Helsingin Henki 2/2019

henki Helsingin

02 2019

hel.fi/helsinginhenki

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

Anna Vanamo on kulttuuriympäristön vaalija 20

TEEMA

I D E A PA A H T I M O

H Y V I N VO I N T I

Teemme työtä nuorten hyväksi

Ideat lentoon!

Koutsilta eväitä elämänmuutokseen

06

12

28

Tehdään parempi kaupunki

Kuva: Karoliina Rannasmaa

//Woitto vähentää stressiä Sibelius-lukion henkilöstöä täydentää koulukoira Woitto, joka osallistuu psykologian oppitunneille. Opiskelijat voivat halutessaan hakeutua koiran luokse oppituntien aikana ja välitunneilla. Eläimen läheisyydestä saa lisäannoksen keskittymiskykyä, motivaatiota tai rauhoittumista.

Runsaan vuoden ikäinen labraduudeli on läpäissyt Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n soveltuvuuskokeen. Idea koulukoirasta syntyi, kun psykologian opettaja, koiran emäntä Minka Kallio luki tutkimuksia koirista opetuksen tukena ja alkoi miettiä koiran käyttömahdollisuutta omassa työssään.

– Woitto on luonteeltaan avoin ja nauttii sosiaalisesta kanssakäymisestä. Koulu­ koiralta vaaditaan rautaiset hermot ja hyvä stressinsietokyky. Woitto sietää erilaista kosketusta eikä hauku.

Lukio-opiskelu on vaativaa ja monille aika raskastakin. Koiran läsnäolo vapauttaa mielihyvähormonia ja vähentää stressihormonia. Kokonaisvaltaisena tavoitteena on tukea nuorten psyykkistä hyvinvointia. Woitto on auttanut vähentämään esiintymis- ja koejännitystä ja jopa pystynyt rauhoittamaan paniikkihäiriökohtauksen saaneen opiskelijan.

Opiskelijoiden mukaan koulu ei olisi enää sama koulu ilman Woittoa. Jo olemassaolollaan koira on luonut kouluun tunnelman, jota ei pysty sanoin kuvailemaan. Erään opiskelijan mielestä Woitolla tuntuu toisinaan olevan parempi tilannetaju kuin monilla ihmisillä.

Kun työpaikkana on musiikkilukio, Woitollakin on musiikkimieltymyksensä.

– Pennusta lähtien pianolla soitetut jazzstandardit ovat miellyttäneet Woittoa. Erityisesti häneen vaikuttaa J.S. Bachin H-molli Messun kaksoisfuuga Confiteor-osassa.

Kuva

Nyt

: Je

tr o

St

av én

Yhteinen vastuu nuoristamme

H

aluamme, että Helsingin kaikki ihmiset ovat mukana kaupungin toiminnassa ja elämässä. Emme halua kenenkään jäävän ulkopuolelle.

Erityisen huomion kohteena ovat nuoret.

Moni nuori aikuinen helsinkiläinen on nimittäin sivussa opiskelusta, työstä ja muusta elämästä eikä aikuistuessaan pääse työelämään. Lähes viidennes 20–29-vuotiaista ­helsinkiläisistä on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi kaupunkistrategiamme kärkihankkeista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilasto 1987 syntyneistä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä nuorista kertoo, että monelta löytyy taustalta riskitekijöitä. Niitä ovat muun ­muassa toimeentulotuki, varhaiset käytöshäiriöt, lastensuojelun asiakkuus ja toisen asteen tutkinnon puuttuminen 25-vuotiaana. ­Kukaan ei kuitenkaan syrjäydy yhdessä yössä.

2

Helsingin henki / toukokuu 2019

Yksi riskiryhmistä on maahanmuuttajataustaiset nuoret. Mukaan syrjäytymisen ehkäisytyöhön tarvitsemme kaikkia: kaupungin, kaupunkilaiset, toimialat, kansalaisjärjestöt ja valtion toimijat.

Tämän numeron pääjutun teemana on nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Kerromme muun muassa Mukana-ohjelmasta, jonka tavoitteena on siirtää tekemisen ja toiminnan painopistettä mahdollisimman varhaiseen ja ennaltaehkäisevään vaiheeseen, jo neuvolaan ja päiväkotiin. Maahanmuuttajanuorten ­Helsinki -hanke taas parantaa maahanmuuttajanuorten asemaa työelämän, koulutuksen ja sosiaalisen ympäristön alueilla.

Syrjäytymisen ehkäisemisessä riittää vielä töitä. Jotta nuoret eivät jää ulkopuolelle, tarvitsemme jo varhaislapsuudessa alkavaa tukea ja kokonaisvaltaista tapaa tehdä yhteistyötä.

Lue lisää aiheesta sivulta 6 alkaen.

Maija-Liisa Kasurinen

päätoimittaja

Tukea tarvitaan jo varhaislapsuudessa.

Tässä numerossa 04 Ajassa 05 Työelämän abc

Rekrytointijärjestelmä uudistuu.

6 Teema

14 Ympäristö

Ekotukihenkilö edistää työpaikkojen ympäristövastuullisuutta opastamalla ja motivoimalla työkavereita.

15 Työkalut

Turvallisuuspoikkeamat voi nyt tehdä mobiilisti.

12

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi Helsingin kärkihankkeista. Huolenpidon tulee alkaa jo varhaislapsuudesta asti.

Ideapaahtimo

Heitä ideasi Ideapaahtimoon!

20 Ammatti

Anna Vanamo tekee työtä vanhojen kulttuuriympäristöjen ylläpitämiseksi.

21 Gallup

Mihin mennä kesäisessä Helsingissä?

22 Kaffella

Kun yhteistoiminta viedään arjen tasolle, työyhteisön asiat saadaan nopeasti käsittelyyn.

16

EU-puheenjohtajuuskausi alkaa

24 Asukas

Kallion uutta perhekeskusta odotetaan innolla.

Avajaisissa vietetään rentoa ja yhteisöllistä kesäpäivää.

26 Kunta10-jatkot

Vuosaaren lukion hyviä tuloksia selittää yhdessä tekemisen kulttuuri.

28 Hyvinvointi

Koutsi ohjaa elämänmuutokseen.

29 Työterveys Helsinki Laske liikkumisen rimaa.

30 Liikkeellä Merelle soutelemaan kaupunkiveneellä.

31 Ristikko 32 Uusi duuni

Nina Gros pitää henkilöstöstä huolta.

32 Gogo Ota talteen kesäkauden menovinkit.

18 Sopuisasti stadissa

10 Duunissa

Laajasalon kirjaston ja Nuorten ympäristö­tilan yhteistyöstä syntyy uutta toimintaa.

Kaupungin tavoitteena on olla työpaikka, jossa on hyvä tehdä töitä ja jossa vallitsee turvallinen ja terveellinen työympäristö.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT SISÄISESSÄ ­V IESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2019 Pj Sari Lehikoinen, Raili Tanhuan­pää, Lotta Henriksson, Markus Snellman, Marja Nikkola (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Minna Vinni (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 09 15661, ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2019 PAINOS 37 500 kpl 31. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti).

Ilmestymisajat 2019 Numero 3 ilmestyy 2.10.

Numero 4 ilmestyy 4.12.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla sisainenviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Helsingin henki / toukokuu 2019

3

Ajassa Jos sairastut vuosiloman aikana, voit siirtää lomapäiviäsi toimittaa työnantajalle todistuksen ilman viivästystä, kuitenkin viimeistään viikon kuluttua käynnistä.

Töihin palattuaan työntekijä tekee ensin hakemuksen vuosiloman perumisesta sairausajalta ja sen jälkeen sairauslomahakemuksen.

Lomakausi alkoi 2.5. ja päättyy 30.9. Kertyneestä vuosilomasta pidetään pääosa lomakaudella kesälomana ja loput talvilomana ennen seuraavan lomakauden alkua.

uutta virkaa

Helsinki saa kasvatuksen ja koulutuksen toimi­­alalle 177 uutta virkaa, joista 125 on luokanopettajan virkoja, 20 erityisluokan­ opettajan virkoja ja 22 erityisopettajan virkoja. Lisäksi perustetaan 10 apulaisrehtorin virkaa. Kaupunki tarvitsee lisää opettajia, koska perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa suomenkielisessä perusopetuksessa noin 1 100­oppilaalla ja ruotsinkielisessä opetuksessa noin 140 oppilaalla vuosittain vuoteen 2022 asti.

Lisäksi tuntiopettajuuksia korvataan viroilla opettajatilanteen vakiinnuttamiseksi ja opettajien saatavuuden edistämiseksi.

Toteutuivatko kaupungin tavoitteet?

4

Helsingin henki / toukokuu 2019

hel.fi > Kaupunki ja hallinto > Tietoa Helsingistä >­ Tilasto- ja tutkimustietoa Helsingistä > Julkaisut > Työmarkkinat Helsingissä 2018

kilöstöhallinnon tietojärjestelmistä saatava aineisto ei ole riittävä perusteettomien palkkaerojen havaitsemiseen eikä siten myöskään yhdenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden arviointiin. Tarkastuslautakunta antoi aiheesta neljä suositusta, esimerkiksi sen, että työsuorituksen arviointi­ tekijät tulee konkretisoida toimialoilla ja liikelaitoksissa.

Valtuusto käsittelee arviointikertomusta 19.6. arviointikertomus.fi

Kuva: iStock

Kaupunginkansliaan aletaan valmistella uutta osastoa, ­jonka ydintehtäviä ovat kaupungin strateginen kehittäminen ja digitalisaatio. Kaupungilla on tarve pyrkiä tunnistamaan entistä paremmin globaaleja muutosvoimia ja kasvattaa strategista osaamista sekä keskeisten muutosprosessien ja strategian kannalta tärkeiden hankkeiden johtamista ja läpiviemistä. Myös vahvasti etenevä kaupungin kansain­ välistyminen edellyttää kansainvälisen toiminnan läheisempää kytkeytymistä strategiseen kehittämiseen. Tavoitteena on, että uusi osasto voisi aloittaa vuoden 2020 alusta.

Kevään aikana Finlandia-talossa järjestettiin runsaasti kansainvälisiä kongresseja, yhtiökokouksia ja juhlia. Ulkomaisten kongressi­järjestäjien kiinnostus taloa kohtaan kasvoi Trump–Putin-huippukokouksen herättämän mediahuomion ja Bea World Festival -voiton myötä. Heinäkuussa alkava Suomen EU-puheenjohtajuus­kausi tuo taloon noin 70 virkamies- ja ministerikokousta. Finlandia-talon perusparannus alkaa vuonna 2022, ja Karamzinin­rannan puolelle on suunnitteilla Pikku-Finlandiaksi nimetty ­paviljonkimainen väistötila.

Nuori työntekijä, miten voit? Kerro kuulumisesi työterveyshuollon uudessa chatissa, Työstämössä. Chat on luottamuksellinen keskusteluväylä alle 30-vuotiaille, jossa voit työstää rauhassa omia ajatuksiasi yhdessä työterveyden ammattilaisen kanssa niin työhön kuin muuhun henkilökohtaiseen elämääsi liittyvissä kysymyksissä.

Sivusto on tietoturvallinen. Palvelu toimii verkkoselaimella ja on auki arkisin klo 13−14. tyostamo.hel.fi

Kuva: iStock

177 Kaupungin tarkastuslautakunta raportoi vuosittain kaupunginvaltuuston strategiassa ja talousarviossa asettamien tavoitteiden toteutumista arviointikertomuksen avulla. Vuoden 2018 kertomuksessa lautakunta esittää 49 suositusta yhteensä 18 aiheesta. Suurin osa arvioinneista käsittelee kaupunkilaisten palveluja kuten perusopetusta, lasten ja nuorten mielen­terveyspalveluja ja omaishoitoa tukevia palveluita.

Kaupungin henkilöstöön liittyen arvioitiin sitä, ovatko palkitsemisen käytännöt yhdenmukaisia ja tasa-arvoisia. Arvioinnissa havaittiin, että hen-

Helsingin työmarkkinoilla työpaikkamäärä kasvoi vuonna 2018 kahdella prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna, yhteensä 434 400:aan. Helsingin seudulla työssä käyvien määrä kasvoi lähes kolmella prosentilla, ja työpaikkoja oli kaikkiaan 800 100. Nopeimmin työpaikkamäärä kasvoi Helsingissä informaation ja viestinnän toimialalla, jossa ala on ohittanut työpaikkamäärässä kaupan alan.

Myös ammatilliseen, tieteelliseen ja tekniseen toimintaan sekä terveys- ja sosiaalipalveluihin syntyi lisää työpaikkoja. Teollisuuden työpaikkamäärä sen sijaan aleni Helsingissä edelleen. Vuodesta 2010 Helsingin työpaikkamäärä on kasvanut lähes seitsemällä prosentilla.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Sairas­ taminen > Kun sairastut

Kuva: iStock

Jos sairastuu vuosiloman aikana, sairausloman alle jääviä vuosilomapäiviä voi siirtää pidettäväksi myöhemmin. Vuosiloman aikana alkava sairastuminen tulee osoittaa lääkärintodistuksella. Poikkeuksellisesti hyväksytään myös Työterveys Helsingin työterveystai sairaanhoitajan antama todistus työkyvyttömyyden ensimmäisestä päivästä seitsemänteen päivään saakka.

Vuosiloman siirtäminen edellyttää, että työntekijä ilmoittaa sairastumisestaan esimiehelleen viipymättä lääkärissä tai hoitajalla käynnin jälkeen ja

NAPAKAT

Kysy Jannelta

Harakan saari siirtyi puolustusvoimilta kaupungille 30 vuotta sitten.

Saarella on vanhoja pihapiirejä, linnoitusvalleja, kallioketoja, rantaniittyjä, luontokeskus, luontopolku ja taiteilijatalo, ja sen kasvilajiston ja ­linnuston monipuolisuus ovat ainutlaatuisia Helsingin saaristossa.

Juhlavuoden kunniaksi saarella järjestetään kesän ajan maksuttomia ­retkiä, näyttelyitä ja tapahtumia sekä joka sunnuntai opastettu saarikierros, jolla pääsee tutustumaan saaren luontoon, historiaan ja taiteilijataloon.

Kuva: Saana Kemppi

Mikä on sellainen asia Helsingissä, jonka toivot ehdottomasti korjaantuvan strategiakauden aikana?

harakansaari.fi hel.fi/harakka

Kuva: Marianne Saviaho

Luontokeskuksen akvaariot, valokuvanäyttelyt ja Vellamon satutalo esittelevät Itämerta ja saaristoluontoa. Keskus on avoinna toukokuusta syyskuun loppuun joka päivä klo 10–17 paitsi helatorstaina 30.5. ja juhannuksena 21.–23.6., ­jolloin se on suljettu. Taidenäyttelyt ovat avoinna yleensä tiistaista sunnuntaihin klo 12–18.

Yhteysvene saarelle kulkee päivittäin puolen tunnin välein Kaivopuiston rannasta, Ullanlinnan laiturista. Veneen aikataulu: merenkavijat.fi > yhteysveneen-aikataulut.

Helsinki-päivänä saarella järjestetään meriaiheisia retkiä ja työpajoja sekä taiteilijatalon avoimet ovet klo 16–20. Saarelle on maksuton ­venematka päivän ajan.

Kuva: Jetro Stavén

Harakassa ilmaisia tapahtumia juhlavuonna

Helsinki on jo nyt valtavan hieno kaupunki, ja olemme monesta näkökulmasta tarkastellen yksi maailman parhaita kaupunkeja asua ja elää. Helsinki on turvallinen, luotettava, puhdas ja hyvin toimiva kaupunki.

Kaupunkistrategiaan kirjoitimme kuitenkin kunnianhimoisen tavoitteen. Helsingistä tehdään maailman toimivin kaupunki. Kaupunki, joka tarjoaa parhaat arjen edellytykset. Siis parhaat ja siis maailman toimivin – ei Uudenmaan tai Suomen toimivin. Saavuttaaksemme tavoitteen Helsingin on oltava päivä päivältä parempi. Se onnistuu vain, mikäli jokainen Helsingin eteen töitä tekevä omaksuu saman asenteen.

Kaikkein tärkein yksittäinen tekijä strategian tavoitteiden saavuttamiseksi ja jonka eniten toivon lyövän läpi, on juuri tällainen hallittu rytminmuutos ja kaupunkiorganisaatiomme toimintakulttuurin kehittyminen päivä päivältä hieman ketterämmäksi, hieman modernimmaksi ja hieman palveluhenkisemmäksi. Moni varmasti ajattelee, että on helppo puhua ketteryydestä ja kehityksestä, kunnes arjen realismi kiireineen iskee. On kuitenkin jo enemmän kuin tarpeeksi, jos jokainen meistä tekee parhaimpansa.

Itse olen sitoutunut myös siihen, että teen parhaimpani sen eteen, että jokaisella työpaikalla toimintakulttuurin muutokselta olisi poistettu kaikki tekniset esteet. ­Kiitos, kun saan tehdä päivä päivältä parempaa kaupunkia teidän kanssanne.

Opettajien edu-verkko ja sen eristyneisyys haittaa toimintaa, esimerkiksi osaamisen kehittämistä. Missä vaiheessa opettajien ja muun edu-henkilökunnan pääsy esimerkiksi Helmi-intranetiin ja sen palveluihin, kuten koulutuskalenteriin, helpottuu?

Tällä hetkellä ongelmat ja haasteet aiheutuvat erillisestä kaupungin hallintoverkosta ja edu-verkosta. Helmi-palvelua ollaan uudistamassa, ja se on tarkoitus siirtää pilveen. Tämän pitäisi helpottaa kirjautumista, vaikkei se vielä teekään siitä täysin sujuvaa. Opettajat tarvitsevat valitettavasti tässäkin tapauksessa eri tunnukset molempiin verkkoihin.

Kaupungin tuoreessa digitalisaatio-­ ohjelmassa kahden erillisen verkon ongelmat on laajalti tunnistettu. Tavoitteena on siirtyä koko kaupungin yhteiseen verkkoon.

Edu-verkko on kuitenkin avoin kaikille oppilaille, ja siksi hankkeessa on arvioitava tietoturvan ja -suojan näkökulmasta, onko verkkojen yhdistäminen mahdollista. Paraikaa selvityksessä on myös kirjautumisratkaisu, joka mahdollistaisi opettajille saumattomasti palveluiden käytön kahden verkon välillä.

Mitä haluaisit kysyä pormestarilta?

Lähetä kysymyksesi 23.8. mennessä sisainenviestinta@hel.fi.

Mitä uutta on tulossa rekrytointiin liittyen?

Rekrytointi uudistuu osana laajempaa HR-hanketta, joka kattaa muitakin HR-järjestelmiä ja -toimintatapoja. Rekrytoinnissa otetaan käyttöön uusi kaupunkiyhteinen rekrytointiprosessi ja -järjestelmä tukemaan sitä. Tavoite on yhtenäistää rekrytapa sekä varmistaa, että jokainen rekrytointeihin osallistuva tietää oman roolinsa ja vastuunsa rekrytoinnin toteuttamisessa.

Miksi uudistus tehdään?

Nykyjärjestelmä on vanha ja vaivalloinen käyttää. Uusi järjestelmä on hakijaystävällisempi ja mahdollistaa esimerkiksi liitteiden jättämisen. Yhtä tärkeää kuin järjestelmä on kuitenkin tapa toimia rekrytoinneissa. Siksi on määritelty uusi kaupunkiyhteinen rekrytointiprosessi, jolla varmistetaan rekrytointien onnistuminen, sujuva läpimeno ja miellyttävä hakijakokemus.

Hyvin hoidetut rekrytoinnit luovat ja vahvistavat hyvää työnantajakuvaa.

Keille se on tarkoitettu?

Rekrytointiprosessi ja -järjestelmä on tarkoitettu esimiehille ja HR-asiantuntijoille, sekä hakuliittymän osalta tietysti työnhakijoille.

Mistä saa lisätietoja?

Ensisijaisesti oman organisaation henkilöstö­ palveluista.

Millä aikataululla projekti etenee?

Hyväksyntätestaus ja pääkäyttäjien koulutukset ajoittuivat toukokuulle. Toimialoilla ja liikelaitoksissa HR:n edustajat vievät esimiehille viestiä rekrytoinnin toimintatapoihin ja rooleihin liittyvistä uudistuksista. Järjestelmä otetaan käyttöön kesälomien jälkeen.

Vastaajana rekrytointipäällikkö Riitta Hellman kaupunginkansliasta.

Mahdollistaako järjestelmä anonyymin rekrytoinnin?

Kyllä, se tulee olemaan mahdollista anonyymin hakijayhteenvedon kautta. Anonyymin rekrytoinnin kokeilut käynnistyvät, kun järjestelmä on saatu luotettavasti käyttöön.

Kuva: iStock

Työelämän abc

Rekryjärjestelmä uudistuu

Heräsikö kysymys? Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen sisainenviestinta@hel.fi

Helsingin henki / toukokuu 2019

5

Pidetään kaikki nuoret mukana Jotta lapset ja nuoret pysyvät mukana yhteiskunnan toiminnassa, tarvitsemme kokonaisvaltaista tapaa tehdä yhteistyötä kaupungin sisällä ja jo varhaislapsuudessa alkavaa tukea.

Nuoret toivovat, että suunnitteluun otetaan mukaan myös vaikeita elämäntilanteita kokeneita.

TEKSTI Katja Alaja KUVAT Sami Heiskanen, iStock

6

Helsingin henki / toukokuu 2019

Lasten ja lapsiperheiden ongelmia Helsingissä • •

•

• • • •

Lähteet: THL:n kansallisen kouluterveyskyselyn Helsingin tulokset 2017 (1–3), Helsingin kaupunki 2017 (4–5), Tilastokeskus 2017 (6), Kela 2017 (7)

H

elsinki haluaa pitää kaikki nuoret mukana, kiteyttää projektipäällikkö Katja Rajaniemi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta syrjäytymistä ehkäisevän Mukana-ohjelman tavoitteen.

Se on koko kaupungin yhteinen ohjelma, jonka toimenpiteet ovat pitkäkestoisia. Osa ulottuu yli kymmenen vuoden päähän.

Tilastot kertovat, että töitä syrjäytymisen ehkäisemisen parissa riittää. Moni helsinkiläisnuori on sivussa opiskelusta, työstä ja muusta elämästä, eikä aikuistuessaan pääse työelämään. Peräti 19 prosenttia 20–29-vuotiaista helsinkiläisistä oli vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa vuonna 2017. Vuonna 2016 ilman tutkintoa, työpaikkaa sekä opiskelupaikkaa oli 6,6 prosenttia 16–29-vuotiaista nuorista.

– Meidän pitää kaupunkina katsoa peiliin, sillä emme ole täysin onnistuneet syrjäytymisen ehkäisemisessä. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, mutta uusia tapoja tehdä yhteistyötä ja uusia palveluita tarvitaan. Meidän on kyettävä ottamaan vastuuta lapsista ja nuorista entistä kokonaisvaltaisemmin, Rajaniemi ­sanoo.

Ohjelmalla tavoitellaan systeemistä muutosta – sitä, että kaupunki alkaa hoitaa syrjäytymisen ehkäisyä uudella tavalla, uudistaa palvelurakenteita ja sitä, että myös ajattelisimme asiasta toisin. Mukaan työhön halutaan kaikki: kaupunkilaiset sekä eri toimialojen, kansalaisjärjestöjen ja valtion osaajat. Vetovastuussa ohjelmasta on kasvatuksen ja koulutuksen toimiala.

Rajaniemi on juuri palannut Islannista ja tutustunut sikäläiseen toiminta­tapaan, jolla on muun muassa onnistuttu vähentämään päihteiden käyttöä. Islannissa harrastuspassin myötä lapsilla on tekemistä iltapäivisin ja

Joka kymmenes 8.- ja 9.-luokkalainen oli ilman hyvää kaveria.

Helsinkiläisistä 4.- ja 5.-luokkalaisista 7 % koki terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi, 8.- ja 9.-luokkalaisista 18 %.

Yläastelaisista 14 % oli kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta ja 4 % alle 16-vuotiaista oli käyttänyt psykiatrisen avohoidon palveluita.

Alle 18-vuotiaista 6 % oli ollut lastensuojelun asiakkaina.

Kaikista lastensuojeluilmoituksista 15 % johtui vanhempien päihteiden käytöstä.

Helsinkiläisistä alle 18-vuotiaista 12 % asui pienituloisessa asuntokunnassa.

Alle 18-vuotiaiden perheistä 17 % oli saanut perustoimeentulotukea.

Katja Rajaniemi (kesk.) sanoo, että kaupungin on kyettävä ottamaan vastuuta lapsista ja nuorista entistä kokonais­ valtaisemmin. Jamila Mohamud (vas.) ja Sagal Hassan (oik.) ovat samaa mieltä.

vanhemmat ovat tiiviisti mukana toiminnassa.

Muutos ei ole ollut nopea, vaan vuosien työn tulosta. Pitkäjänteisyyttä tarvitaan Helsingissäkin. Rajaniemi kuitenkin uskoo, että Helsinki löytää oman ”Islannin mallinsa”.

Tukea jo varhaislapsuudesta lähtien Kun katsotaan THL:n tilastoa vuonna 1987 syntyneistä aikuisena koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jääneistä nuorista, monelta löytyy samanlaisia riskitekijöitä taustalta. Niitä ovat toimeentulotuki, varhaiset käytöshäiriöt, lastensuojelun asiakkuus, toisen asteen tutkinnon puuttuminen 25-vuotiaana, mielenterveyslääkkeiden käyttäminen nuorena, rikkeet tai rikostuomio sekä lapsen saaminen nuorena. Nämä ovat tuttuja juttuja Helsingissäkin.

Nuori ei siis syrjäydy yhdessä yössä, vaan pitkän ajan kuluessa. Mukana-ohjelman kantavana ajatuksena on siirtää toimenpiteiden painopistettä mahdollisimman varhaiseen ja ennaltaehkäisevään vaiheeseen. Rajaniemi

Mukaan työhön ­halutaan kaupunki­ laiset sekä eri toimi­ alojen, kansalaisjärjes­ töjen ja valtion osaajat. mainitsee neuvolan viemisen päiväkotiin yhtenä jo olemassa olevista hyvistä käytännöistä. Lisää ­tarvitaan.

– Meidän tulee vahvistaa varhaiskasvatuksessa ja varhaisnuoruudessa tarjottavaa tukea ja neuvontaa, jos lapsen ja perheen asiat eivät ole kunnossa. Voi esimerkiksi olla, että lapsi on yksinäinen, eikä hänellä ole harrastusta, koska perheellä ei ole varaa siihen. Kysymys kuuluu, miten ­voimme muuttaa tilanteen, Rajaniemi sanoo.

Helsingin henki / toukokuu 2019

7

Esimerkki liittyy yhteen ohjelman neljästä toimenpidekokonaisuudesta: jokaisella lapsella ja nuorella on sosiaalisia suhteita ja tunne mukaan kuulumisesta. Muita kokonaisuuksia ovat: jokaisen lapsen ja nuoren elämään halutaan vähintään yksi turvallinen aikuinen ja jokaiselle nuorelle tarvitaan peruskoulun jälkeinen koulutus. Lapsuuden köyhyyden ei tule liiaksi määrittää ihmisen tulevaisuutta ja mahdollisuuksia.

Kaikissa on potentiaalia Mukana-ohjelmaa tehdään koko kaupungin tasolla sekä painotetusti Mellunmäessä, Kontulassa, Meri-Rastilassa, Malmilla, Kannelmäessä ja Malminkartanossa. Näiltä alueilta on tunnistettu paljon huono-osaisuutta ja syrjäytymistä ennakoivia riskitekijöitä ja ryhmiä, joille kasautuu helposti haasteita. Yksi ryhmistä ovat maahanmuuttajataustaiset nuoret.

Jamila Mohamud, 23 ja Sagal Hassan, 24, ovat kartalla Mukana-ohjelmasta. He ovat lähes paljasjalkaisia stadilaisia, jotka ovat tulleet perheidensä mukana Suomeen pikkulapsina. Heillä on kokemusta ja tietoa asenteista ja palveluista, jotka voivat syrjäyttää maahanmuuttajataustaisia nuoria herkässä teini-iässä, eivätkä he epäröi kertoa näkemyksiään.

– Voi olla, että nuori jää väliinputoajaksi, jos hän kasvaa kahden kulttuurin välissä. Vanhemmat eivät tunne järjestelmää, ja nuoren on vaikeaa ottaa asioista selvää. Itse olen yhdeksänlapsisen perheen sisaruksista vanhimpana kamppaillut yksin, Mohamud sanoo.

Hassan kertoo, että niin Mohamudille kuin monelle muullekin somalitaustaiselle koulun opinto-ohjaaja on suositellut lähihoitoalaa tuosta noin vain. Nuoren omia toiveita ei ole kysytty.

– Monella on ollut unelma, mutta on tullut tunne, että hän ei pysty, eikä voi saavuttaa sitä.

Kuitenkin kaikissa on potentiaalia. Kaikilla on samat lähtökohdat ja sama koulutustausta. Nuoria ohjaavia pitää valistaa, että aivot ja huivi mahtuvat samaan päähän, Hassan toteaa.

Hän on edennyt matkailuopintojen kautta Finnairin ground crew – eli kenttähenkilökunnan osaajien joukkoon Helsinki–Vantaan lentokentällä.

Mohamudin tielle kuuluu myös kirjailijaunelman hautaus ja lukion keskeytys ennen kuin hän päätyi opiskelemaan teknistä suunnittelua. Mohamud mallintaa ja piirtää rakennusten suunnitelmia Sweco Rakenne­tekniikassa.

Yksi neuvo Mohamudilla ja Hassanilla vielä on Mukana-ohjelmalle: antakaa nuorille vetovastuuta ja ottakaa avun tarpeessa olevia nuoria mukaan suunnittelemaan. HH

8

Helsingin henki / toukokuu 2019

Suhteet kuntoon ja mielekästä tekemistä nuorille Laakavuoren ala-asteen koulussa sekä Malmin ja Kannelmäen peruskouluissa on alettu kehittää syrjäytymistä ehkäiseviä toimintamalleja.

Työtä tehdään kokeilevassa hengessä.

S

illanrakentaja. Se on kasvatuksen ja koulutuksen toimialan Sami Seppilän ja kaupungin kahden muun Me-koulun kehittämisasiantuntijan Sini Enqvistin ja Jussi Luoman tehtävä vuoteen 2021 asti.

– Meidän tehtävämme on kehittää yhdessä koulujen opettajien ja koko henkilökunnan sekä lasten ja heidän vanhempiensa kanssa koulusta paikka, jossa yksikään lapsi tai nuori ei syrjäydy, Seppilä toteaa.

Hän uskoo, että lisääntyvä hyvinvointi heijastuu myös opettajien kuormituksen vähenemiseen.

Ohjelmassa on kolme kärkeä: rakentaa kodin ja koulun välistä luottamusta, luoda mahdollisuuksia mielekkääseen vapaa-aikaan jokaiselle

Sami Seppilä kehittää koulua, jossa yksikään nuori ei tule syrjäytetyksi tai kiusatuksi. Crister Nybergin mukaan tarvitaan helppoja työkaluja, joilla lapsi tai nuori voi ilmoittaa kiusaamisesta.

ja varmistaa turvallinen aikuinen koulussa jokaiselle lapselle ja nuorelle. Kouluissa on lähdetty liikkeelle eri asioista, sillä alueiden haasteet eroavat toisistaan.

Seppilä kertoo, että hänen kotikoulussaan Laakavuoressa on vahvistettu vanhempien, opettajien ja muiden koulun ammattilaisten suhteita.

Kodin ja koulun yhteisessä illassa ei ollut muuta ohjelmaa kahvittelun lisäksi kuin vapaata tutustumista ja keskustelua sekä temppu­rata lapsille,

Someturva on käyttäjille ilmainen mobiilisovellus, joka tarjoaa oikeusapua kiusaamista, häirintää tai uhkailua somessa kohdanneille.

jotta mahdollisimman moni tokaluokkalaisen vanhempi pääsi mukaan.

– Keskustelua vanhemmuudesta, arjessa jaksamisesta ja lapsista riitti. Kun suhteet vahvistuvat, pystymme ennaltaehkäisemään myös mahdollisia lasten välisiä konflikteja paremmin, Seppilä sanoo.

Vastaavia iltoja on tulossa lisää eri luokille ja myös esikoululaisille.

Uusi rooli tuo itsetuntemusta Malmin ja Kannelmäen peruskouluissa on luotu uutta harrastustoimintaa. Malmilla nuorisotoimi pyöräytti koulupäivää jatkavaa tyttökoriskerhon käyntiin. Kannelmäessä on etsitty 8.- ja 9.-luokkalaisia, jotka ovat virtuooseja jossakin asiassa ja autettu heitä ottamaan ensiaskelia ohjaajina.

– Muutama nuori on osoittautunut jujutsuosaajaksi, ja he ovat järjestäneet yhdelletoista nuorelle oppilaalle jujutsu-tunteja. Kun nuoret saavat ottaa uutta roolia, he näkevät uusia puolia itsestään, Seppilä kertoo.

Kannelmäessä on kehitetty myös hiljainen, ärsykevapaa välkkä.

– Silloin voi vetää vaikka päiväunet, olla rauhassa, lukea. Monet nuoret ovat olleet, että vau, saavatko he levätä kesken päivän.

Lisäksi kouluissa on alettu pitää Me-tunteja, joilla harjoitellaan tärkeitä itsetuntemus-, tunneja vuorovaikutustaitoja. Tunneilla oppilaat saavat myös tilaisuuden tulla kuulluksi koulupäivän aikana.

Kun Helsingin ja nuorten syrjäytymistä vastaan työtä tekevän Me-säätiön rahoittama hanke päättyy vuonna 2021, kehitetyt toimintatavat jäävät. Koulut voivat soveltaa niitä vapaasti. HH

Nuoret osallistuivat kiusaamisen vastaisen ohjelman suunnitteluun Kiusaamisen vastainen ohjelma alkaa näkyä koulujen ja ­oppilaitosten arjessa syksyllä. Nuorten ääni näkyy sen ­monissa toimenpiteissä.

L

ukukauden aikana kiusaamisen kohteena oli ollut 36 prosenttia alaluokkalaisista, 24 prosenttia yläluokkalaisista, 13 prosenttia ammatillisen koulutuksen ja 10 prosenttia lukion opiskelijoista. Toistuvasta, viikoittaisesta kiusaamisesta kärsi 8 prosenttia alaluokkalaisista, lähes 6 prosenttia yläluokkalaisista, 3 prosenttia ammatillisen koulutuksen ja 1 prosentti lukion opiskelijoista.

Kaupungin kouluterveyskyselyn luvut kertovat, että kiusaamisen vastaiselle työlle on tarvetta. Uuden ohjelman aiemmista ponnisteluista erottaa se, että nuoret ovat osallistuneet suunnitteluun. Mukana on ollut kaupungin nuorisoneuvoston ja oppilas- ja opiskelijakuntien jäseniä sekä kaupungin, valtion ja järjestöjen edustajia.

– Kiusatut ovat kokeneet, että aikuiset eivät osaa ratkoa kiusaamistapauksia onnistuneesti, ja tähän pitää löytää ratkaisut, opiskelijahuollon päällikkö Crister Nyberg sanoo ja viittaa THL:n kansallisen kouluterveyskyselyn Helsingin tuloksiin.

Yhdeksi ratkaisuksi on pohdittu uutta toimintamallia, jossa yksi opettaja kantaa enemmän vastuuta koulun kiusaamistilanteiden selvittelystä ja saa siitä myös taloudellisen korvauksen.

sitelluista sosiaalisia- ja tunnetaitoja kehittävistä ohjelmista itselleen sopivimmat ja käyttää niitä syksystä alkaen. Näihin lukeutuu Minun Silmin, Sinun Silmin -ohjelma. Se auttaa oppilasta irrottautumaan mustavalkoisesta ajattelusta ja keskustelusta sekä antaa välineitä kimuranttien tilanteiden ratkaisemiseen. Kaikki 8.- ja 9.-luokkalaiset tulevat osallistumaan tähän ohjelmaan, ja jo yli 70 koulussa on koulutettuja ohjaajia.

Cambridgen yliopiston kehittämä ohjelma on todettu hyväksi monessa maassa.

– Skotlannissa tehdyn tutkimuksen mukaan uusi ajattelu- ja keskustelutapa oli kumuloitunut koulun ulkopuolellekin, Nyberg kertoo.

Kunnianhimoisen kiusaamisen vastaisen ohjelman pitkän ajan tavoite on sama: tuoda kulttuurinen vuorovaikutuksen muutos koko kaupungin tasolle. HH

Matala kynnys kertoa Nybergin mukaan moni kiusattu suojelee itseään ajattelemalla, että ”eipä tässä mitään”. Tarvitaankin uusia helppoja työkaluja, joilla lapsi tai nuori voi ilmoittaa kiusaamisesta.

– Lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisimman matala kynnys ilmoittaa kiusaamisesta, ja suunnittelemmekin uutta sähköistä järjestelmää.

Sosiaalisen median kiusaamistapauksiin saamme avuksi Someturvan, jonne voi tehdä ilmoituksen Wilman kautta, Nyberg kertoo.

Someturva on käyttäjille ilmainen mobiili­ sovellus, joka tarjoaa oikeusapua kiusaamista, häirintää tai uhkailua somessa kohdanneille.

Myös kulttuurinen muutos korostuu ohjelmassa. Jokainen koulu ja oppilaitos valitsee suo-

Lue lisää ja tutustu nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen: hel.fi > Kaupunki ja hallinto > Strategia ja talous > Kaupunkistrategia > Eriarvoisuuden vähentäminen ja nuorten syrjäytymishaaste Kaskon Helmi > Tietoa meistä > Strategia > Nuorten syrjäytymishaasteen ratkaiseminen

Helsingin henki / toukokuu 2019

9

Duunissa

Asiakkaat yhdistävät Portaat ovat ahkerassa käytössä Laajasalon kirjaston ja Nuorten ympäristötilan välillä. Vaikka työtä tehdään kahdessa kerroksessa, tilat ovat osittain yhteisiä ja työyhteisö koetaan samaksi. Yhteistyöstä syntyy uutta toimintaa.

TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann KUVAT Roope Permanto

L

aajasalon kirjasto ja Nuorten ympäristötila muuttivat puolisen vuotta sitten kauppakeskus Saareen ja ovat kokonaan ensimmäiset kauppakeskukseen sijoittuneet julkiset palvelut Helsingissä. ­Uutuuttaan hohtavan Saaren käytävältä on helppo poiketa ympäristötilaan tai nousta liuku­portaita pitkin toisen kerroksen kirjastoon.

Kerrosten väliltä löytyvät myös tavalliset portaat, joita työntekijät käyttävät työtehtäviä hoitaessaan, yhteisiin tiloihin kulkiessaan ja toisia tavatessaan.

Kirjastolaiset ja nuorisopalvelun työntekijät kartoittivat yhdessä olemisen periaatteita jo ennen muuttoa. Palvelumuotoilun tuloksena syntyi mielekkään yhteistyön resepti, joka kehottaa ottamaan portaat uutteraan käyttöön.

– Keskustelimme etukäteen erilaisista huolista, mutta arjen kohtaamiset ovat sujuneet ilahduttavan hyvin, toteaa kirjastonjohtaja Anne Mankki.

Hänen vastuullaan ovat Herttoniemen, Roihuvuoren ja Laajasalon kirjastot.

10

Helsingin henki / toukokuu 2019

Nuoriso-ohjaaja ja ympäristökasvattaja Kati Honkanen kokee reseptin leiponeen kaksi työyhteisöä yhdeksi kokonaisuudeksi.

Yhteiset tilat linkkinä Kakkoskerroksen yhteiset kokous- ja taukotilat linkittävät kirjaston ja ympäristötilan väen yhteen. Tiloissa syntyy luonnostaan päivittäisiä kohtaamisia, mutta yhteyttä pidetään myös suunnitelmallisesti.

Tavoitteena on kokoontua yhteisiin kahvipalavereihin joka toinen viikko ja järjestää jatkossa lisää kehittämispäiviä. Keskustelua käydään myös pienissä porukoissa ja intrassa. Lisäksi sähköpostit suhisevat tasaisena virtana välittäen tietoa ajankohtaisista tapahtumista.

Kirjastolaiset kiikuttavat tilaisuuksiin kohderyhmää kiinnostavaa kirjallisuutta ympäristötilan hyllyyn ja aineistoa teemailtoihin. Esimerkiksi nuorten koira- ja kanikahviloihin on saatu sopivaa kirjallisuutta kirjaston puolelta.

Myös kirjojen kierrätyshylly sijaitsee ympäristötilan sisäänkäynnin vieressä ja houkuttaa paikalle aikuiskävijöitäkin.

– Me puolestamme ohjaamme tarvittaessa asiakkaita ympäristötilasta kirjastoon ja vastailemme ahkerasti asiakkaiden kysymyksiin, kertoo ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikön osallisuusohjaaja Annina Wallinsalo.

– Mielekkään yhteistyön reseptiin kuuluu, että koemme asiakkaat yhteisiksi, sanoo erikoiskirjastovirkailija Romana Mázerová.

Terassista the place to be Tärkeäksi kohtaamispaikaksi työyhteisö kokee kirjastotasolta avautuvan terassin, joka on otettu toukokuussa käyttöön. Yhteistuumin viritellään erilaisia toimintoja terassin hyödyntämiseksi. Suunnitelmissa on muun muassa hyötykasvien viljelyä ja monikulttuurinen tapahtuma.

Kesä–heinäkuun ajan terassilla toimii torstaisin nuorten ekokahvila, joka työllistää 16–17-vuotiaita nuoria. Kirjasto ja ympäristötila suunnittelevat yhdessä kahvilan teemalliset sisällöt kesänuorten kanssa.

– Terassilla nostetaan ekokahvimalja keväälle ja kesälle sekä yhteistyölle, haastateltavat kertovat.

Terassista halutaan luoda kaikkia kaupunkilaisia palveleva kokoontumis- ja lukutila, jota myös järjestöt ja nuorten ryhmät voivat varata omaan toimintaansa.

Työkavereita ja ideoita lainataan Kirjaston ja ympäristötilan työyhteisö toimii joustavasti. Työntekijät kaatavat perinteisiä

Kati Honkanen pitää hyvänä, että työkavereita voidaan lainata ympäristötilan ja kirjaston kesken.

Yhteistyö poikii jatkuvasti uusia ideoita, kertovat Annina Wallinsalo ja Romana Mázerová.

Romana Mázeroválla riittää kiirettä, sillä uudet tilat ovat tuoneet lisää asiakkaita kirjastoon.

raja-aitoja hyppäämällä tehtävästä toiseen ja jopa omalta palvelualalta toiselle.

– Kun esimerkiksi järjestimme päihdekasvatusta nuorille, saimme avuksi yhden kirjaston työntekijän, Honkanen kertoo.

Yhteistyössä on järjestetty myös kirpputori ja lautapeli-iltoja. Työntekijöiden kohtaamisissa syntyy kaiken aikaa uusia ideoita. Kirjastolaisten vinkistä ympäristötilakin alkoi tehdä yhteistyötä Marttojen kanssa, ja nuorisopalvelun ehdotuksesta kirjasto puolestaan innostui järjestämään lukukoiratoimintaa ympäristötilassa, jonne eläimet ovat tervetulleita.

Allergisille lapsille on järjestetty kirjastolaisten kanssa pehmoeläinkoulutusta.

Myös aukioloaikojen ulkopuolella Sijoittuminen kauppakeskukseen on tuonut uusia asiakkaita sekä kirjastolle että Nuorten ympäristötilalle. Mázerová kertoo, että asiakasmäärä kirjastossa on kasvanut 30 prosentilla. Tiskillä tehtaillaan jatkuvasti uusia kirjastokortteja.

Ympäristötilassa kävijöitä kiinnostavat erityisesti modernit tilat, jotka mahdollistavat uutta tekemistä.

– Sen ansiosta muun muassa kokkaustoiminta on laajentunut ja uusia toimintoja on mielekkäämpi suunnitella, Wallinsalo toteaa.

Pienet juttuhetket ovat osa työyhteisön arkea, kertovat Anne Mankki ja Annina Wallinsalo.

Laajasalon kirjasto

Tuntuu kuin olisimme saaneet työkavereista uusia ystäviä.

Kovan kysynnän takia molempiin tiloihin on tulossa oma kulunvalvontajärjestelmä, joka mahdollistaa jatkossa kirjaston käytön ja ympäristötilan varaamisen aukioloaikojen ulkopuolella.

Vaikka toiminnot ovat vasta hakemassa muotoaan, työntekijät iloitsevat yhdessä tekemisestä, joustavista työnkuvista ja osaamisen jakamisesta.

– Tuntuu kuin olisimme saaneet työkavereista uusia ystäviä, Mankki tiivistää kaikkien yhteiset tuntemukset. HH

• •

•

Avoinna ma–to klo 8–20, pe klo 10–16.

HeRoLan (Herttoniemi, Roihuvuori, Laajasalo) kolmoiskirjaston yksikkö, joka kuuluu kirjasto­ palvelujen itäiseen palvelualueeseen.

Kolmoiskirjastossa 15 vakituista työntekijää: ­ asiakaspalveluvirkailija, kirjasto- ja erikoiskirjastovirkailijoita, kirjaston- ja erikoiskirjastonhoitaja, palvelupäällikkö, kirjastonjohtaja. Kaikki työs­ken- televät jokaisessa yksikössä.

Nuorten ympäristötila

• Avoinna ma, ke, to klo 13–20 ja ti, pe klo 13–19.

• Kuuluu ympäristötoiminnan nuorisotyöyksikköön, joka tukee koko kaupungin ympäristö- ja luontokas- vatusta ja nuorten omaehtoista toimintaa ympäris- tön puolesta sekä mahdollistaa ympäristö-, seikkailu- ja leiritoiminnan kokemukset.

• Noin seitsemän työntekijää: nuoriso-ohjaajia, ympäristökasvattajia, osallisuusohjaaja, seikkailu- kasvattajia, kestävän kehityksen koordinaattori, toiminnanjohtaja, leiripäällikkö, saari-isäntä.

• Osa henkilöstöstä työskentelee myös muissa toimipaikoissa.

Tutustu ja lue lisää: helmet.fi/laajasalonkirjasto nuortenymparistotila.munstadi.fi

Helsingin henki / toukokuu 2019

11

Ideapaahtimo

Ideat kehiin!

Pienikin idea voi auttaa kehittämään kaupunkia paremmaksi.

Puhumattakaan suuremmista.

Yhden idea voi auttaa monia.

Esitä siis kehittämisideasi henkilöstön Ideapaahtimossa.

TEKSTI Pirkko Tuominen KUVAT Roope Permanto

V

iestintäsuunnittelija Lotta Henriksson kaupunkiympäristön toimialalta oli brunssilla kavereidensa kanssa, kun lamppu syttyi. Lotta innostui, kun kaverit kertoivat sovelluksesta, jolla voi sopia lounastreffejä työpaikalla.

– Ajattelin, että sellainen sopisi kaupungillekin. Osa henkilöstöstä on eksyksissä organisaatiomuutoksen myötä, eikä tunne toisiaan.

Yhteistyössä on parantamisen varaa ja monet tekevät päällekkäistä työtä, Henriksson sanoo.

Hän kirjautui Ideapaahtimoon ja teki ehdotuksen ammatilliseen verkostoitumiseen tarkoitetusta lounastapaamissovelluksesta.

Ideapaahtimoon voi kuka tahansa kaupungin työntekijä naputella suuria ja pieniä ideoita, joilla edistetään Helsingin kehittymistä entistä toimivammaksi. Henrikssonin jättämä ehdotus oli maaliskuussa avatun ideakanavan ensimmäinen.

– Ehdottamani sovellus arpoisi lounaskumppanin kaupungin työntekijöistä esimerkiksi valitun ammattiryhmän tai aihepiirin perusteella. Näin pääsisi tutustumaan uusiin ihmisiin, Henriksson kertoo.

Itse hän voisi tavata lounaan merkeissä viestinnässä työskenteleviä kollegoitaan, keskustella työhön liittyvistä haasteista ja kuulla, millaisia ratkaisuja muut ovat niihin keksineet.

Toimistotyöntekijä voi lähteä ruokatauolla ulos, mutta kaikissa työtehtävissä se ei onnistu.

– Lounastreffisovellus tuskin kiinnostaakaan kaikkia, mutta se on kivaa ekstraa niille, jotka kokevat sen mieluisaksi, Henriksson ­tuumii.

12

Helsingin henki / toukokuu 2019

Lotta Henriksson ja Anssi Pietilä ovat sitä mieltä, että ideoiden jättämisen pitää olla helppoa ja kevyttä. Pietilä kannustaa ideoimaan ja sanoo, ettei ideoinnissa kannata olla liian itsekriittinen.

Ehdottamani sovellus arpoisi lounaskumppanin kaupungin työntekijöistä.

Yhteislihaksin kohti maailman toimivimpaa kaupunkia

Siitä vain ehdottamaan Aktiivinen ideanikkari, projektipäällikkö Anssi Pietilä HKL:stä muistuttaa, ettei ideoinnissa kannata olla liian itsekriittinen. Hän on tehtaillut aiempaan, pian poistuvaan Helinä-ideajärjestelmään lähes sata ideaa.

– Kun jokin asia alkaa hatuttaa, laitan ehdotuksen, että tämmöinen pitäisi saada kuntoon, Pietilä sanoo.

– Kehitysehdotusten tekeminen on minulle henkireikä. Olen yrittänyt kyseenalaistaa, miksi jokin asia tehdään kaupungilla tietyllä tavalla, kun se muualla tehdään toisin.

Yksi hänen lempilapsistaan on valaistuksen ohjaus: valojen pitää olla päällä silloin, kun joku tarvitsee niitä.

– Esimerkiksi työpaikan parkkihalliin mennään aamulla, kun tullaan töihin, ja illalla, kun lähdetään kotiin. Valojen ei tarvitse palaa hallissa koko päivää, hän sanoo.

Ideapaahtimoon Pietilä on toistaiseksi jättänyt järjestelmän toimivuuteen liittyviä kehitysehdotuksia. Mutta muitakin ideoita hänellä on, esimerkiksi HKL-museon perustaminen.

Molemmat ovat sitä mieltä, että ideoiden jättämisen pitää olla helppoa ja kevyttä. Kun Henriksson naputteli ehdotustaan, tiivistelmän tekemisen jälkeen avautui uusi kenttä, johon piti kirjoittaa vielä tarkemmin selostus ­ehdotuksesta.

– Epäröin hetken, onko ideani tarpeeksi pureskeltu, Henriksson kertoo.

Pietilä arvelee, että hyväkin idea saattaa jäädä esittämättä, jos ihminen ei ole tottunut kirjoittamaan paljon ja perusteellisesti.

Ideoista palkkioita Nähtäväksi jää, toteutuuko Henrikssonin ehdotus. Toteuttamiskelpoiset ideat valitsee ryhmä, joka koostuu kaupunginkanslian edustajista ja eri toimialojen ja liikelaitosten kehittämisen asiantuntijoista. Jos ryhmä toteaa Henrikssonin ehdotuksen toimivaksi, hän saa pienen rahapalkkion – kuten muutkin, jotka esittävät toimivia ideoita pilotin eli kokeilu- ja kehittämisjakson aikana.

Jatkokehitykseen menevä idea voidaan palkita uudelleen vielä pilotin päättymisen jälkeenkin, jos se esimerkiksi tuottaa merkittäviä säästöjä kaupungille. Henriksson saattaa myös päästä kahvittelemaan pormestarin kanssa, sillä pormestari kutsuu ideoiden esittäjiä kahvitilaisuuksiin pilotin aikana.

– Jos idea hylätään, olisi toivottavaa, että ehdotuksen jättäjä saisi palautetta, miksei ­ideaa pidetty toimivana, Pietilä sanoo.

Ideapaahtimoon jätetyn idean ei tarvitse olla uusi ja käyttämätön. Jos idea on todettu hyväksi ja toimivaksi jossakin muussa työyhteisössä tai jossakin kaupungin yksikössä, sitä voisi tietyin ehdoin soveltaa kaupungilla laajemminkin.

– Muualla toimiviksi osoittautuneilla ideoilla ja hyväksi havaituilla tavoilla tehdä töitä pystytään vauhdittamaan jonkin verran ideoiden toteuttamista. Toivottavasti Ideapaahtimo tuo ketteryyttä kaupunkiin, Henriksson sanoo.

Pietilä toivoo, että ideointi luo myös yhteistyötä.

– Jos joku toinen kehittää samaa ideaa toisaalla, voitaisiin alkaa tehdä yhteistyötä ja laittaa kehittämisrahat yhteen, hän ehdottaa. HH

Sysäys Ideapaahtimoon tuli kaupungin johdolta.

– Pormestari on korostanut, että henkilöstön osaamista ja ideoita tarvitaan, kun teemme Helsingistä maailman toimivinta kaupunkia, sanoo HR-asiantuntija Aino Honkapohja-Kuusisto kaupunginkansliasta.

Henkilöstön ideoita varten perustettu kanava, Ideapaahtimo, on avoinna tämän vuoden elokuun loppuun asti. Kehittämis- ja kokeilujakson aikana luodaan ja testataan tätä uudenlaista ­ideointimallia.

Vuonna 2012 käyttöön otettu Helinä-idea­ järjestelmä jäi tauolle huhtikuusta, eikä sinne voi enää jättää uusia ideoita.

– Helinä oli aktiivisimmin käytössä HKL:ssä­ ja­Starassa, mutta muualla sen käyttö hiipui, ­Honkapohja-Kuusisto toteaa.

Helinässä jokaisella virastolla oli oma moderaattorinsa, joka hallinnoi virastoon kohdistettuja ideoita ja huolehti niiden eteenpäin viemisestä. Ideapaahtimoon puolestaan on koottu kaupungin yhteinen idearyhmä, joka käy läpi kaikki esitetyt ideat. Se ohjaa toimivat ideat toimialoille tai liikelaitoksille arvioitaviksi ja toteutettaviksi tai jatkojalostettaviksi.

– Ideapaahtimo pyrkii pitämään ideoiden esittämisen kynnyksen matalana. Sillä edistetään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia, kasvatetaan yhteisöllisyyttä ja tuetaan ideoiden esille tuomista, Honkapohja-Kuusisto sanoo.

Nyt jatkossa tavoitteena on, että me kaikki oppisimme katsomaan työympäristöämme uusin silmin ja että ideoinnista tulisi siten pysyvä osa työn kehittämistä.

Tutustu ja laita ideasi framille: ideapaahtimo.hel.fi

Helsingin henki / toukokuu 2019

13

Ympäristö

Työpaikat

ekotehokkaiksi Ekotukihenkilöt edistävät ympäristövastuuta työpaikoilla, mutta jokainen on vastuussa omasta tontistaan.

TEKSTI Elina Venesmäki

Ympäristöteot normiarjeksi Breilin haluaa tuoda työympäristön huomioimi­ sen osaksi jokaisen arkea. Työpaikalta poistues­

14

Helsingin henki / toukokuu 2019

sa on hyvä tarkistaa, että ikkunat ovat kiinni ja että valot ja tietokonenäytöt on sammutettu.

Breilin aloitti ekotukihenkilönä jo vuonna 2008. Hän pyrkii tehtävässään kertomaan työn­ tekijöille, että jokainen on vastuussa omasta tontistaan. Ekotukihenkilön tehtävänä ei ole käydä lajittelemassa ja sammuttelemassa valo­ ja muiden puolesta, mutta häneltä saa neuvoja oikein toimimiseen.

Ekotukihenkilöitä on jo paljon, kaupungilla lähes 800. Tavoitteena on, että jokaisessa työyh­ teisössä toimii koulutettu ekotukihenkilö vuo­ teen 2020 mennessä. Tänä keväänä erityisesti varhaiskasvatuksen puolella on oltu kiinnostu­ neita ekotukitoiminnasta.

Ekotukitoiminta alkoi Helsingistä ja on le­ vinnyt ympäri Suomen. Mukana on jo noin pari­kymmentä kaupunkia, kuntayhtymää ja muuta organisaatiota. Koko Suomessa ekotu­ kihenkilöitä on yhteensä yli 3 500.

Kaupunginympäristön ympäristöpalvelut koordinoi toimintaa kansallisella tasolla, mut­ ta jokaisella toiminnassa mukana olevalla kau­ pungilla ja organisaatiolla on myös oma koordi­ naattorinsa.

Konkreettisia vaikutuksia Ekotukitoiminnan peruskoulutus järjeste­ tään kaksi kertaa vuodessa. Osallistujat saa­ vat perustiedot ajankohtaisista ympäristöon­ gelmista ja niiden hallinnasta. Lisäksi ekotu­ kihenkilöille järjestetään säännöllisesti jatkokoulutuksia ja vierailuja.

Toimintaa koordinoiva ympäristösuunnitte­

lija Elina Mähönen kertoo, että ekotukitoiminta näkyy työpai­ koilla vastuullisempana organisaatiokulttuurina.

– 77 prosenttia ekotukihenkilöistä kokee, että ekotuki­ toiminnalla on ollut konkreettista vaikutusta oman työpai­ kan käytäntöihin. Uudet käytännöt pienentävät haitallisia ympäristövaikutuksia ja säästävät luonnonvaroja ja rahaa.

Onnistunut ekotukitoiminta edellyttää, että toiminnalla on joh­ don tuki ja koko organisaatio sitoutuu ympäristövastuullisuuden edistämiseen. HH

Kuva: Roope Permanto

E

kotukihenkilö edistää työpaik­ kojen ympäristövastuullista toimintaa opastamalla, moti­ voimalla ja tukemalla työtove­ reitaan ympäristötyössä. Hän neuvoo energiatehokkuudessa ja energian säästössä, kestävis­ sä hankinnoissa, jätteiden määrän vähentämi­ sessä ja lajittelussa sekä kestävissä liikkumis­ valinnoissa. Varsinainen ekotehopakkaus siis.

Mitä jokainen voi tehdä työpaikkansa eko­ tehokkuuden lisäämiseksi? Kaupunginkanslian ekotukihenkilö, virastomestari Sari Breilin on ollut kiireinen työympäristön kehittämiseen liittyvissä siivoustalkoissa.

Talkoissa poistettiin kaapeista turha tavara, lajiteltiin ne oikeisiin roska-astioihin ja hyvä­ kuntoiset materiaalit laitettiin edelleen uusio­ käyttöön. Siivoustalkoiden ansiosta ympäristö selkeytyy ja se on helpompi pitää puhtaana. Tal­ koiden touhussa työntekijät tutustuvat toisiin­ sa, ja jätelajit tulevat paremmin tutuksi konk­ reettisesti itse lajittelemalla.

Juuri jätelajien erilaisuus työpaikan ja kodin välillä tuo omat haasteensa.

– Jossain vaiheessa huomataankin, että se­ kajätteen joukossa on esimerkiksi paljon ener­ giajaetta, Breilin toteaa.

– Silloin voidaan tehdä kampanja tai muistu­ tella työntekijöitä ystävällisesti.

Elina Mähösen mukaan ekotukitoiminta näkyy työpaikoilla vastuullisempana organisaatiokulttuurina. Ekotukihenkilö Sari Breilin haluaakin tuoda työympäristön huomioimisen osaksi jokaisen arkea.

Kuva: Riku Pihlanto

Työkalut Työsuojelupakki mobiiliin Turvallisuuspoikkeamat voi jatkossa kertoa Työsuojelu­pakissa mobiilisti. Oletko jo kokeillut?

Työsuojelupakilla pyritään hallitsemaan ja kehittämään työpaikkojen työturvallisuutta. Pakkiin ilmoitetaan kaikki työtapaturmat ja turvallisuus­ poikkeamat. Sinne kirjataan myös ­lakisääteiset vaarojen arvioinnit.

Jatketaan juttelua Helmessä!

Mikä uutta Työsuojelupakkiin on tullut?

Mitä ekotekoja sinä teet työpaikallasi?

Millaisia kokemuksia sinulla siitä on?

Mitä vinkkejä antaisit muille?

Tämä juttu julkaistaan myös kaupungin Helmen uutisena, jonka yhteydessä on kommentointi- ja keskustelumahdollisuus. Tule mukaan!

Seuraa Helmen uutisia.

Nyt voit tehdä turvallisuuspoikkeama­ ilmoitukset älypuhelimen avulla. Tämä helpottaa ilmoituksien tekemistä sekä kannustaa tekemään niitä aktiivisemmin. Ilmoituksia voi tehdä edelleen myös tietokoneella.

Turvallisuuspoikkeamailmoitukset ovat ilmoituksia, joita henkilöstö voi tehdä terveyttä tai turvallisuutta vaarantavista vioista, puutteista ja tapahtumista.

Ilmoituksia on kolmea tyyppiä: uhka- tai väkivaltatilanne, havaittu vaaratekijä ja läheltä piti -tilanne.

Työturvallisuuslain mukaan työntekijän tulee ilmoittaa terveyttä tai turvallisuutta vaarantavista vioista ja puutteista työnantajalle. Lain vaatimus voidaan täyttää turvallisuuspoikkeama­ ilmoittamisella, mutta se ei itsessään vielä paranna työturvallisuutta, vaan turvallisuus lisääntyy vasta, kun ilmoitetut poikkeamat käsitellään esimiehen johdolla, poikkeamista opitaan ja tehdään tarvittavat korjaavat toimenpiteet.

Ekovinkkejä työpaikalle • •

•

Perustakaa jääkaappiin ”saa ottaa” -hylly, johon jokainen voi laittaa itselle ylimääräiset eväät.

Kun heität viemäriin kupillisen kahvia, heität oikeasti pois 180 litraa vettä, koska kahvin tuotannossa kulutetaan paljon vettä. Keitä kahvia sopiva määrä.

Enemmän kasviksia, vähemmän lihaa. Lihan hiilijalanjälki on yleensä suurempi kuin kasvisten. Ravitsemuksellisesti tasapainoisia lounasannoksia vertailleen tutkimuksen mukaan sekaruokalounaat kuormittavat ilmastoa 2–3-kertaisesti verrattuna kasvisaterioihin.

Miten turvallisuuspoikkeamailmoitus tehdään älypuhelimella?

Sen voi tehdä millä tahansa älypuhelimella osoitteessa www.tyosuojelupakki. fi/rtsp/m. Osoitteesta kannattaa tehdä oman puhelimen työpöydälle pikakuvake, jolloin ilmoituksen teko onnistuu jatkossa kuvaketta painamalla.

Mitä hyötyä uudesta ominaisuudesta on?

Ilmoituksen voi tehdä nopeammin. Ilmoitukseen voi myös kätevästi lisätä puhelimella ottamansa kuvan. Mobiilitoiminto sopii erityisesti niille, jotka liikkuvat paljon työssään tai joilla ei ole helposti pääsyä kaupungin verkossa olevaan tietokoneeseen.

Miten pakin käytettävyyttä on parannettu?

Käytettävyyttä kehitetään koko ajan yhdessä käyttäjien kanssa. Viime vuoden puolella aloitettiin projekti, jonka myötä pakkiin tehtiin yli sata käytettävyyttä parantanutta muutosta. Pakin etusivulle lisättiin muun muassa tietoa siitä, mitä asioita käyttäjällä on keskeneräisenä pakissa.

Lisätiedot: Kaupungin Helmi > Henkilöstö >Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työturvallisuus > Työsuojelupakki

Kuva: Mirva Kakko

Kuva: Kristiina Kurronen

Kysymyksiin vastasi työturvallisuusasiantuntija Janne Haatainen kaupunginkanslian henkilöstöosastolta.

• •

•

Ekotukihenkilöllä ei tarvitse olla aiempaa kokemusta ympäristöasioiden hallinnasta.

Koulutuksista ja vierailuista kerrotaan ekotukitoiminnan uutis­kirjeessä ja kaupungin Helmessä. Kirjeen voi tilata kaupungin Helmestä > Yhteiset palvelut > Ekotukitoiminta > Valitse sivun oikeasta laidasta kohta Tilaa myös uutiskirje!

Seuraava kaupungin ekotukitoiminnan valmennus järjestetään loka–marraskuussa.

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Ekotukitoiminta ekotuki.fi

Kuva: Anne Kiiski

Tulisiko sinusta ekotukihenkilö?

Helsingin henki / toukokuu 2019

15

EU-puheenjohtajakausi alkaa

K u va: L

a u ri

Rot

ko

Tule mukaan avajaisiin!

Kaupunki järjestää kolme tapahtumaa EU-­puheenjohtajuuskaudella. Avajaisten ja ­Helsinki Impact -asiantuntijakonferenssin ­lisäksi Töölönlahdella juostaan kauden alusta loppuun. Kausi kestää heinäkuusta vuoden loppuun.

TEKSTI Katja Alaja

16

Helsingin henki / toukokuu 2019

S

uomen EU-puheenjohtajuuden avajaistapahtuma 8. heinäkuuta on kaukana pönötyksestä. Kaikki kutsutaan viettämään rentoa ja yhteisöllistä kesäpäivää Töölönlahden ja Kansalaistorin alueella. Pontimena ovat EU:n arvot vapaudesta tasa-arvoon.

– Haluamme, että kaupunkilaiset ja matkailijat pääsevät nauttimaan rennosta ­päivästä keskellä Helsinkiä. Päivään mahtuu monenlaista eri kohderyhmille suunnattua toimintaa ja yllätysohjelmaa pitkin päivää, johtava asiantuntija Saila Machere kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta kertoo.

Aamulla voi jumpata elävän musiikin säestyksellä ja myöhemmin voimistella 1920-luvun malliin. Mölkky ja muut pihapelit ovat käytössä. Lapsiperheille on pystytetty satujen ja esitysten tarinateltta, ja nuoria houkutellaan pelaamaan ympäristöpeliä. Musiikkia on joka makuun.

Kaiken tämän ja muun maksuttoman tekemisen lisäksi voi suppailla Töölönlahdella, saunoa itse tehdyn vihdan voimin sekä maistella eurooppalaisia ruokia ja juomia.

Kansalaistorilla on EU-puheenjohtajuuteen liittyviä tapahtumia. Siellä komeilee myös

­ aisa Salmen Plastic mama -ympäristötaideK teos. Hän on muotoillut sen koululaisten keräämästä muovista, jota myös Helsinki Cup -pelaajatkin ovat tuoneet maailmalta.

– Juniorifutistakin päästään katsomaan, sillä yksi Helsinki Cup -jalkapalloturnauksen kentistä sijaitsee alueella, Machere sanoo.

Puoli vuotta EU-juoksua Myös yhteisöllinen juoksuhaastetapahtuma ­alkaa avajaispäivänä, ja jatkuu peräti vuoden loppuun.

– Ideana on kannustaa kaupunkilaisia ja kaupungissa vierailevia juoksemaan ja kartuttamaan kilometrejä yhteiseen tavoitteeseen – kiertää EU-maiden muodostaman alueen ympäri, Machere kertoo.

Reitti kulkee Töölönlahden ympäri, ja sille mahtuu useita leimauspisteitä, joilla voi kirjata matkansa. Leimaus hoituu ilman rekisteröitymistä esimerkiksi HSL:n matkakortilla.

– Kaupungin henkilöstö voi tulla pitämään juoksupalaverin ja lapset ja nuoret viettämään liikunnallista ja kulttuurintäyteistä päivää lahdella, Machere sanoo.

os O

a H en

o c er

riks

so n

Kuva: Rhin

Kuva: Lott

y

Helsinki tunnetuksi TEKSTI Kati Jalagin

Ku

Kansainvälisten asioiden yksikkö sai uuden luotsaajan, kun Jani Moliis aloitti kansainvälisten asioiden päällikön tehtävässä tammikuussa. Moliisin vetämä seitsemänhenkinen tiimi on kaupungin yhteinen, kansainvälisiä asioita koordinoiva elin. Yksikön tehtävänä on vahvistaa kaupungin kilpailukykyä, vetovoimaa ja vaikuttavuutta kestävällä ja tuottavalla tavalla.

Moliisin kontolla on miettiä, millainen yksikön rooli on kaupungin kansainvälisessä toiminnassa.

– Yksi keskeinen asia kansainvälisellä agendalla on Helsingin tunnettuuden parantaminen. Meillä on strategiana ­ olla maailman toimivin kaupunki, ja tehtävänämme on edistää tätä tavoitetta sekä kertoa siitä laajemmin maailmalle.

Yksikön tavoitteena on myös edistää toimialojen tekemää kansainvälistä yhteistyötä ja pohtia, mitkä ovat ne avainkumppanit ja verkostot, jotka tukevat kaupungin strategisia tavoitteita ja joissa kaupungin kannattaa olla mukana.

– Eurocities on hyvä esimerkki verkostosta, jonka avulla kaupunki pystyy toteuttamaan omia tavoitteitaan entistä tehokkaammin.

Vuonna 1986 perustettu Eurocities on EU:n instituutioissa toimivien kaupunkien edunvalvontajärjestö, jossa on mukana noin parisataa kaupunkia Helsinki mukaan ­lukien.

– EU-edunvalvonta ja vaikuttaminen ovat asioita, jotka tulevat korostumaan Eurocities-yhteistyön kautta tänä vuonna. Eurocities on myös hyvä ikkuna maiden välisiin yhteishankkeisiin sekä jatkuvaan oppimiseen ja kehittymiseen.

Mikäli kansainväliset asiat herättävät kysymyksiä tai ajatuksia, Moliis toivottaa yhteydenotot tervetulleiksi.

– Olkaa meihin yhteydessä, vastaamme mielellämme kysymyksiin ja avustamme kaupungin organisaatioita kaikissa kansainvälisiin asioihin liittyvissä asioissa.

L va:

a u ri

i

unk

i

Finlandia-talon kulmalla sijaitsevan lähtöpisteen viereen tulee infotaulu, josta näkee kilometrit.

Vaikuttavimmat ratkaisut jakoon Lokakuussa on EU-maiden asiantuntijoiden vuoro oppia toisiltaan parhaita kestävän kaupunkikehityksen käytäntöjä. Helsinki Impact -konferenssiin kutsutaan pääkaupunkien kaupunginjohtajia sekä kaupunkisuunnittelu- ja strategiajohtajia, EU-kaupunkipolitiikan vaikuttajia sekä kaupunkitutkijoita.

– Konferenssi korostaa kaupunkien tärkeää roolia EU:n keskustelukumppanina ja yhteisten globaalien haasteiden ratkaisijana. Puhujat kertovat esimerkkejä kaupunkikehittämiseen vaikuttavista ratkaisuista ja kehitystyössä mukana olleista toimijoista, vs. yleiskaavapäällikkö Christina Suomi kaupunkiympäristön toimialalta kertoo.

Suomen vetämä yleiskaavayksikkö, kaupunginkanslia, Eurocities-järjestö ja Kaupunki­ akatemia suunnittelevat konferenssin yhdessä.

Suomen mukaan Helsingillä on paljon annettavaa, sillä kaupunki sovittaa yhteen maankäytön ja liikenteen suunnittelua. Hyvä esi-

merkki on Vihdintien kaupunkibulevardi, jossa yhdistyvät tiivis rakentaminen ja vähäpäästöinen liikkuminen pikaraitioteillä. Helsinki tunnetaan myös kaupunkilaisia osallistavasta mallistaan.

Tapahtuman odotettuihin esiintyjiin kuuluvat muun muassa YK:n asuinyhdyskuntaohjelma UN-Habitatin ex-pääjohtaja, tohtori Joan Clos, Wienin apulaispormestari Maria ­Vassilakou, kaupunkisuunnittelun ajatusjohtaja Brent Toderian sekä sosiaalisen verkostoitumisen merkityksestä kaupunkisuunnittelussa väitellyt arkkitehti Susa Eräranta kaupunkiympäristöstä.

Entä mitä yleiskaavasuunnittelija Salla Ahokas toivoo, että Helsinki voisi oppia tapahtumasta?

– Lisää kokeilevaa otetta. Mieleen tulee Kööpenhaminan kaupunki, joka vuokraa alueita väliaikaiseen käyttöön. Kun alue saa kehittyä orgaanisemmin, voi syntyä vaikka minkälaisia innovaatioita. HH

Ole yhteydessä: Jani Moliis jani.moliis@hel.fi puh.310 22781

Kuva: Roope Permanto

Kutsumme kaupunkilaiset ja matkailijat nauttimaan rennosta suomalaisesta kesäpäivästä keskellä Helsinkiä.

Kuva: Olli Urpela

Ku

va

:H

el

ng

up

Rotko

si

a nk

Lue lisää EU-pj-kaudesta: hel.fi/hic2019 Myös livestriimi ja katsomo Oodi-kirjastossa.

Helsingin henki / toukokuu 2019

17

Sopuisasti stadissa

Niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan Kaupungin työyhteisöissä työkavereihin ja kollegoihin suhtaudutaan asiallisesti, ystävällisesti ja arvostavasti. Tämä on työelämätaitojen ja työskentelemisen peruslähtökohta. Uusi Sopuisasti Stadissa -opas kehittää meidän työelämätaitoja ja tukee työyhteisöjä hyvinvoinnin tiellä.

TEKSTI Kati Jalagin KUVAT Tuomas Kärkkäinen

K

aupungin tavoitteena on olla työpaikka, johon kaikkien on hyvä tulla, jossa on hyvä tehdä töitä ja jossa vallitsee turvallinen ja terveellinen työympäristö. Tavoitteen saavuttamiseksi on tehty Sopuisasti Stadissa -opas, joka viitoittaa kaikille kaupungin työntekijöille ylimpään johtoon asti tietä kohti hyvinvoivaa työyhteisöä.

18

Helsingin henki / toukokuu 2019

Opas auttaa ennaltaehkäisemään epäasiallista kohtelua ja häirintää sekä opastaa, miten ristiriitatilanteissa tulee toimia.

Taustalla on periaate, että kaupungilla suhtaudutaan asiallisesti ja arvostavasti kaikkiin työyhteisön jäseniin ja asiakkaisiin. Tarkoitus on edistää kulttuuria, jossa puhutaan, otetaan puheeksi ja toimitaan.

Hyvinvointia luodaan joka päivä Arki sujuu työyhteisössä hyvin, kun kaikki sen jäsenet tietävät perustehtävänsä ja vastuualueensa ja kun yhteisesti sovitut toimintatavat ovat selkeät ja niitä noudatetaan. Esimiehet voivat edesauttaa hyvän työilmapiirin syntymistä valmentavalla johtamisella ja kannustaen työntekijöitä tavoitteisiin. Vuorovaikutuksella on tärkeä rooli: kun vuorovaikutus toimii, mahdolliset ristiriidat saadaan nopeasti käsiteltyä.

– Kukaan ei voi arvata toisten ajatuksia, jos niistä ei kerrota. On tärkeää, että ajatukset sanoitetaan työyhteisössä ääneen, sanoo työsuojeluvaltuutettu Satu Perttunen kaupunginkansliasta.

Henkilöstön kehittämispäällikkö Manna Torvisen mukaan työhyvinvointi ei ole pysyvä elementti työnteossa, vaan sitä pitää luoda päivittäin.

– Esimiehen ja koko työyhteisön on hyvä olla koko ajan hereillä ja rakentaa toimivaa työyhteisöä joka päivä, toteaa Torvinen.

Arvosta ja kunnioita Kunnioittava ja arvostava työkäyttäytyminen on kaikkien vastuulla. Jokainen voi vaikuttaa työskentelyilmapiiriin ja kantaa vastuun omasta käyttäytymisestään. Kaikkien tulee kohdella toisiaan asiallisesti, kuunnellen ja olemalla avoin erilaisille näkemyksille.

Esimiehen tehtävänä on rakentaa työyhteisön hyvää ilmapiiriä esimerkillään. Hänen tulee kohdella työntekijöitä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti, luottaen heihin ja arvostaen heidän tekemistään.

– Jos haluamme, että työpaikalla on hyvä olla, työkavereita tulisi kohdella samalla tavalla kuin haluamme itse tulla kohdelluksi, sanoo Perttunen.

Kaupungin tavoitteena ja visiona on, että sen työyhteisöt monimuotoistuvat samalla kun yhteiskunta ja kaupungin väestö monimuotoistuu. Tämä edellyttää myönteistä ja avointa suhtautumista työkavereihin riippumatta siitä, mikä on heidän syntyperä, ikä, terveydentila, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, luonne, koulutustausta tai työnteon tapa.

– Monimuotoisuus lisää innovatiivisuutta.

Sitä voi hyödyntää tuottaakseen asiakkailleen hyviä palveluja, sanoo Torvinen.

Ei epäasiallisuudelle ja häirinnälle Kaupungin työyhteisössä ei hyväksytä epäasiallista kohtelua tai häirintää missään muodossa. Sillä tarkoitetaan käytöstä, jota ei voida pitää yleisesti hyväksyttävänä ja joka loukkaa tai alistaa toisia. Sitä voi esiintyä myös sosiaalisessa mediassa ja pikaviestintäsovelluksissa.

Epäasiallista kohtelua ja häirintää ovat esimerkiksi kiusaaminen, syrjintä, seksuaalinen häirintä, sukupuoleen perustuva häirintä, sosiaalinen eristäminen ja sivuuttaminen sekä mustamaalaaminen.

Mikäli epäasiallista kohtelua tai häirintää ilmenee, esimiehen tulee puuttua siihen välittömästi.

Mistä apua ja tukea?

Mikäli työyhteisön jäsen kokee epäasiallista kohtelua tai häirintää, hänen olisi hyvä keskustella asiasta ensisijaisesti epäasiallisesti käyttäytyneen henkilön kanssa.

– Huonosti käyttäytyneelle voi sanoa, että sinun käytöksesi loukkaa minua ja minusta tuntuu pahalta, kun sanot tai toimit noin, neuvoo Perttunen.

Jotta asia voidaan selvittää ja siihen voidaan puuttua, kokemuksesta tulisi kertoa myös omalle esimiehelle.

– On tärkeää, että työntekijä uskaltaa sanoittaa oman kokemuksensa ja kertoa siitä esimiehelle, painottaa Torvinen.

Tapahtuneesta voi kertoa myös yhteistoimintavastaavalle ja pyytää häneltä toimintaneuvoja. Kun työntekijä kertoo kokemuksestaan esimiehelle, yhteistoimintavastaavan voi pyytää mukaansa tueksi.

– Työntekijät voivat olla myös tarvittaessa yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun. Haasteellisissa häirinnän tilanteissa, joihin lukeutuu esimerkiksi seksuaalinen häirintä, yhteyttä voi ottaa keväällä nimettäviin häirintäyhteyshenkilöihin, joilta saa tukea sekä ohjausta asian eteenpäinviemisessä, kertoo Torvinen.

Työsuojelun roolina on tukea työntekijää asian eteenpäin viemisessä ja selvittelyssä.

Työsuojeluvaltuutettujen tehtävänä on varmentaa, että prosessi hoidetaan oikealla tavalla. HH

Tutustu oppaaseen • Oppaan sisältö käsitellään jokaisella työpaikalla vuosittain.

• Löydät oppaan ja erilaisia tukimateriaaleja myös netissä, kirjoita hakukenttään: Sopuisasti Stadissa.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Sopuisasti Stadissa

Monimuotoisuus on rikkaus Kontulan kirjastossa Kontulan kirjaston asiakaskunta on hyvin monimuotoinen. Samoin on myös kirjaston työyhteisö, jonka työntekijät tulevat erilaisista kulttuureista ja joilla on erilaisia kokemuksia taustallaan. Kirjastonjohtaja Anu Satukangas kertoo, että monimuotoisuus rikastuttaa kirjaston työkulttuuria.

– Pidämme työyhteisössämme esillä sitä tosiasiaa, että olemme erilaisia. Pohdimme yhdessä sitä, miten meidän kaikkien olisi hyvä olla täällä. Olemme tehneet pelisäännöt, miten työyhteisössämme tulee toimia ja tarkastamme ne vuosittain, Satukangas kertoo.

Hänen mielestä on tärkeää, että epäasiallisesta kohtelusta ja häirinnästä keskustellaan työyhteisöissä.

– Keskustelua on hyvä pitää yllä myös siksi, että ihmiset kokevat erilaiset asiat epäasialliseksi käytökseksi. Joku voi loukkaantua vitsistä, kun toiselle vitsin heitto ei merkitse mitään. Työyhteisöissä tulisi olla matala kynnys puhua ja ottaa esille kokemiaan asioita, Satukangas sanoo. HH

Helsingin henki / toukokuu 2019

19

Ammatti

Kädet kartanopuistojen savessa

Aika tuntuu pysähtyneen kartanopuistossa, jonka hiekkakäytävillä voi milteipä nähdä näkymättömien askelten painautumat.

Staran kartanoyksikön kausityöntekijä Anna Vanamo huolehtii siitä, että menneen maailman kaiut säilyvät jälkipolvien ilona.

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Roope Permanto

20

Helsingin henki / toukokuu 2019

T

ullisaari, Kulosaari, Vuosaari, Herttoniemi, Stansvik. Itä-Helsingin historialliset kartanopuistot ovat työkohteina haastavia.

Siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi Anna Vanamo aloitti huhtikuussa jo kolmatta kertaa kausityöntekijänä Staran kaupunkitekniikan ylläpitoon kuuluvassa kartanoyksikössä.

Kaupungilla Vanamo on ollut töissä näitä pestejä aiemminkin.

– Ensimmäisen kerran tulin kesätyöntekijäksi liki 20 vuotta sitten. Opiskelin silloin puutarhuriksi. Näin silloisen rakennusviraston työpaikkailmoituksen, jossa haettiin väkeä kaupungin käsityöpajalle. Tulin valituksi, ja olin pajalla useampana kesänä, Vanamo sanoo.

Kokemus oli hänen mukaansa erinomainen alku uralle. Hoitoryhmä oli pieni ja piti lähinnä huolta pienistä niittyalueista ja erityisistä puutarhakohteista. Sittemmin Vanamo on ehtinyt hankkia puutarha-alan kokemusta myös

Gallup

On tärkeää säilyttää vanhojakin ympäristöjä.

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Roope Permanto

Nimi:

Anna Vanamo

Ammatti: Puutarhuri

Koulutus:

Maisemasuunnittelun hortonomi amk 2013

Ikä: 40 Perhe: Aviomies ja kaksi poikaa Koti: Pikku-Huopalahdessa Harrastukset: Klassinen baletti ja nykytanssi

Minne mennä kesäisessä Helsingissä?

Olga Penkkilä, projekti-insinööri, talous- ja suunnitteluosasto, kaupunginkanslia Pihlajasaaressa on pakko päästä käymään vähintään kerran kesässä. Reittivene vie sinne varttitunnissa. Saaren luonto ja miljöö sekä hiekkarannat ovat upeat. Siellä on vielä joitain vanhoja huviloitakin. Tuntuu uskomattomalta, että meillä on tällaisia paikkoja aivan lähellä kaupungin keskustaa.

Mika Koskenvierus, siirronvalvoja, Stara, kaupunkiympäristön toimiala

Huhtikuussa työnsä aloittanut Vanamo pääsi parahiksi hiekanpoistoon, joka oli iso urakka. Kauden edetessä ja luonnon herättyä on pensasaitojen ja niittyjen leikkuun vuoro.

kukkatukusta, viherrakentamisesta ja vapaaehtoistöistä nuorten koulukasvitarhassa, mistä hän myös teki myöhemmin alan nelivuotisen ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön.

Tämänkertaisen pestin kesto on vielä hieman auki, mutta Vanamo arvioi sen kestävän entiseen tapaan lähemmäs marraskuuta.

– Järjestely on tähän asti sopinut elämäntilanteeseeni. Lapset ovat olleet pieniä, eikä minulla sen vuoksi ole ollut polttavaa tarvetta ympärivuotiseen työhön. Toki olen talvellakin välillä hakenut erilaisiin tehtäviin ja yrittänyt opiskella, mitä olen voinut. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa, kun nuorempikin menee kouluun. Tilanne pitänee arvioida uudestaan, Vanamo sanoo.

Työtä vanhojen kulttuuriympäristöjen ylläpitämiseksi Kartanoyksikön vastuulle kuuluu Itä-Helsingin kartanopuistojen lisäksi arvoniittyjen, muiden niittyalueiden ja muutaman rauniopuiston ylläpito.

– Työt ovat fyysisesti raskaita. Teemme tarkkaa, nopeaa työtä voidaksemme tarjota kaupunkilaisille uusia kokemuksia, Vanamo kertoo.

Apuna käytetään paljon erilaisia koneita, joiden käyttö tulee hallita. Huhtikuussa työnsä aloittanut Vanamo pääsi parahiksi hiekanpoistoon, joka oli iso urakka. Kauden edetessä ja luonnon herättyä on pensasaitojen ja niittyjen leikkuun vuoro.

Aikoinaan eläimet laidunsivat näillä samoilla niityillä ja pitivät samalla huolta niiden moni-­ilmeisyyden säilymisestä. Säännöllinen niittäminen ja laiduntaminen muovasivat niittyjä myös maisemallisesti. Niityt kasvavat nopeasti umpeen ja perinteiset kasvilajit katoavat, jos niistä ei huolehdita.

– Tuntuu maagiselta, että voimme edelleen tänä päivänä mennä samoihin paikkoihin, joissa Suomen historian merkkihenkilöt ovat kulkeneet. On tärkeää, että säilyneitä ympäristöjä myös pidetään yllä.

Työt hoitoryhmän sisällä on jaettu niin, että isoimmissa kohteissa on vakitekijänsä. Lisäksi mukana on kaksi autoryhmää, jotka kiertävät kohteissa.

Puutarhanhoito on kuin balettia Vanamo kertoo olleensa pienestä asti kiinnostunut luonnosta ja sen ympäristöistä. Hakeutuminen alan opintoihin tuntui siksi lähes itsestäänselvyydeltä.

Hän kokee itsensä etuoikeutetuksi, kun pääsee vaikuttamaan historiallisen kulttuuri­ ympäristön säilymiseen. On hienoa tehdä tehokasta, uutta ja toimivaa kaupunkia, mutta yhtä lailla Vanamon mielestä on tärkeää säilyttää vanhojakin ympäristöjä. Niihin voi vetäytyä rauhoittumaan kaiken keskellä.

– Työni antaa minulle tasaista ja jatkuvaa tyytyväisyyden tunnetta. Puutarhan­hoito on kuin balettia, jota olen aina harrastanut. HH

Mielestäni jokaisen kannattaisi poiketa kaupungintalon ravintolassa syömässä!

Tarjoiluhenkilökunta on ihan huippua ja kaiken lisäksi ruuat todella hyviä! Hinta ja laatu ovat kohdallaan.

Perheen kanssa retkeillessä perinteisiä kohteita ovat olleet Linnanmäki ja Suomenlinna. Meillä on ollut tapana käydä kummassakin ainakin kerran vuodessa. Jos joku tulee tänne maalta, niin suosittelen ehdottomasti raitiovaunu- tai metroajelua.

Niitä ei toistaiseksi pysty muissa kaupungeissa kokemaan.

Virpi Koskela, asiakaspalveluvirkailija, Rikhardinkadun kirjasto, kulttuurin ja ­ vapaa-ajan toimiala Mielestäni Keskuspuisto on aivan ihana retkeilykohde. On uskomatonta, että kaupungissa voi kävellä metsässä ja nauttia luonnon rauhasta. Metsässä olo rentouttaa ja hyvällä onnella saattaa nähdä vilauksen ketuista tai muista metsän asukkaista. Itse aloitan yleensä puistoreissuni Laaksosta ja lähden sieltä kulkemaan kävelyteitä eteenpäin.

Joskus myös pyöräilen keskuspuistossa, siellä on loistavat pyöräilymahdollisuudet.

Max Takala, projekti-insinööri, talous- ja suunnitteluosasto, kaupunginkanslia Ensimmäiseksi mieleen tulevat Mustikkamaa ja Korkeasaari. Ne ovat sopivasti kantakaupungin jatkeena ja tarjoavat luontoelämyksiä. Nykyään niissä tulee käytyä perheen kanssa.

Reitin voi suunnitella vaikka niin, että menee toiseen suuntaan maitse ja toiseen suuntaan yhdistää lauttamatkan. Tällä tavoin tulee käytyä samalla reissulla Kauppatorilla. Metrolla pääsee nykyään aika lähelle Mustikkamaata ja Korkeasaarta.

Helsingin henki / toukokuu 2019

21

Kaffella

Kati Takanen kertoo, että varhaiskasvatus on ollut hyvä alusta yhteistoimintafoorumien kehittämiseen. Niina Eloranta, Auli Pitkänen-Vainio ja Leena Kola näkevät yhteistoimintaparina työskentelyn tarpeellisena vaikuttamisen kanavana.

Uutta tehoa

yhteistoimintaan Jokaisen työntekijän on mahdollista saada äänensä kuuluviin arkisten yhteistoimintamuotojen avulla. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on saatu uutta intoa yhteistoimintafoorumeista ja -parien työskentelystä.

TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann KUVAT Juho Kuva

K Keskustelemassa hallintojohtaja

Kati Takanen kasvatuksen ja koulutuksen toimiala päiväkodinjohtaja Niina Eloranta varhaiskasvatusyksikkö Roihuvuori-Strömsinlahti lastenhoitaja Auli Pitkänen-Vainio Strömsinlahden päiväkoti lastenhoitaja Leena Kola Roihuvuoren päiväkoti

Aihe Yhteistoimintafoorumit ja yhteistoimintaparit

Paikka Café Verde, Roihuvuoren ostoskeskus

22

Helsingin henki / toukokuu 2019

un yhteistoiminta viedään arjen tasolle, työyhteisöä koskettavat asiat saadaan nopeasti käsittelyyn. Varhaiskasvatuksessa yhteistoimintafoorumeita on kehitelty jo yli kymmenen vuotta. Niiden käyttö on nyt levinnyt kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kaikkiin palvelukokonaisuuksiin perusopetuksesta lukio- ja ammatilliseen koulutukseen, vapaaseen sivistystyöhön sekä hallinto- ja tukipalveluihin. Foorumien toiminta käynnistyi toimialalla viime vuoden alussa.

Kati Takanen arvelee, että varhaiskasvatus on ollut suuren henkilöstömääränsä takia hyvä alusta yhteistoimintafoorumien kehittämiseen.

– On tarvittu foorumi, joka mahdollistaa laajemman kuin edustuksellisen osallistumisen yhteisten asioiden käsittelyyn, Takanen sanoo.

Yhteistoimintafoorumit ovat henkilöstön ja työnantajan yhteisiä tilaisuuksia, joissa keskustellaan eri teemoista, jaetaan osaamista ja valmistellaan tai suunnitellaan muutoksia.

Niitä voidaan järjestää esimerkiksi alueellisesti palvelutasolla tai eri palveluiden yhteisinä foorumeina.

Työyhteisön muutosagenteiksi Foorumeissa voi olla läsnä laajasti henkilöstöä ja johtoa, mutta tavallisesti niihin kutsutaan yhteistoimintaparit eli henkilöstön valitsemat yhteistoimintavastaavat, heidän esimiehensä ja varajohtajat. Kutsuttuja ovat myös luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut.

Varhaiskasvatuksessa toimii 11 alueellista foorumia. Esimerkiksi kaakkoisen alueen foorumeihin osallistuu pareja jokaisesta varhaiskasvatuksen yksiköstä, käytännössä kymmeniä ihmisiä.

Alueellisia foorumeita järjestetään neljä kertaa vuodessa, mutta yhteistyötä tehdään myös eri palvelujen välillä. Äskettäin varhaiskasvatuksella oli tilaisuus perusopetuksen kanssa.

Kahden päiväkodin johtajana Niina Eloranta on saanut yhteistoimintapareikseen sekä Auli Pitkänen-Vainion Strömsinlahden päiväkodista että Leena Kolan Roihuvuoren päiväkodista. Yhteistyöstä hänellä on vain hyvää sanottavaa.

– Yhteistoimintavastaavat ovat kuin työyhteisön muutosagentteja. He tukevat myös esimiehen työtä välittämällä ajankohtaista tietoa, jolloin siihen pystyy reagoimaan nopeasti, Eloranta iloitsee.

Haastateltavat katsovat, että hyvästä parityöskentelystä on tullut myönteistä palautetta koko työyhteisöltä. Säännölliset keskustelut ja työskentelyolosuhteiden seuranta sekä tarkastuksiin, selvityksiin ja vaarojen arviointiin osallistuminen on koettu tarpeelliseksi toiminnaksi.

Työyhteisön ääni saatu kuuluviin Juuri henkilöstö tietää parhaiten, mitkä asiat ovat pinnalla. Henkilöstö myös valitsee yhteis-

Yhteistoimintafoorumit • henkilöstön ja työnantajan yhteisiä tilaisuuksia • tarkoitus edistää vuoro­puhelua työntekijöiden ja ­esimiesten välillä • työnantajan edustaja kutsuu koolle • välittää tietoa uusista toi­minta- tavoista, kehittää työ­hyvin vointia esimerkiksi työterveyskyselyn pohjalta, valmistella muutoksia, jakaa osaamista ja keskustella • paikalla tapauskohtaisesti yhteistoimintaparit, linjajohto, henkilöstö laajemmin, luotta- musmiehet, työsuojeluvaltuu tetut ja -päällikkö • tavoitteena käsitellä asioita yhteisen suunnitelman ja aikataulun pohjalta.

Tutustu ja lue lisää: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Yhteistoiminta ja luottamusmiesasiat

Foorumit toimivat parhaiten, kun niissä varataan riittävästi aikaa keskustelulle, muistuttaa Kati Takanen.

toimintavastaavat keskuudestaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Pitkänen-Vainio ja Kola ovat havainneet, että kahvitauolla ja spontaaneissa tapaamisissa on helppo vaihtaa ajatuksia niin suurista kuin pienistäkin kysymyksistä. Tutussa porukassa jokainen pääsee kertomaan huoliaan ja toiveitaan yhteistoimintavastaavan tietoon.

– Me emme aja omaa etuamme, vaan viemme eteenpäin koko työyhteisön näkemyksiä, Kola tähdentää.

Parhaillaan varhaiskasvatuksen yksiköitä askarruttavat työntekijöiden rooleihin tulleet muutokset tehtäväkuvien ja palkkausten muututtua. Tavoitteena on saada työyhteisöt toimiviksi.

Työyhteisön ääntä kuunneltiin myös työpaikkaselvityksessä, jossa ilmeni ongelmia muun muassa päiväkodin akustiikassa.

– Kun tiloihin asennettiin akustiikkalevyt, kaikuminen poistui ja työpaikkaviihtyvyys koheni ratkaisevasti, Pitkänen-Vainio kertoo.

Eloranta muistuttaakin, että yhteistoiminta velvoittaa tekemään korjaavia toimenpiteitä, johon Takanen lisää, että usein työyksikön omat toimet riittävät, mutta toisinaan ratkaisuja on hyvä miettiä laaja-alaisemmin foorumilla.

Keskustelevista foorumeista uutta intoa Vaikka yhteistoimintafoorumit ovat luonteeltaan epävirallisia, ne suunnitellaan huolellises-

ti ja niistä tehdään muistiot. Virallista – edustuksellista ja välitöntä – yhteistoimintaa ne eivät korvaa eikä niissä käsitellä yksittäisen työntekijän asioita.

Suunnittelupalavereissa päätetään vuoden aikana käsiteltävät teemat, jotka nousevat työyhteisöistä. Käsittelyyn nousee usein myös ennalta suunnittelemattomia aiheita.

Tapaamisissa puidaan esimerkiksi työyhteisöjen toiveita ja tarpeita, yhteisiä toimintatapoja ja pelisääntöjä, organisaatiomuutoksiin liittyviä kysymyksiä sekä työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin teemoja.

– Tärkeää on, että yhteiselle keskustelulle varataan riittävästi aikaa, sanoo Takanen, joka johtaa toimialan hallinnon seitsemää palvelua ja niiden yhteistoimintafoorumia.

Kola ja Pitkänen-Vainio sanovat iloinneensa erityisesti siitä, että foorumeissa saa aidosti esittää erilaisia mielipiteitä. Käytössä on ollut oppimiskahvila-menetelmä, jossa pienissä ryhmissä käyty keskustelu puretaan lopuksi fläppitaululle ideoiksi.

– Piristävää ja antoisaa. Puhuminen ja uudet näkökulmat parantavat ilmapiiriä myös työpaikalla, kommentoivat Kola ja Pitkänen­Vainio toiminnallisia työskentelyotteita.

Haastateltavat katsovat, että arjen yhteistoiminta vaatii sitkeää treeniä, jotta kaikki työntekijät innostuisivat osallistumaan ja ­ideat­saataisiin työparien käyttöön. Jokaisella on mahdollisuus. HH

Helsingin henki / toukokuu 2019

23

Palvelut Anna-Kaisa Tukiala kertoo, että Kallion perhekeskuksessa asiakkaat saavat palvelut kootummin ja helpommin.

Karla Loppi odottaa erityisesti moniammatillista neuvolatiimiä ja yhteistyötä eri ammattilaisten kesken.

Kallion perhekeskus avautuu Kaupungin kolmas perhekeskus, Kallion perhekeskus avautuu kesällä.

Alueen lapset, nuoret ja perheet pääsevät silloin lähitaloon ja saavat kattavat sosiaali- ja terveyspalvelut sujuvasti saman katon alta. Palvelut paranevat ja talo on auki klo 20:een. Värikkäissä ja valoisissa tiloissa perheet voivat tavata myös toisiaan.

TEKSTI Pirkko Tuominen KUVAT Juho Kuva KUVITUS Mari Huhtanen / Kilda Oy

V

ärikästä ja valoisaa. Toimivaa.

Uutta ja erilaista. Laajat aukioloajat. Sujuva sähköinen ajanvarausjärjestelmä. Kiva kohtaamispaikka. Helppo tulla.

Tätä asiakkaat toivovat ja myös saavat, kun kaupungin kolmas perhekeskus aukeaa kesällä entisen Kallion terveysaseman ja neuvolan tiloihin.

Terveydenhoitaja Karla Loppi on uudesta keskuksesta innoissaan ja laskee päiviä muuttoon. Hänen työpisteensä on sijainnut remontin aikana Vallilan neuvolan yhteydessä.

– Odotan erityisesti moniammatillista neuvolatiimiä ja yhteistyötä eri ammattilaisten kanssa, Loppi sanoo.

24

Helsingin henki / toukokuu 2019

Perinteisen neuvolan sijaan talossa tarjotaan äitiys- ja lastenneuvolapalveluiden lisäksi lapsille ja perheille laajasti sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten puheterapiaa, fysioterapiaa, lastensuojelun ja vammaisten palveluja sekä lapsiperheiden kotipalvelua.

– Neuvolan terveydenhoitajan työ on yksinäistä puurtamista, mutta perhekeskuksessa hoitajat työskentelevät tiiviisti yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa, Loppi kertoo.

Hoitajilla on aina joku, kenen kanssa konsultoida tai kenelle voi tarvittaessa ohjata perheen eteenpäin. Jos terveydenhoitaja tarvitsee esimerkiksi lastensuojelun tai psykologin osaamista, hän voi helposti käydä alan ammattilaisen luona.

– Tarvittaessa voimme miettiä työryhmässä, mitä lapsi tarvitsee ja miten voimme parhaiten auttaa häntä. Opimme samalla myös toinen toistemme työstä, Loppi sanoo.

Tilat tukevat moniammatillista tiimityötä Perhekeskuksen tarkoituksena on saada erilaisia tukitoimia tarvitsevia perheitä mahdollisimman hyvin palveluiden piiriin ja tukea heitä riittävän ajoissa.

– Asiakkaat saavat palveluita kootummin ja helpommin. Heidän ei tarvitse itse tietää, mitä palvelua pitäisi hakea ja mistä, projektipäällikkö Anna-Kaisa Tukiala sanoo.

Suurin osa helsinkiläisistä lapsista voi hyvin ja on terveitä. Heille perhekeskus tarjoaa hyvät peruspalvelut.

– Ydinasiakas on neuvola-asiakas, joka tarvitsee muita palveluita satunnaisesti, Tukiala toteaa.

Uuden keskuksen tilat tukevat moniammatillista tekemistä ja tiimityöskentelyä. Perhekeskukseen tulee yhteisiä tiimi- ja taustatyöskentelytiloja, ja vastaanottohuoneet ovat yhteisessä käytössä. Omia työhuoneita ei enää ole, vaan

Uudet tilat tukevat moniammatillista ­tekemistä ja tiimityöskentelyä.

huoneet varataan tilanvarausjärjestelmän kautta. Loppea tämä hieman huolestuttaa.

– Aluksi tulee varmasti sählinkiä, kun henkilökunta miettii, mitkä huoneet meillä on käytössä, ja haeskelevat tavaroitaan, hoitovälineitä ja asiakkaita, hän tuumii.

Oma työhuone on Lopin mielestä mukava, koska seinille voi laittaa lasten piirustuksia ja vaatekaapissa voi säilyttää omia tavaroita.

– Toisaalta, kollegat ovat kertoneet, etteivät ole jääneet kaipaamaan omaa huonetta, Loppi sanoo.

Tukiala kertoo, että Itäkadun ja Vuosaaren perhekeskuksissa tilanvarausjärjestelmä toimii jo sujuvammin.

– Uuden omaksuminen vie aina aikansa ja vaatii työntekijöiltä kärsivällisyyttä, hän toteaa.

Palvelu paranee Asiakkaalle toimintatavan uudistuminen näkyy joustavampina palveluina. Yksi keskuksen uudistuksista on pidennetty aukioloaika.

Perhekeskus on auki arkisin kello 7–20, ja neuvolaan voi varata ajan illaksi maanantaista torstaihin. Avoimeen neuvolaan voi tulla ilman ajanvarausta.

– Siirrymme vuorotyöhön, ja jokaiselle tulee yksi iltavuoro viikossa. Perinteisesti olemme tehneet neuvolassa kahdeksasta neljään työtä, Loppi sanoo.

Hän ei kuitenkaan koe iltavuoroja ongelmaksi.

– Minua ilahduttaa, että tilojen peruskorjauksessa on kuultu sekä henkilöstöä että asiakkaita. Tilat remontoidaan kivannäköisiksi ja työvälineet ajantasaistetaan, Loppi sanoo.

Perhekeskukseen tulee uudet huonekalut, leluja ja seinille sisustustarroja. Jokainen kerros saa oman teemavärinsä.

– Keskuksesta tulee värikäs ja valoisa. Valoa tulvii sisään ikkunoista, joita on kaikkiaan kahdeksaan suuntaan, Tukiala kertoo.

Uusi perhekeskus on Lopin mielestä erittäin hyvä juttu.

– Asiakkaat saavat parempaa palvelua, ja meitä muutos piristää, hän toteaa. HH

Kuukauden ikäisen vauvan vanhemmat Anu ja Tapio odottavat, että pääsevät Vallilasta takaisin Kallion neuvolaan ja uuteen perhekeskukseen. Anu toivoo, että tilat ovat kivat ja viihtyisät ja että siellä on helppo kulkea.

Perhekeskus kokoaa hajallaan olevat palvelut saman katon alle Kallion perhekeskus avataan kesällä entisen Kallion terveysaseman ja neuvolan tiloihin. Keskus kokoaa yhteen lasten ja perheiden palveluja. Sinne tulee äitiys- ja neuvolapalvelut, lapsiperheen palvelutarpeen arviointi ja tuki, neuvolapsykologi, lasten ja nuorten ehkäisevä suunterveys, puheterapia, fysio- ja toimintaterapia, kasvatus- ja perheneuvonta, vauvaperhetyö, lastensuojelun avohuolto, vammaispalvelu, Husin äitiyspoliklinikka sekä lapsiperheiden kotipalvelu, sosiaaliohjaus ja perhetyö.

Keskuksessa työskentelee 250 ammattilaista. Sinne keskitetään myös valtaosa ruotsinkielisistä palveluista. Perhekeskukseen jalkautuu työntekijöitä tarpeen mukaan muista palvelukeskuksista, kuten aikuissosiaalityöstä.

Myös järjestöt ovat tervetulleita uuteen perhekeskukseen. Niillä on mahdollisuus toimia toisen kerroksen avoimessa kahvilassa, jossa kaikki asiakkaat voivat viivähtää ja tavata toisiaan ja muita perheitä.

Helsingin ensimmäinen perhekeskus, Itäkadun perhekeskus avattiin kesällä 2017.

Vuosaaren perhekeskus aloitti toimintansa kesällä 2018.

Perhekeskukset on osa kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. Palvelut kootaan kolmenlaisiin keskuksiin: perhekeskuksiin, terveys- ja hyvinvointikeskuksiin sekä ikäihmisten monipuolisiin palvelukeskuksiin.

Lue lisää hel.fi > Sote > Toimipisteet-fi > Perhekeskukset Tutustu myös perheitä palvelevaan Perheentuki-sivustoon hel.fi > Sote > Perheentuki

Helsingin henki / toukokuu 2019

25

Kunta10-jatkot

Vuosaaren lukiossa

hyvät tulokset Vuosaaren lukio menestyi hyvin Kunta 10-tutkimuksessa.

Mitä on hyvien tulosten takana? Koulussa on yhdessä suunnittelun ja osaamisen jakamisen meininki.

TEKSTI Matti Välimäki KUVAT Vuosaaren lukio/Jussi Anttonen, Helsingin kaupunki KUVITUS iStock/Anne Kiiski

T

uoreimman Kunta 10-tutkimuksen tulokset julkaistiin viime vuoden lopulla. Vuosaaren lukion arvosana oli koulumaailman arvosanoin kiitettävä.

– Jo aikaisempien vuosien tulosten mukaan esimerkiksi työn hallinta, työn palkitsevuus, työyhteisön yhteistyökyky sekä työilmapiiri ovat olleet meillä hyvällä tasolla. Tuoreimmassa tutkimuksessa ne ovat parantuneet entisestään, Vuosaaren lukion rehtori Marko Paju toteaa koulun Kunta10-tuloksista.

Saavutuksen arvoa lisää se, että tuloksia on pystytty parantamaan haastavassa tilanteessa.

– Muutospaineita ovat aiheuttaneet esimerkiksi siirtyminen digitaalisiin ylioppilaskirjoituksiin, uuden opetussuunnitelman käyttöönotto sekä Helsingin uusi digistrategia.

26

Helsingin henki / toukokuu 2019

Vuosaaren lukiossa on 30 opettajaa ja 520 opiskelijaa. Opiskelijoista 30 prosentilla äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi.

Lukio muuttaa kesällä 2021 uudisrakennukseen, ja silloin koulun opiskelijamäärä kasvaa vielä nykyisestä.

Osaaminen jakoon Pajun mielestä hyviä tuloksia selittää lukion yhdessä tekemisen kulttuuri. Tämä näkyy myös siinä, miten Kunta10-tuloksia jalkautetaan arkeen.

– Kun koulun johtoryhmä on käsitellyt tulokset, se tekee niistä esitykset minulle ja opettajakunnalle. Tämän jälkeen lähdetään miettimään tiimeittäin, miten asioita voidaan edistää.

– Tulokset eivät jää vain dataksi, vaan ne otetaan osaksi arjen kehittämistyötä.

Vuosaaren lukiossa tehdään kehittämistyötä koko ajan. Lukio muuttaa kesällä 2021 uudisrakennukseen, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Vuosaaren metroaseman ja urheilutalon läheisyydessä.

Työyhteisötaitojen ja ilmapiirin kehittyminen vuosina 2016–2018 Vuosaaren lukiossa

5.0

4.51

4.5 4.32

4.38

4.06

4.0

2018

2016

2016

3.58

3.5

2018

2016

3.78 2018

3.0 2.5 Yhteistyökyky

2.0

Työpaikan ilmapiiri

Innovatiivisuus

1.5 1.0

Lukiossa on ollut jo useamman vuoden käytössä tiimimalli. Koulussa on omat tiiminsä arvioinnille ja pedagogiikalle, digille, opiskelijahuollolle, viestinnälle ja markkinoinnille sekä kansainväliselle toiminnalle. Tiimien vetäjät kuuluvat myös koulun johtoryhmään.

– Tiimeissä eri oppiaineiden opettajat yhdistävät asiantuntemuksensa ja tarjoavat apua muille, Paju kertoo.

Digitiimikin pedagoginen Englannin, ruotsin ja saksan kielen opettaja Taru Kerb vetää Vuosaaren lukion neljän hengen digitiimiä.

– Digitiimi pyrkii osaltaan varmistamaan muun muassa sen, että sähköiset ylioppilaskirjoitukset sujuvat tekniikan puolesta hyvin.

Vedämme vaikka kaapeleita ja testaamme järjestelmiä, joskus moneenkin kertaan. Lisäksi tuemme muita opettajia esimerkiksi kirjoitusten Abitti-palvelun ja muidenkin sähköisten oppimisympäristöjen käytössä, hän kuvailee.

Kerbin mukaan digitiimin jäseniltä voi tulla kysymään mitä tahansa it-asiaa, vaikkapa välitunnilla.

– Tiimiläiset ovat läsnä päivittäin ja kollegoita on helppo lähestyä. Tiimin tehtävä on pedagoginen. Lisäksi koulun käytössä on ICT-tuki, joka auttaa laitteiden käytön ongelmissa.

Aikaa keskusteluille Marko Paju kertoo, että Vuosaaren lukiossa on tietoisesti pyritty järjestämään mahdollisimman paljon aikaa keskustelulle ja kehittämiselle. Tähän on käytetty muun muassa kiky-tunteja.

– Keskusteluissa on käsitelty yhdessä esimerkiksi uuden opetussuunnitelman muka-

Mitä suurempi (1–5) arvo sitä parempi.

naan tuomaa uudenlaista, monimuotoista oppilaan arviointia ja pohdittu, mitä se tarkoittaa käytännössä. Uudenlainen arviointitapa on ahdistanut monia opettajia.

Pajun mukaan toinen konkreettinen työn alle otettu asia on ollut digistrategia ja esimerkiksi tähän liittyvät osaamismerkit.

– Osaamismerkki-hakemukset ovat melko työläitä, jos niitä tekee yksin. Hakemuksia onkin tehty paljon porukalla, yhdessä muiden kanssa.

– Pyrimme järjestämään säännöllisesti myös erilaisia henkilökunnan koulutustilaisuuksia koulurakennuksen ulkopuolella – välillä tekee ihan hyvää lähteä tutuista nurkista. Vuosaaren merellinen luonto tarjoaakin tähän paljon mahdollisuuksia.

Opiskelijoilta opitaan Opettajat ovat perinteisesti olleet melko ehdottomia pomoja luokissaan. Kun monta pomoa laitetaan toimimaan yhteen, yhteistyön voisi kuvitella olevan haastavaa.

– Yksin tekemisen kulttuuri on kuitenkin jo historiaa. Vuosaaren lukiossa uskotaan vahvasti osaamisen jakamiseen. Ylipäätään yhdessä tekeminen on kivempaa ja fiksumpaa, Marko Paju toteaa.

Kerb lisää, että osaamisen jakaminen ei koske vain henkilökuntaa. Opiskelijoiden on helppo lähestyä opettajia ja kysyä heiltä neuvoa, ja joissakin asioissa vastaavasti opiskelijat voivat olla parhaita asiantuntijoita, joilta opettajien kannattaa kysyä neuvoa.

– Vuosaaren lukion rikkaus on myös monikulttuurisuus, niin oppilaissa kuin opettajissa.

Sekin tarkoittaa osaltaan esimerkiksi uusia näkökulmia ja uusia tapoja tehdä asioita.

Lue lisää Kunta10tutkimuksesta: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointi > Kunta10-tutkimus

Kiire jatkuu – työhyvinvointi fokuksessa jatkossakin Vuosaaren lukiossa kehittämistyötä tehdään koko ajan. Kunta10-tutkimuksessa löytyi myös erityinen kohde, johon jatkossa aiotaan erityisesti panostaa.

– Tutkimuksen mukaan työhyvinvointi on nyt hyvällä tasolla. Mutta kun esimerkiksi kiire tuntuu koko ajan kasvavan, niin työhyvinvointiin on kyllä kiinnitettävä jatkossakin paljon huomiota, Kerb miettii.

Erityisesti uuden opetusohjelman edellyttämä monimuotoarviointi on lisännyt opettajien työtä ja arjen hektisyyttä.

– Meidän kohdaltamme Kunta 10 vahvisti ehkä erityisesti ajatusta siitä, että meidän täytyy jatkossakin varmistaa, että meillä on riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia yhdessä tekemiseen, Paju korostaa. HH hel.fi/vuolu/fi

Helsingin henki / toukokuu 2019

27

Hyvinvointi

Koutsi ohjaa elämänmuutokseen

Hengästyttää, väsyttää, mikään ei huvita — jotain tarttis tehdä, mutta mitä? Ota apuun henkilökohtainen liikuntaneuvonta, joka auttaa löytämään mielekkäitä ja elämäntilanteeseen sopivia keinoja jaksamiseen ja hyvinvoinnin lisäämiseen.

TEKSTI Maarit Seeling KUVITUS iStock/Anne Kiiski

T

yöterveys Helsinki ja henkilöstöliikunta käynnistivät helmikuussa kaupungin työntekijöille uuden Liikuntakoutsaus-palvelun, jonka avulla pyritään löytämään jokaiselle sopivin vaihtoehto liikkumisen lisäämiseksi.

– Liikunnalla on tutkitusti suotuisia vaikutuksia jaksamiseen ja terveyteen. Useimmat meistä tiedostavat tämän, mutta silti liikkeelle lähteminen tuntuu monelle ylitsepääsemättömältä. Uusi palvelu tuo liikunnan osaksi normaalia arkea ja madaltaa aloittamiskynnystä, Työterveys Helsingin suunnittelija Sanni Julkunen kertoo.

Palveluun hakeudutaan ottamalla yhteyttä omaan työterveyshoitajaan esimerkiksi eTyöterveyden kautta. Alkukeskustelun jälkeen kaksi liikuntaneuvojaa, koutsit Veera Korjus ja Anu Wager räätälöivät jokaiselle elämäntilanteeseen sopivimman vaihtoehdon. Julkunen, Korjus ja Wager tähdentävät, että tarkoitus ei ole suinkaan lähettää koutsattavaa esi-

28

Helsingin henki / toukokuu 2019

merkiksi kylmiltään kuntosalille rautaa nostamaan. Pienilläkin muutoksilla saa paljon aikaan.

– Koutsin kanssa lähdetään liikkeelle pienin askelin. Monelle riittää, että valitsee päivittäisessä elämässä hissin sijasta portaat. Tai nousee työmatkalla metrosta pysäkkiä aikaisemmin ja kävelee loppumatkan, Korjus ja Wager kertovat.

Liikuntakoutsaus aloitettiin osana kaupunkistrategian kärkihankkeisiin kuuluvaa liikkumisohjelmaa, jonka tavoitteena on palauttaa fyysinen aktiivisuus luonnolliseksi osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää.

– Kaupungin ammateissa työ kuormittaa fyysisesti eri tavoin. Siksi myös liikunnan tarpeet ovat erilaisia. Olennaista on, että liikkuminen tukee työssä jatkamista ja tuo lisää energiaa vapaa-aikaan.

Vanhat tavat mäkeen Liikuntakoutsaus kestää 6–8 kuukautta. Aluksi koutsi ja koutsattava tapaavat kaksi kertaa.

Ensimmäisellä kerralla määritellään osallistujan lähtötilanne ja tavoitteet sekä pohditaan keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Tapaamisissa voidaan tarpeen vaatiessa säätää toiminnan suuntaa.

Koutsauksen aikana valmentaja ja valmennettava ovat yhteydessä kerran myös puhelimitse tai skypen kautta. Projektin päätteeksi on vielä tapaaminen, jossa vedetään yhteen arjessa tapahtuneet muutokset. Tarkoitus ei ole vaatia asiakasta tilille vaan kannustaa. Koutsaukseen kuuluvat lähtötilanteeseen ja loppuarviointiin liittyvät mittaukset.

– Tavoitteenamme on luoda pysyviä muutoksia ja muuttaa vanhoja tapoja. Arkiliikunnan lisääminen vaatii heräämistä omaan tilanteeseen. Milloin voisi istumisen sijaan nousta ylös ja ottaa pari askelta? Olennaista on saada ihminen liikkeelle, Korjus ja Wager sanovat.

Rimaa ei heidän mielestään kannata asettaa liian korkealle. Liian kovat lähtötavoitteet lisäävät epäonnistumisen mahdollisuutta, jolloin myös luovuttamisen riski kasvaa. Parem-

Miksi harrastamme liikuntaa? Koska liikkumattomuus voi vaarantaa terveyden?

Koska sisäinen suorittaja käskee?

Työterveys Helsinki

Kamala liikuntapakko – laske rimaa!

Aikuisten liikuntasuositukset on kuvattu liikuntapiirakkana.

Sen mukaan kestävyyskuntoa tulisi ylläpitää liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin kaksi tuntia ja kolmekymmentä minuuttia reippaasti tai tunti ja viisitoista minuuttia rasittavasti. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa pitäisi kehittää ainakin kaksi kertaa viikossa. Tämänhetkisten suositusten mukaan liikkua pitäisi vähintään kymmenen minuuttia yhtäjaksoisesti kerralla, jotta suoritus voidaan hyväksyä. Pitikö askeleitakin kävellä vähintään 10 000 päivässä?

Tiedämme, että liikkumattomuus altistaa monille sairauksille ja että liikkumattomuuden kustannukset yhteiskunnalle ovat miljardeja euroja vuosittain.

Ai niin, piti muistaa nauttia ja löytää se kuuluisa liikunnan ilo.

Tutkimusten mukaan liikunnalliset elämäntavat omaksutaan jo lapsuudessa. Jos geeni­arpajaisissa ei saanut liikuntaa helpottavaa jättipottia tai ei omaksunut liikunnallista elämäntapaa jo lapsena, monta kertaa viikossa treenaaminen voi tuntua kaukaiselta tavoitteelta. Askelmääriä ja liikunta­minuutteja ei tee mieli laskea, jos arjen kiire on imaissut mukaansa minuuttiaikatauluun.

Tuskin kukaan haluaa itseään tahallaan sairastuttaa tai olla yhteiskunnan menoerä. Liikunnan harrastaminen ei ole luontevaa, jos ei ole omasta mielestä liikunnallinen. Liikuntasuositukset perustuvat tieteelliseen näyttöön ja niihin tulisi pyrkiä, mutta jos suositukseen pääseminen tuntuu mahdottomalta, kannattaa laskea omaa rimaa. Mitä jos ajattelisimme liikunnan sijaan liikkumista?

Vaihtoehtoja on Koutsien kalenterit ovat täyttyneet nopeasti asiakastapaamisista sitä mukaa, kun tieto uudesta palvelusta on levinnyt.

– Henkilöstö tuntuu ottaneen palvelumme hyvin vastaan. Pyrimme kehittämään toimintaa saamamme palautteen mukaan. Seuraava askel on vakinaistaa palvelu. Kysyntää ja tarvetta selvästi on, Julkunen toteaa.

Ohjelmaan on tähän mennessä hakeutunut hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia niin miehiä kuin naisiakin. Korjus ja Wager summaavat, että koutsattavien ainoa yhdistävä tekijä on ainakin tähän asti ollut ainoastaan liikkumattomuus.

– Raskasta fyysistä työtä tekevät eivät välttämättä jaksa päivän päätteeksi lähteä lenkille tai kuntosalille. Monella on silti visio, että haluaa päästä eläkkeelle pirteänä ja hyväkuntoisena. Työuran alussa olevat taas miettivät, miten jaksavat työuran loppuun, jos ovat jo nyt päivän päätteeksi ihan puhki. Liikuntaa on kuitenkin monenlaista. Me tarjoamme mahdollisuuden kokeilla eri vaihtoehtoja. HH Liikuntakoutsaus on nyt kesän ajan tauolla ja jatkuu jälleen elokuussa.

Tutustu ja ota koutsi apuun: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstöliikunta > Liikuntakoutsaus eTyöterveys.hel.fi

Kuva: Roope Permanto

piin ja pysyvimpiin tuloksiin päästään pienin askelin. Liikuntakoutsit auttavat asiakasta keskittymään olennaiseen ja selviytymään haasteista.

– Prosessin päättyessä osallistujalla on toivon mukaan kykyä, halua ja sitkeyttä sisällyttää liikkuminen arkensa osaksi, Wager tiivistää.

Liikkumista on kävely pysäkiltä työpaikalle tai kerros­välin portaidennousu. Terveyden kannalta vähäinenkin säännöllinen liikkuminen ja paikallaanolon katkaiseminen ovat parempia kuin pelkkä paikallaanolo. Myös yksittäiset pyrähdykset vilkastuttavat verenkiertoa ja parantavat keskittymiskykyä.

Uusien tutkimusten perusteella terveyshyötyjä saa jo parin minuutin reippaasta liikkeestä, etenkin jos jaksoja saa haalittua päiväänsä useampia. Arkirutiinit tarjoavat hyvät mahdollisuudet ujuttaa parin minuutin liikkumispätkiä päivään. Esimerkiksi kaupungin tarjoaman Ergo Pro (Break Pro) -taukoliikuntasovelluksen voi asettaa muistuttamaan tunnin välein siitä, että olisi hyvä verrytellä ja vaihtaa työasentoa.

Jos liikkumiseen liittyy terveys­huolia tai se aiheuttaa esimerkiksi kipua, myös näissä asioissa voit ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Työfysioterapeuttien osaaminen tai Elintärkeät elämäntavat -työkykyvalmennus voi olla sinulle sopiva apu.

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys Työterveys Helsingin suunnittelija Sanni Julkunen kehottaa ajattelemaan tarvittaessa urheilun sijaan myös tavallista arkiliikkumista.

Helsingin henki / toukokuu 2019

29

Liikkeellä Tiedot palstalle: sisainenviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 13. syyskuuta.

Henkilöstöliikunnan syyskausi alkaa 2.9.

Syyskauden liikuntatarjonta julkaistaan 19.8. henkilöstöliikunnan sivuilla kaupungin Helmessä.

Ilmoittautumiset Koulutukset ja tapahtumat ­-järjestelmässä: - ti 20.8. klo 7 alkaen: jumppakortit ja henkilöstön aluekortit - ke 21.8. klo 8 alkaen: vesiliikunta ja vesijumppa - ke 21.8. klo 9 alkaen: kaikki muu toiminta Koulutukset ja tapahtumat -järjestelmään pääsee kaupungin Helmessä kohdasta Työkalut.

Aimo Kanerva: Talvimaisema Otalammelta (1951–1952) Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Pakarinen

Puhelimitse voi ilmoittautua numeroon 09 310 87999: - ke 21.8. klo 8–9: vesiliikunta ja vesijumppa - ke 21.8. klo 9–10: kaikki muu toiminta

Hiljainen kauneus -näyttely Ateneumissa Näyttelyssä on esillä Pohjoismaiden ja Itä-Aasian taidetta, joita yhdistää ajatus arjen kauneudesta ja yhteys ­luontoon.

Näyttelyssä nähdään useita teoksia Japanista Tokion Mingei-museosta ja Hayama Museum of Modern Artista. Hiljainen kauneus -näyttely on esillä 14.6.–6.10.

Jos haluat jumppa- tai aluekortin haltuusi ennen kauden alkua, ilmoittaudu 22.8. mennessä. Vapaille paikoille voi ilmoittautua koko kauden ajan.

Lisätiedot liikunnansuunnittelijoilta Eeva-Liisa Rautiainen, puh. 310 87821 ja Pilvi Heinonen, puh. 310 87822, henkilostoliikunta@hel.fi.

Kuva: iStock

ateneum.fi

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstö­ liikunta FB-ryhmä: Henkilöstöliikunta Helsinki

Kaupunkisuunnistusta keskustassa

Merelle soutelemaan

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Alennuksella uimaan

30

Helsingin henki / toukokuu 2019

Kuva: Jan Salonen

Molskis ja loiskis!

Mikä sen ihanampaa kuin uiminen raikkaassa ulkoilmassa ja jos sää sallii, auringon lämmön syleilyssä. Kesällä ulkona uimisesta pääsee nauttimaan 12.5. ovensa avanneella Uimastadionilla sekä Kumpulan maauimalassa, joka avataan uimareille 26.5.

Uimastadion on avoinna maanantaista lauantaihin klo 6.30–20 ja sunnuntaisin klo 9–20. Uintiaika päättyy klo 20.30 ja alueelta on poistuttava klo 21.

Uimastadionilla voi uida läpi kesän, viimeinen auki­ olopäivä on 15.9.

Kumpulassa voi uida maanantaista lauantaihin klo 6.30–20 ja sunnuntaisin klo 9–20. Uintiaika päättyy klo 20.30 ja alueelta tulee poistua klo 21. Kumpulan kausi päättyy 25.8.

Kaupungin henkilöstökortilla saa alennusta sisäänpääsymaksuista.

Kuva: Helsingin kaupunki

Kuva: Kimmo Brandt

Senaatintori muuttuu 11. kesäkuuta kaupunkisuunnistusareenaksi. Aktiivinen koko perheen tapahtuma alkaa lasten labyrinttisuunnistuksella klo 16.30. Klo 17–20 on luvassa kaupunkisuunnistusta keskustassa ja lähikortteleissa.

Tapahtumat ovat osa suunnistuksen maailmancupin sprinttiviestiä, joka pidetään klo 17.55– 18.50 Senaatintorin alueella. Kisojen palkintojen jako on klo 19.00–19.10.

Suunnistuskilpailua voi seurata Tuomiokirkon portailta, josta näkee lähdöt, vaihdot ja maaliintulon.

Tänä kesänä Helsinkiin voi ­tutustua mereltä käsin kaupunkiveneellä soutelemalla.

Veneitä pääsee vuokraamaan toukokuusta lähtien ja vuokraus toimii 25 euron kausimaksulla. Veneen voi varata käyttöönsä verkkopalvelussa ja soutelu­aika retkeä kohden on kolme tuntia.

Kaupunkisoutuveneet ovat osa merellisen strategian toteuttamista, helsinkiläisten merellisen reviirin laajentamista ja rantojen haltuunottoon kannustamista. Palvelu tukee myös liikkumisohjelman tavoitteita.

Vuokravälitysyritys Skipperin kaupunkisoutu­ venepisteet: • Laajalahti, Kahvila Torpanranta, Munkkiniemenranta 2 • Töölönlahti, Finlandia-talo, Café Veranda, Karamzininranta • Vuosaari, Aurinkolahden uimaranta skipperi.fi/kaupunkiveneet

Ristikko 2/19 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 13.9. mennessä osoitteella sisainenviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja Ristikon oikea vastaus löytyy 13.9. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 1/2019:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Tuija Sipinen, Eeva Svahn, Merja Jacobsson, Minna Airaksinen ja Matti Friman.

Kiitos osallistumisesta!

Uusi duuni toukokuu–elokuu

26.5.

Flamencon tahdissa

Kuva: Sami Heiskanen

Rodrigo Gonzálezin ja Anne Riikola-Sarkkilan flamenco-oppilaiden kevätnäytöksessä nähdään sunnuntaina 26.5. klo 13 flamencon tunteikkaita askelia. Laulusta vastaa Janita Halonen ja Mira que Mira -kuoro. Keskustakirjasto Oodi, Töölönlahdenkatu 4. Vapaa pääsy.

helmet.fi

4.6.

Herttakuninkaat valloittavat

Yhdessä parasta henkilöstöjohtamista Kuka: Nina Gros Ammatti: henkilöstöjohtaja Töihin: 1.6.2019 Toimipaikka: kaupunginkanslia Missä työskentelit aikaisemmin?

Aloitin urani Nokiassa, josta siirryin Cargotecille. Kun väsyin mannerten välisiin työmatkoihin, hakeuduin KPMG:lle vastaamaan Suomen HR toiminnoista. Kaksi viime vuotta johdin LähiTapiolassa työkulttuurin ja johtamisen kehittämistä sekä vahvistin liiketoimintalähtöistä HR:n työskentelyä ja sen vaikuttavuutta.

Mitkä ovat tehtäväsi?

Päätehtävänäni näen työnantajakuvan vahvistamisen, työn sujuvuuden edistämisen ja työkulttuurin uudistamisen tukemaan kaupungin strategian toteutumista. HR:llä on tärkeä tehtävä tukea johtoa, esimiehiä ja koko henkilöstöä strategian suuntaisessa uudistumisessa ja kehittymisessä.

Mikä sai sinut hakemaan tehtävää?

Olen seurannut Helsingin kunnallispolitiikkaa hyvinkin tarkkaan ja kun näin henkilöstöjohtajan avoimen tehtävän, kiinnostukseni heräsi.

Myös headhunter markkinoi tehtävää minulle auttaen päätöksessä laittaa hakemus sisään.

32

Helsingin henki / toukokuu 2019

Mihin asioihin aiot tarttua ensimmäiseksi?

Olen aloittanut perehtymisen kaupungin HR:n toimintaan, tavoitteisiin ja ihmisiin. Kun työt käynnistyvät täydellä teholla, haluan tutustua kaupungin ja toimialojen johtoryhmien toimintaan ja kuunnella heidän toiveitaan HR:n suuntaan. Tämän jälkeen pystymme yhdessä muotoilemaan henkilöstöstrategisia tavoitteita sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille.

Mihin suuntaan haluat edistää kaupungin työnantajatoimintaa ja henkilöstöpolitiikkaa?

Ketterät toimintatavat, can do -asenne ja yhdessä kehittäminen on tekemiseni ytimessä.

Monimuotoisuus ja elinikäinen oppiminen luovat meille hyvän kasvualustan kehittää työkulttuuriamme, jotta asukkaamme saavat kokemuksen maailman toimivimmasta kaupungista.

Missä asut ja mitä teet vapaa-ajallasi?

Asun Helsingin Kalliossa. Vapaa-ajalla teen iltakävelyjä Töölönlahden ympäri, aamulenkkejä Kalasataman suuntaan ja kesäviikonloput puuhaamme mökillä Etelä-Savossa.

Miten kuljet töihin?

Ripeästi kävellen aina kun vain voin: kesät ­talvet.

Sirkustaiteilijat Kalle Lehto ja Kai Kuutamo levittävät hyvää mieltä Kanneltalolla tiistaina 4.6. klo 14. Herttakuninkaiden show’ssa on luvassa akrobatiaa, jongleerausta, taikuutta, eläinnumeroita sekä nykysirkusta. Kanneltalo, Sitratori, Klaneettitie 5. Vapaa pääsy.

kanneltalo.fi

13.6.–24.8.

Puuveistoksia ja aaltoilevia muotoja Alverto Oviedo Stuartin näyttelyssä on esillä 15–20 teosta, jotka on veistetty suomalaisesta ja kuubalaisesta puusta. Malmitalon galleria, Ala-Malmin tori 1. Vapaa pääsy.

malmitalo.fi

29.7.

Jazzia Espan lavalla 70-vuotisjuhlaansa viettävä kapellimestari ja pianisti Olli Ahvenlahti sekä Jaska Lukkarinen trio nousevat 29.7. klo 16 Espan lavalle avaamaan Jazz-Espa konsertin. Esplanadin puisto, Espan lava. Vapaa pääsy.

espanlava.fi

15.8.

Robottikuoroa kuuntelemaan Taiteiden yö, Art goes Kapakka ja Helsingin Juhlaviikot kajautetaan käyntiin torstaina 15.8. perinteisellä Kuorojen kierroksella. Mukana on myös kymmenistä kaiuttimista koostuva Robottikuoro.

Ennen esitystä ihmiset opettavat tekoälylle, miten ihmiset laulavat, ja ihmisiltä oppimalla Robottikuoro laajentaa kuorosointia uusiin sfääreihin.

helsinkifestival.fi