Helsingin henki 1/2018

henki Helsingin

01

2018 hel.fi/helsinginhenki

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

Sovellus opastaa lähiluontoon 6 Mariassa sykkii hyvä draivi 12

Katutaide on osa kaupunkimaisemaa

Digitalisaatio muuttaa oppimista

16

24

Tehdään parempi kaupunki

//Helsinki City Running Day

Kuva: Nina Kaverinen

Elämyksellinen juoksupäivä kaikille

Suomen suurimmat juoksutapahtumat ­yhdistävät voimansa 19. toukokuuta. Silloin juostaan Suomen suurin puolimaraton Helsinki City Run ja jo 38. kertaa järjestettävä Helsinki City Maraton upealla reitillä. Lisänä tapahtumassa ovat uutuusjuoksut Helsinki City Marathonviesti, jossa voi kokea maratonin joukkueena ja Helsinki City 5, joka on jokaiselle sopiva matka kävelijöistä kilpajuoksijoihin.

Osallistu hienoon juoksupäivään ja valitse matka kuntosi mukaan. Jos et ole vielä valmis juoksemaan täyttä tai puolikasta maratonia, niin kerää mukava porukka ja koe ­maratonin tunnelma viestin muodossa. Voit kisata tai kävellä – kunhan tulet mukaan!

Valitse itsellesi sopiva juoksu

Kaupungin henkilöstö saa alennuksen ­tapahtuman osallistumismaksuista ­­ 15.4. ­saakka.

Helsinki City Marathon Juoksun kuningasmatka toivottaa juoksijat tervetulleeksi ylittämään itsensä.

Helsinki City 5 -katujuoksu 5 kilometrin katujuoksu kävellen tai juosten omaan tahtiin. Teemana on ”Näytä värisi!”, eli asu on vapaa.

Helsinki City Marathonviesti Uutuusjuoksu on yksi tapa nauttia maratonista porukalla. Viesti juostaan nelihenkisin joukkuein ja juoksun osuudet vaihtelevat 7 ja 15 kilometrin välillä.

Helsinki City Run -puolimaraton Suomen suurin puolimaraton. Reitti on ­uusittu, ja lähtöryhmät takaavat jokaiselle omantasoista seuraa.

Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet: ­kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta. Seuraa myös Helmen uutisia!

Nyt

Helsinki on hyvä brändi

H

yvinvointi, sivistys, osaaminen, tasa-arvo, älykaupunginosat, clean-tech, syke, luonto, rosoisuus. Helsingillä on omaperäinen ja mielenkiintoinen brändi.

Helsinki on yksi Euroopan nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä metropoleista. Keski-Pasilan, Kalasataman ja länsimetron lisäksi kasvu näkyy esimerkiksi elinkeinorakenteessa ja kansainvälistyvässä kaupunkikuvassa.

Peruspalveluista ja toimivuudesta pitää huolehtia, jotta meillä on maailman edistyksellisin ar ki ja jotta ­yritykset ja uusi osaaminen hakeutuvat tänne. Turvallisuus, näppärä koko ja osallistava kokeilukulttuuri ovat Helsingin vahvuuksia. Helsinki on paitsi tyylikäs myös rosoinen ja omaleimainen. Syke ja luonnon rauha löytyvät keskustastakin rinnakkain. Myös vierailijat ja turistit ovat löytäneet Helsingin kasvavassa määrin.

Kehittyäksemme tarvitsemme kuitenkin myös yrityksiä ja työntekijöitä ulkomailta. Hallituksen maahan-

2

Helsingin henki / maaliskuu 2018

muuttopoliittinen ohjelma tähtää työvoiman maahanmuuton vahvistamiseen.

Asettautumista tukevilla palveluilla helpotetaan muuttoa Suomeen ja arjen käynnistymistä. Helsinki International Housessa kotoutumista ja työllistymistä edistävät saman katon alla kaupunki, viranomaiset, työnantajat ja ammattiverkosto. Koko perheen huomioivilla kotoutumispalveluilla on suuri merkitys viihtymiseen ja tänne jäämiseen. Perheellisellä päätökseen jäädä Suomeen vaikuttavat työelämän verkostot ja kaikkien perheenjäsenten kokemukset kouluista, leikkipuistoista, harrastuksista ja yleisistä tiloista. Puolisoiden työllisyydellä on myös merkittävä vaikutus perheen viihtymiseen.

Paljasjalkaisena stadilaisena olen ylpeä Helsingistä ja siitä, miten me profiloidumme.

Lue lisää brändistä sivulta 6 ja Helsinki International Housesta sivulta 22.

päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Tässä numerossa 06

04 Ajassa 05 Työelämän abc

Teema

Postilokeronumerot muuttuivat.

Vaikuttavilla teoilla tehdään toimivampi kaupunki. Helsingissä tehdään tekoja, jotka luovat hyvinvointia ja elinvoimai­ suutta kaupunkiin.

12 Hanke Maria 01 -kampus kasvaa vauhdilla ja vie Suomea maailmalle.

15 Työkalut Robotti Aina-Ilona astuu Talpan palve­ lukseen.

10

20 Ammatti Hissiasiamies Simo Merilä tietää, miten hissiratkaisut ­voidaan toteuttaa taloyhtiöissä helpoiten.

Duunissa

Helsingissä kehitetään kerros­ taloasumisen seuraavaa vaihetta.­ Millainen porukka on ohjelman takana?

21 Gallup Onko Meri-Helsinki sinulle tuttu?

22 Kaffella International House Helsinki helpot­ taa Suomeen saapuvien asiointia ja nopeuttaa kiinnittymistä työmarkkinoille ja yhteiskuntaan.

14

29 Työterveys Helsinki

Ihmisten tietoisuus siitä, miten he voivat vaikut­ taa Itämeren tilaan, on kasvanut. Yksi syy siihen on Itämerihaaste.

Ympäristö

Arvostetaan yhdessä tekemistä ja huolehditaan palautumisesta.

30 Liikkeellä 31 Ristikko

16

32 Uusi duuni

Reppari

Olli Kankkunen työskentelee lasten parhaaksi.

Katutaiteen suosio on kasvanut yli odotusten.

Onko joku näistä sinun suosikkisi?

32 Gogo Ota talteen maalis–toukokuun menovinkit.

26

Hyvinvointi

Uusi työhyvinvointiohjelma haastaa kaikki mukaan saavuttamaan ohjelman tavoitteet.

24

Asukas

Digitalisaatio muokkaa niin lasten ja nuorten tilat kuin pedagogiikankin uuteen uskoon. Miten oppiminen digin tullessa uudistuu?

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT HENKILÖSTÖ­V IESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna. karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2018 Sari Lehikoinen, Samuli Kuki, Lotta Henriksson, Heikki Mäntymäki, Marja Nikkola (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Stefan Loman (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh.

15661, ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2018 PAINOS 37 500 kpl 30. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti).

Ilmestymisajat 2018 nro ilmestyy 2 23.5.

3 3.10.

4 5.12.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Helsingin henki / maaliskuu 2018

3

Kuva: iStock

Kuva: Seppo Laakso

Ajassa

Kaupungintalon kaikille avoin tila uudistetaan. Tavoitteena on, että tila kuvastaa jatkossa Helsingin kehittämistä strategian mukaisesti maailman toimivimmaksi kaupungiksi. Uusi konsepti on tarkoitus ottaa käyttöön tämän vuoden aikana.

Täyttölupamenettelystä luovuttiin tai laajentaa tehtäväkuvaa.

Organisaatio- ja johtamisjärjestelmäuudistuksesta seuraa yhä edelleen toimialoilla hallinto- ja ­tukipalvelutehtävien uudelleenjärjestelyjä. Kaupunki toteuttaa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa ja huolehtii työn tarjoamisvelvollisuudesta tilanteessa, jossa työsopimuksen mukainen työ loppuu tehtäväjärjestelyjen seurauksena tai jossa työntekijä ei työkykynsä vuoksi enää voi jatkaa työsopimuksen mukaisissa tehtävissään.

Muun muassa hallinto- ja tukipalvelujen tehtäviin liittyy työn tarjoamisvelvollisuuksia tänä vuonna.

Hallinto- ja tukipalvelujen tehtävät täytetään toistaiseksi pääsääntöisesti sisäisesti.

Henkilöstöhallinto tukee esimiehiä työnantajan velvollisuuksien hoitamisessa. Työn tarjoamisvelvollisuudesta huolehditaan esimiesten ja henkilöstöhallinnon yhteistyöllä.

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo, Timiriasew Ivan

Helenin ensimmäinen biolämpölaitos otettiin käyttöön Salmisaaressa. Laitoksen myötä Helenin laitos on pelletin suurkäyttäjä Suomessa. Biopolttoaineilla pyritään korvaamaan kivihiiltä. Kaupunki pyrkii kivihiilestä eroon 2035 mennessä.

47 %

Helsingissä valmistui viime vuonna 4 890 asuntoa, aloitettiin 5 071 asunnon rakenta­ minen ja myönnettiin rakennuslupa 8 232 asunnolle. Valmistuneita asuntoja oli noin 11 prosenttia eli noin 500 asuntoa enemmän kuin edellisvuonna. Myönnettyjen rakennuslupien määrä kasvoi edellisvuodesta noin 47 prosenttia.

Eniten asuntoja valmistui Länsisatamaan. Asuntoja valmistui merkittävästi myös Vuosaareen, Lauttasaareen ja Herttoniemeen.

Tavoitteena on, että vuodessa valmistuisi 6 000 asuntoa.

Muistovuosi 1918 keskittyy demokratiaan, sovintoon ja jälleenrakennukseen. Kaupunki huomioi sisällisodan muistovuotta monin tavoin ja tapahtumin. Tapahtumat keskittyvät kaupunkilaisten muistoihin ja henkilökohtaiseen kokemukseen. Tapahtumissa keskitytään demokratian, sovinnon ja jälleenrakennuksen näkökulmiin. Kaupungin järjestämien tapahtumien koordinoinnista vastaa oma työryhmänsä. muistovuosi.fi

Kerrokantasi-palvelun kuulemisten luomista ohjaava editori on koekäytössä. Palvelussa voi kertoa mielipiteensä valmisteluun tulevista tai valmistelussa jo olevista asioista. Mielipiteet ovat kaikkien nähtävinä ja kommentoitavina. Kaikki toiminnallisuudet eivät ole vielä kuitenkaan valmiita kokeiluvaiheessa, ja palvelun kehittämistä jatketaan. Kuulemispalvelu on avointa lähdekoodia, joten tahot voivat halutessaan ottaa sen käyttöönsä ja osallistua sen kehitykseen. kerrokantasi.hel.fi.

4

Helsingin henki / maaliskuu 2018

Kuva: iStock

Kerrokantasi-kuulemispalvelu koekäytössä

Helsingin ja Tallinnan välinen nopea tunneliyhteys toisi laajamittaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia hyötyjä paitsi molemmille kaupunkiseuduille ja valtioille myös kasvumahdollisuuksia koko Euroopalle, todetaan helmikuussa Tallinnassa järjestetyn FinEst Link -seminaarin selvityksessä.

Projekti keskittyy Helsingin ja Tallinnan välisten liikenneyhteyksien parantamiseen ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Siinä on arvioitu myös tunneliyhteyden toteuttamisen edellytyksiä sekä tunnelin sosioekonomisia vaikutuksia Helsinki–Tallinnakaksoiskaupungin kehitykselle.

Kuva: iStock

Kaupungin uudessa organisaatiorakenteessa henkilöstömäärää, henkilöstökustannuksia sekä henkilöstön sijoittumista suunnitellaan ja ohjataan uudella tavalla. Toimialat ovat suuria organisaatiokokonaisuuksia, minkä vuoksi niiden vastuu työnantajatoiminnasta ja -velvollisuuksista korostuu. Uudistukseen liittyen nykyisestä keskitetystä täyttölupamenettelystä luovuttiin maaliskuun alusta alkaen.

Henkilöstömäärää ja -kuluja seurataan osana talouden vuosisuunnittelua ja -seurantaa. Henkilöstösuunnittelua kehittämällä pyritään ennakoimaan sellaisia muutoksia, joilla on laajoja henkilöstövaikutuksia. Toiminnan muutosten ennakointi on tärkeää, jotta henkilöstösuunnittelun toimenpitein voidaan ryhtyä tarvittaviin henkilöstön kehittämis- tai ohjaustoimenpiteisiin. Työelämän muutoksessa myös työntekijältä edellytetään entistä enemmän uudistumiskykyä ja halukkuutta siirtyä tehtävästä toiseen

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville työntekijöille tapaaminen

Helsingin seutu ykköseksi ulkomaisten investointien houkuttelussa

Kuva: iStock

löstöosasto vastaa edelleen henkilöstöpoli­tiikasta ja henkilöstön kehittämispalveluista. Uudistuksen kakkosvaihe on käynnissä ja siinä valmistellaan osastojen alarakenne. Uudistus tulee suunnitelman mukaan voimaan kesäkuun alussa.

Kanslian Helmi > Kanslia uudistuu

Myllypuron kampus harjakorkeudessa Metropolia Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella vietettiin helmikuussa harjannostajaisia.

Myllypuroon tulee 6 000 korkeakouluopiskelijaa.

Kampuksesta tulee myös noin 500 asiantuntijan työpaikka. Kampuksella on Suomen laajin sosiaalija terveysalan sekä rakennus- ja kiinteistöalan koulutustarjonta. Metropolia aloittaa toimintansa kampuksella vaiheittain 2018–2019.

Postilokeronumerot muuttuivat Kaupungin PL-numerot muuttuivat maaliskuun alussa. Muutoksen myötä Postin lajittelu ja jakelu toimivat jatkossa paremmin, ja posti saapuu nopeammin ja varmemmin perille.

Millainen muutos oli?

Nykyisistä 4-numeroisista numeroista tuli 5-numeroisia. Uusi numero muodostuu postinumeroalueen numeroista, toimialanumerosta sekä juoksevista numeroista. Esimerkiksi 53301 olisi kasvatus- ja koulutustoimialan 1. toimipisteen numero ­­Hki 53 -postinumeroalueella.

Noin tuhat PL-numeroa muuttui. Numerot säilyvät ennallaan sosiaali- ja terveystoimialalla, keskushallinnossa sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimi­alan niissä toimipisteissä, joissa 5-numeroinen PL-numero on jo käytössä, kuten päiväkodeissa ja leikkipuistoissa.

Mitä pitäisi tehdä, jos muutos koskee itseä?

Jos muutos koskee sinua, niin päivitä oman sähkö­ postin allekirjoitukseen oikea PL-numerosi. Varmista myös, että tietosi ovat ajan tasalla sisäisessä puhelinluettelossa, ja ilmoita omille yhteistyökumppaneillesi muutoksesta. Muista myös käyttää uusia numeroita. Oikean numeron voi tarkistaa PL-numeroluettelosta: kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Postinumeroluettelo (excel).

Jos osoitteisiin tulee muutoksia, ilmoita siitä oman toimialasi yhteyshenkilölle. Heidän yhteystiedot löytyvät PL-numeroluettelon 4. välilehdeltä ­”yhteyshenkilöt”.

Lisätiedot uudistuksesta: kaupunginkanslian hankinnat ja kilpailuttaminen -yksikkö, ­ jorma.lamminmaki@hel.fi.

Lisätiedot PL-numeroluettelon muutoksista: ­ eija.lehikoinen@hel.fi.

Vastaajana hankintasihteeri Eija Lehikoinen kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastolta.

Toimivatko vanhat numerot?

Vanhat PL-numerot toimivat toistaiseksi. Niiden käytölle ei ole sovittu siirtymäaikaa, joka päättyisi tiettyyn määräpäivään mennessä.

Heräsikö kysymys? Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi.

Helsingin henki / maaliskuu 2018

Kuva: iStock

Työelämän abc

Keskushallinto uudistaa organisaatiotaan, jotta se pystyisi paremmin vastaamaan kaupunkistrategian­ tavoitteisiin. Kaupunginvaltuusto hyväksyi helmi­ kuussa kokouksessaan hallintosäännön muutoksen, jossa määritellään uudistuvan kaupunginkanslian osastojen tehtävät. Kanslian osastojen määrää vähennetään kuudesta viiteen. Nykyisen tietotekniikka- ja viestintäosaston tietohallinnon yksikkö yhdistetään talous- ja suunnitteluosastoon. Uusi viestintäosasto muodostetaan viestinnän, kaupunkimarkkinoinnin, osallisuuden ja vieraanvaraisuuden toiminnoista. Omana osastonaan toiminut oikeuspalvelut yhdistetään hallinto-osastoon, joka edelleen huolehtii myös keskushallinnon päätöksentekoelinten sekä pormestarikunnan toimintaedellytyksistä. Elinkeino­-osasto huolehtii kaupungin elinkeino-, innovaatio- ja kilpailukykypolitiikasta. Henki-

Kuva: iStock

Keskushallinto uudistuu

Kuva: Helsingin kaupunki / Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy ja Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy

Kaupunki on käynnistämässä tiettävästi ensimmäisenä työnantajana Suomessa seksuaalivähemmistöihin kuuluvalle henkilöstöllemme vapaamuotoista verkostoitumista. Toimialajohtaja Tommi Laitio avaa ensimmäisen tilaisuuden ja kertoo omista kokemuksistaan työelämässä. Tilaisuudessa kartoitetaan myös sitä, olisiko osallistujilla jatkossa kiinnostusta jatkaa ja järjestää vastaavanlaisia vapaamuotoisia tapaamisia. Verkosto täydentäisi omalta osaltaan henkilöstöämme koskevaa monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä ja tapaamiset toimisivat verkoston keskustelufoorumina.

Ensimmäinen tapaaminen pidetään torstaina 12.4. klo 17–19 Pasilan kirjaston auditoriossa, Kellosilta 9. Auditorioon mahtuu 90 henkeä.

Suorien investointien houkuttelu nosti Helsingin seudun kansainvälisen vertailun kärkeen. fDi Intelligence kartoittaa Euroopan investointinäkymiä vuosittain julkaisemalla European Cities and Regions of the Future -listauksen. Tutkimuksessa vertaillaan alueiden kykyä houkutella ulkomaisia investointeja ja alueellisten kehittäjäorganisaatioiden kykyä markkinoida aluetta sijoittajille. Helsingin seutu nousi ­ykkössijalle suorien ulkomaisten investointien strategia -palkintosarjassa pienten alueiden vertailussa.

Pääkaupunkiseudulla tästä työstä vastaa kaupunkien omistama yritys Helsinki Business Hub. ­Viime vuonna Helsingin seutu sijoittui samassa ­vertailussa seitsemänneksi. Alueiden lisäksi tutkimuksessa vertaillaan kaupunkeja keskenään. ­Helsinki ja Espoo sijoittuivat myös näissä vertailussa kymmenen parhaan joukkoon useassa eri ­sarjassa. Palkintotilaisuus järjestetään Mipim-­ tapahtumassa 13. maaliskuuta Cannesissa.

5

Kuva: Kuvio Oy

Vaikuttavilla teoilla toimivampi kaupunki Kaupunginosien elinvoimaisuuden kasvattamista, tulevaisuuden hyvinvoinnin luomista ja avoimen kaupungin yhteiskehittämistä.

Kaupunkiyhteisö tekee kaupungin rakentamiseksi kaiken aikaa vaikuttavia tekoja, joista saa pitää meteliä.

TEKSTI Katja Alaja KUVAT Ville Rinne

H

elsingissä ratkotaan merkityksellisiä ongelmia, millä tähdätään siihen, että kaupungissa eletään jatkossakin maailman edistyksellisintä arkea. Kun henkilöstö, kaupunkilaiset, yritykset ja yhteisöt kehittävät kau­pun­­kia uusin ideoin ja kun ratkaisuista viestitään laajalla rintamalla, Helsingin maine kasvaa myös kansainvälisesti. Yhdessä rakennetaan maailman toimivinta kaupunkia.

Helsingin brändin rakentamista edistävä erityissuunnittelija Riikka Lahdensuo kaupunginkansliasta toteaa, että kaupunkistrategiasta nousee esiin isoja kokonaisuuksia, joissa kaikki voivat tehdä vaikuttavia tekoja.

– Näitä ovat esimerkiksi avoimen kaupungin kehittäminen yhdessä, tulevaisuuden hyvinvoinnin luominen sekä kaupunginosien elinvoimaisuuden ja omaperäisyyden lisääminen. Jokainen

6

Helsingin henki / maaliskuu 2018

työntekijä ja yhteisö voi vaikuttaa asioihin ja pohtia, millaisella toiminnalla voi edistää tavoitteita, Lahdensuo sanoo.

Kaupunginosat sopivat esimerkiksi – Helsinki voi toimia ihmisläheisessä kaupunginosien kehittämisessä kansainvälisenä suunnannäyttäjänä. Näin kokivat jo Lähiöfest-yhteistyöhön osallistuneet kumppanit Vuosaaresta Haagaan.

Lähiöfestiin kuului muun muassa työpajoja, keskusteluja, liikunta-, ruoka- ja kulttuuritekoja kymmenessä kaupunginosassa. Elinvoimaiset kaupunginosat tekevät kaupungista omaa kokoluokkaansa suuremman, mutta silti ketterän metropolin.

– Meillä on loppujen lopuksi matala hierarkia ja ihmiset lähtevät mukavasti tekemään ja osallistumaan.

Helsingin erityisyys esiin Brändissä on kyse kaupungin maineesta.

Se kasvaa todellisista teoista, kokemuksista ja kohtaamisista, joita tuodaan esiin viestinnän ja markkinoinnin keinoin.

Helsingin palvelulupaus kaupunkiyhteisölle on: yhdessä teemme vaikuttavia ­tekoja.

Helsinki on vaikuttavien ihmisten, tekojen ja kohtaamisten kaupunki. Helsinkiläisten intohimona on merkityksellisten ongelmien ratkaiseminen ja maailman edistyksellisin arki. Tämä on ­brändin ydin.

Muita ominaispiirteitä: Helsinki on ­toimiva ja muuttuva, kontrastinen ja omaperäinen kaupunki, jossa luodaan yhdessä tulevaisuuden hyvinvointia.

Brändi perustuu tuhansien helsinkiläisten yhdessä kirkastamaan näkemykseen siitä, mikä tekee Helsingistä ­erityisen. Lisätietoa: www.brandnewhelsinki.fi/2020.

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Markkinointistrategia ja brändi

Riku Kytö (vas.) oli saanut palautetta Länsi-Mustasaaren sillalle johtavan tien kaiteista kaupungin verkkopalvelun palautekanavan kautta. Tarkastuksen ja keskustelun jälkeen kaiteeseen päätettiin lisätä alakaiteita.

Tekstinlouhinnan avulla voi tunnistaa massasta palautteiden aiheita, trendejä ja sävyjä.

Palautteesta vaikuttavaan tekoon – Jahas, tuollaiset aukot, projektipäällikkö Riku Kytö kaupunkiympäristön siltojen kunnossapidosta mietti ja katseli valokuvia.

Hän oli saanut palautetta Suomenlinnan asukkaalta, että Länsi-Mustasaaren sillalle johtavan tien kaiteet ovat vaaralliset lapsille. Palaute oli tullut kaupungin verkkopalvelun palautekanavan kautta.

Kohteen tarkastuksen ja keskustelujen jälkeen kaiteeseen päätettiin lisätä alakaiteita.

– Oli helppoa tehdä nopea korjauspäätös asiassa, koska lapsi voi pudota aukosta mereen, projektijohtaja Eero Sihvonen kaupunkiympäristön toimialalta sanoo.

Siltojen kunnossapidon infraomaisuusyksikkö hoitaa 600 siltaa ja muita rakenteita, ja ylläpitokorjauksia tehdään peräti 140 kohteessa vuosittain.

– Kun joku antaa palautetta, se on hänen henkilökohtainen näkemyksensä asiasta ja kenties maailman tärkein asia hänelle. Meidän on punnittava asiaa koko Helsingin näkökulmasta, että toimimme mahdollisimman tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti, Sihvonen taustoittaa.

Tekoäly nopeuttaa Samalla kun päätös kaiteiden korjaamisesta oli tehty, Kytö kertoi asiasta kaupunkiympäristön asiakaspalvelulle, joka lähetti palautejärjestelmän kautta viestin palautteen antajalle. Näin palaute oli käsitelty yhdessä vuorokaudessa.

Palautteita käsittelee runsas kolmesataa käsittelijää, jotka ohjaavat viestit oikeille tahoille.

Kaikki kaupungin työntekijät vastaavat tarvittaessa palautteisiin. Viime vuonna sähköisten kanavien kautta tulleisiin ja puheluista kirjattuihin palautteisiin vastattiin 4,2 vuorokaudessa, eli vä-

hän nopeammin kuin tavoitteen mukainen viisi päivää.

Kaupunki saa noin 150 palautetta päivässä ja 55 000 vuodessa. Peräti 65 prosenttia palautteista kohdentuu kaupunkiympäristön toimialalle.

– Pyrimme hyödyntämään palautteita systemaattisesti. Joskus palaute poikii nopeita toimenpiteitä, ja toisinaan se välitetään tiedoksi jatkosuunnitelmien tekoon, suunnittelija ­Marjatta Peltonen kaupunginkansliasta kertoo.

Tekstinlouhinta avuksi Tänä vuonna kaupunginkanslia ryhtyy yhdessä toimialojen kanssa kehittämään palautteiden hyödyntämistä nykyistä monipuolisemmin. Tarkoituksena on kokeilla palautteiden analysoimista tekstinlouhinnan avulla. Se tarkoittaa esimerkiksi palautteiden aiheiden, trendien ja negatiivisen tai positiivisen sävyn automaattista tunnistamista isosta tietomassasta.

– Voimme esimerkiksi vertailla palautteiden aiheita kaupunginosittain tai toimipisteittäin.

Etsimme vastauksia siihen, miten kaupunkilaisten kokemus muuttuu, kun palveluja uudistetaan tai tapahtumia järjestetään eri tavalla. Näin pystymme kehittämään palveluja asiakaslähtöisemmin ja tuottamaan tietoa päätöksenteon tueksi, Peltonen sanoo.

Hän uskoo, että tulevaisuudessa myös muut tekoälyyn perustuvat ratkaisut nopeuttavat palautteiden käsittelyä ja auttavat kaupunkia analysoimaan niitä.

Eero Sihvonen (oik.) kertoo, että heidän on punnittava palautteita koko Helsingin näkökulmasta sekä toimittava mahdollisimman tasapuolisesti ja kustannustehokkaasti.

Anna palautetta Helsinki-sovelluksen tai verkkosivujen kautta: hel.fi/palaute.

Helsingin henki / maaliskuu 2018

7

Kuva: Kuvio Oy

Boostissa nuori saa oman ohjaajan, jonka kanssa hän keskustelee toiveistaan ja tavoitteistaan.

Samuel Mätäsjärvi ja Minna Saari ovat ystävystyneet Boosti-hankkeen lomassa. Niklas Hjort (keskellä) kertoo, että hanke on liikuttanut jo yli sataa nuorta.

Boosti liikuttaa nuoria – Tuuttekste punttikselle tän jälkeen?, Minna Saari, 17, kysyy Myllypuron Liikuntamyllyn aulassa.

Vielä yhdeksäsluokkalaisena häntä ei juuri kiinnostanut liikkua. Mieli alkoi muuttua, kun kohdennettua nuorisotyötä tekevä projektisuunnittelija Niklas Hjort kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta vinkkasi hänelle Boosti-hankkeesta.

Boostin tehtävänä on lisätä vähän liikkuvien 12–18-vuotiaiden helsinkiläisnuorten liikuntaa ja terveyttä.

Boostissa nuori saa oman ohjaajan, jonka kanssa hän keskustelee toiveistaan, tekee sopimuksen liikkumistavoitteistaan ja lähtee kokeilemaan eri lajeja. Kun onnistumisia tulee, nuori voi halutessaan alkaa liikkua muiden nuorten kanssa ryhmissä.

– Kokeilin Ritan kanssa monia eri lajeja: jousiammuntaa, kuntosalia, frisbeegolfia ja lenkkeilyä. Oli turvallista, ettei tarvinnut mennä yksin, Saari kertoo ja viittaa ohjaajaansa Rita Tuohimaahan.

Hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen Samuel Mätäsjärvi, 19, tuli mukaan siksi, että halusi saada harrastuksen ja ystäviä. Toive on toteutunut, sillä Saaresta ja muutamasta muusta nuoresta on tullut hänen kavereitaan.

Hän tykkää pelata sulkapalloa ja on tuttu näky Boostin luontoretkillä.

– Minun housuni menivät siellä pilalle, kun maasto oli niin vaikea, Saari naurattaa Mätäsjärveä ja Hjortia ja viittaa Vihdin Rokokalliolle tehtyyn retkeen.

Mätäsjärvi on ottanut Boostissa isompaakin roolia retkien suunnittelijana, koska luonnon tutkiminen kiinnostaa. Hän on hyvä esimerkki Boostin voimauttavasta vaikutuksesta: toiminta aktivoi nuoria ottamaan vastuuta omasta liikkumisestaan ja elämästään, mikä luo heille hyvinvointia pitkälle tulevaisuuteen.

8

Helsingin henki / maaliskuu 2018

Boosti on tarjonnut erilaista oppimista myös Saarelle. Saari on editoinut Boostin toiminnasta kertovaa, Helsingin brändityötä tukevaa videota ammattilaisen kanssa.

Hjort lisää, että Saaren lisäksi monet nuoret ovat esitelleet Boostia nuorten tapahtumissa ja auttaneet järjestämään liikuntatapahtumia nuorille. Samalla he ovat voineet hyödyntää omia ­kokemuksiaan.

– Aikanaan eräs toimintaamme osallistunut nuori oli ihan ihmeissään, kun pyysin häntä ­mukaan suunnittelemaan tapahtumaa nuorille.

Hän, joka oli löytänyt liikunnan Boostin ­kautta, pääsi liikuttamaan muita nuoria.

Yhtenä joukkueena Hjort kertoo, että nuorisopalvelujen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteutettu Boosti on liikuttanut yli sataa nuorta kolmessa vuodessa. Asioita on viety eteenpäin yhtenä joukkueena: Boosti on suunnitellut toimintaa sosiaali- ja terveystoimen ja nuorten liikuntapalvelujen kanssa, ja koulut ovat ohjanneet nuoria Boostin pariin. Liikuntaa on löytynyt seurojen, järjestöjen ja kaupungin kautta.

Tänä keväänä Sörnäisissä sijaitseva Poikien Talo ja Boosti järjestävät yhdessä Liikkeelle!-­ ryhmätoimintaa. Samalla nuoret oppivat liikkumaan julkisilla kulkuvälineillä eri puolilla kaupunkia. Ensimmäisessä tapaamisessa mukana ollut Mätäsjärvi oli toivonut, että porukka päättäisi mennä hiihtämään, mutta Megazone-laserpeli ja jääkiekko veivät voiton.

– Kaikkea täytyy kuitenkin kokeilla, mikä vähänkään kiinnostaa. Kilpailla ei tarvitse, eikä kukaan naura selän takana, Mätäsjärvi sanoo.

Nyt kun Boosti-hanke on päättymässä, toiminta pyritään saamaan osaksi nuorisopalvelujen perustyötä.

Tutustu Boosti-hankkeeseen: boosti.munstadi.fi.

Antti Helakallion mielestä on hienoa, että brändityö nostaa luonnon esiin ja antaa sille arvostusta. Annika Harlio vinkkaakin, että Helsingin kaupunginosissa on paljon lähiluontokohteita, joihin voi piipahtaa arkisin.

Esteettömästi Lammassaareen Vihreä työkone vetää perässään muutaman tonnin painoista lastia. Nipussa on puisia laiturimoduuleja. Välillä työnteko pysähtyy, kun jäätynyt ruovikko haraa vastaan. Tarkkana on oltava siksikin, että paikka sijaitsee Vanhankaupunginlahden suojelualueella.

– Olemme saaneet ratkoa monenlaisia ­rakennusongelmia luovasti matkan varrella, ­rakennustöistä vastaava luontomestari Antti Helakallio Starasta kertoo.

Ja siinä ne nyt komeilevat, viime elokuussa valmistuneet esteettömät pitkospuut, yli kilometrin mittainen laituri. Sitä pitkin kaupunkilaiset ja matkailijat pääsevät kävellen, pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa Pornaistenniemestä Lammassaareen.

Talvisena arkipäivän aamuna vastaan tulee ulkoilijoita ja kiikarikaulaisia lintubongareita.

Luonto-oppaana kännykkä Pitkospuiden rakentaminen on osa EU-rahoitteista NATTOURS-hanketta, jossa laitetaan kuntoon kaupunkiluontokohteiden polkuja paitsi Helsingissä myös Tallinnassa ja tehdään niitä tutuiksi.

– Hanke sai alkunsa ajatuksesta, että Helsingin kaupunginosissa on valtavasti hienoja lähiluontokohteita, joissa voi piipahtaa arkisinkin.

Julkisilla kulkuneuvoilla pääsee vartissa luontoon, NATTOURS-projektikoordinaattori ­Annika Harlio kaupunkiympäristön toimi­ alalta sanoo.

Ulkoilijan kaveriksi on tehty mobiilisovellus, josta näkee eri kaupunkiluontokohteiden reitit sekä saa kevyttä ja vähän erilaistakin opastus-

ta. Sovellukseen on valittu Top10-kaupunkiluontokohteet.

– Sovellus on tehty visuaalisesti houkuttelevaksi ja tekstit ovat lyhyitä. Lammassaaren reitillä on vastaan tulevien kasvien ja eläinten kuvia lyhyine selityksineen. Läheinen Pornaistenniemen Luonnonsylipolku on hyvinvointipolku, jonka etapeilla voi lukea pieniä luonto­­aiheisia runoja. Se on toteutettu kaupungin omana työnä, ja otamme sen mukaan mobiilireittiin, Harlio kertoo.

Luonto parrasvaloihin Kesällä 2018 päättyvä NATTOURS-hanke on ollut monen kaupungin toimijan yhteinen ponnistus. Kaupungin kumppanina on ollut Rikosseuraamuslaitos, jonka kanssa toteutettiin ­sosiaalista tasa-arvoa edistävä avovankien työkokeilupilotti. Se oli käynnissä viime kesänä Pornaistenniemessä.

– Jotkut avovangit olivat mukana laituri­ moduulien rakentamisesta niiden asentamiseen asti. Työt sujuivat hyvin, Helakallio sanoo.

Nyt Lammassaaren pitkospuiden puolivälissä olevasta levähdyspaikasta tehdään esteetön.

Myös itse saareen valmistuu esteetön lintujenkatselulava, jolta voi ihailla Herttoniemen talojen harjoja ja laidunaluetta, villiä luontoa, Helakallio vinkkaa.

– On hienoa, että brändityö nostaa luonnon esiin ja tuo sille arvostusta. HH Tutustu Top10-kaupunkiluontokohteisiin: city­ nature.eu/helsinki.

Ulkoilijan kaveriksi on tehty mobiilisovellus, josta näkee eri kaupunki­ luontokohteiden reitit sekä saa kevyttä ja vähän erilaistakin opastusta.

Helsingin henki / maaliskuu 2018

9

Duunissa

Kehittyvä kerrostalo -ohjelma sai ­alkunsa yhdeksän vuotta siten. Siinä ovat mukana muun muassa Riikka Karjalai­nen, Ulla Vahtera, Miia Pasuri ­­ja Ulla Kuitunen.

Kerrostaloasuminen 2.0 Helsingissä kehitetään kerrostaloasumisen seuraavaa vaihetta. Yhdeksän ihmistä toteuttaa Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa, joka monipuolistaa kerrostaloasumista ja -rakentamista. Millainen porukka on ohjelman takana?

O

lemme osin itseohjautuva ryhmä, jolla on verkostomainen työsken‑ telytapa. Pystymme toimimaan ketterästi ja kehittämään luovia ratkaisuja, sanoo ohjelman koordi‑ naattori, suunnittelija Riikka Karjalainen kau‑ punginkansliasta.

Ryhmä on toimialat ylittävä tiimi, jolla on yh‑ teinen missio: monipuolistaa kerrostaloasumista ja rakentamista, kokeilla uutta sekä kannustaa ja varmistaa hankkeiden laadullinen kehitystyö.

Karjalainen on ryhmässä asuntopolitiikan asiantuntija.

– Ryhmä kirkasti hiljattain toimenkuvaansa, sillä ohjelmalle tuli entistä suurempi kysyntä ja yleinen huoli rakentamisen laadusta nousi laajas‑ ti esille, sanoo tiimipäällikkö Ulla Vahtera kau‑ punkiympäristön toimialalta.

Vahtera on ryhmässä rakennusvalvonnan

10

Helsingin henki / maaliskuu 2018

edustaja ja tuo mukanaan kuulumiset kentältä.

Siellä ajankohtaisimpia haasteita ovat suunnitte‑ lun ja rakentamisen taso sekä kosteuden hallin‑ taan liittyvät kysymykset.

Ohjelma sai alkunsa yhdeksän vuotta sitten, kun kaupunki nosti esille asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroosin johdolla kerrostaloasumi‑ sen kehittämistarpeet. Ohjelma ja työryhmän toiminta nojaavat valtuuston hyväksymään asu‑ misen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusoh‑ jelmaan, AM-ohjelmaan ja kaupunkistrategiaan.

Nyt ryhmässä ovat lisäksi mukana projektin‑ johtajat Kimmo Kuisma ja Ritva Tanner sekä tutkija Jenni Väliniemi-Laurson ja tiedottaja Anne Hämäläinen kaupunginkansliasta sekä kaupunkiympäristön toimialalta tiimipäällikkö Miia Pasuri, yksikön päällikkö Ulla Kuitunen ja rakennuttaja-arkkitehti Tuuli Huhtala.

Kaikilla on omat painopiste- ja vastuualueensa.

Kehittyvä kerrostalo -ohjelma tavoittelee monipuolista asumista ja rakentamista.

Kuva: Laura Oja

TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann KUVAT Sami Tirkkonen

Työryhmän johtotähtenä on ajatus, että hankkeet jalostuvat keskustellen. On rikkaus, kun eri toimi­ alojen edustajat esittävät näkemyksiään ja parannus­ ehdotuksia.

Hankkeiltamme odotetaan laatua, monipuolisuutta ja innovaatioita.

Osa valmistelee, osa koordinoi toteutumista ja osa valvoo rakentamista. Jokaisen ammattitaitoa tarvitaan arvioitaessa, kuinka hankkeen sisältö vastaa kehittämistarpeisiin. Sen jälkeen pohditaan yhdessä soveltuvia paikkoja.

Painopiste täydennysrakentamiseen AM-ohjelma määrittelee, millaisilla ehdoilla kaupunki luovuttaa tontteja hakijoille. Miia Pasuri vastaa muun muassa tonttien luovutuksesta eli vuokrauksesta tai myynnistä sen jälkeen, kun hanke on ensin hyväksytty mukaan ohjelmaan.

– Ohjelma on alkanut kiinnostaa enenevässä määrin rakennuttajia, koska se tarjoaa kaupungin asiantuntijoiden tuen, antaa näkyvyyttä kehityshankkeelle ja mahdollistaa rakennuspaikan. Synergiaedut houkuttelevat rakennuttajia, Pasuri sanoo.

Asemakaavoituksesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaava arkkitehti Ulla Kuitunen huolehtii muun muassa siitä, että ohjelmaan hyväksytyille hankkeille löytyy kaavoituksellisesti sopiva paik-

ka. Merelliset alueet kuten Jätkäsaari ja Kala‑ satama on pitkälti jo luovutettu.

– Kaavoituksen painopiste on siirtymässä aluerakentamisesta esikaupunkien täydennys‑ rakentamiseen, kuten esimerkiksi Raide-Jokerin varteen, Kuitunen kertoo.

Rima korkealla Hakemuksista käydään perusteellinen keskustelu työryhmän kokoontumisissa, joita on parin viikon välein.

Suuri osa työstä tapahtuu kokouksissa, mutta myös omien työpöytien ääressä ja sähköpostiviestittelynä. Työryhmän kautta kulkee laaja kirjo hankehakemuksia. Vain parhaat ja ympäristön parantamiseen tähtäävät projektit pääsevät ohjelmaan.

– Pidämme riman korkealla. Hankkeilta odotetaan perustuotantoa parempaa laatua, monipuolisuutta ja innovaatioita, ryhmäläiset korostavat.

Ryhmä on onnistunut työssään ilmeisen hyvin, sillä Jätkäsaaren Sukupolvienkorttelille on myönnetty Vuoden Parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinto ja viereinen talo Vihreistä vihrein on saanut Rakentamisen Ruusun. Kehittyvä kerrostalo -ohjelma on puolestaan palkittu Gunnel Adlercreutz -palkinnolla.

Hankkeet jalostuvat keskustellen Työryhmä hyödyntää oman taustaorganisaationsa osaamista hankkeiden arvioinnissa.

Kokouksiin pyydetään tarvittaessa muitakin asiantuntijoita, jotta projektien toteutuskelpoisuus voidaan varmistaa.

– Meillä on johtotähtenä ajatus, että hankkeet jalostuvat keskustellen. Harva projekti on alussa timantti. On rikkaus, kun eri toimialojen edustajat esittävät näkemyksiään ja parannusehdotuksia, ryhmäläiset kertovat. HH

Kehittyvä kerrostalo -ohjelma Vuonna 2009 perustetun ohjelman tavoitteena on lisätä kerrostaloasumisen laatua, houkuttelevuutta ja luovia ratkaisuja. Ohjelma tarjoaa rakennuttajille tilaisuuden kokeilla uutta ja saada näkyvyyttä sekä kaupungin asiantuntijoiden tukea. Asukkaille ohjelma merkitsee uusia vaihtoehtoja.

Tähän mennessä ohjelmassa on ollut mukana kolmisenkymmentä hanketta. Niitä on toteutettu kaikissa asumisen hallintamuodoissa.

Sukupolvienkortteli Jätkäsaaressa on yksi ­toteutuneista hankkeista. Sen ovat toteuttaneet yhteistyössä Asuntosäätiö, Setlementtiasunnot ja Hoas. Korttelissa on kolme taloa, joilla on yhteinen piha ja yhteisölliset tilat alimmassa kerroksessa.

Rakennusten läpi kulkee esteetön reitti.

Lisää aiheesta: kerrostalo.hel.fi.

Helsingin henki / maaliskuu 2018

11

Hanke

Maria vie Suomea maailmalle Helsinkiin on noussut nopeasti lupaavien kasvuyritysten kampus, Maria 01. Kampus kasvaa vauhdilla.

TEKSTI Sami Turunen KUVAT Ville Rinne

N

ot a hospital, lukee ulko-oven yläpuolella.

Entisissä Marian sairaalan tilois­sa kohtaavat uutta luovat start­up­­­-yrittäjät. Starter-ravintolassa istuu kirjava joukko hupparihörhöjä, pukumiehiä ja ruutupaitagraafikoita. Suomi ja englanti sorisevat, ja viereisistä pöydistä erottaa sanoja liiketoimintasuunnitelma, asiakasreferenssit ja henkilöstöjohtajatilaisuus.

Maria 01 on Suomen suurin startup-yritysten keskittymä, jossa kohtaavat yritykset, sijoituskohteita etsivät rahoittajat sekä erilainen tutkimus- ja kehitystoiminta.

Tiloissa pitää majaansa jo 130 yritystä, ja alueella työskentelee yli 700 ihmistä.

– Tämä on tiivis vertaisyhteisö, jossa saa toisilta yrityksiltä apua päästäkseen eteenpäin. Talossa vierailee 20 000 ihmistä vuodessa, ja me autamme yrityksiä kaikin tavoin, toimintaa operoivan Maria 01:n toimitusjohtaja Voitto ­Kangas ­sanoo.

– Yhteisöllisyys näkyy vahvasti myös vapaamuotoisessa toiminnassa: on yhteisiä juhlia, ­pitchaustilaisuuksia sekä yritysvierailuja ja ­ammatillisia tapahtumia, projektipäällikkö Gunnar Suikki kaupunginkansliasta kertoo entiseen osastonhoitajan huoneeseen rakennetussa kokoustilassa.

Yrityksen toimisto sijaitsee Mariassa – Tämä on erinomainen paikka kasvuyritykselle. Täällä on paljon samassa tilanteessa olevia yrityksiä, joilla on hyvä draivi. Saamme toisiltamme hyvää sparrausta, ja erilaisissa tilaisuuksissa oppii aina jotain uutta, sanoo myös Kodit.io:n markkinointijohtaja Tero Tiainen.

Kodit.io on suomalaisen Homerun Technologiesin­tekoälyä hyödyntävä palvelukonsepti, joka muuttaa asuntokaupan tapoja. Kodit.io ­arvioi suuren datamäärän perusteella asunnon

12

Helsingin henki / maaliskuu 2018

Gunnar Suikki ja Voitto Kangas kiittelevät startup-keskuksen yhteisöllistä ilmapiiriä.

– Hienointa on, että täällä

kohtaavat sijoittajat, julkinen ja yksityinen puoli, startupit, ajatushautomot, vanhat ja nuoret, Katariina Helaniemi sanoo.

Viehätys syntyy vanhasta Marian aluetta kehitetään kaupungin johdolla.

– Kaupunki hyötyy tästä uusina yrityksinä, työpaikkoina ja lisääntyvinä verotuloina sekä imagon nostona – Helsingissä tapahtuu koko ajan. Ilman hyvää yhteistyötä tällaista ei syntyisi.

Kaupungin eri toimialat ja yksiköt ovat olleet täysillä hankkeen takana, ja se on ollut edellytys kaiken toteutumiselle näin nopeassa aikataulussa, Suikki sanoo.

Alue on ainutlaatuinen kohde, jossa on myös suojeltuja, Lars Sonckin suunnittelemia rakennuksia. Työ on tarkkaa ja vanhat kiinteistöt tuovat väistämättä yllätyksiä.

– Talotekniikka on täynnä haasteita. Jonossa oleville yrityksille on luvattu tietyt aikataulut, joten välillä pitää kiirettä. Osa ongelmista oli toki ennakoitavissa, Suikki sanoo.

Iso osa viehätyksestä syntyykin juuri vanhan hyödyntämisestä – sen sijaan, että rakennettaisiin uutta ja kliinistä. Hissin ovessa lukee edelleen ”Vain tavara- ja potilaskuljetuksiin”. Lattiassa näkyvät potilashuoneiden väliseinien paikat, ja katossa on vanha leikkaussalin valaisin. Vessan hyllyissä kerrotaan, millä hyllyllä on paikat paidoille, housuille ja vaipoille. Tiloista syntyy paikan ainutlaatuisuus.

– Tämä on erinomainen paikka kasvusyritykselle, toteaa Tero Tiaiainen.

Täällä on paljon samassa tilanteessa olevia yrityksiä, joilla on hyvä draivi. pitch-hinnan ja tekee asiakkaalle ostotarjouksen. Jos asiakas myy, Kodit.io remontoi ja kauppaa asunnon muuttovalmiina eteenpäin.

– Toiminta käynnistyi isommassa mittakaavassa marraskuussa, ja ostamme jo asuntoja joka päivä. Toimimme nyt pääkaupunkiseudulla, kohta myös Turussa ja Tampereella. Tarkoitus on laajentaa syksyllä Baltiaan ja myöhemmin maailmalle, Tiainen kertoo kymmenkunta ihmistä tällä hetkellä työllistävän yrityksen tulevaisuudesta.

Kasvua ja imagoa yhteistyöllä Maria 01:n sijainti keskustan kupeessa on erinomainen: rautatieasemalta on vartin kävelymatka, ja kymmenen kilometrin säteeltä löytyvät niin Ruoholahden, Keilaniemen kuin Otaniemen yritys- ja tutkimustoiminta sekä keskeiset yliopistot.

Marian syntymisen taustalla on kaupungin ja yritysten yhteistyö. Marian sairaala jäi tyhjilleen

2014, ja vuonna 2015 sinne remontoitiin ensin 3 000 neliötä. Tulijoita oli paljon, ja tilat osoittautuivat heti riittämättömiksi. Sitten remontoitiin lisää. Nyt tilaa on 10 000 neliötä, ja koko ajan kunnostetaan lisää.

– Tulevaisuudessa täällä on yli 60 000 neliötä, ja alueelle työllistyy 4 000–5 000 ihmistä, Suikki ja Kangas vakuuttavat.

Alueen yhteisöllisyyttä kiittelee myös ravintolan aulaan saapunut Katariina Helaniemi.

– Hienointa on, että täällä kohtaavat sijoittajat, julkinen ja yksityinen puoli, startupit, ajatushautomot, vanhat ja nuoret.

Slushin organisaatiossa työskennellyt Helaniemi tietää, mistä puhuu. Hän kirjoittaa Venla Väkeväisen ja Annaleena Kurosen maaliskuussa julkaistavaa kirjaa Kutsumme tätä pöhinäksi.

– Se kertoo startup-kentästä ja kasvuyrittäjyydestä sekä kuvaa ilmiöiden toimintamalleja. Mariassa on juuri oikea mentaliteetti näiden asioiden edistämiseen.

Tulokset vaativat rohkeutta Valtaosa Marian alueen bisneksestä on pieniä teknologia- ja softa-alan yrityksiä, joilla on jo liiketoimintaa. Pelkän idean varassa alueelle ei edes pääse. Kun tilaa valmistuu lisää, se mahdollistaa myös isompien yritysten sijoittumisen alueelle.

– Se tarkoittaa, että saamme tänne kansain­ väliseen kasvuun pyrkiviä yrityksiä sekä sillanpääyrityksiä muualta. Tuorein esimerkki Helsingin sillanpääasemasta on Alibaba, joka avasi toimiston Suomeen, Kangas kertoo.

Suikki painottaa, että Helsingin asema on erityislaatuinen.

– Helsinki on hyvien yhteyksien päässä oleva pääkaupunki ja maan veturi, jossa on oltava merkityksellistä yritystoimintaa. Se ei ole keltään pois, vaan siitä hyötyvät myös muut kaupungit.

Marian alue on myös pormestari Jan Vapaavuoren kärkihankkeita.

– Helsingin päättäjät ovat tiedostaneet, että jos aiotaan saada tuloksia, se vaatii myös satsauksia, Suikki kiittelee.

Tiiviistä konseptista on kehittymässä kansainvälinen tekijä, johon Kangas uskoo kuin vuoreen.

– Maria 01 tulee olemaan Euroopan suurin ja laadukkain kasvuyrittäjäkatu. HH

Marian alueen kehitys jatkuu Campus Marian konseptikilpailulla etsitään ide­oita alueen kehittämiseksi Pohjois-Euroopan merkittävimmäksi startup- ja kasvuyrityskeskittymäksi.

Asemakaava työstetään yhdessä valitun projektiorganisaation eli konsortion kanssa niin kutsuttuna kumppanuuskaavoituksena. campusmaria.fi

Helsingin henki / maaliskuu 2018

13

Ympäristö

Tehdään puhtaampi meri Suomen rannikkovedet ovat kirkkaampia ja puhtaampia kuin noin 50 vuotta sitten. Myös ihmisten tietoisuus siitä, miten he voivat vaikuttaa meren tilaan, on kasvanut. Yksi syy näihin on Itämerihaaste-kampanja. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää.

TEKSTI Elina Venesmäki KUVAT iStock ja Jarkko Virtanen

I

tämerihaasteen kumppaniverkostossa on lähes 260 organisaatiota Suomesta ja muista Itämeren maista. Kaikki mukana olevat ovat sitoutuneet toteuttamaan omia vesiensuojelu- ja Itämeri-toimiaan.

Helsingin ja Turun kaupunkien Itämeritoimenpideohjelmassa tuotiin julki, että hyvinvoiva meri on kaupungeille myös strategisesti tärkeä. Se lisää ympäristön hyvinvoinnin lisäksi kilpailukykyä. Itämeren rantavaltioiden muut kaupungit ja organisaatiot haastettiin suojelemaan omia lähivesiään. Mukaan ilmoittautui kymmeniä organisaatioita – kuntia ja kaupun‑ keja, yhdistyksiä, oppilaitoksia, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä.

Strategiassa merellinen painotus Helsingin pinta-alasta yli kaksi kolmannesta on merta ja saaristoa, ja meren tutkimisessa Helsingillä on pitkät perinteet.

14

Helsingin henki / maaliskuu 2018

Helsingin seudun kuormituksesta noin puolet tulee kaupungista ja saman verran Vantaanjokea pitkin kauempaa valuma-alueelta, jossa on paljon maataloutta ja pienempien kaupunkien jätevedenpuhdistamoita.

Helsingin edustalla varsinkin 1990-luvulta lähtien Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamot ovat vähentäneet kuormitusta poistamalla tehostetusti fosforia ja typpeä. Rannikkovesien tilaan vaikuttavat kuitenkin edelleen esimerkiksi kaupungin itse harjoittama peltoviljely, laivaliikenne ja vapaa-ajanveneily, hulevesien käsittely ja ulkoilualueiden hoito.

Helsingin ja Turun toisen Itämeri-toimenpideohjelman 2014–2018 visiona on puhdas, tuottava ja yhteinen Itämeri. Haasteen vielä voimassa oleva tavoitekausi päättyy tämän vuoden jälkeen.

– Vuonna 2016 meren merkitys nousi vahvasti esiin kaupungin brändityössä, ja tänä vuonna

Työkalut

Mikä Itämerihaaste on?

• Vesiensuojeluun keskittynyt maksuton ja kansainvälinen verkosto.

• Helsingin ja Turun kaupungit koordinoivat.

• Viisi tavoitetta: kirkkaat rannikkovedet, hyvinvoiva meriluonto, puhdas ja turvallinen vesiliikenne, suunnitelmallinen vesialueiden käyttö ja aktiivinen Itämeri-kansalaisuus.

• Tavoitteiden alla lukuisia toimenpiteitä ja hankkeita, joita mukana olevat toimijat toteuttavat omilla tavoillaan ja usein yhdessä muiden verkoston jäsenten kanssa.

• Toiminta osallistujille vapaaehtoista. www.itamerihaaste.net

Robotti Aina-Ilona – uusi apuri Ohjelmistorobotti Aina-Ilona alkaa hoitaa Talpassa toistuvia rutiinitehtäviä muun muassa osto- ja myyntilaskutuksessa sekä palkanlaskennassa. Aina-Ilonan tekemä työ antaa Talpan työntekijöille mahdollisuuden keskittyä entistä mielekkäämpiin ja myös asiakkaille enemmän lisäarvoa tuottaviin työtehtäviin.

valmisteltava merellinen strategia vahvistaa meren elinkeinopoliittista ja matkailullista painoarvoa, kertoo haasteen koordinaattori Lotta Ruokanen kaupunkiympäristön toimialalta.

Mikromuovit syyniin Itämerihaasteen aikana on toteutettu useita kansainvälisiä hankkeita. Viime lokakuussa alkoi kolmivuotinen EU:n Itämeri Interreg -rahoitteinen BEST-hanke (Better Efficiency for Industrial Sewage Treatment), jota Helsinki johtaa. Siinä on mukana 15 muuta partneria viidestä Itämeren maasta, ja se on EU:n Itä‑ meri-strategian lippulaivahanke.

– Hankkeen tarkoituksena on edistää kuntien, teollisuusyritysten ja vesilaitosten yhteistyötä ja hyvää hallintoa teollisten jätevesien käsittelyssä, Ruokanen kertoo.

Itämerihaasteen ansiosta Helsingissä on jo pysyviä parempia käytäntöjä, joita jatketaan nyt suunnitteilla olevalla uudella ohjelmakaudella.

Tähän mennessä kaupunki on muun muassa lopettanut fosforilannoitteiden käytön pelloillaan ja satama on alkanut antaa alennusta satamamaksuista risteilijöille, jotka eivät laske jätevesiään mereen vaan viemäreihin satamissa.

– Myös jatkossa vähennetään kaupunkien toimista aiheutuvaa ravinnekuormitusta, haitallisten aineiden päästöjä ja roskaantumista. Samoin selvitetään vedenalaista melua, vedenalaisia luontotyyppejä ja suunnitellaan meri- ja saaristoaluetta kokonaisvaltaisesti, Ruokanen kertoo.

Ensi vuonna voimaan astuviin toimiin halutaan saada mukaan keinoja hillitä mikromuovien pääsyä veteen. Tämä on niin hiljattain havaittu ongelma, ettei siitä vielä puhuttu nykyisen tavoitekauden suunnitteluvaiheessa.

– Nykyisissä toimissa ei puhuta erikseen ilmastonmuutoksesta, mutta seuraavissa se huomioidaan, Ruokanen lupaa. HH

TEKSTI Kati Jalagin KUVA iStock

Millaista robotiikkaa Talpassa kehitetään?

Edistämme ohjelmistorobotiikan (RPA, Robotic Process Automation) hyödyntämistä prosessien kehittämisessä. Ohjelmisto­ robotiikassa ”robotti” opetetaan jäljittelemään työntekijän toimintaa eri tieto­ järjestelmissä. Robotti voi esimerkiksi koota, yhdistellä, muokata tai siirtää tietoa eri järjestelmissä sekä niiden välillä. Se kommunikoi ja raportoi työstään ihmiskollegoilleen pääasiassa sähköpostin välityksellä.

Mitä on kehitetty tähän mennessä?

Viime vuonna teimme Talpassa paljon työtä prosessien kehittämiseksi. Osa tunnistetuista kehityskohteista on todettu sellaisiksi, joissa ohjelmistorobotiikkaa voitaisiin hyödyntää varsin ketterästi. Näihin tarpeisiin hankittiin Aina-Ilona.

Robotiikasta saimme käytännön kokemus­ ta jo vuosi sitten käynnis­tyneessä pilotti­ vaiheessa. Silloin robotti muun muassa muistutti kaupungin osto­laskujen tarkastajia laskuista, joille heidän tulisi tehdä tarkastus- tai hyväksyntämerkintä, sekä teki mekaanisia töitä, kuten ostoreskontran kuukausitäs­ mäytystä.

Loppuvuodesta kilpailutimme robotiikkapalveluntarjoajan, jonka kanssa laajennamme robotiikan hyödyntämistä.

toistuvia ja rutiininomaisia työtehtäviä kaikissa Talpan prosesseissa, muun muassa ostoja myyntilaskutuksessa sekä palkanlaskennassa. Ensisijaisina tavoitteina on vapauttaa työntekijöiden aikaa entistä mielekkäämpiin tehtäviin, parantaa prosessien laatua ja lyhentää niiden läpimenoaikoja. Asiakkaillemme robotiikka tulee näkymään entistä laadukkaampana, sujuvampana ja monipuolisem‑ pana palveluna.

Lisäksi osallistumme Palvelukeskuksille robotteja -hankkeeseen, josta toivomme saavamme kokemusta kehittyneempien teknologioiden kuten koneoppimisen mahdollisuuksista.

Miten Talpa hyödyntää robotiikkaa tulevaisuudessa?

Ohjelmistorobotiikasta on tarkoitus saada Talpaan ketterä ja toimiva prosessien kehittämisen väline. Sopivia kehittämiskohteita olemme tunnistaneet jopa joitakin kymmeniä.

Lisää kohteita löytyy muun muassa henkilöstölle avoimen Tehtäiskö tää fiksummin? -kampanjan avulla. Kehitämme myös omaa osaamistamme robotiikassa, joten kenties tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan Aina-Ilonaa myös asiakkaidemme rutiininomaisten tehtävien automatisointiin.

Kysymyksiin vastasi Talpan RPA-asiantuntija Jarkko Siren.

Miten robotiikkaa hyödynnetään tänä vuonna?

Aina-Ilona tulee hoitamaan yhä useampia

Helsingin henki / maaliskuu 2018

15

Reppari

Katutaide antaa kaupunkilaisille kanavan ilmaista itseään visuaalisesti kaupunkimaisemassa.

Kuka vain voi tehdä teoksia avoimilla maalausseinillä.

Toisiin kohteisiin tarvitaan kuitenkin lupa.

Katutaiteen suosio on kasvanut yli odotusten.

TEKSTI Kati Jalagin KUVAT Ville Rinne

A

likulkutunnelista kuuluu spraymaalipurkkien suhina.Tunnelin harmaa betoniseinä peittyy väreillä ja elävillä muodoilla. Joukko ohi kulkevia ihmisiä pysähtyy ihmettelemään taideteoksen syntyä ja juttelee niitä näitä taiteilijoiden kanssa. Tunnelissa tehdään parasta aikaa katutaidetta, yhdessä asukkaiden kanssa.

Näin syntyy nykyisin teoksia eri puolille Helsingissä.

Katutaiteen tekijöitä voi löytää myös siltojen, rakennusten, työmaa-aitojen, melumuurien ja sähköjakokaappien luota. Taiteilijat maalaavat myös kaikille avoimilla maalauspaikoilla, katutaideaidoilla, skeittipuistoissa ja erilaisissa tapahtumissa.

– Kun Suvilahden maalausseinät avattiin vuonna 2009, huomasimme, että katutaiteessa on todella imua. Ihmisten kiinnostus katutaidetta kohtaan on kasvanut viime vuosina räjähdysmäisesti ja yli odotusten, sanoo katutaidetoimisto Supaflyn ­mediatuottaja Antti Salminen kulttuurin ja ­vapaa-ajan toimialalta.

16

Helsingin henki / maaliskuu 2018

Puolalainen katutaiteilija Otecki toteutti muraalin Roihuvuoressa sijaitsevan asuinrakennuksen päätyseinään syyskuussa 2016 Prinssintie 4:ssä.

Helsingin henki / maaliskuu 2018

17

Taiteilija Jussi Two Seven, teos Bubo Bubo. Taidemuseo Hamin tilaustyö vuodelta 2015 Vislauskujalla Itä-Pasilassa.

Yhteisötaide­ teoskokonaisuus vuodelta 2017 Siilitien metroaseman vieressä, taiteilija­ kollektiivi Raw Deal. Katutaiteen erilaisia tyylejä yhdessä ja samassa paikassa.

Muraalien läpimurto Kaikille kaupunkilaisille avoimille maalausseinille tehdään vuosittain noin tuhatkunta maalausta. Helsingissä on tällä hetkellä 30 maalausseinää, jotka sijaitsevat 16 paikassa. Niihin voi maalata kuka tahansa, milloin haluaa, ilman erillistä lupaa.

Sähköjakokaapit ovat olleet viime vuosina ­katutaiteilijoiden suosiossa.

Niihin on toteutettu noin 350 teosta. Kaappien maalaamiseen tarvitaan kuitenkin omistajan tai hallinnoijan lupa, joka tulee pyytää kirjallisesti.

– Esimerkiksi Helen Sähköverkko Oy myöntää lupia heidän sähköjakokaappeihin. Helenillä on noin 7 500 jakokaappia, Salminen kertoo.

Alikulkutunneleihin ja siltoihin on tehty satoja teoksia. Myös näihin kohteisiin tarvitaan lupa. Rakennusten kohdalla lupaprosessi on vaativin ja kestää pisimpään.

– Monet teoksista ovat väliaikaisia. Jos teos on yli kaksi viikkoa paikoillaan, sen lupaprosessi on raskaampi, Salminen toteaa.

Muraaleja eli isompia rakennusten seinämaalauksia on Helsingissä tällä hetkellä yli sata. Muraaleja valmistuu vuosittain viidestä kymmeneen.

– Muraalien läpimurto koettiin Arabian katu­festivaaleilla vuonna 2015,

”

Katutaide on tekijänsä näköistä. Tietty vapaus on olennainen osa sitä. jolloin Arabianrannassa sijaitsevan kerrostalon päätyseinään maalattiin kahdeksankerroksinen muraali, Salminen sanoo.

Se sai innostuneen vastaanoton.

Yhteistyötä asukkaiden, taiteilijoiden ja kaupungin kanssa Helsingissä on satoja aktiivisia katutaiteen tekijöitä, joita yhdistävät innostus katutaidetta kohtaan ja vapaiden pintojen kutsu, joka vie mennessään.

– Maalaamiseen liittyy kokonaisvaltainen fiilis: kun heräät aamulla, kei-

Taiteilija Jukka Hakanen. Arabian muraali vuodelta 2015. Maalattu Suomen suurimman katufestivaalin yhteydessä.

Edward von Longusin & Guido Zimmermannin teos Resiinakujalla.

Taiteilija Fat Heat, Kasöörinkatu.

18

Helsingin henki / maaliskuu 2018

Kannelmäen palvelutalo sai 2017 seinälleen argentiinalaisen taiteilijan Milu Correchin teoksen. Teos sai inspiraatiota talon asukkaista.

Urkupillintie 4.

Ruotsalaiset katutaiteilijat Delicious Brains ja Ossian Theselius ovat maalanneet muraalin Ratamestarinkadun länsipuoleisen hissikuilun yhteistyössä helsinkiläisen ineksen kanssa. Kellosilta 5.

tät kahvit ja teet eväät, lähdet paikan päälle maalaamaan ja maalaat koko päivän, Salminen kertoo.

Katutaiteen tekeminen vaatii aikaa, ja osa pysyy paikallaan jopa vuosia. Esimerkiksi Malminkartanon juna-asemalle viime vuonna tehty maalaus on paikoillaan viisi vuotta. Avoimilla maalausseinillä teosten vaihtuvuus on nopeatempoisempaa.

Kun katutaidetta tehdään asuinalueilla, kaiken lähtökohtana on yhteistyö asukkaiden kanssa. Katutaiteessa sovitetaan yhteen taiteilijoiden, asukkaiden ja kaupungin intressejä.

– Katutaide on tekijänsä näköistä. Tietty vapaus on olennainen osa katutaidetta, Salminen sanoo. HH

Kaironkatu 4:n muraali Toukolassa.

Tekijät Jani Tolin ja Osmo.

Unkarilainen Fat Heat sai Kasöörinkadun ajorampin muraaliin inspiraatiota suomalaisista kansantaruista.

Katutaiteen tekijäksi Katutaiteesta kiinnostuneen kannattaa suunnata katseensa ensimmäiseksi katutaidehelsinki.fisivustolle, josta löytää kaikki Helsingin avoimet maalauspaikat sekä tietoa tarvittavista luvista ja niiden hakemisesta. Sivustolla voi lisäksi ihailla ­katutaideteoksia ja aiemmin toteutettuja katu­ taideprojekteja.

Katutaidetoimisto Supafly tarjoaa kaupunkilai­ sille neuvontaa ja tietoa sekä järjestää työpajoja.

Kiinnostuneet voivat hankkia maalikaupasta maalaustarvikkeet ja suunnata rohkeasti kaikille­­avoimille maalausseinille harjoittamaan taitojaan. Vinkkejä kannattaa kysyä paikan päällä muilta maalareilta. Neuvoa saa myös maalikaupoista, ­joiden

parhaimmistoon kuuluvat Decoväri, Geezers ja Make Your Mark.

Välineet valikoituvat taiteen muodon mukaisesti. Graffitit tehdään spray-maalilla ja maalaukset loihditaan pensselimaaleilla ja pensseleillä. Neulegraffitit taas syntyvät virkkuukoukun ja lanka­kerän avulla. Katutaidetta voi myös luoda esimerkiksi ­tulostintarroilla. katutaidehelsinki.fi supafly.munstadi.fi

Ossi Pirkkosen teos Siilejä Siilitiellä Herttoniemessä.

Yhteisötaideteoskokonaisuus vuodelta 2017 Siilitien metroaseman vieressä.

Katutaiteen erilaisia tyylejä yhdessä ja samassa paikassa.

Helsingin henki / maaliskuu 2018

19

Ammatti Hissi helpottaa arkea Kaupungilla on oma hissiasiamies, joka selvittää, voidaanko taloihin rakentaa hissi jälkikäteen ja millaisin kustannuksin. Hissi auttaa muun muassa ikäihmisiä asumaan pidempään kotonaan. Muutkin asukkaat hyötyvät hissistä.

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Sami Heiskanen

20

Helsingin henki / maaliskuu 2018

V

anhetessa liikkumiselle saattaa tulla rajoitteita. Jos­ kus turvalliseksi koettu ja muistoja täynnä oleva ym­ päristö on pakko jättää siksi, ettei taloyhtiössä ole hissiä eikä kapuaminen ylempiin kerroksiin enää luonnistu.

– Helsingissä on lähes yhdeksäntuhatta hissitöntä porrashuo­ netta. Kaupunki on vastannut tähän omalla hissiprojektilla, joka alkoi vuosituhannen vaihteessa. Siitä lähtien olemme asennutta­ neet taloyhtiöihin noin tuhat hissiä, vuosittain 70–80 hissiä. Työ­ sarkaa kuitenkin riittää, hissiasiamies Simo Merilä kaupungin­ kansliasta sanoo.

Hän on Suomen ainoa päätoiminen hissiasiamies.

Ratkaisuja pieniinkin tiloihin Hissiasiamiehen toimenkuvaan kuuluu arvioida, miten hissi­ ratkaisu voitaisiin helpoiten toteuttaa taloyhtiössä, selvittää alustavia hinta-arvioita, osallistua taloyhtiöiden kokouksiin ja järjestää hissi-infotilaisuuksia.

– Käyn vuosittain tarkistamassa noin 500 porrashuonetta. Ta­ paan uusia ihmisiä päivittäin ja kuulen lukuisia tarinoita heidän

Gallup TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Ville Rinne

Nimi: Simo Merilä Ammatti: hissiasiamies Ikä: 52 Perhe: vaimo ja neljä ­poikaa, kotona 16-vuotiaat kaksoset Harrastukset: lintujen bongaus, mukana ­järjestötoiminnassa motocross-lajipäällikkönä

Onko Meri-Helsinki sinulle tuttu? Miten Itämerta voisi suojella?

Outi Paulig, suunnittelija, kaupunginkanslia Käyn Helsingin saarissa aika vähän, mutta avautuneet Lonna, Vallisaari ja Kuninkaansaari kiinnostavat. Saarien tarjoamia mahdollisuuksia olisi hyvä tuoda esiin paremmin. Itämeren suojelussa pitäisi vähentää muovin käyttöä sekä järjestää sen tehokas kierrätys.

Heli Roisko, Rickhardinkadun kirjaston johtaja, kulttuuri ja vapaa-aika Käyn Suomenlinnassa ehkä kerran vuodessa. Muuten käyn saarissa vähänlaisesti. Periaatteessa lähisaaret kiinnostavat. Jokainen meistä voi pienillä teoilla suojella Itämerta, esimerkiksi, ettei heitä roskia mereen.

Kristian Aura, kirjaston palveluesimies, kulttuuri ja vapaa-aika

elämästään ja alueiden historiasta.

Monesti päällisin puolin saattaa näyttää siltä, ettei rappuun voi mitenkään mahduttaa hissiä.

Merilä neuvoo kuitenkin pyytämään hissiasiamiehen paikalle. Hän sanoo, että yleensä ratkaisuja löytyy.

– Kerrankin minulle vakuutettiin hankkeen mahdottomuutta. Katselin hieman ympärilleni ja totesin, että itse asiassa keksin juuri seitsemän erilaista toteutustapaa, joista vähintään 2–3 on varteenotettavaa. Sadan rapun ryppäästä 95:een hissi on mahdollista rakentaa jälkikäteen.

Ikä-Aske-ohjelman kunniamaininnan saanutta Merilää kiitettiin erityisesti asiakaslähtöistä työtavasta.

Esteettömyydellä elämänlaatua Merilä kertoo herttoniemeläisestä asukkaasta, joka oli asunut talossa sen valmistumisesta asti ja sai rappuun jälkiasennuksena hissin.

– Asukas ei ollut päässyt enää asunnostaan ulos. Hissin rakentaminen mahdollisti sen, että hän pääsi taas taloyhtiön saunaan ja pihalle tapaamaan muita asukkaita.

Merilän ponnistelut ikääntyvien elämänlaadun parantamiseksi on huomattu. Viime vuoden lopulla hän sai ympäristöministeriön Ikä-Aske-ohjelman kunniamaininnan ikääntyneiden asumisen kehittämisestä.

Perusteluissa kiitettiin erityisesti Merilän asiakaslähtöistä työtapaa. Hän käyttää työssään paljon hissiprojektin Facebook-sivustoa hankkeen tunnetuksi tekemiseksi ja hyvien esimerkkien esille tuomiseen.

Ikäihmisten lisäksi hissin rakentaminen saa hyvää palautetta myös nuoremmilta. Ylimpiin kerroksiin kiipeäminen esimerkiksi kauppa­ kassien, parin taaperon ja mahdollisen koiran kanssa on yhtäläinen ponnistus muillekin.

Merilä arvioi, että vie vähintään vuoden ennen kuin suunnitelma muutostöistä kypsyy toteutukseen. Pisimmät hankkeet ovat kestäneet vuosikymmeniä.

Toisinaan tuloksia syntyy kuitenkin hyvin nopeasti. Pihlajistossa taloyhtiöön alettiin rakentaa 19 jälkiasennushissiä vajaat vuosi siitä, kun asiaa oli ruvettu pohtimaan. Vuoden vaihteessa hissejä oli valmiina jo 15.

Kaupunki avustaa jälkiasennusta 10 prosentilla hankintakustannuksista ja valtio 45 prosentilla. Keskimäärin yksi hissi maksaa avustukset huomioiden taloyhtiölle 100 000–120 000 euroa.

– Jälkiasennushissin hinta pelottaa taloyhtiöitä edelleen tuista huolimatta. Nykyään päätöksentekoa hieman helpottaa vuonna 2010 muuttunut laki, jonka mukaan kustannus jakautuu asuinkerroksen sijainnin mukaan: mitä ylempänä asuu, sitä enemmän osallistuu, Merilä sanoo. HH

Kustannukset kerroksen mukaan Hissin jälkiasennus on pitkäkestoinen hanke.

Hel.fi/hissiprojekti Facebook.com/hissiprojekti

Käyn kesäisin lähinnä Suomenlinnassa, välillä myös Sirpalesaaressa, Tervasaaressa ja Mustikkamaalla.

On kiva, kun saarilla on kahvila- tai ravintolapalveluita, mutta kaipaisin merkittyjä kävelyreittejä. Parhaiten Itämerta voi suojella vähentämällä muovijätteitä.

Pekka Mönttinen, toiminnanjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aika Suomenlinna, Seurasaari, Pihlajasaari ja Uunisaari ovat vanhoja tuttuja. Viime kesänä kävin Vallisaaressa.

Helsingin saarista ei tarvitse tehdä turistiparatiiseja. Rakentaminen on pidettävä maltillisena, ja jokainen voi vaikuttaa Itämeren tilaan kontrolloimalla kulutustottumuksiaan.

Jenni Ekholm, neuvolan terveydenhoitaja, sosiaali- ja terveystoimiala Aika vähän käyn lähisaarissa. Suomenlinnassa ja Seurasaaressa käyn kerran kesässä, talvisin en sitäkään. Asun Laajasalossa ja meri on muutenkin lähellä. Uskon tiedotuksesta löytyvän ratkaisun Itämeren suojeluun.

Aarno Alanko, lupayksikön tiimipäällikkö, kaupunkiympäristö Purjehtijana merellinen Helsinki on tuttu, mutta en juuri käytä siihen liittyviä palveluita. Jonkin verran olen hyödyntänyt saarissa olevia retkeilypalveluita. Viime kesänä tuli pistäydyttyä Kaunissaaressa ja Isosaaressa.

Pidän siitä, että ulkosaaret ovat aika luonnonvaraisia – kioski- tai ravintola- ja saunapalvelut ovat joskus paikallaan. Itämeren suojelua edistää se, että laitetaan päästöt kuriin eikä roskata.

Helsingin henki / maaliskuu 2018

21

Kaffella

Sujuvasti Suomeen ja työmarkkinoille Viime vuoden lopulla käynnistynyt International House Helsinki tarjoaa suurimman osan maahanmuuttajien tarvitsemista alkuvaiheen palveluista saman katon alta. Kertakäynnillä voi hankkia niin suomalaisen henkilötunnuksen kuin verokortinkin, ja myös muut asiat saadaan nopeasti vireille.

TEKSTI Pirkko Tuominen KUVAT Sami Tirkkonen

Markku Lahtinen, Laura Keskinen ja Elina Nurmi tietävät, että uusi palvelumalli helpottaa Suomeen saapuvien asiointia ja nopeuttaa kiinnittymistä työmarkkinoille ja yhteiskuntaan.

– Olennaista asiakkaan ­kannalta on, että asiat saadaan nopeasti vireille, jo yhden käynnin aikana, ­Markku Lahtinen sanoo.

Keskustelemassa projektipäällikkö Elina Nurmi kaupunginkanslian elinkeino-osasto projektijohtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamari

P

palveluasiantuntija Laura Keskinen Kela

Aihe Miksi maahanmuuttajien tarvitsemia palveluita koottiin saman katon alle?

Paikka Café Artist

22

Helsingin henki / maaliskuu 2018

ääkaupunkiseutu tarvitsee tulevaisuudessa lisää koulutettuja ja työtä tekeviä maahanmuuttajia. Vaikeaselkoinen byrokratia ja hajalleen sijoitetut viranomaispalvelut ovat kuitenkin hidastaneet maahanmuuttajien houkuttelua ja työllistymistä.

– Maahanmuuton alkuvaiheen palvelut ovat monen viranomaistoimijan harteilla, eikä ulkomailta tänne muuttava usein tiedä, mitä kaikkea hänen pitää hoitaa, Elina Nurmi sanoo.

Viime joulukuussa käynnistynyt International House Helsinki, (IHH), helpottaa Suomeen saapuvien asiointia ja nopeuttaa kiinnittymistä työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Uusia kansainvälisiä asukkaita ei juoksuteta enää luukulta toiselle, vaan he saavat valtaosan tarvitsemistaan tieto- ja viranomaispalveluista saman katon alta.

– Suurin osa IHH:n asiakkaista tulee rekisteröitymään väestötietojärjestelmään. Moni yllättyy positiivisesti siitä, että pystyy hoitamaan

IHH palvelee pääkaupunkiseudulle muuttavia • International House Helsinki (IHH) tarjoaa palvelujaan kaikille hiljattain pääkaupunkiseudulle muuttaneille kansainvälisille asukkaille. Vastaavaa palvelua ei toistaiseksi ole muualla Suomessa.

• Uudenmaan maistraatin tiloissa käynnistynyt ­pilottivaihe kestää puoli vuotta, mutta toimintaa voidaan jatkaa samoissa tiloissa kuluvan vuoden loppuun asti.

• Palvelua koordinoi Helsingin kaupunki. Siihen osallistuvat kaupungin maahanmuuttajaneuvonta, Uudenmaan maistraatti, Verohallinnon ja Kelan In To Finland -palvelu, Uudenmaan TE-toimisto, Helsingin seudun kauppakamari ja Eläketurvakeskus.

• Helsingin seudun kauppakamari neuvoo IHH:n kautta työnantajia kansainväliseen työvoimaan liittyvissä kysymyksissä, auttaa löytämään sopivia palveluita ja selvittää yritysten palvelutarpeita.

Neuvontaa saa suomeksi ja englanniksi puhelimitse, sähköpostitse ja verkossa.

• Palvelutarjonta laajenee, kun mukaan tulevat muun muassa poliisin ja SAK:n maahanmuuttajien työsuhdeneuvonnan palvelut.

• Palveluita kehitetään asiakkaiden tarpeiden mukaan sekä pilotin aikana että sen jälkeen. ihhelsinki.fi

monta muutakin asiaa kerralla, kuten esimerkiksi hankkimaan verokortin ja hakeutumaan Suomen sosiaaliturvan piiriin, Laura Keskinen sanoo.

Asiakkaissa on työntekijöitä ja heidän puolisoitaan sekä turvapaikanhakijoita. Virosta tulee edelleen paljon maahanmuuttajia, samoin esimerkiksi Intiasta, Kiinasta, Saksasta ja Ranskasta.

– Rakennustyövoiman lisäksi asiakkaiden joukossa on paljon asiantuntijoita, Keskinen kertoo.

Apua arkiasettumiseen Kun asiakas tulee palvelupisteeseen, kaupungin maahanmuuttoneuvojat kartoittavat asiakkaan tilanteen ja kertovat hänelle viranomaisten lomak­keista, päätöksistä ja prosesseista. He neuvovat asiakasta esimerkiksi oleskelulupaan, suomen kielen opiskeluun, asumiseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Sen jälkeen asiakas ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden pariin, kuten maistraatin, Kelan ja verohallinnon palveluihin.

– Olennaista asiakkaan kannalta on, että asiat saadaan nopeasti vireille, jo yhden käynnin aikana. Palvelumalli kasvattaa myös viranomaisten keskinäistä yhteydenpitoa ja ymmärrystä toistensa prosesseista, Markku Lahtinen sanoo.

Vastaavantyyppisistä palvelumalleista on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Kööpenhaminassa ja Lissabonissa.

– Esimerkiksi Kööpenhaminassa maahantulon alkuvaiheen viranomaisprosessin läpikäymi-

nen saattoi aiemmin kestää kolmisen viikkoa.

Nyt se voi hoitua jopa muutamassa tunnissa, Nurmi toteaa.

Tärkeä työvoimapotentiaali Maahanmuutto on voimakas kasvun moottori Helsingin seudulla. 70 prosenttia seudun väestönkasvusta kertyy muuttoliikkeestä, josta suurin osa tulee ulkomailta.

– Se on silti liian vähän tuleviin työvoimatarpeisiin. Työssä käyvä väestö ikääntyy ja vähenee.

Tarvitsemme enemmän ulkomaalaisia osaajia, jotta voimme varmistaa työvoiman riittävän saatavuuden, Lahtinen sanoo.

Palveluiden sujuvuus voi vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mihin ulkomailta tuleva työntekijä muuttaa tai minne ulkomainen yritys investoi.

Suomen ja pääkaupunkiseudun kanssa kilpailevat ulkomaiset metropolialueet ovat tähän asti olleet kilpailukykyisempiä työperustaisen maahanmuuton viranomaispalveluiden järjestämisessä.

– Uusi palvelu auttaa tekemään Suomesta ja pääkaupunkiseudusta nykyistä houkuttelevamman kohteen kansainvälisille osaajille, Lahtinen sanoo.

Osaksi yhteiskuntaa Maahanmuuttajat eivät ole vain työvoimaa, vaan heillä ja heidän perheillään on muitakin tarpeita.

Maahanmuuttoon liittyy paljon arkisia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi kielenopetukseen, arjen elämästä nouseviin ristiriitoihin ja syrjintään.

Palveluiden ­sujuvuus voi ­vaikut­t aa­ ratkaisevasti siihen, ­mihin ulkomailta tuleva työntekijä muuttaa.

Tänne muuttavien pitää kotoutua osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

– Työntekijät saavat sosiaalisen yhteisön työpaikan kautta, mutta perheenjäsenet jäävät usein tyhjän päälle. He eivät välttämättä tiedä, mitä palveluita heillä on käytettävissään. Esimerkiksi koulutuksesta, päivähoidosta ja sosiaalisesta verkostoitumisesta kysytään paljon, Nurmi sanoo.

Suomeen muutetaan opiskelemaan, töihin, rakkauden perässä, perhesiteen perusteella tai humanitäärisistä syistä. Maahanmuuttajat tulevat erilaisista etnisistä, kulttuurisista ja uskonnollisista taustoista.

– Esimerkiksi lukutaidoton kotivanhempi tarvitsee eri palveluita kuin koulutettu insinööri. Palvelupisteessä voidaan vastata asiakkaiden tarpeisiin kokonaisvaltaisemmin ja ottaa myös perheenjäsenet paremmin huomioon, Nurmi sanoo. HH Helsingin henki / maaliskuu 2018

23

Asukas

– Opettajan rooli on muuttunut ohjaavam­ paan suuntaan. Hän ei enää jakele yksi­ puolisesti tietoa, vaan taitoja opetellaan yhdessä oppilaiden kanssa, Cederberg sanoo.

Digi mullistaa oppimisen Pyöreitä pöytiä, sohvaryhmiä, säkkituoleja, pulpetteja, tabletteja ja kannettavia tietokoneita.

Digitalisaatio muokkaa niin lasten ja nuorten tilat kuin pedagogiikankin uuteen uskoon. Miten oppiminen digin tullessa uudistuu?

TEKSTI Ritva-Liisa Sanneman KUVAT Sami Heiskanen

S

antahaminan ala-asteen koulu on yksi digitalisaatio-ohjelman kokeilukouluista, joita kaupungissa on kaikkiaan 70.

Kärkikoulut testaavat uusia toimintamalleja ja välittävät kokemuksia kaikkien koulujen käyttöön sivustolla w ­ ww.helsinki­ oppii.fi.

– Meidän teemamme on kokeilla ja kehittää uudenlaista sähköistä portfolioarviointia ja tuoda laaja-alaisen osaamisen taitojen harjoittelu osaksi arkea, kertoo koulun rehtori Aarne ­Cederberg.

Vaikka koulu on rakennuksena 1920-luvun ­lopulta, sen opetusmetodit ovat uusinta uutta.

Digitalisaatio mahdollistaa toimintakulttuurin muutoksen, joka heijastuu pedagogiikkaan ja ­tilojen käyttöön.

– Opettajan rooli on muuttunut ohjaavampaan suuntaan. Opettaja ei enää jakele yksipuolisesti tietoa kateederilta, vaan taitoja opetellaan yhdessä oppilaiden kanssa, Cederberg sanoo.

Roolin muutos näkyy luokkahuoneissa, joissa opettajanpöytä on siirtynyt edestä luokan keskelle ja perinteiset pulpettirivistöt ovat kadonneet. Tilojen muuntelulla vastataan erilaisten ­oppijoiden tarpeisiin. Luokkahuoneissa on yksittäisten ja paripulpettien ohella pyöreitä pöytiä ja säkkituoleja.

Santahaminassa kokeillaan lisäksi soluja, joissa kolmen luokan lapset opiskelevat samanaikaisesti mutta erilaisissa ryhmissä: on hiljaisen työn, parityöskentelyn ja liikkuvaisten ryhmä.

Portfolio itsearvioinnin välineenä Oppilaat dokumentoivat oppimistaan päivä­ kirjaan eli portfolioon, johon kootaan tehtäviä, harjoitustöitä ja muuta materiaalia. Portfolio on samalla itsearvioinnin väline, jossa apuna ovat opettajan ohjauskeskustelut, palaute ja vertaisarviointi.

– Opettajan kuuluu ohjata oppimisen dokumentointia ja varata aikaa palautteen antoon.

Arviointia tapahtuu koko lukuvuoden ajan. ­Todistuksissa ei ole lainkaan numeroita koko ala-asteen aikana, Cederberg kertoo.

24

Helsingin henki / maaliskuu 2018

Digitalisaatio toimii myös arvioinnin välineenä. Esimerkiksi ekaluokkalainen voi antaa neljästi vuodessa lukunäytteen, jolla hän osoittaa edistymisensä lukemaan oppimisessa. Samanlainen sähköinen dokumentointi onnistuu monessa muussakin aineessa, kuten kielten opiskelussa, liikuntasuoritusten sekä laulu- ja käsityötaitojen osoittamisessa.

Oppilaat sanoittavat tavoitteita Laaja-alaisen osaamisen idea on kytkeä tiedot ja taidot osaksi ympäröivää maailmaa ja sen tarpeita. Esimerkkinä Cederberg mainitsee käsityötunnilla tehdyn tehtävän, jossa oppilaat kunnostivat työryhmissä vanhoja tuoleja.

– Ryhmät joutuivat miettimään luovia ratkaisuja sekä yrittämiseen, kannattavuuteen ja markkinointiin liittyviä prosesseja perinteisten kädentaitojen lisäksi, rehtori sanoo.

Santahaminan ala-asteella on huomattu, että oppilaiden osallistaminen tavoitteiden ja pelisääntöjen asetteluun on paras tapa motivoida ja rakentaa oppijan minäkuvaa. Kuudesluokkalaiset ovat esimerkiksi saaneet sanoittaa elämäntaitoja, joita he haluavat harjoitella.

Jopa levällään olleesta kännykkäkulttuurista on koulussa päästy sopuun, kun oppilaskunta sai laatia pelisäännöt. Nyt on sallittua käyttää

Minnie Böstman, Kaisa Jyrkinen ja Helmi Juusti tekevät mielellään ryhmätöitä yhden koneen äärellä. Vastoin yleistä oletusta, oppilaiden välinen yhteistyö on lisääntynyt tietoteknologian ja uuden opetussuunnitelman myötä.

Tabletti on tuttu väline Hugo Riehun­ kankaalle. Kannettavia tietokoneita on luokissa kymmenen kappaletta ja tabletteja suunnilleen saman verran.

k­ ännykkää yhdellä välitunnilla ja opettajan luval­ la oppituntien tehtävissä.

Kasvatuksen ja koulutuksen digistrategiaa päivitetään parhaillaan vastaamaan koko toimi­ alan tarpeisiin varhaiskasvatuksesta peruskou­ luun, toisen asteen koulutukseen sekä työväen­ opistoihin. Runkona käytetään opetuksen digita­ lisaatio-ohjelmaa.

– Kyseessä on suuri muutos, joka mahdollis­ taa virtuaalimaailmassa tarvittavien taitojen ja työvälineiden käyttämisen. Digitalisaatio tullaan kytkemään kaikkeen opetukseen, toteaa erityis­ suunnittelija Anna Laine kasvatuksen ja koulu­ tuksen toimialan kehittämispalveluista.

Kaikilla peruskoulun opettajilla on jo kannet­ tava tietokone, ja ensi vuoden aikana kannetta­ via on määrä olla 1.–2. luokilla 50 prosentilla, 3.– 6. luokilla 75 prosentilla ja 7.–9. luokilla 100 pro­ sentilla oppilaista. Varhaiskasvatukseen hanki­ taan tabletteja.

– On iso haaste kehittää opettajien digitaalis­ ta ja pedagogista osaamista ajantasaiseksi. Ta­ voitteena on, että ensi vuoden lopulla kaikki ovat perustasolla ja suurin osa on saavuttanut syven­ tävän osaamisen tason. Viidenneksen on määrä olla kehittäjä- ja kouluttajatasolla, Laine toteaa.

Koko kaupunki oppimisen ympäristöksi Sen lisäksi, että koulut muuttuvat monimuo­ toisiksi tiloiksi, digitalisaatio tekee koko kau­ pungin innovatiiviseksi oppimisympäristöksi.

Mobiiliteknologiaa voidaan hyödyntää esimer­

kiksi retkillä, museoissa, kirjastoissa ja muissa ympäristöissä.

Digitalisaation soveltamista arkeen edistää ­­­ 40 asiantuntijaopettajaa viiden tiimin voimin.

Tiimien aiheita on viisi: oppimisen ympäristöt, ilmiöpohjainen oppiminen, kieli, vuorovaikutus ja ajattelun taidot, STEAM (Science, Technology, Engineering, Arts, Mathematics) ja portfolio, ar­ viointi ja laaja-alainen osaaminen.

Tämän ryhmän lisäksi uudenlaista pedago­ giikkaa edistää 160 tutoropettajaa peruskouluis­ sa ja 20 mentoriopettajaa lukioissa. HH

Asiakkaat kehittämään digipalveluja Oppijan palvelupolku on hanke, joka tekee elinikäisen oppimisen kehitystyötä yhdessä perheiden ja eri ikäisten oppijoiden kanssa. Asiakkaat saavat antaa ideoita ja palautetta kehitystyöstä työpajoissa.

Tavoitteena on tarjota kaikki palvelut sähköisessä muodossa yhdestä paikasta.

Lisäksi kaupunki järjestää tänä keväänä Digimiittejä, joissa keskustellaan muun muassa seuraavista aiheista: Robotit oppimisessa (14.3.), Lasten ja nuorten mediamaailma (18.4.) ja Joustava oppiminen (8.5.). Tilaisuudet ovat avoimia kaikille.

Paikka: Kasvatuksen ja koulutuksen toimialarakennus, EduLab, Töysänkatu 2 D, Vallila, klo 15–17.

Helsingin henki / maaliskuu 2018

25

Hyvinvointi

26

Helsingin henki / maaliskuu 2018

Voidaan paremmin

TÖISSÄ Uusi työhyvinvointiohjelma tiivistyy kuuteen keskeiseen tavoitteiseen. Ohjelma pohjautuu sekä lakiin että kaupunkistrategiaan, mutta ohjaa ja haastaa jokaista ottamaan myös itse vastuuta hyvinvoinnistaan.

TEKSTI Hanna Ojanpää KUVAT iStock, Otavamedia OMA

K

aupunginkansliassa ollaan tyytyväisiä: nelivuotiskaudelle 2018– 2021 tehty työhyvinvointiohjelma on vihdoin valmis. Ohjelma tunnettiin aikaisemmin nimellä työhyvinvoinnin ­toiminta­ohjelma. Työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä kertoo, että tiedossa on paljon uutta. Ohjelma toteutuu nykyisessä muodossaan nyt kolmatta kertaa.

– Toimialat ja liikelaitokset laativat omat työhyvinvointisuunnitelmansa kaupunkitason ohjelman pohjalta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun ohjelmasta tehdään aineistot ­teemojen käsittelyyn työyhteisö- ja henkilö­ tasolle. Haluamme materiaalin avulla haastaa kaikki mukaan toteuttamaan ohjelmaa tavoitteiden saavuttamisessa, Heikkilä tiivistää.

Helsingin henki / maaliskuu 2018

27

Hyvinvointi

Kaupungin strategian mukaisesti työhyvinvoinnin toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan henkilöstön hyvinvointiin, organisaatioiden tuloksellisuuteen sekä kustannuksiin.

– Isossa kuvassa kyse on siitä, että työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimalla voimme turvata ja taata laadukkaat palvelut kuntalaisille, Heikkilä kiteyttää.

Tuloksista tavoitteisiin Heikkilä on ollut työhyvinvointipäällikkönä vuodesta 2009 lähtien. Nyt käynnistyvä työhyvinvointiohjelma on hänen mukaansa ­tavoitteiden osalta aikaisempia paremmin ­tiivistetty.

– Olemme oppineet, että mitä enemmän ­tavoitteita on, sitä huonommin ne yleensä ­toteutuvat, hän pohtii.

– Tähän ohjelmaan valitut kuusi tavoitetta pohjautuvat kaupungin strategiaan ja henkilöstön nykytilan analyysiin.

Henkilöstön nykytilanteen arvioinnissa hyödynnettiin edellisen kauden tuloksia sekä erilaisia jatkuvia mittareita. Näitä ovat muun muassa Kunta10-tutkimus, työterveyskyselyt, vakuutusyhtiöiden työtapaturmatilastot sekä erilaiset työterveyteen liittyvät tilastot.

Tavoitteet laadittiin yhteistoiminnallisesti ­yhdessä kaupunginkanslian henkilöstöosaston, työsuojeluorganisaation, Työterveys

Sairauspoissaolot ovat laskeneet muutamassa vuodessa viidestä prosentista 4,7 prosenttiin.

­ elsingin sekä toimialojen ja liikelaitosten H henkilöstöpäälliköiden kanssa.

– Aineiston avulla pystyimme tunnistamaan parannuskohteet. Vaikka osa tavoitteista on pakollisia ja osa valinnaisia, toivomme, että kaikki tavoitteet käytäisiin ohjelma­ kauden aikana läpi, Heikkilä kannustaa.

Kaupungin Helmessä on työhyvinvointi­ ohjelmalle oma sivusto.

– Sivustolla on yksilö- ja työyhteisömateriaalia sekä sähköisessä että tulostettavassa muodossa. Niiden avulla jokainen voi edistää yhteisiä tavoitteita, mutta myös saada vinkkejä omaan työhyvinvointiin, Heikkilä rohkaisee.

Hyvä johtaminen näkyy joka päivä Heikkilä korostaa, että niin strategiassa kuin sitä noudattavassa työhyvinvointiohjelmassa avainsanoja ovat eettisyys, vastuullisuus ja kestävä ajattelu.

– Tavoitteena on erinomainen ihmisten johtaminen. Se tarkoittaa puolestaan johdon ja esimiesten työkykyjohtamisen jatkuvaa ­kehittämistä.

Organisaation näkökulmasta työkyky tarkoittaa sujuvaa työtä, riittävästi käsipareja ja sitä kautta toimivia palveluita kaupunkilaisille. Heikkilä painottaa, että kaupungin tavoitteena on mahdollistaa työntekijöilleen pitkä työura, ja sen jälkeen siirtyminen terveenä

Mikä työhyvinvointiohjelma?

Ohjelman kuudesta tavoitteesta kohdat 1 ja 2 ovat kaikille pakollisia. Näiden lisäksi työyhteisöt voivat valita vähintään yhden vapaaehtoisen tavoitteen.

1. Johdamme työkykyä ennakoivasti: ”Tämä tavoite on kaikille työyhteisöille pakollinen. Työkyvyn johtaminen noudattaa kaupungin strategiaa ja eettistä henkilöstöpolitiikkaa.”

2. Ennakoimme ja hallitsemme työturvallisuusriskit: ”Työturvallisuudesta huolehtiminen on itsestään selvä tavoite jokaisessa työyhteisössä.”

3. Otan vastuun omasta työhyvinvoinnistani: ”Kaupungilla on paljon tarjontaa aina liikuntaryhmistä unikouluihin. Toteutamme ja kehitämme edelleen hyvinvointi- ja työkykyvalmennuksia. Työterveyshuolto ohjaa tarvittaessa oikeisiin ryhmiin, mutta palvelut on helppo löytää myös itse esimerkiksi kaupungin Helmestä.”

4. Esimiehenä vahvistan taitojani ihmisten johtamisessa: ”Jotta esimiehet pärjäisivät tehtävässään, meidän tulee tukea esimiestoimintaa tarjoamalla koulutusta ja tietoa.”

5. Yhdessä olemme enemmän – tavoitteena toimiva, monimuotoinen työyhteisö: ”Meitä on 38 000! Näin isossa organisaatiossa on elinehto, että meillä on yhteiset tavoitteet ja toimimme yhdessä. Konkreettisena toimena on, että kaikki työyksiköt kirjaavat vahvuusalueensa ja kehittämistoimenpiteensä Kunta10:n tulosten perusteella Kehto-järjestelmään ja myös toteuttavat ne.”

6. Huomioimme erityisesti työuran alussa ja muutoskohdissa olevat: ”Työn mielekkyyden nostaminen on kaikissa ikäryhmissä tärkeää. Analyysien mukaan erityisesti nuorilla on haasteita tarttua työurasta kiinni.

Samoin työtapaturmia ja masennusriskejä ilmenee alle 30-vuotiailla työntekijöillä kaikista eniten. Tavoitteenamme on tunnistaa yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tukea tarvitsevia ammattiryhmiä ja tarjota heille tukea/valmennusta.”

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Työhyvinvointi­ ohjelma.

28

Helsingin henki / maaliskuu 2018

Työterveys Helsinki, kaupungin oma työterveysyksikkö, tekee joka toinen vuosi kartoituksen kaupungin henkilöstön työkyvystä ja hyvinvoinnista. Tuoreet kyselytulokset osoittavat oivallisesti sen, miten työpaikkojen vahvuudet ovat säilyneet kaupungin rakenne- ja johtamisuudistuksessa. Työpaikoillamme on valtavasti voimavaroja, jotka ovat kantaneet henkilöstöä läpi muutoksen. Merkitykselliseen työhön on helppo sitoutua, ja hyvä porukkahenki kantaa eteenpäin, vaikka ympärillä kuhisee. Työ ­kaupungilla vetää puoleensa.

Työterveys Helsinki

Arvostetaan yhdessä tekemistä ja huolehditaan palautumisesta

Jo useiden vuosien ajan Helsingin vahvuutena on ollut työntekijöiden luottamus toisiinsa ja esimiehiin sekä yhdessä tekemisen ja vastavuoroisuuden ilmapiiri. Luottamus tulevaisuuteen on säilynyt. Tämä on hyvä perusta uudistumiselle ja menestymiselle.

Luottamuksen lisäksi työpaikkojen sosiaalinen pääoma ilmenee toisten arvostamisena sekä yhteisten arvojen jakamisena. Tätä pääomaa ei voi vakuuttaa, mutta sitä kannattaa vaalia oman ja koko työyhteisön hyvinvoinnin vuoksi. Kun työhön on mukava tulla, siellä voi myös viihtyä. Verrattaessa kaupungin tuloksia valtakunnallisesti paljastuu, että me kaupungin työntekijät olemme työstämme innostuneempia kuin suomalaiset työntekijät keskimäärin.

Työyhteisön sosiaalisella pääomalla on merkittävä rooli myös työhyvinvoinnille. Työyhteisö voi toimia tukena ja suojana työn stressitekijöitä vastaan.

Toimivassa työyhteisössä on selkeät rakenteet, arki sujuu ja tukea työtovereilta ja esimieheltä on saatavilla. Työyhteisön rooli korostuu entisestään, kun työt ja toimintaympäristöt muuttuvat. Yhteistyön ­tekemisen tavoilla ja erityisesti vuorovaikutuksen laadulla on tällöin suuri merkitys.

Työnantaja ei voi pakottaa tekemään omaa elämää koskevia ratkaisuja, mutta tarjoamme palveluita hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

eläkkeelle. Satsaukset työkykyjohtamiseen ovat kannattaneet: sairauspoissaolot ovat laskeneet muutamassa vuodessa viidestä prosentista 4,7 prosenttiin.

– Puhutaan isoista rahoista, mutta myös yksilön kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, hän jatkaa.

Vaikka johdolla ja esimiehillä on merkittävä rooli, Heikkilä painottaa, että vastuu omasta hyvinvoinnista kuuluu viimekädessä jokaiselle itselleen.

– Itsensä johtaminen yksilötasolla on vastuuta omasta jaksamisesta, asenteesta ja osaa-

misesta. Työnantaja ei voi pakottaa ketään ­tekemään omaa elämää koskevia ratkaisuja, mutta mielellämme tarjoamme ja mahdollistamme palveluita hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi.

Heikkilän omaan toimenkuvaan kuuluu ­ohjelman laatiminen, seuranta ja arviointi. Hän on innoissaan uudesta työhyvinvointiohjelmasta, vaikka pitää omaa rooliaan lähinnä katalysaattorina ja työn eteenpäin viejänä.

– Parasta palautetta on aina tyytyväiset työntekijät ja palveluiden käyttäjät, hän ­summaa. HH

Työyhteisöjen toimivuuden ja terveyttä tukevien verkostojen lisäksi työterveyskyselyn tulokset viestivät myös siitä, että on syytä pysähtyä pohtimaan omaa jaksamista. Työstä palautuminen on heikentynyt viime vuosina, ja erilaiset uniongelmat ja väsymysoireet ovat lisääntyneet.

Terveyden kannalta merkityksellisempää on työstä palautuminen kuin itse työn kuormittavuus. Työtahti voi välillä olla hyvinkin hektinen ja tiivis, mutta pitkään jatkuessaan tämä syö voimavaroja ja heikentää työstä palautumista. Palautua pitää joka päivä, ei vain viikonloppuisin tai loma­päivinä. Parasta elpymistä ovat itselle ­iloiset ja positiiviset asiat. Tee sitä, mikä sinusta tuntuu hyvältä.

Jos tarvitset ajattelukumppanuutta terveysasioissasi, voit olla yhteydessä työterveyshuoltoon digitaalisen palvelukanavan eTyöterveyden kautta. Autamme sinua arjen hyvissä valinnoissa.

Toimitusjohtaja Tiina Pohjonen Työterveys Helsingistä kertoo, mitkä ovat työterveyskyselyn hyvät tulokset ja siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Helsingin henki / maaliskuu 2018

29

Liikkeellä Tiedot palstalle: henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 30. huhtikuuta.

On aika kasata joukkue Stadin soutuihin

Kuva: Rhinoceros Oy

Stadin soudut soudetaan Soutustadionilla ­24.8. ­­Nyt on aika kasata soutujoukkue, joka koostuu 14 soutajasta ja perämiehestä. Soutajista nel­ jän tulee olla naisia.

Tapahtumassa on kaksi sarjaa: Teema ja Grand Prix. Vuoden 2018 teemana on ”science fiction”. Teema-sarjassa on asukilpailu, ja pa­ ras asu palkitaan. Sarja sopii joukkueille, jotka osallistuvat soutuihin viihtyminen ja hauskan­ pito mielessään. Grand Prix -sarjassa otetaan

totisemmin mittaa siitä, kenen venekunta on Stadin nopein.

Stadin soutuklubin soutuillat alkavat jäiden sulettua. Soutuklubiin otetaan mukaan myös uusi jäseniä.

Ilmoittautumisohjeet ja tarkemmat tiedot julkaistaan kevään aikana Stadin soutuklubin nettisivuilla: stadinsoutuklubi.fi.

Tiedustelut: Teijo Rautio, puh. 050 559 1604.

Kesällä Iso Iiluotoon

Kuva: Hannu Pakarinen / Rhinoceros Oy

Vuosaaren edustalla Kallahdenselällä sijaitseva Iso Iiluoto on kaupungin henkilöstön virkistyspaik­ ka.­­Kesän majoitusvarauksia aletaan ottaa vastaan huhti–toukokuussa. Tarkemmat varausajankohdat ja tiedot julkaistaan maaliskuun lopulla kaupungin Helmessä > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Virkistys- ja lomapaikka Iso Iiluoto.

Maagista magiaa Magiaa ja mystiikkaa, sorminäppäryyttä ja taika­ pölyä. Suosittu Silmänkääntäjät-klubi saa jatkoa ja lavalla nähdään kevään aikana koomisia ihmeiden­ tekijöitä aikuiseen makuun. Vapaa pääsy, esityk­ sien kesto 60 minuuttia.

Esitykset 12.3. klo 18: Riku Pajari & Marko Poskiparta 16.4. klo 18: Kimmo Erkkilä & Jerry Nyholm Kanneltalon kahvilan tilaisuudet, Klaneettitie 5. kanneltalo.fi

Odotustila – turva­ paikanhakijoiden arki

Rentoudu Hyvän olon illassa

• Kilometrikisa 1.5.–22.9.

• Sählyturnaus Liikunta­­myl­lyssä 5.5.

• Pyöräilyviikko 5.–13.5.

• Helsinki City Running Day 19.5.

• Naisten Kymppi 26.–27.5.

• Jumppa-ilta elokuussa • Stadin Soudut 24.8.

• Liikkujan viikko ­ 16.–22.9.

Tarkemmat tiedot lähempänä tapahtumien ajankohtia Henkilöstöliikunnan Helmi-sivuilta.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta

30

Helsingin henki / maaliskuu 2018

virka.fi

Adel Abidinin History Wipes Ateneumissa Ateneumin taidemuseossa nähdään 14.3.–22.4. nykytaiteilija Adel Abidinin (s. 1973, Bagdad, Irak) näyttely History Wipes. Näyttely esittelee Abidinin­ videoinstallaatioita ja veistoksia, joista monet val­ mistuvat näyttelyä varten. Teokset käsittelevät historiamme kipupisteitä ja ihmisenä olemista yhä epävakaammaksi muuttuvassa maailmassa.

Teoksia on esillä eri puolella museota pää­ portaikossa sekä toisen ja kolmannen kerroksen näyttelysaleissa. Monet näyttelyn uusista teok­ sista ovat syntyneet vuorovaikutuksessa museon arkkitehtuurin kanssa. ateneum.fi

Kuva: Ateneum

Laita ajat kalenteriisi ylös jo nyt!

Kuva: Anssi Keränen

Henkilöstöliikunnan tulevia tapahtumia

Odotustila tarkastelee valokuvin turvapaikanhaki­ joiden elämää Suomessa. Turvapaikkapäätöksen odottaminen on henkisesti kuormittavaa, sillä pro­ sessi kestää usein vuosia.

Ahdistuksen ja turhautumisen tunteiden väliin mahtuu kuitenkin valon pilkahduksia. Osa hakijois­ ta löytää paikkansa suomalaisesta yhteiskunnasta, vaikka tulevaisuutta leimaa epävarmuus.

Näyttely esillä 9.3.–8.4. Virkagallerissa arkisin klo 9–19, viikonloppuisin klo 10–16, Helsingin kau­ pungintalo, Sofiankatu 1 tai Pohjoisesplanadi 11–13.

Kuva: Annika Kuokkanen

Miltä tuntuu vaeltaa keväisessä metsässä ja kuun­ nella mustarastaiden laulua? Tai istua pehmeällä sammalmättäällä ja kuunnella puron solinaa?

Hyvän olon illassa rentoudutaan luonnon ele­ menttien avulla. Kirjaston pehmeässä hiljentymis­ tilassa voit maata alustalla tai löhötä säkkituolissa, kuunnella musiikkia, luonnonääniä ja rentoutusääni­ tettä ja katsella rauhoittavia luontokuvia. Voit ­tuoda mukaan oman makuualustan. Paikkana Oulunkylän kirjasto, Kylänvanhimmantie 27. Vapaa pääsy.

Hyvä olon illat: 14.3., 11.4. ja 16.5. klo 18–19. helmet.fi

Ristikko 1/18 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 30.4. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja Ristikon oikea vastaus löytyy 30.4. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 4/2017:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Elviira Heikkilä, Tuula Nummela, Markku Telén, Jarmo Talvasto ja Sirpa Sipinen.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki / maaliskuu 2018

31

Uusi duuni maaliskuu–toukokuu

9.3.–20.5.

Kuvajournalismikilpailun satoa Kuvajournalismikilpailu 2017 juhlistaa suomalaista kuvajournalismia ja dokumentaarista kuvaa. Virkagalleriassa nähdään palkitut kuvat ja videot sekä muuta kilpailun satoa. Pohjoisesplanadi 11–13. Vapaa pääsy.

virka.fi

14.3.–7.4.

Roihuvuori tutuksi Kuva: Ville Rinne

Jussi Aalto, Kari Hiltunen & Iiro Kaukiainen: Kolme Roihuvuoresta -näyttely on paikallisten valokuvaajien näkemys kotikylästään. Kuvat tekevät vaikutuksen niihin, joille Roihuvuori ei ole tuttua seutua. Stoan parvigalleria, Turunlinnantie 1. Vapaa pääsy.

stoa.fi

Lasten parhaaksi Olin samoissa tehtävissä Kuopion kaupungilla.

Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Ydintehtäväni on huolehtia huostaanotettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten hyvinvoinnista ja kuntouttamisesta. Lisäksi muun perheen, suvun ja läheisten kanssa pyritään ratkaisemaan huostaanottoon johtaneita ongelmia. Pyrkimyksenä on perheen jälleenyhdistäminen, mikäli se palvelee lapsen etua.

Perhehoidossa pilotoidaan soteuudistuksen edellä uutta työnjakoa, joka ravistelee perustyön rakenteita merkittävästi ja tulee todennäköisesti toimimaan mallina tulevalle maakunnalle.

17.4.

Kun onnistuu auttamaan ja lisäämään lapsen tai perheen hyvinvointia, juuri mikään ei tunnu hienommalta! Sen tunteen jahtaaminen koukuttaa.

Kolmenkymmenen sosiaalityöntekijän lisäksi meillä on neljä psykologia, kaksi erityissosiaalityöntekijää sekä kymmenen sosiaaliohjaajaa. ­Mukana on myös toimistohenkilökuntaa ja

Helsingin henki / maaliskuu 2018

Kitaraohjelmiston elegiset klassikot, wieniläisklassismi ja 1900-luvun alun suomalainen musiikki yhdistyvät Lauri Mannisen konsertissa. Tilaisuus alkaa klo 14. Vapaa pääsy.

Työpäivän ennakoimattomuus, joka aiheuttaa ajankäytön ja tehtävien priorisoinnin haasteita.

Tein opintoihin kuuluvan pitkän harjoittelun lastensuojelun arviointiyksikössä, ja siitä se sitten lähti.

Millainen on työyhteisösi?

Kitara soi

hakasalmenhuvila.fi

Mikä on kivaa työssäsi?

Helsingissä työtä tehdään isolla ja osaavalla porukalla moniammatillisesti ja kehittävällä otteella. Asiakasmääriä voisi kuitenkin saada alaspäin, ja lisäksi tarvitsisimme asialliset tilat tämän työn tekemiseen.

17.3.

Mitä haasteita näet tehtävässäsi?

Miten innostuit tästä työstä?

Missä näissä töissä Helsingissä nyt mennään?

32

Onko jotain erityistä juuri nyt meneillään?

kanneltalo.fi

Mitä teet vapaa-aikanasi? Älypuhelimen tuijottamisen ja liiallisen kahvin juonnin lisäksi pelaan salibandyä pari kertaa ­viikossa, minkä lisäksi tulevat pelimatkat. Käyn myös nostelemassa salilla puntteja säännöllisesti. Liikunnan vastapainona käyn avoimen yliopiston kursseilla.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun pyörämatkan päässä Hakaniemestä, mutta kun pyörä on nyt rikki, bussi kuljettaa minut töihin. HH

Lukukauden konserttisatoa Työväenopiston kevätkonsertissa kuullaan muun muassa soitinryhmien esityksiä sekä suurkuoroa. Stoa, teatterisali, ­­klo 18, Turunlinnantie 1. Vapaa pääsy.

stoa.fi

26.4.–13.5.

Muistikuvia – Meilahden yläasteen näyttely Kuvataidepainotteisen Meilahden ylä­asteen oppilaiden kevätnäyttely esittelee kuvan tekemisen intoa. Näyttely juhlistaa myös yläasteen 30-vuotis­ta­ ­kuvataidepainotusta.

Annantalo, ­­­2. ­kerros, lasipääty, Annankatu 30. Vapaa pääsy.

annantalo.fi

ck

Aloittaessani pyrin mahdollisimman nopeasti tapaamaan kaikki asiakkaani. Kontaktin luominen ja ylläpitäminen on työn ydintä.

K

iS t o

Mihin asioihin olet tarttunut ensimmäisenä?

Kaikille avoimissa Ompelulaneissa Värkkäämön ompelukoneet ja saumurit ovat käytössä Kanneltalossa puoleenyöhön asti.

Tule tekemään vanhasta uutta tai valmistelemaan kesken jäänyt työsi.

Kanneltalon aula, 16.3. klo 18, Klaneettitie 5. Vapaa pääsy.

a:

Missä työskentelit aikaisemmin?

j­ohtavat sosiaalityöntekijät. Teen yhteistyötä laajasti muun sosiaali- ja terveydenhuollon, koulujen sekä lakimiesten kanssa.

Koneet suhisemaan!

uv

Kuka: Olli Kankkunen Ammatti: sosiaalityöntekijä Toimipaikka: lastensuojelun sijaishuolto, perhehoito

16.3.