Helsingin Henki 3/2019

henki Helsingin

03 2019

hel.fi/helsinginhenki

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

Vapaaehtoistyö hyödyttää myös tekijää 24

TEEMA

H Y V I N VO I N T I

K E R TA PA LK IT S E M I N E N

Hiilineutraaliksi 15 vuodessa

Oodi turvalliseksi ennakoimalla

Onnistumiset ja ideat palkkioiksi

06

24

28

Kuva: Iina Kaikko

Tehdään parempi kaupunki

//Rannat putsaukseen!

Hiljentyvillä rannoilla paljastuvat roskat kesän jäljiltä. Mitäpä jos kävelylenkillä siivoaisit pätkän lähirantaasi tai porukalla pidemmänkin rantakaistaleen?

Satakolkyt-hankkeessa on tarkoituksena siivota koko Helsingin 130 kilometrin pituinen rantaviiva. Rantojen siivoustilanteen kartalla pääsee tarkistamaan osoitteessa satakolkyt.fi. Jotta siivous olisi mahdollisimman helppoa, kartalta löytyy myös lähin kirjasto, josta saa roskapusseja ja roskapihtejä lainaksi, sekä tiedot jäteastioista.

Rantapäivän päätteeksi merkitset siivoamasi alueen kartalle.

Kolmivuotinen hanke starttasi keväällä. − Idea tuli nuorilta, jotka kokivat roskaantumisen asiaksi, johon he haluavat puuttua ja johon jokainen voi helposti vaikuttaa. Siivouskin lähti liikkeelle lapsista ja nuorista: koululuokat ovat käyneet rantaretkillä, ja hankkeessa mukana olevat nuorisojärjestöt ovat aktivoineet omia porukoitaan, hankekoordinaattori Eeva Puustjärvi ympäristötoiminnan nuorisotyöyksiköstä kertoo.

Sana lähti nopeasti kiirimään, ja esimerkiksi eri tyhyporukat ovat innostuneet viettämään siivoushetken rannalla.

− Osallistujat ovat kokeneet siivoamisen motivoivana, jopa meditoivana, ja saaneet ohikulkijoilta paljon positiivista palautetta.

Yksi ihminen ei voi siivota kaikkea, mutta yhteisen kampanjan kautta yhdenkin ihmisen tekemisestä tulee merkityksellistä.

Vielä siis ehditään puhdistaa rannat talvikuntoon ja nauttia syyspäivistä rannoilla!

satakolkyt.fi @satakolkyt #satakolkyt

Nyt

tr o S

t av é n

Helsingin henki / lokakuu 2019

: Je

2

sa oleva lankakerä risteävine toiveineen ja vaihtuvine painopisteineen.

Pormestarin tehtävässä ei pärjää hyvillä mielipiteillä tai ”oikeaksi” koetuilla arvoilla, tai yksin. Pormestarin tehtävänä on rakentaa koko kaupunkiin hyvää työskentelykulttuuria, jossa kenenkään hyviä ideoita ei haudata byrokratiaan. Tällaisen organisaation rakentaminen on vielä kesken, mutta kuljemme oikeaan suuntaan. Tämä toivottavasti näkyy kaupunkilaisille hyvänä palvelukulttuurina sekä positiivisena tekemisenä, vaikka jokainen yksittäinen asia ei aina onnistuisikaan.

Olemme asettaneet tavoitteeksemme rakentaa Helsingistä maailman toimivimman kaupungin. Siis maailman. Onnistumisen edellytyksenä on kyky hallita ja johtaa entistä monimutkaisempia kokonaisuuksia, tarttua mahdollisuuksiin ennakoivasti sekä hyödyntää älykaupunkikehitys täysimääräisesti. Tämä vaatii kehittymistä päivä päivältä paremmaksi meiltä jokaiselta.

va

M

inulta on monesti kysytty, voiko kaupungin kokoista laivaa ylipäätään ohjata. Vastaukseni on aina ollut, että voi ja pitää.

Koon ja tehtävien moninaisuuden lisäksi johtamisen haasteemme tiivistyy johtamisen kulttuuriin.

Kaupunki ei ole ollut modernien johtamisoppien edelläkävijä. Johtamisessa ensisijaista on varmistaa, että johtajalla on todellinen halu ja kyky johtaa. Johtajan tärkein tehtävä on puolestaan huolehtia, että jokaisen alaisen asiantuntemus ja kyvyt tulevat käyttöön.

Helsingin pormestarin työ on minulle unelmatyö.

Haasteista ja ajoittaisista epäonnistumisista huolimatta kaupungin johtaminen on minulle merkityksellistä, kasvattavaa ja palkitsevaa.

Yksinkertaisimmillaan olemme onnistuneet tehtävässämme, jos kaupunkilaiset kokevat saavansa toimivat peruspalvelut ja sen päälle vielä annoksen inspiraatiota ja osallisuuden kokemuksia. Monimutkaisimmillaan kaupunki on kuitenkin kuin solmus-

Ku

Menestyvää kaupunkia johdetaan uudistumaan

Jan Vapaavuori pormestari

Tässä numerossa 6

4-5 Ajassa

Teema

5 Kysy Jannelta

Helsinki pyrkii hiilineutraaliksi reilussa 15 vuodessa. Työhön tarvitaan jokaisen työntekijän ponnistelua.

5 Työelämän abc

Mikä työterveyskysely on?

12 EU-puheenjohtajuus

Helsinki Impact Conferencessa ­Euroopan kaupunkitoimijat rakentavat yhdessä uusia kestävän kaupunki­ kehityksen ratkaisuja.

14 Ympäristö

Kuva: Jussi Hellsten

Kantakaupunkiin tulee lisää sähkö­ autojen latauspisteitä.

15 Työkalut

Kostista tulee Bosti.

16 HR-tietojärjestelmähanke HR-tietojärjestelmähanke etenee ja uudistuksia on tulossa.

19 Gallup

Moni asia on Helsingissä hyvin, mutta mitä pitäisi kehittää?

20 Kaffella

Uudistetut eettiset periaatteet antavat selkänojan päätöksentekoon ja arkeen.

22 Palvelut

Vapaaehtoistyö on hyödyllistä ja antaa mielekästä tekemistä monelle.

10

27 Työterveys Helsinki

Hyvinvoivat työntekijät tekevät ­Helsingistä toimivan.

Duunissa

Sakarinmäen koulujen ja päivä­ kodin yhteiselo tuo arkeen moni­ muotoisuutta.

30 Liikkeellä

Mitä tarjolla syksyllä?

18 Ammatti

31 Ristikko

Riitta Hämäläinen on työskennellyt Pasilan monikielisessä kirjastossa vuodesta 2000 lähtien.

32 Uusi duuni

Aleksi Vehmassalo on tuore varhaiskasvatuksen opettaja.

24

32 Gogo

Hyvinvointi

Ota talteen loka−marraskuun menovinkit.

Ennakointi teki Oodista turvallisemman.

28 Kertapalkkiot

Kertapalkitsemisen keinot monipuolistuivat.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT SISÄISESSÄ ­V IESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2019 Pj Sari Lehikoinen, Raili Tanhuan­pää, Lotta Henriksson, Markus Snellman, Marja Nikkola (JUKO), Olli Riihimäki (JUKO), Minna Vinni (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty) , Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 09 15661, ASIAKASVASTAAVA TUOTTAJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, 2019 PAINOS 37 500 kpl 31. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti).

Numero 4 ilmestyy 5.12.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla sisainenviestinta@hel.fi.

Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki

Helsingin henki / lokakuu 2019

3

Ajassa Ideapaahtimoon pilotin aikana yli 200 ideaa – mallia kehitetään seen liittyvät ideat, liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen liittyvät ideat sekä uuteen applikaatioon tai muuhun tekniseen ratkaisuun liittyvät ideat.

Henkilöstön hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen liittyviä ideoita on myös ilahduttavan paljon, Enroos sanoo.

Ideapaahtimo on edelleen auki ja sen toimintamallia kehitetään syksyn aikana saatujen kokemusten perusteella. Kaupungin johtoryhmä päättää Ideapaahtimon jatkosta loppusyksystä.

Kaupunginkansliaan on valmisteltu uutta osastoa, jonka tehtävinä olisivat kaupungin strateginen kehittäminen ja strategisesti keskeisten asiakokonaisuuksien ja hankkeiden koordinointi, digitalisaation ja tietohallinnon ohjaus, tilasto- ja tutkimustoiminta sekä kansainväliset asiat. Asia on kaupunginvaltuuston päätettävänä lokakuussa. Uuden osaston on tarkoitus aloittaa vuoden 2020 alusta.

miljardia lukukertaa Visit Finlandin kansainvälinen pr-työ on tuottanut tammi–kesäkuussa ympäri maailman jo yli 2 000 mediaosumaa, jotka ovat saavuttaneet 5,2 miljardia lukukertaa.

Rent a Finn -kampanja puolestaan nähtiin 149 maassa.

Yleisten Suomi-aiheisten matkailujuttujen lisäksi kansainvälistä mediaa ovat kiinnostaneet kulttuuri-, luontoja ruokateemat sekä erityisesti suomalaisten onnellisuusoppaiden tähdittämä Rent a Finn -kampanja.

Yli 300 osallistuvan budjetoinnin OmaStadi-suunnitelmaa

Kuvitus: Minna Alanko

Helsinkiläiset pääsevät äänestämään 1­ .–31.10. siitä, mitkä osallistuvan ­budjetoinnin suunnitelmista etenevät ­toteutukseen. Eniten suunnitelmia tehtiin kaupunkiympäristön kehittämiseksi, ­kuten ulkoliikuntapaikkojen lisäämiseksi ja puistojen sekä ranta-alueiden kunnostamiseksi. Suunnitelmia tehtiin myös ­yhteisöllisistä asukastiloista ja tilojen yhteiskäytöstä eri puolilla kaupunkia. Äänestyksen jälkeen kaupunki alkaa toteuttaa äänestyksessä menestyneitä OmaStadi-suunnitelmia. Kaupunkilaiset kutsutaan mukaan myös suunnitelmien toimeenpanon valmisteluun ja toteutukseen. omastadi.hel.fi

Helsingin henki / lokakuu 2019

Helsinki Education Week valtaa pääkaupungin toista kertaa 4.–8.11. Tapahtuma tekee näkyväksi helsinkiläisissä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää työtä. Suuri osa ohjelmasta järjestetään yhdessä kansainvälisten oppimisen asiantuntijoiden ja kehittäjien kanssa.

Helsinki on avannut uuden lapsiperheiden sosiaalineuvonnan puhelinpalvelun, joka auttaa helsinkiläisiä lapsiperheitä löytämään tarvitsemansa avun helposti.

Numerosta saa matalalla kynnyksellä neuvoa ja ohjausta sekä apua esimerkiksi vanhemmuuden haasteisiin, kasvatuspulmiin tai perheen kuormittavaan arkeen.

Puhelimessa palvelevat sosiaali­alan ammattilaiset arkisin klo 9–12 numerossa 310 15454. Ruotsinkieliset asiakkaat saavat apua samasta numerosta maanantaisin klo 9–12.

Kaupunki hakee uusia ratkaisuja, joilla työmaat haittaisivat kaupunkilaisten arkea nykyistä vähemmän ja tekisivät työmaiden läheisyydessä kulkemisesta selkeämpää ja turvallisempaa. Verkkokyselyllä halutaan saada katutöiden kehittämisestä kiinnostuneet kertomaan omista kokemuksistaan ja ideoistaan sekä kartoitetaan helsinkiläisten ja Helsingissä liikkuvien kokemuksia siitä, miten työmaat toimivat.

Verkkokysely: hel.fi/katutyot Vuoden 2019 verokortissa on vain yksi tuloraja koko vuoden palkoille. Jos vuositulorajasi ylittyy, niin työnantaja perii veron lisäprosentin mukaan. Tilaa tarvittaessa muutosverokortti sähköisesti OmaVerossa tai puhelimitse verohallinnosta. Veroprosentin korotus onnistuu ilman muutosverokorttia eli siitä riittää pelkkä ilmoitus työnantajalle. Talpan palkanlaskentaan ilmoituksen voi tehdä sähköisellä lomakkeella.

Helsingin väkiluku ylitti kesällä 650 000 asukkaan rajan. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan heinäkuun lopussa Helsingin asukasluku oli 651 495 henkeä.

Väkiluvun kasvu, 3 453 asukasta, on kuitenkin hitaampaa kuin viime vuonna.

Kuva: Helsingin kaupunki

Ideapaahtimo.hel.fi

5,2

4

Eläkkeelle jääville on tarjolla infoa 23.10. ja 21.11. klo 13–16 Talpan auditoriossa, Sörnäisten rantatie 27 A. Infot­on suunnattu kuluvan vuoden ja ensi vuoden aikana eläkkeelle jääville. Ilmoittaudu mukaan Helmen Työ­ kaluista löytyvän Koulutukset ja tapahtumat -järjestelmän kautta. Kirjoita hakukenttään Eläkkeelle jäävien neuvontailtapäivä.

Kuva: iStock

Henkilöstön Ideapaahtimoon jätettiin maaliskuusta elokuun loppuun kestäneen pilotoinnin aikana 236 ideaa. Paahtimoon on voinut jättää niin pieniä kuin suuria ideoita, ideoiden aihioita tai valmiiksi jalostettuja ideoita. Ideapaahtimolla kannustetaan henkilöstöä matalan kynnyksen ideointiin ja toiminnan kehittämiseen.

Idearyhmän puheenjohtaja henkilöstöpolitiikan päällikkö Asta Enroos kertoo, että ideat ovat keskenään hyvin erilaisia.

Osa koskee kaupungin tiettyä toimipaikkaa tai tiettyä toimintoa, osa koko kaupunkia.

– Ideoissa painottuvat melko paljon ympäristöön ja kierrätyk-

Napakat

Organisaatiossamme on tarpeetonta ­byrokratiaa – mitä sen purkamiseksi voi tehdä?

Kuva: Aaro Keipi

Helsinki on mukana Plan Internationalin Girls Takeover -tempauksessa, jossa tytöt astuvat poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten johtajien saappaisiin YK:n kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11. lokakuuta.

Pormestari Jan Vapaavuori astuu päiväksi syrjään, kun 18-vuotias Katariina Pekkonen valtaa hänen paikkansa. Valtaus on osa Plan Internationalin tempausta, joka pyrkii kiinnittämään maailman huomion tyttöjen kohtaamaan syrjintään, mutta myös heidän valtavaan potentiaaliinsa.

Suomessa Girls Takeover järjestetään tänä vuonna kolmatta kertaa. Tempauksella halutaan nostaa esiin erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia kehittyvien maiden tyttöihin. Siksi vallattaviksi tahoiksi on valikoitunut yrityksiä ja organisaatioita, joiden toimilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään.

– Ilmastonmuutoksen hillintä on minulle tärkeä teema. Kyse ei ole vain ilmastosta ja luonnosta vaan myös ihmisoikeuksista.

Tasa-arvo ja hyvät lähtökohdat elämään taustasta riippumatta ovat aina olleet minulle tärkeitä asioita ja koen, että juuri niihin pääsen Girls Takeoverissa vaikuttamaan, sanoo pormestarin paikan valtaava Katariina.

Kuva: Jetro Stavén

Katariina Pekkonen pormestariksi päivän ajaksi

Työelämän abc

Kuva: iStock

Lukulähettiläät vievät iloa vanhuksille Vapaaehtoiset lukulähettiläät lukevat ikääntyneille ääneen lukutuokioissa, joita järjestetään pääasiassa kaupungin palvelukeskuksissa. Toiminta tukee ikääntyneiden osallisuutta sekä kulttuurija lukuharrastusta ja luo edellytyksiä virikkeelliselle elämälle. Vapaaehtoisilta saatu positiivinen palaute ja kokemukset onnistuneista lukuhetkistä ovat motivoineet hankkeessa mukana olevaa kaupunginkirjaston henkilöstöä.

Lukulähettilääksi!-projektissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä vapaaehtoisia. Syksyn aikana järjestetään useita lukulähettiläiden tapaamisia ja SPR kouluttaa uusia lukulähettiläitä. Mukaan mahtuu vielä uusia lukulähettiläitä.

Erityisesti ruotsinkielisiä toivotaan lisää.

Lisätiedot: helmet.fi/lukulähettiläs tai sähköpostilla­ lukulahettilas@hel.fi.

Jokaisessa isossa organisaatiossa on väistämättä tyhjäkäyntiä.

Menestyvissä organisaatioissa sen aktiiviseksi purkamiseksi nähdään kuitenkin vaivaa, jotta resursseja voitaisiin käyttää aidosti lisäarvoa tuottavaan toimintaan.

On jokaisen velvollisuus tuoda esiin havaitsemiaan epäkohtia ja tyhjäkäyntiä luovia toimintamalleja ja pyrkiä kehittämään kaupungin toimintaa yhdessä kollegoiden ja lähiesimiesten kanssa. Esimiesten vastuulla on varmistaa, että havaittuihin ongelmiin puututaan ja prosesseja kehitetään systemaattisesti.

Jotta onnistuisimme rakentamaan Helsingistä strategiamme mukaisen maailman toimivimman kaupungin, meidän on oltava päivä päivältä parempia.

Olen pyrkinyt luomaan toimintakulttuuria, jossa omien ideoiden ja kehitysehdotusten esittäminen olisi mahdollista ja innostavaa kaupungin jokaiselle työntekijälle. Toteutimme hiljattain Ideapaahtimo-kokeilun, jonka kokemuksia kerätään parhaillaan.

Olen pyrkinyt myös kehittämään kertapalkitsemista ja ideapalkitsemista, jotta jokaisella olisi myös kannusteita miettiä joka päivä työssään, miten asiat voitaisiin tehdä paremmin. Mikäli toiminnan kehittäminen ei syystä tai toisesta oman esimiehen kanssa luonnistu, ideoita voi ja pitää toimittaa organisaatiossa eteenpäin – vaikka pormestarille asti.

Mitä haluaisit kysyä pormestarilta?

Lähetä kysymyksesi 15.11. mennessä sisainenviestinta@hel.fi.

Mikä Työterveyskysely on?

Työterveyskysely on Työterveys Helsingin asiakkaille lähettämä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä kysely, joka lähetetään vuorovuosina Kunta10-tutkimuksen kanssa.

Kun vastaat Työterveyskyselyyn, saat oman palautteen, josta näet, miten monet asiat vaikuttavat terveyteen ja työkykyyn. Se myös opastaa, mitä voit itse tehdä hyvinvointisi hyväksi ja miten työterveyshuolto voi auttaa sinua.

Miten vastaan kyselyyn?

Saat kyselyn työsähköpostiin tai kirjepostilla kotiin viikon 44 aikana. Kyselyn postituslistat saadaan henkilöstötietojärjestelmästä elokuun lopun tilanteesta.

Kysely postitetaan kaikille, joiden työsopimus on merkitty jatkuvaksi vähintään vuoden 2019 loppuun asti.

Jos saat paperikyselyn, voit halutessasi vastata sähköisesti omasta kyselylomakkeestasi löytyvien ohjeiden avulla.

Mitä uutta kyselyssä on tänä vuonna?

Haluamme kannustaa Liikkumisohjelman mukaisesti kaikkia aktiiviseen arkeen, joten kysymyksiin on lisätty tämän teeman painoarvoa. Lisäksi mukaan on otettu Kunta10-tutkimuksesta tuttuja kysymyksiä työpaikan päätöksenteosta ja johtamisen oikeudenmukaisuudesta, seksuaalisesta häirinnästä sekä työnantajamielikuvasta.

Jos palaute kehottaa ottamaan yhteyttä työterveyshuoltoon, miten varaan ajan?

Työterveyskyselyn palautteen perässä on ohje, miten voit varata ajan Työterveyden uudesta sähköisestä ajanvarauksesta. Vaihtoehtoisesti voit olla yhteydessä puhelimitse Työterveyden ajanvaraukseen.

Heräsikö kysymys? Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen sisainenviestinta@hel.fi

Helsingin henki / lokakuu 2019

5

Nyt katse suuriin toimenpiteisiin –

hiilineutraaliksi reilussa 15 vuodessa Helsingin fokus on nyt suuren mittaluokan hiilenvähennystalkoissa, erityisesti lämmön- ja sähköntuotannossa, kokeilemisessa ja yhdessä tekemisessä. Jokaisen työntekijän ponnistelua tarvitaan.

TEKSTI Katja Alaja KUVAT Helsingin kaupunki, iStock

S

ähköautojen määrä on kasvanut kym­ menillä prosenteilla, ja aurinkopanee­ leita löytyy katoilta yhä enemmän. ­Talot lämpiävät maalämmöllä tai muil­ la uusiutuvilla energianlähteillä. Nykyistä suu­ rempi osa päivittäisistä matkoista tehdään no­ peilla pikaratikoilla ja muulla joukkoliikenteel­ lä, pyörällä ja kävellen.

Tuolta näyttää elämä hiilineutraalissa Hel­ singissä vuonna 2035. Se tarkoittaa, että pää­ kaupungin alueelta ei aiheudu ilmakehää läm­ mittäviä hiilidioksidipäästöjä. Haastetta voi pi­ tää kovana, sillä sen toteuttamiseen on reilut 15 vuotta aikaa. Se on melko lyhyt aika, sillä tarvittavat muutokset ovat suuria.

– Meidän pitää kantaa vastuumme ilmasto­ kriisin ratkaisemisesta. Kaupungeilla on niin Suomessa kuin kansainvälisesti merkittävä rooli siinä, miten ilmaston lämpeneminen saa­ daan pysäytettyä 1,5 asteeseen, apulaispor­ mestari Anni Sinnemäki sanoo.

6

Helsingin henki / lokakuu 2019

Helsinki ei vain puhu hiilineutraaliudesta, sillä kaupunki on laatinut 147 toimenpiteen päästövähennysohjelman, jota viedään kaiken aikaa käytäntöön. Lisäksi kaupungin omista­ malla energiayhtiö Helenillä on oma kehitys­ ohjelma. Henkilöstö voi olla ylpeä tästä työstä, jota Helsinki kaupunkien eturintamassa maail­ manlaajuisestikin tekee.

– Helsinki on hyvä siinä, että olemme teh­ neet todella konkreettisen suunnitelman pääs­ töjen vähentämiseksi. Kaupunkilaiset ovat ­ottaneet monet uudet ilmastoystävälliset tavat aktiivisesti käyttöön, esimerkiksi kaupunki­ pyöräjärjestelmämme on maailman suosituim­ pia, Sinnemäki kertoo.

Hän korostaa myös päästövähennysohjel­ man kokonaisvaltaisuutta. Ohjelma ulottuu kaupungin eri toimialoille ja muihin kaupun­ gin toimijoihin.

– Tavoitteisiin kuuluu niin ympäristökas­ vatuksen lisäämistä varhaiskasvatuksessa ja

Kuva: Tero Pajukallio

Hanasaaren voimala suljetaan 2024 ja Salmisaaren viimeistään vuonna 2029.

Liikenteeseen liittyvistä toimista merkittävin päästöpotentiaali, kahdeksan prosenttia, on sähköautojen määrän kasvattamisessa.

Kuva: Veikko Somerpuro

Lämmitystarpeen tulee vähentyä Helsinki on laskenut hiilidioksidipäästöjä 27 prosenttia vuodesta 1990 lähtien, ja asukas­ kohtaisia päästöjä jopa 45 prosenttia. Suunta on siis ollut oikea, mutta vauhtia tarvitaan li­ sää. Nykytavoitteena on laskea hiilidioksidi­ päästöjä 80 prosenttia ja kompensoida loput.

– Suuri osa nykyisistä päästöistä syntyy ra­ kennusten lämmityksestä, ja tässä meillä on ehdottomasti parannettavaa. Kivihiilen käy­ tölle on kuitenkin jo takaraja, jolloin se tu­ lee loppumaan: Hanasaaren voimala suljetaan 2024 ja Salmisaaren voimala viimeistään 2029, Sinnemäki toteaa.

Kun Helen korvaa hiilen uusiutuvan ener­ gian ratkaisuilla ja tekee muita toimia, 32 pro­ senttia Helsingin päästöistä vähenee.

Päästövähennysohjelman projektijohtaja Kaisa-Reeta Koskinen kaupunkiympäristön toimialalta tarttuu prosenttien suuruuteen.

– Meidän on ensisijaisesti keskityttävä suu­ ren mittaluokan toimenpiteisiin. Tarvitsem­ me myös talojen energiaremontteja ja energia­ tehokasta rakentamista, jotta lämmitystarve vähenee sekä paikallista lämmön- ja sähkön­ tuotantoa, kuten maalämpöä ja aurinkopanee­ leja, Koskinen painottaa.

Näillä toimilla voidaan vähentää päästöjä 39 prosenttia.

Liikenteeseen liittyvistä toimista merkit­ tävin päästöpotentiaali, kahdeksan prosent­ tia, on sähköautojen määrän kasvattamisessa.

Vuonna 2035 sähkö- ja hybridiautojen osuu­ den Helsingin autokannasta pitäisi olla jo 30 prosenttia nykyisen vajaan yhden prosentin si­ jaan.

Kuulostaa helpolta paperilla, entä käytäntö?

Koskinen on tehnyt monia teoreettisia laskel­ mia, jotka ovat saaneet hänetkin yllättymään.

Ajatellaan esimerkiksi sitä, että paikallises­ ti tuotetulla lämmöllä aiotaan tuottaa 15 pro­ senttia kaupungin lämmöntarpeesta, jolloin myös päästöt leikkaantuvat 15 prosentilla.

Nykytavoitteena on laskea hiilidioksidipäästöjä 80 prosenttia ja kompensoida loput.

Kuva: Helsingin kaupunki

kouluissa kuin kirjastojen lainauspalveluiden laajentamista jakamistalouden edistämiseksi. ­Jokaisen työntekijän ponnistelulla on merki­ tystä, Sinnemäki korostaa.

Helsingin henki / lokakuu 2019

7

Näin syntyvät Helsingin hiilidioksidipäästöt Lämmitys 56 % Yhdyskuntajäte 3% Muu 2 % – Se voitaisiin saada aikaan poraamalla 110 000 maalämpöreikää, jotka ulottuvat 177 metrin syvyyteen. Hurja määrä se on. Toisaalta viime kädessä maalämpöreikä on vain poraamista. Pitää ryhtyä ripeästi toimeen ja selvittää eri paikkoihin sopivat maalämpöratkaisujen mahdollisuudet, ja sitten toimia tavoitteiden saavuttamiseksi, Koskinen sanoo.

Termostaattien tilalle energiaselvitys Kun ajatellaan Koskisen listaamia tärkeimpiä päästövähennysohjelman toimia, on syytä kysyä, mitä kaupunki ja sen henkilöstö voi tehdä itse ja missä sillä on neuvova tai kannustava rooli. Kaupunki pystyy vaikuttamaan helposti oman rakennuskantansa päästöihin, mutta niiden osuus koko Helsingin rakennuskannasta jää 11 prosenttiin.

Kaupungilla on vaikutusvaltaa myös rakentamisen uustuotannon ohjaamisessa, mutta sitten tuleekin se iso mutta: Muut muutokset on tehtävä yhdessä kaupunkilaisten, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Taloyhtiöt ja omissa taloissa asuvat päättävät itse maalämpö- ja aurinkopaneeliratkaisuistaan sekä energiaremonteistaan.

Koskinen kertoo, että työn alla on Energiarenessanssi-ohjelma. Siihen tulee kaupunkilaisille ja yrityksille suunnattuja toimia, jotka ”tuuppaavat” heitä oikeaan suuntaan. Ne voivat olla rahallisia avustuksia kaupungilta tai valtiolta tai kokenut insinööri, joka auttaa 20 taloyhtiön kimppaa tekemään energiaremontin, josta tulee säästöä pitkällä tähtäimellä.

Hän toivoo, että kaupungin henkilöstö, kaupunkilaiset ja yritykset kertovat ideoistaan, ajatuksistaan ja tarpeistaan. Niin kaupungilla työskentelevä kuin kaupunkilainen voi tehdä paljon, kun hän liittoutuu muiden kanssa.

– Patterien termostaattien säätäminen kotona on hyvä asia, mutta vielä enemmän voi saada aikaan sillä, että menee yhtiökokoukseen ja ehdottaa talon energiaselvityksen tekemistä. Me tarvitsemme systeemisen tason muutoksia ja uudenlaista yhdessä tekemisen kulttuuria, Koskinen toivoo. HH

8

Helsingin henki / lokakuu 2019

Sähkönkäyttö 15 % Liikenne 24 %

Yht: 2,7 miljoonaa t CO2-eq. 2017.

Lähde: Helsingin ilmastotiekartta ja HSY.

Avointa vuoropuhelua tuloksista Miten ihmeessä kaupungin henkilöstö ja kaupunkilaiset pysyvät ajan tasalla hiilineutraalin Helsingin edistyksestä tai takapakeista, kun toimenpiteitä on lähes 150? Työn alla on pian julkaistava seurantatyökalu, jossa voi myös keskustella.

S

eurantatyökalun kotisivun ylälaidassa kerrotaan, milloin Helsinki on hiilineutraali: vuonna 2073! Onneksi tämä on vasta Hiilineutraali Helsinki 2035 -seurantatyökalun demoversio, ja pidemmälle viety versio julkaistaan lokakuun lopulla. Suomenkielinen versio tulee olemaan kattavin, ja englanniksi käännettävään työkaluun tulee osa tiedosta.

Kotisivulla on muutakin kiinnostavaa, sillä Hiilineutraali Helsinki 2035 -päästövähennysohjelman toimenpiteitä voi tutkia vapaasti. Voi esimerkiksi tehdä haun kaikkein vaikuttavimmista eli eniten päästöjä vähentävistä toimenpiteistä tai perehtyä toimenpiteisiin teeman tai vastuuorganisaation mukaan.

– Haluamme olla täysin avoimia siitä, mitä toimenpiteitä kaupunki tekee, miten se niitä mittaa ja ketkä vastaavat niistä. Näin henkilöstö ja kaupunkilaiset pysyvät ajan tasalla tekemisistä ja voivat tuoda omia näkemyksiään esiin, City Climate­ Tool -hankkeen kehittämistyötä johtava ympäristösuunnittelija Sonja-Maria Ignatius kaupunki­ ympäristön toimialalta kertoo.

Helsinki on asiassa uranuurtaja, sillä tietoa vastaavasta tekemisestä maailmalla ei ole.

Kun menee yksittäisen toimenpiteen, kuten ­Uusiutuvan energian ohjelman, verkkosivulle, näkee sen liittyvän uusiutuvan energian hyödyntämiseen kaupungin rakennushankkeissa ja olemassa olevissa rakennuksissa. Toimenpidettä mitataan

kaupungin rakentamien aurinkopaneeleiden piikkiteholla ja kaupungin kiinteistöjen maalämpöpumpuilla tuotetulla lämpöenergialla.

– Työkalua on työstetty kaupungin henkilöstön kanssa koulutustilaisuuksissa, jotka jatkuvat edelleen. Myös lukuisia johtoryhmiä on tavattu, Ignatius kertoo.

Kaikki mukaan keskustelemaan Seurantatyökaluun on tulossa vuorovaikutteisia elementtejä, joita kehitetään muun muassa Kansalaiskide-projektissa. Tavoitteena on saada ihmisiä tuottamaan tietoa ja keskustelemaan päästövähennysten käytännön toteutuksesta.

– Keskustelemaan halutaan kaikki kansalaisista toimittajiin ja asiantuntijoista kaupungin työntekijöihin, sillä heille ei tällä hetkellä ole yhteistä keskustelupaikkaa. Se on osa avointa ja osallistavaa demokratiaa, Kansalaiskide-projektin vetäjä Kaisa Haverinen Open Knowledge Finlandista kertoo.

Kaupungin henkilöstöstä projektitiimiin kuuluu Ignatius.

Uutta verrattuna tyypillisiin verkkokeskusteluihin on, että keskustelua pyritään ohjaamaan argumentoivaan suuntaan.

– Keskustelulla haetaan vastausta johonkin täsmällisesti määritettyyn kysymykseen. Esimerkiksi joku voi esittää kysymyksen siitä, mitä vaihto­ ehtoja kaukolämmölle on kerrostalojen lämmityksessä. Jokaista keskustelijaa kannustetaan perustelemaan vastauksensa, Haverinen kertoo.

Samalla saa alkunsa tietokide, joka kasvaa keskustelijoiden avulla. Yksittäiset tietokiteet aiotaan jäsentää niin hyvin, että keskustelijat näkevät, mistä on jo keskusteltu ja voivat tuoda uutta tietoa esiin.

Kansalaiskide osallistuu Helsingin Sanomain Säätiön Uutisraivaaja-innovaatiokilpailuun. HH

Kuva: Helsingin kaupunki

Kansainvälinen haastekilpailu

etsii kestäviä lämmitysratkaisuja Lähivuosina Helsingin tulee löytää korvaavat ratkaisut kivihiilelle, jonka käyttö loppuu vuoden 2029 alussa. Kansainväliseltä haastekilpailulta odotetaan paljon.

P

arhaillaan valmistelussa olevalla Helsinki Energy Challenge -kilpailulla etsitään uusia innovaatioita, teknologioita ja kokonaisratkaisuja kaupungin lämmittämiseen.

Uudet ratkaisut on saatava selviksi lähivuosina, sillä käyttöönotto vie aikansa.

– Etsimme kilpailulla ratkaisuja, jotka korvaavat kivihiilen Helsingin lämmityksessä kestävästi ja mahdollisimman vähällä biomassan käytöllä. Näiden ratkaisujen tulee olla kestäviä paitsi ympäristölle myös taloudellisesti ja sosiaalisesti, projektijohtaja Laura Uuttu-Deschryvere Helsinki Energy Challenge -kilpailusta kertoo.

Vaihtoehtoja biomassalle halutaan, koska kaupunki ei näe järkevänä korvata kivihiiltä toisella kyseenalaisella polttoaineella. Biomassa on päästötöntä vain laskennallisesti, ja sen käyttö aiheuttaisi suuria logistisia haasteita.

Mukaan ulkomaisiin verkostoihin Uuttu-Deschryvere ja koko poikkihallinnollinen projektitiimi valmistelevat parhaillaan haastekilpailua. Työlistalle kuuluvat mahdolliset yhteistyökumppanit, arviointiraadin kartoitus ja kilpailun aikataulu.

– Odotamme, että kilpailuun osallistuu niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin tahoja sellaisilla ratkaisuehdotuksilla, jotka voivat jatkossa vaikuttaa merkittävästi Helsingin lämmittämi-

Ratkaisujen pitää olla kestäviä paitsi ympäristölle myös taloudellisesti ja sosiaalisesti. seen. Ratkaisu voi olla yhdistelmä jo olemassa olevaa teknologiaa ja uutta teknologiaa ja ehkä myös energiatehokkuuden parantamista, Uuttu-Deschryvere pohtii.

Kilpailulle asetetaan todennäköisimmin alan asiantuntijoista koostuva tuomaristo, joka tulee arvioimaan muun muassa energiantuotantoehdotusten päästö-, kustannus- ja resurssivaikutuksia sekä toteutettavuutta.

– Kilpailu tuo Helsingille uudenlaisia kansainvälisiä verkostoja ja yhteistyömalleja eri toimijoiden kanssa. Niistä on varmasti hyötyä niin Helsingille kuin muillekin kaupungeille ja alan toimijoille. Tämä on meiltä merkittävä panos, ja innovatiivinen ja rohkea tapa kääntää kaikki mahdolliset kivet kestävän ratkaisun löytämiseksi, Uuttu-Deschryvere sanoo. HH

Helsingin henki / lokakuu 2019

9

Duunissa Hanne Heikkinen, Kaisa Alanne ja Pilvi Markkanen arvostavat Sakarinmäen talossa sitä rikkautta, että heillä on eri-ikäisiä ja erilaisia lapsia sekä mahdollisuus kaksikielisyyteen.

Kaisa Alanne kertoo, että monesta toimijasta koostuvassa työyhteisössä korostuvat viestintä ja vuorovaikutus.

Sakarinmäen koulut ja päiväkoti hyötyvät yhteisestä talosta Kun Sakarinmäen peruskoulu perustettiin vuonna 2005, ajatuksena oli luoda kaikille yhteinen Sakarinmäki.

Nyt samassa talossa koulun, Östersundom skolanin ja päiväkodin yhteiselo tuo arkeen monimuotoisuutta, kun eri toimijat ja eri-ikäiset toimivat yhdessä.

TEKSTI Kati Jalagin KUVAT Roope Permanto

V

ehreiden metsämaisemien syleilystä nauttivan Sakarinmäen peruskoulun väki on tottunut päivittäisiin kohtaamisiin erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Talossa on yhteensä noin 400 lasta ja noin 60 työntekijää.

– Arvostamme Sakarinmäen talossa sitä rikkautta, että meillä on eri-ikäisiä ja erilaisia lapsia sekä mahdollisuus kaksikielisyyteen, sanoo Sakarinmäen peruskoulun rehtori Kaisa Alanne.

Sakarinmäen monitoimirakennus on suunniteltu pedagogiikkaa ja luonnon läheisyyttä

10

Helsingin henki / lokakuu 2019

ajatellen. Avaran ja valoisan talon tilaratkaisut luovat rauhallisuutta ja mahdollistavat yhdessä tekemisen.

Isommat ja pienemmät oppivat toisiltaan Sakarinmäen rakennuksessa on useita yhteisiä tiloja, joita käyttävät sekä Sakarinmäen peruskoulu että Östersundom skolanin väki. Näitä ovat käsityöluokat, bänditila ja musiikkiluokka sekä opettajien huone, jonne myös Sakarinmäen päiväkodin väki on tervetullut. Koulujen yhteiskäytössä ovat koulun pihojen lisäksi hiekka- ja pelikentät sekä pieni metsäalue.

Kummallakin koululla on omat välituntitilat, mutta lounasajalla koululaiset voivat oleilla molemmilla alueilla.

Rakennuksen liikuntasali sekä olohuone kirjastoineen ovat sekä koulujen että Sakarinmäen päiväkodin käytössä. Ruokasalissa lounastavat koululaisten lisäksi päiväkodin esikoululaiset. Kokoustilat ja yhteiset tilat ovat kaikkien talon työntekijöiden käytössä.

Sakarinmäen päiväkodin työntekijät ja lapset touhuavat pääosin omissa tiloissaan, mutta esikoululaisilla ja Sakarinmäen peruskoulun ensimmäisen luokan oppilailla on keskenään tiivistä yhteistyötä esimerkiksi pajatoiminnan muodossa. Säännöllisesti kokoontuvissa sekaryhmissä työskentely helpottaa esikoululaisten tulevaa siirtymää koulumaailmaan.

– Koululaiset ovat koko ajan läsnä päiväkodin arjessa. Päiväkotilaiset bongailevat usein ruokasalissa ja piha-alueella isompia sisaruksiaan ja vilkuttelevat heille, kertoo Sakarinmäen päiväkodin esikouluopettaja Pilvi Markkanen.

Avoinna kohtaamisille Sakarinmäen työyhteisössä työskentely on ollut Pilvi Markkasen mielestä mukavaa ja yhteistyötä on ollut helppo tehdä, kun kaikki ovat lähellä toisiaan.

– Työntekijät tuntevat hyvin toisensa ja talossa on lämmin ilmapiiri. Yhteisö on myös avoin ideoille ja kokeiluille sekä valmis tekemään asioita eri lailla ja oppimaan kokeiluista, Markkanen kertoo.

Sakarinmäen koulun opinto-ohjaaja Hanne Heikkinen pitää talon useasta eri toimijasta koostuvaa yhteisöä positiivisena asiana, joka tuo monimuotoisuutta työyhteisöön.

Hanne Heikkinen kertoo, että usean toimijan talo tuo monimuotoisuutta työyhteisöön. Pilvi Markkasesta on mukavaa, kun päiväkotilaiset bongailevat ruokalassa ja pihalla isompia sisaruksiaan.

– On ihanaa, kun työtä tehdessä näkee erilaisia ihmisiä ja muunlaistakin kuin vain yhtenäiskoulun arkea, Heikkinen toteaa.

Alanne toteaa, että monesta eri toimijasta koostuvassa työyhteisössä korostuvat viestintä ja vuorovaikutus.

– Kun talon yhteisistä säännöistä ja käytänteistä sovitaan yhdessä ja kaikki tietävät miten talossa toimitaan, yhteistyö sujuu todella hyvin. Vaikka käytössämme on paljon sähköistä viestintää, yritämme järjestää mahdollisimman paljon aitoja kohtaamisia, Alanne sanoo.

– Pyrimme työyhteisössämme siihen, että arvostamme toisiamme ihmisinä. Huumori on myös tärkeää ja se, että tervehdimme toisiamme. Rikkaus on siinä, että talossa on erilaisia ihmisiä ja voimme tutustua erilaisiin toimintatapoihin, Alanne jatkaa.

Uusiutuva energia käytössä Koulun työntekijöiden lukuvuosi alkoi elokuussa kahden suunnittelupäivän merkeissä.

Ensimmäisenä päivänä opettajat suunnittelivat tulevaa lukuvuotta ja toisena päivänä koko henkilökunta tutustui toisiinsa ja kävi yhdessä läpi muun muassa arjen käytäntöjä ja turvallisuuskäytäntöjä.

Syyskausi käynnistyi rauhallisesti, kiireettömän arjen merkeissä, kun oppilaat saapuivat kouluun. Sakarinmäessä painotetaan sujuvaa ja rauhallista arkea.

– Oppilaat ovat esimerkiksi miettineet, mitä rauhallinen arki tarkoittaa ja pohtineet, miten kiireetön arki toteutuu luokassa. Työntekijät esimerkiksi toppuuttelevat toisiaan, jos jonkun vauhti kiihtyy liikaa, Alanne kertoo.

Sakarinmäen koulukeskus

Sakarinmäessä painotetaan myös kestävää tulevaisuutta. Ympäristön ja luonnon suojeluun sekä kestävään tulevaisuuteen liittyviä faktoja käsitellään lasten kanssa positiivisesti ja tulevaisuuteen uskoen.

– Mietimme oppilaiden kanssa syksyn aikana, näkyisikö kestävä tulevaisuus koulussamme esimerkiksi ruokahävikin vähentämisenä.

Monitoimirakennus on suunniteltu pedagogiikkaa ja luonnon läheisyyttä ajatellen.

Ideana on luoda keinoja, joilla jokainen voi vaikuttaa sekä myös lieventää ilmastoahdistusta, Alanne sanoo.

Kestävä tulevaisuus ulottuu myös koulukeskuksen energiaratkaisuihin. Energiayhtiö Helen toteutti Sakarinmäkeen uusiutuvan energian lämmitysratkaisun, jonka muodostavat maalämpö, aurinkolämpö, biolämpökeskus ja lämmön varastointi. Käytännössä koulun käyttämä lämpö tuotetaan sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla. Koulukeskuksen ruokasalin seinään on asennettu näytöt, joista koulun väki voi seurata lämmöntuotantoa reaaliajassa syksyn mittaan. HH

• 270 oppilasta, luokat 1–9 • 20 luokan- ja aineopettajaa, tuntiopettajia ja 13 avustajaa • Muu henkilökunta: jaetut terveyden- hoitaja, psykologi, koulukuraattori, kohdevastaava, koulusihteeri, keittiön työntekijät (Sodexo Oy) sekä kiinteistö- huolto • Sakarinmäen peruskoulussa on neljä alueellista erityisluokkaa • Östersundom skolanissa on noin 51 oppilasta sekä 3 opettajaa ja tunti opettajia, luokat 1–6 • Päiväkoti Sakarinmäessä on noin 70 lasta ja 12 työntekijää

Kohdevastaava Harri Kärki on työskennellyt Sakarinmäessä 11 vuotta vahtimestarin tehtävissä. Koulukeskuksen henkilökunta on hänen mielestään älyttömän hyvä porukka.

Helsingin henki / lokakuu 2019

11

EU-puheenjohtajuus

Kestävä kaupunkikehitys framille Helsinki Impact Conference yhdistää eurooppalaiset kaupunkitoimijat, kaupunkien haasteet ja kaupunkisuunnittelun ratkaisut 9.–10.10. Tapahtuma on osa Helsingin juhlaohjelmaa Suomen EU-puheenjohtajakaudella.

H

elsinki nostaa kestävän kaupunkikehityksen ja -suunnittelun estradille pian. Helsinki Impact Conferencessa Euroopan kaupunkitoimijat tapaavat ja luovat yhdessä uusia ratkaisuja. Tyhjältä pöydältä ei tarvitse lähteä, sillä osallistujilla on kokemusta alan hyvistä käytännöistä ja tutkimuksesta.

Tapahtuman järjestäjänä Helsinki kuuluu edelläkävijöihin.

– Euroopassa järjestetään vähän tällaisia tapahtumia, joissa poliittinen ja käytännön taso pohtivat yhdessä kaupunkien tulevaisuutta ja ratkaisuja, yleiskaavasuunnittelija ja tapahtuman projektipäällikkö Salla Ahokas kaupunkiympäristön toimialalta taustoittaa.

Mikä olisikaan parempi ajankohta järjestää Helsinki Impact Conference kuin tämä syksy. Tapahtuma on osa kaupungin juhlaohjelmaa Suomen EU-puheenjohtajakaudella. Tapahtuman ja kaupungin teemana oleva kestävä kaupunkikehitys niveltyy hyvin kansallisiin kestävän kehityksen teemoihin.

Ahokkaan mukaan kaupungit haluavat olla EU:n keskustelukumppaneita ja aktiivisia ratkaisijoita eurooppalaiskaupunkeja kohtaavissa haasteissa valtioiden rinnalla. Maailman kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja sosiaalinen eriytymiskehitys näkyvät kaupungeissa monin tavoin.

– On tärkeää, että kaupungeissa on hyvä elää naapurustoineen tulevaisuudessakin, Ahokas korostaa.

12

Helsingin henki / lokakuu 2019

Vaikuttavia puhujia Helsinki Impact Conference on herättänyt paljon innostusta ennakkoon, mikä näkyy siinä, että puhujista ja kiinnostuneista on runsaudenpulaa. Musiikkitaloon on kutsuttu 200 vierasta, mutta kuka tahansa voi seurata tapahtumaa suorana lähetyksenä.

Kaksipäiväisen konferenssin ensimmäisenä päivänä kuullaan puheenvuoroja kaupunkikehityksen vaikuttajilta. Ensimmäisenä päivänä esimerkiksi YK:n asuinyhdyskuntaohjelma UN-Habitatin ex-pääjohtaja, tohtori Joan Clos puhuu yhteistyöstä keinona vaikuttaa, ja IPopin perustaja Marko Peterlin kertoo kehittämisestä asukkaiden kanssa.

Toisena päivänä esillä ovat vaikuttavat ratkaisut. Aluksi apulaispormestari Anni Sinnemäki Helsingistä, apulaispormestari Andrei Novikov Tallinnasta, apulaispormestari Dennis Wedin Tukholmasta, Eurocitiesin pääsihteeri Anna Lisa Boni sekä Metrexin pääsihteeri Henk Bouwman keskustelevat kaupunkien roolista EU:ssa.

Iltapäivän puheenvuorossa on aiheena ”Parallel sessions – What is your impact?” Neljässä ohjelmanumerossa pohditaan avointa dataa ja informaation jakamista, kestävien naapurustojen tekemistä, digitaalisten innovaatioiden katalysoimista sekä pääkaupunkiseutujen kehitystä ja suunnitteluyhteistyön koordinointia.

Kuva: Kimmo Brandt

TEKSTI Katja Alaja

Töölönlahdella reippaillaan vuoden loppuun IHMISET OVAT INNOSTUNEET kävelemään ja juoksemaan Töölön-

Kuva: Vesa Laitinen

lahdella osana pääkaupungin omaa EU-puheenjohtajakauden ohjelmaa. Kaupungin henkilökunnasta on nähty esimerkiksi Staran, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan työporukoita sekä koululaisten ryhmiä.

– Viime viikkoina kilometrejä on kertynyt noin 350 päivässä, ja tällä vauhdilla tavoite toteutuu jo ennen vuoden loppua. Toki ollaan sään armoilla, joten vielä ei saa laiskotella, Töölönlahden Helsinki-kontin oppaat Harri Pulliainen ja Marta Tiainen kannustavat.

Tavoite on niinkin kunnianhimoinen kuin kulkea yhteisvoimin maailman ympäri eli 40 000 kilometriä. Projektipäällikkö Riikka Lahdensuo kaupunginkanslian markkinoinnista kertoo, että kun luku on täynnä, kaupunki lahjoittaa 50 000 euroa Helsingin ja Turun Itämerihaasteelle muoviroskan määrää vähentäviin innovaatioihin.

– Kiitos, kun olette täällä ja nostatte esiin tärkeän aiheen, kuuluu erään osallistujan palaute. HH

Kontakteja myös tulevaisuutta varten Projektipäällikkö Annina Ala-Outinen Kaupunkiakatemiasta ja yleiskaavasuunnittelija Alpo Tani kaupunkiympäristön toimialalta ovat työstäneet ”Parallel sessions – What is your impact?” -ohjelmanumeroita viime keväästä lähtien. Miten projekti on sujunut?

– Hyvin, Ala-Outinen ja Tani kertovat.

Eniten aikaa on mennyt sopivien puhujien löytämiseen ja aiheiden täsmentämiseen.

– Kaikki mahdolliset kotimaiset ja kansainväliset verkostot ovat olleet käytössä. Samalla Helsingin oma verkosto on kasvanut, Tani kertoo.

Ala-Outinen lisää, että valituilla puhujilla on aiempaa kokemusta kaupunkiyhteistyöstä ja halu vaikuttaa kaupunkien kehittymiseen.

Tani on keskittynyt haarukoimaan virkamiehiä ja Ala-Outinen tutkijoita. Työssään maankäytön suunnittelijana Tanilla korostuu ilmastonäkökulma, ja Ala-Outinen edistää kaupunkeihin liittyvää tutkimusta, tapahtumia ja hankkeita tutkijoiden, opiskelijoiden ja virkamiesten kanssa.

Helsinkiläisosaaminen hyvin esillä Helsingin ja pääkaupunkiseudun kaupunki­ kehitysosaaminen saa sijaa ohjelmanumeroissa. Toisessa ohjelmanumerossa etsitään vastauksia kestävien naapurustojen rakentamiseen. Ihmisten arkea tarkastellaan ympäristön, sosiaalisten suhteiden ja ekologisten linssien läpi.

– Kaupunkimaantieteen apulaisprofessori Venla Bernelius Helsingin yliopistosta on

tutkinut asuinalueiden eriytymisen vaikutuksia koulujen toimintaan ja oppimiseen Helsingissä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on hyödyntänyt tietoa resurssien suunnittelussa, Ala-Outinen kertoo.

Samassa ohjelmanumerossa on toinenkin suomalainen, Aalto-yliopiston kestävän kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnila. Hän puhuu kaupunkirakenteen merkityksestä ja mahdollisuuksista päästöjen ja kuluttamisen vähentämisessä. Teema on erittäin ajankohtainen paljon rakentavalla pääkaupunkiseudulla.

Tani nostaa esiin myös kolmannen ohjelmanumeron, jossa pohditaan digitaalisia innovaatioita parempien palvelujen ja uusien työpaikkojen lähteenä. Projektipäällikkö Jarmo Suomisto kaupunginkansliasta kertoo Helsingin kolmiulotteisista kaupunkimalleista.

Niistä toisen avulla on jo toteutettu Energiaja ilmasto­atlas, jossa voi tutkia rakennusten aurinko­energiapotentiaalia.

Ennen h-hetkeä konferenssin valmistelijoiden odotukset ovat korkealla.

– Toivomme, että konferenssi näyttää, miten kaupunkisuunnittelu vaikuttaa ihmisten päivittäiseen arkeen ja innostaa kaupunkeja keskustelemaan ja kokeilemaan enemmän.

Osallistu tapahtumaan Oodin Kino Reginassa. Koko konfrenssi esitetään livestriimattuna. HH

Helsinki-kontti avoinna ti–pe klo 11–18, la–su klo 11–20

Osallistu tapahtumaan Oodin Kino Reginassa.

Vinkki:

Kävelylle ja äänikävelylle Töölönlahdella

Tutustu EU- puheenjohtajakauden tapahtumakeskukseen Töölönlahdella kävelykartan avulla. Matkan varrella tutustut myös alueen historiaan – esimerkiksi siihen, että 1700-luvulla lahden rannoilla oli hedelmätarha karppilammikoineen, terveyslähde ja plantaasi.

Tai kiinnostaako ääniteos? Anna Mikael Hakkaraisen säveltämän ääniteoksen viedä sinut alueen historiallisiin äänimaailmoihin. Lataa MSWalks-sovellus kännykkään ja pistä korviin kuulokkeet.

Nauti!

Lue lisää: signalsfromhelsinki.fi/fi > Töölönlahden elämykset

Lue lisää: hel.fi/hic2019

HELSINGIN KESTÄVÄN kaupunkikehityksen viesti

on herättänyt kiinnostusta eurooppalaisessa mediassa Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana.

– Haluamme nostaa esiin kaupunkien merkityksen EU-päätöksenteossa ja näyttää, mitä konkreettisia tekoja kaupungeissa jo tehdään, yhteysjohtaja Inga Nyholm kaupunginkansliasta taustoittaa tavoitteita.

Suomessa virallisten ja epävirallisten ministerikokousten yhteydessä vierailleet ja kaupungin ohjelmaan tutustuneet ulkomaalaiset toimittajat ovat halunneet lisätietoa erityisesti Hiilineutraali Helsinki -ohjelmasta ja sen tavoitteista sekä Helsinki Marketingin lanseeraamasta Think Sustainably -palvelusta.

Kattava mediaseuranta valmistuu EU-puheenjohtajakauden jälkeen tammikuussa 2020. HH

Kuvat: Helsingin kaupunki

Kestävät teot kiinnostavat eurooppalaismediaa

Helsingin henki / lokakuu 2019

13

Ympäristö

Lisää sähköä Kantakaupunkiin tulee tänä syksynä parikymmentä uutta sähköautojen latausasemaa.

TEKSTI Elina Venesmäki KUVAT Katri Tamminen

V

alaistuspäällikkö Juhani Sandström kaupunkiympäristön toimialalta, tarvitaanko sähköautojen latauspisteitä lisää kaupunkiin?

– Sitä emme voi tietää, koska tulevaisuutta ei kukaan voi arvata, hän sanoo.

Sandströmin mukaan ympäristöystävällinen autoilu kuitenkin lisääntyy, mutta vielä ei tiedetä, onko sähkö tulevaisuuden yleinen tapa liikuttaa autoja vai jokin muu.

– Haluamme joka tapauksessa olla kiinnostava kaupunki myös muualta sähköautoillaan tänne ajaville.

Tällä hetkellä Helsingissä on yli 40 pistettä, joista keskinopeita latauspisteitä on 38 ja pikalatauspisteitä kolme. Julkisten latauspisteiden lisäksi latausmahdollisuuksia on pysäköintilaitoksissa ja kauppakeskuksissa sekä myös puolijulkisia latauspisteitä kauppojen pihoilla, jotka eivät välttämättä ole kaikkina aikoina kaikkien käytettävissä.

Sähköautojen määrä kasvaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin mukaan täyssähköautojen ja hybridien määrä kasvaa koko ajan. Alkuvuoden aikana ensirekisteröitiin 995 sähköautoa, mikä on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä, jolloin se oli 776 kappaletta.

Ladattavien hybridien määrät ovat ensirekisteröinneissä Traficomin heinäkuussa julkaiseman tiedotteen mukaan laskeneet alkuvuodesta, mutta käytettyinä niitä tuotiin maahan enemmän kuin viime vuonna.

14

Helsingin henki / lokakuu 2019

Energiayhtiö Helenin asiakkuuspäällikkö Kari Mustalahti kertoo, että latauspistokkeita kyselevät niin kuluttajat, yritykset kuin taloyhtiötkin.

Vuoden 2018 lopussa koko maassa oli yli­­ 2 000 täyssähköautoa ja lähes 13 000 ladattavaa hybridiä.

Helsingissä vastaavat luvut olivat yli 400 täyssähköautoa ja lähes 3 000 ladattavaa hybridiä. Koko pääkaupunkiseudulla oli noin 1 000 täyssähköautoa ja 5 500 ladattavaa hybridiä.

Tämän vuoden aikana määrät ovat tästä kasvaneet.

Yleensä sähköautoilijat lataavat autonsa yön aikana kotona tai päivällä työpaikalla, eikä kaupungin ensisijaisena tavoitteena olekaan tarjota yön yli latauspaikkoja kaupungin kaduilla. Lataaminen yön yli kotona ei ole kuitenkaan kaikille mahdollista, mutta tähän ongelmaan kaupunki ei ole nyt puuttumassa.

Pikalatauksessa täyteen alle tunnissa Sandström kertoo, että uudet latauspisteasemat toteuttaa Helen Oy, eikä niihin käytetä kaupungin varoja. Ainakin aluksi niitä tulee parikymmentä kantakaupungin alueelle. Yhdellä asemalla on paikka kahdelle tai jopa viidelle autolle. Latausasemille tulee yhteensä 54 keskinopeaa latauspistettä sekä lisäksi viidelle asemalle tulee pikalatauspiste.

Pikalatauspisteessä sähköauto voidaan ladata täyteen jopa alle tunnissa. Osa on niin sanottuja keskinopean latauksen pisteitä, joille pitää varata aikaa muutamia tunteja.

Pikalatauspiste on hieman kalliimpaa teknologiaa, ja siksi sen käytöstä pitää maksaa hieman enemmän kuin hitaammasta latauksesta. Pysäköintimaksua latauksesta ei tarvitse maksaa, eli tässä kaupunki on tullut vastaan.

Ennen vuodenvaihdetta latausasemia tulee vain kantakaupungin alueelle. Asemia tulee mahdollisesti myöhemmin kauemmas keskustasta, jos niille on kysyntää. HH

Työkalut

20 uutta asemaa Asiakkuuspäällikkö Kari Mustalahti Heleniltä kertoo, että uusia latausasemia on tulossa esimerkiksi Museokadulle Töölöön, Lauttasaarentielle, Kuortaneenkadulle Vallilaan ja Munkkiniemen puistotielle.

Helen toteuttaa kantakaupunkiin 54 keskinopeaa latauspistettä ja 5 pikalatauspistettä. Mustalahden mukaan latauspisteitä kysellään kovasti, ja sähköautojen määrä kasvaa koko ajan.

Kostin tilalle Bosti Ostotilausjärjestelmä Kosti vaihtuu uuteen Bostijärjestelmään vuoden loppuun mennessä. Se on osittain jo nyt kaupungilla käytössä.

TEKSTI Kati Jalagin KUVA iStock

Pikalatauspistokkeita on tulossa sellaisiin paikkoihin, joissa ihmiset pistäytyvät, esimerkiksi kauppojen lähelle. Jo asennetuissa pisteissä pikalataus maksaa tällä hetkellä 22 senttiä minuutti ja keskinopea lataus 2 euroa tunnilta + 15 senttiä kilowattitunnilta. Keskimäärin sähköautolla ajaminen maksaa näillä hinnoilla noin 2–3 euroa sadalla kilometrillä.

Mikä on Kosti ja mitä sille tapahtuu?

Kosti on kaupungin nykyinen ostotilausjärjestelmä, jolla tilataan sekä tarvikkeita että palveluita. Kosti otettiin käyttöön vuonna 2006, ja se on ollut käytössä kaikilla toimialoilla ja valtaosassa liikelaitoksia. Sitä käyttää noin 6 000 henkilöä, muun muassa tilausehdotusten tekijät sekä hyväksyjät. Vuosittain ostotilauksia on tehty noin 150 000. Nyt Kostin elinkaari on tulossa tiensä päähän ja sen tilalle otetaan käyttöön uusi Bosti-ostotilausjärjestelmä.

Mikä on Bosti ja mitä uutta se tuo tullessaan?

Bosti valikoitui uudeksi ostotilausjärjestelmäksi kilpailutuksella.

Uuden järjestelmän toimittaja on Back Office Services Oy eli BOS. Bostissa on uusia ominaisuuksia, joita Kostissa ei ole. Yksi näistä on mahdollisuus niin sanottujen limiittitilausten tekoon. Limiittitilauksella määritellään tilausriville vain hankittava eurosumma, ja tilausriville kohdistuneiden laskujen summaa voi seurata. Lisäksi järjestelmän haut toimivat joustavasti hakusanoilla, ja tilaaminen hoituu helposti ilman välivaiheita tilausehdotuksen hyväksynnän jälkeen.

Milloin Bosti otetaan käyttöön?

Kaikki Kostin käyttäjät siirtyvät käyttämään Bostia viimeistään vuoden loppuun mennessä, jolloin Kostin käyttö loppuu. Bosti otettiin jo keväällä käyttöön Kansliassa ja Talpassa, ja kaupunkiympäristö liittyi mukaan kesän alussa. Syksyn aikana Bosti korvaa Kostin myös muilla toimialoilla sekä liikelaitoksissa. Käyttäjille annetaan koulutusta käyttöönoton edetessä. Kaupungin Teamsiin on myös perustettu avoin kanava, josta löytyy ohjeita Bostin toimintojen käyttöön.

Kysymyksiin vastasi kehittämispäällikkö Kari Gröndahl kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastolta.

Helsingin henki / lokakuu 2019

15

HR-tietojärjestelmähanke

Rekryilmoitus (Esimies/HR) Työn tarjoamisen varmistaminen (HR)

Hakemusten käsittely (Esimies/HR) Haastattelut (Esimies)

Rekrytoinnin suunnittelu (Esimies/Ylempi esimies) Valinta (Esimies)

TASA-ARVO

YHDENVERTAISUUS

HR-tietojärjestelmähanke etenee:

Uudistuksia edessä Pitkä odotus palkitaan tänä syksynä ja ensi vuoden aikana, kun HR-tietojärjestelmähankkeessa siirrytään uusien toimintatapojen ja työkalujen käyttöönottoon. Hankkeen myötä esimiesten käyttämiä henkilöstöjohtamisen työkaluja uudistetaan vastaamaan nykyaikaista toimintaympäristöä.

TEKSTI Hanna Ojanpää KUVITUS iStock/Anne Kiiski

16

Helsingin henki / lokakuu 2019

H

elppokäyttöisyys, tiedolla johtaminen ja henkilöstökokemuksen parantaminen. Kaupunkiyhteisiä toimintatapoja kehitetään ja niiden tueksi otetaan nykyaikaisia järjestelmiä käyttöön, ts. hankepäällikkö Maarit Salla kaupunginkansliasta kertoo hankkeen uudistuksista.

– Maailma ei tule kuitenkaan valmiiksi käyttöönoton yhteydessä, vaan sen jälkeen alkaa jatkuvan palvelun mukainen kehittämistyö yhteistyössä pääkäyttäjien ja toimittajan kanssa.

Tässä työssä henkilöstökokemuksen kerääminen on yksi tärkeistä työkaluista.

Eroon turhasta työstä Uusien järjestelmien hyödyt näkyvät niin esimiehille kuin työntekijöillekin. Osaamisen ja onnistumisen johtamisen projektin myötä käyttöönotettavassa kaupunkiyhteisessä järjestelmässä on mukana muun muassa työkalu tulos- ja kehityskeskustelujen käymiseen.

– Järjestelmä tukee prosesseja ja ohjaa yhteiseen tapaan toimia. Olennaista on, että kaikki tieto löytyy jatkossa samasta paikasta, Salla toteaa.

Hankkeiden edetessä uusia toiminnallisuuksia avautuu myös kaikille kaupungin työntekijöille.

Alkukesästä 2020 avautuu itsepalvelu, jonka kautta työntekijät pääsevät itse ilmoittamaan henkilökohtaisia muutoksiaan.

– Hyvä esimerkki tästä on osoitteenmuutos.

Itsepalvelun kautta henkilö voi itse tallentaa muuttuneen tiedon, Salla kertoo.

Hakijoiden arvostus osoitetaan teoilla Ensimmäisessä aallossa käyttöön otettiin kaupunkiyhteinen tapa rekrytoida ja uusi rekrytointijärjestelmä tukemaan sitä.

– Vanha järjestelmä oli työläs ja vähän kankea käyttää etenkin hakijalle, rekrytointipäällikkö Riitta Hellman kaupunginkansliasta myöntää.

– Olemme enemmän kuin innostuneita, kun saimme nyt käyttöömme uuden, helppokäyttöisen järjestelmän. Hakijakokemuksen parantaminen on ollut meille keskeinen seikka rekrytoinnin uudistuksen taustalla ja kepeä järjestelmä on yksi tapa parantaa kokemusta.

Moderni Helbit-järjestelmä tukee omalta osaltaan laadukasta tapaa toimia. Kokonaan uusina vaiheina prosessissa on rekrytointisuunnitelman ja valintaesityksen laatiminen.

Järjestelmä mahdollistaa myös vaivattomamman hakijaviestinnän.

– Rekrytoinnin huolellinen suunnittelu ja aikataulutus jo alkuvaiheessa helpottaa esimiestä prosessin hallinnassa, mutta hyödyt näkyvät myös hakijan suuntaan. Suunnitelmallisuus takaa, että pysymme aikatauluissa ja tiedämme, mitä haemme. Hakijaviestinnän vahvistamisella lähdemme siitä, että hoidamme jokaisen haun ja hakijan tyylikkäästi, johdonmukaisesti ja yhdenvertaisesti loppuun saakka, Hellman kertoo.

Yhtenäisyydellä laatua ja seurattavuutta Toimialojen HR-pääkäyttäjät ovat jo saaneet koulutusta rekrytointijärjestelmän käyttöön.

Syksyn aikana käynnistetään lisäksi kaupunkitasoisia koulutuksia esimiehille. Näihin kannattaa Hellmanin mukaan osallistua etenkin, jos rekrytointeja on lähiaikoina käynnistymässä. Hän painottaa, että järjestelmän lisäksi kyse on toimintatavan muutoksesta.

– Nykytilassa kaupungin organisaatioissa on toimittu monin eri tavoin rekrytoinnin eri vaiheissa: rekrytointeja on sekä aikataulutettu tai ei ole, eri vaiheita on dokumentoitu järjestelmään vaihtelevasti ja hakijaviestintä on ollut satunnaista. Tapojen moninaisuus johtaa paitsi toiminnan epälaatuisuuteen, myös siihen, että meillä ei ole kaupunkitasoisesti luotettavaa dataa rekrytoinneista. Nyt haluamme varmistaa mahdollisimman yhtenäiset tavat käyttää järjestelmää ja siten tavat hoitaa rekrytointiprosessi.

– Tärkeintä on tietenkin onnistuneet rekrytoinnit, ja siksi meidän pitää jatkossakin panostaa rekrytointiosaamiseemme. Kilpailu työ­voiman saatavuudesta ja hyvistä osaajista on kovaa ja suurena organisaationa tarvitsemme myös määrällisesti paljon työvoimaa. Me haluamme tehdä miellyttävästä ja tehokkaasta rekrytointiprosessista yhden vetovoima­ tekijämme, Hellman päättää. HH

HR-tietojärjestelmä­ hankkeen aikataulu

 Uusi yhteinen rekrytointiprosessi ja sitä tukeva järjestelmä Helbit syksyllä 2019.  Osaamisen ja onnistumisen johtamisen järjestelmä alkuvuosi 2020.  Uusi nykyaikainen versio Hijat-henkilöstö tieto- ja palkanlaskentajärjestelmä vaiheittain vuoden 2020 aikana.

Anonyymillä rekrytoinnilla lisää monimuotoisuutta UUSI JÄRJESTELMÄ MAHDOLLISTAA myös anonyymin

rekrytoinnin. Riitta Hellman toteaa, että tämä on yksi keino edistää monimuotoisuutta.

– Anonyymi rekrytointi madaltaa hakijan kynnystä päästä haastatteluun. Lähtökohtana on hakijoiden yhdenvertainen kohtelu. Anonyymi hakemus ohjaa rekrytoivan esimiehen keskittymään olennaiseen: hakijan osaamiseen, kokemukseen ja motivaatioon. Nimi, sukupuoli, ikä ja etninen syntyperä tulevat esille vasta haastatteluvaiheessa.

Anonyymeissä hauissa hakuilmoitukseen tulee kaupunkiyhteinen teksti, josta selviää, että tehtävässä on anonyymi haku. Itse järjestelmässä ei vielä tässä vaiheessa ole erillistä lomaketta anonyymia hakua varten. Hakija siis täyttää saman lomakkeen kuin muissa hakutyypeissä. Ero tapahtuu hakijayhteenvedon yhteydessä, jolloin järjestelmästä valitaan anonyymi yhteenveto.

– Anonyymi rekrytointi muuttaa hieman työnjakoa prosessissa, koska esimies ei anonyymissä haussa käytä järjestelmää haun alkuvaiheessa. Muun muassa hakijayhteenvedon tekee HR ja vasta sen jälkeen siirtää hakijatiedot eteenpäin rekrytoivalle esimiehelle, Hellman selvittää.

– Myös haun aikaisen hakijaviestinnän hoitaminen täytyy järjestää toisella tavalla.

Hellman kertoo, että anonyymin rekrytoinnin kokeilussa lähdetään liikkeelle ammattiryhmistä, joissa on riittävän iso edustus ja joissa työyhteisön monimuotoisuuden kasvattamisella on erityisen suuri merkitys. Näitä voisivat olla muun muassa suoran asiakaspalvelutyön tehtävät.

– Asiakaskuntamme on yhä monikulttuurisempaa ja meidän on tärkeä varmistaa, että pystymme huomioimaan palveluissamme esimerkiksi kielelliset ja kulttuuriset erot asiakkaiden tarpeissa.

Anonyymin rekrytoinnin kokeilut käynnistyvät vuoden vaihteen tienoilla. HH

Kaupungin Helmi > Henkilöstö > Rekrytointi

Helsingin henki / lokakuu 2019

17

Ammatti

Kirjoja maailman kielillä

Pasilan kirjaston tiloissa toimiva monikielinen kirjasto tarjoaa vieraskielisille ja maahanmuuttajille kiinne­ kohdan kaupungissa ja tasoittaa samalla tietä arkeen. Riitta Hämäläinen on työskennellyt monikielisessä kirjastossa ­vuodesta 2000 lähtien.

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Juho Kuva

P

äätarkoituksenamme on tukea Suomessa asuvien vieraskielisten kirjastopalveluita. Tarjoamme myös neuvontaa ja tiedotamme, kirjaston hankinnoista vastaava informaatikko Riitta Hämäläinen kertoo.

Kirjojen lisäksi kirjastosta voi lainata aikakauslehtiä, elokuvia, levyjä ja e-kirjoja.

– Meiltä saa aineistoja esimerkiksi arabiaksi, somaliksi, persiaksi, turkiksi, kurdiksi ja kiinaksi. Emme tarjoa aineistoja suurilla eurooppalaisilla kielillä emmekä venäjäksi tai viroksi.

18

Helsingin henki / lokakuu 2019

– Näiden kielten kokoelmia hankkii kukin kirjasto itse, Hämäläinen kertoo.

Hämäläinen on työskennellyt monikielisessä kirjastossa vuodesta 2000 lähtien.

– Monikulttuurisuus on lisääntynyt Suomessa huimasti sinä aikana, kun olen ollut täällä töissä, erityisesti kymmenen viime vuoden aikana. Alkuun työni oli enimmäkseen aineistojen hankintaa ja luettelointia. Sittemmin painopiste on siirtynyt yhä enemmän kontaktien ylläpitoon ja yhteistyöhön eri tahojen kanssa sekä tiedottamiseen.

Monikielinen kirjasto haluaa edistää myös nuorten lukuharrastusta ja pitää siten tärkeänä lasten- ja nuortenkirjallisuuden hankintaa.

Työ sai julkista tunnustusta viime vuonna, kun Suomen kieltenopettajien liitto myönsi monikieliselle kirjastolle Vuoden kieliteko -palkinnon.

– On hienoa nähdä ihmisten ilahtuvan heidän huomatessaan, että pystymme tarjoamaan aineistoja heidän omalla äidinkielellään. Pääsen työssäni katsomaan maailmaa useilta kanteilta.

Gallup

TEKSTI Maarit Seeling KUVAT Roope Permanto

Valtakunnallinen palvelu Monikielinen kirjasto on valtakunnallinen palvelu, josta eri puolille Suomea asettuneet maahanmuuttajat voivat pyytää omaa lähikirjastoaan tilaamaan materiaaleja. Kirjaston asiakkaana on reilut 200 000 uussuomalaista.

Hämäläinen on omalla ajallaan opiskellut arabiaa sen verran, että tunnistaa kirjaimet sanojen takana. Kyrilliset kirjaimet taas tulivat tutuiksi koulun venäjäntunneilla.

– Taidoista on hyötyä, kun teen hankintoja ja käyn läpi luetteloita. Paljon on tietysti kieliä, joita en valitettavasti osaa ollenkaan. Onneksi täällä kirjastossa on työntekijöitä, jotka taitavat niitä äidinkielenään.

Rikastaa elämää Hämäläinen on toiminut kaupunginkirjastossa vakituisena työntekijänä vuodesta 1988.

– Ensimmäistä kertaa tulin kirjastoon kesätöihin 80-luvun puolivälissä. Seuraavana kesänä pääsin harjoittelijaksi.

– Olin nuorena kova lukemaan. Ammatin­ valinta oli loppujen lopuksi aika selvä, kun päätösten aika tuli. Aloitin opiskelut 1980-luvun alkupuolella Helsingin yliopistossa pohjoismaisella ja englantilaisella filologialla ja kirjallisuudella. Jossain vaiheessa rupesin miettimään, mitä oikeasti haluaisin tehdä. Kirjasto nousi vahvaksi ehdokkaaksi, sillä pidin ihmisten parissa toimimisesta. Ajattelin, että kirjastotyössä voisin yhdistää mieltymykseni.

Hämäläinen haki ja pääsi Tampereen yliopistoon lukemaan informaatiotutkimusta ja yhteiskuntatieteitä, joiden kandidaatiksi hän lopulta valmistui.

– Kirjastoalan opintojen loppuvaiheessa Hämäläiseltä kysyttiin, voisiko hän jäädä Pasilan kirjastoon. Kirjastorakennus oli silloin juuri valmistunut.

– Koen työni elämääni rikastuttavana. Monesti huomaan ajattelevani, että enpäs ollut osannutkaan tarkastella tätä asia tuosta vinkkelistä. Syntyperäisenä helsinkiläisenä iloitsen myös siitä, että olen saanut tehdä töitä nimenomaan Helsingin kaupunginkirjastossa, Hämäläinen sanoo. HH

Moni asia on Helsingissä hyvin, mutta mitä pitäisi kehittää?

Titi Heikkilä työhyvinvointipäällikkö, kaupunginkanslia

Helsinki on toimiva, asuttava ja ihmisten kokoinen.

Olen itse mukana Helsinki liikkuu -hankkeessa, jonka tavoitteena on saada kaupunkilaiset vauvasta vaariin liikkumaan enemmän ja istumaan vähemmän. Liikuntaa lisäämällä vähennetäänkin pidemmän päälle sairaudenhoitokuluja ja parannetaan elämänlaatua. Helsingissä on nousemassa useita hienoja kehittämisen ituja: esimerkiksi olemme juuri saaneet upean henkilöstön tasa-arvosuunnitelman.

Tony Reikko, isännöitsijä, kaupunkiympäristön toimiala

Nimi

Riitta Hämäläinen Ammatti Informaatikko Koulutus Yhteiskuntatieteiden kandidaatti, Tampereen yliopisto Perhe Aviomies ja kaksi tytärtä Asuinpaikka Länsi-Helsingissä Harrastukset Lukeminen, kaupunkiluonnossa liikkuminen

Riitan lukuvinkit Ranya El-Ramly: Auringon asema, 2002 Kahden kulttuurin välissä kasvanut tytär kertoo vanhempiensa tarinan.

Lapsille ja lasten kanssa yhdessä luettavaksi.

Riina Katajavuori: Mennään jo naapuriin, 2017 Kirja kertoo 8-vuotiaasta Vellamo-tytöstä, joka vierailee kahdeksassatoista pääkaupunkiseudun perheessä, jotka ovat muuttaneet Suomeen muualta.

Kuva: iStock

Milena Parland: Kun kuu nauroi ja muita maassamme kerrottuja satuja, 2015 Viisitoista kansansatua eri puolilta maailmaa.

Helsingissä on nyt hyvin suunniteltu toimiva joukkoliikenne. Sitä pitäisi muistaa arvostaa. Yleisiä käymälöitäkin on lisätty. Niistä oli selvästi pulaa keskusta-alueen turismi- ja matkailukeskittymissä. Nyt kun kaupungin palveluja kehitetään, niin olisi tärkeää, ettei vanhuksia ja vähempiosaisia unohdettaisi. Roskaamista ja likaamista pitäisi saada vähennettyä. Ainakin roskapönttöjä, myös lemmikkien jätöksille, pitäisi lisätä nykyisestä.

Päivi Vääränen, maantieteen ja kemian opettaja, Sibelius-lukio, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Haluaisin hieman jarrutella Helsingin hirmuista kasvuvauhtia. Nyt voisi keskittyä palveluiden määrän sijaan laadun kehittämiseen. Esimerkiksi lukioissa on suorastaan törkeän isot, jopa 40 oppilaan ensimmäisen luokan ryhmät. Lisäksi toivoisin tavallisille keski-ikäisille naisille lisää liikuntamahdollisuuksia.

Olen jo yli 20 vuotta haikaillut paikkaa, joissa voisi harrastaa lentopalloa ilman kunnianhimoisempia tavoitteita.

Jukka Punamäki, erityissuunnittelija, kaupunginkanslia

Helsinki on menossa hyvään suuntaan muun muassa avoimuudessa, tiedon jakamisessa ja asukkaiden osallistamisessa.

Erityisen kiinnostava on 10 vuotta täyttänyt Helsinki Region Infoshare, avoimen datan hanke. Toinen asia, jossa kaupunki on hyvällä polulla, on kansainvälistyminen. Maailma menee kuitenkin hurjaa vauhtia eteenpäin ja kansainvälistymiskehitykseen tarvittaisiin lisää vauhtia. Olisi tärkeää, että kaupungin työntekijät verkostoituvat naapurimaiden kollegoiden kanssa. Kaikkea ei tarvitse aina keksiä itse.

Pohjoismaiden yhteistyöllä voidaan saavuttaa isoja hyötyjä.

Helsingin henki / lokakuu 2019

19

Kaffella Jenni Rope, Nina Gros ja Riitta Vartio sanovat, että eettiset ohjeet antavat selkänojaa työyhteisön arkeen.

Entistä eettisempää toimintaa Keskustelemassa kaupunginlakimies Jenni Rope kaupunginkanslian oikeuspalvelut henkilöstöjohtaja Nina Gros kaupunginkanslia lastensuojelun sosiaalityön päällikkö Riitta Vartio avohuollon sosiaalityö

Aihe Kaupungin eettiset periaatteet

Paikka Café Zoceria, Aleksi 15

20

Helsingin henki / lokakuu 2019

Uudet eettiset periaatteet saavat kiitosta haastateltavilta, henkilöstöjohtaja Nina Grosilta, lastensuojelun sosiaalityön päälliköltä Riitta Vartiolta ja kaupunginlakimies Jenni Ropelta. Periaatteet koetaan tärkeiksi raameiksi, jotka antavat selkänojan päätöksentekoon ja työyhteisöjen arkeen.

TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann KUVAT Juho Kuva

E

ettiset periaatteet ja arvot jäävät hel­ posti leijumaan omaan korkeuteensa tai hautautuvat verkon syövereihin.

Näin kävi kymmenkunta vuotta sit­ ten luoduille periaatteille, jotka on nyt päivi­ tetty ajanmukaisiksi. Uudet periaatteet mene­ vät kaupunginhallituksen päätettäviksi loka­ kuussa. Päätös on yksi vaihe prosessissa. Sen jälkeen seuraa periaatteiden lanseeraus, nii­ den käytäntöön vieminen ja käsittely työyhtei­ söissä.

Toimintakulttuuri on kymmenessä vuo­ dessa muuttunut, mikä tuotti muutostarpeita myös periaatteisiin. Esimerkiksi järjestelmien tietoturvan suojaaminen on tullut mukaan oh­ jeisiin.

– Yksi näkyvä muutos on, että myös työnte­ kijät on haastettu aktiiviseen rooliin noudatta­ maan eettisiä ohjeita, sanoo valmisteluun osal­ listunut Jenni Rope.

Riitta Vartio arvelee, että sosiaalityössä ­periaatteet ovat jo selkäytimessä, vaikka niitä ei muistaisikaan ulkoa. Työtä ohjaa asiakkai­ den kuuleminen, osallistaminen sekä yhden­ vertainen kohtelu.

Kaikki ovat palvelutehtävässä Kesällä henkilöstöjohtajana aloittanut Nina Gros kiittelee periaatteita konkreettisuudesta ja selkeydestä.

– Olin vaikuttunut eettisten periaatteiden vahvasta arvopohjasta. Niissä näkyy, kuinka

haluamme toisiamme kohdeltavan, ja se on yksi tärkeimmistä tavoista osoittaa, millaiseen työyhteisöön pyritään, Gros toteaa.

Hän katsoo, että periaatteet näkyvät myös ulospäin lupauksena tarjota parasta mahdollista palvelua kaupunkilaisille. Kun kaikki kokevat työskentelevänsä asukkaita varten toimialasta riippumatta, tekemiselle rakentuu luonnostaan yhteinen pohja.

– Samalla lujittuu sisäinen yhteishenki ja kokemus, että olemme saman työnantajan palveluksessa, Vartio lisää.

Eettiset periaatteet toimivat Ropen mukaan kuin sateenvarjo, jonka alla Helsingistä tehdään maailman toimivinta kaupunkia.

Ristiriitoihin pitää varautua Vaikka eettiset ohjeet ovat selkeät, ratkaisut eivät aina ole helppoja. Etenkin sosiaali- ja terveystoimialalla sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tulee eteen haastavia tilanteita työntekijöiden puuttuessa perheiden asioihin.

– Eri periaatteet voivat olla ristiriidassa keskenään, myöntää Vartio.

– Silloin on tehtävä eettistä pohdintaa ja mietittävä tarkoin perustelut. Tavoite on aina, että asiat paranevat.

Vartion mukaan käytäntö, jossa eettisesti haastavat ratkaisut tehdään yhteistyössä esimiehen, työparin tai asiantuntijaryhmän kanssa, on ainoa tapa toimia. Näitä ovat esimerkiksi huostaanotot. Työyhteisön ja esimiehen tuki on äärimmäisen tärkeää varsinkin aloittelevalle työntekijälle, joka voi joutua vaikeiden ratkaisujen eteen.

Periaatteet kiireen jaloissa Rope muistuttaa, että hyvät periaatteet voivat ajoittain jäädä kiireen jalkoihin niin johtamisessa kuin muussa työnteossa. Kiireeseen ja resurssipulaan vedoten saatetaan pahimmillaan jättää noudattamatta lainsäädännön määräyksiä.

– Asialla on yhteys kaupungin jatkuvaan kasvuun ja lisääntyvään työmäärään. Tämä luo paineita lisäresurssien saamiseen. Luottamushenkilöt ovat tärkeässä asemassa päättäessään budjeteista ja resurssien ohjaamisesta oikealla tavalla. Siksi viesti eettisistä periaatteista on hyvä saada myös päättäjien ja luottamushenkilöiden tietoon, Rope toteaa.

Kaikki kolme ovat samaa mieltä siitä, että päättäjät tarvitsevat tietoa ja eettistä pohdintaa tasapainoillessaan vaateiden kanssa. Pai-

notuksia ja toiminnan muutoksia joudutaan tekemään.

– Samalla tarvitsemme johtamiskulttuurin kehittämistä, Gros täydentää.

– Johtamiseen pitää varata riittävästi aikaa, jotta eettisesti kestävä päätöksenteko onnistuu.

Keinot syntyvät keskustellen Eettisistä periaatteista ei ole hyötyä, ellei niitä tuoda yhteiseen keskusteluun työyhteisöissä.

Gros haastaakin koko henkilöstön talkoisiin, jotta päivitetyt periaatteet otetaan hyvään käsittelyyn. Jokaisen tiimin olisi hyvä käydä keskustelu, mitä periaatteet tarkoittavat juuri omassa toiminnassa, jotta ne juurtuvat arkeen käytännön teoiksi.

– Kaikkien tulee tiedostaa, mitkä tilanteet aiheuttavat eettisiä haasteita, ja miten ristiriitoja ratkaistaan. Työyhteisön jokaisen jäsenen tulee puuttua eettisten sääntöjen vastaiseen toimintaan, mutta viime kädessä vastuu on esimiehellä, Gros painottaa.

Lastensuojelun sosiaalityössä tärkeitä asioita käsitellään muutaman kerran vuodessa kokoontuvissa yhteistoimintakokouksissa ja sen jälkeen vielä tiimeissä.

Juuri keinojen keksiminen on kolmikon mukaan työläintä, mutta samalla välttämätöntä eettisesti kestävien ratkaisujen löytämiseksi. HH Esimiehet tuovat päivitetyt periaatteet henkilöstön tietoon ja ne käsitellään jokaisessa työyhteisössä. Periaatteet ja käsittelyn tueksi tehty viestintämateriaali löytyvät kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen osoitteesta: Kaupungin Helmi > Strategia ja talous > Eettiset periaatteet

Kaupungin eettiset periaatteet TOP 10:

Jenni Rope (yllä), Riitta Vartio ja Nina Gros (oik.) kertovat, että keinojen keksiminen on työläintä, mutta välttämätöntä eettisesti kestävien ratkaisujen löytämiseksi.

• Olemme kaikessa toiminnassamme palvelutehtävässä.

• Teemme kaiken jatkuvasti hieman paremmin.

• Painotamme rehellisyyttä, oikeuden mukaisuutta ja yhdenvertaista kohtelua.

• Emme suvaitse rasismia, syrjintää, epäasiallista kohtelua emmekä seksuaalista häirintää.

• Noudatamme kaikkia kaupunkia koskevia säännöksiä.

• Suojaamme järjestelmät hyvin.

• Emme salli korruptiota emmekä väärin käytöksiä.

• Tarjoamme ajoissa apua ja tuemme kaikkein haavoittuvimpia ihmisryhmiä.

• Painotamme kestävää kehitystä ja torjumme ilmastonmuutosta.

• Rakennamme eettistä toimintakulttuuria.

Helsingin henki / lokakuu 2019

21

Palvelut

Museomum

mo Liisa Ran tavaara (oik .)

vie Neela (t

ytär) ja Iida

Kallioisen hi

storiamatka lle

1970-luvulle La

sten kaupun gi

ssa.

Vapaaehtoistyö hyödyttää myös tekijää Kaupungilla toimii kolmisen ­tuhatta vapaaehtoistyöntekijää oman henkilöstön lisäksi.

Vapaaehtoiset antavat aikaansa ja osaamistaan sekä rakentavat kaupunkia yhdessä muun kaupunkiyhteisön kanssa.

TEKSTI Pirkko Tuominen KUVAT Juho Kuva

O

letko nähnyt tällaista puhelinta?

Osaatko veivata sillä numeroita?

Lankapuhelin kiinnostaa Lasten kaupungin 1970-luvun mummolassa käyviä lapsia lähes takuuvarmasti. Vapaaehtoinen museomummo Liisa Rantavaara esittelee lapsille puhelinta, kasettisoitinta, tasku­laskinta ja tietosanakirjaa ja kertoo omia kokemuksiaan. Muistot kiinnostavat myös aikuisia, ja moni vanhempi jää juttelemaan.

Lasten kaupungissa lapset ja aikuiset pääsevät tutustumaan Helsingin historiaan leikkimällä ja kokeilemalla. Yläkerrassa sijaitsevassa mummolassa on olohuone ja keittiö, jossa voi keittää leikisti kahvia ja kokkailla.

22

Helsingin henki / lokakuu 2019

– Jotkut lapset haluavat jutella, toiset leikkiä. Keittiö saa usein arankin lapsen innostumaan, Rantavaara toteaa.

Mummorinkiin kuuluu yhteensä vajaat kolmekymmentä vapaaehtoista. Jokainen valitsee itse, mitä tekee ja kuinka paljon aikaansa antaa. Viikonloppuisin joku mummoista tai porukan ainoa vaari on paikalla.

– Museomummon roolia ei ole käsikirjoitettu. Jokainen on oma persoonansa ja toimii valitsemallaan tavalla. Yksi kutoo sukkia, toinen lukee loruja, kolmas leikittää, kertoo tiimivastaava Anna Finnilä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta.

Menneet ajat ja tavat kiinnostavat myös Helsingissä vierailevia matkailijoita.

– Museomummon roolia ei ole käsikirjoitettu, vaan ­jokainen on oma persoonansa, kertoo Anna Finnilä.

– Tämä on hyvä pesti eläkeläiselle, joka haluaa harjoittaa kielitaitoaan, Finnilä toteaa.

Ihmisten tapaaminen virkistää Rantavaara tekee mummolassa kuukausittain 1–2 kolmen tunnin vuoroa. Lisäksi hän osallistuu monenlaiseen muuhun kaupungin tarjoamaan vapaaehtoistoimintaan.

– Olen aina käsi pystyssä, kun tulee uusia jännittäviä tehtäviä, Rantavaara sanoo.

Vapaaehtoistoiminta tuo eläkeläisen arkeen sopivasti sosiaalisuutta ja vastavuoroisuutta.

– Parasta on ihmisten tapaaminen. Vaikka mummolassa on vilskettä ja hälinää ja kotiin tullessa väsyttää, mummoilusta tulee hyvä mieli, Rantavaara sanoo.

Senaatintorin kulmalla sijaitseva Lasten kaupunki toimii osana kaupunginmuseota, ja kävijöitä on satoja tuhansia vuodessa. Kaupunginmuseon väki pitää mummoista huolta ja käy katsomassa, tarvitsevatko he apua.

Aikuiskaverina lapselle Susanna Surakka on toiminut vuosia vapaaehtoisena tukihenkilönä. Tällä hetkellä hänellä on tuettavanaan nuori tyttö, jota hän tapaa pari kertaa kuukaudessa.

– Teemme yhdessä kaikenlaista kivaa lapsen ehdoilla. Olemme käyneet uimassa, syömässä, pyöräretkellä, huvipuistossa ja vesipuistossa, Surakka kertoo.

Luonteeltaan sosiaalinen nainen viihtyy hyvin tukihenkilönä.

– Rakastan ihmisten kanssa olemista ja haluan auttaa. Tukihenkilönä pääsen mahdollistamaan asioita, jotka eivät muuten olisi lapselle mahdollisia, hän sanoo.

Tukihenkilöksi sopii tavallinen tasapainoinen aikuinen, joka on valmis sitoutumaan. Tavoitteena on, että tukihenkilö kulkisi lapsen rinnalla pitkään.

– Moni solmii elinikäisiä ystävyyksiä ja kokee palkitsevaksi sen, että saa olla mukana ripille pääsyssä ja muissa lapsen elämän merkkipaaluissa, sanoo tukihenkilötoiminnan sosiaaliohjaaja Mari Mehtonen sosiaali- ja terveystoimialalta.

Palautteena lapsen tyytyväisyys Tuettavat ovat lastensuojelun ja erityisen tuen asiakkaina olevia lapsia ja nuoria. Sosiaalihuoltolain alaista tukihenkilötoimintaa organisoi kaksi kaupungin työntekijää, jotka etsivät ja kouluttavat tukihenkilöitä ja aloittavat tukisuhteet. Tukihenkilöitä on tällä hetkellä noin 250.

– Mietimme, millainen aikuinen ja lapsi sopisivat yhteen. Hakemuksia tulee ympäri kaupunkia, ja omaa tukihenkilöä odottavia lapsia on koko ajan. Hakijoissa korostuu miestukihenkilöiden tarve pojille, Mehtonen sanoo.

Surakasta on toisinaan haasteellista muistaa, mistä lähtökohdista tuettava tulee. Lapsi on voinut kokea murheita ja vastoinkäymisiä, joita en itse tule koskaan kokemaan. Lapsi ei välttämättä osaa kertoa, että tukihenkilö on hänelle tärkeä, mutta palautteen voi kokea kohtaamisissa.

Mari Mehtonen (vas.) kertoo, että omaa tukihenkilöä odottavia lapsia on koko ajan.

Susanna Surakka on toiminut vuosia vapaaehtoisena tukihenkilönä.

Tulevia koulutuksia • Vapaaehtoistoiminnan perusteet -koulutus 9.10. klo 16.30–18.30, Pasilan kirjaston auditorio, Kellosilta 9.

Lisätietoja: vapaaehtoistoiminta@hel.fi ja facebook. com/VapaaehtoistoimintaHelsinki • Tukihenkilökurssi lokakuussa.

Lisätietoja: tukihenkilotoiminta@hel.fi ja hel.fi/tukihenkilotoiminta.

– Saan paljon iloa, kun näen, että lapsesta on kiva tavata ja hän on tyytyväinen. Lapsella on laukku valmiina, kun haen hänet.

Hän miettii innoissaan, mitä seuraavalla kerralla tehtäisiin, Surakka sanoo. HH

Kaupunki tarjoaa monia mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan Vapaaehtoisena voi toimia monenlaisissa tehtävissä, kuten eri-ikäisten tukena, ystävänä, vertaisena tai ryhmänohjaajana. Vapaaehtoinen voi osallistua myös viheralueiden kunnostukseen sekä museoiden, kirjastojen ja erilaisten vaihtuvien tapahtumien toimintaan.

– Toimintaa voidaan myös räätälöidä vapaaehtoiselle sopivaksi. Tarkoituksena on löytää jokaiselle halukkaalle omien voimien ja kiinnostuksen mukainen tehtävä, sanoo kehittämisasiantuntija Eliisa Saarinen kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta.

Kaupungilla on viimeisimmän tiedon mukaan reilut 3 000 vakuutettua vapaaehtoistoimijaa. Heille järjestettävät koulutukset ja virkistystilaisuudet ovat maksuttomia. Toiminnasta ei makseta palkkaa, mutta siitä aiheutuneet kulut korvataan.

Toiminnan perehdytyksen ja lähiohjauksen hoitaa vapaaehtoistoiminnan ohjaaja tai muu vastaava yhteyshenkilö, jolta saa myös ajankohtaista tietoa ja yhteystietoja.

– Mukaan on helppo lähteä. Vapaaehtoiseksi haluava voi ilmoittautua järjestettäviin koulutuksiin tai ottaa suoraan yhteyttä tahoon, jossa haluaisi toimia vapaaehtoisena, Saarinen sanoo.

Uusille vapaaehtoisille suositellaan Vapaaehtoistoiminnan perusteet -koulutuksen käymistä. Kaikkiin toimintamuotoihin sisältyy perehdytys, joihinkin lisäksi kohdennettuja koulutuksia.

Helsingin henki / lokakuu 2019

23

Hyvinvointi

Ennakointi

teki Oodista turvallisemman Yhteisesti sovitut periaatteet ovat tehneet keskustakirjasto Oodista turvallisen tilan. Henkilökunta on raportoinut vain muutamista uhkaavista asiakastilanteista, vaikka juuri turvallisuus herätti eniten huolta ennen toiminnan käynnistymistä.

TEKSTI Ritva-Liisa Sannemann KUVAT Sami Heiskanen

24

Helsingin henki / lokakuu 2019

Laura Norris, Jussi Köntti (selin), Kari Lämsä ja Markus Terämaa toivovat, että Oodiin saataisiin vielä Hetipurkajiksi kouluttautuneita kollegoita ja että turvallisuuskysymykset olisivat osa viikkopalavereita.

Helsingin henki / lokakuu 2019

25

Markus Terämaa, Jussi Köntti, Kari Lämsä ja Laura Norris kertovat, että heille on kehittynyt vastuullinen turvallisuuskulttuuri, jossa kaikki tukevat toisiaan spontaanisti.

tilanteisiin. Häiriötapaukset kirjataan vartijoiden raportteihin.

– Kohteen kokoon ja asiakasmääriin suhteutettuna vartijoilla ei ole ollut erityisen paljon häiriökäyttäytymiseen liittyviä tehtäviä, Terämaa toteaa.

Myös henkilökunnalla on mahdollisuus ilmoittaa häiriöistä, mutta käytännössä vain räikeimmistä tilanteista on tehty kirjaus Työsuojelupakkiin. Kesän alussa tiedossa oli vain kolme kirjattua tapausta. odi rakennettiin alusta pitäen kaikille avoimeksi olohuoneeksi.

Ennen talon avaamista työntekijöitä huolettivat kuitenkin turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Ison kävijämäärän ja pitkien aukiolojen arveltiin tuovan tullessaan myös uhkia.

Kävijämäärän odotettiin yltävän vuositasolla 2,5 miljoonaan, mutta alkuvuoden perusteella se näyttää ylittävän kolme miljoonaa. Vierailijoita on ollut keskimäärin noin ­9 000 päivässä.

Oodi sai viime syksynä määrärahan hankkeeseen, jolla uhkaavia asiakastilanteita pyritään hallitsemaan. Sen turvin henkilöstölle järjestettiin haastatteluja ja työpajoja yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Koulutuksiin osallistuivat kaikki Oodissa työskentelevät eri toimialojen työntekijät. Keväällä päättyneen hankkeen loppuraportin ja periaatteiden halutaan hyödyttävän laajasti koko kaupunkia.

Häiriötilanteita harjoiteltiin Kirjaston palvelupäälliköt Laura Norris ja Kari Lämsä sekä sisältötiimin vetäjä Samu Eeve pitävät hankkeen henkilöstölähtöisyydestä. Eri työpaikoista tulevat ihmiset pääsivät jo ennen talon avaamista kertomaan kokemuksistaan ja huolenaiheistaan.

Työpajoissa käsiteltiin aiemmin ilmenneitä uhkaavia asiakastilanteita. Keskusteleminen auttoi purkamaan paineita.

Henkilöstö harjoitteli esimerkiksi kiukkuisten ja tyytymättömien asiakkaiden kohtaamista, päihtyneiden lähestymistä ja muun häiriökäyttäytymisen keskeyttämistä.

– Uhkaavat tilanteet eivät aina tapahdu asiak­kaan ja virkailijan välillä, vaan ovat asiakkaiden välisiä kahnauksia, Lämsä huomauttaa.

– Meidän roolimme on puuttua näihin tilanteisiin ja ehkäistä niitä. Puuttuminen on tärkeää koko talon ilmapiirin kannalta, Norris täydentää.

26

Helsingin henki / lokakuu 2019

– Kun me reagoimme, myös asiakkaat näkevät, mikä on sallittua ja mikä ei, Eeve jatkaa.

Sovitut periaatteet saatiin käytäntöön Keskustelujen ja harjoittelun kautta syntyi käsitys yhteisistä arvoista ja toimintatavoista. Työpajoja järjestettiin sekä henkilökunnalle että asiakkaille, ja niissä luotiin molemmille omat turvallisemman tilan periaatteet.

Asiakkaiden periaatteisiin kuuluu muun muassa toisten kunnioitus, vastuullinen käyttäytyminen ja erilaisuuden sietäminen. Henkilökunta puolestaan kirjasi periaatteikseen avoimen keskustelun, muiden huomioimisen, häirintään puuttumisen, moninaisuuden kunnioittamisen ja ammattimaisen käyttäytymisen.

Periaatteet ovat Norrisin, Lämsän ja Eeven mukaan siirtyneet käytäntöön niin hyvin, että uhkatilanteita on ilmennyt odotettua vähemmän. Taustatyö on auttanut, samoin sosiaalisessa mediassa leviävä tieto, ettei Oodissa suvaita häiriköintiä.

– Täällä on myös jatkuvasti niin paljon porukkaa, ettei häiriköintiin taipuva saa kaipaamaansa huomiota, kolmikko katsoo.

Kirjastolla on käytössä lisäksi väliaikainen käyttökielto häiriköille. Se on osaltaan vähentänyt uhkatilanteita.

Vartijat apuna Oodissa on otettu vartijatoiminta avuksi turvallisuuden takaamiseksi. Vartijoita on paikan päällä aina aukioloaikoina.

– Henkilökunnan ja vartijoiden kanssa on käyty keskusteluja ja löydetty hyvä tapa toimia yhdessä. Vartijat ymmärtävät, että kaikilla on oikeus olla talossa eikä vähäisin perustein ketään pidä poistaa, kertoo työsuojelupäällikkö Markus Terämaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta.

Vartijat seuraavat tapahtumia kameravalvonnan kautta ja kiertämällä tiloissa. Henkilökunta voi kutsua heidät paikalle hankalimpiin

Puhejudosta mallilauseita Oodin henkilökunta osallistui myös puhe­judokoulutukseen, joka tarjosi välineitä hankalien asiakkaiden kohtaamiseen ja itsensä rauhoittamiseen. Suurin osa uhkatilanteista on verbaalisia, ja siksi kaivattiin valmiita mallilauseita.

Esimerkiksi rasistisen huutelun katkaisemiseksi neuvottiin käyttämään lausetta: me emme hyväksy tällaista käytöstä. Mallilauseet ovat auttaneet pääsemään eteenpäin tilanteissa, joissa muuten olisi vaara syntyä ristiriitoja.

Ennakointi estää uhkaa Terämaa toivoo, että turvallisuus otettaisiin huomioon jo tilojen suunnitteluvaiheessa, jolloin esimerkiksi poistumisreitit ja työrauha ­kyettäisiin takaamaan.

Norris, Lämsä ja Eeve myöntävät, että ­Oodissa on tiloja, joista ei ole helppo poistua uhkatilanteessa. Vaara on onneksi vähäinen, sillä talossa on koko ajan väkeä paikalla ja työtoverit rientävät välittömästi avuksi tiukassa paikassa.

– Meille on kehittynyt vastuullinen turvallisuuskulttuuri, jossa kaikki tukevat toisiaan spontaanisti, kolmikko kiittelee.

Tulevaisuutta ajatellen toiveena on, että Oodiin saataisiin vielä Hetipurkajiksi kouluttautuneita kollegoita ja että turvallisuuskysymykset päätyisivät osaksi viikkopalavereja. HH

Vinkit työpaikalle • Tunnistakaa tilanteet, joissa väkivaltaa ilmenee.

• Laatikaa toimintaohjeet ja perehdyttäkää myös uudet työntekijät niihin.

• Varmistakaa osaaminen ja koulutuksen tarve.

• Ilmoittakaa kaikki uhka- ja väkivaltatilanteet Työsuojelupakkiin ja käsitelkää niitä työpaikkakokouksissa.

• Ideoikaa yhdessä toimenpiteitä uhkatilanteiden välttämiseksi.

Henkilöstön kokemat väkivalta- tai uhkatilanteet ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi. Kunta10-kyselystä ilmenee, että vuonna 2014 koettuja uhkatilanteita oli 29,9 prosentilla, mutta viime vuonna jo 45,7 prosentilla kaupungin työntekijöistä.

Väkivalta tai järkyttävä tilanne on noussut jo kolmanneksi suurimmaksi työtapaturmien aiheuttajaksi. Vain putoamiset, kaatumiset ja äkilliset fyysiset kuormittumiset menevät asiakkaan aiheuttaman väkivallan ohi.

Tilanne on kaupungin työturvallisuuspäällikön Jussi Köntin mukaan huolestuttava. Hän arvelee, että ihmisten paha olo purkautuu erityisesti niihin ammattiryhmiin, joilla on eniten kosketuspintaa asiakkaisiin. Eniten väkivaltaa on koettu kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimialoilla.

Köntti toivoo, että henkilöstö tekisi kaikista uhka- ja väkivaltatilanteista ilmoituksen Työsuojelupakki-järjestelmään.

– Ilmoittaminen on tärkeää, jotta tilanteista opitaan ja niiden pohjalta voidaan suunnitella toimenpiteitä, joilla vastaavanlaiset tapahtumat voidaan välttää, Köntti tähdentää.

Suurin osa ilmoituksista on koskenut fyysistä väkivaltaa. Vajaa 12 prosenttia on liittynyt solvaamiseen ja huutamiseen ja noin 11 prosenttia sanalliseen uhkailuun. HH

Väkivalta tai järkyttävä tilanne on noussut kolmanneksi suurimmaksi työtapaturmien aiheuttajaksi.

Jotta Helsinki voi hyvin Hyvinvoivat työntekijät tekevät Helsingistä maailman toimivimman kaupungin.

Me Työterveydessä olemme olemassa, jotta Helsinki voi hyvin. Tähän sanomaan voi hyvin samaistua, ja tuntea ylpeyttä omasta työstään ja kaikesta siitä, mitä työmme tekee mahdolliseksi. Vain hyvinvoivat työntekijät voivat tehdä Helsingistä maailman toimivimman kaupungin.

Työterveys Helsinki

Koettu väkivalta lisääntynyt

Terveysala muuttuu hurjaa vauhtia, niin pitää meidänkin. Uudistumme ajan hengen mukaisesti ja laajensimme sähköisiä palveluitamme lokakuun alusta.

Hoitochatissa tavoitat meidät joustavasti, ja voit keskustella sairastumiseesi tai hoitoosi liittyvistä asioista suojatussa ympäristössä silloin, kun sinun pitää päästä keskustelemaan nopeasti. Chat mahdollistaa myös keskustelun avokonttorissa, jos omia asioita ei halua ääneen huudella. Haluamme taata hoitoon pääsyn nopeutta ja helppoutta.

Samalla lokakuun digiloikalla avaamme asiakkaillemme sähköisen ajanvarauksen. Pääset rauhassa itse valitsemaan vapaana olevan ajan ja tarvittaessa perumaan.

Olemme kehittäneet etäpalveluitamme aikaisemminkin. Kaikkien käytössä on ollut pitkään sähköinen asiointikanava eTyöterveys. Siellä tavoitat jatkossakin oman työterveyshoitajasi ja voit hoitaa työkykyasioitasi.

Keväällä alle 30-vuotiaille aukesi chat-palvelu Työstämö, jossa voi luottamuksellisesti purkaa murheita sekä työstää ajatuksia työterveyden ammattilaisen kanssa.

Kuva: Maarit Hohteri

Sähköisessä terveystarkastuksessa meillä on jo pitkä perinne. Perinteinen Työterveyskysely ponnahtaa kaikille jälleen sähköpostiin 28.10. Paperikyselyn saaneet voivat vastata halutessaan sähköisesti lomakkeen ohjeen avulla.

Kun vastaat, saat oman palautteen, ja me puolestamme kerromme, kuinka voimme olla avuksi.

Mikä on Hetipurku?

Hetipurku on henkistä ensiapua uhka- ja väkivaltatilanteen tai muun hankalan tapahtuman jälkeen.

Hetipurkajiksi on kouluttautunut useilta toimialoilta ja liikelaitoksista työntekijöitä, esimiehiä sekä työsuojelupäälliköitä ja -valtuutettuja. Koulutus koostuu kahdesta puolen päivän mittaisesta lähiopetuksesta ja muista tehtävistä.

Hetipurku auttaa keskustelun keinoin purkamaan uhkatilannetta, ettei asia jää kuormittamaan mieltä.

Tarkoitus on normalisoida poikkeavan tapahtuman nostattamat reaktiot.

Lue lisää: Kaupungin Helmi> Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työkyvyn tukeminen > Hetipurku

Liikkumisohjelman hengessä olemme lisänneet kysymyksiä ja vastauspalautteita, jotka toivottavasti herättelevät vastaajaa pohtimaan omia liikkumistottumuksia. Jos saat palautteessasi kutsun terveystarkastukseen, käy ihmeessä kokeilemassa sähköistä ajanvarausta ja varaa aika terveystarkastukseen.

Kaupungin Helmi > Yhteiset palvelut > Työterveys Palvelupäällikkö Tuija Toikka Työterveys Helsingistä kertoo uusista palveluista.

Helsingin henki / lokakuu 2019

27

Kertapalkkiot

Onnistumiset ja ideat

palkkioiksi Kertapalkitseminen uudistui, ja keinovalikoima monipuolistui.

TEKSTI Taru Virtanen KUVAT iStock/Anne Kiiski

K

uka työyhteisössäsi jaksaa aina tsempata muita? Kuka teki viime kuussa tosi kovan työsuorituksen?

Missä asiassa tiimisi on onnistunut jopa yli odotusten? Kertapalkitsemisessa palkitaan yksilöä tai ryhmää vaikkapa näistä tai muista erinomaisista, strategiaa tukevista saavutuksista. Samalla innostetaan henkilöstöä yritteliäisyyteen ja vahvistetaan työyhteisön onnistumisia.

Kaupungin uudistettuja kertapalkitsemisen periaatteita on otettu käyttöön toimialoilla ja liikelaitoksissa nyt reilun puolen vuoden ajan.

Uutta on erillinen määräraha kertapalkitsemiselle, avoimuus ja osallistaminen.

28

Helsingin henki / lokakuu 2019

– Kun kertapalkitsemiseen on nyt oma määräraha, yksittäisen esimiehen on helpompi ajatella, että palkitseminen on mahdollista, jos työntekijä tai ryhmä saavuttaa tavoitteensa, henkilöstöasiantuntija Aulikki Varjo sosiaali- ja terveystoimialalta kertoo.

– Kertapalkkioita on myönnetty aiemmin vaihtelevasti, ja niistä viestimisen on ehkä pelätty herättävän kateutta. Nyt työntekijät ovat itse osallistuneet palkkioperusteiden määrittelyyn ja työyhteisössä kerrotaan palkitut ja perusteet. Tästä läpinäkyvyydestä on tullut vain hyvää palautetta, sanoo Jonna Vanhanen, lastensuojelun sosiaalityön päällikkö.

Oikeista asioista ja enemmän Sosiaali- ja terveystoimi on noin 14 000 työntekijän toimiala, joten uuden asian juurruttaminen joka tasolle vie aikansa. Tavoitteena on ollut, että kertapalkitsemisesta keskustellaan jokaisessa työyhteisössä.

– Yksikössämme olemme ottaneet asian säännölliseksi osaksi esimieskokouksiamme.

Esimiehet kertovat kokouksissa esimerkkejä ja kokemuksia. Palkitsemisesta pitää muistuttaa ja se vaatii aktiivista pohdintaa, jotta siitä tulee aito johtamisen väline, Vanhanen toteaa.

Palkitsemiseen ohjaa myös se, että määrärahan käyttämistä seurataan säännöllisesti organisaation eri tasoilla.

Avointa palkitsemista

Kertapalkitsemisessa työntekijät kokevat, että suorituksella on oikeasti merkitystä.

– Palkitseminen on lähtenyt hyvin käyntiin, vaikka sitä voisi olla vielä enemmänkin!

Nyt olemme vasta harjoitelleet, ja kokemuksen myötä palkitsemisesta tulee helpompaa. Pitää kuitenkin muistaa, että palkitaan oikeista asioista, eli hyvistä ja tulostavoitteiden mukaisista työsuorituksista. Jos palkitaan palkitsemisen vuoksi, hyvä ajatus kääntyy itseään vastaan, Vanhanen pohtii.

Paljasta työkaveri tai hyvä teko Lastensuojelun sosiaalityössä suosituin kertapalkkiomuoto on toistaiseksi ollut Heti-palkkio.

– Sen sisällä erityisesti ryhmäpalkitseminen on koettu helpoksi tavaksi palkita nopeasti työryhmän onnistumisesta. Tavoite-palkkio on puolestaan pidemmän tähtäimen palkkio, joita varmasti käytetään enemmän nyt loppuvuodesta, Vanhanen sanoo.

Aina esimies ei näe tai tiedä palkinnon arvoisia tilanteita. Työryhmä voi olla iso, esimiehellä voi olla useita tiimejä tai hän ei ole mukana asiakastyössä. Varjo ja Vanhanen vinkkaavat silloin paljastamaan esimiehelle työkaverin, joka on onnistunut.

– Yhdessä työryhmässämme ilmiannetaan positiivisia tekoja, joista sitten järjestetään anonyymi äänestys. Näin saattaa nousta esiin työilmapiiriä kohottavia asioita, jotka eivät näy määrällisiä tavoitteita tarkasteltaessa. Palkitsemisessa on tärkeää monipuolisuus, Vanhanen sanoo.

Vanhasen korviin on kantautunut pelkästään positiivista palautetta uudistuksesta.

– Tulospalkkio saatetaan kokea etuna, joka on kaikille sama huolimatta siitä, miten on osallistunut. Kertapalkitsemisessa työntekijät kokevat, että suorituksella on oikeasti merkitystä. HH

Kaupungin johtoryhmä linjasi vuonna 2018, että tuloksiin perustuvaan palkitsemiseen sisällytetään enemmän kertapalkitsemista. Mallia kehitettiin yhteistyössä esimiesten ja henkilöstön edustajien kanssa erillisissä työpajoissa. Tammikuussa 2019 otettiin käyttöön uudistetut, kaupunkitasoiset kertapalkitsemisen periaatteet, joiden tavoitteena on kannustaa työyhteisöjä entistä enemmän yhdessä onnistumiseen ja työntekijöitä erinomaisiin saavutuksiin omissa tehtävissään.

– Kertapalkkiot eivät ole uusi asia, mutta niitä on aiemmin annettu vaihtelevasti. ­Uusien periaatteiden ideana on, että kertapalkitseminen otetaan käyttöön yhdenvertaisesti koko organisaatiossa, työmarkkina-asiantuntija Leena Sund kaupunginkanslian henkilöstöosastolta kertoo.

Kerta- ja ideapalkkioihin on tälle vuodelle varattu tulosbudjeteissa oma määräraha, joka on suuruudeltaan prosentin henkilöstön vuotuisesta säännöllisen työajan palkka­ summasta. Aiemmin kertapalkitsemista ei ole budjetoitu.

Erillinen määräraha sekä velvoittaa että kannustaa esimiehiä palkitsemiseen erityisen hyvästä tai tavoitteet ylittävästä työsuorituksesta. Palkkioperusteet riippuvat tehtävästä – niitä voivat olla vaikkapa palvelun luotettavuus, hyvä asiakaspalaute, yhteistyön sujuvuus, aktiivisuus työyhteisön kehittämisessä, hyvä työtoveruus tai innostava työote.

– Avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen on tärkeä tavoite. Työntekijän pitää tietää, minkälaisissa tilanteissa hänen yksikössään palkkio on mahdollista saada, ja ­samoin, ketä ja millä perusteella hänen työyhteisössään on palkittu. Monissa työyhteisöissä palkkioperusteista on sovittu yhteisesti keskustellen.

Kertapalkitsemisen tulee tukea toimialan tai liikelaitoksen strategisten tavoitteiden toteutumista, minkä toivotaan tuovan strategioita myös lähemmäksi työntekijöitä.

– Periaatteissa nousee esiin myös ryhmäpalkitseminen. Toivomme, että kertapalkitseminen kannustaisi yhdessä tekemiseen ja onnistumiseen, Sund sanoo. HH

Kertapalkkiokeinot Kertapalkkio Tulospalkkio Voidaan maksaa kerran vuodessa rahana, jos toimiala/liikelaitos saavuttaa sille asetetut strategiset tavoitteet ja tulostavoitteet.

Palkkiosta päättää organisaation ylin johto.

Keino palkita pitkin vuotta kertaluonteisesta erinomaisesta työsuorituksesta tai tavoitteiden saavuttamisesta.

Voi olla tunnustus, rahapalkkio tai palkallinen vapaa. Palkitsijana lähiesimies tai linjajohto. Heti-palkkio palkitsee spontaanin tilanteen erinomaisesta hoitamisesta. Tavoite-palkkio myönnetään tavoitteiden erinomaisesta saavuttamisesta.

Ideapalkkio Työtapojen kehittämisen palkkio, josta päättää pormestari ja linjajohto.

Voidaan myöntää hyvästä ja toteuttamiskelpoisesta ideasta, joka sujuvoittaa työntekoa tai tuottaa parempaa palvelua helsinkiläisille.

Rahapalkkio ja/tai tunnustus.

Helsingin henki / lokakuu 2019

29

Liikkeellä Tiedot palstalle: sisainenviestinta@hel.fi.

Seuraava aineistopäivä on 15. marraskuuta.

Olli Lyytikäisen teoksia Ateneumissa Kuvataiteilija Olli Lyytikäisen teokset heijastivat jo 1970-luvulla 1980-luvun henkeä, jolloin suurten aatteiden maailmasta siirryttiin yhä enemmän kohti yksilöllisyyttä ja moniäänisyyttä. Lyytikäisen kuvissa tuntuu aina olevan jokin salaperäinen ja myyttinen ulottuvuus, ne sekä kertovat että jättävät kertomatta.

Kuva: Toni Kitti

Vinkki!

Kokeile myös Itiksen uimahallin altaiden puolella olevaa vastaavaa vesijumppa-laitteistoa. Valittavana on useita 20 minuutin pituisia vesijumppavaihtoehtoja.

Laitteiston näytöltä valitaan vesijumppa, jonka jälkeen on vuorossa altaaseen pulahtaminen ja vedessä huhkiminen.

Youssef Svennas pyyhkii hikeä otsaltaan virtuaalitreenin jälkeen.

Rentoudu hyvän olon illassa

Ateneumin Fokus-salissa 8.10.–5.1. esillä olevassa näyttelyssä nähdään noin 40 teosta, jotka ovat pääosin akvarelleja ja piirustuksia. Esillä on myös Hannele Rantalan valokuvia Olli Lyytikäisestä.

Oulunkylän kirjaston hyvän olon illassa rentoudutaan kuunnellen musiikkia, luonnonääniä ja rentoutusäänitteitä sekä katsellaan rauhoittavia luontokuvia.

Ilta pidetään kirjaston pehmeässä hiljentymistilassa, jossa voi maata mukavasti alustalla tai löhötä säkkituolissa. Mukaan voi ottaa oman makuualustan.

ateneum.fi

Hyvän olon ilta keskiviikkona 13.11. klo 18–19 osoitteessa Kylänvanhimmantie 27.

Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Kuva: iStock

helmet.fi

Antaudu Helsingin Balalaikkakonsertin rytmeille Helsingin balalaikkaorkesteri esittelee syyskonsertissaan 8.11. klo 19 venäläisen kansanmusiikin historiaa 1600-luvulta nykypäivään kapellimestari Gennadi Klykovin johdolla.

Valloittavien kappaleiden lisäksi Lehtikuusen koulun oppilaat esittävät illan aikana pienoisnäytelmän, jossa seikkailevat kansanmusiikkiin ja -soittimiin vaikuttaneet henkilöt.

Kahden tunnin mittainen maksuton syyskonsertti pidetään Helsinginkatu 26:ssa, Helsingin työväen­ opiston Opistotalon toisessa kerroksessa, juhlasali 201. ilmonet.fi (kirjoita sanahakukenttään: konsertti)

30

Helsingin henki / lokakuu 2019

Kuva: Teemu Saloriutta

Olli Lyytikäinen: Pakeneva Hamlet (1976).

Itäkeskuksen uimahallissa voi osallistua kymmeniin erilaisiin liikuntasalin virtuaalijumppiin.

Tarjolla on muun muassa vatsa- ja pakarajumppaa, corea, kahvakuulaa, joogaa ja venyttelyä.

Virtuaalijumppia voi tehdä oman aikataulun mukaan aina, kun liikuntasalissa on tilaa. Jumppalaitteiston näytöltä voi valita mieleisensä jumpan, jonka jälkeen jumppaohjaus alkaa salin isolta valkokangasnäytöltä.

Jumppiin voivat osallistua kaikki Itäkeskuksen uimahallin kuntosalikäynnin tai -kortin lunastaneet asiakkaat.

Kuntosalin normaali aikuisten kertamaksu on 7 euroa, 10 kerran sarjakortti tai kk-kortti maksaa 56 euroa ja 120 päivän kausikortin hinta on 168 euroa. Kuntosalihinnat sisältävät myös uinnin Itäkeskuksen uimahallissa.

Kansallismuseon lukupiiriin Kansallismuseon lukupiirin syksyn teemana on Suomen historian 1920-luku. Piirissä luetaan sekä kaunokirjallisuutta että tietokirjallisuutta. Tapaamisissa keskustellaan luettavana olleesta kirjasta kahvittelun lomassa.

Maksuton lukupiiri kokoontuu aina kuukauden toisena lauantaina Kansallismuseon Ateljee-tilassa klo 15.00–16.30 osoitteessa Mannerheimintie 34.

Lukupiirin kirjat syksyllä: 12.10. Joni Skiftesvik, Luotsin tarina 9.11. Virpi Hämeen-Anttila, vapaavalintainen Karl-Axel Björk-kirja, esimerkiksi Kirkkopuiston rakastavaiset 14.12. Kerttu Saarenheimo, Tulenkantajat kansallismuseo.fi

Kuva: Katja Tähjä

Kuva: Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo/Hannu Aaltonen

Virtuaalijumppaamaan Itiksen uimahalliin

Ristikko 3/19 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 15.11. mennessä osoitteella sisainenviestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja Ristikon oikea vastaus löytyy 15.11. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 2/2019:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Kati Virolainen, Sari Rantala, Ulla Vainio, Pilvi-Leena Peltomäki ja Minna Airak­sinen.

Kiitos osallistumisesta!

Uusi duuni lokakuu–marraskuu

4.–31.10.

Moniulotteista kuvaa romaninaisista Romaniasta Suomeen tulleiden romaninais­ ten toiveesta toteutettu Lupta Femeilor -näyttely koostuu taiteilija Katriina Haikalan ottamista seitsemästä muotokuvasta, romaninaisten itse ottamista valokuvista sekä videoteoksesta.

Caisan Galleria, Kaikukatu 4 B. Vapaa pääsy. caisa.fi Kuva: Roope Permanto

16.10. ja 13.11.

Osallistu Oodin leffavisaan

Kun lapset oppivat, tulee hyvä mieli

Mihin asioihin olet tarttunut ensimmäisenä?

Alkusyksystä tutustumme lapsiin ja suunnittelemme, mitä tällä toimintakaudella tehdään ja harjoitellaan. Ta­ paamme myös läheisten päiväkotien ja koulujen hen­ kilökuntaa, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Kun ky­ seessä on itselleni ensimmäinen pysyvä päiväkotityö, varmasti myös mietin ja haen omaa tapaani toimia.

Millainen on työyhteisösi?

Meillä on noin sata lasta ja mukava työyhteisö.

Esikoulu­ryhmässä tiimiini kuuluu lisäkseni varhais-

32

Helsingin henki / lokakuu 2019

Mikä on kivaa työssäsi?

Iloiset lapset! Kun saa lapset innostettua tekemään jotain, josta he myös oppivat, siitä tulee hyvä mieli.

Pääsääntöisesti töissä kaikki on kivaa, paitsi aikaiset aamut.

Mitä teet vapaalla, missä asut ja miten kuljet töihin?

Tykkään piirtää ja maalata, soitan kitaraa bändissä, teen joitakin järjestötöitä ja urheilen, vaikka enemmän­ kin voisi. Asun Pasilassa ja kuljen julkisilla töihin. Hel­ singissä pääsee onneksi näppärästi liikkumaan autotta.

2.11.

Ihanan kamala iltapäivä Suosittu pyhäinpäivän tapahtuma kutsuu koko perheen Stoaan lauantaina 2.11. klo 12­–15. Ohjelmassa on työpajoja, esityksiä, musiikkia ja yllätyksiä sekä pimeän ajan tunnelmaa. Stoan aula, Turunlinnantie 1.

Vapaa pääsy. stoa.fi

15.11.

Kluden kliffa bingo Tule perjantaina 15.11. klo 18 Malmitalolle Klude alias Minna Kivelän bingo-iltaan voittamaan tai häviämään. Palkintoja jaetaan kenelle sattuu, eli häviäjä voi olla voittaja.

Malmitalon aula, Ala-Malmin tori 1.

Vapaa pääsy. malmitalo.fi

r s e li u s

Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Toimin varhaiskasvatuksen opettajana esikouluryh­ mässä vastaten ryhmän pedagogiikasta. Suunnittelen toimintaa ja puuhaamme lasten kanssa asioita, jotka ovat myös hyödyllisiä ja kehittäviä.

Mitä haasteita näet varhaiskasvatuksen alalla?

Suurin haaste on alan houkuttelevuus: miten saadaan pidettyä nykyinen työvoima ja houkuteltua lisää. Toivon, että Helsingin myöntämä palkankorotus on vasta pelin­ avaus, sillä vielä ollaan kaukana korkeakoulutettujen palkoista muilla aloilla. Henkilökunnalla tulisi olla aikaa suunnitteluun. Ryhmäkoot ja suhdeluvut pitäisi saada järkevälle tasolle, jotta työtä voi tehdä vetämättä itseään piippuun. Helsingissä moni asia on silti hoidettu paremmin kuin muualla Suomessa.

Aikuisten askarteluKu va kerhossa tutustutaan erilaisiin askar­ telu- ja käsityöteknii­ koihin ja siemaillaan teetä. Maanantaina 21.10. klo 17–19 pidet­ tävässä kerhoillassa perehdytään japanilai­ sen punonnan saloihin.

Maanantaina 18.11. tehdään joulukortteja ja -koristeita. Tapanilan kirjasto, Hiidenkiventie 21. Vapaa pääsy. helmet.fi

i Fo

Miten innostuit tästä työstä?

Olen asunut itse Jakomäessä aikaisemmin joitakin vuosia, ja halusin töihin paikkaan, jossa työtä varmasti riittää. Halusin käyttää valmistumisen jälkeistä alkuin­ toani hyödyksi. Siksi hain töihin alueelle, joissa näihin haasteisiin pääsee tarttumaan.

kasvatuksen­lastenhoitaja, ainakin syksyn alussa erityisopettaja sekä 14 lasta. Eskarivuosi aloitettiin yhdessä toisen alueemme päiväkodin eskariryhmän kanssa yhteisillä avajaisilla, jossa lennätimme leijaa ja nostimme mehumaljat.

Askartelukerho aikuisille nn

Missä työskentelit aikaisemmin?

Olen valmistumassa kasvatustieteen kandidaatiksi lähi­ aikoina. Opintoni viivästyivät vuodella, kun toimin pu­ heenjohtajana Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOLissa. Opintojen aikana tein sijaisuuksia päivä­ kodeissa.

21.10. ja 18.11. :A

Kuka: Aleksi Vehmassalo Ammatti: varhaiskasvatuksen opettaja Töihin: 3.6.

Toimipaikka: Päiväkoti Naava, Jakomäki

Elokuvatietovisa EpisOodissa voi testata omat elokuvatiedot ja voittaa palkintoja. Tietovisaan voi osallistua yksin tai joukkueen kanssa.

Kiperät kysymykset esittää Episodi-lehden päätoimittaja Jouni Vikman. Syksyn visat jär­ jestetään 16.10. ja 13.11. klo 18–20. Keskustakirjasto Oodi, 3. kerroksen lasten tapahtuma­ tila, Töölönlahdenkatu 4. Vapaa pääsy. helmet.fi