Helsingin henki 1/2020

hel.fi/helsinginhenki

1/2020

Kansainvälisyys Pia Martikainen edistää Helsingin kansainvälistymistä. s. 6

Saavutettavuus parantaa palveluita, mitä se tarkoittaa? s. 12

Historia ja nykyaika kohtaavat Kruunu­ vuorenrannassa. s. 16

#stadilladuunissa

Jakomäen kotihoidossa etäpalvelut antavat aikaa läsnäololle. s. 24

I S OS S A KUVAS SA

Valitse portaat – liikkua voi monella tavalla Helsingilä on liikkumisohjelma, jonka tavoitteena on innostaa henkilöstöä ja kaupunkilaisia liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän.

Jo pienikin liike on hyvästä. Esimerkiksi töissä voi hissin sijaan valita portaat tai kokeilla kävelykokouksia sekä vapaa-ajalla pyöräillä kauppaan tai ulkoilla lähimetsässä. Kokeile erilaisia tapoja liikkua, niin huomaat, että saat uutta puhtia työhön ja vapaalle.

Liikkuvin työpaikka -kisa on käynnissä 30.4. saakka. lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstöliikunta Löydä oma tapasi liikkua: helsinkiliikkuu.fi

2 HELSINGIN HENKI 1/2020

Kuva: Kuvatoimisto Kuvio Oy

1/2020 Kuva: Sami Heiskanen

6 teema

Muunkielisiä työkavereita halutaan lisää.

Kuva: Sami Heiskanen

14

14 mun duuni Aleksi Haavisto tsemppaa nuoria liikkumaan ja tuottaa heille iloa ja elämyksiä.

12 kysy & keskustele Mikä ihmeen saavutettavuus?

Lue, mitä saavutettavuus tarkoittaa kaupungilla, niin olet kartalla.

”Asiakkaat arvostavat sitä, että meillä on aikaa olla läsnä.”

JAKOMÄEN KOTIHOITO, MENESTYSTARINA S. 22

Kuva: Jussi Hellsten

26

kunto & mieli

Alle 30-vuotiaat uupuvat työssä. Miten heitä voi auttaa?

22 22 KESTÄVÄ HELSINKI Vain teot ratkaisevat ilmaston­muutoksessa. Katse myös kiinteistöremontteihin.

29 ARJEN TYÖKALU Lue, ­miten onnistumisesta palkitaan.

HELSINGIN HENKI 1/2020 3

Lyhyesti

Kuva: iStock

Sitoutunutta väkeä Kaupungin työntekijät ovat sitoutuneita, he kokevat työnsä mielekkääksi ja työyhteisöissä on vahva luottamuksen ilmapiiri. Työstä palautuminen sen sijaan on heikentynyt, ja nuorten alle 30-vuotiaiden masennusriski on kasvanut. Tulokset selviävät Työterveys Helsingin tekemästä Työterveyskyselystä.

Sosiaalinen pääoma näyttäytyy tuloksissa Helsingin vahvuutena.

Sen koetaan lisääntyneen työyhteisöissä, mutta myös työntekijöiden ja esihenkilöiden kesken. Vuoteen 2017 verrattuna erityisesti lähijohtaminen on kehittynyt hyvään suuntaan.

Luottamus on vahvistunut ja samoin kokemus siitä, että esimiehen vuorovaikutus on ystävällistä ja huomaavaista.

Työterveyskysely on oivallinen tilaisuus nostaa keskusteluun työkyvyn, hyvinvoinnin ja yhteistyön kysymyksiä.

Paukkuja sisäiseen yhteistyöhön Uudistumisen pulssi -kyselyn perusteella sosiaalinen pääoma on työyhteisöidemme voimavara.

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys > Työ­terveyskysely Kuva: Juho Kuva

Kaupunki alkaa kokeilla anonyymia rekrytointia tiettyjen ammattiryhmien rekrytoinnissa. Tarkoituksena on edistää hakijoiden yhdenvertai­suutta ja kaupungin henkilöstön monimuotoisuutta. Valinta työhaastatteluun tehdään puhtaasti hakijan ansioiden perusteella.

Kuva: iStock

K A L E NT E R I Kuva: iStock

17.3.

Ihmisoikeusiltapäivä

4 HELSINGIN HENKI 1/2020

STOP häirinnälle

Kokeilu alkaa keväällä kaikilla toimialoilla, Kansliassa, Palvelukeskus Helsingissä ja HKL:ssa.

markus kühn, helsingin strategiajohtaja

Ihmisoikeusverkosto työsti viime syksynä turvallisemman tilan periaatteita, joiden tarkoituksena on taata sosiaalisesti mahdollisimman saavutettava ympäristö kaikille ihmisille. Periaatteet linjaavat jatkossa verkoston toimintaa ja rakentavat hyväksyvää, kunnioittavaa, kannustavaa sekä avointa toimintakulttuuria.

Turvallisemman tilan periaatteilla viitataan ensisijaisesti ihmisten sosiaaliseen käytökseen ja vuoro­

Kuva: iStock

Anonyymirekry alkaa

lisätietoja:

”Odotan innolla tutustumista uusiin kollegoihin.”

vaikutukseen, johon jokainen meistä itse voi vaikuttaa.

Kaikille avoin ihmisoikeusverkosto kokoaa yhteen ­kaupungin työntekijöitä työskentelemään yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman Helsingin puolesta. Seuraava ihmisoikeusiltapäivä järjestetään rasisminvastaisella viikolla 17.3. klo 13–16 Kansallis­museossa. lisätietoja verkostosta: milla.sandt@hel.fi, nitin.sood@hel.fi

Suhtaudumme kaikkiin ihmisiin arvostavasti, ja selkeä vahvuutemme myös on, että autamme toisiamme ja onnistumme yhdessä. Lisäksi esihenkilöt ovat kiinnostuneita erilaisista näkemyksistä ja tekevät uudistumiselle tilaa.

Työyhteisöissä koetaan, että sekä ulkoisten että sisäisten asiak­ kaiden tarpeisiin paneudutaan, ja asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämiseksi. Työyhteisöissä autamme toisiamme ja onnistumme yhdessä.

Työkulttuurissamme löytyy myös kehitettävää. Meidän tulee entisestään vahvistaa avointa, innostavaa ja luottamusta rakentavaa toimintakulttuuria sekä edistää kulttuuria, jossa puututaan, otetaan puheeksi ja toimitaan, jos yhteisesti sovituista toimintatavoista poiketaan. Kaupunki aikookin tiivistää kaupunkitason sisäistä yhteistyötä ja vahvistaa toiminta­kulttuuria.

77 % S U OSIT TELE E HELSIN GIN K AU P U N KIA T YÖ N A N TA JANA L ÄHDE: T YÖTER VEYSK YSELY 2019

Sopuisasti Stadissa -toimintamalli ja opas ohjaa epäasiallista kohtelua tai häirintää kokeneen henkilön ottamaan yhteyttä omaan esihenkilöönsä tai tarvittaessa esihenkilön esihenkilöön. Joskus vastaan tulee kuitenkin tilanteita, joissa henkilö ei uskalla tai halua kertoa kokemuksesta omalle esihenkilölleen tai esimerkiksi työsuojeluvaltuutetulle.

Näissä tilanteissa voi olla yhteydessä häirintäyhteyshenkilöön.

Toimialoille ja liikelaitoksiin on nyt koulutettu omat häirintäyhteyshenkilöt, ja uutta toimintamallia pilotoidaan vuoden ajan.

Helsinki edistää työkulttuuria, jossa otetaan puheeksi, puututaan ja toimitaan. Tämä on toimivan ja kaikille turvallisen työyhteisön perusta.

Epäasiallista kohtelua ja häirintää on kaikki se käytös, jota ei voida pitää yleisesti hyväksyttävänä ja mikä loukkaa tai alistaa toista osapuolta.

Kaupunki ei hyväksy epäasiallista kohtelua tai häirintää missään muodossa. lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työkulttuuri > Sopuisasti Stadissa

Kuva: Jetro Staven

KYSY JA N N E LTA

Onko muuntokoulutusta opettajaksi pätevöitymiseen?

Varhaiskasvatuksessa vallitsee opettaja­ pula nyt ja tulevaisuudessa. ­Millaista muuntokoulutusmahdollisuutta on tarjolla osaaville lastenhoitajille opettajaksi päte­ vöitymiseen?

Varhaiskasvatuksen opettajaksi aikoville lastenhoitajille on tarjolla jo kasvatustieteen täydennyskoulutusta. Koulutusväyliä tulee kuitenkin kasvattaa, ja siksi varhaiskasvatusta opettavat yliopistot ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat parhaillaan neuvottelemassa alalla työskenteleville koulutusta, joka pätevöittää varhaiskasvatuksen opettajaksi. Alan työpaikan lisäksi opintojen edellytyksenä on avoimessa yliopistossa suoritetut kasvatustieteen perusopinnot.

Helsingin kaupungilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa opintojen sisältöön, mutta kyllä

Varhaiskasvatuksen henkilöstövajeeseen muuntokoulutus on yksi, mutta ei toki ainoa keino. Tärkeää on muistaa, että päiväkodeissa tarvitaan monen eri ammatin osaajia, ja kaikilla on tärkeä rooli lasten varhaisten vuosien ­tukemisessa.

Mitä haluaisit kysyä pormestarilta?

Lähetä kysymyksesi 1.4. mennessä sisainenviestinta@hel.fi. Laita viestin aiheeksi Kysy Jannelta.

Kuva: Jussi Hellsten

mielenterveystyön palveluja on parannettu avaamalla uusi varhaisen tuen Mieppi-palvelu sekä vahvistamalla liikkuvaa mielenterveystiimin työtä. Syrjäytymisen ehkäisyn Mukana-ohjelmassa panostetaan esimerkiksi siihen, että kaikilla helsinkiläislapsilla on mahdollisuus harrastaa.

Helsinki on panostanut pyöräilyn ja kävelyn parantamiseen, ja viheralueet ovat myös osa kaupunkilaisten viihtyisyyttä. Tavoitteena on, että kaikissa kaupunginosissa on edellytykset hyvään elämänlaatuun, turvallisuuteen ja aktiiviseen arjessa liikkumiseen.

lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Hae: Stadin Hyte­barometri 2019

inulla on edessäsi uusi henkilöstölehti. ­Uudistimme lehteä, jotta se palvelisi lukijoita entistä paremmin. Kun henkilöstöstä pidetään hyvää huolta ja kun työntekijät ovat hyvin informoituja, he puolestaan pystyvät tarjoamaan parhaita palveluja kaupunkilaisille ja asukkaille, koko kaupunkiyhteisölle.

Sisältöihin on lisätty silmäiltävyyttä, visuaalisuutta, kuvia, selventävää ja syventävää infografiikkaa sekä lähestyttävyyttä ja vuorovaikutusta.

Kerromme ajankohtaisista, hyödyllisistä ja tärkeistä henkilöstöasioista, mutta avaamme aiempaa enemmän myös kaupungin strategisia tavoitteita ja hankkeita. Henkilöstön pitää saada suurista uudistus- ja kehityshankkeista selkeää tietoa ja taustaa, ymmärrettävästi kirjoitettuna.

Pyrimme tuomaan johtoa ja henkilöstöä lähemmäs toisiaan.

Nämä ovat myös kaupungin sisäisen viestinnän pidemmän tähtäimen tavoitteita, ja nyt toteutamme niitä tärkeässä kanavassa, henkilöstölehdessä.

Kutsumme teitä vuorovaikutukseen monella tavalla. Menestystarina-palstalla pyydämme vinkkaamaan työssään hienosti onnistuneesta tiimistä, ja Kysy & Keskustele -palstalla lähettämään meille juttuaiheita, jotka mietityttävät,

”Anna palautetta uudesta lehdestä.” ihastuttavat tai ärsyttävät. Takakannen Kehu kollegaa -palstalla voit paljastaa upean kollegan tai yhteisön. Innostamme teitä myös mukaan valokuvauskisaan ja lähettämään kuvia ilmiöistä, asioista, tilanteista. Ensimmäisen kisan aiheena on toimiva kaupunki.

Nimikilpailussa perinteet veivät voiton, ja lehti on edelleen Helsingin Henki. Miltä siis uusi lehti vaikuttaa? Saitko hyödyllistä tietoa, mitä pitäisi kehittää? Laita palautteesi meille sisainenviestinta@hel.fi. Otamme palautteen visusti talteen ja kehitämme lehteä sen perusteella edelleen.

Lukuvinkkejä:

1 2 3

Helsinki panostaa kansainvälisyyteen niin ulkomailla kuin kotimaassakin. Lue, miten kaupunki näkyy, vaikuttaa ja oppii kansainvälisyyden matkassa. S. 6.

Kruunuvuorenranta on huikea ponnistus asumisen monimuotoisuudessa. Tiesitkö, että Laajasalossa on asuttu tiettävästi keskiajalta lähtien? S. 16.

Janne Punju sai korvaavasta työstä puhtia uusiin työtehtäviin. Voisitko sinä joskus harkita sitä korttia? S. 28.

M A I JA- L I ISA K AS URINE N viestintäpäällikkö sisäinen viestintä

HELSINGIN HENKI 1/2020 5

Kuva: Jetro Staven

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä pyritään kohentamaan helsinkiläisten hyvinvointia ja terveyttä sekä tukemaan arjen hyvää elämää. Vuosittainen Stadin hytebarometri seuraa helsinkiläisten hyvinvointia sekä sitä, mitä kaupunki tekee sen edistämiseksi. Monia asioita on tehty vuonna 2019.

Terveysasemilla on toteutettu sähköisen ruokapäiväkirjan (MealLogger) pilottitutkimusta, jonka vaikutukset näkyvät aikuisten parempana painonhallintana. Huolenaiheena on lasten ja nuorten kestävyyskunnon lasku sekä heidän lisääntynyt ylipaino.

Samoin aikuisten painoindeksi on nousussa.

Liikkumisohjelman toimenpiteillä pyritäänkin suosimaan arjen liikkumista.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ja koulu-uupumus ovat lisääntyneet, joten

Parempaa luettavaa

S

siihen, että koulutus on saavutettava kaikille siihen haluaville. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantaja osallistuu mahdollisiin kustannuksiin, joita koulutukseen osallistujille tulee. Tavoitteena on, että koulutus alkaisi pyörimään Helsingin yliopistossa syksystä 2021 lähtien.

Lasten ja nuorten palveluita on lisätty

PÄ ÄTO IMIT TAJALTA

T E E MA

Näin kansainvälinen toiminta on organisoitu: Kaupungin johto vastaa kaupungin strategisesta kansainvälisestä toiminnasta.

Kaupunginkanslian kansainvälisten asioiden yksikkö koordinoi kaupungin yhteistä kansain­ välistä toimintaa, joka perustuu kaupunki­ strategialle. Yksikkö on nyt osa strategia­ osastoa.

Kaikki kaupungin yksiköt tekevät kansainvälistä yhteistyötä.

Kansainvälistyvä Helsinki näkyy, vaikuttaa ja oppii Helsinki panostaa kansainvälistymiseen niin maailmalla kuin kotikaupungissa ja henkilöstössäkin. Jaamme osaamistamme myös aiempaa enemmän ja otamme parasta oppia muilta.

T E KS T I K ATJA A L A JA

6 HELSINGIN HENKI 1/2020

Kuva: Shoot Hayley

FAKTA

Kuva: Sami Heiskanen

Palveluneuvoja Pia Martikainen kokee, että kansainvälisyys on tuonut kivaa vaihtelua hänen työhönsä.

H

elsinki-infon palveluneuvoja Pia Martikainen kaupunginkansliasta kuvaa työnsä kansainvälisyyttä 90-luvun alussa elävästi.

– Se oli hyvin minimalistista!

Päivystin tuolloin välillä päälliköiden puhelimia, ja englanninkielisiä soittoja tuli jonkin verran.

2000-luvulla Martikaisella alkoi pitää ihan eri tavalla kiirettä, kun turistit, vierailijat ja kaupunkilaiset lähestyivät englanniksi, ruotsiksi ja saksaksi. Nykyään neuvonta kattaa myös maahanmuuttajat, ja kielten ja yhteydenottotapojen kirjo on laajentunut. Neuvontaa saa puhelimitse, chatissa ja kasvotusten.

Martikainen kokee, että kansainvälisyys on tuonut kivaa vaihtelua omaan työhön. Välillä työ haastaa, kun jotkut asiat ovat vaikeita ja pitää hallita erikielisten verkkosivujen osin erilaiset sisällöt. Martikainen myös haluaa, että asiat menisivät kerrasta oikein, joten tuplatarkistuksen sijaan asia voi vaatia kolminkertaisen tarkistuksen, ”triple checkin”.

– Kerran neuvoin turvapaikanhakijoita, jotka puhuivat vain vähän englantia. Se oli jo voitto, kun löysin oikean lomakkeen. Sitten toinen asiakkaista keksi soittaa kaverilleen, ja hänen tulkkaamisellaan asia hoitui.

Kaikki olivat tyytyväisiä.

Martikaisen kuvaama työ edustaa sitä Helsingin kansainvälisyyttä, joka on kaikkein perinteikkäintä ja tutuinta monille kaupungin työntekijöille. Se on Helsingin tunnettuuden ja maineen kehittämistä.

Helsinki kokeilee monia uusia keinoja kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi kaupunkiin.

Monia Helsingissä toimivia pk-­ yrityksiä vaivaa osaajapula. Samaan aikaan Suomen yliopistoissa ja ammatti­korkeakouluissa opiskelee yli 20 000 kansainvälistä tutkinto-­ opiskelijaa, joista monet suuntaavat ulkomaille.

Helsinki haluaa kääntää nämä asiat päälaelleen, ja on siksi mukana hallituksen Talent Boost -ohjelmassa.

Pitkäjänteisellä työllä tavoitellaan erityisasiantuntijoiden, työntekijöiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden maahanmuuttoa kasvun vauhdittamiseksi.

– Ohjelmaan kuuluu monia toimenpiteitä, kuten kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointipooli yrityksille ja International House Helsingin englanninkielisen viestinnän kehittämistä, toimitusjohtaja Laura Aalto Helsinki Marketingista kertoo.

Helsinki palveluna – toimii!

Aalto painottaa, että kansainväliset osaajat identifioituvat kaupunkiin maan sijaan. Heille halutaan näyttää omaperäinen ja konstailematon Helsinki.

Tuo ajatus oli mukana kaupungin ja Smartlyn, Supercellin, Relexin and Whimin kampanjassa, jolla rekrytoitiin näille yrityksille ICT-osaajia. Ammattilaiset laittoivat peräti 7 000 hakemusta vetämään, jotta he pääsisivät testaamaan kaupunkia palveluna.

Osalla valituista 15 ammattilaisesta oli perhettäkin mukana. Kuukauden aikana he ehtivät ajaa julkisilla, saunoa ja käydä yritysvierailuilla ja kokea Helsingin itse. Osa jakoi kokemuksiaan oma-aloitteisesti.

– Caas oli maailman ensimmäinen City as a Service -kampanja. Onnistuimme puhuttelemaan osaajia heidän kielellään ja saimme valtavan medianäkyvyyden. lisätietoja:

tem.fi > talent boost ihhelsinki.fi

Kuva: Maija Astikainen

Vastuullisuus tuli matkailuun

Jo vuosien ajan kaupungin henkilöstö kumppaneineen on ponnistellut turistien ja vierailijoiden, osaavien työntekijöiden sekä investointien saamiseksi Helsinkiin. Tuloksia on tullut. Pääomasijoittajat investoivat lupaaviin kansainvälisiin startup-yrityksiin, ja matkailijoiden määrä on kasvussa.

Kilpailun koventuessa kaupunkien välillä työ jatkuu ja kansainvälistyminen on saanut uusia painotuksia. Hyvä esimerkki tulee matkailusta.

– Matkailua ei voi kehittää vain eurot silmissä, vaan on pidettävä huolta vastuullisuudesta. Se tarkoittaa keskittymistä matkailijoiden määrän sijasta laatuun. Muuten syömme omia eväitämme, kansainvälisen yksikön päällikkö Jani Moliis kaupunginkansliasta kertoo.

Yksikkö koordinoi kaupungin yhteistä kansainvälisen toiminnan strategiaa ja tekee yhteistyötä muiden kaupungin toimijoiden kanssa.

Eväillä Moliis viittaa siihen, että ympäristö voisi kärsiä, eikä Helsingin lupaus maailman toimivimmasta kaupungista toteutuisi, jos palvelut sakkaisivat turistimassojen vuoksi.

Keskeisiä toimijoita tunnettuustyössä ovat kaupungin ylin johto, viestintäosasto, Helsinki Marketing, elinkeino-osasto, Helsinki Business Hub, Forum Virium Helsinki ja kaikki toimialat. Joukkoon kuuluvat myös kaikki helsinkiläiset, jotka vievät sanaa eteenpäin #myhelsinki­aihetunnisteen alla sosiaalisessa mediassa ja omissa kanavissaan.

Anna asiantuntijan kertoa itse

HELSINGIN HENKI 1/2020 7

Kuva: Yiping Feng and Ling Ouyang

25 % Joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen vuonna 2035.

MUUNKIELINEN = äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi VIERASKIELINEN = äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Monimuotoisuus työelämässä > Muunkieliset

8 HELSINGIN HENKI 1/2020

Helsinki vie osaamista maailmalle

Vahvemmin kansainvälistyvällä kau­pungilla on kaksi muutakin työmaata, joilla henkilöstö käyttää työtunteja. Nämä ovat Helsingin vaikuttavuuden ja merkityksen sekä osaamisen ja ymmärryksen kasvattaminen. Helsingin kansainvälinen toiminta on laajentunut elinkeinopolitiikasta eteenpäin.

– Helsingin vaikuttavuuden lisääminen tarkoittaa sitä, että meillä on lupa parantaa maailmaa ja tarjota osaamistamme. Maailman suurilla kaupungeilla on samanlaisia haasteita, joita ratkotaan yhdessä.

Edistämme parempaa elämää myös tekemällä aktiivista kaupunkipolitiikkaa, Moliis taustoittaa.

Kaupunkien ja valtioiden suhteet ovat muuttumassa kaupunkien kasvun tuloksena.

Pormestari Jan Vapaavuori osallistui YK:n yleiskokoukseen kaupunkien edustajana, ja Moliis edustaa Urban20- eli U20-verkostossa. Helsinki on vakiinnuttanut paikkansa G20-maiden keskeisten ja muutamien muiden kutsuttujen kaupunkien ryhmässä ja on U20-verkoston ainoa pohjoismainen kaupunki.

Esimerkiksi Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelma herättää paljon kiinnostusta U20:ssa ja yleisemminkin

maailmalla, sillä se on yksi yksityiskohtaisimpia kaupunkien hiilineutraaliusohjelmia.

– Eri verkostoissa täytyy olla mukana laajalti, koska ei voi täysin tietää, mistä kehittyy merkittäviä.

Verkostoja on paljon myös kaikilla toimialoilla. Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kouluvierailut ovat tyypillistä osaamisemme esittelyä.

Helsinki ja New York raportoivat ensimmäisinä kestävästä kehityksestä. Tämän lehden ilmestymisen aikoihin Moliis vastaanottaa Maailmanpankin delegaation Helsinkiin.

Heitä kiinnostaa oppia, miten Helsinki toteuttaa YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaa. Helsinki ja New York olivat maailman ensimmäisiä kaupunkeja, jotka raportoivat ohjelman tavoitteista vapaaehtoisesti.

– Valmistelimme Maailmanpankin vierailun ohjelman läheisessä yhteistyössä toimialojen ja ulkoministeriön kanssa. Näin pystymme lyhyessä ajassa esittelemään kattavasti niitä tekijöitä, joilla Helsinki on onnistunut kaupungistumisessa.

Näitä ovat esimerkiksi kestävien liikkumismuotojen suuri osuus kulku­ tavoista, asunnottomuuden väheneminen ja kaupunkilaisten korkea osaamistaso. Tavoitteena on, että

Kuva: Sakari Röyskö

T E RM I T HA LT UU N

KUKA Jani Moliis Toimii kaupungin kansainvälisten asioiden yksikön päällikkönä.

Asunut 13 vuotta ulkomailla Meksikossa, Sri Lankassa, Itävallassa ja Ruandassa.

Tuli kaupungille Ruandan presidentin Paul Kagamen ja maan valtiovarainministeriön talousneuvonantajan pestistä. Tehnyt töitä muun muassa kolmessa kansainvälisessä konsulttiyhtiössä, Kuntien Tieran kehitysjohtajana sekä pelialan startupissa.

Lisää muunkielisiä työkavereita Hiilineutraali Helsinki 2035 -ohjelma herättää paljon kiinnostusta maailmalla.

Helsinki voisi tulevaisuudessa tar­ jota osaamistaan Maailmanpan­ kin tukemissa projekteissa no­ peasti kehittyvissä maissa.

Vaikuttavuuden edistäjiä kau­ pungilla ovat kaupungin ylin joh­ to, kehittämisestä ja innovaatioista vastaavat tahot sekä kansainvälis­ ten asioiden yksikkö.

Helsinki oppilaana

Moliisin mainitsemassa Helsingin osaamisen ja ymmärryksen kas­ vattamisessa Helsinki ottaa oppi­ laan roolin.

– Älykkään kaupungin kehittä­ jinä, digitalisaation hyödyntäjinä sekä ilmastonmuutoksen torjuji­ na ja kestävän kehityksen varmis­ tajina kaikki maailman kaupungit ovat hyvin alkutekijöissään. Nämä trendit vaikuttavat vahvasti toi­ mintaamme ja meidän tulee ak­ tiivisesti hakea onnistuneita toi­ mintamalleja maailmalta, Moliis korostaa.

Hän kertoo, että Helsinki on al­ kanut pohtia kaupunkilaisten di­ gitaalisia oikeuksia yhdessä Lon­

toon ja Amsterdamin kanssa.

Kaupungit haluavat tehostaa kaupunkilaisten palveluja hyö­ dyntämällä heistä kerättyjä tie­ toja. Tämä edellyttää, että kau­ punkilaiset luottavat siihen, että viranomaiset käyttävät tietoja vastuullisesti.

– Suhtaudumme näiden yh­ teistyökaupunkien kanssa sa­ mankaltaisesti dataetiikkaan.

Tunnistamme dataan liittyvät mahdollisuudet, mutta haluam­ me hyödyntää dataa läpinäky­ västi ja antaa kaupunkilaisille päätösvallan dataansa. ”Myda­ ta” kuvaa sitä periaatetta, jos­ sa käyttäjällä on omistusoikeus tietoihinsa, ja hän antaa luvan muille tahoille käyttää tietojaan.

Tämä on hyvin erilainen periaa­ te verrattuna suurten internet­ yritysten toimintamalliin. HH

lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Kanslia > Osastot > Strategiaosasto > Kansainväliset asiat

Joka neljäs helsinkiläinen on vieraskielinen vuonna 2035, mikä haastaa kaupunkia työnantajana.

Kaupunki tarvitsee lisää työntekijöitä, mutta vieraskielisen väestön on tutkitusti hankalampaa työllistyä verrattuna kantasuomalaisiin.

– Tavoitteenamme on, että muunkielisen henkilöstön osuus vastaa heidän osuuttaan kaikista kaupunkilaisista, mikä on 16 prosenttia. Määrä on noussut 8,5 prosenttiin, kun se edellisvuonna oli 7,8 prosenttia, strategisen resursoinnin päällikkö Tarja Näkki kaupunginkansliasta sanoo.

Kaupunki tekee jatkuvaa työtä sen eteen, että muunkielisten osuus jatkaa nousua.

– Jatkossa Helsinkirekry.fi-sivustolle voi laatia työpaikkailmoituksia englanniksi. Olemme myös tarkastelleet eri tehtävien kielitaitovaatimuksia ja voisiko niitä muuttaa, johtava asiantuntija Eero Manninen kaupunginkansliasta kertoo.

Yksi kiinnostava kokeilu on anonyymi rekrytointi, jossa henkilön valinta työhaastatteluun määräytyy pelkästään ansioilla ja henkilöllisyys säilyy salaisena haastatteluun asti.

Tällä edistetään muunkielistenkin pääsyä työhaastatteluun.

Harjoitteluun kaupungille Tärkeä väylä muunkielisten rekrytointiin ovat kohdennetut harjoittelut.

Kaupunginkanslialta voi saada tukea korkeakouluharjoitteluihin.

Kaupunki tekee yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa asioissa, jotka edistävät muualla kuin EU- ja ETA-maissa valmistuneiden sairaanhoitajien täydennyskoulu­ tusta ja tarjoavat työharjoittelua EU- ja ETA-maissa valmistuneille sairaanhoitajille ja varhaiskasvatuksen opettajille.

Helsinki on mukana myös ensimmäisenä julkisen sektorin toimijana Hanken & SSE Executive Educationin Business Lead -hankkeessa, jonka kautta maahanmuuttajat ja pakolaiset pääsevät kaupungille harjoitteluun.

Vuoden alussa kaupungin palvelukseen tullut Manninen kartoittaa kansainvälisen rekrytoinnin esteitä ja haasteita, ja työn pohjalta niiden purkamista tullaan edistämään eri verkostoissa.

Muunkielisten tukemista työssä on mietitty. Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on siihen erityinen suunnitelma.

– Toivon, että esihenkilöillä on rohkeutta palkata muunkielisiä ja työyhteisö puolestaan antaa mahdollisuuden oppimiselle, Näkki kannustaa. lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Rekrytointi > Rekrytoinnin ohjeet

HELSINGIN HENKI 1/2020 9

Kuva: Sami Heiskanen

Kuva: Shoot Hayley

Johtava asiantuntija Eero Manninen ja strategisen resursoinnin päällikkö Tarja Näkki luovat muunkielisille entistä parempia työllistymismahdollisuuksia.

N UM E ROI N A

Vahvaa kansainvälistymistä 1990-luvulta lähtien Ulkomaalaisten osuus Helsingissä alkoi kasvaa vauhdilla 1990-luvulla.

Pääkaupunkiin muutti inkerinsuomalaisia paluumuuttajia Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena ja pakolaisia entisestä Jugoslaviasta, Somaliasta ja Irakista. Suomen EU-jäsenyyskin lisäsi maahanmuuttoa.

Kasvusta huolimatta Helsingin ulko-

maalaistaustaisten määrä on edelleen suhteellisen pieni, kun sitä verrataan Pohjoismaiden suurkaupunkeihin. Kun pääkaupungin väestöstä vajaa kuudesosa oli ulkomaalaistaustaisia, Kööpenhaminassa heidän määränsä kipusi jo neljäsosaan ja Oslossa ja Tukholmassa kolmasosaan vuonna 2017.

Ulkomaalaistaustaisten määrä Helsingissä on kasvanut 2000-luvulla yli 71 000 hengellä, ja tällä vuosituhannella suurin osa kaupungin väestönkasvusta on tullut ulkomaalaistaustaisesta väestöstä. Ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi

Kielet ja taustat Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät taustamaat Helsingissä olivat

Somalia

v. 1999

103 499

kaupunkilaisia oli kaikkiaan 551 123

kaupunkilaisia oli kaikkiaan 648 042

Naisia ja miehiä on lähes yhtä paljon (v. 2018)

52 % 48 % miehiä

naisia

54 294

49 205

757

asukasta v. 1999

Ikärakenne (v. 2018)

v. 2018

Kansainväliset opiskelijat Helsingissä Kansalaisuus muu kuin Suomi Opiskelee jossain Helsingin seudun korkeakoulussa

10 % 10 %

18 % 82 % Ensimmäinen ja toinen sukupolvi (v. 2018) Ulkomaalaistaustaisista 82 prosenttia (84 389 henkeä) oli syntynyt ulkomailla eli kuului ulkomaalaistaustaisten ensimmäiseen sukupolveen.

18 prosenttia (19 110) oli syntynyt Suomessa eli kuului ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen.

Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä vuoden alussa 1991–2019 100 000

3 614

7–15-vuotiaat

YLIO PIS TO

v. 2018

32 209

10 791 5 936

Kiina 898 Vietnam ja Yhdysvallat

17 972 12 455

2 909

Irak

Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä

16 %

3 234

Viro

0–6-vuotiaat

6%

9 394

Entinen Neuvostoliitto

11 % 11 %

16–24 -vuotiaat

25–29-vuotiaat

4 539

v. 2000

v. 2018

Yliopistot: Helsingin yliopisto, Aalto, Svenska Handelshögskolan, Taideyliopisto. Kansalaisuus: EU/ETA-maat, muut tai tuntematon

33 % 21 %

30–44 vuotiaat

45–54 vuotiaat AMK

3 378

876 v. 2000

5%

v. 2018

AMKt: Metropolia, Diakonia-amk, Haaga-helia, Laurea, Arcada (ja niiden edeltäjät), joillakin voi olla toimipisteitä PKS:n ulkopuolella.

Kansalaisuus: EU/ETA-maat, muut tai tuntematon

65+

henkilöä

90 000

1 806

Väestö äidinkielen mukaan

80 000 70 000

suomi

60 000

saame

50 000

485 130

v. 2019

509 617

34 67 36 362 36 533

ruotsi

40 000

v. 2000

muut 29 597

98 269

asukasta

30 000

Muut

20 000

18 506

venäjä 7 683

10 000

viro 3 451

0 91 93 95 97 99 01 03 05 07 09 11

13

15

17

19

Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa

10 HELSINGIN HENKI 1/2020

11 100

somali 3 026 arabia

1 278

7 465

englanti

2 495

6 726

10 837

asukasta

Kansainvälisyys ja Helsingin alueet

Koillinen suurpiiri

Muuta kuin suomea, saamea ja ruotsia äidinkielenään puhuvien osuudet suurpiireittäin

Pohjoinen suurpiiri

Läntinen suurpiiri

18 %

Itäinen suurpiiri

26 %

9%

15 %

Keskinen suurpiiri

11 %

Asun Helsingissä Ma elan Helsingis

Kaakkoinen suurpiiri

14 %

Eteläinen suurpiiri

9%

Jag bor i Helsingfors I live in Helsinki Waxaan deganahay Helsinki

Kaupungin henkilöstö

Kansainväliset yritykset

”Helsinki tilastoi henkilöstössään suomen­ kieliset, ruotsinkieliset ja muunkieliset.

Tavoitteena on nostaa muunkielisen henki­ löstön osuutta kohti asukkaiden vastaavaa osuutta.” Tarja Näkki, strategisen resursoinnin päällikkö

Helsingissä olevien kansainvälisten yritysten määrä

Muunkielisten määrät toimialoilla (v. 2019)

8,5 %

Kaikki toimialat yhteensä

2,8 %

Kaupunkiympäristön toimiala

3,5 % 3,9 % v. 2005

v. 2018

1 189

1 849

Ulkomaalaistaustaiset yritykset (kpl)

Ulkomaalaistaustaiset yritykset (kpl)

Tulevaisuus Vieraskielinen väestö Helsingin seudulla 2000–2018 ja ennuste vuoteen 2035 450 000

henkilöä

400 000 350 000

6,4 %

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

7% Keskushallinto

300 000 250 000 200 000 150 000 100 000

8,4 %

12,2 %

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Sosiaali- ja terveystoimiala

50 000 0 01 03 05 07 09 11 13 15 17 19 21 23 25 27 29 33 35 Helsinki

Lähteet: Väestörakennetaulukot, Tilastokeskus. Rakenne- ja tilinpäätöstilasto, Tilastokeskus. Ulkomaalaistaustaisethelsingissa-verkkopalvelu. Opetushallitus, Vipunen. Henkilöstöosasto, kaupunginkanslia, Helsingin kaupunki. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2018–2035, Helsingin kaupunginkanslian tilastojulkaisuja 2019:3.

Muu pääkaupunkiseutu

Kehitysalue

HELSINGIN HENKI 1/2020 11

KYSY JA KE SK U S T ELE

SA AVUTET TAVUUS Kaupungin digitaalisen sisällön ja palveluiden tulee löytyä

helposti, olla ymmärrettäviä ja käytettäviä eri laitteilla. Ohjelmapäällikkö Riitta Laanala digitalisaatio-ohjelman muutostoimistosta ja viestintäasiantuntija Vesa Puukka sosiaali- ja terveystoimialalta keskustelevat, miten tavoitteisiin päästään.

T E KST I K ATJA AL AJA

K UVA R O OP E P ER M ANTO

12 HELSINGIN HENKI 1/2020

Saavutettavuus parantaa jokaisen palvelua Mitä saavutettavuus tarkoittaa?

Riitta: Maanläheisesti sitä, että kaupunkilaiset löytävät tarvitsemansa digitaalisen palvelun tai sisällön, ja se on helposti luettavaa ja käytettävää erilaisilla laitteilla. Se on käyttäjien tarpeiden huomioimista. Esimerkiksi, miten palvelu toimii, jos joutuu silmäleikkaukseen, eikä näkö väliaikaisesti toimi hyvin? Sekin on tiedossa, että 8 prosenttia miehistä ja 0,5 prosenttia naisista on jollakin tavalla värisokeita, eivätkä he näe kunnolla, jos käytetään paljon punaista ja vihreää väriä.

Vesa: Tuo on hyvä pointti. Itse olen huomannut, että ikänäön vuoksi en enää näe lukea pientä tekstiä. Fonttikoolla on merkitystä.

Mitä palveluja saavutettavuus koskee?

Riitta: Se koskee kaikkia kaupungin sähköisiä palveluja ja sisältöjä, kuten hel.fi-verkkopalvelua sisältöineen ja lomakkeineen, Ahjon liitetiedostoja, sovelluksia, sosiaalista mediaa ja Helmi-intraa. Työtä riittää, sillä kaupungilla on noin 900 domainia ja 1 900 sovellusta.

Mistä tietää, onko palvelu tai sisältö saavutettava?

Riitta: Ei sitä itse täysin tiedäkään, koska me emme aina itse tunnista kaikkia käyttäjien tarpeita. Avuksi tarvitaan yrityksiä, jotka testaavat palvelujen teknistä toteutusta, visuaalista suunnittelua ja sisältöä saavutettavuuskriteerien mukaan.

Palvelukeskus Helsinki on yhtenä kaupungin toimijana aloittanut testaustoiminnan, ja heiltä voi tilata palvelua. Muistan hyvin, kun testautimme hel.fi-verkkosivujen pikapalautejärjestelmän ja lopputuloksena oli 20 korjattavaa kohtaa.

Vesa: Olen itse tutkinut sosiaali- ja terveystoimen verkkosivujen saavutettavuuspuutteita ja huomannut, että osa korjauksista vaatii teknisiä muutoksia, joita ei voi tehdä itse.

Riitta: Tässä tapauksessa palveluntuottajan tulee kertoa havaituista puutteista saavutettavuusselosteissa, jotka laitetaan palveluihin ja koottuna listana hel.fi-verkkosivustolle. Seuraavaksi pitää miettiä, mi-

T E R M I T HA LTU U N HAVAITTAVUUS: Sisältö on kaikkien nähtävissä tai kuultavissa.

MISTÄ ON KYSE?

Esimerkki: Videoissa on oltava tekstitys, poikkeuksena suorat videolähetykset.

Kaupungin tavoitteena on, että kaupungin sisältö ja palvelut ovat kaikkien saavutettavissa.

HALLITTAVUUS: Sisältöä ja toiminnallisuuksia on helppo käyttää eri tekniikoilla.

Saavutettavuus on moraalinen ja lainsäädännöllinen velvoite palvella kaikkia yhdenvertaisesti.

Esimerkki: Sivun kaikki toiminnot ovat käytettävissä näppäimistön kautta.

Saavutettavuuteen velvoittava EU-direktiivi astui voimaan syyskuussa 2018.

Se määrittelee vähimmäis­ tason saavutettavuudelle.

Helsinki pyrkii siihen tai vielä parempaan tasoon.

YMMÄRRETTÄVYYS: Sisällöt ovat rakenteeltaan selkeitä sekä kieli ja toiminnallisuudet ymmärrettäviä.

Esimerkki: Virhe lomakekentän täyttämisessä johtaa selkeään virheilmoitukseen ja selkeään neuvoon virheen korjaamiseksi.

TOIMINTAVARMUUS: Sivuston tulee toimia eri päätelaitteilla ja käyttöjärjestelmillä sekä käyttöä avustavilla tekniikoilla.

Direktiiville perustuva kansallinen laki astui voimaan huhtikuussa 2019 siirtymäaikoineen.

Saavutettavuudesta voi antaa palautetta lähettämällä viestiä saavutet­ tavuus@hel.fi tai palaute­ kanavan kautta hel.fi/ palaute.

Esimerkki: HTML-koodin tulee olla virheetöntä.

ten ja milloin muutokset voidaan toteuttaa.

Ketkä henkilöstöstä toteutta­ vat saavutettavuutta?

Riitta: Avainasemassa ovat sovelluksia tilaavat, eli tietohallinnon työntekijät ja viestinnän ja markkinoinnin osaajat. Kun joku tilaa uuden sovelluksen, kilpailutusvaatimuksiin pitää kirjata saavutettavuus ja auditointi saavutettavuuskriteerien mukaan ennen toimitusta.

Vesa: Entä jos jokin sovellus on tilattu ennen kuin saavutettavuutta on vaadittu. Kuka maksaa testaamisen ja sovelluksen muutostyöt?

Riitta: Kaupungin digitaalisessa johtoryhmässä olemme ottaneet sellai-

sen kannan, että asiasta tulee neuvotella. Tähän ei ole yhtä ratkaisua, sillä toimittajillakin riittää opittavaa.

Miten kaupunki tukee henkilöstön oppimista saavutettavuudesta?

Riitta: Helmi-intrassa on ollut jo vuoden ajan saavutettavuudesta kertova opas, josta saa apua. Olemme käännättämässä sitä ruotsiksi ja englanniksi. Lisäksi on ohje saavutettavuusselosteiden tekemiseen.

Ihan uutta on saavutettavuuden verkkokurssi, joka ihan jokaisen kaupungin työntekijän kannattaa katsoa. Se kestää noin vartin. Me kaikki voimme auttaa kehittämään saavutettavuutta.

Ja nyt olemme rekrytoimassa projektipäällikköä, joka voi auttaa

Mikä kummastuttaa, ärsyttää, ilahduttaa, mietityttää? Ehdota aihetta palstalle!

Lähetä aiheesi lehden toimitukseen osoitteeseen sisainenviestinta@hel.fi.

toimialoja ja muita toimijoita saavutettavuusasioissa.

Vesa: Sosiaali- ja terveystoimen verkkosivujen päätoimittajana olen kouluttanut meidän päivittäjiä ja tehnyt omaa ohjeistusta. Huomioin saavutettavuuden, kun teen sivuja itse. Olen pohtinut sitä, voisiko Helsinkikin palkata kielenhuoltajia, kun tavoitteena on käyttää ymmärrettävää ja sujuvaa yleiskieltä.

Riitta: Hyvä kysymys, pitää selvittää asiaa. Toivottavasti virastoslangi vähenee.

Onko saavutettavuudella aikatauluja?

Riitta: On. Kaikkien uusien palvelujen vaatimuksena on ollut saavutettavuus jo 23.9.2019 lähtien.

Nykyisten palvelujen tulee olla saavutettavia 23.9. mennessä tänä vuonna, ja mobiilisovellusten saavutettavuuden takaraja on 23.6.2021.

Toimialat ja muut toimijat ovat avainasemassa saavutettavuuden toteuttamisessa ja testaamisessa.

Ne priorisoivat palvelujensa tarkistamisen ja korjaamisen asiakastarpeiden mukaan. Sosiaali- ja terveystoimessa on paljon palveluja, joiden tulee olla heti saavutettavia, koska käyttäjiä on paljon, ja kun kesä tulee, kulttuurin ja vapaa-ajan venepaikkavaraamolla on varmasti kysyntää. Pala palalta työ etenee.

Sanokaa vielä jotain hyvää saavutettavuudesta.

Riitta: Me otamme ihmiset hyvin huomioon, se on kivaa.

Vesa: Kuvien viestinnällistä roolia mietitään varmasti tarkemmin, kun jokaisella kuvalla pitää olla myös tekstimuotoinen kuvaus. Ottamalla saavutettavuus huomioon sivut palvelevat entistä paremmin ja ovat löydettävämpiä hakukoneissa. HH

lisätiedot ja verkkokurssit: Kaupungin Helmi > Työkalut > Koulutuskalenteri > Hae: Saavutetta­ vuuden perusteet Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Saavutettavuus

HELSINGIN HENKI 1/2020 13

MUN D UUN I

1. Pallo- ja mailapelit ovat suosittuja lajeja nuorten keskuudessa.

2. Haaviston ohjauksessa nuoret oppivat uusia taitoja ja lajeja. Monet nuoret innostuvat muun muassa kuntonyrkkeilystä.

3. Haavisto liikuttaa nuoria usein Kisahallissa, jossa he pelaavat yhdessä esimerkiksi mailapelejä ja käyvät kuntosalilla.

14 HELSINGIN HENKI 1/2020

1

2

3

”Mulle nuorten hyvinvointi on ykkösjuttu” T EKST I K AT I JAL AGI N

K UVAT SAMI H EI SK ANEN

Projektityöntekijä Aleksi Haavisto liikuttaa yläasteikäisiä koululaisia, jotka kaipaavat elämäänsä liikuntaa ja hyvinvointia.

T

yöskentelen KouluPT-toiminnan eli koulujen personal trainer -toiminnan parissa ja annan yläasteikäisille nuorille henkilökohtaista tukea ja ohjausta liikunnalliseen elämäntapaan.

KouluPT:ssä on tällä hetkellä mukana 16 koulua. Toimintaa pilotoitiin vuonna 2017, jolloin se oli osa kaupungin Liikkuva koulu -ohjelmaa.

Siitä tuli itsenäinen projekti syksyllä 2019 ja sen virallinen nimi on Hyvinvoiva oppilas #paraskouluPT. Toimin tiiviissä yhteistyössä nuor­ ten vanhempien sekä opettajien ja kouluterveydenhoidon kanssa. KouluPT:n pariin ohjataan niitä oppilaita, joille toiminnasta on ­hyötyä.

sesti nuorten elämään, parantaa heidän hyvinvointiaan sekä tuottaa heille iloa ja elämyksiä.

Olen mahdollistaja

On mukavaa, että voin tehdä työkseni sitä, mistä pidän.

Käyn joka aamu ennen työpäivää liikkumassa, näin päivä lähtee mukavasti käyntiin. Pidän muun muassa kuntosalilla treenaamisesta ja ulkoilusta. Koen, että liikunta on hyvinvoinnin lähde ja se vaikuttaa positiivisesti työn tekoon.

Kohtaan nuoren ensin henkilökohtaisessa alkutapaamisessa, jonka jälkeen tapaamme kerran viikossa joko koulupäivän aikana tai vapaa-ajalla 4–6 kuukauden pituisen jakson ajan. Toimin nuorelle mahdollistajan roolissa ja tarjoan hänelle läsnäoloa sekä yhdessä liikkumista.

Teemme sellaisia asioita, jotka kiinnostava nuorta. Kuntosaliharjoittelu on tällä hetkellä suosituinta nuorten keskuudessa.

Parasta työssäni on nuorten kohtaaminen Liikuntaneuvonta on ydinosaamistani ja nautin suuresti sen tekemisestä. Työni on mielekästä ja palkitsevaa. Lisäksi minulla on mukava työyhteisö.

Nuoret ovat minulle kaikista tärkein asia työssäni. Nuorten kohtaaminen ja heidän kanssaan liikkuminen on parasta antia. Nautin siitä, että voin vaikuttaa positiivi-

Olen ylpeä KouluPT:stä Olen ylpeä siitä, että olemme rakentaneet KouluPT:stä toimivan konseptin ja jalkauttaneet sen hyvin kouluihin. Palvelu on otettu hyvin vastaan ja nuoret ovat sitoutuneet siihen vahvasti. Tavoitteena on, että toimintaa laajennetaan tänä vuonna kymmeneen uuteen kouluun. KouluPT-toimintaan on osallistunut tähän mennessä noin 100 nuorta ja heistä 90 prosenttia on suorittanut palvelujakson loppuun asti.

Liikunta on intohimoni

Saan virtaa musiikista Vaadin itseltäni paljon: keskityn siihen, että työni on korkeatasoista. Heittäydyn täysillä niin työhöni kuin harrastuksiini.

Juon kahvia päivittäin, mitä väkevämpää kahvi on, sitä parempi. Saan virtaa musiikista ja työstä palaudun liikunnalla ja levolla. HH MOT TO

Pyri onnellisuuteen, niin omaan kuin muidenkin.

KUKA? Projektityöntekijä Aleksi Haavisto TYÖPAIKKANI Työskentelen projektityönteki­ jänä KouluPT-toiminnan parissa, liikuntapalveluissa, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla. Työpisteeni sijaitsee Töölön Kisahallissa.

TYÖKAVERINI Työyhteisössämme on noin 20 henkilöä. Lähimmät työkaverini ovat lasten ja nuorten liikuntasuun­ nittelija, projektitiimin jäsenet ja esihenkilöni.

TYÖTEHTÄVÄNI Nuorten ohjaamisen lisäksi luon ja pidän yllä yhteistyökontakteja.

Lisäksi vastaan projektin rapor­ toinnista ja markkinoinnista yhdes­ sä lasten ja nuorten liikuntasuun­ nittelijan kanssa.

POLKUNI KAUPUNGILLE Aloitin työni kaupungilla vuonna 2017. Sitä ennen työskentelin seitsemän vuotta helsinkiläisissä urheiluseuroissa toteuttaen yhteis­ työprojekteja silloisten opetus­ viraston ja liikuntaviraston kanssa.

HELSINGIN HENKI 1/2020 15

YMPÄR I K AUP U N K I A

6 0°09 ’60 ”N 25 °01’ 20” E

Kruunuvuorenranta rakentuu luonnonläheiseksi Historia ja nykyaika kohtaavat Kruunuvuorenrannassa.

Uuden asuinalueen rakentaminen inspiroi suunnittelijoita, sillä historian havinan lisäksi alueella riittää niin vihreää metsää ja kallioita kuin pitkiä rantaviivojakin.

TE KS T I PI M ÄK IL Ä K U VAT SAM I HE IS K ANE N

16 HELSINGIN HENKI 1/2020

KRUUNUVUORENRANTA

Huviloiden saaresta Helsingin moderniksi helmeksi Kruunuvuorenrannan alueesta on mahdotonta puhua mainitsematta alueen monimuotoista historiaa.

Laajasalossa on ollut tiettävästi asutusta vähintään keskiajalta saakka, ja Degerön ja Stansvikin kartanot toivat 1600- ja 1700-luvuilla alueelle lisää asutusta.

Myös monet Kruunuvuorenrannan nykyisistä kadunnimistä pohjautuvat historiaan. Esimerkiksi Hopeakaivoksentie on saanut nimensä Stansvikin kartanon 1700-luvulla toimineesta rautakaivoksesta, josta louhittiin muun muassa hopeamalmia.

Sata vuotta sitten Kruunuvuorenranta kasvatti suosiotaan huvila-alueena, ja parhaimmillaan huviloita oli kymmenittäin. Toisen maailmansodan jälkeen saksalais­ omistuksessa olleet huvilat siirtyivät yksityisomistukseen, ja alue pääsi rappeutumaan.

Laajasalosta – ja Kruunuvuoren­ rannasta – tuli osa Helsingin kaupunkia vuonna 1946. Kaupunki vuokrasi maata Stansvikin alueelta öljy-­yhtiöille vuonna 1951 ja perusti alueelle öljysataman, joka toimi aina 2000-luvun alkupuolelle saakka. Kruunuvuorenrannan alueen rakennustyöt pääsivät alkuunsa, kun öljysatama-alueelle valmistui osayleiskaava ja sen lähialueille maankäyttösuunnitelma asema­ kaavoineen.

Huvila Långholmenissa eli Pitkäluodossa 1920-luvulla.

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo HELSINGIN HENKI 1/2020 17

Kruunuvuorenrannasta vastaavan projektin ydintiimi käyvät usein seuraamassa alueen kehittymistä.

Kuvassa vasemmalta Tyko Saarikko, Jessina Haapamäki, Mikko Ahola, Taru Sihvonen, Sari Knuuti, Ulla Loukkaanhuhta, Anu Kuutti ja Marjut Kauppinen.

Kruunuvuorenrannan suunnittelussa on mukana iso joukko eri alojen erityisosaajia.

M

eri kimaltelee auringossa, pohjoistuuli lyö aaltoja rantaan ja taivaanrannassa siintää Helsingin keskustan siluetti Ruotsin-laivoineen. Koirasaarentien päässä, Kruunuvuoren kärjessä sijaitsevien kallioiden laelta avautuva näkymä voisi olla suoraan Helsinkiä markkinoivasta postikortista.

Muutama talo kohoaa jo rannassa, ja talojen takaa nousevat nosturit kielivät siitä, että lisää on tulossa, ja paljon. Kruunuvuorenrannassa asuu nyt noin 3 500 ihmistä, ja alueelle on jo kohonnut lähikauppa ja päiväkoti. Vieressä sijaitsevan Tahvonlahden ala-­ asteen laajennustyöt alkavat pian, ja lisää palveluita on tulossa nopealla tahdilla.

18 HELSINGIN HENKI 1/2020

15 vuoden kuluttua asukasmäärän olisi tarkoitus kivuta jo 13 000 paikkeille. Samalla koko Laajasalon asukasmäärä lähes tuplaantuu nykyisestä.

Jos alueella ei ole käynyt muutamaan vuoteen, sitä voi olla vaikea uskoa entiseksi. Kallion päällä kohoava valkoinen öljysäiliö muistuttaa siitä, että vielä 2000-luvun alussa Laajasalon öljysataman valtavat säiliötynnyrit näkyivät kauas merelle. Nyt maaperä on puhdistettu ja uusia katuja rakennetaan kortteli kerrallaan.

– Halusimme tarkoituksella säästää pari öljysäiliötä ja vanhoja öljysataman käytössä olevia laitureita. Tällaiset pienet elementit ovat kiinnostavia ja tuovat alueelle omanlaista juurevuutta, kertoo alueen suunnittelussa pitkään mukana ollut arkkitehti Tyko Saarikko.

Alempana rannassa seisova öljysäiliö on ehtinyt jo kuuluisaksi. Öljysäiliö 468 -nimeä kantava teräsrakennelma toimii nykyisin taideteoksena ja vuokrattavana tilana, jonka valaistusta pääsee ihailemaan syysiltojen pimeydessä.

– Kruunuvuorenranta on ainut­ laatuinen paikka, voisi jopa väittää, että Helsingin hienoimpia alueita. Meri on joka puolella, ja täällä on todella laajat viheralueet, Saarikko esittelee.

Metsiä ja huvilamiljöötä

Moni tuntee Kruunuvuoren­rannan vanhasta huvila-alueesta ja sen keskellä sijaitsevasta lammesta.

– Suurin osa huviloista on valitettavasti raunioina. Lampi ja vanha huvilamiljöö säilyvät puistoalueena, Saarikko jatkaa.

Rantakallioita ja vanhoja puistoja Kruunuvuorenrannassa saa siis ihailla jatkossakin, ja alueen suunnittelijat uskovat, että juuri vihreys houkuttelee monia asukkaiksi.

– Täällä on hyvät lähtökohdat monenlaiseen toimintaan.

Kruunuvuorenranta eroaa muista uusista asuinalueista kuten Jätkäsaaresta ja esimerkiksi Kalasatamasta siinä, että täällä on paljon säilytettävää, kuten vanhoja puita ja kallioita. Täällä puhutaan kokonaisista metsistä, ja niiden säilyt-

N U M EROINA

450 Alueelle on valmistunut keskimäärin 450 asuntoa vuosittain viiden viime vuoden aikana.

2 200

Valmiita koteja on nyt noin 2 200.

täminen koetaan tärkeäksi, kertoo projektipäällikkö Pekka Mukkala.

Kalliot säilytetään niin hyvin kuin mahdollista

Näköalapaikkoja Kruunuvuorenrannan rantakalliot ovat oivallisia paikkoja Helsingin merellisen elämän tarkkailuun.

Kallioilla voi ihailla paitsi alueen historiaa myös esimerkiksi laiva- ja veneliikennettä ja keskustasta kantautuvia valoja. Jopa 30 metrin korkeuteen kohoavilta kallioilta näkee myös Suomenlinnaan ja pitkälle saaristomerelle.

Helsinki on yksi maailman kallioisimmista kaupungeista, ja juuri Kruunuvuorenrannassa se on helppo uskoa. Rantakalliot houkuttelevat asukkaita varmasti kesäisille piknikeille, mutta liikenne- ja katusuunnittelun projektinjohtaja Taru Sihvosen mukaan ne asettavat rakentamiselle myös haasteita.

– Nämä Koirasaarentien päässä olevat kalliot halutaan säilyttää niin hyvin kuin mahdollista.

Suunnittelussa tulee yhteensovittaa monia asioita ja tehdä kompromissejakin. Jotta katuverkosta ja muusta infrasta saadaan toimiva, joudutaan alueen kallioita kuitenkin myös louhimaan, Sihvonen pohtii.

Sihvonen ja aluerakentamisen projektinjohtaja Ulla Loukkaanhuhta kuuluvat projektin ydintiimiin. Loukkaanhuhta jakaa Sihvosen näkemyksen.

– Haluamme säilyttää niitä niin paljon kuin mahdollista, mutta esimerkiksi pihareittien saaminen esteettömiksi ei ole kallioiden takia ihan helpoin tehtävä, hän kertoo.

Alueen erityispiirteiden takia Kruunuvuorenrannan suunnittelussa on mukana iso joukko eri alojen erityisosaajia. Projektin ydintiimi, alueryhmä, kokoontuu viikoittain keskustelemaan ajankohtaisista asioista, joita alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon.

– Tätä aluetta on ollut todella palkitsevaa suunnitella, sillä oman työn jäljet näkyvät selvästi.

Alue on suuri ja sen mielenkiintoisen historian ja luontoarvojen

Ulla Loukkaanhuhta ja Mikko Ahola uskovat, että Kruunusillat tulevat parantamaan oleellisesti alueen houkuttelevuutta.

takia täällä on ainutlaatuiset lähtökohdat sellaiselle, mitä muualla ei voi toteuttaa. On hauskaa, että voimme ottaa ne huomioon ja vaalia niitä, mutta toisaalta olemme päässeet suunnittelemaan uutta asuinaluetta aivan tyhjästä, Sihvonen sanoo.

Merellisiä palveluita ja kanava

Innostus kuuluu myös aluetta koskevissa suunnitelmissa.

– Tähän merenrantaan tulee vierasvenesatama ja viereen merellisiä palveluita, toivottavasti myös paljon erilaisia kahviloita ja ravintoloita. Rantaan rakennettavat talot ovat matalampia, niiden takana olevat talot hieman korkeampia. Näin mahdollisimman moni pääsee nauttimaan merinäköalasta. Kerrosluku alueella on pääosin viidestä kuuteen kerrosta ja korkeimmat rakennukset ovat kahdeksankerroksisia, Saarikko esittelee.

Jos villeimmät suunnitelmat toteutuvat, merenrantaan saadaan myös asukkaiden yhteiskäyttöön

KETKÄ Projektin ydintiimin alueryhmään kuuluvat projektinjohtaja Ulla Loukkaanhuhta ja projekti-insinööri Mikko Ahola kaupunginkansliasta sekä arkkitehti Tyko Saarikko, tiimipäällikkö Anu Kuutti, kiinteistölakimies Jessina Haapamäki, projektinjohtaja Taru Sihvonen, projektin­johtaja Sari Knuuti ja lupa-arkkitehti Anne Vähätalo kaupunki­ ympäristön toimialalta.

Projektiin laajempaan yhteistyöryhmään kuuluvat Kruunusillat-hankkeen edustajat, liikennesuunnittelun, aluesuunnittelun, esirakentamisen, rakentamislogistiikan ja asuntotuotannon edustajat, Helsingin taidemuseon ja Helen Oy:n edustajat, HSL:n ja alueen palveluyhtiöiden edustajat sekä rakentamislogistiikan konsultti, jäteyhtiön rakennuttajakonsultti ja valotaiteen koordinaattori.

HELSINGIN HENKI 1/2020 19

Kruunuvuorensillasta tulee Suomen pisin silta, noin 1 200 metriä. sopiva juhlatila ja saunoja. Puistomaista vaikutelmaa korostaa se, että Koirasaarten alueella sijaitseva matala täyttömaa-alue on kaavoitettu tiiviille asuinrakennuk­ sille, joiden välissä virtaa kanava.

– Kanava on ainutlaatuinen, sillä olemme säästäneet vanhat luodot sen keskelle, Saarikko jatkaa.

Kauan odotettu siltayhteys ja pikaraitiotie

Älykästä jätehuoltoa

Kuva: Hki/Asemakaavoitus

Toistaiseksi eniten Kruunuvuo­ renrannassa puhuttavat Kruunu­ sillat-raitiotie, Suomen pisim­ mäksi kaavailtu siltahanke ja pikaraitiotieyhteys, jonka rakennus­töiden on määrä alkaa ensi vuonna. Kruunusillat-­hanke yhdistää kymmenen kilometrin raitiotieyhteydellä Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman keskustan. Pikaraitiotien liikennöinnin Helsingin keskustaan on tavoitteena käynnistyä loppuvuodesta 2026.

Kruunuvuorenrannasta on vain kolme kilometriä linnuntietä Helsingin keskustaan, mutta toistaiseksi kaupungille on kierrettävä Herttoniemen kautta. Kilomet­rejä kertyy siksi 11. Kun silta on valmis, keskustaan pääsee raitiovaunulla vartissa.

– Silta ja pikaraitiotie tulevat parantamaan aivan valtavasti paitsi alueen saavutettavuutta myös houkuttelevuutta. Parhaimmassa tapauksessa silta houkuttelee kantakaupungista saapuvia kävijöitä Laajasalon viheralueiden käyttäjiksi, Loukkaanhuhta maalailee.

Toistaiseksi moni alueen asukas on bussiyhteyden ja oman auton varassa.

– Pysäköinnin järjestäminen ennen siltojen ja raitiotien valmistumista on hieman haasteellista. Asukkaiden pysäköinti alueella tapahtuu pääosin parkkitaloissa

Kruunuvuorenranta edustaa Helsinkiä moderneimmillaan myös jätehuollon osalta. Kallion seinämästä nouseva koonta-asema on kiinnostava maanmerkki jo arkkitehtuurinsa vuoksi, mutta se pitää sisällään myös huipputeknologiaa.

Kruunuvuorenrannan jätejärjestelmä Rode sujauttaa jätteet maanalaista putkistoa pitkin koonta-asemalle, josta ne jatkavat matkaansa kuorma-autoilla eteenpäin.

Lopuksi jäte hyödynnetään uudelleen kierrätettävänä raaka-aineena, poltettavana energiana tai biokaasuna.

Luodot säilytetään osana Koirasaarien kanavan elämyksellistä ilmettä.

Kruunuvuorenrannan rakentuminen 2010luku

2015 syksy

alkuvuosi

Nykyisen Kruunuvuorenrannan rakennustyöt aloitettiin.

Ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan Borgströminmäkeen ja Gunillankallioon.

Noin neljännes koko Kruunuvuoren­­ran­nasta on valmistunut.

20 HELSINGIN HENKI 1/2020

2020

2026

Keskustaan kulkeva pikaraitiotie ja kevyen liikenteen siltayhtey­s eli Kruunusillat valmistuvat.

2030

Kruununvuorenrannan alueen tavoiteltu valmistuminen.

Kruunuvuoren alueella halutaan säilyttää niin paljon kalliota kuin mahdollista. Kaikkien pihareittien saaminen esteettömiksi ei ole kuitenkaan helppo tehtävä.

Hopealaaksoon reilu vuosi sitten muuttanut Mikael Lönnroth kehuu alueen yhteisöllisyyttä ja hyviä ulkoilumahdollisuuksia.

ja pihakansien alla. Lisäksi kadun­ varsilta löytyy paikkoja lyhytaikai­ seen pysäköintiin.

Parkkitalojen muotokieli jäl­ jittelee öljysäiliöitä, ja kaikkien kattoa koristaa viherkatto. Koira­ saarentiellä sijaitsevasta Kruu­ nuparkki 5:stä löytyy myös uu­ tuuttaan hohtava asukastila sekä kovassa käytössä oleva kunto­sali.

Parkkitaloista huolimatta moni asukas odottaa nimenomaan Kruunusiltojen valmistumista.

Loukkaanhuhdan mukaan kau­ punki selvittää parhaillaan merel­ liseen strategiaan liittyen, voisiko Kruunuvuorenrannassa käynnis­ tyä sähköisen lauttaliikenteen ko­ keilu keskustan ja Kruunuvuoren­ rannan välille.

– Se voisi olla yksi ratkaisu täy­ dentää yhteyksiä ennen siltojen ja raitiovaunuyhteyden valmistu­ mista, hän kertoo.

Valon kaupunginosa

Hopealaakson asuinkorttelin päässä sijaitsevien talojen sei­ nään kiinnitetyt lasitetut tiilet

heijastavat valoa auringonpais­ teella niin, että kirkkaalla sääl­ lä kimallusta voisi erehtyä luule­ maan valoshow’ksi. Tavoitteena on, että Kruunuvuorenrannan jo­ kainen kortteli saa oman valotai­ deteoksensa, ja että alueesta tulee eräänlainen valon kaupunginosa.

– Suurin osa valotaiteesta on sellaista, että taidetta voi ihailla lä­ hinnä pimeän tullen. Hopealaak­ son korttelissa se onnistuu myös keskellä päivää, kertoo alueen va­ lotaiteen koordinaattori, arkkiteh­ ti Marjut Kauppinen Arkval Taite Oy:stä.

Kauppinen uskoo, että par­ haimmillaan valotaide voi hou­ kutella Kruunuvuorenrannan alueelle kävijöitä jo ennen alueen valmistumista.

– Teokset ovat suosittuja jo nyt, ja ne ovat alueen asukkaille tärkei­ tä. Jos jokin valo ei tilapäisesti toi­ mi, asukkaat ovat meihin päin ak­ tiivisesti yhdessä. HH

Merellisyys ja yhteisöl­lisyys lumosivat uuden asukkaan

lisätietoja: uuttahelsinkia.fi

Kuva: Hki/Asemakaavoitus

Asukkaiden aktiivisuus kuuluu Kruunu­ vuorenrannan erityispiirteisiin. Hopea­ laakson asuinkorttelissa reilun vuoden asunut Mikael Lönnroth kertoo, että monesta taloyhtiöstä koostuvalla yhteis­ pihalla on järjestetty jo konsertteja ja muita yhteisiä tapahtumia.

– Piha on todella viihtyisä, joten tässä on puitteet monenlaiselle toiminnalle. On myös mielenkiintoista nähdä, millaisia hienoja valotaideteoksia lähialueille val­ mistuu, hän sanoo.

Lönnroth kiinnostui alueesta vaimonsa kanssa alueen merellisyyden ja uusien mahdollisuuksien vuoksi. Alue on ehtinyt tulla tutuksi jo pidemmältä ajalta, sillä Lönnroth on työskennellyt alueella myös kaavoittajana.

Nyt lenkkipolut ja luonnonsuojelu­alueet aukeavat käytännössä Lönnrothien taka­ pihalta.

– Rannasta on todella hienot näkymät, ja ihailemme mielellämme kaupunginvaloja ja laivaliikennettä sieltä käsin. Odotamme toki Kruunusiltoja ja palveluiden lisäänty­ mistä, mutta ennen kaikkea täällä on hieno asua historian ja erinomaisten ulkoilu­ mahdollisuuksien takia, hän kertoo.

Kruunuvuorenrannan eteläosaan on kaavoitettu asukassaunoja osana palveluyhtiön yhteistiloja, jotka ovat kaikkien Kruunuvuorenrannan asukkaiden käytettävissä.

HELSINGIN HENKI 1/2020 21

K E S TÄVÄ HELSI N K I

1. Saammeko jatkossa nauttia pak­kasen huuruisista talvista Helsin­gissä?

Vain teot ratkaisevat ilmastonmuutoksessa T E KST I E L I NA VE NE S M ÄK I

Helsingin hiilineutraaliustavoite on vuodessa 2035. Kaupunki pystyy ohjaamaan omilla päätöksillään osaa päästövähennyksistä, mutta myös kaupunkilaiset pitää saada tekemään parhaansa.

H

iilipäästöjen nopea laskeminen on kova tavoite.

Päästäkseen siihen Helsinki etsii uutta energiaa, mutta myös vähentää energiankulutusta mahdollisimman paljon.

Helsingin päästöistä 56 prosenttia tulee lämmityksestä, ja tämän muuttaminen on valtava haaste.

Siksi rakentamisessa ja korjaamisessa energiatehokkuus on nykyään aina ykkösprioriteetti. Helsinki ei tee yhtä hienoa pilottia, vaan energiansäästö on mukana aina, kun korjataan tai rakennetaan uutta.

Tällä hetkellä kaupunki tekee kaikki peruskorjaukset energia­tehokkuus mielessä, ja uusien kaupungin omien asuinrakennusten energialuokkana on paras eli A-luokka.

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman johtaja ­Kaisa-Reeta Koskinen kaupunki­ympäristön toimialalta sanoo, että ilmastonmuutosta ei pysäytetä huippukokouksilla tai asettamalla tavoitteita.

– Päästöt vähenevät tekemällä tekoja, jotka vähentävät päästöjä, hän sanoo.

Kaikki toimitilat ja palvelurakennukset, jotka kaupunki rakentaa, rakennetaan 20 prosenttia alle kansallisen E-lukuvaatimuksen eli energiatehokkuuden vertailulukuvaatimuksen. Siis reilusti energiatehokkaammiksi kuin valtio vaatii.

Korjausrakentamisessa suunnitelmat ovat järjestään hyvin kunnianhimoisia.

Kaupungissa poltetaan vielä paljon kivihiiltä ja maakaasua. Vuonna

22 HELSINGIN HENKI 1/2020

2018 kaupungin energiasta 89 prosenttia oli tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Muun energian osuus on yhteensä vain 11 prosenttia, ja siitä kolme prosenttia oli biomassaa.

Polttamista siis sekin, ja usein vieläpä puun, joka olisi hyvä hiilinielu.

Päästäkseen hiilineutraalius­ tavoitteeseensa kaupunki myös lisää aurinkopaneelien määrää huomattavasti.

Miten hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä?

Kiinteistöt energiaremontteihin Kaupungin omien rakennuksien energiaremontit ovat vielä pieni asia. Ongelmana ovat yksityiset kiinteistöt. Kenttä on haastava. Taloyhtiöiden hallitukset tekevät, mitä itse haluavat, eikä päätöksenteko yhtiöissä ole aina helppoa.

Lämmityskulut ovat yleensä taloyhtiön suurin yksittäinen menoerä.

Haastetta helpottaakseen valtio antaa seuraavat kolme vuotta tukea kunnianhimoisiin energiaremontteihin.

Tammikuun lopussa alkoikin kaupungin Tee vuoden vaikuttavin ilmastoteko -mainoskampanja.

Kaupunkilaisen vaikuttavin ilmastoteko on mennä yhtiökokoukseen ja vaatia siellä, että taloyhtiö tekisi energiaselvityksen siitä, miten taloyhtiössä voitaisiin taloudellisesti kannattavasti vähentää energiankulutusta.

– Älä keskity vain siihen, mitä voit tehdä omassa asunnossasi, vaan ajattele isosti, Koskinen kannustaa.

80 %

20 %

Helsinki pudottaa 80 prosenttia päästöistään.

Helsinki kompensoi 20 prosenttia päästöistä.

4,5 milj. €

56 %

Päästötavoitteeseen pääsemi­ seksi muun muassa aurinko­ paneeleihin on varattu 4,5 miljoonaa euroa.

56 prosenttia Helsingin pääs­ töistä tulee lämmityksestä.

Täällä poltetaan paljon kivi­ hiiltä ja maakaasua.

Kuva: Arttu Kokkonen

2. Hanasaaren laitos suljetaan viimeistään vuonna 2024.

89 %

3. Lämmityskulut ovat yleensä talo­yhtiön suurin yksittäinen menoerä.

89 prosenttia Helsingin energiasta oli vuonna 2018 tuotettu fossiilisilla polttoaineilla.

4. Pyöräily on kätevä tapa liikkua Helsingissä paikas­ ta toiseen. Samalla saa hyöty­liikuntaa.

Kuva: Riku Pihlanto

Kuva: Johannes Romppanen - Risto Musta

3.

Kuva: Jussi Hellsten

1.

Vuoteen 2035 mennessä kaupunki pudottaa päästöjään 80 prosenttia ja kompensoi jäljelle jäävät 20 prosenttia. Todennäköisesti Helsinki kompensoi vahvistamalla hiilinielujaan tai tuottamalla uusiutuvaa energiaa yli oman tarpeen.

Metsiä Helsingissä ei ole niin paljon, että kaupunki voisi laskea niiden hiilinielujen varaan.

Paljon on jo tehty. Helsingin hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 jo lähes 30 prosenttia.

Koska kaupunki kasvaa koko ajan, päästöt asukasta kohti ovat pudonneet jo 45 prosenttia.

Koskinen haluaa tehtävässään tehdä suuria päästövähennyksiä, eikä keskittyä pikkuviilauksiin. Hänen tärkein ilmastotekonsa on hänen oma ammatinvalintansa.

Uutta energiaa etsitään kilpailulla Valtaosa kaupungin rakennuksista lämpiää kaukolämmöllä. Siksi sillä on suuri merkitys, mitä energiayhtiö Helen tekee. Yhtiö tuottaa muun muassa Helsingin kaukolämmön.

Kivihiiltä ei haluta korvata kokonaan biomassalla, joten haaste on valtava.

Hanasaaren laitos suljetaan viimeistään vuonna 2024, ja kivihiiltä ollaan korvaamassa erilaisilla hukka- ja ympäristölämpöjä hyödyntävillä lämpöpumpuilla, lämmön va-

Helsingin kaupunki on muutoksessa jo pitkällä. rastoinnilla sekä bioenergialla eli poltettavalla hakkuutähteellä, kertoo vastuullisuuden ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Maiju Westergren Heleniltä.

Salmisaaren laitoksessa poltettavan kivihiilen tilalle Helen haluaa energiaa, jonka aikaansaamiseksi ei tarvitse polttaa mitään.

Helen selvittää mahdollisuuksia esimerkiksi geotermiseen eli maansisäiseen energiaan, ja seismisiä mittauksia tehdään parhaillaan. Tavallista maalämpöä voidaan myös hyödyntää, mutta Westergren sanoo, että maalämpö on pienemmän mittakaavan, kortteli- tai taloyhtiökohtainen ratkaisu.

Haasteen yhdeksi ratkaisemiseksi Helsinki avasikin Helsinki Energy Challenge -kilpailun, jossa kaupunki palkitsee miljoonalla eurolla tahon, joka pystyy tarjoamaan parhaan kokonaissuunnitelman sille, miten kaupunki jatkossa lämpenee ilman biomassan polttamista ja mahdollisimman vähähiilisesti. HH

2.

4.

Vinkkejä ympäristötekoihin

1

Mieti tekoja, joita voit työssäsi tehdä

2

Osallistu yhtiö­ kokoukseen

3

Ajattele isosti

Mieti, mikä omassa työssäsi on paras tapa olla hyvä ympäristölle.

Jos olet opettaja, tärkein tehtäväsi on kasvattaa lapsista vastuullisia.

Jos vastaat hankinnoista, mieti aina ilmaston kannalta paras vaihtoehto.

Jos olet autonkuljettaja, mieti, miten sen tehtävän voi hoitaa mahdollisim­ man vähillä päästöillä.

Kaupungin työntekijä on usein myös helsinkiläinen, ja siinä roolissa tär­ keä osa kaupungin muutosta. Asuk­ kaana ja mahdollisesti taloyhtiönsä osakkaana: mene yhtiökokoukseen ja vaadi taloyhtiötäsi tekemään ener­ giaselvitys ja sen osoittamat energi­ aa säästävät ehdotukset. Energian säästäminen säästää myös rahaa.

Älä keskity pelkästään pieneen näpertelyyn, kuten kierrättämiseen.

Kierrättää toki kuuluu ja hyvin käyttäytyvä ihminen toimii näin.

Ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta yhden ihmisen toiminnan vaikutus on kuitenkin pieni. Mieti, miten voisit vaikuttaa isommin.

Lisätiedot: helsinginilmastoteot.fi

HELSINGIN HENKI 1/2020 23

ME N E S T YS TA R I N A

Marja Takussaari, Hanna Ahmajärvi ja Maarit Hallamaa tulevat aamuisin mielellään töihin. Kiireessäkin he jaksavat tsempata toisiaan.

Huikea porukka tukee kotona asumista Jakomäen kotihoidossa ei anneta kiireen tunteen vallata mieltä. Joustava asenne ja työkavereiden tuki auttavat silloinkin, kun äkilliset poissaolot sekoittavat työjärjestyksen. Moniosaajien tiimissä hyödynnetään aktiivisesti myös etäpalveluita.

T E KST I P I R K KO T U O M INE N K UVAT J U H O K U VA

24 HELSINGIN HENKI 1/2020

S

airaanhoitaja Maarit Hallamaa istahtaa hetkeksi kahvipöytään juttelemaan asiakkaan kanssa. Vaikka olisi kuinka kiire, asiakkaalle hän ei sitä näytä.

– Asiakkaat arvostavat sitä, että meillä on aikaa olla läsnä, Hallamaa sanoo.

Haastavaa on se, että asiakkaita on paljon ja monen luona käydään kolme kertaa päivässä. Hoitajat tukevat asiakkaita sellaisissa päivittäisissä toiminnoissa, joista he eivät itse suoriudu: syömisessä, peseytymisessä, pukeutumisessa, kävelyssä, sängystä ja tuolista siirtymisessä, wc-käynneissä, lääkkeiden toimittamisessa ja ottamisessa.

– Tukea tarvitsevat ovat muisti­ sairaita, toipilaita, päihdeasiakkaita,

psykiatrisia asiakkaita, haavanhoitoa tarvitsevia. Jokaisen palvelutarve arvioidaan yksilöllisesti, sanoo kotihoidon ohjaaja Marja Takussaari.

Tavoitteena on, että asiakas pystyy asumaan omassa kodissaan mahdollisimman kauan. Asiakkaan oma osallistuminen päivittäisaskareisiin vaikuttaa merkittävästi toimintakyvyn säilymiseen. Siksi kotihoito tekee asiakkaan kanssa liikkumissopimuksen, jolla sovitaan asiakkaan liikkumisen tavoitteet.

Meille halutaan töihin Kun kotihoidon hoitajat liikkuvat kentällä, asiakastiedot ja ajantasaiset hoitosuunnitelmat kulkevat mukana puhelimen sovelluksessa. Hoitajan ei tarvitse olla muistin varassa.

Vinkkaa, mistä menestyneestä tiimistä tai yhteisöstä voitaisiin seuraavaksi tehdä juttu tälle palstalle. Mitä uutta tai innos­ tavaa heillä on meneillään, josta muutkin haluaisivat lukea? Laita viestiä sisainenviestinta@hel.fi.

TIIMI Jakomäen lähi­ palvelualueen koti­ hoidossa työskentelee kolme sairaanhoita­ jaa, 16 lähihoitajaa ja heidän esihenkilönsä, kotihoidon ohjaaja.

Jakomäki kuuluu koilliseen kotihoito­ yksikköön.

Työtilat sijaitsevat Jakomäen terveys­ keskuksessa lähellä asiakkaita.

Säännöllisiä kuu­ kausimaksuasiakkaita on noin 100. Heidän luonaan käydään vä­ hintään kerran viikos­ sa. Lisäksi kotihoito palvelee tilapäisiä asiakkaita.

Asiakkaan tiedot ja hoitosuunnitelmat kulkevat kentällä mukana puhelimen sovelluksessa.

Ahmajärvellä ja Hallamaalla on paljon pitkäaikaisia työkavereita, sillä vaihtuvuus on vähäistä.

– Meillä on kaikki paikat täynnä, meille halutaan töihin. Tämä on huikeaa porukkaa: moniosaajia, jotka joustavat älyttömästi, tukevat toisiaan ja suhtautuvat myönteisesti toimintatapojen kehittämiseen, Takussaari kiittelee.

Lisää toimintakykyä

– Kirjaan asiakkaan voinnin, toimintakyvyn ja lääkkeen annot järjestelmään heti hänen kotonaan, eikä minun tarvitse ajaa sitä varten toimistolle, lähihoitaja Hanna Ahmajärvi kertoo.

Hän on työskennellyt Jakomäen kotihoidossa 18 vuotta.

– Asiakkaat ovat kivoja ja saan tehdä itsenäistä työtä. En ole keksinyt toista työtä, jossa viihtyisin näin hyvin, Ahmajärvi sanoo.

Myös Hallamaa tulee mielellään töihin aamuisin.

– Yritämme tukea ja tsempata toisiamme. Asiakkaat hoidetaan aina niin hyvin kuin pystytään, hän sanoo.

Jos tulee äkillisiä poissaoloja, työssä olijat joustavat ja jakavat poissaolijoiden työt. Sairaanhoitajat lähtevät pahassa paikassa auttamaan, vaikka heillä olisi toimistopäivä.

Iäkkäiden kotona asuvien yli 74-vuotiaiden määrä ja heidän palveluntarpeensa kasvavat jatkuvasti. Erilaisia digitaalisia palveluja, kuten etäpalveluja, tarvitaan avuksi yhä enemmän.

Jakomäen kotihoidossa on tehty etäkäyntejä reilut viisi vuotta. Etähoidon asiakkaalla on kotonaan näkyvälle paikalle asetettu ohut tablettitietokone, johon etähoitaja soittaa sovittuina aikoina. Tabletista alkaa kuulua puhelimen hälytysääni. Hetken kuluttua linja aukeaa automaattisesti ja näytölle ilmestyvät hoitajan kasvot. Asiakkaan tarvitsee vain vastata hoitajan tervehdykseen ja kysymyksiin.

– Hoitaja jutustelee ruudulla ja voi seurata samalla asiakkaan vointia ja lääkkeenottoa tai muistuttaa vaikka ruuan lämmittämisestä, Hallamaa kertoo.

Usein luullaan, etteivät ikäihmiset halua tai osaa käyttää nykyaikaisia digitaalisia laitteita. Jakomäen kotihoidon työntekijöillä on eri kokemus. Moni suostuu kokeilemaan etäkäyntiä, kun hoitaja sitä ehdot-

"Meillä on kaikki paikat täynnä, meille halutaan töihin. " taa. Ensin toki selvitetään, soveltuuko etäpalvelu asiakkaalle.

Kaupungin kotihoidossa on etähoidon asiakkaita yhteensä 896 ja heille tehdään noin tuhat etäkäyntiä vuorokaudessa. Viime vuonna etäkäyntejä tehtiin yhteensä 297 947.

– Tabletti on hyvä apu kotihoidossa, mutta pelkästään sen varaan ketään ei jätetä. Etäkäynneillä voidaan korvata osa kotikäynneistä, Takussaari korostaa.

Kaupungissa kehitetään koko ajan myös muita digitaalisia etäpalveluja.

Kotihoidon etähoidon asiakkaat voivat esimerkiksi osallistua erilaisiin ryhmiin kotoa käsin, ja seniorikeskuksen fysioterapeutit voivat järjestää heille ohjattua etäkuntoutusta.

Hallamaalla ja Ahmajärvellä ei ole pelkoa töiden loppumisesta.

– Etäpalvelujen ansioista meille jää enemmän aikaa kasvavan asiakaskunnan tarpeisiin ja niille töille, joissa tarvitaan hoitajan fyysistä läsnäoloa. Pystymme paremmin pitämään asiakkaiden toimintakykyä yllä, Ahmajärvi toteaa.

Näin etäpalvelut onnistuvat 1. Jakomäen kotihoidossa etäpalvelu on hyvin omaksuttu toimintatapa.

Hoitajat arvioivat jokaisen asiakkaan kohdalla, voidaanko osa käynneistä toteuttaa etäkäynteinä.

Tyypillisiä etäkäyntejä ovat valvottu lääkkeenotto, lääkkeenoton muistutus, ravitsemuksen seuranta ja valvonta, fyysisen voinnin tai psyyken seuranta.

2. Etäkäynnit tuottaa Palvelukeskus Helsinki, jonka etähoitajat ottavat asiakkaaseen yhteyttä sovittuina aikoina. Myös asiakas saa yhteyden etäpalveluun 24/7.

3. Jos etäkäynti ei ole asiakkaalle riittävä, se muutetaan normaaliksi kotikäynniksi. Etäkäynnit vapauttavat hoitajien aikaa sellaisille käynneille, joissa tarvitaan hoitajan fyysistä läsnäoloa.

Juttuun on haastateltu myös koillisen kotihoitoyksikön kotihoitopäällikköä Eeva Sandelinia.

HELSINGIN HENKI 1/2020 25

K UN TO JA M I E LI

Apua uupumusriskissä oleville nuorille T E KST I R I T VA-L IIS A S ANNE M ANN KUVIT US I S TO CK

Nuoret tuntevat itsensä yleensä tarmokkaiksi, innostuneiksi ja motivoituneiksi työntekijöiksi.

Vaikka työn imu onkin vahva, samalla alle 30-vuotiaat kokevat muita ikäryhmiä enemmän uupumusta ja mielialaongelmia. Työterveys Helsinki tarjoaa apua, jos uupumus ja stressi uhkaavat. Esihenkilön kanssa voidaan myös aina pohtia ratkaisuja.

V

iime vuonna tehty Työterveyskysely osoitti kaupungin alle 30-vuotiaiden työntekijöiden uupumisriskin kehittyneen huolestuttavaan suuntaan. Jaksamista kuvaavat tekijät, kuten masennusriski, koettu stressi, unettomuus, uneliaisuus ja työstä palautumisen vaikeudet ovat lisääntyneet kahden vuoden takaiseen kyselyyn nähden.

Sama kehityskaari näkyy myös vuosien 2016 ja 2018 Kunta10-tutkimuksissa. Luvut eivät koske vain Helsinkiä, vaan kyseessä on valtakunnallinen ilmiö.

Työterveys Helsingin psykiatrinen sairaanhoitaja Teija Kajander arvelee, että nuorten jaksamisvaikeuksien taustalla on useita syitä työelämän epävarmuudesta henkilökohtaisiin vaatimuspaineisiin ja kokemattomuuteen.

Vaaran merkkeihin tulisi puuttua nopeasti. Työyhteisössä käännytään ensisijaisesti esihenkilön puoleen, jonka kanssa voi miettiä ratkaisuja jaksamisen ongelmiin.

Lue mitä käytännön vinkkejä Työterveys Helsinki antaa, jos vapaa-­aika ei tunnu riittävän palautumiseen tai mielialassa tapahtuu muutoksia.

Hoida mieltäsi Uupuminen tai mielialan lasku saavat ihmisen helposti laimin­ lyömään itseään ja kuvittele­ maan, että alakulo hoituu nuk­ kumalla ja voimia säästelemällä.

Parempi tapa on miettiä, mikä tuo hyvän mielen ja mistä saa onnistumisen kokemuksia.

Mukava tekeminen voi olla metsässä kävelyä, lukemista, ystävien tapaamista tai har­ rastamista. Liikuntalajeista on viisasta etsiä sellainen, johon ei liity kohtuuttomia suorituspainei­ ta, vaan josta nauttii.

Jos ajatukset pyörivät kiel­ teisten asioiden ympärillä, on hyvä avautua tunteista, iloista ja

suruista luotettavalle ihmiselle, ystävälle ja joskus ammattiaut­ tajalle.

Kiireisessä työelämässä ei pidä unohtaa myöskään taukoja ja mieluisia oleskeluhetkiä. Ku­ kaan ei jaksa puurtaa levähtä­ mättä, eikä kenenkään tarvitse olla täydellinen työntekijä, joka osaa, muistaa ja tietää kaiken.

On lupa tehdä virheitä ja pitää niitä oppimiskokemuksina.

Nuorilla arvot saattavat olla vielä hakusessa. Jos ei oikein tie­ dä, mitä elämältään haluaa, kan­ nattaa pohtia, mikä on kaikkein tärkeintä ja asettaa tavoitteet sen mukaisesti.

Pysähdy tähän hetkeen Tietoisen läsnäolon harjoitukset auttavat pysähtymään ja tunnista­ maan, millaisia ajatuksia ja tunteita mielessä liikkuu. Jokaisella on sisäinen monitori, joka rekisteröi kokemuksen miellyttäväksi, epä­ miellyttäväksi tai neutraaliksi. Kun opimme lukemaan valvontajärjes­ telmäämme, voimme päästä eroon turhasta vatvomisesta.

Myös hengitysharjoituksia kan­ nattaa kokeilla terän taittamiseksi stressiltä, ärtymykseltä tai huolilta.

Noin kolmen minuutin harjoituksen voi tehdä näin: Ota mukava asento,

sähköisen työterveyshuollon asiointipalvelut – ota yhteyttä: Keskustele hoitochatissa Viesti kiireettömästi omalle työterveystiimille eTyöterveydessä, varaa tai peru aikoja Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys

26 HELSINGIN HENKI 1/2020

hengitä syvään ja pidätä hetki. Kun vapautat hengityksen, puhalla huo­ lesi kauas pois. Jatka muutama mi­ nuutti sanomalla ”hengitä syvään” sisäänhengityksellä ja ”rentoudu” uloshengityksellä.

Juuri huolet ovat usein syynä rik­ konaiseen yöuneen. Huolten taakan saa kevenemään pitämällä huoli­ päiväkirjaa ja miettimällä ratkaisuja.

Myös huomion kiinnittäminen elämän hyviin puoliin suojaa alaku­ lolta. Samalla voi opetella kohtele­ maan itseään hyväksyvästi, yhtä lempeästi kuin parasta ystäväänsä.

muita apuja mielenterveyteen liittyen: mielenterveystalo.fi valkonauhaliitto.fi helsinkimissio.fi/nuorten-kriisipiste mielenterveysseura.fi hel.fi/mieppi

Huolehdi kehostasi Uni, ravinto ja liikunta ovat kehon hyvinvoinnin peruspilarit. Aikuinen tarvitsee keskimäärin 7–8 tuntia yöunta. Säännöllinen unirytmi tukee jaksamista, mutta vuorotyössä joutuu järjestämään riittävän levon muilla tavoin ja kuulostelemaan tarkemmin vointiaan.

Etätyötä tekevänkin on opittava asettamaan rajat työajalle. Ei ole viisasta muuttaa vuodetta työpisteeksi lukemalla tai näpyttelemällä sähköposteja juuri ennen

T YÖTERVE YS HELSIN KI nukkumaanmenoa. Rauhoittuminen tulee aloittaa hyvissä ajoin välttämällä psyykkistä ja fyysistä kuormitusta.

Liikunta suojelee terveyttä kokonaisvaltaisesti, myös aivoja.

Lisäksi koko keho iloitsee terveellisestä ruokavaliosta, jossa kuitujen, proteiinin ja hyvien rasvojen saanti on tasapainossa.

Säännölliset ruokailuvälit auttavat jaksamaan pitämällä verensokerin tasaisena.

Tartu apuun Jos uupumus jatkuu kaikesta huolimatta, apua on saatavilla. Työyhteisössä käännytään ensisijaisesti esihenkilön puoleen, jonka kanssa voi miettiä ratkaisuja esimerkiksi jaksamisen ongelmiin. Kaupungilla on runsaasti oppaita, useita työkaluja ja keinoja, joilla työtä voidaan keventää ja ergonomiaa kohentaa.

Lisäksi työterveyshuoltoon voi olla yhteydessä. Ensimmäinen kontakti otetaan yleensä työterveyshoitajaan. Yksityiselämän kriisejä pohditaan psykiatrisen sairaanhoitajan ja työhön liittyviä työterveyspsykologin vastaanotolla.

Nuoret jaksavat työssä huonommin kuin vanhemmat Stressiä melko tai erittäin paljon 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5% 0%

19 %

< 30-vuotiaat

40–49-vuotiaat 2019

Masennusriski

32 %

38 %

26 %

< 30-vuotiaat

T

yöterveyskyselyn 2019 tulosten mukaan henkilöstön kokemus omasta hyvinvoinnista on hieman heikentynyt. Esimiesten osalta palautuminen sekä keskittyminen ovat alentuneet vuodesta 2017 ja he nukkuvat huonommin.

Kyselyyn vastasi noin 2 000 esimiestä, ja kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi 18 306.

Sosiaalinen pääoma esimiesten ja työntekijöiden välillä on erinomainen. Esimiesten työn mielekkyys on muuttunut parempaan suuntaan, ja muutosbalanssi on parempi kuin muilla työntekijöillä. Kaupungin esimiehet ovat tyytyväisiä työpaikkaansa ja jopa 85 prosenttia suosittelisi työnantajaansa ystävilleen.

Yhteistyö tuntuu toimivan, mutta millä tavalla esimiehet voivat vaikuttaa omaan palautumiseensa ja työn hallintaansa?

Kun tapaan esimiehiä, monet kertovat, kuinka heidän kalenterinsa ei ole heidän omassa hallinnassaan, ja se varataan helposti täyteen kokouksia. Kutsujen lomassa voi olla vaikeaa hahmottaa, kuinka monessa kokouksessa oikeastaan tarvitsee istua vai voisiko jostain jäädä pois ja saada tiedon toista kautta.

20 %

2017

40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5% 0%

Esimiehet luovat työntekijöille mahdollisuuksia menestyä. Jotta esimies voi toteuttaa palveluammattiaan parhaalla mahdollisella tavalla, hänen pitää voida hyvin.

Kannustan varaamaan kalenteriin etukäteen aikaa ajatustyöhön.

27 % 21 %

Esimies, terve itsekkyys tukee hyvinvointiasi

26 %

40–49-vuotiaat

Työterveyskysely 2019 osoitti, että alle 30-vuotiaiden työssä jaksaminen on vanhempia ikäluokkia heikompaa. Taulukon vertailuun on valittu nuorten lisäksi 40–49-vuotiaiden ryhmä, joka on lähinnä kaupungin työntekijöiden 44,7 vuoden keski-ikää (henkilöstöraportti 2018). Nuorilla sekä masennusriski että koettu stressi ovat selvästi lisääntyneet kahden vuoden takaisesta.

Tulokset löytyvät raportointiportaalista. Kirjautumisohjeet löydät kaupungin Helmestä > Yhteiset palvelut > Työterveys > Työterveyskysely

Kannustan sulkemaan kalenterista valmiiksi pidempiä varauksia ajatusta vaativaan työstöön, mutta myös lyhyempiä välejä yllätyksiin. Esimies voi kohdata viikon aikana useita asioita, joihin tarvitaan välitöntä reaktiota. Osaa esimiehistä auttaa keskittymisessä etätyöt, jolloin välttyy herkemmin keskeytyksiltä.

Jotkut vastaavat useasta eri paikassa olevasta yksiköstä, jolloin työntekijöiden kanssa voi yhdessä miettiä, kuinka usein esimiehen olisi hyvä olla läsnä. Esimerkiksi miten käytetään etätyökeinoja kuten Skypeä tai Teamsia? Voisiko yksiköiden itseohjaavuutta lisätä ja vastuuta jakaa toisella tavalla?

Esimies, muista siis terve itsekkyys. Ottamalla kalenterisi haltuun ja sanomalla pariin kokoukseen ei, voit jo vaikuttaa työsi kuormitukseen ja parhaimmillaan palautumiseesi. Älä tingi unesta ja anna itsellesi aikaa toteuttaa mukavia asioita vapaa-ajalla. Liikkuminen on oiva tapa palautua kuormituksesta.

Me työterveyshuollossa toimimme ajatuskumppaninasi silloin, kun tarvitset meitä.

Kirjoittaja on Työterveys Helsingin ylilääkäri Eevamaija Tuovinen.

HELSINGIN HENKI 1/2020 27

T I UK AS SA PA I K AS SA

Korvaava työ avasi oven uuteen uraan T E KS T I RI T VA-L II SA S ANNEM ANN

KUVAT V I L JA H ARAL A

Janne Punju on juuri kaivanut maalausvälineet esiin kotonaan Kumpulassa, kun yllätämme hänet lempiharrastuksensa parista. Mies tarttuu pensseliin ja sipaisee paperiin värejä, jotka ovat viime aikoina olleet usein tummia.

28 HELSINGIN HENKI 1/2020

T

ummilla sävyillä Janne Punju on ilmaissut sekä mielentiloja että kehon väsymystä. Tutkimusmestarina työskennellyt mies on kamppaillut jo pitemmän aikaa selkävaivojen ja univaikeuksien kanssa.

Hankaluuksista huolimatta Punju on kiitollinen, ettei häntä ole jätetty yksin. Työterveyshuollon ja esimiehen tuella on etsitty erilaisia ratkaisuja työhön. Tulimme kysymään, miten korvaavat tehtävät ovat pitäneet selkävaivaisen kiinni työn syrjässä.

Mikä johti korvaavan työn tarjoamiseen?

Olen työskennellyt 11 vuoden ajan Vedet-tiimissä tutkimusmestarina, ensin ympäristökeskuksessa mutta nyt kaupunkiympäristön ympäristönsuojeluyksikössä. Työ on ollut lähinnä vesistönäytteiden ottoa eli fyysisesti kuormittavaa kumarteluineen, nostoineen ja veneen aiheuttamine tärinöineen.

Hain apua selkävaivoihin työterveyshuollosta, jossa todettiin sairausloman tarve ja arvioitiin, etten

voi palata vanhaan työhöni. Lisäksi minulla todettiin uniapnea, jonka takia en saa kuljettaa alusta.

Lääkärin ja esimiehen ehdotuksesta minut siirrettiin viime keväänä osasairauslomalle ja kevyempiin tehtäviin Harakan saaren Luonto­ taloon. Loppuvuodesta asti olen tehnyt Viikissä ympäristönsuojeluyksikön töitä ja keventänyt viikkoja etä- ja lomapäivillä.

Millaista työtä teet nyt?

Osallistun Siisti tapahtuma -ympäristöoppaan tekoon ja Itämeri-­ haasteen edistämiseen sekä muihin kevyisiin sisätöihin. Vaikka teen nyt kokopäivätyötä, on helpottavaa, että saan itse määritellä työpanoksen.

Onko korvaavista tehtävistä ollut sinulle hyötyä?

Mahdollisuus tehdä mielekästä työtä on tuntunut hyvältä. Erilaiset tehtävät ovat laajentaneet työkokemusta ja tuoneet uusia kontakteja.

Toisaalta selkävaivat ja väsymys eivät ole poistuneet eikä juurisyytä selkäkipuihin ole vielä löytynyt.

Maalausharrastus on Janne Punjulle parasta terapiaa. Hän poimii siveltimeensä akryylivärejä, joilla mielenmaisemat muuttuvat abstrakteiksi aiheiksi.

A RJEN T YÖ K A LU

TEKSTI LEENA SAND GREN K UVA I S TO CK

Hyvästä onnistumisesta palkitaan KORVAAVA TYÖ? tukee työkykyä ja työssäolo varmis­ taa arjen sujumista työpaikalla

Maailman toimivin kaupunki rakentuu arjen työstä ja onnistumisista. Tähän tarvitaan meitä kaikkia.

Työyhteisö tai työntekijä voivat ansaita onnistumisestaan kertapalkkion, joka perustuu hyvään työsuoritukseen.

Tulospalkkio taas maksetaan kaikille, jos toimialan, viraston tai liikelaitoksen yhteisissä tavoitteissa onnistutaan ja rahoitusehdot täyttyvät.

tilapäinen järjestely, enintään 8 viikkoa antaa mahdollisuuden tehdä työ­ kyvyn mukaisesti omaa tai sovellettua työtä sairaudesta tai sen oireesta huolimatta madaltaa kynnystä palata työhön on ensisijainen vaihtoehto, kun mietitään, ollaanko töissä vai poissa sairauden tai sen oireen vuoksi esimies ja työntekijä arvioivat korvaa­ van työn mahdollisuuden, tarvittaessa konsultoidaan työterveyshuoltoa jakson jälkeen työntekijä jatkaa omassa työssään tai aktivoidaan muut tukitoimet hyötynä normaali palkkataso, työelä­ mässä pysyminen sekä sairauspoissa­ olojaksojen väheneminen.

lue lisää:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Sairastaminen > Korvaava työ

­nsin pyritään saamaan uniap­ E nea hoitoon, koska huonolaatuinen uni voi olla osasyynä myös selkä­ vaivoihin.

Jaksaminen on edelleen koetuk­ sella: paremmat ja huonommat päi­ vät vaihtelevat. Onneksi tilannettani seurataan kahden viikon välein työ­ terveyslääkärin vastaanotolla.

Miltä tulevaisuus näyttää?

Minulle etsitään alkuun puolipäi­ väistä työkokeilupaikkaa kaupun­ gin sisältä. Lisäksi pääsen uraval­ mennukseen, jossa kartoitetaan koulutusvaihtoehdot ja kiinnostuk­ sen kohteet. Uudelleensijoituksessa kiinnostaisivat eniten kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan työt.

Ammennan voimia maalaushar­ rastuksesta, taidenäyttelyistä, pia­ nonsoitosta ja musakeikoista. Iloa tuo myös luonnossa kulkeminen ja puuhailu alakouluikäisen poikani kanssa. HH

1

Kertapalkitseminen huomioi onnistumiset

Työntekijöiden ja työyhteisöjen erinomaiset työssä onnistumiset voidaan palkita kertapalkkiona.

Päätöksen siitä tekee useimmiten esihenkilö, jolla on tärkeä rooli onnistumisten mahdollistajana sekä tiimin jäsenten sparraajana tavoit­ teiden saavuttamiseksi.

Myös henkilöstöä rohkaistaan aktiiviseen toimintaan tunnustusten antamisessa ja tuomaan esihenki­ lön tietoon mahdollisia palkittavia henkilöitä omasta työyhteisöstä.

Perusteena voi tällöin olla yhteis­ työn vahvistaminen, työtovereiden auttaminen sekä aktiivinen yhteisten asioiden edistäminen.

3

2

Tulospalkkio­ järjestelmä ohjaa työskentelyä samaan suuntaan

Kaupungin tulospalkkiojärjestelmä ohjaa johdon ja henkilöstön työsken­ telyä strategisten tavoitteiden suun­ taan. Työyhteisöjä kannustetaankin keskustelemaan, miten näihin tavoitteisiin päästään. Järjestelmän rahoituspohja on muuttunut, ja se on jatkossa kaupunkitasoinen. Mikäli rahoituksen tavoitteet täyttyvät, toimialojen ja virastojen työntekijöil­ lä on yhdenvertainen mahdollisuus tulospalkkion saamiseen. Liikelaitos­ ten tulospalkkioiden rahoitus säilyy ennallaan.

Mitä hyötyä on suoritusperusteisesta palkitsemisesta?

Työtehtävän vaativuuden ymmärrys antaa pohjan onnistumiselle ja suoritus­ perusteiselle palkitsemiselle. Tehtävien ja tavoitteiden selkeys lisää ymmärrystä siitä, miten työntekijän tai työyhteisön on onnistuttava, jotta työstä voidaan suorituksen perusteella palkita. Kerta­ palkitseminen lisää oikeudenmukaisuut­ ta huomioimalla onnistumiset, joissa

venytään erinomaisiin saavutuksiin. Se tukee myös esihenkilön johtamistyötä tehtävien odotusten ja tavoitteiden saa­ vuttamisessa.

Tulospalkkiojärjestelmän avulla johto viestii kunkin toimialan, viraston tai liike­ laitoksen tärkeimmistä painotuksista ja ohjaa henkilöstön työskentelyä yhteisesti asetettujen tavoitteiden suuntaan.

lue lisää:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Palkka ja palkitseminen

HELSINGIN HENKI 1/2020 29

Sykkivä Helsinki

© Oulun taidemuseo / Kuva: Mika Friman

Kuva: Rhinoceros Oy

Tiedot palstalle 30.4. mennessä: sisainenviestinta@hel.fi.

Henkilöstöliikunnan kevään tapahtumia • Liikkuvin työpaikka -kilpailu 30.4. asti • Kuuden minuutin kävelytestit toukokuussa (Helsinki, Espoo, Vantaa)

Kenellä on Stadin nopein venekunta?

2.4.

Laulavat sadepisarat -musikaalielokuva Malmitalolla malmitalo.fi/tapahtumat

6.4 Jonna Geagea konsertoi Kanneltalolla kanneltalo.fi/tapahtumat

Roihuvuoren hanami – piknikille kirsikkapuiden katveeseen roihuvuori.fi/hanami

• Toimialojen välinen pyöräilyn Kilometrikisa 1.5.–22.9.

Lukeva poika, 1933

• Jalkapallon StadiLiiga 4.5.–17.6. ja 29.8. – Skilssi- ja Buli-sarjat (Brahe, Myllypuro ja Pirkkola)

Stadin soudut soudetaan tuttuun tapaan Soutustadionilla perjantaina 28.8. Nyt on aika kasata soutujoukkue, joka koostuu 14 soutajasta, joista neljän tulee olla naisia, sekä perämiehestä.

Souduissa on kaksi sarjaa Teema ja Grand Prix. Teema-­ sarja sopii joukkueille, jotka haluavat viihtyä ja pitää hauskaa soutamisen lomassa. Sarjassa on asukilpailu ja paras asu palkintaan. Tänä vuonna teemana on ”Selviytyjät”. Grand Prix -sarjassa taistellaan totisemmin siitä, kenen venekunta on Stadin nopein.

Tiedot ilmoittautumisesta ja osallistumismaksusta julkaistaan kevään aikana Stadin soutu­ klubin nettisivuilla stadinsoutu­ klubi.fi.

Stadin soutuklubin avoimet soutuharjoitukset alkavat touko­ kuussa. Soutuklubiin otetaan mukaan myös uusi jäseniä.

Lakeuden maalari Limingasta

• Sählyturnaus 9.5. – peli- ja höntsä-­sarjat (Liikuntamylly) • Naisten Kymppi 9.5.

• Pyöräilyviikko 9.–17.5., viikon teemana “Pyöräilyn ilo” • Unelmien liikuntapäivä 10.5., etkot 8.5.

• Helsinki City Running Day (HCRD) -juoksutapahtuma 16.5.

Merkkaa ajankohdat kalenteriisi!

Seuraa Henkilöstöliikunnan sivuja Helmessä: kaupungin Helmi > Hen­ kilöstö > Henkilöstöliikunta

30.4. asti Liikkuvin työpaikka -kilpailu

Tiedustelut: Teijo Rautio, puh. 050 559 1604

Kuva: Tern Bicycles

9.5.

• Uimataitoviikko 11.–17.5.

Taidemaalari Vilho Lammen (1898–1936) teoksia voi ihailla HAM Helsingin taidemuseossa 18.10. saakka. Lampi kokeili 14 vuotta kestäneen uransa aikana useita erilaisia maalaustyylejä ekspressionismista uusasiallisuuteen. Hänen teostensa aiheet ovat Limingasta, hän maalasi muun muassa lakeuden maisemia, tupien miljöitä, läheisiä ihmisiä sekä omakuvia.

Näyttelyssä on esillä Lammen keskeisintä tuotantoa 1920–1930-luvuilta ja esillä on yli 50 teosta, joista suurin osa on öljymaalauksia.

Kaupungin henkilöstö saa pääsy­ lipuista alennuksen esittämällä voimassa olevan henkilöstökortin.

Alennuslipun hinta on 10 euroa (normaali hinta 12 euroa), ja sillä pääsee kaikkiin HAM Helsingin taidemuseon näyttelyihin.

Tutustu näyttelyyn: hamhelsinki.fi

Tällä palstalla pureudutaan kaupungin ilmiöön tai työnteon arkeen ennen ja nyt.

D UUN I A HE LSI N G I S SÄ

Koulun penkillä

30 HELSINGIN HENKI 1/2020

2000-luku

Kuva: Maija Astikainen

Kallion kansakoulu, Neljäs linja 15. Luokkahuone, luonnontieteen luokka Vuonna 1913 Kallion kansakoulun oppilaat seurasivat opetusta siisteihin jonoihin aseteltujen puisten pulpettien takaa.

Signe Brander Helsingin Kaupunginmuseo

1913

Hiidenkiven peruskoulu ”interactive room” Hiidenkiven peruskoulun oppilaat oppivat uusia asioita interaktiivisin ja digitaalisin menetelmin pehmeillä penkeillä ja lattioilla mukavasti istuskellen.

Ristikko

Ristikko 1/20 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 30.4. mennessä osoitteella sisainenviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja. Ristikon oikea vastaus löytyy 30.4. jäl-

keen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun

kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 4/2019:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Anneli Salovaara, Riitta Vuorinen, Tuija Koiranen, Hami Kekkonen ja Anna-Mari Tirkkonen Kiitos osallistumisesta!

HELSINGIN HENKI 1/2020 31

Kehu kollegaa

Lähetä kehusi 16.4. mennessä!

Kollegasi vuoro loistaa Onko sinulla ihana kollega tai työtiimi? Tiedätkö jonkun kaupungin väestä, joka aina auttaa ja haluat häntä siitä kiittää? Nyt sinulla on siihen mahdollisuus - paljasta ihana tyyppi muillekin.

Lähetä kiitoksesi 16.4. mennessä sisainenviestinta@hel.fi. Julkaisemme kehuja tällä palstalla.

Kiitos tai kehu on pieni ele, joka varmasti lämmittää vastaanottajaa. :)

Arabian peruskoulun henkilökunta viihtyy yhdessä, ja tämä välittyy myös oppilaille.

On ilo kuulua tähän ammattitaitoiseen ja kehittämismyönteiseen joukkoon. Kouluun on mukava tulla joka päivä!

Arabian peruskoulun henkilökunta.

Haluamme erityisesti kiittää päiväkotimme Paciuksen johtaja Kaisa Pulliaista: olet esimiehenä kannustava, rohkaiseva ja ymmärtäväinen. Johdat meitä ja päiväkotia rautaisella ammattitaidolla ja suurella sydämellä! Olet innostava ja tuot olemuksellasi meidän parhaat puolemme esiin! Olet meille tosi tärkeä: kiitos, kun olet!

Kirjastoverkon yhteisten palveluiden Zahra Mohamed hoitaa palvelumme kaikki tarviketilaukset, lyijykynät, RFID-tunnisteet, genre-tarrat, merkkipäivien täytekakut ym. ja on innostanut meitä liikkumaan: aamujumppaa viikkopalaverissa, päivittäin porraskävelyä, ja on meille tilattu jumppavälineitäkin, jotta emme jähmety työpisteillemme. Kiitos Zahra!

Kuvan HR-asiantuntija Sari Westerberg on mahtava työpari: huolellinen, ammattitaitoinen työkykyvalmentaja, joka näkee niin työntekijän kuin työnantajan näkemyksen tilanteissa kuin tilanteissa. Sarin tilannetaju ja ennen kaikkea huumorintaju tekee hankalistakin henkilöstöasioista sujuvamman. Sarin kanssa arki on kauniimpi.

Eeva Rinne ja Kaisu Kakko, päiväkoti Pacius

Keinutien ala-asteen aina avulias ja ystävällinen koulu­sihteeri Ada Aho on työyhteisömme valopilkku. Adalta saa aina apua.

Mitä hän ei osaa, hän selvittää ja hoitaa. Häneltä avun saavat myös sijaiset. Ilman Adaa olisimme aamuisin pulassa sekä ehkä myös muinakin päivän hetkinä.

Osallistu kuvakilpailuun!

Onko Helsinki sinulle merta ja luontoa, urbaania kaupunkia, julkista liikennettä, hyviä palveluita? Lehtemme uusi palsta on nimeltään Meidän Helsinkimme, joka kutsuu jokaista työntekijää mukaan avoimeen, leikkimieliseen valokuvakisaan.

Aihe valitaan kaupungin isoista teemoista, ja vuoden ensimmäisen kisan aiheena on Toimiva kaupunki. Anna kuvan kertoa, mitä toimiva kaupunki mielestäsi on. Laita mukaan lyhyt

­ uvateksti aiheeseen liittyen. k Lähetä kuva ja yhteystietosi 16.4. mennessä: sisainenviestintä@hel.fi. Voittanut kuva julkaistaan kuvatekstin kera ja palkitaan!

Kuvausohjeet: Muistathan, jos kuvissa on tunnistettavia henkilöitä, tarvitset heiltä kirjallisen julkaisuluvan, joka pitää toimittaa kuvan mukana. Kuvan koko tulisi olla vähintään 500 Kt. Onnea kisaan!

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT SISÄISESSÄ ­VIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2020 Pj Sari Lehikoinen, Raili Tanhuan­pää, Lotta Henriksson, Markus Snellman, Marja Nikkola (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Minna Vinni (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Firdonkatu 2 T 151, 00015 Otavamedia, puh. 09 15661, ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2020 PAINOS 37 500 kpl 32. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti).

32 HELSINGIN HENKI 1/2020

Kuva: Janne Saavalainen

Meidän Helsinkimme

Keinutien ala-asteen 1–2E-luokan väki

Liikunnanohjaajat Sini Mattila ja Pauliina Mertanen sekä muut Stadin liikuttajat ansaitsevat mahtavat kehut lasten ja perheiden aktivoinnista Töölön Kisahallilla. Talviliikunnan sijasta satoja liikkujia purki energiaansa EasySport-viikolla päivittäin monipuolisen liikuntatarjonnan avulla!

Vuoden 2020 lehdet ilmestyvät seuraavasti: 20.5., 30.9. ja 2.12.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla sisainenviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki