Helsingin Henki 2/2020

hel.fi/helsinginhenki

2/2020

Etulinjassa Katri Kuismin tekee työtään turvallisin mielin koronan keskellä. s. 24 Kaikkien työ on muuttunut koronan varjossa. s. 6

Lapset ja nuoret ovat tärkeä ryhmä hyvinvoinnin edistämisessä. s. 14

#stadilladuunissa

Lisää työn imua ja vaihtoehtoja työhön valmennuksella. s. 28

I S OS S A K UVAS SA

Meri kuuluu kaikille Helsingin merellinen strategia on ollut viime ­aikoina ajankohtaisempi kuin koskaan. Ihmiset hakeutuvat ranta-alueille hakemaan hyvinvointia poikkeustilan värittämään arkeensa. Merellistä strategiaa vetävä Minttu Perttula kaupunginkansliasta kertoo, että toimenpiteet etenevät parannus kerrallaan. Tänä vuonna keskitytään kehittämään merellistä huoltoa ja vesiliikennettä ekologisemmaksi ja toimivammaksi.

Kesällä valmistuu noin 15 kilometrin pituinen kantakaupungin kierros, jossa pääsee tutustumaan keskustan monipuolisiin rantoihin ja merellisiin ympäristöihin opasteineen. Myös lähisaarien palveluita ja saavutettavuutta parannetaan lisäämällä Vartiosaareen opasteita ja sekä varmistamalla liikennöinti sinne ja Vasikkasaareen.

Lähisaaristo avautuukin yhä enemmän yleiseen käyttöön ja rantareitit kehittyvät siten, että ne muodostavat toimivan palveluiden sekä kävely- ja pyöräilyreittien verkoston. lisätietoja:

Esittelyvideo: Kaupungin Helmi > Strategia ja talous > Kaupunkistrategia 2017–2021 > Kärkihankkeet Hel.fi > Kaupunki ja hallinto > Strategia ja hallinto > Strategia ja talous > Kaupunki­ strategia > Merellinen strategia

2 HELSINGIN HENKI 2/2020

Kuva: Tern Bicycles

2/2020 Kuva: Heli Blåfield

14 strategia

Mitä kuuluu Helsingin lapsille ja nuorille?

Kuva: Sami Heiskanen

20

20 mun duuni Markus Kühn tykkää heittäytyä mahdottomiltakin tuntuviin tehtäviin.

12 kysy ja keskustele Perehdyttämiseen kannattaa satsata. Se tukee työn ­sujumista ja työhyvinvointia.

"Yhteistyöllä, luottamuksella ja turnauskestävyydellä selviämme.” jan vapaavuori , korona s . 6

Kuva: Juho Kuva

26

kunto & mieli

Lue työterveyden vinkit etätöihin ja työpaikalla oleville.

22 Kuva: iStock

22

menest ystarina

Helsinki-apu pyörähti käyntiin muutamassa päivässä hyvän yhteistyön ansiosta.

29 arjen t yök alu Virtuaalinen Helvi auttaa työnteossa. Syksyksi uutta!

HELSINGIN HENKI 2/2020 3

Lyhyesti

pian. Aikatauluista kerrotaan lisää heti, kun tarkemmat suunnitelmat ovat tiedossa.

Lisää liikuntaa Henkilöstöliikunta on ottanut käyttöön ELIXIA Online Training -palvelusta uuden version 2.0.

Palvelusssa on sekä suomen että englannin kielellä ohjattuja tunteja.

Harjoituksia on niin kokeneille kuin myös niille, jotka eivät ole aikaisemmin liikkuneet. Maksuttoman palvelun saa käyttöön rekisteröitymällä. lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta

Kuva: iStock

Kaupunki päätti yleisötilaisuuksi­en ja yleisten kokousten järjestämisrajoitusten lievennyksistä 1. ­kesäkuuta alkaen. Harkinnan mukaan voidaan järjestää ja sallia alle 500 hengen yleisötilaisuuksia, jos turvallisuus ja terveellisyys voidaan varmistaa erityisjärjestelyin, esimerkiksi asiakasmäärien rajaamiseen sekä turvaetäisyyksistä ja hygieniaohjeistuksista huolehtimiseen. Samat rajoitukset koskevat kaupungin sisäisiä tilaisuuksia, kuten koulutuksia ja henkilöstön osallistumista muiden tilaisuuksiin.

Kesäkuun alusta alkaen kaupungin yksiköt voivat myös sallia tai järjestää yleisiä kokouksia, joihin osallistuu enintään 50 osallistujaa.

Yleisellä kokouksella tarkoitetaan tilaisuutta, johon muutkin kuin kutsutut voivat osallistua ja jota he voivat seurata. Kaupungin sisäisten ja ulkoisten kokousten osalta pääsääntö edelleen on, että Helsingissä suositaan virtuaalista osallistumista.

Koronaviruksen leviämisen estämiseksi suuri joukko kaupungin työntekijöitä siirtyi maaliskuussa tekemään etätöitä. Uudet digitaaliset työvälineet ja työskentelytavat on omaksuttu osaksi työntekoa. Etäkokouksissa on päivittäin tuhansia osallistujia ja jopa kaupunginvaltuusto kokoustaa verkossa. Onnin Koulutuskalenterissa on tarjolla erilaisia kursseja digitaalisten etätyövälineiden ja parhaiden etäkokouskäytäntöjen opetteluun.

Helmi-sivuston uudistukseen liittyvää työpajatoimintaa on jouduttu siirtämään koronaepidemian takia, joten sivuston uudistus myös siirtyy. Käynnistymisvaiheen aikataulu ei ole vielä tiedossa, mutta se pyritään aloittamaan mahdollisimman

Kuva: iStock

tiina hörkkö helsinki-avun johtaja

Kuva: Jussi Hellsten

”Kyse on pienestä teosta, jolla on suuri merkitys.”

Höllennyksiä tilaisuuksiin

Poikkeusolot siivittivät digiloikkaa

Digituki opastaa arjen haasteissa

Kuva: iStock

Kuva: iStock

Korona-aikana digitukea saa etänä tietokoneen, tabletin ja älypuhelimen käytössä sekä sähköisen asioinnin, verkkopalveluiden ja yleisimpien sovellusten käyttöön liittyvissä ongelmissa. Siksi jokaisen kaupungin työntekijän on hyvä tietää ja opastaa tarvittaessa apua tarvitsevaa kaupunkilaista tuen ääreen seuraavasti: • kaupungin antama digituki on maksutonta, tukipyynnön voi jättää lomakkeella osoitteessa digituki.hel.fi.

• tukea annetaan kaupungin puhelinneuvonnassa 09 310 11 111 sekä chat-palvelussa, löytyy hel. fi:n että Helsinki-infon etusivuilta hel.fi > kanslia > neuvonta-fi.

Digitaalisen perustan uudistus etenee Digitaalisen perustan uudistamisen ohjausryhmän valmistelutyö etenee.

Kaupunginkanslian strategiaosastolle rakennetaan digitaalisen yksikön palveluorganisaatio, joka tarjoaa keskitetysti infra- ja verkkopalvelut sekä yhteisen perustietotekniikan tuen kaikille toimialoille ja liikelaitoksille.

Uudistuksen tavoitteena on tarjota toimiva perustietotekniikka, tietoliikenne ja tukipalvelut, kustannustehokkaat ja korkean saatavuuden kapasiteettipalvelut, nopea ja helppo 4 HELSINGIN HENKI 2/2020

tapa saada tukea sekä laadukkaat työvälineet työskentelyyn. Henkilöstö saa käyttöönsä modernit pilvipohjaiset työvälineet sekä it-tuen ja huollon yhdestä pisteestä.

Uudistus on tarkoitus toteuttaa ensi vuoden alkuun mennessä. Sitä toteutetaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Helsinki harjoittaa tässäkin uudistuksessa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa, eikä irtisano vakinaista henkilöstöä tuotannollisista tai taloudellisista syistä.

1 200 K AU P U N KI TA RJOA A N U O RILLE 1 200 ERIL A IS TA TEHTÄVÄ Ä KE SÄ KSI.

• tukea saa normaalisti kirjastoissa, asukastaloissa, palvelukeskuksissa, nuorisotaloilla ja työväenopistossa. Paikat: palvelukartta.hel.fi, kirjoittamalla hakuun digineuvonta.

lisätietoja:

Lisätiedot tuesta ja sen periaatteista sekä palvelumallista digituki.hel.fi

Kuva: Jetro Staven

KYSY JA N N E LTA

Miten korona vaikuttaa kaupungin talouteen?

Tämänhetkisten varovaisten arvioiden mukaan koronakriisi tekee kaupungin talouteen merkittävän, noin 500-600 miljoonan loven, mikä vastaa neljän veroäyrin vuotuista tuottoa. Helsinki on harjoittanut vuosia vastuullista taloudenpitoa, joten talous on kriisiin ajauduttaessa kuitenkin vahva.

Varsinainen haaste on lähivuodet. Emme tiedä, miten syvä ja pitkäkestoinen notkah­ duksesta ja toipumisesta tulee. Helsinki on hyvin palveluvaltainen, kansainvälinen kaupunki ja paljon riippuu siitä, miten palveluelinkeinomme toipuvat ja miten kansainvälinen kanssakäyminen turismista kongresseihin käynnistyy. Selvää on, että kaupungilla on tulevina vuosina käytettävissään vähemmän varoja kuin ennen kriisiä.

Varmaa on, että palautumiseen menee ­ainakin seuraava valtuustokausi. Joudumme

Mitä haluaisit kysyä pormestarilta?

Lähetä kysymyksesi 28.8. mennessä sisainenviestinta@hel.fi. Laita viestin aiheeksi Kysy Jannelta.

Kuva: iStock

piteet ja tietoturvallisuuskäytännöt. Lisäksi malliin kuvataan prosessien, tietojärjestelmien ja tietovarantojen kytkökset yhteentoimivuuden ja kehittämisen tueksi.

Tiedonhallintalain täytäntöönpano edellyttää myös resursseja. Projektisihteerinä aloitti Sanna Kavander huhtikuun alussa. Tiedonhallintamallin sekä asianhallinnan ja palvelujen tiedonhallinnan projektipäälliköt ovat olleet haussa, ja tiedonhallintalain velvoittamaan muutosvaikutusten arviointiin ja tietoluovutus- ja rajapintatyöhön tullaan rekrytoimaan projektipäälliköt loppuvuodesta.

Tiedonhallinnasta on luvassa koulutusta syksyllä sekä tietoiskuja myös toimialojen, liikelaitosten ja virastojen johtoryhmiin.

esäkuussa minulle tulee vuosi täyteen kaupungin henkilöstöjohtajana. Ilokseni olen voinut todeta, että uudistetut eettiset periaatteet ovat ohjanneet toimintaamme myös kriisin keskellä. Olemme kyenneet ennakoimaan toimintaympäristön muutoksia ja kehittämään toimintaamme yhdessä kaupunkilaisten parhaaksi. Yhteishenki ja yhteistyö ovat kriisin myötä lisääntyneet, myös toimialojen ja liikelaitosten välillä. Helsinki-apu on tarjonnut apua ja tukea sekä löytänyt erityisesti kaikkein haavoittuvimmat ihmisryhmät avun piiriin. Henkilöstömme on ottanut hienosti uuden tilanteen haltuun, vaikka pelkoja ja epävarmuuksien tunteita on varmasti myös koettu. Siitä haluan antaa erityis­ kiitoksen kaikille!

Kriisi on opettanut meille digiloikan lisäksi joustavuutta ja ketteryyttä. Näitä asioita myös strategiassa peräänkuulutamme. Haluamme tehdä asioita jatkuvasti hieman paremmin, jotta helsinkiläisten elämä olisi parempaa. Yhteinen tilannekuva on mahdollistanut ketteryyden ja nopean päätöksenteon kriisin keskellä. Olemme kyenneet edistämään elinkeinoelämälle ja kaupunkilaisille tärkeitä asioita. Oivallinen esimerkki ketterästä reagoinnista on suunnitelma pystyttää Senaatintorille kesäinen kohtaamispaikka, jossa kansalaiset voivat nauttia Suomen suvesta Helsingin paraatipaikalla! Tämä yhteinen olohuone tulee elävöittämään kaupungin keskustaa, edistämään asukkaiden hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaisuutta.

Henkilöstön heittäytyvä ja sitoutunut asenne on kaupungin vahvuus ja sen merkitys on korostunut nyt kriisin aikana. Suurkiitos koko henkilöstölle siitä uskomattomasta kyvystä joustaa, jotta kaikkialla Helsingissä on hyvä elää ja asua elämän alusta ­elämän loppuun asti.

Kesä on palautumisen aika; nyt on aika keskittyä myös omaan hyvin­vointiin. Nauttikaamme kesästä, auringosta, läheisistä ja ihanasta Helsingistä!

(Tekstin kursivoidut kohdat ovat otteita eettisistä periaatteista.)

NI NA G ROS henkilöstöjohtaja

Toimituksen lukuvinkit lehden aiheisiin

1 2 3

Poikkeustila on muuttanut työtämme.

Toimialoilla töitä tehdään nyt toisin ja yli toimialojen. Se on hienoa. Lue katsaus tämän hetkiseen tilanteeseen. s. 6.

Onnistunut perehdytys vaatii suunnittelua. Lue, mistä se koostuu ja hyödynnä hyvät vinkit niin perehdyttäjälle kuin perehdytettävällekin. s. 12.

Miltä työ näyttää koro­nan etulinjassa?

Entä mitä apuja työterveyshuolto antaa etänä työskenteleville kuin myös työpaikalla oleville? s. 24.

HELSINGIN HENKI 2/2020 5

Kuva: Eeva Anundi

Vuoden alussa voimaan tullut tiedonhallintalaki pyrkii tietoaineistojen yhdenmukaiseen hallintaan ja käsittelyyn, jotta julkisuusperiaate toteutuisi ja organisaation tietoaineistoja voidaan hyödyntää tehokkaasti ja turvallisesti. Lailla edistetään tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuutta. Se myös tehostaa viranomaisten tiedonhallintaa, jotta asiakkaille voidaan tarjota palveluita laadukkaasti ja viranomainen voi hoitaa tehtävänsä tuloksellisesti.

Kaupungille laaditaan vuoden loppuun mennessä tiedonhallintamalli, joka kertoo tiedonhallinnan nykytilan ja toimii kehittämisen tukena. Malliin kuvataan toimintaprosessit, tietojärjestelmät, tietovarannot sekä tietoaineistojen käsittely- ja säilytystoimen-

Palaudumme yhdessä

K

priorisoimaan tekemistämme, tehostamaan toimintaamme, uudistamaan toimintamallejamme ja kehittämään digitaalisia ratkaisuja.

Tärkeää on myös panostaa kaupungin vetovoimaan ja yritystemme menestysedellytyksiin verotulojemme saamiseksi kasvu-uralle, joka turvaa palvelumme jatkossakin. Helsingillä on paljon pysyviä vahvuuksia, sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö sekä vahva yhteisöllinen sekä uudistushaluinen ja -kykyinen asenne. Uskon, että sopeutuminen tehdään hallitusti.

Tiedonhallintalaki edellyttää aineiston yhdenmukaistamista

HEN KILÖS TÖ JOHTAJALTA

KORO N A

P O R ME S TAR I JAN VAPA AV U O RI

Uusin eväin uuteen Helsinkiin 6 HELSINGIN HENKI 2/2020

Kuva: Jetro Staven

”Into ja rohkeus tehdä parhaansa helsinkiläisten eteen tässä poikkeus­ tilanteessakin tulee selvästi esiin.”

Kuva: Sami Heiskanen

T E KS T I K ATJA A L A JA

Lähes kolme kuukautta kestänyt koronakriisi on mullistanut helsinkiläisten arjen. Kaupunki on kuitenkin onnistunut poikkeustilanteessakin palvelemaan kaupunkilaisia hyvin.

K ”Moni pääsee tutustumaan toisen toimialan työhön ja kartuttamaan uutta osaamista. Toivon, ­ että työkierrot jatkuvat.”

H EN K I LÖS TÖ J OH TA JA N I N A G ROS

oronaviruksesta puhuttiin jo alkutalvesta, mutta kriisin nopeus, laajuus ja seuraukset yllättivät kaikki. Helsinkiläiset joutuivat nopeasti tottumaan arkeen, josta puuttui moni ennen itsestäänselvyydeltä tuntunut asia.

– Rakastan kotikaupunkiani, ja tuntui kurjalta kävellä hiljaisilla kaduilla suljettujen liikkeiden ohi.

Ajattelin heti maaliskuun alussa, että terveysasioiden lisäksi tästä tulee isoja ja vakavia lommoja sekä talouteen että inhimilliseen elämään, pormestari Jan Vapaavuori toteaa.

Helsingissä ei jääty murehtimaan, vaan kaupungin kriisiryhmä perustettiin heti. Korona vaikuttaa kaikkiin kaupungin toimintoihin, ja päätettäviä sekä linjattavia asioita on valtavasti. Asioihin joudutaan kriisin syventyessä usein palaamaan vielä uudestaan.

– Olen ollut ja olen ylpeä kaupungin työntekijöistä. Monen tehtävät ovat muuttuneet, stressiä ja painetta on paljon. Kenenkään en ole kuullut valittavan, että tämä työ ei kuulu minulle, tai mitään vastaavaa. Päinvastoin, into ja rohkeus tehdä parhaansa helsinkiläisten eteen tässä poikkeustilanteessakin tulee selvästi esiin, Vapaavuori kiittelee.

HELSINGIN HENKI 2/2020 7

Vaikka tilanne haastaa, siinä on hyvä puolensa. Työtä tehdään entistä enemmän toimialarajojen yli.

Kriisin hintaa on mahdotonta arvioida

Kriisi lyö rajusti aloihin, jotka tekevät Helsingistä erityisen. Elämykset, tapahtumat, ja erityisesti matkailuun ja luoviin aloihin liittyvät tapahtumat ovat olleet poissa pitkään. Pientä muutosta on luvassa kesällä. Välittömät ja välilliset vaikutukset ovat valtavat.

– Seuraa valitettavasti yritysten konkursseja, lomautuksia ja irtisanomisia. Kaupungin kassaan kertyy myös vähemmän veroja kaupunkilaisilta ja yrityksiltä, vaikka toimintamenot samaan aikaan kasvavat. Elinkeinoelämä toipuu aikanaan, mutta myös pysyviin muutoksiin pitää varautua, Vapaavuori toteaa.

8 HELSINGIN HENKI 2/2020

Kaupunki on ollut joustava ja muun muassa perunut vuokralaistensa vuokria tai alentanut niitä.

Varovasti arvioiden korona aiheuttaa kaupungin talouteen yli puolen miljardin euron loven.

Notkahduksen syvyys riippuu koronapandemian kestosta.

– Hyvän taloudenpidon ansiosta Helsinki on kohtuullisen hyvässä asemassa selviämään tästäkin tilanteesta. Tulevina vuosina olemme silti vaikeiden valintojen edessä. Osin tulevaisuutemme haasteet riippuvat siitä, miten valtio tulee kuntia vastaan ja erityisesti korvaako valtio koronasta aiheutuvia lisämenoja ja menetettyjä tuloja vai jotain muuta.

Osa ihan uusissa töissä

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan henkilöstöä vapautui maaliskuussa muihin tehtäviin, kun kirjastot ja liikuntapaikat sulkeutuivat.

Heistä osa työllistyi kaupungin yhdessä seurakunnan ja järjestöjen kanssa lanseeraamaan Helsinki­ apu-palveluun.

– Helsinki-avun ajatus on tarjota yli 70-vuotiaille apua esimerkiksi

kauppa- tai apteekkiostoksilla käymiseen. Tässä hankkeessa on lämmittänyt sekä ikäihmisiltä saatu palaute että se, miten innokkaasti eri tahot tähän lähtivät mukaan. Toivottavasti Helsinki-avun kaltainen toisista välittäminen on jotain sellaista, mitä otamme tästä kriisistä mukaamme, Vapaavuori sanoo.

Kaupungin henkilöstöjohtaja Nina Gros painottaa, että henkilöstöä on hyvin erilaisissa tilanteissa.

– Osa on suuressa työkuormassa, eikä ehkä voi vaikuttaa työoloihinsa. Tämä voi tuntua hyvin kuormittavalta ja edellyttää jatkuvaa venymistä. Osalla henkilöstöstä on oma työ tauolla ja työnteko muussa tehtävässä aiheuttaa ammatillista epävarmuutta ja kysyy sopeutumista uusiin olosuhteisiin. Lisäksi osa henkilöstöstä taiteilee keskittymisensä kanssa työn ja lasten keskellä kotona, hän sanoo.

Vaikka tilanne haastaa, siinä on myös hyvä puolensa. Työtä tehdään entistä enemmän toimialarajojen yli, mikä on uutta.

– Moni pääsee tutustumaan toisen toimialan työhön ja kartutta-

Kuva: Sami Heiskanen

Jokainen toimiala on tarttunut haasteisiin ripeästi ja viestinyt aktiivisesti henkilöstölle tilanteesta ja muutoksista.

Kuva: Jussi Hellsten

– Meidän tulee yrittää saada vapautuva henkilöstö uusiin tehtäviin. Ihmiset eivät välttämättä voi pitää vuosilomaa haluamanaan ajankohtana, ja se tuntuu varmasti kurjalta. Esihenkilön tulee perustella tilanne työntekijälle ja tehdä suunnitelmat yhdessä, Gros sanoo.

maan uutta osaamista. Toivon, että työkierrot jatkuvat koronati­ lanteen jälkeenkin, Gros kertoo.

Yhteisvastuuta hyvässä hengessä

Koronatilanteessa vastuullinen henkilöstöpolitiikka saa uuden ja korostuneen merkityksen. Esihen­ kilöiden tulee varmistaa, että työ­ kuorma jakautuu tasaisesti eikä kukaan uuvu. Vastuullisuus ulot­ tuu paitsi henkilöstöpolitiikkaan, myös taloudenpitoon. Vapaavuo­ ri on korostanut puheissaan, että kaupunki haluaa välttää lomau­ tukset.

– Meidän tuleekin yrittää saada vapautuva henkilöstö uusiin teh­ täviin. Ihmiset eivät välttämättä voi pitää vuosilomaa haluamanaan ajankohtana, ja se tuntuu varmasti kurjalta. Tämä on osa varautumis­ ta siihen, että toiminta normalisoi­ tuu. Esihenkilön tulee perustella tilanne työntekijälle ja tehdä suun­ nitelmat yhdessä, Gros sanoo.

Vapaavuori ja Gros kannusta­ vat jokaista pitämään huolta it­ sestään, perheestään ja työnteon edellytyksistä.

– Kun pitkään työskentelee keittiön pöydän äärellä, korostu­ vat työergonomia ja liikunta työ­ päivän jälkeen. Myös etäkahvit ovat henkireikiä työnteon lomas­ sa, Gros muistuttaa.

Valmistautumista uuteen maailmaan

Poikkeustilanne edellyttää poik­ keuksellisia toimia, mutta jos­ sakin vaiheessa koronatilanne loppuu. Kaupungin johto on jo pitkään varautunut koronan jäl­ keiseen aikaan.

– Haluamme olla iskussa, kun koronatilanne on ohi. Emme tule palaamaan samanlaiseen maa­ ilmaan, joten meidän on osatta­ va luopua jostakin ja vastaavasti kehittää uutta tilalle. Uskon, että otamme valtavan digiloikan, mikä näkyy etätyöskentelyn ja -palvelui­ den lisääntymisenä. Yhteistyöllä, luottamuksella ja turnauskestä­ vyydellä selviämme, Vapaavuori toteaa.

Uutta kohden mennään osittain uusin eväin, sillä henkilöstö on op­ pinut joustavuutta, ketteryyttä, ­tilanneherkkyyttä ja toimeenpa­ nokykyä.

– Nämä ovat juuri sellaisia tai­ toja, joita kaupungin strategiassa peräänkuulutamme. Ne ovat myös asioita, joiden toivon jäävän osak­ si toimintaamme, Gros sanoo. HH

Toimivia palveluja ja tukea muille KAUPUNKIYMPÄRISTÖ on siirtynyt korona-aikaan luontevasti. Palveluita tuotetaan lähes normaaliin tapaan, mutta valtaosa henkilöstöstä tekee töitä etänä.

Toimiala myös tukee muita toimialoja valmistelevilla töillä.

Kaupunkiympäristön toiminta on sujunut hyvin tiukassa koronatilanteessa.

Vuokra-asumisen asiakaspalvelupiste on avoinna lyhennetyillä aukioloajoilla, ja asiakkaita palvellaan enenevästi sähköisesti.

Myös kaavoitus- ja rakennushankkeet etenevät.

– Urakoitsijoilla on ollut riittävästi ulkomaista työvoimaa koko kevään ajan, ja koulujen ja päiväkotien rakennus- ja korjausrakennushankkeet ovat edenneet suunnitellusti, toimialajohtaja Mikko Aho kertoo.

Aho korostaa, että koronatilanteessa kaupunkiympäristön roolina on ollut ja on auttaa ja tukea muita toimialoja koronan haasteiden taklaamisessa.

– Olemme ottaneet lisää parkkipaikkoja käyttöön, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö voi mennä autolla töihin, ja valmistelemme varasairaalaa Herttoniemen sairaalan tiloihin. Tilojen pitää olla toimivat ja turvalliset, jos niitä tarvitaan.

Pidä huolta itsestäsi ja muista

Toimialalla suurin muutos on töiden siirtyminen kotiin. Avuksi tässä on ollut kahden vuoden ajanjakso, jolloin henkilöstö on kehittänyt uudenlaisia yhteistyön ja tekemisen tapoja. Monipaikkaiseen työhön siirrytään syksyllä, kun uusi toimitalo otetaan käyttöön.

– Henkilöstö on pärjännyt todella hyvin tässä koronatilanteessa. Toimintakyky on säilynyt, ja ihmiset ovat sairastaneet normaalia vähemmän, Aho kertoo.

Hän uskoo, että koronatilanne kestää vielä pitkään, mikä voi tuoda mukanaan turnausväsymystä.

– Suojautumis- ja etäisyysasioissa ei saa lipsua yhtään, ja niistä tulee pitää kiinni. Se on meidän velvollisuutemme kaikkien hyväksi. Jos panta alkaa puristaa liikaa, on hyvä ottaa yhteyttä esihenkilöön.

Apua ja tukea saa.

Aho kannustaa työntekijöitä myös huolehtimaan terveydestä päivän lomassa, sillä virtuaalityö on suurina annoksina raskasta.

HELSINGIN HENKI 2/2020 9

Kuva: iStock

Etäkoulusta takaisin kouluun KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN toiminta mullistui lähes koko kevään ajaksi, kun valtaosa lapsista ja nuorista kävi etäkoulua ja sai etänä tukea oppimiseen. Kouluruuatkin pystyi hakemaan kotiin.

Koronakriisi muutti kasvatuksen ja koulutuksen toiminnan juuriaan myöten. Suurin osa peruskoulujen oppilaista oli etäopetuksessa 13.5. asti, kun isot kokoontumiset oli kielletty.

Päiväkodeissakin oli vain pieni osa lapsista tuohon päivään asti. Vain lukiolaiset ja ammattikoulujen opiskelijat jatkavat etäopiskelua lukuvuoden loppuun.

– Opettajakunta teki valtavan hienon työn, kun se käynnisti etäopiskelun nopeasti. Tasapaino live-miitinkien ja itsenäisen opiskelun välillä löytyi alun jälkeen. Mukana oli paljon innovatiivisia ja toiminnallisia tehtäviä, kuten kotona puhtaanapidon opettelua ja digipelejä liikuntatunnilla, toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoo ja lisää, että koulu on saanut uudenlaista arvostusta vanhempien palautteesta päätellen.

Hyvinvoinnin varmistamiseksi jokainen lapsi haluttiin tavoittaa etäopiskelun aikana päivittäin, ja kouluruokaa sai kotiin. Oppilashuolto, monikulttuuriset ohjaajat ja kouluvalmentajat olivat tarpeen mukaan opettajien tukena.

Kevään aikana kasvatuksen ja koulutuksen henkilöstöä siirtyi myös väliaikaisesti sosiaali- ja terveystoimialalle sekä kulttuurin ja vapaa-ajan Helsinki-apu-palveluun.

Riittävän hyvä on tarpeeksi

10 HELSINGIN HENKI 2/2020

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALAN henkilöstöllä riittää työsarkaa kaupunkilaisten sekä henkilöstön terveyden ja hyvinvoinnin turvaajana koronatilanteessa. Lisäkäsiä on saatu muilta toimialoilta.

Koronatilanne on muuttanut sosiaali- ja terveystoimialan eli Soten toimintaa monilta osin. Tärkeintä on turvata koronapalvelut, mikä on tarkoittanut uusien palvelujen luomista – niiden, jotka eivät aina näy niin vahvasti mediassa. Kaupungilla on muun muassa kaksi koronaterveysasemaa, kolme koronasairaalaosastoa ja epidemiologinen yksikkö.

– Epidemiologinen yksikkö on kasvanut seitsemästä työntekijästä jo yli sataan.

Yksikön henkilöstö kirjaa kaikki koronatartunnat ja puhuu kaikkien tartunnan saaneiden kanssa. On tärkeää, että altistuneet pyritään jäljittämään ja ohjeistamaan oikein, toimialajohtaja Juha Jolkkonen kertoo.

Jolkkosen mukaan koronatyö sujuu, ja muitakin palveluja, ensisijaisesti kiireellisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, on tarjolla.

– Silti on tärkeää, että ihmiset uskaltaisivat ottaa yhteyttä muissakin asioissa, etteivät vakavat vaivat pitkity.

Moni työntekijä vastaa yhteydenottoihin kotona – uusia kannettavia tietokoneita ja kuulokkeita on hankittu paljon.

Ei jäykkyyttä, vaan ketteryyttä

Joitakin palveluja piti lopettaa väliaikaisesti hallituksen määräämän yli kymmenen hengen kokoontumiskiellon takia. Tähän joukkoon kuuluivat esimerkiksi ikääntyneiden palvelukeskustoiminta ja ryhmätoiminnat. Myös asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönotto on siirretty kevääseen 2021.

Toimiala on myös saanut väliaikaisia lisäjoukkoja erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialoilta.

Monilla on sote-alan koulutus.

– Tämä on ison kiitoksen paikka. Kaupungin henkilöstöä sanotaan joskus jäykäksi, mutta ketteryydellä ja luovuudella on luotu uutta.

Esimerkiksi Laakson koronaterveysasema pistettiin pystyyn viikonlopun aikana vapaaehtoisesti ilmoittautuneiden sotelaisten voimin.

Lopuksi Jolkkonen kannustaa työntekijöitä.

– Kaupungin työntekijät toimivat esimerkkinä muille. Ulkona liikkuminen on todella suositeltavaa, kun muistaa turvavälit, mutta tapaamisia tulee välttää, ja muistaa käsi- ja yskimishygienia. On myös jokaisen vastuulla tunnistaa väliinputoajia ja ohjata heitä avun piiriin.

Kaupungin henkilöstöä sanotaan joskus jäykäksi, mutta ketteryydellä ja luovuudella on luotu uutta.

Kuva: Carl Bergman

Opettajakunta oli uuden haasteen edessä 14.5., kun peruskoulut avasivat ovensa erityisjärjestelyin.

– Opettajilla oli pääsääntöisesti iloinen fiilis.

Lapset ja opettajat kaipasivat takaisin kouluun kodeistaan, Pohjolainen sanoo.

Nyt oppilaat ovat opiskelleet omissa opetusryhmissä samoina pysyvien opettajien johdolla.

Ryhmät ovat toimineet porrastetulla aikataululla väljissä tiloissa, ja ryhmien kohtaamiset on minimoitu, jotta koronavirus ei leviäisi.

– Opettajilla ja oppilailla on ollut aikaa arvioida opittua ja oppimatta jääneitä asioita yhdessä, kuten muinakin keväinä on tehty. Tämä antaa hyvän alun syksyn oppimiselle.

Pohjolainen painottaa, että henkilöstöä on koko ajan kannustettu huolehtimaan jaksamisestaan.

– Viesti kautta linjan on ollut, että ihan sa­ maan ei tarvitse pyrkiä kuin normaalioloissa, sillä poikkeustilanne vie energiaa. On tärkeää pitää kiinni päivärytmistä, sillä se luo turvallisuutta tässä ajassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen ykkösenä

Kuva: iStock

Pysy ajan tasalla koronatilanteesta Pormestarin infot julkaistaan Helsinki-kanavalla.

Kaupungin koronatieto: Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Tietoa koronaviruksesta Kaikki uutiset koronasta: hel.fi > Ajankohtaista: Helsinki ja korona – toimi näin, jos epäilet saaneesi koronavirustartunnan.

Uusia aluevaltauksia KULTTUURIN JA VAPAA-AJAN toimipaikat suljettiin kevääksi, ja henkilöstö pääsi kehittämään uusia palveluja. Nyt paikat ovat taas alkaneet avautua.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimipaikat kirjastoista sisäliikuntapaikkoihin suljettiin hallituksen määräämän kokoontumiskiellon takia.

Toisaalta ulkoliikuntapaikoilla on riittänyt väkeä, ja henkilöstö on tehnyt nuorisotyötä tehostetusti.

– Kaduilla nuoria tapaavia nuorisotyöntekijöitä on ollut poikkeustilanteen aikana nelinkertainen määrä normaaliin verrattuna, toimialajohtaja Tommi Laitio kertoo.

Henkilöstö on kehittänyt paljon uutta, kuten Ylen kanavissa esitettävät Jumppahetket.

– Erityisesti ikäihmiset ovat toivoneet jumppia jo aiemmin televisioon, ja nyt tuli hyvä tilaisuus kokeilla. Samanlaista tekemisen iloa ja rohkeutta on ollut kaikissa palveluissamme.

Lähes koko kevään ajan toimialan henkilöstö on toiminut vaihtelevissa tilanteissa: suurin osa etätöissä ja työpaikalla ja pienempi osa Helsinki-avun parissa. Se auttaa iäkkäitä ja lapsiperheitä arjen asioissa.

– On ollut upeaa, että kaikilla on ollut töitä.

Henkilöstömme halu siirtyä väliaikaisesti Helsinki-apuun osoitti, että he ovat todella sitoutuneita kuntalaisten auttamiseen, Laitio sanoo.

Uuteen normaaliin

Kuva: Juhana Hurtig

Toukokuun puoliväli toi suuren muutoksen, kun hallitus päätti palvelujen avaamisesta.

Ulkoliikuntapaikat on jo avattu, ja kirjastojen lainaustoiminta käynnistetty. Kesäkuun alussa on kaikkien palvelujen vuoro.

– Koronatilanne ei ole vielä ohi, joten palvelut avautuvat rajoituksin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi jonotuskäytäntöjä ja turvaetäisyyksiä toisiin ihmisiin, Laitio painottaa.

Avaamisessa auttaa, että uimahalleissa, kirjastoissa ja sisäliikuntatiloissa on tehty korjaustöitä jo aiemmin keväällä. Esimerkiksi asiakaspalvelupisteille on asennettu suojapleksit.

Toimialalla on myös panostettu esihenkilöiden koulutukseen pelkojen ja epävarmuuden käsittelyssä sekä säännölliseen viestintään koko henkilöstölle.

– Hassuttelu ja rento jutustelu on tärkeää myös korona-aikana. Olemme lisänneet yhteisiä taukojumppia ja virtuaalisia kahvitaukoja. Omasta jaksamisesta kannattaa myös huolehtia. Kaupungin lähistöllä on paljon upeita ulkoilualueita, kuten Luukki, Pirttimäki, Salmi ja Vaakkoi.

HELSINGIN HENKI 2/2020 11

K YSY JA K E SK U S T E LE

Uuden työntekijän perehdytys tukee työn sujuvuutta ja työhyvinvointia.

Myös säännöllinen yhteys perehdytettävään varmistaa, että asiat etenevät. Riina Laakso ja Mia Kivioja tietävät, että onnistunut perehdytys vaatii aktiivisuutta.

PEREHDYTYS Hyvä perehdytys lähtee suunnitelmasta ja aktiivisista perehdyttäjistä. Kehittämiskonsultti Riina Laakso kaupunginkansliasta ja 2. asteen oppilaitoksen psykologien esihenkilö Mia Kivioja kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta pohtivat, miten työ alkaa rullata heti hyvin ja uusi työntekijä saadaan viihtymään kaupungilla.

T E KS T I K ATJA A L A JA

KUVA S ABR INA B QAI N

12 HELSINGIN HENKI 2/2020

Onnistuneen perehdytyksen resepti: Suunnittele ja ole aktiivinen Miksi perehdytys on tärkeää?

Riina: Uuden työntekijän perehdytys tukee työn sujuvuutta ja työhyvinvointia. Työn vastuut ja tavoitteet selkiytyvät, oman työn merkitys konkretisoituu sekä tunne työyhteisöön kuulumisesta vahvistuu. Perehdytys parantaa myös työhön ja työyhteisöön sitoutumista, ja vaihtuvuus pienenee. Tämä on myös taloudellisesti tärkeää.

Mia: Meillä toisen asteen oppilaitoksissa korostuu sitoutuminen, jotta vaihtuvuus pysyisi pienenä. Meidän on pistettävä todella paljon paukkuja heihin, jotka tulevat suoraan koulunpenkiltä. Tämä johtuu siitä, että työ on vaativaa itsenäistä työtä hyvinkin erilaisissa työyhteisöissä.

Milloin perehdytys aloitetaan?

Riina: Heti ensimmäisestä työpäivästä, mutta uudelle työntekijälle voi lähettää jonkin tervetuloapaketin jo ennen työn alkamista ja vaikkapa kysyä myös kerran tai kaksi kuulumisia sähköpostitse. Hyvä ja odotettu fiilis tulee pienistä asioista.

Mia: Itse kannustan uutta psykologia perehtymään opiskeluhuoltolakiin jo ennen ensimmäistä työpäivää, sillä se raamittaa työtä.

Mitkä ovat onnistuneen perehdytyksen kulmakiviä?

Riina: Perehdytys on laaja kokonaisuus, jonka suunnittelusta ja toteuttamisesta esihenkilö vastaa, ja muutkin kuin esihenkilö voivat perehdyttää työntekijää. Perehdytystä on hyvä jaksottaa tehtäviin ensimmäisten päivien, viikkojen ja kuukausien ajalle ja pidemmälle aikavälille sekä sopia palautekeskustelut.

Oppimista riittää niin uuden työn ja työyhteisön, ohjeiden, sääntöjen ja lakien kuin verkostojenkin sisäistämisessä. Jatkuva keskusteluyhteys molemmin puolin varmistaa, että perehdytys onnistuu.

5 X P E R EHDY T YSVIN KKI TYÖNTEKIJÄLLE: Kerro näkemyksesi pe­ rehdytyssuunnitelmasta ja sinulle mieluisista oppimisen tavoista.

Ole aktiivinen kysyjä.

Kerro, jos kaipaat lisäoppia.

Seuraa oppimisesi etene­ mistä.

Anna esihenkilölle palau­ tetta – autat kehittämään perehdytystä!

ESIHENKILÖLLE JA MUILLE PEREHDYTTÄJILLE: Tee perehdytyssuunnitelma ajoissa muiden perehdyttä­ jien avulla.

Muokkaa suunnitelmaa työntekijän toiveiden mukaan.

Ole usein yhteydessä työn­ tekijään.

Seuraa etenemistä, ja opi jatkoa varten.

Kesätöihin tuleva nuori voi tulla ensimmäiseen työ­ paikkaansa. Hän tarvitsee aina paljon perehdytystä ja opastusta. Kannusta koko työyhteisöä antamaan hyvä työskentelykokemus nuorelle!

Mikä kummastuttaa, ärsyttää, ilahduttaa, mietityttää? Ehdota aihetta palstalle!

Lähetä aiheesi lehden toimitukseen osoitteeseen sisainenviestinta@hel.fi.

taa yhteyttä ja kysyy mieltä askarruttavista asioista. Lisäksi meillä on ryhmäperehdytystä kaikille uusille psykologeille ja kuraattoreille kerran kuussa. Käymme siellä läpi tärkeitä asioita, kuten työskentelyä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kanssa ja asiakasjärjestelmän toimintaa.

MISTÄ ON KYSE?

Miten esihenkilö ja työntekijä muistavat kaiken olennaisen?

Esihenkilölle, muille pe­ rehdyttäjille ja työntekijälle avoin perehdytyssuunni­ telma ja seuranta tulevat Onni-järjestelmään syksyn aikana.

Riina: Kirjallinen perehdytyssuunnitelma auttaa muistamaan tarvittavat asiat. Syksyn aikana pereh­ dytyssuunnitelmat siirtyvät Onni-­ järjestelmään. Esihenkilö ja muut pereh­dyttäjät voivat täydentää kaupunkiyhteistä suunnitelmaa ja lisätä dokumentteja ja linkkejä – jokaisessa työssä ja toimialalla on omat erityistarpeensa. Jokainen näkee perehdytyssuunnitelmasta myös vastuunsa, ja voi seurata asioiden etenemistä. Seuranta toimii mobiilissakin eli omalla kännykällä sen voi päivittää kätevästi. Täydennetyn suunnitelman voi tallentaa mallipohjaksi seuraaville uusille työntekijöille.

Mia: Kuulostaa hyvältä! Onni on tuttu, ja on hyvä, että sinne tulee tuo seuranta, jonka kanssa kipuilen välillä hajautetussa työyhteisössämme.

Toinen hyvä asia on, että suunnitelmaan voi liittää muita perehdyttäjiä, kuten oppilaitoksen henkilökuntaa.

Miten siinä vaiheessa muuten toimitaan, kun perehdytys loppuu?

Kaupungin tavoitteena­ on tarjota työntekoa ja hyvinvointia edistävä perehdytys jokaiselle uudelle työntekijälle kaikilla toimialoilla.

Perehdytys perustuu muun muassa työturval­ lisuuslakiin. Työntekijän tulee saada opetusta ja ohjausta työstä ja työturvallisuudesta. Alle 18-vuotias työntekijä ei saa tehdä vaarallisia tehtäviä, eikä yötöitä.

lisätiedot ja verkkokurssit: Lue lisää: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Perehdy ja perehdytä.

Riina: Se merkitään suoritetuksi ­On­­nissa.

Mia: Asioiden jaksottaminen on todella tärkeää. Pidän aika tiiviin ensimmäisen päivän, jonka jälkeen psykologi lähtee oppilaitokseen. Hän saa sen jälkeen aktiivista tukea mentorilta. Uusi psykologi voi mennä jopa seuraamaan kollegansa työskentelyä pariksi päiväksi. Työpari sopii tapaako kasvokkain vai etänä. Olemme oppineet, että meidän tulee nimetä mentori, jotta työntekijä todella ot-

Mia: Hyvä. Mietin tässä sitäkin, että voisin ottaa varttikeskustelut aktiiviseen käyttöön uusien työntekijöiden kanssa. Siinä ajassa ehtii hyvin rohkaista, että teet oikeita asioita.

Riina: Hieno juttu. Yhteydenotosta välittyy tunne, että esihenkilö on kiinnostunut työntekijän hyvinvoinnista. Säännöllinen yhteys on myös keino varmistaa, että asiat etenevät. HH

HELSINGIN HENKI 2/2020 13

S T RAT E G I A

Näin Helsinki organisoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Terveydenhuolto­ laki velvoittaa Helsinkiä tekemään kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja ter­ veyden edistämistä eli Hyteä.

Hyvinvointia ja terveyttä edistetään osana kaupungin talouden ja toiminnan vuosisuunnittelua.

Kaupunkiyhteiset tavoitteet ja toimen­ piteet kuvataan hyvin­ vointisuunnitelmassa ja viedään toimialojen vuosisuunnitelmiin.

Työtä ohjaa Hyte-ohjausryhmä, jossa ovat edustet­ tuina toimialojen ja palvelukokonaisuuk­ sien johtajat. Sitä tukevat sihteeristö ja asiantuntijaryhmä, joka valmistelee asi­ oita ohjausryhmälle, edistää vuosisuun­ nittelua ja huolehtii vuosittaisesta rapor­ toinnista.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on yksi Hyten teemoista, josta tässä jutussa kerrotaan.

Mitä lapsille ja nuorille kuuluu?

Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki myös lapsille ja nuorille. Hyvinvoinnissa on alueellisia eroja, mutta niitä kurotaan umpeen. Nuoret ovat tärkeä ryhmä kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

T E KS T I K ATJA A L A JA

14 HELSINGIN HENKI 2/2020

Kuva: iStock

FAKTA

Kuva: Heli Blåfield

Kaupunkirakenne ja hyvinvointi kehittyvät rinnakkain Houkutteleva kaupunkitila tuo hyvää oloa kaupunkilaisille ja innoittaa heitä tekemään hyvää myös toisilleen.

Kaupunki aikoo tehdä ”myllypurot” Kannelmäki–Malminkartanolle, Mellunkylälle ja Malmille eli monipuolistaa näiden alueiden asuntokantaa ja työpaikkoja, tehdä julkisista tiloista viihtyisämpiä sekä kohentaa harrastustiloja ja toimintaa. Alueelle aiotaan rakentaa 30 prosenttia lisää asuntoja seuraavan 15 vuoden aikana. Tulossa on sekä omistus- että asumisoikeusasuntoja.

Rinta rinnan kaupunkiuudistuksen kanssa kulkee Mukana-ohjelma, joka ehkäisee nuorten syrjäytymistä ja vähentää eriarvoisuutta. Se luo uusia toimintatapoja, joilla saadaan aikaan pysyviä muutoksia.

– Ei riitä, että kehitämme lasten ja nuorten hyvinvointia tukevia uusia palveluja, vaan meidän on kehitettävä myös ympäristöä, joka luo puitteet hyvälle elämälle, Mukana-ohjelman projektipäällikkö Katja Rajaniemi kertoo.

Uudet asukkaat tuovat myös mukanaan uutta. Asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell kaupunginkansliasta kertoo, että Myllypuron koulun vanhempaintoimikunta ja luokkatoimikunnat aktivoituivat aikanaan uusien asukkaiden myötä.

– Siitä on hyötyä kaikille alueen perheille.

Minea Koivusen tarina kertoo hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työstä.

Sen yhtenä tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä.

K

annelmäen peruskoulun silloi­ nen 8.-luokkalainen ja nykyinen 9.-luokkalainen Minea Koivunen sai ehdo­ tuksen vuosi sitten: alatko vetää cheer­leading-kerhoa alakoululai­sille?

Vastaus oli ilman empimistä kyllä.

– Se kuulosti todella kivalta ja pidän lapsista, joten mielelläni lähdin nuorempia auttamaan, Koivunen kertoo.

Hän on vetänyt cheerleading-kerhoa vuoden päivät kahden kaverinsa kanssa. Kaikilla on kokemusta lajista.

Ohjelmassa on aina lämmittelyä, erilaisia stuntti- ja akrobatiaharjoituksia, joiden lomassa leikitään sekä juttelurinki. Jos lapsilla on toiveita, ne huomioidaan.

– Nuo leikit tulivat jossakin vaiheessa mukaan, sillä lapsilla on valtavasti energiaa. He eivät aina malta pysyä paikallaan ja kuunnella, Koivunen kertoo pedagogisesta otteesta.

Jutteluringissä puhutaan arkisista asioita, eikä siinä nouse esiin kipeitä kokemuksia, joita lapsilla voi olla – onhan Kannelmäen peruskoulu mukana syrjäytymistä kampittavassa kaupungin työssä. Mitä ajatuksia syrjäytyminen herättää?

– Ainakin haluan olla mukana tällaisessa toiminnassa, joka voisi ehkäistä sellaisia tilanteita, Koivunen kokee.

Valaistusta ja siisteyttä asemille Koivunen on lisäksi osallistunut cheerleading-tapahtuman järjestämiseen neljäsluokkalaisten kanssa ja tukenut heitä ennen siirtymistä 5.–9.-luokkalaisten koulurakennukseen.

– Eri tehtävissä olen oppinut jakamaan osaamistani ja ohjaamaan erilaisia ihmisiä. Olen myös miettinyt, että valmentaminen voisi olla tulevaisuudenkin juttu, mutta se jää nähtäväksi, Koivunen sanoo.

Hyvältä on tuntunut myös hänet toimintaan houkutelleelta Me-koulukehittäjä Jussi Luomalta saatu kannustava palaute.

Harrastamista koulupäivän yhteydessä

Minea Koivusen tarina kertoo kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työstä. Sen yhtenä kivijalkana on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä. Tavoitteeseen on tartuttu systemaattisesti ja eri toimialojen yhteisellä tekemisellä tällä valtuustokaudella.

– Lasten ja nuorten hyvinvointi Helsingissä on polarisoitunut – todella hyvin voivia on entistä enemmän samoin kuin todella huonosti voivia. Meidän täytyy pystyä tasoittamaan näitä eroja erityisesti ennaltaehkäisevällä työllä, projektipäällikkö Katja Rajaniemi Mukana-ohjelmasta kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sanoo.

Muu uudistustyö etenee nopeammin kuin täydennysrakentaminen. Erityisesti juna- ja metroasemista ja niiden kyljessä olevista ostoskeskuksista tehdään viihtyisämpiä.

– Asemat kaipaavat lisää valaistusta, siisteyttä ja taidetta, sillä nykyisin asemilta odotetaan paljon muutakin kuin sujuvaa läpikulkua, Randell sanoo.

Esimerkiksi Malmia ja tulevaa Malmin lentokentän aluetta kehitetään yhtenä alueena. Malmin keskustaan tulee uusia palveluja, asumis-, liike- ja majoitustiloja.

Tulevaisuudessa Mellunmäestä pääsee Helsinki–Vantaan lentokentälle raitio­ vaunulla.

Perheet yhteisölliselle aamiaiselle Eräs Mukana-ohjelman teoista on lisätä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Sillä parannetaan yhteydenpitoa ja luodaan suurempaa luottamusta lapsen huoltajien ja koulun henkilökunnan välille. Mellun­mäessä ja Kontulassa on kokeiltu yhteisöllistä aamiaista keväällä ennen koronan luomaa poikkeustilaa.

– Koulu tarjoaa aamupalaa, jolle oppilas on tervetullut yhdessä vanhempiensa ja sisarustensa kanssa. Perhe on voinut tavata koulun henkilökuntaa vapaamuotoisesti ilman mitään ennalta määritettyä keskustelu­naihetta tai teemaa. Yhteisöllinen aamiainen osoittautui erittäin suosi­tuksi, ja sitä pyritään jatkamaan heti syksyllä, Rajaniemi kertoo.

HELSINGIN HENKI 2/2020 15

Kuva: Maija Astikainen

16 %

alakoululaisista on kärsinyt mielialaan liittyvistä ongelmis­ta kahden viime viikon aikana (2019).

lisätietoja:

hel.fi > Kaupunki ja hallinto > Strategia ja talous > Kaupunkistrategia > Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisrakenne > Hyvinvointisuunnitelma 2019–2021 Mukana-ohjelmaa uutena projektipäällikkönä edistää eteenpäin Piia Pelimanni.

Hän aloitti tehtävässään 18.5. Ohjelmaa aiemmin luotsannut Katja Rajaniemi siirtyi uusiin tehtäviin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan hanketoimiston päälliköksi.

16 HELSINGIN HENKI 2/2020

Hän lisää, että koronatilanteen mukanaan tuoma sosiaalinen eristäytyminen on uusi lisähaaste.

– Kaupunki pyrkii pienentämään poikkeustilanteen vaikutusta tiedottamalla lapsille, nuorille ja perheille olemassa olevista palveluista sekä kehittämällä kokonaan uusia palveluita. Kriisin jälkeen meidän tulee arvioida uudelleen, mitä palveluita tulee erityisesti vahvistaa, Raja­niemi korostaa.

Mukana-ohjelma tekee hyvinvointityötä koko Helsingissä ja paino­ tetusti alueilla, joille on kasautunut taloudellisia ja sosiaalisia haasteita.

Koko Helsingin hyvinvointisuunnitelman toteuttamista toimialojen kanssa koordinoiva erityissuunnittelija Stina Högnabba kaupunginkansliasta tuntee tilastot.

Tilastot kertovat, että yksinäiseksi itsensä kokevien ja mielialaongelmista kärsivien helsinkiläislasten ja -nuorten määrä on kasvanut. Myös heitä, jotka eivät koe kuuluvansa luokkayhteisöön, on enemmän. Lasten ja nuorten lihaskunto menee alamäkeä, ja henkinen ja fyysinen väkivalta ovat osa liian monen arkea.

Mutta entä ne keinot ehkäistä tätä kaikkea? Rajaniemi nostaa esiin mielekkään vapaa-ajantoiminnan kouluissa ja arjessa, minkä kaupun-

Poikkeustilan jälkeen meidän tulee arvioida uudelleen, mitä palveluita tulee erityisesti vahvistaa. ki on valinnut yhdeksi merkittäväksi keinoksi.

– Kännykässä toimiva harrastuspassi on tulossa, ja kouluilla on jo yhteinen viikoittainen harrastusaika tiettynä päivänä. Lisäksi on meneillään kokeiluja. Kannelmäen peruskoulussa Me-koulukehittäjä on kysynyt lapsilta, mitä he haluavat har­rastaa, ja harrastusryhmiä on luotu toiveiden perusteella. Ryhmiä vetävät koulun omat nuoret. Lapsi- ja nuorilähtöisellä otteella on saatu aikaan sitoutumista, Rajaniemi kertoo ja lisää, että neljännes urheiluseuraharrastuksen lopettaneista on päättänyt harrastuksen keskimäärin alle 11-vuotiaana.

Kokeilujen tuloksista hyödytään, kun toimialat kumppaneineen kehittävät Suomen mallista Helsingille sopivan vuonna 2021. Se tuo maksuttoman harrastamisen koulupäivän yhteyteen.

– Mitä tahansa kehitämmekin, ideana on vakiinnuttaa vaikutta-

vat käytännöt osaksi kaupungin toimintaa, Rajaniemi painottaa.

Hyvinvointiprofiili kannustaa kehittämään

Kaupungin 2. asteen opiskelijahuollon päällikkö Crister Nyberg kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta tarkastelee lasten ja nuorten hyvinvointia opiskelukyvystä käsin.

– Jokaisen lapsen ja nuoren pitäisi kokea koulu ja oppilaitos paikaksi, jossa on hyvä olla, vaikka se ei olisi hänen tärkein yhteisönsä. Turvallisuuden tunne edistää oppimista, Nyberg kertoo hyvinvointityön tavoitteesta.

Hän korostaa kiusaamisen vastaista työtä sosiaalisten ja tunteiden käsittelyyn liittyvien taitojen oppimisessa. Tässä on suuri kehittämisen paikka.

– Systemaattisuuden puute valitun ohjelman toteuttamisessa on tärkein palaute, jonka saimme oppilailta ja opiskelijoilta, kun kehitim-

Kuva: Heli Blåfield

Kuva: iStock

Kaupungin toimialat edistävät yhteistuumin ja toimenpitein kaupunkilaisten hyvinvointia. Tätä työtä tekevät Stina Högnabba, Katja Rajaniemi ja Mari Randell.

me kiusaamisen vastaista ohjelmaa.

Systemaattisuudella saadaan aikaan hyvinvointia, Nyberg korostaa.

Tukioppilas- ja tutortoiminnassa on myös suuria eroja. Esimerkiksi toiselta paikkakunnalta tuleva nuori tarvitsee apua ryhmäytyäkseen 2. asteen opinnoissa.

Nyberg kertoo, että uusi keino ohjata omaa koulua pitkäjänteisempään hyvinvointityöhön on koulun hyvinvointiprofiili. Helppo mobiilissa toimiva kyselytyökalu antaa opettajille ja rehtorille käsityksen koulun hyvinvoinnin tilasta niin usein kuin on tarvetta.

Uusista kokeiluista Nyberg mainitsee myös Firstbeat-mittauksen, joka toteutetaan neljässä lukiossa.

Opiskelijoilta mitataan sydämen sykettä kolmen päivän ajan, ja tuloksena on tietoa kunkin fyysisestä ja psyykkisestä kuormituksesta ja palautumisesta.

– Tieto auttaa rehtoria ja opettajia tunnistamaan päivän kuormittavat hetket ja miettimään, pitäisikö lukujärjestyksiä muuttaa, Nyberg toteaa.

Perheen mukana vuosien ajan

Rajaniemi nostaa esiin myös yli­suku­ polvisen ja alueellisen syrjäytymisen

ehkäisemisen, jossa kokeillaan syrjäytymisvaarassa olevien 3–6-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä auttamista uudella Perheen mukana -palvelulla. Vuosaaressa ja Mellunkylässä SOS-Lapsikylän perhekumppani tukee perhettä jaksamisen ja elämänhallinnan kysymyksissä. Koulutus- ja työllistymisasioissa apua antaa Diakonissalaitoksen Vamos-palvelu.

– Ideana on, että koko perhe saa yksilöllistä tukea tarvitsemansa ajan. Kaupungin henkilöstö kertoo mahdollisuudesta perheille ja asiasta viestitään eri toimipisteissä. Oma motivaatio on oikea syy hakea mukaan, Rajaniemi kertoo.

Perheiden hyvinvointia ja tuen vaikutuksia seurataan vuoteen 2032 asti. Kiinnostavaa mallissa on, että toimet rahoitetaan yksityisten sijoittajien varoilla FIM-rahastosta, ja kaupunki maksaa vasta tuloksista – siitä, että perheet eivät päädy käyttämään raskaimpia lastensuojelun palveluita.

– Jos tämä toimii, kannattaa meidän rakentaa tämän tyyppisiä vaikuttavia palveluja myös itse, Rajaniemi sanoo. HH

Kaikkien hyvinvointi tavoitteena Kaupunki edistää kaupunkilaisten hyvinvoin­ tia ja terveyttä yhteisellä otteella.

Hyvinvointityössä toimialat asettavat yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä, joita viedään yhdessä eteenpäin. Hyvinvoinnin ja terveyden verkostoissa on myös kaupungin kumppaneita kunnista järjestöihin.

– Pyrimme pois toimialakohtaisista sii­ loista, sillä asiat ratkeavat usein yhteistyöllä, erityissuunnittelija Stina Högnabba sanoo.

Kyseessä on iso ponnistus, jonka syy on selvä: Helsinki haluaa tarjota hyvää elämää kaupunkilaisilleen – ja siihen velvoittavat sekä oma tavoite olla maailman toimivin kaupunki että lainsäädäntö.

Suuntaa tutkimuksesta Tällä valtuustokaudella hyvinvointisuunnitel­ massa on kuusi teemaa, joista toimenpiteet kumpuavat. Nämä ovat eriarvoisuuden vähentäminen, liikkuva ja terveellinen kaupunki kaikille, lasten ja nuorten syrjäy­ tymisen ehkäisy, ikääntyneiden toiminta­ kyvyn ja osallisuuden vahvistaminen, mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden edistämi­ nen sekä elävät, omaleimaiset ja turvalliset kaupungin­osat.

– Näitä ei temmata tuulesta, vaan niiden pohjana on tutkittu tieto kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden tilasta. Se saadaan valtuustokauden lopulla tehtävästä tila- ja kehitysraportista, Högnabba korostaa.

Erityisesti liikkumiseen sekä nuorten ja lasten hyvinvointiin on pantu paljon paukkuja käytännössä.

HELSINGIN HENKI 2/2020 17

N UM E ROI N A

Mieliala

18 %

leensa. Myös yksinäisyys ja mielialaongelmat ovat lisääntyneet. Lisäksi on huomattava, että eri alueilla Helsingissä asuvien välillä on valtavia eroja: joillakin menee todella hyvin ja toisilla todella huonosti.

Helsingin väestöstä lähes 18 % on alle 19-vuotiaita

Mielialaan liittyviä ongelmia 2 viime viikon aikana (%)

Vähintään 2 viikkoa kestänyt masennusoireilu

Alakoulu

16 %

2019

Lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä Helsingissä on vaikea kuvata yksiselitteisesti. Eräs ilopilkuista on, että nuorten humalahakuisuus ja tupakointi ovat aiempaa vähäisempiä, mutta toisaalta kannabis vetää puo-

2017

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys Helsingissä

Vähintään Vähintään 2 viikkoa kestänyt 2 viikkoa kestänyt masennusoireilu masennusoireilu

Yläkoulu

Lukio

19 %

Ammatillinen

21,5 %

13,6 % 17,4 %

14 %

17,8 % 17,7 %

Helsingin väestö (31.12.2019) Lukumäärä ja osuus (%) väestöstä

Päihteet Kokeillut kannabista ainakin kerran, %

0–6-vuotiaat

7–15-vuotiaat

16–18-vuotiaat

2,5 %

82,4 %

45 281

53 657

16 286

538 611

6,9 %

8,2 %

Yli 19-vuotiaat

14,1 %

25,2 %

34,3 %

11,7 %

22,0 %

30,3 %

Tyytyväisyys elämään Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä, % (2019)

Alakoulu

Yläkoulu

89,4 % 73,7 %

Lukio

72,2 %

Ammatillinen

74,8 %

Yksinäisyys

Ammatillinen

2019

653 835

Lukio

2017

Yläkoulu

Yht.

34 %

25 %

14 %

Tupakointi ja humala­hakuinen juominen ovat vähentyneet kaikissa ikäluokissa yläkoululaisista ammattikoululaisiin.

Kannabiksen käyttö on kuitenkin lisääntynyt paljon.

Liikkuminen

Tuntee itsensä yksinäiseksi

Liikkuu jokaisena viikonpäivänä tunnin Alakoululaiset

2019

Alakoulu

3,8 %

Yläkoulu

12,0 %

Lukio

13,6 %

Ammatillinen

12,0 %

38,7 %

Yläkoululaiset

22,7 %

Ammattiin opiskelevat

23 %

Lukiolaiset

15,6 %

2017

100 %

3,2 %

11,0 %

18 HELSINGIN HENKI 2/2020

10,9 %

10,6 %

Lukiolaisista enää vajaat 16 % liikkuu jokaisena viikonpäivänä tunnin, kun alakoululaisista lähes 39 % tekee niin.

Asuminen & talous Pienituloisissa asuntokunnissa asuvien lasten osuus (%) alle 18-vuotiaista (2017)

Koillinen suurpiiri

11,8 %

Helsinki

11,8 %

Läntinen suurpiiri

11,6 %

Pohjoinen suurpiiri

Itäinen suurpiiri

17,5 %

7,1 % Keskinen suurpiiri

11,3 % Kaakkoinen suurpiiri

11,3 %

Eteläinen suurpiiri

7,4 %

Perustoimeentulotukea vuoden aikana saaneissa kotitalouksissa asuneiden 0–17-vuotiaiden osuus (%) vastaavan ikäisestä väestöstä peruspiireittäin (2017) Eniten

Jakomäki

36,7 %

Helsingin keskiarvo

16,8 %

Vähiten

Mellunkylä

33,1 %

Vuosaari

Länsi-Pakila

28,7 %

1,2 %

Östersundom

1,7 %

Kulosaari

2,0 %

Harrastukset (2019) 32,6 % 28,2 % 33,4 %

Kokee, että asuinalueella järjestetään kiinnostavaa vapaa-ajan toimintaa nuorille

41,6 % 36,3 % 37,6 %

Kokee, että asuinalueella on tarpeeksi oleskelutiloja nuorille

54,1 % 52,7 % 51,1 %

Tietää asuinalueen harrastusmahdollisuuksista

17,4 % 17,2 %

Kokee harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana

24,4 % 18,9 % 21,6 %

Kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliiksi

31,3 % Perusopetus 8. ja 9. lk

Lukio 1. ja 2. vuosi

Ammatillinen oppilaitos

Lähteet: Tilastokeskus, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala, Kela, Kouluterveyskysely

HELSINGIN HENKI 2/2020 19

M UN D UUN I

1. Aloitan aamuni lukemalla uutisia ja sähköposteja.

2. Haluan tehdä kaupungista yhä ­enemmän yhteisen paikan meille kaikille.

3. Viime kuukausien kriisi on vahvistanut sen, että toimintaympäristön muutokset tulevat yhä nopeampina, yllättävämpinä ja suurempina.

1 20 HELSINGIN HENKI 2/2020

2

”Tykkään heittäytyä mahdottomiltakin tuntuviin haasteisiin” T E KST I P IR K KO TU OMI NEN K UVAT SAMI H EI SK ANEN

Kaupungin uusi strategiajohtaja Markus Kühn työskentelee tiiviisti eri toimialojen ja osastojen kanssa kääntääkseen kaupungin kohtaamat haasteet mahdollisuuksiksi.

T

oimin kaupungin johto­ ryhmän jäsenenä ja johdan vuoden alussa kaupungin­ kansliaan perustettua stra­tegiaosastoa. Osastollamme työsken­ telee noin 130 tutkimuksen, datan ja analyysin, strategisten kehityshank­ keiden, digitalisaation ja tietohallin­ non, palvelumuotoilun sekä kansain­ välisten asioiden ja edunvalvonnan osaajaa. Keskeisiä tehtäviämme ovat muun muassa muutosprosessien johtaminen, tietoon perustuvan ana­ lyysin rakentaminen ja kansainväli­ set asiat.

Aloitan aamuni lukemalla uutisia ja sähköposteja ja jututtamalla ihmi­ siä. Valmistaudun siten päivän ko­ kouksiin ja päätöksentekoon. Työhö­ ni kuuluu paljon tiedon koostamista sujuvaa päätöksentekoa varten. Suu­ ren osan työajastani vievät kokouk­ set. Ne liittyvät näin koronakriisin aikana tilannekuvan muodostami­ seen, valmisteluun ja kaupunki­tason koordinointiin.

Odotan kohtaavani jatkuvia haasteita Viime kuukausien kriisi on vahvis­ tanut sen, että toimintaympäristön muutokset tulevat yhä nopeampina, yllättävämpinä ja suurempina. Ko­ ronakriisin lisäksi kaupungin kas­ vu, ilmastonmuutos ja digitalisaatio muuttavat toimintaympäristöä ta­ valla, jota emme aina voi ennakoida.

Tämä haastaa jatkuvasti sitä, miten organisoimme työtä. Tarvitsemme kokeiluja ja yhteistyötä yli toimialo­ jen sen lisäksi, että toteutamme pe­ rinteistä selkeästi rajattua tutkimus­ ta ja vuosikellon mukaisia tavoitteita.

eriarvoisuuden välttäminen tule­ vat lähivuosina vaatimaan huomio­ ta. Yhteisöllisyys on koronakriisin myötä hetkellisesti noussut. Selvää tosin on jo nyt, että riski eriarvois­ tumiseen kasvaa entisestään.

Visioissani Helsinki on paikka, johon tullaan muualta oppimaan, miten maailman suurimmat haas­ teet digitalisaatio, ilmastokriisi, väestön ikääntyminen ja globaalit pandemiat hoidetaan ja käännetään mahdollisuuksiksi.

Nautin porukassa onnistumisesta Saan hyvän fiiliksen arjen pienistä asioista, aurinkoisesta aamulenkis­ tä ja hyvästä kahvista. Tykkään rat­ koa asioita ja nautin porukassa on­ nistumisesta. Kaupungilla on paljon eri alojen osaajia, joilta uskon voi­ vani oppia paljon mielenkiintois­ ta. Pyrin verkostoitumaan laajasti ja löytämään keinoja pitää yhteyttä mahdollisimman laajasti eri toimi­ aloille ja liikelaitoksiin.

Tykkään heittäytyä mahdotto­ maltakin tuntuviin haasteisiin ja monimutkaisiin hankkeisiin. Olen ylpeä onnistuessani niissä. Erityi­ sen ylpeä olen, jos koen, että voin mahdollistaa onnistumisen muille ihmisille.

Saan virtaa urheilusta ja perheestä Luen paljon ja urheilen. Pyöräily on ollut viime vuosina lähellä sydäntäni.

Vietän aikaa perheeni kanssa ja soit­ telen myös kitaraa – silloin perhe to­ sin vetää oven usein kiinni. HH

Olen visionäärinen johtaja

3

Helsinki on hieno kaupunki, jossa monet asiat toimivat hyvin. Haluan tehdä kaupungista yhä enemmän yh­ teisen paikan meille kaikille.

Kaupungilla on kunnianhimoi­ nen digitalisaatio-ohjelma ja katta­ va toimenpideohjelma ilmastokrii­ sin taittamiseksi. Yhteisöllisyys ja

MOT TO

Yksin pääsee nopeasti. Yhdessä pääsee pitkälle.

KUKA? Strategiajohtaja Markus Kühn TYÖPAIKKANI Johdan vuoden 2020 alussa perustettua strategiaosastoa.

Osastomme kuuluu kaupunginkansliaan ja neljä yksikköä työskentelevät eri toimipisteissä.

TYÖKAVERINI Osastollamme on noin 130 henkilöä. Lähimpiä työkavereita on paljon: oman tiimini lisäksi muun muassa Helsingin koronakriisihallinnan valmisteluun osallistuvat kollegat ja kaupungin johtoryhmän jäsenet.

TYÖTEHTÄVÄNI Keskeisin tehtäväni on varmistaa yhdessä kaupungin toimialojen ja osastojen kanssa, että kaupunki saavuttaa tärkeimmät tavoitteensa. Työhöni kuuluu paljon tiedon koostamista, analysointia ja kokouksia.

POLKUNI KAUPUNGILLE Aloitin työt kaupungilla 1.4. Sitä ennen työskentelin muun muassa Posti Groupin strategiajohtajana kuusi vuotta.

HELSINGIN HENKI 2/2020 21

M E N E S T YS TA R I N A

Tiina Hörkkö vetää Helsinki-apu-tiimiä ja Irma Sippola contact centeriä.

Ikä­ihmisten apuna Maaliskuun lopulla avattu Helsinkiapu oli ison työn äärellä, kun kaupunki pyrki tavoittamaan ikäihmisiä puhelimitse. Puhelinpalvelun pystyttäminen ja pyörittäminen vaati monilta hommaan hypänneiltä pitkiä päiviä ja hyvää tiimihenkeä. Yhteistyö ja asiakkaiden palaute palkitsi.

T E KS TI P I M ÄK IL Ä KU VAT J U HO K U VA

22 HELSINGIN HENKI 2/2020

K

eskustelutukea ja asiointi­ apua tarjoava Helsinki-apu aloitti toimintansa maalis­ kuun lopulla, kun kaupun­ ki päätti tavoittaa kaikki yli 80-vuoti­ aat puhelimitse ja tarjota heille apua.

Kaupunki lähti yhteistyöhön seuran­ kunnan, kansalaisjärjestöjen ja kau­ punkilaisten kanssa. Halu auttaa osoittautui heti suureksi, ja palvelu rakentui muutamassa päivässä.

– Yksi syy nopeaan toimintaan johtuu yhteisestä halusta pitää ikäih­ miset turvassa ja terveydenhuolto ja­ loillaan, kertoo Helsinki-avun johtaja Tiina Hörkkö kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta.

Uudenlaisen palvelun rakentami­ nen vaati Hörkön tiimiltä saumaton­ ta yhteistyötä ja organisointikykyä, ennen kaikkea siksi, ettei kukaan ydinjoukosta ollut tehnyt mitään vastaavaa aiemmin. Työ alkoi ikäih­ misten erilaisten tarpeiden, kuten asiointi- ja keskusteluavun, tunnis­

tamisella ja jatkui nopeatempoisella kehittämisellä.

– Iso contact center laitettiin pys­ tyyn vain kolmessa päivässä. Kun ai­ kataulu oli kiireellinen, meidän oli pakko ajatella, että korjaamme mah­ dolliset virheet matkalla, Hörkkö kertoo.

Apu perille Nyt takana on lukematon määrä työ­ tunteja, joiden aikana on syntynyt niin asiakaspalvelumalli, ohjeistus kuin erilaiset palvelulupaukset. Lisä­ jännitystä tekemiseen on tuonut se, että kaikki suunnittelutyö tehtiin ver­ kossa.

– Se opetti keskittymään oleelli­ seen. Tiimin oli pakko kestää yksi­ näisyyttä, koska kaikille ei riittänyt työpareja. Yhteinen päämäärä säilyi koko ajan kirkkaana mielessä kaikil­ la osapuolilla, Hörkkö kertoo.

Samaa kertoo liikuntapalveluis­ ta Helsinki-avun Vuosaaren alueen

Vinkkaa, mistä menestyneestä tiimistä tai yhteisöstä voitaisiin seuraavaksi tehdä juttu tälle palstalle. Mitä uutta tai innostavaa heillä on meneillään, josta muutkin haluaisivat lukea? Laita viestiä sisainenviestinta@hel.fi.

TIIMI Helsinki-apua luotsaa Tiina Hörkön johtama kymmenen hengen ydintiimi.

Avulla on 18 alueellista koordinaatiopistettä ympäri kaupunkia. Palvelu toimii kaupungin ja seurakuntien yhteisellä toimintamallilla.

Puhelinpalvelun pääkeskus contact centerillä työskentelee yhteensä noin 500 henkilöä.

Mukana on niin kaupungin kuin seurakunnan työntekijöitä sekä muita vapaa­ehtoisia toimijoita.

Valto Vuorion työpaikka on kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla Kannelmäen kirjastossa. Tällä hetkellä hän työskentelee Helsinki-avussa ja käy kaupassa iäkkäiden puolesta.

Palvelun pystyttäminen on nostattanut uudenlaista yhteishenkeä.

koordinaattoriksi siirtynyt Jukka Lundgren kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta.

Lundgrenin työnkuvaan kuului muun muassa vapaaehtoisten haastattelu, sopimusten teko ja tilausten koordinointi eteenpäin.

– Toki järjestelmä tuntui ainakin alussa hieman monimutkaiselta.

Siihen oli kuitenkin varmasti syynsä, ja tekemisen tavat selventyivät koko ajan. Tilanne ei ollut varmasti helppo kenellekään, ja pääasia oli, että tarjoamamme apu kulki perille, Lundgren kertoo.

Myös Helsinki-avussa logistiikkakoordinaattorina toimiva Tomi Lempiäinen samalta toimialalta kertoo, että yhteistyö eri tahojen välillä on sujunut hyvin ripeästä aikataulusta huolimatta.

– Logistiikkapuoli rakentui koko ajan sitä mukaa, miten itse palvelukin. Meidän tehtävänämme on ollut tarjota tukea koordinaatio­pisteisiin ruoka-avun toimittamiseen. Olem-

me onnistuneet siinä olemassa olevien resurssien puitteissa hyvin, Lempiäinen sanoo.

Hyppy uuteen hyödylliseen Jos contact centerin pystyttäminen sujui nopeassa tahdissa, niin samoin itse työ. Tavallisesti maahanmuuttajanuorten Helsinki-hankkeen projektipäällikkönä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla työskentelevä Irma Sippola päätyi pikaisella aikataululla contact centerin vetäjäksi.

– Alkuun työpäivät olivat hektisiä ja täytyi melkoisella vauhdilla omaksua uusia asioita. Päivien venymisestä huolimatta itse työ oli todella antoisaa, ja on ollut mielenkiintoista päästä tekemään kokonaan uutta, hän kertoo.

Sippolalla ei ollut aiempaa kokemusta contact centerin vetämisestä, mutta se ei ole työntekoa haitannut.

– Omat työni ovat nyt joka tapauksessa jäissä, joten mielelläni olen kantanut korteni kekoon vanhusten auttamisessa. Vaikka tilan-

ne on ikävä, on ollut mielenkiintoista oppia uutta ja löytää samalla jopa uusia työkavereita, Sippola kertoo.

Myös Hörkön mukaan palvelun pystyttäminen on nostattanut kaikissa uudenlaista yhteishenkeä.

– Uskon, että koko kaupunki on oppinut tilanteesta paljon, ja vastaavia taitoja ja toimintatapoja voidaan hyödyntää jatkossa muissa kriisi­ tilanteissa, Hörkkö pohtii.

Jokaisen avulle käyttöä Helsinki-avun työtä on helpottanut se, että mukaan on tullut jatkuvasti uusia yhteistyötahoja. Erityiskiitosta Hörkkö antaa kaupungin joustavasta toiminnasta.

– Mihinkään ei ole sanottu ei, oli kyse sitten tietokoneiden puuttumisesta tai vaikka yksittäisestä bensakortista.

Hörkön mukaan puhelinpalvelu on toistaiseksi tavoittanut ikä­ ihmiset hyvin. Moni on ilahtunut jo siitä, että apua on ylipäänsä tarjolla, ja keskusteluavun lisäksi kauppa-apu on tullut todelliseen tarpeeseen. Kaikkia palvelu ei kuitenkaan tule tavoittamaan. Siksi Hörköllä on vinkki, johon kuka vain voi vaikuttaa.

– Jokaisen olisi hyvä miettiä, löytyykö naapurista joku, jolle voisi käydä kaupassa. Kyse on loppujen lopuksi pienestä teosta, jolla on iso merkitys, Hörkkö kertoo. HH

Apua nopeasti tarjolle Pormestari Jan Vapaavuori ilmoitti maaliskuun puolivälissä, että kaikille kaupungin ikäihmisille pyritään tarjoamaan apua poikkeusoloihin.

Ydintiimi aloitti toimintansa, ja puhelinpalvelun contact center pystytettiin vain muutamassa päivässä.

Uuden palvelumallin luominen on vaatinut uusien toimintatapojen omaksumista, sillä kaikki työ on tehty sähköisillä alustoilla.

Puhelinpalvelu avautui 30.3. Palveluun voivat soittaa kaikki yli 70-vuotiaat kaupunkilaiset, jotka tarvitsevat keskustelutukea ja apua asiointiin poikkeusoloissa. Helsingissä asuu kaikkiaan noin 80 000 yli 70-vuotiasta ja noin 27 000 yli 80-vuotiasta, joille apu on tarkoitettu. lisätietoja:

hel.fi > helsinkiapu

HELSINGIN HENKI 2/2020 23

K UN TO JA M I E LI

Katri Kuismin ilmoittautui ensimmäisten joukossa vapaaehtoiseksi Laakson koronaterveysasemalle.

Etulinjassa K Kaikki eivät tee etätöitä poissa työpaikaltaan. Tuhannet kaupungin työntekijät työskentelevät koronan vuoksi ja toiminnan varmistamiseksi monenlaisissa tehtävissä. Vaikka tartuntariski on etulinjalaisilla muita suurempi, pelkoa ei voi päästää hallitsemaan elämää. Terveydenhoitaja Katri Kuismin kertoo, kuinka kentällä selvitään.

T E KS T I R I T VA-L I IS A SANNE M ANN K U VAT S ABR I NA B QAIN

24 HELSINGIN HENKI 2/2020

un Laaksoon perustetulle koronaterveysasemalle etsittiin vapaaehtoisia hoitajia maaliskuussa, terveydenhoitaja Katri Kuismin sosiaali- ja terveystoimialalta ilmoittautui mukaan ensimmäisten joukossa.

– Olen perusterve eikä minulla ollut syytä kieltäytyä tehtävästä, hän perustelee päätöstään.

Laakson koronaterveysasema avattiin maaliskuun puolessavälissä ja myöhemmin myös Malmin terveysasema muutettiin palvelemaan pelkästään hengitystieoireisia potilaita. Tuolloin Kuismin siirtyi takaisin omaan toimipisteeseensä Malmille.

– Normaalisti hoidan työssäni monenlaisia potilaita akuuteista tapauksista pitkäaikaissairauksiin, mutta työnkuva kaventui huomattavasti terveysaseman roolin muututtua.

Nyt työhön kuuluu vain hengitystieoireisten potilaiden tapaamista,

näytteiden ottoa, voinnin arviointia ja tarvittaessa jatkohoitoon lähettämistä.

Varotoimet antavat suojaa Suuri muutos koskee myös varotoimia. Töihin tultaessa henkilöstö pukeutuu työ- ja suojavaatteisiin niin sanotulla puhtaalla puolella ennen siirtymistä vastaanottotiloihin. Päälle puetaan suojaesiliinat, päähineet, kasvomaskit, suojalasit ja kertakäyttöhanskat.

– Juuri suojavarusteet antavat meille turvaa. Niiden ansiosta tätä työtä voi tehdä turvallisin mielin, Kuismin sanoo.

Kertakäyttöhanskoja vaihdetaan joka potilaan välillä ja suojamaskeja tarpeen tullen. Kaikki suojavaatteet vaihdetaan eristyshuoneessa käynnin jälkeen ja siirryttäessä potilastilojen ja puhdastilojen välillä. Siirtymiset pyritään pitämään minimissä suojavarusteiden säästämiseksi. Isoin huoli koskee juu-

Logistiikka toimittaa tavaraa toimipisteisiin Staran logistiikkakeskus Oulunkylässä toimittaa kaupungin toimipisteisiin tavaraa saippuoista vessapapereihin ja suojavarusteisiin. Hygieniatuotteiden kova kysyntä on näkynyt logistikko Antti Ruottisen työssä.

– Kaikki haluavat nyt isoja määriä suojavälineitä ja käsidesiä. Aluksi myös vessapaperia hamstrattiin.

Onneksi sitä saatiin hyvin varastoon, koska tehtaan koneet laulavat yötä päivää, Ruottinen kertoo.

Logistiikkakeskuksesta lähtee toimituksia muun muassa päiväkodeille, kouluille, pelastuslaitokselle, koronaterveysasemille ja moniin muihin Soten toimipisteisiin. Tavaranimikkeitä on tuhansia ja niitä tilataan eri toimittajilta. Varastolta tuotteet kulkevat autokyydeillä tilaajille.

Ruottinen vastaa tavaran vastaanotosta. Hänellä on logistiikan perustutkinto ja meneillään on palvelulogistiikan erikoisammattitutkinnon suorittaminen oppisopimuksella.

Hamstraus hankaloittaa ri niiden riittävyyttä. Siksi päivä on suunniteltava tarkkaan kahvinjuonnista lähtien, koska kahdeksantuntisen työpäivän aikana pyritään järjestämään vain yksi tauko.

Huoli ulottuu lähipiiriin Vaikka tartuntariski on kenttätyössä suurempi kuin etätyöläisillä, oma sairastuminen ei varsinaisesti pelota Kuisminia. Huhtikuiseen haastatteluhetkeen asti hän oli itse säilynyt terveenä mutta kantoi huolta lähipiiristä.

– Eniten huolestuttaa, että olisin oireeton kantaja ja tartuttaisin tietämättäni omaa perhettä.

Kotona odottavat 3- ja 7-vuotiaat lapset sekä mies, joka käy töissä kodin ulkopuolella. Arjen pyörittämisessä ja pienen koululaisen etäopetuksessa on auttanut anoppi, joka ei ikänsä puolesta kuulu riskiryhmään.

Kuismin pitää hyvänä, että näytteenoton kriteereissä huomioidaan erityisesti terveydenhuollon henkilöstö ja myös perheenjäsenten koronaan viittaava oireilu. Näin tauti saadaan aisoihin siellä, missä sen leviäminen olisi tuhoisinta.

Isoin tuki työkavereilta Työpäivät koronaterveysasemalla pysyttelivät vielä huhtikuussa normaalin rajoissa. Henkilökuntaa oli riittävästi, mutta Kuismin epäilee, että epidemian pitkittyminen voi muuttaa tilanteen.

– Hankalinta on juuri epätietoisuus poikkeusjärjestelyjen kestosta. Kukaan ei voi suunnitella lomia ja tulevaisuutta kovin pitkälle.

Rankoista ajoista huolimatta Kuismin näkee työssään monia valoisia puolia: töitä riittää, eikä tarvit-

– Isoin tuki ovat juuri työkaverit. Koska kaikki ovat vapaa­ehtoisesti tässä työssä, ilmapiiri on hyvä. Asioita jaetaan ja päivää kevennetään hurtilla huumorilla, Katri ­Kuismin sanoo. se ahertaa yksin, vaan on mahdollisuus mennä työpaikalle ja nähdä kollegoja.

– Isoin tuki ovat juuri työkaverit.

Koska kaikki ovat vapaaehtoisesti tässä työssä, ilmapiiri on erittäin hyvä. Asioita jaetaan ja päivää kevennetään hurtilla huumorilla.

Epidemian aiheuttama hamstraus on aiheuttanut ajoittain ilmapiirin kiristymistä varastolla, kun ohjeita ei aina ehditä päivittää. Myös tavarantoimittajat rajoittivat jossain vaiheessa eriä.

– Onneksi meillä on toimiva tiimi, jossa tsemppaamme toisiamme. Kannustus auttaa jaksamaan hankalissa tilanteissa.

Ruottinen pitää tärkeänä, että hyvä ilmapiiri säilyy.

Varastossa henkeä nostatetaan päivittäin jakamalla työtovereille kehuja onnistumisista. Myös huumori kukkii ja vitsit lentävät hyllyjen välissä.

Hygieniaohjeet tiukentuivat Epidemia on tiukentanut etenkin käsihygieniaan liittyviä ohjeita logistiikkakeskuksessa. Kaikkien saatavilla ovat käsidesit ja kertakäyttökäsineet. Halutessaan saa käyttöönsä myös hengityssuojaimia.

Osa tavaraa kuljettavista kuskeista käyttää täysiä suojavarusteita estääkseen viruksen leviämistä.

Tavarantoimittajatkin ovat tiukentaneet suojatoimia.

– Itse en pelkää sairastumista, mutta kurjaa olisi, jos virus leviäisi työpaikalle ja moni joutuisi karanteeniin, Ruottinen pohtii.

Hän uumoilee, että mahdolliset sairastumiset voisivat johtaa henkilöstövajaukseen ja toimitusketjun hidastumiseen. Logistiikkakeskuksessa on parikymmentä työntekijää, joista kaikki ovat kentällä muutamaa toimistotyöläistä lukuun ottamatta.

Vapaa-aika on rauhoittunut Työpäivän jälkeen Kuismin rentoutuu liikkumalla luonnossa. Kun on koko päivän pitänyt hiostavia suojavaatteita, illalla on päästävä raittiiseen ilmaan. Samalla hän pitää yhteyttä ystäviin puhelimitse.

– Elämä on rauhoittunut, kun ylimääräiset menot ovat tauolla. Ja se on oikeastaan hyvä juttu.

Terveydenhoitajalla arvot eivät ole menneet uusiksi, mutta epidemia on korostanut oman perheen ja terveyden merkitystä. Lukijoille hän haluaa sanoa, että jokaisen rooli on nyt tärkeä. Vaikka edessä on pitkä urakka, tulemme selviämään.

Kurjaa olisi, jos virus leviäisi työpaikalle ja moni joutuisi karanteeniin, Antti Ruottinen pohtii.

HELSINGIN HENKI 2/2020 25

K UN TO JA M I E LI

Uusin tavoin eteenpäin Rankkuudestaan huolimatta koronakriisi tarjoaa myös kasvun paikan työyhteisöille ja henkilöstölle. Muuttunut tilanne haastaa omaksumaan uusia työtapoja ja -rooleja. Samalla saavat sijaa uudenlaiset selviytymiskeinot ja myötätunto. Apua saa myös työterveydestä.

T E KST I R I T VA-L IIS A S ANNE M ANN K U VAT I S TO C K

M

onenlainen hätä ja huo­ li on näkynyt kevään mittaan lisääntyneinä yhteydenottoina työ­ terveyshuollossa. Eniten ahdistusta tuottaa pelko omasta tai läheisten sai­ rastumisesta. Terveydenhuollon ensi­ linjassa työskentelevät kantavat huol­ ta myös asiakkaiden voinnista.

Tunteet ovat sallittuja, muistutta­ vat työterveyspsykologit Katriina Pulli ja Mervi Seppälä Työterveys Hel­ singistä. He antavat ohjeita, kuinka välttyä turhalta hermoilulta ja saada voimavarat kestämään kriisin kes­ kellä. Apua on lupa hakea.

Epidemia on jakanut henkilöstöä etätyötä ja lähityötä tekeviin. Vaik­ ka turvallisuusuhat vaihtelevat, työ­ terveyspsykologien toiveena on, ettei syntyisi jakolinjoja. Kaikki kamppai­ levat saman päämäärän eteen. Tär­ keintä on nyt osoittaa myötätuntoa itselle ja toisille.

Yhteinen ahdinko on pakotta­ nut työyhteisöt keskittymään oleel­ liseen ja siirtämään syrjään pinnan alla muhivia ristiriitoja. Työterveys­ psykologit arvelevat, että tästä voi seurata uusia oivalluksia, mutta myös kasaantuvia pulmia, joita jou­ dutaan ratkomaan kriisin hellitettyä.

Surffailua tunteiden aallokossa Ihmiskuntaa riivaava kulkutauti on omiaan aiheuttamaan epä­ määräistä pahaa oloa. Tunteet ovat osa ihmisyyttä, eikä niitä pidä juosta pakoon. Jos aaltoja ei pysty kesyttämään, niillä voi opetella surffaamaan.

Opettelu alkaa oman sisäi­ sen puheen ja reagointitapojen tarkkailemisella. Ensiksi tulee tunnistaa tunne ja antaa sille nimi. Vaikka tunne olisi epämiel­ lyttävä, se on parempi hyväksyä kuin tukahduttaa. Tilalle voi myös etsiä rauhoittavia ajatuksia tai turvautua tietoisen läsnäolon harjoitukseen, jossa kuunnellaan hengitystä ja aistituntemuksia.

Keskittyminen tähän hetkeen tähtää yliviritystilan rauhoitta­ miseen.

Paniikkia voi hillitä mieli­ kuvaharjoituksilla esimerkiksi

26 HELSINGIN HENKI 2/2020

siirtämällä itsensä sellaiseen paikkaan, jossa kokee olonsa turvalliseksi ja mieluisaksi. Yhtä hyvin reipas ulkoilu ja muu teke­ minen auttaa ottamaan etäisyyt­ tä katastrofiajatuksiin. Fyysinen kunto tukee henkistä jaksamista.

Kokoukset kotona Perhetilanne ohjaa pitkälti etätyö­ läisten arkea. Jos kotona hyörii kahden etätyötä tekevän aikuisen lisäksi koululaisia tai päiväkoti-­ ikäisiä, kannattaa päivä aloittaa ”työmaakokouksella”, jossa sovitaan päivän kulusta kotona.

Rauhallista aikaa tulisi järjestää etenkin keskittymistä vaativalle aivotyölle. Kahden vanhemman ­taloudessa voi vuorotella lasten­ hoidossa ja omien töiden teossa.

Etätyön haasteena on uusien rakenteiden löytäminen työpäiväl­ le. Päivää voi rytmittää järjestä­

mällä siirtymävaiheita. Esimerkik­ si kävelylenkki ennen työpäivää ja sen päätteeksi auttaa pitämään työn ja vapaa-ajan erillään.

Tärkeitä ovat myös ergonomiaa tukevat tauot. Kannattaa hyö­ dyntää kaupungin tietokoneille asennettua Break Pro -ohjelmaa, joka tarjoaa säännöllisin välein harjoitteita paussien pitämiseksi.

Monien velvoitteiden paineessa saa luopua täydellisyyden tavoit­ telusta ja antaa itselleen luvan siirtää vähemmän kiireellisiä töitä syrjään.

Yksinäisyyteen apua On syytä erottaa yksineläminen ja yksinäisyys. Vaikka asuisi yksin ja tekisi etätöitä, ei välttämättä tunne itseään yksinäiseksi, jos sosiaa­ linen verkosto toimii.

Mökkihöperyyttä voi estää digitaalisten laitteiden suomilla yhteyksillä.

Kokemus neljän seinän sisällä olemises­ ta on kollektiivinen, sillä

pandemia on pakottanut miljardit ihmiset eristyksiin, karanteeniin tai etätöihin. Kukaan ei voi nyt tavata ystäviään entiseen tapaan.

Sen sijaan tiedetään, että yksinäisyys on riski terveydelle.

Epidemia koettelee erityisesti haavoittuvimpia ihmisryhmiä, kuten mielenterveyskuntoutujia.

Jos ystäviä ei ole, apua ja tukea saa työterveyshuollosta ja muilta ammattiauttajilta.

T YÖTERVE YS HELSIN KI

FAKTA Fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden suojatoimet riittävät suojavarusteet ja suojavarusteita koskevat käyttöohjeet turvallisuutta koskeva muu selkeä ohjeistus perehdytys työhön ja käytäntöihin mahdollisuus kysyä neuvoa ja saada apua työn riittävä tauotus mahdollisuus purkaa työhön liittyvää tunnekuormaa työtovereiden ja esimiehen kanssa työterveyshuollon tuki

Riittävää suojaa Terveydenhuollossa ja muissa läsnäoloa vaativissa tehtävissä työskentelevät tarvitsevat riittävät suojatoimet säilyttääkseen toimintakykynsä.

Etulinjan taistelijoita kannattelee työyhteisön ja johtamisen tuki, riittävä tauotus sekä vahva ammattitaito ja -identiteetti.

Vapaa-aikana tarvitaan hyvä valikoima palautumista tukevia rutiineja, kuten liikuntaa ja työstä irrottavaa askarointia.

Kriisin jatkuessa terveydenhuollossa ehtii kertyä traumaattisia kokemuksia. Tietoa psyykkisen tuen mahdollisuuksista löydät Työterveys Helsingin omilta sivuilta. Linkkejä muille asiantuntijasivuille löydät tämän tekstin alta.

Koho nousee aina pinnalle Vaikka kriisi painaa nyt jokaista, meillä on kyky palautua koettelemuksista. Tätä kykyä kutsutaan resilienssiksi. Se on kuin ongenkoho, joka nousee aina pintaan. Vastoin­ käymiset pakottavat löytämään selviytymiskeinoja tähän hetkeen ja tuleviin harmeihin.

Palautumisen taitoa voi harjoitella haastamalla omia kielteisiä ajatuksenjuoksujaan ja keskittämällä huomion positiivisiin tulevaisuudenkuviin. Usko selviytymiseen vahvistaakin kykyä palautua.

mistä apua: mieli.fi sydan.fi > fakta > viisi helppoa mindfulness harjoitusta arkeen Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys

Tauota etätyötäsi tunnin välein Kevään aikana useat meistä ovat opetelleet työskentelemään etätöissä. Jotta työ onnistuu vaivoitta, ergonomiaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

K

otona saattaa usein olla käytössä pelkästään keittiön pöytä, kova tuoli sekä läppäri. Tämän takia aiemmat vaivat saattavat alkaa oireilla. Kotona on kuitenkin helppo tauottaa työtä, joten tässä on muutama vinkki etäpäiviin.

Tauota työtäsi vähintään tunnin välein. Nouse silloin ylös tai tee jokin pieni kotityö. Pyykkien ripustaminen tai astianpesukoneen tyhjennys ovat hyviä taukoja. Hyödynnä myös Break Pro -taukojumppaohjelmaa, joka toimii etäyhteydellä kaupungin koneissa tai mobiilisti, jos käytössäsi on kaupungin sähköposti.

Tee itsellesi kunnon etätyöpiste, johon voit palata uudelleen seuraavana päivänä. Järjestä ergonomia siten, että voit työskennellä pöydän äärellä ja saat tuettua kyynärvartesi pöydän pinnalle. Jos istut sohvalla, tue kyynärvartesi tyynyillä siten, ettet joudu kannattelemaan kyynärvarsia ilmassa jännittämällä hartialihaksia.

Kun istut, ergonomiaa voi parantaa laittamalla pyyherullan ristiselän tueksi tai tyynyn yläraajojen tueksi. Tyynyjen avulla voi sohvallakin saada hyvän työskentelyasennon. Nurkkaan unohtunut jumppapallo voi toimia välillä työtuolina tai selän rentouttajana.

Kun istut, pyyherulla selän takana tukee hyvin ristiselkää.

Käytä erillistä näyttöä, jos sellainen kotoa löytyy. Tarvittaessa voit käyttää myös television ruutua. Jos sinulla ei ole erillistä näyttöä, nosta kannettava tietokone vaikka kirjapinon päälle siten, että näytön yläreuna on hieman silmätason alapuolella ja käytä irrallista näppäimistöä sekä hiirtä pöydällä. Käytä palavereissa ja puheluissa tarvittaessa irrallisia kuulokkeita ja mikrofonia, kevytkuulokkeita tai vastamelu­ kuulokkeita.

Jos työsi ei ole aikataulutettua, tee itsellesi edellisenä päivänä tai ennen työpäivää tehtävälista töistä, jotka aiot tehdä tulevan päivän aikana. Merkitse listaan selkeät tauot, kuten ruoka- ja kahvitauko. Sovi työkavereiden kanssa palavereja ja yhteyden­pitoa muutenkin kuin työasioissa, esimerkiksi virtuaalilounaan tai kahvihetken parissa. Se virkistää.

Muistathan, että tuki- ja liikuntaelin­ oireissa sekä ergonomiaan liittyvissä asioissa voit aina olla yhteydessä­Työ­ terveys Helsingin työfysioterapeutteihin.

Kirjoittaja on Työterveys Helsingin työfysioterapeutti Leena Uotila.

Kuva: Sabrina Bqain

HELSINGIN HENKI 2/2020 27

T I UK AS SA PA I K AS SA Aurinkoinen kevätsää siivitti Maria Erikssonin voimaharjoittelua ryhmässä, jota ohjaa Mats Loan Sipoon Sykkeestä.

Voimaa!

Tavoitamme Maria Erikssonin liikuntaryhmästä, jossa valmistaudutaan voima­harjoitteluun ulkosalla.

Monipuolisesta kehonhuollosta on tullut 56-vuotiaalle varhaiskasvatuksen opettajalle tärkeä voimavara. Työn imua +55 -valmennus tarjoaa lisätsemppiä ja voimaa työhön.

T E KS T I R I T VA-L I IS A SANNE M ANN K U VAT S AM I H EI SK ANEN

28 HELSINGIN HENKI 2/2020

K

un Maria Eriksson täytti 50 vuotta, hän huomasi silloi­ sen työnsä Finnairin purse­ rina käyvän liian raskaaksi.

Keho ei enää sietänyt yötöitä ja jat­ kuvia vuoronvaihtoja. Vaihtoehdoksi tuli hakeutuminen alkuperäiseen am­ mattiin varhaiskasvatuksen pariin.

Nyt hän on ollut jo nelisen vuotta töissä kaupungilla, ruotsinkielisessä Cygnaeus förskolanissa, jossa tekee myös varajohtajan töitä.

Kysyimme, miten ikääntyvä sel­ viää tiukoista paikoista vauhdik­ kaassa päiväkotiympäristössä ja millaista apua on tarjolla.

Millaiset tekijät kuormittavat eniten?

Olen täydellisyyteen pyrkivä suo­ rittaja. Paineet tulevat sekä omasta luonteesta että aikatauluista. Pahin­ ta on ristiriita, joka syntyy hallinnol­ listen töiden ja varsinaisen opetus­ työn välille. Aina ei tiedä, miten työt pitäisi priorisoida. Silloin tuntuu,

että savua alkaa nousta korvista.

Työ lasten kanssa ei stressaa mi­ nua. Pikemminkin varhaiskasvatus­ työ on entiseen nähden pelastus, koska työajat ovat säännölliset ja vii­ konloput vapaita.

Millaista tukea olet saanut?

Sain suuren avun Työn imua +55 -val­ mennuksesta, johon osallistuin vii­ me vuoden keväällä. Siellä piti piir­ tää aikajana ja pysähtyä miettimään, mitä vielä haluaa saada aikaisek­ si työelämässä. Teki hyvää punnita vaihtoehtoja, karsia turhia haaveita ja jättää jäljelle sellaiset, joista on oi­ keasti hyötyä.

Luovuin esimerkiksi maisteritut­ kinnon suorittamisesta, mutta sen sijaan olen osallistunut muille kurs­ seille ja hankkinut lisätietoa erityi­ sesti positiivisesta pedagogiikasta.

Tukea saan myös työyhteisöltä ja esimieheltä, joka alun perin ilmoitti minut valmennukseen.

A RJEN T YÖ K A LU

TEKSTI S USANNA SNELLMAN K UVA S OFI A RI NSKOI

Helvi auttaa työnteossa FAKTA Työn imua +55 -valmennus kohderyhmänä erityisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialan 55 vuotta täyttäneet perustuu Työterveyslaitoksen valmennukseen, käsittää kolme iltapäivätapaamista, järjestetään kerran vuodessa käsitellään suhdetta työntekoon, työssä jaksamiseen ja omiin voimavaroihin keskustellaan samassa uravaiheessa olevien kanssa etsitään näkökulmia työn kehittämiseen ja välineitä työkyvyn ylläpitoon. lisätietoja:

kasko.koulutus@hel.fi

Mikä merkitys valmennuksella oli?

Se oli ammatillisesti merkittävä py­ säkki. Valmennus loi struktuurin työhön ja tuleviin eläkevuosiin. Kun työvuosia koskeva suunnitelma kir­ kastui, sain myös rajat, jotka varje­ levat liiallisilta ponnisteluilta ja työ­ uupumukselta.

Jokaiselta valmennuskerralta läh­ din kotiin hymyssä suin. Vertaistuen saaminen ja kokemusten jakaminen oli erityisen antoisaa.

Valmennuksessa kirkastui myös tulevaisuuden unelma. Kun kah­ deksan vuoden päästä jään eläkkeel­ le, haluan hankkia koiran seuralai­ seksi ja jokapäiväisen liikkumisen vauhdittajaksi.

Millaisia voimavaralähteitä sinulla on?

Pidän huolta itsestäni liikkumalla ja hiljentymällä. Erityisen tärkeäk­ si on tullut kerran viikossa kokoon­ tuva ohjattu kuntosaliryhmä, mutta teen voimaharjoittelua lisäksi itse­ näisesti. Harjoituksia pidetään myös ulkosalla.

Luonnossa liikkuminen, hiljen­ tyminen, jooga ja muu kehonhuolto kuuluvat omatoimiseen ohjelmaa­ ni. Ne pitävät mielen ja kehon tasa­ painossa. HH

Helvi on virtuaalinen keskusteluohjaaja kaikille kaupungin työntekijöille. Sen avulla kuka tahansa voi käydä Helvissä olevia aiheita läpi yksin tai yhdessä työyhteisön kanssa.

Tuoreet sisällöt porautuvat ajankohtaisiin haasteisiin.

1

Apua lastensuojeluun, kielitietoisuuden kasvattamiseen ja hyvään työ­ käyttäytymiseen Tänä vuonna on lanseerattu useita Helvi-sessioita ja lisää on tulossa.

Keväällä toteutettiin pika-aikataululla kaikilla älylaitteilla toimiva yksilötyöversio etätyöstä, joka on kaikkien käytettävissä eikä vaadi erillistä kirjautumista. Se auttaa pohtimaan oman etätyön johtamista, työhyvinvointia ja työpaikan yhteistä sosiaalista pääomaa.

Syyskaudelle on tulossa Suojellaan lapsia -Helvi, joka on osa lapsiin ja nuoriin kohdistuvien seksuaali­ rikosten ehkäisyhanketta. Siitä on ilmestynyt myös podcast Riko Hiljaisuus – tietoa lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta ja groomingista, joka sopii kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville.

Elokuussa Kasko julkaisee Helvi-virtuaalityöpajan kielitietoisuudesta ja sen käytöstä opetuksessa ja kasvatuksessa. Kullekin koulutusasteelle räätälöidyt työpajat toteutetaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä oppilaitosten kehittämispäivissä. Kielitietoisuus-­ Helvi toteutetaan Opetushallituksen rahoituksella osana maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelmaa (Make).

Lisäksi syksyllä ilmestyy Sopuisasti Stadissa -Helvi, joka ohjaa työyhteisöt keskustelemaan toimivan työyhteisön ja hyvän työkäyttäytymisen perusteista sekä toimintatavoista, joilla työyhteisössä puututaan epäasialliseen kohteluun ja häirintään.

2

Kuvia, videoita, tekstiä

Helvi löytyy jatkossa osoitteessa helvi.hel.fi Onnin Koulutuskalenterin sijaan. Se on maksutta käytössä kaikilla älylaitteilla suoraan selaimessa eikä vaadi kirjautumista tai oheisohjelmien asennusta.

Istunnon aikana esitellään aiheeseen liittyvää taustatietoa kuvina, videona ja tekstinä. Aiheen käsittelyä jatketaan keskustellen ja kirjoitetaan muistiin yhteisiä pohdintoja. Lopputuloksena syntyy tiimitaulu keskeisimmistä asioista.

3

Tutustu materiaaliin

Helvi on kaupunginkanslian kehittämä tuote. Valmiita, jo käytössä olevia Helvi-materiaaleja ovat Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, Työn eettiset periaatteet ja Korvaava työ. Tutustu.

Helvi on maksutta käytössä kaikilla älylaitteilla eikä vaadi kirjautumista tai oheis­ ohjelmien asennusta.

lue lisää: helvi.hel.fi

HELSINGIN HENKI 2/2020 29

Sykkivä Helsinki Verkkokonsertti: Impromptu VI Musiikkitalolla helsinginkaupunginorkesteri.fi

12.6.

Juhlitaan yhdessä ­virtuaalisesti! helsinkipaiva.fi

Aina avoinna Kuuntele Mieli­alapodcasteja hamhelsinki.fi/ mieliala-podcastit

Kuva: Uwa Iduozee

29.5.

Kuva: iStock

Tiedot palstalle 11.9. mennessä: sisainenviestinta@hel.fi.

Ilmoittaudu henkilöstöliikuntaan elokuussa

”Kaikkien on pidettävä maskia suljetuissa tiloissa nykyään. Bussissa äitinsä kanssa istunut poika sai hetken helpotusta maskista, kun äiti katseli toiseen suuntaan. Kuvan ottamisen jälkeen äiti huomasi tilanteen, ja poika joutui laittamaan vastahakoisesti maskin takaisin kasvoilleen.”

Kilometrikisa käynnissä

Syyskauden liikuntatarjonta julkaistaan torstaina 20.8. ­kaupungin Helmessä > Henki­ löstö > Henkilöstöliikunta.

Ilmoittautumiset alkavat per­ jantaina 21.8. Onnin Koulutus­ kalenterin kautta: • pe 21.8. klo 8 alkaen: vesi­ liikunta ja vesijumppa • pe 21.8. klo 9 alkaen: kaikki muu toiminta.

Onnin Koulutuskalente­ ri löytyy kaupungin Helmen Työkaluista. Valitse järjestäjä: Henkilöstöliikunta > Hae. Hakua voi tarkentaa valitsemalla Aiheet: esimerkiksi vesiliikunta, peli­ vuorot > Hae. Ilmoittautua voi myös puheli­ mitse numeroon 09 310 87999: • pe 21.8. klo 8–9: vesiliikunta • pe 21.8. klo 9–10: kaikki muu toiminta.

Syyskausi käynnistyy 31.8.

– henkilöstöliikunta haastaa toimialat mukaan Henkilöstöliikunta on ilmoittanut kaupungilta valtakunnalliseen pyö­ räilyn Kilometrikisaan joukkueet toi­ mialoittain ja haastaa ne nyt mukaan mittelöimään kisan aktiivisimmasta toimialasta.

Kisa on käynnissä 22.9. saakka.

On siis aika herätellä kilpailuhenkeä ja pyöräillä oman toimialan joukkue voittoon. Mukaan voi liittyä missä vaiheessa vain ja merkitä kilomet­ rejä takautuvasti.

Voittajajoukkue palkitaan pyöräi­ lyaiheisilla palkinnoilla.

Tarkemmat joukkue- ja ilmoit­ tautumistiedot: kaupungin Helmi > Henkilöstöliikunta > Ajankohtaista.

HelsinkiBrooklyn virtuaalisesti Virtuaalinen valokuvanäyttely esitte­ lee kaksi reaaliaikaista näkökulmaa poikkeustilaan: Aya Brace kuvaa tunnelmia Itä-Helsingissä ja Uwa Iduozee New Yorkissa.

Viikko viikolta taiteilijat tutkivat ympäristöjään ja joka keskiviikko kummaltakin julkaistaan töitä vir­ tuaalisessa Stoan galleriassa sekä Stoan Facebook- ja Instagram-si­ vuilla.

Näyttely kasvaa kesäkuulle asti välittäen välähdyksiä kahdesta kaupungista kahdelta mantereelta.

Näyttely jatkuu 24.6. asti. Käy tutus­ tumassa! stoa.fi/fi/virtuaalinenstoagalleria

Tällä palstalla pureudutaan kaupungin ilmiöön tai työnteon arkeen ennen ja nyt.

D UUN I A HE LSI N G I S SÄ

Istutukset kaunistavat kaupunkia Kuva: Veikko Somerpuro

Kuva: Signe Brander

1907 Istutustöitä Katajanokan puistossa Kevään töihin kuuluvat erilaiset istutukset. Kuvassa ollaan istutushommissa Kata­ janokan puistossa vuonna 1907. Taustalla näkyy Rahapajankatu 3 ja 5.

30 HELSINGIN HENKI 2/2020

2000-luku Kukat kukkimaan Espalla Istutustyöt kuuluvat edelleen kaupungin kevääseen. Staran noin 1 500 ammattilaista huolehtii kaupungin puistoista, kaduista ja rakennuksista. Istutustyössä Espalla ovat Emilia Ahokas, Miia Jansson ja Amanda Tala (takana).

Ristikko

Ristikko 2/2020 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 11.9. mennessä osoitteella sisainenviestinta@hel.fi. Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme palkintoja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 11.9. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, ­ hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 1/2020:n ristikon

vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Seppo Sihvonen, Irene Pudassalo-Thurman, Harri Pasanen, Anna-Mari Tirkkonen ja Kai Hakonen.

Kiitos osallistumisesta!

HELSINGIN HENKI 2/2020 31

Kehu kollegaa

Lähetä kehusi 31.8. mennessä!

Kiitos monista kehuista!

Saimme tällä kertaa niin paljon kehuja, että kaikki eivät mahtuneet lehteen. Lue muut kehut Helmestä! Kehuja saa lähettää edelleen. Onko sinulla ihana kollega tai työtiimi, jota haluat kiittää? Paljasta se muillekin. Lähetä kiitoksesi 31.8. mennessä sisainenviestinta@hel.fi.

Kympin tilapalveluiden asiakaspäälliköt Anne Löfström ja Kalevi Aittola ovat olleet korvaamat­ tomina yhteistyökumppaneina ja tukenani monissa tilahankkeissa.

Myös Raija Isakoff on aina valmis auttamaan ja ohjaamaan missä tahansa ongelmatilanteessa.

Vill skryta med hur trevlig och bra gemenskap vi har i Helppisenioris svenska team! Vi diskuterar och försöker lösa problem tillsammans. Dessutom har vi en aktiv personalklubb Mårjens.

Meidän Helsinkimme

Talpan Teemu auttaa, kun tulee ongelmia laskuissa.

Aina positiivinen ja rauhal­ linen, ja asia tulee hoide­ tuksi. Äärettömän mahtava tyyppi!

Sini Perho on aina ystä­ vällinen ja aurinkoinen sekä kohtelias. Hän luo hyvää henkeä työporuk­ kaan.

Haluan kiittää tukea ja turvaani Riikka Räsästä Vesalan peruskoulusta!

Kollegani Elsi Nurmi on työssään superhyvä, mutta ehtii aina myös kaveria neuvomaan. Kiitos perehdytyksestä!

Eveliina Kuosa Kaskosta jaksaa olla positiivinen, vaikka tiedämme, että hänellä on kiirettä ja haastavaa. Hän tsemppaa meitä ja muistuttaa yhteistyöstä, hyvän tiimi­ hengen luoja.

Kiitos aulan ja postarin virastomestareille fyysises­ tä avusta painavien tavaroiden kantamisessa. Kii­ tokset Nina Weurlander, kun olet kutsunut mukaan syömään tai kahveille ja myös Kikka Fagerlundille tsempistä ja avusta siivoustalkoiden kanssa.

Kuva on otettu aamulla. Hämeentien remontti edustaa hyvin toimivaa kaupunkia ja uudistuksen valmistuttua helsinkiläiset saavat turvallisemman kevyen liikenteen väylän, joka edistää kestävää ja ympäristöystävällisempää liikkumista.

Onnea valokuvan ottajalle Milla Kortesmäelle!

Seuraavan kisan aiheena on merellinen Helsinki. Anna kuvan kertoa, mitä merellisyys sinulle merkitsee.

Laita mukaan lyhyt ­kuvateksti aiheeseen liittyen.

Osallistu kuvakilpailuun!

Lähetä kuva ja yhteystietosi 31.8. mennessä: sisainenviestinta@hel.fi. Voittanut kuva julkaistaan kuvatekstin kera ja palkitaan!

Kuvausohjeet: Muistathan, jos kuvissa on tunnistettavia henkilöitä, tarvitset heiltä kirjallisen julkaisuluvan, joka pitää toimittaa kuvan mukana. Kuvan koko tulisi olla vähintään 500 Kt. Onnea kisaan!

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT SISÄISESSÄ ­VIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2020 Pj Sari Lehikoinen, Raili Tanhuan­pää, Lotta Henriksson, Markus Snellman, Marja Nikkola (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Minna Vinni (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Firdonkatu 2 T 151, 00015 Otavamedia, puh. 09 15661, ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2020 PAINOS 37 500 kpl 32. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti).

32 HELSINGIN HENKI 2/2020

Timo Kontio on erittäin osaava ja auttavainen työyhteisömme jäsen, joka luo hyvää henkeä esimies­ porukkaan.

Vuoden 2020 lehdet ilmestyvät seuraavasti: 30.9. ja 2.12.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle pal­ kanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla sisainenviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki