Helsingin henki 3/2018

henki Helsingin

03 2018

hel.fi/helsinginhenki

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

Minna Paajanen liikuttaa kaupunkia

20

TEEMA

DUUNISSA

H Y V I N VO I N T I

Helsinki tähyää­ ­kongressikaupungiksi

Oikeuspalvelut palvelee koko kaupunkia

Korvaava työ on ­lyhytaikainen järjestely

06

10

26

Tehdään parempi kaupunki

ru u L

a

it a R

Kuvat: Koirien omistajat

te e P a

n osi

R

ris o D

//vinkki Lukukoira kuuntelee Miksi kirjastoissa tassuttelee veikeitä koiria? Kirjastoissa vierailevat koirat ovat lukukoiria, jotka kuuntelevat, kun joku lukee ääneen. Kirjastojen tarjoama lukukoirapalvelu on tarkoitettu kaikenikäisille, jotka kokevat tarvitsevansa rohkaisua ääneen lukemiseen ja haluavat kehittää lukutaitoaan. Koira kuuntelijana ei arvostele, takerru virheisiin tai keskeytä, vaan lukija voi rauhassa harjoitella lukemista. Koira myös kuuntelee kaikilla kielillä.

Lukukoirapalvelu on maksuton 15 minuutin tuokio. Aika varataan kirjastosta. Palvelua käyttävät pääasiassa lapset, mutta myös aikuisasiakkaat ovat tervetulleita. Koirat ja heidän ohjaajansa ovat vapaaehtoisia, ja ohjaaja valvoo lukuhetkeä, mutta ei puutu siihen.

Koirilla on pääsääntöisesti joko Suomen Kennelliiton Lukukoira- tai Kaverikoira-koulutus. Ne käyttäytyvät lukuhetken aikana rauhallisesti istuen tai maaten. Koirille voi myös varata silityshetken ja silloin voi vaikka rupatella päivän tapahtumista. Kirjastot toivottavat kaikki tervetulleeksi kokeilemaan!

Vastaajina: kirjastonhoitaja Saija Savo­ lainen, Töölön kirjasto ja kirjastonhoitaja Riia Ollanketo, Puistolan kirjasto helmet.fi

Nyt Helsinki tunnetummaksi

K

un Helsinki saa hoitaakseen kongressin, tapahtuman tai kokouksen, kaikki hoituu.

Turvallisuus, liikennejärjestelyt, viestintä ja markkinointi tekevät yhteistyötä ja takaavat, että järjestelyt toimivat.

Maailman toimivin kaupunki pääsi todelliseen tulikokeeseen heinäkuussa, kun kahden viikon varoitusajalla rakensimme Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien huipputapaamiselle puitteet. Kaikki keskeiset tahot niin kaupungilla, ulkoministeriössä kuin Tasavallan Presidentin Kansliassa tekivät töitä vuorokauden ympäri saattaakseen kokousjärjestelyt valmiiksi sekä vieraat, heidän seurueensa ja tuhannet toimittajat tuntemaan itsensä tervetulleiksi.

Toimittajille on tärkeintä, että he voivat tehdä työtään helposti ja vaivattomasti. Finlandia-taloon rakennettiin puitteet medialle, joissa itsekin haluaisi tehdä töitä. Alusta lähtien oli selvää, että toimittajille haluttiin tarjota­ myös elämyksiä. Kesäisten antimien lisäksi sattui vielä sopivasti, että kaupunki kylpi lämmössä ja näytti siten

2

Helsingin henki / lokakuu 2018

parhaat puolensa. Tähtitoimittajien someseuraajat pääsivät kokemaan, millainen kesä-­Helsinki on päivällä ja yöllä.

Viime vuonna Helsinki isännöi 367 kansainvälistä järjestötapahtumaa, joihin osallistui lähes­­ 72 000 vierailijaa. Tapahtumien määrä kasvoi lähes kolmanneksen vuoteen 2016 verrattuna. Meillä on hyvä maine tapahtumien, kokousten ja kongressien järjestäjänä, mutta Helsingin tunnettuus kaipaa parantamista.

Helsinki on Euroopan unionin puheenjohtajamaa ensi heinäkuusta vuoden loppuun. Kaikki Suomessa pidettävät EU-kokoukset pidetään nyt Helsingissä. Kaupunkiin odotetaan noin 20 000 kokousvierasta. Meillä on hyvä ­tilaisuus näyttää joka päivä puolen vuoden ajan, millainen kaupunki on, miten se toimii ja missä se voi tarjota esimerkkiä muulle maailmalle.

Tässä numerossa kerrotaan sivulta 6 alkaen, miten Helsinki aikoo kehittyä kongressi- ja tapahtumakaupunkina.

päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Tässä numerossa 04 Ajassa 06 Teema Helsinki hakee suuria kongresseja, joissa se voi tuoda helsinkiläistä ­osaamista esiin.

10 Duunissa

26

Hyvinvointi

Sairauspoissaololle voi olla parempi vaihtoehto, korvaava työ .

Oikeuspalvelut palvelee koko kaupunkiorganisaatiota ja tarjoaa kokonaisvaltaista apua juridisiin haasteisiin.

32

14 Työkalut Office 365 -pilvipalvelu otetaan ­käyttöön pala palalta.

Uusi duuni

Viestintäjohtaja Liisa Kivelä vetää uutta viestintäosastoa, johon kuuluvat viestintä, markkinointi, osallisuus ja vieraanvaraisuus.

15 Ympäristö Biosata-hankkeessa siirrytään täysin uusiutuvan polttoaineen käyttöön.

16 Reppari Helsingin Henkeä jo 30 vuotta.

20

21 Gallup Mikä Helsingin syksyn tarjonnasta nappaa?

Ammatti

Liikkumisohjelma on yksi Helsingin strategisista kärkihankkeista.

Projektipäällikkö Minna Paajanen haluaa arkiliikuntaa päiviimme.

24 Asukas Osallistuva budjetointi antaa mahdollisuuden kapunkilaisille rakentaa ­Helsinkiä yhdessä.

29 Työterveys Helsinki Apua tarjolla omien voimavarojen vahvistamiseen.

30 Liikkeellä Näyttelyitä, liikettä ja muuta menoa syksyyn.

12

Hanke

Asukkaiden kokemus kaupungin palveluista­ halutaan täydeksi ­kympiksi.

31 Ristikko 32 GoGo Ota talteen loka–marraskuun menovinkit.

22

Kaffella

Queer Stadi -verkosto edistää tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa ­henkilöstöpolitiikkaa.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT HENKILÖSTÖ­V IESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2018 Pj Sari Lehikoinen, Raili Tanhuan­pää, Lotta Henriksson, Markus Snellman, Marja Nikkola (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Stefan Loman (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. (90) 15661, ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2018 PAINOS 37 500 kpl 30. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti).

Ilmestymisajat 2018 nro ilmestyy 4 7.12.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Helsingin henki / lokakuu 2018

3

Kuva: iStock

Ajassa

Kuva: iStock

Matka- ja kululaskujen käsittelyvaiheet onnistuvat myös M2 Mobiililla. Sen kautta voi hoitaa matkalaskuja, liittää kuitteja ja muita liitteitä ilman skannausta. Ohjeet käyttöön: Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Taloushallintopalvelut > Matkahallintapalvelut

Lapset valtaavat työpaikat Lasten oikeuksien viikko huipentuu perjantaina ­23. marraskuuta vietettävään Lapsi mukaan töihin ­-päivään. Tuolloin lapset ovat tervetulleita mukaan vanhempien työpaikoille katsomaan, millaista työnteko on ja missä vanhemmat viettävät päivät.

Kaupunki osallistui teemapäivään ensimmäistä kertaa viime vuonna.

– Työntekijät ovat kertoneet, että on ollut upeaa, kun oma lapsi on voinut olla töissä ja seurata vanhemman arkea. Haluamme myös tällä tavoin kertoa, että olemme perheystäväl-

linen työantaja, henkilöstö­politiikan päällikkö Asta Enroos kaupunginkansliasta sanoo.

Kokemukset olivat niin hyviä, että kaupunki haluaa kannustaa tänäkin vuonna työpaikkoja osallistumaan päivään parhaaksi katsomallaan tavalla ja tekemään siitä ikimuistoisen niin lapsille kuin työntekijöillekin.

Päivään osallistumiseen sekä työn ja muun elämän yhteensovittamiseen kannustavat myös ­oikeus- ja työministeri, lapsiasiavaltuutettu ja ­Lastensuojelun Keskusliitto yhteistyössä työ­ markkinajärjestöjen kanssa.

Perehdy palvelussuhdeasioihin -sivulle on koottu linkkejä sivuille, joissa kerrotaan kaikki työ- ja palvelussuhteeseen liittyvät asiat. Siellä on keskitetysti tiedot työajasta, sairastumisesta, palkasta, palkitsemisesta, lomista ja vapaista sekä palvelussuhteen alkamisesta ja päättymisestä.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Perehdy palvelussuhdeasioihin

Kaupunkitilojen käyttöön on julkaistu ohje. Se on päivittyvä digitaalinen käsikirja julkisen ulkotilan suunnitteluun. Ohje tarjoaa tietoa julkisen tilan hankintojen, suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon suunnittelijoille, viranomaisille ja päättäjille. kaupunkitilaohje.hel.fi

Kausi-influenssarokotukset alkavat lokakuussa Työterveyshuolto tarjoaa jälleen kausi-influenssarokotuksen kaupungin henkilöstölle Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusten mukaisesti. Työterveyshuolto järjestää kaksi tehorokotusviikkoa työterveysasemalla 29.10.–2.11. ja 12.–16.11., Helsinginkatu 24. Tervetuloa!

Suomen 21 suurimman kaupungin johtajat vahvistavat yhteistyötään Kiinaan liittyvissä kysymyksissä ja perustavat Kiina-yhteistyöhön verkoston. Yhteistyö aloitetaan matkailun, talviurheilun sekä kestävän kehityksen alueilta. Yhteistyö voi tuoda merkittävää lisäarvoa kaupunkien ja kiinalaisten kaupunkien sekä laajemmin Suomen ja Kiinan välisille suhteille ja yhteistyölle.

Vielä ehdit vastata Kunta10tutkimukseen!

Helenin maanalainen lämpö- ja jäähdytyslaitos otettiin käyttöön Esplanadin puiston alla 50 ­metrin syvyydessä. Laitoksen pumpuilla tuotetaan kaukolämpöä ja -jäähdytystä. Sen yhteydessä sijaitsee myös 25 miljoonan litran kylmävesivarasto.

– Hukkalämpöä hyödyntävä jäähdytyslaitos ­vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, kuten kivihiilestä ja ottaa askeleen kohti kestävämpää energiantuotantoa ja energiansäästöä.

Tällainen kiertotalous sopii hyvin maailman toimivimmalle kaupungille, ja se tukee hyvin Helsingin kunnianhimoista hiilineutraaliustavoitetta, sanoi apulaispormestari Anni Sinnemäki laitoksen vihkiäispuheessaan.

Helenillä on nyt kaksi isoa maanalaista lämpöpumppulaitosta, joissa tuotetaan kaukolämpöä ja -jäähdytystä. Toinen sijaitsee Sörnäisissä.

4

Helsingin henki / lokakuu 2018

Kuva: Helen / Jari Kippola

Lämpö- ja jäähdytyslaitos käyttöön Espan alla

Työhyvinvointia tutkiva Kunta10-tutkimus on ­parhaillaan käynnissä. Kysely on lähetetty kaikille kaupungin vakituisille työntekijöille sekä pitkäaikaisille sijaisille. Kyselyyn voi vastata 31.10. asti.

Vastauksesi on tärkeä, sillä siten pystyt vaikuttamaan työhyvinvoinnin kehittymiseen ja siihen, ­millaista työelämä meillä Helsingissä jatkossa on.

Kyselyyn vastaaminen on ehdottoman luottamuksellista. Tutkimuksen toteuttaa Työterveys­ laitos, joka käsittelee kaiken tutkimustiedon nimettömästi ja ehdottoman tietoturvallisesti Työterveyslaitoksella. Kyselyyn voi vastata työajalla.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Kunta10-tutkimus

Kuva: iStock

Ulkomaalaistaustaisten koulutustaso oletettua korkeampi

Joka viides helsinkiläinen on alle 30-vuotias Tämän vuoden alussa Helsingissä asui 137 079 nuorta 15–29-vuotiasta. Joka viides helsinkiläinen on 15–29-vuotias. Nuorista 17 prosenttia oli ulkomaalais­ taustaisia. Maahanmuuttajien toisen sukupolven määrä kasvaa. Jo lähes puolet 15–19-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista on syntynyt Suomessa.

Koulutuksessa olevien ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa. Vuoden 2016 lopussa 82 prosenttia toisen sukupolven 16–18-vuotiaista oli toisen asteen koulutuksessa. Kaikista helsinkiläisistä saman ikäisiä oli koulutuksessa 87 prosenttia.

Seitsemän prosenttia nuorista oli työn ja koulutuksen ulkopuolella. Peruskoulusta toiselle asteelle siirtyminen on kuitenkin parantunut ja samalla alueiden ja koulujen väliset erot ovat kaventuneet.

Joka neljäs työssä käyvistä on alle 30-vuotias.

Työttömien nuorten määrä vähenee ja työttömyysaste on pienentynyt kaikissa peruspiireissä.

Kouluterveyskyselyn mukaan nuorista noin 70 prosenttia kokee elämän olevan hallinnassa ja heillä on tunne pärjäämisestä. Lähes kolme neljäsosaa oli tyytyväinen elämäänsä. Pojat olivat tyttöjä useammin tyytyväisiä.

Omatoimisesti liikkuu viikoittain kolme neljästä yläastelaisista ja lukiolaisista sekä kaksi kolmesta ammatillisen koulutuksen opiskelijoista. Noin yhdeksän nuorta kymmenestä kertoo, että heillä on viikoittainen harrastus.

Noin puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla. Ulkomaalaistaustaisten asema työmarkkinoilla on suomalaistaustaisia heikompi: heidän työsuhteensa ovat useammin määräaikaisia tai osa-aikaisia. Suuri osa pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista on tehtäviinsä ylikoulutettuja.

Vaikein tilanne sekä työmarkkinoilla että ylipäätään kotoutumisen osalta on pakolaistaustaisesti Suomeen tulleilla. Vaikka suomen tai ruotsin kielen taito on keskeisen tärkeää työmarkkinoilla ja kotoutumisessa, pääkaupunkiseudulla on myös paljon työpaikkoja, joihin voi työllistyä osaamatta kotimaisia kieliä.

Ulkomaalaistaustaiset muuttavat Suomeen yleisimmin perhesyiden ja avioliiton takia. Myös työ ja opiskelu ovat yleisiä maahanmuuttoperusteita. Pakolaistaustaisten osuus seudun ulkomaalaistaustaisista on noin kymmenen prosenttia.

Pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista ­vajaa seitsemänkymmentä prosenttia samastui täysin tai melko paljon taustamaahansa ja noin kolmannes puolestaan täysin tai melko paljon suomalaisuuteen.

Kaupunginkanslian raportti antaa yleiskuvauksen ulkomaalaistaustaisten kotoutumisesta, hyvinvoinnista ja muusta elämäntilanteesta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. hel.fi > Kaupunki ja hallinto > Tietoa Helsingistä > Tilasto- ja tutkimustietoa Helsingistä

nuortenhyvinvointikertomus.fi

Diplomi-insinööri Mikko Rusama aloitti kaupungin digitalisaatiojohtajana elokuussa. Hän tuli kaupungille Yleisradiosta, jossa hän johti Ylen verkkopalveluiden kehittämistä.

Digitalisaatiojohtaja edistää digitalisaation hyödyntämistä kaupungin organisaatiossa, tuottaa ­kaupunkistrategian toteutumisen kannalta keskeisiä digitaalisia uudistuksia ja johtaa niihin liittyviä muutosprosesseja.

– Helsingin kaupunkistrategia on kunnianhimoinen ja innostava. Sen onnistumisessa digitalisaation tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisellä on merkittävä rooli. Digitalisaatio muuttaa kaikkia toimialoja, toimintatapoja ja kulttuuria tehden kilpailusta myös entistä kansainvälisempää ja rajat ylittävää. Suomen pääkaupungin menestys on koko Suomen kannalta tärkeää. Aloitan työni perusteellisella ruohonjuuritason havainnointikierroksella. Kuuntelen, mikä toimii ja mikä ei, ja sen pohjalta muodostan ­yhteistyössä kokonaiskäsityksen, mihin suuntaan kaupungin eri toimintoja tulee kehittää, Mikko ­Rusama sanoo.

Kuva: Pertti Nisonen

Mikko Rusama aloitti digitalisaatiojohtajana

Helsingin henki / lokakuu 2018

5

HELSINKI TÄHYÄÄ YHÄ MENESTYVÄMMÄKSI KONGRESSI- JA TAPAHTUMAKAUPUNGIKSI

Kaupunki hakee suuria kongresseja, joissa se voi tuoda helsinkiläistä osaamista esiin.

Kasvua tavoitellaan myös kansainvälisistä yritystapahtumista.

H TEKSTI Katja Alaja

elsinki Marketingin myynti- ja markkinointijohtaja Vappu ­Mänty on iloisella tuulella.

Kaupungin oma markkinointiyhtiö on jälleen kotiuttanut suuren tieteellisen kongressin Helsinkiin.

– Kyseessä on tapahtuma, joka järjestetään vasta vuonna 2023. Se kuvaa hyvin sitä, kuinka varhain valmisteluja yleensä tehdään.

Esimerkki kuvaa hyvin myös sitä kunnianhimoa, joka Helsinki Marketingilla on. Se haluaa kehittää kaupungista yhä menestyvämmän kongressi- ja tapahtumapaikan.

– Tavoittelemme mahdollisimman korkeaa sijoitusta kansainvälisessä kongressivertailussa sekä lisää suuria kongresseja ja osallistujia, Mänty kiteyttää.

6

Helsingin henki / lokakuu 2018

Kuva: iStock Kuva: Roope Permanto

– Tavoittelemme mahdollisimman korkeaa sijoitusta kansainvälisessä kongressivertailussa sekä lisää suuria kongresseja ja osallistujia, Vappu Mänty kiteyttää.

Kaikki ensiavusta lähtien sisältyy tarjoukseen, ja palvelut todella saa.

Kongressien määrää mittaavassa The Union of International Associationsin eli UIA:n vertai­ lussa Helsinki on nyt sijalla 20 ja edellisvuonna sijalla 15. Tuolloin kaupunki meni ensimmäisen kerran Tukholman ja Kööpenhaminan edelle.

Ennätysmäärä kongressivieraita Muidenkin lukujen valossa Helsingillä menee jo melkoisen mukavasti. Viime vuonna Helsinki isännöi yhteensä 367 kansainvälistä järjestö­ tapahtumaa, joihin osallistui lähes 72 000 vie­ railijaa. Tapahtumien määrä kasvoi lähes kol­ manneksen vuoteen 2016 verrattuna.

Tällä on taloudellista merkitystä, sillä Talous­ tutkimuksen mukaan Helsinkiin tulevat kong­ ressi­vieraat kuluttavat noin 300 euroa vuoro­ Helsingin henki / lokakuu 2018

7

kaudessa­ja kongressien keskimääräinen kesto on pitkä, 4,6 vuorokautta. Vertailun vuoksi kansainväliset risteilyvieraat käyttävät päivässä noin 65 euroa.

– Molempia tarvitaan. Kongressimatkailijoiden tulovaikutus on vierailijaryhmän kokoon nähden varsin suuri, ja kansainvälisen risteilymatkailun hyvä tulovaikutus perustuu puolestaan määrään, Mänty taustoittaa.

Helsingillä on paljon vahvuuksia. Tasokkaissa, turvallisissa ja toimivissa kaupunki- ja kokouspuitteissa tapaamiset sujuvat. Paikasta toiseen voi tyypillisesti kävellä. Myös Pietarin ja Tallinnan läheisyys ovat valtteja vapaa-ajan ohjel­ massa.

– Luotettavuus näkyy siinäkin, että Helsingissä hinnoittelemme kongressipalvelut läpinäkyvästi. Kaikki ensiavusta lähtien sisältyy tarjoukseen, ja palvelut todella saa. Saamme myös aika paljon kiitosta siitä, että meistä välittyy hyvä yhteishenki ja lämpö, Mänty sanoo.

Meillä on hyvä maine järjestö­ kongressien järjestäjänä.

Kuva: AP/Lehtikuva

8

Helsingin henki / lokakuu 2018

Trumpin ja Putinin tapaaminen päättyi kehuihin

Tehokas päätöksenteko, toimiva kaupunki ja elämystuokiot siivittivät Helsingin mediasuosioon.

Torstai 28.6. kello 15. Tuolla hetkellä varmistui tieto – Mediaa palveleva verkkosivusto oli pystysYhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Venäsä päivässä, ja teimme nopeasti yhteistyökumppajän presidentin Vladimir Putinin tapaamisesta Helneiden kanssa suomalaisella designilla sisustetun singissä maanantaina 16.7. oleskelutilan mediakeskuksena toimineeseen Fin – Seuraavana päivänä kello 12 me keskeiset toilandia-taloon. Toimittajat saivat rentoutua ja seuramijat istuimme suunnittelemassa yhdessä. Kaikilla ta jalkapallon MM-kisafinaalia tapaamista edeltäväoli pitkät toimenpidelistat, pormestarin erityisavusnä sunnuntaina, myynti- ja markkinointijohtaja Vaptaja Hanna Laine sanoo. pu Mänty Helsinki Marketingista kertoo.

Paikalla olivat kaupunkiympäristön, Staran, Myös välipalana tarjotut mansikat ja herneet, viestinnän ja markkinoinnin sekä turvallisuus- ja hanavedellä täytettävät vesipullot sekä Finlandia-tavalmiusyksikön edustajat. Varsinaiset kokousjärjeslon ulkopuolelle pystytetyt saunat keräsivät ylistystelyt olivat ulkoministeriön ja Tasavallan Presidentin tä. Erilaisia pieniä, mutta tärkeitä ideoita toteutetKanslian vastuulla. Helsinki viesti ja markkinoi medi- tiin lennossa. an, matkailijoiden ja kaupunkilaisten suuntaan sekä Kaupunki viestitti kokouspäivän tuomista muutuki poliisia delegaatioiden liikkumisessa esimertoksista asukkaille ja yrityksille ennakkoon aina niin kiksi aitaamalla alueita, siirtämällä autoja ja asentanopeasti kuin se sai tietoa ulkoministeriöltä ja Tamalla kiertotieopasteita. savallan Presidentin Kanslialta. Kokouspäivä su Tuosta lähtien kaupungin toimijat kokoontuivat jui hyvin liikenteenkin osalta, vaikka aikataulut osin päivittäin päättämään, organisoimaan, suunnittelemuuttuivat. maan ja toteuttamaan tapaamisen järjestelyjä.

Kun Laine ja Mänty miettivät kokouksen onnis – Saimme valtavasti ideoita myös kaupunkiyhtumista, he kokevat, että kaikki meni nappiin. Helteisöltä. Esimerkiksi kokouspäivänä väritimme joisingin vahva kokemus tapahtumajärjestäjänä antoi takin kulkuväyliä sulkeneet kuorma-autot Helsingin hyvän pohjan. Menoja pohdittaessa Helsingin osuus brändin mukaisilla teippauksilla, Laine sanoo. tapaamiseen liittyvistä järjestelykuluista markkinointi- ja viestintäinvestointeineen oli 200 000 euToimittajille parhaat puitteet ja elämyksiä roa, mikä tuntuu heistä pieneltä suhteessa saavuAlusta lähtien oli selvää, että toimittajille haluttiin tettuun mediahuomioon ja asiakaskokemuksiin. tarjota paitsi sujuvat ja toimivat työnteon puitteet – Lämmitti, kun eräs toimittaja totesi, että järjesmyös elämyksiä. Ulkoministeriö ja kaupunki tekivät telyt vetivät vertoja Naton huippukokouksen järjesyhteistyötä. telyille, Mänty sanoo.

Entä ne kehittämiset paikat?

– Meillä on hyvä maine järjestökongressien järjestäjänä erityisesti niiden asiakkaiden keskuudessa, jotka ovat jo toteuttaneet tapahtumia täällä. Suurena haasteena on Helsingin ja Suomen heikko kansainvälinen tunnettuus, Mänty sanoo.

Kokoustilojen ja hotellien kapasiteetti alkaa myös tulla vastaan, jos kongressin osallistujamäärä kipuaa yli 10 000:n. Suurimmat tieteelliset kongressit järjestetään usein kesäisin, kun on paljon myös muita matkailijoita. Syksyisin on runsaasti messuja, joten hotellit ja kokoustilat voivat yksinkertaisesti loppua kesken.

Suomalainen osaaminen framille Viestintä, markkinointi ja henkilökohtainen myyntityö ovat niitä keinoja, joihin Helsinki Marketing työssään luottaa. Sen tiimi tapaa suurten tieteellisten järjestöjen ja kongresseja järjestävien yritysten edustajia kymmenissä kansainvälisissä messu- ja myyntitapahtumissa vuosittain. Tapaamisia on kerrallaan 20–50.

Paukkuja laitetaan erityisesti niihin järjestäjiin, joiden tapahtumat edustavat Helsingille vahvoja aloja: terveys, koulutus, biotieteet ja smart & clean eli älykkäät ja puhtaat ratkaisut.

– Jos voimme lisäksi tarjota järjestön omaan alaan liittyvää erityistä ohjelmaa, muutumme todella kiinnostavaksi kohteeksi. Samalla markkinoimme helsinkiläistä ja suomalaista osaamista.

Kongressit voidaankin nähdä entistä enemmän paikallisen osaamisen markkinointialustana, Mänty kertoo.

Erityinen ohjelma voi esimerkiksi sisältää tutustumista uudenlaiseen oppimiseen ja oppimisympäristöihin tai terveysteknologian digitaalisiin ratkaisuihin, jotka on valjastettu palvelemaan hyvää potilaskokemusta vaikkapa uudessa lastensairaalassa.

– Päinvastoinkin on hyvä ajatella. Jos meillä on täällä Helsingissä Nobel-puhuja kongressi­ vieraana, olisi upeaa saada hänet pitämään ­puheenvuoro helsinkiläisille, Mänty visioi. HH

Kaikkien aikojen mediahuomio Helsingille • Kaupungissa vieraili noin 1 500 toi­mittajaa.

• Kansainväliset kanavat CNN, FOX News, CBS, AP, NBC ja Channel 4 News UK lähettivät tauotta suoraa ohjelmaa.

• 2.–20.7. julkaistuissa digiartikkeleissa Helsingin kokous mainittiin yli 343 000 kertaa. Artikkelit tavoittivat potentiaalisesti 342 miljardia lukijaa ja niiden mainosarvo oli 3,2 miljardia euroa.

• Kokouksesta julkaistiin artikkeleita 173 maassa; eniten Yhdysvalloissa, Venäjällä ja IsoBritanniassa.

• Helsingin kokous mainittiin yhteensä 647 739 kertaa sosiaalisessa mediassa.

• Kansainväliset tiedottajat ja tähtitoimittajat ylistivät Helsinkiä sosiaalisessa mediassa, mm.

Sarah Sanders (3,1 milj. seuraajaa), Anderson Cooper (1,5 milj. seuraajaa) ja Michael McFaul (2,45 milj. seuraajaa).

Lähde: Helsinki Marketing, Meltwater

Kuva: Roope Permanto

Inga Nyholm ja Riikka Lahdensuo luotsaavat Helsinkiä kohti Suomen tulevaa EU-puheenjohtajakautta.

Helsinki suunnittelee EU-puheenjohtajuuskautta osallistaen Kaupunki on alkanut varautua Suomen tulevaan EU-puheenjohtajakauteen. Uutta on laajan yhteistyökumppanijoukon ja kaupunkilaisten osallistaminen mukaan.

Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2019 heinäkuusta vuoden loppuun asti. Helsinki saa huomiota ja vastuuta, sillä kaikki Suomessa pidettävät EU-kokoukset järjestetään nyt pääkaupungissa toisin kuin aiemmin. Ministeri- ja virkamieskokoukset pidetään pääosin Finlandia-talossa. Kaupunkiin odotetaan noin 20 000 kokousvierasta.

Helsingin tehtävänä on tarjota toimivat, vieraanvaraiset ja turvalliset kokousja työskentelypuitteet, puheenjohtajuuskauden ohjelmaan niveltyviä kiinnostavia vierailukohteita sekä vapaa-ajan tekemistä poliitikoille, virkamiehille ja medialle.

– Meillä on tilaisuus näyttää joka päivä puolen vuoden ajan, että olemme maailman toimivin kaupunki. Haluamme myös tarjota vieraillemme mieleenpainuvia kokemuksia ja elämyksiä, yhteysjohtaja, EU-puheenjohtajuuskauden Helsingin koordinaatioryhmän puheenjohtaja Inga Nyholm kaupunginkansliasta kertoo.

Tulevaisuuden hyvinvointia yhdessä Valtioneuvosto koordinoi puheenjohtajuuskauden suunnittelun ja toteutuksen kokonaisuutta. Kun kansalliset teemat ovat selvillä, Helsinki kiinnittyy niihin toiminnassaan.

Erityissuunnittelija, Helsingin koordinaatioryhmän sihteeri Riikka Lahdensuo kaupunginkansliasta painottaa, että Helsinki haluaa saada mainetta kaupunkina, jossa tehdään tulevaisuuden hyvinvointia lisääviä tekoja yhdessä.

– Viestinnässä ja markkinoinnissa nostamme esiin kestävän kaupunkikehityksen teemoja. Helsinki toimii eurooppalaisena kärkiesimerkkinä muun muassa monimuotoisten kaupunginosien luomisessa sekä vähähiilisten kiertotalouden ratkaisujen kehittämisessä.

Kaupunki suunnitteleekin kaudelle kestävän kasvun ja hyvinvoinnin teemasta ammentavaa vierailukonseptia. Kehitystyöhön osallistuu omien toimijoiden ja valtioneuvoston rinnalla seutukumppaneita ja korkeakouluja.

Helsinki aikoo kutsua myös kaupunkilaiset mukaan yhteistyöhön.

– Olemme suunnitelleet, että EU:sta voisi tulla ilmiöoppimisen teema kouluihin syksyllä 2019. Lasten ja nuorten kautta pohdinnat esimerkiksi eurooppalaisista arvoista tai unionin päätösten vaikutuksesta omaan arkeen saavuttavat monet perheet. EU tulee lähemmäksi asukkaita myös kansalaistapahtumissa, Lahdensuo sanoo.

Puheenjohtajuuskauden suunnittelua vetää koordinaatioryhmä, jossa on paitsi Kanslian ja toimialojen edustajat myös valtioneuvoston kanslian EU-puheenjohtajuussihteeristön sekä Finlandia-talon edustajat. Mukana työssä on muutamia alaryhmiä kuten viestintä, tapahtumat ja kaupunkiympäristön turvallisuus.

– Valmistelujen etenemistä voi seurata Helmestä. Ideat ovat tervetulleita, ­Nyholm kannustaa.

Tiedot pj-kaudesta tulevat tänne: Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > ­EU-puheenjohtajuuskausi

Helsingin henki / lokakuu 2018

9

Duunissa

Minna Bakhtaoui, Nina Toivonen, Tuomas Dahlström ja Jenni Rope rohkaisevat ottamaan yhteyttä juridiikan asiantuntijoihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Oikeuspalveluista apua juridisiin pulmiin Kaupungin sisäinen lakiasiaintoimisto, oikeuspalvelut, palvelee koko kaupunkiorganisaatiota. Työyhteisö haluaa pitää kynnyksen matalana ja tarjota kokonaisvaltaista apua juridisiin haasteisiin.

TEKSTI Ritva-Liisa Sanneman KUVAT Roope Permanto

O

ikeuspalveluiden toimitiloihin käy­ dään historiallisen Kiseleffin talon basaarimaisesta hallista. Kolman­ nen kerroksen ikkunoista avautuu näkymä Senaatintorille ja yliopis­ ton suuntaan. Miljöö on arvokas, ja sisällä vallit­ see lämmin tunnelma. Kaupunginlakimies Jenni Rope ohjaa istumaan työhuoneensa pyö­ reän pöydän ääreen. Millaisia oikeuspalveluiden työt ja haasteet ovat?

10

Helsingin henki / lokakuu 2018

– Yksi haaste on se, että apua oikeudellisiin kysymyksiin lähdetään hakemaan vasta, kun ­tilanne on kriisiytynyt. Meillä on asiantuntemus­ ta löytää ratkaisuja oikeudellisiin haasteisiin.

Tärkein tehtävämme on ennaltaehkäistä risti­ riitojen syntymistä ja kärjistymistä, kunhan vain tieto niistä kulkeutuu meille, Rope sanoo.

Kollegat vs. johtava kaupunginasiamies Nina Toivonen ja lakimies Tuomas Dahlström yhteisöt ja verot -tiimistä sekä oikeuspalvelu­

assistentti Minna Bakhtaoui sopimukset ja hankinnat -tiimistä taustoittavat.

– On ymmärrettävää, että monesti ei tunnis­ teta, milloin kyseessä on juridinen ongelma, vaan yritetään ratkaista tilannetta omin avuin, Toivo­ nen sanoo.

– Kaikkien työaikaa kuitenkin säästyisi, jos asia annettaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa juridiikan asiantuntijoille, Dahlström sanoo.

He kaikki rohkaisevat ottamaan yhteyttä ­oikeuspalveluihin tai oman toimialan lakipalve­ luihin, matalan kynnyksen periaatteella.

Oikeudenmukaisempaa arkea Sydämestä ja kukasta ei tule ensimmäiseksi mieleen juridiikka, mutta juuri nuo visuaaliset elementit ovat valikoituneet kirkastamaan ­yksikön toimintaa. Sydänsymboli kehkeytyi ­oikeuspalveluissa viime vuonna kaupungin brändin sisäistämistyön tuloksena.

Oikeuspalveluiden palvelulupaus on kokonaisv­altaisen, ymmärrettävän ja edistyksellisen oikeus­ palvelun tuottaminen.

Vuoropuhelu ja työ­ teh­tävien jakaminen kasvattavat kaikkien osaamista.

– Haastoimme itsemme etsimään luovia r­ atkaisuja ja toimintamalleja. Huomasimme, että voimme tuottaa oikeudellisia palveluita uudella tavalla ja luoda sitä kautta työhyvinvointia hen­ kilöstölle, Bakhtaoui kertoo.

Toimintansa tavoitteeksi ja palvelulupauksek­ si yksikkö on asettanut kokonaisvaltaisen, ­ymmärrettävän ja edistyksellisen oikeuspalvelun tuottamisen.

Oikeuspalveluiden organisaatiorakenne on kuvattu kukan muotoon. Kukkasen terälehdillä havainnollistetaan yksikön neljän tiimin tuotta­ mia palveluita oikeusaloittain. Tiimien juridinen asiantuntemus käsittää muun muassa hallinnon ja palvelussuhteet, sopimukset ja hankinnat, ­rakentamisen ja vahingonkorvaukset sekä yhtei­ söt ja verot.

Yksikössä työskentelee 29 juristia ja 10 hallin­ topalveluhenkilöä, joista lähes jokaisen työn­ kuvaan kuuluu oikeudellisten asiantuntijatehtä­ vien hoitaminen.

Robotiikka tehostaa Ratkaisukeskeisyyteen pyrkiminen on merkin­ nyt työyhteisölle muun muassa mahdollisuutta kehittää kaupungin sisäisiä yhteisiä prosesseja.

Esimerkkinä Dahlström kertoo kaupungin saa­ tavien valvontaan liittyvästä robotisoinnista.

– Kyse on tietokoneohjelmasta, joka tarkas­ taa automaattisesti esimerkiksi konkurssiin menneiden yritysten tiedot ja etsii niiden jou­ kosta ne velalliset, joilta kaupungilla on saatavia.

Nyt työtä tehdään käsin. Robotiikan ansiosta prosessi tulee olemaan tehokkaampi, tiedon­ kulku parantuu ja virheiltä vältytään, Dahlström kertoo.

Toinen tärkeä toimintaa ohjaava tavoite on ­raja-aitojen madaltaminen tiimien välillä. Koska kaikki tiimit ovat samoissa tiloissa ja ovet huo­ neisiin pidetään pääsääntöisesti auki, asioista voi keskustella kenen tahansa kollegan kanssa. Vuo­ ropuhelu ja työtehtävien jakaminen kasvattavat kaikkien osaamista.

Yksikkö saa hoidettavakseen pieniä ja isoja toimeksiantoja. Pienet voivat koskea vaikka saa­ tavien perintää ja isot laajoja ja monimutkaisia hankkeita, kuten yhtiöittämisiä.

Sopimukset ja hankinnat Hankinnat Immateriaalioikeus Kilpailuoikeus Palkan takaisinperintä Yleinen sopimusoikeus

Hallinto ja palvelussuhteet Hallinto- ja kuntaoikeus Lahjat ja testamentit Julkisuus ja tiedonhallinta Palvelussuhdeasiat Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Valtionperinnöt Valtiontuki

Oikeuspalvelut

Rakentaminen ja vahingonkorvaukset Maankäyttö ja rakentaminen (MRL) Rikosasiat Vahingonkorvausasiat Ympäristöasiat Vakuutusrahasto

Yhteisöt ja verot Huoneenvuokraoikeudelliset asiat Laina- ja takausoikeudelliset asiat Perintä ja ulosotto Velkajärjestely- ja konkurssiasiat Vero-oikeus Yhteisöoikeudelliset asiat

Helmi > Kaupunki > Yhteiset palvelut > Oikeuspalvelut

Oikeuspalveluilla on Helmi-intrassa työkalen­ teri, johon listataan hoidettavana olevat isot stra­ tegiset toimeksiannot ja kehittämishankkeet.

Näin saadaan tietoa jaettua ja luotua mahdolli­ suus osaamisen jakamiselle yksikön sisällä.

Deadlinet ja tiedonkulku haasteina Oikeuspalveluissa suurin haaste liittyy kiiree­ seen. Juoksevia asioita on toisinaan niin pal­ jon, että työtehtävien hoitamista pitää priori­ soida. Työn luonteeseen kuuluu myös tiukka määräaikojen noudattaminen.

Toinen yleinen pulma on tiedonkulku kau­ punkiorganisaation sisällä. Toimeksiannon saa­ puessa ei aina saada kaikkia sen hoitamista var­ ten tarvittavia tietoja.

– Jos jotain on mennyt pieleen, kaikki faktat kannattaa kertoa rehellisesti. Emme ole tuoma­ reita, vaan tehtävämme on auttaa, juristit sanovat.

Hienointa työssä heidän mielestään on päästä katselemaan kaupungin hankkeita näköalapai­ kalta. Myös työn laaja-alaisuus, kouluttautumis­ mahdollisuudet ja monipuolisuus viehättävät.

Yksikössä tuntee tekevänsä töitä sekä henkilös­ tön että kaupunkilaisten oikeudenmukaisem­ man arjen eteen.

Vastikään lakimiehenä aloittanut Dahlström iloitsee saamastaan kannustuksesta ja ystävälli­ sestä vastaanotosta. Uutena työntekijänä hän on saanut työyhteisön kaiken tuen perehtymisessä työtehtäviin. HH Helsingin henki / lokakuu 2018

11

Hanke

Kohti täyden kympin ASIAKASPALVELUA Kuva: Istockphoto

Asukkaiden kokemus kaupungin palveluista halutaan täydeksi kympiksi.

Asiakaskokemukseen panostetaan, siitä halutaan palautetta ja palvelua kehitetään käyttäjien näkökulmasta joka toimialalla.

Kaupunkiympäristön toimiala kehitti asiakaspalvelun ajokortin, joka hyödyttää koko kaupunkia ja henkilöstöä.

TEKSTI Matti Välimäki

M

iksi autoni sai pysäköinti­ virhemaksun?

Tähän klassikkokysy­ mykseen löytyy nykyään vastaus kaupunkiympäris­ tön asiakaspalvelusta Sör­

näistenkatu 1:stä.

Kaupunkiympäristön asiakkuusjohtaja Pekka Henttonen kertoo, että Kalasatamas­ sa työskentelee kolmisenkymmentä asiakas­ palvelun ammattilaista, jotka vastaavat asiak­ kaiden kysymyksiin ja palautteeseen, jota saa­ daan kasvotusten, puhelimitse, sähköpostitse tai sähköisen palautejärjestelmän kautta.

– Kun asiakaspalvelutiskejä oli ennen toi­ mipisteiden yhteydessä ympäri kaupunkia, nyt kaikki löytyvät yhdestä paikasta. Asiak­ kaan kannalta on varmasti kätevää, että asia­ kaspalvelunumeroita on vain yksi: 09 310 22111, Henttonen sanoo.

Keskittäminen auttaa osaltaan myös asia­ kaspalvelumallien yhtenäistämistä. Tavoittee­ na on, että hieman erilaisista käytännöistä ja kulttuureista siirryttäisiin yhteen tapaan toi­ mia.

Jäähyväiset pompottelulle Kympissä käynnistyi viime vuonna hanke, ­jonka tavoitteena on hioa asiakaskokemus mahdollisimman hyväksi. Asiakaskokemuk­ seen vaikuttavat kaikki mielikuvat ja tunteet, jotka syntyvät, kun asiakas kohtaa kaupungin työntekijöitä ja palveluita digitaalisesti, puheli­ mitse tai kasvokkain.

Tavoitteena on antaa lopulliset jäähyväiset asiakkaan pompottelulle luukulta toiselle.

– Haluamme, että asiakas saisi vastauksensa mahdollisimman nopeasti ja selkeästi. Vaikka­ pa kaavoitusasioiden kaltaisissa pitkäkestoisis­ sa prosesseissa olisi hyvä, että palvelupolut oli­ sivat mahdollisimman yksinkertaisia ja helppo­ ja seurata.

12

Helsingin henki / lokakuu 2018

Asiakastyön ajokortti kaikkien käyttöön Kaupunkiympäristön toimialalla kehitetään asiakastyön ajokorttia, digitaalista oppimis­ ympäristöä. Ajokortin ensimmäinen versio on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä.

– Ajokortissa jokainen voi testata esimerkik­ si omaa pärjäämistään testeissä. Sitä voidaan käyttää myös taloon tulevan uuden väen kou­ luttamisessa, ja esimiehet löytävät sieltä vink­ kejä työyhteisön kehittämiseen.

Ideana on, että ajokortista tehdään sellai­ nen, että sitä voivat käyttää kaikki kaupungin työntekijät.

Ajokortti linkittyy kaupunkiympäristön Kymp-akatemiaan, joka tarjoaa laajemminkin materiaalia, jota voi hyödyntää koulutuksessa.

– Koulutuksen rooli korostuukin koko ajan, sillä maailma muuttuu kovaa vauhtia, eikä van­ halla osaamisella enää pärjää.

Helsinki-appiin uutta Maailma on muuttunut sitenkin, että perintei­ nen tiskillä asiointi alkaa olla jo katoavaa kan­ sanperinnettä.

– Keskeisessä roolissa palvelun parantami­ sessa on myös uusien sähköisten palvelukana­ vien tarjoaminen ja vanhojen kehittäminen käyttäjäystävällisemmiksi.

– Helsinki-appiin kehitetään parhaillaan ­uusia ominaisuuksia, Henttonen kertoo.

Ajatuksena on, että omasta älypuhelimesta pääsisi sovelluksen kautta helposti useimmin

Kuva: Helsingin kaupunki Lauri Rotko Kuva: Helsingin kaupunki Susanna Karhapää

Käsikirjasta tehoa palvelun parantamiseen

Mielikuvat ja tunteet vaikuttavat asiakaskokemukseen. käyttämiinsä kaupungin palveluihin, liittyivätpä ne sitten kirjastoon, kouluun, hammashoitoon tai vaikkapa kaupunkiympäristöön. Vetovastuu Helsinki-appin kehitystyöstä on kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla. HH

Vuorovaikutuspäällikkö Heli Rantanen kaupunginkansliasta kertoo, että asiakaskokemuksen parantamiseen on tehty yhtenäinen kaupunkitasoinen malli.

Sitä esittelee asiakaspalvelumallin käsikirja ja työkirja.

– Asiakaspalvelun malli tukee osaltaan Helsingin tavoitetta olla maailman toimivin kaupunki, hän sanoo.

Malli perustuu viiteen hyvän asiakaspalvelun periaatteeseen, jotka ovat yhdenvertaisuus ja saavutettavuus, järjestelmällisyys ja toimivuus, vuorovaikutus ja monikanavaisuus, jatkuva kehittäminen sekä osaamisen arvostaminen.

Asiakasmallin käsikirja esittelee periaatteet kaupungin työntekijöille, mutta yhtä lailla myös yhteistyökumppaneille. Työkirja sisältää konkreettisia keinoja, joilla käsikirjassa esitellyt viisi periaatetta voidaan viedä arkeen.

– Mukana on esimerkiksi ladattavia työkalupohjia, joiden avulla omien asiakkaiden kokemusta voi kehittää myös ilman ulkopuolista konsulttia.

Mukana on myös pohjia, jotka ohjaavat tiimejä keskustelemaan kehitystyötä tehtäessä.

– Niissä käydään läpi mahdollisuudet, työntekijöiden kokemat uhat ja lopulta tehdään analyysi siten, että kaikki pääsevät tasapuolisesti ääneen eikä kukaan dominoi keskustelua, Rantanen sanoo.

Asiakaspalvelumallin käsi- ja työkirjan on tuottanut 6Aika Avoin osallisuus- ja asiakkuushanke, jossa kaupunki on yhdessä asiakkaiden, yritysten ja viiden muun kaupungin kanssa kehittänyt asiakaskokemusta ja käyttäjälähtöisiä palveluja.

Asiakaspalvelumallin materiaalit: digi.hel.fi > projektit > digitalisaation työkalut > asiakaspalvelumalli

Helsingin henki / lokakuu 2018

13

Työkalut

Ryhmien keskusteluille vihdoin väline Ryhmien työskentely ottaa uuden harppauksen ja nykyaikaistuu kerralla, kun kaupungilla otetaan käyttöön uusi pilvipalvelu, Office 365.

TEKSTI Elina Venesmäki KUVAT iStock

H

elsinki ottaa käyttöön Office 365 -pilvipalvelun. Palvelu otetaan käyttöön pala palalta. Ensimmäisenä otetaan käyttöön keskusteluihin ja ryhmätyöskentelyyn tarkoitettu Teams.

Todellisuus ei ole pelkkiä teknisiä termejä, sillä yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa sitä, että ryhmässä käydyt keskustelut, kuvat ja asiakirjat ovat käytettävissä työkoneen lisäksi kännykällä ja tabletilla. Se toimii hyvin myös mobiili­ appsilla.

14

Helsingin henki / lokakuu 2018

Teamsia on kokeiltu pienissä piloteissa maaliskuusta lähtien. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan nuoriso­palvelut on ollut mukana kokeilussa alusta asti. Suunnittelija Denice Lönnroth kertoo, että tavoitteena on ollut ennen kaikkea päästä eroon pitkistä keskusteluketjuista sähköpostissa. Niissä tieto katoaa helposti ja viestejä menee vahingossa ohi.

Teams kokoaa keskustelut helposti löydettäviksi verkkoon.

– Tämä on myös helpottanut yhteisten dokumenttien editointia. Käyttäjät pääsevät käsiksi samaan dokumenttiin, ja uusin versio on aina nähtävissä, Lönnroth sanoo.

Lönnroth kertoo, että uudet keskustelut vilkkuvat jokaisen tietokoneen työpöydällä, ja ne ovat siksi helppo huomata. Viesteihin voi myös tägätä eli merkitä niitä ihmisiä, joita ne koskevat. Se helpottaa kullekin tärkeiden keskustelujen huomaamista.

Jokaisen on yleensä helppo osallistua käynnissä oleviin keskusteluihin, mutta sukupolviero on kuitenkin nähtävissä ohjelman käytössä. Jos ei ole tottunut käyttämään vastaavia työvälineitä, niin kaikki eivät välttämättä tule aloittaneeksi uutta keskustelua Teamsissä, vaan tekevät sen mieluummin vanhaan tapaan sähköpostilla.

Monien mielestä on myös helpompaa ja tärkeämpää tavata ihmisiä kasvotusten tai soittaa heille. Se onkin hieno ja tärkeä tapa, mutta silloin kaikki eivät välttämättä saa samaa viestiä.

Uusien käytäntöjen juurruttaminen ei aina ole helppoa.

Ympäristö

Uudet ominaisuudet käyttöön vähitellen Johtava ICT-asiantuntija Jari Taberman kaupungin­ kansliasta kertoo, että Office 365 on iso kokonaisuus, joka sisältää useita sovelluksia. Ensimmäisenä otetaan käyttöön ryhmien keskusteluihin ja työskentelyyn tar­ koitettu Teams.

Teams otetaan käyttöön lokakuun aikana. Toimialat ja liikelaitokset kertovat tarkemmista aikatauluistaan omille työntekijöilleen.

Myöhemmin tarkoituksena on ottaa käyttöön palve­ lun sähköposti, Helmi-intra ja extranetti.

Tällä hetkellä puheluihin ja verkkokokouksiin käy­ tetään Skypeä, ja siitä ei olla siirtymässä pois vielä ­vähään aikaan. Mitään aikatauluja tällaiselle ei aina­ kaan vielä ole.

Taberman kertoo, että nyt tehtävän uudistuksen tavoitteena on muuttaa työskentelyn tapaa. Teamsin avulla ryhmissä tekeminen helpottuu entisestään. Sen jäseniksi voi kutsua myös muita kuin kaupungilla työs­ kenteleviä, mikä on monille projekteille elintärkeää.

Sata prosenttia vähemmän Helsinki haluaa olla hiilidioksidineutraali kaupunki kahdessakymmenessä vuodessa. Siksi jo nyt Staran hyötyajoneuvot ja HSL:n linja-autot siirtyvät nopealla aikataululla täysin uusiutuvan polttoaineen käyttöön.

Kansainvälisestikin merkittävä hanke kulkee nimellä BioSata.

TEKSTI Selja Tiilikainen

Mikä BioSata-hanke on?

Helsingin konekalustossa ja joukkoliiken­ teessä on tarkoitus siirtyä nopealla aikatau­ lulla kokonaan biopolttoaineisiin. Käyttöön­ otettavia biopolttoaineita on tutkittu VTT:n tutkimuksissa, ja niitä pilotoidaan kaupun­ gin ajoneuvoissa. Kaupunki, Stara ja HSL to­ teuttavat hanketta yhdessä kaikkien suoma­ laisten bioenergiayhtiöiden ja VTT:n kanssa.

Mitä käytännön hyötyä hankkeesta on?

Tieto liikkui ennen paperilappusten välityksellä ICT-tuen päällikkö Esa Härkönen kulttuurin ja ­vapaa-ajan toimialalta kertoo, että esimerkiksi liikuntapalveluissa on ollut hankaluuksia ihmisten tavoittamisessa, ja Teamsia haluttiin kokeilla siellä juuri siksi.

Kokeiluryhmäksi valikoitui ryhmä ulkokentänhoitajia Pukinmäestä. Heille jokaiselle hankittiin älypuhelin, jolla Teamsia voi käyttää.

Aiemmin esimerkiksi vikailmoitukset ja uudet ohjeet ovat kulkeneet muiden viestien sekaan helposti hukkuvina sähköposteina tai yksittäisen henkilön pöydälle jätettyinä lappusina. Tieto ei ole yleensä saavuttanut kaikkia, jotka sen olisivat tarvinneet.

Nyt esimerkiksi vikatilanteisiin törmäävät voivat ottaa ongelmasta kuvan ja lähettää sen järjestelmään.

Näin kaikki saavat saman tiedon. Myös tilastojen tekeminen on aiempaa helpompaa.

Uusien ohjelmien käyttö ei aina suju kaikilta, mikä on inhimillistä. Ihmiset eivät myöskään aina pidä puhelinta mukanaan tai seuraa sitä, jos he eivät ole tottuneet niin tekemään.

– Järjestelmä toimii kuitenkin hienosti. Ongelma on siinä, miten ihmiset saadaan käyttämään sitä. Tilanne on jo parempi kuin ennen, Härkönen sanoo. HH

Hankkeen aikana on otettu käyttöön kaik­ kia uusiutuvia polttoainemuotoja, mutta bio­ diesel on erityisesti keskeisessä osassa hanketta. Uusiutuva biodiesel vähentää hiili­ dioksidipäästöjä niin paljon, että leijonanosa Helsingin ympäristötavoitteista saavutetaan jo sen käyttöönoton myötä. Kun vanhaan kalustoon voidaan laittaa biodieseliä, koko kalustoa ei tarvitse uusia, vaan ne voidaan käyttää elinkaarensa loppuun. Myös kau­ pungin ilmanlaatu paranee.

Mitä konkreettista on jo saavutettu?

Hankkeen oli määrä päättyä tämän vuo­ den lopussa, mutta tulokset ovat olleet niin hyviä, että sitä jatketaan vielä ainakin pari vuotta. Jo viime vuoden alkupuolis­ kon aikana eli hankkeen ensimmäisen puo­ len vuoden CO2-päästöt olivat 480 000 kg ­vähemmän kuin edellisenä vuonna, mikä vastaa 160 henkilöauton vuosipäästöjä.

­ isäksi hankkeessa on kehitetty täysin uut­ L ta laskentamallia työkoneiden aiheuttamille päästöille, ja laskentamallin käyttöä laajen­ netaan kattamaan koko Suomi. Heinäkuun alusta astui voimaan uusi sopimus, jonka myötä kaupungin dieselajoneuvot käyttävät ensisijaisesti uuden sukupolven biodieseliä.

Mitä uuden sukupolven biodiesel on?

Biodiesel on erilaisista metsä- ja ruokateol­ lisuuden sivutuotevirroista jalostettua die­ seliä. Arkikielellä sanoen aikaisemmat uu­ siutuvat polttoaineet ovat olleet sellaisia, että tankissa seistessään niihin alkaa muo­ dostua kasvustoa, joka rikkoo koneen. Tämä on ollut ongelma esimerkiksi Staralla, jolla on paljon sesonkikäytössä olevaa kalustoa, ­kuten aura-autoja.

Mitä jokainen voi tehdä?

Staran ja HSL:n tekemä työ on ollut äärim­ mäisen tärkeää, mutta edelleen jokaisen oma panos ympäristön eteen on ensisi­ jaista: älä esimerkiksi tyhjäkäytä tai kyl­ mäkäynnistä moottoria. Myös muut pää­ kaupunkiseudun toimijat ovat tervetulleita osallistumaan hankkeeseen. Hanke on eräs tärkeimmistä keinoista vähentää päästöjä nopeasti.

Juttuun on haastateltu Staran logistiikkayksikön johtajaa Sami Ahervaa.

Helsingin henki / lokakuu 2018

15

Juhlavuosi

on ved ä e k et n t e

H

y

30 VUOTTA

Kädessäsi oleva aviisi, Helsingin Henki -lehti täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Tekniikan kehitys on muuttanut matkan varrella lehden tekotapaa, mutta sen tavoite on pysynyt kaiken aikaa samana. Lehti haluaa olla ajankohtainen, tärkeä ja hyödyllinen tiedonväylä henkilöstölle jatkossakin.

TEKSTI Kati Jalagin KUVAT Helsingin Hengen arkisto

16

Helsingin henki / lokakuu 2018

H

elsingin Hengen ­ensimmäinen numero ilmestyi syksyllä 1989.

– Kaupungin johto piti tuolloin henkilöstölehden perustamista tärkeänä. Lehden tarkoituksena oli jakaa kaupunkitasoista tietoa ja luoda yhteisöllisyyttä, Helsingin henkeä, kertoo vuosina 1989–2004­päätoimittajana toiminut Sirpa Jyrkänne.­

Lappuliisoja haastateltiin tulospalkkiokokeilusta 4/90 lehteen.

OIkealta vasemmalle: Sirkka Partimaa,Aila Sintonen, Riitta Saljas

HELSINGIN HENGEN 30-VUOTISKISA Arvaa ellet tiedä: Mistä vuodesta lähtien Helsingin Henki on julkaistu myös sähköisenä versiona kaupungin www-sivuilla?

Lähetä vastauksesi 15.11. mennessä osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi. Laita mukaan yhteystietosi.

Vastanneiden kesken arvomme Polarin urheilukellon.

Jyrkänne linjasi lehden yhdessä toimitusneuvoston kanssa. Hänen lisäksi työtiimissä olivat mukana toimituksen sihteerit Sanna ­Karppelin ja Sari Ruusutie. Jutut ja valokuvat tilattiin useilta freelance-toimittajilta ja -valokuvaajilta.

Myös Jyrkänne kirjoitti juttuja.

Lehden teon alkutaipaleella ei tietenkään ollut käytössä sähköisiä viestintävälineitä. Tekniikka olikin suuri haaste.

– Alkuvuosina kuvat tulivat kuvaajilta paperisina mustavalkokuvina, myöhemmin pinnakkaisina ja negatiiveina. Lehden juttuja naputettiin toimituksessa puhtaaksi, kertovat Karppelin ja Ruusutie.

Oikoluettava taittovedos koostui sivuista, joista jokainen oli kasattu neljästä toisiinsa teipatusta A4-paperista. Toimitus teki itse taittajien koneella kaikki tekstikorjaukset, minkä jälkeen graafikko tarkasti ja viimeisteli taiton.

Aineistoliikenne taittajien ja toimituksen välillä hoidettiin jalan tai julkisilla. Aineisto oli tallennettu korpuille tai lerpuille, jotka joskus ha-

Kaupungintalossa oli aikanaan puhelinvaihde.

Vaihteen työntekijöiden toiveena oli sähköinen puhelinluettelo.

Helsingin henki / lokakuu 2018

17

Juhlavuosi

Helsingin Hengessä puitiin tärkeitä maahanmuuttoa koskevia aiheita jo 90-luvulla. Tämä juttu on numerosta 2/99.

josivat matkalla. Lehti ilmestyi kuitenkin aina ajallaan.

Lehti painettiin ensimmäisinä vuosina Paasi­ painossa, myöhemmin muun muassa ­Sanomalassa.

– Kun painopaikkana oli Sanomala, kävimme heidän tiloissaan Ludviginkadulla tarkastamassa lehden sivut, jotka oli tulostettu vahapinnoille.

Viime hetken korjaukset tehtiin leikkaa-­liimaatekniikalla suoraan vahapintaan. Samalla tarkis­ tettiin, että vahapinnoille liimatut kuvat olivat oikeilla paikoilla.

Painopäivän iltana Ruusutie ja Karppelin is­ tuivat Kallion virastotalon postikeskuksessa ja odottivat painosta saapuvia valtavia rullakoita.

He pussittivat illan aikana tuhansia lehtiä yksit­ täin ja nipuissa, jotta ne saatiin aamun postikul­ jetukseen ja eteenpäin virastoille ja laitoksille jaettavaksi henkilöstölle.

Yhteistyökumppanin kanssa hyvää jälkeä Helsingin Hengen luotsaus siirtyi viestintäpääl­ likkö Maija-Liisa Kasuriselle vuonna 2005.

Tekijätiimiä kohtasivat uudet tuulet, kun suu­ ri osa lehden sisällöstä ja taitto päätettiin tuot­ taa lukuisten freelance-toimijoiden sijaan yhden palvelutoimittajan kanssa yhteistyössä. Kilpailu­ tuksen kautta kumppaniksi valikoitui Kynämies, sittemmin Otavamedia. Kumppanin kanssa leh­ den sisältöä, konseptia ja ulkoasua on kaiken ai­ kaa kehitetty, suunniteltu ja uudistettu lukijoi­ den toiveiden mukaisesti.

– Yhteistyökumppanin tullessa mukaan leh­ den teon työskentelytapa ja kehittäminen ­systematisoitui ja säännöllistyi, toteaa Kasuri­ nen.

18

Helsingin henki / lokakuu 2018

– Tekninen työ on nyt kumppanin tehtäviä.

Voimme keskittyä muihin henkilöstöviestin­ nän kanaviin, kuten Helmeen. Nykyään osallis­ tumme lehden sisällön ideointiin ja huolehdim­ me osoitteistoista. Lisäksi luemme ja tarkis­ tamme lehden artikkelit sekä lopulliset taitto­ vedokset, Karppelin kertoo.

Lukijapalaute parasta Lehden teon historiassa muistiin painuvia het­ kiä ovat palkinnot, jotka lehti on saanut. Hel­ singin Henki valittiin vuoden parhaaksi henki­ löstölehdeksi viestinnän ammattilaisten ProComin kilpailussa vuonna 2010. Vuosina

Alkuvuosina kuvat tulivat kuvaajilta paperisina musta­ valkokuvina.

Helsingin Henki ennen •

• • • •

•

Ensimmäinen numero ilmestyi syksyllä 1989. Väritys oli mustavalkoinen, lisäksi yhtä lisäväriä käytettiin kannessa ja keskiaukeamalla.

Numerosta 1/1990 lähtien lehden kaikilla sivuilla käytettiin yhtä lisäväriä.

Lehti ilmestyi vaihdellen 4–8 kertaa vuodessa.

Sivumäärä vaihteli tarpeen mukaan 20–36:n välillä.

Numerosta 6/1995 lähtien lehti ilmestyi leikatussa tabloid-koossa. Lisäksi lehden kansi ja keskiaukeama muutettiin neliväriseksi.

4/1998 oli ensimmäinen numero, jonka kaikki sivut olivat nelivärisiä.

Kaupunginmuseon henkilökunta sai uudet työ- ja rooliasut Helsingin 450-vuotispäivän kunniaksi juhhlavuodeksi 2000. 3/99

Lehden toimittamisesta vastaavat nykyisin Maija-Liisa Kasurinen, Sanna Karppelin ja Sari Ruusutie.

Lehden kannessa ja sivuilla näkyy kaupungin uuden brändin mukainen värikirjo ja aaltokuvio.

2009 ja 2013 lehti sai toisen sijan samassa kilpailussa. Lehti valittiin myös kolmannelle sijalle Paras konseptiuudistus -sarjassa kansain­ välisessä Eddie & Ozzie Awards -kilpailussa vuonna 2009.

– Helsingin Henki voitti lisäksi Suomen parhaan henkilöstölehden tittelin vuonna 1994.

Mukana oli kovia kilpailijoita. Oli hienoa saavuttaa kilpailun voitto, kertoo Jyrkänne.

– Palkinnot kertovat siitä, miten kotimaiset ja kansainväliset viestinnän ammattilaiset ovat arvioineet lehden toimivan. Kaikista parasta ovat kuitenkin ihmisten palautteet. Saan kymmenkunta palautetta numeroa kohden. Ne ovat tärkeitä, ilahduttavia, palkitsevia ja hyödyllisiä lehden kehittämiseksi myös jatkossa, sanoo Kasurinen. HH

Lukijapalautteet ovat tärkeitä ja hyödyllisiä lehden kehittämiseksi.

Helsingin Henki nyt • • •

•

•

32-sivuinen tabloid, painosmäärä noin 40 000, ilmestyy 4 kertaa vuodessa.

Pääkohderyhmänä kaupungin henkilöstö.

Lehden tavoitteena on kertoa kaupungin toiminnasta kattavasti, avoimesti ja oikeaaikaisesti henkilöstölle.

Lehden toimittamisesta ja kehittämisestä vastaa lehden toimitus kaupunginkanslian henkilöstöviestinnässä: päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen sekä toimitussihteerit Sanna Karppelin ja Sari Ruusutie.

Lehden toimitusneuvosto nimetään vuodeksi kerrallaan. Toimitusneuvosto määrittelee lehden tekemisen periaatteet, valvoo niiden toteutumista ja linjaa lehden sisällön suunnittelua.

Helsingin henki / lokakuu 2018

19

Ammatti Kaupungin liikuttaja Istumme valtaosan päivästä eikä se tee meille hyvää. Minna Paajanen haluaa sisällyttää päiviimme arkiliikuntaa, jota kertyy kuin huomaamatta vaikka emme harrastaisi urheilua erikseen.

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Mirva Kakko

20

Helsingin henki / lokakuu 2018

K

aupungin liikkumisohjelman projektipäällikkönä huhtikuussa aloittaneen Minna Paajasen esittämät madonluvut ovat karuja. Vain kolmannes lapsista ja viidennes aikuisista liikkuu riittävästi. Silti liikuntaa harrastetaan enemmän kuin koskaan. Valitettavasti harrastaminen vain kasautuu suppealle suorittajajoukolle.

Tavallinen hyötyliikunta – kävely paikasta toiseen, portaiden nousu, ulkopelit ja -leikit – sen sijaan on oleellisesti vähentynyt.

Paajanen haluaisi nähdä sen elpyvän.

– Autot, hissit, liukuportaat, kaukosäätimet ja viihdeteknologia ovat luoneet arjen, jota on helppo elää liikkumatta, hengästymättä tai hikoilematta. Liikkumattomuus lisää negatiivisia terveysvaikutuksia ja on iso kansantaloudellinen ongelma, Paajanen sanoo.

Jotta se olisi mahdollisimman helppoa Liikkumisohjelma on yksi Helsingin strategisista kärkihankkeista. Sen avulla liikkumisesta tehdään houkuttelevaa ja helppoa

Gallup TEKSTI Anna Haikarainen KUVAT Mirva Kakko

Nimi: Minna Paajanen Ammatti: projektipäällikkö, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Ikä: 39 vuotta Koti: Kalliossa Harrastukset: golf, kävely, pyöräily, uinti.

kaikenikäisille. Paajanen painottaa, että liikkumis- ja liikuntaohjelma ovat eri asioita.

– Kahden tunnin hikoilu pari kertaa viikossa on tärkeää, mutta ei ratkaise liikkumattomuuden ongelmaa. Ajatuksenamme on sisällyttää arkeen kevyttä, päivittäistä liikkumista, jota voi harjoittaa erikseen harrastamatta. Suurin terveysetu saadaan aktivoimalla vähiten liikkuvat.

Olennaista on liikkumisen säännöllisyys.

Liikkumisprojekti ajoittuu vuosiin 2018– 2021. Sen avulla kaupunkia suunnitellaan ja rakennetaan niin, että arkiliikunnasta tulee mahdollisimman helppoa. Kaupunki ottaa aktiivisen roolin asukkaiden innostajana sekä olosuhteiden, palveluiden ja mahdollisuuksien luojana.

Käytännössä se tarkoittaa pyöräteiden rakentamista, liikkumisen lisäämistä koulupäivissä ja päivähoidossa, istumisen tauottamista työpaikoilla ja viestintää liikkumismahdollisuuksista.

– Jo muutaman minuutin päivittäinen reippailu on hyvä alku. Olemme onnistuneet, jos ihmiset kokevat liikkumisen luonnollisena osana elämää.

Tulosta arjen ratkaisuista Paajanen siirtyi hankkeen projektipäälliköksi valtion liikuntaneuvoston pääsihteerin paikalta. Uudessa työssä häntä kiehtoo liikkumisen monialaisuus: projektissa onnistutaan, mitä useampi toimija ymmärtää roolinsa liikkumisen mahdollistajana.

Opettajat, varhaiskasvattajat, kaavoittajat, liikennesuunnittelijat ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat tukea kipinän syttymistä.

Kulttuuri ehkä liikuttaa ikäihmisiä enemmän kuin hikijumppa.

– Liikkumisessa on kyse samanlaisesta ilmiöstä kuin kestävässä kehityksessä. Tulosta alkaa syntyä vasta kun asia otetaan huomioon arjen ratkaisuissa.

Tähän asti Paajasen työpäivät ovat kuluneet projektisuunnitelman parissa, tapaamisissa ja kaupunkiin tutustumisessa. Hänellä on käytössä seisomatyöpiste, ja kaupunkipyöriä Paajanen pyrkii käyttämään siirtyessä Kisahallilta tapaamisiin eri puolelle kaupunkia.

Projektipäällikön oma suhde liikkumiseen on muuttunut. Hän kertoo harrastaneensa nuoruudessaan kestävyyslajeja ja pelanneensa jalka­

Ajatuksena on sisällyttää arkeen kevyttä, päivittäistä liikkumista, jota ei tarvitse erikseen harrastaa. palloa aktiivisesti muutaman vuoden takaiseen loukkaantumiseen asti. Nyt tilalle ovat rauhallisemmat lajit, kuten golf ja luonnossa liikkuminen. Paajanen suunnittelee myös aloittavansa uinnin uudelleen.

– Liikuntaharrastukset ovat antaneet minulle ystäviä. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän kaipaan rauhaa ja hiljaisuutta. Tehtävänäni ei ole kertoa ihmisille, mikä on oikea tapa liikkua.

Sen sijaan teen osaltani kaikkeni, että liikkuminen olisi helppoa ja sujuvaa, Paajanen sanoo. HH

Mikä kaupungin tarjonnasta nappaa syksyn iltoina?

Riku Ruuskanen, suunnittelija, osallisuus ja neuvonta -yksikkö, kaupunginkanslia Ensimmäisenä tulee mieleen Helsingin juhlaviikot. Musiikki ja ravintolaelämykset kiinnostavat eniten. Käyn konserteissa noin kuukauden parin välein.

Lapsen jalkapalloharrastus ja omat työt pitävät nyt kiireisenä, että ihan joka viikko en pääse osallistumaan rientoihin. MBA-opintoni Metropolia Ammattikorkeakoulussa ovat päättötyötä vaille valmiit, ja pyrin saattamaan ne päätökseen. Jos aikaa löytyy, voisin myöhemmin käydä katsomassa jonkun näytelmän.

Outi Raiskinmäki, opettaja, Sibelius-lukio, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Liikunta ja kulttuuri kiinnostavat. Mäkelänrinteen uimahallissa käyn useimmiten uimassa. Kotini lähellä on Stoa, josta katson usein tarjontaa. Lasten kaupungissa käymme perheen kanssa säännöllisesti häröilemässä.

Kirjastopalvelut ovat myös ahkerassa käytössä. Museoiden näyttelyt kiinnostavat, esimerkiksi Kiasmassa ja Ateneumissa tulee käytyä. Käytän myös Helsingin yliopiston palveluja, erityisesti Tiedekulmassa olen vieraillut usein opiskelijoiden kanssa. Kaupunginosatapahtumista Herttoniemen kyläjuhlat ja Herttoniemi Block­party olivat loistokokemuksia molemmat. Kovasti haluaisin vielä ehtiä vierailla jollain saarella, johon en ole päässyt entuudestaan tutustumaan. Korkeasaareenkin pitäisi päästä pikkupandavauvaa katsomaan.

Marko Harapainen, suunnittelija, elinkeino-osasto, kaupunginkanslia

Liikkumisen kärkihanke Liikkumisen edistäminen on kaupunkistrategiaan kirjattu kärkihanke. Sen tavoitteena on saada kaupunkilaiset liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän. Projekti toteutetaan yhdessä järjestöjen, yhteisöjen, liikuntaseurojen, yritysten ja asukkaiden kanssa. Helsinki sitoutuu hankkeen myötä kehittämään ja rakentamaan kaupunkia liikkumiseen ja hyötyliikuntaan kannustavaksi. Markkinointiviestintäkampanjalla herätellään ihmisiä muuttamaan asenteita liikuntaystävällisimmiksi. Ohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota lapsiin, nuoriin, ikäihmisiin ja vähiten liikkuviin.

Kuvan Helmi > Tietoa meistä > Liikunta > Liikkumisohjelma 2018–2021 hel.fi > Kaupunki ja hallinto > Strategia ja talous > Kaupunkistrategia > Liikkumisohjelma

Käytän aktiivisesti kaupungin liikuntapalveluja. Eniten käyn Itäkeskuksen uimahallissa ja kuntosalilla Liikuntamyllyssä. Kesällä kävin Kumpulan maauimalassa ja Uimastadionilla. Haaveilen myös esimerkiksi HAMin uusiin taidenäyttelyihin tutustumisesta, mutta perheenisänä sellaiseen on harvoin aikaa. Työväenopiston kurssien esitteitä selailen läpi mielenkiinnolla. Helsingin juhlaviikkojen musiikkitarjonta kiinnostaa aina, kun aikaa vaan löytyy.

Janne Mikkonen, erikoiskirjastovirkailija, kaupunginkirjasto, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuriin liittyvät jutut kiinnostavat, esimerkiksi kaupunginorkesterin kenraaliharjoitukset. Näyttelyissä ja museoissa käymme perheen kanssa aina, kun jotain mielenkiintoista on tarjolla. Ateneumissa olemme käyneet silloin tällöin. Lasten harrastusten kautta liikumme paljon muissa kuin kaupungin ympyröissä.

Helsingin henki / lokakuu 2018

21

Kaffella

Verkosto parantaa vähemmistön asemaa Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat kaupungin työntekijät käynnistävät omaa verkostoa.

Queer Stadin tarkoitus on edistää yhä tasa-arvoisempaa ja yhdenvertaisempaa henkilöstöpolitiikkaa. Kun jokainen saa olla oma itsensä työpaikalla, paranee niin ilmapiiri kuin työtehokin.

TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann KUVAT Roope Permanto

Tommi Laitio on yksi Queer Stadi -verkoston käynnistäjistä. Hän sanoo, että verkostoa tarvitaan rohkaisemaan vähemmistöön kuuluvia ja auttamaan tasavertaisemman ja yhdenvertaisemman henkilöstöpolitiikan teossa.

HR-asiantuntija Susanna Puustinen kaupunginkanslia toimialajohtaja Tommi Laitio kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala tarkastaja Paavo Onkinen kaupunkiympäristön toimiala

Aihe seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen verkosto Queer Stadi

Paikka kahvila Sininen huvila

22

Helsingin henki / lokakuu 2018

I

tsestään ja perheestään voi olla vaikea puhua työpaikan kahvipöydässä, jos kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön.

Tämä saattaa syödä voimavaroja työn tekemiseltä ja hidastaa jopa uralla etenemistä.

Silti jokaisella on oikeus kertoa itsestään juuri sen verran kuin haluaa.

Tommi Laitio on valinnut avoimen linjan, vaikka heterokulttuurissa hän joutuu tulemaan kaapista ulos monta kertaa viikossa. Laitiosta oli tarpeellista perustaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille oma verkosto. Se aloitti viime keväänä.

– Verkostoa tarvitaan rohkaisemaan vähemmistöön kuuluvia ja auttamaan tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisemman henkilöstöpolitiikan teossa, Laitio sanoo.

Hän on toiminut yhtenä verkoston käynnistäjistä ja lupautuu antamaan tietoja, jos joku kiinnostuu sen toiminnasta.

Verkostolle kysyntää Samaa mieltä rohkaisun tarpeesta on Paavo Onkinen, joka tuli verkoston tapaamiseen nähdäkseen, onko siellä muitakin. Mukava yllätys oli huomata, että heti ensimmäisessä ­kokoontumisessa tupa oli täynnä eri-ikäisiä ­ihmisiä kaikilta toimialoilta ja liikelaitoksista.

Verkostolle oli selvästi kysyntää.

– Itse olen siinä onnekkaassa asemassa, että homoseksuaalisuuteni on työtoverien tiedossa ja se hyväksytään. Työmaita kiertäessäni sen sijaan joudun varomaan liiallista avoimuutta, Onkinen kertoo.

Hän toivoo, että työpaikoilla pyrittäisiin sellaiseen puheen tarkkuuteen, ettei kukaan loukkaannu. Homottelu ja alatyyliset vitsit eivät kuulu työyhteisöön, jossa tulee käyttäytyä ammatillisesti.

Helsinki Pride 2018 -kulkue järjestettin tänä vuonna 30.6.

Lähtöpaikkana oli Senaatintori, ja kulkue päättyi Kaivopuistoon.

Kuva: Kimmo Brandt

Keskustelemassa

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Kaupunki on työpaikka, jossa jokainen voi olla aidosti oma itsensä. Toiminta perustuu tasa­ arvolle ja yhdenvertaisuudelle. Tasa-arvolla­ tarkoitetaan sukupuolten välistä tasa-­arvoa, joka merkitsee lisäksi jokaisen kokemusta omasta sukupuolestaan tai sukupuolen ilmai­ sustaan.

Henkilöstön tasa-arvosuunnitelma uusi­ taan 2018 aikana yhteistyössä toimialojen ja liikelaitosten kanssa. Se sisältää toimenpi­ teet sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi sekä sukupuoli-­identiteettiin ja sukupuolen ilmai­ suun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisemi­ seksi.

Kaupungilla on myös erillinen yhdenvertai­ suussuunnitelma, jonka toimenpiteet kaupun­ ginhallitus hyväksyy vuosittain. Yhdenvertai­ suus tarkoittaa oikeutta samanarvoiseen koh­ teluun riippumatta iästä, etnisestä tai kansalli­ sesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liitty­ västä syystä.

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Monimuotoisuus työelämässä

Susanna Puustinen kertoo, että kaupunki on tukenut Queer Stadin organisoitumista. Paavo Onkinen sanookin, että sille oli selvästi kysyntää. Laition mielestä verkosto on osoitus siitä, että kaupunki haluaa edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä ympäri vuoden eikä pelkästään tapahtumien ajan.

Vaikka asenteet homoseksuaalisuuteen ovat muuttuneet sallivammiksi, on edelleen ryhmiä, joihin kohdistuu paljon tietämättömyyttä. Vaikeimmassa asemassa ovat verkostolaisten mukaan trans-ihmiset. Heidän tasa-arvoiseen kohteluunsa tulisi kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.

– Tähän on nyt hyvä mahdollisuus, kun kaupungille valmistellaan uutta tasa-arvosuunnitelmaa, Susanna Puustinen sanoo.

Kokemuksia auki Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia on arvioiden mukaan 5–10 prosenttia väestöstä. Kaupungin henkilöstössä se tarkoittaa tuhansia ihmisiä. Laitio katsoo, että heidän ­kokemuksiaan olisi hyvä kartoittaa ja avata, ­sillä nyt ne jäävät enimmäkseen piiloon.

Kaupunki teetti touko–kesäkuussa satunnaisella otannalla henkilöstökyselyn sukupuolten välisen tasa-arvon ja henkilöstön yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ­ilmaisuun ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvän syrjinnän esiintymisestä. Tuloksia hyödynnetään uuden tasa-arvosuunnitelman toimenpiteiden suunnittelussa ja vuosittaisten yhdenvertaisuustoimenpiteiden valmistelussa.

Puustinen kertoo, että kaupunki on tukenut verkoston organisoitumista. Queer Stadi on osa monimuotoista työelämää, jonka kannustimina

toimivat muun muassa henkilöstön tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma, Sopua ja sovittelua -opas sekä materiaalit työyhteisön keskusteluihin. Syrjintää ei kaupungin henkilöstöpolitiikassa hyväksytä missään muodossa.

Pelkät suunnitelmat ja oppaat eivät haastateltavien mukaan silti riitä luomaan tasa-arvoista ja yhdenvertaista työelämää. Tarvitaan myös hyviä työyhteisötaitoja, reilua esimiestyötä ja kouluttautumista.

Hyvät työyhteisötaidot tärkeitä Verkoston toiminta on vasta alkutaipaleella.

Kaupunginkansliassa syyskuussa aloittanut suunnittelija Nitin Sood ottaa verkoston tukemisen osaksi tehtäviään. Syksyn aikana pohditaan, miten kaikki halukkaat saavat mahdollisimman helposti tiedon verkoston tapaamisista ja toiminnasta. Kysymys ei ole yksinkertainen, koska sukupuoli-identiteetti ja sek­su­­­aali­nen suuntautuminen ovat EU:n tietosuoja-asetuksen mukaan arkaluontoisia tietoja, joiden käsittely edellyttää erityistä huolellisuutta.

Yksi kanava on kertoa verkoston olemassaolosta perehdytysten yhteydessä. Tässä esimiehet ovat avainasemassa.

– Johtamis- ja esimiestaitojen lisäksi pitäisin tärkeänä myös työyhteisötaitoja. Jokainen työntekijä on vastuussa siitä, miten kohtelee muita työyhteisön jäseniä, Puustinen toteaa.

Tehtävää riittää Queer Stadi on Laition mielestä osoitus siitä, että kaupunki haluaa edistää tasa-arvoa ja ­yhdenvertaisuutta työelämässä ympäri vuoden eikä vain Pride-tapahtuman ajan. Syksyn mittaan verkostolla on tarkoitus järjestää vielä muutama tapaaminen, joista tiedotetaan ­Helmi-intran sivuilla.

Yksi verkoston tehtävistä on tuoda omaa näkemystään henkilöstöpolitiikan kehittämiseen.

Queer Stadi osallistui tasa-arvotyöpajaan elokuussa ja on näin vaikuttamassa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviin toimenpiteisiin.

– Toiveeni on, että jokainen työntekijä saisi ja voisi tulla työpaikalle sellaisena kuin on, ilman, että tarvitsee pelätä kiusaamista tai syrjintää, tiivistää Onkinen verkoston tavoitteen. HH Verkostoon mahtuu hyvin mukaan. ­Lisätietoja haastateltavilta tai osoitteesta: Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstökerhot > Queer Stadi -seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen verkosto

Susanna Puustinen muistuttaa, että jokainen työntekijä on vastuussa ­siitä, miten kohtelee muita työ­yhteisön jäseniä.

Helsingin henki / lokakuu 2018

23

Asukas

Toimiva Helsinki -pelissä valitaan yksi teema, jota pelaajat haluaisivat kaupungissa edistää. Ideointikortit auttavat keksimään ratkaisuja valittuun ongelmaan. Kun toimivin idea on valittu, pelin kirjuri voi syöttää sen osallistuvan budjetoinnin alustaan. Pelaamassa Antti Sarpo, Marjut Tawast, Jarkko Laaksonen, Pauli Saloranta, Outi Rissanen, Kirsi Verkka ja Belinda Barbato.

Kaupunki rakennetaan yhdessä Kaupunkia rakennetaan kaupunkistrategian mukaisesti asukkaiden kanssa yhdessä. Yhtenä keinona tähän kaupunki ottaa käyttöönsä osallistuvan budjetoinnin.

Asukkaat pääsevät tekemään ehdotuksia ja äänestämään, mihin miljoonien suuruinen rahasumma käytetään.

TEKSTI Pirkko Tuominen KUVAT Anton Reenpää

24

Helsingin henki / lokakuu 2018

M

iten kehittäisit Helsinkiä ja ympäristöäsi?

Mikä tekisi kaupungista entistä viihtyisämmän, turvallisemman, toimivamman?

Kaupunki avaa 4,4 miljoonaa euroa ­budjettiaan, ja kaupunkilaiset voivat ­tehdä ehdotuksia siitä, mihin rahaa käytetään. Kaupunkilaiset myös äänestävät siitä, mitkä ehdotukset kaupunki ­toteuttaa.

Ensimmäisiä ehdotuksia aletaan kerätä marraskuussa.

Kuka tahansa voi istahtaa tietokoneelle ja kirjata ideansa verkkoon tai osallistua ideointitapahtumaan ja miettiä yhteistuumin parannusehdotuksia.

– Toivomme uusia, kiinnostavia ideoita, jotka tekisivät kaupunkilaisten arjesta paremman. Hyvä arki tekee elämästä mielekästä, sanoo kehittämispäällikkö Kirsi Verkka kaupunginkansliasta.

Ehdotukset voivat olla periaatteessa mitä vain, kunhan ne täyttävät reunaehdot.

– Ehdotusten pitää kuulua kaupungin toimivaltaan ja niiden pitää olla lain, säädösten ja kaupungin arvojen mukaisia. Lisäksi ideat pitää voida toteuttaa määrärahan puitteissa, Verkka täsmentää.

Ehdotuksista tehdään suunnitelmat yhdessä virkamiesten kanssa, ja kaupunkilaiset äänestävät toteutettavat ideat.

Yhteisöllisyys vahvistuu Osallistuva budjetointi toteuttaa kaupungin osallisuuden periaatteita. Niitä ovat yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen ja yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen.

– Toimivaa Helsinkiä rakennetaan yhdessä.

Osallistuva budjetointi on asukkaiden, yhteisöjen, järjestöjen, yritysten ja kaupungin työntekijöiden yhteinen juttu. Yhteisöllisyys kaupungin eri alueilla vahvistuu, Verkka sanoo.

Tapulikaupungissa 40 vuotta asunut Maiju Tawast oli keväällä osallistuvaa budjetointia esittelevässä seminaarissa. Hän odottaa toiveikkaana, että yhteistoiminta lähiön parantamiseksi saa nyt uutta potkua.

– Olemme miettineet omassa Tapulitalkoot-­ työryhmässämme, miten asuinaluettamme parannettaisiin. Haluamme lisätä yhteistoimintaa, hankkia yhteisöllisen tilan ja parantaa lähiön vetovoimaisuutta. Siihen tarvitaan ketterää rahoitusta ja kaupungin mukaantuloa, Tawast sanoo.

Suoran demokratian mahdollisuuksien lisääminen on nouseva trendi maailmalla. Helsinki ottaa mallia Barcelonasta, New Yorkista ja Porto Alegresta, joissa osallistavaa budjetointia on tehty jo pitkään.

– Kaupunkilaisten ääni kuuluu osallistuvassa budjetoinnissa vahvasti: millaiset asiat he kokevat tärkeiksi ja mikä motivoi osallistumaan, Verkka toteaa.

Stadiluotsit vauhdittavat aloitteita eteenpäin

Sitä, paljonko osallistuva budjetointi poikii ehdotuksia, on mahdotonta ennustaa etukäteen.

– Tavoitteena on saada hyvä määrä suunnitelmia, ja esimerkiksi samantyyppisiä ehdotuksia voidaan yhdistää. Toivon, että saamme pidettyä tässä hyvän vireen ja kivan yhdessä tekemisen meiningin, Verkka sanoo. HH

Kaupunkilaisten ääni kuuluu osallis­tuvassa budjetoinnissa vahvasti.

Stadiluotsit Outi Rissanen ja Antti Sarpo ovat innoissaan osallistuvasta budjetoinnista.

– Se on radikaali juttu ja suoran demokratian väline.

Yhdes­sä tekemällä kaupunki muuttuu paremmin palvelevak­ si. Kaupunki tarvitsee asukkaiden näkemyksiä, Sarpo sanoo.

Rissanen toivoo, että asukkaat ottavat osallistuvan budje­ toinnin innolla vastaan ja ehdottavat myös uutta ja yllättävää.

– Viisaus piilee kaupunginosissa, hän toteaa.

Kaupunkilaiset haluavat vaikuttaa asuinalueidensa kehi­ tykseen, mutta se on ollut tähän asti haastavaa.

– Helsinki on iso organisaatio, ja oikeiden ihmisten ja yhteyk­sien löytäminen on vaikeaa. Autamme asukkaita vie­ mään eteenpäin aloitteita ja kehittämisehdotuksia, Rissanen sanoo.

Kaupunki on palkannut Sarpon ja Rissasen lisäksi vii­ si muuta alueellista työntekijää eli stadiluotsia edistämään asukkaiden osallisuutta. Jokaiselle stadiluotsille on nimetty kaupunginosat, joissa hän vauhdittaa kaupunkilaisten aloit­ teita sekä auttaa alueen verkostoja löytämään toisensa.

Sarpo palvelee keskisen suurpiirin, Rissanen koillisen suur­ piirin asukkaita.

Luotsit auttavat kaupunkilaisia myös osallistuvassa bud­ jetoinnissa ja tukevat heitä esimerkiksi ideointitapahtumien järjestämisessä.

– Kuka tahansa voi järjestää peli-illan ja tilata meiltä sähkö­postitse Toimiva Helsinki -ongelmanratkaisupelin ide­ oinnin välineeksi. Pelin tavoitteena on keksiä ideoita kau­ pungin osallistuvan budjetoinnin ehdotuksiksi, Sarpo sanoo.

– Omaan ympäristöönsä voi vaikuttaa monella tavalla ja monella eri tasolla. Kevyt tapa on se, että äänestää muiden tekemiä ehdotuksia, Rissanen sanoo.

Mikä osallistuva budjetointi?

Asukkaat pääsevät vuosittain päättämään, mihin 4,4 mil­ joonan euron suuruinen summa käytetään. Ideoita voivat antaa kaikki ikään tai asuinpaikkaan katsomatta. Ehdotus­ ten jättö on tänä vuonna marraskuussa.

Rahasumma jakautuu suurpiireittäin asukasmäärän mukaan. Lisäksi budjetista varataan viidesosa koko kau­ punkia koskevien ideoiden toteuttamiseen.

Ehdotusten jättöajan jälkeen toimialat käyvät annetut ideat läpi ja tekevät niistä suunnitelmat yhdessä kaupun­ kilaisten kanssa. Toimialat tekevät suunnitelmille kustan­ nusarvion.

Toteuttamiskelpoiset ideat siirtyvät äänestykseen, joka järjestetään ensi keväänä. Äänestysvuonna vähintään 12 vuotta täyttävät helsinkiläiset voivat äänestää oman asuin­ alueensa ja koko kaupungin ehdotuksia.

Eniten ääniä saaneet ideat toteutetaan. Valittujen eh­ dotusten toteutuksesta vastaa kaupunki. Ehdotuksen te­ kijät voivat halutessaan osallistua hankkeiden suunnitte­ luun.

Ehdotuksia voi jättää ja äänestää osoitteessa osallistu. hel.fi. Sieltä löytyy myös ajankohtaista tietoa osallistuvas­ ta budjetoinnista.

Helsingin henki / lokakuu 2018

25

Hyvinvointi

Työkyky ajatellaan uusiksi Sairauspoissaololle voi toisinaan olla parempi vaihtoehto, korvaava työ. Siinä työntekijällä on mahdollisuus työhön, silloin kun hän ei tilapäisesti pysty tekemään kokonaisuudessaan omaa työtään. Syksyn aikana korvaavan työn periaatetta viedään käytäntöön.

TEKSTI Hanna Ojanpää KUVITUS Raquel Benmergui

S

uomen suurimpana työnantajana Helsin­gillä on valtava kirjo erilaisia tehtäviä ja toimenkuvia. Osa töistä vaatii fyysistä voimaa, altistumista kylmälle tai elintarvikkeiden käsittelyä. Osa töistä voi olla kuormittavaakin ihmisten tai eläinten hoitamista. Jos työntekijällä on joku tilapäinen vamma tai muu este oman työnsä tekemiselle, ratkaisu on perinteisesti löytynyt sairauspoissaolosta.

Moderni työkykyjohtaminen näkee tilanteen toisin: yksi este työkyvyssä ei ole este työnteolle.

Parhaimmillaan korvaava työ voi olla jopa päätepiste työkyvyttömyyseläkkeen tai sairauspoissaolokierteen uhkalle.

Kaikki voittavat Korvaava työ on tilapäinen ja lyhytaikainen järjestely. Kyse ei siis ole oman työn uudelleen järjestämisestä pitkäkestoisesti tai lopullisesti.

26

Helsingin henki / lokakuu 2018

– Yleensä puhutaan alle kahdeksan viikon työrupeamasta, työsuojelupäällikkö Leena Haakana kaupunginkansliasta kertoo.

– Kun ajanjakso perustuu työehtosopimuksen mukaiseen työn tekemiseen, työehtoja ei tarvitse uudelleen arvioida. Korvaavan työn aikana työntekijä tekee täyttä työpäivää eikä ajalta kerry työntekijälle sairauspoissaolopäiviä.

Ideaalitilanteessa korvaava työ on mahdollisimman lähellä omaa työtä. Se voi olla myös oman osaamisen kehittämistä tai kouluttautumista.

– Jokainen voi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jossa otetaan kantaa korvaavan työn mahdollisuuteen. Jos mielekästä ja työkyvyn rajoitteet huomioitua työtä ei pystytä järjestämään, sairauspoissaolo on silloin oikea vaihtoehto, ­Haakana toteaa.

Hän korostaa, että työntekijän on itse tunnistettava oma tilanteensa.

Jokainen voi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, jossa otetaan kantaa korvaavan työn mahdollisuuteen.

Helsingin henki / lokakuu 2018

27

Korvaava työ on tilapäinen ja lyhytaikainen järjestely.

– Korvaava työ voidaan aina myös keskeyttää, jos vaikkapa oireet estävät työn tekemisen tai työn sisältö ei tunnu tekijälleen sopivalta.

Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että toimipisteissä ja työyhteisöissä mietittäisiin yhdessä korvaavan työn periaatteet.

Henkilöstön kehittämispäällikkö Manna Torvinen kaupunginkansliasta ehdottaa, että jokainen voisi myös itse ennakoivasti miettiä, mitä korvaava työ tarvittaessa saattaisi hänen kohdallaan työyhteisössä olla.

Viime kädessä esimiehen vastuulla on varmistaa, että korvaavan työn tekeminen on turvallista eikä vaaranna työntekijän toipumista.

Torvinen kertoo, että sairauspoissaolot tutkitusti saattavat pitkittyessään johtaa työstä syrjäytymiseen tai työkyvyttömyyteen. Korvaava työ on yksi työkyvyttömyyttä ennaltaehkäisevä

”Päiväkodissa lastenhoitajan polvi on kipeytynyt, eikä hän voi osallistua pienten ryhmässä jatkuvaa liikkumista vaativiin tehtäviin. Hän voi kuitenkin toimia sadun lukijana, nukkumisen valvojana tai tehdä enemmän ohjauspainotteista työtä isompien ryhmässä.”

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Sairastaminen > Korvaava työ sairauspoissaolon sijaan

28

Helsingin henki / lokakuu 2018

keino. Työntekijällekin on palkitsevaa voida tehdä jotain täyden tekemättömyyden sijaan.

– On selvää, että selkä kipeänä ei voi tehdä fyysistä työtä, mutta oireiden aikana saattaa soveltua joku kevyempi tehtävä, joka esimiehen kanssa selvitetään. Jokainen tilanne pitää pohtia erikseen eikä valmista, kaikille monistettavaa mallia ole.

Korvaavan työn päätyttyä tavoitteena on aina, että henkilö voi palata omaan työhönsä.

Kaupungilla on varauduttu kuitenkin myös sii- runsas vuosi sitten. Keväällä asiasta järjestethen, että joskus vaihtoehdoiksi tulee työnteki- tiin työpaja. jän siirtyminen osasairauspäivärahalle tai am– Tarkoitus oli kasata mahdollisimman laamatilliseen kuntoutukseen. ja-alainen joukko miettimään yhdessä pelisääntöjä ja vaihtamaan näkemyksiä eri rooleista käTyökykyä jäljellä sin. Mukana oli HR:n lisäksi työsuojelun, työKorvaava työ on käsitteenä vielä varsin uusi. terveyshuollon ja henkilöstöjärjestöjen edustaKaupunki teki ohjeistuksen korvaavasta työstä jia, Haakana sanoo.

Torvisella on kokemusta vastaavasta hankkeesta edellisestä työpaikastaan Vantaan kaupungilla.

– Samaa oppia haluamme nyt tuoda hieman suurempaan kaupunkikokonaisuuteen, projektin veturina Vantaalla toiminut Torvinen toteaa.

Kaupungilla halutaan nyt kääntää työ­ kyvyn käsite päälaelleen. Kun aikaisemmin yksikin työkykyä tilapäisesti heikentävä tekijä nähtiin esteenä työntekemiselle, nyt keskitytään jäljellä oleviin tekijöihin: työntekijä voi”Raitiovaununkorjaajan on vältettävä ylös kin sairaudesta tai sen oireesta huolimatta suuntautuvia käsivarsien kurkotusliikkeitä olla työkykyinen. tilapäisten tulehdusoireidensa vuoksi. Hän Korvaavan työn periaatetta viedään nyt käyvoi kuitenkin liikkua muuten ja hoitaa vatäntöön. Samalla ohjeistuksia jämäköitetään ja raosien inventaarion ja tilaukset.” luodaan prosessi sujuvaksi.

– Korvaava työ perustuu yhteiseen näkemykseen työnteon mahdollisuuksista työyhteisössä, Haakana ja Torvinen summaavat. HH Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys

”Kotihoidon työntekijä ei voi nostella ja siirtää asiakkaita, mutta hän voi lähteä asiakkaan kanssa käymään kaupassa, palvella puhelimessa ja auttaa heitä, jotka pystyvät liikkumaan itse.”

Kun tunnistat, että olet sairauden tai tapaturman vuoksi tilapäisesti estynyt tekemään omaa vakituista työtäsi, ole ensin yhteydessä esimieheesi.

Keskustelkaa yhdessä tilanteestasi ja korvaavan työn mahdollisuuksista.

Tarvittaessa voit hakeutua työterveyshuoltoon arvioimaan työrajoitteesi laajuuden ja keston.

Työterveys Helsinki

Miten toimia?

Työterveys Helsinki aloitti vuonna 2015 sosiaali- ja terveystoimen parissa kokeilun, jossa työntekijät pääsivät mahdollisimman matalalla kynnyksellä asiantuntijan luokse jäsentämään elämäntilannettaan ja hakemaan ratkaisuja parempaan vointiin. Tulokset olivat lupaavia ja tämän kaltainen matalan kynnyksen mielenterveysvastaanotto laajennettiin koskemaan kaikkia asiakkaitamme seuraavana vuonna.

Jokaisella on voimavaroja kuluttavia tilanteita niin työssä kuin yksityiselämässä. Pitkään jatkuessaan ne voivat kuitenkin alkaa näkyä huonona nukkumisena ja työssä jaksamisen ongelmina. Vaarana on mielialan laskeminen ja oman elämänpiirin kapeutuminen voimavarojen ehtyessä.

Työterveys Helsingillä on jokaiselle työntekijälle oma työterveyshoitaja. Työntekijä pääsee tarvittaessa heti yhteydenottopäivänä tai seuraavana päivänä keskustelemaan asiantuntijan kanssa tilanteestaan. Aikaa rauhalliselle keskustelulle on aina varattu riittävästi, ja käyntejä on mahdollista jatkaa tiiviisti seuraavien viikkojen aikana. Käynneillä kartoitetaan mielialaoireita ja haetaan vastauksia oman elämän haasteisiin. Myös päihteiden käyttö otetaan avoimesti esille.

Jos kartoituksissa havaitaan masennusta, ahdistusta tai muita mielialaoireita, järjestämme tarvittaessa hoidon jatkon lääkärin vastaanotolle. Työuupumuksen oireisiin voi saada apua työskentelyjaksosta työterveyspsykologin kanssa. Joku voi löytää itsellensä sopivamman avun työterveyshuollon voimavararyhmistä, joissa voi oppia pitämään itsestään yhä parempaa huolta.

Kaupungilla on myös upea mahdollisuus osallistua työajan puitteissa voimavaroja tukevaan työkykyvalmennukseen.

Teimme loppukeväästä asiakkaillemme kyselyn heidän hoitokokemuksistaan matalan kynnyksen palvelussa.

Tulokset olivat erittäin kannustavia. Palvelun käyttäjistä 94 prosenttia koki saaneensa tarvitsemansa avun erittäin hyvin ja 82 prosenttia käyttäjistä suosittelisi palvelua myös muille.

Nopea ja helposti saatavilla oleva keskusteluapu on erinomainen vaihtoehto sairauslomalle voimavarojen vahvistamiseen. Tulevaisuudessa näemme myös, ­pystytäänkö tämän tyyppisellä palvelulla vaikuttamaan sairauspoissaolojen laskuun.

Yksikön johtaja Ritva Teerimäki kertoo, että Työterveys Helsinki tarjoaa monipuolisia ja helposti saatavilla olevia palveluja hyvinvoinnin ja voimavarojen lisäämiseen.

Helsingin henki / lokakuu 2018

Kuva: Roope Permanto

Korvaavan työn päätyttyä tavoitteena on aina, että henkilö voi palata omaan työhönsä.

Apua voimavarojen vahvistamiseen matalalla kynnyksellä

29

Liikkeellä Kuva: Helsingin kaupunginmuseo / Maija Astikainen

Suruton kaupunki – kohtauksia 20-luvun Helsingistä Kieltolaki, jazzin jytke ja lyhyet helmat vievät ­virkistävälle aikamatkalle 90 vuoden taakse.

Tuolloin tyydyttiin kotimaiseen ja kaihottiin ulkomaista. Opeteltiin ajamaan autoa, ampumaan ja tanssimaan sekä uskottiin huomiseen.

Suruton kaupunki tarjoaa kurkistuksen ­20-luvun Helsingin miljöisiin ja kaupunkilaisten mielenmaisemiin. Tarinassa painottuvat aika­

Not Vital Sveitsiläissyntyinen Not Vital tunnetaan uransa 1960-luvulla aloittaneena monipuolisena taiteilijana, joka ilmaisee ajatuksensa vahvasti niin veistoksina, laajoina installaatioina kuin kollaaseinakin.

Ateneumissa esitetään sarja Vitalin viime aikaisia maalauksia 19.10.–20.1. Maalauksissaan taiteilija pureutuu ihmisyyden syvimpiin kerrostumiin pyyhkimällä pinnalta pois kaiken ylimääräisen. ateneum.fi

Millainen suhde materiaaliin?

Vauhtia, ääniä, liikkeen ilotulitusta

Akavalaisten Lomatuki ry:n syyskokous Tervetuloa Helsingin kaupungin akavalaisten Lomatuki ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen Vartio­ saaren Lomarantaan lauantaina 27.10. klo 11. Kokoontuminen klo 10 Laajasalon venerannassa, Reposalmentie 1.

Kokouksen jälkeen pidetään syystalkoot – ruoka­ tarjoilu ja mahdollisuus saunoa. Ilmoita erityis­ ruokavaliostasi puheenjohtaja Venla Olinille viimeistään viikkoa aikaisemmin: venla.olin@edu.hel. fi. Muuta ilmoittautumista ei tarvita. Talkoita jatketaan sunnuntaina 28.10. klo 10.

Hevosratikasta lentävään metroon Kaikille avoimessa työpajassa 15.–21.10. noustaan raiteille, kun kaupunginmuseon Falkmanin ­siivessä askarrellaan menneen ja tulevan Helsingin kulkuneuvoja. Kaupunginmuseo, Aleksanterinkatu 16, ­vapaa pääsy. helsinginkaupunginmuseo.fi

30

Helsingin henki / lokakuu 2018

10 000 vuotta muotoilua – Ihminen, Aine, Meta­ morfoosi -näyttely haastaa meidät pohtimaan ihmistä osana ekosysteemiä sekä ihmisen suhdetta materiaaleihin ja esineisiin. Samalla kun luomme esineitä, ne muuttavat meitä. Suhteemme esineiden valmistukseen muuttuu yhä etäisemmäksi. Kato­ aako samalla pala inhimillisyyttä?

Näyttely esillä 12.10.–24.2. Kansallismuseossa, Manner­heimintie 34. kansallismuseo.fi

Kuva: Comma Image Oy

”SCARABEO, Angles and the Void” kutsuu iloiseen duettoon, jossa ystävyys on yhtä aikaa peli ja kaksintaistelu. Teos leikittelee asioiden merkityksillä ja tulkinnoilla. Esitys sopii erinomaisesti myös ensimmäiseksi nykytanssin katsomiskokemukseksi.

Esitysajat: 9.10. klo 18 ja 13.10. klo 14, Annantalon juhlasali, Annankatu 30. Vapaa pääsy. annantalo.fi

laisten kokemukset ja jännitteisen ajan moni­ äänisyys. Luvassa on pirtua ja piikkareita, siveyttä ja silkkisukkia, raittiutta ja retkahduksia.

Pääsymaksu 12/10 euroa, vapaa pääsy museokortilla sekä alle 18-vuotiaille. Näyttely esillä Hakasalmen huvilassa, Mannerheimintie 13 B, 1.9.2019 asti, ti klo 11–19, ke–su klo 11–17. hakasalmenhuvila.fi

Asuuko sinussa pieni taiteilija?

Ota taide omaksesi itse tekemällä ja yhdessä kokemalla. Lähde mukaan HAMin kaikille avoimiin lauantai­pajoihin, ennakko-osaamista ei tarvita.

Pajat pidetään lauantaisin klo 14–16. Ne sopivat kaikenikäisille, alle 10-vuotiaat aikuisen seurassa.

Katso vaihtelevat teemat ja tekniikat sekä päivä­ määrät HAMin sivuilta. Ei ennakkoilmoittautumista. Sisäänpääsy pääsymaksulla, alle 18-vuotiaat ­ilmaiseksi. hamhelsinki.fi

Kuva: iStock

Kuva: Eric Gregory Powell. Not Vital: Self Portrait as a Rice Farmer (2010)

Tiedot palstalle: henkilostoviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 16. marraskuuta.

Ristikko 3/18 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 15.11. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja Ristikon oikea vastaus löytyy 15.11. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 2/2018:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Hillevi ­Tanhuanpää, Mirja Sumuvuori, Merja Araneva, Anu Strand ja Susanna Immonen.

Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki / lokakuu 2018

31

Uusi duuni lokakuu–marraskuu

8.–11.10.

Maunula-talossa sateenkaariviikko Maunula-talossa vietetään luentosarjan merkeissä sateenkaaren väristä viikkoa iltaisin klo 18.00–19.45. Luentosarja kattaa ihmiselon kaikki vaiheet sateenkaaren sävyissä. Maunula-talo, Metsäpurosali, kirjastosali, Metsäpurontie 4. ilmonet.fi

Kuva: Roope Permanto

22.10.

Leffaan!

Vahva osaaja viestinnän johtoon Kuka: Liisa Kivelä Ammatti: viestintäjohtaja Töihin: 17.9.

Toimipaikka: kaupunginkanslia Mitä tehtävää tulit hoitamaan?

Tulin viestintäjohtajaksi vetämään uutta viestintäosastoa, johon kuuluvat viestintä, markkinointi, osallisuus ja vieraanvaraisuus.

Missä olet aiemmin työskennellyt?

Yhdeksän viime vuotta olin KONE Oyj:n palveluksessa, ensin ulkoisen viestinnän johtajana, ja neljä viime vuotta vastasin ulkoisesta ja sisäisestä viestinnästä globaalisti. Sitä ennen toimin teknologia-alan viestintä- ja markkinointitehtävissä niin yrityksissä kuin viestintä- ja mainostoimistossa­ kin. 2000-luvun puolivälissä olin kolme vuotta Lontoossa Forrester Research -tutkimusyrityksessä vetämässä heidän asiakasyhteisöjään teknologiaviestinnän ja -markkinoinnin ammattilaisille Euroopassa. Viestinnän urani aloitin työharjoittelussa Nokiassa 90-luvulla, jolloin matkapuhelinbuumi oli kuumimmillaan.

Mikä sai sinut hakemaan tätä tehtävää?

Tehtävän monipuolisuus ja mahdollisuus päästä mukaan toteuttamaan Helsingin haastavaa ja kiinnostavaa kaupunkistrategiaa. Ja tietysti se, että Helsinki on maailman paras kaupunki.

Millainen Helsinki on tulevaisuudessa?

Se on entistäkin toimivampi ja kiinnostavampi paikka asua, tehdä töitä ja vierailla.

32

Helsingin henki / lokakuu 2018

Missä viestintäalalla mennään ja mihin suuntaan se kehittyy jatkossa?

Viestintäalalla menee erinomaisesti. Esimerkiksi alkaa jo olla melkein itsestäänselvyys, että hyvä johtaminen on mahdotonta ilman viestintää.

Muutostilanteissa viestintä on keskeinen osa onnistumista ja maineella on väliä. Markkinoinnin ja viestinnän rajat ovat jo aikoja sitten hämärtyneet, ja tulevaisuudessa tämä kehitys jatkunee.

Mihin asioihin aiot ensimmäisenä tarttua?

Aluksi tutustun tiimiini, muihin kollegoihin ja yhteis­työkumppaneihin sekä muodostan kokonaiskuvan nykytilanteesta ja kehitystarpeista.

Mikä työssäsi tulee olemaan erityisen ­mukavaa? Entä haasteellista?

Uskon, että sama asia tulee olemaan mukavaa ja haasteellista: mielettömän laaja kirjo, mitä kaikkea oman osaston ja koko Helsingin kaupungin toimintaan liittyy.

Mitä uutta uskot työn tuovan itsellesi?

Tämä on ensimmäinen työpaikkani julkisella sektorilla, siihen liittyy paljon opittavaa.

Mitä teet vapaa-aikana? Missä asut?

Minut voi löytää esimerkiksi Yrjönkadun uimahallin altaasta, Riviera-elokuvateatterin nojatuolista tai Kemiöstä puutarhahommista. Asun Ullan­ linnassa, joten pääsen töihin kaupungintalolle kätevästi kävellen, kaupunkipyörällä tai raitiovaunulla.

Neljä eri kulttuureista kotoisin olevaa kirjallisuuden rakastajaa matkustaa minibussilla autiomaassa. Heidän tehtävänä on löytää syrjäinen paikka, jonne he perustavat ”maailman viimeisen kirjakaupan”. Esitys alkaa klo 18, Vuotalo, Vuosali, Mosaiikkitori 2. Vapaa pääsy. vuotalo.fi

25.10.

Viekö tango?

Tule kokemaan tangon lumoa olet sitten aloittelija tai korkokenkien konkari. Koreografit Minna Tuovinen ja Martin Heslop ovat luoneet kiehtovan tavan opettaa tangoa. Malmin kirjasto, klo 18–19.30. helmet.fi

1.11.

Helsinki Loves Developers ­ -kehittäjätapaaminen Lähde mukaan HRI:n ja Helsingin kaupungin koodareiden kehittäjätapaamiseen, jossa tutustutaan Helsingin kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan avoimiin ja avattavissa oleviin datoihin sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksiin. Avoin ja maksuton tilaisuus pidetään klo 15–18, Laiturin tilat, Narinkka 2. facebook.com > groups > heldev

2.11.

Varaslähtö Nenäpäivään Opi nenäpäivän hengessä keskustelemaan hyväntekeväisyyskampanjoista ja aktiivisesta kansalaisuudesta. Vapaa pääsy, tilaisuus englanniksi klo 17.00–19.30. Kallio, Opistotalo, Helsinginkatu 26. ilmonet.fi

17.11.

Ravintolapäivä kirjastossa Ravintolapäivää vietetään Töölön kirjaston ala-aulassa klo 10–16. Voit tulla myymään tekemiäsi herkkuja. Kirjasto tarjoaa myyntipöydän, joka pitää varata etukäteen. helmet.fi