Helsingin henki 1/2021

hel.fi/helsinginhenki

1/2021

Yhä monimuotoisempi työpaikka Satu Kielosto tekee juuri hänelle räätälöityä työtä – ja rakastaa sitä. s. 16 Lähihoitaja Leila Talarmo, 73, ei haaveile eläkepäivistä. s. 14

Sydämenasiana oman osaamisen jakaminen. s. 24

#stadilladuunissa

Korona kasvatti Sanna Isosompin tiimiä sadoilla hengillä, hetkessä. s. 28

I S OS S A KUVAS SA

Meri on erottamaton osa Helsinkiä Meren läheisyys on iso osa helsinkiläisten hyvinvointia.

Kaupungin merellisen strategian tavoitteena on kehittää Helsingistä merikaupunkia, jonka rannikot ja saaret tarjoavat monipuolisia virkistysmahdollisuuksia ja ovat mahdollisimman monen saavutettavissa. Sähköinen vesiliikenne, kaupunkiveneet ja ekologiset majoituskonseptit ovat suosituiksi osoittautuneita kokeiluja.

Pandemia-aikana merelliset virkistysmahdollisuudet ovat yhä tärkeämpiä, ja vaikka merellisen kehittämisen käyntiin polkaissut kärkihanke on tänä vuonna päättymässä, kehitystyö jatkuu. Helsinki Biennaalin kaltaiset tapahtumat, yhä sujuvampi ja ekologisempi vesiliikenne sekä rantojen ja saarten avaaminen vastuullisella tavalla ovat toimenpiteitä, joiden toteuttaminen on täydessä vauhdissa. lisätietoja:

Esittelyvideo: Kaupungin Helmi > Strategia ja talous > Kaupunkistrategia 2017–2021 > Kärkihankkeet Hel.fi > Kaupunki ja hallinto > Strategia ja talous > Kaupunkistrategia > Merellinen strategia

2 HELSINGIN HENKI 1/2021

Kuva: Jussi Hellsten

1/2021 Kuva: Vilja Harala

16 Vammaisuus ei ole este työskentelylle.

Satu Kielostolla on takana jo parikymmentä työvuotta kaupungilla. ympäri k aupunkia

Kuva: Vilja Harala

24

14 kysy ja keskustele Kaupungin uusi hankintastrategia tutuksi.

24 menest ystarina Ohjauksella voidaan vaikuttaa vahvasti työssäoppijan oppimiskokemukseen ja jopa työnantaja­kuvaan.

”40 prosenttia kaupungin henki­

löstöstä on jo valmiiksi aktiivisia.” projektipäällikkö minna paajanen , teema , s . 6

Liikuntakoutsaus on toimiva tapa tuoda elämään lisää liikettä.

22 22

kestävä helsinki

Helsinki Energy Challenge -kisa innovoi entistä kestävämpää energiantuotantoa.

Kuva: iStock

29 arjen t yök alu Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden Helvi -virtuaalivalmennus on tarkoitettu kaikille työyhteisöille.

HELSINGIN HENKI 1/2021 3

Kuva: Yiping Feng and Ling Ouyang

26

kunto ja mieli

Lyhyesti

Kuva: Jussi Hellsten

Johdossa! -esihenkilöaamut jatkuvat keväällä. Aamujen tarkoituksena on tukea esihenkilöitä arjen johtamistyössä ja yhdenmukaistaa kaupungin johtamista. Esillä ovat johtamistyön ajankohtaiset, kaupunkitasoiset teemat.

Johdossa! -studiot ovat suoria lähetyksiä, joissa pureudutaan eri aihepiireihin asiantuntijavieraiden, esihenkilökollegoiden sekä johtajien kanssa. Lähetyksen voi halutessaan kuunnella jälkikäteen podcastina. Juontajina toimivat tuttuun tapaan Susanna Snellman ja Joonas Pikkarainen kaupunginkansliasta.

Pormestari Jan Vapaavuori on alustavasti lupautunut studio­ vieraaksi maalis- ja toukokuun lähetyksiin. Aamujen aiheet vahvistetaan lähempänä itse tapahtumia.

Johdossa! -konsepti starttasi viime syksynä.

Helsinki on hyväksytty Lapsiystävällinen kunta -malliin Helsinki on hyväksytty Unicefin Lapsiystävällinen kunta -malliin. Malli on työväline, joka auttaa kuntaa tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja kunnan hallinnossa ja lasten arjen palveluissa. Malli auttaa kuntia varmistamaan, että erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeudet toteutuvat.

Mallin avulla kunta tunnistaa, millä lapsen oikeuksien osa-alueilla sillä

Helsinkilive-lähettiläskampanja kutsuu kaikkia kaupungin työntekijöitä jakamaan kuvin ja videoin kokemuksiaan ja tarinoitaan Helsingistä. Mikä sytytti tänään?

Kuvaa elävä hetkesi valosta, lumesta tai tulesta. Kanavina ovat: Instagram, Facebook ja Twitter.

lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Johtaminen ja esihenkilötyö > Johdossa!-esihenkilötilaisuus

hel.fi/helsinkilahettilaat

Kuva: iStock

Kuva: Jussi Hellsten

4 HELSINGIN HENKI 1/2021

unicef.fi > Lapsiystävällinen kunta

Mukaan painonhallintatutkimukseen?

lisätietoja:

mahdollista hakea työsuhdeasuntoa työsuhdeasuntohakemuksen kautta.

LISÄTIETOJA:

lisätietoja:

Kuvaa ja jaa päivän elävin hetki

Työsuhdeasunnoilla uudet sivut Kaupungin työsuhdeasuntoihin oli viime vuoden lopussa 843 aktiivia hakemusta. Vuoden aikana vapautui 630 asuntoa. Työsuhdeasuntojen asuntohakemus päivitettiin vuosi sitten, jonka jälkeen kaikkien toimialojen työntekijöiden on ollut

on kehitettävää. Malli myös auttaa kuntaa määrittelemään, mitä sen tulee tehdä, jotta lasten oikeudet toteutuvat kunnassa mahdollisimman perusteellisesti. Mallin avulla kunta voi seurata työn edistymistä systemaattisesti.

Kuva: iStock

piia jäntti ruokapalveluvastaava

Kuva: iStock

”Luottamus alkaa syntyä, kun mokat käydään läpi ymmärtävässä hengessä.”

Johdossa!

-esihenkilöaamut jatkuvat

hel.fi > Asuminen ja ympäristö > Asuminen > Työsuhdeasunnot

tiesitkö?

VU O N N A 2020 VÄ L ITE T TIIN YHTEEN SÄ 2 92 T YÖS U HDE AS U NTOA .

Kaupunki ja HUS toteuttavat painonhallintatutkimuksen, jossa selvitetään kolmen eri verkkopohjaisen painonhallintamenetelmän vaikuttavuutta ja toimivuutta.

Kevään aikana alkavaan tutkimukseen rekrytoidaan parhaillaan 100 osallistujaa. − Tutkimuksen tavoitteena on luoda työterveyshuoltoon soveltuva painonhallinnan tukimalli, joka palvelee asiakkaita jatkossa. Osallistujat saavat vuoden mittaisen intensiivisen ohjauksen ja mittaustuloksia omasta terveydestään, hankkeen vetäjä, työterveyspsykologi Siniriikka Männistö Työterveys Helsingistä kannustaa.

Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista, ilmaista ja luottamuksellista. Mukaan kannattaa hakea, jos kaipaa ulkopuolista tukea painonhallintaan ja jos painoindeksi on 30–40. ilmoittautuminen ja lisätiedot:

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys > Tutkimusyhteistyö ja hankkeet > Vaikuttavaa painonhallintaa työikäisille Siniriikka Männistön kolumnin löydät sivulta 27.

Kuva: Jetro Staven

KYSY JA N N E LTA

Tuki nuorille työntekijöille Mitä Helsinki tekee, jotta nuoret työntekijät, joilla ei ole pitkää työuraa takanaan, jaksavat eivätkä uuvu?

ESIIN NOSTAMASI HAASTE nuorten työntekijöiden jaksamisesta on tunnistettu, ja se on ollut esillä, kun työhyvinvointiohjelman 2018–2021 tavoitteita on laadittu.

Yksi ohjelman tavoitteista kuuluu seuraavasti: Huomioimme erityisesti työuran alussa ja organisaation muutoskohdissa olevat.

Kaupunkitasoisesti nuorten ja työuran alussa olevien tuen kehittämistä on koordinoitu yhteisessä työryhmässä, jossa on levitetty tietoa, toimintamalleja sekä käynnistetty uusia ratkaisuja työuran alussa olevien haasteisiin.

Tarkoituksena on selvittää nuorten tarpeita ja tarjota uran alkuvaiheessa joko kohdennettua, tehostettua tukea tai valmennusta. Esimerkiksi Kaskossa on hankkeen puitteissa käynnistynyt Työterveyslaitoksen selvitys, jossa selvitetään eri toimijoiden (nuoret, esihenkilöt, hr) näkemyksiä keskeisistä tekijöistä, jotka vaikuttavat nuorten vahvuuksien kehittymiseen, työhön kiinnittymiseen ja työhyvinvointiin. Lisäksi selvitetään nuorten työelämäodotuksia. Tämän pohjalta laaditaan toimintasuosituksia työyhteisöille.

Työterveys Helsingissä on lisäksi avattu nuorille työntekijöille chat-palvelu Työstämö.

Chatin avulla nuoria autetaan heti ja tarvittaessa heidät ohjataan oikeille jatkopoluille esimerkiksi lyhytkeskustelu-interventioon psykologiselle sairaanhoitajalle tai psykologille.

Lisäksi Helsinki lähtee taklaamaan nuorten mielenterveysongelmia Daqi-hankkeen avulla. Siinä nuorille, joilla on mielenterve-

yshaasteita, tarjotaan HUSin Mielenterveystalon nettiterapiapalveluita. Hanke käynnistyi lokakuussa 2019 työterveyshuollossa.

Samana vuonna pilotoitiin myös neljää alle 35-vuotiaille suunnattua omaa hyvinvointivalmennusryhmää. Toiminta on tarkoitettu niiden henkilöiden työkyvyn tukemiseen, joilla on työterveyshuollossa havaittu kuntoutustarve alentuneen työkyvyn takia ja jotka pystyvät sekä haluavat sitä omatoimisesti parantaa. Tavoitteena on edistää työhyvinvointia ja vahvistaa työssä jaksamista.

Kaupunkitasoinen perehdyttämisaineisto on myös päivitetty ja uudistettu. Hankkeessa mukana olevat toimialat ja liikelaitokset ovat kehittäneet uusille työntekijöille suunnattua perehdytystä ja mentorointia.

Nuorille tarjottava tuki on koottu kaupungin Helmestä löytyvään nuorten työssä jaksamisen tuen palvelukarttaan. Palvelukartta on vapaasti kaikkien esihenkilöiden ja muiden työhyvinvointiasioiden parissa työskentelevien hyödynnettävissä. lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Työhyvinvointihankkeet > Nuorten työssä jaksamisen tuen palvelukartta

Mitä haluaisit kysyä pormestarilta?

Lähetä kysymyksesi 4.5. mennessä sisainenviestinta@hel.fi. Laita viestin aiheeksi Kysy pormestarilta.

Oikeus onnistua ja voida hyvin

E

sihenkilön tärkeimpiä tehtäviä on mahdollistaa henkilöstön onnistuminen. Valmentavaa johtamista toteutetaan onnistumis- ja varttikeskustelujen kautta, myös esihenkilöille itselleen. Heidän onnistumiskeskustelujensa runkona ovat johtamisen kulmakivet ja niiden toteutuminen omassa johtamisessa: kuinka innostusta, näkemyksellisyyttä, toimeenpanokykyä ja linjakkuutta voi omassa tekemisessään entisestään vahvistaa.

Oman kokemukseni mukaan keskustelut ovat olleet energisoivia ja suunnanneet johtamisen painopisteitä oleellisiin asioihin.

Myös kaupunkina olemme onnistuneet ja saaneet siitä kiitosta. Pandemian keskellä olemme pystyneet tuottamaan hyvää palvelua, ja samanaikaisesti henkilöstön hyvinvointi on kyselyjen mukaan parantunut.

Lisäksi Helsinki palkittiin tammikuussa jokavuotisessa Urheilugaalassa vuoden 2020 Suomen aktiivisimpana työpaikkana. Tunnustus on hieno saavutus, ja se kuuluu koko henkilöstölle. Toivon, että pidämme omasta hyvinvoinnistamme erityistä huolta ja liikumme jatkossakin entistä enemmän niillä tavoin, jotka meistä kustakin tuntuvat hyviltä ja itselle sopivilta.

”On tärkeää, että jokainen ottaa vastuun työkulttuurin kehittämisestä.”

Henkilöstön hyvinvointi on olennainen osa onnistumistamme maailman toimivimpana kaupunkina. Kannustankin ottamaan matalalla kynnyksellä puheeksi sellaiset työkulttuurin kehittämisen kohteet, jotka vaikuttavat työyhteisön hyvinvointiin. On tärkeää, että meistä jokainen ottaa vastuun työkulttuurin ja hyvinvoinnin kehittämisestä ja mahdollistaa sen, että eettiset periaatteet toteutuvat käytännössä.

Tehdään työtä suurella sydämellä ja vahvistetaan yhteistyötämme – helsinkiläisten hyväksi.

NI NA G ROS henkilöstöjohtaja

Toimituksen lukuvinkit:

Seuraa pormestarin kyselytuntia Pormestarin kyselytunti henkilöstölle järjestetään jälleen keskiviikkona 24. maaliskuuta klo 9–10. Kyselytunti on pormestari Jan Vapaavuoren isännöimä suora lähetys, jonka aikana kaupungin johto ja henkilöstö pääsevät keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Keskustelun aiheet nousevat henkilöstön esittämistä kysymyksistä.

Tapahtuma järjestetään nyt neljättä kertaa. Suora lähetys on katsottavissa Helsinki-kanavalta. Salasanan sisäisen lähetyksen katseluun löydät Helmi-uutisesta, joka julkaistaan hieman ennen tapahtumaa.

Tapahtumasta jää myös tallenne katsottavaksi.

1 2 3

Etähoitaja Leila Talarmo nauttii työstään ja itsensä kehittämisestä. Työssä 73-vuotias osaaja sanoo jatkavansa niin kauan kuin ikinä vain jaksaa. s. 14.

Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä kaupungille pyritään edistämään moni tavoin. Tässä yhtälössä kaikki voittavat. s. 16.

Korona kasvatti epidemiologista toimintaa vetävän ylilääkäri Sanna Isosompin tiimin hetkessä moninkertaiseksi. Mitä poikkeuksellisen tiukka paikka on opettanut hänelle esihenkilönä? s. 28.

HELSINGIN HENKI 1/2021 5

undi a An : Eev Kuva

Kuva: iStock

24.3. klo 9–10

HEN KILÖS TÖ JOHTA JA LTA

T E E MA

FAKTA

Etätyötä tekevä Minna Paajanen on lähtenyt reippailemaan kesken työpäivän.

Kävellessä liikkumisohjelman projektipäällikkö voi hoitaa vaikka työpuhelun.

Liike on tärkeää!

Liikkumattomuus on maailmanlaajuisesti tunnettu terveysriski. Kaupunki haluaakin lisätä kaikenikäisten helsinkiläisten arki- ja hyötyliikkumista.

Kaupunki on nostanut liikkumisen yhdeksi strategiansa kärkihankkeeksi ja käynnistänyt konkreettisia liikkumiseen kannustavia toimenpiteitä neuvoloissa, kotihoidossa, työpaikoilla, päiväkodeissa, kouluissa ja kaupunkiympäristön suunnittelussa.

Kun liikkuminen palasi kaupunkiin Tauota, kävele, seiso, reippaile. Kaupungin liikkumisohjelma houkuttelee sekä henkilöstöä että kaupunkilaisia säännöllisen liikkeen pariin.

T E KS T I K ATJA A L AJA KUVAT S AM I H EI SK ANEN

6 HELSINGIN HENKI 1/2021

Kuva: Nimi

Käytä työhyvinvoinnin palveluja ja voi paremmin Kaupunki kehittää matalan kynnyksen tukea, joka auttaa henkilöstöä tekemään hyvinvointia edistäviä valintoja.

Kuvateksti

Leena Palve-Kaunistolle jatkuvat liikkumispyrähdykset ovat huolenpitoa omasta itsestä ja keino jaksaa työssä.

Liikkumismyönteinen nainen kävelee aina portaat ylös ja houkuttelee vieraansakin mukaan.

L

iikkumisohjelman hyvää tuova vaikutus Leena Palve-Kauniston arkeen konkretisoituu, kun Break Pro -taukoliikuntaohjelma keskeyttää etähaastattelun.

– Nouse seisomaan. Nosta käsi ylös ja vie taakse…, video ohjeistaa meitä.

– Tässä on se hyvä puoli, että ohjelma muistuttaa jumppaamisesta, kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla palveluvastaavana työskentelevä Palve-Kaunisto sanoo. Hän on asettanut ohjelmaan minuutin jumpan 30 minuutin välein.

Vielä 20 vuotta sitten Palve-Kaunisto ei olisi voinut kuvitellakaan, että hän taukojumppaa ja valitsee portaat hissin sijaan, koska se kerryttää kerralla 300 askelta.

Vapaa-ajalla Palve-Kaunisto jatkaa liikkumista. Hän käy kuntosalilla, kolaa lumia, sauvakävelee ja noukkii roskia juoksulenkillä.

– Kaupungin liikkumisohjelma on saanut minut oivaltamaan, että liikkuminen alkaa pienistä asioista.

Minusta tuntuu, että saan olla mukana tavallisena Leenana, joka liikkuu työ- ja vapaa-ajalla. Pidänkin itseäni nykyään ihan hyvänä liikkujana, Palve-Kaunisto kokee.

Liikkumisen kipinä heijastuu myös työhön. Palve-Kaunisto tukee tiimeineen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjiä ”leipomaan liikkumisen arkeen”.

– Se on esimerkiksi sitä, että tavarat asetellaan hyllylle niin, että lapsi joutuu kurottamaan.

60 prosenttia valveillaolosta istutaan

Kaupungin liikkumisohjelman siemenet kylvettiin valtuustokauden alussa. Strategiaa mukaillen Helsinki luo kaupunkiin terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteet ja nostaa liikkumisen lisäämisen kaupunkilaisten terveys- ja hyvinvointityön kärjeksi.

Liikkumisohjelma on myös osa lainsäädännön edellyttämää hyvinvointisuunnitelmaa.

– Liikkuminen on yhteydessä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, elintapoihin ja terveyteen ja on yksi keino, jolla voidaan tutkitusti kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja. Helsinkiläiset ovat kansantautija sairastavuusindeksien perusteella terveempiä kuin koko maassa keskimäärin, mutta niissä on selkeitä eroja Helsingin peruspiirien välillä, erityissuunnittelija Stina Högnabba kaupunginkanslian strategiaosastolta taustoittaa. Hän koordinoi Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta.

”Kaupungin liikkumisohjelma on saanut minut oivaltamaan, että liikkuminen alkaa pienistä asioista.”

HENKILÖSTÖJOHTAJA NINA GROS iloitsee siitä, että liikkumisohjelma on saanut henkilöstön tekemään enemmän pieniä liikkumistekoja jo työpäivän aikana. Hän puhuu myös kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnista, johon kuuluvat muun muassa työn sujuvuus ja arjen toimivuus. Työterveyskyselyn mukaan henkilöstön unettomuus ja heräily sekä väsymys työssä ovat nousseet hienoisesti vuosina 2015–2019 kaikissa ikäryhmissä.

– Vaikka nuorimmassa alle 30-vuotiaiden ikäryhmässä unettomuutta ja heräilyä on suhteellisesti vähiten, niin päiväaikaista väsymystä on suhteessa eniten. Vähentääkö vapaa-ajan ruutuaika yöunen pituutta tai heikentääkö se yöunen palautumisen laatua?, Gros pohtii. Ikäryhmästä 48 prosentilla on ruutuaikaa neljä tuntia tai enemmän päivittäin työpäivän päälle.

Hyvinvointiin vaikuttaa nukkumisen rinnalla arkiliikkumisen vähyys, ja jos sen lisäksi istuu vielä paljon, riskit kasvavat entisestään.

Nämä tulokset ovat saaneet Grosin miettimään uusien työhyvinvoinnin työkalujen kehittämistä.

– Olen pohtinut, miten voisimme tukea mahdollisimman matalalla kynnyksellä henkilöstön elämänhallintaa ja hyvinvointia. Ehkä voisimme tuoda esiin esimerkiksi Onni-järjestelmässä kaikki hyvinvointia edistävät palvelut, jotta henkilöstö pystyy hyödyntämään niitä kattavasti.

Myös täydentäviä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ratkaisuja pohditaan parhaillaan työterveyshuollon kanssa.

– Toivon, että työhyvinvointia ylläpitävistä asioista puhuttaisiin onnistumiskeskusteluissa, koska hyvinvointi on oleellinen osa työssä onnistumista. Esihenkilöt voivat myös tukea ratkaisujen löytämisessä, Gros sanoo.

Kävele seuraavalle bussipysäkille Bussipysäkeillä oli taannoin kaupungin juliste, jossa kannustettiin kaupunkilaisia kävelemään seuraavalle bussipysäkille.

– Se oli hieno ja herätti huomaamaan, että liikkuminen on pieniä arjen valintoja, Gros toteaa.

Hän kannustaa henkilöstöä ulkoilemaan työpäivän aikana, jos suinkin mahdollista. Itse hän pyrkii pitämään kävelypalavereita vapaamuotoisissa vartti-keskusteluissa.

– Kevään tullessa kannattaa myös polkea kaupunkipyörällä, sillä se on työnantajan tarjoama suhteellisen tuore henkilöstöetu.

Samalla saa nauttia kesästä ja kauniista Helsingistä, Gros iloitsee.

Vapaa-ajalla Grosin voi nähdä juoksemassa tai sivakoimassa kävelysauvoilla pitkin Helsingin rantoja. Työterveyslääkäri keksi ehdottaa jälkimmäistä käsivarsien vahvistamiseen, sillä kuntosalilla käyminen oli johtanut ongelmiin kehossa.

– Joskus sen oman tavan liikkua löytää, kun saa vähän neuvoja.

HELSINGIN HENKI 1/2021 7

10 %

henkilöstöstä käyttää Break Pro -taukoliikunta­ ohjelmaa säännöllisesti työpäivänsä tauottamiseen.

Pidä kahvitauko seisten, siirry palaveriin kaupunkipyörällä, taukojumppaa kerran tunnissa minuutin ajan kännykkään asennetun taukojumppaohjelman avulla.

Tapoja lisätä liikettä työpäivään on paljon, kannustaa Minna Paajanen.

Tarkista, liikutko riittävästi: ukkinstituutti.fi > Liikkuminen > Liikkumisensuositukset

8 HELSINGIN HENKI 1/2021

Tarvetta liikkua enemmän on, sillä ihmiset istuvat 60 prosenttia valveillaoloajastaan. Elämäntapa on muuttunut kivikauden ”joka paikkaan juosten” -elämästä radikaalisti teollistumisen ja digitalisaation myötä.

– Ennen liikettä kertyi automaattisesti, eikä sitä tarvinnut ajatella. Nyt me rakennamme sitä takaisin liikkumispolitiikalla, kaupungin liikkumisohjelman projektipäällikkö Minna Paajanen toteaa.

Liikkumisohjelman tavoitteena on palauttaa kaupunkilaisten fyysinen aktiivisuus luonnolliseksi osaksi jokapäiväistä elämää – lisätä liikkumista ja vähentää istumista. Sana liikkuminen on valittu tietoisesti, sillä kaikki eivät harrasta liikuntaa.

Ohjelman myötä monelle työntekijälle on tullut yllätyksenä, että istumisen vähentäminen on eri asia kuin liikunnan puute. Toisin sanoen, jos harrastat kuntoliikuntaa säännöllisesti, mutta istut päivän aikana yli yhdeksän tuntia, et voi välttyä istumisen haitoilta. Ne voi kuitenkin torjua tauottamalla istumista puolen tunnin välein.

– Olemme korostaneet koko ajan, että säännöllisellä arki- ja hyötyliikkumisella on tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus. Lisäksi mitä vähemmän ihminen on aiemmin liikkunut, sitä suurempi

Toimiva, turvallinen ja viihtyisä kaupunkiympäristö houkuttelee osaltaan liikkumaan.

Se tarkoittaa esimerkiksi hyvässä kunnossa olevia katuja ja pyöräteitä, näkyvyyden takaavia suojateitä sekä siistejä alikulkutunneleita.

tämä vaikutus on, Paajanen viittaa ohjelman kärkiviesteihin.

Liikkumisen hyödyt saa talteen pitkin päivää. Portaiden nousu vastaa teholtaan hölkkää, kohottaa kuntoa ja vahvistaa reisilihaksia. Pyöräily on kaupungissa nopein tapa liikkua alle viiden kilometrin matkoilla.

Koko kaupunki liikuttaa

Liikkumisohjelma on saanut aikaan jo paljon hyvää lyhyessä ajassa ja julkistakin tunnustusta Urheilugaalassa. Helsinki valittiin Suomen aktiivi-

simmaksi työpaikaksi vuonna 2020, kun se edellisvuonna oli pokannut jo liikkuvimman kunnan tittelin.

Paajanen nostaa esiin tärkeimpinä toimina aktiivisen viestinnän, kaupungin yhteisen tekemisen sekä oman henkilöstön, päiväkoti-ikäisten ja ikäihmisten liikkumisen edistämisen.

– On hienoa, että kaupungin toimialat ja sidosryhmät suunnittelevat ja koordinoivat ohjelmaa yhdessä, sillä liikkumisen lisääminen edellyttää muutoksia asian tiedostamisessa, arjen toimintakulttuurissa,

Kuva: iStock

Kuva: iStock

Liikkumisohjelman tuloksista selviää, että 40 prosenttia kaupungin henkilöstöstä on ollut valmiiksi aktiivisia tai lisännyt liikkumista arkeen.

kaupunkiympäristössä ja palveluissa, Paajanen painottaa ja käy läpi esimerkkejä.

Kotihoidon asiakkaista 70 prosentilla on liikkumissopimus, ja sen käyttö laajenee tänä vuonna sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden palveluihin. Lisää liikkumista ikääntyneille on tämän vuoden tärkein tavoite terveyden- ja hyvinvoinnin edistämistyössä sen rinnalla, että lisätään lasten harrastamista.

Lähes 100 prosenttia varhaiskasvatuksen yksiköistä on liittynyt kansalliseen Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaan – hyvä niin, sillä liikunnalliset tai liikkumattomat tottumukset alkavat urautua kolmen vuoden iässä. Päiväkotien lattioilla voikin komeilla liikkumiseen aktivoivia teippauksia ja käytävillä saa ajaa mopoilla.

Suutarilassa kehitetään Bloomberg Philanthropies -säätiön tuella kaupunkiympäristöä, jotta lapset menisivät kouluun kävellen ja pyörällä.

– Oppilaat ovat ehdottaneet, että huonokuntoiseen tunneliin voisi maalata graffiteja ja leikata pensaita, jotka haittaavat näkyvyyttä katuja ylittäessä, Högnabba kertoo.

Henkilöstö on lisännyt liikkumista

Henkilöstökin on saatu liikkeelle hyvin. Onnistumisiin kuuluu, että 40 prosenttia kaupungin henkilöstöstä on ollut jo valmiiksi aktiivisia tai lisännyt liikkumista arkeen. Myös osa vähän liikkuvista on saatu aktivoitumaan.

– Tämä 40 prosenttia on aika kova tulos. Olin ällistynyt, kun kuulin sen ensimmäisen kerran, ja olen miettinyt paljon, mistä se johtuu. Uskon, että kyse on meidän perusviestimme toistosta ja siihen liittyvästä omasta oivalluksesta, Paajanen pohtii.

Break Pro -taukoliikuntaohjelma on lyönyt itsensä läpi, sillä lähes kymmenen prosenttia henkilöstöstä käyttää sitä säännöllisesti työpäivänsä tauottamiseen, ja lähes 80 prosenttia kokee voivansa tauottaa työtään.

Toisaalta 22 prosenttia henkilöstöstä istuu yli viisi tuntia työpäivässä.

– Läheskään kaikki työntekijät eivät tiedä kaupungin henkilöstöeduista. Kannattaa tutustua kokoamaamme infograafiin, johon on koottu liikkumisen mahdollisuuksia ja palveluja.

Jokainen tauko, askel ja liike on hyödyksi, Paajanen päättää. HH

Liikkumisohjelman anti henkilöstölle LIIKKUMISOHJELMA kannustaa henkilöstöä tauottamaan työtä ja vähentämään istumista sekä lisäämään arki- ja hyötyliikuntaa. Apuna ovat Break Pro -taukoliikuntaohjelma, jonka saa kännykkäänkin sekä kaupunkipyörä työsuhde-etuna.

Tauko- ja kokoustiloja varten on luotu istumisen vähentämiseen ja aktiivisuuteen kannustavia infopyramideja.

Vähän liikkuvat työntekijät voivat päästä henkilöstöliikunnan liikuntakoutsaukseen, lisätietoa koutsauksesta s. 26.

Työterveyden palveluihin kuuluu työterveys- ja elintapaneuvonta, josta voi saada apua esimerkiksi painonhallintaan.

Henkilöstöliikunta tarjoaa yli 120 ohjattua viikkotuntia, ja Elixia Online training -sovelluksessa on yli 200 ohjattua tuntia etäharjoitteluun.

Kaupungin uimahalleihin ja kuntosaleille saa alennuksia.

Toimialoilla on liikkumisaktivaattoreita, jotka välittävät muun muassa infoa haastekilpailuista, uutta tietoa liikkumisesta tai vaikka uusista henkilöstöeduista.

Tulossa 2021: Työhyvinvoinnin tukimateriaalia henkilöstölle. Työhyvinvointipäiviin lisää liikunnallisuutta.

Osaksi työkykyvalmennusta oma Tsemppi-liikuntaryhmä, jossa kokeillaan aktiivisuusranneketta.

lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta

lisätietoa kävelykokousten järjestämisestä: Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Tietoa koronaviruksesta > Kysymyksiä ja vastauksia

HELSINGIN HENKI 1/2021 9

N UM E ROI N A

Näin henkilöstö ja kaupunkilaiset liikkuvat LIIKKUMISOHJELMAN tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten liikkumista ja vähentää istumista. Jotta liikkumisohjelman vaikuttavuudesta saadaan hyvä käsitys, kaupunki johtaa tiedolla. Ennen henkilöstön liikkumista tutkittiin lähinnä kuntoliikunnan vinkkelistä, nykyisin tiedetään pal-

jon myös istumisesta ja arkiaktiivisuudesta. Myös kaupunkilaisten liikkumista tarkastellaan monipuolisesti.

Henkilöstön vapaa-ajan liikunta Henkilöstöliikuntaan osallistuneet (2019)

Yhä useampi kokeili henkilöstöliikuntaa ja liikuntaryhmiä oli enemmän, mutta käyntikertojen määrä ei lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna.

Asiakkaat 10 683 9 350

Henkilöstöön liittyvät luvut ovat osuuksia koko henkilöstöstä eli 37 459 työntekijästä vuonna 2019, ellei toisin mainita.

7 972 9 626

Käyntikerrat

Henkilöstön arkinen liikkuminen

57 892

Arkisessa liikkumisessa on monia onnistumisia, mutta myös signaaleja ryhmien välisistä eroista. Näitä ovat istumisen määrä ja työmatkaliikkuminen.

66 246 57 354

Onnistumisia (2019)

57 540

Ryhmien määrä

78 %

73 %

50 %

kokee voivansa tauottaa työtään

kokee työkykynsä hyväksi

palautuu työstä hyvin tai melko hyvin

245 262 248 339 2016

37 %

31 %

10 %

liikkuu edestakaisilla työmatkoillaan 30 min/pv

istuu 1 tunnin tai vähemmän työpäivässä

tauottaa työntekoa Break Prolla

2017

4%

2018

2019

henkilöstöstä käyttää kaupunkipyörää.

Hyvinvointipalvelut

Kehittämisen paikkoja (2019)

56 %

29 %

on ylipainoisia tai lihavia

liikkuu edestakaisilla työmatkoillaan alle 15 min/pv

22 % istuu yli 5 tuntia työpäivässä

10 HELSINGIN HENKI 1/2021

22 % on masennusriskissä

650 000 € Henkilöstön liikkumisen tukemiseen käytettiin 650 000 euroa.

LIIKUNTAKOUTSAUS

LIIKKUVIN TYÖPAIKKA

123

51

103

liikuntakoutsauksen suorittanutta

osallistunutta joukkuetta

tehtyä työyhteisön liikkumislupausta

Henkilöstöliikunnan liikuntakoutsit eli liikuntaneuvojat tukevat vähän liikkuvia kaupungin työntekijöitä liikuntakoutsauksella.

1 604 työntekijää

LIIKKUMISLUPAUS

Liikkuvin työpaikka -kisaan osallistui viime vuonna 51 joukkuetta ja liikkumislupauksia tehtiin yli 100.

Liikkuminen toimialoilla 2019–2020 Toimialoilla ja liikelaitoksissa on erilaisia liikkumisvahvuuksia ja -haasteita. Eroihin vaikuttavat ainakin työnkuvat ja omat työskentelytottumukset. Askelia kertyy hyvin kaikilla toimialoilla. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, sosiaali- ja terveystoimialalla ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla istutaan vähemmän kuin Kansliassa ja kaupunkiympäristön toimialalla.

Koko henkilöstö Kanslia Kasvatus ja koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Kaupunkiympäristö Sosiaali ja terveys Liikelaitokset

HYÖTY- JA ARKILIIKUNTA

ISTUMISEN VÄHENTÄMINEN

KUNTOLIIKUNTA

Vapaaehtoisesti askeliaan seuraavien keskimääräinen askelmäärä/pvä (8 430 työntekijää)

Istuvat vähemmän kuin 1 tuntia/pvä

Harrastaa kuntoliikuntaa 0–3 krt/kk

Liikkumisen/paikallaanolon prosenttiosuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain (mitataan liikemittareilla)

21 % 17,6 %

16 %

20 %

15,9 %

15,6 %

17 %

7,9 %

2.

24 %

23 %

22 %

23 %

23 %

20 %

23 %

31 %

26,4 %

47,7 % 19,3 %

Kaupungin johto seuraa liikkumisohjelman onnistumista kolmella strategisella mittarilla.

Harrastaa kuntoliikuntaa 4–7 krt/vko

8,3 %

22 %

Kaupunkilaisten liikkuminen

1.

26,9 %

15,9 % 5,6 % 52,3 %

Yli 5 tuntia/pvä istuvat

54,6 %

58,4 %

44,7 %

59,8 %

66,3 % 48,3 %

60,9 %

Vapaaehtoisesti askeliaan seuraavat, joille kertyy min. 10 000 askelta/pvä (8 430 työntekijää)

34 %

43,9 % 31 %

10 261

10 515

9 531

10 609

11 184 9 702

10 745

12 000

Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky luokka-asteittain (5.–8.-luokkalaiset) ja sukupuolittain

Valtaosa lapsista ja nuorista harrastaa liikuntaa.

5.- ja 8.-luokkalaisten kestävyyskunto on yhä laskussa.

Yleisesti istumista on yhä liikaa valveillaolosta.

60 %

Eri-ikäiset istuvat jopa 60 prosenttia valveilla­oloajastaan.

3.

Vapaa-ajan liikuntaa harrastavien prosenttiosuus ikäryhmittäin ja sukupuolittain

35 % 59 % Pikkulapsista jopa 59 prosenttia liikkuu riittävästi.

52 %

Kävelyn kulkumuoto-osuus on kasvanut 35 prosentista 52 prosenttiin vuosien 2017–2020 välisenä aikana.

10 %

Pyöräilijöitä on enemmän, mutta sen kulkumuoto-osuus on pysynyt kymmenessä prosentissa.

Korona on vaikuttanut liikkumiseen eri tavoin: se on lisännyt sitä osalla ja vähentänyt sitä osalla, mutta ennen kaikkea polarisoinut sitä.

Aukeaman lähteet: Kunta10, Työterveyslaitos (2020); Helsinkiläisten liikkumistottumukset, Helsingin kaupunki (2019); Move!-mittaukset (2020); Toimi ja opi -tutkimus, Helsingin yliopisto (2020); Työterveyskysely, Työterveys Helsinki (2019); Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2019)

HELSINGIN HENKI 1/2021 11

KYSY JA KE SK U S T ELE

– Uuden hankintastrategian taustalla vaikuttavia ilmiöitä ovat kestävä kehitys, vastuullisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta, kertovat kaupunginkanslian hankinnat ja kilpailuttaminen -yksikön hankintapäällikkö Noora Fils ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hankinta-asiantuntija Niina Lammi.

MÄÄRITTELE HANKINTASI TAVOITE JA TARVE OLE AJOIS LIIKK SA EELLÄ

HANKINNAT Kaupungin uusi hankintastrategia painottaa hankintojen vaikuttavuutta ja vastuullisuutta. Annetaan hankintapäällikkö Noora Filsin ja hankinta-asiantuntija Niina Lammin kertoa, miten strategia muuttaa kilpailuttamista.

T EKS T I K ATJA A L A JA

12 HELSINGIN HENKI 1/2021

KUVA R O O P E P ER M ANTO

Mikä kummastuttaa, ärsyttää, ilahduttaa, mietityttää? Ehdota aihetta palstalle!

Lähetä aiheesi lehden toimitukseen osoitteella sisainenviestinta@hel.fi.

Vastuullisempi Helsinki vastuullisemmilla hankinnoilla Miksi hankintastrategia on uusittu juuri nyt?

Noora: Sille on ollut tarve monestakin syystä. Kaupungin edellinen hankintastrategia on tehty vuonna 2011, jonka jälkeen on tapahtunut monia muutoksia. Kaupunki on johtamisuudistuksen myötä siirtynyt uuteen toimialarakenteeseen, joka tekee mahdolliseksi hankintojen tehokkaamman ja yhdenmukaisemman ohjauksen. Myös toimintaympäristö muuttuu nopeasti, mikä vaikuttaa julkisiin hankintoihin. Taustalla vaikuttavia ilmiöitä ovat esimerkiksi kestävä kehitys ja vastuullisuus, tuotteiden ja toiminnan innovatiivisuus sekä digitalisaatio. Näihin ilmiöihin liittyvät tavoitteet näkyvät kaupunkistrategiassakin. Lisäksi kansallinen hankintalaki uudistui vuonna 2017.

Niina: Ilmastonmuutoksen torjunta on vaikuttanut erittäin vahvasti hankintastrategian uudistamiseen.

Kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja hankinnoilla voidaan edistää sitä.

Mitkä ovat uuden hankinta­ strategian kulmakivet?

Noora: Hankintastrategian tehtävänä on tukea kaupungin palvelujen tuottamisen onnistumista ja kaupunkistrategian toteuttamista.

Sitä tehdään kolmeen teemaan liittyvillä tavoitteilla ja toimenpiteillä: toimivat markkinat ja innovaatioiden edistäminen, vaikuttavuus ja vastuullisuus sekä hankintojen johtaminen ja hankintataidot. Kuten Niina toi esiin, erityisesti vaikuttavien ja vastuullisten hankintojen tekemistä on painotettu. Sosiaalisessa vastuussa on mukana esimerkiksi heikoimmassa työmarkkinaasemassa olevien työllistämisen edistäminen hankinnoilla.

Niina: Tuota olemme kokeilleet Annantalon kahvila- ja ohjelmapalveluja tuottavan yrittäjän kanssa. Yrittäjä työllisti pitkään työttömänä olleen

NÄIN TEET HYVÄN HANKINNAN

hankinnan tavoitteemme ja käydä keskustelua yritysten ja muiden toimijoiden kanssa selvittääksemme, mitä ratkaisuja on jo olemassa vai pitääkö innovoida uutta.

Määrittele hankintasi tavoite ja tarve. Onko hankinta tarpeellinen, vai voiko sen vuokrata, hankkia palveluna tai tehdä itse?

Noora: Juuri näin. Kaupungilla on merkittävä rooli markkinatoimijana, joten meidän on viestittävä aktiivisesti ja ennakoivasti suunnitelmistamme ulospäin.

Tarkista, voitko täyttää hankintatarpeen käyttämällä jo voimassa olevaa hankintasopimusta.

Laske hankinnan kokonaisarvo. Onko kyseessä pienhankinta (alle 60 000 euron tavarat ja palvelut, alle 150 000 euron rakennusurakat, alle 400 000 euron sosiaali- ja terveyspalvelut), pienhankintaa kokonaisarvoltaan suurempi kansallinen hankinta vai EU-hankinta?

Ole ajoissa liikkeellä. Kansallisen hankinnan valmisteluun ja kilpailuttamiseen on hyvä varata 3–6 kuukautta ja EU-kilpailutukseen 6–12 kuukautta.

Tutustu kaupungin Helmen hankintasivuihin ja pyydä tarvittaessa apua toimialasi tai liikelaitoksesi hankinta-asiantuntijoilta.

henkilön kahvilaan yhdeksäksi kuukaudeksi, ja kokemus oli molemmille osapuolille hyvä.

Teemoista toimivat markkinat on minulle uusin. Tulen viemään eteenpäin kulttuurin ja vapaa-ajan palveluidemme asiantuntijoille ajatusta, että meidän tulee kirkastaa

Mitä hankintoja uusi hankintastrategia koskee?

Noora: Lähtökohtaisesti kaikkia hankintoja, joita kaupunkikonserni tekee. Toki on niin, että pitää miettiä, millaista ja minkä arvoista hankintaa on tekemässä. Tulemme määrittelemään mallin, jonka avulla voimme kaupungilla paremmin ennakoida tulevia hankintoja, tunnistaa niistä meille strategisesti tärkeät ja panostaa niihin.

MISTÄ ON KYSE? Kaupungin uusi hankintastrategia julkaistiin joulukuussa 2020.

Strategiatyötä ohjasivat kaupungin johtoryhmä ja kaupunkikonsernin edustajista muodostettu ohjausryhmä.

Strategiatyöhön osallistui toimialojen, liikelaitosten ja kaupunginkanslian edustajista koostuva Helsingin hankintojen ohjausryhmä, johon myös Noora Fils ja Niina Lammi kuuluvat.

Kumppanina toimi valtion ja Suomen Kuntaliiton yhteishankintayhtiö Hansel Oy.

Niina: Jos jokin hankinta mietityttää, kannattaa kääntyä oman toimialan asiantuntijan puoleen – apua saa aina. Sitä ennen on hyvä tutustua uuteen hankintastrategiaan sekä hankintakäsikirjaan, pienhankintaohjeisiin ja muihin kaupunkiyhteisiin ohjeisiin kaupungin Helmessä.

Miten henkilöstöä perehdytetään uuteen hankintastrategiaan?

Noora: Kaupungin hankintastrategia on nyt valmis, ja toimeenpanosuunnitelma viimeistellään alkuvuoden aikana kaupungin hankintaosaajien kanssa. Henkilöstölle aletaan suunnitella kaupunkiyhteistä hankintojen koulutusohjelmaa. Helmestä saa aina uusimman tiedon.

Niina: On hyvä, että kaupunginkanslia ohjaa hankintastrategian jalkauttamista meidän toimialojen kanssa, jotta toiminnasta tulee mahdollisimman samansuuntaista kaikkialla kaupungissa. HH

lisätietoja: Tietoa hankinnoista: Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Hankinnat Kaupungin hankintastrategia: Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Hankinnat > Ohjeet ja mallit

HELSINGIN HENKI 1/2021 13

MUN D UUN I

1. Leila Talarmo on viihtynyt kaupungilla, koska työnantaja on vakaa, luo mahdollisuuksia siirtyä uusiin työtehtäviin ja tarjoaa koulutusta. ”Olen nykyisessä työssäni näköalapaikalla. Voin seurata, miten kaupungin kotihoito sujuu ja minkälaista voisi olla sen tulevaisuus.

Opettelen myös parasta aikaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää Apottia, josta on varmasti hyötyä jatkossa”, Leila sanoo.

2. Leila miettii, ettei tuntisi itseään tarpeelliseksi, ellei olisi töissä. ”Haluan sitä paitsi olla tekemisissä ihmisten kanssa ja nähdä heitä, vaikka sitten virtuaalisesti.”

3. Leilan mukaan monikaan ei tiedä, että hän rakastaa autoilua, ristikoiden tekemistä ja laulamista. Nyt kun kuoroharrastus on poikki koronan takia, hän laulaa itsekseen kotona. Monitaitoinen nainen on tehnyt myös stand up -esityksiä työpaikan juhliin.

14 HELSINGIN HENKI 1/2021

1

2

3

”Työnteko tuntuu yhä mukavalta” T E KST I T IINA R UULI O K UVAT SAMI H EI SK ANEN

Palvelukeskus Helsingin etähoidossa työskentelevä Leila Talarmo on esimerkki siitä, että uratarinoita on monenlaisia, eikä se omin ala välttämättä löydy heti. Aiemmin taksikuskina ja myyntiedustajana työskennellyt nainen suoritti lähihoitajan tutkinnon viisikymppisenä.

Leila viihtyy edelleen hoitajan työssä, lähes 25 vuotta valmistumisen ja kuusi vuotta eläköitymisen jälkeen.

O

len nyt 73-vuotias, ja haluan tehdä töitä niin pitkälle kuin jaksan. Olin aikaisemmin 14 vuotta töis­sä Itäkeskuksen palvelutalossa, ensimmäiset seitsemän vuotta dementiaosastolla ja saman verran palvelutalon sihteerinä. Siinä välissä kummatkin lonkkani leikattiin. Palvelutalon johtaja ehdotti lonkkaleikkauksen jälkeen, että kouluttautuisin sihteeriksi ja jäisin sitä kautta vanhaan työpaikkaan. Se sopi minulle hyvin.

Jäin lopulta eläkkeelle 67-vuotiaana, ja olin eläkkeellä kaksi kuukautta. Ensimmäinen kuukausi sujui mukavasti poikani luona Thaimaassa, jossa hän silloin asui. Kotiin tultuani tajusin, että aikani ei yksinkertaisesti kulu eläkkeellä. Ei edes harrastusten voimalla.

Vanha työtoverini ehdotti, että ottaisin yhteyttä ikäihmisten rekrytointipalveluun, ja niin teinkin. Sain sieltä pari iäkästä asiakasta, joita ryhdyin hoitamaan yksityisesti.

Kun kovin iäkkäät asiakkaani kuolivat, pääsin kaupungille töihin Palvelukeskus Helsingin etähoitoon.

Kaupunki ei todellakaan harrasta rekrytoinneissa ikäsyrjintää.

detaan kuulumiset. Asiakas kertoo, mitä hän on syönyt ja miten hän voi.

Muuten jutellaan kaikenlaisista arkisista asioista. Autamme asiakkaita myös käytännön toimissa kuten erilaisten puhelinnumeroiden hakemisessa. Etähoidon tarkoituksena on täydentää kotihoitoa.

Mikäli en saa yhteyttä asiakkaaseen ensimmäisellä yrittämällä, yritän uudelleen vähän ajan kuluttua.

Jos yhteydenotto ei vieläkään suju, otan yhteyttä kotihoitoon tai lopulta turvatiimiin, joka käy katsomassa asiakkaan luona, missä kunnossa kotona ollaan.

Vanhin etähoidon asiakas on yli 100-vuotias. Työssäni olen huomannut, miten paljon vanhukset kokevat yksinäisyyttä ja turvattomuutta.

Pidän vanhusten auttamisesta, vaikka työ onkin joskus psyykkisesti raskasta. Erityisesti kaupungin kotihoito tarvitsisi ehdottomasti lisää resursseja. Vaikea kuvitella kenenkään haluavan, että vanhuksia hoidettaisiin huonosti. Arvostan kotihoitoa tavattomasti enkä ymmärrä niitä, jotka arvostelevat sitä.

Pidän vanhusten auttamisesta

Olen työskennellyt etähoidossa vuoden verran. Saan työpaikalla energiaa nuoremmista kollegoistani.

Mielestäni ihmisen pitäisi voida tehdä töitä niin pitkään kuin haluaa. Olin lähes 50-vuotias, kun valmistuin lähihoitajaksi. Minulla on monia harrastuksia ja kehitän itseäni koko ajan. Korona-aikana on harmittanut, kun uimahallit menivät kiinni, enkä pääse vesijuoksemaan. Se olisi lonkilleni paras liikuntamuoto. HH

Etähoito toteutetaan etäyhteyden avulla. Ääni- ja kuvayhteyden kautta otetaan yhdessä lääkkeet ja vaih-

MOT TO

Aina on edessä parempi päivä.

Kehitän itseäni koko ajan

KUKA? Lähihoitaja Leila Talarmo TYÖPAIKKANI Työskentelen etähoitajana Palvelukeskus Helsingin etähoidossa.

Teen nelituntisia päiviä. Meitä on parhaimmillaan kymmenkunta palveluneuvojaa, mutta koronaaikana monet tekevät töitä kotona.

TYÖTEHTÄVÄNI Otan etäyhteydellä, siis äänellä ja kuvalla, yhteyden etähoidon asiakkaisiin. Otamme yhdessä lääkkeet, käymme läpi ruokailun ja voinnin ja juttelemme arkisista asioista.

Etähoidon tarkoituksena on tukea kotiapua, joka käy fyysisesti asiakkaan kotona auttamassa.

POLKUNI KAUPUNGILLE Tulin kaupungille töihin valmistuttuani lähihoitajaksi Jyväskylän terveydenhuolto-oppilaitoksesta vuonna 1995. Ensimmäinen työpaikkani oli Kivelän sairaalassa, josta jatkoin Itäkeskuksen palvelutaloon. Työskentelin dementiaosastolla ja sihteerinä. Viimeisen vuoden olen ollut etähoitajana.

HELSINGIN HENKI 1/2021 15

YMPÄR I K AUP U N K I A

N 60,2 1209° E 24, 9532 9°

”Parasta töissä on työkaverit ja hyvä ilmapiiri” T E KS T I P I M ÄK I L Ä K UVAT VI L JA H AR AL A

Vammaisuus ei ole este työskentelylle. Kun työtehtävät räätälöidään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan, töitä riittää entistä moninaisemmalle joukolle.

16 HELSINGIN HENKI 1/2021

CÄ P S Ä K ÄP YL Ä

Työelämän osallisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia Käpylässä toimiva vammaistyön Cäpsä tarjoaa työhön osallistavaa toimintaa kehitysvammaisille helsinkiläisille. Tarjolla on lähes 30 erilaista ryhmää, joista asiakkaat voivat valita itselleen mieluisimman kokonaisuuden. Ryhmien toiminta painottuu mediataitoihin ja käsitöihin, mutta viikko-ohjelmaan mahtuu niin aamubrunssien järjestämistä kuin työelämätaitojakin.

Satu Kielosto viihtyy työssään ja tuntee työnsä arvon: korona-aikana hygieniasta on pidettävä huolta entistä paremmin.

HELSINGIN HENKI 1/2021 17

Merja Kujala toimii Satu Kieloston lähitukihenkilönä Cäpsässä.

Kujala huomauttaa, että Kielosto on siivousalan ammattilainen, joka suorituu töistään varsin itsenäisesti.

A

amu on valjennut Käpylässä sijaitsevassa vammaistyön Cäpsän toimipisteessä samaan tapaan kuin aina perjantaisin. Laitoshuoltajana työskentelevä Satu Kielosto on aloittanut työpäivänsä tervehtimällä työkavereitaan, ja sen jälkeen työpäivään on kuulunut roska-astioiden tyhjennystä, wc:n käsipapereiden lisäämistä sekä ovenkahvojen ja portaiden pyyhkimistä.

Kielosto on työskennellyt laitoshuoltajana kaupungilla kymmenen vuoden ajan. Sitä ennen hän työskenteli vanhusten palvelulinjan bussiemäntänä ja asukaskahvilassa.

– Aloitin aikanaan Mellunmäessä asukastilan siivoamisella. Siellä harjoittelin, mitä kaikkea siivoamiseen kuuluu, ja lopulta kouluttauduin laitoshuoltajaksi. Ajateltiin, että siivousala on minulle sopivaa työtä ja että se on hyödyksi myös kaupungille, joten päädyin vähitellen tälle alalle ihan kokonaan työnantajan suosituksesta, hän kertoo.

18 HELSINGIN HENKI 1/2021

Työpäivät kestävät seitsemän tuntia, ja töitä riittää jokaiselle arkipäivälle. Kahdesti viikossa Kielosto siivoaa Cäpsässä, kolmena päivänä viikossa hän jatkaa samoja töitä Maunulassa sijaitsevassa Haavikon opetus- ja aikuiskoulutuskeskuksessa.

Kummassakin paikassa Kielostolla on oma tukihenkilö, jolta voi kysyä apua aina tarpeen tullen.

– Satu hoitaa tosi itsenäisesti ja omatoimisesti hänelle sovitut työtehtävät. Aina välillä hän kysyy mielipidettäni jonkin asian hoitamiseen. Hän on kuitenkin siivousalan ammattilainen, joten käytännön asioista hän tietää paljon enemmän kuin minä, Kieloston lähitukihenkilönä Cäpsässä työskentelevä Merja Kujala kertoo.

Työ on tärkeä osa elämää

Cäpsän toimipiste järjestää erilaista työelämään osallistavaa toimintaa helsinkiläisille kehitysvammaisille henkilöille. Kielosto on paikalla

kuitenkin ennen kaikkea työntekijänä, ei asiakkaana.

– Me kokoonnumme aamuisin aamuinfoon, jossa käymme läpi päivän kulkua. Sadun kanssa yleensä moikataan aamuisin ja vaihdetaan kuulumiset. Joskus juomme aamukahvit yhdessä ja käymme samalla läpi päivän kulkua, Kujala kertoo.

Koronan takia Kieloston työtehtävät ovat muuttuneet jonkin verran, sillä nyt hygieniatasosta on pidettävä entistä tarkemmin huolta.

– Hän siistii nyt entistä tarkemmin ovenkahvat ja pinnat. Cäpsän toiminta on tosin muutenkin hieman erilaista nyt, sillä meidän on täytynyt pienentää ryhmäkokoja, Kujala sanoo.

– Koronan takia täällä ei ole ihan yhtä vilkasta kuin normaalisti, joten nyt on hieman helpompi päästä siivoamaan. Asiakkailta kuulen aika harvoin kommenttia työstäni. Kaikkein parasta tässä työssä on työkaverit, meillä on täällä tosi hyvä työilmapiiri, Kielosto kertoo.

300

N U M EROINA

Yksilöllistä työvalmennusta käyttää vuosittain Helsingissä noin 300 asiakasta.

222

Vuonna 2020 heistä 222 kävi työsuhteisessa työssä.

50

Työkokeiluun osallistui 50 asiakasta.

Eroon työllistymisen esteistä KAUPUNGILLA ON KÄYNNISTYNYT henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelman mukainen toimenpide, jonka mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä kaupungille pyritään parantamaan.

– Prosessissa on tarkasteltu kaupungin teemassa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa, mitkä ovat vammaisten työllistymistä estävät tärkeimmät rakenteelliset esteet.

Lisäksi on pohdittu vaikuttavimpia jatkotoimenpide-ehdotuksia, kertoo HR-asiantuntija Susanna Puustinen.

Havaitut esteet vammaisten työllistymiselle jakaantuvat pääsääntöisesti neljään eri teemaan: tietämättömyys ja asenteet, talouden tiukat ehdot ja yhteiskunnalliset tilanteet, heikko ja epätasaarvoinen asema sekä ihmisten näkeminen tiukkarajaisesti joko työkykyisenä tai työkyvyttömänä.

– Työryhmän mukaan vammaisten työllistymistä voisi edesauttaa muun muassa johdon tuki, esihenkilöiden osaamisen kehittäminen, työyhteisöjen tuki, tuetun työllistämisen mallin kehittäminen, vakanssirakenteen uudelleen tarkastelu sekä palkkatukijakson jälkeisten jatkopolkujen kehittäminen, Puustinen kertoo.

Satu Kieloston työtehtäviin kuuluu niin käsipyyhkeiden vaihtoa kuin pintojen pyyhkimistäkin. Töitä on täytynyt rytmittää korona-ajan takia uudelleen, sillä Cäpsän toimipisteen ryhmäkokoja on pienennetty.

Työ on Kielostolle tärkeä osa elämää, ja työpaikalle on mukava mennä, kun työtehtävät ovat tuttuja. Tehtävät on räätälöity hänelle sopiviksi.

– Ja niitä räätälöidään jatkossakin aina, kun siltä tuntuu, Kujala kertoo.

– Jos esimerkiksi wc on tukossa tai törmään johonkin asiaan, jota en voi itse hoitaa, ilmoitan siitä eteenpäin, sitten asiat hoituvat taas, Kielosto lisää.

Kohti monimuotoisempaa rekrytointia

Kielosto on yksi lukuisista vammaisista tai osatyökykyisistä helsinkiläisistä, jotka työskentelevät kaupungilla. Se, että sopiva osaaminen ja työ kohtaavat, on lopulta kaikkien etu.

– YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista sitoo myös meitä työnantajia. Vammaisilla on oikeus työhön ja sopimuksesta tulee velvoite edistää vammaisten työllistymistä ja työuraa sekä parantaa työllistymismahdollisuuksia. Myös yhdenvertaisuuslain mukaan vammaisten työhön pääsyä ja työstä

suoriutumista on tuettava, kertoo henkilöstön monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta vastaava HR-asiantuntija Susanna Puustinen kaupunginkansliasta.

Kyse on myös kaupungin arvovalinnoista. Kaupunkistrategian toimivuus rakentuu vahvasti tasaarvolle ja yhdenvertaisuudelle.

– Kaupunki on kaikkia varten.

Vain näin voimme olla maailman toimivin kaupunki ja eturivin työ-

paikka, johon kaikkien on hyvä tulla ja olla, Puustinen lisää.

Henkilöstön monimuotoisuuteen vaikutetaan samanaikaisesti monin eri keinoin.

– Tämä koskee myös vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä henkilöstöjohtamisen prosesseja ja ohjeita kehittäen sekä osaamiseen sekä asenteisiin vaikuttamalla. Asenteisiin vaikuttamisella on tärkeä rooli, yhtä tärkeä kuin silHELSINGIN HENKI 1/2021 19

”Tavoitteena on tunnistaa vammaisten työllistymiseen vaikuttavat rakenteelliset esteet.” lä, että kaupungin henkilöstöjohtamisen prosessit ovat syrjimättömiä itsessään.

Rekrytoinnin kohdalla kaupungilla on ajankohtaisia hankkeita, jotka omalta osaltaan auttavat myös vammaisia työllistymään kaupungille. Anonyymi rekrytointi on tästä hyvä esimerkki.

– Henkilöstön yhdenvertaisuussuunnitelman vuositoimenpiteissä on useampi vammaisten työllistymistä koskeva kohta. Tavoitteena on muun muassa tunnistaa kaupungin teemassa toimivat sisäiset kumppanit ja vammaisten työllistymiseen vaikuttavat rakenteelliset esteet sekä pohtia seuraavat vaikuttavimmat toimenpiteet niiden poistamiseksi. Myös anonyymin rekrytoinnin toimintatavan vakiinnuttaminen sekä positiivisen erityiskohtelun selvityksen käynnistäminen toivottavasti helpottavat myös vammaisten työllistymistä, Puustinen kertoo.

Monimuotoisen rekrytoinnin kokonaisuus ja erilaiset toimenpiteet edistävät kaikkien, lopulta myös vammaisten työllistymistä.

– Kaupunki on viime vuosina panostanut rekrytointiprosessin ja rekrytointiosaamisen edistämiseen.

Kehittämistoimet tähtäävät tavoitteelliseen, tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen sekä hakijakokemuksen huomioivaan rekrytointiin. Lopulta tilanne hyödyttää kaikkia: kun laajennamme potentiaalisten hakijoiden joukkoa, parhaiden osaajienkin löytyminen helpottuu, tiivistää monimuotoisesta rekrytoinnista vastaava Aino Lääkkölä-Pyykönen kaupunginkansliasta.

Konkreettista tukea työhönvalmennuksella

Tuetun työllistymisen palvelu, jonka kautta Satu Kielostokin on työllistynyt, toimii osana vammaisten työ- ja päivätoimintaa. Asiakkaina palvelussa on 18 vuotta täyttäneitä helsinkiläisiä.

– Asiakkailla on usein taustalla jokin kehityksellinen, neuropsykiatrinen tai muu työllistymisedellytyksiin vaikuttava vamma tai häiriö.

Se ei suinkaan tarkoita, että asiakkailla ei olisi työkykyä, joten meidän tehtävämme onkin löytää sellainen työ, jossa omaa osaamista pääsee hyödyntämään, kertoo johtava työvalmentaja Sami Niemi-Ruuth tuetun työllistymisen palvelusta.

Konkreettista tukea tarjoaa yksilöllinen työhönvalmennus, joka alkaa aina asiakkaan osaamisen ja työnvaihtoehtojen kartoittamisella sekä tähän sopivan työpaikan löytämisellä yhdessä asiakkaan kanssa.

– Työvalmentaja tukee asiakasta ja työnantajaa muun muassa etuusja tukiasioissa esimerkiksi palkkatuen, Helsinki-lisän ja työolosuhteen järjestelytuen hakemisessa.

Kun työpaikka löytyy, sovitaan yhdessä asiakkaan ja työnantajan kanssa tarvittavista tukimuodoista työn sujumiseksi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että työvalmentaja jalkautuu asiakkaan työpaikalle esimerkiksi ensimmäisellä viikolla useaksi päiväksi ja asteittain vähentäen tukea niin, että yksilöllinen ja riittävä tuki työsuhteen ylläpitoon löytyy. Tärkeintä on hyvä yhteistyö niin työnantajan kuin asiakkaan kanssa, Niemi-Ruuth lisää.

Palvelua käyttää vuosittain noin 300 asiakasta. Viime vuonna työ-

Merja Kujalan ja Satu Kieloston työpäivät alkavat usein kuulumisten vaihdolla kahvikupin äärellä.

Satu Kielosto pitää siivoustyön vaihtelevuudesta. Työpäiviin kuuluu monta eri vaihetta, ja työtä pääsee tekemään kahdessa eri toimipisteessä.

– Meidän tehtävämme on löytää sellainen työ, jossa asiakkaamme pääsee hyödyntämään omaa osaamistaan, sanoo Sami Niemi-Ruuth tuetun työllistymisen palvelusta.

Työkaluja syrjintää vastaan Työelämässä on pyritty yhdenvertaisuuteen vasta viime vuosikymmenten aikana.

1880

Vammaisten omaa yhdistystoimintaa perustetaan ensi kerran Suomessa. Vammaiset nähtiin kuitenkin vielä vuosikymmenten ajan yhteiskunnan ulkopuolelle jäävinä henkilöinä.

20 HELSINGIN HENKI 1/2021

1970–80luku

Ilmapiiri alkoi muuttua 1970- ja 80-luvuilla, mutta varsinaiset lakimuutokset tehtiin vasta 2000-luvun puolella.

2004

Yhdenvertaisuuslaki astui voimaan. Laki kielsi muun muassa sekä välittömän että välillisen syrjinnän ja syrjintään yllyttämisen.

2008

2011

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva ja vahvistava YK:n yleissopimus tuli voimaan.

EU ratifioi vammaisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen.

Helsingin näkövammaiset ry:n työhuoneella Pengerkadulla valmistettiin harjoja.

Kuva on vuodelta 1986.

Kuva: Joel Nokelainen

suhteisessa työssä heistä kävi yhteensä 222 asiakasta ja työkokeilussa 50 asiakasta.

– Valtaosa työsuhteista on syntynyt yksityiselle tai kolmannelle sektorille. Olemme lisänneet viimeisen kahden vuoden aikana työvalmentajien määrää ja laajentaneet työhönvalmennuksen saatavuutta.

Olemme toiveikkaita, että saamme yhdenvertaisuussuunnitelman toimenpiteillä ja johtamista tukevien toimenpiteiden kautta lisää työpaikkoja ja toisaalta aivan valtavasti lisää ihmisiä töihin. Keinoja on, nyt niitä vain käyttöön ja monimuotoisempaa työelämää kohti, Niemi-Ruuth jatkaa.

Tukea esihenkilöille

Ymmärrys henkilöstön monimuotoisuuden tuomista eduista on ottanut aimo harppauksen eteenpäin viime vuosina. Puustinen, Lääkkölä-Pyykönen ja Niemi-Ruuth huomauttavat, että esihenkilöillä riittää silti työsarkaa ja opittavaa, ja tukea esihenkilöille tarvitaan. Puustisen mukaan on myös erityisen tärkeää havahduttaa ihmisiä tunnistamaan ennakkoluulojaan.

– Johtajan ja esihenkilön roolissa voi mahdollistaa kehitystä, joka edesauttaa monimuotoisen työelämän syntyä. Jo sillä, että kuuluu työyhteisöön, on valtava merkitys ihmisille, Niemi-Ruuth jatkaa.

Myös Cäpsän kaltaisilla vammaispalveluilla on yhtälössä iso rooli.

– Nykyisin Cäpsässä tarjotaan myös esimerkiksi työhönvalmennusta. Se, että Cäpsän henkilökuntaan kuuluu kaikenlaisia, erilaisista taustoista ja erilaisilla työkyvyillä toimivia ihmisiä, antaa myös Cäpsän asiakkaille hyvän näkökulman siitä, että erilaisiin työtehtäviin on tosiaan mahdollista päästä, Niemi-Ruuth kertoo. HH

2015

2016

Uusi yhdenvertaisuuslaki korvasi aiemman lain. Uuden lain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Laki velvoittaa edistämään aktiivisesti yhdenvertaisuutta myös työpaikalla.

Suomi ratifioi vammaisten oikeuksien yleissopimuksen.

Pitkä tie työelämään Vammaisten työllistymiseen on kiinnitetty huomiota vasta viime vuosikymmeninä. Historia on pitkä, ja synkkä: 1800-luvun loppupuolella yleistyneet vaivaishuutokaupat olivat suosittu köyhäinhoidon muoto, joka jatkui 1900-luvun alkuun saakka.

Vammaisten oma yhdistystoiminta antoi alkusysäyksen sekä kouluttautumiselle että työllistymiselle. Kuurojen omaehtoinen yhdistystoiminta alkoi 1880-luvulla, näkövammaisten yhdistystoiminta vuosisadan taitteessa ja invalidien 1930luvulla. Kehitysvammaisten yhdistystoiminta alkoi 1990-luvun lopussa.

Kouluun päässeet vammaiset olivat työllistymisen kannalta etuoikeutetussa asemassa, mutta lääkärin lausunnon perusteella erityisesti fyysisesti vammaisia lapsia vapautettiin oppivelvollisuudesta vielä 1900-luvun jälkipuoliskolle saakka. Vammaisten laajamittainen integroituminen yhteiskuntaan alkoi lopulta peruskoulun myötä. Nykyisin yhdenvertaisuutta vahtii muun muassa vuonna 2015 uudistettu yhdenvertaisuuslaki. Suomi ratifioi vammaisten oikeuksien yleissopimuksen vuonna 2016.

Lähteet: Tuula Vuolle-Selki: Työtä koko elämä: Vammaisten työllistymisen historiaa.

Verneri.net – Verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta.

HELSINGIN HENKI 1/2021 21

KE S TÄVÄ HE LSI N K I

Kohti päästötöntä energiantuotantoa T E KST I P I M ÄK I L Ä

Helsinki Energy Challenge -suunnittelukilpailu haastoi eri alojen osaajat kehittämään kaupungin energiantuotannosta entistä kestävämpää.

Finalistien joukossa nähdään joukko toinen toistaan kekseliäämpiä ideoita.

22 HELSINGIN HENKI 1/2021

Helsinki Energy Challenge -haastekilpailu käynnistyi helmikuussa 2020. Voittaja selviää maaliskuun aikana, projektijohtaja Laura UuttuDeschryvere kertoo.

Helsingin kasvihuonekaasupäästöt

2 611

tuhatta hiilidioksidiekvivalenttitonnia

3 249

Uuttu-Deschryveren mukaan Helsinki Energy Challenge on hyvä esimerkki siitä, miten kansainvälinen haastekilpailu voi tuoda uutta puhtia tekemiseen.

– Erilaisia haaste-, innovaatio- ja suunnittelukilpailuja on toki järjestetty ennenkin, suunnittelukilpailuja ennen kaikkea arkkitehtuurin saralla.

Tämän kokoluokan kilpailusta energia-alalla ei ole kuitenkaan kokemusta kovinkaan monella kaupungilla maailmassa, tietääkseni ei yhdelläkään.

Kun merkittävään yhteiskunnalliseen haasteeseen tartutaan haastekilpailumallilla, on selvää, että syntyy sellaista ajattelua ja keskustelua niin kaupungin sisällä kuin ulkopuolella, jota muuten ei olisi syntynyt. Mielestäni jo pelkästään tämä on äärimmäisen tärkeä saavutus.

Samasta syystä kilpailun järjestäminen on herättänyt myös kansainvälistä huomiota.

– Meitä on pyydetty mukaan lukuisiin eri tapahtumiin puhumaan ja uskon, että kun kilpailun tulokset lopulta selviävät, kiinnostus lisääntyy yhä, Uuttu-Deschryvere sanoo.

3 120

Uutta puhtia tekemiseen

3 514

H

elsinki haastoi helmikuussa 2020 käynnistyneellä kilpailulla innovaattorit ja asiantuntijat mukaan ratkaisemaan kaupungin lämmityshaastetta. Helsinki Energy Challenge -nimeä kantavaan kansainväliseen kilpailuun jätti ehdotuksensa 252 tiimiä, joita edusti yli 1 500 henkilöä.

Kilpailuprosessi oli vuoden mittainen, ja kilpailun tulokset julkistetaan maaliskuussa. Kilpailun pääpalkinto on miljoona euroa.

Finalistiratkaisuja arvioidaan seitsemän eri arviointikriteerin avulla.

– Tuomaristo on arvioinut finalistiehdotukset muun muassa sillä perusteella, mikä on ehdotusten arvioitu ympäristövaikutus, toteutettavuus ja esimerkiksi kustannusvaikutus. Finalistien joukossa, kuin myös kilpailussa kaiken kaikkiaan, on mukana valtavasti erilaista osaamista.

Onkin todella kiinnostavaa nähdä, miten nämä kilpailun aikana syntyneet tiimit jatkavat työskentelyään jatkossa, kertoo HEC:n projektijohtaja Laura Uuttu-Deschryvere kaupunginkanslian strategiaosastolta.

Uuttu-Deschryveren mukaan kilpailun järjestäminen on lisännyt huomattavan paljon ymmärrystä siitä, millainen rooli kaupungeilla voi olla tulevaisuuden puhtaiden lämmitysratkaisujen mahdollistajana.

– Kilpailun avulla halusimme tarjota Helsingin koealustana, jossa tulevaisuuden lämmitysratkaisuja voidaan kehittää paitsi Helsingin myös muiden kaupunkien tarpeisiin. Tavoitteena oli löytää ratkaisuja, jotka ovat kestäviä vielä vuosikymmeniä sen jälkeen, kun viimeinen hiilivoimala on sulkenut ovensa vuonna 2029.

1990 2000 2010 2019

Eri alojen yhteistyötä Kilpailun mukana esiin on noussut uudenlaista ajattelua, jota ilmastonmuutos ja käynnissä oleva energia-alan murrostilanne vaativat.

– Erilaiset lämmöntuotannon sekä kulutuksen hillinnän vaihtoehdot ovat olleet kilpailussa hyvin edustettuina. Finalistiratkaisujen joukosta löytyy sekä täysin uutta, ennennäkemätöntä teknologiaa että jo käytössä olevaa teknologiaa. On selvää, että kumpiakin tullaan tulevai-

Erilaiset lämmöntuotannon ja kulutuksen hillinnän vaihtoehdot ovat kilpailussa hyvin edustettuina.

Kuva: Veeti Hautanen

1. Kilpailuun tuli odotettua suurempi määrä ehdotuksia, kertoo projektijohtaja Laura Uuttu-Deschryvere.

Finalistitiimeissä on kussakin 3–20 jäsentä ja yhteensä 85 asiantuntijaa.

2. Toiveissa on, että kilpailu tulee jatkossa poikimaan uudenlaisia kansainvälisiä mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle.

3. Helsinki haluaa löytää kivihiilen korvaajaksi pitkäaikaisesti kestäviä ratkaisuja, eikä siirtyä esimerkiksi laajamittaiseen biomassan käyttöön.

Kuva: Jussi Hellsten

Kuva: Yiping Feng and Ling Ouyang

2.

Kuva: Tuomas Uusheimo

1.

suudessa tarvitsemaan. Mukana on myös mielenkiintoisia ei-teknisiä innovaatioita. Uskoisin, että useat kaupungit tarvitsevatkin uusien teknologioiden lisäksi erityyppisiä ei-teknisiä innovaatioita, uudenlaisia toimintamalleja, hiilineutraalisuustavoitteidensa kirittämiseksi.

Myös osallistujajoukkueet koostuvat varsin monimuotoisesta joukosta. Mukana on niin startupeja, tutkimuslaitoksia, suuria energia-alan yrityksiä, teknologia-alan yrityksiä kuten esimerkiksi teknologiatutkimuslaitoksia ja ympäristötutkimuslaitoksia – sekä näiden eri toimijoiden yhdistelmiä.

– Juuri tällaista eri alojen osaamisen yhdistämistä toivoimmekin.

Osallistujat ovat myös varsin kansainvälisiä. Mukana on sekä suomalaisia toimijoita että osallistujia ympäri Eurooppaa, Uuttu-Deschryvere kertoo.

Valtava ponnistus Helsinki tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja kivihiilen käyttö energiantuotannossa loppuu toukokuussa 2029. Ratkaisuja lämmöntarpeen tyydyttämiseksi onkin tehtävä nyt tai viimeistään lähivuosina.

– Toki on jo käynnissä paljon hyviä selvityshankkeita kivihiilen korvaavista ratkaisuista, mutta tästä kilpailusta voi löytyä hyviä ehdotuksia

Finalistiratkaisujen joukosta löytyy täysin uutta, ennennäkemätöntä teknologiaa. näiden hankkeiden rinnalle tai jopa korvaajiksi. Ilmastonmuutos ja käynnissä oleva energiamurros vaativat sen, että monia asioita täytyy kyseenalaistaa. Olen ylpeä kotikaupungistani ja työnantajastani, että se päätti tarttua näin poikkeuksellisella tavalla ja uskaliaasti kysymykseen, jonka ratkaiseminen on äärimäisen kriittisessä roolissa ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta, Uuttu-Deschryvere sanoo.

Kilpailun järjestäminen on ollut valtava ponnistus, ja mukana on ollut iso joukko apukäsiä eri puolilta kaupunkiorganisaatiota.

– Apuna on onneksi ollut monien alojen asiantuntijoita niin kaupunkiorganisaation sisältä kuin ulkopuolelta. Tuomaristo on kuusihenkinen poikkitieteellinen porukka, jossa on mukana sekä kansainvälistä että kotimaista osaamista. On tosi hyvä, että asiaa katsotaan monesta eri näkökulmasta ja myös kotimaan ulkopuolelta, Uuttu-Deschryvere sanoo. HH

3.

Eroon fossiilisista polttoaineista HELSINKI ENERGY CHALLENGEN finalistien ehdotuksille riittää kysyntää, sillä kaukolämpö on edelleen pääkaupunkiseudun suurin yksittäinen kasvihuonekaasupäästöjen lähde. Kaukolämmön hankinta perustuu pääosin fossiilisiin poltto­ aineisiin.

Uusiutuvien energialähteiden osuus on nyt koko pääkaupunkiseudulla 18 prosenttia. Vuoteen 1990 verrattuna kaukolämmön kulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet pääkaupunkiseudulla noin 8 prosenttia, vaikka vuoteen 2019 mennessä kaukolämmön kulutus on noussut yli 30 prosenttia.

2010-luvulla kaukolämmön päästöjen kehityksen suunta on vaihdellut.

18 % Uusiutuvien energia­ lähteiden osuus nyt koko pääkaupunkiseudulla.

1990

2021

8% Vuoteen 1990 verrattuna kaukolämmön kulutuksesta aiheutuvat päästöt ovat vähentyneet pääkaupunkiseudulla noin 8 prosenttia.

Lähde: HSY: Kasvihuonekaasupäästöt, hsy.fi > Ilmanlaatu ja ilmasto > Kasvihuonepäästöt

HELSINGIN HENKI 1/2021 23

ME N E S T YS TA R I N A Yhteys oppilaitokseen on yleensä tiivis koko työssäoppimisjakson ajan. Näin ollaan ajan tasalla siitä, mitä tulee oppia ja miten oppiminen etenee, korostavat Piia Jäntti ja Sini Rantamäki.

TIIMI Palvelukeskuksen ruokapalvelut vastaa 500 toimipaikan aterioista.

Jutun ruokapalvelutiimit toimivat Päiväkoti Kotikalliossa Vallilassa ja Päiväkoti Puuskakulmassa Laajasalossa. Ne valmistavat ruokaa noin 300 päiväkotia käyvälle, noin 60 koululaiselle sekä 120 iltapäivätoiminnan koululaiselle.

Yksilöllistä ohjausta työssäoppijoille

Tiimeihin kuuluu ruokapalveluvastaava ja yksi tai useampi ruokapalvelutyöntekijä.

Kotikalliossa on myös kokki. Lisäksi tulevat työssäoppijat. Alueelliset esihenkilöt sparraavat.

Työssäoppija solahtaa osaksi ruokaja siivouspalveluiden tiimiä, kun hän saa yksilöllistä oppia ja paljon rakentavaa palautetta työpaikkaohjaajalta. Hänen tulee huolehtia myös siitä, että koko tiimi tukee työssäoppijaa.

T E KS T I K ATJA A L A JA K U VAT VI L JA H AR AL A

Sini Rantamäki

K

un päiväkodin tai koulun ruokapalvelutiimiin tulee opiskelija kouluttautumaan oppisopimuksella kokiksi tai opettelemaan avustavia töitä astiahuollosta puhtaanapidon tehtäviin, tavoitteena on saada aikaan positiivinen oppimisen ja töissä viihtymisen kierre. Se on kiinni ennen kaikkea työpaikkaohjaajan ja toimipaikan vastaavan toiminnasta.

24 HELSINGIN HENKI 1/2021

– Piialla on vahvaa osaamista omasta työstään ja halua jakaa sitä muille. Nyt hän alkaa tehdä lähiesihenkilötyön ammattitutkintoa, jotta hän saisi vielä laajempaa ymmärrystä Palvelukeskuksen toiminnasta.

Tämä tukee kokonaisvaltaisemmin myös hänen ohjaustyötään, Päiväkoti Kotikallion ruokapalveluvastaava Piia Jäntin esihenkilö Sini Rantamäki kehuu.

Työpaikkaohjaajana toimiva Jäntti uskoo, että uudet opit auttavat häntä miettimään omien työssäoppijoiden tulevaisuuden potentiaaliakin, ei vain nykyistä työssäoppimista.

Toinen ruokapalveluvastaava ja työpaikkaohjaaja, Päiväkoti Puuskakulman Minna Karppinen on jo suorittanut tämän tutkinnon. Pitkään alalla olleena hän sai siitä varmuutta opiskelijoiden ohjaamiseen.

– Uusi työkaveri pitää osata ottaa vastaan häntä tukien. Jos työssäoppijalla on esimerkiksi haasteita suomen kielen kanssa, puhun selkokieltä ja käytän värikoodeja eri ryhmien

Piia Jäntti kertoo, että toisto auttaa oppimaan, sillä ruokalista toistuu kuuden viikon välein.

ruoanjakelukärryissä. Toiminnan pitää olla erittäin rauhallista, Karppinen kuvailee. Hänen esihenkilönsä Iina Ek nyökyttelee – monikulttuurisessa työyhteisössä tarvitaan joustavuutta ja pitkäjänteistä otetta.

Yksilöllinen ote

Jänttiä ja Karppista kuunnellessa käy selväksi, että onnistuneen työssäoppijan ohjauksen kulmakiviä on paljon. Jäntti nostaa esiin yksilöllisyyden opetuksessa ja palautteenannon merkityksen luottamuksen synnyssä.

– Kartoitan alussa opiskelijan tapaa oppia. Jos hän oppii parhaiten tekemällä, en tuputa hänelle koko ajan tietoa. Opiskelijoiden pitää myös kokea, että he voivat tehdä virheitä, Jäntti painottaa. Luotta-

Piia Jäntti alkaa tehdä lähiesihenkilön ammattitutkintoa.

mus alkaa syntyä, kun mokat, kuten vaikkapa väärän raaka-aineen lisääminen ruokaan, käydään läpi ymmärtävässä hengessä.

Näin me sen teimme Palvelukeskus Helsingin toimipaikoissa on arviolta 100 työssäoppijaa vuosittain. He opiskelevat pääsääntöisesti ravintola- ja catering-alan tai puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkintoa tai sen osaa.

Ohjauksella voidaan vaikuttaa valtavasti työssäoppijan oppimis- ja työntekijäkokemukseen. Tavoitteena on niin hyvä kokemus, että oppisopimuksella tulleet jäävät Palvelukeskukseen ja myös alan opiskelijat valmistuttuaan hakeutuvat työsuhteeseen. Kisa on kova, sillä alan opiskelijoiden määrä on juuri nyt laskussa, ja uutta osaavaa työvoimaa tarvitaan tulevaisuudessa.

Haastateltavana HR-suunnittelija Tuija Niemeläinen Palvelukeskuksen henkilöstö­ yksiköstä.

Työssäoppijoita tulee ohjata selkokielisesti ja rauhallisesti. Työn tukena ovat tarvittaessa myös videot, joilla näytetään työtehtävien tekemistä, kertovat Minna Karppinen ja Iina Ek.

– Ohjaajana on tärkeää muistaa, että opiskelija on harjoittelemassa ja hakemassa kokemusta, painottaa Minna Karppinen.

Ennakointi sitouttaa koko tiimiä

”Opiskelijoiden pitää myös kokea, että he voivat tehdä virheitä.”

– Onneksi kukaan ei ole ollut piittaamattomalla asenteella näissä tilanteissa, sillä meillä on paljon erityisruokavalioita, Jäntti sanoo.

Se kertoo, että esihenkilöt yhdessä henkilöstöammattilaisen kanssa ovat onnistuneet valitsemaan motivoituneita työssäoppijoita.

Karppinen kertoo, että opiskelijan oppimista tuetaan alusta lähtien suunnitelmallisella otteella tavoitteineen ja päivittäisine tekemisineen. Oppimissuunnitelma ei ole kiveen hakattu, sillä opiskelija saattaa oppia jonkin asian nopeammin ja jonkin asian kanssa menee enemmän aikaa. Rantamäki lisää, että myös opiskelijan oppilaitokselta voi tulla pitkin matkaa toiveita, jotka on huomioitava.

– Käymme kunnon keskustelun edellispäivän ja tulevan päivän töistä joka aamu kahvikupin äärellä. Vaikka olisi kiire, on oltava koko ajan läsnä, Karppinen kokee. Vilskettä riittää, sillä tarjolla on oltava aamupalaa, lounasta ja välipalaa, ja sen rinnalla on pysyttävä budjetissa, hoidettava ruokatilaukset ja muut asiat.

Minna Karppinen

Ruokapalveluvastaavan tulee pitää huolta myös siitä, että koko ruokapalvelutiimissä on reilu meininki ja hyvä henki. Jos työssäoppijan ohjelmassa on esimerkiksi suurkeittiön ruokatuotannon opettelua, se voi tarkoittaa sitä, että muut tiskaavat ja siivoavat väliaikaisesti enemmän.

– Tähän auttaa ennakointi, asioiden kertominen etukäteen, Jäntti tietää.

Jäntti ja Karppinen voivat luottaa siihen, että jos tulee pulmia tai halu vaihtaa ajatuksia muuten vain, yhteys esihenkilöön pelaa. Kuukausittaisten ruokapalveluvastaavien ryhmätapaamisten lisäksi Ek ja

Iina Ek

Ranta­ mäki käyvät toimipaikoissa juttelemassa ja seuraamassa työssäoppijoita, ruokapalveluvastaavia ja muita tiimiläisiä. Korona-aikaan on tavattu etänä.

– Hyvä ryhmähenki vaatii kaikkien panostamista siihen. On toimittava niin kuin toivoo muiden kohtelevan itseään, Karppinen korostaa.

– Ei voi kuin kiittää esihenkilöitämme esimerkillisestä johtamisesta, Jäntti summaa. HH

Vinkkaa, mistä menestyneestä tiimistä tai yhteisöstä voitaisiin seuraavaksi tehdä juttu tälle palstalle. Mitä uutta tai innostavaa heillä on meneillään, josta muutkin haluaisivat lukea? Laita viestiä sisainenviestinta@hel.fi.

HELSINGIN HENKI 1/2021 25

K UN TO JA M I E LI

Lisää liikuntaa askel kerrallaan T E KST I R I T VA-L IIS A S ANNE M ANN KUVIT US I S TO CK

Henkilökohtainen liikuntakoutsaus on saanut jo sadat kaupungin työntekijät liikkeelle. Erinomaiset tulokset käyvät ilmi vaikuttavuustutkimuksesta. Koutsaukseen osallistuneet kertovat vapaa-ajan liikunnan lisään­ tyneen, jaksamisen kohentuneen ja kipuoireiden vähentyneen. Kuluvan vuoden aikana on suunnitteilla aloittaa ryhmäkoutsaukset työyhteisöille.

T

uoreimman Kunta10-kyselyn mukaan vastaajista noin 60 prosenttia saa päivän aikana täyteen liikunnallisesti aktiivisen henkilön rajana useissa lähteissä pidetyt 10 000 askelta. Yli puolet sanoo liikkuvansa kesäaikaan töihin pyörällä tai kävellen, talvella harvemmin.

– Tulokset ovat yllättävän hyviä, mutta täytyy muistaa, että kaikki eivät ole vastanneet kyselyyn, ja osalla liikkuminen on minimaalista, huomauttaa henkilöstöliikunnan liikunnansuunnittelija Eeva-Liisa Rautiainen kulttuurin ja vapaa-ajan liikunnan edistämisyksiköstä.

Juuri vähän liikkuvien ryhmää liikuntakoutsit Veera Korjus ja Pinja Greijus pyrkivät saamaan liikkeelle henkilökohtaisessa liikuntakoutsauksessa, joka käynnistyi kaksi vuotta sitten. Siihen on osallistunut jo satoja työntekijöitä kaikilta toimialoilta.

Liikunnansuunnittelija ja liikuntakoutsit kertovat, miten koutsaukseen pääsee ja mitä siellä tapahtuu sekä vinkkaavat, kuinka liikunnan aloitus onnistuu matalan kynnyksen lajeilla.

Matka alkaa lähtöruudusta

Pienin mahdollinen liikuttaja

HENKILÖKOHTAINEN LIIKUNTAKOUTSAUS on suunnattu työntekijöille, jotka liikkuvat harvemmin kuin kerran viikossa mutta ovat motivoituneita lisäämään liikuntaa ja kokevat työkykynsä vähintään kohtalaiseksi. Jos nämä kriteerit täyttyvät, koutsaukseen voi hakeutua oma-aloitteisesti soittamalla liikuntakoutseille tai Onnin Koulutuskalenterin tai työterveyden kautta.

ENSIMMÄISELLÄ KERRALLA arvioidaan asiakkaan lähtötilanne. Apuna toimii kyselylomake, joka antaa kuvan muun muassa työssä jaksamisesta, liikunnasta ja elintavoista. Alussa tehdään myös suunnitelma asiakkaan omien tavoitteiden pohjalta. Tavoitteet asetetaan sopivan kokoisiksi, jolloin ne on helpompi saavuttaa. Suunnitelmaan kirjataan myös keinot, joilla asiakas arvelee pääsevänsä helpoiten liikkeelle. Ideana on edetä pienin askelin.

Jos ihminen ei ole liikkunut vuosikausiin ja kokee olevansa rapakunnossa, aloituksen voi tehdä lisäämällä päivään

Koutsaus kestää puolisen vuotta. Aiemmin osa valmennuksesta tapahtui läsnätapaamisilla, mutta koronan takia yhteydenpito on hoidettu viime vuoden keväästä lähtien etäyhteyksillä. Tapaamisia on kaikkiaan neljä, ja lisäksi kokoontuu viikoittainen liikuntakoutsin vetämä vertaistukiryhmä.

Siellä keskustellaan liikkumisesta asiakaslähtöisesti, ja mukana on myös pieni liikkumishetki.

lisätietoja: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta > Liikuntakoutsaus Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta > Aktiivisuutta päivään Liikuntakoutsit: Veera Korjus, puh. 040 194 6077 ja 310 21670 Pinja Greijus, puh. 040 188 2130 ja 310 22674

26 HELSINGIN HENKI 1/2021

työmatkaliikkumista, työn tauottamista sekä ulkoilun ja askelmäärän kasvattamista.

Itseltään kannattaa kysyä, mikä on pienin mahdollinen tekijä, joka saa liikkeelle.

Alkusysäyksen jälkeen liikkumista on helppo lisätä esimerkiksi henkilöstöliikunnan kautta. Korona-aikana tarjonnassa on online-tunteja, mikä mahdollistaa liikkumisen etänä. Kaupungin tietokoneille asennettu Break Pro -sovellus puolestaan antaa ohjeita taukoliikuntaan.

Henkilöstön käytössä on myös maksuton Elixia Online Training -verkkopalvelu ohjattuine liikuntatunteineen.

T YÖTERVE YS HELSIN KI

Onnistumisia ja kompastuskiviä seurataan KUN KOUTSATTAVA on kokeillut kuukauden ajan omia liikkumisen tapojaan, järjestetään seuraava tapaaminen, jossa arvioidaan onnistumisia ja haasteita.

Keskustelussa tarkastellaan arvoja ja liikkumattomuuden taustalla piileviä syitä. Tyypillinen kompastuskivi on pitkäaikainen liikkumaton elämäntyyli, jota on toisinaan vaikea muuttaa.

Muutoksen tiellä voi olla uuden pelko tai huoli mahdollisesta epäonnistumisesta. Armollisuus itseä kohtaan auttaa, sillä epäonnistumiset kuuluvat prosessiin. Koutsauksessa asi-

akasta tuetaan rikkomaan vanhoja rutiineja ja sisällyttämään uudenlaista toimintaa arkeen.

Ihmisillä on tietoa liikunnan hyödyistä, mutta ilman omaa motivaatiota muutos ei onnistu. Se lähtee aina asiakkaasta itsestään ja sitoutumisesta tavoitteisiin.

Suunnitelmaa tarkistetaan jälleen seuraavassa tapaamisessa, ja loppuarviointi tehdään noin puolen vuoden päästä aloituksesta. Koutsauksen läpikäyneet kutsutaan noin puolen vuoden jälkeen yhteiseen tsemppiiltaan, jossa jaetaan kokemuksia ja haetaan inspiraatiota jatkoa varten.

Ryhmäkoutsausta tulossa työyhteisöille SUUNNITELMISSA on tarjota liikuntakoutsausta myös työyhteisöille, jolloin eri kokoiset ryhmät pääsisivät mukaan.

Ryhmäkoutsaus etenisi lähes saman kaavan mukaan kuin henkilökohtainen valmennus.

Kokoontumisia olisi kolme, ja puolen vuoden kohdalla järjestettäisiin sparrausilta.

Ryhmäkoutsaus on tarkoitettu työyhteisöille, joissa istutaan paljon tai tehdään fyysisesti raskasta työtä, seisomatyötä tai yksipuoli-

sesti kuormittavia tehtäviä.

Tavoitteena on löytää työpaikoille ja vapaa-aikaan helposti toteutettavia liikunnallisia keinoja, joilla lisätään fyysistä jaksamista ja parannetaan hyvinvointia.

Aloittamiseen tarvitaan sekä työntekijöiden että työpaikan tahtotilaa. Koronan takia ryhmäkoutsausta ei ole vielä otettu käyttöön, mutta aloitus tapahtuu heti, kun se on mahdollista.

1. LÄHDE KÄVELYLLE. Se on monipuolinen laji. Voit liikkua missä vain, milloin vain ja omaan tahtiin.

2. TEHOSTA KÄVELYÄ sinulle sopivalla tavalla. Kasvata lenkin pituutta, tee kyykkyjä, nosta polvea, tasapainottele ja venyttele.

3. KULJE TYÖMATKAT tai osa työmatkasta kävellen tai polkupyörällä. Hyödynnä mahdollisuutta käyttää kaupunkipyöriä.

4. MUISTA TYÖN TAUOTUS. Henkilöstöliikunnalla on taukoliikuntamanuaali, josta löytyy vinkkejä toimistotyön, etätyön ja fyysisen työn tauottamiseen. Käytä Break Pro -sovellusta, nouse seisomaan ja puhu puhelut seisten. Pidä fyysisessä työssä lepotaukoja ja tee palauttavia vastaliikkeitä.

5. JÄRJESTÄ KÄVELYKOKOUKSIA työporukan kanssa tai sovi kävelytreffit ystävän kanssa.

Paino itsessään ei kerro terveyden­ tilasta tai työsuoriutumisesta. Kaikkein vähiten se kertoo ihmisarvosta.

M

oni kuitenkin kokee kärsivänsä ylipainosta ja on kamppaillut pitkään pudottaakseen painoa.

Kysyntä tiedostetaan ja markkinoilla on vaikka millaisia humpuukimaakareita, jotka lupaavat sitä, mitä halutaan saada: helppoja ratkaisuja.

Ongelma on siinä, ettei helppoja ratkaisuja ole olemassakaan. Monesti kuulee sanottavan, että ”tiedän kyllä, mitä pitäisi tehdä, mutta se ei onnistu käytännössä”. Ei ihme, jos ei onnistu, sillä ylipainon taustalla on usein kauas historiaan ulottuvia ajatus- ja toimintamalleja tai kuormittava elämäntilanne. Yhteiskunnalliset odotukset ihannepainosta voivat myös näyttäytyä taustalla haitallisena ajatuksena.

Näihin on tärkeä päästä kiinni, ennen kuin elintapoja on mahdollista muuttaa. Paino seuraa vasta näiden perässä, eikä siihen kannata edes kiinnittää liikaa huomiota. Oleellista on hyvinvointi.

Tiukka ruokavalio tai ulkoa ohjelmoitu pikadieetti ei muuta taustalla olevia haasteita, vaan muutos vaatii pysähtymistä, pohdintaa ja oivalluksia. Todellisuudessa painonhallinta on usein rennompaa kuin mitä ajatellaan. Tärkeää on joustavuus ja kohtuullisuus, ei superterveellisyys. Keskeistä on löytää omaan arkeen sopivia tapoja syödä monipuolisesti, liikuttaa kehoa ja hallita stressiä – pitää itsestä huolta.

Muutos vaatii pysähtymistä, pohdintaa ja oivalluksia.

Tämän harjoittelu vaatii aikaa ja tukea.

Tärkeää olisi mahdollistaa asiantunteva tuki heille, jotka toivovat painonpudotusta. Tukea, jossa asiakas voisi ammattilaisen avulla rauhassa tutkaillen käydä läpi keho- ja ruokasuhdettaan.

Jotta voisimme jatkossa palvella asiakkaittemme tarpeita entistä paremmin, olemme lähteneet kehittämään työterveyshuoltoon soveltuvia ratkaisuja painonhallinnan tueksi. Juuri käynnistyvässä Vaikuttavaa painonhallintaa työikäisille -hankkeessa tutkimme yhteistyössä HUSin Painonhallintatalon kanssa, millainen tukimuoto olisi toimivin. Tutkimuksessa saatavan tiedon avulla pyrimme luomaan aidosti vaikuttavan painonhallinnan tukimallin kaikkien saataville. Tutkimuksen etenemistä voit seurata kaupungin Helmen hankesivuilta.

Lisätietoja: Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys > Tutkimusyhteistyö ja hankkeet > Vaikuttavaa painonhallintaa työikäisille

Kirjoittaja on Työterveys Helsingin työterveyspsykologi Siniriikka Männistö.

HELSINGIN HENKI 1/2021 27

Kuva: Vi l j a Har al a

Näin pääset liikkeelle

Jotta painonhallintaan olisi saatavilla tukea

T I UK AS SA PA I K AS SA

– Helsingissä on todettu maaliskuun alkuun mennessä noin 17 000 koronatapausta. Tartunnan lähde on viime viikkoina ollut tiedossa 70–80 prosentissa tapauksista, kertoo ylilääkäri Sanna Isosomppi.

Kilpajuoksua T ajan ja viruksen kanssa Pandemia on paisuttanut kaupungin epidemiologisen toiminnan jättimäiseksi yksiköksi, jonka tehtävät keskittyvät Kallion virastotaloon. Sen tiloissa puhelimet käyvät kuumina, sillä työ on jatkuvaa kilpailua ajan ja viruksen kanssa.

T E KS T I R I T VA-L I IS A SANNE M ANN KUVAT SAM I H EI SK ANEN

28 HELSINGIN HENKI 1/2021

artunnanjäljittäjät aloittavat soittokierroksen aamukahdeksalta ja iltavuorolaiset lopettavat samaan aikaan illalla. Työtä tehdään viikon jokaisena päivänä, jotta tieto tartunnasta saataisiin mahdollisimman nopeasti sairastuneille ja altistuneille. Myös tartunnan lähde pitää selvittää.

Epidemiologista toimintaa pyöritettiin aiemmin pienen tiimin voimin Mechelininkadulla, mutta viime keväänä pandemia pakotti perustamaan tämän lisäksi uuden yksikön, koronaepin, Kallion virastotaloon.

– Koronaepissä työskentelee nyt yli 20 lääkäriä ja reilut 200 muuta työntekijää erilaisissa tehtävissä, kertoo sosiaali- ja terveystoimen epidemiologisen toiminnan ylilääkäri Sanna Isosomppi.

Kiireen keskeltä tavoitettu Iso­ somp­ pi valaisee, millaisia tiukkoja paikkoja yksikössä on koettu, ja kuinka niistä on selvitty.

Miten olette onnistuneet saamaan henkilöstöä ja perehdyttämään heidät tehtäviinsä?

– Rekrytointi on ollut iso ponnistus.

Epidemiatilanteen vaikeutumiseen alettiin varautua hyvissä ajoin, ja työhön on saatu kiitettävästi terveydenhuollon ammattilaisia. Väkeä on

tullut myös sisäisillä siirroilla sekä Sotesta että muilta toimialoilta. Lisäksi meillä on vapaaehtoista työvoimaa.

Perehdyttämisestä huolehtii oma tiiminsä. Käytössä on kirjallista materiaalia, videoita ja vieriperehdytys, jossa aloittelija työskentelee yhdessä kokeneen kanssa.

– Olemme perehdyttäneet syksystä alkaen yli 500 ihmistä, mutta vaihtuvuus on ollut haaste. Tartunnanjäljittäjien lisäksi meillä on työn sujuvuudesta huolehtivia koordinaattoreita, tiimien vetäjiä, vuorovastaavia ja sihteereitä.

Mikä on työssäsi kiperintä?

– Pandemian torjunnassa on varauduttava yllättäviin käänteisiin. Ratkaistavana on jatkuvasti isoja kysymyksiä, ja prosessia pitää kehittää.

Pahinta on riittämättömyyden tunne ja aikapula. Tuntuu ikävältä, ettei henkilöstön kohtaamisiin ja keskusteluihin ole aikaa niin paljon kuin toivoisi.

Mitä tiukat paikat ovat opettaneet sinulle esihenkilönä?

– Ihmiset kasvavat rooleihinsa, kun heille antaa vastuuta. Ponnistelu yhteisen päämäärän eteen nostaa motivaatiota ja auttaa jaksamaan suuren työmäärän keskellä. Kun haasteet

A RJEN T YÖ K A LU

TEKSTI I DA I JÄS K UVA H ELV I

Helsinki kuuluu jokaiselle FAKTA Epidemiologinen toiminta Hoitaa tartuntatautiepidemioita ja antaa niihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta.

Seuraa Helsingin tartuntatautitilannetta ja vastaa kuntatason valvonnasta ja valmiudesta.

Hoitaa yleisvaarallista tartuntatautia sairastavien potilaiden ja altistuneiden seurantaa ja asettaa tarvittaessa nämä eristykseen ja karanteeniin.

Vastaa ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden valvonnasta ja hoidosta yhteistyössä kaupunkiympäristön elintarviketurvallisuusyksikön kanssa.

kohdataan joukkueena, syntyy selviämisen tahto. Siitä on hyötyä missä tahansa työyhteisössä tiukkojen paikkojen tullen.

– Kannattaa kuunnella henkilöstön ideoita. Niillä on tapana jalostua toimiviksi käytännöiksi yhteisen pohdiskelun tuloksena.

Miten palaudut työpäivän jälkeen?

– Tavalliset harrastukseni ovat tauolla. Pyrin joka päivä tekemään edes pienen kävelylenkin ja järjestämään kiireettömän hetken perheen parissa. Olen kaivanut esiin pitkään kesken olleen neuletyön. Puolisoni saanee vihdoin norjalaisen villapaitansa.

Miltä tulevaisuus näyttää koronaepissä?

– Rokotteiden tulo ilahduttaa, mutta harmillisesti niiden toimittaminen on ollut toistaiseksi odotettua hitaampaa. Muuntuneet viruskannat huolettavat ja teemme niiden torjumiseksi paljon työtä. Valoa on näkyvissä, kunhan jaksamme edelleen noudattaa hygieniatoimia ja rajoituksia. Tilanteen rauhoituttua koronaepin yksikköä päästään asteittain purkamaan. HH muista:

Koronaneuvontaa joka päivä klo 8–18 numerosta 09 310 10024.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden Helvi -virtuaalivalmennus auttaa tekemään kaupungista yhä yhdenvertaisemman työpaikan, yhdessä keskustellen.

1

Tasa-arvovalmennus jokaiselle työyhteisölle

HELSINGIN TAVOITTEENA on olla työyhteisö ja kaupunki, jossa sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet toteutuvat ja jossa kukaan ei kohtaa häirintää tai syrjintää.

Sitoutuminen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyölle näkyy muun muassa kaupunkistrategiassa sekä kaupungin henkilöstön ja palveluiden tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelmissa.

Tavoitteen saavuttamiseksi kaupunki on lisännyt Helvi-sessioiden valikoimaan

2

Yksi tunti ja rauhallinen tila

VIRTUAALIVALMENNUS kestää noin tunnin. Sitä varten tarvitaan tietokone, rauhallinen tila ja tiiminvetäjä, joka voi olla esimerkiksi esihenkilö. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden Helvi sisältää teemaan liittyviä videoita, sanaston opettelua sekä yhdessä keskustelua. Se voidaan toteuttaa myös etänä työyhteisön kanssa.

Tietoja Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden Helvistä antoi kaupungin yhdenvertaisuuden, henkilöstön monimuotoisuuden ja tasa-arvon HR-asiantuntija Susanna Puustinen kaupunginkansliasta.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden Helvi -virtuaalivalmennuksen. Valmennus on tarkoitettu kaupungin kaikkien työyhteisöjen käyttöön, ja sen tarkoitus on auttaa keskustelemaan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta sekä niiden toteutumisesta työpaikalla ja asiakaspalvelussa. Tavoitteena on, että jokainen kaupungin esihenkilö käy Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden Helvi -virtuaalivalmennuksen tiiminsä kanssa läpi tämän vuoden loppuun mennessä.

3

Tiimitaulu ohjaa eteenpäin

TASA-ARVON ja yhdenvertaisuuden Helvi on tarkoitettu tehtäväksi tiimeissä yhdessä keskustellen ja pohtien, ja se auttaa työyhteisöä keskustelemaan siitä, miten jokainen voisi edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista oman työnsä kautta. Sen avulla myös paikallistetaan aihepiiriin liittyviä haasteita työssä ja työpaikalla ja pyritään yhdessä etsimään niihin ratkaisuja. Session lopuksi Helvi työstää keskustelun pohjalta ryhmälle oman tiimitaulun, joka on tiivistelmä ryhmän päättämistä asioista. Sen voi tulostaa esimerkiksi työpaikan ilmoitustaululle tai säästää myöhempää käyttöä varten.

lisätietoja:

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Helvi-virtuaaliohjaaja Kaikki Helvit: helvi.hel.fi

HELSINGIN HENKI 1/2021 29

Sykkivä Helsinki Oi aika ihanin!

-vappuaaton matinea www.stoa.fi

30.9. asti Outo arki -verkkonäyttely www.hamhelsinki.fi

Elämää ja kuoleman jälkeistä elämää -podcast Egyptin loisto -näyttelyn aiheista amosrex.fi

KULTTUURIKESKUS CAISA viettää parhaillaan 25-vuotisjuhlavuottaan. Keskelle Kalliota muuttaneen kulttuurikeskuksen missiona on tukea monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta Helsingissä ja tarjoata uutta, moniaistista ja mielenkiintoista ohjelmaa kaikille helsinkiläisille.

Caisassa kevään kohokohtiin kuuluu 14.3. asti jatkuva kansainvälinen lasten ja nuorten esittävän taiteen Bravo!-festivaali.

Bravon! online-ohjelmassa nähdään korkeatasoista nukketeatteria, sirkusta, tanssia ja fyysistä teatteria esitystallenteina ja striimauksina kotimaisilta ja kansainvälisiltä taiteilijoilta.

Bravo!-festivaali järjestetään 11. kerran ja ohjelma on maksuton.

HELSINGIN KAUPUNGINORKESTERIN maaliskuun konserttien taiteilijavieraita ovat muun muassa saksofonisti Jukka Perko ja kapellimestari Olli Mustonen.

Kaupunginorkesterin kaikki konsertit järjestetään ilman saliyleisöä ja lähetetään verkkokonsertteina orkesterin verkkosivuilla ja HKO Screen -mobiilisovelluksessa.

Myöhäisillan konsertissa 17.3. hiljennytään Franz Schubertin kahdeksannen sinfonian ja Gia Kantšelin Night Prayers -teoksen äärelle.

Konsertin johtaa HKO:n konserttimestari Jan Söderblom ja solistina on saksofonisti Jukka Perko.

Kapellimestari Olli Mustosen johtamassa konsertissa 26.3. kuullaan Dmitri Šostakovitšin ja Olivier Messiaen musiikkia.

Kapellimestari Mei-Ann Chenin johtama konsertti 31.3. kuullaan suorana lähetyksenä myös Yle Radio 1:ssä ja striimataan Areenaan.

HETKI!-FESTIVAALI esittelee 14.3. tanssi-improvisaatiota sooloesitysten, työpajojen ja keskustelun muodossa. Suuri yleisö pääsee mukaan aamupäivän kaikille avoimeen livestriimattuun työpajaan sekä illan livestriimattuihin esityksiin.

Tanssi-improvisaatio on taidemuoto, joka pakenee nopeaa ja yksinkertaistavaa maailmaa. Se sanoo olevansa vapautta valita uudelleen, sekä mahdollisuus viettää hetki ihmettelyn, myötätunnon ja valppauden äärellä yhdessä esiintyjien ja muiden katsojien kanssa.

Lisätiedot: helsinginkaupunginorkesteri.fi

Lisätiedot: hetkifestival.wordpress.com

Hetki!-festivaali – tanssia etänä

Kuva: Katja Lösönen

Aina avoinna

Bravo! – sirkusta ja teatteria striimattuna

Kuva: Salla Keskinen

30.4.

Kuva: Caisa

Tiedot palstalle 4.5. mennessä: sisainenviestinta@hel.fi.

Klassista musiikkia verkossa

18.3. klo 18 Kirjaiijavieras Tomi Kontio Suora lähetys Helsingin työväenopiston YouTube -kanavalla.

Lisätiedot: caisa.fi > tapahtumat

Tällä palstalla pureudutaan kaupungin ilmiöön tai työnteon arkeen ennen ja nyt.

D UUN I A HE LSI N G I S SÄ

Leikkiä ennen ja nyt

30 HELSINGIN HENKI 1/2021

2010-luku

Kuva: iStock

Niinhän sitä sanotaan, että leikki on lapsen työ. Tervasaaren kiipeilytelineellä riitti vipinää 1960-luvun lopulla. Taustalla siintävän Sompasaaren sataman tilalla on nykyisin asuinalue.

Kuva: Volker von Bonin

1969

Finlandia-talon kyljessä sijaitseva Töölönlahden leikkipaikka valmistui kesällä 2016.

Monipuoliselta, liikunnalliselta leikkipaikalta löytyvät muun muassa keinu, kiipeilyseinäkuutio ja köysikiipeilyrata.

Ristikko

Ristikko 1/2021 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 4.5. mennessä osoitteella sisainenviestinta@hel.fi. Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme palkintoja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 4.5. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki.

Kaikkien numero 4/2020:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin palkintoja, jotka menivät seuraaville: Aki Hyppänen, Kirsi Hasu, Hanna Vehmaa, Ville Keiski ja Marjaana Mäkelä.

Kiitos osallistumisesta!

HELSINGIN HENKI 1/2021 31

Kehu kollegaa

Lähetä kehusi 4.5. mennessä!

Kollegasi vuoro loistaa Onko sinulla ihana kollega tai työtiimi? Tiedätkö jonkun kaupungin väestä, joka aina auttaa ja haluat häntä siitä kiittää? Nyt sinulla on siihen mahdollisuus – paljasta ihana tyyppi muillekin. Lähetä kiitoksesi 4.5. mennessä sisainenviestinta@hel.fi. Julkaisemme kehuja tällä palstalla. Kiitos tai kehu on pieni ele, joka varmasti lämmittää vastaanottajaa. :)

Haluamme välittää kiitokset Kustaankartanon varahenkilöstölle sekä heidän esihenkilölleen joustavuudesta, työpanoksesta ja hyvästä yhteistyöstä.

Kustaankartanon D-talon hoitohenkilökunnalle erityiskiitos työpanoksesta, tsemppaavasta ilmapiiristä ja yhteen hiileen puhaltamisesta. Kustaankartanon D-talo haluaa kiittää entistä osastonhoitajaa Saija Puolanmaata kuluneista vuosista ja mahtavasta työpanoksesta.

Kiitos. Stara RAT taloustiimi on todella kiitoksen ansainnut, aivan mahtava tiimi.

Jokainen omanlainen persoona, kaikki tekevät työt kiireestä huolimatta hymyssä suin.

Haluan kiittää Vuosaaren kotihoidon esihenkilöitä Mari Salosta, Merja Hiihtolaa ja Anna-Riikka Kuusistoa mahtavasta yhteistyöstä, huumorista, tuesta ja johtamisen jakamisesta! Olette huipputyyppejä!

Kehun Helsingin työväenopiston rehtoria Ville Ylikahria. Hän on todella hyvä johtaja: pitää asiat hanskassa, viestii selkeästi ja avoimesti, pitää aina jalat maassa ja lähestyy vaikeitakin asioita käytännönläheisesti ja pitää oikeita asioita ensisijaisina. Hän on myös erittäin hauska ja mukava tyyppi! Tämä on erinomainen palsta, kiitos siis myös sinne teille! Palstaa lukiessa on aina tosi hyvä mieli.

Haluaisin kehua kollegoitani. Haluan kehua ja antaa kiitoksen työllisyyspalveluiden tekoälykokeilutiimille! Teidän kanssa on ollut ilo lähteä kokeilemaan ja oppimaan uutta. Olette parhaita!

Lukijakuva Suloisen kuvan pienestä verkkokalastajasta Seurasaarenselällä on otanut Jukka Linder. Merelliset palvelut -yksikössä työskentelevä Linder muistuttaa, että Seurasaarenselkä on talvisin tärkeä virkistys- ja kotitarvekalastuskohde.

Kiitos kaikille kuvan ja tarinan lähettäneille. Julkaistun kuvan ottajalle lähetämme erityiskiitoksena Helsinki-kangaskassin.

Kuvausohjeet: Muistathan, jos kuvissa on tunnistettavia henkilöitä, tarvitset heiltä kirjallisen julkaisuluvan, joka pitää toimittaa kuvan mukana. Kuvan koko tulisi olla vähintään 500 Kt.

Mukavia kuvaushetkiä!

Seuraavan numeron lukijakuvan aihe kerrotaan Helmi-uutisessa.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Liisa Kivelä TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Suvi Munck af Rosenschöld TOIMITUSSIHTEERIT Sanna Karppelin ja Sari Ruusutie TOIMITUSNEUVOSTO 2020 Pj Sari Lehikoinen, Raili Tanhuan­pää, Lotta Henriksson, Markus Snellman, Marja Nikkola (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Minna Vinni (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Firdonkatu 2 T 151, 00015 Otavamedia, puh. 09 15661 ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Päivi Laakso, paivi.laakso@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2021 PAINOS 37 500 kpl 33. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti).

LUKIJAPALAUTTEET sisainenviestinta@hel.fi

32 HELSINGIN HENKI 1/2021

Lastensuojelun tehostettu perhetyö itä1 -tiimi ansaitsee isot kiitokset ja kehut. Tiimi tukee sekä toisiaan että muita tiimejä ottamalla muilta alueilta asiakkaita. Tiimissä on hyvä henki ja tekemisen meininki ja osaavaa porukkaa. Olette tärkeitä.

Kuva: Jukka Linder

Meidän Helsinkimme

Kinaporin päivätoiminnat ansaitsee joustavuudesta ja uuteen työhön siirtymisestä SUPERisot kiitokset. Oman työyksikön sulkeutuessa koronapandemian takia, työntekijät ovat jalkautuneet muihin yksiköihin töihin. Yhdessä tukien ja kannustaen ja esihenkilön ollessa suurena apuna siinä. Olemme vahva ja uudistautumiskykyinen jengi.

Vuoden 2021 lehdet ilmestyvät seuraavasti: 9.6. ja 27.10.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla sisainenviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki