Helsingin henki 3/2017

henki Helsingin

03 2017

hel.fi/helsinginhenki

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

Metro kulkee Jaanika Salon ohjaimissa 20

TEEMA

VA A LIT

H Y V I N VO I N T I

Helsingistä maailman toimivin kaupunki

Sinustako työsuojeluvaltuutettu?

Talpassa parannetaan yhdessä työn hallintaa

06

12

26

Tehdään parempi kaupunki

//vinkki Kirjasto mahtuu taskuun

Kuva: Helsingin kaupunginkirjasto

Kirjastoa pystyi ennen käyttämään vain asioimalla paikan päällä aukioloaikoina. Kirjastosta lainasi tuolloin haluamansa kirjat ja raahasi toisinaan isonkin kirjakasan kotiin luettavaksi.

Onhan se edelleenkin niin, mutta nykyään kirjastossa voi asioida ympäri vuorokauden mistä vain, koska e-kirjasto on aina avoinna, jos vain on pääsy verkkoon. Paksutkin opukset lähtevät helposti mukaan matkalle, kun tilaa vievää kirjaa ei tarvitse pakata matkalaukkuun, vaan se kulkee älypuhelimessa.

Helmet e-kirjaston käyttö on tuplaantunut jo monen vuoden ajan. Viime vuonna e-kirjaston lainauksissa ylitettiin miljoonaraja: e-kirjojen, e-äänikirjojen, e-lehtien, verkkomusiikin ja verkkoelokuvien latauskertoja oli yhteensä 1 045 389. Ei ihmekään, sillä e-kokoelmat ovat kasvaneet ja moni-

puolistuneet valtavasti.

E-kirjaston tarjonta ei rajoitu nykyään vain perinteisiin kirjoihin ja lehtiin, vaan tarjolla on esimerkiksi kielikursseja ja pääsy vaikkapa musiikkikouluun. Kielten tai kitaransoiton opiskelu onnistuu nykyisin jopa kotisohvalta.

E-kirjaston käyttö jatkaa kasvuaan tulevaisuudessa. Etenkin e-lehtien kysyntä tullee kasvamaan, koska sähköisen lehden saa nopeammin luettavaksi kuin painetun. Tämä on vaikuttanut postin jakelupäivien vähenemiseen.

E-kirjastossa voi myös yllättyä. Ainakin, jos tykkää kuunnella kotimaisia äänikirjoja, katsella dokumentteja tai haluaa nauttia Shakespearen näytelmästä englantilaiselta teatterilavalta. Yllätä siis itsesi e-kirjastossa! helmet.fi

Nyt

Yhdessä toimivimmaksi

T

uoreiden toimialojen ja pormestarikunnan työ pääsi syyskaudella täyteen vauhtiin.

Tätä edeltänyt kaupungin historiallinen organisaatiouudistus toteutettiin hyvin, suunnitelmallisesti ja aikataulussaan, mikä tukee nyt työtä.

Uusi organisaatio mahdollistaa hyvin metropolin kehittämisen, johon suuntaviitat antaa uusi strategia.

Helsinki tähtää maailman toimivimmaksi kaupungiksi.

Tärkein muutos liittyy toimintakulttuurin uudista­ miseen, mikä koskettaa meistä jokaista. Kaupunki on monissa asioissa jo nyt huippuketterä, mutta voimme tulla vieläkin paremmiksi innovatiivisuudessa, kokei­ luissa sekä kaupunkiyhteisön, kaupungissa asuvien ihmisten ja yritysten toiminnan mahdollistamisessa.

Kulttuuri ei muutu päätöksellä, kuten pormestari Jan Vapaavuori tässä numerossa toteaa vaan vaatii meiltä kultakin oman toimintamme arvioimista ja ken­ ties muuttamista. Voimme kuitenkin uudistaa myös työtapoja ja johtamista.

2

Helsingin henki / lokakuu 2017

Työmme tarkoitus on palvella kaupunkiyh­ teisöä, asukkaita, yrityksiä ja täällä vierailevia, joiden kanssa kehitämme kaupunkia yhdessä.

Haasteita riittää kaupunginosien eriytymi­ sen ja ihmisten syrjäytymisen ehkäisemisessä, nuorten hyvinvoinnin parantamisessa, sisäilma­ ongelmien ratkaisemisessa ja päästöjen vähentämi­ sessä. Strategia antaa haasteisiin tavoitteelliset päämäärät.

Uusi strategia hyväksyttiin valtuustossa viikko sitten. Lue sen keskeiset pääkohdat sivulta 6 alkaen.

”Toimintakulttuurin uudistaminen koskettaa meistä jokaista.

päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Tässä numerossa 04 Ajassa 05 Työelämän abc Koulutuksiin hakeminen uudistui.

15 Ympäristö mySMARTLife-älykaupunkihankkeessa testataan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja.

14

Työkalut

Helsingin uutta ilmettä viedään käytäntöön kaikilla toimialoilla. Yhtenäinen ilme tekee kaupungin palveluista tunnistettavia.

21 Gallup Mitä aiot oppia syksyllä?

06

24 Palvelu Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin uudet kokeilut ovat lähteneet vauhdikkaasti liikkeelle.

Teema

Helsinki tähtää maailman toimivimmaksi kaupungiksi ja muuttaa toimintakulttuuriaan. Valtuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian. Esittelemme myös apulaispormestarit.

26 Hyvinvointi Taloushallintopalvelun sote-palvelualueella lähdettiin Kunta10:n tulosten perusteella parantamaan yhdessä työn hallintaa.

16

27 Työterveys Helsinki

Työpaikkani

Pidä huolta itsestäsi.

Korkeasaaren työntekijöitä yhdistää rakkaus eläimiin. Korkeasaari suojelee lajeja ja luontoalueita.

28 Liikkeellä Syksy on täynnä koulutuksia. Mitä uutta haluaisit oppia? Tarjolla on muun muassa ajankohtainen muutostuki sekä esimiestyön kehittäminen.

30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Uusi duuni Raija Saavalainen-Kourula koordinoi uudessa Itäkadun perhekeskuksessa neuvolatoimintaa.

12

20

Työsuojelu­vaalit Sinustako työsuojeluvaltuutettu? Lue millaista työsuojeluvaltuutetun työ on. Vaalit pidetään lokamarraskuussa.

Ammatti

Metrojunankuljettajan työssä parasta on itsenäisyys, sanoo Jaanika Salo.

32 Gogo Ota talteen loka-marraskuun menovinkit.

22

15

Kaffella

Isyysvapaat ovat jo arkipäivää, mutta Helsinki kannustaa isiä myös muiden perhevapaiden käyttöön.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT HENKILÖSTÖ­V IESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna. karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2017 Jussi Kaisjoki pj, Samuli Kuki, Lotta Henriksson, Heikki Mäntymäki, Annamari Korpi, Roger Nordman (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Stefan Loman (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2017 PAINOS 37 500 kpl 29. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti).

Numero 4/2017 ilmestyy 7.12.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Helsingin henki / lokakuu 2017

3

Kuva: iStock

Ajassa

Tukevatko elämäntapasi hyvinvointiasi? Millaiseksi arvioit työkykysi? Näitä asioita selvitetään Työterveyskyselyllä marraskuussa. Työterveys Helsinki tekee henkilöstölle terveyden ja työkyvyn kartoituksen kuudetta kertaa. Saat viikon 45 aikana kyselylomakkeen työsähköpostiisi tai kirjepostilla kotiisi.

Vastausaikaa on kolme viikkoa 26.11. asti. − Kysely tuo esille, miten monet asiat vaikuttavat terveyteen ja työkykyyn, jotka ovat paljon muutakin kuin sairauden poissaoloa. Työntekijä voi esimerkiksi kokea työkykynsä hyväksi, vaikka hänellä olisi jokin sairaus, palvelupäällikkö Jaana Jyrkämä Työterveys Helsingistä sanoo.

Kysely kannattaa täyttää huolella, sillä siitä saa henkilökohtaisen palautteen. Sähköpostikyselyyn

vastaajat saavat palautteen heti ja paperikyselyn vastaajat parin viikon sisällä vastaamisesta kotiinsa. − Palaute kertoo esimerkiksi, jos olet riskissä sairastua tyypin 2 diabetekseen tai sinun olisi aika mitata verenpaineesi. Ole tällöin yhteydessä työterveyshuoltoon. Ohjaamme sinut tarvittaviin tutkimuksiin ja mietimme yhdessä ratkaisuja hyvinvointisi edistämiseksi, Jyrkämä sanoo.

Vastauksista kootaan yhteenvetoja koko kaupungin ja yksittäisten organisaatioiden käyttöön.

Ne antavat tietoa henkilöstön terveys- ja työkykyriskeistä. Yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa yhteenvedoista.

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys > Työterveyskysely

Kuva: iStock

90 %

Oppisopimus on hyvä väylä työelämään, ja peräti 90 prosenttia sen käyneistä työllistyy.

Nyt myös turvapaikan saaneita autetaan työllistymään oppisopimus­­koulutuksella. Tavoitteena on rakentaa nopeasti koulutukseen ja työelämään johtavia malleja. Hankkeessa Helsingin kaupunki, ­­Stadin aikuisopisto, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Vantaan ammatti-opisto Varia ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä yhdistivät voimansa.

Kansalaisuutta juhlittiin

Kuva: iStock

Uusia helsinkiläisiä juhlittiin syyskuussa. Ensimmäistä kertaa järjestettyyn kansalaisuusjuhlaan kutsuttiin kaikki viime vuonna Suomen kansalaisuuden saaneet täysi-ikäiset kaupunkilaiset. Tilaisuutta isännöi pormestari Jan Vapaavuori.

– Helsinki on aina ollut kansainvälinen. 1900luvun alussa muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia oli yli 10 prosenttia helsinkiläisistä. Nyt osuus on noin 15 prosenttia.

– Suomi on tehnyt hyvää työtä. Suomi merkitsee turvallisuutta, vapautta, tasa-arvoa, demokratiaa, parasta koulutusta ja kasvatusta sekä monia muita hyviä asioita, sanoi Suomen kansalaisuuden saanut Luay Helal juhlassa.

Kutsuttuja oli noin 1 500 ja heistä noin 150 saapui tilaisuuteen.

4

Helsingin henki / lokakuu 2017

Toukokuussa 2018 voimaan tuleva EU:n tietosuoja-asetus ja uusi kansallinen tietosuojalainsäädäntö tuovat julkishallinnolle uusia velvoitteita. Samalla tietosuoja tiukkenee. Uudistuksesta on tarjolla ohjeita, koulutusta ja materiaalia.

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Tietosuoja Tietosuoja.vahtiohje.fi

Helsingin kouluissa syödään nyt entistä maistuvampia ja proteiinipitoisempia kasvisruokia. Koululaiset ideoivat ja kehittivät itse kouluissa tarjottavia kasvisruokia.

Suomessa esi- ja peruskoulun oppilaat sekä lukion ja ammatillisen perusasteen opiskelijat saavat maksuttoman kouluaterian. Laki koulujen maksuttomasta ateriasta säädettiin vuonna 1943.

Uusi versio Ahjosta pyritään ottamaan käyttöön ennen vuoden loppua. Ahjo2:n koulutus pääkäyttäjille alkaa lokakuussa.

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Ahjo

Myllypuron alue kasvaa suotuisasti, ja sen vetovoima on kasvussa. Ennusteen mukaan alueen väestö kasvaa noin neljänneksellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kehitys näkyy muun muassa alueen asuntojen hintojen ja ihmisten koulutusasteen nousuna.

Myllypurossa on panostettu rakennetun ympäristön ja palvelujen parantamiseen. Alueen vetovoimaa lisäävät Metropoli Ammattikorkeakoulun tuleva kampus, uudet pientaloalueet ja Liikuntamylly. Myllypuron hyvät liikenneyhteydet paranevat entisestään, kun Raide-Jokeri aloittaa.

Lähes kaikilla kaupunginosilla on omat Facebook-ryhmät, joissa alueen ihmiset pitävät yhteyttä toisiinsa. Ryhmiä on tyypillisesti kahdenlaisia: keskusteluryhmiä ja kirppiksiä. Keskusteluryhmissä on mukana yhteensä yli sata tuhatta ja kirppisryhmissä yli kolmesataatuhatta ihmistä. Tiedot käyvät ilmi kaupunginkanslian Helsingin kaupunginosat Facebookissa -julkaisusta.

Ryhmät vahvistavat naapuruston sosiaalista yhteyttä, ihmisten välistä luottamusta ja yhteistyötä. Helsingin aktiiviset kaupunginosaryhmät ovat kooltaan ja määrältään ainutlaatuinen ilmiö Suomessa.

Kuva: iStock

Kuva: iStock

Vastaa Työterveyskyselyyn

EUROPEAN CAPITAL OF A place to bring Helsinki Innovation Capital -finalisti INNOVATION ideas to life Helsinki on yksi kymmenestä Innovation Capital (iCapital) -kilpailun finalistista. Kyseessä on Euroopan komission kilpailu, jossa etsitään Euroopan parasta kaupunki-innovaatioekosysteemiä.

Helsingin innovatiivisuutta osoittavat muun muassa Fiksu Kalasatama -hanke ja älyliikennekokeilut.

Helsingissä on vahva avoimen datan sekä startupyritysten ja muotoilun kulttuuri. Myös Smart & Clean -hanke, Kaupunkiakatemia, Helsinki Think Company, Health Capital Helsinki ja Merit-hanke kertovat kaupungin innovaatioekosysteemistä, jossa kaupunkilaisten osallistumisella on tärkeä osa.

Muut finalistit ovat Aarhus, Berliini, Kööpenhamina, Nizza, Pariisi, Tallinna, Tampere, Tel Aviv ja Toulouse. Voittaja valitaan marraskuussa Lissabonissa, ja se saa miljoonan euron palkinnon innovaatioekosysteeminsä vahvistamiseen.

Oletko jäämässä eläkkeelle?

Ilmoittaudu neuvontailtapäivään Tänä tai ensi vuonna kokoaikaiselle eläkkeelle jääville järjestetään syksyn aikana vielä kaksi neuvontailtapäivää, jolloin kerrotaan eläkejärjestelmästä, eläkkeen hakemisesta ja eläkkeelle siirtymiseen liittyvistä ohjeista. Tilaisuudet ovat saman sisältöisiä ja ne järjestetään 18.10. klo 13.00–15.30 ja 15.11. klo 13.00–15.30.

Ilmoittaudu mukaan Helmen Sovellukset-valikosta löytyvän Koulutukset ja tapahtumat -järjestelmän kautta. Kirjoita hakukenttään: Eläkkeelle jäävien neuvontailtapäivä. © European Service Network, GDL

ec.europa.eu/icapital #iCapitalAwards

Kuva: iCapital

Talpan auditorio Saldossa, Sörnäisten rantatie 27 A.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Palvelussuhteen alkaminen ja päättyminen > Eläkkeet

Research and Innovation

ICapitalAward_poster_A2_2016.indd 1

28/09/16 10:01

Fiksu Kalasatama houkuttelee ennätysmäärän turisteja

Helsinki Health Study -tutkimus laajeni

Helsingin yliopiston Helsinki Health Study -terveystutkimuksessa on seurattu noin 9 000 Helsingin kaupungin keski-ikäisen työntekijän terveyttä 2000-luvun alusta alkaen viiden vuoden välein. Nyt tutkimus laajeni kaikkiin alle 40-vuotiaisiin kaupungin työntekijöihin.

Lomakkeessa on kysymyksiä esimerkiksi terveydestä, sosiaalisista suhteista ja työssäkäyvien osalta työoloista. Tutkimukseen voi osallistua työajalla. helsinki.fi/fi/tutkimusryhmat/helsinki-health-study

Koulutukseen hakeutuminen uusiksi Miten koulutuksiin hakeutuminen uudistui?

Koulutuspäätökset muuttuivat sähköisiksi kesäkuun alusta. Paperinen koulutushakemuslomake poistui käytöstä, ja koulutushakemukset tehdään nyt sähköisesti Koulutukset ja tapahtumat -järjestelmässä.

Kaupungilla on jatkossa yhtenäiset toimintatavat koulutusten hallinnassa. Sähköinen koulutuspäätös mahdollistaa ajantasaisemman ja oikeellisemman raportoinnin. Samalla paperitulosteiden määrä vähenee ja hakemusten käsittely nopeutuu.

Miten muutos vaikuttaa työntekijöihin ja esimiehiin?

Enää ei tarvitse täyttää ja tulostaa vanhan mallin mukaista lomaketta, vaan asiat hoituvat sähköisesti.

Järjestelmä lähettää herätteitä koulutukseen ilmoittautumisen vastaanottamisesta ja esimiehen hyväksymisestä. Järjestelmässä voi myös tarkastella omia koulutustietoja. Muutos automatisoi ja nopeut-

taa myös esimiehen työtä. Hän pääsee sähköpostiherätteestä helposti hyväksymään koulutushakemuksen.

Miten koulutuksiin haetaan?

Sisäisiin koulutuksiin ilmoittaudutaan Koulutukset ja tapahtumat -järjestelmässä. Ilmoittautumisen yhteydessä muodostuu hakemus, joka siirtyy esimiehelle päätettäväksi.

Kaupungin ulkopuolisiin koulutuksiin ilmoittaudutaan edelleen koulutuksen järjestäjän edellyttämällä tavalla. Näistä tehdään myös hakemus järjestelmässä. Koulutuksen jälkeen hakija saa järjestelmästä herätteen, joka muistuttaa kuittaamaan osallistumisen koulutukseen. Koulutushakemus tehdään kaikista vähintään tunnin kestävistä koulutuksista.

lutus tarvitsee virkamatkapäätöksen. Koulutustiedot täytetään M2-matkanhallintajärjestelmään entiseen tapaan. Hakemusta ei silloin tehdä Koulutus- ja tapahtumat -järjestelmässä.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Kehittyminen ja koulutus Kysymyksiin vastasi HRasiantuntija Maija Summanen kaupunginkansliasta.

Kuva: iStock

Työelämän abc

Kuva: Riku Pihanto

Fiksusta Kalasatamasta on tullut innovaatiomatkailijoiden suosikkikohde Helsingissä. Jo 1 500 älykaupungeista kiinnostunutta on vieraillut alueella kahden viime vuoden aikana erityisesti Euroopasta ja Aasiasta. Eniten kiinnostusta herättää se, että Kalasataman asukkaista lähes kolmasosa on osallistunut kaupunginosansa kehittämiseen.

Innovaatiomatkailijat etsivät parhaita esimerkkejä älyliikenteestä, fiksuista valaistusratkaisuista ja älykkäästä energiasta.

Alle 40 v.

Miten toimitaan, kun koulutus on pääkaupunkiseudun ulkopuolella?

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella järjestettävä kou-

Heräsikö kysymys? Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi

Helsingin henki / lokakuu 2017

5

Kuva: Visit Helsinki/Jussi Hellsten

Maailman toimivin kaupunki Uusi kaupunkistrategia antaa Helsingin kehittämiselle selkeät suuntaviitat vuosiksi eteenpäin. Strategia koskee meitä kaikkia ja se toteutetaan yhdessä koko kaupunkiyhteisön voimin.

TEKSTI Maija-Liisa Kasurinen

P

ormestari Jan Vapaavuoren kaupunkistrategiesitys vuosiksi 2017– 2021 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa syyskuun lopussa.

Uusi strategia on helposti luettava, selkeä ja visionäärinen. Siinä kuvastuu hyvin se, että mitään tavoitetta ei voida toteuttaa pienellä porukalla vaan Helsinkiä kehitetään ja rakennetaan yhtenä kaupunkina yhdessä niin uusien toimialojen kuin koko kaupunkiyhteisön voimin. Strategian myötä myös kaupungin toimintakulttuuri ja kehittäminen uudistuu.

Strategian pohjaksi tehtiin laajaa valmistelua henkilöstön ja kaupunkilaisten keskuudessa.Keväällä asukkaita osallistui muun muassa verkkokyselyyn ja -aivoriiheen sekä asukastilaisuuteen. Henkilöstöä osallistui valmisteluun työpajoissa ja verkkokyselyissä.

Heidän näkemyksensä esiteltiin uudelle kaupunginvaltuustolle kesäkuussa.

6

Helsingin henki / lokakuu 2017

Hyvin valmisteltu ja nyt hyväksytty strategia ja sen visio Helsingin rakentamisesta maailman toimivimmaksi kaupungiksi vaikuttaakin monien tahojen mielestä onnistuneelta ja ­lähestyttävältä.

– Toimiva kaupunki puhuttelee niin kaupungin asukasta, elinkeinoelämää kuin täällä vierailevaa. Helsingin on oltava päivä päivältä parempi kaikille, Vapaavuori sanoo.

Kokonaisvaltaista ja tasapainoista kehittämistä Strategia sisältää viisi kaupunkia kokonaisvaltaisesti kehittävää pääteemaa: Helsinki siis tähtää maailman toimivimmaksi kaupungiksi, turvaa kestävän kasvun, uudistaa palvelujaan, pitää huolta vastuullisesta taloudenpidosta ­hyvinvoinnin perustana sekä vahvistaa ja monipuolistaa kaupungin edunvalvontaa.

Lapset ja nuoret ovat huolenpidon fokukses-

sa. Varhaiskasvatuksen maksuttomuutta lisätään, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia parannetaan ja päiväkotien ja koulujen ­sisäilmaongelmien ratkomiseksi toteutetaan kokonaisvaltainen kiinteistöstrategia. Taisteluun kaupunginosien eriytymistä ja asukkaiden syrjäytymistä vastaan lähdetään entistä määrätietoisemmin.

Merellisyys on Helsingin ykköshoukutuksia. Jatkossa saariston palveluja ja saavutettavuutta sekä merellisiä tapahtumia parannetaan entisestään. Ilmastonmuutosta taklataan tavoitteena hiilineutraalius jo vuoteen 2035 mennessä.

Kaupunki pyrkii olemaan vielä aiempaa kiinnostavampi uutta luovalle start-up-­ toiminnalle. Se haluaa tulla yrityksille parhaaksi kaupungiksi Suomessa ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntäväksi kaupungiksi maailmassa. Englanninkielisten varhaiskasva-

Kuva: Eetu Ahanen Kuva: Aleksi Poutanen

Seuraa kaupungin ja toimialojen viestintää strategian toteuttamisesta.

Hel.fi > Kaupunki ja hallinto > Strategia ja talous > Kaupunkistrategia

Kuva: Mikaen Ahlfors

Helsinki on yhteisö Helsinki on Suomen ainoa metropoli, ja se tuo mukanaan myönteisiä asioita, mutta myös haasteita. Strategia on kuitenkin hyvin ihmisläheinen.

– Helsinki on ensisijaisesti paikka ja yhteisö, ei virkakoneisto. Uskon, että isojen haasteiden ratkaisemisessa kaupunki ei pärjää – eikä sen ole mielekästäkään pärjätä – yksin, vaan tehtävämme on luoda strategisia kumppanuuksia kaikkien Helsingin kehittämisestä kiinnostuneiden tahojen kanssa, Vapaavuori sanoo.

Toimivuuteen liittyy myös se, että hallitulla rytminmuutoksella pyritään kaupungissa kaikin puolin kohti ketterämpää toimintakulttuuria.

– Uuden toimintakulttuurin rakentaminen on strategian toteutumisen kannalta aivan keskeisessä roolissa. Se on myös suurin haasteemme, sillä toimintakulttuuria ei voi noin vain päätöksellä muuttaa. Se rakentuu pikkuhiljaa uudenlaisen johtamisen ja yhteisten onnistumisten kautta. Olemme jo pitkällä, mikäli jokainen meistä päivittäin mieltää omassa tekemisessään, että kaupungin on oltava hieman ketterämpi, hieman palveluhenkisempi ja hieman modernimpi liikkeissään, Vapaavuori sanoo.

Ensi vuodeksi valmisteltava talousarvio nojaa uuteen strategiaan.

Kuva: Visit Helsinki/Jussi Hellsten

tus- ja koulupaikkojen määrä tuplataan, jotta Helsinki olisi kiinnostavampi työllistymispaikka ulkomaalaisille perheille. Kaupungin kansainvälisyyden vahvistaminen näkyykin strategiassa yhtenä kaikkea kaupungin tekemistä läpileikkavana periaatteena.

– Strategia asettaa kunnianhimoisia mutta selkeitä tavoitteita sille, mitä me haluamme olla ja mihin suuntaan mennä. Meidän on tehtävä joka päivä töitä ollaksemme kansainvälisempi, palveluhenkisempi ja vetovoimaisempi kaupunki, Vapaavuori sanoo.

Strategian pääkohdat Maailman toimivin kaupunki • Elävä ja kiehtovasti omaperäinen kaupunki.

• Hallitulla rytminmuutoksella nopeampaan ja ketterämpään toimintakulttuuriin.

Kestävän kasvun turvaaminen kaupungin keskeisin tehtävä • Pidämme jokaisen nuoren mukana ja ehkäisemme syrjäytymistä.

• Kansainvälinen, elävä ja kiehtova tapahtumien Helsinki.

Uudistuvat palvelut • Helsinki on maailman vaikuttavin paikka oppia.

• Liikkuva ja terveellinen kaupunki kaikille.

• Elävät, omaleimaiset ja turvalliset kaupunginosat.

• Modernia ilmastovastuuta.

Vastuullinen taloudenpito hyvinvoivan kaupungin perusta Helsinki vahvistaa ja monipuolistaa edunvalvontaansa

Tyytyväisistä asukkaista työtyytyväisyyttä Strategia on henkilöstönkin kannalta innostava.

Aktiivisuuden, asiakkaiden ja hyvän johtamisen ­korostaminen ovat hienoja avauksia toimintojen ja työn kehittymiseen.

– Kaupunki on kehittänyt johtamista viime vuosina ja tekee niin jatkossakin. Kaupunkia johdetaan ja henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan eettisesti, vastuullisesti ja kestävästi. Muutosta johdetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa, mikä onkin välttämätöntä­ tavoitteiden toteutumiseksi, sanoo henkilöstöjohtaja Marju Pohjaniemi.

Hän korostaa vastuullista johtamista, jonka yhtenä osana kaupunki ei jatkossakaan irtisano vakinaista henkilöstöä tuotannollisista tai taloudellisista­ syistä.

– Työtyytyväisyys syntyy tyytyväisistä asiakkaista ja asukkaista. Hyvä henkilöstökokemus vastavuoroisesti tuottaa hyvää palvelukokemusta, jolloin asiat tukevat toisiaan, Pohjaniemi sanoo.

Helsingin henki / lokakuu 2017

7

Apulaispormestarit

Esittelimme viime numerossa pormestari Jan Vapaavuoren.

Nyt esittelemme apulaispormestarit ja kysymme heiltä, mikä juuri nyt on tärkeintä ja miltä Helsinki näyttää neljän vuoden kuluttua.

Pia Pakarinen

Kasvatus ja koulutus Mikä on kaikkein tärkein asia tänä syksynä?

Meillä on nyt kunnianhimoinen strategia, jota alamme ripeästi toteuttaa.

Kuva: Pertti Nisonen

Miten palveluja kehitetään?

Kaskoon on yhdistynyt koko kasvatuksen ja koulutuksen ketju, jonka voimin tarjoamme palveluja helsinkiläisille vauvasta vaariin. Etsimme uusia tapoja hyödyntää tiloja ja tehdä hyvin alkanutta yhteistyötä entistä paremmin. Konkreettisesti tämän pitäisi näkyä esimerkiksi siten, että oppijoiden erityisen tuen tarpeeseen saadaan apua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Missä Helsinki on neljän vuoden päästä?

Varhaiskasvatuksen yhteydessä käytetään slogania ”Stadissa on kliffaa olla snadi”. Se on mielestäni erinomainen! Helsinki on neljän vuoden kuluttua paikka, jossa pienten ja isojen kaupunkilaisten on hyvä elää ja yrittää, jossa arki on mahdollisimman vaivatonta ja joka kiinnostaa entistä enemmän kansainvälisiä osaajia ja sijoittajia.

Mistä kaupunkilaisten kannattaa olla ylpeitä ja iloisia? Entä henkilöstön?

Meillä on hieno kaupunki, joka pärjää erinomaisesti kaikissa kansainvälisissä vertailuis-

Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristö

Kuva: Visit Hels te

n

Helsingin henki / lokakuu 2017

lls

8

Missä Helsinki on neljän vuoden päästä?

Helsinki on entistä tasavertaisempi ja ekologisempi. Liikkuminen on sujuvampaa ja lapset oppivat omat vahvuutensa entistä paremmin.

Kaupunki on myös kasvanut reipasta tahtia.

Mistä kaupunkilaisten kannattaa olla ylpeitä ja iloisia? Entä henkilöstön?

Kaupunkilaisten kannattaa olla ylpeitä Helsingistä, joka on kiinnostava, tasa-arvoinen ja ­vetovoimainen ja jonka kirjastot ovat laadukkaita.­Helsingin metsäinen ja kallioinen luonto upeine saarineen ovat vertaansa vailla. Henkilöstö voi olla ylpeä hyvin tehdystä työstä, jolla on iso merkitys joka päivä.

Miten ja missä olet tavoitettavissa?

Minut tavoittaa useimmiten kaikilla välineillä, mutta erityisen kiireisissä tilanteissa sihteerini kautta.

i nki/ J us si H e

Mikä on kaikkein tärkein asia tänä syksynä?

Helsingin tulevaisuus. Linjaamme, minkälaista tulevaisuuden kaupunkia ­rakennamme.

Sen pohtiminen ja tekeminen ovat syksyssä innostavinta. Tavoittelemme kaupunkia, jossa lapsiin investoidaan ja jossa eriarvoisuutta ja ilmastonmuutosta torjutaan kunnianhimoisesti.

Miten palveluja kehitetään?

Keskustakirjasto aukeaa kaikkien helsinkiläisten olohuoneeksi loppuvuodesta 2018. Raide-Jokerin rakentaminen alkaa seuraavana vuonna. Se tekee parempaa kaupunkiympäristöä, jonka varrelle on mahdollista rakentaa uusia asuntoja ja jossa poikittainen liikkuminen helpottuu. Myös Kruunusiltojen rakentaminen alkaa pian. Ihmisten osallistumista täydennysrakentamisen suunnitteluun ideoidaan uudella tavalla.

Tavoittelemme kaupunkia, jossa lapsiin investoidaan ja eriarvoisuutta ja ilmastonmuutosta torjutaan kunnian­himoisesti.

la tti ar

nM

mo al o Ku v a: S

sa. Sen sijaan, että etsitään vertailuista virheitä, sekä kaupunkilaisten että henkilöstön kannattaa olla ylpeitä ja iloisia hyvistä tuloksista.

Kaikki lähtee henkilöstöstä. Se ansaitsee osaavan johdon ja motivoivat esimiehet.

Pia Pakarinen Mikä oli lempiruokasi koulussa?

Pinaattiletut, jotka taitavat olla myös tämän päivän koululaisten suosikkiruokaa.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Miten ja missä olet tavoitettavissa?

Työskentelen pääsääntöisesti maanantaina, keskiviikkona ja torstaina kaupungintalolla, ja ovi on aina auki. Tiistaisin ja perjantaisin minut löytää toimialamme Töysänkatu 2:n toimitilasta kolmannen kerroksen avokonttorista.­ Kierrän mahdollisimman paljon Kaskon eri toimipaikoissa. Palautetta saa antaa sähköpostitse, puhelimitse tai vaikkapa Facebookissa apulaispormestari Pian kaikille helsinkiläisille avoimessa keskusteluryhmässä. Kynnys on matala.

Harrastan yleensä monipuolisesti liikuntaa, mutta tänä syksynä erityisesti juoksen. Tavoitteenani on juosta elämäni toinen maraton. Vauhti ei kyllä päätä huimaa.

Keitä kuuluu perheeseesi?

Missä asut?

Kampissa.

Kuva: M. Hoh te r i

Kaksi nuorta aikuista ja kääpiövillakoira. Asumme pitkäaikaisen miesystäväni kanssa omissa talouksissamme.

Miten kuljet töihin?

Kuljen kaupungintalolle kävellen, Töysänkadulle sporalla – kotimatkan taitan välillä myös juosten.

Kasvatuksen ja koulutuksen ketju tarjoaa palveluja vauvasta vaariin.

Anni Sinnemäki Mikä on lempikatusi Helsingissä?

Mariankatu, jolta löytyvät luumupiiraita tarjoavat kahvilat, pesulat, Anton & Anton, Kruunukirpun kirpputori, joka on kiinnostava yhdistelmä funkista, erilaista jugendia ja uusrenessanssin tyylisuuntia. Tulevaisuudessa lempikatuni on uudistettu Hämeentie, jolla liikkuminen on viihtyisämpää, turvallisempaa, hiljaisempaa ja terveellisempää.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Luen, kun ehdin ja juoksen. Viihdyn Helsingin saarissa ja metsissä.

Keitä kuuluu perheeseesi?

Missä asut?

Katajanokalla.

Miten kuljet töihin?

Kävellen.

Kuva: Pertti Nisonen

Aviomies Anton, päiväkotia käyvä Rufus sekä aikuinen lapsi Siiri. Vanhempani, sisarukseni ja heidän lapsensa ovat läheisiä ja myös tärkeä osa perhettäni.

Helsingin henki / lokakuu 2017

9

Ku

: va

Vi s it He ls in

ki/J uss

i He n llste

Nasima Razmyar Kulttuuri ja vapaa-aika

Ku : va Eet

u Ah

anen

Mikä on kaikkein tärkein asia tänä syksynä?

Helsinki sai kaupunkistrategian, joka ohjaa koko tulevan valtuustokauden politiikkaa. On tärkeää, että Helsinki kasvaa kestävästi ja laadukkaat palvelut ovat kaikkien kaupunkilaisten saatavilla. Uusille asukkaille ja uusille asuinalueille on taattava riittävät palvelut, ja asuntotuotannon on pysyttävä kaupungin kasvun perässä. Tarvitaan myös resurssit näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.

Miten palveluja kehitetään?

Meillä tapahtuu paljon tulevina vuosina. Muun muassa uusi, tuleva keskustakirjasto Oodi on upea lisä Töölönlahden kulttuuritarjontaan.

Haluan panostaa nuorten hyvinvointiin ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. Minulle on tärkeää, että helsinkiläisten hyvinvoinnin kannalta oleelliset kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut kattavat koko kaupungin ja asukkaat saavat olla mukana kehittämässä omaa asuin­aluettaan. Kaupunginosien elinvoima on ykkösjuttu.

Missä Helsinki on neljän vuoden päästä?

Toivon, että helsinkiläiset voivat entistä pa-

remmin, alueiden väliset erot ovat tasoittuneet ja Helsinki on yhä vetovoimaisempi kaupunki myös matkailijoille ja yrityksille. Kaupunki on silloin varmasti entistä kansainvälisempi.

Mistä kaupunkilaisten kannattaa olla ylpeitä ja iloisia? Entä henkilöstön?

Helsinki on ainutlaatuinen ja toimiva kaupunki. Kaupunki ja sen osaava henkilöstö mahdollistavat kaikille kaupunkilaisille sujuvan arjen.

Lukuisat tapahtumat ja kansainvälisestikin ­vetovoimainen kulttuuritarjonta tekevät kaupungista viihtyisän niin helsinkiläisille kuin vierailijoille. Henkilöstö on luonut kaupungille puitteet, josta saamme kaikki olla ylpeitä.

Miten ja missä olet tavoitettavissa?

Käyn paljon eri kaupunkitapahtumissa ja olen aktiivinen sosiaalisessa mediassa.

Kaupunginosien elinvoima on ykkösjuttu.

Sanna Vesikansa Sosiaali- ja terveystoimi

Kuva: Pertti Nisonen

Mikä on kaikkein tärkein asia tänä syksynä?

Tärkein tehtävä on kehittää ja parantaa helsinkiläisten palveluja. Vaikka valtakunnallinen sote-uudistus muuttaa paljon meidänkin asemaa, niin emme voi jäädä odottelemaan palveluiden kehittämisessä.

10

Helsingin henki / lokakuu 2017

Miten palveluja kehitetään?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen on uudistuttava siten, että helsinkiläiset luottavat niihin ja saavat ratkaisun ongelmaansa. Asiakaslähtöisyyttä ja oikea-aikaisuutta pitää lisätä sekä myös uudenlaista jalkautuvaa, liikkuvaa ja etsivää työtä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä eriarvoistumisen torjunnassa on tiivistettävä yhteistyötä muiden toimialojen ja eri toimijoiden kanssa. Toimivien sähköisten palvelujen leviämiseen on saatava vauhtia.

Kuva: Pekka Flander

Nasima Razmyar Minkä kirjan lainasit viimeksi kirjastosta?

Opiskelen työn ohessa kulttuurituottajaksi ja siihen liittyen olen lainannut paljon kirjoja.

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Pyrin viettämään vapaa-aikani mahdollisimman paljon perheeni kanssa. Poikani täyttää juuri vuoden, joten viihdymme hyvin leikkipuistoissa. Pidän lenkkeilystä ja ryhmäliikuntatunneista. Viikonloppuisin on mukava käydä ravintolassa syömässä ja ennen sitä vaikkapa taidenäyttelyssä.

Keitä kuuluu perheeseesi?

Aviomieheni ja poikani.

Missä asut?

Lauttasaaressa.

Miten kuljet töihin?

Bussilla ja jossain vaiheessa metrolla.

Kuva: Visit Helsinki/J us si H e lls t

Mistä kaupunkilaisten kannattaa olla ylpeitä ja iloisia? Entä henkilöstön?

Helsinki on onnistunut säilyttämään omaperäisyytensä: luonto, meri ja pienen suuren kaupungin fiilis ovat säilyneet, vaikka kaupunki on kasvanut ja kansainvälistynyt vauhdilla. Se on hieno asia.

Henkilöstön kannattaa olla ylpeä siitä, että Helsinki ja sen työntekijät ovat vauhdilla muuttamassa toimintakulttuuriaan. Viimeksi olen esimerkiksi hämmästynyt, miten isoja parannuksia kotihoidossa on tehty. Sen ovat tehneet kaupungin työntekijät, ammattitaitoiset osaajat.

Mikä on paras terveysvinkkisi?

Arkiliikuntaa lisää kaikkiin elämän väleihin: asiointimatkoja pyöräillen ja kävellen kauppaan. Maitojen raahaminen kaupasta käy punttien nostelusta.

en

Missä Helsinki on neljän vuoden päästä?

Helsinki on tuolloin maailman tasa-arvoisin kaupunki, jossa sosioekonomiset ja alueiden väliset erot eivät ole päässeet repeämään.

Sanna Vesikansa

Mitä teet vapaa-ajallasi?

Helsinki on neljän vuoden päästä maailman tasa-arvoisin kaupunki.

Miten ja missä olet tavoitettavissa?

Työhuoneeni on sekä kaupungintalolla että Kallion virastotalon 11. kerroksessa – tervetuloa käymään! Yritän olla myös puhelimen, sähköpostin ja sosiaalisen median kautta tavoitettavissa.

Yritän pitää kunnostani kiinni lenkkeilemällä viereisessä Pirkkolan metsässä. Pelaan jalkapalloa HPS Queens -joukkueessa, mihin pääsee onneksi aina mukaan, vaikkei jokaisiin harjoituksiin tai peleihin ehtisikään.

Keitä kuuluu perheeseesi?

Mieheni Atso, joka on ohjelmistoalan yrittäjä,­ sekä kolme kouluikäistä poikaamme. Vanhin aloitti lukion, keskimmäinen on yläasteella ja nuorin neljännellä luokalla. Ja tietysti kissamme Miisu.

Missä asut?

Länsi-Pakilan ja Pirkkolan rajalla.

Miten kuljet töihin?

Bussilla tai jokerilla, junalla yleisimmin, mutta kerran pari viikossa yritän pyöräillä kaupungintalolle.

Helsingin henki / lokakuu 2017

11

Työsuojeluvaalit

Haussa arjen sankareita Kaupungin palveluksessa on noin 38 000 eri alojen ammattilaista. On kaikkien etu, että työn kuormitus on kohdallaan, jokainen voi hyvin ja pysyy töissä terveenä. Tässä työnantajaa auttavat työsuojeluvaltuutetut, joita koko henkilöstö pääsee valitsemaan loka-marraskuussa.

TEKSTI Sami Turunen KUVAT iStock

T

yöelämän vaatimukset muuttuvat, ja julkiselle sektorille tulee jatkuvasti tehostamispaineita joka suunnasta.

On ehdottomasti työnantajan ja kaikkien etu, että työntekijät voivat hyvin – vaikka sitä onkin joskus vaikea mitata rahallisesti. Helsingin henkeen kuuluu, että näitä asioita on hoidettu aina yhdessä ja joustavasti, sanoo Jukon pääluottamusmies Teemu Holmén.

Holmén vastaa järjestöneuvottelukunnan puheenjohtajana ammattiliittojen yhteistyöstä ja viestin viemisestä työnantajan suuntaan.

Myös työsuojeluvaltuutettu Satu Perttunen painottaa, että vaikka työsuojelu on työnantajan vastuulla, sitä tehdään yhdessä.

– Työsuojelun tavoite on hyvinvoiva henkilöstö, joka on motivoitunut ja viihtyy työssään.

Työsuojelun arjen sankareita ovat työpaikkojen työsuojeluvaltuutetut, jotka valitaan vaaleilla. Nelisenkymmentä valtuutettua aloittaa nelivuotisen urakkansa ensi vuoden alusta.

12

Helsingin henki / lokakuu 2017

On tärkeää, että meillä on päteviä ja motivoituneita tyyppejä kehittämässä asioita. Heille on tarjolla monipuolisia asiantuntijatehtäviä.

Uusi organisaatio ravistaa rakenteita Työsuojelun kipukohtia Helsingillä ovat työssä tapahtuvat uhka- ja väkivaltatilanteet.

– Oman haasteensa tuovat myös kohteet, joissa on huono sisäilma, sanoo Perttunen.

– Asiantuntijatehtävissä on ylikuormittumista, ja esimerkiksi Staralla on omia fyysisen työn tuomia haasteita, täydentää Holmén.

Uudet työsuojeluvaltuutetut aloittavat tehtävänsä mielenkiintoisessa vaiheessa, koska kaupungin organisaatio on laitettu uusiksi. Monet tehtävät myös työsuojeluorganisaatiossa on määritelty uudelleen.

– Uudistus ei ole vielä kaikilta osin konkretian tasolla, mutta siihen suhtaudutaan positiivisesti ja se selkeyttää monia asioita, sanoo työsuojeluvaltuutettu Hannu Teittinen.

Teittinen on esimiesten ja asiantuntijoiden koordinoiva valtuutettu, toisin sanoin hän toimii työpaikoilla olevien työsuojeluvaltuutettujen tukena. Satu Perttusella on samanlainen rooli työntekijöiden valtuutettujen kanssa.

Työhyvinvointi kuuluu kaikille Helsingin kaupunki on valtava koneisto. Lähes 38 000 ihmisen joukkoon mahtuu työpaikkoja, tehtäviä ja ammattinimikkeitä.

– Määräaikaisia ja kesätyöntekijöitäkin on paljon. Työsuojelun haaste on, miten työhyvin-

vointi ja työturvallisuus saavuttavat jokaikisen työpisteen, Perttunen sanoo.

Teemu Holmén on samaa mieltä.

– Työsuojelu nivoutuu kaikkeen toimintaan ja johtamiseen. Se on työelämän kehittämistä ja iso osa arjen työhyvinvointia, joka tehdään siellä työpisteissä.

Koska työsuojelu koskettaa jokaista, työsuojeluvaltuutettujen valintakin kuuluu jokaiselle.

– On tärkeää, että meillä on päteviä ja motivoituneita tyyppejä kehittämässä asioita. Heille on tarjolla monipuolisia asiantuntijatehtäviä.

Kannattaa äänestää, jos tuntee tällaisia taitavia ihmisiä, Holmén sanoo.

Valtuutettu on monitaituri Hyvä työsuojeluvaltuutettu on monipuolinen osaaja.

– Hänellä on mielenkiintoa yhteisen hyvän edistämiseen, ja hän haluaa tehdä työpaikoista yhä parempia paikkoja työskennellä. Hyvällä valtuutetulla on vuorovaikutustaitoja, jotta hän voi välittää tietoa joka suuntaan, määrittelee Hannu Teittinen.

– Valtuutettu ei toimi irrallaan muusta maailmasta, eikä häntä huudeta apuun vain silloin, kun joku asia ei toimi. Hän on jokapäiväisen työn resurssi.

Hyvä valtuutettu sietää epävarmuutta, sillä joskus asioiden kanssa menee aikaa.

– Kaikkea ei voi korjata hetkessä, ja siksi palautetta voi tulla välillä kipakastikin. Tehtävässä pitää osata olla empaattinen, mutta toisaalta osata myös ulkoistaa tunteet, Satu Perttunen sanoo oman kokemuksensa pohjalta.

Jatkuva keskustelu ja kontakti kentälle ovat ensiarvoisen tärkeää.

– Joka päivä ihmisten kanssa puhuessa syntyy uusia ideoita: miten jonkun asian voi tehdä ­vähän paremmin tai sujuvammin.

Yhteisen Helsingin hyväksi Holménin, Perttusen ja Teittisen puheissa toistuu jatkuvasti sama teema: halu kehittää yhdessä, yhdessä tekeminen, yhtenä kaupunkina.

Yhteen hiileen puhaltaminen on iskostunut työsuojelun tekijöihin syvälle, koska vain sillä saadaan asioita parannettua. Yhdessä tekeminen kuuluu jokaiselle työntekijälle, työsuojeluvaltuutetulle ja muillekin kaupungin luottamushenkilöille.

– Parasta on, kun tässä roolissa saa tehdä parempaa Helsinkiä. HH

Uusi yhteistoimintasopimus parantaa kokonaisuuden hallintaa Kaupungin uudessa yt-sopimuksessa määritellään, miten henkilöstöön ja yhteistoimintaan liittyviä asioita käsitellään ja edistetään. Uusi sopimus korvaa vuodelta 2008 olevan sopimuksen.

– Organisaatiouudistuksen myötä rakenne myös tämän sopimuksen osalta uusittiin. Yhteistoiminta on toki lakiperusteista, mutta yt-organisaation rakenne ja toimintatavat sovittiin uudestaan henkilöstöjärjestöjen kanssa, kertoo työmarkkina-asiantuntija Sari Kuutamo kaupunginkanslian henkilöstöosastolta.

Pääsopijajärjestöjä yhteistoiminnassa ovat JUKO, JHL, Jyty, SuPer ja Tehy.

Uuden sopimuksen suurin muutos on se, että yhteistoiminnan ja työsuojelun järjestelmät on yhdistetty, ja jatkossa henkilöstötoimikunnissa käsitellään myös työsuojeluasiat.

– Se on iso ajatusmuutos, joka vaatii opettelua.

Asioiden käsittelymäärä lisääntyy, mutta yhdistämisestä syntyy synergiaa, koska yhteistoiminnan ja työsuojelun asiat liippaavat usein toisiaan läheltä ja niitä käsittelevät samat ihmiset. Uuden tavan myötä asioihin saadaan laajempi näkemys, Kuutamo sanoo.

– Sopimuksesta on tullut tietysti sekä kritiikkiä että varovaisen positiivista palautetta. Uusi aiheuttaa aina kysymyksiä, mutta tässä on paljon uudistumisen halua ja yhteinen tahtotila viedä rakennetta eteenpäin.

Kuutamo muistuttaa, että koko yhteistoiminnan tavoite on edistää henkilöstön osallistumista ja tiedonkulkua.

– Tavoite on, että henkilöstö on kaikissa heitä koskevissa asioissa mukana mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Yhteistoiminta ja luottamusmiesasiat

Työsuojeluvaaleissa valitaan työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut nelivuotiskaudeksi 2018–2021. Työntekijöille ja esimiehille valitaan omat valtuutettunsa. Äänioikeus on jokaisella työ- tai virkasuhteessa toimivalla, lukuun ottamatta työnantajan edustajiksi määriteltyjä henkilöitä. Ehdokkaaksi voi asettua jokainen äänioikeutettu. Äänestys tapahtuu sähköisellä eVaali.fijärjestelmällä, johon äänestäjät tunnistautuvat joko työsähköpostin tai henkilökohtaisten pankkitunnusten avulla. Äänestysaika on 30.10.–10.11.2017.

Työsuojeluvaltuutettujen vaaleista lisätietoja antaa toimialasi tai liikelaitoksesi työsuojelupäällikkö.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työsuojelu Jos innostuit työsuojeluvaltuutetun tehtävistä, kysy lisää: hannu.teittinen@hel.fi tai satu.perttunen@hel.fi.

Helsingin henki / lokakuu 2017

13

Työkalut

Freesi ilme käyttöön Kun kaupungin uusi visuaalinen ilme lanseerattiin, Mika Ruusunen kollegoineen ryhtyi soveltamaan sitä rohkeasti. Uutta ilmettä viedään nyt vauhdikkaasti käytäntöön kaikilla toimialoilla.

TEKSTI Katja Alaja KUVAT Mika Ruusunen

M

onet kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan viestintä- ja markkinointimateriaalit ovat jo saaneet uutta ilmettä pintaan: toimialaesite, urheilukentän liput, ilmoitukset ja julisteet. Työtä on tehty kiireellisyysjärjestyksessä.

Ilmeen soveltamisesta omalla toimialallaan vastaavan graafisen suunnittelijan Mika Ruususen mukaan sen haltuunotto vie aikansa. Se edellyttää soveltamiskykyä, sillä mikään ohjeisto ja sen sisältämät esimerkit eivät kata kaikkia mahdollisia tilanteita.

– Uutta visuaalista ilmettä voi ajatella jääkiekkopelinä. Kentän laita on ohjeisto, joka antaa meille pelaajille eli graafikoille tietyt raamit.

Niiden puitteissa voimme tehdä monenlaisia kuvioita eli luovaa suunnittelua, Ruusunen sanoo ja kehuu uutta ilmettä kattavaksi.

Visuaaliseen ilmeeseen kuuluvat Helsinki-

14

Helsingin henki / lokakuu 2017

kehystunnus, typografia eli kirjasintyypit, värit ja koromuodot. Kaupungin vaakunaa käytetään jatkossa vain erityisen juhlallisissa yhteyksissä.

Tunnuksen muoto on saanut innoituksensa vaakunan kilvestä. Vaakunan henki näkyy myös koromuodoissa eli erilaisten värillisten pintojen aaltokuvioina. Värejä on yhteensä 14, ja ne kuvaavat stadin elämää: on bussin sinistä ja Kauppahallin tiilenpunaista. Kaupungin käyttöön on myös suunniteltu oma Helsinki Grotesk -fontti.

Tavoite ohjaa taittoa Tietokoneen näytöllä komeilee ”Helsinki-päivän ohjeistus”, jossa on esimerkit infonäytöstä, julisteesta ja erilaisten sosiaalisen median päivitysten kuvista. Ruusunen teki sen muiden graafikoiden taittotyön avuksi uuden visuaalisen ilmeen ja tavoitteen pohjalta.

– Tavoitteena oli luoda visuaalisesti yhdenmukainen viesti Helsinki-päivästä, jotta kaupunki-

Ympäristö Ohjeet viestinnästä Kaupunki sai uuden visuaalisen ilmeen kesäkuussa. Ilme on alkanut näkyä katukuvassa ja verkossa, esimerkiksi uudessa elämyksellisessä MyHelsinki.fi-verkkopalvelussa.

– Yhtenäinen ilme tekee kaupungin palveluista tunnistettavia ja auttaa erottumaan. Säästämme myös rahaa, kun tapahtumille ja vaikka uudelle asuinalueelle ei tarvitse suunnitella omaa visuaalista ilmettä, asiantuntija Ulla Pietiläinen kaupunginkansliasta kertoo.

Pietiläinen vastasi ilmeen suunnittelu- ja kehittämishankkeesta.

Käytännön suunnittelutyötä teki suunnittelutoimisto Werklig, ja siihen työhön osallistui suuri joukko kaupungin asiantuntijoita ja päättäjiä.

– Uutta ilmettä viedään jo vauhdikkaasti käytäntöön kaikilla toimialoilla. Avainasemassa ovat toimialojen viestinnät ja kaupungin graafikoiden yhteistyöverkosto. Työtä raamittavat kaupungin brändikonsepti ja visuaalisen ilmeen ohjeisto, jotka täydentyvät ja tarkentuvat edelleen syksyn kuluessa, sanoo julkaisupäällikkö Rita Ekelund kaupunginkanslian viestinnästä, joka vastaa ilmeen ohjauksesta.

mySMARTLife: puhtaan ja älykkään metropolin puolesta mySMARTLife-älykaupunkihankkeessa testataan erilaisia älykkäitä energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä ratkaisuja. Hanketta voi seurata kaupungin ilmastoverkoston kautta.

Lisätiedot Julkaisupäällikkö Rita Ekelund, kaupunginkanslia Helmi > Yhteiset palvelut > Kaupungin visuaalinen ilme Helsinki-kehystunnuksen ja muiden elementtien originaalit ja sovellusten taittopohjat löytyvät aineistopankin Tunnukset-osiosta.

TEKSTI Kati Jalagin

Mikä on mySMARTLifehankkeen tavoite? mySMARTLifen taustalla ovat Helsingin ilmastotavoitteet, joita päivitetään uuteen strategiaan, sekä tavoite kehittää uusia kaupunkienergiaratkaisuja markkinoille. Hanke tukee vahvasti pääkaupunkiseudun tavoitetta olla viisaiden ja puhtaiden ratkaisujen maailmanluokan testialusta.

Hankkeessa kokeillaan uusia innovatiivisia kaupunkienergiaratkaisuja ja edistetään niiden pääsyä markkinoille. Toimenpiteet kohdistuvat olemassa olevan ja uuden rakennuskannan energiatehokkuuden ja asumisviihtyisyyden lisäämiseen, uusiutuvan energian tuotannon osuuden kasvuun, kaupungin energiaverkon ja uusiutuvan energian sähkövarastojen kehittämiseen sekä sähköisen liikkumisen ja sähköisen joukkoliikenteen parantamiseen. Läpileikkaavana teemana on avoimen datan ja älykkään tieto- ja viestintätekniikan integrointi toimenpiteisiin.

Yhtenäinen ilme tekee kaupungin palveluista tunnistettavia. laiset huomaavat, kuinka paljon erilaisia tapahtumia tuona päivänä järjestetään, Ruusunen taustoittaa.

– Helsinki-kehystunnus ja Helsinki-päivä sanana saivat paraatipaikan ja olivat näkyvästi esillä eri materiaaleissa. Näiden alle tulivat paikka ja ajankohta ja mahdolliset ohjelmatiedot, Ruusunen sanoo.

Ruusunen näyttää toisen esimerkin, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaesitteen, jota jaetaan esimerkiksi vierailujen yhteydessä. Esitteessä Ruusunen halusi kuvata toimialan organisaation infografiikan avulla. Kuvaan piti saada paljon asiaa mahdollisimman karsitusti ja kiinnostavasti.

– Yritin välttää monimutkaista organisaatiohäkkyrää ja tein laatikot kahdella värillä, bussin sinisellä ja Suomenlinnan vaaleanpunaisella. Värimaailmasta tuli levollinen ja kaaviosta selkeä.

Ruusunen lisää, että toimialaesittely osoittautui toimivaksi, ja niinpä sitä ovat hyödyntäneet kaupungin muutkin toimialat.

– Näin säästymme saman työn tekemiseltä moneen kertaan. HH

Millaisia projekteja on meneillään?

uri aika u tt Kul apaa ja v Hel

s

in ing

i

unk

p kau

Nyt kehitetään lämmön kysyntäjoustoa, tehdään älyliikennepilottia, edistetään lähiöiden energiatehokasta peruskorjausta eli energiarenessanssia ja sitoutetaan helsinkiläisiä energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan.

Esimerkiksi Viikin jo valmiiksi energiatehokasta ympäristötaloa kehitetään kohti nollaenergiakiinteistöä, jonka vuotuinen ulkoisen energian tarve on nolla. Talon työntekijät osallistuvat myös talossa tehtäviin kokeiluihin.

Merihaassa testataan älykästä lämmönsäätöä asentamalla yhteen taloyhtiöön Salusfin Oy:n älytermostaatit, joilla lisätään asumismukavuutta ja energiatehokkuutta. Samalla Helen tutkii lämmön kysyntäjouston mahdollisuuksia ja liiketoimintamalleja. Kaupunki tarjoaa hankkeen ajan energianeuvon-

taa alueen asukkaille ja rakentaa samalla mallia, jolla voidaan edistää alueellisia korjausrakentamishankkeita energiatehokkuus huomioiden.

Hankkeen toimista moni liittyy liikkumisen energiatehokkuuden parantamiseen. Yksi osa on robottibussipilotti, jolla tutkitaan robottibussien roolia joukkoliikenteen osana. Muun muassa sähköisten ajoneuvojen latausasemia ja useita sähköbusseja otetaan hankkeen aikana lisää käyttöön.

Milloin hanke starttasi ja ketkä ovat siinä mukana?

Viisivuotinen hanke alkoi viime vuoden joulukuussa. Kaupungin hankepartnereina ovat Helen Oy, Forum Virium Helsinki Oy, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja HSY sekä PK-yritykset Fourdeg Oy ja Salusfin Oy. Teemme lisäksi kehitystyötä yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

Kaupungin roolina on edistää toimijoiden välistä yhteistyötä ja jakaa vertaisesimerkkejä ja kokemuksia.

Lisätiedot mysmartlife.eu twitter.com/mysmartlife_eu twitter.com/hashtag/mysmarthel facebook.com/mysmartlifehelsinki stadinilmasto.fi Helsingin ilmastoverkostoon voi liittyä lähettämällä viestin kiinnostuksesta osoitteeseen sonjamaria.ignatius@hel.fi. Facebookissa voi myös pyytää liittymistä Helsingin ilmastoverkosto -Facebook-ryhmään.

Kysymyksiin vastasi mySMARTLife-hankkeen projektiasiantuntija Marja Vuorinen kaupunkiympäristön ilmasto- ja ympäristöasioiden hallinnasta.

Helsingin henki / lokakuu 2017

15

Tyรถpaikkani

16

Helsingin henki / lokakuu 2017

Korkeasaari suojelee lajeja ja luontoalueita.

Saaressa tehdään töitä eksoottisessa ympäristössä. Työntekijöitä yhdistää rakkaus eläimiin ja luontoon.

TEKSTI Kati Jalagin KUVAT Juho Kuva

A

urinko herättää Korkeasaaren eläimet aikaisin aamulla. Eläintenhoitaja Paavo Taskinen heräsi myös varhain ja aloitti työvuoronsa seitsemältä. Hän valmistelee rehukeittiössä Kissalaakson eläinten tulevan viikon aterioita.

Taskisen sekä kahden muun rehukeittiössä työskentelevän eläintenhoitajan kontolla on eläintarhan eläinten sekä lähellä sijaitsevan Palosaaren villieläinsairaalan ruokien tilaus, lajittelu, sulatus ja muu valmistelu. Saaren eläimiä Taskinen kohtaa eläintarhan sulkemisaikaan, jolloin eläimet päästetään yön ajaksi sisätiloi-

hin. Talvisaikaan työtehtäviin kuuluu myös lumen luontia.

– Muille 30 eläintenhoitajalle kuuluu eläinten perushoito: ruokkiminen, eläinten tilojen siivoaminen, hyvien elinolosuhteiden varmistaminen, virikkeellistäminen sekä koulutus.

Eläintenhoitajien esimiehinä toimivat biologit, jotka suunnittelevat myös eläintarhan eläinkokoelmaa. Kaiken kaikkiaan Korkeasaaressa on 76 vakituista työntekijää sekä lisäksi kausityöntekijöitä.

Taskisen jokainen työpäivä on erilainen, ja esimerkiksi eläinten sairastumiset rikkovat perusrutiinit.

Helsingin henki / lokakuu 2017

17

– Hedelmäkylmiöstä löytyy aina ylimääräisiä hedelmiä sairastumistapauksia varten. Sairaille eläimille lääkkeen antaminen on helpompaa, kun se sekoitetaan banaanisoseeseen tai omenaraasteeseen.

Paavo Taskinen tilaa rehukeittiöön kerrallaan 300 kiloa kalaa, joista sulatetaan ja valmistetaan päivittäin erilliset annokset muun muassa saukoille. Lumileopardit ruokitaan joka toinen päivä.

On äärimmäisen kiehtovaa olla tekemisissä eläinten kanssa.

18

Helsingin henki / lokakuu 2017

Eläimet lähellä sydäntä Taskinen on työskennellyt Korkeasaaren eläintenhoitajana yli 20 vuotta.

– On äärimmäisen kiehtovaa olla tekemisissä eläinten kanssa, kohdata ja ratkaista erilaisia pulmia, joita niiden kanssa syntyy. Olen maalta kotoisin, ja kotona oli aina eläimiä. Aiemmin hoidin hevosia.

– Korkeasaaressa työskenteleville eläimet ovat tärkeä osa elämää. Vaihtuvuus on täällä vähäistä, mikä kertoo työssä viihtymisestä. Tämä on kiva työpaikka, ja työympäristökin on hieno.

Kasveja hoidetaan hyvin Riikinkukot tepastelevat ylväinä vehreillä nurmikoilla ja levittelevät värikkäitä pyrstösulkiaan saaren kävijöiden ihastukseksi. Puutarhuri Minna Hyvärinen työntää kottikärryjä kohti kallioiden suojassa sijaitsevaa taskupuutarhaa, jonne istutetaan lisää maanpeiteruusuja.

Alkukesä on kiihkeää kasvun aikaa, jolloin neljällä puutarhurilla ja seitsemällä kesätyöntekijällä piisaa tekemistä.

– Alkukesällä paikkaamme talvituhoja ja istutamme uusia kasveja.

Hyvärisellä on takanaan 15 vuotta Korkeasaaren puutarhurina. Työt ajoittuvat arkipäiviin, alkaen kello seitsemän ja päättyen hieman

Kesäaikaan puutarhuri Minna Hyvärinen ahertaa muun muassa kasvien istutuksen parissa.

Kesäopas Salla Lohen tehtäviin kuuluivat joka päivä juonnettavat yleisöruokinnat sekä yleisön opastus ja neuvonta.

Korkeasaaresta tulee säätiö vuoden alusta. Säätiö mahdollistaa hyvin Korkeasaaren suojeluja tutkimustyön. Henkilöstö siirtyy säätiöön vanhoina työntekijöinä.

Vuosien 2016–2023 aikana kaikki Korkeasaareen syntyneet metsäpeurojen vasat palautetaan Suomen luontoon lajin alkuperäisille elinalueille.

kolmen jälkeen. Työpäivät starttaavat aamupalaverilla, jonka jälkeen on vuorossa Amazonia-talon trooppisen kasvillisuuden hoito. Loppupäivä kuluu ympäristön ylläpitotöiden ja kesätyöntekijöiden ohjauksen parissa. Kesätyöntekijät huolehtivat roskien keräämisestä, kesäkukkien hoidosta ja rikkaruohojen kitkennästä.

– Talvisaikaan meidän yksikkö hoitaa talvikunnossapidon ja voimme paneutua paremmin trooppisten talojen kasvillisuuteen. Hoidamme myös saaren puita: poistamme muun muassa kuolleet ja kuivat oksat.

Talvella Hyvärinen hoitaa kesäkukkien tilauksen. Hän kertoo, että he tilaavat vuosittain satoja kesäkukkia ja kymmeniä pensaita ja perennoja.

Ei mikä tahansa työympäristö Kesäisin haasteita tuovat saarella vapaasti kulkevat riikinkukot ja valkoposkihanhet.

– Riikinkukot pitävät juuri istutettujen kukkien tallomisesta. Hanhet taas saattavat tehdä pesän kukkaistutusten sekaan, jolloin pesimäalue pitää jättää rauhaan.

Työympäristö on Hyvärisen mielestä yksi työn parhaista puolista.

– Joskus kasveja hoitaessani vierelläni on tiikeri, joka katsoo touhujani, ja silloin muistan, että tämä ei tosiaan ole ihan tavanomainen työympäristö. Pidän työstäni myös sen monipuolisuuden vuoksi. Voin kaiken muun lisäksi suunnitella esimerkiksi pienten viheralueiden kasvillisuutta.

Kesäoppaat jakavat tietoa Lumileopardien aitauksen ulkopuolella käy kuhina, kun Himalajan kylmien ja lumisten vuoristoseutujen kissapetojen ruokinta-aika lähestyy. Puoli yhdeltä alkavan yleisöruokinnan juontajana toimi kesällä opas Salla Lohi, joka kertoi yleisölle lumileopardien ruokailutottumuksista ja lajin erityspiirteistä. Kello yhdeltä vuorossa oli metsäpeuran ja kahdelta berberiapinoiden yleisöruokinnat.

Lohen lisäksi saarella työskenteli kesällä kolme muuta kesäopasta. Oppaat toimivat työvuoroissaan pareittain. Lohi työskenteli saaressa ensimmäistä kertaa. Takana oli kuitenkin kaksi vuotta saaren keikkaoppaana.

Viime kesän työrupeama oli kuuden viikon pituinen. Työ oli hänelle vastaus pitkäaikaiseen toiveeseen.

– Olen kouluttautunut biologian opettajaksi, joten oppaan työ on itselleni luonnollinen valinta. Korkeasaari on ollut minulle lapsesta asti unelmatyöpaikka, ja olen aina toivonut pääseväni tänne töihin.

Kolmen päivittäin juonnettavan yleisöruokinnan lisäksi kesäoppaat opastivat yleisöä erilaisilla eläinväylillä.

– Johdimme vieraiden kulkua kengurukujalla sekä vikunjaväylällä, jossa voi tarkkailla myös samassa tarhassa asuvia maroja. Olimme melkein koko työpäivän ajan asiakkaiden käytettävissä ja vastasimme heidän kysymyksiin.

– Parasta on päästä vuorovaikuttamaan ja lisäämään tietoisuutta sekä puhumaan tärkeistä asioista. HH

Suomi 100 Korkeasaaressa Korkeasaaren Korpi on Suomi 100 -juhlahanke, joka esittelee suomalaista eläimistöä. Metsäisen luonnon monimuotoisuus ja suurpedot ovat esillä saaren eteläosassa sijaitsevalla kolmen hehtaarin kokoisella teema-alueella. Alueella voi nähdä muun muassa monia kotimaisia pöllöjä sekä tutustua metsäpeuroihin ja hirviin. Yleisön käytössä on lisäksi kota ja laavu.

Art Meets Sand toi hiekan veiston Korkeasaareen Suomi 100 -teeman hengessä kesäkuussa. Taiteen maisteri Eeva Karhun veistämä moniosainen teos kertoo suomalaisesta luonnosta; sen hauraudesta sekä rauhoitetuista ja uhanalaisista eläimistä ja kasveista.

Helsingin henki / lokakuu 2017

19

Ammatti Länteen!

Oranssit metrojunat ovat kuljettaneet helsinkiläisiä jo 35 vuoden ajan itäisistä kaupunginosista keskustaan ja takaisin.

Jaanika Salo on työskennellyt niiden kuljettajana reilut puolet tästä ajasta.

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Sami Heiskanen

20

Helsingin henki / lokakuu 2017

V

uosaari, Kalasatama, Ruoholahti. Seuraavaksi kajahtavat myös kuulutukset Lauttasaari, Tapiola ja Matinkylä, kun länsimetron ensimmäisen vaiheen käyttöönotto alkaa.

Salo oli mukana jo ensimmäisissä koeajoissa, kun uusia rataosuuksia alettiin testata viime vuoden helmikuussa.

– Reitin piteneminen vaikuttaa todennäköisesti työaikoihini.

Toivottavasti kierrosajat eivät pitene, ja työn tauotuksissa löydetään toimivia ratkaisuja. Nyt kierrosajat ovat enimmillään 2 tuntia ja 20 minuuttia. Kolme tuntia ohjaamossa yhteen putkeen olisi aika pitkä aika istua, Salo sanoo.

Espoon puolella metro kulkee pitkälti maan alla ja tunneliosuuksien pituus kolminkertaistuu. Salo ei pidä maan alla ajamista ongelmana.

– Asemia on tiuhaan ja niillä näkee ihmisiä.

Länsimetron myötä pääkaupunkiseudun metroverkko saa 13

Gallup Nimi: Jaanika Salo Ammatti: metrojunankuljettaja Ikä: 48 Koti: Mellunmäessä Harrastukset: moottoripyöräily ja mökkeily

uutta metroasemaa. Hankkeen kakkosvaiheessa asemia tulee vielä lisää, kun ratalinjaa jatketaan seitsemän kilometriä Kivenlahteen.

Harvinainen ammatti Metrojunankuljettajia on harvassa – vain runsaat sata ihmistä ansaitsee sillä leipänsä. Vaihtuvuus alalla on vähäistä ja pitkät työsuhteet tavallisia.

– Parasta työssäni on itsenäisyys. Työpäivän päätteeksi työt jäävät työpaikalle eivätkä kulkeudu kotiin. Siinä mielessä tämä ei stressaa samalla lailla kuin jokin muu työ. Tosin tiukat aikataulut asettavat omat haasteensa. Olen viihtynyt työssäni – 18 vuotta samassa tehtävässä todistaa sen.

Ennen metron kuljettamista Salo toimi kaupungilla muissa tehtävissä. Yhteensä kaupungin duuneissa vuosia on kertynyt peräti 33. Hän aloitti kaupungintalossa lähetti-vahtimestarina 1980-luvun puolivälissä ja siirtyi sen jälkeen kiinteistövirastoon toimistotehtäviin.

– Välillä olin pari vuotta poissa, kun opiskelin ammattikoulussa vaateompelijaksi. Valmistuttuani pääsin heti töihin Kivelä-Hesperian sairaalan keskusvarastoon, jonne tarvittiin ompelutaitoista ihmistä, Salo kertoo.

Jonkin ajan kuluttua Salo kuitenkin huomasi kaipaavansa haasteita elämäänsä. Hän näki lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin opiskelijoita metronkuljettajakoulutukseen. Salo haki ja tuli valituksi.

– Halusin pysyä kaupungin palveluksessa.

Metronkuljettajakoulutuksiin on aina ollut runsaasti tulijoita, enemmän kuin voidaan ottaa, joten valituksi tuleminen tuntui vähän kuin lottovoitolta.

Aina liikkeessä Metron ohjausjärjestelmän automatisointi etenee, mutta kokonaan ilman kuljettajia vaunut eivät vieläkään kulje, päinvastoin. Länsimetro on edellyttänyt uusien kuljettajien palkkaamista ja kouluttamista.

– Kuljettajakoulutus kestää puolisen vuotta.

Oma kurssini alkoi pari kuukautta kestävällä intensiivijaksolla, ja sitä seurasi noin kolme kuukautta kestävä palkallinen työharjoittelu, Salo sanoo.

Kuljettajan pitää pystyä ratkomaan itsenäisesti monia asioita tiukalla aikataululla.

Koulutuksessa opiskellaan muun muassa matkustamisen turvallisuutta, junien vikatilanteita, ratasähköihin liittyviä ongelmia ja tietysti harjoitellaan itse ajamista.

– Kuljettajan pitää pystyä työssä ratkomaan itsenäisesti monia asioita tiukalla aikataululla.

Lähtökohtana on, että junat pidetään liikkeessä.

Hätätapauksissa tilanteet arvioidaan erikseen.

Työ on itsenäistä, mutta tavallaan myös yksinäistä. Työkavereita tapaa ainoastaan taukojen aikana. Pitää olla luonteeltaan sellainen, että viihtyy omin päin.

Motoristi Itä-Helsingistä Itä-Helsingissä teini-ikäisen tyttärensä kanssa asuvan Salon elämästä vauhti ei lopu vapaa-aikanakaan. Hän harrastaa moottoripyöräilyä.

Erityisen lähellä häntä ovat vanhat, brittivalmisteiset menopelit.

– Tosin nykyinen pyöräni on jo vähän uudempaa mallia. Vanhetessa rupeaa arvostamaan myös ajomukavuutta, Salo tunnustaa.

Edellisenä kesänä ajokilometrejä kertyi kymmenisen tuhatta, kun Salo kierteli pyörällään Pohjois-Suomessa ja Norjassa. Viime kesänä jo heinäkuun puoleenväliin mennessä kilometrejä oli kertynyt yli 6 000, ja sen jälkeen hän ajoi vielä elokuun loppupuoliskolla Saariselällä järjestettyyn Jänkhällä Jytisee -motoristitapaamiseen.

– Moottoripyöräilyssä viehättää sen synnyttämä vapauden tunne ja tietysti vauhti. Ehkä samaa saan hiukan kokea myös metroa ajaessa, Salo sanoo. HH

Mitä uutta aiot oppia syksyllä?

Päivi Munther, asiantuntija, kaupunginkanslian elinkeino-osasto Suunnitelmissani on osallistua asianhal­ lintajärjestelmä Ahjosta järjestettä­ viin koulutuksiin. Kaikki vireille tulevat asiat kirjataan nykyään Ahjoon, joten valmistelijana minun pitää hallita kun­ nolla sen käyttö. Kouluttautuminen on työn kannalta järkevää. En ole vielä il­ moittautunut kursseille, mutta olen selannut vaihtoehtoja. Muita koulutuksia en ole suunnitellut. Jos jossain järjestetään pyöränhuoltokurssi, niin sinne ha­ luaisin mennä.

Sakari Hynynen, palotarkastaja, pelastuslaitos Pelastuslaitoksella on sisäinen koulutusjärjestelmä, jota kutsumme kvartaalikoulutukseksi. Se järjestetään nel­ jä kertaa vuodessa. Syksyllä on kaksi koulutustapahtu­ maa, ja tämän vuoden teemana on riskienhallinta. Lisäk­ si työnantaja mahdollistaa meille ulkoisia koulutuksia. Uskon, että työnantajan panostukset koulutuksiin maksavat itsensä takaisin. Kouluttautuminen lisää ammattiosaamista ja motivoi työssä. Lisäksi se ruokkii henkilös­ tön sisäistä yrittäjyyttä.

Tuija Sokka, hoivapaikkakoordinaattori, sosiaali- ja terveystoimiala Olen osallistunut aika ahkerasti kaupungin tarjoamiin koulutuksiin. Viimeksi olin lakikoulutuksessa ja Arbik­­ sen järjestämällä sosiaalialan ruotsin kurssilla. Jälkim­ mäiselle toivoisin jatkoa syksyksi. Opin siel­ lä paljon hyödyllistä ammattisanastoa.

Myös lainsäädäntökoulutus on paikal­ laan. Mielestäni opiskelu töiden ohel­ la motivoi. Tietojen päivittäminen li­ sää varmuutta omassa työssä. Jokai­ sen velvollisuus on ylläpitää ammatti­ taitoaan.

Veikko Kunnas, kumppanuuspäällikkö, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Tänä syksynä en ole osallistumassa mihinkään erilliseen koulutukseen. Toki päiviin liittyy ihan normaalia työssä oppimista. Osallistuin runsas vuosi sitten EMBA-koulu­ tukseen. Se oli sen verran intensiivinen rykäisy, että vei voimat vähäksi aikaa. Koulutus antoi nä­ kemystä, perspektiiviä ja lisää osaa­ mista tietyillä alueilla ja paransi muutosjoustavuutta. Toki osallis­ tun koulutuksiin, kun tarvetta il­ menee. Nyt on esimerkiksi tulos­ sa uudenlaisia tietojärjestelmiä, joiden käyttöön on perehdyttävä.

!

Katso syksyn koulutustarjonta koulutus.hel.fi/kirjautuminen.

Koulutushakemuksen uudistumisesta voit lukea sivulta 4.

Helsingin henki / lokakuu 2017

21

Kaffella

Isät useammin perhevapaille Kaupunki kannustaa miehiä perhevapaiden käyttöön.

Isyysvapaat ovat jo arkipäivää, mutta muita perhevapaita käyttävät pääasiassa naiset. Ponnisteluja tasa-arvoisen työelämän eteen jatketaan asenteita muokkaamalla ja tietoa jakamalla.

TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann KUVAT Niclas Mäkelä

– Työnantaja ei voi tehdä

päätöksiä perheiden puolesta, mutta pystyy vaikuttamaan myönteisen asenneilmapiirin luomiseen ja vaihtoehdoista tiedottamiseen, Aino Lääkkölä-Pyykönen sanoo.

Keskustelemassa HR-asiantuntija Aino Lääkkölä-Pyykönen kaupunginkanslia kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelun päällikkö Jussi Luomanen kaupunkiympäristön toimiala suunnittelu- ja paikkatietoasiantuntija Jyrki Ulvila kaupunkiympäristön toimiala

Aihe Isien perhevapaiden käyttö

Paikka Kahvila Paulig Kulma

22

Helsingin henki / lokakuu 2017

V

aikka miehet ovat viime vuosina löytäneet yhä paremmin perhevapaat, merkittävää muutosta ei ole tapahtunut niiden hyödyntämisessä. Kokonaistyöajasta naiset käyttivät viime vuonna perhevapaisiin noin viisi prosenttia ja miehet 0,7 prosenttia.

– Yhtenä syynä ovat varmaan asenteet ja yleinen ilmapiiri. Työnantaja ei voi tehdä päätöksiä perheiden puolesta, mutta pystyy vaikuttamaan juuri myönteisen asenneilmapiirin luomiseen ja vaihtoehdoista tiedottamiseen, pohtii Aino Lääkkölä-Pyykönen.

Sukupuolten tasa-arvon edistämiselle on Lääkkölä-Pyykösen mukaan edelleen iso tarve, jotta pitkät perhevapaat eivät hidasta mahdollista uraja palkkakehitystä. Keskimääräinen miesten ja naisten palkkaero Suomessa on noin 17 prosenttia, ja yhtenä syynä pidetään naisten pitämiä pitkiä perhevapaita.

Jussi Luomanen, Jyrki Ulvila ja Aino Lääkkölä-Pyykönen keskustelevat isien perhevapaiden käytöstä.

Lapsi mukaan töihin Kaupunki on ilmoittautunut YK:n lapsen oikeuksien viikon Lapsi mukaan töihin -teemapäivään 24.11.

Lapsilla on silloin mahdollisuus päästä näkemään ja kokemaan, missä heille tärkeät aikuiset tekevät työtä ja mitä työnteko on. Toimialoja kannustetaan ottamaan osaa teemapäivään.

Perhevapaat ja muut mahdollisuudet työn ja muun elämän yhteensovittamiseen • äitiysvapaa • isyysvapaa • vanhempainvapaa • hoitovapaa • osittainen hoitovapaa • tilapäinen hoitovapaa • pakottavat perhesyyt • liukuva työaika • työaikojen porrastaminen • etätyö • monipaikkainen työ • osa-aikatyö • tehtäväjärjestelyt ja työn muokkaaminen • virka- ja työvapaat • sairaan lapsen hoitoetu.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Monimuotoisuus työelämässä > Työn ja muun elämän yhteensovittaminen

Tasa-arvokyselyssä naisista yli puolet katsoo, että miehillä on paremmat mahdollisuudet edetä urallaan. Toisaalta osa miehistä kokee mahdollisuutensa perhevapaiden käyttöön naisia epätasa-arvoisemmiksi. Naiset voivat esimerkiksi kieltäytyä helpommin ylitöistä perhesyihin vedoten.

Perhevapaat ovat vain osa työelämän joustoja.

On myös joukko muita keinoja, joilla työtä ja muuta elämää voidaan sovitella yhteen elämän eri vaiheissa.

Neljä lasta ja perhevapaat Yleisesti ottaen työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu kaupungin työpaikoilla melko hyvin. Neljän lapsen isä Jyrki Ulvila ei törmännyt ongelmiin, kun keskustelut perhevapaista silloisen esimiehen Jussi Luomasen kanssa tulivat ajankohtaiseksi vuosia sitten, ja sen jälkeen parin vuoden välein. Ulvilan perheessä on 11-, 8-, 6- ja 4-vuotiaat lapset.

– Halusin osallistua lastemme hoitoon kotona.

Teimme vaimon kanssa tarkkoja laskelmia siitä, mikä on taloudellisesti mahdollista. Työnantaja on suhtautunut myötämielisesti perhevapaiden tarpeisiin, Ulvila kiittelee.

Hän on käyttänyt useita perhevapaan muotoja eri vaiheissa: isyyslomaa, nykyistä isyysvapaata, vanhempainvapaata ja osittaista hoitovapaata, mutta myös vuorotteluvapaata lasten hoitamiseen.

– Monet isät käyttävät juuri vuorotteluvapaata perhevapaan sijasta, tietää Jussi Luomanen.

Sen takia tilastot vääristävät hieman miesten osuutta työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

Perhevapaiden valikoima on nykyään niin monipuolinen, että Luomanen kehottaa esimiehiä kääntymään jo varhaisessa vaiheessa HR-neuvonnan puoleen vaihtoehtojen selvittämiseksi.

Läheiset suhteet ja kontaktit Parhaillaan Jyrki Ulvila on osittaisella hoitovapaalla eli tekee kuusituntista työpäivää. Järjestely tuo väljyyttä aikatauluihin ja vähentää koko perheen stressiä.

– Olemme edenneet perheenä aina lasten päivähoito- ja koulutilanteen mukaan. Perhevapaiden ansiosta pystyimme hoitamaan nuorinta lasta kotona melkein kolmevuotiaaksi, Ulvila kertoo.

Lastenhoito ja palkkatyö asiantuntijatehtävissä ovat niin kaukana toisistaan, ettei Ulvila kokenut saavansa koti-isävuosista suoranaisia taitoja omaan työhönsä, mutta muita hyötyjä kertyi.

– Toivon, että onnistuin luomaan läheiset suhteet lapsiin. Samalla syntyi uusia tuttavuuksia naapurustoon.

Ulvila suosittelee perhevapaiden käyttöä muille isille. Suurempia kommelluksia tai yllätyksiä koti-isävuodet eivät hänelle tuoneet. Rankinta olivat huonosti nukutut yöt. Hyvin organisoitu päivä

kerhoineen, muskareineen, ruoka-aikoineen ja päiväunineen auttoi arjen pyörittämisessä.

Vapaat ja työura Entä työura, voiko se tyssätä perhevapaiden käyttöön?

– Riippuu tehtävästä ja ihmisestä, Jussi Luomanen pohdiskelee ja jatkaa: Uraohjus varmaan voisi kokea näin, mutta minä en ole henkilökohtaisesti havainnut tätä ristiriitaa.

Ulvila ei ole huomannut, että ura olisi kärsinyt perhevapaista. Asiantuntijatehtävät ovat pitkäjänteisiä ja jääneet odottamaan, kun mies on ollut poissa ja jatkuneet, kun hän on palannut.

Vinkkejä ja kannustusta esimieheltä Jussi Luomanen vieroksuu ajatusta perhevapaiden tyrkyttämisestä isille, mutta vinkkaa mielellään eri vaihtoehdoista ja kannustaa niiden käyttöön.

– Vanhemmat tekevät omat ratkaisunsa. Esimiehen tehtävänä on arvioida henkilöstön tilanteita ja keskustella yhteensovittamisen tarpeesta, hän sanoo.

Aino Lääkkölä-Pyykönen palaa asenteisiin. Jos asenteet ovat myönteisiä, ilmapiiri on avoin ja vallalla on keskusteleva kulttuuri, työntekijät uskaltavat kertoa tarpeistaan ja lähteä etsimään ratkaisuja esimiestensä kanssa. HH

Helsingin henki / lokakuu 2017

23

Palvelu

Osallisuusmalli hyvässä vauhdissa Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle kaikilla toimialoilla. Uudet kokeilut ovat vahvistaneet asiakastyytyväisyyttä ja yhteistyötä palvelujen käyttäjien kanssa.

TEKSTI Ritva-Liisa Sanneman KUVAT iStock

24

Helsingin henki / lokakuu 2017

K

un kasvatuksen ja koulutuksen toimiala sai vuosi sitten uuden hallintorakennuksen, sinne tehtiin asiakaslähtöisten palvelujen tila EduLab. Sen käynnistäjänä toimi opetuskonsultti Kirsi Verkka kehittämispalveluista.

EduLab on sisustettu inspiroivaksi tilaksi, jonne palvelujen käyttäjiä on kutsuttu tämän vuoden aikana työpajoihin. Niissä on käynyt koululaisia, opettajia, rehtoreita, vanhempia ja muita hallintoalan verkostoon kuuluvia ihmisiä kertomassa ajatuksiaan. Työskentely on usein muotoilullista tekemistä, jossa käytetään apuna pelejä, kortteja, tusseja ja sormivärejä.

– Olemme muotoilleet kehittämisen polun, joka alkaa käyttäjien tarpeiden, arvojen ja odotusten ymmärtämisestä ja jatkuu ideointiin, ko-

– Kokeilu antoi sekä tietoa vanhusten tyytyväisyydestä kotihoitoon että henkilökohtaisen palautteen työntekijälle. Tämä on uutta koko toimialalla ja tuo välineitä myös johtamiseen, toteaa erityissuunnittelija Pirkko Excell sosiaali- ja terveystoimen osallisuus- ja vuorovaikutusyksiköstä.

Hymiöt ovat sopiva keino kerätä palautetta erilaisilta asiakasryhmiltä, myös erityisryhmiltä.

Kotihoidossa kysyttiin: Millä mielellä jäätte kotiin tämän käynnin jälkeen? Valittavana oli neljä hymiötä erittäin tyytyväisestä erittäin tyytymättömään, ja asiakas valitsi näistä yhden.

Suurin osa kykeni antamaan palautteen, ja noin 90 prosenttia palautteista oli positiivisia.

Vanhukset olivat myös mielissään, että heidän mielipiteensä kiinnosti työntekijöitä.

Kotihoidossa on 1 700 puhelinliittymää, ja kaikkiin tulee Happy or not -sovellus lokakuun alussa. Excell arvioi, että tämä edullinen palautejärjestelmä vie koko toimintakulttuuria avoimempaan suuntaan.

Työskentely on muotoilullista tekemistä. keiluihin ja jatkokehittelyyn. Pyrimme nopeisiin kokeiluihin, jotka varmistavat etenemisen oikeaan suuntaan, Verkka kertoo.

Monikielinen ohjaaja on hyvä esimerkki hankkeesta, jota kehiteltiin somalin- ja arabiankielisten ohjaajien kanssa työpajassa sekä päiväkirjan, haastattelujen ja koulukäyntien avulla. Kehittämistyöhön osallistuivat myös lapset ja heidän huoltajansa. Hanke ohjasi muokkaamaan ohjaajien työmuotoja avun tarpeen pohjalta.

Hymiöillä asiakaskokemusta Asiakaspalautteen kerääminen on sosiaali- ja terveystoimessa yksi tärkeimmistä osallistamisen keinoista. Kotihoidon kolme tiimiä pilotoi palautteen antoa hymynaama-mobiilisovelluksen avulla.

Keskustelu kirkasti pelisäännöt Vaikka nuorisopalveluissa on aina oltu läheisessä vuorovaikutuksessa palveluiden käyttäjien, nuorten kanssa, pari vuotta sitten havaittiin, että esimerkiksi leiriavustusten haku takkusi.

Avustukset oli ripoteltu eri lautakuntien alle, eivätkä järjestöt osanneet hyödyntää järjestelmää.

– Viime vuonna koko avustuspotti siirtyi meille. Kutsuimme jo edellissyksynä järjestöt työpajaan, jossa etsimme yhdessä parhaita käytäntöjä ja yhteisiä pelisääntöjä, kertoo kumppanuuspäällikkö Markku Toivonen kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuorisopalveluista.

Työpajat olivat menestys. Suurin muutos aikaisempaan on, että avustusten haku avattiin kaikille järjestöille ja leirit kaikille lapsille ja nuorille. Ensimmäinen haku viime vuonna moninkertaisti hakijoiden, leirien ja osallistuneiden määrän. Leirejä pidettiin 336, ja niihin osallistui lähes 10 000 lasta ja nuorta.

– Lisäksi sovimme järjestöjen kanssa, että ne voivat käyttää nuorisopalvelujen tiloja myös kesäisin. Näin monet saivat kotipesiä itselleen, ja meillä tilojen käyttöaste kasvoi.

Avustuksia on haettu tänäkin vuonna vilkkaasti, ja yhteiskehittelyä järjestöjen kanssa on jatkettu.

Osallisuus rakentaa avointa Helsinkiä Uusi osallisuus- ja vuorovaikutusmalli astui voimaan kesäkuun alussa. Sitä valmisteltiin yli vuoden verran yhteistyössä asukkaiden kanssa. Osallisuutta rakennetaan hyödyntämällä kaupunkilaisten osaamista ja asiantuntemusta, mahdollistamalla omaehtoinen toiminta ja luomalla yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet.

– Haluamme kaupunkilaiset mukaan kehittämään kaupunkia ja sen palveluita. Asukkaiden ja yhteisöjen asiantuntemus otetaan kaikilla tasoilla paremmin mukaan Helsingin rakentamiseen, toteaa vuorovaikutuspäällikkö Johanna Seppälä kaupunginkansliasta.

Mallissa kiinnitetään erityistä huomiota yhdenvertaisuuteen. Osallistumiskanavat järjestetään esteettömiksi, selkokielisiksi, monikanavaisiksi ja syrjimättömiksi. Päätöksenteosta ja tiedon saatavuudesta tehdään avointa.

Yleisellä tasolla pormestarikunta vastaa osallisuuden ja demokratian toteutumisesta, mutta mukana talkoissa ovat myös toimialojen ylin johto sekä hallinto- ja tukipalvelut. Työntekijöiden koulutus osallisuuden periaatteisiin on jo alkanut muun muassa osallisuuspelin avulla, ja jatkokehittelyä on tehty työpajoissa.

Juuri hyväksytty kaupunkistrategia tähtää kaupunkilaisten osallisuuden edistämiseen monipuolisesti.

Helmi > Yhteiset palvelut > Osallisuus hel.fi > Osallistu Helsingin osallisuusmallin kehittäjäryhmä on Facebookissa.

jonka tuloksena saatiin runsaasti ehdotuksia ja näkökulmia.

– Koululaiset antoivat palautetta esimerkiksi rakennusten ulkonäöstä ja pihoista. On tärkeä oppia ymmärtämään käyttäjiä, jotta osataan tehdä heidän tarpeitaan vastaavia ratkaisuja, Mattila sanoo.

Vuoropuhelua hyödyntävät sekä kaavoittaja että arkkitehtuurikilpailun voittaja, joka työstää ehdotusta käyttäjien kanssa. Hyvät ideat välittyvät kaavaan ja rakennushankkeeseen. HH

Jakomäen sydän kiinnostaa Kaupunkiympäristön toimiala on valmistellut Jakomäen keskiosan kehittämistä tiiviissä yhteistyössä asukkaiden ja käyttäjien kanssa.

Alueelle on tulossa uusi kaava ja uimahallin yhteyteen peruskoulun, päivähoidon ja nuorisotalon käsittävä palvelurakennus.

– Kaavoituksessa on ennenkin ollut mukana asukkaiden kuulemista, mutta nyt vuoropuhelua laajennettiin koskemaan myös käyttäjiä eli lapsia, nuoria ja kasvatuksen ja koulutuksen henkilöstöä, kertoo vuorovaikutussuunnittelija Maija Mattila kaupunkiympäristön toimialalta.

Keväällä kaupunkilaiset saivat kommentoida Jakomäen sydän -arkkitehtuurikilpailun ehdotuksia kirjaston näyttelyssä ja verkossa Kerro kantasi -palvelussa. Nuorisotalolla pidettiin alakoululaisille, nuorille ja aikuisille myös työpaja, Helsingin henki / lokakuu 2017

25

Hyvinvointi

Kunta10-tutkimus:

Talpassa tartuttiin ripeästi toimeen Taloushallintopalvelun sote-palvelualueella lähdettiin Kunta10:n tulosten perusteella parantamaan työn hallintaa yhdessä.

TEKSTI Arja Krank KUVAT iStock, Pia Holm

T

alpan liki 400 työntekijää pitää arvossa työtovereidensa työyhteisötaitoja: auttamista ja huomaavaisuutta, mutta parannustoiveitakin työpaikalla löytyy. Viimeisen Kunta10-tutkimuksen valossa esimerkiksi oman työn hallinnan ja vaikutusmahdollisuuksien koettiin vähentyneen.

Tulosten jälkeen ei jääty jahkailemaan, vaan työnhallintaa alettiin kehittää käytännössä.

– Olemme nyt mielestämme hyvässä tilanteessa, vaikka takanamme on työntäyteinen vuosi johtamisjärjestelmän uudistuksineen.

Olemme pystyneet selkeyttämään ja yhtenäistämään töitä ja niiden vaiheita. On ollut hienoa huomata, että henkilöstö tarttuu toimeen, ottaa vastuuta ja kehittää työtä hyvällä otteella, sote-­ ostotiimin palvelukoordinaattori Anne-­Maria­ Räsänen kertoo.

26

Helsingin henki / lokakuu 2017

Työntekijät mukaan suunnitteluun Kunta10-tutkimuksen tuloksia lähdettiin käsittelemään Talpan johtoryhmässä kevään alussa.

Silloin liikelaitoksen tasolla päätettiin, että kehittämisen kohteiksi otetaan työnhallinnan lisäksi johtamis- ja työyhteisötaidot sekä toimenpiteet väkivaltaa vastaan.

– Käsittelemme myös osastotasolla tutkimustulokset ja sovimme periaatteet, miten ne käsitellään palvelualue- ja tiimitasoilla, Räsänen selventää.

Räsänen toimi alkuvuodesta sote-palvelualueen palvelupäällikön sijaisena, joten hän pääsi neuvottelemaan kehittämistoimenpiteistä sekä johtotasolla että – palatessaan tiimiesimieheksi – työntekijöiden kanssa. Hän pitää tärkeänä, että esimerkiksi linkki Kunta10-tuloksiin jaettiin koko henkilöstölle.

– Sieltä kukin pääsi tekemään johtopäätöksiä ja miettimään parannusehdotuksia ennen työpajoja.

Sote-palvelualueen työpajassa työntekijät ehdottivat kehityskohteita lapputekniikalla. Näin varmistettiin, että jokaisen työntekijän mielipide otetaan huomioon. Työnhallinnan kehittäminen sai sote-palvelualueella eniten kannatusta.

– Keskustelimme, mitä se tarkoittaa ja mitä teemme asioiden eteen. Kehityskohteet ja suunnitellut toimet kirjattiin vielä kehittämistoimenpiteiden kirjaamisen portaaliin Kehtoon, Räsänen kertoo.

Työnhallintaa ymmärryksestä ja osaamisesta Työnhallinta on Talpassa pääosassa, koska muutokset ja uuden oppiminen ovat työntekijöiden arkipäivää. Räsäsen mukaan työ esimerkiksi automatisoituu kovaa vauhtia.

– Siksi päätimme sote-tiimissä tarttua perusasioihin: toimintatapoja ja työohjeita lähdettiin

Jokaisen on hyvä säännöllisesti pysähtyä pohtimaan terveyttään ja työkykyään. Nyt siihen tarjoutuu oivallinen tilaisuus, kun saat Työterveyskyselyn vastattavaksi marraskuussa. Sen täyttäminen on vapaaehtoista, mutta vastauksesi henkilökohtaista palautetta kannattaa hyödyntää. Työterveyskyselyn palaute kertoo sinulle liikennevaloin ja tekstein, missä mennään.

Kaupunki suuntaa kohti seuraavaa työhyvinvointiohjelmaa Kaupungin työntekijöillä menee Kunta10-tutkimuksen tulosten mukaan melko mukavasti.

Petrattavaa kuitenkin löytyy. Liian suuret työmäärät kuormittavat osaa työntekijöistä, ja asiakasväkivallan uhkakin on joillakin toimialoilla pinnalla.

– Kaupungin seuraavaa nelivuotista työhyvinvointiohjelmaa valmistellaan. Kunta10-tutkimuksen tulokset antavat suuntaviivoja kehittämiseen, HR-asiantuntija Outi Anttila kaupunginkansliasta kertoo.

Kaupunki on kehittänyt jo pitkään henkilöstön osallistumismahdollisuuksia muutosten suunnitteluun ja vahvistanut sosiaalista pääomaa.

– Mahdollisuus osallistua, hyvä lähiesimiestyö ja toimiva työyhteisö auttavat jaksamaan isoissa muutoksissa.

Kahdessa viime Kunta10-tutkimuksessa on noussut esiin väkivallan uhka ja kiusaaminen.

Työturvallisuusasiantuntija Janne Haatainen kaupunginkansliasta kertoo, kuinka kaupunkitasolla on tehty linjaukset uhka- ja väkivaltatilanneohjeistuksen laadintaan sekä lisätty keskitettyä koulutusta.

– Uhka- ja väkivaltatilanteiden ilmoittaminen, käsittely ja hallinta ovat jo nyt helpottuneet Työsuojelupakki-järjestelmän kautta. Heti purku -mallin avulla työntekijät voivat saada henkistä ensiapua nopeasti tilanteen jälkeen, Haatainen sanoo.

– Kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi on käytössä Sopua ja sovittelua -toimintamalli, joka kannattaa käydä työyhteisöissä läpi vuosittain, Outi Anttila lisää.

Liian suuret työmäärät kuormittavat osaa työntekijöistä, ja asiakasväkivallan uhka on joillakin toimialoilla. muokkaamaan ajan tasalle. Kertasimme myös yhdessä, miksi ja kenelle työtä teemme ja määrittelimme hyvän palvelun kriteerit. Nyt meillä on yhtenäisempi käsitys palvelun laadusta ja siitä, että työtä tehdään asiakkaan hyväksi.

Talpassa tehtäväkiertoa on mahdollistettu palvelualueiden sisällä ja myös sen ulkopuolelle.

– Se on lisännyt henkilöstön osaamista ja kokonaiskuvaa siitä, mitkä asiat työssä vaikuttavat mihinkin.

Osaamisen laajentamiseksi ja toimintatapojen selkeyttämiseksi on järjestetty työpajoja.

– Keväällä, kun johtamisjärjestelmän uudistamista valmisteltiin, työpajassa opiskeltiin esimerkiksi kokonaan uusia työtapoja kirjanpidon kuukausikatkojen ja tilinpäätöksen osalta.

Nyt syksyllä Räsäsen tiimissä käydään läpi, mitä on saatu aikaan.

– Asiakkaalta olemme saaneet tähän mennessä jo erittäin hyvää palautetta. HH

Viime Kunta10:n päätulokset + työyhteisötaidot lisääntyneet + esimieheltä saatu tuki lisääntynyt + eläkkeelle jäämisen harkitseminen vähentynyt – työmäärä lisääntynyt – muutokset koetaan suurempina – väkivalta asiakkailta lisääntynyt Kunta10-tutkimus selvittää kunta-alan henkilöstön työtä ja työssä tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimus tehdään joka toinen vuosi yhdessätoista kaupungissa, viimeksi vuosi sitten.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Suosittelemme > Kunta10-tutkimus

Jos olet välittänyt ja pitänyt itsestäsi hyvää huolta, vihreä palaute kertoo jo tietämäsi tilanteen. Olethan terveytesi ja työkykysi asiantuntija. Päivitystietoa on kuitenkin tärkeää saada. Voit kiittää itseäsi, sillä elämäsi on tasapainossa: Haasteita ja rasitusta on sopiva määrä. Aikaa palautumiseen ja lepoon on riittävästi. Jatka siis samaan malliin. Lisäksi sinun kannattaa hyödyntää palautteen vinkkejä hyvinvointisi ylläpitämiseen ja edistämiseen.

Työterveys Helsinki

Pidä huolta itsestäsi

Keltainen palaute voi kertoa jonkinlaisesta ylikuormittumisen uhasta. Käykö mielesi tai kehosi ylikierroksilla? Onko liikunta jäänyt vähälle ajanpuutteen takia? Otatko mahdollisesti muutaman lasillisen alkoholia iltaisin rentoutuaksesi? Tässä vaiheessa sinun pitää pysähtyä ja pohtia jaksamistasi jonkun kanssa. Kanssa-ajattelijasi voi olla perheenjäsen, ystävä tai työkaveri. Toisen antama tuki auttaa miettimään keinoja voimavarojesi palauttamiseen ja muutoksiin.

Myös työterveyshoitajasi on ajattelukumppanisi.

Voit pyytää, että teette yhdessä terveyssuunnitelman. Se tukee omahoitoasi, ja seuraatte tavoitteiden toteutumista. Yhdessä keskustelu auttaa löytämään työ- ja elämäntapamuutoksia, joita olet valmis toteuttamaan. Päätät asiat, joita haluat edistää yksi kerrallaan. Pienistä onnistumisista kannattaa iloita.

Jos saat punaisen palautteen voimavaroistasi tai työkyvystäsi, mieti, oletko uupumassa tai palamassa loppuun. Onko mielialasi alavireinen ja masentunut? Et jaksa tehdä mitään, mikään ei kiinnosta eikä huvita. Kaikki tuntuu turhalta. Välitä myös tällöin itsestäsi, äläkä jää missään nimessä yksin.

Laita viesti työterveyshoitajallesi eTyöterveyden kautta, jätä soittopyyntö tai varaa hänelle aika vastaanotolle ja tule juttelemaan. Työterveyshoitaja selvittää yhdessä kanssasi terveytesi ja työkykysi kokonaistilanteen. Tarvittaessa myös työterveyslääkäri, työfysioterapeutti, työterveyspsykologi ja kuntoutussuunnittelija tulevat mukaan tekemään tavoitteellista suunnitelmaa. Selkeissä työkykyasioissa tukijoukkoihisi kutsutaan esimiehesi mukaan, mistä sovitaan kanssasi. Mietimme yhdessä ratkaisuja ja tekoja, joita toteuttamalla työkykysi palautuu.

Palvelupäällikkö Marja Poikonen Työterveys Helsingistä kehottaa hyödyntämään Työterveyskyselyä oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Helsingin henki / lokakuu 2017

27

Liikkeellä

Näin ilmoitta u koulutu dut ksiin

Tuoreuta osaamistasi

Mene ko ulutukse t ja tapah tumat -järjeste lmään: koulutu s.hel.fi/ kirjautu minen.

Kirjoita hakuken tilaisuud ttään en nimi ja paina Hae. Ilmoitta udu koulutu kseen.

28

Oman työn kunkuksi

Taide tehostaa kehittämistä

Oman työn kunkuksi -verkkotyökalukoulutus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella oman työn hallintaa, itsensä johtamista ja työhyvinvointia.­ Koulutuksen teemoina ovat stressin hallinta ja sen tunnistaminen, itsensä johtaminen ja ajanhallinta sekä omat voimavarat ja palautuminen.

Koulutuksessa saa myös käytännön vinkkejä hyvinvointinsa edistämiseen.

Oman työn kunkuksi on verkkotyökalu itseopiskeluun. Sitä voi käydä läpi itselle sopivassa aikataulussa. Materiaaleja voi hyödyntää työyhteisöissä yhteisen keskustelun pohjana.

Syksyn aikana valmistuu Yhdessä työn kunkuksi – esimies suunnannäyttäjänä -koulutus. Se tarjoaa esimiehille tietoa ja vinkkejä vaikuttamismahdollisuuksista työyhteisön hyvinvointiin.

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö tuo uusia haasteita kehittämiseen. Pulmat eivät ratkea samoilla toimintatavoilla, joilla ne ovat syntyneet.

Taidetaustaisen osaamisen hyödyntäminen on kehittämisessä tutkitusti tuloksekkaampaa kuin pelkillä rationaalisilla menetelmillä työskentely. Taide virittää yhteisöllisyyttä, luovuutta, havainnointikykyä ja joustavuutta; se myös aktivoi sekä älyllisesti että emotionaalisesti. Elämyksellisyys vahvistaa motivaatiota ja tahtoa, joiden avulla rationaaliset päätökset viedään käytäntöön.

Taidetta voi hyödyntää kaikessa kehittämisessä: valmennuksissa, kehittämishankkeissa, koulutuksissa ja työhyvinvointipäivissä. Kysy lisää!

Lisätiedot: Marika Vesin, marika.vesin@hel.fi, puh. 310 43273, 040 334 1385.

Lisätiedot: Marita Raitaranta, marita.raitaranta@hel.fi, puh. 310 43757, 050 597 6245.

Helsingin henki / lokakuu 2017

Kuva: iSto

TEKSTI Kati Jalagin

ck

Kuva: Pertti Nisonen

Oiva Akatemian palvelut muuttuivat maksuttomiksi kesäkuun alusta alkaen kaikille paitsi liikelaitoksille ja tytäryhteisöille. Samalla Oiva Akatemian toiminta liikelaitoksena loppui, ja se siirtyi osaksi kaupunginkansliaa. Tarjolla oleviin koulutuksiin kuuluvat muun muassa ajankohtainen muutostuki sekä esimiestyön kehittäminen ja sen tuki.

Koulutuksia tarjotaan myös vaikkapa kaupungin yhteisten järjestelmien käytöstä sekä ICT:stä.

Taidetta voi hyödyntää kaikessa kehittämisessä: valmennuksissa, koulutuksissa ja työhyvinvointipäivissä.

Kuva: Suvi-Tuuli Kankaanpää Kuva: iStock

Tukea yhteistoimintaparin yhteistyölle Yhteistoimintaparin muodostavat työsuojelun ja työhyvinvoinnin parissa toimiva työyhteisön työsuojeluasiamies tai yhteistoimintavastaava sekä esimies. Valmennuksen tarkoituksena on tukea yhteistoimintaparin yhteistyötä, ja parin on tarkoitus osallistua valmennukseen yhdessä.

Lisätiedot: Sari Rinne, sari.rinne@hel.fi, puh. 310 37993, 040 334 7295.

Työsuojelusta ajankohtaisesti Työsuojelun teematilaisuudet ovat avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tilaisuuksien aiheina ovat Hetipurku, epäasiallinen kohtelu ja häirintä, Työsuojelupakki / vaarojen arviointi, sisäilma ja Työsuojelupakki / työtapaturmat ja turvallisuuspoikkeamat.

Lisätiedot: Sari Rinne, sari.rinne@hel.fi, puh. 310 37993, 040 334 7295.

IT-taidot haltuun Kaikille avoimet luokkamuotoiset IT-koulutukset saavat jatkoa. Valikoimissa ovat tietotekniikan perustaitojen lisäksi Office- ja Adobepakettien koulutukset sekä muut kaupungin yhteiset ohjelmistot ja järjestelmät.

IT-koulutuksiin kuuluu myös HIT-sarja eli IT-projekti- ja IT-hanke-koulutukset. Tarjolla on kaupungille räätälöityjä koulutuksia, kuten tietoturva, ja uutuutena Kehmet (kehittämismenetelmät), sekä yleisissä valikoimissa olevia koulutuksia (Scrum ja Prince2). Kaikki IT- ja HIT-sarjan koulutukset ovat maksuttomia.

Lisätiedot: Susanna Kavonius, susanna.kavonius@hel.fi, puh. 310 43979, 050 350 9967.

Esimiestaidot huippuunsa Startti esimiestyöhön

Hyvän esimiehen ABC

Startti esimiestyöhön on uusille esimiehille suunnattu perehdytyskokonaisuus, joka tarjoaa perusvalmiuksia erityisesti henkilöstöasioihin.

Se koostuu tiiviistä seitsemän tilaisuuden paketista, josta osallistuja voi valita itselleen oleelliset teemat tai käydä läpi koko perehdytyksen. Aiheita käsitellään tilaisuuksissa käytännönläheisesti, ja osallistujat ohjataan relevantin tiedon lähteille. Koulutus tarjoaa lisäksi käytännön vinkkejä oman työhyvinvoinnin tueksi.

Koulutus koostuu seuraavista tilaisuuksista: toiminnan, talouden ja henkilöstön johtaminen, esimies työnantajan edustajana, esimiestyö muuttuvassa toimintaympäristössä ja päivittäinen esimiestyö.

Hyvän esimiehen ABC on perustietopaketti, jonka jokaisen kaupungin esimiehen olisi hyvä käydä läpi. Aineisto käsittelee tiiviisti erilaisia teemoja ja antaa hyvän yleiskuvan esimiestyön vastuista. Paketti koostuu Helmestä löytyvästä verkkoaineistosta ja tentistä.

Verkkoaineiston teemat ovat toiminnan lähtökohdat, esimiehen vastuut ja oikeudet, työyhteisön arjen sujuminen, osaamisen kehittäminen, jos arki ei suju, ja monimuotoisuuden johtamisen mallikaupunki.

Lisätiedot: Marika Vesin, marika.vesin@hel.fi, puh. 310 43273, 040 334 1385.

Oiva Treeni -lähiesimiesvalmennus

Treeni on valmennus lähiesimiehille – uusille, tuleville ja sijaistaville sekä niille konkareille, jotka kaipaavat virkistystä osaamisen ja oman roolin hahmottamiseen. Se sopii sekä omasta organisaatiosta esimiehiksi nimitetyille että tehtävään ulkopuolelta tulleille. Asiasisällön lisäksi valmennus tarjoaa huikean mahdollisuuden vertaistukeen, verkostoitumiseen ja kaupungin kokonaisuuden ymmärtämiseen.

Valmennus koostuu neljästä jaksosta, joista ensimmäinen toteutetaan kaksipäiväisenä internaattina. Lähiesimiehet saavat valmennuksesta työkaluja viestintään ja vaikuttamiseen, rohkeutta erilaisiin esimiehen rooleihin työyhteisössä, tietoa talouden seurantaan, asiakkuuksien kehittämiseen ja prosessien hallintaan sekä työkaluja ja menetelmiä ihmisten johtamiseen.

Lisätiedot: Marika Vesin, marika.vesin@hel.fi, puh. 310 43273, 040 334 1385.

Loppuvuodesta käynnistyvät esimiesvalmennukset Oiva JET 2017 – johtamisen erikoisammattitutkinto Oiva JET on noin 1,5 vuotta kestävä valmennus, joka rakentuu tutkintoon valmistavasta koulutuksesta sekä johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamisesta työelämän tutkintotilaisuuksissa. Ryhmään otetaan 25 osallistujaa.

Lähiesimiestyön ammattitutkinto, LAT Tavoitteena on, että kaikki kaupungilla aloittavat esimiehet suorittavat lähiesimiestyön ammattitutkinnon. Oppisopimuskoulutuksena toteutettava tutkinto koostuu kolmesta osasta: suunnitellusta ja ohjatusta työssä oppimisesta, tutkintoon valmentavasta koulutuksesta ja lähiesimiehen ammattitutkinnon suorittamisesta työelämän tutkintotilaisuuksissa.

Lisätiedot: Marita Raitaranta, marita.raitaranta@hel.fi, puh. 310 43757, 050 597 6245.

Helsingin henki / lokakuu 2017

29

Ilmoitustaulu Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Tiedot palstalle: henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 16. marraskuuta.

Kirjallisuuden kiehtovat vuosikymmenet Eero Nelimarkka (1891–1977) oli 1930-luvulta lähtien yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijoista.

HAMin näyttely keskittyy nuoren Nelimarkan 1910ja 1920-lukujen teoksiin, joiden innoituksen lähteenä olivat Pariisin modernit taidevirtaukset ja monikansallinen taiteilijaelämä. Varhaisten teosten keskeisiä aiheita olivat ihmiskuvat, joihin kuuluu muun muassa koskettavia lapsimuotokuvia sekä mittava omakuvien sarja. Näyttely on auki 4.2.2018 asti. hamhelsinki.fi

Tulevat lukupiirit 2.11. 1990-luku. Eeva Joenpelto: Tuomari Müller, hieno mies ja Markku Kuisma: Yksinkertaisuuden ylistys

Silta – Terveisiä kahdesta tasavallasta

Kulttuurikeskus Caisassa vietetään Nuorten viikkoa 9.–14.10. Viikon aikana pureudutaan elämään, pelkoihin, kauneuteen, välittämiseen ja rohkeuteen.

Tapahtumassa pohditaan myös, millaisessa ympäristössä elämme ja mitä on vastuullinen kuluttaminen.

Tyttöjen päivänä 11.10. Caisassa järjestetään työpajoja ja tapahtumia tytöille. Ohjelmaa on myös pojille, äideille, isille, tädeille, sedille ja isovanhemmille.

Ohjelmaan kuuluu muun muassa kauneuden käsittelyä sen monissa eri muodoissa, miten kehomme muuttuu iän myötä ja mikä saa meidät tuntemaan, että emme sellaisenaan kelpaakaan. Kävijöitä ilahduttaa nuorten ja ikäihmisten catwalk-tapahtuma sekä Caisassa ja Annantalolla pidettävä skeittitapahtuma ja nuorten oma skeittiaiheinen näyttely. caisa.fi

Kuva: Helsingin kaupunginmuseo

Sateenkaari-muistelua ja partoja parrattomille

30

Helsingin kaupunginmuseon Helsexinki-näyttely haastaa pohtimaan, kenellä on oikeus olla oma itsensä ja kuka saa äänensä kuuluviin. Maksuton näyttely on auki 28.1.2018 asti.

Kaupunginmuseo järjestää monenlaisia tapahtumia aiheeseen liittyen. Esimerkiksi taitelija Heidi Lunabba valmistaa Studio Vilgefortisin partastudiossa 27.10. klo 14.30–18.30 partoja ja viiksiä kaikille parrattomille. Kaikista parta-asiakkaista otetaan muotokuva, kun parta on valmis.

Sateenkaari-Helsinki-muistelupajassa voi muistella Helsinkiä sateenkaarivinkkelistä. Pajassa muistellaan esimerkiksi sitä, millainen kaupunki on ollut sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen näkökulmasta ja millaisia tempauksia historiassa on järjestetty. Paja toteutetaan Helsexinki-näyttelyn yhteydessä 22.11. klo 14–15.30 yhteistyössä Setan seniorityön kanssa. helsinginkaupunginmuseo.fi

Helsingin henki / lokakuu 2017

Lukupiiri kokoontuu Töölön kirjaston Keinoryhmätilassa (3. krs.), Topeliuksenkatu 6. helmet.fi.

Anna mun olla!

Kuva: iStock

Suomi ja Viro itsenäistyivät Venäjän vallankumouk­ sen jälkimainingeissa muutaman kuukauden välein 1917 ja 1918. Neuvostoliiton ja Saksan miehityskausien jälkeen Viro palautti itsenäisyytensä 1991. Maiden yhteneväisyyksiä ja eroavuuksia, kansallistuntoa, kansallisuusuhoa ja itsenäisyyttä esitellään sekä historian valossa että taiteen keinoin Virka Galleriassa 13.10.–25.2.

Näyttelyssä ovat mukana nykytaiteilijat Alexei Gordin, Marja Helander, Flo Kasearu, Johanna Ketola, Karel Koplimets, Tatjana Muravskaja, Sepideh Rahaa ja Sanni Seppo. virka.fi

14.12. 2010-luku. Emmi Itäranta: Teemestarin kirja ja Ennen olin pakolainen, toim. Markku Kähkönen.

Metsäfestivaali Kallion ytimessä Kalliossa sijaitseva Opistotalo muuntuu metsäfestivaalin ajaksi monimuotoiseksi mielikuvien, tarinoiden ja muistojen metsäksi. Perjantaina 1.12. klo 14–21 ja lauantaina 2.12. klo 12–18 avoinna olevassa festivaalissa on ohjelmaa koko perheelle.

Metsäfestivaalissa voi nauttia esityksistä ja näyttelyistä, osallistua työpajoihin, kutsua ystäviä piknikille ja telttailemaan tai vetäytyä Impivaaraan kuuntelemaan kuusten kuiskintaa. Metsäisistä maisemista voi nauttia erilaisilla reiteillä kuten Seikkailupolulla, Hemmottelupolulla ja Kansallismaisemassa. hel.fi/sto/fi > Luennot ja tapahtumat > Tapahtumat

Kuva: iStock

Nuori Eero Nelimarkka HAMissa

30.11. 2000-luku. Heidi Köngäs: Jokin sinusta sekä Pirjo Houni ja Maria Romantschuk: Ei, rouva presidentti.

Kuva: iStock

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Töölön kirjastossa kokoontuu kerran kuussa Suomi 100 -lukupiiri, jossa luetaan Suomen eri vuosikymmeniä käsittelevää kauno- ja tietokirjallisuutta. Jokaisella lukupiiritapaamisella keskitytään yhteen vuosikymmeneen. Tapaamiset ovat avoimia kaikille kirjallisuudesta kiinnostuneille. Vetäjinä toimii Töölön kirjaston henkilökunta.

Ristikko 3/17 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 16.11. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja Ristikon oikea vastaus löytyy 16.11. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 2/2017:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Tommy Ahlfors, Anneli Salovaara, Paula Nisula, Pirkko Eskelinen ja Ulla Vainio.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki / lokakuu 2017

31

Uusi duuni lokakuu–marraskuu

7.–8.10.

Valoa kohti Kruunuvuorenrannan valo- ja maisemateos Öljysäiliö 468 on jälleen yleisölle auki. Säiliön valojen tuiketta voi ihailla lauantaina 7.10. ja sunnuntaina 8.10. klo 18–21. Saapuminen: Haakoninlahdenkatu, josta opasteviitta öljysäiliölle. Vapaa pääsy. hel.fi > Kaikki uutiset

8.10.

Koe jalopuiden ruska

Kuva: Juho Kuva

Valloitu Meilahden arboretumin jalopuiden ruskasta sunnuntaina 8.10. klo 13–15. Luontoretkelle lähdetään Paciuksenkadun ja Johannesbergintien kulmasta. Vapaa pääsy. hel.fi > Kaikki tapahtumat > Hae: luontoretki

15.10.

Perheiden palvelut saman katon alla Kuka: Raija Saavalainen-Kourula Ammatti: osastonhoitaja Töihin: 12.6.

Toimipaikka: Itäkadun perhekeskus, sosiaali- ja terveystoimi Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Koordinoin uudessa Itäkadun perhekeskuksessa lähinnä neuvolatoimintaa. Olen sisällön asiantuntijana terveydenhoitajille. Perhekeskukseen on keskitetty Myllypuron, Kivikon ja Kontulan neuvolat. Myöhemmin mukaan tulee vielä Herttoniemen neuvola.

Mitä erilaista uudessa perhekeskuksessa on?

Ensimmäistä kertaa samassa talossa ovat neuvolapalvelut ja muut lapsiperheiden palvelut, kuten fysioterapeutit, toimintaterapeutit, alle kouluikäisten lasten suunterveys, lapsiperheiden sosiaaliohjaus, neuvolapsykologit, puheterapeutit, vammaispalvelu, lapsiperheiden kotipalvelu ja lastensuojelu. Keskukselle on ollut tilausta. Yhteydenpito ja tapaamisten järjestäminen eri toimijoiden ja perheiden kanssa on nyt paljon helpompaa kuin ennen.

Millaista perhekeskuksen toiminta on?

Sen lisäksi, että jokainen toimija hoitaa omaa erikoisalaansa, teemme moniammatillista yhteistyötä. Se tarkoittaa sitä, että voimme viikkotiimissä

32

Helsingin henki / lokakuu 2017

miettiä, ketkä pystyvät parhaiten auttamaan lasta ja perhettä. Yhteistyöllä autamme niitä perheitä, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Varhaiskasvatus on myös mukana ja tosi tärkeä yhteistyökumppani.

Mitä teit aiemmin?

Olin Myllypuron, Laajasalon ja Herttoniemen neuvoloiden osastonhoitajana. Olen ollut kaupungin palveluksessa 1980-luvun alusta lähtien.

Mihin asioihin olet tarttunut ensimmäisenä?

Olen tehnyt tiivistä yhteistyötä perhekeskuksen muiden esimiesten kanssa alusta asti. Sen lisäksi olen hoitanut käytännön asioita. Kuljen mittanauha kädessä, vielä on kalustehankintoja tekemättä.

Mikä on haasteellista, mikä kivointa työssäsi?

Alussa on paljon suunnittelutyötä. Täytyy luoda yhteiset toimintatavat, sillä tähän asti jokaisella neuvolalla ja myös muilla toimijoilla on ollut omansa. Kivointa on hyvä työyhteisö. Meillä on yhteinen tahto, että perhekeskuksesta tulee toimiva ja onnistunut.

Missä asut ja mitä teet vapaa-aikanasi?

Asun Tammisalossa ja kuljen töihin julkisilla tai pyörällä. Kesällä vapaa-aikani kuluu piha- ja puutarhatöissä. Talvella rentoudun konserteissa. Minulla on Radion sinfoniaorkesterin kausikortti.

Siinä vaiheessa, kun orkesterin viritysäänet alkavat, työasiat unohtuvat. HH

Itäkeskuksen uimahallissa vietetään sunnuntaina 15.10. suurta vesiliikuntapäivää, jolloin LIVTeema-jumppiin voi osallistua pelkällä uimahallin sisäänpääsymaksulla. Kahvakuulajumppa on klo 15–15.50 ja foam roller -jumppa klo 16–16.50. Uimahallin liikuntasali, Olavinlinnantie 6. hel.fi > Kaikki tapahtumat > Hae: vesiliikuntapäivä

3.11.

Kamarimusiikkia yhdessä!

Helsingin kaupunginorkesterin ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Yhdessä!-konserttisarjassa kuullaan kamarimusiikkia ennen kaupunginorkesterin iltakonsertteja 3.11. sekä 15.12. klo 18– 18.45. Musiikkitalon päälämpiö, Mannerheimintie 13 A. Vapaa pääsy. helsinginkaupunginorkesteri.fi

15.11.

Viihdy kirjailijaillassa Kirjailija Markus Leikola kertoo ja keskustelee Uuden maailman katu -teoksestaan ja nykyaikaa koskevista näkemyksistään Malmitalon kirjailijaillassa 15.11. klo 18–19.30. Malmin kirjasto, Ala-Malmin tori 1. Vapaa pääsy. hel.fi > Kaikki tapahtumat > Hae: kirjailijailta

22.11.–7.12.

Yhteen punotut Stoan galleriassa paneudutaan osallistavaan käsityötaiteeseen. Kaikille avoimissa työpajoissa opetellaan monikäyttöinen makrame-käsityötekniikka ja valmistetaan yhteisöllistä tekstiilitaideteosta Yhteen punotut -näyttelyyn. Työpajat pidetään ke 22.11. klo 17–19, to 23.11. klo 16–18, la 25.11. klo 11–14, ti 28.11. klo 16–18, to 30.11. klo 16–18, ja to 7.12. klo 16–18.

Stoa, Turunlinnantie 1. Vapaa pääsy. stoa.fi

Kuva: Rhinoceros Oy

Osallistu vesiliikuntapäivään