon arkeen ennen ja nyt.

D UUN I A HE LSI N G I S SÄ

Asiakaspalvelua ennen ja nyt Kuva: N2 Albiino

Kuva: Roy Koto

1989 Tässä kuvassa ollaan asiakaspalvelutyössä Kuurojen puhelimessa. Paikka on Pohjoisesplanadin Jugendsali. Tietokone muistuttaa linnunpönttöä ja puhelin on nykyisin retroksi luokiteltavaa lankamallia. Tarkkasilmäinen bongaa näytöltä tekstin: ”Tämä on Helsinki-tiedotus Helsingfors info Hyvää päivää”.

30 HELSINGIN HENKI 4/2020

2010-luku Neuvontaa, vaikkapa matkailuneuvontaa, saa tänä päivänä monissa pisteissä ympäri kaupunkia – jopa tavarataloissa. MyHelsinki-palvelupiste auttaa kävijöitä keskustan Stockmannilla. Henkilökohtaisen kohtaamisen ja puhelimen lisäksi palvelua saa nykyisin myös somekanavissa ja chatissa.

Ristikko

Ristikko 4/2020 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 31.1.2021 mennessä osoitteella sisainenviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme palkintoja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 1.2. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien numero 3/2020:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin palkintoja, jotka menivät seuraaville: Maarit Markkanen, Juha Heikkilä, Birgit Bollström, Maritta Fethulla ja Hilkka Hellén.

Kiitos osallistumisesta!

HELSINGIN HENKI 4/2020 31

Kehu kollegaa

Lähetä kehusi 1.2.2021 mennessä!

Kollegasi vuoro loistaa Onko sinulla ihana kollega tai työtiimi? Tiedätkö jonkun kaupungin väestä, joka aina auttaa ja haluat häntä siitä kiittää? Nyt sinulla on siihen mahdollisuus – paljasta ihana tyyppi muillekin.

Lähetä kiitoksesi 1.2. mennessä sisainenviestinta@hel.fi. Julkaisemme kehuja tällä palstalla.

Kiitos tai kehu on pieni ele, joka varmasti lämmittää vastaanottajaa. :)

Haluan tätäkin kautta lähettää kehuja koko päiväkoti Paciuksen ihanalle työpoppoolle ja johtajallemme Kaisa Pulliaiselle! On lottovoitto saada tehdä töitä kanssanne.

Haluan kiittää kollegaani sairaanhoitaja Tanja Vaittista tsempistä ja jaksamisesta koronasesongin aikana. Vaikka kuinka olisi kiirettä, niin apua on saanut ja hymyn kaupan päälle <3 Lisäksi meidän ATP-tiimissä on loisto yhteishenki.

Tiina Hirvonen kaupungin vaihteen puolelta on aivan

timantti tyyppi! Rauhallinen, ystävällinen kaikille, aina ajoissa töissä, auttaa kaikkia, ei hermostu mistään, huumorintajuinen. Todella hyvä työkaveri! Hienoa tehdä työtä kanssasi!

Terveisiä päiväkoti Vaskiniityn työporukalle, olette ihania! Erityiskiitokset tiimitoverilleni Samiralle, joka on aivan loistava tyyppi: aina positiivinen, ideoihin tarttuva ja luotettava tuki, ja kollegalleni Pauliinalle, jonka kanssa tuntuu, että selviää mistä vain. Olet paras!

Minulla on aivan ihana tiimi. KYMP-Kiinteistörekisterin tiimikaverit jaksavat aina auttaa ja kannustaa. Tiimin esihenkilö on todella reilu ja mukava tyyppi. Meidän tiimi pitää aina yhtä.

Kaskon Eveliina Kuosa on ansainnut palkkansa ja niin paljon enemmän. Hän on luotettava, kannustava ja positiivinen. Paras esihenkilöni näiden 20 vuoden ajalta. Hänen ansiostaan työmme on sujuvampaa ja mielekkäämpää.

Lukijakuva Ihanan tunnelmallisen kuvan Isoisän­ sillasta on ottanut Kruununhaan yläasteella työskentelevä Jari Eskelinen.

Jari kertoo kuvasta seuraavasti: ”Helsingissä on useita kauniita siltoja mutta kaunein on Kalasataman ja Mus­ tikkamaan yhdistävä Isoisänsilta. Se on erityisen kaunis ilta-aikaan.

Silta on moderni ja kielii alati kehit­ tyvästä ympäristöstämme. Silta on saanut nimensä Isoisänniemestä, joka puolestaan on saanut nimensä

kalastaja Viktor Wilhelm Wickmanista.

Hän asui niemellä yli sata vuotta sitten.

On ilahduttavaa, että uusien siltojen, paikkojen ja alueiden nimeämisessä on käytetty pohjana vanhaa nimistöä.

Tällä tavalla nimet jatkavat elämäänsä kielessä – esimerkkinä Isoisänsilta.”

Kiitos kaikille kuvan ja tarinan lähet­ täneille. Julkaistun kuvan ottajalle lähetämme vielä erityiskiitoksena Helsinki-kangaskassin.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki, sisainenviestinta@hel.fi PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 050 310 3954 TOIMITUSSIHTEERIT SISÄISESSÄ ­VIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, Suvi Munck af Rosenschöld, Sari Ruusutie TOIMITUSNEUVOSTO 2020 Pj Sari Lehikoinen, Raili Tanhuan­pää, Lotta Henriksson, Markus Snellman, Marja Nikkola (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Minna Vinni (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Firdonkatu 2 T 151, 00015 Otavamedia, puh. 09 15661, ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Päivi Laakso, paivi.laakso@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2020 PAINOS 37 500 kpl 32. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti).

32 HELSINGIN HENKI 4/2020

Kuva: Jari Eskelinen

Meidän Helsinkimme

Haluaisin kehua työkavereitani Tilapalveluissa. Työ tämän porukan kanssa on aina iloista, kannustavaa ja toisia tukevaa.

Haluan kiittää loistavia työkavereita, Kaskon plm-tiimiä. Teiltä saa apua ja tukea tarvittaessa. Kiitokset myös esihenkilöllemme Timo Korhoselle.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla sisainenviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki