Helsingin henki 2/2015

henki Helsingin

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

0 20152 HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

SIVU X

tuo kirjaston

Mediataitojen kehittäjä

asukas 24

Monimuotoisuuden mallikaupungiksi

duunissa 10

teema 6

lasten lähelle 10

Nuorisotyö uudistuu

Tehdään parempi kaupunki

pääkirjoitus päätoimittaja Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Vaikuttamiseen monta väylää

Kuva SAMPO KORHONEN

D

// vinkki Lähde mukaan kevätsiivous- ja rantatalkoisiin PERINTEISET KEVÄTSIIVOUSTALKOOT PIDETÄÄN 7.4.–24.5. Kohteina

ovat sellaiset yleiset viheralueet, jotka eivät muuten ole tehokkaan siivouksen piirissä kuten metsät, rannat, teiden pientareet ja puistot. Talkoisiin voi ilmoittautua 8.5. asti rakennusviraston asiakaspalvelussa puhelimitse 310 39000 tai käymällä paikan päällä osoitteessa Pohjoinen Makasiinikatu 9.

Talkoojärjestäjä ilmoittaa talkooajankohdan ja saa käyttöönsä roskapihdit ja jätesäkit. Myös muita työvälineitä voi lainata. Välineet toimittaa alueellinen viherurakoitsija, joka on joko Stara tai yksityinen urakoitsija. Ilmoittautuessaan talkoojärjestäjä saa alueellisen yhdyshenkilön yhteystiedot ja voi tarvittaessa vielä sopia talkoiden yksityiskohdista.

Hyvakasvaa.fi

emokratia on paras tietämämme vaikuttamisen ja päätöksenteon järjestelmä. Silti sekään ei ole valmis, vaan osallistumisen muodot kehittyvät. Edustuksellisuuden rinnalle on tullut välittömiä, nopeita ja henkilökohtaisempia vaikuttamisen muotoja. Suora osallistuminen täydentää edustuksellista demokratiaa. Kun vaikuttamisen keinot lisääntyvät, demokratian idea paranee ja ihmisten näkemykset ja tarpeet voidaan huomioida ja toimintaa muuttaa monivuotisen pidemmän tähtäimen suunnitelman sisällä.

Kaupunki suunnittelee ja kehittää toimintaa ja palveluja entistä enemmän yhdessä kaupunkilaisten ja palveluja käyttävien ihmisten kanssa. Jotta tekemisellä olisi vaikutusta ja jotta se kohdistuisi oikein, tarvitsemme käyttäjien näkemyksiä ja ideoita toiminnan toteuttamiseen. Ihmiset ovat kaupunginosiensa ja palveluiden parhaita asiantuntijoita.

Esimerkiksi nuorisotyötä suunnitellaan jatkossa entistä enemmän yhdessä nuorten kanssa. Nuoret tulevat mukaan joka vaiheeseen, niin toiminnan ja talouden suunnitteluun kuin myös toteutukseen ja arviointiin. Kaupungin tahto on, että jokainen nuori kokee olevansa kaupungin täysivertainen osallistuva ja vaikuttava jäsen.

Ihmisten mukaan ottaminen on kaupungilta tavoitteellista ja tietoista toimintaa, ja se on viety myös rakenteisiin. Muutama vuosi sitten demokratiapilotit viitoittivat jo tietä. Nyt kaupunginkansliaan on perustettu oma osallisuutta edistävä yksikkönsä. Maaliskuussa järjestettiin Avoin ja osallistava Helsinki -seminaari, jonka pyrkimyksenä on juuri lisätä yhteistyötä asukkaiden kanssa ja muuttaa toimintakulttuuria yhdessä tekemisen suuntaan.

Toimintakulttuurin muutos vaatii muutosta myös henkilöstöltä. Ihmisten osallistamisessa pitää oppia tekemään yhteistyötä, kun työ linkittyy yli hallintorajojen. Jatkossa ponnistelemme yhdessä yhteisöllisen kaupungin luomiseksi. Meidän pitää olla viritettyinä kuuntelemaan ihmisiä ja toimimaan sen mukaan.

Paljon yhdessä tekemistä ja toteuttamista onkin jo tarjolla, esimerkiksi kulttuurikaveritoimintaa, rakennusviraston somea, nuorisoasiainkeskuksen osallistavaa budjetointia, kaupunkimuotoilua, sähköisiä palveluja, palautekanavia, keskustakirjaston kehittäjäyhteisöä, kaupunkisuunnitteluviraston blogia, avointa dataa ja Open Ahjoa.

Sunnuntaina äänestetään eduskuntavaaleissa. Vaalit ovat tärkeät, sillä seuraava eduskunta tekee päätöksiä, joilla on vaikutuksensa myös kaupungin tehtäviin ja henkilöstön työhön jatkossa.

Sivuilla 24–25 kerrotaan nuorisotyön suunnanmuutoksesta.

Toimintaa suunnitellaan entistä enemmän yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

OSANA ITÄMERIHAASTETTA KAUPUNKI järjestää lauantaina 18.4. ranto-

jensiivoustalkoot, ja kaupunkilaisia haastetaan järjestämään rantatalkoita eri puolilla Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua.

Toinen mahdollisuus rantojen siivoustalkoiden järjestämiseen on 18.–24. toukokuuta, jolloin on Pidä Saaristo Siistinä ry:n koordinoima valtakunnallinen Siisti Biitsi -kampanja. Tuona aikana järjestetyt talkoot kannattaa ilmoittaa myös kampanjan sivuille siistibiitsi.fi. itamerihaaste.net, siistibiitsi.fi

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan.

Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 3 4.6. Nro 4 3.9. Nro 5 22.10. Nro 6 10.12.

Aineisto 14.5.

15.8.

3.10.

21.11.

02

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

sisältö

06 teema

Helsinki on matkalla kohti monimuotoisuuden mallikaupunkia, jonka sateenvarjon alle mahtuvat kaikki.

10 duunissa

Mediakeskuksen tiimi antaa täydennyskoulutusta opettajille ja edistää koulujen mediaprojekteja.

15 työkalut

Sähköisesti säilytettävien asiakirjojen käsittely on tehokasta ja tietoturvallista.

16 reppari 22 kaffella

26

hyvinvointi

Kunta10-tutkimuksen tulokset ovat nyt työpaikkojen käsittelyssä.

20

Skidi-kirjastoauto tuo palvelut kotinurkille.

Työturvallisuudessa on tärkeää, että koko henkilöstö osallistuu siihen.

24 asukas

Nuorisotyö tähtää nuorten osallisuuteen ja arvokkuuden kokemukseen.

32 uusi duuni

Kalle Ahtola opettaa espanjaa suomenkielisessä työväenopistossa.

ammatti

28

Kirvesmies Mikael Karppinen rientää kaupungin eri korjaus- ja remonttikohteisiin.

12

liikkeellä

Tiesitkö, että istuminen on vaarallista?

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 27 Työterveyslääkäri 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

ympäristö hanke

Nordic Independent Living Challenge -kilpailulla etsitään uusia ratkaisuja ikääntyneiden ja vammaisten kotona asumisen tukemiseen.

14

Ekotukihenkilöt opastavat ja kannustavat työyhteisöjään ympäristön kannalta mahdollisimman fiksuun toimintaan.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMIT­TAJA Katariina Käyhkö, puh.

310 64988, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2014–2015 Essi Eranka, Lotta Henriksson, Merja Jattu-Wahlström, Heikki Mäntymäki, Mari Pietarila, Roger Nordman (JUKO), Olli Riihimäki (KTN), Pepe Nikander (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2015 PAINOS 37 500 kpl 27. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

03

uutisia

Lyhyesti

Uudet jaksotyömääräykset kesäkuun alusta ■■ UUSIEN JAKSOTYÖMÄÄRÄYSTEN KESKEISET muutokset koskevat työaikajakson pituutta, työaikasuunnittelua, keskeytyneen työaikajakson määräyksiä sekä lisä- ja ylityön määritelmää ja muun muassa vuosiloman kulumista. Jatkossa vuosilomapäiviä kuluttavat ne päivät, jotka olisivat säännölliseen työaikaan kuuluvia työpäiviä.

Uudet määräykset tulevat voimaan 1.6. tai lähinnä sen jälkeen alkavan työ-

aikajakson alusta. Jos työaikajakso on kesken kesäkuun alussa, kyseistä työaikajaksoa noudatetaan sen päättymiseen saakka. Kaupunginkanslian henkilöstöosasto ei anna erillistä ohjetta, vaan noudatettavat ohjeet löytyvät Kuntatyönantajien sivuilta.

HR-neuvonta vastaa esimiesten kysymyksiin ja antaa mielellään tulkinta-apua muuttuneista määräyksistä. Neuvonnan sivuille päivitetään ajankohtaisia ja usein

kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia liittyen jaksotyön muutoksiin. Neuvonnasta tullaan myös paikan päälle, jos virastoissa on tarvetta omiin infoihin uusista jaksotyöaikamääräyksistä.

Yhteydenotot arkisin klo 9–15, paitsi keskiviikkoisin klo 12–16, puh. 310 38080 tai sähköpostitse hr-neuvonta@hel.fi Kuntatyönantajat.fi > sopimukset Helmi > Henkilöstö > HR-neuvonta esimiehille

Juhani Piriselle ympäristöpalkinto ■■ KAUPUNGIN YMPÄRISTÖPALKINNON SAI tekniikan tohtori Juhani Pirinen, joka on kunnostautunut sisäilmatiedon ja korjauskäytäntöjen edistäjänä.

Pirinen on työskennellyt Hometalkoot-toimintaohjelman ohjelmapäällikkönä ympäristöministeriössä sekä tuottanut tietoa ja ohjeita kosteus- ja homevaurioituneiden rakennusten korjaamisesta.

Hän on myös pitkään toiminut korjausneuvontatoiminnan johtajana Hengitysliitto Heli ry:ssä.

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi

04

■■ Millainen työsopimus kesätyöntekijän kanssa tehdään?

Heidän kanssaan tehdään määräaikainen työsopimus, jossa on samat sopimusehdot kuin muilla määräaikaisilla. Sopimukseen määritellään koeaika, joka saa olla enintään puolet sopimuksen kestosta.

■■ Kuuluvatko heille henkilöstöedut ja saavatko he henkilöstökortin?

Henkilökohtaisen henkilöstökortin saavat ne, joiden kanssa tehdään yli kuukauden pituinen työsopimus. Kortilla saa kaupungin henkilöstölle kuuluvat henkilöstöedut. Alle kuukauden työssä oleva saa pyydettäessä haltijakohtaisen henkilöstökortin. Sillä voi ruokailla Pal-

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

mian henkilöstöravintoloissa kaupungin ateriahinnoilla, mutta se ei oikeuta muihin henkilöstöetuihin. Työterveyspalvelut koskevat myös kesätyöntekijöitä, kun säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on vähintään 14 tuntia.

■■ Millaista palkkaa kesätyöntekijälle maksetaan?

16–17-vuotiaiden palkka on 1 000 e/kk.

Siisti kesä -hankkeessa 18–20-vuotiaiden palkka on 1 250 e/kk ja tiiminvetäjien 1 560 e/kk. Palkat ovat kokoaikatyössä noudatettavia palkkoja. Jos nuori tekee osa-aikatyötä, palkkaa maksetaan suhteessa työaikaan. Kokemusta omaaville tai alaa opiskeleville varsinaisille kesälo-

■■ LIISA POHJOLAINEN VALITTIIN opetusviraston uudeksi johtajaksi. Pohjolainen on filosofian maisteri, ja hänellä on monipuolinen työkokemus opetusalan johtamis- ja kehittämistehtävistä. Pohjolainen aloitti virassa huhtikuun alussa Rauno Jarnilan jäätyä eläkkeelle.

■■ TIMO CANTELL ALOITTI TIETOKESKUKSEN johtajana huhtikuun alussa. Cantell valittiin virkaan Asta Mannisen jäätyä eläkkeelle. Cantell on PhD, yhteiskuntatieteiden maisteri ja toimi aiemmin tietokeskuksen kaupunkitutkimuksen tutkimuspäällikkönä.

■■ ESA NIKUNEN VALITTIIN ympäristökeskuksen ympäristöjohtajaksi Pekka­ Kansasen jäätyä eläkkeelle. Nikunen on maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja työskennellyt aiemmin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kemikaaliyksikön johtajana. Nikunen aloittaa tehtävässä toukokuussa.

masijaisille maksetaan sopimusten mukaisia palkkoja.

■■ Saako kesätyöstä työtodistuksen ja miten?

Kesätyöntekijät saavat pyynnöstä kirjallisen työtodistuksen. Siihen lisätään pyynnöstä arviointi työtaidoista ja käytöksestä. Todistus pyydetään esimieheltä. Kaupunginkanslia suosittelee, että erityisesti alle 18-vuotiaiden esimies aktiivisesti huolehtisi nuorille työtodistuksen ilman erillistä pyyntöä.

Vastaajina rekrytointipäällikkö Riitta Hellman ja työmarkkina-asiantuntija Sari Kuutamo kaupunginkansliasta.

stadi

HelMetin hyvä kirja!

■■ PÄÄKAUPUNKISEUDUN HELMET-KIRJASTOT JAKAVAT ensimmäisen kirjallisuuspalkintonsa syksyllä ansiokkaalle suomalaiselle kirjalle. Kirjaston henkilökunta voi ehdottaa omasta mielestään palkinnon ansainnutta teosta.

Ehdotusten joukosta valitaan 10 finalistia.

Asiakkaat pääsevät valitsemaan oman suosikkinsa. Finalisteista voi äänestää alkusyksystä HelMet.fi:ssä. Viiden hengen kirjastolaisista koostuva raati päättää palkinnon saajan, joka saa palkinnoksi kultaisen kirjastokortin sekä 1 000 euroa.

365 Kansliapäällikkö Tapio Korhonen muistuttaa, että lamasta on noustu aikaisemminkin.

Helsinki kisaa innovatiivisimmista palveluista terveysviraston ja Palmian virtuaalihoidon kokonaiskäytäntö.

Voittajat julkistetaan Pohjoismaiden pääkaupunkien yhteistyökonferenssin yhteydessä Reykjavikissa 7.–8. toukokuuta. Osanottajakaupungit ovat Helsingin lisäksi Tukholma, Oslo, Kööpenhamina ja Reykjavik. Lisäksi konferenssiin osallistuu edustajat Maarianhaminasta, Nuukista ja Tórshavnista.

T öitä tehdään t ulevaisuuteen uskoen ■■ HELSINKIIN JA KOKO kuntapuoleen kohdistuu merkittäviä paineita. Menneestä ajasta on vaikea löytää vastaavaa. Vaikealta tuntuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus jatkuu vaalien jälkeen. Uudistuksen merkitys tulee olemaan Helsingille suuri.

Muun muassa kaupungin talousarvio ja henkilöstömäärä puolittuvat.

Mihin päätyy metropolihallinto? Entä mihin päätyy pääkaupunkiseutua koskevaa erityinen kuntajakoselvitys? Ilmassa on paljon avoimia kysymyksiä.

SUURTEN RAKENTEELLISTEN uudistusten puuttumisen lisäksi huolta

Itäiselle kotihoitoyksikölle tunnustus ■■ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ myönsi tunnustuksen 19 vetovoimaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikalle. Helsingin Itäinen kotihoitoyksikkö on yksi tunnustuksen saaneista.

Vetovoimatekijöitä ovat muun muassa mahdollisuus osallistua päätöksentekoon työpaikalla, toimiva työterveyshuolto, oikeudenmukainen johtaminen sekä yhteisöllisyys. Vetovoimainen työpaikka onnistuu rekrytoimaan uusia työntekijöitä ja tukee nykyisten työntekijöiden työssä jatkamista.

Työpaikat itse sekä työmarkkina- ja ammattijärjestöt ilmiantoivat vetovoimaisia esimerkkityöpaikkoja, jotka Työterveyslaitos sen jälkeen arvioi.

Pekka Sauri

■■ KAUPUNKI OSALLISTUU POHJOISMAIDEN yhteiseen The Nordic Best Practice Challenge -haastekilpailuun, jossa valitaan parhaat hallinnon ja julkisten palvelujen innovaatiot.

Julkisen viestinnän kategoriassa ehdokkaana on avoimen datan Open Ahjo. Liikennekategoriassa ehdokkaana on HSL:n KutsuPlus, joka on tarkoitettu mahdollistamaan autoton elämäntapa. Vastaavaa palvelua ei ole missään muussa Pohjoismaassa.

Ympäristökategoriassa ehdokkaana on Helenin nimikkoaurinkopaneelit. Turvallisuus-kategoriassa ehdolla on sosiaali- ja

tuottaa synkkänä jatkuva maan taloustilanne. Kasvun ennustetaan olevan heikkoa. Tämä heijastuu suoraan kuntien taloustilanteeseen ja verotulojen kehitykseen. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukainen kuntien tehtävien ja velvoitteiden purkaminen ei sekään ole edennyt.

HELSINGISSÄ KOROSTUVAT kaupungin tulopohjan vahvistaminen sekä menokuri. Helsingin palvelutaso on sopeutettava tulotasoomme. Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin toiminnan tehostaminen, menokasvun hillitseminen ja uusien toimintatapojen löytäminen.

HELSINKI ITSE on uudistanut ahkerasti omaa organisaatiotaan. Sosi-

aali- ja terveystoimi yhdistettiin. Keskushallinnon uudistus on vahvistanut asioiden valmistelua ja samalla keventänyt sitä. Helsingin Energia ja Helsingin Satama sekä osa Palmiaa ovat aloittaneet tiensä konsernin sataprosenttisesti omistamina yhtiöinä. Seuraava suuri uudistus on kaupungin johtamisjärjestelmän uudistaminen, tavoitteena on, että uudistukset voivat tulla voimaan vuoden 2017 alusta.

KUNTA10-KYSELYN tulokset osoittavat, että työ Helsingissä on se,

joka vetää puoleensa. Suuri osa työntekijöistämme (79 %) suosittelee Helsinkiä työnantajana ystävilleen. Helsinki panostaa muita kuntia enemmän työpaikkojen työhyvinvointiin ja koulutusmahdollisuuksiin. Kehityskeskusteluja käydään systemaattisesti, ja ne ohjaavat työtä tavoitteiden suuntaan. Helsingin töissä on imua. Tulokset tukevat hyvin aiempia havaintoja Helsingin korkeasta eläköitymisiästä. Kunta10-tulokset osoittavat myös sen, missä meillä on kehittämisen tarvetta. Huomiota tarvitsevat esimerkiksi työssä koettu syrjintä, kiusaaminen ja asiakasväkivalta.

LAMASTA NOUSTIIN 1990-luvulla työllä ja osaamisella. Vippaskons­

teilla lamasta ei selvitä. Helsingissä on aina ollut osaavaa henkilökuntaa ja erityisosaamista, jota kaupunki tarvitsee. Tarvitaan myös selkeää suuntaa ja linjakasta johtamista sekä poliittisilta päättäjiltä että virkamiesjohdolta. Meidän pitää tehdä muutoksia ajoissa, jotta emme elä yli varojemme. Vain näin voimme taata julkisten palvelujen laadun ja uskon tulevaisuuteen.

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

05

teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvitus PIA HOLM

Monimuotoisuuden mallikaupungiksi Monimuotoisuus on sateenvarjo, jonka alle mahdumme me kaikki. Kaupungin tavoitteena on johtaa kaikkia työntekijöitä taitavasti ja hyvin sekä ottaa erilaisten ihmisten monipuolinen osaaminen hyötykäyttöön koko työuran ajan.

T

yöpaikoilla yksi voi olla ensimmäisessä työpaikassaan, toinen lähdössä eläkkeelle, kolmas palaamassa vanhempainvapaalta ja neljäs puhuu sujuvasti viittä kieltä, mutta murtaen suomea.

Miten ihmisten erilaisuus ja eri elämänvaiheet voitaisiin paremmin hyödyntää toiminnassa? Tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, muunkielisten asiaa ja osatyökykyisten edellytyksiä kehitettiin aiemmin kaupungilla erillisinä, mutta nyt koko monimuotoisuuden kehittäminen on koottu yhden sateenvarjon alle kokonaisuudeksi.

– Syntyi tarve opetella johtamaan ja hyödyntämään monimuotoisuutta, jotta koko henkilöstön voimavarat saataisiin parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön, sanoo työnantajapolitiikkayksikön päällikkö Asta Enroos kaupunginkansliasta.

Tavoitteena on tehdä Helsingistä monimuotoisuuden johtamisen mallikaupunki. Tämä tarkoittaa sitä,

06

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

että eri-ikäisten, tasa-arvoisesti naisten ja miesten, muunkielisten sekä osatyökykyisten monipuolinen osaaminen otetaan paremmin hyötykäyttöön toiminnan kehittämisessä.

Urakehityksen monta polkua

Kaupungin ikäjohtamisen työ palkittiin vuonna 2012.

Silloin Helsinki voitti eurooppalaisen Työhyvinvointia kaikenikäisille -kilpailusarjan.

– Eri-ikäisten johtaminen on osa monimuotoisuuden johtamista ja linkittyy työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen. Yhtenä toimena teemme perheystävällisen työpaikan kriteeristöä, kertoo HR-asiantuntija Susanna Puustinen kaupunginkansliasta.

Puustinen korostaa, että kaikkien työntekijöiden osaamista ja työkykyä täytyy tukea ja kehittää koko työuran ajan sekä johtaa hyvin. Osaaminen ja työtehtävät voivat monipuolistua, laajeta ja kasvaa vaativuudeltaan monella tavalla. Urakehitykseen on monta tie-

Monimuotoisuuden johtaminen TARKOITTAA oikeudenmukaista ja reilua koh-

telua, joka huomioi yksilölliset tarpeet ja ottaa käyttöön monimuotoisen henkilöstön osaamisen resurssina.

Monimuotoisuuden sateenvarjon alle kuuluvat: > ikä > sukupuoli > kieli- ja kulttuuritausta > terveys ja fyysiset ominaisuudet > perhesuhteet > elämäntyyli > osaaminen ja kokemus > seksuaalinen suuntautuminen > arvot ja tarpeet.

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

07

Eri-ikäisten johtaminen on osa monimuotoisuuden johtamista ja linkittyy työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen.

tä, ja esimieheksi eteneminen on vain yksi polku. Kaikki voivat kuitenkin kehittyä työssään.

Elämäntilanteita ymmärtäen

Kaupungilla on käytössä lukuisia joustavia työaikajärjestelyjä.

Joustot antavat mahdollisuuden esimerkiksi etätyöhön, työvuorosuunnitteluun, osa-aikatyöhön ja perhevapaisiin.

– Joustoja tarjotaan, jotta voidaan vastata ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin, Puustinen sanoo.

Työtä voidaan myös räätälöidä työntekijän työkyvylle sopivaksi. Näin tuetaan kaikkien, myös osatyökykyisten jaksamista työssä mahdollisimman pitkään.

Työn ja muun elämän yhteensovittamista tuetaan myös vertaistukiryhmätoiminnalla, jota järjestetään perhevapailta palaaville. Miehiä kannustetaan käyttämään enemmän perhevapaita.

Joustoja tarjotaan yhdenvertaisuuden ja reiluuden pelisääntöjen mukaan, mutta niiden organisointi tarvitsee koko työyhteisön tukea. Esimiehet edistävät joustoja työyhteisön, yksilöiden, resurssien ja asiakkaiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta.

Maailma haastaa muuttumaan

Kaupungin toimintaympäristö sekä asukkaiden tarpeet ja palveluodotukset muuttuvat kaiken aikaa. Muutokset haastavat kehittämään myös kaupungin johtamiskulttuuria ja työyhteisöjen asenteita.

– Työyhteisöissä olisi hyvä pysähtyä pohtimaan, estävätkö omat asenteet ja käsitykset ihmisten kehittymistä työelämässä, Enroos sanoo.

Hän esittää kysymyksiä itse kullekin vastattavaksi: Luokitteletko ihmisiä ulkoisten ominaisuuksien mukaan? Leimaatko toisen osaamattomaksi, jos suomen kielen taito ei ole vielä sujuvaa? Ajatteletko, ettei pienten lasten äideille voi antaa vastuuta? Ovatko ikääntyneet sinusta liian vanhoja oppimaan uutta?

– Me kaikki olemme yksilöitä emmekä yleistettäviä stereotypioita. Esimiehet ovat kulttuurin ja asenteiden muokkaajina avainasemassa, Enroos sanoo.

Rekrytointia viilataan

Kaupungin henkilöstöstä muunkielisiä on 6,6 prosenttia, kun heitä koko kaupungin väkiluvusta on noin 13 prosenttia. Tavoitteena on, että muunkielisten osuus henkilöstöstä lähenee väestöä vastaavaa tasoa.

Monimuotoisuus pyritään huomioimaan kaikessa henkilöstötoiminnassa, niin rekrytoinnissa, perehdyttämisessä, työnjohdossa, henkilöstön kehittämisessä kuin palkitsemisessakin.

Kaupunki kehittää tänä vuonna ennakoivaa henkilöstösuunnittelua ja nimetöntä työnhakua yksittäisissä rekrytoinneissa edelleen.

Tänä vuonna jatketaan myös Naiset johtamisuralle -mentoriohjelmaa, joka rohkaisee naisia esimiesuralle ja johtotehtäviin. 

08

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

Tukea työelämän ajan Kaupungilla on käytäntöjä, joilla tuetaan kaikissa ikävaiheissa olevien työntekijöiden hyvinvointia koko työuran aikana.

E

simerkki tulee opetusvirastosta. Siellä työntekijöiden ikärakenne on melko tasainen. Opettajat ovat kaikenikäisiä, eikä suurta eläkepoistumaa ole näköpiirissä muualla kuin ammattiopistossa ja hallinnossa. Yli 6 400 työntekijästä suurin osa työskentelee perusopetuksessa.

Rekrytointitarve on pysynyt suurin piirtein samana viime vuosina. Ensi syksyä varten on haussa runsas 200 vakinaista opettajan virkaa.

– Olemme luoneet perehdyttämispolkuja kaikkien kouluasteiden uusille opettajille.

Teemoina käsitellään muun muassa opettajan oikeudellista asemaa, palkkausta, oppilaiden tukimuotoja ja kulttuurisesti monimuotoisen koulun haasteita, kertoo erityis-

suunnittelija Hanna Jurvansuu opetusvirastosta.

Perehdytystä ja osaamisen jakamista on myös luokkahuoneissa, joissa konkari ja tulokas työskentelevät parina ja oppivat toisiltaan.

Virastossa on järjestetty myös koulutuksia, joissa lukiolaiset ovat tulleet opettamaan opettajia.

Kaikkiin vaiheisiin

Ihmisillä on elämänvaiheita, joissa perustetaan perhe, palataan vanhempainvapaalta töihin, siirrytään esimieheksi tai toisiin tehtäviin. Siirtymiin tarvitaan tukea. Nyt pohditaan myös, millaista perehdytystä ja osaamista näissä tilanteissa tarvitaan.

Paljon on jo tehty, ja yhtenä tukena on tarjolla 55 vuotta täyttäneille suunnattu Työn imua uran seniorivaiheeseen -hanke. Siihen osallistuu kevään aikana lähes 50 työntekijää. Osallistujat saavat välineitä oman hyvinvoinnin hallintaan, työmotivaation säilymi-

Ikähanke pureutuu toimintakykyyn P elastuslaitoksen tavoitteena on pitää henkilöstö työkykyisenä, palvelutaso kunnossa ja kustannusvaikutukset kurissa. Ikääntyminen haastaa toiminnan.

P

elastuslaitoksen tehtävät ovat lisääntyneet kymmenessä vuodessa noin 37 000:stä reiluun 60 000:een. Samalla yli 55-vuotiaiden osuus henkilöstöstä on kasvanut, ja heitä on nyt lähes 20 prosenttia.

Fysiologisten muutosten mittarit osoittavat, että 55 ikävuoden jälkeen maksimaalinen hapenkulutus alkaa laskea kohti heikkoa. Työterveyslaitoksen tutkimusten mukaan palomiehen työkyky alkaa heiketä 40-vuotiaana, ja 50-vuotiaana noin puolet selviytyy turvallisesti työn vaatimuksista.

– Luvut ovat hälyttäviä. Työssä edellytetään fyysisen kunnon lisäksi hyvää psyykkistä tasapainoa. Palomiesten tehtäviin kuuluu ensihoito, pelastustoiminta ja onnettomuuksien ehkäisy, kertoo pelastuslaitoksen viestintäpäällikkö Taisto Hakala.

Työn luonteeseen kuuluu myös ennakoimattomuus, kiire sekä altistuminen fysikaalisille, kemiallisille, biologisille ja mekaanisille altisteille. Vuorotyö kuormittaa, ja henkilöstön hengitys-, verenkiertoja liikuntaelimet ovat rasituksessa.

– Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yleisimpiä ongelmia, mutta myös polla vaatii huoltoa, koska työ on henkisesti vaativaa, Hakala sanoo.

kunnallisissa työryhmissä, mutta vaikuttavia toimenpiteitä on syntynyt vähän.

Pelastuslaitoksen henkilöstön uran ja työelämän hallinnan parantamiseksi on tehty toimia nelisen vuotta hankkeessa, jonka kehittämistoimia juurrutetaan nyt työn arkeen.

– Teemme kaikkemme, että henkilöstö pysyy toimintakykyisenä, mikä on myös toiminnallisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti järkevää. Tavoitteena on, että työkyvyttömyyseläkkeiltä vältytään, palvelutaso turvataan ja talous pysyy tasapainossa, Hakala sanoo.

Myös ihmisten oma sitoutuminen terveydestä, toimintakyvystä, osaamisesta ja urasta huolehtimiseen on tärkeää. Pitää uskaltaa osallistua yhteisön kehittämiseen ja edellyttää myös hyvää johtamista. Apuna toimii esimerkiksi uusi kehityskeskustelumalli, johon on lisätty terveyden, toimintakyvyn ja urasuunnittelun osiot.

Toimintakykytestit on uudistettu, ja tiedonvälitystä työterveyskeskuksen suuntaan parannettu. Työvuoroihin on nimetty liikuntavastaavat, jotka toteuttavat testit ja vetävät kaikkia koskevia liikuntaohjelmia työvuorojen aikana. Myös vapaa-ajan liikuntaan osallistumista tuetaan.

Muutoksia edessä

Urasuunnittelu on sisällytetty osaksi hanketta. Henkilöstölle tehdään joka vuosi suunnitelma, jossa otetaan huomioon kehittymisen tarpeet ja mahdollisuudet asiakastarpeiden ja työntekijän lähtökohdista.

– Urasuunnittelu alkaakin ensimmäisestä päivästä ja jatkuu koko työuran ajan.

Työelämätaidot on hitsattu mukaan koulutukseen ja jatkossa täydennyskoulutukseen, Hakala sanoo.

Urapolkujen linjat johtavat pelastus- ja ensihoitotyön tukitehtäviin, onnettomuuksien ehkäisyyn tai teknisiin tukitehtäviin.

Ikääntyminen haastaa isoihin muutoksiin ja ratkaisuihin.

– Jatkossa pelastustoimi pitää tavallaan keksiä uudelleen. Onneksi meillä on vahva kaupunki ja fiksut brankkarit, jotka pystyvät yhdessä tekemään nämä keksinnöt.

Myös polla vaatii huoltoa, koska työ on henkisesti vaativaa.

Kehittämistoimet nyt arkeen

Aiemmin pelastushenkilöstö pääsi eläkkeelle 55-vuotiaana, nyt 65-vuotiaana.

Työssä selviytymistä on pohdittu valta-

seen ja muutosvalmiuksiin.

Eläkeikää lähestyville perusopetuksen rehtoreille tarjotaan Mielekkäästi uuteen -koulutusta, jossa pohditaan muun muassa hiljaisen tiedon siirtämisen keinoja.

– Urapolkuajattelussa katsotaan koko työuraa ja mietitään, miten henkilöstöä voidaan tukea eri vaiheissa, Jurvansuu pohtii.

Reilu peli

Koulumaailmassa joustojen järjestämisessä tarvitaan luovuutta ja ratkaisukeskeistä asennetta.

– Joustoissa on tärkeää oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus. Siksi pitää kertoa selkeästi, millä perusteilla joustoja on mahdollista saada, Jurvansuu toteaa.

Taustalla on aina yksilö kokonaisuutena.

Terveys ja muu elämäntilanne eivät ole erillisiä elämän asioita, vaan vaikuttavat kaikkeen, myös työhön ja siinä jaksamiseen.

Opetusvirastossa on järjestetty koulutuksia, joissa lukiolaiset ovat tulleet opettamaan opettajia.

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

09

duunissa n Anne Seppänen, Roope Karhunen ja Tuomas Hakkarainen muodostavat studiotiimin, joka vastaa medialukutaidon opetuksesta.

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat TOMMI TUOMI

Mediataitojen sparraajat Mediakeskuksessa valmistaudutaan ensi vuonna uudistuvan opetussuunnitelman tarpeisiin. Sen ytimessä ovat moniluku- ja mediataidot sekä tietoteknologian liittäminen vahvemmin opetukseen.

M

äkelänkadulla sijaitseva mediakeskus antaa täydennyskoulutusta opettajille ja edistää koulujen mediaprojekteja. Mediakeskus on osa opetusviraston toimintaa.

Keväällä keskuksessa järjestetään medialukutaidon kurssikokonaisuus, jonka kursseja ovat muun muassa Kriittinen pelinlukutaito, Äänellinen viestintä – auditiivisen lukutaidon kurssi ja Kuvallinen viestintä – visuaalisen lukutaidon kurssi.

– Valmistaudumme uusien tutkintojen perusteiden ja opetussuunnitelmien

10

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

käyttöönottoon ensi vuonna. Laadimme uuden osaamisen kehittämisen kartan tuleville vuosille, kertoo mediakeskuksen johtaja Liisa Lind.

Lindin mukaan kursseissa painottuvat nyt sähköisiin yo-kirjoituksiin valmentautuminen, ilmiöpohjainen oppiminen sekä pelillinen oppiminen ja koodaus. Prioriteetteja määritellään yhdessä opetuslinjojen kanssa.

– Tulevaisuudessa tietoteknologian käyttö on integroitu kaikkien oppiaineiden opetukseen. Tarve kehittää sen osaamista kasvaa, sanoo Lind.

Sitoutunut studiotiimi

Medialukutaidon opetuksesta vastaava studiotiimi on kolmen hengen ryhmä, jonka toiminnan suunnittelija ja organisaattori on erityissuunnittelija Anne Seppänen. Hän ja äänistudion studiomestari Tuomas Hakkarainen ovat työskennelleet yhdessä neljätoista vuotta ja nähneet työssään digitaalisen kehityksen kaaren. Tiimissä toimii myös kuvastudion media-assistentti Roope Karhunen. Keväällä Seppäsen sijaisena työskenteli erityissuunnittelija Mikko Kettunen.

– Koulutuksemme antavat valmiuksia medialaitteiden käyttöön ja ilmai-

suun sekä kriittiseen medialukutaitoon, kertoo Kettunen.

Käpylässä on ammattitasoiset kuvaja äänistudiot sekä editointimahdollisuudet. Mediakeskus myös lainaa av-välineitä kouluille.

– Studioissa tehdään kouluryhmien kanssa elävää kuvaa, ääntä ja musiikkia sekä tarjotaan mediakasvatuksen ja musiikinteknologian täydennyskoulutusta opettajille, Seppänen kertoo.

Vaikka studioiden kohderyhmien vahvat aineet ovat musiikki ja taideopetus, toiminta tukee kaikkea opetusta ja opettajia käykin täydennyskoulutuksissa kaikista aineryhmistä.

– Ammattitaitomme on kehittynyt yhdessä tekemällä, alaa seuraamalla ja

Tulevaisuudessa tietoteknologian käyttö on integroitu kaikkien oppiaineiden opetukseen.

Mediakeskus > Kehittää opetushenkilöstön ja -johdon sekä koululaisten osaamista tietoteknologia- ja mediataidoissa. > Kaikki kurssit ovat opetushenkilöstölle maksuttomia. > Vuodessa koulutettavia päiviä on noin 8 500 henkilöpäivää. > Eniten järjestetty verkkopedagogiikan pitkäkestoisia koulutuksia. > Koordinoi tietoteknologian opetuskäytön ja oppimisympäristöjen kehittämishankkeita päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. > Tukee koulujen musiikin ja median opetusta ääni- ja kuvastudioissa, ja tarjoaa kouluille lainattavaa av-välineistöä. > Hankkii ja kehittää digitaalisia palveluita opetuksen ja oppimisen tueksi. > 11 vakituista työntekijää ja kaksi määräaikaista. media.edu.hel.fi

n Roope Karhusen mukaan parasta työssä on yhteistyö opettajien ja oppilaiden kanssa.

n Tuomas Hakkarainen on on saanut lisäkoulutusta äänisuunnitteluun Englannista.

kouluttautumalla. Opimme paljon myös ulkopuolisilta kouluttajilta, sanoo Hakkarainen.

Hän kävi hakemassa äänisuunnitteluun lisäkoulutusta Englannista.

– Työ muuttuu joka vuosi jo teknologisen kehityksen myötä. Kehitämme yhdessä opettajien kanssa uusia menetelmiä opetukseen. Meille tärkeintä on pedagogiikka eli mielekkäät ja merkitykselliset sisällöt, jotka tukevat ilmiöpohjaista teemaopetusta, Seppänen kertoo.

Parasta työssä tiimiläisten mukaan onkin yhteistyö opettajien ja oppilaiden kanssa, mistä kertoo myös hyvä palaute. Huippuhetkiä on koettu esimerkiksi Helsingin Juhlaviikkojen Riehakkaat mykät -esityksissä, joissa oppilaat tuottivat Chaplinin mykkäfilmin äänet livenä.

– Äänityksiä ja musiikin tuottamista harjoiteltiin meidän studiossamme, Karhunen sanoo.

Työn luovuus ja vaihtelevuus sekä pienen, joustavan yksikön suoma toiminnallinen vapaus lisäävät sitoutuneen tiimin viihtyvyyttä.

Lähivuodet ovat tiimille erittäin mielenkiintoisia medialukutaidon vaatimusten kasvaessa. Tähän porukka antaa kouluille oman, luovan panoksensa.

Verkostoituminen välttämätöntä

Tietoteknologian opetuskäytön kehittämisessä mediakeskus on hyvin verkostoitunut.

– Osaamisen kehittämisessä teemme yhteistyötä muiden koulutusorganisaatioiden, asiantuntijoiden ja yliopistojen kanssa. Hankkeissa on mukana muita hallintokuntia, kuntia, yliopistoja ja yrityksiä, Lind kertoo.

– Mediakasvatuksessa taas teemme yhteistyötä laajan mediakasvatusverkoston kanssa, kuten Mediakasvatusseuran, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja alueellisten mediakasvatustoimijoiden verkoston kanssa, Lind jatkaa.

Mediakeskuksessa pohditaan myös jo säästösyistä uudenlaisia koulutuksia: verkon yli koulutusta, webinaareja, itseopiskelua ja osaamisen jakamista.

Päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa paikan päällä tapahtuva koulutus kasvaa. Osa helsinkiläisistä opettajista toimii jo kollegakouluttajina ja huolehtii esimerkiksi pilvipalveluiden käyttöönottokoulutuksista tai mentoroi koulukohtaista tietoteknologian käytön suunnittelua. 

n Mikko Kettunen (oik.) kertoo, että koulutukset antavat valmiuksia medialaitteiden käyttöön ja kriittiseen medialukutaitoon.

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

11

hanke teksti PETTERI POHJOLA kuvat SHUTTERSTOCK

Kilpailulla keinoja kotona asumisen helpottamiseen Nordic Independent Living Challenge yhdistää Pohjolan pääkaupungit sosiaalisessa innovoinnissa.

Y

hteispohjoismainen sosiaalija terveysalan innovaatiokilpailu – Nordic Independent Living Challenge – starttasi kaikissa Pohjoismaiden pääkaupungeissa vuoden alussa. Nelivaiheisen kilpailun avulla etsitään uusia ratkaisuja ikääntyneiden ja vammaisten kotona asumisen tukemiseen. Palkintojen ohella kilpailu avaa parhaille innovaattoreille mahdollisuuden pohjoismaisen yhteistyön rakentamiseen ja myös liiketoimintaan.

Kilpailulla kerätään ideoita, joilla voidaan tukea ikääntyneiden ja vammaisten asumista omassa kodissaan.

Ideat voivat koskea ihmisten auttamista suoraan tai auttajina toimivien ammattilaisten tai omaishoitajien työn helpottamista.

– Uskon, että saamme sekä ehdotuksia teknisistä ratkaisuista että ideoita laajoista palveluinnovaatioista, arvioi sosiaali- ja terveysviraston osastopäällikkö Juha Jolkkonen.

Jolkkonen toimii kilpailun pohjoismaisen ohjausryhmän ja myös Suomen

ohjausryhmän puheenjohtajana.

Kilpailun käytännön organisoinnista Helsingissä vastaa Forum Virium Helsinki. Tuomaristossa on yksi edustaja Islannista ja kaksi kaikista muista Pohjoismaista. Suomen edustajina tuomaristossa ovat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston palvelualuejohtaja Arja Peiponen sekä Christian Lindholm, joka on yksi Health Spa -verkoston perustajajäseniä.

Käyttäjä edellä

Ideoita toivotaan käyttäjien näkökulmasta.

– Meillä on tällä hetkellä käytössä vielä perinteisiä palvelumalleja, joita voitaisiin joidenkin avuntarvitsijoiden osalta korvata esimerkiksi kevyemmillä, etähoitoon perustuvilla ratkaisuilla, Juha Jolkkonen sanoo.

– Toivomme saavamme kilpailun kautta ideoita, joilla voidaan kehittää itsenäiseen selviytymiseen tähtäävien palveluiden yksilöllisyyttä ja lisätä niihin liittyvää valinnanvapautta.

Nordic Independent Living Challenge

– ideoista ratkaisuiksi 1. vaihe:

Ideointi MAALISKUUN PUOLEENVÄLIIN mennessä

jätetyistä ideoista pohjoismainen tuomaristo valitsi noin 75 omaperäisintä ja jatkokehityksen kannalta lupaavinta ideaa.

12

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

Käytännön asioiden hoitoon ja jaksamiseen liittyvien ongelmien lisäksi etsitään vastausta monille ikäihmisille tuttuun yksinäisyyteen: miten yksin asuvien ja iän myötä monet ystävänsä menettäneiden ihmisten sosiaalisuutta voidaan edistää.

Ikäihmisten määrä lisääntyy

Innovaatiokilpailun taustalla ovat viime vuosina kiihtyvää vauhtia kohonneet sosiaalikulut. Ne ovat Pohjoismaissa nousseet keskimäärin 27 prosenttia vuosina 2007–2013 väestön ikääntymisestä johtuen. Suomessa ja Helsingissä yli 75-vuotiaiden suhteellinen osuus väestöstä on kasvanut muita Pohjoismaita hitaammin. Meillä ikääntyneiden sosiaali- ja terveyskulut ovatkin nousseet noin kymmenen prosenttia kymmenen viime vuoden aikana.

– Seuraavan kymmenen vuoden aikana yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 50 prosenttia, Juha Jolkkonen toteaa.

– Vaikka he tulevat olemaan aiempia sukupolvia terveempiä ja toimintakykyi-

2. vaihe:

Verkostoituminen JATKOON VALITUT kutsuttiin toukokuun alussa Kööpenhaminassa pidettä-

vään verkostoitumistilaisuuteen, jossa he saavat lisää työkaluja ideansa kehittämiseen tutustumalla vielä paremmin kohderyhmien tarpeisiin. Samalla on tilaisuus löytää uusia yhteistyökumppaneita.

– Ajatuksena on, että esimerkiksi hyvän idean kehittänyt helsinkiläinen opiskelija voi Kööpenhaminassa löytää norjalaisen yrityksen, jonka kanssa ideasta voi kehitellä käytännön ratkaisun, Kaisa Spilling kertoo.

– Pohjoismainen yhteistyö tiimissä ei ole edellytys kilpailussa jatkamiselle, mutta paras yhteispohjoismainen projekti palkitaan erikseen.

Hanke on järjestäjillekin hyvä mahdollisuus rakentaa yhteispohjoismaisia verkostoja.

sempiä, ikääntyneiden määrä tulee kuitenkin lisäämään kuluja, jos mitään ei tehdä uudella tavalla.

Vammaisten ja liikuntarajoitteisten suhteellinen osuus väestöstä pysyy jatkossakin suunnilleen samana, mutta heidän itsenäiseen elämiseensä ja toisinaan myös yksityisyyteen liittyvät haasteet ovat hyvin samankaltaisia kuin ikääntyneillä.

Yhteistyötä myös pk-sektorille

Pohjoismaista innovaatiotoimintaa edistävän yhteistyöorganisaation Nordic Innovationin ideoiman kilpailun yhtenä tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden, pienten ja keskisuurten yritysten sekä itsenäisten keksijöiden innovaatiotoimintaa.

– Kilpailussa etenevillä ja erityisesti testivaiheeseen pääsevillä kilpailijoilla on loistava tilaisuus oppia lisää muiden Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysalan toiminnoista, projektipäällikkö Kaisa Spilling Forum Virium Helsingistä arvioi.

– Tämä hanke on meille järjestäjillekin hyvä mahdollisuus rakentaa yhteispohjoismaisia verkostoja.

4. vaihe:

Käytännön testaus VIISI FINALISTIA pääsevät keväällä 2016

3. vaihe:

Jatkokehitys TARKENTUNEET konseptiehdotukset jätetään

tuomaristolle, joka valitsee noin 25 ehdotusta jatkoon syksyllä. Jatkoon päässeille kilpailijoille tarjotaan mentorointia ja muuta tukea konseptin jatkokehittelyyn ja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen.

testaamaan kehittämäänsä palvelua tai tuotetta Pohjoismaisissa pääkaupungeissa. Finalistit saavat rahallista tukea 300 000 Norjan kruunua (noin 35 000 euroa) kokeilujen toteutusta varten.

– FINALISTEILLA ON loistava tilaisuus rakentaa verkostoja Pohjoismaissa ja oppia lisää markkinoista testikaupungissaan, Kaisa Spilling arvioi.

Kokeiluista saatujen tulosten perusteella tuomaristo valitsee alkukesällä 2016 voittajan. Voittaja saa miljoona Norjan kruunua (noin 116 000 euroa) ja mahdollisesti yhteistyösopimuksen joidenkin kaupunkien kanssa. Lisäksi jaossa on 200 000 Norjan kruunun (noin 23 000 euron) arvoinen pohjoismainen yhteistyöpalkinto ja 100 000 Norjan kruunun (noin 12 000 euron) arvoinen opiskelijapalkinto. realchallenge.info

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

13

y mpäristö teksti ELINA VENESMÄKI kuvat SHUTTERSTOCK

Ympäristötavoitteet käytäntöön Ekotukitoiminta jalkauttaa kaupungin ympäristötavoitteet työpaikoille.

14

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

K

aupungilla on jo runsas 1 100 ekotukihenkilöä virastoissa ja liikelaitoksissa. Toiminta on levinnyt Helsingistä myös eri puolille maata: Suomessa ekotukihenkilöitä on jo 3 500. Helsingin kaupungin ympäristökeskus koordinoi toimintaa.

Ympäristösuunnittelija Marika Nyyssönen ympäristökeskuksesta sanoo, että ekotukitoiminta näkyy työpaikoilla arjen ympäristötyönä.

– Ekotukihenkilöt opastavat, motivoivat ja kannustavat työyhteisöjään ympäristön kannalta mahdollisimman fiksuun toimintaan.

Ekotukihenkilöt tekevät työpisteille lajitteluohjeet, levittävät tietoa ja ottavat ympäristönäkökulmat ja -asiat esiin kokouksissa

ja verkostoissa. Tarpeet vaihtelevat työpaikoittain.

– Tavoitteena on ollut, että jokaiselle työpaikalle koulutetaan ekotukihenkilö vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on lähes täyttynyt, ja tänä vuonna keskitytään toiminnan kehittämiseen, Nyyssönen sanoo.

Vaikutusten mittaamisessa kehitettävää

Erityisesti toiminnan vaikutusten mittaamisessa on kehitettävää. Esimerkiksi kaikkien toimipaikkojen energiankulutuksen seurantatietojen saaminen ei ole vielä itsestään selvää.

Lisäksi Nyyssönen kertoo, että ekotukihenkilöiden työn tueksi ollaan tuottamassa uutta tukimateriaalia. Ekotukitoimintaa on tehty

työkalut teksti ANNELI FRANTTI kuva SHUTTERSTOCK

Erityisesti toiminnan vaikutuksien mittaamisessa on kehitettävää. jo vuosia, mutta etenkin uusien henkilöiden tueksi olisi hyvä olla lisämateriaalia.

– Nuorisoasiainkeskuksesta saimme hyvän idean­ekotuen vuosikellosta, johon voisi merkitä ekotukihenkilön tehtäviä ja kampanjoita, kuten energiansäästöviikon.

Ekotukitoiminta sai marraskuussa 2012 Uudenmaan ympäristöpalkinnon. Uudenmaan ELY-keskus perusteli valintaa sillä, että toiminnan ansiosta ihmisten ympäristötietoisuus ja ympäristöystävällinen toiminta on lisääntynyt. 

Aktiivinen opetusvirasto OPETUSVIRASTO ON ollut erityisen aktii-

vinen ekotukitoiminnan järjestämisessä.

Verkostossa­on noin 250 opettajaa, ja jokaisessa koulussa on ainakin yksi koulutettu ekotukihenkilö.

– Olemme räätälöineet ekotukikoulutuksen opettajille sopivaksi. Aktiivinen ja osaava ekotukijoukkomme on saanut hyviä tuloksia aikaiseksi, sanoo opetuskonsultti Kirsi Verkka­opetusvirastosta.

Verkka kertoo, että HSY:n vertailussa Helsingin perusopetuksen koulujen jätemäärät olivat pienemmät kuin muissa pääkaupunkiseudun kunnissa ja niiden kierrätysaste korkein.

Verkka järjestää täydennyskoulutusta koulujen ekotukihenkilöille. Hän kertoo, että kestävän tulevaisuuden opetus ja sen tavoitteiden jalkauttaminen koulun toimintakulttuuriin ja opetukseen on tärkeää.

Nuoretkin ovat aktiivisia. He ovat esimerkiksi järjestäneet joissakin kouluissa sähköttömiä päiviä, jolloin valoja ja tietotekniikkaa ei ole käytetty lainkaan. Tämä on ollut yksi keino konkretisoida, mihin kaikkeen sähköä tarvitaan ja samalla kohdistaa huomio ympäristö- ja ilmastokysymyksiin.

Verkka toivoo, että koulujen katoille voitaisiin asentaa aurinkopaneeleita. Tulevaisuuden asiantuntijat ja vastuunkantajat saisivat siten kokemusta kestävästä käytännön energiantuotannosta.

Asiakirjat vain sähköisinä, kiitos!

Sähköinen tiedonhallinta tuo asiakirjat helposti kaupungin työntekijöiden, kaupunkilaisten ja yritysten saataville.

Sähköiseen säilyttämiseen siirrytään asteittain vuodesta 2017 alkaen – Ahjossa jo tätä ennen.

Mitä hyötyä sähköisestä säilyttämisestä on?

Yksinomaan sähköisessä muodossa säilytettävien asiakirjojen käsittely on tehokasta, reaaliaikaista ja tietoturvallista. Kustannushyötyjä saadaan, kun käsin tehtäviä arkistointivaiheita voidaan karsia. Paperitulostus vähenee ja fyysisten arkistotilojen tarve pienenee. Sähköinen säilyttäminen on ekologisempi vaihtoehto. Hyötyjä syntyy myös yleisestä tiedonhallinnan ja tietopalvelun tehostumisesta.

Milloin sähköiseen siirrytään?

Muissa keskeisissä kaupunkiyhteisissä tietojärjestelmissä kuin Ahjossa siirrytään sähköiseen säilyttämiseen vuonna 2017. Vuoteen 2020 mennessä virastojen ja liikelaitosten ydintehtävien tuloksena syntyvä kaikki keskeinen asiakirja-aineisto säilytetään sähköisesti.

Edellytyksenä tälle on, että sähköisen säilyttämisen vaatimukset otetaan huomioon tietojärjestelmiä suunniteltaessa. Pitkään säilytettäviä asiakirjoja varten tarvitaan tiedonohjaussuunnitelmat, jotka ohjaavat muun muassa tiedon käsittelyprosessia, julkisuutta, henkilötietoluonnetta ja säilytysaikoja.

Mitä säilytetään?

Pysyvästi säilytettävät asiakirjat määrittelee arkistolaitos. Kaupungin viranhaltija- ja toimielinpäätökset säilytetään pysyvästi. Määräaikaiset säily-

tysajat ohjeistetaan normeilla ja suosituksilla.

Säilytysaikojen perusteet ovat usein lakisääteisiä.

Mitä sähköinen arkistointi vaatii?

Pysyvästi säilytettäviä asiakirjatietoja varten tarvitaan lupamenettely, jos niitä halutaan säilyttää yksinomaan sähköisinä.

Arkistolaitos myönsi maaliskuussa Ahjo-asianhallintajärjestelmää koskevan sähköisen säilyttämisen luvan. Ahjosta tulostetaan vuosittain noin 800 hyllymetriä paperiaineistoa, ja luvan saaminen tarkoittaa paperitulostuksen lopettamista. Suunnitteilla ovat myös kaupunkiyhteiset tiedonohjausja säilytyspalvelut, joihin haetaan keskitetysti yhtä säilytysratkaisua.

Ketkä voivat käyttää arkistoa?

Julkinen tieto halutaan saada vaivatta kaupungin asiantuntijoiden ja asiakkaiden saataville. Tavoitteena on tehokas ja läpinäkyvä hallinto sekä kaupunkilaisia palvelevat ratkaisut.

Mahdollisuuksien mukaisesti tarjolla on avointa dataa, eli julkista jalostamatonta informaatiota.

Julkisen tiedon avaaminen parantaa osallistumisen ja kansalaisaktiivisuuden edellytyksiä.

Vastaajana arkistotoimen päällikkö Jussi Jääskeläinen tietokeskuksesta.

Helmi > Yhteiset palvelut > Sähköinen säilyttäminen

Helmi > Oikopolut > Ekotukitoiminta

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

15

16

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

teksti SUSANNA HAANPÄÄ kuvat JUHO KUVA

tuo kirjat lähelle muuminkuvat Lasten kirjastoauto Skidi huristelee lille kyljissään lukutoukkien iloksi eri puo rkille. kaupunkia. Palvelu tuo kirjat kotinu

P

uto Skidi saa hyllyihinasilan pääkirjaston kellarissa kirjastoa ten kirjastonkäyttäjien sä täytettä, ja edessä on uusi päivä pien parissa. tseva Nallin koulu, josEnsimmäinen etappi on Kivikossa sijai sta. Kun Skidi avaa ovensa, lapset sa lapset jo odottavat auton saapumi antia ja valitsemaan mieluisimmat kirmaavat kilpaa tutkimaan hyllyjen kirjat luettavikseen. n kirjoja ja valitsevat uusia. Kun Opettajat palauttavat ison kassillise vilkuttavat koulun pihamaalta aukirjastokäynti on ohitse, lapset vielä kaa. tolle, joka kaartaa kohti seuraavaa paik sta saatetaan lainata useampi kirja 500 2 Aamun mittaan Skidin noin uto ajetaan takaisin varikolleen Pasata. Ennen iltavuoron alkua kirjastoa täydennettyä. silan pääkirjastoon, jotta hyllyt saadaan

Mieluisa duunipaikka

tovirkailijat Eija Klockars ja Jani Tänään iltavuorossa ovat erikoiskirjas 15, ja illan viimeinen keikka TööSiven. Ensimmäinen pysähdys on kello pitkä Töölön kirjaston remontin lön Korjaamolla on poikkeuksellisen

vuoksi. valaisemaan iltaa. Pian autoon Siven sytyttää lyhdyn sisäänkäyntiin alkaa kavuta väkeä. perhe. Kolmevuotias Simo haEnsimmäisten joukossa saapuu Ollilan luaa lainata raitiovaunu- ja junakirjoja. aa. Viimeksi taisimme istua luku– Olemme käyneet Skidissä pari kert äiti Katja Ollila kertoo. nurkkauksessa tunnin verran, perheen osan penkeille ja selaa Simon Tänäänkin perhe istahtaa bussin taka ä on puhuttu Tero-isän mukaan löytämiä kirjoja. Kirjastoautokäynnist kaivuri -kirja herättää pienimmän jo monta päivää. Tällä kertaa Suurin innostuksen. hiekkaan!

– Kato iskä, miten se kaatuu ja menee valitsee Pienen raio Sim tu, istet Kun hyllyjen anti on tark iltalukemisiksi. tiovaunukirjan ja Pienen rekkakirjan elma, ja lasten innostunn oisa Skidissä on mukavan lepp tus tarttuu. ollut reilut vii– Skidi on mieluisa työpaikka. Olen jäljellä on muutama si viikkoa täällä tehtäväkierrossa, ja ksessa lasten ja nuorkuukausi. Vakipaikkani on Itäkesku ten puolella, Eija Klockars kertoo.

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

17

valitsemaan mieluista luettavaa. n Innokkaat koululaiset tungeksivat

n on n Päivän nuorin asiakas Ansa Kajá ta. elus kats jen kirjo ut innostun

jen ja -kasemien ja asiakaskunnan myös työvuoro on menossa neljäs, Weini laskee.

Nyt – . vereiden vaihtuminen luettavaa, Oppia kirjaston käyttöön reittiä. ViiKlockars auttaa löytämään sopivaa ikala uok ekal taa – Kuskeja on neljä, ja ajamme neljää opas s myö een sta. ira-sarja Klockars kollegoin ja, Jani Siuoro ja pian Weini valitsee kirjan Etsiväko iltav ja uaam kon mittaan teemme sia kirjaston käyttöön. n lähempänä. vähä en jälle on omi Dipl ja lainata ven selittää.

Nero– Kerromme, mitä kirjoja ja miten voi ammattiHyllyjen suosituimmat lastenkirjat ovat i. ortt stok kirja an Kuljettajilta vaaditaan C-ajokortti ja kita han – n at palauttaa sekä mite Ella- ja Tatu ja Patu -kirj sekä jat äkir a ei kulpäiv n jako pati työn ten muu ta eja. tunt pätevyyskoulutus, mut Skidissä pidetään toisinaan myös satu ä kirjastoissakin. Ylähyllyillä teiss kiin n henkuin oin muu ja sam n ailija virk än a. bookiss jettajana työskentelev lushy llisu kirja tieto ja Niistä ilmoitetaan silloin netissä ja Face ja, kirjo isten on tarjolla aiku on tulkilöstön välillä ole. lastenhoiSeitsemänvuotias Weini Raatikainen as Ansa lyyn on valittu lasten psykologiaa sekä stuu tutu ja lta uma Illan nuorin asiakas puolitoistavuoti satt ssa s kan myö sä ata lain voi istä lut autoon äitin Skid sia. teok tymään autoa käsitteleviä Kaján tulee Skidiin enimmäkseen viih Skidiin ensimmäistä kertaa. ia, elokuvia ja lehtiä. iikk mus ja, oo, että kirjo kert án ääni Kaj kko Jaa tunisä ni ton tiloissa. Ansan bestselle– En ole kauhean kova lukemaan, Wei dä muinäh – Kirjastoautosta voi löytää kauden ja a auto ia tutk on tyttärelle antoisinta sta, stoi kirja ä teist nustaa. kiin kuin in omm leikkimään reitä jopa help li koulun ta lapsia. Tällä kertaa Ansa innostuu Kirjastoauton saapumisesta Weini kuu Klockars vinkkaa. la. eluil mol peh takaikkunalla olevilla a tietylle diskossa.

Monet asiakkaat varaavatkin aineisto stokirja ot jatk kuin – Hauva, hän hihkuu. niin n vähä uu.

– Meillä on nyt hakemaan sen, kun auto saap vat tule ja uto pykille pysä raa. nau – Huomasin sattumalta, että kirjastoa autossa, Weinin äiti Malla Raatikainen palveinen tälla että , hyvä lla Eka ja. sähtyy tässä. On tode aa Weinille etsitään tavuviivallisia kirjo lev hte vai ja sto on reMonipuolista a, jossa pitää lu tarjotaan, varsinkin kun Töölön kirja luokkalainen suorittaa kirjadiplomi tekee monipuolisen paitsi maitä työs väen in Skid aikana. saada luetuksi seitsemän kirjaa kevään

at vaihtuvat reittien n Tässä työssä maisemat ja asiakka mukana, Jani Siven kertoo.

18

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

n Katja Ollila etsii Simopojalleen iltalukemistoa.

äväkiertoa, Eija Klockars iloitsee. n Skidi on mukava paikka tehdä teht

montissa, Kaján toteaa. kirjojen Pikkuinen Ansa on vasta löytämässä etenkin t unu nost kiin on ihmeellisen maailman ja niistä tuu tart aan muk in Puppe-kirjoista. Tänäänk muutama. palauttaJokunen asiakas käy illan päätteeksi pielessä oven t kirja ansa massa aiemmin lainaam t jakirja n stoje kirja den olevaan automaattiin. Mui on ne josta sä, ihin hylly in otellaan saman tien omi a. hins stoi kirja koti in omi kätevä toimittaa takaisin purväki in Skid lassa Pasi Työvuoron päätteeksi ii varauksista kaa autoon palautetut kirjat, huoleht oimaan. Iltavalik n auto a ja valitsee uutta aineisto uihin. kuts s myö n vuoron päätteeksi vastataa iin, festahtum tapa iin – Skidiä halutaan mon olemissa htum Tapa liin. reille ja kaupunginosajuh ssa, kan n toje isiau poli ja me samassa rivissä palo Siven naurahtaa.  Kirjastoauton ilta on päätöksessään.

Lasten kirjastoauto Skidi

- aloitti toimintansa vuosi sitten - 11 työntekijää - käy 23 koulussa 1–2 kertaa kuukaudessa ja 64 päiväkodissa noin kerran kuussa - palvelee aamupysäkeillä kaikkina arkipäivinä ja iltapysäkeillä maanantaista keskiviikkoon sekä perjantaisin - pysäkit: Fallkulla, Veräjälaakso, Latokartano A ja B, Viikinmäki, Kumpula, Kruununhaka, Katajanokka, Herttoniemenranta A, Lehtisaari, Munkkivuori, Strömbergin alue, Talinlehto, Talinranta, Meri-Rastila, Kivikko, Fallpakka ja Vartioharju.

Talvella Skidi pysähtyy myös Rautatientorin Jääpuistossa. helmet.fi > kirjastoauto facebook.com > kirjastoauto.Helsinki

n Skidin kyydissä kulkee noin 2 500 kirjaa lainattavaksi.

t n Katja, Simo ja Tero Ollila istahtava n maa hetkeksi Skidin takapenkille luke kaivurikirjaa.

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

19

{ ammatti } teksti ANNA HAIKARAINEN kuvat PEKKA NIEMINEN

Paikat kuntoon

Kirvesmies Mikael Karppinen rientää korjausta ja remonttia vaativiin kohteisiin eri puolille kaupunkia ja usein pikaisella aikataululla.

20

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

K

un työ vie Mikael Karppista ympäri Helsinkiä, tukikohtana toimii kuitenkin työhuone Maunulassa Pirkkolan liikuntapuiston kupeessa.

– Maunulan työpisteessä työskentelee vakituisesti kaksi metallimiestä ja kaksi kirvesmiestä sekä muutamia laturyhmän työntekijöitä. Työhuoneemme on myös traktorinkuljettajien käytössä, liikuntavirastossa työskentelevä Karppinen esittelee.

Tiimi hoitaa liikuntaviraston vastuulla olevien tilojen remonttitöitä, kausihuoltoja sekä tekee uudisrakentamista ulkokentille ja sisäliikuntapaikkoihin.

– Olemme nopean toiminnan joukko. Kun jostain tulee ilmoitus korjausta vaativasta kohteesta, menemme heti. Vaihdamme paneeleja saunoihin, korjaamme ikkunoita ja teemme myös muun muassa laatoitustöitä.

Ilkivalta työllistää jonkin verran, mutta se on vähentynyt vuosien varrella.

– Silkka rakennusten ja rakenteiden kuluminen työllistää. Esimerkiksi uimahallien saunoja uusimme vuosittain.

inen ael Karpp ik M i: im >N s kirvesmie i: t t a m m >A asto, ikuntavir li : o t s a ir >V t tapalvelu ulkoliikun > Ikä: 48 kelassa > Koti: Jo

gallup Miten palaudut työpäivän jälkeen? teksti SUSANNA HAANPÄÄ kuvat TOMMI TUOMI

Aiemmin lauteiden materiaalina käytettiin apassia, nykyään tervaleppää, joka kestää puulajeista parhaiten uimahallien kovaa käyttöä ja pesua.

Myös oma työhuone oli hiljaittain remontissa. Sen alkuperäisiä 1970-luvun pintoja uusittiin, ja tila saneerattiin energiatehokkaammaksi.

– Nyt on mukavaa päästä tauoilla viihtyisiin tiloihin. Hankimme myös ilmalämpöpumpun, sillä kesähelteillä lämpötila on noussut todella tukalaksi.

Toinen liikuntaviraston kirvesmiesten tukikohta on Roihupellossa. Ulkosaarien ja merenrantapaikkojen remonttikohteet ovat merellisen yksikön hoidossa.

Nopealla aikataululla

Työn tukena on pitkä kokemus. Kaupungin palveluksessa Karppinen on ollut jo 25 vuotta.

– Tulin 1990-luvun lama-aikana jääkenttien kausityöntekijäksi, mutta pian pääsin timpurin tehtävään. Tuolloin tukikohtamme sijaitsi Taivalsaaressa.

Kirvesmiehenä Karppinen oli toiminut jo aiemmin, ja erilaisia puutöitä hän teki isänsä kaverina kymmenvuotiaasta lähtien.

Työn suolana Karppinen pitää sitä, että voi hyödyntää kädentaitojaan ja työskennellä itsenäisesti. Haastetta arkeen tuovat tehtävien suunnittelu ja aikataulutus.

– Esimerkiksi kun Pirkkolan uimahalli meni toissa kesänä kiinni, uusimme siellä viisi saunaa. Aikatauluista oli pidettävä tiukasti kiinni, jotta ehdimme saada saunat valmiiksi ennen syyskauden alkua.

Työolosuhteet ovat välillä tukalat.

– Yrjönkadun uimahallissa oli aiemmin puukiuas, jossa oli sisällä noin tuhat kiloa kiviä. Joulutauon aikana vaihdoimme kivet nopeassa tahdissa, ja kiukaan sisällä oli 80 astetta lämmintä, Karppinen naurahtaa.

Haastetta arkeen tuovat tehtävien suunnittelu ja aikataulutus.

Juha M. Lahti, tuotantopäällikkö, Stara Stressiä lisäävät asiat, joista on vaikea suoriutua. Irtaudun niistä käymällä lenkillä tai lepäämällä sohvalla lehteä lukien – tyypillinen suomalainen tapa latautua.

Viikonloppuisin saatamme vaimon kanssa ottaa äkkilähdön laivalle. On helppo tehdä tällainen irtiotto, kun satama on ihan naapurissa.

Satu Drebs, kotiavustaja, sosiaali- ja terveysvirasto

Välineet ja koulutus ajan tasalla

Karppisen tarvitsemat koneet, välineet ja työkalut ovat ajan tasalla ja kunnossa.

– Käytän jatkuvasti akkuporakonetta ja -väännintä sekä sirkkeliä.

Havereilta ei valitettavasti ole täysin vältytty; yhden sormenpään Karppinen on menettänyt sirkkelissä.

Työsuojelu onkin tärkeää.

– Käytämme suojavarusteita, mutta tarkkana pitää olla koko ajan, Karppinen toteaa.

Koulutusta on ollut hyvin tarjolla, ja sitä on myös hankittu.

– Minulla on myös vesieristyksen sertifikaatti, ja C-ajokortin suoritin viime vuonna. Toiveissa olisi päästä seuraavaksi tietokonepiirtämisen CAD-kurssille.

Karppinen on työhönsä varsin tyytyväinen.

– Joskus meille tulee pyyntöjä, joita ei pysty toteuttamaan. Silloin keskustellaan tilaajan kanssa ja perustellaan asiaa.

Kirvesmiehen harrastuksiin kuuluvat tietysti omakotitalon kunnostus, vanhan traktorin huolto ja muu korjaaminen ja rakentelu. Kuntoa pitävät yllä pihatyöt ja koiran kanssa ulkoilu. Ehtiipä Karppinen myös kauko-ohjattavia lennokkeja lennättämään ja teatteriin. 

Työni on tiivistä asiakastyötä, jota teen kahdessa vuorossa. Vuorotyö tuo omaa kiirettä arkeen, ja myös viikonloppuihin osuu työvuoroja. Lataan akkujani liikunnan avulla. Harrastan vesijumppaa ja kuntonyrkkeilyä pari kertaa viikossa ja muulloin rentoudun leväten sekä ystäviä tavaten.

Kaikille olisi tärkeätä pysähtyä välillä. Olen huomannut, että meditointi kerran viikossa on hyvä keino levähtää. Silloin ei ajatella mitään, kuunnellaan vain itseä ja keskitytään hetkeen.

Jukka Kurko, tuotantopäällikkö, Stara Tähän ikään mennessä olen oppinut jättämään työt oven ulkopuolelle kotona. Myös harrastukset auttavat latautumaan: kävelen ja pyöräilen aktiivisesti, mutta olen myös kiinnostunut taiteista. Pienten teattereiden tuotanto houkuttelee, sillä niissä uskalletaan tehdä edes hiukan kokeellisempia produktioita.

Valokuvausta olen harrastanut kauan. Kuvatessa piirrän valolla, sillä se tuo inspiraation. Kuvaukseen ja kuviin voi uppoutua pitkäksi aikaa, jolloin kaikki muu unohtuu.

Ulla-Maija Laamanen, sovittelunohjaaja, sosiaali- ja terveysvirasto Kiireen tuntua luovat monien asioiden hoitaminen yhtä aikaa, useat keskeneräiset työt ja keskeytykset, jotka vaativat välitöntä huomiota. Käyn usein kaupungintalolla lounaalla, sillä pieni happihyppely ja ruokatauko katkaisevat hyvin päivän.

Vapaa-ajalla käyn kuntosalilla ja ohjatuissa jumpissa melkein joka ilta. Uutena harrastuksena olen aloittanut käsityöt, ja tällä hetkellä teen lapasia. Tarkoitus on huovuttaa ne neulalla, kunhan saan peukalon valmiiksi.

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

21

kaffella teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat PEKKA HOLMSTRÖM

A: > KESKUSTELEMASS kö llik ää sp uu llis rva Työtu Jussi Köntti, kaupungin kanslia n, Isännöitsijä Bosse Jonsso to ras svi nu raken i Työsuojelupäällikkö Jas astot vir et nis tek Kuokkanen, > AIHE: Miten työtapaturmia voidaan ehkäistä? > PAIKKA: Cafe Piritta

Yhdessä kohti turvallista työpaikkaa Kaupungin ajattelutavan mukaan yksikin työtapaturma on liikaa, ja kaikki tapaturmat voidaan jotenkin estää. Tavoitetta kohti päästään pitkäjänteisellä työllä, askel kerrallaan.

Tärkeää on, että koko henkilöstö osallistuu aktiivisesti työturvallisuuden kehittämiseen.

22

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

K

aupungilla sattuu vuosittain miltei 3 000 työtapaturmaa.

Niistä aiheutuu merkittäviä inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä. Jotta tapaturmia voitaisiin tehokkaasti ehkäistä, jokaisella työpaikalla tulisi aktiivisesti ilmoittaa turvallisuuspoikkeamista ja käsitellä ne esimiehen johdolla.

Virastoissa ja liikelaitoksissa otettiin nelisen vuotta sitten käyttöön Työsuojelupakki-ohjelma, jonne jokainen voi tehdä ilmoituksia havaitsemistaan turvallisuuspoikkeamista: läheltä piti -tilanteista, uhka- tai väkivaltatilanteista ja sellaisista vaaratekijöistä, jotka voisivat aiheuttaa tapaturman.

Jussi Köntti, Jasi Kuokkanen ja Bosse Jonsson muistuttavat, että työturvallisuus on yhteinen asia. Repsottava lista, huojuva kaide ja läheltä piti -liukastuminen saattavat tuntua vähäpätöisiltä asioilta, mutta niihin puuttu-

minen voi ehkäistä tulevaisuudessa vakavankin vahingon.

Mitä työpaikoilla voidaan tehdä tapaturmien ehkäisemiseksi?

– Se riippuu paljon työpaikan olosuhteista ja työn ominaispiirteistä, Köntti toteaa.

Riskit ovat rakennustyömaalla erilaiset kuin toimistossa, keittiössä tai koulussa.

– Tärkeimpänä pidän sitä, että turvallisuuspoikkeamista ilmoitetaan aktiivisesti ja että ne käsitellään työpaikalla esimiehen johdolla.

Tärkeintä on ilmoittaa turvallisuuspoikkeamista Työsuojelupakkiin.

n Jussi Köntti, Bosse Jonsson ja Jasi Kuokkanen pohtivat, miten työtapaturmia ehkäistään työpaikoilla.

n Jussi Köntti pitää tärkeänä sitä, että turvallisuuspoikkeamista ilmoitetaan aktiivisesti.

mivatko työntekijät saamiensa ohjeiden mukaan. Jokaisen vastuuta pitäisi korostaa enemmän. Joskus otetaan tietoisia riskejä, hän toteaa.

Miten pitää toimia, jos sattuu työtapaturma?

Loukkaantuneen on ilmoitettava työtapaturmasta välittömästi esimiehelleen.

Esimies tekee työtapaturmailmoituksen Työsuojelupakkiin ja tulostaa esitäytetyn vakuutustodistuksen hoitoon hakeutuvalle. Jos tapaturma on vakava, esimiehen tulee ottaa yhteyttä työsuojelupäällikköön. Tärkeää on myös käsitellä tapahtunut omassa työyhteisössä.

Jonsson kertoo tekevänsä työtapaturmailmoituksen yhdestä kahteen kertaa vuodessa.

– Työsuojelupäällikkö on ollut loistava apu vahinkotapauksissa, hän toteaa.

Tarkemmat toimintaohjeet voi katsoa kaupungin vastikään julkaisemasta uudesta Työtapaturmat ja turvallisuuspoikkeamat -oppaasta. Sen tueksi ja työpaikkojen kouluttamista varten on tehty myös video. Molemmat löytyvät Helmestä.

Onko Työsuojelupakin käyttö vähentänyt tapaturmia? n Bosse Jonsson kertoo tekevänsä työtapaturmailmoituksen yhdestä kahteen kertaa vuodessa.

Jos työntekijä on esimerkiksi liukastunut työpaikan pihassa, olennaista on selvittää, miksi hän liukastui. Oliko piha esimerkiksi jäässä ja hiekoittamatta? Käsittelyn tarkoitus ei ole syyllistää ketään, vaan löytää keinot vastaavanlaisten tapausten ehkäisemiseksi.

– Liukastumisiin voidaan vaikuttaa.

Jos sulamisvedet valuvat oven pieleen ja jäätyvät siihen, vahinkoja voidaan torjua ohjaamalla vedet toisaalle. Toimenpiteet ovat vielä tärkeämpiä kuin tutkiminen, Kuokkanen sanoo ja muistuttaa, että jo laki velvoittaa työnantajaa korjaamaan puutteet.

– Tärkeää on, että esimies merkitsee Työsuojelupakkiin, kuka vastaa toimenpiteistä ja millä aikataululla sekä kuittaa tapauksen valmiiksi, kun toimenpiteet on tehty. Ilmoituksen asianmukainen käsittely on tärkeää siksikin, että ilmoittaja kokee, että hänen ilmoituksellaan on vaikutusta, Kuokkanen sanoo.

Kuinka aktiivisesti turvallisuuspoikkeamista ilmoitetaan?

Viime vuonna turvallisuuspoikkeamailmoituksia tehtiin 6 190. Ilmoitusten määrä on noussut joka vuosi siitä lähtien, kun Työsuojelupakki otettiin käyttöön.

Köntti uskoo kasvun johtuvan siitä, että ohjelma tulee koko ajan tutummaksi ja ilmoittamisen tärkeydestä puhutaan.

Ilmoitusaktiivisuudessa on kuitenkin parantamisen varaa. Jonsson arvelee, että osa työntekijöistä pitää ohjelmaa hankalana. Kaikki eivät myöskään ehkä tiedosta, että ilmoitusten avulla todella voidaan parantaa työturvallisuutta.

– Isoin haaste mielestäni on juuri siinä, kuinka saamme luotua kaupungille sellaisen turvallisuuskulttuurin, jossa koko organisaatio johdosta työntekijöihin on vahvasti sitoutunut kehittämään työpaikkojemme turvallisuutta, Köntti sanoo.

Millainen vastuu esimiehellä on työturvallisuusasioiden käsittelyssä?

Työpaikan ja työympäristön turvallisuudesta vastaa työnantaja. Käytännössä työsuojeluasioiden hoito on hajautettu, ja vastuu jakautuu ylimmän johdon lisäksi kaikille työntekijöille.

– Esimies on kuitenkin avainasemassa. Hänen pitäisi esimerkiksi valvoa turvavälineiden käyttöä, vaikka se käytännössä olisikin hankalaa. Esimiehen pitää tietää, miten toimia työtapaturman sattuessa. Hänen pitää löytää muiden vastuiden, velvollisuuksien ja kiireen keskellä aikaa turvallisuuspoikkeamien ja työtapaturmien käsittelyyn ja valmistella niitä koskevia työpaikkakokouksia, Kuokkanen sanoo.

Jonsson myöntää, että ohjeiden ja asetusten noudattaminen on arjen kiireessä toisinaan haasteellista.

– Vaikea on välillä myös seurata, toi-

Työturvallisuuden kehittäminen on pitkäjänteistä työtä ja tavoitteita kohti päästään askel kerrallaan. Työtapaturmien määrä ei vielä ole merkittävästi vähentynyt.

– Mutta työturvallisuutta vaarantavat asiat ovat tulleet näkyviksi, jolloin niihin on helpompi tarttua, Köntti sanoo.

Kuokkanen kertoo, että sairauslomapäivät ovat teknisissä virastoissa vähentyneet.

– Tapaturmat ovat aiempaa lievempiä, hän toteaa.

Se on hyvä suuntaus. Vakavat työtapaturmat voivat aiheuttaa pitkiä työkyvyttömyysjaksoja tai pysyvää työkyvyttömyyttä, ja äärimmäisessä tapauksessa ne voivat johtaa jopa kuolemaan.

– Tapaturmilla on myös taloudellista merkitystä. Yhdestä tapaturmasta voi aiheutua kaupungille pahimmassa tapauk­sessa jopa satojen tuhansien eurojen kustannukset. Työtapaturmien aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat vuodessa arviolta noin 15 miljoonaa euroa, Köntti sanoo. 

Hyödyllisiä polkuja Helmeen Helmi > Sovellukset > Työsuojelupakki Uusi Työtapaturmat ja turvallisuuspoikkeamat -opas ja video, miten toimia kun työtapaturma sattuu: Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työturvallisuus > Työtapaturmat

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

23

asukas teksti STIINA HONKAMAA kuva JUHO KUVA

n Annika Pitkänen, Jukka Kuronen ja Hassan Maikal toivovat nuorten ääntä kuuluville.

Nuori E osalliseksi

Nuorisotyö tähtää nuoren kuulemiseen ja arvokkuuden kokemukseen. Jokainen nuori tarvitsee tunteen, että on tärkeä, tarpeellinen ja osallinen.

24

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

nsi vuonna kaupungin nuorisotyö uudistuu. Muutos tarjoaa­ edellytykset vieläkin parempaan­ nuoruuteen Helsingissä.

Nuorisotoimi organisoidaan jatkossa alueittain ja toiminta suunnitellaan kunkin kaupunginosan tarpeiden pohjalta yhdessä nuorten, järjestöjen ja muiden virastojen kanssa.

– Luomme mahdollisuudet liikuntaan, kulttuuriin, ystävyyssuhteiden solmimiseen, asuinalueen kehittämiseen ja kokoontumiseen tiloissa, joihin nuoret ovat tervetulleita. Samalla nuorilla on

mahdollisuus kantaa vastuuta omasta ympäristöstään, nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio nuorisoasiainkeskuksesta sanoo.

– Kaverit ja tekeminen ovat tärkeitä nuorelle. Nuori kokee merkittäväksi myös sen, että hän ihmisenä sekä hänen taitonsa tulevat tunnustetuiksi, Laitio jatkaa.

Nuoret mukaan joka vaiheeseen

Nuorisotyö tukee nuorten kuulumista yhteiskuntaan: tasaa esimerkiksi varalli-

Mikä NUHA? NUORISOASIAINKESK

UK

SEN henkilöstö haast atteli helsinkiläisiä nu heille kuuluu ja mikä oria ja selvitti, mitä heille on tärkeintä. Ty ön nimeksi tuli NUHA teluprojekti. Haastatt – nuorten haastateluista saatiin eväitä kehittää työtä parem vastaavaksi. min nuorten tarpeita 353 työntekijää jalka utui haastattelemaan 1 012 nuorta, jotka 10–20-vuotiaita. Haast olivat iältään atteluja tehtiin kadu illa, kauppakeskuksi pahtumissa. Nuorilta ssa, kouluissa ja takysyttiin vapaa-ajasta, suhteista muihin ihm omasta asuinympäristö isiin, kokemuksia stään, sosiaalisen me dian käytöstä ja siitä, vat vaikuttaa sekä tul mihin nuoret haluaevaisuuden toiveista.

– Kaverit koetaan eri ttäin tärkeiksi. Tämä tulee nuorten kanssa ret viihtyvät siellä, mi selvästi esiin. Nuossä asuvat ja asuinpaik ka määrittää myös identi tävät sellaisia ilmaisuja teettiä. He käytkuten ”olen kantsula inen”, vastaava suun nuorisoasiainkeskuk nittelija Merja Hovi sesta kertoo.

Nuoret kokevat, että heiltä puuttuu tiloja.

Kesällä on käytössä esi liikuntapuistoja, mutta merkiksi ilmaisia etenkin talvella on pu laa paikoista, jotka an suuden vapaamuotoise taisivat mahdollien ja maksuttomaan liikuntaan.

Helsinkiläisiä nuoria yhdistävät se, että vap aa-ajan toivotaan ole arkipäivää, halutaan van kivaa, netti on olla itsenäisiä ja toive opiskelusta ja työstä.

Nuorisoasiainkeskuksen henkilöstö voi jatkossa entistäkin enemmän vaikuttaa omaan työhönsä. Saman työyhteisön sisällä voi erikoistua esimerkiksi alueelliseen työhön, erityisnuorisotyöhön, kulttuuriseen työhön, ympäristökasvatukseen, verkossa tehtävään nuorisotyöhön tai liikuntatoimintaan.

Kiva paikka nuorille

vaikuttavuudelle ja kestävyydelle. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nuorisotaloilla pidetään enemmän nuorten vetämiä iltoja.

– Työt suunnitellaan siten, että nuoria kuullaan. Henkilöstö selvittää vuosittain, mitä alueen nuoret tarvitsevat ja mitä heidän elämässään tapahtuu, Laitio kertoo.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana Helsinkiin valmistuu paljon uusia asuinalueita ja samalla nuorten määrä kasvaa valtavasti.

– Visiomme on: Koko Helsinki on nuorille kiva paikka. Kiva tulee nuorten puheesta. Se ei aina välttämättä tarkoita hauskaa tai fantastista vaan suuntaa.

Kiva on sitä, kun on kavereita, tekemistä ja on muille tärkeä, Laitio kertoo.

Tavoitteena on, että nuori tuntee olonsa kotoisaksi omassa kaupungissaan ja näkee osallistumisensa vaikutuksia ympärillään.

– Haluaisin, että jokainen nuori kasvaa siihen tunteeseen, että hänellä on taitoja, joita voi käyttää yhteisön hyväksi. Monesti yhteiskunnassa ihminen ajetaan itsekkääseen kuluttajan rooliin, mutta uskon, että hyvinvointia parantaa, jos on velvollisuuksia toisia ihmisiä kohtaan ja osaa nähdä maailman myös toisten silmin, Laitio sanoo. 

Nuorten hyvinvointikertomus on tietokanta verkossa NUORTEN HYVINVOINTIKERTOMUS on työkalu, joka sisältää tilasto- ja rekisteritietoa

kaupungin nuorista. Hyvinvointikertomukseen kerätään kokemustietoa nuorten ja nuorten kanssa työskenteleviltä sekä linkitetään tutkimuksia Helsingin nuorista. Tietokeskus päivittää tietokantaa säännöllisesti.

– Sivusto tarjoaa monipuolista tietoa nuorten hyvinvoinnista päättäjille ja nuorten asioista kiinnostuneille. Sen avulla voidaan paremmin tukea nuorten mahdollisuuksia ja hyvinvointia, suunnittelija Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta sanoo.

Hyvinvointikertomusta tekee iso joukko asiantuntijoita. Tilasto- ja tutkimustiedon kokoamisesta vastaa tietokeskus. Indikaattorityöryhmässä toimii ammattilaisia tietokeskuksesta, nuorisoasiainkeskuksesta, sosiaali- ja terveysvirastosta ja opetusvirastosta. Nettisivustosta vastaavat tietokeskus ja nuorisoasiainkeskus yhdessä.

Rosan polku Visiomme on: koko Helsinki on nuorille kiva paikka. suudesta johtuvia lähtökohtaeroja, edistää kansalaiseksi kasvamista sekä luo harrastus- ja vaikutusmahdollisuuksia.

Nuorisoasiainkeskus pyörittää 60 nuorisotilaa, 1 800 harrastusryhmää ja järjestää tapahtumia.

Lähitulevaisuudessa aukeavia uusia

palveluja on esimerkiksi Maunulan uusi monitoimitalo, jossa yhdistyvät kirjasto, työväenopisto ja nuorisotalo. Uusi palvelu on myös Ohjaamo, josta nuoret saavat saman katon alta neuvoja kysymyksiin.

Nuoria mietityttävät muun muassa asumiseen, toimeentuloon, ulkomaille lähtemiseen, opiskeluun ja harrastamiseen liittyvät asiat. Nuorisotyötä tehdään jatkossa entistä enemmän nuorten kanssa kaikissa vaiheissa yhdessä, niin suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissakin. Vuorovaikutus ja yhdessä tekeminen on paras tae toiminnan

KOLMAS AMMATTI toden sanoo: Ravintolakokista sähköasentajaksi, sähkö-

asentajasta vaatetusompelijaksi. Rosan tie on vienyt nyt koulutusohjelmaan, jossa hän viihtyy.

Oman alan löytäminen nuorena ei ole helppoa: jopa 16 prosenttia ammattiin opiskelevista helsinkiläisistä keskeyttää opintonsa. Miten oikean alan voi löytää, kun joidenkin koulutusohjelmien nimetkin ovat nuorille vieraita?

– Eri opintolinjoja on ihan sikana, ja jotkut linjat ovat niin hassun nimisiä, etteivät ne kerro alasta mitään. Opinto-ohjaajien aika on rajallinen, joten jo peruskoulussa jää pitkälti omalle vastuulle selvittää, mitä eri aloilla tehdään, kertoo Rosa, 25.

Hän on opiskellut kahta eri ammattia ennen kuin löysi omalta tuntuvan alan vaatetusalasta.

Nuortenhyvinvointikertomus.fi

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

25

hyvinvointi teksti HENNA TANSKANEN kuvat SHUTTERSTOCK

Parannuskohteet selville Kunta10-tulosten mukaan henkilöstö suosittelee mielellään kaupunkia työnantajana ystävilleen.

Työyhteisötaidot sen sijaan vaativat kehittämistä.

74,4%

Oikeudenmukaista kohtelua johtamisessa

3,81

uskoo jatkavansa eläkeikään saakka.

asteikolla 1-5.

66,5%

79,1%

kokee saavansa riittävästi täydennyskoulutusta.

suosittelee työnantajaa.

11,1%

72,4 %:n

koki olevansa syrjinnän kohteena.

mukaan työhyvinvointitoimintaa on tarjolla.

Muutokset työssä ovat suuria

4,37 asteikolla 1-5.

29,9%

koki asiakasväkivaltaa.

24 % kokee, että työpaineita on paljon, hallintaa vähän.

K

unta10-tutkimuksen tulokset ovat nyt työpaikkojen käsiteltävinä. Tavoitteena on löytää parantamista vaativat asiat ja sopia niiden kehittämiselle aikataulu.

– Olen ylpeä hyvästä vastausprosentistamme, joka oli 69, henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi kaupunginkansliasta iloitsee.

Tutkijoille korkea vastausprosentti oli yllätys.

– Se kuvastaa sitä, kuinka ammattimaisella otteella kaupunki lähti ensikertalaisena tutkimukseen mukaan ja kuinka vakavasti tuloksia halutaan käyttää työn kehittämiseen, Työterveyslaitoksen professori ja tutkimuksen vetäjä Jussi Vahtera sanoo.

Helsinki sijoittui tuloksissaan isompiin kaupunkeihin verrattuna varsin hyvin.

– Hyvistä tuloksista kaikkein tärkein

26

on, että 79 prosenttia henkilöstöstämme suosittelisi kaupunkia työantajana.

Tutkimusten mukaan se kertoo hyvästä työtyytyväisyydestä ja työhyvinvoinnista, Pohjaniemi sanoo.

Tuloksissa vaihtelua

Kaupungin yksi vahvuus on työaikojen hallinta. Se tarkoittaa sitä, että työntekijä voi vaikuttaa vaikkapa työaikojensa sijoittumiseen, vuosilomiensa pitämiseen tai liukumiensa käyttöön.

– Työaikojen joustavuus ja hallinta vaikuttaa työssä pysymiseen ja siihen kiinnittymiseen. Joustavuus tietysti vaihtelee ammateittain, eikä se ole kaikkialla mahdollista, Pohjaniemi sanoo.

Moni on halukas jatkamaan nykyisessä työssään eikä ole harkinnut työnantajan vaihtoa. Moni myös uskoo siihen, että pystyy työskentelemään eläkeikään asti. Vahtera sanoo, että Helsinki

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

on näissä tuloksissa kärkipään kuntia.

– Halukkuus jatkaa työssä kertoo myös työhön sitoutumisesta, Pohjaniemi toteaa.

Kehitettävää ja huolestuttavaakin henkilöstöjohtajan mukaan ovat syrjinnän, työpaikkakiusaamisen sekä uhkaja väkivaltatilanteiden yleisyys työssä.

– Näihin kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota, ja esimiesten on tartuttava niihin välittömästi. Tarkasteluun otetaan myös, että työntekijät muistetaan pitää mukana heidän työtään koskevissa muutoksissa jo alusta lähtien, Pohjaniemi linjaa.

Vahtera kannustaa tarkastelemaan tuloksia suuntaa antavina. Ne kertovat nykytilanteesta, josta on hyvä ponnistaa eteenpäin.

– Monessa kohdassa kaupungin tulokset olivat erinomaiset, mutta sisäisesti on toki paljon vaihtelua, koska kau-

pungilla on tuhansia työyksikköjä. Löytyy tähtipaikkoja, mutta myös tukea tarvitsevia työyhteisöjä. Kaikkia tuloksia voi aina parantaa, Vahtera sanoo.

Kaikki mukaan kehittämiseen

Kunta10-tulokset ovat nyt työyhteisöjen käsittelyssä. Tulokset jakaantuvat neljään kokonaisuuteen, jotka koskevat työtä, työyhteisöä, johtamista ja halukkuutta jatkaa työssä.

– Jokaista kokonaisuutta kannattaa tarkastella ja avata erikseen, työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä kaupunginkansliasta sanoo.

Tuloksia käsitellään siten, että kaikki työntekijät pääsevät niistä keskustelemaan ja antamaan kehittämisideoita.

Syrjintää, kiusaamista sekä uhka- ja väkivaltaa koskevat tulokset on käsiteltävä kaikkialla riippumatta siitä, paljonko niitä virastossa ilmenee.

työterveyslääkäri – Kaikki vaikuttavat työpaikkakulttuuriin ja yhdessä sitä myös parannetaan. Asioiden käsittely vaatii aikaa, joten yleensä yksi käsittelykerta ei riitä, varsinkin jos huonoja tuloksia on paljon, Heikkilä sanoo.

– Tarkoitus on, että toukokuun loppuun mennessä tulokset on käyty läpi.

Jokainen virasto sopii 1–3 kehittämistavoitetta, jotka pohjautuvat työyksiköiden kehittämiskohteisiin, Heikkilä sanoo.

Moni on halukas jatkamaan nykyisessä työssään eikä ole harkinnut työnantajan vaihtoa.

Kaupunkitason kehittämistavoitteet onkin jo määritelty. Näitä ovat työyhteisötaitojen kehittäminen sekä työpaikkakiusaamisen ja asiakasväkivallan vähentäminen.

Toimenpiteet seurantaan

Työyhteisöt voivat pyytää apua Oiva Akatemiasta tulosten käsittelyyn ja asioiden kehittämiseen. Myös Helmen sivuilla on ohjeita Kunta10:n raportointiohjelmaan liittyen sekä ohjeita esimiehille tuloksien tulkintaa ja käsittelyä varten.

Syksyllä vastuuhenkilöiltä pyydetään kooste kehittämistoimenpiteistä, joiden toteuttamista myös seurataan kyselyn avulla. Vuonna 2016 tehtävä seuraava Kunta10-tutkimus näyttää, mihin suuntaan asiat ovat muuttuneet. 

Työyht eisössä o huoma n auttamist a ja avaisu utta

3,67 asteiko

lla 1-5.

Johtava työterveyslääkäri Jouni Silvo pohtii työterveyshuollon tehtäviä.

Työterveyshuolto – muutakin kuin sairausloman määräämistä MITÄ HYVÄ TYÖTERVEYSHUOLTO on, ja mitä se pitää sisällään? Mitä sen

pitäisi olla? On olemassa monenlaisia käsityksiä, jotka kaikki eivät kuitenkaan ole oikeita.

MONI TYÖSSÄKÄYVÄ ON tyytyväinen, jos pääsee nopeasti työterveys-

78,1% käynyt kehityskeskustelun.

lääkärin vastaanotolle, kun flunssa yllättää tai selkä alkaa vihoitella.

Työterveyshuolto tuntuu toimivan hyvin, jos vastaanottoaikoja on tarjolla riittävästi. Esimies puolestaan odottaa tukea, kun yksikön työt eivät suju, työntekijät ovat poissa työstä tai kun työpaikan ilmapiirissä on toivomisen varaa.

TYÖTERVEYSHUOLTOLAKI JA SIIHEN liittyvä asetus säätävät työterveys-

huollon järjestämisen työnantajan velvollisuudeksi. Nämä myös määrittelevät työterveyshuoltotoiminnan sisällön. Keskeistä nykyisessä työterveyshuollossa on työkyvyn riskien havaitseminen ja hallinta.

Edelleen on toki tärkeää, että työntekijät eivät altistu sellaisille klassisille terveysvaaroille kuten melu, erilaiset pölyt ja kemikaalit. Meidän aikanamme työelämässä on kuitenkin myös muita tekijöitä, jotka voivat vaarantaa työkyvyn ja terveyden. Tällaisia ovat esimerkiksi vuorotyön terveydelliset haitat, väkivallan uhka sekä epäasiallinen kohtelu ja häirintä.

Keskeistä nykyisessä työterveyshuollossa on yhteistyö työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken. Sen tulee olla suunnitelmallista ja tavoitteellista.

VASTUUN TOIMINNAN JÄRJESTÄMISESTÄ ja toteuttamisesta sekä synty-

Tutkimus hyödyttää kaikkia KUNTA10-TUTKIMUS TUKEE kaupungin työhyvinvoinnin strategista johtamista.

Henkilöstön hyvinvoinnilla on vaikutuksensa kustannuksiin, tuloksellisuuteen sekä työnantajan maineeseen.

Kunta10-tutkimuksesta hyötyvät kaikki. Johdolle tulokset kertovat työelämän laadusta ja henkilöstön työhyvinvoinnista. Työyhteisö puolestaan saa oikeanlaista tietoa omasta tilanteestaan. Tutkimus antaa pohjan työhyvinvoinnin kehittämiseen ja seurantaan sekä toimii keskustelun avaajana.

Kyselyyn vastanneet saavat äänensä entistä vahvemmin kuuluville. Tuloksia käsiteltäessä jokainen pystyy vaikuttamaan kehittämisehdotuksiin, toimenpiteisiin ja toteutukseen.

Helmi > Ajankohtaista > Kunta10-tutkimus

vistä kustannuksista kantaa työnantaja. Se vastaa työntekijöidensä työhyvinvoinnista. Jokaisella työntekijällä on kuitenkin aina vastuu omasta terveydestään ja työkyvystään siltä osin kuin se riippuu henkilökohtaisista valinnoista.

Työnantaja voi halutessaan järjestää työterveyshuollon kautta myös sairaanhoitoa, vaikka laki ei siihen velvoitakaan. Sairaanhoidon järjestäminen vaatii paljon resursseja, ja sen takia se onkin usein varsin näkyvä osa kokonaisvaltaisessa työpaikkaterveydenhuollossa.

TYÖTERVEYSHUOLLON ENSISIJAINEN TEHTÄVÄ kuitenkin on havaita ja

auttaa työnantajaa ennaltaehkäisevästi hallitsemaan työkyvyn riskejä ja uhkia. Näin luodaan edellytykset työurien pidentymiselle nousevien eläkeikien vaatimalla tavalla.

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

27

liikkeellä teksti TERHI RAUHALA kuvat SHUTTERSTOCK

Seiso ja liiku Liika istuminen on vaaraksi terveydelle. Tulossa on valtakunnallinen suositus maksimi-istumisajaksi päivässä.

T

arkastellaanpa tavallista toimistotyöntekijän päivää. Henkilö herää aamulla noin 7,7 tunnin yöunien jälkeen, venyttelee hiukan, napsauttaa kahvinkeittimen päälle ja istuu pöydän ääreen lukemaan aamun lehteä. Työmatkallaan hän istuu autossa, junassa, ratikassa, bussissa tai metrossa.

Työpaikalla hän istahtaa pöytänsä ääreen ja nousee siitä ehkä vasta, kun on lounaan aika.

Iltapäivällä hän istuu kokouksessa ja kotimatkalla jossakin kulkuneuvossa. Illalla keskiverto käy ulkoiluttamassa koiran ja istuutuu sen jälkeen sohvalle television ääreen.

Toimistotyötä tekevän päivästä yli yhdeksän tuntia kuluu helposti istuen. Hissit, liukuportaat ja kaukosäätimet vähentävät liikkumista entisestään. Hän istuu liikaa niin työssä kuin vapaa-ajalla, ja se on hengenvaarallista.

Liikunta ei kumoa haittoja

Liialla istumisella voi olla vaikutuksensa muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin sekä kakkostyypin diabetekseen. Asian tutkimus on kuitenkin vasta alussa.

Sen tutkimustulokset kuitenkin jo osoittavat, että istumisen terveyshaitat ovat muista elintavoista riippumattomia. Vaikka eläisi kaikin puolin terveellisesti, söisi oikein ja liikkuisi riittävästi, mutta jos istuu liikaa, ei välty siitä aiheutuvilta haitoilta.

Istumisen riskien on todettu kumoa­ van liikunnan tuomat hyödyt. Ainoa tehokas keino välttyä haitoilta on yksinkertainen: on noustava ylös monta ker-

28

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

taa päivässä.

– Tärkeintä on liike, että nousee tuolilta ja liikkuu ennen kuin istuutuu jälleen alas, toteaa liikunnansuunnittelija EevaLiisa Rautiainen liikuntavirastosta.

– Kyse ei ole taukojumpasta, vaan istumisen tauottamisesta, Rautiainen sanoo.

Myös istumisen vähentämisen vaikutuksia on tutkittu. Tulokset ovat erittäin kannustavia. Jo pelkästään istumista vähentämällä sekä lisäämällä kasviksia ja hedelmiä ruokavalioon voi esimerkiksi pudottaa painoaan tehokkaammin kuin vain liikuntaa sekä kasviksia ja hedelmiä lisäämällä.

UP! - Aktiivisempi päivä alkoi

Rautiainen ja liikunnansuunnittelija Pilvi Heinonen liikuntavirastosta ovat suunnitelleet henkilöstöliikunnalle UP! – Aktiivisempi päivä -hankkeen. Se pureutuu istumisen vähentämiseen.

– Meillä työskentelee paljon istumatyötä tekeviä ihmisiä. Jos istumisen aiheuttamia terveyshaittoja voidaan edes osittain vähentää, siitä koituu suuri hyöty ja säästö, Heinonen sanoo.

Aktiivisempi päivä jatkuu vuoden loppuun. Sen aikana halutaan paitsi nostaa esiin istumisen terveyshaittoi-

hin liittyvät faktat myös luoda työyhteisöihin ilmapiiriä, joka sallii fyysisesti aktiivisemman työtavan konttoreissa. Esimiehet ovat asian­edistäjinä merkittävässä asemassa.

– Liikunta-alan ammattilaisten tapaamisissa olen huomannut, että suhtautuminen on muutamassa vuodessa muuttunut. Seminaarin tai pitkän kokouksen aikana on aivan tavallista, että ihmiset nousevat välillä seisomaan tai jaloittelemaan kesken kaiken, Rautiainen kuvailee.

Istuessa verenkierto hidastuu ja samalla aivoihin kulkeutuvan hapen määrä vähenee. Onkin huomattavasti todennäköisempää, että kuningasidean saa seisten kuin istuen.

Opettele seisomaan

Aktiivisempaa päivää toteutetaan yhteistyössä kaupunginkanslian, työterveyskeskuksen ja liikuntaviraston henkilöstöliikunnan kanssa. Hankkeessa halutaan tehdä myös tiivistä yhteistyötä työsuojeluvaltuutettujen kanssa.

– Jos istumisen haittojen kartoitus tulisi osaksi työsuojelun vaarojen arviointia, tietoisuus tärkeästä asiasta menisi niin sanotusti suoraan rakenteisiin, Rautiainen toteaa.

Molemmat naiset ovat itsekin aktiivisesti opetelleet pois istumisesta.

– Vaatii keskittymistä oppia seisomaan, Heinonen tunnustaa.

Hän käyttää sähköpöytää, ja lisäksi toi-

Istuessa ihmisen energiankulutus on lähes lepotilassa. Seistessä energiaa kuluu 13 prosenttia enemmän ja jos vielä liikutat jalkojasi, energiankulutus tuplaantuu istumiseen verrattuna.

Istumissuosit ukset tulossa

MYÖS VALT

AKUNNAL

LISESTI on he kustannuksiin rätty istumis en riskeihin kansantalou ja niiden delle. Istum mien hinnak isesta aiheu si on arvioitu tu vi en ongel­ Su om Tämä koostu essa miljard u terveyden i euroa vuos h u ol ittain. to nuksista sekä on kohdistu vista suorista epäsuorista kustan­ sairauspoiss kun ja ennena aolojen, tuot ikaisten kuol tavuuden la emien aiheut s­ Sosiaali- ja te tamista kustan rveysministe nuksista. riön alaisuud työryhmä ju es sa toimiva as lkaisee valtak iantuntija­ unnalliset is kana. Ne tarj tumissuosituk oavat keinoja set kevään ai eri ikäryhmill ja määrittelev ­ e istumisen vä ät yhtäjaksoi hentämiseen sen istumisen Työryhmässä en im mäisajan. mukana ole va UKK-inst ­Vasankari on ituutin johta arvioinut, et ja Tommi tä istumisen suositus aset vuorokautine tuu kuuden ja n enimmäis­ kahdeksan tu nnin väliin.

mistossa on rekkitanko, jossa Heinonen käy työpäivän aikana välillä roikkumassa.

Rautiainen puolestaan yrittää liikkua pitkin päivää. Esimerkiksi tulosteen tarvitessaan hän printtaa sen kauimmaiselle tulostimelle ja saa siten jaloiteltua.

– Istumisen vähentäminen ei ole välineistä kiinni. Jokainen voi tehdä työpäivästään aktiivisemman helpoin konstein, naiset vakuuttavat.

Hankkeesta löytyy Helmi-intrasta paljon tietoa ja vinkkejä. Luvassa on myös tapahtumia ja kilpailuja.

Syksystä alkaen työyhteisöt voivat tilata asiantuntijan pitämään tietoiskun omaan toimipisteeseensä. Noin parinkymmenen minuutin innostava info sopii hyvin vaikka kahvitauolle. 

Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstöliikunta > Aktiivisempi päivä

Ylös penkistä > Tauota istumista: nouse seisomaan, liiku. > Istu satulatuolilla tai human tool -istuimella. > Vuorottele istumisen ja seisomisen välillä, jos sinulla on sähköpöytä. > Tulosta kauemmas, käy kauempana wc:ssä ja jää yksi pysäkinväli ennen määränpäätä pois. > Ehdota palaverin pitämistä kävellen tai seisten. > Karsi kaikki turha istuminen työmatkalla, palavereissa ja lounaalla.

Juo pystykahvit. Katso iltauutiset seisten ja harjoita samalla lihaskuntoa.

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

29

Kuva LAURI ROTKO

ilmoitustaulu

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 12. toukokuuta.

Visit Helsinki ja Radio Helsinki etsivät Helsingin salaisuutta ■■ MIKÄ TEKEE HELSINGISTÄ erityisen rakastettavan? Onko se jokin paikka, asia, asenne, tapahtuma vai tarina? Mitä mahtavaa haluat kertoa Helsingistä ulkomaalaisille ystävillesi?

Visit Helsinki yhdessä Radio Helsingin kanssa kysyy tätä radiokanavan kuuntelijoilta 13.4.–15.5. välisenä aikana. Ajatukset voi käydä kertomassa osoitteessa helsinkisecret.fi sanoin, kuvin tai videoin ja osallistua samalla keskusteluun radion somekanavissa. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan. Kampanjalla saadaan myös ideoita ja näkökulmia kaupungin markkinoinnin suunnitteluun.

Osallistujat voivat voittaa upeita palkintoja. Pääpalkinto on Flow-festivaaliviikonloppu elokuussa Helsingissä majoituksineen ja lisämausteineen itselle ja ulkomailla asuvalle ystävälle.

Maailman maat kohtaavat souduissa ■■ STADIN SOUDUT SOUDETAAN 28.8. klo 15 alkaen Helsingin Soutustadionilla, Merikannontie 8.

Teemana on Maailman maat.

Tapahtumassa on kaksi kilpailusarjaa: 1. Maailman maat eli joukkueet, jotka tulevat soutamaan ja pitämään hauskaa (asukisa). 2. Grand Prix -sarja, jossa soudetaan kovaa ja katsotaan kuka on stadin nopein. Tähän sarjaan valittavat joukkueet hyväksyy soutujen järjestelytoimikunta. Yhtenä valintakriteerinä on, että joukkue on sijoittunut edellisen vuoden kisassa 10. nopeimman joukkoon.

Soutujoukkueessa pitää olla 15 henkeä (14 soutajaa ja perämies), ja soutajista vähintään neljän tulee olla naisia. Osallistumismaksu on 170 euroa joukkueelta, ja se sisältää lämpimän ruuan.

Sitovat ilmoittautumiset 15.6. mennessä: Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta > Stadin soudut 28.8. Ilmoittautumisessa kysytään joukkueen nimi, sarja, virasto tai liikelaitos, yhteys- ja varayhteyshenkilö, puhelinnumero ja sähköpostiosoite sekä starttiaikaa koskeva toivomus.

Järjestelytoimikunta varaa itselleen oikeuden rajata osallistuvien venekuntien määrää tapahtuman joustavan läpiviemisen varmistamiseksi. Tiedustelut: yleisinfo ja soutujärjestelyt Teijo Rautio, puh. 050 559 1604 ja soututalous Eija Niemimaa, puh. 050 559 2168.

Stadin Soutuklubi vuokraa veneitä harjoittelua varten. Varaukset stadin.soutuklubi@gmail.com.

Kuva MARI THORIN

Kesäkukat kaupunginpuutarhalta

Kesällä Iso Iiluotoon ■■ KALLAHDENSELÄLLÄ SIJAITSEVAN HENKILÖSTÖN virkistyspaikan Iso Iiluodon majoitustilojen varauksia otetaan vastaan 18.4. alkaen. Tilojen käyttö on ilmaista, ja ne ovat käytössä 15.5.–13.9.

Varauksia otetaan vastaan: • la 18.4. klo 9–12 ja 13–16, puh. 310 87807 ja 310 78516.

• ma–pe 20.4.–25.9. (ei arkipyhinä 14.5., 19.6. ja 20.6.) klo 12.30–16.30, puh. 310 87807.

Varatessa varaudu ilmoittamaan oma: • virasto • toimipiste tai osasto • työpaikan PL-osoite • henkilönumero (viisinumeroinen luku palkkatodistuksesta) • sähköpostiosoite • puhelinnumero • henkilötunnus • kotiosoite Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Virkistys- ja lomapaikat

30

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

■■ STARAN KAUPUNGINPUUTARHAN KESÄKUKKIEN taimimyynti alkaa kevätkukilla vappuviikolla. Toukokuun aukioloajat arkisin klo 9–14.

Muista myös suosittu kesäkukkatapahtuma Stara kukkii 19.–21.5. (ti–to) klo 7–17 ja 22.5. (pe) klo 7–15.

Stara kukkii -päivillä on uutuuksia, kuten tummalehtisiä daalioita, matalia kosmoskukkia, uusia tähtisilmälajikkeita, kirjosalviaa, minttua, timjamia, kolalle tuoksuvaa tuoksupelargoniaa ja paljon muuta!

Osoite: Hammarskjöldintie 1 B.

Sormet multaan ■■ TYÖVÄENOPISTON PUUTARHALUENNOISSA ANNETAAN vinkkejä pihan, parvekkeen ja palstan hyötykasvien viljelystä. Luennoitsijana on hortonomi, puutarhaneuvoja Kirsi Tuominen. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. > 16.4. klo 18.45–20.15. Parveke paratiisiksi. Kanneltalo, auditorio, Klaneettitie 5. > 17.4. klo 14–15.30. Villiinny vihanneksista. Mitä kaikkea palstalla voi kasvattaa? Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26. > 23.4. klo 18.45–20.15. Puutarhan kevättyöt, Kanneltalo, auditorio, Klaneettitie 5.

Ristikko nro 2/2015

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 12.5. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 12.5. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 1/2015:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Pentti Virtanen, Juha Hiekkataipale, Pirkko Otava, Kati Virolainen ja Vesa Heiskanen. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

31

02

Helsingin henki @KjJu

kuva PEKKA HOLMSTRÖM

2015

s

si Sunnuntaina päätämme siitä, kuka päättää.

Osallistu. Äänestä. #eduskuntavaalit #demokratia #OpenHelsinki

huhti–toukokuu 2015

{ uusi duuni }

Kielien taitaja KUKA: Kalle Ahtola AMMATTI: suunnittelijaopettaja TÖIHIN: 1.1.

TOIMIPAIKKA: Suomenkielinen työväenopisto, Silkkikutomo

Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Tehtäviini kuuluu espanjan ja portugalin opetus, työn suunnittelu ja seuranta. Työhön sisältyy myös kokouksia, opintoneuvontaa ja kurssiilmoittautumisten vastaanottoa.

Mitä teit aiemmin?

Opetin espanjan kieltä tuntiopettajana eri opistoissa pääkaupunkiseudulla. Olen työskennellyt myös useita vuosia ilmailualalla.

Millainen on työyhteisösi?

Siihen kuuluvat kielten tiimi eli muut suunnittelijaopettajat ja esimieheni sekä toimipisteiden muu henkilöstö. Teemme yhteistyötä kustantajien ja muiden työväenopistojen kanssa.

Keitä opiskelijat ovat?

Kurssista riippuen opiskelijat ovat nuorista aikuisista eläkeikäisiin. Ihmiset matkustavat paljon, ja se synnyttää kipinän tutustua vieraisiin kieliin ja kulttuureihin. Kielten opiskelu voi liittyä myös työhön tai ihmissuhteisiin.

32

Helsingin henki | Huhtikuu 2015

Mihin asioihin olet tarttunut?

Olen tutustunut kollegoihini ja oppilaisiini sekä paneutunut toimenkuvaani. Kevään ohjelmaan kuuluu syksyn ohjelman suunnittelu.

Mihin suuntaan työtä voisi kehittää?

Haluamme vastata mahdollisimman hyvin kysyntään sekä tarjota uusia ja mielenkiintoisia kursseja kaupunkilaisille. Tämä vaatii paljon etukäteistyötä ja koordinointia.

Mitä haasteita tehtävässä on?

Opetuksen suunnitteluun ja oman osaamisen ylläpitämiseen kuluu helposti aikaa. Tärkeää on tarjota sisällöltään vaihtelevia ja suullista kielitaitoa aktivoivia harjoituksia. Samalla on huolehdittava omalla vastuulla olevien tehtävien kokonaisuudesta.

Mikä on kivaa työssäsi?

Pidän työni monipuolisuudesta. Vaihtelua tuo opetus eri toimipisteissä. Työskentely ammattitaitoisten kollegoiden ja motivoituneiden oppilaiden kanssa on antoisaa.

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Vietän paljon aikaa tokaluokkalaisen poikani kanssa, tapaan ystäviä, lenkkeilen, pyöräilen, valokuvaan, luen sekä matkustelen.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Asun Hermannissa ja käytän enimmäkseen julkisia kulkuvälineitä ja säiden salliessa pyörää.

15.4.–18.5.

ANNANTALON KEVÄTFESTARI Annantalon teatteri- ja tanssiryhmät esittävät 12 eri esitystä, 34 näytöstä. Maksuttomiin tilaisuuksiin paikkavaraukset: annantalo.teatterikasvatus@hel.fi, Annantalo, Annankatu 30. annantalo.fi

20.–21.4.

HYVÄNTEKEVÄISYYSTALKOOT Talkoissa ommellaan lahjoitusmateriaaleista vaatteita SPR:lle jaettavaksi apua tarvitseville. Pohjois-Haagan toimipiste, käsityöluokka, Näyttelijäntie 14, klo 10–15. opistostakasin.fi

6.–21.5.

TÄNÄÄN – HUOMENNA – NYT Nuori Taide 2015: Nuorisoasiainkeskus tarjoaa nuorille taiteenharrastajille mahdollisuuden esitellä töitään. Stoa, Turunlinnantie 1, Itäkeskus. Vapaa pääsy. stoa.fi

17.5.

MUSIIKKIA! KAUPUNGIN SOIVAT MUISTOT Yleisöopastus Musiikkia!-näyttelyssä kertoo musiikin historiasta uudella tavalla. Hakasalmen huvila, Mannerheimintie 13b, klo 15. helsinginkaupunginmuseo.fi

3.6.

HELSINGIN HENKI ILMESTYY Aiheina työn kehittäminen ja innovointi, kaupunkimuotoilu, työyhteisötaidot, tietoturva, Ohjaamo ja Helsinki City Hall Dancers.