Helsingin henki 2/2016

henki Helsingin

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

0 20162 HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

Tukkutorin kylmätekniikka

Turvallisuuskierros on osa toimintaa

asukas 24

Kätevä ja kevyt tavarafillari

reppari 16

ympäristö 14

Jani Häkkisen käsissä 10

Koe kaupungin fiilis!

Tehdään parempi kaupunki

pääkirjoitus päätoimittaja Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Hallintösääntö päätöksentekoon

K

aksi kuukautta sitten kaupunginvaltuusto teki päätöksen kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisesta, ja nyt esitys hallintosäännöstä, jossa kuvataan kaupungin uusi organisaatio, on tulossa päätöksentekoon.

Alusta lähtien tiedettiin, että jatkovalmistelun aikataulu on tiukka. Uuden organisaation edellyttämät, muun muassa johtamiseen, talouteen, tietotekniikkaan ja henkilöstöön liittyvät järjestelmät pitää saada valmiiksi 1.6.2017 mennessä, kun uusi organisaatio astuu voimaan tulevan valtuustokauden alusta. Kaupunki on iso toimija, ja päätettävää seuraavista organisaatiotasoista, henkilöstön sijoittumisesta ja toiminnan toteuttamisesta on paljon.

Kymmenen työryhmää on työstänyt toimialojen ja niihin sisältyvien palvelukokonaisuuksien organisaatiota ja tehtäviä. Toimialojen lisäksi on valmisteltu keskushallinnon ja toimialojen hallinnon organisaatiota sekä uutta johtamismallia ja pormestarien tehtäviä.

Työryhmät ovat pystyneet erittäin tiukassa aikataulussa tuottamaan hyvää valmistelua.

Ryhmien jäsenet ovat paitsi uudistuksen toteuttajia myös monet itse uudistuksen kohteina. Valmistelun tulokset kertovat kaupungin asiantuntijoiden osaamisen ja vastuullisuuden tasosta.

Muutos pyritään tekemään esimerkillisen hyvin. Silti olemme kaikki myös oppilaina, koska näin iso uudistus kaupungin organisaatiossa hakee historiassa vertaistaan.

Uudistuksen valtuustostrategiaan sisältyvinä tavoitteina on, että kaupunki on jatkossa toimintatavoiltaan yhtenäisempi, demokraattinen päätöksenteko heijastuu paremmin kaupungin johtamiseen, asukaslähtöisyys ja kaupunkilaisten osallisuus paranevat, johtaminen selkeytyy ja palvelut tuotetaan kustannustehokkaammin. Uudistus myös tarjoaa johdolle ja henkilöstölle ainutlaatuisen mahdollisuuden uudistaa toimintatapoja.

Mikäli suunniteltu aikataulu pitää, kaupunginvaltuusto päättänee johtamisjärjestelmäja organisaatiouudituksesta ennen juhannusta 22. kesäkuuta. Kaikista päätöksenteon vaiheista uutisoidaan Helmessä.

Johtamisen jaosto ja johtajisto saavat jokaviikkoisissa kokouksissaan tilannekatsauksen uudistuksen vaiheesta. Kaupungin henkilöstötoimikunta on uudistuksen seurantaryhmä. Sen päätöstiedotteet jaetaan laajalla jakelulla, ja ne tallennetaan kaikkien saataville Helmeen kohtaan Kaupungin henkilöstötoimikunta.

Kun uudistus etenee syksyllä, ihmisten osallistuminen ja vaikuttamismahdollisuudet muutokseen lisääntyvät koko ajan. Silloin on tärkeintä, että työyhteisöissä keskustellaan uudistuksesta ja että ihmiset voivat osallistua ja vaikuttaa omalta osaltaan muutokseen.

Työyhteisöt ja virastot saavat tukea uudistuksen läpivientiin kaupunginkanslian henkilöstöosastolta, kaupunginkanslian viestinnästä, Oiva Akatemiasta ja Työterveys Helsingistä. Lue tämän numeron pääjuttu uudistuksesta ja muutostuesta. Seuraa myös Helmen uutisia ja Kaupunki uudistuu -sivustoa. Siellä on myös uudistuksen viestintäsuunnitelma, jota päivitetään valmistelun ja päätöksenteon myötä.

,,

kuva HSL/LAURI ERIKSSON

Valmistelun tulokset kertovat osaamisesta ja vastuullisuudesta.

// vinkki Vältä ruuhka polkemalla KUN STADILAINEN POLKEE, fillari kulkee. Tänä keväänä Helsingin jul-

kisen liikenteen välineet täydentyivät kantakaupungin alueella keltaisilla kaupunkipyörillä. Ruoholahden, Taka-Töölön ja Sörnäisten alueiden sisällä on toukokuusta alkaen 50 polkupyörän lainauspistettä ja 500 pyörää. Vuoden päästä verkosto laajenee, ja silloin lainattavissa on jo 1 500 kaupunkipyörää.

– Helsingissä kokeiltiin aiemminkin kaupunkipyöriä, mutta palvelussa oli ongelmansa ajan tekniikasta johtuen, kertoo HKL:n projektiinsinööri Samuli Mäkinen.

Uudella järjestelmällä halukkaat löytävät ja saavat pyörän helposti käyttöönsä. Käyttäjäksi voi rekisteröityä netissä, kännykällä tai pyöräasemalla. Hinnatkaan eivät huimaa: vuosimaksu on 25 euroa ja päiväkäyttö viisi euroa. Kertyvillä maksuilla rahoitetaan järjestelmän pystyssä pysymistä, aivan kuten muussakin joukkoliikenteessä.

Kun kerran on laittanut järjestelmään yhteys- ja maksutietonsa, lainaaminen onnistuu näyttämällä matkakorttia polkupyörän tangossa olevalle laitteelle. Ilman matkakorttiakin pyörän saa käyttöön henkilökohtaisella koodilla. Pyörällä voi ajaa puoli tuntia kerrallaan ilmaiseksi, ja pidempi kruisailu maksaa muutaman euron. Tangon laite huolehtii matka-ajan kulumisesta. Pyörän voi palauttaa mille tahansa pyöräasemalle.

– Kaupunkipyörillä täydennetään julkista liikennettä. Pyörällä pääsee liikkumaan itsenäisesti, ja se lyhentää matka-aikoja. Haluamme kannustaa siihen, että pyöriä olisi koko ajan tarjolla halukkaille esimerkiksi matkaan työpaikalta metrolle tai Espalta Kaivopuistoon.

Helmi > Kaupunki uudistuu.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Osoitteenmuutokset tulee ilmoittaa omalle palkka-asioiden hoitajalle tai palkanlaskijalle.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 3 5.10. Nro 4 8.12.

Aineistopäivät 16.9. 17.11.

2

Helsingin henki | Toukokuu 2016

sisältö

06 teema

Hallintosääntöesitys menee päätöksentekoon – tilannekatsaus organisaatiouudistukseen.

14 ympäristö

Ympäristökeskuksen tavarafillarilla kulkevat helposti mukana laitteet ja mittarit, eikä parkkipaikkaakaan tarvitse etsiä.

15 työkalut

Kaupungin julkisia tiloja voi varata moneen käyttöön Varaamo-palvelusta.

asukas

24

Juuri avatussa kaupungimuseossa historia herää eloon. Uusitut tilat kutsuvat viihtymään pitkään.

22 kaffella

Opetusvirastossa haluttiin irti turhasta byrokratiasta kilpailulla. Miten se toteutettiin?

26 hyvinvointi

Kunta10-tutkimus käynnistyy taas syyskuussa.

28 liikkeellä

UP! – Aktiivisempi päivä -hankkeessa pilottivirastoissa aktiivisuus lisääntyi.

32 uusi duuni

Timo Väisänen on ollut Staralla kesäduunissa jo 17-vuotiaasta lähtien.

10

duunissa

Tukkutorin porukka hallinnoi tukkukaupan keskusta, kolmea kauppahallia ja yhdeksää torialuetta.

16

reppari

Turvallisuuskierrokset paljastavat päiväkotien työturvallisuuden puutteet.

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

ammatti

20

Tapio Korhonen jäi eläkkeelle hyvillä mielin.

12

hanke

Töissä Suomessa -hanke kokoaa laajan joukon toimijoita yhteistyöhön maahanmuuttajien työllistämiseksi.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMIT­TAJA Katariina Käyhkö, puh.

310 64988, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2016 Jussi Kaisjoki pj, Essi Eranka, Jussi Karmala, Heikki Mäntymäki, Annamari Korpi, Roger Nordman (JUKO), Olli Riihimäki (KTN), Stefan Loman (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia OMA Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, SISÄLTÖMUOTOILIJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2016 PAINOS 37 500 kpl 28. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | Toukokuu 2016

3

Henkilöstö elää entistä terveellisemmin ■■ VALTAOSA HENKILÖSTÖSTÄ ARVIOI työkykynsä hyväksi. Työntekijöistä 78 prosenttia kokee työkykynsä kouluarvosanalla 8–10 arvoiseksi. Aktiivisesti liikkuvien ja kokonaan tupakoimattomien määrä on kasvanut. Esimiestyö on parantunut ja lähiesimiehen taito huomioida työntekijää on jatkuvasti kohentunut vuodesta 2010. Samoin työyhteisöjen

yhdessä toimiminen ja työn kehittäminen on parantunut. Tiedot käyvät ilmi viime vuoden lopussa työterveyshuollon toteuttamasta työterveyskyselystä.

Työn stressaavuus taas on hieman lisääntynyt. Stressaantuneisuus ja palautumisen jääminen puolitiehen ovat valtakunnallisesti havaittuja suuntauksia, jotka asiantuntijoiden mukaan ovat

yhtey­dessä työelämän ja yhteiskunnan muutoksiin. Myös unen laadun, oman toimeliaisuuden ja energisyyden koetaan aiemmasta hieman heikentyneen.

Nykyisin joka toinen vuosi toteutettavan työterveyskyselyn tulokset kertovat työntekijän ja koko henkilöstön työssä jaksamisesta, työssä jatkamisen edellytyksistä ja elintavoista.

Jokainen kyselyyn vastannut sai henkilökohtaisen, liikennevaloin merkatun palautteen.

-Työntekijät saivat palautteen välittömästi, kun vastasivat siihen sähköisesti. Palautteet perustuvat tutkimukseen ja työterveyden asiantuntijoiden kokemukseen, kertoo Työterveys Helsingin kehittämispäällikkö Eija-Maria Gerlander.

Vihreä tulos kertoo kyseisen asian olevan hyvin. Keltainen kehottaa miettimään asiaa ja ottamaan mahdollisesti yhteyttä työterveyshuoltoon. Punainen valo viestittää, että asiaa on tärkeä selvittää pikimmiten esimerkiksi oman työterveyshoitajan kanssa. Työterveyshuolto ottaa yhteyttä kaikkiin, jotka arvioivat työkykynsä sijoittuvan 0–5 välille ja jotka eivät ole työterveyden asiakkaana.

Lisätietoa saat omalta työterveyden palvelupäälliköltä ja työterveystiimiltä.

Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys

Vuosilomalain muutoksilla ei vaikutusta henkilöstölle

kuva ISTOCKPHOTO

■■ EDUSKUNTA HYVÄKSYI HUHTIKUUN alussa vuosiloma­lakiin muutoksia, jotka vähentävät vuosilomakertymää äitiys-, isyysja vanhempainvapaan ajalta. Muutoksella palautettiin myös vuosiloman siirtämiseen omavastuuaika tilanteessa, jossa työntekijä sairastuu vuosilomansa aikana.

Muutokset eivät kuitenkaan koske kuntasektoria. Perhe­ vapaan lomakertymän määräytymisestä ja vuosilomalla sairastumisesta johtuvasta vuosiloman siirrosta on sovittu voimassaolevalla työ- ja virkaehtosopimuksella, jota noudatetaan lainmuutoksista riippumatta.

Työelämän

Heräsikö kysymys?

Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi

4

■■ Mihin tarkoitukseen työhyvinvointimäärärahoja myönnetään?

Työhyvinvointimäärärahoilla tuetaan virastojen ja liikelaitosten työhyvinvointihankkeita, jotka ylläpitävät henkilöstön työhyvinvointia ja -turvallisuutta muutoksessa, kehittävät työkykyjohtamista tai edistävät työhyvinvoinnin tilaan liittyvän tiedon hyödyntämistä johtamisessa.

■■ Tuen haku uudistui. Miten ja miksi?

Uudistuksella pyritään saamaan aikaan entistä vaikuttavampia hankkeita. Tukea

Helsingin henki | Toukokuu 2016

kuva MARJA VALJUS

kuva ISTOCKPHOTO

uutisia

■■ STADIN SOUDUT KISATAAN 26.8. Helsingin Soutustadionilla. Teemana on Stadin ammatit ennen ja nyt.

Souduissa kilpaillaan kahdessa sarjassa. Stadin ammatit ennen ja nyt -sarja on tarkoitettu joukkueille, jotka tulevat ennen muuta viihtymään ja pitämään hauskaa. Grand Prix -sarja on tarkoitettu joukkueille, jotka ottavat tosissaan mittaa siitä, kenen venekunta on nopein.

Joukkueen osallistumismaksu on 170 euroa, ja siihen sisältyy lämmin ateria soutajille. Joukkueeseen tarvitaan 15 henkilöä, ja vähintään neljän on oltava naisia.

Ilmoita joukkueesi 10.6. mennessä Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta Lisätiedot Teijo Rautio, puh. 050 559 1604 ja Pekka Markkula, puh. 050 336 3782.

■■ HELSINGIN KAUPUNKI SIJOITTUI kuudenneksi tekniikan ja luonnontieteiden alan ihannetyönantajalistauksessa, kertoo Universumin opiskelijatutkimus 2016, jossa oli mukana 11 444 suomalaista korkeakouluopiskelijaa. Kaupunkia paremmin sijoittuivat Kone, Google, Suomen ympäristökeskus, ABB ja Ramboll. Kaupungin taakse sen sijaan jäivät muun muassa UPM, VTT, Microsoft, Orion, YIT, Neste, Finnair, Skanska ja Fortum.

haetaan ensimmäistä kertaa sähköisellä hakulomakkeella, joka ohjaa kohta kohdalta hankkeen suunnitteluun.

Hankkeiden tueksi järjestetään työpajoja ennen niiden alkamista, hankekauden puolivälissä ja niiden päätyttyä.

kuussa järjestettävistä Rikastamo-työ­ pajoista.

Lopulliset hakemukset jätetään 3.10. mennessä samalla sähköisellä lomakkeella.

Päätökset rahoitettavista hankkeista tehdään tämän vuoden loppuun mennessä.

■■ Miten tukea haetaan?

Virastot ja liikelaitokset voivat hakea tukea työhyvinvointihankkeilleen lähettämällä alustavan hakemuksen sähköisellä lomakkeella 29.7. mennessä. Hakijan tulee myös ilmoittautua yhteen elo–syys-

Kysymyksiin vastasi HR-asiantuntija Marjatta Peltonen kaupunginkansliasta.

Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Työhyvinvointihanketuki

stadi

365

Stadikka ja Kumpula kutsuvat

Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut

Työmarkkina-asiantuntija Sari Kuutamo kaupunginkansliasta kertoo, miten yhteistoimintaa toteutetaan uudistuksessa.

O kuva LAURI ROTK

■■ KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKORTILLA SAA alennusta sisäänpääsymaksuista Uimastadionilta 8.5.–18.9. ja Kumpulasta 28.5.–28.8.

Alennettu kertamaksu on 2 euroa, yhden kuukauden ja 10 kerran henkilökohtaiset kortit 16 euroa sekä kausikortti 48 euroa.

Kuukausi- ja kausikorttia sekä 10 kerran henkilökohtaista korttia varten tulee olla henkilökohtainen asiakaskortti, jonka hinta on 4 euroa. Asiakaskortin hinnasta ei anneta kaupungin alennusta. Alennuksen saamiseksi esitetään kaupungin henkilöstökortti lippua tai korttia ostaessa.

Uimastadionilla on tarjolla henkilöstölle uusi kuntosali & uinti -etu. Henkilöstökortilla saa 25 prosentin alennuksen kuntosali & uinti -kausikortista ja yhden kuukauden sekä 10 kerran korteista. Henkilöstökortilla saa myös monia muita etuja.

Yhteistoiminta mahdollistaa henkilöstön osallistumisen uudistukseen

Työllisyyspalveluista tukea työkokeilukiintiöön ■■ VIRASTOILLA JA LIIKELAITOKSILLA on mahdollisuus ottaa työtön helsinkiläinen työkokeiluun. Kaupunginhallitus on ohjeistanut tavoitteeksi, että kaikilla toimialoilla on tänä vuonna toteuduttava vähintään 1,5 prosentin työkokeilukiintiö suhteessa muuhun henkilöstömäärään.Työkokeilusta ei makseta palkkaa, mutta siihen osallistuva saa valtiolta työmarkkinatukea

tai ylläpitokorvausta. Työkokeilun tavoitteena on hakijan ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttäminen tai työmarkkinoille paluun tukeminen. Kaupunginkanslian työllisyyspalvelut auttaa rekrytointi­ aikataulujen, virastokohtaisten tavoitteiden ja muiden yksityiskohtien selvittämisessä.

Helmi > Henkilöstö > Työllistäminen > Työkokeilu

■■ RAHOITUSJOHTAJA TUULA SAXHOLM hoitaa kansliapäällikön avoinna olevaa virkaa toukokuun alusta. Kansliapäällikkö Tapio Korhonen jäi eläkkeelle 1. toukokuuta.

Tulevassa organisaatiossa kansliapäällikkö on toimialajohtajien esimies ja kaupunginhallituksen esittelijä. Kansliapäällikkö johtaa keskushallintoa. Kansliapäällikön virka pannaan avoimeen hakuun sen jälkeen,

Avoin ja vuorovaikutteinen keskustelu luo edellytyksiä osallistumiselle muutoksessa.

kun valtuusto on päättänyt uudesta hallintosäännöstä, jossa myös kansliapäällikön tehtävät määritellään. Kansliapäällikkö nimitetään määräajaksi johtajasopimuksella.

Pekka Sauri

kuva HELSINGIN KAUPUNKI

Tuula Saxholm hoitaa kansliapäällikön tehtäviä

■■ JOHTAMISJÄRJESTELMÄN UUDISTAMISESSA HENKILÖSTÖN osallistuminen toteutetaan hyvää yhteistoimintamenettelyä ja kaupungin yhteistoimintasopimusta noudattaen. Uudistuksen valmistelu ja myös sen yhteistoiminta tapahtuvat vaiheittain. Valmisteluvaiheen sisältö ratkaisee, missä yhteistoimintaa kulloinkin toteutetaan. Muutoksen tueksi on laadittu kaupungin yhteistoimintasuunnitelma, joka sisältää edustuksellisen ja työyhteisötason sekä henkilökohtaisen yhteistoiminnan tason. Suunnitelma löytyy Helmen Kaupunki uudistuu -sivustolta, ja suunnitelmaa päivitetään valmistelun edetessä.

Yhteistoiminnalla mahdollistetaan henkilöstön tai heidän edustajiensa osallistuminen uudistukseen. Kokouksissa käsitellään uudistuksen perustelut, valmistelun aikataulut, vaihtoehdot ja uudistuksen vaikutukset. Avoin ja vuorovaikutteinen keskustelu luo edellytyksiä osallistumiselle muutostilanteessa.

Toimialojen, palvelukokonaisuuksien ja hallintosäännön valmistelussa nyt keväällä yhteistoimintaa toteutetaan yhteistoimintaelimissä, ylimmän johdon yt-tilaisuuksissa ja hallintoyksiköissä. Kaupungin henkilöstötoimikunta toimii muutoksen seurantaryhmänä. Kun jatkovalmistelussa syksyllä edetään alaorganisaatiorakenteen valmisteluun, yhteistoiminnan painopiste siirtyy virastoihin ja työyksiköihin, joissa muutosta käsitellään henkilöstön kanssa tarkemmin. Yhteistoiminnan toteutumisesta vastaa nykyinen johto ja esimiehet. Kaupunginkanslian viestinnällä varmistetaan, että jokainen yksikkö saa tietoa valmistelun etenemisestä ja aikatauluista.

Yhteistoimintamenettelyssä edetään henkilökohtaiseen yt-käsittelyyn siinä vaiheessa, kun henkilön tehtäviin, asemaan tai sijoittumiseen tiedetään tulevan olennaisia muutoksia. Henkilön kanssa käydään tällöin tarkemmin läpi muutoksen vaihtoehdot ja vaikutukset.

Keskustelu kirjataan muistioon. Kaupunginkansliassa valmistellaan yt-käsittelyn tueksi esitysaineistoa.

Työyhteisöissä on tärkeää seurata Helmen Kaupunki uudistuu -sivustoa ja keskustella tulevasta muutoksesta säännöllisesti yhteisissä kokouksissa.

Helmi > Kaupunki uudistuu

Helsingin henki | Toukokuu 2016

5

teksti TAPIO KARI, MAISSI KASURINEN kuva JUHO KUVA kuvitus PIA HOLM

Pajunen on luottavainen suuren muutoksen keskellä

”Jos joltain, niin Helsingiltä se onnistuu”

K

aupunki on tekemässä palvelutuotantoonsa ja johtamisjärjestelmäänsä historiallisen suurta uudistusta.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen uskoo, että uudesta toimintamallista tulee hyvä ja kaupunki on sen myötä entistä valmiimpi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

– Meillä on sellainen helsinkiläinen toimintakulttuuri, että kun jotain lähdetään tekemään, tehdään se sitten hyvin, Pajunen sanoo.

Urakka on suuri ja aikataulu tiukka, kun yli kolmekymmentä virastoa ja liikelaitosta organisoidaan keskushallinnon

n Meillä on sellainen helsinkiläinen toimintakulttuuri, että kun jotain lähdetään tekemään, tehdään se sitten hyvin, Pajunen sanoo.

6

lisäksi neljään toimialaan ja samaan aikaan otetaan käyttöön pormestarimalli. Kevään aikana työryhmissä on selvitetty, miten toimialat ja palvelukokonaisuudet niiden alle muodostetaan.

Iso valmistelurupeama on takana, ja paljon on työtä vielä edessä, jotta uuden toimintamallin perusratkaisut saadaan valmisteltua 22. kesäkuuta kokoontuvan kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

– Kokonaisuutena ottaen valmistelu on sujunut hyvin. Joitakin keskustelukohteita on ollut, mutta ne on pystytty pitkälle ennakoimaan, Pajunen sanoo.

– Keskeinen sisältö esityksiin on tullut kaupungin omilta toimijoilta. Kaikki virastopäälliköt ovat olleet mukana työryhmissä.

Jokainen voi luottaa tulevaisuuteen

Pajunen myöntää, että muutoksiin sisältyy aina riskejä tai vähintäänkin epävarmuutta.

– Valmistelu on ollut huolellista, ja uudistuksen epävarmuuskohdat on tunnistettu. Olemme tehneet kotimaista ja kansainvälistä vertailua ja pystymme arvioimaan, mihin tekijöihin pitää suhtautua erityisellä huolella.

Tuleva pormestari on poliittinen henkilö ja entistä enemmän kytköksissä vaalitulokseen. Se on sekä mahdollisuus että riski, Pajunen arvioi.

Toimialamalli on melko yleisesti kaupungeissa käytössä. Kullakin toimialalla on erityisalueensa, joita pitää Pajusen mukaan tarkkaan seurata.

Pajunen muistuttaa, että nykyisessä valmisteluvaiheessa, kun tähdätään kesäkuun valtuustoon, henkilövaikutukset kohdistuvat virastojen johtotehtävissä oleviin. Syksyllä mennään toimialamallin

Helsingin henki | Toukokuu 2016

Kaupungilla on tarve uudistua maailman muuttuessa. täsmällisempään määrittelyyn, ja silloin vaikutus koskee laajemmin henkilöstöä.

– Valtuusto on strategiassaan määritellyt selvästi, että muutoksessakin vakinaisen henkilöstön työsuhteet turvataan. Toki samalla edellytetään, että henkilöstöllä on valmiutta tarvittaessa siirtyä tehtävästä toiseen.

– Jokainen voi kuitenkin luottaa tulevaisuuteen ja suunnata luovuutensa työhön, jossa kaiken tavoitteena on se, että kaupunkilaisilla on hyvä olla.

Pajunen on keskustellut moneen kertaan virastopäälliköiden kanssa, ja pääsääntöisesti muutokset on otettu vastaan myönteisesti. On nähty, että kaupungilla on tarve uudistua maailman muuttuessa.

Pajunen sanoo, että työsuhdeturva koskee myös nykyisiä johtajia samalla tavalla kuin muuta henkilöstöä. Tärkeää on edetä sovitellen ja parasta yhteistä ratkaisua etsien.

Muuallakin etsitään uusia ratkaisuja

Valtuuston on määrä päättää hallintosäännöstä ja toimialarakenteesta 22. kesäkuuta, ja heti sen jälkeen alkaa uuden toimintamallin mukaisten virkojen täyttö ja rekrytointi. Ensin tulee kansliapäällikön valinta ja sen jälkeen tai sen kanssa rinnan toimialajohtajien valinta. Siitä uusi johto alkaa rakentua.

Tarkoitus on saada valinnat tehtyä mahdollisimman varhain, jotta epävar-

Hallintosäännöstä päätetään VALTUUSTON MAALISKUISEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ­ UUDISTUKSEN päätöksen jälkeen kymmenen työryhmää

muuden aika on mahdollisimman lyhyt.

Uusi toimintamalli otetaan käyttöön jo 1. kesäkuuta 2017.

Pajunen luottaa kaupunkiorganisaation kykyyn uudistua.

– Minulla on yhdentoista vuoden kokemus kaupungin johdosta. Olen nähnyt, että meillä on erittäin motivoitunut ja hyvin osaava henkilöstö. Olen aistinut, että muutoksen tarve on ymmärretty. Jos tällainen uudistus joltain onnistuu, niin sitten Helsingiltä.

– Helsingillä on paljon haasteita edessä. Erityishaaste on segregaation uhan torjuminen. Toisaalta tässä ajassa on myös monia myönteisiä kehitystrendejä.

Pajunen sanoo, että Helsingin toimintamallin muutoksella on myös eurooppa-

laisia ja laajempiakin kansainvälisiä yhtymäkohtia. Kaikissa suurissa kaupungeissa etsitään tulevaisuuden ratkaisuja.

Se on käynyt selväksi, kun delegaatiot eri puolilta maailmaa ovat hakeneet oppia Helsingistä ja helsinkiläiset taas muualta.

Myös kuntien ja valtion suhde tulee muuttumaan, kun aluehallinto rakennetaan ja sote-ratkaisu on tulossa vuonna 2019. Pajunen uskoo, että Helsingin uusi toimintamalli on hyvin yhteensopiva valtiovallan suunnitelmien kanssa.

– Kesäkuussa 2017 otetaan askel parempaan. Samalla täytyy tunnustaa, että ensi vaiheessa joudumme opettelemaan.

Mutta kun toiminta saadaan rullaamaan, olemme ottaneet myönteisen askeleen Helsingin kaupungin historiassa.

on valmistellut tiiviisti tulevan organisaation johtamista, hallintoa, toimialoja ja palvelukokonaisuuksia. Toimialoja valmistelevat työryhmät tekivät ehdotuksensa tuleviksi toimialoiksi ja niiden alaisiksi palvelukokonaisuuksiksi, ja koordinaatioryhmä sovitti ehdotuksia yhteen.

Kaupunginjohtaja valmisteli hallintosäännön johtamisjärjestelmää koskevan esityksensä tehdyn valmistelun ja johtajistokäsittelyn pohjalta.

Esityksen mukaan keskushallinnon lisäksi neljä muuta toimialaa ovat kasvatus ja koulutus, kaupunkiympäristö, kulttuuri ja vapaa-aika sekä sosiaali ja terveys.

Toimialoilla on 13-jäseniset lautakunnat. Kasvatus- ja koulutuslautakunnalle esitetään perustettavaksi suomenkielinen jaosto ja ruotsinkielinen jaosto. Kaupunkiympäristölautakunnalla olisi lupajaosto. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle perustettaisiin avustusjaosto ja ruotsinkielisen työväenopiston jaosto. Sosiaali- ja terveyslautakunnalla olisi yksi jaosto.

Kasvatus ja koulutus -toimialan kolme palvelukokonaisuutta olisivat varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus sekä lukio ja ammatillinen koulutus.

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuudet ovat esityksen mukaan maankäyttö ja kaupunkirakenne, rakennukset ja yleiset alueet sekä palvelut ja luvat. Palvelukokonaisuutta vastaavina yksikköinä toimialaan sisältyvät pelastuslaitos ja HKL-liikelaitos omine lauta- ja johto­ kuntineen.

Kulttuuri ja vapaa-aika -toimialan palvelukokonaisuudet olisivat kulttuuri ja taide, vapaa-aika ja ruotsinkielinen työväenopisto.

Sosiaali ja terveys -toimialan palvelukokonaisuudet ovat esityksen mukaan perhe- ja sosiaalipalvelut, terveysja päihdepalvelut sekä sairaala-, kuntoutus- ja hoiva­ palvelut.

Nykyisten virastojen ja liikelaitosten hallinto- ja tukipalvelut keskitetään toimialojen alaisuuteen.

Keskushallinnon tehtäviin sisällytetään esityksen mukaan Oiva Akatemian ja tietokeskuksen toiminnot.

Kaupunginjohtajan esitys oli kaupunginhallituksen johtamisen jaoston käsittelyssä ensimmäistä kertaa 16.5.

Päätöksenteko etenee johtamisen jaoston päätöksen jälkeen kaupunginhallitukseen ja sen jälkeen kaupunginvaltuustoon, joka suunnitellun aikataulun mukaisesti päättänee asiasta 22. kesäkuuta.

Helmen uutisissa kerrotaan päätöksenteosta eri vaiheissaan.

Kaupunginjohtajan esitys löytyy johtamisen jaoston esityslistalta 16.5.: Helmi > Kaupunki uudistuu > Johtamisen jaosto Helmi > Kaupunki uudistuu

Helsingin henki | Toukokuu 2016

7

Työpaikat turvataan – tehtävät voivat muuttua

K

aupungin strategian mukaises­ ti vakinaisen henkilöstön palve­ lussuhde turvataan, jos työ orga­ nisaatiomuutoksen vuoksi loppuu. Tämä edellyttää kuitenkin henkilöstöltä valmiut­ ta siirtyä tehtävästä toiseen. Määräaikaiset palvelussuhteet jatkuvat alun perin sovi­ tulla tavalla.

– Kun käymme yt-neuvotteluja, se ei tarkoita neuvotteluja henkilöstömäärän vähentämisestä tai irtisanomisista. Meil­ lä yt tarkoittaa sitä, että henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua muutoksen teke­ miseen. Kaikille turvataan työpaikka uu­ dessakin organisaatiossa, henkilöstöjoh­ taja Marju Pohjaniemi sanoo.

Tehtäväjärjestelyissä noudatetaan sa­ moja periaatteita kuin uudelleensijoittu­ mista vaativissa tilanteissa tähänkin asti.

Esimerkiksi palkka määräytyy uuden teh­ tävän mukaan. Palkka laskee kuitenkin vain sovittujen rajojen sisällä, ja palkka­ takuu säilyy usean vuoden ajan.

– Tällä hetkellä ei ole vielä tiedossa, miten tehtävät sijoittuvat uuteen organi­ saatioon. Vaikka tehtävät eivät ole vähe­ nemässä, toimintatavat voivat kuitenkin muuttua. Joitakin tehtäviä tehdään nykyi­ sin useissa virastoissa, ja niiden yhdistämi­ nen mahdollistaa uusia tekemisen tapoja.

Vaikka oma tehtävä pysyisikin ennallaan, viraston tilalle tulee toimiala ja palveluko­ konaisuus. Myös johto ja lähimmät esimie­ het voivat vaihtua, Pohjaniemi toteaa.

– Tehtävien täyttäminen ja henkilöstön sijoittuminen ei ole yksinkertainen teh­ tävä. Tähän on varauduttu jo jonkin aikaa muun muassa niin, että osa nyt avoimiksi tulevista tehtävistä täytetään määräaikai­ sesti 31.5.2017 asti. Tällä tavalla voimme helpottaa uusien tehtävien löytymistä niil­ le, jotka uudistuksessa kohtaavat suurim­ mat muutokset, Pohjaniemi sanoo.

Kaupungin henkilöstöedut säilyvät en­ nallaan. Työterveyspalvelut, lounasedut, liikuntaedut ja henkilöstökassa toimivat uudistuksen jälkeenkin.

Myös palvelussuhdeasuntojen vuok­ rasopimukset säilyvät. Henkilöstökerhot jatkavat nykyistä toimintaansa kesään 2017 asti ja siirtyvät sitten uuteen orga­ nisaatioon, jossa kerhotoiminta järjeste­ tään uudelleen.

Henkilöstöedut ja palvelussuhdeasuntojen vuokrasopimukset säilyvät ennallaan.

Uudet tehtävät täytetään sisäisesti Uudet virat ja tehtävät täytetään pääsään­ nön mukaan sisäisesti. Vastaavissa tehtä­ vissä toimivat voivat silloin ilmoittautua uusiin tehtäviin. Vain jos sisäisellä ilmoit­ tautumisella ei saada kaikkia tehtäviä täy­ tetyiksi, voidaan käynnistää julkinen haku.

Tarkoituksena ei ole, että kaikkia tehtäviä pitäisi hakea uudelleen.

Jatkovalmistelun aikataulu KEVÄTKAUSI 2016 Johtamisen jaosto: Johtamisjärjestelmän uudistamisesitys.

Kaupunginvaltuusto: Johtamisjärjestelmän uudistuspäätös ja jatkovalmistelukehotus.

SYYSKAUSI 2016 Kaupunginvaltuusto: Johtamisjärjestelmäpäätös.

Hallintosääntö 2017.

Hallintosäännön valmistelu Toimialojen ja palvelukokonaisuuksien valmistelu

2015 8

2016

Helsingin henki | Toukokuu 2016

Päätökset alemmasta organisaatiorakenteesta.

1.6.2017 Valtuusto 2017–2021

Johtamisjärjestelmä tiedossa kuntavaaleihin Alemman organisaatiorakenteen valmistelu

Henkilöstösiirrot ja järjestelmämuutokset

2017

Uusi johtamisjärjestelmä

Kohti uusia toimintatapoja

O

rganisaatiomuutos on mahdollisuus uudistaa kaupungin toimintatapoja, johtamista ja osaamista. Oiva Akatemia tukee johtoa, esimiehiä, työyhteisöjä ja työntekijöitä muutoksessa ja tarjoaa koulutuksia ja valmennuksia, jotka lisäävät uudessa organisaatiossa tarvittavaa osaamista.

– Toimimme muutoksen rinnalla ja muutoksen jälkeen uutta organisaatiota tukien. Tarjoamme palveluita, jotka parantavat kykyä muutokseen ja uudistumiseen sekä kasvattavat sitä osaamista, jota tarvitsemme uudessa organisaatiossa ja toimintaympäristön muuttuessa. Ne kannattaa käyttää omaksi ja työyhteisön hyödyksi, Oiva Akatemian toimitusjohtaja Mirja Heiskari sanoo.

Esimiestyön tueksi Oiva Akatemia valmistelee syksyllä käynnistyvää kehittymisohjelmaa.

– Ohjelmaa suunnitellaan nimenomaan keskijohdolle, sillä he ovat avainasemassa muutoksen käytäntöön viemisessä, Heiskari sanoo.

Konkreettisia työkaluja esimiehille ovat muun muassa yksilötuki, kuten coaching ja mentorointi, ja vertaistuki, jossa on mahdollista saada sparrausta kollegalta, joka toimii kaupungilla muussa kuin omassa organisaatiossa. Coachingia ja vertaistukea voidaan toteuttaa myös ryhmässä.

Muutostukea ja palveluita Johdolle ja esimiehille: > Johtoryhmien ja johdon valmennus sekä valmennusohjelmat > Strategiatyön tukeminen > Palvelujen käyttäjälähtöinen kehittäminen > Toiminnan ja prosessien sekä tuottavuuden kehittäminen > Osaamisen johtaminen > Viestintä ja vuorovaikutus > Projektijohtaminen > Coaching ja mentorointi > Vertaistukiryhmät Työyhteisöille: > Strategian toiminnallistaminen > Tilannekohtainen muutostuki > Toiminnan ja toimintatapojen kehittäminen sekä toiminta- ja organisaatiokulttuurin uudistaminen > Työyhteisöjen kehittäminen > Viestintä ja vuorovaikutus > Prosessien kehittäminen > Palvelujen muotoilu ja kehittäminen > Tiimityön kehittäminen Henkilöstölle: > Osaamisen uudistaminen palveluiden muuttuessa, mm. digitaaliset palvelut > Moniammatillisissa tiimeissä toimiminen > Käyttäjä- ja asiakaslähtöisyys.

Lisätiedot Oivan tarjoamista johdon, esimiesten, työyhteisöjen ja työntekijöiden palveluista Helmestä > Yhteiset palvelut > Oiva Akatemia. Palvelujen tarkemmat sisällöt ja aikataulut tulevat Koulutuskalenteriin: Helmi > Sovellukset > Koulutuskalenteri.

Räätälöityä tukea työterveyshuollosta TYÖTERVEYS HELSINKI TARJOAA uudistuksessa johdolle, esimiehille ja työntekijöil-

le räätälöityjä palveluja normaalien lisäksi.

Johdon palvelut auttavat johtoa muutoksen toteuttamisessa ja sen kohteena olemisessa. Yksilöllisessä sparrauksessa käsitellään omia voimavaroja, työuraa ja johtajuusvaihetta. Vertaisryhmissä vahvistetaan oman ja henkilöstön työkyvyn johtamista ja jaetaan kokemuksia. Muutosaskeleet arjessa -palvelu tarjoaa tukea työyhteisöjen muutoskokeilujen toteuttamiseeen. Palvelut voi valita erillisinä tai niitä yhdistellen.

Esimiehille on tarjolla jaksamisen ja työkyvyn yksilöllistä tai ryhmämuotoista tukea. Työyhteisön ongelmatilanteisiin ja työntekijöiden työkykyongelmiin esimiehet voivat saada esimies- tai työyhteisökonsultaatiota.

Työntekijöille tarjotaan työkyvyn ja hyvinvoinnin tukea sekä työssä selviytymisen arviointia.

Johdon tukipalveluita tarvitessasi ota yhteys omaan Työterveys Helsingin palvelupäällikköösi ja esimies- ja työntekijäpalveluita tarvitessasi ota yhteys työpaikkasi työterveyshoitajaan tai ajanvaraukseen.

Katso kaikki Työterveys Helsingin palvelut ja yhteystiedot Helmestä > Yhteiset palvelut > Työterveyshuolto.

2018

Uudistus tehdään yhdessä Kaupungin henkilöstötoimikunta ja järjestöneuvottelukunta seuraavat uudistusta henkilöstön kannalta.

Järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja Jussi Ruokonen kannustaa jokaista aktiivisuuteen uudistuksessa.

U

udistus tarvitsee hyvää yhteistoimintaa. Kaupungin henkilöstötoimikunta on uudistuksen yhteistoiminnan seurantaryhmä ja varmistaa osaltaan, että uudistusta toteutetaan kaupungin yhteistoiminnan ohjeiden mukaisesti.

Taustaryhmänä henkilöstötoimikunnan henkilöstön edustajille toimii kaupungin järjestöneuvottelukunta, JN. Se on 18:sta paikallisjärjestöjen edustajasta koottu elin, joka edustaa mahdollisimman kattavasti työntekijöitä.

Työskentelyyn osallistuu myös kaksi kaupungin työsuojeluvaltuutettua.

JN käsittelee henkilöstön kannalta kaupungin merkittävät asiat.

– Uudistus ja mahdolliset tulevan maakuntahallinnon mukana tuomat muutokset ovat hyvin merkittäviä henkilöstölle. JN seuraa niitä ja vaikuttaa muutosten onnistumiseen tukemalla erityisesti kaupunkitasoisia prosesseja, Ruokonen sanoo.

On välttämätöntä, että jokainen on mukana muutoksessa.

Jokaisen rooli tärkeä Johtamista ja ylempää organisaatiota koskevat päätökset valmistunevat ennen heinäkuuta.

– Kevään linjauksissa saatetaan päättää asioista, jotka koskevat yksittäisiä henkilöitä. Heidän kanssaan on järjestettävä yksilöllinen yt-keskustelu ennen päätöksiä, Ruokonen toteaa.

Syksyllä alkaa seuraavien organisaatiotasojen suunnittelu. Silloin virastojen ja liikelaitosten yhteistoiminnan sujuvuus läpi organisaation työpaikkatasolle asti on tärkeää.

– Tällöin JN:n rooli korostuu, koska sen yksi tehtävä on omalta osaltaan huolehtia henkilöstön edustajien osaamisesta ja tasalaatuisesta toiminnasta. Työnantajan edustajat ovat vastuussa yhteistoiminnan toteuttamisesta, mutta yt-elimissä yhteinen keskustelu ja sopiminen ovat erittäin tärkeää muutoksen hyvän läpiviennin kannalta, sanoo Ruokonen.

Vaikka kaupungilla on järjestöneuvottelukunnan kaltaisia kokoonpanoja henkilöstön edustajille, tärkeintä Ruokosen mukaan on työntekijöiden rooli.

– On välttämätöntä, että jokainen on mukana muutoksessa ja pyrkii panoksellaan kehittämään työyksikköään ja kaupunkia paremmaksi työpaikaksi ja siten turvaamaan myös kuntalaisille parhaan mahdollisen palvelun. Olkaa siis aktiivisia työpaikoillanne ja seuratkaa aktiivisesti viestintää. Ja ottakaa toki yhteyttä edustajiinne, jos asiat eivät tunnu menevän sovittujen, kaupungin hyvien yt-periaatteiden mukaisesti, Ruokonen kannustaa.

Lähteet: kaupunginkanslia, Oiva Akatemia, Työterveys Helsinki ja järjestöneuvottelukunta.

Helsingin henki | Toukokuu 2016

9

duunissa teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuva JUHO KUVA

n Jani Häkkinen huolehtii Tukkutorin pakastamon kylmätekniikan toimivuudesta.

Tukkutori luo maistuvaa kaupunkia Helsingin Tukkutori on herännyt vilkkaimpaan sesonkiinsa. Pitkien tiilirakennusten keskellä sijaitseva Tukkutori on yksi kaupungin pienimmistä virastoista, mutta hallinnoi silti tukkukaupan keskusta, kolmea kauppahallia ja yhdeksää torialuetta.

L

ähes 15 hehtaarin tontilla Kalasataman kupeessa pyörii rekkoja ja pakettiautoja, jotka kuskaavat vuosittain miljoonia kiloja elintarvikkeita sadoille tukkukaupan yrityksille. Näiden joukossa on useita liha- ja kalatukkuja sekä vihannes-, hedelmä- ja kukkatukkuja. Tukkutori vuokraa varastoja ja kylmätilaa pakastushotellistaan noin 300 yritykselle.

Pääosa tuloista saadaan juuri toimitilojen vuokrista.

10

– On erityistä, että meillä on tarjota kylmävarastotilaa keskeltä kaupunkia.

Ilman lähellä sijaitsevaa kylmätuotantoa kaupungin ravintolat olisivat pulassa. Haluamme tukea yrittämistä ja monipuolista ruokakulttuuria, sanoo Tukkutorin tuore toimitusjohtaja Elina Siltanen.

Siltanen luotsaa organisaatiota, jossa työskentelee nyt 38 ihmistä. Yritys-, hallinto- ja teknisten palvelujen väki ahertaa Tukkutorilla Vanhalla talvitiellä,

Helsingin henki | Toukokuu 2016

mutta kauppahallien ja torien henkilöstö kiertää pääasiassa toimipisteissä.

Kylmää katkeamatta

Tukkutorin tekninen sydän sykkii kylmätuotantoyksikössä, joka mahdollistaa pakastamo- ja viileätilojen toiminnan. Käytönvalvojatiimi seuraa prosessia ympärivuorokautisella 24/7-valvontaohjelmalla ja reagoi ongelmatilanteisiin välittömästi.

Laitosmestari Jani Häkkinen tuntee tilat ja laitteet kuin omat taskunsa.

– Pääasia on taata katkeamaton kylmätuotanto, mutta huolehdimme myös taloteknisistä korjauksista mahdollisimman pitkälle itse. Eteen tulee monenlaisia niin ilmanvaihtoon kuin vesiputkiinkin liittyviä pulmia. Tarvittaessa käytämme ulkopuolista urakoitsijaa, toteaa Häkkinen.

Hän hankkii parhaillaan lisäkoulutusta LVI-alalta.

Häkkinen huolehtii pakastamon kylmätekniikan toimivuudesta ja prosessista, jossa kylmäaineena käytetään ammoniakkia. Tukkutorin tavoitteena on ollut jo vuosia, että ammoniakki voitaisiin korvata hiilidioksidipohjaisella kylmätekniikkaratkaisulla. Uuden pakastamolaitoksen hankesuunnitelma onkin pitkällä, ja hanke on tarkoitus käynnistää vielä kuluvan vuoden aikana.

Uutta katuruokakulttuuria

Ruokakulttuurin kehittäminen on Tukkutorin uusi aluevaltaus, jota on viitisen vuotta vetänyt oma projektipäällikkö.

– Haluamme kehittää koko kaupun-

gin ruokakulttuuria, ja täällä Tukkutorilla on luontevasti toreja ja kauppahalleja, jotka ovat maistuva osa kaupunkikulttuuria. Viime vuosina niiden rinnalle ovat pöllähtäneet monenlaiset katuruokatapahtumat ja uudet yrittäjät Snägärien yöstä ruokarekkoihin ja -polkupyöriin, luettelee ruokakulttuurista vastaava Milla Visuri.

Tukkutori on antanut uuden elämän myös entiselle Teurastamolle, jonka pihalla kaupunkilaiset voivat grillata, chillata ja harrastaa kaupunkiviljelyä. Alueelle on tullut useita ravintoloita, myymälöitä ja luovan alan toimijoita sekä lukuisia ilmaistapahtumia. Viime vuonna Tukkutori sai lisäksi vastuulleen perinteiset Stadin Silakkamarkkinat, joita on järjestetty Kauppatorilla vuodesta 1743 lähtien. Markkinoista tehtiin kaikkien kaupunkilaisten juhla liittämällä niihin myös yli 30 ilmaistapahtumaa toritansseista ja suppauskurssista lahnaburgereihin ja lastenpäivään.

Torilla tavataan

Torit ja kauppahallit siirtyivät Tukkutorin alaisuuteen viisi vuotta sitten. Teh-

Tukkutori on antanut uuden elämän entiselle Teurastamolle.

täväksi tuli ylläpitää kauppahallien toimintaa ja solmia sopimukset kauppiaiden kanssa. Keskeisessä roolissa ovat halli- ja torivalvojat, jotka huolehtivat asiakaspalvelusta, siisteydestä, järjestyksestä ja rahaliikenteestä. Myös työnjohtaja Nils Fast käy säännöllisesti kuulostelemassa kauppiaiden huolia, tarkastamassa halli- ja torivalvojien kanssa myyntilupia ja kiikuttamassa sopimuksia allekirjoitettavaksi.

– Kauppiailla on tapana tulla juttusille, jos istahdan torikahville. Siinä käydään läpi ilon ja huolen aiheita, ratkotaan ongelmia ja sovitellaan kiistoja. Riitaa voi olla vaikka siitä, että toinen kauppias on sijoittanut kojunsa viisi senttiä alueensa ulkopuolelle. Yleensä kiistat ratkeavat puhumalla, Fast tietää.

Entinen viihdealan ammattilainen on viihtynyt Tukkutorilla ja hankkinut myös virastomestarin koulutuksen, josta on apua myös haastaviin asiakaspalvelutilanteisiin.

Pääasiassa toreilla ja halleissa on leppoisa ilmapiiri, ja sen ovat turistitkin huomanneet. Saneerattu Vanha kauppahalli oli viime vuonna Helsingin suosituin kohde, jossa vieraili 1,4 miljoonaa kävijää.

n Tiia Pitkänen, Elina Siltanen ja Milla Visuri tietävät, että tukkutorilaiset ovat valmiita tekemään töitä tehtäväkuviaan laajemmin.

Pienen edut ja haitat

Tukkutorilaiset muistuttavat, että pienellä virastolla on omat etunsa ja haittansa. Plussaa on se, että kaikki tuntevat toisensa ja jokaisen kanssa on helppo keskustella. Yhteishenkeä nostatetaan myös henkilöstökerhon tempauksilla.

– Suurin haaste on reagoida vähällä väellä samoihin suunnittelutarpeisiin kuin mitä on isoilla virastoilla, joilla on moninkertainen henkilöstömäärä.

Rahkeet eivät tahdo aina riittää kaik-

keen, myöntää johdon sihteeri Tiia Pitkänen.

Samanlaisia haasteita koetaan Tukkutorin viestinnässä, jolla olisi enenevässä määrin iloisia uutisia kerrottavana, kun tapahtumia on runsaasti.

– Meidän vahvuutemme on kuitenkin joustavuus. Henkilöstö on valmis tekemään töitä tehtäväkuviaan laajemmin ja puurtaa yhteisen hyvän eteen. Siksi täällä on mukavaa, tukkutorilaiset sanovat. 

Tukkutori

> toiminut vuodesta 19 33 lähtien p tukkukaup ääkaupungi an keskuks n elintarvik ena > hallinnoi eTukkutorin al u etta Herman kauppahalli nissa, kolm a ja yhdeks ea ää torialuett > päätehtävä a nä vuokrata yr ityksille tilo noin 120 yr ja, alueella itystä toimii > yrittäjien asiakkaita o va t vähittäiska yritykset upat ja ruo kapalvelu> tori- ja hal likauppiaid e n kanssa on 27 > uutena te 0 vuokraso htävänä on pimusta edistää kau > Teurastam pungin ruo on alue avat kakulttuuri ti in a kaupunkila järjestäjille isille, tapah ja yrittäjäto tumaiminnalle 20 12.

Helmi > He lsingin tuk kutori Heltu.fi

n Nils Fast käy säännöllisesti kuulostelemassa kauppiaiden huolia.

Helsingin henki | Toukokuu 2016

11

hanke teksti HANNU PÖPPÖNEN kuvat ISTOCKPHOTO

Maahanmuuttajat halutaan

tehokkaammin töihin

12

Helsingin henki | Toukokuu 2016

Töissä Suomessa -hanke kokoaa laajan joukon toimijoita yhteistyöhön.

Maahanmuuttajat ja yritykset hyötyvät

Ensimmäisessä vaiheessa pyrimme saamaan Kauppakamarilta laajat yhteydet yrityksiin.

M

aahanmuuttajia pyritään saamaan pääkaupunkiseudulla huomattavasti aiempaa tehokkaammin työmarkkinoille. Maaliskuussa käynnistyi Töissä Suomessa -hanke, jossa on mukana laaja joukko toimijoita julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta.

Kaupungeista hankkeeseen osallistuvat Helsingin lisäksi Espoo ja Vantaa.

Muut toimijat ovat Helsingin seudun kauppakamari, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli ja TE-hallinto. Hanke kohdentuu koko maahanmuuttajaväestöön turvapaikanhakijoista vaihto-opiskelijoihin.

– Ensimmäistä kertaa Suomessa yritetään nyt koota yhteen ne palvelut, mitä yritys tarvitsee, jos se haluaa rekrytoida maahanmuuttajia. Suunnittelemme maahanmuuttajille palveluita, joiden kautta he löytäisivät nopeammat väylät työelämään, ja yrityksille tarjoamme palvelun mahdollisimman soveltuvan työvoiman saamiseksi, maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö Ilkka Haahtela kaupunginkanslian elinkeinoosastolta sanoo.

Tarkoituksena on tarjota yritysten ja työnantajien käyttöön tietoa pääkaupunkiseudun kansainvälisistä osaajista ja konsultointiapua maahanmuuttajien rekrytointikysymyksissä ja kielikoulutuspalveluissa.

Hanketta on suunniteltu muutaman vuoden ajan, ja sitä varten osapuolet ovat tutustuneet vastaavanlaiseen toimintaan Torontossa Kanadassa. Samanlaisia hankkeita on tehty myös muun muassa Oslossa, Amsterdamissa ja Kööpenhaminassa.

– Kööpenhaminassa lähdetään siitä, kun maahanmuuttaja tulee ensimmäisenä päivänä keskukseen, hän saa lupa­asiat hoidettua ja mahdollisesti mentorointipalvelua sekä tietoa muun muassa kielikoulutuksesta, työmahdollisuuksista ja Kööpenhaminan alueen palveluista. Myös yritykset saavat palveluita keskuksesta.

Töissä Suomessa -hanke käynnistyi maaliskuussa Euroopan sosiaalirahaston ­rahoituksella. Nyt on vuorossa konkreettinen työ, ja itse toimintapiste eli International House on tarkoitus rakentaa Helsinkiin.

– Ensimmäisessä vaiheessa pyrimme saamaan Kauppakamarilta laajat yhteydet yrityksiin. Yritykset saisivat infopisteen kautta tukea kysymyksiin, mitä lupia ja käytäntöjä liittyy ulkomaisen ihmisen rekrytointiin. Pyrimme luomaan siihen tukimalleja. Samaan aikaan, jos yritykset huomaavat tarvitsevansa sellaista työvoimaa, jota ei helposti ole tarjolla, meillä olisi sen saamiseen toimivat väylät. Maahanmuuttajat saisivat mentoreita yrityksistä ja pääsisivät tutustumaan suomalaisiin aloihin ja ammatteihin sekä sitä kautta mukaan työelämään.

Vantaalla osahankkeen päätoimijana on Vantaan venäläinen klubi, jonka kautta etsitään työllistymis- ja opiskelumahdollisuuksia kaupungin venäjänkieliselle väestölle. Espoossa tavoitteena on parantaa Suomessa asuvien kiinalaisten työllisyystilannetta yhdistämällä kiinalaiset osaajat ja heitä tarvitsevat yritykset harjoittelu- ja työpaikkojen löytämiseksi.

– Kauppakamari oli luonnollinen kumppani, sillä kaupunki on pohtinut pitkään, miten yritysmaailma saisi tukea maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkaamiseen, Haahtela sanoo.

TE-toimisto on tärkeä kumppani muun muassa siksi, että se järjestää kotoutumiskoulutuksia.

Hankkeeseen haluttiin mukaan järjestötoimija eli tässä tapauksessa SAK, joka tuo siihen muun muassa työelämän juridiikan osaamista. SAK:lla oli suunnitteilla samaan teemaan liittyvä oma

Oleellista on, että ihmisten osaaminen tulee työelämän käyttöön. hanke, mutta se päätyi mukaan Töissä Suomessa -hankkeeseen, jotta siitä saataisiin kokonaisempi palvelu.

SAK:n osahankkeena on maahanmuuttajille tarkoitettu työelämäneuvonta, joka on jo käynnistynyt. Neuvontapalvelussa lakimies antaa työsuhteisiin liittyviä neuvoja puhelimitse ja sähköpostitse, myöhemmin myös asiakaspalvelupisteessä. Lisäksi se välittää tietoa työelämästä maahanmuuttajajärjestöille sekä kouluttaa ammattiliittoja ja työpaikkojen luottamusmiehiä maahanmuuttoasioissa.

Koulutus- ja työpolut lyhyemmiksi

Helsinki näki osallistumisen hankkeeseen tärkeänä.

– Kaikki, mikä nopeuttaa maahanmuuttajien koulutus- ja varsinkin työllistymispolkuja on erittäin tärkeää. Tärkeää on myös, että yritykset saavat tarvitsemaansa työvoimaa. Helsingille on oleellista, että tänne tulevat ihmiset ja heidän osaamisensa olisivat työelämän käytössä. Tällä hetkellä koulutus- ja työllisyyspolut ovat maahanmuuttajilla kohtuuttoman pitkiä, Haahtela sanoo.

Helsingiltä hanke työllistää projektipäällikön lisäksi projektisihteerin ja -suunnittelijan sekä eri kieliä taitavia infopisteiden vetäjiä.

– Tämä tarkoittaa muutamaa koko­ päiväistä ja muutamaa osapäiväistä työntekijää. 

Tavoitteena International House Helsinki KAUPUNGINTALON AULASSA TOIMII tällä hetkellä neuvontapiste, josta maahanmuutta-

jat saavat apua ja neuvoja. Tulevaisuudessa on tarkoitus perustaa International House Helsinki, josta löytyisivät kaikki palvelut eri kielillä.

Sieltä saisi paitsi työnhakuun liittyviä palveluja, myös maahanmuuttoon liittyviä viranomaispalveluja, kuten lupa- ja muita neuvontapalveluja. Neuvontapisteessä olisi mahdollisimman matala kynnys tulla kysymään eri asioista.

– TE-keskuksilla, valtiolla ja kaupungilla on paljon fyysisiä pisteitä. Tavoitteena on nyt muodostaa yksi piste, joka on joko laaja tai suppeampi. Se, millaiseksi paikka muodostuu, riippuu siitä, ketkä siihen lähtevät mukaan, Ilkka Haahtela sanoo.

– Tarkoitus on palvella koko meidän maahanmuuttajaväestöämme vaihto-opiskelijoista lähtien. Vironkielinen palvelu tulee varmasti, se on meiltä puuttunut. Arabia on varmasti yksi kieli, jolla on käyttöä tällä hetkellä.

Kun hanke päättyy vuonna 2018, tavoitteena on, että International House Helsinki on aloittanut toimintansa.

– Kaikki ei ole varmasti silloin vielä valmista ja tuskin tuleekaan valmiiksi. Mutta silloin meillä on jo paljon muuta kuin visio ja erillään toimivat tahot. Toivottavasti olemme pystyneet rakentamaan sen kokonaisuudeksi.

Haahtelan mukaan myös yrittäjyys on yksi iso teema International House Helsingissä.

– Toivottavasti yritysneuvontapalvelu saataisiin mukaan sinne.

Helsingin henki | Toukokuu 2016

13

y mpäristö teksti MAIJA KAJANTO kuvat ARTO WIIKARI

Kuskaa

fillarilla!

Ympäristökeskuksen tavarafillarilla voi kuljettaa mittarit ja laitteet mukana. Isosta koosta huolimatta polkeminen ei ole raskasta eikä vaikeaa.

M

onilla fillarin käyttö saat­ taa kaatua siihen käytän­ nön pulmaan, ettei sillä voi kuljettaa isoja tai suuria määriä tavaroita. Ympäristökeskuksen tavarafillari ratkaisee tämän ongelman.

Ajatus tavarafillarista lähti liikkeelle puolivahingossa.

Ympäristökeskuksen ihmisille tee­ tettiin lyhyt kysely siitä, olisivatko he valmiita harkitsemaan pyörän käyttöä ­auton tai julkisten liikennevälineiden sijaan tarkistusmatkoilla ja muilla työ­ keikoilla.

– Moni vastasi, mikä ettei. Samal­ la kuitenkin muistutettiin, että tarkas­ tuskeikoilla tarvitaan mukaan mitta­ reita ja muuta laitteistoa, kertoo ympä­ ristötarkastaja ja fillariharrastaja Juha Korhonen.

– Aloimme yhdessä ekotukihenkilön kanssa pohtia, voisiko tavarapyörää hyö­ dyntää töissä.

Nyt uusi, Hollannista tilattu tavara­ pyörä seisoo ympäristökeskuksen au­ rinkoisessa ala-aulassa. Ensimmäinen koematka jännitti kokenutta pyöräilyn­ harrastajaakin.

– Pyöräliikkeessä sanottiin, että se on juhlallinen tunne, kun polkee sähköpyö­ rällä selkä suorana ja nyökyttelee vas­ taantulijoille, Korhonen naurahtaa.

Kevyt polkea

Tavarapyörä on kookas fillari, jolla on painoa kolmisenkymmentä kiloa. Pyö­ rällä polkeminen ei isosta koosta huoli­ matta ole raskasta eikä vaikeaa. Sähkö­ avuste antaa vetoapua, ja fillari on hyvin tukeva. Ainoa muistettava asia on hie­ man tavallista suurempi kääntösäde.

Sähköavusteisella pyörällä pääsee noin 20 kilometrin tuntivauhtia. Fillarin

14

kyytiin voi kasata useamman kymme­ nen kilon edestä tavaroita, eikä polkijan paita hiostu ylämäessäkään.

– Pyörällä on mukava ajaa kuormat­ takin.

Kun akku on lopuillaan, se irrotetaan pyörästä ja laitetaan piuhan päähän la­ tautumaan. Portaattoman vaihteiston tekniikka pohjautuu yli viisisataa vuotta vanhaan Da Vincin keksintöön.

Tavarafillareita muuallekin

Ympäristökeskuksella pyörän voi vara­ ta sähköisen varauskalenterin kautta.

Korhonen toivoo, että mahdollisimman moni testaisi fillaria työpäivinä liikku­ miseen.

– Tämä on hauska ja hyödyllinen liik­ kumisen tapa. Tavarat on helppo kasata mukaan laatikkoon, eikä parkkipaikkaa­ kaan tarvitse etsiä.

Korhonen kehottaa muitakin viras­ toja hankkimaan tavarafillareita. Pyörät säästävät aikaa ja vaivaa.

Korhonen aikoo itse jättää auton käy­ tön kuukaudeksi ja testata elämää pol­ kupyörän ja julkisen liikenteen varassa.

Hän on luvannut raportoida fillarihaas­ teestaan ympäristökeskuksen someka­ navien kautta.

– Ihan mielenkiinnolla odotan, miten arki sujuu täysin ilman autoa, Korhonen sanoo. 

Miksi kannattaa kokeilla?

1

Nopeus Pyöräily on usein nopein tapa edetä kaupunkioloissa. Sähköavusteisella tavarafillarilla pääsee eteenpäin parinkymmenen kilometrin tuntivauhdilla ilman että paita kostuu.

2

Helppous Pyörällä pääsee helpoimmin ovelta ovelle. Tavarat kulkevat mukana, eikä polkeminen nosta veren makua suuhun.

3

Virkeys Tavarafillarin selässä voi haistella kevätilmaa, saa happea ja virkistyy.

4

Helsingin henki | Toukokuu 2016

Ympäristöystävällisyys Fillarin hiilijalanjälki on pieni.

työkalut kuvat ISTOCKPHOTO

Tilat tehokkaampaan käyttöön Kaupungin julkisia tiloja voi varata monenlaiseen käyttöön.

Tiloja on sekä keskustassa että muualla Helsingissä.

Mikä on Varaamo?

Varaamo on palvelu, jonka kautta voi varata kaupungin julkisia vapaana olevia tiloja. Palvelusta löytyy tällä hetkellä nuorisoasiainkeskuksen, varhaiskasvatusviraston ja kaupunginkirjaston tiloja ja laitteita.

Suurin osa tiloista sijaitsee keskustassa ja Pasilassa. Muutama tila on Roihuvuoressa, PikkuHuopalahdessa ja Pihlajamäessä. Joitakin tiloja on myös muualla kaupungissa.

Ketkä voivat käyttää Varaamoa?

Varaamoa voi käyttää kuka tahansa. Tilojen varaaminen edellyttää palveluun kirjautumista. Kirjautumistavan voi valita Google-, Facebook- tai Yletunnuksien väliltä.

Mihin tiloja voi käyttää?

Tiloja on eri käyttöön: itsenäistä työskentelyä, kokouksia, juhlia tai vaikkapa bänditreeniä varten. Varaus tehdään joko suoraan Varaamoon tai sopimalla tilasta vastaavan henkilön kanssa. Asiakas näkee Varaamosta tilan varaustilanteen ja yhteystiedot, josta varaaminen onnistuu.

Maksaako tilojen käyttö?

Palvelun käyttö on ilmaista, mutta osa tiloista on maksullisia. Hinnat vaihtelevat kohteen mukaan, mutta yleensä hinta on hyvin edullinen.

Kuinka pitkiä varauksia voi tehdä?

Suoraan Varaamon kautta tilaa varatessa asiakkaalla saa yleensä olla yhtä aikaa voimassa vain yksi varaus samaan tilaan. Sama asiakas ei voi siten varata samaa tilaa kahteen kertaan samalle päivälle.

Tilan käyttötarkoitus määrittelee varauksen enimmäispituuden. Esimerkiksi kirjaston ryhmätyötilan tai musiikkistudion voi varata käyttöön enintään neljäksi tunniksi.

Toistuvia varauksia ei Varaamosta voi tällä hetkellä tehdä. Jos on tarve pitkäaikaiseen ja säännölliseen käyttöön, voi kääntyä tilasta vastaavan henkilön puoleen ja sopia käytöstä erikseen. Jatkossa toistuvien varausten teko pyritään mahdollistamaan myös Varaamon kautta. Asiaa selvitetään.

Mikä on Tilat avoimiksi -kokeiluprojekti?

Se on Digitaalinen Helsinki -ohjelman projekti, jonka tavoitteena on oppia kaupungin tilaratkaisujen kehittämisestä sekä yhteisöllisestä ja kokeilevasta työtavasta. Ensimmäisessä vaiheessa mukana oli kaupungin työntekijöitä, yrityksiä, järjestöjä ja kaupunkilaisia. Yhteistyönä syntyi kaupungin sisäiseen tilojen käyttöön tarkoitettu Stadin Tilapankki -sovelluksen prototyyppi.

Stadin Tilapankkia kehitetään kokeiluna muun muassa teknisten virastojen kanssa. Ne tarjoavat mukaan muutamia tiloja, joita sovelluksen kautta voi varata.

Varaukset Varaamo: www.varaamo.hel.fi.

Stadin Tilapankki: http://tilapankki.hel.ninja.

Varaamoa koskeviin kysymyksiin vastasi suunnittelija Juho Kerppola kaupunginkirjastosta ja Tilat avoimiksi -projektia koskeviin ohjelmapäällikkö Ville Meloni kaupunginkansliasta. Heiltä myös lisätietoja.

Yhteistyöstä parempaa palvelua VARAAMO ON TEHTY yhdessä kaupunginkans-

lian avoimen ohjelmistokehitysryhmän ja kaupunginkirjaston kanssa. Myös Stadin Tilapankkia työstetään avoimen ohjelmistokehitysryhmän tuella. Molemmat sovellukset hyödyntävät lisäksi samaa kaupungin avointa Respa-rajapintaa.

Digitaalinen Helsinki -ohjelman tavoitteena on edistää eri projektien ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Tilat avoimiksi -teemassa pyritään tilavaraukseen liittyvien ratkaisujen ja toimintatapojen yhdenmukaistamiseen.

Tämä parantaa käyttäjän palvelukokemusta.

Helsingin henki | Toukokuu 2016

15

n Anna-Leena Olkinuora ja Päivi Öberg kertovat, että turvallisuuskierros tehdään päiväkoti Nallessa useita kertoja vuodessa.

16

Helsingin henki | Toukokuu 2016

teksti KATI JALAGIN kuvat VILLE RINNE

tilat turvallisiksi Turvallisuuskierrokset paljastavat päiväkotien ja leikkipuistojen työturvallisuuden puutteet. Päiväkoti Nallessa kierrokset ovat osa jokavuotista toimintaa.

P

äiväkoti Nallen aamutouhut ovat täydessä vauhdissa. Keltaisiin turvaliiveihin sonnustautuneet lapset kirmaavat päiväkodin pi-

halla.

Tänään Nallen tiloissa tehdään turvallisuuskierros. Päiväkodin johtaja AnnaLeena Olkinuoran työpöydällä odottavat turvallisuuskierroksen havainnointiohjeet sekä kierroksen aikana täytettävä turvallisuuskierroslomake. Olkinuoran lisäksi paikalla ovat johtava leikkipuistoohjaaja Teemu Kariaho sekä yhteistoimintavastaava Päivi Öberg.

Kaikki on valmista ja turvallisuuskierros voidaan aloittaa.

Ensimmäiseksi tarkastetaan eteisen vessa. Raikkaan vihreä huone on siistissä järjestyksessä.

– Sähköjohtojen suojaimet ovat kunnossa, saippuat ovat paikoillaan, tasot ovat tyhjinä ja ohjeistus vessassa toimimiseen on kunnossa, Olkinuora toteaa.

– Lattiakin on lämmin. Vain ilmanvaihtokanavan ritilä pitäisi puhdistaa, siinä on vähän pölyä, Öberg lisää.

Olkinuora kirjaa turvallisuuskierroslomakkeeseen merkinnän: kaikki kunnossa.

Seuraavaksi siirrytään Oravien ryhmähuoneeseen.

Eroon turhasta roinasta

Valoisan valkoisen ja sinisellä väritetyn ryhmähuoneen tilat ovat myös siistit. ­Ilmanvaihto vaikuttaa hyvältä ja lämpötila on sopiva.

– Ylimääräistä roinaa on vähän, Olkinuora havaitsee.

– Tavaran hamstraamisesta pois oppiminen on ollut omanlainen prosessi. ­Pyrimme siihen, että ostamme ja käytämme tavaraa tarpeen mukaan.

Kariaho kertoo lanseeranneensa leikkipuistoissa ”pakupäivän”, jonka avulla turhasta tavarasta pääsee helposti eroon.

– Olemme vuoden aikana vieneet kuusi pakettiautollista lajiteltua roskaa Kivikon sorttiasemalle. Mukana on ollut esimerkiksi vanhoja kaappeja, rikkinäisiä tuoleja, puuta ja metallia.

Kariaho nostaa ryhmähuoneen seinältä vaahtosammuttimen ja tarkistaa sen kunnon.

– Turvallisuuskierroksia tehdessä on käynyt ilmi, että monet eivät tiedä, missä vaahtosammutin sijaitsee tai miten sitä tulisi käyttää hätätilanteessa, Kariaho kertoo.

Nosta kynä lattialta

Turvallisuuskierroksilla tarkastellaan työtapojen ja -ympäristöjen turvallisuut-

Helsingin henki | Toukokuu 2016

17

n Teemu Kariaho ja Anna-Leena Olkinuora käyvät huolellisesti läpi turvallisuuskierrokseen liittyvät paperityöt.

ta sekä työssä esiintyviä kuormitustekijöitä. Huomiota kiinni­ tetään muun muassa järjestykseen, liikkumisturvallisuuteen, ensiapuun, pelastusvalmiuteen ja henkiseen kuormittumiseen.

Osa havainnoista voidaan korjata paikan päällä. Jatko­ käsittelyä vaativat asiat kirjataan joko työsuojelu- tai kiin­ teistöpakkiin.

– Havainnoitaessa on löytynyt rikkinäisiä pistorasioita, ­ilmastointikanavia tukkivia tavaroita ja tiskipöydille asen­ nettuja mikroaaltouuneja, Kariaho kertoo.

Olkinuoran mukaan epäkohtien hoitaminen on jokaisen vastuulla. Yhteisöllisyys ja toisen huomioiminen lisääntyvät, kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen.

– Jos esimerkiksi näkee kynän lattialla, se tulisi nostaa ylös eikä ajatella, että joku nostaa sen, Olkinuora toteaa.

– Turvallisuuskierroksiin liittyy yhdessä tekemisen meinin­ ki. Yhteisvastuullisuudella on suora yhteys työhyvinvointiin, Kariaho jatkaa.

Enemmän ja useammin huomiota

Matka jatkuu lepo- ja leikkihuoneeseen, joka on tämänkertai­ sen turvallisuuskierroksen viimeinen etappi. Lapset ovat tul­ leet takaisin sisälle ja lego- ja nukkeleikit ovat käynnistyneet. Öbergin mielestä huoneen 70-luvulta peräisin olevat keltai­ set lamput toimivat hyvin, tosin ne pitäisi puhdistaa pölystä.

– Olen ollut talossa 37 vuotta. Aiemmin täällä tehtiin aino­ astaan vaarojen arviointia. Turvallisuuskierrosten myötä tulee kiinnitettyä enemmän huomiota asioihin ja siivottua useam­ min, Öberg sanoo.

Turvallisuuskierrokset ovat Olkinuoran ja Kariahon mieles­ tä toimivia, ja prosessi on selkeä.

– Turvallisuuskierroksen tekeminen ei ole salatiedettä.

Tsekkauslistasta voi helposti katsoa tarkastettavat asiat. Teem­ me täällä Nallessa 2–3 kierrosta sekä keväisin että syksyisin, Olkinuora kertoo.

Lasten leikit ovat hiljentyneet ja on ruokailun aika. Lepo- ja leikkihuone on tarkistettu, ja turvallisuuskierros on näiltä osin paketissa. 

18

Helsingin henki | Toukokuu 2016

Turvallisuuskierrokset lisäävät työhyvinvointia TURVALLISUUSKIERROS ON TYÖPAIKAN työturvallisuuden havain-

nointiväline, jonka avulla selvitetään työpaikan turvallisuuden taso, kannustetaan reagoimaan havaittuihin puutteisiin ja löydetään sekä kuntoon laitettavia että kunnossa olevia asioita.

Turvallisuuskierros-menetelmä syntyi vuonna 2013 startanneen Turvallisuuskierroksilla tulosta -hankkeen tuotoksena. Työterveyslaitoksen vetämää hanketta oli kehittämässä pilottivirastoina hankintakeskus, kiinteistövirasto, opetusvirasto sekä varhaiskasvatusvirasto.

– Tällä hetkellä kaupungin virastot tai liikelaitokset päättävät itse, haluavatko toteuttaa turvallisuuskierroksia omilla työpaikoillaan, kertoo kaupunginkanslian työturvallisuusasiantuntija Janne Haatainen.

Kierrokset ovat olleet käytössä päiväkodeissa, leikkipuistoissa, ryhmäperhepäiväkodeissa, kehitysvammaisten koululaisten iltapäivätoiminnassa, hallinnossa ja soveltaen myös perhepäivähoidossa viime vuodesta alkaen.

– Varhaiskasvatusviraston työhyvinvoinnin toimintasuunnitelmaan kirjattiin, että turvallisuuskierrosten käyttö aloitetaan 2015 kaikissa toimipisteissä. Tämän vuoden aikana ne on tarkoitus ottaa vakiintuneeksi toimintamalliksi, kertoo varhaiskasvatusviraston työsuojelupäällikkö Jari Mäenmaa.

Tavoitteena turvallisuuskriittinen havainnointi Haataisen mukaan turvallisuuskierroksia kannattaa tehdä, sillä niiden avulla voidaan lisätä työn sujuvuutta ja työhyvinvointia, edistää hyvää turvallisuuskulttuuria sekä ennaltaehkäistä työtapaturmien syntyä.

– Turvallisuuskierros on työpaikoille hyvä tapa oppia havainnoimaan työtä ja työympäristöjä turvallisuuskriittisesti. Kierrosten myötä opitaan myös ilmoittamaan havaituista puutteista ja korjaamaan ne kuntoon, Haatainen sanoo.

Työpaikan johdon ja työntekijöiden yhteistyössä tekemä kierros tulisi toteuttaa vähintään kaksi kertaa vuodessa.

n Raikkaan vihreässä vessassa kaikki on kunnossa niin kuin pitääkin.

Helsingin henki | Toukokuu 2016

19

{ ammatti } teksti MAARIT SEELING kuva VESA TYNI

Tapio Korhonen luottavaisin mielin eläkkeelle Kaupungin pitkäaikainen rahakirstun vartija, kansliapäällikkö Tapio Korhonen jäi toukokuun alussa eläkkeelle 40 vuoden työrupeaman jälkeen.

20

Helsingin henki | Toukokuu 2016

T

apio Korhonen kiiruhtaa haastatteluun hyväntuulisena. Tapaaminen kaupunginjohtaja Jussi Pajusen kanssa on hieman venähtänyt. Korhosen viimeiset työviikot ovat työntäyteiset ja kuluvat kaupungin uuden johtamisjärjestelmän valmistelussa.

Vuoden 2017 kuntavaalien jälkeen valtuusto valitsee Helsingille pormestarin lisäksi myös neljä apulaispormestaria. Nykyiset 31 hallinnonalaa korvataan neljällä. Valmistelutyön tulokset pitää jättää valtuuston käsittelyyn vielä ennen kesälomia.

– Helsingissä tapahtuu nyt isoja mullistuksia. On hyvä, että niiden tullessa voimaan remmiin astuvat uudet toteuttajat. Laiskottelemaan en pääse viimeisinäkään työviikkoina. Sama vauhti ja päivärytmi säilyvät loppuun asti, työpäivänsä aamutuimaan jo kello 7 aloittava Korhonen naurahtaa.

Sen verran aikaa on muilta töiltä jäänyt, että hän on ehtinyt aloittaa mittavien arkistojensa purun työhuoneeseensa kasattuihin muuttolaatikoihin. Korhonen innostuu kertoessaan, mitä kaikkea vanhojen papereiden läpikäyminen on palauttanut mieleen.

Kauppatorilta kantautuu suljettujen ikkunoiden läpi lokkien kirkuna. Aurinko paistaa, huhtikuinen perjantaiaamupäivä paljastaa kevään parhaimmillaan.

– Helsinki on kuluneina vuosikymmeninä rakentunut sykkiväksi, nykyaikaiseksi kaupungiksi. Eihän täällä 1980-luvun alussa ollut katukahviloitakaan! Isot projektit ovat aina monien tahojen yhteistyötä. Virkamiesten tehtävä on valmistella asiat ja perustella ne mahdollisimman hyvin. Sen jälkeen vaaleilla valitut luottamushenkilöt tekevät poliittisen arvovalinnan. Arvostan demokraatista päätöksentekokoneistoa, Korhonen sanoo. ”TAPIO KORHOSEN eläkkeelle jäämisessä

on historian siipien havinaa. Olen ollut hänen kanssaan monesta asiasta eri mieltä, mutta hän esittää kantansa niin johdonmukaisesti, että tietää, onko eri mieltä vai samaa. Hänen paikkaansa on vaikea täyttää.”

Osmo Soininvaara (vihr.)

Periaatteen vuoksi

Julkisuudessa Korhonen tunnetaan leppoisana, mutta raha-asioissa jämptinä miehenä. Vähäosaisten asioiden puolustaminen on hänelle sydämen asia. Korhonen toteaa, että sivistysvaltion mittari on, miten se vastaa heikommistaan.

– Olen koulutukseltani laskentaekonomi ja finanssioikeuden juristi. Väistämättä tällä taustalla saa tarkan maineen. Nojaan lukuihin ja haluan, että kaikki on tasapainossa. Joskus saan kuulla, että Sulkavan mökillä työkalunikin ovat tietyssä järjestyksessä. Isäni oli samanlainen. Kai se tarkkuus geeneistä tulee. En pidä sitä näissä tehtävissä huonona luonteenpiirteenä, Korhonen naurahtaa.

Kaikista poliittisista puolueista hän sanoutuu tiukasti irti, mutta tunnustaa nauttivansa kunnon väittelystä, kunhan näkemykset ovat perusteltuja. Korhonen toteaa, että on vain hyvä tuoda aina välillä esille erilaisia argumentteja. Virkamiehen on silti syytä säilyttää työssään puolueettomuus.

Korhonen varoo luonnehtimasta ketään yhteistyökumppania nimeltä.

– Toki esimerkiksi politiikoista kuten myös virkamiehistä voisi löytyä meheviä juttuja, mutta tässä hommassa pitää mieltää, että koneisto on paitsi poliittinen, se on myös demokraattinen. Viime kädessä luottamushenkilöt päättävät.

”TAPASIN KORHOSEN ensimmäisen

kerran rahatoimistossa 70-luvun lopulla.

Muistan ajatelleeni, että siinä on reippaan tuntuinen nuori mies. Kuinka oikeassa olin jo silloin!”

Harry Bogomoloff (kok.)

Meidän tehtävämme kaupunginhallinnossa on valmistella asiat mahdollisimman hyvin.

Korhonen muistuttaa, että paljon valvojana on pakko olla tarkka. Muuten tehtävää ei kunnialla pysty hoitamaan.

Virkamieheltä hän edellyttää lojaaliutta ja rehtiyttä. Virkakoneiston toiminnan epäselvyydet on puitava pohjamutia myöten. Toisin kuin monissa muissa kaupungeissa, Helsingissä ei olekaan ollut isoja lahjussotkuja sitten 1980-luvun metro-oikeudenkäyntien.

Mukana muutoksissa

Korhosen tie Helsingin virkakoneiston huipulle käynnistyi maaliskuussa 1976, jolloin hän aloitti työnsä tutkimussihteerinä kaupungin rahatoimistossa.

– Työpaikkani oli tuossa viereisessä rakennuksessa Kauppatorin varrella.

Nykyisin siinä on ravintola Salutorget, Korhonen muistelee.

Niukoista oloista ponnistanut Korhonen valmistui työn ohella kauppakorkeasta ja oikeustieteellisestä tiedekunnasta sekä eteni vähitellen urallaan johtavaksi suunnittelijaksi, rahoituspäälliköksi ja lopulta vuonna 1991 kaupungin rahoitusjohtajaksi.

– Olen saanut olla mukana melkein kaikessa, mitä kaupungissa on tehty näinä vuosina. Taloudellinen ulottuvuus on kuitenkin kaikessa toteutuksessa aina jollain tapaa läsnä.

Vuoden 2014 alusta hallintokeskus, henkilöstökeskus sekä talous- ja suunnittelukeskus yhdistettiin kaupunginkansliaksi. Korhonen oli jo ilmoittanut aikomuksistaan jäädä eläkkeelle, kun häntä pyydettiin kansliapäälliköksi vetämään uudistus läpi.

– Tehtävää jää vielä seuraajallenikin, mutta nyt olemme saaneet vietyä läpi

”HELSINGIN kaupunginhallinnossa

virkamieskulttuuri edustaa jatkuvuutta ja tehtävään sitoutumista. Tapio Korhonen edustaa tätä virkamieskulttuurin perinnettä parhaalla mahdollisella tavalla.”

Laura Kolbe (kesk.)

Korhonen muistuttaa, että paljon valvojana on pakko olla tarkka.

Muuten tehtävää ei kunnialla pysty hoitamaan. tuon uudistuksen perustavoitteet. Yhteisvalmistelu säästää resursseja, kun kaikki tarvittava tieto kootaan keskitetysti. Meidän täytyy silti pyrkiä vielä tiiviimpään yhteistyöhön eri hallinnonalojen välillä. Pääsemme parempiin tuloksiin, kun valmistelussa otetaan kerralla huomioon eri näkökulmat, Korhonen pohtii.

Kaupunki työympäristönä on hänen mukaansa muuttunut vuosien varrella todella paljon. Vahvojen johtajien aikakausi tiukkoine ryhmäkureineen on jäänyt taakse.

– Median kehitys on osaltaan muuttanut päätöksentekoa. Ympäristö vaikuttaa nykyään ratkaisuihin, ja toisinaan myös hyvin nopeasti. Päättäjät kuuntelevat herkällä korvalla sosiaalisen median painotuksia. Runsas tiedonvälitys tuo etujen lisäksi mukanaan ongelmia. Hyvin lyhytjänteiset asiat voivat vaikuttaa asioiden valmisteluun jopa enemmän kuin perusteellinen työ.

Sulkavalle ja Kreetalle

Perhesyyt vaikuttivat Korhosen päätökseen, kun häntä vuonna 2013 pyydettiin jatkamaan töissä vielä muutama lisävuosi virallisen eläkeiän päälle.

– Vaimo jää tänä vuonna myös eläkkeelle eli ajoitus osuu siinä mielessä nyt nappiin. Olen luvannut viedä hänet kahdeksi viikoksi Kreetalle viettämään toista häämatkaamme. Olimme siellä 40 vuotta sitten ja haluamme nyt nähdä, onko se samanlainen, Korhonen kertoo.

Hän tunnustaa mielen olevan hieman haikea, mutta odottavansa samalla innol-

la uutta, mielenkiintoista elämänvaihetta. Muistoihin on turha takertua liikaa.

Tekemisen pulaa aktiiviselle miehelle tuskin tulee. Edellisenä iltana Korhonen on juuri ollut teatterissa. Kirjallisuus ja kuvataiteet ovat myös miehen sydäntä lähellä.

Kunnostaan Korhonen pitää tiukasti huolta käymällä 3–4 kertaa viikossa kuntosalilla. Vastedes aikaa jää paremmin myös rakkaalle Sulkavan mökille, jossa kuntoilu hoituu erilaisissa ­puhdetöissä.

– Lähden luottavaisin mielin. Helsin”KESKUSHALLINNON Idiana Jones siirtyy

punttisaleille ilman meitä. Muistelmia odotellessa voisi olla hyvä, jos hän koostaisi hiljaisesta tiedosta ohjeita muutaman sivun.”

Osku Pajamäki (sd.)

gillä on erinomainen koneisto. Kaupunki pärjää erilaisissa muutoksissa. Nyt pitäisi maanlaajuisestikin ymmärtää, että Helsingin menestyksen tuloksilla rahoitetaan pitkälti myös muun Suomen toimintaa. Pitää olla tasattavaa, että täältä voidaan viedä voimavaroja. Pääkaupungin menestymisen edellytyksiä ei saa syödä, Korhonen summaa.  Tapio Korhonen jäi eläkkeelle 1.5. alkaen. *Valtuutettujen puheenvuoroja kaupunginvaltuuston 3.2. pidetystä kokouksesta, jossa Korhoselle myönnettiin ero kansliapäällikön virasta.

Helsingin henki | Toukokuu 2016

21

kaffella teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat JUHO KUVA n Tomi Ojanen, Janika Wagner ja Liisa Pohjolainen haluavat irti turhasta byrokratiasta.

A: > KESKUSTELEMASS sa Lii a taj joh en im sto Opetu to ras svi Pohjolainen, opetu Rehtori Tomi Ojanen, Ylä-Malmin peruskoulu Rehtori Janika Wagner, Botby grundskola > AIHE: Miten innovaatiokilpailu voi auttaa vähentämään byrokratiaa? > PAIKKA: Cafe Piritta

Irti turhasta byrokratiasta Kun byrokratia vähenee, palvelu paranee. Näin ajatellaan opetusvirastossa, jossa järjestettiin vuodenvaihteessa kilpailu turhan byrokratian poistamiseksi.

K

un opetusviraston johtaja Liisa Pohjolainen käynnisti viraston henkilöstölle avoimen innovaatiokilpailun, hän uskalsi odottaa vain kourallista ehdotuksia. Toisin kävi: henkilöstö innostui ideoimaan, ja kuukauden aikana kilpailuun kirjattiin 120 ehdotusta. Kilpailu järjestettiin osana opetustoimen muutosta, jolla pyritään ketterämpään ja joustavampaan palvelukulttuuriin.

Se, että henkilöstö pääsee kertomaan kehitysideoistaan ja antamaan palautetta suoraan ilman välikäsiä, on Tomi Ojasesta ja Janika Wagnerista erit-

22

täin tervetullutta. Henkilöstön tekemät ehdotukset auttavat tehostamaan monia sisäiseen työskentelyyn ja opetuspalveluun liittyviä käytäntöjä.

Mitä innovaatiokilpailulla haettiin?

Innovaatiokilpailulla tavoiteltiin osallistavaa ja avointa kehittämistä.

– Lähdimme hakemaan konkreettisia toimintatapoja, jotka henkilöstö kokee byrokraattisiksi, sekä korjausideoita näiden toimintojen sujuvoittamiseksi, Pohjolainen sanoo.

Tomi Ojasen ideamylly käynnistyi sa-

Helsingin henki | Toukokuu 2016

man tien, kun Pohjolainen kertoi kilpailusta rehtoripäivillä viime marraskuussa. Hän laittoi kilpailuun useita ehdotuksia, muun muassa ehdotuksen siitä, että koulu hoitaisi oppilaiden matkakorttiasiat sen sijaan, että anomukset kiertävät opetusviraston kautta. Myös koulunkäyntiavustajan saaminen oppilaalle on hankala prosessi, ja se on Ojasen mukaan aikasyöppö.

– Minua kiinnostaa koulun hallinnossa erityisesti se, paljonko hallinto työllistää meitä ja onko työ mielekästä.

Moni asia voitaisiin tehdä paljon ketterämmin, Ojanen sanoo.

Henkilöstön tekemät ehdotukset auttavat tehostamaan monia sisäiseen työskentelyyn ja opetuspalveluun liittyviä käytäntöjä.

– Niiden 17 vuoden aikana, jotka olen ollut johtamistehtävissä opetusvirastossa, työnkuva on muuttunut.

Byrokratiaan ja toimistotyöskentelyyn menee enemmän aikaa, ja johtamiseen jää vähemmän aikaa. Se on alkanut häiritä työtäni rehtorina, hän toteaa.

Pohjolainen uskoo, että kun byrokratiaa saadaan vähennettyä, varsinaiseen tehtävään eli opetuspalveluiden tuottamiseen jää enemmän aikaa.

Kuinka kilpailuun tulleet ideat käsiteltiin?

Kilpailuehdotuksia käsitteli 11-jäseninen, eri ammattiryhmistä koostuva raati.

– Kävimme ensin ideoita läpi pienemmissä työryhmissä ja annoimme niille pisteitä. Sen jälkeen kävimme koko raadin voimin läpi kaikki 120 määräaikaan mennessä tullutta ehdotusta.

Mietimme, onko idea byrokratian purkua vai kehittämisidea, kilpailun raadissa toiminut Wagner kertoo.

Tärkeitä kriteereitä olivat esimerkiksi idean toteutettavuus ja se, miten laajasti idea toteutuessaan vaikuttaa. Ehdotukset, joiden toteuttamista rajoitti esimerkiksi lainsäädäntö tai työehtosopimus, seulottiin pois.

– Kaikki osallistujat saivat ideastaan palautteen, myös karsiutuneiden ehdotuksien antajat. Näin ehdottaja sai vastauksen siihen, miksei muutosta voida toteuttaa, Wagner sanoo.

Millaisia ideoita kilpailuun tuli?

Kilpailijat kirjasivat ehdotuksensa Orh­ cidea-palveluun, joka toimii sähköisenä työkaluna opetusviraston muutoshank-

Tärkeitä kriteereitä ideoissa olivat niiden toteutettavuus ja se, miten laajasti idea toteutuessaan vaikuttaa. keessa. Ideat olivat siellä kenen tahansa katseltavissa. Ehdotukset koskivat muun muassa delegointia, ryhmäkirjeitä, matkanhallintaa ja taloutta.

– Moni ehdotti palveluiden digitalisoimista. Tällä hetkellä oppilaiden huoltajat tekevät lähes kaikki hakemukset paperisina, Wagner toteaa.

Osa ehdotuksista oli kehittämisideoita, mutta eivät varsinaista byrokratian purkamista. Jotkut parannusehdotuksista koskivat vain pientä osaa henkilöstöstä, toiset lähes kaikkia.

– Raadin tehtävä oli haastava, mutta työ oli mielekästä ja mielenkiintoista.

Samanlaisia ideoita tuli paljon. Hyviäkin ideoita oli niin runsaasti, että kaikkiaan 68 ehdotusta pystytään viemään eteenpäin, Wagner kertoo.

Johto hyväksyi raadin ehdotukset muutamin täydennyksin.

– Valitsimme lopulta useamman idean voittajiksi, Pohjolainen sanoo.

Miten voittajat palkitaan?

Innovaatiokilpailun tulokset julkaistiin huhtikuussa rehtoritapaamisessa ja muutosinfoissa. Samalla vastuutettiin Pohjolaisen mukaan se, miten kutakin ehdotusta aletaan käytännössä työstää.

Kaikki voittajat on tarkoitus palkita yhteisellä päivällisellä.

Kun Ojanen kirjasi ehdotuksiaan järjestelmään, hän ei ajatellut osallistuvansa kilpailuun tai havittelevansa palkintoa. Tärkeintä oli, että pääsi kertomaan ideoistaan ja antamaan palautetta.

– Palkinto onkin useimmille varmasti se, että asiat lähtevät muuttumaan ja että on itse saanut olla osallisena, Wagner toteaa.

n Tomi Ojasen ideamylly käynnistyi saman tien, kun kilpailusta kerrottiin.

Mitä mieltä olette kilpailun annista?

– Olen enemmän kuin tyytyväinen. Kilpailu herätti ajatuksia, innostusta ja keskustelua. Yksi ajatus kilpailun järjestämisessä oli, että osallistuminen olisi hauskaa: ihmiset pääsisivät ideoimaan ja tekemään työssä vähän jotain leikkimielistäkin, Pohjolainen sanoo.

Kilpailu tuuletti myös yllättävän tehokkaasti henkilöstön asenteita. Vaikka vanha tapa toimia ei välttämättä ole millään tavalla väärä, vakiintuneita käytäntöjä voi muuttaa ja parantaa.

Esimerkiksi virastohallinnossa moni on Pohjolaisen mukaan alkanut pohtia työtään ja omia ehdotuksia työn sujuvoittamiseksi. Kilpailun myötä henkilöstö sai siihen virallisen luvan.

– Ideoita saa kertoa ja niitä voidaan kokeilla. Tällainen on moderni tapa tehdä työtä. Se parantaa henkilöstön motivaatiota ja lisää työn mielekkyyttä. Palautteen saaminen auttaa myös esimiestä omassa työssään, Wagner kiittelee. 

Iloa innovaatiokisasta > Tarjosi henkilöstölle mahdollisuuden antaa palautetta ja parannusehdotuksia. > Herätti keskustelua ja innosti. > Vaikutti asenteisiin: toimintatapoja voi ja kannattaa kehittää. > Paransi motivaatiota ja lisäsi työn mielekkyyttä. > Auttoi esimiehiä heidän omassa työssään. > Auttoi vähentämään byrokratiaa ja parantamaan palvelua.

Tiedot palkituista löytyvät Helmestä > Opetusvirasto.

Helsingin henki | Toukokuu 2016

23

asukas teksti HANNU PÖPPÖNEN kuvat TOMMI TUOMI ja MAIJA ASTIKAINEN

Koe kaupungin

fiilis!

T

ässä on kasarihuone, eli neuvottelutila, joka on tehty 1980-luvun esineillä, reformirehtori, hankepäällikkö Ulla Teräs sanoo kaupunginmuseon aulassa.

Seinät ovat täynnä Suosikki-lehden julisteita ja käytössä on piirtoheitin.

Kun huone ei ole neuvottelukäytössä, se toimii näyttelynä. Aulaan on rakennettu myös sohvaryhmä, jossa on sohvia eri aikakausilta jugendtyylistä 1990-luvun tyyliin saakka. Aula toimii oleskelutilana, jossa voi orientoitua itse museon näyttelyihin ja vaikka työskennellä läppärin kanssa.

Museoksi on remontoitu lähes puolikas kortteli Aleksanterinkadun ja Katariinankadun kulmasta. Uuden museon rakentamisen taustalla on koko Torikortteleiden uudistuminen.

Lisää yleisötilaa

Puolitoista vuotta kestäneen remontin aikana virasto- ja toimistokäytössä olleet rakennukset on peruskorjattu. Yksi 1960-luvulta peräisin ollut talo purettiin korttelin keskeltä, ja sen tilalle rakennettiin uudisosa. Talotekniikka on uusittu kaikissa rakennuksissa.

Haasteensa on tuonut se, että museo

n Tiina Merisalo ja Ulla Teräs katsastavat työn alla olevaa Lasten kaupungin 1970-luvun mummolan keittiötä.

24

Torikortteleissa avautunut kaupunginmuseo on kaupunkilaisten oma paikka, jossa oleskellaan, viihdytään pitkään ja kierretään näyttelyissä.

Helsingin henki | Toukokuu 2016

toimii viidessä korttelin rakennuksessa ja neljässä kerroksessa.

– Olemme leikillämme puhuneet Suomen sokkeloisimmasta museosta, museonjohtaja Tiina Merisalo sanoo.

Myös korttelin hienot sisäpihat on saatu yleisökäyttöön, ja niissä järjestetään erilaisia tapahtumia.

Museossa on yleisötilaa 2 400 neliötä. Kokonaistila kasvoi vain noin 600 neliötä, mutta yleisötilojen osuus on huomattavasti aiempaa Sofiankadun museotilaa suurempi.

Kävijöitä kutsutaan rakastumaan Helsinkiin

Merisalo ja muu museon henkilökunta lähtivät rakentamaan uuden museon visiota pari kolme vuotta sitten.

– Mietimme, mitä museo on, millaisia tavoitteita sillä on ja miten otamme kaupunkilaiset mukaan suunnitteluun.

Uusi museo onkin nyt lippulaiva, ja asiakkuusajattelu on mietitty täysin uusiksi. Kokemuksellisuus ja elämyksellisyys ovat keskeisiä museokäynnin aikana.

Museoon on vapaa pääsy, ja sinne on helppo piipahtaa lyhyesti, mutta yhtä hyvin siellä voi viettää aikaa pidempäänkin.

– Uudistimme museokäynnin. Haluamme saada ihmiset viihtymään ja kohtaamaan toisensa, inspiroitumaan.

Toivomme, että ihmiset tulevat tänne ja lähtevät vähän seikkailemaan, Teräs sanoo.

Museon tavoittelee 200 000 kävijää vuodessa.

n Lasten kaupungin kansakoululuokassa voi opiskella vanhan ajan malliin.

kuva SIGNE

BRANDER

n Aikakoneessa pääsee 1900-luvun Helsinkiin paitsi tilassa, myös virtuaalilaitteiden avulla.

n (vas.) Museum of Broken Relationships esittelee esineitä ja tarinoita, jotka liittyvät särkyneisiin suhteisiin.

kuva HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO

Iso muutos henkilöstölle

Uuden museon suunnittelu ja rakentaminen on ollut iso muutos myös museon henkilöstölle. Sen määrä ei kasvanut, ja kaikki uudistus tehtiin olemassa olevalla porukalla, mutta määräaikaisia projektityöntekijöitä hyödyntäen.

Myös organisaatiota ja toimintamalleja on työstetty yhdessä, jotta palvelut ja toiminnot saadaan uudessa museossa pyörimään hyvin. Organisaation kokonaisuudistus jätettiin tekemättä kaupungin johtamis- ja organisaatiouudistuksen vuoksi. Yksikkörakenteen rinnalla on edelleen vahva projektiorganisaatio, mutta uutta ovat sisältöjä suunnittelevat ja koordinoivat tiimit.

Ainoa näyttelytila, joka on suoraan kohdistettu tietynikäiselle ryhmälle, on Lasten kaupunki.

– Helsinki-kiinnostus tai -rakkaus ei katso ikää. Olemme ajatelleet kohderyhmiä motivaatioiden kautta: Helsingistä kiinnostuneet, Helsinkiä etsivät ja aktiivisesti kaupunkikulttuuriin osallistuvat, Teräs sanoo.  n Arjen esineet herättävät muistoja Helsingin valitut palat -näyttelyssä.

Kahvipurkki on peräisin 1950-luvulta.

Kaupunkilaisten kanssa tehty museo UUTTA KAUPUNGINMUSEOTA KEHITETTIIN yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Museon

työntekijät ovat haastattelujen ja havaintojen lisäksi jalkautuneet paikkoihin, joissa ihmiset liikkuvat, esimerkiksi katuruokatapahtumaan. Kommentteja pyydettiin myös sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät perinteisesti käy museossa. Uusien asiakkaiden tavoittaminen on ollut keskeistä.

Netissä toimii museon asiakaspaneeli, jossa on yli 1 000 jäsentä.

– Kun meille on tullut tenkkapoo suunnittelussa, olemme kääntyneet heidän puoleensa ja kysyneet heiltä. Paneeli on antanut meille hyvin tietoa ja inspiraatiota, Ulla Teräs sanoo.

Kaupunkilaiset ovat päässeet käsiksi myös museon kokoelmiin. Museolla on miljoonan kuvan kokoelma, jota ryhmä kaupunkilaisia sai selata. Tästä syntyi näyttely heidän ehdoillaan.

Jo aiemmin Lasten kaupungissa oli mukana vapaaehtoisina seniorikansalaisia, jotka toivat elämää näyttelyn 1970-luvun mummolahuoneeseen. Toiminta jatkuu ja sitä laajennetaan, joten myös jatkossa vapaaehtoiset ovat tärkeitä. He lisäävät ihmisten kohtaamisia.

– Meillä on hyvä vapaaehtoisten joukko, mikä on iso mahdollisuus. Pohdimme, millaisia uusia rooleja ja tehtäviä vapaaehtoisille voidaan tarjota. On ajatus esimerkiksi museo- tai kuvakaverista, joka voisi auttaa vaikkapa kuvapalvelujen käyttämisessä museon uudessa Kuvaselaamossa, Merisalo sanoo.

Myös tapahtumatuottajat kehittävät tapoja, joissa vapaaehtoiset voivat olla mukana.

Helsinginkaupunginmuseo.fi Helmi > Kaupunginmuseo

Helsingin henki | Toukokuu 2016

25

hyvinvointi teksti ARJA KRANK kuvitus PIA HOLM

miten henkilöstö voi Kaupungin työpaikoilla toteutetaan ensi syksynä toista kertaa Kunta10-tutkimus, josta saadaan arvokasta vertailutietoa kaksi vuotta sitten toteutetun tutkimuksen tuloksiin.

Nyt mukana on myös laajempi terveysosio Työterveyslaitoksen käyttöön.

J

oka toinen vuosi tehtävässä Kunta10-tutkimuksessa selvitetään työtä, työyhteisöjen tilaa ja johtamista kaiken kaikkiaan yhdessätoista kunnassa. Helsinki on mukana tutkimuksessa toista kertaa. Kaksi vuotta sitten kyselyyn vastasi 69 prosenttia henkilöstöstä, melkein 23 100 ihmistä.

– Uskon ja toivon, että tänä syksynä päästään vieläkin parempiin tuloksiin, työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä kaupunginkansliasta sanoo.

– Tutkimus on nyt ihmisille tutumpi.

Edelliskerran jälkeen nähtiin, että esille tulleita asioita lähdettiin myös työstämään.

Heikkilä kannustaa kaikkia työntekijöitä vastaamaan kyselyyn – mitä useampi vastaa, sitä todellisempi kuva työelämästä saadaan.

– Tässä kyselyssä jokainen saa kertoa oman mielipiteensä, ja se huomioidaan. Yksilö voi näin vaikuttaa työskentelyolosuhteisiin 40 000 ihmisen organisaatiossa.

Hyvinvoinnin muutosmittari

Keväällä on lähtenyt käyntiin kaupungin historian suurin johtamisjärjestelmäuudistus ja organisaatiomuutos.

– Kunta10-tutkimus toimii nyt hyvänä uudistuksen muutosmittarina. Sen perusteella näemme suhteellisen tuoreeltaan, kuinka uudistus sujuu.

Tutkimukseen osallistumisen etuna on myös, että tuloksia pääsee vertaamaan muihin suuriin lähikuntiin.

– Aiemmin pystyimme seuraamaan vain omia muutoksiamme. Nyt voimme verrata kehitystämme suurten kaupunkien, kuten Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen tuloksiin.

Vastaaminen on ehdottoman luottamuksellista

Tämän syksyn Kunta10-kyselyssä on mukana osio, jossa kysytään laajemmin terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä.

Tämä kattavampi terveyskysely toteutetaan joka toisessa tutkimuksessa.

– Lomakkeessa kysytään esimerkiksi tupakoinnista, unesta ja alkoholin käytöstä. Lisäksi kysytään työn ja muun

Kaupungin työyhteisöjen vointia seurattiin aiemmin omalla, vuotuisella kyselyllä.

– Saimme silloin palautetta, että kysely tehdään liian tiuhaan. Vuodessa kun ei ehditty tehdä kehittämistä tulosten perusteella paljoakaan, Heikkilä sanoo.

Kahden vuoden välein toteutettava Kunta10-tutkimus antaa hänen mukaansa paremmat mahdollisuudet suunnata ja seurata toimenpiteitä.

– Nyt toisella kierroksella onkin tärkeää havainnoida, miten työ, työyhteisöjen olosuhteet sekä johtaminen ovat edellisestä kyselystä kehittyneet.

26

Helsingin henki | Toukokuu 2016

työterveyspsykologi > Kokoaikais ille työnteki jöille ja niille vähintään 50 osa-aikaisill prosentin ty e, jotka ovat ösuhteessa > Määräaika 1.9.2016. isille, joiden työsuhde on voimassa se kä 1.2. että 1.

Ne, jotka ov 9.2016. at äitiys-, op into- tai mu ja lokakuuss ulla pitkällä a 2016, eivä vapaalla syys t saa kysely ä.

Jos sinulla o n kysyttävää , laita sähkö kunta10@h postia osoit el.fi. teeseen

Lisätietoja

:

HR-asiantu ntija Outi A nttila, kaup 040 702 1394 unginkanslia , kunta10@h , puh. 310 37 el.fi.

Helmi > He 962, nkilöstö > K unta10-tutk imus

Kuva VESA TYNI

Keille Kunta on tarkoitett10-kysely u?

Työterveyspsykologi Airi Kerkelä kannustaa uudistumaan ja vaikuttamaan muutoksessa.

Muutos tarjoaa jännitteitä ja mahdollisuuksia Vastaajapalkintoina arvotaan muun muassa Jopoja ja iPadejä.

elämän yhteensovittamiseen liittyvistä asioista, esimerkiksi onko lapsia tai toimiiko hoitajana omaiselle, kehittämiskonsultti Nina Olin Työterveyslaitokselta selventää.

Tiedot ovat kansainvälisestikin arvokasta tieteellistä dataa työkykyyn ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Kaupunki ei saa terveysosion vastauksia sellaisenaan, vaan ne jäävät Työterveyslaitoksen tutkimuskäyttöön.

– Tutkimuksen terveysosion tulokset raportoidaan työterveyshuolloille vain kaupunkitasoisena kokonaisuutena.

Näitä tietoja ei raportoida lainkaan Työterveyslaitoksen Kunta10-portaalissa.

Yksittäisen vastaajan tietosuoja on varmistettu joka vaiheessa, Olin vakuuttaa.

Kunta10-tutkimuksen kaikkien tietojen käsittelyssä otetaan huomioon yksilön suoja.

– Kuten edelliselläkin kerralla, alle kymmenen henkilön työyksikön vastauksia ei raportoida kaupungille. Näin yksittäiset vastaukset eivät erotu. Useita pieniä yksiköitä voidaan tosin yhdistää, jotta niistäkin saataisiin tuloksia.

Tutkimus starttaa syyskuussa

Kyselyyn vastataan tuttuun tapaan.

Linkki kyselyyn lähetetään 6.9. sähköpostitse kaikille niille, joilla on kaupungin sähköpostiosoite. Muut saavat paperisen kyselyn suoraan kotiinsa viikolla 36. Paperilomakkeessa on myös linkkiosoite, tunnus ja salasana, joilla pääsee vastaamaan netin kautta.

Kyselyyn vastataan rasti ruutuun -menetelmällä. Vastauksia toivotaan mahdollisimman pian. Vastaamiseen menee noin puoli tuntia. Kyselyyn voi vastata työaikana.

Kun tulokset saadaan, 8.12. julkaistaan Helmen Kunta10-sivulla tunnus ja salasana, joiden avulla kuka tahansa voi käydä katsomassa koko kaupungin tuloksia. Tulokset käsitellään työyksiköissä kevään 2017 aikana. 

YHTENÄ HETKENÄ NÄEMME muutoksessa kutsuvia ja innostavia mahdol-

lisuuksia, toisena pelkästään rajoituksia. Mahdollisuudet ja rajoitukset ovat olemassa samanaikaisesti. Juuri tuo jännitteisyys panee luovat voimamme liikkeelle etsimään ratkaisuja ja uudenlaisia toimintatapoja.

VOIMME OTTAA ISON askeleen turhan työn ja byrokratian vähentämises-

sä, jotka tunnetusti herättävät turhautumista. Osaamisen yhdistäminen uudella tavalla uusilla toimialoilla lisää tuloksellisuutta. Saamme enemmän ja mielekkäämmin aikaan sitä, mitä pitääkin. Joudumme kuitenkin luopumaan siitä harhasta, että vain minulla on oikea näkemys. Vanhassa virastossa tuttujen kesken asiat rullaavat tavallaan emmekä kyseenalaista rutinoituneita toimintatapoja ja käsityksiä. Nyt meille aukeaa mahdollisuus kehittää osaamistamme uusien osaajien kanssa.

TUTUN KUVION HORJUMINEN tietysti epäilyttää ja pelottaa ennen kuin

näemme mahdollisuudet. Muutos herättää kysymyksiä: Miten käytän voimavarojani paremmin hyväksi? Otanko enemmän vastuuta oman ja työyhteisön työvireen ylläpitämisestä ja annanko panostani entistä fiksumpaan työnteon tapaan? Elänkö arvojeni mukaista elämää? Uskallanko kyseenalaistaa tarinani työntekijänä? Me kaikki toivomme, että kokemuksemme ja tuntemuksemme tulevat kuulluksi. Haluamme kuulla myös muilta, mitä he ajattelevat. Työntekijöiden kuunteleminen ei syö energiaa, vaan tukee sitä, että energia kanavoituu työn tekemiseen ja sen jatkuvaan parantamiseen yhdessä.

KUUNTELUN JA KUULLUKSI tulemisen lisäksi tarvitaan todellista muu-

tosta niin johdon kuin työntekijöiden käyttäytymisessä. Tällöin emme voi välttyä konflikteilta. Joudumme yksityiselämässäkin kohtaamaan ristiriitoja, jotka ratkaisemme neuvotellen. Työntekijöinä emme kilpaile keskenämme, vaan jalostamme virastojen hyvistä jyvistä uuden toiminta­kulttuurin ituja. Kenelläkään ei ole varmaa tietoa siitä, mitkä oikeat ratkaisut ovat. Opimme etsien ja nopeat epäonnistujat oppivat eniten.

JOHDOLLA ON MUUTOKSESSA kaksoisasema. He ovat muutoksen koh-

teena samalla kun johtavat muutosta sekä kannustavat henkilöstöä parantamaan työtään. Myös monet työntekijöistä ovat kaksoisasemassa: he ovat kaupungin työntekijöitä ja kaupunkilaisia. Mitä edellytämme asukkaina työntekijöiltä, siis itseltämme muutoksessa? Kaupunkilaisten palveluiden ja osallistumismahdollisuuksien tulee edelleen parantua.

MITEN SINÄ HALUAT tässä muutoksessa vaikuttaa ja vaikuttua?

Helsingin henki | Toukokuu 2016

27

liikkeellä teksti HANNA OJANPÄÄ kuvat ISTOCKPHOTO

L

iikuntaviraston liikunnansuunnittelija Eeva-Liisa Rautiainen ja liikuntaneuvoja Maiju Mäkelä nousevat ylös työpöytiensä äärestä tervehtimään haastattelijaa. Samalla tulee tehtyä yksi päivän aktivointitoimenpiteistä.

Pilotista positiivista palautetta

UP! – Aktiivisempi päivä on henkilöstöliikunnan hanke, joka tiedottaa liiallisen istumisen riskeistä sekä antaa vinkkejä, miten pienillä toistuvilla keinoilla istumista voi vähentää ja lisätä arkiaktiivisuutta. Rautiainen on hankkeen käynnistäjä yhdessä kollegansa Pilvi Heinosen kanssa.

– Toive lähti kaupunginkansliasta. Halusimme saada aikaan näkyvää, ja suunnitteluvaiheessa otimme yhteyttä UKK-instituuttiin, Rautiainen ­taustoittaa.

28

Helsingin henki | Toukokuu 2016

Yksinkertainen terveysteko:

Ylös!

UP! – Aktiivisempi päivä -hanke haastaa istumatyöntekijät seisomaan enemmän tai ainakin nousemaan ylös monta kertaa päivässä. Tutkimusten mukaan pienellä vaivalla on suuret terveydelliset vaikutukset.

te Mitä, jos pitäisit t ri yhteiset palave seisten?

Syksyn kilpailussa voittanut työyhteisö saa Wolker-kävelytyöpisteen käyttöönsä.

dusteltiin muun muassa 12 kuukauden sairauspoissaoloja. Hankkeella on ollut vähintään osavaikutus säästöihin.

Apua välineistä ja materiaalista

Viime keväänä käynnistyneessä pilottiryhmässä oli mukana 139 vapaaehtoista kiinteistövirastosta sekä taloushallintopalveluista.

– Osallistujien aktiivisuutta mitattiin sekä alku- että lopputilanteessa viikon ajan liikemittarin avulla. Ryhmäläiset vastasivat myös elämänlaatukyselyyn. Molempien osa-alueiden tulokset kertoivat, että seisominen lisääntyi kaikissa ryhmissä, ja sillä oli vaikutuksensa myös sosiaalisen ja psyykkisen elämänlaadun paranemiseen. Pienillä satsauksilla saimme aikaan isoja tuloksia, Rautiainen iloitsee.

Aktiivisuuden lisäämisellä voidaan saada myös rahallisia säästöjä. Esimerkiksi kiinteistövirastossa pilottiin osallistuneiden kokonaiskustannussäästöt vuositasolle muutettuina olivat arvioituna 59 102 euroa. Säästö laskettiin pilottiin osallistuneille tehdyn alku- ja loppukyselyn tulosten perusteella. Siinä tie-

Mäkelä on toiminut projektin vetäjänä lokakuusta lähtien. Hän on kiertänyt työyhteisöissä luennoimassa mahdollisuuksista muuttaa työpäivää aktiivisemmaksi sekä yksilö- että työyhteisötasolla. Hän vastaa myös hankkeen tiedottamisesta ja tempausten organisoimisesta.

Henkilöstöliikunnasta voi lainata aktiivisuutta lisääviä välineitä, kuten seisomamattoja ja aktiivi-istuimia. – UP!uutiset ilmestyy kahden viikon välein, ja hankkeella on oma sivusto Helmessä.

Pyrimme tuottamaan mahdollisimman monipuolista materiaalia, kilpailuja, vinkkejä ja videoita. Keväällä julkaistiin video sähkötyöpöydän ergonomisesta käytöstä, ja syksyllä käynnistyy kilpailu, missä voittanut työyhteisö saa Wolkerkävelytyöpisteen käyttöönsä. Kyseessä on kävelymaton ja sähkötyöpöydän kokonaisuus, jossa voi rauhallisesti kävellen tehdä töitä normaaliin tapaan, Mäkelä kertoo.

Molemmat ovat sitä mieltä, että kyse on pienistä muutoksista arjen rutiineissa.

– Itse esimerkiksi laitan tulosteet tulemaan printteriin, joka on hieman kauempana, Rautiainen kertoo.

– Kyllä minäkin uskallan sanoa, että elän niin kuin opetan, Mäkelä naurahtaa.

Tuolla ne vaan seisoskelee…

UP!-hanke haluaa herätellä kaikkia kaupungin istumatyötä tekeviä työntekijöitä, joita henkilöstössä on paljon. Kyse on myös toimintakulttuurin uudistamisesta.

– Tiedostimme kyllä, että epäilyksiä varmasti herää, mutta pääosin vastaanotto on ollut positiivisen innostunutta.

Esimerkiksi kävelykokouksia kohtaan on jo syntynyt kiinnostusta. Monet ovat kyselleet taukojumpan perään, mutta haluamme korostaa aktiivisuutta uudella tavalla, Mäkelä toteaa.

– Meiltä on myös tulossa ohjeistus,

jossa tehdään sallituksi kokouksissa seisominen.

Rautiainen kertoo, että hankkeen taustalla on kovaa dataa: passiivisuus ja liikkumattomuus ovat WHO:n mukaan neljänneksi yleisin syy kuolemantapauksissa. Samalla hän lisää, että seisominen sinällään ei paranna kuntoa, mutta terveyttä kylläkin.

– Liiallisen istumisen vaaroista on paljon kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Liika istuminen lisää elintapa­­sai­rauksien, diabeteksen ja verenkiertoelinten sairauksien riskiä, Rautiainen ­sanoo.

– Nykyelämässä ei juuri vahingossakaan tarvitse seistä, Mäkelä toteaa.

– Meidän mottomme on, että kahdeksan tunnin työpäivän aikana on syytä nousta seisomaan noin puolen tunnin välein tai viimeistään kahden tunnin jälkeen. Ylös noustessa alaraajojen ja keskivartalon lihakset aktivoituvat ja verenkierto vilkastuu. Näinkin pieni liike kuluttaa myös energiaa, Mäkelä sanoo.

Työpäivän aikana on syytä nousta seisomaan noin puolen tunnin välein tai viimeistään kahden tunnin jälkeen.

Tauon paikka, nouse ylös!

Keväällä järjestettiin hankkeen tuolilogon nimikilpailu. Kilpailun voitti Jutta Lindqvist-Kanninen Starasta ehdotukselleen Stigu. Nimi tulee ruotsinkielen sanoista Stig upp! eli Nouse ylös! Sana sopii myös hyvin stadilaisen suuhun.

– Olemme tilanneet ja tuottaneet tietokoneohjelman, missä tuolilogo toimii tietokoneen ruudulle ilmestyvänä herätteenä. Käyttäjä voi itse valita vaihtoehdoista, nouseeko hän ylös vartin, puolen tunnin vai tunnin välein. Liikuntavirastossa heräte on ollut pilottikäytössä joulukuun alusta lähtien, ja toivon mukaan se otetaan käyttöön myös muissa virastoissa.

Rautiainen painottaa, että vaikka hankkeilla on määräaikansa, toiminta ei silti pääty.

– Esimerkiksi viimeksi päättyneen Kilsat kasaan -hankkeen monet tempaukset ovat siirtyneet normaaleiksi toiminnoiksi. Samaan pyrimme UP-hankkeen kanssa: saada hyvät käytännöt jatkumaan, hän toteaa.

Hankkeen puuhanaisilla on myös selkeä käsitys siitä, että liikkeelle lähdöllä on vaikutusta työyhteisön sosiaaliseen laatuun.

– Arjessa toimii helposti niin, että viereisessä huoneessa istuvalle työkaverille lähettää viestiä. Jatkossa voisitkin kävellä hänen luokseen, kyselet samalla hänen kuulumisensa ja teet itsellesikin hyvää, Mäkelä kehottaa. 

Mikä hanke?

päiUP! – Aktiivisempi Hankkeella on vuoden loppuun. än täm ä stä ke ke vä -han vaihe sekä sata kestänyt pilotti ot vu i ol pu : eä rk kaksi kä kevien tiedottanyt istumatyötä te sty ni yn kä ti es ais manaik Hankkeen yksineysvaikutuksista. rv te n ise m iso se minen at vähemmän. tä työntekijät istuv et , on e oit tav en kertain sa. Pilotin tuistuivat maaliskuus lm va et ks lo tu tin Pilo etusivulla. lmessä UP-sivujen lokset julkaistiin He

KÄYNNISTYNYT KEVÄÄLLÄ 2015

a

nt > Henkilöstöliiku Helmi > Henkilöstö pi päivä > UP!–Aktiivisem

Helsingin henki | Toukokuu 2016

29

Maailma saapuu kylään

kuva MARLI MASALIN

■■ MAAILMA KYLÄSSÄ -KULTTUURIFESTIVAALI viihdyttää väkeä 28.–29.5. Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla.

Ilmaistapahtuma tarjoaa monipuolista toimintaa ja taidetta koko perheelle. Luvassa on musiikkia, teatteria, tanssia, taidetta, kirjallisuutta, keskustelua

ja eksoottista ruokaa.

Ohjelmistossa on useita esityksiä ympäri maailman sekä laaja kirjo näytteilleasettajia.

Festivaalin teemana on oikeudenmukaisuus ja alueellinen painotus on Aasiassa. maailmakylassa.fi

kuva MATTI MIINALAINEN

ilmoitustaulu

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 16. syyskuuta.

Kesäkukat kaupunginpuutarhalta

■■ HELSINKI-PÄIVÄNÄ 12.6. KLO 11–16 Annantalolla juhlitaan lasten Kolibri-kesäfiestaa. Maksuttomassa koko perheen festivaalissa juhlitaan kolibrien ja iberoamerikkalaisten lintujen tunnelmissa.

Tarjolla on tanssia, konsertteja, tarinoita, elokuvia, herkkuja ja jalkapalloa. Kolibri-festivaalin esitykset ja työpajat ovat monikielisiä. kolibrifestivaali.org

Pyörän selkään ja polkemaan!

■■ PYÖRÄILYSESONKI ON KÄYNNISTYNYT ja on aika hypätä satulaan. Pyörän voi huoltaa itse ajokuntoon metroasemilta löytyvissä pyöränhuolto­ pubeissa.

Kesäkuun alusta lähtien pyörällä voi oikaista Korkeasaareen, kun Kalasataman ja Mustikkamaan välinen Isoisänsilta avataan.

Pyöräliikenne Helsingissä -näyttelyssä voi tutustua Helsingin pyöräliikenteeseen. Laiturilla pidettävässä näyttelyssä voi tutustua uusiin baanoihin tai polkea uudet pyöräreitit simulaattorissa muutamassa minuutissa. Näyttely on avoinna syyskuun loppuun asti. laituri.hel.fi/nayttelyt

kuva ISTOCKPHOTO

Koko perheen Kolibri-festivaali

kuva MIRVA KAKKO / OTAVAMEDIA

Umbran töitä esillä Syksyllä taas liikutaan ■■ HENKILÖSTÖLIIKUNNAN SYYSKAUSI ALKAA 5.9., ja ilmoittautumiset 22.8. klo 12 alkaen. Tarkemmat ilmoittautumisajat ja -ohjeet julkaistaan Helmessä kesäkuun alkupuolella. Seuraa siis Helmeä.

Lisätiedot liikunnansuunnittelijoilta, puh. 310 87821 tai 310 87822.

Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta

30

Helsingin henki | Toukokuu 2016

■■ VARHAISKASVATUSVIRASTON SEKÄ SOSIAALI- ja terveysviraston kuvataiteen henkilöstökerhot toimivat yhdessä taideryhmä Umbrassa. Ryhmä tuo talven aikana syntyneitä töitä esille galleria Kalleriaan. Työt ovat esillä 1.–19. kesäkuuta.

Näytteilleasettajina ovat Anne Alanampa, Pia Heinipuro, Pälvi Koskinen ja Eija Seppänen sekä seniorit Riitta Halttunen-Sommardahl, Sirkku Ilmonen ja Kirsi Nousiainen.

Avoinna: ti, to ja pe klo 12–18, ke klo 12–20, la ja su klo 12–17. Galleria Kalleria, Kaarlenkatu 10.

kuva ANNE ALANAMPA, Sinivuokot 2015

kuva ISTOCKPHOTO

■■ HANKI KESÄKUKAT KAUPUNGINPUUTARHALTA. Piipahda Kaupunginpuutarhalle ja istuta ihanimmat kesäkukat. Kaupunginpuutarhan kukkamyynti on avoinna joka arkipäivä klo 9–14 juhannukseen saakka.

Osoite: Staran puutarhapalvelu, Hammarskjöldintie 1 B. puutarhaviljely@hel.fi

Ristikko nro 2/2016

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 16.9. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 16.9. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 1/2016:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Leila Keinänen, Mia Lipsanen, Tanja Saarinen, Tarja Lindroth ja Tarja Juurinen. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | Toukokuu 2016

31

02

Helsingin henki @KjJu

kuva ROOPE PERMANTO

2016

Tulossa turismin, tapah­ tumien ja kohtaamisten kesä.

Aloita Helsinki-päivästä, www.helsinkipaiva.fi #yhdessä teemme vaikuttavia tekoja.

toukokuu–elokuu 2016

{ uusi duuni }

Kesästaralainen

32

KUKA: Timo Väisänen AMMATTI: puistotyöntekijä TÖISSÄ: 11.4.–30.10.

TOIMIPAIKKA: Staran läntinen viheryksikkö

31.5.–28.6.

NYT LIIKKUMAAN!

Millainen lähityöporukkasi on?

Siihen kuuluu muita konemiehiä, jotka esimer­ kiksi ajavat traktoria. Heidän lisäkseen mukana on arboristeja, puutarhureita sekä muita kausi­ työntekijöitä ja esimies. Esimies kuuntelee meitä, ja jos vaikka tarvitsemme uuden ajoneuvon, sel­ lainen hankitaan jostain.

Meitä on monia, jotka olemme olleet kausi­ työntekijöinä useana vuonna peräkkäin. Työyh­ teisömme on tiivis, ja porukka on todella muka­ vaa. Sovimme työnjaosta puhumalla ja autamme toisiamme.

Myllypuron liikuntapuistossa on tarjolla jumppaa, ulko­ treeniä ja lasten liikuntaa tiistaisin klo 10–12., Myllytontun­ polku 1.

Helsinki-päivä tarjoaa juhlahumua, tekemistä ja näkemis­ tä kaikenikäisille. Luvassa on musiikkia, tanssia, teatteria, ­liikuntaa ja avoimia ovia. helsinkipaiva.fi

Mitä sinulla on juuri nyt työn alla?

Poistimme nurmikoille levinneet hiekoitushiekat ja aloitimme hiekkateiden kunnostuksen. Talven jäljiltä puistotiet saattavat olla huonossa kunnos­ sa, kun sulamisvedet ovat tehneet hiekkaan uria.

Tämän jälkeen nurmikkoja aletaan leikata, ja sitä tehdäänkin pitkin kesää.

Millaisia haasteita kohtaat työssäsi?

Pidän uuden oppimisesta ja uusista haasteista.

Ajoneuvojen kanssa saattaa joskus tulla ongel­ mia, ja silloin pohdimme työkavereiden ja esi­ miehen kanssa, miten ne voitaisiin ratkaista.

Esimerkiksi nurmikolta poistettavaa hiekkaa varten lainasimme pyöräkuormaajan ja siihen hiekannostolaitteen. Jos päältä ajettavan ruo­ honleikkurin hydrauliikka pettää, soitan kuormaautoa ajavan työkaverin paikalle ja viemme ruo­ honleikkurin korjaamolle.

Koen onnistuvani silloin, kun eteen tulee jo­ kin haaste ja keksin tavan, jolla siihen voi vastata.

Mitä olet tehnyt aikaisemmin?

Olen työskennellyt Staralla 17-vuotiaasta asti jo­ kaisena kesänä. Olen ollut monenlaisissa tehtä­ vissä, mutta ajokortin saatuani olen ollut kone­ kuskina.

Mitä muuta kesääsi kuuluu työn lisäksi?

Viikonloppuisin on vapaata, jolloin vietän aikaa kavereiden kanssa ja nautin kesästä. Harrastan salibandya ja liikuntaa muutenkin. Ajattelin pitää viikon verran lomaa ja käydä mökkeilemässä.

Harakan luontokeskuksessa järjestetään 20.8. klo 10–16 Hyvinvointia luonnosta -kurssi. Lisätiedot ja ilmoittautumi­ set: puh. 310 31535. Vene saarelle noin puolen tunnin välein Kaivopuiston Ullanlinnan laiturista. hel.fi/harakka > ympäristökoulutus

Mitä teet työksesi?

Työtehtäväni ovat monipuolisia. Leikkaan ruo­ hoa, ajan kuorma-autoa ja teen sekalaisia kor­ jaustöitä Munkkivuoren, Pikku-Huopalahden ja Ruskeasuon alueella.

Mistä pidät työssäsi?

Tykkään siitä, että työtehtävät ovat vaihtelevia ja jokainen päivä on erilainen. Ulkotöissä saa naut­ tia kesästä.

Helsingin henki | Toukokuu 2016

10.6.–11.9.

KEISARIN PERINTÖ Virka-galleriassa tutustutaan Jarmo Niemisen valokuviin sekä Petri Asikaisen videoihin, jotka kertovat kiehtovan ta­ rinan Vallisaaresta ja Kuninkaansaaresta. virka.fi > Näyttelyt > Tulevat näyttelyt

12.6.

ILOINEN KAUPUNKIJUHLA

18.7.

TANSSITTAAKO? Sitratorilla tanssitaan samban tahdissa sekä nautitaan ilmaisesta paritanssiopetuksesta 18.7. klo 17.30, Klaneettitie 5. kanneltalo.fi

20.8.

HYVINVOINTIA LUONNOSTA

kuva LAURI ROTKO

s

si